2b. Kiinan, Väli-amerikan ja Euroopan muinaiskulttuureista
Muinais-Kiinan kulttuuri
Kiinan kulttuuri on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se
jatkuu katkeamatta vanhemmalta kivikaudelta nykypäiviin.
Historian kaudet nimetään keisarisukujen eli dynastioiden
mukaan. Perustana on pelkkää nimeä syvempi
uskonnollinen käsitys. Keisari oli Taivaan, luontoa
hallitsevan korkeimman valtiaan, poika ja sai osansa tästä
kunnioituksesta.
2
Muinaiskiinan dynastioita
3
2.4. Kiinan matematiikka
Kiinan matematiikka kehittyi korkealle tasolle
Numeromerkit
Matemaattista kirjallisuutta
4
Numerotikuilla esitetty (vuosi)luku 19715
Zu Chongzhin laskelma π:lle Sui Shu –teoksessa (Sui Dynastia 581-618)
6
Sivu Jiu Zhang Suan Shu’n teoksesta: Yhdeksän lukua matematiikan taidostaEteläinen Song Dynastia (960-1279)
7
8
2.5. Muinais-Kiinan fysiikka
Kiinalaiset pitivät kirjaa pyrstötähdistä ja novista –2296 lähtien 4000 vuotta sitten kaksi tähtitieteilijää tuomittiin kuolemaan, koska
eivät kyenneet ennustamaan auringonpimennystä taito siis
tuolloin periaatteessa saavutettu
Optiikka merkittävin muinaisen Kiinan fysiikan osa-alue soihdut ja öljylamput valonlähteinä, kynttilä mahdollisesti 400 eKr.
varjon muodostumista koskevat kokeet varhaisimpia optisia
kokeita
valonsäteiden kulun suoraviivaisuus
näkeminen: valonsäteiden saapuminen silmään (Antiikin Kreikassa
näkösäteet)
9
Peilikokeet peilin valmistus
tasopeilien, koverien ja kuperien peilien kuvantamisominaisuudet
700 eKr. koveran pronssipeilin avulla tuli auringonvalosta
fokusoimalla
500 jKr. taikapeili
Akustiikka kiinalaiset kiinnostuneita äänestä
musiikki ja soittotekniikka pitkälle kehittynyttä
äänen peruslähteet: metalli, kivi, silkki, bambu, puu, nahka, kurpitsa
ja maa
äänen korkeus: puhdas-mutainen (esikvantifioiva asteikko)
sävelasteikkoja –400-luvulta lähtien
äänen nopeus etäisyyksien mittaus +300-luvulla
900-l: ääni kuuntelijasta riippumaton atmosfäärinen ilmiö
10
Magnetismi kiinan fysiikan tunnetuin ja vahvin alue magneettimalmin ominaisuudet tunnettiin 200 eKr.
pian myös magnetoimistaito
ennustamiseen lusikkakompasseja
kelluvat kompassit rakennusten suuntaamiseen
neulakompassit navigointiin (600-700 –luvuilla), arabialaisilla
kompassi purjehduksen navigointiin 300-luvulla
kiinalaiset käyttäneet kompassia suunnistamiseen 900-luvulta lähtien
rautaneulojen magnetointi: kuumennus ja jäähdytys etelä-
pohjoissuunnassa
deklinaatio ja magneettien polaarisuus 700-800 –luvuilta lähtien
Muinais-Kiinalainen ”taikalusikka”11
Kelluva kompassi muinais-Kiinassa
12
Neulakompassi muinais-Kiinassa
13
Kuvaus Shen Kuon kokeiluista
ripustaa magneettineula eri tavoilla
14
15
Muinais-Kiinan maailmankuva ja yhteiskunta
• Maailmankaikkeus: Aurinko, Kuu ja tähdet kelluvat tyhjässä avaruudessa liikkuen tai pysyen paikallaan (ajanlaskumme alussa, Hsuan Yeh –koulukunta)
”Ihmevaunut”
16
”Ihmeruukku”
17
Zhang Hengin seismografin rekonstruktio
18
Pronssikanuuna vuodelta 1332
19
Antiikkinen Kiinalainen pronssiveistos-
taltiointi keskeisistä akupunktiopisteistä
20
Muinaisen Kiinan tärkeitä kalentereita21
Kiinan ”vuodenajat”22
23
2.6. Intian luonnontieteet
Indus-joen laaksossa sivilisaatiota jo 3000 eKr. kymmenjärjestelmä lukujärjestelmänä jo varhain nykyinen numerojärjestelmä peräisin systeemistä, joka
Intiassa 300-200 eKr. buddhalainen filosofia tunsi alkeellisen atomiteorian epäjatkuvuusidea aikasuureeseen (1. tai 2. vuosisata
eKr.)
24
2.7. Etelä- ja Keski-Amerikka
maya-intiaanit kehittivät kantaluvulle 20 perustuvan
lukujärjeselmän (yli 2000 vuotta sitten) täydellinen paikkajärjestelmä, jossa ehkä ensimmäisenä
nolla
piste (.) = 1, viiva (-) = 5, pähkinän siemen = 0
Muinaisten atsteekkien kalenterikivi25
Maya-kalenteri
26
27
2.8. Eurooppa
ihminen Eurooppaan neoliittisella aikakaudella mukana
piirteitä Egyptin ja Mesopotamian kulttuureista tähtitaivaan tarkkailuun ja ajanlaskuun rakennelmia,
kuuluisin Stonehenge, mm. uskonnollisia menoja varten Suomessa kivikautista kulttuuria pian viimeisen
jääkauden loputtua
28
Stonehengen kivet kuljetettu Walesista tähtitieteilijä Frey Hoyle: Stonehenge tähtitieteellinen
observatorio Stonehenge I 2600 eKr. kuun- ja auringonpimennyksen
ennustamiseen Stonehenge II keskeneräinen Stonehenge III rakennettu pronssikaudella 2000-1500
eKr.
Ilmakuva Stonehengen kivirakennelmasta29
Kiviportteja Stonehengen kivirakennelman keskellä
30
Stonehengen suuri suuntimakivi31
Juhannus-aurinko Stonehengessä suuntimakiveltä kiviportin läpi nähtynä
32
Stonehengen rakennelman kaaviokuva33
Tähtitieteilijä Fred Hoylen tulkinta Stonehengestä tähtitieteellisenä observatoriona
34
Kalevalan ”alkuräjähdys”35
36
2.9. Foinikialaiset tiedonvälittäjät
foinikialaiset merenkulkija-, kauppias- ja
uudisasukaskansaa, jonka merkitys vanhemman
kulttuurisen tiedon siirtämisessä antiikin kreikkalaisille
kirjoitusmerkkien siirtyminen mahdollisena esimerkkinä