vt sanomat 5

VT sanomat 2014 1 Valtti

5Julkaisu nro

Valttilaisten oma sanomalehti joulukuu/ 2014

2 V T sanomat 2014 w w w . v a l t t i . f i

Sisältö

Päätoimittaja 2

Toiminnanjohtajan tervehdys 3

Pajakuulumiset 4 H Työpajan Puodista 4

Mitä mieltä ooot.. 6 H Väkertäjäkärpäsen purema 6

Y hteisöpäivät 8 H Juhannustanssit 8

H Päivä Kuninkaanlähteen maastossa 2.10.2014 10

H Valtin bändin kuulumisia 12

Quiz 13

Kuvia matkan varrelta 16

Työharjoittelijoiden suusta 18 H Valtissa työssäoppimassa 18

Teemasivut 19 H Oppisopimuksella uuteen ammattiin 19

H Urakka ohi 19

Palvelupirssin matkassa 21 H Unelma vanhuudesta kotona 21

Ajankohtaista 24 H Laitoshuoltajan toimenkuva ja tarkoitus 24

Mediapajalaiset 26 H Ohjelmoinnin hyödyt 26

Joulun perinteet 29 H Joulun perinteet 29

Pajauutuudet 32

Toiminnanjohtajan tervehdys

L Onnellista Joulua

L Merry Xmas

L Feliz Natal

L Joyeux Nöel

L Buon Natale

L Feliz Navidad

Päätoimittaja Virgílio Gonçalves

Graafinen suunnittelu & toimitus Virgílio Gonçalves

©Valtti-työpaja/Mediapaja

Sanomat

VT sanomat 2014 3

Vuosi 2014 on vierähtämässä loppuun

Aika on taas kulunut kuin siivillä, juurihan mietimme suunnitelmia toiminnalle vuodelle 2014 ja nyt onkin käsillä jo uudet suunnitelmat. Paljon on vuoteen mahtunut tapahtumia. Vuosi on ollut työntäyteinen ja uudistusten mullistama. Uudet lait ja asetukset ovat vaikuttaneet myös työpajan jokapäiväiseen arkeen. Työpaikkojen määrä alueella on ainakin lomautusilmoitusten mukaan las-kenut. Moni on joutunut miettimään elämälleen ja uralleen uuden suunnan. Työttömyys koskettaa yhä useampaa ihmistä ja perhettä. On entistä tärkeämpää olla itse aktiivinen ja kääntää jokainen kivi työpaikan löytämiseksi.

Työpajan historiasta yksi merkittävä sivu on myös käyty loppuun, aktiivinen yhteistyö aikuiskou-lutuksen kanssa on päättymässä nykyisessä muodossaan. Vuoden aikana aikuiskoulutus on siirtynyt vähitellen toisiin tiloihin ja yhteistyölle etsitään uusia muotoja. Tuntuu että tämän hetken maailmassa mikään muu kuin muutos ei ole pysyvää. Se vaatii meiltä ihmisiltä yhä suurempaa tarmokkuutta ja sopeutumiskykyä, jotta emme anna muutosten määrän lamaannuttaa meitä, vaan koemme ne uusina mahdollisuuksina joita elämällä on meille tarjottavana.

Työpajatoimintaan on kohdistunut vuosien varrella paljon odotuksia, mutta myös kovaa kritiikkiä. Työpaja tarjoaa sosiaalisen ympäristön ja työn tekemisen paikan työttömille ihmisille. Julkisuudessa on kovasti mietitty onko toiminta työttömien ihmisten riistoa ja orjatyötä. Tässäkin voimme mennä mukaan joukkohysteriaan tai sitten miettiä asioita omalta näkökulmaltamme, ilman että annamme yleisen mielipiteen vaikuttaa meihin.

Valtti tarjoaa mahdollisuuden olla osana yhteisöä, mikä usein työttömyyden pitkittyessä kapenee ja muuttuu. On totta, että työpajalla tehdään töitä, mutta nimensä mukaisesti se on työpajan perusteh-tävä. Tekemällä oppimisen kautta voi tehdä näkyväksi omat työn tekemisen taidot, uuden oppimisen kyvyt ja työelämän pelisääntöjen hallinnan. Jos aamuherääminen työpajalle on vaikeaa, on se sitä myös työelämässä. On vaikea vakuuttaa työnantajaa palkkaamaan henkilöä, jos todellisuus pajalla on osoittautunut muuksi. Työpaikkoja on niin vähän tarjolla, että on osattava tarjota oikeita henkilöitä oikeisiin työtehtäviin. Mitä paremmin oman osuutensa työpajalla tekee, sen paremmat mahdollisuudet on löytää omille taidoille ja tavoitteille sopiva työpaikka. Ilman aktiivista työotetta, työvalmentajien keinot ohjata eteenpäin työelämään ovat hyvin kapeat. On itsestä kiinni, miten työpajan tarjoamiin mahdollisuuksiin asennoituu.

Yhteistyöstä ja ihanista yhteisistä hetkistä kiittäen toivotan kaikille työntäyteisen vuoden päätteeksi oikein ihanaa ja rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2015!

ps. Jos yhden uuden vuodenlupauksen voisin esittää kaikille, niin toivoisin että jokainen uskaltautuu heittäytymään rohkeasti tilanteisiin ja ottamaan kiinni tarjolla olevista mahdollisuuksista.

Toiminnanjohtajan tervehdys


Työpajan PuodistaSisustus - ja lahjatavarat itselle ja ystävälle

tervetuloa ostoksille ja ideoimaan joululahjoja A VOI N N A M A - K E 9 -16 T O 9 -14 PE SU LJ E T T U

m käsilaukku

m käsintehdyt korut

m puunkantoteline

VT sanomat 2014 5 Valtti

m hiussoljet

m huovutettu työ m kynttilänjalat

m korvakorut

m puusydämet

m onnittelukortit

m sisustustyynyt

m maalattuja kiviä


Väkertäjäkärpäsen puremaIstun illalla silmät sikkurassa makuuhuoneeni nurkassa pienen kirjoi-

tuspöydän ääressä, jota valaisee jalkalamppu.

älleen kerran edessäni on materiaaleja; kuten fimomassaa, korvakorukouk-kuja erilaisia pieniä ja suurempia askartelumuotteja, akryylimaaleja, lakkoja, tapettiveitsiä ja kymmenittäin muuta pientä tavaraa, joita on ihan pakko olla, ainakin omasta mielestäni, jotta pystyn toteuttamaan mitä kummallisimpia korutöitä ja ideoita.

Mielikuvitus on rajana ja sitä minulla riittää, ihan vaikka muille jakaa. Katselen välillä kelloa ja toivon sen hidastuvan edes 10 minuutiksi, että saisin valmiiksi sen mikä tällä

Mallu työn ääressä Knuuttilassa

VT sanomat 2014 7

hetkellä on työn alla ennen muiden askareiden hoitamista... Vanha Volvon merkki ystäväni miehelle, joka harrastaa vanhoja autoja ja duunaa niitä. Tottakai sillä pitää olla vanhassa kunnostetussa autossa alkuperäisen Volvo-merkin näköinen avaimenperä!

Ei hätää.. Mallu hoitaa! Palkintona oli avaimenperän uuden omistajan leveä hymy ja: -”Wau!, tää on just ihan sikamagee..kiitti!” Tämä on oikeastaan itselleni väkerrystyydy-tyksen saamisen lisäksi se syy miksi tätä teen! Saan jonkun pienellä vaivannäollä iloiseksi ja onnelliseksi! Se on hieno palkka!

Niin kauan kuin muistan olen värkännyt, piirtänyt, väkertänyt ja nyplännyt kaikkea mahdollista , mielelläni ja paljon! Aivan pienestä lähtien! Isäni totesi joskus aikoinaan jollekkin: -”Meidän Marja ei koskaan pienenä aamulla tullut herättämään, se löytyi aina olohuoneen lattialta kynien ja piirustuspapereiden keskeltä!”

Genre on tosiaan laaja...siis tekemisen laaja kirjo... joskus saattaa tulla puhelu, että voi-sitko tulla laittamaan tukan ja meikin, on juhlat tiedossa, toisinaan että meillä on kuule ensiviikolla ristiäiset että voitko tehdä Eetu-Oliverille ristiäiskakun? Ja jopa että: Hei ostin hiuskuituja 10 pakettia ja voisitko joku päivä tulla tekemään pikkuletit?? Ja Malluhan ei osaa sanoa ei..

Ei, vaikka tiedän että viikonloppu menee tehden sokerimassasta kakunkoristeita kyl-lästymiseen saakka, milloin ristiäis, milloin rippikakkuun jotta saadaan sen muotoiset ja väriset koristeet että ne teemaan sopii.

Toisella kerralla metsästetään jostain hengettömiä pinnejä että saadaan hiukset kondik-seen ystävän merkittävään juhlaan.

Tai sitten värkätään ja punotaan pik-kulettejä silmät sikkuralla, selkä jumissa ja olkapäät laulaen hallelujaa 10 tuntia putkeen, mieleellään henkilölle jolla on 7 kertaa enemmän hiuksia päässä kuin nor-mi kansalaisella.

Tähän päälle sitten kotona vapaa-aikana on pakko tehdä fimo-massasta tosiaan korviksia, kaulakoruja tai käsikoruja, on kakkupalaa, donitsia, jäätelöannosta ja pöllöö, kaikki käy! Olen jopa värkännyt pienet converset roikkumaan nyt niiden onnellisen omistajan korviin...

8 Mallu

työn yksityiskohdat


Juhannustanssit

Yhteisöpäivä 19.6.2014 Knuuttilassa

Maanantaina 16.6. aamukahvilla ollessamme saimme tietää torstaina 19.6. olevasta yhteisöpäivästä Knuuttilassa. Kuten ajankohdasta

voimme päätellä aiheena oli juhannustanssit.

äivän aloitti toiminnanjohtajamme Niina Vekon tervetuloa-puhe. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi. Saimme kiitokset jo kuluneesta vuodesta, jota on jo kulunut puolet tästä vuodesta.

Ensimmäisenä esiintyi meidän oma Valttilaiset-bändimme. Bändissä olivat soittamassa Jenni: syntikka, Harri: kitara ja laulu, Virgilio: kitara

ja laulu, Riko: kitara ja Mikko: rummut. Bändi soitti esimerkiksi seuraavat kappaleet: Twilight Time, Forty days, If you need me, Only you ja kuulimme myös Harrin laulavan suomeksikin kappaleet Hopeinen kuu ja Metsäkukkia.

Sitten oli vuorossa 5:den vastavalmistuneen kukitus ja onnittelu. Valtin henkilökunnasta

VT sanomat 2014 9

ovat Heidi Teelmäki, Maria Kekki ja Peter Moisio valmistuneet työvalmentajiksi, Anu Lamminmäki lähihoitajaksi ja Minna Rassi sosionomi-diakoniksi.

Meillä oli mahdollisuus mennä klo 10:00 alkaen saunaankin ja vihtakin tehtiin. Ensin vuorossa olivat miehet ja sen jälkeen naiset. Aika moni tuon mahdollisuuden hyväkseen käyttikin.

Taitopajan puolella oli kirpputori. Tosin osanotto myyjien puolelta oli vähäistä. Myyn-nissä oli koriste-esineitä, laukkuja, koruja jne. Samalla voi tutustua taitopajalla olevan henkilön tekemiin pieniin koriste linnunpönttöihin, nukkekotiin. Nämä oli tehty kaiken-laisesta kierrätystavarasta, paperimassasta ym. materiaaleista.

Koko p ä iv än ajan oli mahdol-lisuus pelata corn holea ja mölkkyä.Vi imeis enä o l i vuorossa Mertsin vetämä karaoke. Siellä sai laulaa suosikki musiik-kiaan.Vatsansa voi ravita koko päivän a i k a n a m u u -rinpohjaletulla, salaatilla, makka-ralla, kahvilla ja kääretortulla.

Säiden haltijakin suosi meidän päiväämme. Saimme viettää sen sateettomassa ja välillä aurinkoisessakin säässä.

G Annica H.

Anun, Minnan, Marian, Heidin ja Peterin kukitus ja onnittelu.


Päivä Kuninkaanlähteen maastossa 2.10.2014

Lähdimme pajan henkilökunnan autoilla aamulla kahvin jälkeen kohti Kuninkaanlähdettä. Saavuttuamme perille kävelimme yhdessä laa-

vulle. Mukana oli sekä Valtin että Knuuttilan väki. Karvian pajalaiset ja kierrätyksen väki oli myös mukana tapahtumassa.

etsässä nautimme raikkaasta ja kauniista syyssäästä ja mu-kavasta yhdessäolosta. Mediapajan väki valokuvasi päi-vän tapahtumia ja kaunista syksyistä maisemaa. Virkistys-päivän tarkoituksena oli kerätä puolukoita Valtin omaan käyttöön keittiölle. Ihan mukavasti marjoja myös saatiin

hyvällä yhteistyöllä. Osa porukasta meni sauvakävelemään puolukoiden noukki-misen sijasta. Metsästä kerättiin myös luonnon materiaalia syksyisiin käsitöihin.

Puolukoita poimimassa

VT sanomat 2014 11

Luonnon helmassa saimme nauttia kahvista/teestä/mehusta ja maukkaista muurinpohjaletuista. Tarjolla oli myös leipää ja siihen lisukkeeksi juustoa/kinkkua ja suolakurkkua sekä keitetty-jä kananmunia. Tarjoilu oli siis todella monipuolinen. Päivä oli antoisa ja mukava. Kaikki olivat tyytyväisellä ja iloisella mielellä ja nauttivat viihtyisäs-tä päivästä ja mukavasta yhdessäolosta luonnon helmassa.

syysterveisin

6 Riina

Letun paistoa

Puolukka satoa


Valtin bändin kuulumisia valttilaiset

Jäsenet:Harri: Taustatuki/valmentaja

Virgilio: Kitara/laulu

Aleksi: Kitara

Riko: Kitara

Yleistä:alttilaiset on Valtin asiak-kaiden yllä-pitämä bändi, ja se esiintyy

Va l t i n e r i tapahtumissa. Harjoitukset pidetään Knuuttilassa entisen ompelimon tiloissa joka keskiviikko. Sovimme ensin biisilistan, kuuntelemme ne muutamaan otteeseen harjoitustilois-sa ja opettelemme soittamaan kappa-leet. Harjoitustiloissa on myös Valtin omia soittimia, kuten sähkökitara, kaksi akustista kitaraa, koskettimet ja rummut. Osa jäsenistä taas tuo omat soittimensa harjoituksiin. Kokoon-pano vaihtelee ajoittain, Aleksikin liittyi vasta elokuussa bändiin, kun taas entinen rumpali Mikko lähti opiskelemaan kesäloman aikana. Bändillä olisi tarvetta rumpalille ja mahdollisesti myös kosketinsoittajalle, bändiin otetaan mukaan Valtin asiakkaita, keillä on jonkinlaista musiikillista taustaa.

Virgilio kitara ja laulu.

Riko kitarassa ja syntikassa Jenni. Jenni lähti opiskelemaan.

Talvikki laulu, ex bändiläinen

VT sanomat 2014 13

Musiikki:Musiikkityyli vaihte-

lee tilaisuuden mukaan, juhannuksena soitettiin 1950-1970 luvun ai-kaista rockia ja tulevana jouluna soitetaan ras-kaampia joululauluja. Jäsenillä on kokemusta monista eri tyylilajeista joten musiikkityylien mahdollisuudet ovat laajat. Soitamme mui-

den artistien kappaleita, mutta sovellamme ne omalaatuisiksi, tarvittaessa vaihdamme musiikin sävellajia ja tyyliä voidaan muokata tapahtuman mukaan.

Historia:Bändi perustettiin elokuussa 2013 Harrin ja Virgilion toimesta.

O Riko & Aleksi

Etsi viisi eroavaisuutta

Taustatuki/valmentaja Harri ja rummuissa Mikko, joka lähti opiskelemaan


AukioloAjAt:MA – kE 9.00-16.00to 9.00 -14.00PE SuljEttuvA At tEidEn vAlMiStuS- jA korjAuSt yöt

AlihAnkintAt yöt

t yötil AukSEt t yövAlMEntAjA MAr i A kEkki

Puh. 044 577 2123 Puh. 044 577 2124

Torimyymälä & Ompelimo

Moon KarviastaKylä-Karviantie 1039930 Karvia044 577 [email protected]

Moonenlaisia tuotteita ja palveluitaMoon Karviasta on torimyymälämme ja om-pelimomme. Teemme korjausompelua, bro-deeraamme ja kudomme. Meiltä saa myös pyykkäyspalvelua.Myymme paikallisten kädentaitajien tuottei-ta. Valikoimasta löytyy asusteita, astioita, koruja ja huonekalu-ja. Hyllyissä on mm. Valt-ti-pajan puutuotteita ja Viitalan Viljatilan speltti-tuotteita sekä Wanhan Kuttulan salaattikastikkeita.Rakennuk-sessa

ollut apteek-ki muutti muualle ja tyhjälle tilalle on kehitteil-lä uutta toimintaa. Siihen avataan kirpputori ja kahvio, joka on saanut nimekseen Minoon Kans kierrätysmyymälä.

6 Lauri mainosteippausta leikkaamassa7 Brodeerauksen lopputulos8 Karvian Valokuvaamon Karvia-aiheisia joulukorttejaTaustakuva Sirkku Salinin käsintehtyä paperia

Kuvat1 ja 2 Marjo verhoprojektin kimpussa 3 Vera sukkia kutomassa4 Maritta housun lahkeita lyhentämässä5. Anne työhaalaria korjaamassa

1

2

3 4

5

6

7

8


Marika puodin kassalla

Sirpan kahvitus 17.6.2014

Valttilaiset käymässä Rekrymessuilla 11.3.2014

Näin meidän keittiössä

Juha-Pekka läksiäiset

Juha-Pekan läksiäiset

VT sanomat 2014 17

Karvian kierrätyskeskus

Lauhavuoren reissusta

Lähihoitajaopiskelijat Valtissa tutustumassa 2.6.2014Valttilaiset käymässä Rekrymessuilla 11.3.2014

Näin meidän keittiössä

Juha-Pekan läksiäiset


Valtissa työssäoppimassa

Olen ammatinvaihtaja, aikuisopiskelija ja työvoimapoliit-tisessa koulutuksessa, lujana tahtona valmistua lähihoita-

jaksi syyskuussa 2015. Elämäntyöni tähän asti ravintolamaa-ilmassa tehneenä koen hyvänä jatkumona uuden ammattini ihmisten parissa ja auttajan, opastajan, hoitajan ja kuuntelijan roolissa, tai mitä se ikinä sitten tulee olemaankaan.

ikuisena opiskelemaan lähtö vaatii rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä aivan eritavalla kuin silloin joskus kauan…kauan…sitten. Nyt jäl-kikäteen ajateltuna tuntuu että, silloin kauan kauan sitten, ammatti tuli ikään kuin itsekseen, muun toiminnan ja riennon ohella ja nyt todellakin asiat taitaa olla päinvastoin. Opiskelu verottaa mukavasti

arjen rientoja ja vapaa-aikaakin jossain määrin, mutta ei haittaa kun hyvällä ja tärkeällä asialla ollaan.

Joka tapauksessa nyt opiskelujen puolessa välissä päiväpäivältä enemmän koen että, olen oikealla tiellä opiskellessani ihan uuteen ammattiin ja voinkin lämpimästi suositella kaikille opiskelua vielä pohtivalle tarttumaan rohkeasti härkää sarvista.

Suoritin kuntoutumisen tukemisen ja ohjauksen työssäoppimisjaksoni Knuuttilassa Raijan ja Minnan hellässä huomassa ja opissa. Yksi tavoitteistani jakson alkaessa oli yk-silö- ja ryhmänohjaaminen, mitä olenkin saanut toteuttaa paljon ja oppinut ohjaamisesta paljon, eritoten erilaisten ihmisten parissa toimimisesta.

Tästä kiitos kuuluukin kaikille teille asianosaisille jotka olette ryhmiini osallistuneet ja tältä osin mahdollistaneet oppimiseni, siis Kiitos. Kiitos kuuluu toki myös ihan kaikille kohtaamilleni henkilöille, olette minut avoimin mielin ottaneet vastaan ja hyväksyneet hetkeksi joukkoonne, siis Kiitos.

Minä jatkan tästä opintojani, kohti uusia haasteita ja asioita jälleen. Oikein iloista ja mukavaa jatkoa ja rauhallista joulun aikaa. Pitäkää huolta toisistanne

7 Tiina

VT sanomat 2014 19

Oppisopimuksella uuteen ammattiin

Aloitin sosiaali- ja terveysalan opinnot työvoimakoulu-tuksena Sataedussa Kankaanpäässä Helmikuussa 2012.

Keväällä 2013 tulin suorittamaan kuntoutumisen tukemisen työssäoppimisjaksoa Valtti työpajalle Knuuttilaan.

oiminnanjohtajan tarjotessa mahdollisuutta suorittaa opinnot loppuun oppisopimuskoulutuksella Valtissa, tartuin kiitollisena tilaisuuteen. Valtti on tarjonnut monipuolisen ja asiantuntevan oppimisympäristön, missä työyhteisön tuki on ollut merkittävin oppimistani edistävä tekijä. Oppisopimuskoulutukseni päättyi Elokuussa 2014, jolloin valmistuin

lähihoitajaksi kuntoutuksen osaamisalasta. Tulevaisuudessa aion opiskella lisää sosiaa-lialaa.

b Anu Lamminmäki

Urakka ohi

Valmistuin viime keväänä sosionomi-diakoniksi Porin Diakonia-Ammattikorkeakoulusta. Kolmen ja puolen

vuoden urakka työn ohessa tehtynä on nyt ohi. Nyt vasta oikein ymmärtää kuinka paljon koulu rajoitti muuta elämää, sosiaali-nen kanssakäyminen oli todella vähäistä, kun illat ja viikonloput kuluivat tietokoneen ääressä. Nyt voin taas tavata kavereita,

läheisiä ja keskittyä kuuntelemaan mitä kenellekin kuuluu ja osallistua erilaisiin vapaa-ajan rientoihin. Enää ei tarvitse aikatauluttaa elämäänsä kuukausiksi eteenpäin, vaan voi tehdä extempore mitä vain. Se on kyllä vapauttavaa ja rentouttavaa.


ilti, kaiholla sitä nyt jo miettii, että harvemmin enää näkee niitä ihania ihmisiä, joihin tuon kolmen vuoden aikana tutustui. Meillä oli äärettömän läheinen ja toinen toistaan tsemppaava ryhmä, jossa huolehdittiin toisen jaksamisesta ja pärjäämisestä. Onneksi on facebook keksitty ja sitä kautta voimme pitää toisiimme yhteyttä ympäri Suomen ja kuulla minkälaisiin työpaikkoihin

kukakin on mennyt.

Kohokohta tuolle valmistumiselle oli diakoniksi vihkiminen. Meidät vihki Arkkipiispa Kari Mäkinen Turun Tuomiokirkossa kesäkuussa. Mietimme opiskeluryhmämme kesken pitkään sitä, että ottaako vihkimys vastaan vai ei ja mitä se tarkoittaa, jos sen ottaa vastaan. Arkkipiispa Mäkinen osasi kyllä hyvin meitä tsempata ja sanoi, että jokainen ihminen on arvokas, ei tarvitse olla täydellinen, koska sellaista ihmistä ei olekaan. Jokainen tekee työtään omalla persoonallaan ja diakoniatyötä voi tehdä missä vain, ei vain kirkossa. Niin-pä otimme sen yhdessä vastaan ja se oli hieno kokemus ja päätös meidän urakallemme.

Toinen uusi ja mielenkiintoinen kokemus, jonka koulu meille tarjosi opiskelumme aikana, oli viikonlopun mittainen hiljaisuuden retriitti Säkylän Leirikeskuksessa. Eli se tarkoitti sitä, että olimme kaksi vuorokautta puhumatta kenellekään mitään. Ei ollut tie-tokonetta, puhelinta, kelloa, televisiota eikä radiota, ei yhteyttä ulkomaailmaan. Meillä oli yhden hengen huoneet, joissa vietettiin aikaa lukemalla tai vain olemalla. Yhteisiin ruokailuihin kutsuttiin kellonsoitolla, eikä niissäkään puhuttu mitään.

Alussa oli hankala olla hiljaa, mutta kyllä siihen vähitellen tottui. Saunominen kyntti-länvalossa ja avannossa käynti hiljaisuuden vallitessa oli myös ainutlaatuinen kokemus ja oli hienoa jakaa se kokemus läheisten opiskelukavereiden kesken. Keskittyä olemaan vain oman itsensä kanssa oli haastava, mutta myös henkisesti kasvattava kokemus. Paljon uusia kokemuksia tuohon kolmeen vuoteen mahtui ja toivottavasti sen aikana oppi myös jotain uutta, mitä ammentaa omaan työhönsä.

F Minna

Onnea perheenlisäyksen johdosta Jani ja Elina!

VT sanomat 2014 21

Unelma vanhuudesta kotona Ê 75-vuotiaana

Olen 75-vuotias, tilaan ”Palvelupirssin” kerran kuussa pihaa-ni. Naapurit tietävät, että tänään meillä siivotaan, eivätkä

tunge visiitille. Pirssistä purkautuvat reipas kuljettaja ja puuha-kas siivoja. Voi kuinka olenkaan odottanut heitä. Olen kirjoittanut viimeisen kahden viikon aikana kaikkia niitä asioita ylös, joita

minun pitää muistaa heille sanoa.

nneksi on poutapäivä. Hetkessä matot on viety tuulettumaan ulos, imuri surisee jo. Menen ulos istumaan puutarhatuoliin. Olen sen aikaa pois tieltä, kun imuroidaan ja pestään lattiat. Tällä kertaa olen tilannut myös saunan ja pesuhuoneen perusteellisen siivouksen. Pesuhuoneen peilin yläpuolella oleva lamppu on rikkoutunut, enkä saa itse avatuksi sen kupua. Kuljettaja

on luvannut vaihtaa lampun. Saunan lauteiden alustaa ja lauteiden alapuolia en ole kyen-nyt enää muutamaan aikaan itse pesemään. Pirssin edellisellä käynnillä pestiin kaikki


ikkunat ja vaihdettiin puhtaat verhot. En pysty huimauksen takia enää kiipeämään por-rasjakkaralle, enkä huonon niskan takia katsomaan pitempään ylöspäin. Iloitsen joka päivä puhtaista ikkunoista ja uusista verhoista. Nyt viedään jo mattoja sisään. Menen sinne itsekin. Pyyhimme yhdessä pölyjä, sillä tiedän parhaiten, mitä esineitä pitää erityi-sesti varoa. Kuljettaja siirtää raskaimmat huonekalut paikoilleen sillä aikaa, kun toinen pirssityöntekijä pesee kylpytilat. Minä kiirehdin panemaan kahvia tippumaan. Tuntuu iloiselta saada kahviseuraa. Katan pöydän pyhäkupeillani. Nostan jääkaapista aikaisin aa-mulla valmiiksi tekemäni voileivät sekä leikkaan pitkonsiivuja kukikkaalle pullalautaselle. ”Pidetäänpäs nyt kahvitauko”, huikkaan. Kuljettaja on kiristänyt ulko-oven kahvan kaksi löystynyttä ruuvia ja vaihtanut ajoittain hälyttävän palohälyttimen pariston. Saunatilat on saatu puhtaaksi. Kädet on pesty ja hikiset hiukset kammattu, kun istumme kaikki kolme kahvipöytään. Kaikkialla tuoksuu puhtaalta. Minulla on kahviseuraa ja tyytyväinen mieli.

Palvelupirssi kääntyy pois pihasta tielle. Kaksi kädenheilautusta ja puhtaanapitopal-veluni on työnsä tehnyt taas kuukaudeksi. Olemme jo sopineet uuden ajan ensi kuulle. Kun saan laskun, maksan tästä suurenmoisesta avusta 106 €/kk. Saan siitä kotitalous-vähennystä verotuksessa 39,36 €/ kk, eli lopullisesti maksan Pirssin palvelusta 66,64 €/ 3 tuntia. Ajattelen, että puhtaus on nyt viihdettäni, johon minulla on varaa pienehköstä eläkkeestä huolimatta.

Ê 90 vuotta

En olisi koskaan uskonut, että elän näin vanhaksi. Täytän ensi viikolla ”pyöreitä vuosia”. Sanoin tyttärelle, että tätä ikää ei enää juhlita. Jos

joku tulee käymään, niin sitten kahvit keitetään. Nyt tunnen olevani jo vanha ja väsynyt. Liikkumiseni on hidasta ja kivuliasta. Polvileikkausten jälkeen olisi pitänyt leikata vielä lonkatkin mutta siihen en ole suostunut. Kaihileikkauksen ansiosta näen vielä kohtalaisesti.

uen aamuisin aina lyhyen katkelman Raamatusta. Television katsominen ei enää kiinnosta. En oikein ymmärräkään, mitä siellä puhutaan. On niin paljon outoja, uusia sanoja. Kuulolaitteen avulla pystyn vielä puhumaan ihmisten kanssa. Muistamattomuuteni ei ole sanottavasti lisääntynyt. Muistihoitaja sanoikin kerran testiä tehdessään, että tuntuu melkein kuin

muisti olisi parempi kuin edellisellä kerralla. Siitä ilostuin kovasti. Olen saanut tyttäreni perheen tukemana elää täällä kotona kauemmin kuin olisi muuten ollut mahdollista.

Joku päällikkö kotihoidosta kävi kaksi vuotta sitten. Hän sanoi, ettei minulle enää voi-

VT sanomat 2014 23

da lisätä apua kotihoidosta. Olen saanut sitä kahdesti päivässä, aamulla ja illalla. Minun pitäisi muuttaa 20 km:n päässä olevaan palvelutaloon. Siellä saisin kaikki palvelut, yöl-läkin, jos tarvitsen. Sanoin, etten jaksa ajatella asiaa nyt. Tyttären kanssa päätimme, että 90-vuotispäivään saakka yritetään olla kotona, jos elän niin kauan. Ilman Palvelupirssin väkeä en olisi selvinnyt. He ovat auttaneet minua jo yli 15 vuotta. Tulevat aina ajallaan, ja

viipyvät niin pitkään kuin on sovittu. Voi, kuinka mielelläni edelleen istun heidän kans-saan kahvipöydässä. Nyt on vaan se ero, että minut autetaan pöytään, johon on jo kahvit katettu. Yksi työntekijä on ollut sama koko ajan.

Katson tätä tuttua kotiani. Tunnen jokaisen huonekalun paikan pimeässäkin. Mattoja olen antanut vähentää, kun ymmärsin, että kaatuminen on vanhalle ihmiselle katastrofi. Pöytäliinat, taulut ja valokuvat ovat tutuilla paikoillaan. Ikkunan takana talitintti poimii nokkaansa auringonkukan siemeniä. Mieheni antoi minulle 60-vuotipäivälahjaksi kau-niisti koristetun seinäkellon, joka on mitannut aikaani tarkasti ja uutterasti. Ajatella, sen syntymäpäivän jälkeen olen elänyt 30 vuotta. Yhtä pitkä aika kuin oli 30:sta 60:een. Toi-von päivittäin, että saisin kuolla vaikka nukkuessani tänne omaan sänkyyni. Sydän vaan lakkaisi jaksamasta. Nyt olen istunut yhteen menoon niin pitkään, että on pakko mennä huilaamaan. Siirryn mukavasta tuolistani rollaattorilla hitaasti ja varovasti vuoteen reu-nalle ja siitä kallistan itseni alas lasketulle vuoteelleni. Siunattuja nämä moottorisängyt, huokaan. Vanhuuden torkahdus tulee äkkiä. Marraskuun hämyssä Palvelupirssin valot heijastuvat ikkunaan. Iloiset äänet tervehtivät eteisestä. ”Hei. kuinka täällä voidaan”?

Kotikunnassani tehtiin päätös palvelusetelin käyttöön otosta kotihoidossa. Kotihoidon ohjaaja tuli käymään kotona. Olin pyytänyt myös tyttäreni mukaan neuvonpitoon. Hän kertoi järjestelmästä, jossa saisin valita viidestä, kunnan hyväksymästä palveluntuotta-


jasta haluamani hoitamaan kotihoidon aamu- ja iltakäynnit. Iloksemme huomasimme, että yksi palvelutuottajista oli juuri minulle rakas Palvelupirssi. Nyt sitten Pirssin tutut ihmiset käyvät myös aamu- ja iltakäynnit viikkosiivousten lisäksi.

Omavastuuni kotihoidosta palvelusetelin arvon vähentämisen jälkeen on 227,30 €/kk, siivouksista ja kylvetyksestä maksan 191 €/kk kotitalousvähennyksen jälkeen. Ateria- ja pyykkipalvelusta maksan yhteensä 211€/kk eli yhteensä 629,30€. Kyllä on tyttärellä las-kemista, että saadaan rahat riittämään.

Esimerkki on kuvitteellinen. Palvelujen hinnat on laskettu tällä hetkellä käytössä olevien hintaesimerkkien mukaan.

6 Tellervo Lähteenmäki

Laitoshuoltajan toimenkuva ja tarkoitus

Valmistuin vuonna 1987 laitoshuoltajaksi Kauhajoelta. Ol-tuani pitkään pois työelämästä, sekä 11 vuotta kotiäitinä,

päivitin opintojani vuoden pituisella laitoshuoltajakoulutuksella Sata-edulla. Samalla olin työharjoittelussa Valtissa. Näyttöjen suorittaminen on vielä jäljellä opinnoista.

aitoshuoltaja voi opinnoissaan suuntautua esim. hoivapalveluun ja voi suorittaa opintojensa ohessa hygieniapassin, työturvallisuuskortin, ensiapu 1:sen ja erityisruokavalion kuten minä tein.Olen tällä hetkellä Valtissa työsuhteessa ja teen myös keikkatyötä yritykseen Valtin kautta. Työni on monipuolista ja mielenkiintoista.Työnkuvaan kuuluu kaikkien

tilojen päivittäinen tarkastus. Aulat ja sosiaalitilat siistitään päivittäin, toimistot ym. tilat 2-3 kertaa viikossa, mutta kaikki tilat tarvittaessa. Tietotaitoa työssä tarvitaan paljon

VT sanomat 2014 25

erilaisten työvälineiden, työkoneiden ja kemikaalien käytössä erilaisille pin-noille, eli erilaisten pintamateriaalien tuntemus on välttämätöntä. Kirous tulee ehkä siitä että, ammattilaisen silmä näkee epäkohdat sielläkin, mis-sä tavallinen tallukas ei niitä erota. Myymälän ja kaikkien asiakkaille nä-kyvien kohteiden erikoishuomiointi pitää yleisilmeen hyvänä ja herättää asiakkaissa luottamuksen osaamisem-me ja toimintamme hyvästä laadusta.

Tarkoituksena on työntekijöiden työhyvinvoinnin, työssä viihtymisen ja työturvallisuuden mahdollista-minen. Rautaisten ammattilaisten ansiosta homma toimii kitkattomasti kiireenkin keskellä.

Tarjan työparina oppisi varmasti alan kaikki niksit ja jutut, eli koneet, välineet, aineet ja miten kaikkia näitä käytetään tehokkaimmalla mahdol-lisella tavalla. Plussana kaikelle tälle on että tietoa ja taitoa voi käyttää kotonakin.

(Toki tässä työssä vaara piilee siinä, että kehittyy ns. suutari ja kenkä/ lapsi

syndrooma, eli kotini on kaatopaikkani).

7 Tarja

Tarja työssä


Ohjelmoinnin hyödytIhmiskunta on tuhansia vuosia tallentanut tietoa kirjoitus- ja

lukutaidon avulla. Kirjoituksen hyötynä on että tieto säilyy samankaltaisena kaikille lukijoille, kun taasen kirjoitustaidotto-massa yhteisössä tietoa välitetään suullisesti, mikä helposti aiheut-

taa sen että vuosisatojen saatossa yksityiskohtia unohtuu, tai ne vääristyvät.

iedonkäsittelyn mahdollisuudet ovat laajentuneet huomattavasti 1940-lu-vulta alkaen, jolloin ensimmäiset (lähinnä sotilaskäyttöön tehdyt) tieto-koneet rakennettiin. Nykypäivänä käytössämme on työkaluja joilla tiedon tallentamisen lisäksi voimme tuottaa dynaamista sisältöä.

Dynaaminen sisältö

Dynaaminen sisältö on funktionaalista tietoa, tietoa joka tarjoaa itsestään erilaisen tulkinnan riippuen muuttuvan ympäristön ominaisuuksista. Joitain esimerkkejä tällaisesta on vaikkapa taskulaskin, joka esittää erilaisen lopputuloksen riippuen siihen syötetyistä luvuista ja valituista laskuoperaatioista riippuen. Toinen esimerkki voisi olla sosiaalisessa mediassa käyttäjälle kohdennettu mainosalue jossa näkyy erilaisia mainoksia riippuen käyttäjän iästä, asuinalueesta tai muista ominaisuuksista. Kolmas esimerkki voisi olla ta-loushallinnon ohjelmisto joka laskee maksettavan arvonlisäveron määrän sen perusteella paljonko tiettynä kuukautena on ollut myyntituloja ja ostomenoja.

Edellämainitun taskulaskimen sisältämä varsinainen tieto ei ole ruudulla näkyvät luvut, vaan sen mikropiireihin järjestyksellisesti aseteltu joukko transistoreita (ja muita elektronisia komponentteja) jotka oikein toimiessaan yksiselitteisesti tuottavat tietyn tuloksen tietylle syötteelle. Muovista ja metalleista koostuva kappale on siis järjestetty tarkkaan harkitulla tavalla jotta se palvelisi työkaluna tiettyyn tarpeeseen. Voidaan sanoa että kyseinen elektroninen laite on ohjelmoitu.

Harvat ihmiset nykyään ohjelmoivat laitteita matalalla tasolla, eli antamalla yksityiskoh-taisia käskyjä tietyille elektronisille komponenteille. On kehitetty lukuisia ohjelmointikieliä

VT sanomat 2014 27

jotka piilottavat matalan tason toiminnot ja tarjoavat käyttöliittymän toimintalogiikan kehittämiseen, ilman että ohjelmoijan tarvitsee tietää paljoakaan alla olevasta laitteistosta. Näiden ohjelmointikielten päälle on taasen rakennettu vielä korkeamman tason kieliä tiettyjen erityistarpeiden toteuttamiseen.

Lisäksi monenlaisia sovellusalustoja on kehitetty jotta “dynaamisen tiedon” kirjoit-taminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Eräänlainen sovellusalusta on esimerkiksi taulukkolaskenta-ohjelmat(joista tunnetuin Excel), joilla voidaan automatisoida laskel-mien tekemistä erilaisiin tarpeisiin.

Ohjelmointi ja työ

Paljon ihmistyötä on vapautettu toistoa vaativista työsuorituksista automatisoinnin myötä, ja tekniikan kehittymisen myötä yhä useampia työvaiheita voidaan siirtää konei-den suoritettavaksi. Jonkun täytyy ylläpitää näitä kaikkia laitteita, niiden käyttöönottoa, huoltoa, konfigurointia kulloiseenkin ympäristöön, päivittämistä ja toimintojen muok-kaamista muuttuviin vaatimuksiin.

Tietojen keräämiseen ja esittämiseen on loputtomasti erilaisia tarpeita mm. taloushallin-nossa, internetnäkyvyyden toteuttamisessa ja toiminnanohjauksessa. Henkilö joka pystyy

Sovelluskehitystä pythonilla App Engine-alustalle


tarjoamaan aikaa säästäviä ja tehokkaita ratkaisuja näihin haasteisiin, pystyy varmasti parantamaan asemaansa työmarkkinoilla.

On kuitenkin myönnettävä että jos aikoo tehdä ohjelmoinnista kilpailuvalttinsa työ-markkinoilla, niin on oltava valmis näkemään vaivaa osaamisensa saattamiseksi kilpai-lukykyiselle tasolle. Silti pienikin osaaminen on hyödyksi koska se auttaa ymmärtämään ja käyttämään tehokkaasti olemassa olevia ohjelmistoja ja laitteita. Lisäksi ohjelmistojen/internet-teknologioiden tuntemus suojelee huijauksilta ja tietoturvavirheiltä, jotka usein hyödyntävät käyttäjien tietämättömyyttä.

Miten voisi aloittaa itsenäisen opiskelun?

Ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi ehdottaisin pythonia, millä on esimerkiksi toteutet-tu monet googlen palvelut. Jos olet kiinnostunut niin internetin hakukoneista voit etsiä oppimateriaalia vaikkapa termeillä “python for beginners”.

W Jyrki Velhonoja

VT sanomat 2014 29

Joulun perinteetJoulu on vanha, perinteinen ja kirkollinen juhla eri puolilla

maailmaa. Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi. Joulun vietto alkoi 1800-luvulla jo 24. joulukuuta. Joulukuusi koristeltiin ja kynttilät sytytettiin Jeesuksen syntymä-päivää edeltävänä iltana.

un uskonnollinen sisältö vähitellen menetti merkitystään ja mukaan tulivat joululahjat, tuli jouluaattoillan vietosta monissa maissa joulun kohokohta. Joissakin maissa, esimerkiksi Britanniassa, pidetään kuitenkin edelleen kiinni 25. päivästä ja avataan lahjat vasta joulupäivän aamuna.

Joulurauhan julistaminen jouluaattona kello 12.00 Suomen Turusta on historiallisesti ainutlaatuinen perinne. Tiettävästi missään muualla joulurauhan julistus ei ole säilynyt lähes katkeamattomana keskiajalta asti. Perusteet joulurauhan julistamiselle löytyvät Raamatusta, enkelien Maassa rauha -kehotuksesta jouluyönä. Julistus on ollut osa yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa, jossa kirkolla on ollut keskeinen merkitys.

Jouluevankeliumin lukeminen ennen yhteistä jouluateriaa yleistyi 1800-luvulla. Jou-luaamun joulukirkossa kuullaan jouluevankeliumi ( Luuk. 2:1-20.) ja lauletaan Enkeli taivaan-virsi. Entisaikaan, jos ei ollut joulukirkossa sai vuosittaisilla kinkereillä julkiset nuhteet!

Joulusaunassa käyminen on vanha ja edelleen yleinen tapa. Joulusauna on suomalainen perinne. Se oli muinaisille suomalaisille joulunvieton tärkein tapahtuma, johon valmis-tauduttiin hartaudella ja huolella. Sauna oli esi-isillemme myös pyhä paikka.

Jo keskiajalla ihmiset antoivat toisilleen lahjoja joulun aikaan, mutta nykyaikainen lahjatapa saavutti Pohjoismaat melko myöhään, vasta 1700-luvulla. Perhepiirissä lahjoja alettiin ensin antaa kartanoissa ja pappiloissa ja niistä tapa levisi talonpoikaiskulttuuriin. Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta 1900-luvun alussa lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista.


Jouluaterian perinne tulee muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoolla vietettyyn valon juhlaan. Suomalaiseen joulupöytään kuuluvia ruokia ovat erilaiset laatikot; porkkana,- lanttu-, peruna- ja maksalaatikko sekä erilaiset kalaruoat kuten graavilohi ja –siika. Aatto-aamu aloitetaan riisipuurolla ja joulu-leivonnaisiin kuuluu piparit ja joulutortut. Lipeäkala ja joulupuuro kuuluvat vanhimpiin jouluruokiin. Nykyään jouluateriaan kuuluu Pohjoismaissa erottamattomana osana jou-lukinkku. Nykyajan joulukinkun yhteyksiä vanhempiin perinteisiin ei tunneta. Ilmeisesti kinkku on kahden eri perinteen risteytys, sillä siinä yhdistyy herrasväen tapa syödä pos-sua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa. Joulun pääruoka ei tosin vielä 1920- ja 1930-luvulla ollut kinkku, vaan pöydässä saattoi olla esimerkiksi paistettu lampaanlapa.

Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä läheisten haudoille. Tapa alkoi Suomessa 1900-luvulla ja yleistyi talvisodan jälkeen.

Joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta ja Suomeen se tuli 1800-luvun lopulla. Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydällä. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Joulukuusen koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilät otettiin käyttöön 1600-luvun lopulla. Ennen vanhaan se koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkiketjuilla, lippuketjuilla ja makeisilla. Perinteen mukaan kuusi viedään pois viimeistään Nuutinpäivänä.

Vaikka me kaikki suomalaiset tiedämme, että se ainoa oikea joulupukki asuu Suomen Lapissa, Korvatunturilla, maailman turuilla on kulkenut monenlaisia jouluisia ukkoja. Nykyinen joulupukkimme on monien satuolentojen yhdistelmä. Kristillisen ajan joulu-pukin esikuvana oli Pyhä Nikolaus, joka auttoi lapsia ja vähävaraisia.

Tonttulegenda

Joulupukki, Joulumuori ja tontut ovat lähtöisin Suomen Lapista, Korvatunturilta. Jou-lupukin suku on levinnyt ympäri maailmaa - kuulemma avaruuteen saakka.

”Tontuilla ei ole napaa eivätkö ne jätä jälkeensä varjoa - tiedätkö miksi? Siksi, koska tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta!

Tontuilla on aina taskussaan meriheinää ja kipinäkivet tulentekoa varten, jäniksenkä-pälä hellimistä ja kivunlievitystä varten, kissan viiksikarva kiusantekoa varten - ja pieni pala saippuaa tietenkin.

Tonttuja on monen kokoisia. Jotkut tontut voivat muuttaa kokoaan aina tilanteeseen sopivaksi. Tarkkailuretkillään nämä tontut kulkevat yleensä huomaamattomasti, pienem-pinä kuin metsähiiret. Tarvittaessa ne venyvät ihmislapsen kokoisiksi.

Tontun tietää olleen huoneessa, jos sisään tullessaan tuntee olonsa iloiseksi ja haistaa vienon havun, steariinin, neilikan ja siirapin häivähdyksen. Tontut levittävät ympärilleen

VT sanomat 2014 31

hyvänolon tunnetta ja kodikkuutta.

Tontut kuulevat kaiken - ihan kaiken! Ja tontut myös näkevät kaiken: niillä on rönt-gennäkö.”

Näillä joulun perinteillä toivotan kaikille lämmintä ja rentouttavaa joulunaikaa!

5 M i n n a R a s s i

Lähteetsuomalainenjoulu.fi/joulun-perinteetWikipedia/Joulu


Kankaanpään AikuiskoulutussäätiöAsemakatu 738700 Kankaanpääp. 044 577 2119

vt sanomat 5

Documents