vapo oy energia...7 vuosikuormitus vuonna 2010 99 7.1 yleistä 99 7.2 kuormitus ely-keskuksittain...

16WWE0863 29.3.2011

Vapo Oy Energia

Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu vuonna 2010 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

16WWE0863 1

Vapo Oy läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2010 Sisältö

1 JOHDANTO 1

2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA 1

3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 6

3.1 Lämpötila 6 3.2 Sadanta 7 3.3 Lumi- ja vesitilanne 8

4 TARKKAILUN TOTEUTUS 9

4.1 Yleistä 9 4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus 9 4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu 10 4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu 10 4.2.3 Jälkihoitovaihe 10 4.2.4 Ympärivuotinen tarkkailu 10 4.2.5 Rankkasadejaksot näytteenotto 11 4.3 Näytteiden analysointi 11 4.4 Päästöjen laskenta 12 4.5 Raportointi 12 4.5.1 Väliraportointi 12 4.5.2 Vuosiraportointi 13 4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2010 13

5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2010 14

5.1 Yleistä 14 5.2 Soiden käyttövaihe ja vesiensuojelumenetelmät 17 5.3 Tarkkailusoiden virtaamat ja valumat 17 5.4 Tarkkailusoilta purkautuvan veden laatu 20 5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu 20 5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina 22 5.4.3 Kevättulvan ja rankkasateen aikainen vedenlaatu 26 5.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut 27 5.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla 27 5.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina 31 5.5.3 Eri vesiensuojelutasojen ominaiskuormitusten vertailu 38 5.5.4 Ominaiskuormien vaihtelu tuotantoalueittain ja vuosittain 40

6 TARKKAILUSUOT 42

6.1 Yleistä 42 6.2 Keski-Suomen ELY-keskus 42 6.2.1 Kivisensuo (Hankasalmi) 44 6.2.2 Kivisensuo pintavalutuskenttä (Hankasalmi) 45

16WWE0863 2

6.2.3 Läyniönsuo (Hankasalmi) 46 6.2.4 Aukeasuo, Ristisuon Turve Oy (Joutsa) 48 6.2.5 Haapasuo (Joutsa) 49 6.2.6 Höystösensuo (Joutsa), ruokohelpikosteikko 51 6.2.7 Jokipolvensuo (Joutsa), ruokohelpikosteikko 55 6.2.8 Kailasuo pintavalutuskenttä (Joutsa) 60 6.2.9 Mesiänsuo, pintavalutuskenttä (Joutsa) 61 6.2.10 Pajusuo, pohjoispää (Joutsa) 63 6.2.11 Tynnörsuon laskeutusaltaat 1, 2 ja 3 (Karstula) 65 6.2.12 Lehtosuo (Keuruu) 67 6.2.13 Permisuo (Keuruu) 68 6.2.14 Pyöreäsuo (Keuruu) 69 6.2.15 Ukonmurronsuo (Keuruu) 72 6.2.16 Vehkaneva (Kinnula) 75 6.2.17 Isoneva (Kivijärvi) 78 6.2.18 Peuralinnanneva (Isoneva) (Kyyjärvi) 79 6.2.19 Savonneva (Kyyjärvi) 82 6.2.20 Saarisuo, Ristisuon Turve Oy (Multia) 84 6.2.20.1 Saarisuo laskeutusallas 3, Ristisuon Turve Oy (Multia) 84 6.2.20.2 Saarisuo laskeutusallas 4, Ristisuon Turve Oy (Multia) 85 6.2.21 Haukisuo, Autosen Urakointi ja Saneeraus Oy:n ja Martinsuon Turve Oy (Multia) 87 6.2.22 Umpilammensuo (petäjävesi) 88 6.2.23 Valkeissuo (Petäjävesi) 90 6.2.24 Valkeissuo-Vuorimäki, Mikko Survo (Petäjävesi) 92 6.2.25 Pyytneva (Pihtipudas) 93 6.2.26 Mahasuo altaat 13 ja 15 (Pylkönmäki) 94 6.2.27 Pajumäensuo (pylkönmäki) 96 6.2.28 Kolkunsuo (Viitasaari) 98

7 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2010 99

7.1 Yleistä 99 7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain 100 7.2.1 Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus) 100 7.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus) 100 7.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) 100 7.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus 101 7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 102 7.2.6 Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) 102 7.3 Kuormitus vesistöalueittain 110 7.3.1 Kymijoen vesistöalue (14) 110 7.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18) 110 7.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27) 111 7.3.4 Aurajoen vesistöalue (28) 111 7.3.5 Lapinjoen vesistöalue (33) 111 7.3.6 Eurajoen vesistöalue (34) 112 7.3.7 Kokemäenjoen vesistöalue (35) 112 7.3.8 Karvianjoen vesistöalue (36) 112 7.3.9 Lapväärtinjoen vesistöalue (37) 113 7.3.10 Teuvanjoen vesistöalue (38) 113 7.3.11 Närpiönjoen vesistöalue (39) 114 7.3.12 Kyrönjoen vesistöalue (42) 114

16WWE0863 3

7.3.13 Lapuanjoen vesistöalue (44) 114 7.3.14 Purmonjoen vesistöalue (46) 115 7.3.15 Ähtävänjoen vesistöalue (47) 115 7.3.16 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) 116 7.3.17 Perhonjoen vesistöalue (49) 116 7.3.18 Suomenlahden rannikkoalue (81) 116 7.3.19 Suomenselän rannikkoalue (83) 117 7.4 Kuormitus yksityisten tuottajien soilla 117 7.4.1 Kuormitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 117 7.4.2 Kuormitus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 118 7.4.3 Kokonaiskuormitus 120

8 YHTEENVETO 122

9 POHJAVESIEN JA KAIVOJEN TARKKAILU 123

10 KIRJALLISUUS 124

Liitteet Liite 1 Pysyvät päästötarkkailuasemat vuonna 2010 Liite 2 Täydentävät tarkkailuasemat vuonna 2010 Liite 3 Erillistarkkailut ja kuntoonpanotarkkailut vuonna 2010 Liite 4 Pinta-alat ja kuormitukset vesistöalueittain 2010 Pöyry Finland Oy

Jarmo Sillanpää, Ins.(AMK) Antti Leskelä, FM Yhteystiedot PL 38, Harjutie 14 69600 Kaustinen puh. 010 33 28370 sähköposti [email protected]

16WWE0863 1

1 JOHDANTO Vapo Oy Energian Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2010 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Environment Oy:n 25.9.2008 laatimaa ja ympäristökeskusten hyväksymää Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa vuosille 2008-2013 (Pöyry Environment Oy 2008). Tarkkailuohjelma sisältää Länsi-Suomen alueen lisäksi eräiden Vapo Oy:n Itä-Suomen ja Uudenmaan alueilla sijaitsevien soiden kuormitustarkkailun. Tarkkailujakso oli kolmatta kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2009 - 31.10.2010. Osana tarkkailua toteutetaan myös Keski-Suomen ja Länsi-Suomen ELY-keskusten alueella olevien yksityisten turvetuottajien tarkkailuja, jos näillä on asiasta erillinen sopimus tarkkailusta vastaavan konsultin kanssa. Samoin pientuottajien tarkkailutulokset tai Vapo Oy:n tulosten pohjalta lasketut vuosikuormitukset raportoidaan vuodesta 2009 alkaen Vapo Oy:n raporteissa ainoastaan, jos tuottajalla on asiasta sopimus konsultin kanssa. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisen virtaaman mittaamiseen tarkoitettuja jäätymättömiä kaivoja. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joissa ei ole ympärivuotista tarkkailua. Vuoden 2010 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tässä raportissa esitetään koko Vapo Oy Energia läntisen alueen turvetuotannon piirissä olevien soiden vuoden 2010 kokonaiskuormitus sekä kuormitus ympäristökeskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuna. Kuormitukset on laskettu pysyvien päästötarkkailuasemien ominaiskuormituslukujen perusteella. Tässä raportissa on lisäksi tarkasteltu Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten osalta tarkemmin pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti.

2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osa-kokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat ”taivasalla” hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Käytäntö on osoittanut, että turvetuotannon vesistövaikutuksista kertovat raportit ja selvitykset kaipaavat alan perusterminologian selventämistä, jotta lukija paremmin ymmärtäisi lukemaansa. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona ja kuvassa 1 turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. Luettelo ei pyri olemaan mikään kaikenkattava esitys asiasta vaan eräänlainen ”lyhyt oppimäärä”.

16WWE0863 2

Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista, joista pääosa seuraavasta terminologiastakin on peräisin (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla http://www.finbioenergy.fi tai http://www.vapo.fi Auma Aumalla tarkoitetaan kuivan turpeen varastokasoja, jotka usein sijaitsevat tuotantoalueiden reunoilla Aumapalo Turveauman palaminen, jonka aikaansaa voimakkaan mikrobitoiminnan aikaansaama lämpötilan kohoaminen turveauman pintaosissa. Aumojen lämpötilojen tarkkailua tehdään lämpökameroilla mm. lentokoneesta käsin Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. Eristysoja Tuotantoaluetta ympäröivä oja, joka estää suon ulkopuolisten vesien pääsyn tuotantoalueelle ja jonka avulla ohjataan vedet tuotantoalueen ohi Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Huuhtoutuminen Liikkuvan veden aiheuttama maaperän ainesten kulkeutuminen Imukokoojavaunu Turvetuotantomenetelmä, jossa jyrsinturve kerätään paineilman avulla Itsekuumeneminen Turveauman lämpeneminen siinä tapahtuvien biologisten prosessien takia Jako-oja Oja jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle Jyrsinturve Pinnasta jyrsitty ja ilmakuivattu turve joka kerätään 40-50% kosteudessa ja varastoidaan turveaumoihin ennen kuljetusta energialaitoksille. Jyrsös Suon pinnasta irrotettu kuohkea, ohut turvekerros Karhe Saran suuntainen 1-2 m leveä ”keko” johon kuiva jyrsös tai palaturve on kerätty (karhettu) kuormaamista ja aumaan siirtoa varten Karheaminen

16WWE0863 3

Kuivan jyrsöksen tai palojen keruu karheelle Kasvillisuusallas Vesikasveja kasvava laskeutusallas, jossa kasvit (mm. ruoko, korte, sarat, pajut, vehka) sitovat vedessä olevia ravinteita Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon Kenttäpalo Varsinaisen turvekentän palo, joka voi saada alkunsa työkoneen pakokaasujen mukana tulevasta kipinästä, kuuman pakosarjan päälle kertyneen pölyn syttymisestä, työkoneen raapaisusta kiveen, aumapalosta, tupakoinnista tms. Keräilyoja Oja joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne sitten alapuoleiseen vesistöön Kiintoaines Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut Kuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi) Kääntäminen Turpeen pöyhimistä kuivumisen edistämiseksi Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva hiukkasjakoinen aines laskeutuu altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta Laskuoja Oja jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoleiseen vesistöön Lohko Useista saroista muodostunut yleensä luonnon esteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m3/päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus

16WWE0863 4

Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoleiseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km2 vuosi) Palaturve Energian tuottamista varten palaksi muotoiltu polttoturve. Usein sylinterin muotoinen tai ns. lainepala Peruskuivatusvaihe Ajanjakso jolloin suota kuivatetaan turvetuotantoon. Kestää noin 3-6 vuotta Pidätin Päisteputken sarjaojan puoleiseen päähän rakennettu pidätin (esim. puinen säleikkö, kelluva salaojaputki, siivilälevy, reikäinen muoviputki tms.), jonka avulla päisteputki pysyy paremmin avoinna Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan Päisteputki Sarkaojan ja kokoojaojan yhdistävä salaojaputki eli putkioja, jonka tarkoituksena on toimia rumpuna työkoneiden liikkuessa saralta toiselle Reunaoja Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkojaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta Sarka Yleensä noin 20 m leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan Sarkaoja-allas (lietesyvennys) Noin 5-10 m pituinen (sarkaojan pituuden mukaan) ja noin 0.8 m levyinen syvennys sarkaojan päässä ennen päisteputkea Sarkaojapidätin Sarkaojan lietesyvennyksen etupuolelle asennettava rimasäleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan ja tasaa virtaamia Sato tai saanto Yhden kuivatusjakson aikana tuotettu turvemäärä (m3/ha) Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Suoalue jolla turvetuotanto on käynnissä

16WWE0863 5

Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai tuotannon ulkopuolella (levossa) Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöä selvitellään nykyään laajasti. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Turvepöly Turvetuotannon eri työvaiheissa irtoava hyvin hienojakoinen pölyaines, joka voi tuulten mukana kulkeutua tuotantoalueen ulkopuolellekin Turvelaji Turpeen kasvilajikoostumus. Turvelajien pääryhmät ovat rahkaturpeet (S), saraturpeet (C), puuturpeet (L) sekä ruskosammalturpeet (B). pääturvelajit voidaan jaotella useisiin alalajeihin, mm. tupasvillarahkaturve. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km2) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Veto-oja Lohkon / lohkojen valumavedet kuljettava oja Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m3/s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi YVA YVA –prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan 1994. Uusia turvetuotantoa koskevia asioita tuli mukaan kun lakia ja asetusta muutettiin 1.4.1999.

16WWE0863 6

5544

EristysojaPäisteputki

Sarkaojaallas

SarkaojaKokoojaoja

Lohko no

66

Läjitysalue

Mittapato

Laskeutusallas

Puomi tms.

Jako-oja

Laskuoja

Pintavalutuskenttä

Lieteallas

Reunaoja

TUR VETUOT ANT OALUETUR VETUOT ANT OALUE

Pidätin

Turveauma Turveauma Turveauma

Kuva 1 Turvetuotantoalueen nimistöä

3 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jyväskylä sijaitsee painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2010 on tarkasteltu sen tietojen perusteella. Apuna on käytetty myös Ilmatieteen laitoksen säätilastoja.

3.1 Lämpötila Vuoden 2010 keskilämpötila (2,2 oC) oli Jyväskylässä 0,8 astetta vertailukauden 1971-2000 keskilämpötilaa pienempi. Vuonna 2009 lämpötila oli ollut korkeampi (3,5 oC), mikä johtui lähinnä lauhasta talvesta 2008 - 2009 (kuva 1). Hydrologisena vuonna 2010 lämpötilat eri vuodenaikoina olivat lähellä normaaleja. Tammi- ja helmikuu olivat kylmiä, heinäkuu taas poikkeuksellisen lämmin (21,1 oC). Vuonna 2009 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa 9.5. eli muutama päivä normaalia myöhemmin. Terminen kasvukausi päättyi 10.10. eli noin viikon tavanomaista myöhemmin (Ilmatieteen laitos 2011). Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella.

16WWE0863 7

JYVÄSKYLÄ

-20,0

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

Tam

mi

Hel

mi

Maa

lis

Huh

ti

Touk

o

Kes

ä

Hei

nä Elo

Syys

Loka

Mar

ras

Joul

u

oC

200920101971-2000

Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Jyväskylässä vuosina 2009-2010 ja

vertailuajanjaksona 1971-2000.

3.2 Sadanta

Vuonna 2010 Keski-Suomessa saatiin sateita 554 mm/a, mikä oli vertailujakson 1971 – 2000 keskiarvoa (639 mm) vähemmän. Tarkkailujakson aikana maalis-, touko-, elo-, ja syyskuussa satoi vertailujaksoa enemmän. Sateisin kuukausi oli elokuu (106 mm), vähäsateisin tammikuu (12 mm). Heinäkuu oli myös varsin vähä sateinen (27 mm) Vuosi 2009 oli ollut vähä hieman sateisempi (489 mm) (kuva 3).

JYVÄSKYLÄ

0

20

40

60

80

100

120

Tam

mi

Hel

mi

Maa

lis

Huh

ti

Touk

o

Kes

ä

Hei

nä Elo

Syys

Loka

Mar

ras

Joul

u

mm

200920101971-2000

Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Jyväskylässä vuosina 2009-2010 ja


16WWE0863 8

3.3 Lumi- ja vesitilanne Keski-Suomessa lunta oli vuonna 20010 suunnilleen normaalisti vertailujaksoon 1971 - 2000 verrattuna. Marraskuussa 2009 sekä helmi- ja maaliskuussa 2010 lunta oli keskimääräistä enemmän. Marraskuussa 2009 lumen syvyys oli 7 cm, Joulukuussa 3 cm, tammikuussa 2010 26 cm, helmikuussa 46 ja maaliskuussa 54 cm. Terminen talvi alkoi varsin myöhään 2.12.2009 ja loppui 26.3.2010. Joulukuun puolenvälin kova pakkasjakso jäädytti järvet etelää myöten. Tarkkailujakson alussa vuoden 2009 puolella järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat olivat hieman keskiarvoa alhaisemmat. Joulukuussa 2009 Päijänteen pinta oli -25 cm kauden 1971 - 2000 keskiarvosta. Syyskuussa 2010 vedenpinta oli -6 cm keskiarvosta.

Lumen syvyys kuukauden 15. päivänä talvella 2009-2010

0

10

20

30

40

50

60

Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti

cm

2009-2010 1971-00

Kuva 4 Kuukausien 15. päivien lumitilanne Jyväskylässä talvella 2009 - 2010 ja


16WWE0863 9

4 TARKKAILUN TOTEUTUS

4.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun on hoitanut tarkkailun tilaaja Vapo Oy Energia. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla joudutaan mm. tulkitsemaan poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Vuoden 2010 päästötarkkailun ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan, tuotantoajan tai ympärivuotista tarkkailua. Turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla lisänäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloitetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ympäristökeskuksen määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaalis-kemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vesistötarkkailussa on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuoleisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla. Vesinäytteiden otosta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut vuonna 2010 Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Biologisia tarkkailuja tehdään 3–6 vuoden välein ympäristökeskusten ennalta hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Biologisella tarkkailulla voidaan saada tietoa siitä, miten turvetuotannon kuormitus vaikuttaa vesistön tilaan ja miten mahdolliset muutokset näkyvät eliöstön koostumuksessa ja runsaussuhteissa. Pöly- ja melutarkkailua voi olla velvoitteena tuotantoalueen ympäristöluvassa. Jos ympäristöluvassa on tarkkoja määräyksiä mittauksista, toimitaan luvan mukaan. Useimmiten luvassa on määrätty, että pöly- ja/tai melutarkkailu tehdään alueellisen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Tällöin voidaan toimia tarkkailuohjelman kohdassa 4.3 kuvatulla tavalla ensin selvitysmenettelyn kautta ja vasta tarvittaessa suorittaa mittauksia. Pohjavesitarkkailusta voi olla velvoite tuotantoalueen ympäristöluvassa. Tällöin suoritetaan joko pohjavesialuekohtaista seurantaa tai tilakohtaista talousvesikaivotarkkailua (tarkkailuohjelman kohta 4.4).

4.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti. Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut virtaaman. Konsultti on myös tarkastanut mittapadot silloin, kun on käynyt lukemassa jatkuvatoimiset pinnankorkeusmittarit (mallit Telog WLS-2109e ja WLS-31). Pinnankorkeudet Telog on rekisteröinyt minuutin välein ja laskenut niistä 30 minuutin ajalta keskiarvon. Keskiarvo ja kellonaika ovat tallentuneet Telogin muistiin. Telogin keräämä pinnankorkeusaineisto on purettu kannettavalle tietokoneelle tai tiedonkeruulaitteelle

16WWE0863 10

(DTU A-203). Kuntoonpanosoilla virtaama on mitattu tarkkailun tilaajan toimesta kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Mitta-asemilla tehdään ennen tuotantokauden alkua vuositarkastus. Mikäli olosuhteet/ laiterikot tms. mittauspaikassa tilapäisesti estävät mittapadon avulla tehtävän virtaaman mittauksen, sovitaan korvaavasta mittausjärjestelystä (esim. läheisen toimivan aseman tietojen käyttö) erikseen ko. ympäristökeskuksen kanssa. Virtaaman mittausta voidaan tehdä myös muilla soilla, mikäli niillä on toimivat mittapadot valmiina.

4.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta:

Kuukaudet Näytteitä

1.1.–31.3. 1 krt / kk

kevättulva (yleensä 1.4.–1.5.) 1 krt / viikko

1.5.–31.12. 1 krt / 2 vko

4.2.2 Tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta, yleensä kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Tuotantovaiheen tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen yleensä neljä kertaa vuodessa (maalis-huhti, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu). Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama.

4.2.3 Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan tarkkailuohjelman 2008 - 2013 mukaisesti ympäristökeskuksen määräämän ajan.

4.2.4 Ympärivuotinen tarkkailu Ympärivuotiset asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittapadoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Virtaaman mittauksen on toteuttanut vuonna 2010 ympärivuotisesti Nab Labs Oy. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen.

16WWE0863 11

Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman 2008-2013 ohjetta:

Kuukaudet Näytteitä

1.1.-31.3. 1 krt / kk

kevättulva (1.4.-1.5.) 1 krt / viikko

1.5.-31.12. 1 krt / 2 vko

4.2.5 Rankkasadejaksot näytteenotto Turvetuottaja on ottanut kesällä 2010 mahdollisuuksien mukaan rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa lisänäytteitä, jotka kuvaavat runsaasta sateesta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tavoitteena on saada kultakin asemalta kaksi rankkasateen aiheuttamaa lisänäytettä vuosittain. Nab Labs Oy on tehnyt rankkasadenäytteistä aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Vuonna 2010 analysoitiin muutamia rankkasadenäytteitä.

4.3 Näytteiden analysointi Nab Labs Oy:n laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai suppea analyysivalikoima. Ympäristölupien vaatiessa on tehty myös muita analyysejä, esim. nitraatti- ja nitriittitypen summa tai Östra Mossenilla asiditeetti. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä ja rankkasadenäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Tuotantovaiheen tarkkailujen näytteistä on analysoitu suppea analyysivalikoima. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty suppea analyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima

Kiintoaine Kiintoaine

CODMn CODMn

Kokonaisfosfori Kokonaisfosfori

Kokonaistyppi Kokonaistyppi

pH pH

Ammoniumtyppi

Fosfaattifosfori (suod.)

Rauta

16WWE0863 12

4.4 Päästöjen laskenta Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Tausta pitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 g/l ja kokonaistyppi 500 g/l. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Jakson päästömäärä saadaan pitoisuuden ja vesimäärän tulona Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu vaan jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Tarkkailujakson pituus riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. Turvetuotantoalueen päästö (kg/d) saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut tuotantoalueen pinta-alalla (lohkot ja auma-alueet). Kullekin ympärivuotiselle tarkkailukohteelle on käytetty kyseisellä kohteella mitattuja lukuja. Koko tuotantoalueen päästöt on laskettu yhden mittauspaikan tulosten perusteella, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama koko alueella. Jos osalla tuotantoaluetta vesienkäsittelymenetelmä on ollut eri kuin tarkkailussa olleella osa-alueella, on päästöt tälle alueelle arvioitu erikseen ominaiskuormituslukujen avulla. Päästöt on ilmoitettu kg/d tai kg/a. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. Eri vuodenaikojen päästöt on saatu laskemalla eri vuodenajoille keskimääräiset päästöt ja kertomalla ne kunkin vuodenajan pituudella. Eri vuodenaikojen päästöt yhteen laskemalla on saatu vuosipäästö. Vuosipäästöt on laskettu hydrologiselle vuodelle 1.11.-31.10. Täydentävät tarkkailukohteet, joilta ei otettu näytteitä ympärivuotisesti tai ei suoritettu omaa tarkkailua vuonna 2010, päästöt laskettiin ympärivuotisten tarkkailukohteiden keskimääräisten ominaiskuormitusten avulla. Ominaiskuormituksella tarkoitetaan päästöä pinta-alayksikköä (hehtaari) ja aikayksikköä (päivä) kohden. Ominaiskuormitus (g/ha d) saadaan jakamalla pitoisuuden ja jakson keskivirtaaman tulo mittapadon valuma-alueen pinta-alalla.

4.5 Raportointi

4.5.1 Väliraportointi Jokaisen näytteenottopäivän jälkeen Nab Labs on koonnut edeltävän kahden viikon perusjakson (tai muun poikkeavanpituisen jakson) virtaamamittauksen tiedot päästömäärän väliraportointia varten. Väliraportoinnissa on käytetty pääsääntöisesti kahden viikon seurantajaksoa. Tulokset ovat olleet heti niiden valmistuttua ja viimeistään 3 viikon kuluttua näytteenotosta nähtävissä www-palvelussa https://data.nablabs.fi/, johon tunnukset saa Vapo Oy:ltä. Tulokset on toimitettu lisäksi kirjallisena postin välityksellä niille Vapo Oy:n toimipaikoille tai muille tarkkailuvelvollisille, joilla ei ole em. yhteyttä.

16WWE0863 13

Väliraporteissa on esitetty vesimäärä- ja vedenlaatutiedot ja ominaispäästöjen suuruus g/ha d (kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) jaksoittain sekä päästöjen kertymä vuoden alusta (kg/km2) ja näihin liittyvä grafiikka.

4.5.2 Vuosiraportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko vuoden tarkkailun tulokset päästö- ja vesistötarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille kirjallisessa muodossa sekä muille tarkkailussa olevien soiden haltijoille ja tarkkailualueen kunnille ensi sijassa sähköisessä muodossa (https://data.nablabs.fi). Vuonna 2010 sekä kuormitus- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kullekin ELY-keskukselle. Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen ja muiden tarkkailuun osallistuvien tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto- ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt kunkin tarkkailuvelvollisen osalta ympäristökeskuksittain, vesistöalueittain (3. jakovaihe) sekä tuotantoalueittain. Vuotuiset päästömäärät (1.11. – 31.10.) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportin sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Vuosiraportti on laadittu tekstin ja taulukoiden osalta myös sähköiseen muotoon. Konsultti toimittaa tiedot lisäksi Vahti-rekisteriin ympäristöhallinnon TYVI-operaattorin kautta. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia vuosien 2009 ja 2010 termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella: Vuodenaika Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus Talvi joulu-maaliskuu 2.12.2009 -

26.3.2010 49 – 13 75

Kevät huhti-toukokuu 27.3. - 13.5.2010 14 - 20 114 Kesä touko-syyskuu 14.5. - 19.9.2010 21 - 38 47 Syksy syys-marraskuu 1.11. - 1.12.2009

19.9. - 31.10.2010 44 – 49 (2009) 39 – 44 (2010)

129

4.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2010 Vuonna 2010 tarkkailussa oli mukana 84 pysyvää päästötarkkailuasemaa (liite 1), joista 34 mittasi yläpuolista vedenlaatua. Täydentävää tarkkailua tehtiin 183 pisteellä (liite 2), niistä 72 oli yläpuolisia. Erillis-laajaan tarkkailun 10 tarkkailupisteen joukkoon kuuluivat mm.kahden ruokohelpikosteikon, yhden maaperäimeytyksen ja yhden kemikalointiaseman tarkkailut. Kuntoonpano tarkkailua suoritettiin 23 pisteeltä, joista 10 oli yläpuolisia pisteitä (liite 3). Pinnankorkeuksien tai vedenlaadun tarkkailua kaivoista tai pohjavesistä suoritettiin 11 kohteessa.

16WWE0863 14

5 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2010

5.1 Yleistä Vapo Oy Energian läntisellä alueella oli turvetuotannon piirissä olevia soita vuonna 2010 yhteensä 263 kpl, joista Vapo Oy Energian omistamia oli 232 ja yksityisten omistamia 31 kpl. Vuonna 2009 mukaan ovat tulleet uusien, kuntoonpanovaiheessa olevien tuotantoalueiden lisäksi Vapo-konserniin kuuluvan Kekkilä Oy:n tuotantoalueet. Aikaisemmin Fortumin omistuksessa olleet 15 tuotantoaluetta ovat siirtyneet Vapon omistukseen. Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 232 suota vetensä 302 reittiä pitkin. Vapo Oy:n tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen ala oli 24 199 ha. Levossa oli 213 ha ja valmistelussa 2 555 ha. 2 361 ha oli poistunut tuotannosta alle viisi vuotta sitten, 8 875 ha yli 5 vuotta sitten. Vapo Oy Energian tuotantoalueiden yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 1. Vapo Oy Energian osalta tuotannosta poistuneita alueita oli yhteensä 11 236 ha. Alle 5 vuotta poistuneita alueita oli 2 361 ha, ja yli 5 vuotta sitten poistuneita alueita 8 875 ha (taulukko 1). Yksityisten turvetuottajat mukaan laskien saadut yhteispinta-alat on esitetty taulukossa 2. Tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella. Soita on kaikkiaan 20 eri vesistöalueen varrella. Vesistöalueista suurimmat ovat Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueet (taulukko 1). Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalue siirtyi pois Vapon Länsi-Suomen tarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailun yhteyteen. Vapo Oy Energian tuotantoalueita (taulukko 1) vesistöalueittain tarkasteltaessa, eniten tuotantosoita tai niiden osia (30 % koko määrästä) oli kappalemääräisesti mitattuna Kokemäenjoen vesistöalueella (91 kpl). Kokemäenjoen vesistöalueen tuotantokelpoisen alan osuus (5 962 ha) tuotantokelpoisen alan kokonaismäärästä oli 24,6 %. Kymijoen vesistöalueella oli 60 ja Kyrönjoen vesistöalueella 42 turvetuotantoaluetta tai alueen osaa. Kyrönjoen alueella tuotantokelpoisen suoalan määrä (4 851 ha) edusti 20,0 % kaikesta tuotantokelpoisesta alasta, kun Kymijoella vastaava osuus oli 16,3 %. Karvianjoen vesistöalueella (30 kpl) oli 12,2 % tuotantokelpoisesta pinta-alasta. Muiden 16 vesistöalueen osuus oli tuotantokelpoisesta pinta-alasta vajaat 27 %.

Taulukko 1 Vapo Oy Energian läntisen Suomen turvetuotannon pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2010

VesistöalueTuotanto- Levossa Valmistelussa Yhteensäkunnossa alle 5 v yli 5 v

14 Kymijoen vesistöalue 3 949 11 491 386 1 481 6 31718 Porvoonjoen vesistöalue 26 0 0 2 0 2727 Paimionjoen vesistöalue 27 0 41 0 0 6828 Aurajoen vesistöalue 64 0 0 0 0 6433 Lapinjoen vesistöalue 83 0 0 4 0 8734 Eurajoen vesistöalue 403 0 0 0 0 40335 Kokemäenjoen vesistöalue 5 962 0 620 469 3 198 10 24836 Karvianjoen vesistöalue 2 945 95 140 259 1 013 4 45237 Lapväärtinjoen vesistöalue 401 0 82 19 15 51838 Teuvanjoen vesistöalue 132 0 0 0 1 13339 Närpiönjoen vesistöalue 276 0 4 23 0 30342 Kyrönjoen vesistöalue 4 851 77 337 737 1 699 7 69944 Lapuanjoen vesistöalue 1 575 30 58 270 865 2 79946 Purmonjoen vesistöalue 63 0 167 0 0 23047 Ähtävänjoen vesistöalue 798 0 220 116 435 1 56948 Kruunupyynjoen vesistöalue 878 0 27 26 10 94119 Perhonjoen vesistöalue 1 171 0 364 47 158 1 73951 Lestijoen vesistöalue 0 0 0 0 0 081 Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalue 79,4 0 0 4 0 8383 Suomenselän rannikkoalueen vesistöalue 517 0 4 0 2 523Yhteensä 2010 24 199 213 2 555 2 361 8 875 38 202Yhteensä 2009 24 570 526 2 187 1 790 8338 37 409Yhteensä 2008 22 781 494 1 363 1 904 7662 34 203

Pinta-ala, haTuotannosta poistunut

16WWE0863 15

Vaikka tarkkailu jakautui useamman ELY-keskuksen alueelle, jää painopiste Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle, missä sijaitsi 100 tuotantoaluetta ja lähes puolet tuotantokelpoisesta alueesta (11 832 ha). Vähiten tuotantokelpoisesta alasta oli Uudenmaan (0,3 %) alueella (taulukko 2). Vuoden 2010 raportissa ei ole mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevan Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueita. Niiden raportointi tapahtuu Pohjois-Pohjanmaan tarkkailun yhteydessä.

Taulukko 2 Turvetuotannon pinta-alat (ha) eri ympäristökeskusten alueilla vuonna 2010

ELY-keskus(Yksityiset mukana) Tuotanto- Levossa Valmistelussa Yhteensä

kunnossa alle 5 v yli 5 v

Häme 734 11 82 49 66 941Pirkanmaa 2 416 5 143 233 1 938 4 735Varsinais-Suomi 5 052 0 344 351 1 507 7 254Keski-Suomi 5 069 137 572 439 1 878 8 095Etelä-Pohjanmaa 11 832 197 1 421 1 346 3 486 18 282Uusimaa 79 0 0 4 0 83

Yhteensä 2010 25 181 350 2 563 2 422 8 876 39 391Yhteensä 2009 25 529 526 2 216 1 937 8 338 38 545Yhteensä 2008 24 422 536 1 422 1 936 7 661 35 977Yhteensä 2007 24 138 769 1 463 2 220 6 727 35 316Yhteensä 2006 24 516 1 040 1 541 2 664 6 127 35 888

Pinta-ala, haTuotannosta poistunut

Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailussa oli vuonna 2010 mukana viiden ELY-keskuksen alueella yhteensä 19 pysyvää päästötarkkailuasemaa, joilta saatiin luotettavat kuormitustiedot koko hydrologiselta vuodelta 2010. Näiden ominaiskuormituslukujen laskennassa käytettyjen asemien mittapatojen valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä 3 458 ha, mikä edustaa noin 14 % tarkkailualueen kaikkien turvetuotannossa olevien alueiden tuotantokunnossa olevasta alasta (25 217 ha). Vuonna 2010 oli yhdellä pysyvistä päästötarkkailuasemista vesiensuojelumenetelmänä käytössä nk. Perustaso jota on tehostettu ojanpidättimillä, jolla tarkoitetaan että suolla on käytössä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat sekä päisteputkipidättimet. Kaikkiaan 10 suolla oli käytössä pintavalutus, kahdella suolla virtaaman säätö, kahdella kasvillisuusallas ja pintavalutus sekä kahdella ruokohelpikosteikko ja kahdella osittain kasvillisuuskenttä ja kosteikko. Kolme tuotantoalueista oli osittain kuntoonpanovaiheessa, loput 16 kokonaan tuotannossa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetyt suot on esitetty taulukossa 3 ja niiden sijainti kuvassa 5. Kaikki vuoden 2010 ympärivuotiset päästötarkkailuasemat on liitteenä 1 ja täydentävät päästötarkkailuasemat liitteenä 2. Mukana ovat kaikki asemat, joilta on haettu yksi tai useampi näyte vuonna 2010.

16WWE0863 16

Taulukko 3 Vapo Oy Energia läntisen alueen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna 2010.

Ominaiskuormitussuot Paikkakunta Vesiensuojelutaso ELY-keskus

Okssuo, pvk ap Tammela pvk Häme

Höystösensuo, ruokohelpikosteikko ap Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiPajusuo, pohjoispää ap Leivonmäki virtaaman säätö Keski-SuomiSavonneva ap Kyyjärvi pvk Keski-SuomiValkeissuo ap Petäjävesi virtaaman säätö Keski-SuomiVehkaneva ap Kinnula pvk Keski-Suomi

Hormaneva pohjoinen, pvk ap Karvia pvk Varsinais-SuomiJämiänkeidas, kosteikon ap Kankaanpää rhk Varsinais-SuomiSatamakeidas, pvk ap Honkajoki Kasvillisuusallas / pvk Varsinais-SuomiNanhiansuo, pvk ap Huittinen pvk Varsinais-SuomiSaarikeidas 1 ap Jämijärvi kosteikko Varsinais-Suomi

Helminkäiskeidas, pvk ap Isojoki pvk Etelä-PohjanmaaIso-Korvaneva, lo2 ap Jalasjärvi pvk Etelä-PohjanmaaKairineva, la ap Halsua Perustaso+ojapidättimet Etelä-PohjanmaaKapustanneva, pvk ap Veteli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 11/12, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaPorrasneva, lo1 ap Evijärvi pvk Etelä-Pohjanmaa

Ristineva ap Parkano pvk PirkanmaaIsosuo, kosteikko 1 ap Punkalaidun kosteikot 2kpl Pirkanmaa

Kuva 5 Vapo Oy Energia läntisen alueen ominaiskuormitussoiden sijoittuminen. Kartta © Vapo Oy

16WWE0863 17

5.2 Soiden käyttövaihe ja vesiensuojelumenetelmät Vapo Oy Energian läntisellä alueella tuotantokunnossa olevien alueiden kokonaispinta-ala oli lisääntynyt 13 ha vuodesta 2009 eli se oli pysynyt lähes ennallaan. Valmistelussa olevia suoalueita oli 615 ha enemmän ja levossa olevia 81 ha vähemmän kuin edellisvuonna. Tuotantokunnossa oleva suo on enintään viisi vuotta sitten tuotantokuntoiseksi valmisteltu tai tuotannossa ollut alue. Mikäli suoalueella ei kuitenkaan ole ollut toimintaa yli viiteen vuoteen, katsotaan se levossa olevaksi. Valmistelussa olevalla suolla tarkoitetaan turvetuotantoa varten kunnostettavaa suota, jossa vuonna 2010 on tehty joitain valmistelutöitä, kuten puuston raivausta, ojitusta tai pinnan muokkausta. Joitakin vuosia sitten tarkkailualueella yleisin vesiensuojelumenetelmä oli vielä nk. perustaso. Perustasolla tarkoitetaan, että suolla on vesiensuojelumenetelmänä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat sekä päisteputkipidättimet. Vuonna 2010 selvästi yleisin vesiensuojelumenetelmä oli pintavalutus (73 % tuotantopinta-alasta), toiseksi yleisin virtaamansäätö (13 %) ja kolmanneksi yleisin perustaso (10,9 %). Pintavalutuskentillä puhdistettiin vuonna 2010 purkuvedet yli 60 prosenttia suuremmalta pinta-alalta kuin vuonna 2008. Pintavalutuskentät edustavat tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

Taulukko 4 Suon käyttövaiheet ja vesiensuojelumenetelmät Vapo Oy Energian Läntisellä alueella vuonna 2010

2010 HEHTAARIA

LÄNTINEN SUOMI

Peru

stas

o

Pint

aval

utus

tai v

asta

ava

Hai

hd./i

mey

tys

Kem

ikal

oint

i

Valu

nnan

sää

tö

Muu

Ei m

itään

YHTE

ENSÄ

Tuotantokunnossa 2254 17757 58 494 3536 163 24261Valmistelussa 481 1904 25 45 2454Levossa 213 213Poistunut 2006-2010 2369Poistunut 2001-2005 2870Poistunut ennen 2001 6001Yhteensä 2948 19660 58 494 3560 163 45 38168Yhteensä % 10,9 73,0 0,2 1,8 13,2 0,6 0,2Yhteensä 2009 3145 18441 58 554 4038 144 0 36445Yhteensä 2008 5583 11988 0 104 6378 256 0 33835

5.3 Tarkkailusoiden virtaamat ja valumat Tarkkailusoiden virtaamat on laskettu näytteenottokertojen välisenä keskiarvona. Pysyvien, ympärivuotisesti vuonna 2010 toimineiden ja ominaiskuormituslaskennassa käytettyjen päästötarkkailuasemien vuoden keskivirtaama oli 19,3 l/s (vuonna 2009 24,7 l/s) ja keskivaluma 12,9 l/s km2 (vuonna 2009 15,2 l/s). Pienin vuoden keskivirtaama oli Jokipolvensuolla (2,4 l/s)

16WWE0863 18

ja suurin Kairinevalla (41 l/s). Vuositasolla pienimmät keskivalumat mitattiin ympärivuotisesti tarkkailluista soista Isosuolla (6,2 l/s km2). Suurimmat valumat mitattiin Pajusuolla, jossa keskivaluma oli 30 l/s (taulukko 5). Suurimmat hetkelliset valumat (taulukko 5) vaihtelivat välillä 36 l/s km2 (Isosuo) – 1052 l/s km2 (Pajusuo), tosin on erittäin todennäköistä, että useat suurimmista valumista on mitattu padotustilanteissa ja mitatut arvot ovat tästä syystä todellisia suuremmat. Pienin hetkellinen valuma oli 13:llä pysyvällä tarkkailuasemalla 0 l/s km2 ja useimmilla muilla tarkkailuasemilla lähes 0 l/s km2.

Taulukko 5 Vapo LS tarkkailusoiden virtaamat ja valumat vuonna 2010 Virtaamat ja valumat Vapon LS:n ympärivuotisilla tarkkailuasemilla vuonna 2010Suo Vesiensuojelutaso Mittapadon Tuotannossa Suurin Pienin

valuma-alue Virtaama Valuma hetkellinen hetkellinenha ha l/s l/s km2 valuma valuma

Hämeen ELY-keskusOkssuo pintavalutus 80,0 47,8 6 7 73 0,00

Keski-Suomen ELY-keskusHöystösensuo ruokohelpikosteikko 16,6 16,6 2,5 15 635 0,00Jokipolvensuo ruokohelpikosteikko 21,5 21,5 2,4 11 597 0,00Pajusuo virtaaman säätö 69,0 55,0 21 30 1052 0,002Savonneva pintavalutus 110,0 103,0 13 12 215 0,00Valkeissuo virtaaman säätö 66,4 47,0 9 14 411 0,00Vehkaneva pintavalutus 198,6 116,3 18 9 75 0,00

Varsinais-Suomen ELY-keskusIsosuo kosteikko 315,0 247,8 20 6 36 0,001Hormaneva, pohj.pintavalutus 380,3 350,3 39 10 86 0,00Jämiänkeidas ruokohelpikosteikko 411,0 195,3 40 10 128 0,00Satamakeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 145,0 108,0 15 10 87 0,01Nanhiansuo pintavalutus 86,0 72,9 9 11 721 0,00Saarikeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 100,0 95,9 13 13 128 0,33

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusHelmikäiskeidaspintavalutus 110,0 102,0 19 17 92 0,00Iso-Korvaneva kosteikko 264,2 264,2 23 9 325 0,00Kairineva perustaso+ojapidättimet 377,0 205,6 41 11 68 0,13Kapustanneva pintavalutus 153,0 131,0 34 22 404 0,00Korpisalonneva lo1pintavalutus 210,0 165,3 29 14 95 0,001Porrasneva pintavalutus 126,2 66,7 15 12 98 0,03

Pirkanmaan ELY-keskusRistineva pintavalutus 240,0 129,0 22 9 128 0,27Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 80,0 64,0 15 18 272 0,00

ka 2010 (n=21): 3560 2605 19 13 273 0,04ka 2009 (n=25): 25 15 236 0,13ka 2008 (n=24) 30 23 470 0,12Minimi: 2,4 6,2 36 0,00Maksimi: 41 30 1052 0,33

Vesiensuojelutaso (ka):Perustaso (n=0)Virtaaman säätö (n=2) 15 22 731 0,001Pintavalutus (n=10) 20 12 199 0,031Perustaso + ojapidättimet (n=1) 41 11 68 0,13Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 15 18 272 0Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 14 12 108 0,17Ruokohelpikosteikko (n=3) 15 12 453 0Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=2) 14 5 120 0

Suon käyttövaihe (ka):Tuotanto (n=19) 19 13 286 0,04Tuotanto/valmistelu (n=3) 18 14 192 0,01

Koko vuosi

16WWE0863 19

Talvijakson keskivaluma (taulukko 6) pysyvillä tarkkailuasemilla oli 14 l/s km2. Pienin keskivaluma mitattiin talvella Ristinevan (0,1 l/s km2), suurin Pajusuo (52 l/s km2). Kevätjaksolla pysyvillä tarkkailuasemilla keskivaluma oli suurimmillaan kevättulvasta johtuen 24 l/s km2, pienin keskivaluma Hormanevalla (2,4 l/s km2), suurin keskivaluma puolestaan Kapustannevalla (58 l/s km2). Kesällä keskivaluma oli selvästi alhaisimmillaan (6,3 l/s km2). Pienin keskivaluma mitattiin Okssuolla 1,4 l/s km2. Suurin keskivaluma kesällä mitattiin Pajusuolta (13 l/s km2). Syksyn keskivaluma oli (13 l/s km2). Tällöin minimi keskivaluma mitattiin Nanhiansuolta (5,1 l/s km2), maksimi Pajusuolta (28 l/s km2). Vuonna 2009 suurin keskivaluma oli mitattu syksyllä (31 l/s km2) ja pienin kesällä (3,8 l/s km2).

Taulukko 6 Pysyvien tarkkailusoiden keskivalumat eri vuodenaikoina vuonna 2010 Virtaamat ja valumat Vapon LS:n ympärivuotisilla tarkkailuasemilla vuonna 2010Suo Vesiensuojelutaso

Virtaama Valuma Virtaama Valuma Virtaama Valuma Virtaama Valuma Virtaama Valumam3/d l/s km2 m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 m3/d l/s km2

Hämeen ELY-keskusOkssuo pintavalutus 682 10 778 11,3 94 1,4 831 12 507 7,3

Keski-Suomen ELY-keskusHöystösensuo ruokohelpikosteikko 377 26 332 23 69 4,8 240 17 214 15Jokipolvensuo ruokohelpikosteikko 385 21 404 22 61 3,3 189 10 209 11Pajusuo virtaaman säätö 3082 52 3146 53 761 13 1643 28 1810 30Savonneva pintavalutus 910 9,6 1714 18 1149 12 978 10 1153 12Valkeissuo virtaaman säätö 1382 24 1242 22 346 6,0 596 10 792 14Vehkaneva pintavalutus 1477 8,6 2590 15 771 4,5 1865 11 1546 9,0

Varsinais-Suomen ELY-keskusIsosuo kosteikko 1812 6,7 3791 14 869 3,2 1550 5,7 1695 6,2Hormaneva, pohj.pintavalutus 2908 8,9 2804 8,5 1767 5,4 5843 18 3386 10Jämiänkeidas ruokohelpikosteikko 591 1,7 7580 21 1185 3,3 4321 12 3452 10Satamakeidas kasvillisuusallas / pintavalutus689 5,5 2862 23 783 6,3 1158 9,2 1273 10Nanhiansuo pintavalutus 1324 18 881 12 517 7,0 379 5,1 782 11Saarikeidas kasvillisuusallas / pintavalutus218 2,5 2085 24 880 10 1162 13 1130 13

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusHelmikäiskeidaspintavalutus 246 2,6 3727 39 716 7,5 1793 19 1637 17Iso-Korvaneva kosteikko 3603 15,8 3029 13 342 1,5 2663 12 1983 8,7Kairineva perustaso+ojapidättimet 1895 5,8 6087 19 1949 6,0 5386 17 3554 11Kapustanneva pintavalutus 3166 23,9 7700 58 790 6,0 2889 22 2951 22Korpisalonneva lo1pintavalutus 2113 12 4539 25 2009 11 2164 12 2503 14Porrasneva pintavalutus 800 7,3 1949 18 995 9,1 1738 16 1299 12

Pirkanmaan ELY-keskusRistineva pintavalutus 195 0,9 5080 24 869 4,2 1883 9,1 1928 9,3Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 2427 35 2398 34,7 522 7,5 794 11 1262 18,3

ka 2010 (n=21): 1442 14 3082 24 831 6,3 1908 13 1670 13ka 2009 (n=25): 2189 16 3568 24 496 3,8 4204 31 2132 15ka 2008 (n=24) 2829 22 4859 48 1439 12 2451 19 2745 24Minimi: 195 0,9 332 8,5 61 1,36 189 5,1 209 6,2Maksimi: 3603 52 7700 58 2009 13 5843 28 3554 30

VuosiSyksyKesäKevätTalvi

16WWE0863 20

5.4 Tarkkailusoilta purkautuvan veden laatu

5.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu Vuonna 2010 ominaiskuormituslaskelmassa huomioitujen pysyvien tarkkailuasemien (26 kpl) keskimääräinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 7. Vedenlaatu oli typpipitoisuuksien osalta hieman korkeammat kuin edellisvuonna, muutoin pitoisuudet ovat suunnilleen samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua.

Taulukko 7 Pysyvien tarkkailuasemien koko vuoden 2010 vedenlaatu Vesiensuojelutaso

pH Sähkönjoht. Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn25°C mS/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

ka 2010 (n=26): 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51ka 2009 (n=25): 6,0 6,2 10 1855 729 82 28 3,7 47ka 2008 (n=24): 6,0 5,5 8,9 1794 711 77 23 3,2 48ka 2007 (n=23): 5,8 5,9 9,3 2083 827 80 23 3,3 58

Minimi: 4,6 1,1 946 108 16 4,5 0,7 19Maksimi: 6,7 31 4582 3357 152 111 12,6 87

Vesiensuojelutaso (ka):Perustaso (n=0)Virtaaman säätö (n=2) 6,3 8,6 2734 1729 45 14 4,5 37Pintavalutus (n=13) 5,8 8,9 2370 988 73 27 3,7 60Perustaso + ojapidättimet (n=2) 5,7 12 2244 1052 101 42 6,6 61Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 6,0 7,7 2405 1190 82 15 3,0 61Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2)6,5 8,3 1197 284 77 23 2,6 33Ruokohelpikosteikko (n=3) 6,4 4,4 1210 200 50 19 2,2 30Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=3)6,2 15 2614 1269 84 33 4,2 45

Suon käyttövaihe (ka):Tuotanto (n=23) 6,1 9,0 2197 978 72 27 3,4 49Tuotanto/valmistelu (n=3) 5,8 10,2 2170 695 72 22 6,6 67

Vedenlaatu

Suokohtaiset keskiarvot on esitetty taulukossa 8. Kohteilta mitattujen näytteiden määrä on esitetty suokohtaisesti (mitatut näytteet/näytteenottokerrat). Kaikilta kohteilta ei saatu jokaisella mittauskerralla määritettyä näytettä, johtuen jäätymisestä tai mittapisteellä ei ole ollut vettä. Yleisesti voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat vesien ja vesialueiden luonne huomioiden pääsääntöisesti melko pieniä. Vuositasolla veden pH oli keskimäärin 6,0. Happamin keskimääräinen pH oli Nanhiansuolla (4,6). Lähimpänä neutraalia vesi oli Pajusuolla (pH 6,7). Orgaanista ainesta (CODMn) havaittiin vuositasolla keskimäärin 51 mg/l, eniten Nanhiansuolla (87 mg/l O2) ja vähiten Höystösensuolla (19 mg/l O2). Koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 9,2 mg/l ja korkein Laurinnevalla (31 mg/l). Vähiten kiintoainetta oli Ristinevalta purkautuvassa vedessä (1,1 mg/l). Höystösensuon, Jokipolvensuon, Satamakeitaan, Helminkäiskeitaan, Kapustannevan, Korpisalonnevan, Porrasnevan ja Östra Mossenin kiintoainepitoisuudet olivat alle 5 mg/l. Eniten kokonaisfosforia purkautui Naarasnevalta (152 g/l) ja vähiten Ristinevalta (16 g/l) vuosikeskiarvon ollessa 72 g/l. Fosfaattifosfori purkuvesissä oli keskimäärin 26 g/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Lammisuolta (4 582 g/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat Satamakeitaalta (946 g/l) ja Ristinevalta (1012 g/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli purkuvedessä 2194 g/l ja ammoniumtyppeä 945 g/l. Rautapitoisin vesi oli Kairinevalla (12,6 mg/l). Alhaisin keskipitoisuus oli Östra Mossenilla (0,7 mg/l) ja Ristinevalla (0,9 mg/l) Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 3,8 mg/l.

16WWE0863 21

Taulukko 8. Pysyvien tarkkailusoiden vuoden 2010 keskimääräinen vedenlaatu

Ym

päri

vu

oti

ste

n t

ark

kailu

soid

en

ved

en

laatu

(kg

/h

a)

vu

on

na 2

01

0S

uo

Ve

sie

nsu

oje

luta

so

Näytt

eid

en

Mit

tapad

on

luku

määrä

valu

ma-a

lue

pH

Kiin

toai

ne

Typ

pi

Am

m.t

yppi

Fosf

ori

Fosf

aat

ti-P

Rau

taCO

DM

nkpl

ha

25°C

mg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

mg/l

mg/l

Häm

een

ELY

-kesk

us

Okss

uo

pin

tava

lutu

s18 /

22

80,0

5,4

8,6

2061

448

112

37

5,6

83

Keski-

Su

om

en

ELY

-kesk

us

Höys

töse

nsu

oru

okoh

elp

ikost

eik

ko

21 /

23

16,6

6,4

1,9

1067

219

21

7,6

1,2

19

Joki

pol

vensu

oru

okoh

elp

ikost

eik

ko

17 /

23

21,5

6,4

4,3

1047

108

25

4,5

1,3

27

Paju

suo

virt

aam

an s

äät

ö22 /

22

69,0

6,7

6,3

2132

1393

22

8,7

4,8

23

Savo

nnev

apin

tava

lutu

s22 /

23

110,0

6,2

6,7

2173

688

68

28

5,2

58

Val

keis

suo

virt

aam

an s

äät

ö22 /

22

66,4

6,0

11

3336

2066

68

19

4,2

51

Vehka

nev

apin

tava

lutu

s21 /

23

198,6

5,8

5,7

2471

845

37

12

4,8

53

Vars

inais

-Su

om

en

ELY

-kesk

us

Isos

uo

kost

eik

ko

21 /

22

315,0

6,6

13

1914

418

94

38

4,3

55

Horm

aneva

, poh

j.pin

tava

lutu

s20 /

22

380,3

5,8

10,4

2900

1368

79

23

2,5

57

Jäm

iänke

idas

ruok

ohelp

ikost

eik

ko

24 /

24

411,0

6,5

6,9

1517

274

105

45

4,2

43

Lam

mis

uo

pin

tava

lutu

s22 /

22

200,0

6,3

11

4582

3357

79

29

6,2

49

Sata

make

idas

kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tava

lutu

s25 /

25

145,0

6,6

4,0

946

145

61

17

1,5

20

Nan

hia

nsu

opin

tava

lutu

s20 /

22

86,0

4,6

6,6

1610

212

89

23

2,8

87

Saar

ikei

das

kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tava

lutu

s21 /

23

100,0

6,5

12,6

1448

424

93

30

3,7

46

Ete

lä-P

oh

jan

maan

ELY

-kesk

us

Hel

mik

äisk

eidas

pin

tava

lutu

s23 /

23

110,0

6,6

21050

263

83

39

1,3

24

Iso-

Kor

van

eva

kost

eik

ko

18 /

22

264,2

5,7

8,5

1778

288

64

14

2,0

53

Kai

rinev

aper

ust

aso+

ojap

idätt

imet

22 /

22

377,0

6,4

19

1909

896

60

25

12,6

39

Kapust

annev

apin

tava

lutu

s22 /

22

153,0

5,7

3,4

2232

950

52

10

1,6

62

Korp

isalo

nnev

a lo1

pin

tava

lutu

s22 /

22

210,0

6,0

3,9

2248

759

71

21

3,0

67

Lauri

nneva

pin

tava

lutu

s21 /

22

167,0

6,1

31

2800

1354

68

14

4,8

44

Mäk

ikyl

änsu

oka

svill

isuusk

entt

ä10 /

12

119,5

6,5

24

4150

3100

94

46

6,2

29

Naa

rasn

eva

pin

tava

lutu

s8 /

8240,0

6,1

21

3138

1600

152

111

7,9

68

Porr

asneva

pin

tava

lutu

s23 /

23

126,2

5,5

3,4

2539

741

46

51,7

81

Öst

ra M

oss

en

per

ust

aso+

ojap

idätt

imet

15 /

18

54,1

5,0

4,6

2578

1208

143

60

0,7

82

Pir

kan

maan

ELY

-ke

sku

sRis

tineva

pin

tava

lutu

s22 /

22

240,0

5,3

1,1

1012

260

16

50,9

45

Som

pan

eva

Yli-

Kuja

lan m

enet

elm

ä19 /

22

80,0

6,0

82405

1190

82

15

3,0

61

ka

20

10

(n

=2

6):

520

4340

6,0

9,2

21

94

94

57

22

63

,85

1ka

2009 (

n=

25):

541

4495

6,0

10

1855

729

82

28

3,7

47

ka 2

008 (

n=

24):

572

3690

6,0

8,9

1794

711

77

23

3,2

48

ka 2

007 (

n=

23):

5,8

9,3

2083

827

80

23

3,3

58

Min

imi:

84,6

1,1

946

108

16

4,5

0,7

19

Maksim

i:25

6,7

31

4582

3357

152

111

12,6

87

Ved

en

laatu

16WWE0863 22

5.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina Tarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2010 on esitetty taulukossa 9 ja kuvassa 6. Tarkkailusoiden vedenlaatu eri vuodenaikoina on esitetty taulukoissa 10 – 13. Talvella Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia kuin muina vuodenaikoina Myös raudan määrä oli talvijakson aikana suurimmillaan. Keväällä happea kuluttavan aineksen CODMn-arvo oli alhaisemmillaan, samoin kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Keväällä lumen sulamisvedet vaikuttavat laimentavasti. Kesällä (tuotantokaudella) kiintoainepitoisuus ja CODMn-arvo olivat korkeammillaan. Pienten virtaamien takia kesällä vedet usein väkevöityvät. Syksyllä kokonaistyppipitoisuus ja CODMn olivat lähellä keskimääräistä tasoa, fosfaattifosfori- ja rautapitoisuudet puolestaan alimmillaan.

Taulukko 9 Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2010

Vuoden- pH Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMnaika 25°C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

talvi 6,0 7,9 2659 1589 102 54 6,0 51kevät 5,9 7,3 1646 632 43 12 1,8 32kesä 6,1 8,1 1780 427 74 17 3,4 61syksy 6,0 5,8 2151 961 50 10 2,2 48

v. 2010 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

Vedenlaatu

Kiintoainepitoisuus vuodenajoittain

02468

10

talv

i

kevä

t

kesä

syks

y

v.20

10

kiintoaine

Typpipitoisuus vuodenajoittain

0500

10001500200025003000

talv

i

kevä

t

kesä

syks

y

v.20

10

NH4-N muu typpi

Fosforipitoisuus vuodenajoittain

020406080

100120

talv

i

kevä

t

kesä

syks

y

v. 2

010

PO4-P muu fosfori

Kuva 6. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2010.

16WWE0863 23

Taulukko 10 Tarkkailusoiden vedenlaatu talvella 2010

Suo Vesiensuojelutaso VedenlaatupH Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn

25°C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

Hämeen ELY-keskusOkssuo pintavalutus 5,4 2,5 2200 1100 61 24 3,8 57

Keski-Suomen ELY-keskusHöystösensuo ruokohelpikosteikko 6,5 1,3 1060 378 19 7,8 1,9 17Jokipolvensuo ruokohelpikosteikko Talvijaksolta vain yksi näytePajusuo virtaaman säätö 6,4 5,8 2100 1750 20 10 6,7 15Savonneva pintavalutus 6,4 8,3 2225 1350 127 68 9,4 45Valkeissuo virtaaman säätö 6,0 9,1 3700 2750 74 39 7,7 40Vehkaneva pintavalutus 5,8 3,9 2350 1300 33 6 2,2 34

Varsinais-Suomen ELY-keskusIsosuo kosteikko 6,5 15 2575 1250 148 100 7,1 56Hormaneva, pohj. pintavalutus 6,2 7,8 3025 2000 95 43 3,8 35Jämiänkeidas ruokohelpikosteikko 6,6 7,3 1900 970 143 93 9,2 40Lammisuo pintavalutus 6,4 8,1 5100 4700 73 43 7,6 39Satamakeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,6 2,9 977 420 70 35 2,0 15Nanhiansuo pintavalutus 4,3 2,4 1660 170 87 39 3,6 104Saarikeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,5 8,0 1567 710 160 97 9,1 32

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusHelmikäiskeidas pintavalutus 6,5 2,5 1533 900 122 70 1,5 23Iso-Korvaneva kosteikko 5,9 3,8 1750 590 71 41 3 49Kairineva perustaso+ojapidättimet 6,3 30,2 2660 2000 97 62 32 37Kapustanneva pintavalutus 5,6 3,2 3040 1600 70 9 2 72Korpisalonneva lo1 pintavalutus 5,7 4,1 4775 2200 207 58 6 117Laurinneva pintavalutus Ei mittaustuloksia talvijaksoltaMäkikylänsuo kasvillisuuskenttä 6,5 33,7 5375 4100 145 61 9 28Naarasneva pintavalutus 6,4 14,3 2625 1600 205 111 8 60Porrasneva pintavalutus 5,1 3,4 3460 1450 54 4 1 86Östra Mossen perustaso+ojapidättimet 5,1 3,8 4300 2800 247 220 1 130

Pirkanmaan ELY-keskusRistineva pintavalutus 5,2 0,5 1200 470 14 2,0 0,68 48Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä Talvijaksolta vain yksi näyte

ka 2010 (n=23): 6,0 7,9 2659 1589 102 54 6,0 51ka 2009 (n=25): 5,9 6,2 1970 1144 78 42 4,2 42ka 2008 (n=25) 5,9 5,0 1840 755 45 16 1,9 38ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58

Minimi: 4,3 0,5 977 170 14 2,0 0,68 15Maksimi: 6,6 34 5375 4700 247 220 32 130

Vesiensuojelutaso (ka):Perustaso (n=0)Virtaaman säätö (n=2) 6,2 7,4 2900 2250 47 25 7,2 27Pintavalutus (n=12) 5,8 5,3 2818 1613 99 41 4,2 60Perustaso + ojapidättimet (n=2)5,7 17,0 3480 2400 172 141 16,4 83Yli-Kujalan menetelmä (n=0) #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0!Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2)6,6 5,5 1272 565 115 66 5,6 24Ruokohelpikosteikko (n=2) 6,5 4,3 1480 674 81 50 5,6 28Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=3)6,3 14 2975 1760 106 56 5,5 48


16WWE0863 24

Taulukko 11 Tarkkailusoiden vedenlaatu keväällä 2010

Suo Vesiensuojelutaso VedenlaatupH Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn

25°C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l


Keski-Suomen ELY-keskusHöystösensuo ruokohelpikosteikko 6,4 1,9 1198 318 23 5,0 1,0 18Jokipolvensuo ruokohelpikosteikko 6,4 12,2 1275 107 37 5,8 2,0 31Pajusuo virtaaman säätö 6,5 3,4 1825 895 21 4,0 1,9 26Savonneva pintavalutus 5,9 3,9 1900 600 34 6,5 1,7 42Valkeissuo virtaaman säätö 5,5 8,6 2075 1125 46 7,0 1,7 33Vehkaneva pintavalutus 5,8 3,9 2350 1300 33 6,0 2,2 34

Varsinais-Suomen ELY-keskusIsosuo kosteikko 6,3 19 1725 119 58 11 3,3 36Hormaneva, pohj. pintavalutus 5,9 7,1 1775 730 48 11 1,2 35Jämiänkeidas ruokohelpikosteikko 6,3 7,7 1420 319 68 29 2,8 30Lammisuo pintavalutus 6,2 7,0 3600 2250 57 24 4,0 42Satamakeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,6 4,8 918 245 43 14 1,0 13Nanhiansuo pintavalutus 4,8 9,8 1375 270 61 14 1,9 44Saarikeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,3 8,7 1400 420 58 19 2,4 37

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusHelmikäiskeidas pintavalutus 6,2 1,5 1046 361 56 33 1,0 17Iso-Korvaneva kosteikko 5,9 9,0 1325 250 42 10 1,9 32Kairineva perustaso+ojapidättimet 5,8 13,8 1425 495 34 8,0 3,1 29Kapustanneva pintavalutus 5,7 2,0 1825 833 33 6 1,0 31,8Korpisalonneva lo1 pintavalutus 5,8 3,1 1350 299 24 4,5 1,2 32Laurinneva pintavalutus Ei mittaustuloksia keväältäMäkikylänsuo kasvillisuuskenttä 6,3 31,0 2367 1100 60 17 1,6 30Naarasneva pintavalutus Ei mittaustuloksia keväältäPorrasneva pintavalutus 5,5 3,7 1850 805 31 4,0 1,0 43Östra Mossen perustaso+ojapidättimet 5,1 2,5 1614 963 64 28 0,2 28

Pirkanmaan ELY-keskusRistineva pintavalutus 5,4 2,0 910 257 17 4,3 0,92 31Sompaneva Yli-Kujalan menetelmä 5,9 7,0 1575 740 49 17,0 3,05 37

ka 2010 (n=24): 5,9 7,3 1646 632 43 12 1,8 32ka 2009 (n=25): 5,9 12 1413 575 57 13 2,1 31ka 2008 (n=25) 5,8 8,1 1455 584 71 16 3,2 34ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58

Minimi: 4,8 1,5 910 107 17 4,0 0,16 13Maksimi: 6,6 31 3600 2250 68 33 4 47

Vesiensuojelutaso (ka):Perustaso (n=0)Virtaaman säätö (n=2) 6,0 6,0 1950 1010 33 6 1,8 29Pintavalutus (n=11) 5,7 4,4 1798 770 39 11 1,6 35Perustaso + ojapidättimet (n=2) 5,4 8,1 1520 729 49 18 1,6 29Yli-Kujalan menetelmä (n=1) 5,9 7,0 1575 740 49 17 3,1 37Kasvillisuusallas / pintavalutus (n=2) 6,4 6,8 1159 333 51 16 1,7 25Ruokohelpikosteikko (n=2) 6,4 7,3 1298 248 43 13 1,9 26Kasvillisuuskenttä / kosteikko (n=3) 6,2 15 1698 457 51 12 2,1 36


16WWE0863 25

Taulukko 12 Tarkkailusoiden vedenlaatu kesällä 2010 Suo Vesiensuojelutaso Vedenlaatu

pH Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn25°C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l


Keski-Suomen ELY-keskusHöystösensuo ruokohelpikosteikko 6,5 2,4 734 28 26 5,0 1,1 21Jokipolvensuo ruokohelpikosteikko 6,6 2,9 1100 19 27 4,4 1,3 33Pajusuo virtaaman säätö 6,9 8,3 1967 1080 23 14,5 5,9 25Savonneva pintavalutus 6,3 9,4 1911 306 68 15,7 4,8 71Valkeissuo virtaaman säätö 6,2 13,0 3000 1655 83 16,5 4,3 61Vehkaneva pintavalutus 5,9 8,4 2033 324 44 15,7 6,4 68

Varsinais-Suomen ELY-keskusIsosuo kosteikko 6,7 6,1 1667 63 84 14 3,2 62Hormaneva, pohj. pintavalutus 5,4 14,6 2900 960 107 24 2,8 91Jämiänkeidas ruokohelpikosteikko 6,7 6,0 1210 38 104 47 4,0 45Lammisuo pintavalutus Ei mittaustuloksia kesältäSatamakeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,7 4,2 826 49 64 16 1,6 23Nanhiansuo pintavalutus 4,6 8,5 1786 196 120 17 3,0 102Saarikeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,6 19,8 1314 150 107 12 3,1 55

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusHelmikäiskeidas pintavalutus 6,8 3,4 873 27 95 41 1,5 31Iso-Korvaneva kosteikko 5,5 9,7 1888 48 82 9,0 2,3 65Kairineva perustaso+ojapidättimet 6,7 17,3 1688 455 57 12,0 6,3 47Kapustanneva pintavalutus 5,9 4,5 1900 513 59 11 2,0 77Korpisalonneva lo1 pintavalutus 6,2 5,7 1769 108 62 8,0 2,7 82Laurinneva pintavalutus 6,1 6,2 2863 1650 59 12 2,9 62Mäkikylänsuo kasvillisuuskenttä Ei mittaustuloksia kesältäNaarasneva pintavalutus Ei mittaustuloksia kesältäPorrasneva pintavalutus 5,8 4,3 2233 226 56 5,7 2,5 97Östra Mossen perustaso+ojapidättimet Ei mittaustuloksia kesältä


ka 2010 (n=22): 6,1 8,1 1780 427 74 17 3,4 61ka 2009 (n=25): 6,2 10 1755 470 103 28 4,7 56ka 2008 (n=25) 6,1 11,6 1892 673 113 45 5,2 61ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58

Minimi: 4,6 1,1 734 19 17 4,4 0,66 21Maksimi: 6,9 20 3000 1655 169 57 9 106



16WWE0863 26

Taulukko 13 Tarkkailusoiden vedenlaatu syksyllä 2010 Suo Vesiensuojelutaso Vedenlaatu

pH Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn25°C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

Hämeen ELY-keskusOkssuo pintavalutus 5,6 2,5 2250 63 72

Keski-Suomen ELY-keskusHöystösensuo ruokohelpikosteikko 6,2 1,8 1372 270 18 12 1,1 20Jokipolvensuo ruokohelpikosteikko 6,4 1,0 878 108 16 3,8 0,8 18Pajusuo virtaaman säätö 6,7 5,3 2700 2300 25 4,0 4,8 25Savonneva pintavalutus 6,1 3,0 2820 46 58Valkeissuo virtaaman säätö 5,9 12 4520 3400 56 6,0 2,2 60Vehkaneva pintavalutus 5,7 3,0 2917 28 40

Varsinais-Suomen ELY-keskusIsosuo kosteikko 6,5 20 2000 98 57Hormaneva, pohj. pintavalutus 6,0 10 3567 2200 62 7,0 1,8 55Jämiänkeidas ruokohelpikosteikko 6,4 7,4 1917 390 118 37 4,3 53Lammisuo pintavalutus Ei mittaustuloksia syksyltäSatamakeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,5 3,5 1173 43 66 13 1,6 25Nanhiansuo pintavalutus 4,6 5,3 1475 66 80Saarikeidas kasvillisuusallas / pintavalutus 6,5 9,2 1583 72 50

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusHelmikäiskeidas pintavalutus 6,5 1,9 1077 36 66 21 1,0 22Iso-Korvaneva kosteikko 5,6 7,9 2025 540 46 4,0 1,1 51Kairineva perustaso+ojapidättimet 6,6 13 1900 370 46 11 6,5 38Kapustanneva pintavalutus 5,7 3,1 2280 1094 36 10 1,5 52Korpisalonneva lo1 pintavalutus 6,0 2,0 1800 100 26 4,0 1,1 42Laurinneva pintavalutus Ei mittaustuloksia syksyltäMäkikylänsuo kasvillisuuskenttä Ei mittaustuloksia syksyltäNaarasneva pintavalutus Ei mittaustuloksia syksyltäPorrasneva pintavalutus 5,1 1,7 2720 31 76Östra Mossen perustaso+ojapidättimet Ei mittaustuloksia syksyltä


ka 2010 (n=21): 6,0 5,8 2151 961 50 10 2,2 48ka 2009 (n=25): 5,9 17 2538 277 67 7,3 1,0 54ka 2008 (n=25) 5,9 11 1961 842 67 17 3,0 55ka 2007 (n=23) 5,8 9,3 2083 827 80 23 3,3 58

Minimi: 4,6 0,8 878 36 15 3,0 0,82 18Maksimi: 6,7 20 4520 3400 118 37 7 80



5.4.3 Kevättulvan ja rankkasateen aikainen vedenlaatu Tarkkailun puitteissa pyritään ottamaan tarkkailusuolta rankkasadenäytteitä tuotantokauden aikana. Vuonna 2010 rankkasadenäytteitä otettiin kuusi kappaletta. Helminkäiskeitaan pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä otettiin rankkasadenäyte 13.7.2010. Pitoisuudet olivat tuolloin hieman korkeammat kuin normaalisti, varsinkin orgaanisen aineen pitoisuus eli CODMn-arvo oli hieman korkeampi. Jämiänkeitaan ruokohelpikosteikon alapuolelta otettiin rankkasadenäytteitä 26.5.2010 ja 23.7.2010. Vedenlaatu ei juuri poikennut kesän muista tuloksista, lukuun ottamatta heinäkuun näytteen kiintoainepitoisuutta, joka oli lähes kolminkertainen edelliseen näytteeseen nähden (kiintoainepitoisuus 21.7. 3,3 mg/l ja 23.7. 9,1 mg/l). Satamakeitaan alapuolelta otettiin rankkasadenäytteitä 25.5, 23.7. ja 27.7.2010. Vedenlaatu ei eronnut kesän muiden näytteiden vedenlaadusta. Taulukossa 14 on tarkasteltu pysyvien tarkkailuasemien suuren valuman aikaista tilannetta vuoden 2010 osalta. Tarkasteluun valittiin huhtikuun puoliväli (12.-15.4.), jolloin useilla

16WWE0863 27

tuotantoalueilla oltiin lähellä kevättulvan huippua. Osalla tuotantoalueista tulvahuippu oli tosin jo ohitettu. Pitoisuudet olivat alhaisemmat verrattuna keskiarvoon. Tulvahuipun aikaiset kiintoainepitoisuudet vaihtelivat Okssuon 1,3 mg/l:sta Mäkikylänsuon 38 mg/l:ssa. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli Östra Mossenin 870 µg/l:sta Lammisuon 3 700

g/l:ssa ja Isosuon 2 100 g/l:ssa. Alhaisin kokonaisfosforipitoisuus mitattiin Ristinevalta (18 µg/l), suurimmat puolestaan Lammisuolta (60 µg/l).

Taulukko 14 Tarkkailusoiden vedenlaatu vuonna 2010 suuren valuman aikana (12.-15.4.2010).

pH Kiintoaine kok-N NH4-N kok-P PO4-P Rauta CODMn

mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

keskiarvo, 12.-15.4. 5,7 7,9 1612 603 36 3,7 1,5 28

minimi, 12.-15.4. 4,5 1,3 870 300 18 3,0 0,80 13maksimi, 12.-15.4. 6,3 38 3700 880 60 5 2,3 43

Kevät 2010 keskiarvo 5,9 7,3 1646 632 43 12 1,8 32Vuosi 2010 keskiarvo 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

* Ammoniumtypen, fosfaattifosforin ja raudan osalta näytteet vain kolmelta kohteelta.

5.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut

5.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräinen ominaiskuormitus (g/ha d) vuosina 2005 - 2010 on esitetty taulukossa 15 ja kuvassa 7. Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2010 niiden 19 pysyvän tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2010. Tarkkailusoiden määrä vuonna 2010 on pienempi kuin aikaisempina vuosina, johtuen ongelmista virtaamamittauksissa. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli 43 g/ha d, kokonaistypen 14 g/ha d ja kokonaisfosforin 0,35 g/ha d. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin netto-ominaiskuormitukset olivat pienentyneet edellisvuodesta, kokonaistypen pysyneet samana. 19:sta laskelmaan osallistuneesta tuotantoalueesta 16 oli kokonaan tuotannossa ja 3 osittain tuotannossa, osittain valmistelussa. Valmistelussa mukana olleilta tuotantoalueilta ei saatu vuonna 2010 kautta vuoden luotettavia virtaamatietoja. Niiden mukanaolo olisi todennäköisesti nostanut keskimääräisiä ominaiskuormituksia.

16WWE0863 28

Taulukko 15 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut vuosina 2005 - 2010

JaksoKiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori

ka 2010 (n=19): 64 19 0,57 43 14 0,35ka 2009 (n=25): 95 21 0,79 69 14 0,53ka 2008 (n=24): 123 28 0,85 81 17 0,43ka 2007 (n=23): 89 23 0,75 68 18 0,54Ka 2006 (n=24): 126 28 0,95 93 20 0,61Ka 2005 (n=24): 142 25 0,90 117 19 0,65

Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto

g/ha d g/ha d

Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus

01020304050

2005

2006

2007

2008

2009

2010

kg/h

a a

Kokonaisfosforin netto-ominaiskuormitus

0,000,050,100,150,200,250,30

2005

2006

2007

2008

2009

2010

kg/h

a a

Kokonaistypen netto-ominaiskuormitus

0,02,04,0

6,08,0

2005

2006

2007

2008

2009

2010

kg/h

a a

Kuva 7. Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset vuonna 2010

Tarkkailusoiden vuoden 2010 ominaiskuormitukset vuositasolla on esitetty taulukoissa 16 (yksikössä kg/ha a) ja 17 (g/ha d). Kuormitukset vaihtelivat paljon tuotantoalueittain ja eri parametrien kohdalla. Selvästi suurimmat kiintoaineen nettomääräiset kuormitukset tulivat Pajusuolta (121 g/ha d), Saarikeitaalta (129 g/ha d) ja Kairinevalta (121 g/ha d). Saarikeitaan Kuormitusta nosti syksyn korkea kiintoainepitoisuus (51 mg/l), jolloin virtaama oli erittäin korkea ja on saanut kiintoainepitoisuudet nousemaan. Pajusuolla kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia (1,7 mg/l – 12 mg/l), mutta erittäin korkeat virtaamat puolestaan nostivat kuormitusta, varsinkin keväällä. Myös Kairinevalla virtaamat olivat suuria, kevään ja syksyn korkeat kiintoainepitoisuudet nostivat kuormituksia. Kairinevalla vesiensuojeluntasona on perustaso+ojapidättimet ja Pajusuolla virtaaman säätö, näissä kohteissa kuormitukset syntyivät suurien virtaamien aikaan. Ristinevalla ja Helmiäiskeitaalla, joilla vesiensuojelun tasona on pintavalutus sekä Höystösensuolla, jossa on käytössä ruokohelpikosteikko, laskennallisen kiintoaineen netto-ominaiskuormitus jäi alhaisista pitoisuuksista johtuen negatiiviseksi. Kokonaistypen nettokuormitus oli suurin Pajusuolla (47 g/ha d) ja Valkeissuolla (33 g/ha d). Sekä Pajusuolla että Valkeissuolla suurimmat typpikuormitukset syntyi keväällä 2010, jolloin kovat virtaamat ovat huuhtoneet typpeä purkuvesiin. Pienin typen nettokuormitus oli Ristinevalla (2,8 g/ha d). Ristinevan purkuvesissä oli alhaiset typpipitoisuudet. Suurin nettokuormitus fosforin osalta tuli Jämiänkeitaalta (1,04 g/ha d) ja Nanhiansuolta (0,67 g/ha d). Jämiänkeitaan vesiensuojelutasona on ruokohelpikosteikko. Jämiänkeitaalla fosforikuormitus oli suurimmillaan tammikuussa, jolloin fosforipitoisuus oli korkea. Pienin fosforin kuormitus tuli Ristinevalta, jossa nettokuormitus alitti laskennallisen luonnon taustakuormitustason. Ristinevalla vesiensuojeluntasona on pintavalutus.

16WWE0863 29

Taulukko 16 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (kg/ha d) vuonna 2010 V

ap

o L

S t

ark

kailu

soid

en

vu

osi

ku

orm

itu

kse

t (k

g/

ha d

) vu

on

na 2

01

0S

uo

Vesi

en

suo

jelu

taso

Näytt

eid

en

Mit

tap

ad

on

luk

um

ää

räva

lum

a-a

lue

Kiin

toai

neTy

ppi

Fosf

ori

Kiin

toai

neTy

ppi

Fosf

ori

kpl

ha

Häm

een

ELY

-ke

sku

sO

kssu

opi

nta

valu

tus

18

80,

05,3

4,8

0,1

40,7

3,7

0,0

9

Kesk

i-S

uo

men

ELY

-kesk

us

Höy

stös

ensu

oru

okoh

elpi

kost

eikk

o21

16,

68,7

4,7

0,1

0-0

,66

2,4

0,0

08Pa

jusu

ovi

rtaa

man

sää

tö22

69,

063

220,2

244

170,0

29Sav

onnev

api

nta

valu

tus

22

110

,018

6,7

0,1

911

4,8

0,1

1Val

keis

suo

virt

aam

an s

äätö

22

66,

435

14,

30,2

727

12,

20,1

8Veh

kanev

api

nta

valu

tus

21

198

,68,9

4,8

0,0

74,2

3,6

0,0

3

Vars

inais

-Su

om

en

ELY

-kesk

us

Isos

uo

kost

eikk

o21

315

,027

3,8

0,2

223

2,8

0,1

8H

orm

anev

a, p

ohj.

pinta

valu

tus

20

380

,344

9,3

0,2

238

7,6

0,1

6Jä

miä

nke

idas

ruok

ohel

piko

stei

kko

24

411

,019

4,4

0,4

413

,22,8

0,3

8Sat

amak

eida

ska

svill

isuu

salla

s /

pinta

valu

tus

25

145

,017

3,3

0,1

810

,71,7

0,1

2N

anhia

nsu

opi

nta

valu

tus

20

86,

024

6,0

0,3

117

4,4

0,2

5Saa

rike

idas

kasv

illis

uusa

llas

/ pi

nta

valu

tus

21

100

,055

5,1

0,3

147

3,0

0,2

3

Ete

lä-P

oh

jan

maan

ELY

-kesk

us

Hel

mik

äisk

eida

spi

nta

valu

tus

23

110

,09

4,6

0,3

0-1

,61,9

0,1

9Is

o-Kor

vane

vako

stei

kko

18

264

,214

4,5

0,1

08,2

3,1

0,0

5Kai

rinev

ape

rust

aso+

ojap

idät

tim

et22

377

,051

5,4

0,1

844

3,7

0,1

1Kap

ust

annev

api

nta

valu

tus

22

153

,021

11,

60,2

76,6

8,0

0,1

3Kor

pisa

lonne

va lo

1pi

nta

valu

tus

22

210

,014

80,2

25,1

5,4

0,1

4Po

rras

neva

pinta

valu

tus

23

126

,28,1

7,7

0,1

20,

595,8

0,0

5

Pir

kan

ma

an

ELY

-kesk

us

Ris

tine

vapi

nta

valu

tus

22

240

,03,6

2,5

0,0

4-2

,51,0

-0,0

2

ka

20

10

(n

=1

9):

409

345

82

47

,00

,21

16

5,0

0,1

3ka

2009

(n=

25):

35

7,5

0,2

925

5,1

0,1

9ka

2008

(n=

24):

572

369

045

100,3

130

6,3

0,1

6ka

2007

(n=

23):

33

8,5

0,2

825

6,6

0,2

0Kes

kiar

vo 2

006

(n=

24):

46

10,

40,3

434

7,3

0,2

2Kes

kiar

vo 2

005

(n=

24):

52

9,1

0,3

343

6,9

0,2

4

Min

imi:

3,6

2,5

0,0

42

-2,5

1,0

-0,0

2M

aksi

mi:

63

220,4

447

170,3

8

Vesi

en

suo

jelu

taso

(ka):

Peru

stas

o (n

=0)

Vir

taam

an s

äätö

(n=

2)49

180,2

435

150,1

1Pi

ntav

alutu

s (n

=10)

16

6,6

0,1

97,9

4,6

0,1

1Pe

rust

aso

+ o

japi

dätt

imet

(n=

1)

51

5,4

0,1

844

3,7

0,1

1Yl

i-Kuj

alan

men

etel

mä

(n=

0)Kas

villi

suus

alla

s /

pint

aval

utus

(n=

2)

36

4,2

0,2

529

2,4

0,1

7Ruok

ohel

piko

stei

kko

(n=

2)14

4,6

0,2

76,3

2,6

0,1

9Kas

villi

suus

kent

tä /

kos

teik

ko (

n=

2)20

4,1

0,1

616

2,9

0,1

1

Su

on

kä

yttö

vaih

e (

ka):

Tuot

anto

(n=

16)

26

6,8

0,2

118

4,9

0,1

3Tu

otan

to/v

alm

iste

lu (

n=

3)

21

6,0

0,1

515

,14,4

0,0

8

Vu

osi

ku

orm

itu

s, b

rutt

oVu

osik

uorm

itus,

net

to

kg/h

a a

kg/h

a a

16WWE0863 30

Taulukko 17 Tarkkailusoiden vuosikuormitukset (g/ha d) vuonna 2010

Vapo L

S t

ark

kailu

soid

en

vu

osi

ku

orm

itu

kse

t (g

/h

a d

) vu

on

na 2

01

0S

uo

Vesi

en

suo

jelu

taso

Näytt

eid

en

Mit

tap

ad

on

luku

määrä

valu

ma

-alu

eKiin

toai

ne

Typ

pi

Fosf

ori

Kiin

toai

ne

Typ

pi

Fosf

ori

kpl

ha

Häm

een

ELY

-kesk

us

Oks

suo

pin

tava

lutu

s18

80,0

15

13,3

0,3

81,9

10,1

0,2

6

Kesk

i-S

uo

men

ELY

-kesk

us

Höy

stös

ensu

oru

okoh

elpik

oste

ikko

21

16,6

24

13,0

0,2

8-1

,86,6

0,0

21

Paju

suo

virt

aam

an s

äätö

22

69,0

173

61

0,6

0121

47

0,0

78

Sav

onnev

apin

tava

lutu

s22

110,0

50

18,3

0,5

229

13,1

0,3

1Val

keis

suo

virt

aam

an s

äätö

22

66,4

97

39,3

0,7

473

33,3

0,5

0Veh

kanev

apin

tava

lutu

s21

198,6

24

13,1

0,2

012

9,9

0,0

8

Vars

inais

-Su

om

en

ELY

-kesk

us

Isos

uo

kost

eikk

o21

315,0

74

10,4

0,6

163

7,7

0,5

0H

orm

anev

a, p

ohj.

pin

tava

lutu

s20

380,3

121

25,4

0,6

1103

20,9

0,4

3Jä

miä

nke

idas

ruok

ohel

pik

oste

ikko

24

411,0

53

12,0

1,2

136,1

7,8

1,0

4Sat

amak

eidas

kasv

illis

uusa

llas

/ pi

nta

valu

tus

25

145,0

47

9,1

0,5

029,4

4,7

0,3

2N

anhia

nsu

opin

tava

lutu

s20

86,0

66

16,5

0,8

548

12,0

0,6

7Saa

rike

idas

kasv

illis

uusa

llas

/ pi

nta

valu

tus

21

100,0

152

13,9

0,8

6129

8,2

0,6

3

Ete

lä-P

oh

jan

maan

ELY

-kesk

us

Hel

mik

äisk

eida

spin

tava

lutu

s23

110,0

25

12,6

0,8

3-4

5,2

0,5

3Is

o-Kor

vanev

ako

stei

kko

18

264,2

37

12,2

0,2

822,4

8,4

0,1

3Kai

rinev

aper

ust

aso+

ojap

idät

tim

et22

377,0

140

14,7

0,4

8121

10,0

0,2

9Kap

ust

annev

apin

tava

lutu

s22

153,0

57

31,7

0,7

518

22,0

0,3

6Kor

pis

alon

nev

a lo1

pin

tava

lutu

s22

210,0

38

21

0,6

114

15

0,3

7Po

rras

nev

apin

tava

lutu

s23

126,2

22

21

0,3

42

16

0,1

3

Pir

kan

maan

ELY

-kesk

us

Ris

tinev

apin

tava

lutu

s22

240,0

9,9

7,0

0,1

2-6

,82,8

-0,0

5

ka

20

10

(n

=1

9):

409

3458

64

19

0,5

74

31

40

,35

ka 2

009 (

n=

25):

541

4495

95

21

0,7

969

14

0,5

3ka

2008 (

n=

24):

572

3690

123

28

0,8

581

17

0,4

3ka

2007 (

n=

23):

89

23

0,7

568

18

0,5

4

Min

imi:

9,9

7,0

0,1

16

-6,8

2,8

-0,0

5M

aksi

mi:

173

61

1,2

1129

47

1,0

4

Vesi

en

suo

jelu

taso

(ka):

Peru

stas

o (n

=0)

Vir

taam

an s

äätö

(n=

2)

135

50

0,6

797

40

0,2

9Pi

nta

valu

tus

(n=

10)

43

18,5

0,5

424

13,0

0,3

2Pe

rust

aso +

oja

pidä

ttim

et (

n=

1)

140

14,7

0,4

8121

10,0

0,2

9Yli-

Kuja

lan m

enet

elm

ä (n

=0)

Kas

villi

suusa

llas

/ pin

tava

lutu

s (n

=2)

99

11,5

0,6

879

6,4

0,4

8Ruok

ohel

pik

oste

ikko

(n=

2)

38

12,5

0,7

417,1

7,2

0,5

3Kas

villi

suusk

entt

ä /

kost

eikk

o (n

=2)

56

11,9

0,4

229,2

8,7

0,2

9

Su

on

käytt

övaih

e (

ka):

Tuot

anto

(n=

16)

71

19

0,5

849

13

0,3

7Tuot

anto

/val

mis

telu

(n=

3)

59

16,4

0,4

041,4

12,0

0,2

3

Vu

osi

ku

orm

itu

s, b

rutt

oV

uo

siku

orm

itu

s, n

ett

o

g/h

a d

g/h

a d

16WWE0863 31

5.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon tarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Vuodenaikojen ajoitus on esitetty kappaleessa 4.5. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty taulukossa 18. Vuonna 2010 ympärivuotista tarkkailua, ilman häiriöitä pystyttiin suorittamaan 19 tarkkailupisteellä. Ominaiskuormitusten vertailuun eri vuodenaikoina on otettu mukaan muutama sellainen tarkkailusuo, jolla tarkkailu on onnistunut tietyn jakson aikana. Näin saadaan enemmän kohteita vuodenaikaiseen vertailuun.

Taulukko 18 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset (g/ha d) eri vuodenaikoina vuonna 2010

JaksoKiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori

Talvi (n=23) 64 24 0,6 44 19 0,43Kevät (n=24) 121 33 0,8 81 22 0,38Kesä (n=22) 53 10,0 0,36 42 7,0 0,25Syksy (n=21) 63 24 0,5 40 17 0,31

Vuosi (n=19) 64 19 0,57 43 14 0,35

Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto

g/ha d g/ha d

Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2010 selvästi eri vuodenaikoina (taulukot 19 - 23). Keskimäärin korkeimmat ominaiskuormitukset mitattiin kiintoaineen osalta edellisvuoden tapaan kevätjaksolla. Typen osalta suurin kuormitus mitattiin myös kevätjaksolla. Fosforin ominaiskuormitus oli suurimmillaan talvijaksolla. Typen ja fosforin osalta kuormitukset olivat alimmillaan kesäjaksolla, jolloin keskivaluma oli alhainen. Kiintoaineen kuormitus oli alimmillaan syysjaksolla.

Kokonaisfosforin ja kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli talvijaksolla 2010 alhaisempi kuin edellisenä talvena. Keväällä 2010 kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli selvästi pienempi kuin edellisenä keväänä, myös fosforin netto-ominaiskuormitus oli pienempi edellisen vuoden kevääseen nähden. Typen kuormitus oli puolestaan hieman edellisen vuoden kevättä korkeampi. Kesän 20010 netto-ominaiskuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta suuremmat kuin edellisen vuoden kesäjaksolla. Syksyllä 2010 netto-ominaiskuormitukset olivat jälleen alhaisemmat kuin edellisen vuoden syksynä. Pysyvien tarkkailuasemien kesän 2010 (tuotantokauden) aikaiset brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 21. Tuotantoajan ominaiskuormat vaihtelivat suuresti tuotantoalueittain. Kiintoaineen osalta selvästi suurimmat nettokuormitukset havaittiin Saarikeitaalla (309 g/ha d) ja Hormanevalla (101 g/ha d). Kesän pienimmät kiintoaineen nettokuormitukset olivat Ristinevalla, jonka nettokuormitus alitti alhaisista pitoisuuksista johtuen luonnon laskennallisen taustakuormituksen. Kesäajan suurimmat typen nettokuormitukset olivat Pajusuolla (15 g/ha d) ja Savonnevalla (15 g/ha d), pienimmät vastaavasti Jämiänkeitaalla, jonka nettokuormitus alitti alhaisista pitoisuuksista johtuen luonnon laskennallisen taustakuormituksen. Kesäajan suurimmat fosforin nettokuormitukset olivat Saarikeitaalla (0,88 g/ha d) ja Sompanevalla (0,67 g/ha d) ja pienimmät Ristinevalla, jonka nettokuormitus alitti luonnon laskennallisen taustakuormituksen (taulukko 21). Taulukossa 23 on esitetty vuodenaikojen osuus kokonaiskuormituksesta tarkkailusoilla, joilta saatiin tietoja koko vuoden ajalta (19 kpl). Kiintoainekuormitus jakautui vuonna 2010 tasaisesti eri vuodenaikojen suhteen, suurin osa (27 %) syntyi kesällä ja vähiten keväällä (24 %).

16WWE0863 32

Typpikuorma suurin osa (31 %) syntyi talvijaksolla ja vähiten kesäjaksolla (18 %). Fosforikuormituksesta 34 % syntyi talvijaksolla, muina vuodenaikoina 19 – 25 % (vähiten keväällä). On huomioitava, että kevät- ja syksyjakso ovat kummatkin pituudeltaan vain reilu kolmasosa talvi- ja kesäjaksojen pituuksista. Lisäksi vaihtelu oli soiden välillä suurta.

16WWE0863 33

Taulukko 19 Tarkkailusoiden talven aikaiset kuormitukset (g/ha d) vuonna 2010 V

ap

o L

S t

ark

ka

ilu

so

iden

ta

lven

aik

ais

et

ku

orm

itu

kset

(g/

ha d

) vu

on

na 2

01

0S

uo

Vesie

nsu

oje

luta

so

Näytt

eid

en

Mit

tapad

on

luku

määrä

valu

ma

-alu

eKiin

toai

ne

Typpi

Fosf

ori

Kiin

toain

eTyppi

Fosf

ori

kpl

ha

Häm

een

ELY

-kesku

sO

kss

uo

pin

tavalu

tus

18

80,0

11

16

0,4

3-5

,911,5

0,2

6

Keski-

Su

om

en

ELY

-kesku

sH

öyst

öse

nsu

oru

okohelp

ikos

teik

ko

21

16,6

34

17

0,4

5-1

1,4

5,5

0,0

00

Jokip

olv

ensu

oru

okohelp

ikos

teik

ko

Talv

ijak

solta v

ain

yksi

näy

tePaju

suo

virt

aam

an s

äätö

22

69,0

294

98

0,8

9205

75

-0,0

03

Savonneva

pin

tavalu

tus

22

110,0

65

18

0,6

848

13,7

0,5

1Valk

eis

suo

virt

aam

an s

äätö

22

66,4

143

71

1,4

0101

60,9

0,9

9Vehka

neva

pin

tavalu

tus

21

198,6

28

16

0,2

513

11,8

0,1

0

Vars

inais

-Su

om

en

ELY

-kesku

sIs

osu

okost

eik

ko

21

315,0

73

14

0,9

862

11,1

0,8

7H

orm

anev

a, p

ohj.

pin

tavalu

tus

20

380,3

120

23

0,8

2105

19,7

0,6

7Jä

miä

nke

idas

ruokohelp

ikos

teik

ko

24

411,0

12

2,8

0,2

19,1

-0,1

0,1

8La

mm

isuo

pin

tavalu

tus

22

200,0

66

40

0,5

751

35,7

0,4

1Sata

makei

das

kas

vill

isuusa

llas

/ pin

tava

lutu

s25

145,0

15

4,9

0,3

45,3

2,5

0,2

5N

anhia

nsu

opin

tavalu

tus

20

86,0

58

25

1,3

527

17,0

1,0

4Saari

kei

das

kas

vill

isuusa

llas

/ pin

tava

lutu

s21

100,0

17

3,4

0,3

513

2,3

0,3

0

Ete

lä-P

oh

jan

maan

ELY

-ke

sku

sH

elm

ikäi

skeid

aspin

tavalu

tus

23

110,0

5,5

3,5

0,2

61,0

2,3

0,2

2Is

o-K

orv

aneva

kost

eik

ko

18

264,2

44,1

23,2

0,4

616,8

16,4

0,1

9Kair

ineva

peru

staso

+oja

pid

ättim

et

22

377,0

185

14

0,6

4175

11,3

0,5

4Kapust

anneva

pin

tavalu

tus

22

153,0

73

51

1,1

332

40,6

0,7

2Korp

isal

onnev

a lo

1pin

tavalu

tus

22

210,0

38

40

1,1

317

35

0,9

3La

uri

nneva

pin

tavalu

tus

Ei m

itta

ust

ulo

ksi

a t

alv

ijak

solta

Mäki

kylä

nsu

okasv

illis

uusk

entt

ä10

119,5

93

20

0,5

384

17

0,4

4N

aara

snev

apin

tavalu

tus

8,0

240,0

67

20

0,8

357

17

0,7

3Porr

asn

eva

pin

tavalu

tus

23

126,2

19

20

0,3

56,7

17

0,2

2Ö

stra

Mos

sen

peru

staso

+oja

pid

ättim

et

15

54,1

5,0

4,5

0,2

92,9

4,0

0,2

7

Pir

kan

maan

ELY

-ke

sku

sRis

tineva

pin

tavalu

tus

22

240,0

0,4

1,0

0,0

1-1

,20,6

0,0

0Som

paneva

Yli-K

uja

lan m

enete

lmä

Talv

ijak

solta v

ain

yksi

näy

te

ka 2

01

0 (

n=

23

):464

4072

64

24

0,6

24

41

90

,43

ka 2

009 (

n=

25):

541

4495

83

26

1,0

58

19

0,7

9ka

2008 (

n=

24):

572

3690

88

32

0,8

253

25

0,4

5ka

2007 (

n=

23):

100

39

1,1

65

30

0,7

7

Min

imi:

0,4

1,0

0,0

12

-11,4

-0,1

0,0

0M

aksi

mi:

294

98

1,4

0205

75

1,0

4

Vesie

nsu

oje

luta

so

(ka):

Per

ust

aso (

n=

0)

Vir

taam

an s

äätö

(n=

2)

218

84

1,1

5153

68

0,4

9Pin

tava

lutu

s (n

=12)

46

23

0,6

529

19

0,4

8Per

ust

aso

+ o

japid

ätt

imet

(n=

2)

95

9,2

0,4

689

7,6

0,4

0Yli-K

uja

lan m

enete

lmä (

n=

0)

Kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tava

lutu

s (n

=2)

16

4,1

0,3

49,0

2,4

0,2

7Ruokohel

pik

ost

eik

ko (

n=

2)

23

10

0,3

3-1

,12,7

0,0

9Kasv

illis

uusk

entt

ä /

kost

eik

ko (

n=

3)

70

18,9

0,6

654

15

0,5

0

Su

on

käytt

övaih

e (

ka):

Tuota

nto

(n=

20)

63

25

0,6

542

19

0,4

4Tuota

nto

/valm

iste

lu (

n=

3)

72

16,6

0,4

759

13,3

0,3

4

Om

inais

ku

orm

itu

s, b

rutt

oO

min

aisk

uorm

itus,

net

to

g/h

a d

g/h

a d

16WWE0863 34

Taulukko 20 Tarkkailusoiden kevään aikaiset kuormitukset (g/ha d) vuonna 2010 V

ap

o L

S k

evään

aik

ais

et

ku

orm

itu

kset

(g/

ha d

) vu

on

na 2

01

0S

uo

Vesi

en

su

oje

luta

soN

äytt

eid

en

Mit

tap

ad

on

luku

määrä

valu

ma-a

lue

Kiin

toain

eTyppi

Fosf

ori

Kiinto

aine

Typpi

Fosf

ori

kpl

ha

Häm

een

ELY

-ke

skus

Okss

uo

pin

tava

lutu

s18

80,0

21

14

0,4

51,7

8,8

0,2

6

Keski-

Su

om

en

ELY

-kesku

sH

öyst

öse

nsu

oru

okoh

elpik

oste

ikko

21

16,6

39

24

0,4

6-1

,313,6

0,0

62

Joki

pol

vensu

oru

okoh

elpik

oste

ikko

17

21,5

227

23

0,6

7189,7

13,9

0,2

98

Paju

suo

virt

aam

an s

äätö

22

69,0

152

82

0,9

261

59

0,0

09

Sav

onnev

apin

tava

lutu

s22

110,0

76

30

0,5

144

22,0

0,1

9Valk

eis

suo

virt

aam

an s

äätö

22

66,4

161

32

0,7

3123

22,6

0,3

6Veh

kanev

apin

tava

lutu

s21

198,6

52

26

0,4

326

19,8

0,1

7

Vars

ina

is-S

uo

men

ELY

-ke

sku

sIs

osu

oko

steik

ko

21

315,0

225

22

0,6

8200

15,6

0,4

4H

orm

anev

a,

poh

j.pin

tava

lutu

s20

380,3

51

13

0,3

437

9,4

0,1

9Jä

miä

nke

idas

ruok

ohel

pik

oste

ikko

24

411,0

150

30

1,2

6113,0

-7,3

0,8

9La

mm

isuo

pin

tava

lutu

s22

200,0

145

64

1,0

3110

55,2

0,6

7Sat

amak

eid

askas

vill

isuusa

llas

/ pin

tavalu

tus

25

145,0

133

22

0,8

593,7

12,1

0,4

6N

anhia

nsu

opin

tava

lutu

s20

86,0

126

17

0,5

6106

11,4

0,3

6Saar

ikeid

as

kas

vill

isuusa

llas

/ pin

tavalu

tus

21

100,0

143

30

1,0

9101

19,2

0,6

7

Ete

lä-P

oh

jan

maan

ELY

-kesku

sH

elm

ikäi

skeid

as

pin

tava

lutu

s23

110,0

72

38

1,9

14

21,1

1,2

4Is

o-K

orva

neva

kost

eik

ko

18

264,2

73

17

0,4

250,4

11,4

0,1

9Kai

rineva

peru

staso

+oja

pid

ättim

et

22

377,0

140

22

0,4

4107

13,7

0,1

2Kap

ust

annev

apin

tava

lutu

s22

153,0

120

88

1,7

519

62,9

0,7

4Kor

pis

alonneva

lo1

pin

tava

lutu

s22

210,0

91

32

0,5

948

21

0,1

6La

urinnev

apin

tava

lutu

sEi m

itta

ust

ulo

ksi

a k

evät

jaks

olta

Mäk

ikylä

nsu

okas

vill

isuusk

entt

ä10

119,5

258

18

0,4

2242

14

0,2

6N

aara

sneva

pin

tava

lutu

sEi m

itta

ust

ulo

ksi

a k

evät

jaks

olta

Porr

asn

eva

pin

tava

lutu

s23

126,2

76

29

0,4

945

21

0,1

8Ö

stra

Mos

sen

peru

staso

+oja

pid

ättim

et

15

54,1

93

54

1,0

948

43

0,6

4

Pir

ka

nm

aan

ELY

-ke

sku

sRis

tineva

pin

tava

lutu

s22

240,0

35,6

20,8

0,3

9-6

,710,2

-0,0

4Som

paneva

Yli-

Kuja

lan m

enet

elm

ä19

80,0

233,8

47,3

1,2

4173,8

32,3

0,6

5

ka 2

01

0 (

n=

24

):492

3933

12

13

30

,78

81

22

0,3

8ka

2009 (

n=

25):

541

4495

395

27

1,1

355

16

0,6

7ka

2008 (

n=

24):

572

3690

88

32

0,8

253

25

0,4

5ka

2007 (

n=

23):

100

39

1,1

65

30

0,7

7

Min

imi:

21,2

13,1

0,3

35

-6,7

-7,3

-0,0

4M

aksi

mi:

258

88

1,9

1242

63

1,2

4

Vesi

en

su

oje

luta

so (

ka):

Peru

stas

o (

n=

0)

Vir

taam

an s

äät

ö (

n=

2)

156

57

0,8

392

41

0,1

8Pi

nta

valu

tus

(n=

11)

79

34

0,7

740

24

0,3

7Pe

rust

aso +

oja

pid

ättim

et

(n=

2)

116

38,0

0,7

778

28,3

0,3

8Yli-

Kuja

lan m

enet

elm

ä (

n=

1)

234

47,3

1,2

4174

32,3

0,6

5Kas

vill

isuusa

llas

/ p

inta

valu

tus

(n=

2)

138

25,8

0,9

797,5

15,7

0,5

6Ruok

ohelp

ikos

teik

ko (

n=

3)

139

25

0,8

0100,5

6,7

0,4

2Kasv

illis

uusk

entt

ä /

kos

teik

ko (

n=

3)

185

18,8

0,5

1164

14

0,3

0

Su

on

kä

ytt

öva

ihe (

ka):

Tuot

anto

(n=

21)

127

35

0,8

385

23

0,4

1Tuot

anto

/valm

iste

lu (

n=

3)

79

21,3

0,4

651,2

14,4

0,1

9

Om

inais

ku

orm

itu

s, b

rutt

oO

min

aisk

uorm

itus,

net

to

g/h

a d

g/h

a d

16WWE0863 35

Taulukko 21 Tarkkailusoiden kesän aikaiset kuormitukset (g/ha d) vuonna 2010 V

ap

o L

S k

esä

n a

ikais

et

ku

orm

itu

kse

t (g

/h

a d

) vu

on

na 2

01

0S

uo

Vesi

en

suo

jelu

taso

Näytt

eid

en

Mit

tap

ad

on

luku

mää

rävalu

ma-a

lue

Kiin

toain

eTyppi

Fosf

ori

Kiin

toain

eTyppi

Fosf

ori

kpl

ha

Häm

een

ELY

-kesk

us

Oks

suo

pin

tava

lutu

s18

80,0

12

2,5

0,1

69,6

1,9

0,1

4

Kesk

i-S

uo

me

n E

LY

-kesk

us

Höys

töse

nsu

oru

okoh

elp

ikos

teik

ko

21

16,6

8,6

2,5

0,0

90,3

0,5

0,0

05

Joki

polv

ensu

oru

okoh

elp

ikos

teik

ko

17

21,5

7,2

2,6

0,0

71,5

1,1

0,0

11

Paju

suo

virt

aam

an s

äätö

22

69,0

92

20

0,2

870

15

0,0

57

Savo

nneva

pin

tava

lutu

s22

110,0

66

20

0,6

345

15,0

0,4

2Valk

eis

suo

virt

aam

an s

äätö

22

66,4

59

16

0,3

549

13,3

0,2

5Vehka

neva

pin

tava

lutu

s21

198,6

35

10

0,1

927

7,6

0,1

1

Vars

inais

-Su

om

en

ELY

-kesk

us

Isosu

okost

eik

ko

21

315,0

17

4,1

0,2

111

2,8

0,1

5H

orm

anev

a,

pohj.

pin

tava

lutu

s20

380,3

111

16

0,3

9101

13,5

0,3

0Jä

miä

nke

idas

ruokoh

elp

ikos

teik

ko

24

411,0

16

3,6

0,2

910,4

-2,2

0,2

3La

mm

isuo

pin

tava

lutu

sEi m

itta

ust

ulo

ksia

kesä

jaks

olta

Sata

makei

das

kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tava

lutu

s25

145,0

31

50,3

419,9

1,9

0,2

3N

anhia

nsu

opin

tava

lutu

s20

86,0

58

11

0,5

746

7,8

0,4

5Saari

keid

as

kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tava

lutu

s21

100,0

326

11

1,0

5309

6,5

0,8

8

Ete

lä-P

oh

jan

maan

ELY

-kesku

sH

elm

ikäis

keid

as

pin

tava

lutu

s23

110,0

20

5,5

0,5

86,8

2,3

0,4

5Is

o-K

orv

aneva

kost

eik

ko

18

264,2

13

2,2

0,0

910,5

1,5

0,0

6Kair

inev

aper

ust

aso

+oj

apid

ätt

imet

22

377,0

92

8,9

0,3

181

6,3

0,2

0Kapust

annev

apin

tava

lutu

s22

153,0

24

8,8

0,3

314

6,3

0,2

2Korp

isal

onneva

lo1

pin

tava

lutu

s22

210,0

42

14

0,4

823

10

0,2

9La

uri

nneva

pin

tava

lutu

s21

167,0

41

18

0,3

929

15

0,2

7M

äki

kylä

nsu

oka

svill

isuusk

entt

äEi m

itta

ust

ulo

ksia

kesä

jaks

olta

Naara

snev

apin

tava

lutu

sEi m

itta

ust

ulo

ksia

kesä

jaks

olta

Por

rasn

eva

pin

tava

lutu

s23

126,2

18

18

0,3

31,8

14

0,1

7Ö

stra

Mos

sen

per

ust

aso

+oj

apid

ätt

imet

Ei m

itta

ust

ulo

ksia

kesä

jaks

olta

Pir

kan

maan

ELY

-kesk

us

Ris

tinev

apin

tava

lutu

s22

240,0

3,6

3,0

0,0

6-3

,61,2

-0,0

2Som

paneva

Yli-

Kuja

lan m

enet

elm

ä19

80,0

65,1

16,8

0,8

052,0

13,6

0,6

7

ka

20

10

(n

=2

2):

466

3727

53

10

0,3

64

27

0,2

5ka

2009 (

n=

25):

541

4495

25

5,3

0,2

718

3,6

0,2

0ka

2008 (

n=

24):

98

20

0,8

578

15

0,6

4ka

2007 (

n=

23):

65

14

0,5

353

10

0,4

1

Min

imi:

3,6

2,2

0,0

57

-3,6

-2,2

-0,0

2M

aksi

mi:

326

20

1,0

5309

15

0,8

8

Vesi

en

suo

jelu

taso

(ka):

Peru

stas

o (

n=

0)

Virta

am

an s

äätö

(n=

2)

76

18

0,3

159

14

0,1

5Pin

tavalu

tus

(n=

11)

39

12

0,3

727

90,2

6Pe

rust

aso +

oja

pid

ätti

met

(n=

1)

92

8,9

0,3

181

6,3

0,2

0Yli-

Kuja

lan m

enet

elm

ä (

n=

1)

65

16,8

0,8

052

13,6

0,6

7Kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tavalu

tus

(n=

2)

179

7,8

0,7

0164

4,2

0,5

5Ruokohel

pik

ost

eikk

o (

n=

3)

11

30,1

54,1

-0,2

0,0

8Kasv

illis

uusk

entt

ä /

kost

eik

ko (

n=

2)

15

3,2

0,1

511

20,1

1

Su

on

käytt

övaih

e (

ka):

Tuota

nto

(n=

19)

55

10

0,3

843

7,0

0,2

7Tuota

nto

/valm

iste

lu (

n=

3)

40

9,7

0,2

630,9

7,3

0,1

7

Om

inais

ku

orm

itu

s,

bru

tto

Om

inai

skuo

rmitu

s, n

etto

g/h

a d

g/h

a d

16WWE0863 36

Taulukko 22 Tarkkailusoiden syksyn aikaiset kuormitukset (g/ha d) vuonna 2010 V

apo

LS

syksy

n a

ika

iset

ku

orm

ituk

set

(g/

ha d

) vu

on

na 2

01

0S

uo

Vesie

nsu

oje

luta

so

Nä

ytt

eid

en

Mit

tapa

don

luku

määrä

va

lum

a-a

lue

Kiinto

ain

eTyppi

Fosf

ori

Kiin

toain

eTyppi

Fosf

ori

kpl

ha

Hä

meen

ELY

-kesku

sO

kss

uo

pin

tavalu

tus

18

80,0

20

24

0,5

8-0

,418,8

0,3

7

Keski-

Su

om

en

ELY

-kesku

sH

öyst

öse

nsu

oru

okohelp

ikost

eik

ko

21

16,6

25

19

0,2

5-3

,511,4

-0,0

40

Jokip

olv

ensu

oru

okohelp

ikost

eik

ko

17

21,5

98

0,1

4-8

,93,3

-0,0

32

Paju

suo

virta

am

an s

äätö

22

69,0

120

59

0,5

472

47

0,0

59

Savo

nneva

pin

tavalu

tus

22

110,0

28

20

0,3

910

15,2

0,2

1Valk

eis

suo

virta

am

an s

äätö

22

66,4

87

39

0,4

969

34,9

0,3

1Vehkaneva

pin

tavalu

tus

21

198,6

40

22

0,2

621

17,7

0,0

8

Va

rsin

ais

-Su

om

en

ELY

-kesku

sIs

osu

okost

eikko

21

315,0

90

90,5

181

7,0

0,4

1H

orm

aneva, pohj.

pin

tavalu

tus

20

380,3

196

51

0,9

4165

43,2

0,6

4Jä

miä

nkeid

as

ruokohelp

ikost

eik

ko

24

411,0

78

20

1,1

957,4

-0,7

0,9

8La

mm

isuo

pin

tavalu

tus

Ei m

itta

ust

ulo

ksi

a s

yysj

akso

lta

Sata

makeid

as

kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tavalu

tus

25

145,0

29

90,5

313,3

5,4

0,3

7N

anhia

nsu

opin

tavalu

tus

20

86,0

18

60,3

010

4,3

0,2

2Saari

keid

as

kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tavalu

tus

21

100,0

86

17

0,9

363

11,6

0,7

0

Ete

lä-P

oh

jan

maa

n E

LY

-kesk

us

Helm

ikäis

keid

aspin

tavalu

tus

23

110,0

27

18

1,1

2-6

9,7

0,8

0Is

o-K

orv

aneva

kost

eikko

18

264,2

75

20

0,4

254,9

15,4

0,2

2Kairin

eva

peru

staso

+oja

pid

ätt

imet

22

377,0

184

27

0,6

7156

19,8

0,3

8Kapust

anneva

pin

tavalu

tus

22

153,0

76

34

0,7

038

25,0

0,3

2Korp

isalo

nneva lo1

pin

tavalu

tus

22

210,0

914

0,2

3-1

29

0,0

3La

uri

nneva

pin

tavalu

tus

Ei m

itta

ust

ulo

ksi

a s

yysj

akso

lta

Mäkik

ylä

nsu

okasv

illis

uusk

entt

äEi m

itta

ust

ulo

ksi

a s

yysj

akso

lta

Naara

sneva

pin

tavalu

tus

Porr

asn

eva

pin

tavalu

tus

23

126,2

22

39

0,4

2-6

32

0,1

4Ö

stra

Moss

en

peru

staso

+oja

pid

ätt

imet

Ei m

itta

ust

ulo

ksi

a s

yysj

akso

lta

Pir

kan

maa

n E

LY

-kesk

us

Ris

tineva

pin

tavalu

tus

22

240,0

6,5

9,6

0,1

2-9

,25,7

-0,0

4Som

paneva

Yli-K

uja

lan m

enete

lmä

19

80,0

103,3

29,9

0,5

383,5

24,9

0,3

3

ka

20

10

(n

=2

1):

445

3560

63

24

0,5

44

01

70

,31

ka 2

009 (

n=

25):

541

4495

235

62

1,4

176

45,5

0,8

2ka 2

008 (

n=

24):

172

33

1,0

135

24

0,6

7ka 2

007 (

n=

23):

83

26

0,6

561

21

0,4

4

Min

imi:

6,5

6,5

0,1

17

-11,6

-0,7

-0,0

4M

aksim

i:196

59

1,1

9165

47

0,9

8

Vesie

nsu

oje

luta

so (

ka):

Peru

staso

(n=

0)

Vir

taam

an s

äätö

(n=

2)

103

49

0,5

171

41

0,1

9Pin

tavalu

tus

(n=

10)

44

24

0,5

121

18

0,2

8Peru

staso

+ o

japid

ätt

imet

(n=

1)

184

27,0

0,6

7156

19,8

0,3

8Yli-K

uja

lan m

enete

lmä (

n=

1103

29,9

0,5

383

24,9

0,3

3Kasv

illis

uusa

llas

/ pin

tava

lutu

s (n

=2)

58

13,4

0,7

338,0

8,5

0,5

3Ruokohelp

ikost

eik

ko (

n=

3)

38

16

0,5

315,0

4,7

0,3

0Kasv

illis

uusk

entt

ä /

kost

eik

ko (

n=

2)

83

15,0

0,4

668

11

0,3

1

Su

on

käytt

övaih

e (

ka):

Tuota

nto

(n=

18)

61

23

0,5

339

16

0,3

1Tuota

nto

/valm

iste

lu (

n=

3)

75

29,9

0,5

649,8

23,5

0,3

0

Om

inais

ku

orm

itu

s,

bru

tto

Om

inai

skuo

rmitu

s, n

etto

g/h

a d

g/h

a d

16WWE0863 37

Taulukko 23 Vuodenaikojen osuus koko vuoden kuormituksesta tarkkailusoilla vuonna 2010

Su

oTa

lvi

Kev

ätK

esä

Syks

yTa

lvi

Kevä

tK

esä

Syk

syTa

lvi

Kev

ätKes

äSyk

sy

Häm

een

ELY

-kes

kus

Oks

suo

27 %

13 %

27 %

33 %

43 %

10 %

6 %

41 %

40 %

11 %

14 %

35 %

Kes

ki-S

uom

en E

LY-k

esku

sH

öyst

ösen

suo

45 %

16 %

13 %

26 %

41 %

17 %

6 %

35 %

52 %

15 %

11 %

22 %

Paju

suo

54 %

10 %

19 %

18 %

52 %

14 %

11 %

23 %

47 %

15 %

16 %

21 %

Savo

nnev

a34

%13

%42

%11

%26

%15

%36

%23

%35

%10

%40

%15

%Val

keis

suo

45 %

15 %

19 %

21 %

54 %

9 %

13 %

24 %

57 %

11 %

16 %

16 %

Vehk

anev

a18

%15

%37

%30

%21

%18

%24

%37

%23

%18

%30

%29

%

Var

sin

ais-

Su

omen

ELY

-kes

kus

Isos

uo34

%32

%8

%26

%46

%21

%13

%20

%57

%13

%12

%18

%H

orm

anev

a, p

ohj.

23 %

5 %

31 %

41 %

23 %

6 %

21 %

50 %

34 %

7 %

21 %

38 %

Jäm

iänk

eida

s6

%48

%9

%37

%6

%43

%8

%43

%0

%56

%3

%41

%Sa

tam

akei

das

10 %

48 %

27 %

16 %

16 %

39 %

20 %

26 %

21 %

27 %

25 %

26 %

Nan

hian

suo

36 %

20 %

42 %

2 %

57 %

11 %

29 %

3 %

61 %

7 %

28 %

3 %

Saar

ikei

das

3 %

17 %

65 %

15 %

7 %

37 %

25 %

31 %

12 %

22 %

38 %

28 %

Ete

lä-P

oh

jan

maa

n E

LY-k

esku

sH

elm

ikäi

skei

das

6 %

42 %

25 %

27 %

7 %

42 %

14 %

37 %

9 %

35 %

22 %

35 %

Iso-

Kor

vane

va23

%19

%11

%47

%37

%13

%6

%44

%38

%15

%10

%37

%K

airine

va37

%10

%24

%30

%25

%13

%21

%41

%37

%8

%24

%31

%Kap

usta

nnev

a36

%17

%19

%29

%44

%22

%12

%22

%42

%18

%20

%20

%K

orpi

salo

nnev

a lo

123

%21

%52

%3

%47

%14

%30

%9

%51

%9

%35

%5

%Po

rras

neva

26 %

26 %

29 %

19 %

28 %

11 %

29 %

33 %

31 %

12 %

34 %

24 %

Pir

kan

maa

n E

LY-k

esku

sR

istin

eva

1 %

71 %

11 %

16 %

4 %

49 %

13 %

33 %

3 %

57 %

16 %

24 %

ka 2

01

0:

26

%2

4 %

27

%24

%31

%2

1 %

18

%3

0 %

34 %

19 %

22

%2

5 %

Min

imi 2

010:

1 %

4,6

%7,

9 %

2,5

%4

%5,

9 %

5,6

%3,

3 %

0 %

6,9

%2,

8 %

3,1

%M

aksi

mi 2

010:

54 %

71 %

65 %

47 %

57 %

49 %

36 %

50 %

61 %

57 %

40 %

41 %

ka 2

009:

37 %

23 %

13 %

26 %

50 %

12 %

10 %

28 %

56 %

13 %

15 %

17 %

Vu

ode

nai

koje

n o

suus

kok

o v

uod

en k

uo

rmit

uks

est

a vu

onn

a 2

01

0K

iinto

ain

eT

ypp

iFo

sfo

ri

16WWE0863 38

5.5.3 Eri vesiensuojelutasojen ominaiskuormitusten vertailu Kuvassa 8 on esitetty vesiensuojelutasoittain pysyvien tarkkailuasemien kiintoaineen, typen ja fosforin netto-ominaiskuormitusten jakaantuminen vuodenajoittain ja koko vuoden 2010 osalta. Lukuarvot on esitetty taulukoissa 18 ja 19 – 22. Koko vuotta tarkasteltaessa huonoimmat netto-ominaiskuormitukset antaneen vesiensuojelutason kuormitukset olivat typen osalta 6,3 kertaa korkeammat kuin parhaan ja kiintoaineen osalta 7,0, mutta fosforin osalta 1,8-kertaiset. Koko vuotta tarkasteltaessa pienimmät kiintoaineen netto-ominaiskuormitukset syntyivät Ruokohelpikosteikko menetelmällä (17 g/ha d; n=2). Pienimmät netto-ominaiskuormitusarvot typen osalta syntyivät, kun vesiensuojelutasona oli kasvillisuusallas+pintavalutus (kok-N 6,4 g/ha d; n=2). Koko vuoden osalta korkeimmat kiintoaineen netto-ominaiskuormitukset mitattiin soilla, joilla oli vedensuojelutasona perustaso+ojapidättimet (121 g/ha d; n=1). Myös kohteilla, joissa oli käytössä virtaaman säätö, kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli korkea (97 g/ha d; n=2). Muilla tasoilla netto-ominaiskuormitukset olivat alle 100 g/ha d. Suurimmat typen netto-ominaiskuormitusarvot syntyivät virtaamansäätöä käyttävillä soilla (40 g/ha d; n=2). Suurimmat netto-ominaiskuormitukset fosforin osalta syntyivät kohteilta, joissa oli käytössä ruokohelpikosteikko (0,53 g/ha d; n=2). Talvijaksolla (taulukko 19), pienin kiintoaineen netto-ominaiskuormitus syntyi ruokohelpikosteikko menetelmällä (-1,1 g/ha d; n=2) ja suurin virtaamansäätö menetelmällä (153 g/ha d; n=2). Pienin typen netto-ominaiskuormitus syntyi kasvillisuusaltaalla/pintavalutuksella (2,4 g/ha d; n=2) ja suurin virtaaman säädöllä (68 g/ha d; n=2). Fosforikuormaa syntyi talvella vähiten ruokohelpikosteikoilla (0,09 g/ha d; n=2) ja eniten virtaaman säätö (0,49 g/ha/d; n=2), pintavalutus (0,48 g/ha/d; n=12) ja kasvillisuuskenttä/kosteikko menetelmällä (0,50 g/ha d; n=3). Keväällä (taulukko 20) pienin kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli pintavalutus menetelmällä (40 g/ha d; n=11). Suurin kiintoainekuormitus hehtaaria kohti oli tasoilla kasvillisuuskenttä/kosteikko (164 g/ha d; n=3) ja Yli-Kujalan menetelmä (174 g/ha d; n=1). Typen netto-ominaiskuormitus oli keväällä pienintä ruokohelpikosteikko menetelmällä (6,7 g/ha d; n=3), suurinta puolestaan perustaso+ojapidittimet -tasolla (28,3 g/ha d; n=2). Fosforin nettokuormitus hehtaaria kohti oli pienintä tasolla virtaamansäätö menetelmällä (0,18 g/ha d; n=2), suurinta puolestaan tasolla kasvillisuusallas/pintavalutus (0,56 g/ha d; n=2) ja Yli-kujalan menetelmä (0,65 g/ha d; n=1). Kesällä (taulukko 21) pienimmät netto-ominaiskuormitukset olivat ruokohelpikosteikko menetelmällä (4,1 g SS/ha d, -0,2 g N/d, 0,08 g P/d; n=3). Suurin kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli tasolla kasvillisuusallas/pintavalutus (164 g/ha d; n=2). Typen netto-ominaiskuormitus oli kesällä suurinta Yli-Kujalan menetelmää käyttävällä suolla (13,6 g/ha d; n=1) ja myös fosforin tasolla Yli-kujalan menetelmällä (0,67 g/ha d; n=1). Syksyn netto-ominaiskuormitukset (taulukko 22) olivat kiintoaineen ja fosforin osalta pienimmät ruokohelpikosteikkoja käyttävillä soilla (15 g SS/ha d; 4,7 g N/ha d; n=3). Pienin fosforin netto-ominaiskuormitus oli virtaaman säätöä käyttäneillä soilla (0,19 g/ha d; n=2). Suurimmat kiintoainekuormitukset hehtaaria kohti mitattiin perustaso+ojapidättimet menetelmää käyttävillä soilla (156 g/ha d; n=1). Typen netto-ominaiskuormitus oli syksyllä suurinta Yli-Kujalan menetelmää käyttävillä soilla (25 g/ha d; n=1). Fosforin nettokuormitus hehtaaria kohti oli suurinta tasolla kasvillisuusallas/pintavalutus (0,53 g/ha d).

16WWE0863 39

A. Kiintoaineen netto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain eri vesiensuojelutasoilla vuonna 2010

020406080

100120140160180200

Virt

aam

an s

äätö

Pin

tava

lutu

s

Per

usta

so +

ojap

idät

timet

Yli-

Kuj

alan

men

etel

mä

Kas

villi

suus

alla

s /

pint

aval

utus

Ruo

kohe

lpi-

kost

eikk

o

Kas

villi

suus

kent

tä/ k

oste

ikko

SS(

g/ha

d) SS netto talvi

SS netto kevätSS netto kesäSS netto syksyVuosi

B. Typen netto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain eri vesiensuojelutasoilla vuonna 2010

01020304050607080

Virt

aam

an s

äätö

Pin

tava

lutu

s

Per

usta

so +

ojap

idät

timet

Yli-

Kuj

alan

men

etel

mä

Kas

villi

suus

alla

s /

pint

aval

utus

Ruo

kohe

lpi-

kost

eikk

o

Kas

villi

suus

kent

tä/ k

oste

ikko

N(g

/ha

d)

N netto talviN netto kevätN netto kesäN netto syksyVuosi

C. Fosforin netto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain eri vesiensuojelutasoilla vuonna 2010

0,00,10,20,30,40,50,60,70,8

Virt

aam

an s

äätö

Pin

tava

lutu

s

Per

usta

so +

ojap

idät

timet

Yli-

Kuj

alan

men

etel

mä

Kas

villi

suus

alla

s /

pint

aval

utus

Ruo

kohe

lpi-

kost

eikk

o

Kas

villi

suus

kent

tä/ k

oste

ikko

P(g

/ha

d)

P netto talviP netto kevätP netto kesäP netto syksyVuosi

Kuva 8 Netto-ominaiskuormitukset eri vesiensuojelutasoilla vuodenajoittain vuonna 2010

16WWE0863 40

5.5.4 Ominaiskuormien vaihtelu tuotantoalueittain ja vuosittain Vuoden 2010 netto-ominaiskuormitus oli vuoden keskiarvoa suurempi kaikkien kolmen parametrin (kiintoaine, typpi, fosfori) osalta Valkeissuolla, Hormanevalla, ja Sompanevalla Netto-ominaiskuormitus oli vuoden keskiarvoa pienempi kaikkien kolmen parametrin osalta Okssuolla, Vehkanevalla, Östra Mossenilla, Höystösensuolla ja Ristisuolla.(taulukko 24). Pysyvien tarkkailuasemien nettomääräiset ominaiskuormitukset vuosina 2005 - 2009 on esitetty suokohtaisesti taulukossa 24. Keskimääräiset nettokuormitukset v. 2006 - 2010 olivat 109 g/ha d kiintoainetta, 17 g/ha d kokonaistyppeä ja 0,54 g/ha kokonaisfosforia. Mediaaniarvot olivat 51 g/ha d kiintoainetta, 14 g/ha d typpeä ja 0,46 g/ha d fosforia. Ominaiskuormien vaihtelu on ollut varsin suurta eri soiden ja eri vuosien välillä. Viiden vuoden jaksolla (2006 – 2010) keskimääräisesti suurimmat kiintoaineen ominaiskuormat olivat Ristinevalla (895 g/ha d), mutta tulos johtuu vuoden 2006 huippukuormituksesta (4 482 g/ha d), joka sekin johtuu pitkälti yhdestä mittaustuloksesta. Jätettäessä vuosi 2006 Ristinevan laskuista pois, on sen ominaiskuorma negatiivinen, eli pitoisuudet ovat olleet alle luonnontilaisen suon pitoisuuksien, joita käytetään kuormituslaskennassa. Myös Isosuon korkeaa kiintoaineen netto-ominaiskuormitusta (314 g/ha d) selittävät kunnostustyöt vuonna 2006, vuosien 2007-2010 keskiarvo oli 84 g/ha d. Korkein keskimääräinen typen netto-ominaiskuormitus oli edellisvuoden tapaan Porrasnevalla (41 g/ha d). Porrasnevalta ei saatu luotettavia kuormitustuloksia vuonna 2008 mittapadon vuotamisen takia. Muista soista korkeimmat typpikuormitukset syntyivät Isosuolla (24 g/ha d), jonka tuloksissa näkyvät vuosina 2003 – 2006 tehdyt kunnostustyöt, ja Pajusuolla (36 g/ha d). Korkein fosforin netto-ominaiskuormitus oli Isosuolla (1,3 g/ha d). Isosuon tuloksissa näkyvät vuosina 2003 – 2006 tehdyt kunnostustyöt. Fosforikuormitus oli vuosina 2006 - 2010 yli 1,0 g/ha d myös Satamakeitaalla (1,0 g/ha d). Pienimmät keskimääräiset kiintoaineen netto-ominaiskuormat olivat Höystösensuolla (v. 2007-2010 5,4 g/ha d). Okssuolla vuosien 2006 – 2010 keskiarvo oli 12 g SS/ha d. Pienimmät keskimääräiset typen ominaiskuormat olivat edellisvuoden tapaan Ristinevalla (6,0 g ha/d) ja Höystösensuolla (v. 2007-2010 7,3 g/ha d). Myös Jämiänkeitaan, Vehkanevan, Jokipolvensuon ja Höystösensuon kuormitus jäi alle 10 g/ha d. Fosforin osalta pienimmät netto-ominaiskuormitukset olivat Pajusuolla (-0,02 g/ha d) ja Höystösensuolla (v. 2007-2010 0,05 g/ha d). Verrattaessa kunkin suon yksittäisten vuosien 2006 – 2010 netto-ominaiskuormituksia jakson keskiarvoon (taulukko 24), oli kiintoainekuorma keskimääräistä 68 % alempi matalimman kuormituksen vuotena ja puolestaan 1,84 kertaa keskimääräistä korkeampi, kun kuormitus oli korkeimmillaan. Kokonaistypen netto-ominaiskuormitus oli vähiten kuormittavana vuonna keskimäärin 39 % jakson keskiarvoa alempi ja 37 % keskimääräistä korkeampi suurimman kuormituksen vuonna. Kokonaisfosforikuormituksen minimiarvo oli keskimäärin 54 % jakson keskiarvoa alempi, maksimi puolestaan 54 % jakson keskiarvoa suurempi. Kuntoonpanotöistä on aiheutunut kuormitushuippuja. Suurimmillaan korkeimpien kuormitusten erot jakson keskitasoon ovat olleet yksittäisellä pysyvällä tarkkailuasemalla viisinkertaiset kiintoaineen ja fosforin osalta kolminkertainen ja 5,7-kertainen typen osalta

16WWE0863 41

Taulukko 24 Tarkkailusoiden keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset vuosina 2006-2010 Suo Vuosi Suo Vuosi Suo Vuosi

Kiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori

Okssuo 2006 18 15 0,43 Iso-Korva- 2006 113 13 0,46 Satama- 2006 130 15 1,12007 21 15 0,44 neva 2007 54 13 0,35 keidas 2007 37 18 2,02008 5,8 19 0,49 2008 190 12 0,54 ap 2008 41 17 1,12009 14 13 0,50 2009 24 9,0 0,29 2009 23 6,2 0,542010 1,9 10 0,26 2010 22 8,4 0,13 2010 29 4,7 0,32ka 12 14 0,42 ka 81 11 0,35 ka 52 12 1,0

Isosuo 2006 1227 74 4,3 Kairineva 2006 96 17 0,34 Nanhian- 2006 263 33 1,82007 76 8,1 0,36 2007 230 22 0,67 suo 2007 78 13 0,752008 95 16 0,73 2008 244 30 0,77 2008 94 13 0,882009 110 13 0,61 2009 53 8,1 0,11 2009 82 11 0,822010 63 7,7 0,50 2010 121 10 0,29 2010 48 12 0,67ka 314 24 1,31 ka 149 17 0,44 ka 113 16 1,0

Jämiän- 2006 - - - Korpisalon- 2006 50 23 0,34 Kapustan- 2006 - - -keidas 2007 - - - neva 2007 32 30 0,45 neva 2007 - - -

2008 21 10 0,55 lo1 2008 26 39 0,52 2008 - - -2009 24 6,8 0,47 uusi piste 2009 28 13 0,16 2009 - - -2010 36 7,8 1,04 2010 14 15 0,37 2010 18 22 0,36ka 27 8,3 0,69 ka 30 24 0,37 ka 18 22 0,36

Pajusuo 2006 113 41 0,05 Porras- 2006 103 52 0,81 Helmikäis- 2006 63 20 0,842007 91 27 0,10 neva 2007 140 41 1,13 keidas 2007 30 11 0,022008 84 34 -0,33 2008 79 50 1,0 2008 89 22 1,32009 74 28 -0,011 2009 256 45 1,1 2009 28 11 1,02010 121 47 0,08 2010 1,6 16 0,13 2010 -4 5 0,53ka 97 36 -0,02 ka 116 41 0,85 ka 41 14 0,7

Savon- 2006 37 16 0,49 Jokipolven- 2006 Sompa- 2006 39 24 0,43neva 2007 31 12 0,28 suo 2007 50 14 0,28 neva 2007 78 25 0,61

2008 64 20 0,54 rhk ap 2008 103 8,6 0,04 2008 20 21 0,312009 87 9,8 0,59 2009 22 6,0 -0,004 2009 13 7,8 1,52010 29 13 0,31 2010 139 7,8 0,101 2010 88 19 0,36ka 50 14 0,44 ka 79 9,1 0,10 ka 48 20 0,6

Valkeis- 2006 114 25 0,55 Höystösen- 2006 - - - Saari- 2006 - - -suo 2007 60 27 0,50 suo 2007 23 13 0,29 keidas 2007 104 17 1,0

2008 24 26 0,48 rhk ap 2008 -17 2,4 -0,18 2008 196 16 1,12009 51 15 0,38 2009 17 7,3 0,07 2009 95 11 0,922010 73 33 0,50 2010 -1,8 6,6 0,021 2010 129 8,2 0,6ka 65 25 0,48 ka 5,4 7,3 0,05 ka 131 13 0,9

Vehka- 2006 12 5,8 0,18 Horma- 2006 37 13 0,27 Risti- 2006 4482 14 4,0neva 2007 23 8,0 0,13 neva 2007 30 33 0,48 neva 2007 2,4 5,1 -0,04

2008 30 9,6 0,11 2008 24 27 0,48 2008 11 5,5 -0,072009 4,8 7,9 0,022 2009 46 21 0,74 2009 -14 2,8 -0,0762010 11,5 9,9 0,077 2010 103 21 0,43 2010 -7 2,8 -0,052ka 16 8,3 0,11 ka 48 23 0,48 ka 895 6,0 0,75

Östra 2006 40 15 0,67 KAIKKI ka 2010 47 13 0,30Mossen 2007 16 16 0,38 KAIKKI ka 06-10 109 17 0,54

2008 12 17 0,35 05-092009 5,7 12 0,64 minimi 5,4 6,0 -0,022010 2,9 10 0,19 mediaani 51 14 0,46ka 15 14 0,4 maksimi 895 41 1,3

Vuosikuormitus, netto

g/ha d

Vuosikuormitus, netto Vuosikuormitus, netto

g/ha d g/ha d

16WWE0863 42

6 TARKKAILUSUOT

6.1 Yleistä Tässä kappaleessa on Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tarkkailusoiden tulokset näytekerroittain löytyvät Vapo Oy Energian turvetuotannon tuloshallinnasta internetistä (https://data.nablabs.fi/). Suokohtaiset tarkastelut on pyritty pitämään melko suppeina ja tarkkailun tulokset on esitetty pääasiassa taulukoin ja kuvaajin. Suokohtainen tarkastelu antaa kuitenkin mahdollisuuden myös käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien täydentävien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu pysyvien päästötarkkailuasemien keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Tällöin saadaan myös kuva siitä, paljonko kokonaiskuormitusluvut poikkeaisivat ominaiskuormitusluvuilla lasketuista arvoista (kappale 7), mikäli kuormitus laskettaisiin suon omien vedenlaatu- ja virtaamatietojen perusteella. Tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Täydentävillä tarkkailuasemilla näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain kesäaikaan, kun taas keskimääräiset ominaiskuormitusluvut lasketaan ympärivuotisen seurannan perusteella. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan hetkellisen virtaaman mukaan. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla lasketut vuosikuormitukset Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella on esitetty taulukoissa 112 ja 113. Pintavalutuskenttien puhdistustehoa tarkasteltaessa käytetään vuosina 1987 - 1992 tehdyissä tutkimuksissa pintavalutuskentillä keskimäärin saavutettuja poistumia: kiintoaine 50 %, kokonaistyppi yli 40 % ja kokonaisfosfori yli 40 % (Ihme 1994).

6.2 Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli vuonna 2010 mukana seitsemän pysyvää tarkkailuasemaa, 19 täydentävää tarkkailupistettä, kuusi kuntoonpanovaiheen tarkkailupistettä ja seitsemän ns. erillis-laajaa tarkkailupistettä, joissa kuivatusvesien käsittelymenetelmänä toimii kemikalointi ja ruokohelpikosteikot. Taulukossa 25 on esitetty Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella olevat päästötarkkailupisteet vuonna 2010.

16WWE0863 43

Taulukko 25 Päästötarkkailupisteet Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2010.

Perustarkkailu Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus Läyniönsuo, la ap Hankasalmi perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiPajusuo, pohjoispää ap Leivonmäki virtaaman säätö Keski-SuomiPeuralinnanneva (Isoneva), pvk ap Kyyjärvi pvk Keski-SuomiPeuralinnanneva (Isoneva), pvk yp Kyyjärvi pvk Keski-SuomiSavonneva ap Kyyjärvi pvk Keski-SuomiValkeissuo ap Petäjävesi virtaaman säätö Keski-SuomiVehkaneva ap Kinnula pvk Keski-Suomi

Täydentävä tarkkailu Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus

Isoneva, la1 Kivijärvi perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiKailasuo, pvk ap Joutsa (Leivonmäki) pvk+ kosteikot 3 kpl Keski-SuomiKailasuo, pvk yp Joutsa (Leivonmäki) pvk+ kosteikot 3 kpl Keski-SuomiKivisensuo, lo1 Hankasalmi perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiKivisensuo, pvk ap Hankasalmi pvk Keski-SuomiKivisensuo, pvk yp Hankasalmi pvk Keski-SuomiKolkunsuo, la ap Viitasaari perust.+virt.säätö Keski-SuomiLehtosuo, etelä, la ap1 Keuruu perust.+virt.säätö Keski-SuomiLehtosuo, etelä, la ap2 Keuruu perust.+virt.säätö Keski-SuomiMahasuo allas 13 purku, ap Saarijärvi perustaso Keski-SuomiMahasuo allas 15 purku, ap Saarijärvi perustaso Keski-SuomiPajumäensuo la 2 alapuoli Saarijärvi (Pylkönmäkiperustaso Keski-SuomiPermisuo, pvk ap Keuruu pvk Keski-SuomiPyytneva Pihtipudas perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiPyöreäsuo, pvk ap Keuruu pvk Keski-SuomiPyöreäsuo, pvk yp Keuruu pvk Keski-SuomiTynnörsuo la 1 ap Karstula perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiTynnörsuo la 2 ap Karstula perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiTynnörsuo la 3 ap Karstula perustaso+ virt.säätö Keski-Suomi

Kuntoonpano tarkkailu Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus

Mesiänsuo, pvk ap Joutsa (Leivonmäki) pvk Keski-SuomiMesiänsuo, pvk yp Joutsa (Leivonmäki) pvk Keski-SuomiUkonmurronsuo, pvk ap Keuruu pvk Keski-SuomiUkonmurronsuo, pvk yp Keuruu pvk Keski-SuomiUmpilammensuo, pvk 2 ap Petäjävesi pvk Keski-SuomiUmpilammensuo, pvk 1 ap Petäjävesi pvk Keski-Suomi

Erillis-laaja Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus

Haapasuo, kem ap Joutsa (Leivonmäki) kemikalointi Keski-SuomiHaapasuo, kem yp Joutsa (Leivonmäki) kemikalointi Keski-SuomiHaapasuo, laskeutusallas 2 Joutsa (Leivonmäki) la Keski-SuomiHöystösensuo, ruokohelpikosteikko ap Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiHöystösensuo, ruokohelpikosteikko yp Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiJokipolvensuo, ruokohelpikosteikko ap Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiJokipolvensuo, ruokohelpikosteikko yp Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-Suomi

16WWE0863 44

6.2.1 Kivisensuo (Hankasalmi) Kivisensuon turvetuotantoalue sijaitsee Hankasalmen kunnan Sauvomäen kylässä noin 12 km Hankasalmen kuntakeskustasta kaakkoon. Kivisensuolla oli tuotannossa vuonna 2010 80,0 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat sekä pintavalutuskenttä. Kivisensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 14/06/1, dnro ISY-2005-Y-27, myönnetty 30.1.2006). Kivisensuon tuotantoalue kuuluu Kuuhankaveden valuma-alueen Kissakoskenjoen valuma-alueeseen (14.377). Tarkkailu Kivisensuon tarkkailuasemalla aloitettiin 31.3.2010. Vedenlaatu Kivisensuon laskuojalta 1 purkautuvan veden laatu oli kokonaisfosforin osalta hieman alhaisempi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen vedenlaatuun vuonna 2010 (taulukko 26). Muutoin pitoisuudet olivat korkeammat keskiarvoon nähden.

Taulukko 26 Kivisensuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori

Viikko pvm 25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

14 31.3.201030 22.7.2010 6,6 13 1900 79 6740 29.9.2010 5,4 12 3900 49 81

6,0 #DIV/0! 12,5 #DIV/0! 2900 #DIV/0! 64 #DIV/0! #DIV/0! 746,0 #NUM! 12,5 #NUM! 2900 #NUM! 64 #NUM! #NUM! 74

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

Mediaani 2010:Keskiarvo 2010:

Om.kuorm. 2010Keskiarvo 2009:

Virtaama, valuma ja kuormitus Kivisensuolta saatiin mitattua yksi hetkellinen virtaamaa 29.9.2010. Valuma (9,5 l/s km²) oli hieman alhaisempi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen valumaan (13 l/s km²) hydrologisena vuonna 2010 (taulukko 27). Tuloksia vertailtaessa on otettava huomioon hetkellisten virtaamien käyttö sekä vähäinen näytteiden määrä. Kivisensuon netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen typen osalta noin kaksinkertaiset ja fosforin osalta hieman pienemmät keskiarvoon nähden (taulukko 27). Hetkellisten virtaamien käyttö heikentää kuormitusten luotettavuutta. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 27 Kivisensuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2010.

Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. Kiinto- Kok. Kok.Q aine typpi fosf. aine typpi fosf.

pvm l/s l/s km2 g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d

31.3.201022.7.201029.9.2010 6,3 9,5 98 32 0,4 82 28 0,2

Keskiarvo 2010: 6,3 9,5 98 32 0,4 82 28 0,2Mediaani 2010: 6,3 9,5 98,2 31,9 0,4 81,9 27,8 0,2Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35

Bruttokuormitus Nettokuormitus

16WWE0863 45

6.2.2 Kivisensuo pintavalutuskenttä (Hankasalmi) Kivisensuon pintavalutuskentällä tarkkailu aloitettiin 31.3.2010. Vedenlaatu Kivisensuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 28 ja pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu taulukossa 29. Vuonna 2010 Kivisensuon ylä- ja alapuoliselta pisteeltä mitattiin yksi näyte 29.9.2010. Kivisensuon pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu oli kiintoaineen, kokonaistypen ja orgaanisen aineksen osalta huonompaa verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen veden laatuun vuonna 2010. Kokonaisfosforin pitoisuus oli samaa tasoa keskiarvoon nähden (taulukko 29).

Taulukko 28 Kivisensuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


14 31.3.201030 22.7.201040 29.9.2010 6,0 15 5100 48 79

6,0 #DIV/0! 15 #DIV/0! 5100 #DIV/0! 48 #DIV/0! #DIV/0! 796,0 #NUM! 15 #NUM! 5100 #NUM! 48 #NUM! #NUM! 79

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Taulukko 29 Kivisensuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


13 22.3.201014 31.3.201030 22.7.201040 29.9.2010 6,1 60 26 4900 70 74

6,1 #DIV/0! 60 26 4900 #DIV/0! 70 #DIV/0! #DIV/0! 746,1 #NUM! 60 26 4900 #NUM! 70 #NUM! #NUM! 74

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama, valuma ja kuormitus Kivisensuon pintavalutuskentältä ei saatu mitattua virtaamia vuonna 2010. Näytteottajien merkintöjen mukaan 22.3, 31.3, ja 22.7.2010 ei saatu näytettä eikä virtaamaa, koska kohteella ei ollut vettä. Syyskuun mittauskerralla ei hetkellistä virtaamaa voitu määrittää, koska kentän alapuolella ei ollut selvää kokoojaojaa. Puhdistusteho Kivisensuon pintavalutuskentällä ei tapahtunut puhdistumista vuonna 2010.

Taulukko 30 Kivisensuon pintavalutuskentän puhdistusteho 2010 (Vain yksi näyte) Pvm

Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktiomg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l %

31.3.201022.7.201029.9.2010 15 60 -300 5100 4900 4 48 70 -46

Keskiarvo: 15 60 -300 5100 4900 4 48 70 -46Minimi: 15,0 60,0 -300 5100 4900 4 48 70 -46

Maksimi: 15,0 60,0 -300 5100 4900 4 48 70 -46

Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori

16WWE0863 46

6.2.3 Läyniönsuo (Hankasalmi) Läyniönsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto 1973. Vuonna 2010 Läyniönsuolla oli tuotannossa 78,7 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat. Läyniönsuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 32/03/1, dnro ISY-2002-Y-201, myönnetty 17.6.2003) ja Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupa (päätös 04/0354/2, dnro 01475/03/3605, myönnetty 29.10.2004). Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätetty vireille 31.3.2009. Läyniönsuon tarkkailuasema sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.379). Mittapadon valuma-alue on 91,0 ha. Vedenlaatu Vuonna 2010 Läyniönsuolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus oli noin kolme kertaa pysyvien tarkkailuasemien keskiarvoa suurempi. Myös kokonaisfosforin, fosfaattifosforin ja rautapitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia. Kokonaistypen ammoniumtypen pitoisuudet olivat Läyniönsuolla keskimääräistä pienemmät (taulukko 31). Edellisvuoteen verrattuna varsinkin kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat laskeneet huomattavasti. (taulukko 31). Muutoin pitoisuudet olivat hieman kohonneet.

Taulukko 31 Läyniönsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu

pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori

25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

45 2.11.2009 6,3 8,7 1900 44 5147 16.11.2009 6,4 11 1400 46 3149 30.11.2009 5,9 32 1800 49 4751 14.12.2009 6,1 14 2100 63 454 18.1.2010 6,3 5,5 3100 2600 170 140 43 388 16.2.201012 17.3.2010 6,3 16 2400 1300 89 33 17 5216 14.4.2010 5,6 74 12 1400 97 3417 21.4.2010 6,0 80 12 1700 690 110 13 5,5 4018 27.4.2010 6,2 58 10 1300 83 3719 4.5.2010 5,9 36 8 1700 450 62 12 3,9 5622 24.5.2010 6,5 32 17 1300 84 5424 8.6.2010 6,5 19 1200 61 4526 22.6.2010 6,4 13 1300 62 57 14 5,5 4928 6.7.2010 6,5 62 36 2100 130 5830 22.7.2010 6,6 56 34 2000 130 7133 11.8.2010 7,0 24 9,4 1800 460 170 47 23 4835 24.8.2010 6,7 13 1600 150 5436 4.9.2010 6,2 6,7 1300 47 4537 6.9.2010 6,1 8,3 1200 67 4939 20.9.2010 5,8 7,5 1500 330 51 11 2,9 5343 18.10.2010 6,0 4 1400 34 43

6,3 28 17 1690 842 85 39 14,4 486,3 16 12 1600 460 67 14 5,5 486,1 7,5 65 18 1568 772 113 17 8,3 46

Näytteitä: 21 kpl 6,0 6,2 10 1855 729 82 28 3,7 47Talvi 3 kpl 6,2 #DIV/0! 12 #DIV/0! 2533 1950 107 87 30 45Kevät 4 kpl 5,9 #DIV/0! 62 11 1525 570 88 13 4,7 42Kesä 9 kpl 6,5 #DIV/0! 26 24 1533 261 100 31 14 53Syksy 5 kpl 6,1 #DIV/0! 13 #DIV/0! 1600 330 45 11 2,9 45

Keskiarvo 2010:Mediaani 2010:Keskiarvo 2009:

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

16WWE0863 47

Virtaama ja valuma Läyniönsuon tarkkailupisteen virtaamamittauksissa oli hieman ongelmia, johtuen padotuksesta. 4.5.-24.5.2010 virtaamat on laskettu Valkeissuon pisteen virtaamatietoja käyttäen padotuksesta johtuen. Myös 6.9.-18.10.2010 näytteenottajat ovat merkinneet lievästä padotuksesta, padotukset hieman heikentävät virtaamien luotettavuutta. Keskimääräinen virtaamaksi saatiin 12,5 l/s, vaikka sateisempana vuonna 2009 lukema oli ollut 12,2 l/s. Keskivaluma oli mittausdatan perusteella 13,7 l/s km2 (v. 2009 13,5 l/s km2). Vuodenajoittain suurin valuma mitattiin kevättulvan aikaan (411 l/s km2) ja pienin talvella (0 l/s km2). Kevään tulvahuippu alkoi ennen huhtikuun alussa (kuva 9).

Läyniönsuo valuma 1.11.2008 - 31.10.2009(4.5.-24.5-2010 käytetty Valkeissuon q-dataa)

0

50

100

150

200

250

300

1.11

.09

1.12

.09

1.1.

10

1.2.

10

1.3.

10

1.4.

10

1.5.

10

1.6.

10

1.7.

10

1.8.

10

1.9.

10

1.10

.10

pvm

l/s k

m2

411 l/s km²

Kuva 9 Läyniönsuon tarkkailuaseman valumat vuonna 2010

Kuormitus Läyniönsuon netto-ominaiskuormitus vuonna 2010 oli kiintoaineen osalta 5 kertaa suurempi ja fosforin osalta noin kaksinkertainen verrattuna pysyvien asemien vuosikeskiarvoon. Typen netto-ominaiskuormitus oli hieman keskiarvoa korkeampi. Edelliseen vuoteen verrattuna kiintoaineen ja fosforin netto-ominaiskuormitukset olivat laskeneet. Varsinkin kiintoaineen kuormitus, joka oli 2,5-kertaa pienempi edelliseen vuoteen nähden. Typen kuormitus oli puolestaan kasvanut vuoteen 2009 nähden. (taulukko 32, kuva 10). Vuonna 2010 Läyniönsuon tarkkailuasemalla oli ongelmia mm. padotuksen kanssa, minkä vuoksi virtaamatietojen ja sitä kautta kuormitustietojen luotettavuus on kyseenalaista. Läyniönsuon tietoja ei siksi ole käytetty ominaiskuormitusten laskemiseen. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 32 Läyniönsuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona pysyvien asemien keskimääräinen kuormitus vuonna 2010.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 27 1,8 0,08Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 239 22 0,89Vuosikuormitus (netto) g/ha d 216 16,7 0,66Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 87 8,2 0,33Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 79 6,1 0,24Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d 43 14 0,35

16WWE0863 48

Kiintoaine

0100200300400500600700800

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

dTyppi

0

5

10

15

20

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Fosfori

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Kuva 10 Läyniönsuon nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2003-2010

6.2.4 Aukeasuo, Ristisuon Turve Oy (Joutsa) Aukeasuon tuotantoalueen tuotanto on alkanut vuonna 1981. Kaikki kuivatusvedet johdetaan virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden kautta. Lisäalueen kuivatusvedet käsitellään lisäksi sulanmaan aikana pintavalutuskentällä. Aukeanevan turvetuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (dnro ISY-2003-Y-219, myönnetty 12.1.2005). Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen reitillä, Päijänteen alueen (14.22) Tammijärven – Hauhajärven (14.227) ja Rautaveden alueen (14.83) Erkinjoen (14.837) valuma-alueilla. Tuotannossa olevalta alueelta (14 ha) vedet johdetaan Hollan- ja Varmalampien kautta Varmajokeen ja edelleen Hauhaan, Tammijärven - Hauhajärven valuma-alueelle. Lisäalueelta (21 ha) vedet johdetaan metsäojaa ja puroa pitkin Mahajärveen ja edelleen Erkinjokea pitkin Pappistenlahteen, Erkinjoen valuma-alueelle. Näyte on ympäristöluvassa määrätty otettavaksi lisäalueen pintavalutuskentän alapuolelta, mutta on myöhemmin määrätty otettavaksi laskeutusaltaasta, koska näytteenotto pintavalutuskentän alapuolelta ei ole onnistunut.

Virtaama ja valuma Aukeasuon näytteet on otettu laskeutusaltaasta eikä virtaamatietoja ole eikä näin ollen myös kuormitusta ole laskettu. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 113. Vedenlaatu Vuonna 2010 Aukeasuolta purkautuvan veden laatu oli ravinteiden ja orgaanisen aineksen osalta varsin lähellä pysyvien tarkkailuasemien keskimääräistä laatua. Kiintoainepitoisuudet olivat alle ominaiskuormitussoiden keskitason. Vesi oli keskimääräistä happamampaa (taulukko 33). Typpipitoisuudet olivat hieman korkeammat edellisvuoteen verrattuna.

Taulukko 33 Aukeasuon pintavalutus vedenlaatu vuonna 2010. Kaikki näytteet laskeutusaltaan alapuolelta.

pH Sähkön- Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine typpi typpi fosfori fosfori

pvm 25°C mS/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

7.4.2010 4,7 1,6 < 1 873 380 11 2 1,0 9,924.5.2010 4,8 2,9 4,0 2 370 940 84 3 1,4 6322.6.2010 5,2 2,9 7,5 2 480 940 43 5 2,3 6524.8.2010 5,8 3,9 5,9 2 490 1 500 38 3 3,0 536.9.2010 5,7 4,1 3,2 2 460 1 500 36 3 2,5 54

Keskiarvo 2010: 5,2 3,1 5,2 2135 1052 42 3,2 2,0 49Mediaani 2010: 5,2 2,9 5,0 2460 940 38 3,0 2,3 54Keskiarvo 2009: 5,2 3,2 5,4 1956 802 51 3,2 2,8 59Om.kuorm.suot: 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

16WWE0863 49

6.2.5 Haapasuo (Joutsa) Haapasuo sijaitsee Joutsan kunnassa (entinen Leivonmäen kunta) lyhimmillään 2 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Haapasuon turvetuotantoon 21.6.2007 (päätös nro 63/07/1, dnro ISY-2006-Y-63). Haapasuolla Kuivatusvesien käsittely menetelmänä on kemikalointi. Laskeutusaltaan 2 yläpuolella on 2 kosteikkoallasta. Vuonna 2010 Haapasuolla oli tuotannossa 173,1 ha. Ympäristöluvan mukaan kuivatusvesistä 59,6 % (110,4 ha) käsiteltäisiin kemikaloinnin avulla, 38,5 % (71,4 ha) kosteikko- ja valunnan tasausaltaiden avulla ja 1,9 % (3,6 ha) laskeutusperiaatteen eli perustason mukaisesti. Vuonna 2010 Haapasuolla suoritettiin tarkkailua kemikalointi aseman ylä- ja alapuolella sekä laskeutusaltaan 2 alapuoliselta pisteeltä. Kemikalointi aseman alapuolisen mittapadon valuma-alue on 110,4 ha ja laskeutusaltaan 2 alapuolisen mittapadon valuma-alue 79,9 ha. Vedenlaatu Laskeutusaltaalta 2 otettiin hydrologisena vuonna 2010 näytteitä kerran kuukaudessa, yhteensä 13 näytettä. Laskeutusaltaalta 2 purkautuvassa vedessä on enemmän rautaa ja ammoniumtyppeä kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010. Muilta osin veden laatu oli parempaa kuin pysyvillä asemilla keskimäärin (taulukko 34).

Taulukko 34 Haapasuon laskeutusaltaan 2 vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l45 2.11.2009 6,5 5,7 2700 1700 36 13 5,3 3847 16.11.2009 6,2 9 1700 1100 27 15 10 1749 30.11.2009 6 3 3000 670 15 4,0 2,1 234 18.1.2010 6,2 1,1 2200 1700 72 59 3,1 288 16.2.2010 6,1 5,4 2100 1400 72 62 28 2812 17.3.2010 6,1 2 2400 1700 82 70 36 2816 15.4.2010 5,7 13 1600 440 25 3,0 1,4 2319 4.5.2010 6,2 7,2 1500 410 19 4,0 1,7 2524 8.6.2010 6,2 13 1300 440 22 8,0 8 2028 6.7.2010 6,4 6,2 880 180 16 4,0 5,2 1633 10.8.2010 7,1 10 2800 1900 21 34 9,9 3039 20.9.2010 6,7 11 1300 490 25 5,0 8,6 1643 18.10.2010 6,4 10 2000 1500 22 6,0 12 16

6,3 7,4 1960 1048 35 22 10,1 246,2 7,2 #NUM! 2000 1100 25 8 8,0 233,9 5,1 1663 1196 8 3 5,7 8,8

Näytteitä: 13 kplTalvi 3 kpl 6,1 #DIV/0! 3,2 #DIV/0! 2433 1257 53 42 11,1 26Kevät 4 kpl 6,1 #DIV/0! 8,8 #DIV/0! 1700 748 37 21,3 11,8 24Kesä 4 kpl 6,4 #DIV/0! 6,2 #DIV/0! 880,0 180,0 16,0 4,0 5,2 16,0Syksy 5 kpl 6,6 #DIV/0! 9,1 #DIV/0! 2100 1338 26,2 14,6 9,2 23,4


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Kemikalointiaseman ylä- ja alapuolisen veden laatu on esitetty taulukoissa 35 ja 36. Asemalta purkautuvassa vedessä oli erittäin vähän fosforiyhdisteitä ja happea kuluttavaa orgaanista ainesta verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon vuonna 2010. Kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet olivat lähellä keskiarvoa. Ammoniumtypen ja raudan pitoisuudet olivat hieman suuremmat keskiarvoon nähden. Tarkkailu suoritettiin sulanmaan aikana, koska kemikalointi asemaa ei voida käyttää talvella. Aseman alapuolinen vesi oli erittäin hapanta (pH 4,0). Syyskuun mittauskerroilla pH laski erittäin alhaiseksi (pH 3,5). Viimeisellä näytteenottokerralla lokakuussa veden pH oli hieman korkeampi (pH 5,5). Kalojen lisääntymisessä alkaa ilmetä ongelmia, kun pH on 5 tai sitä alhaisempi. Kaikille kalalajeille pH 4 on yleensä tappava.

16WWE0863 50

Taulukko 35 Haapasuon kemikalointiaseman yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l47 16.11.2009 6,8 13 2600 1900 45,0 7 3422 24.5.2010 6,1 7,2 2100 1100 31,0 4,0 1,9 4024 8.6.2010 6,4 3,5 2300 1000 30,0 8,0 3,4 4626 22.6.2010 6,7 2,7 2600 1400 28,0 9,0 4 4928 6.7.2010 6,6 87 43 2500 1300 80,0 16,0 4,8 6030 21.7.2010 7,0 19 2400 1400 60 19,0 8,1 5233 10.8.2010 7,0 11 2800 1600 58 35 11 5535 24.8.201036 4.9.2010 6,8 9,3 2700 1800 41,0 14,0 7 3637 6.9.2010 6,7 34 20 2400 910 65 9,0 13 5439 20.9.2010 6,9 10 2600 1500 39 8,0 5,9 3641 4.10.2010 6,8 9,3 2700 1800 41 14,0 7 3643 18.10.2010 6,8 6,5 2800 1900 41 15,0 6 34

6,7 17,7 31,5 2542 1468 47 14 6,6 446,8 9,7 31,5 2600 1450 41 14 6,5 436,8 13 2318 1229 47 12 7,3 42


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Taulukko 36 Haapasuon kemikalointiaseman alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l47 16.11.2009 3,6 5,1 2100 1900 7,0 8,2 5,822 24.5.2010 3,8 2 1400 1100 8,0 4,0 3,2 824 8.6.2010 3,8 3,6 1500 1200 8,0 5,0 4,7 8,926 22.6.2010 3,9 0,6 1800 1600 7,0 5,0 3,6 8,528 6.7.2010 3,8 6,4 1800 1400 9,0 3,0 3,5 7,930 21.7.2010 4,5 36 26 2200 1400 26 6,0 10 3033 10.8.2010 3,8 8,7 2100 1600 7,6 20 6,4 1335 24.8.201036 4.9.2010 4,1 2 2600 2300 6,0 3,0 3,5 7,637 6.9.2010 3,5 14 1700 1300 6,1 3,0 10 939 20.9.2010 3,5 18 2100 1400 5,2 3,0 9,3 1541 4.10.2010 4,1 2 2600 2300 6 3,0 3,5 7,643 18.10.2010 5,5 9,5 2300 1900 12 5,0 5,6 13

4,0 9,0 26,0 2017 1617 9 5 6,0 113,8 5,8 26,0 2100 1500 7 4 5,2 93,9 5,1 1663 1196 8 3 5,7 8,8


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010 Virtaama ja valuma

Haapasuon mittauspisteillä ei mitattu virtaamia vuonna 2010.

Puhdistusteho Haapasuon kemikalointiaseman puhdistustehoa tarkkaillaan ylä- ja alapuolisen pisteen pitoisuus vertailulla. Keskimääräinen puhdistusteho tarkkailun jakson aikana oli kiintoaineen osalta 48 %, kokonaistypen osalta 22 % ja kokonaisfosforin osalta 80 % (taulukko 37).

16WWE0863 51

Taulukko 37 Haapasuon kemikalointiaseman puhdistusteho vuonna 2010 Pvm


16.11.2009 13,0 5,1 61 2600 2100 19 45 7,0 8424.5.2010 7,2 2,0 72 2100 1400 33 31 8,0 748.6.2010 3,5 3,6 -3 2300 1500 35 30 8,0 73

22.6.2010 2,7 0,6 78 2600 1800 31 28 7,0 756.7.2010 87,0 6,4 93 2500 1800 28 80 9,0 89

21.7.2010 19,0 36,0 -89 2400 2200 8 60 26 5710.8.2010 11,0 8,7 21 2800 2100 25 58 7,6 8724.8.20104.9.2010 9,3 2,0 78 2700 2600 4 41 6,0 856.9.2010 34,0 14,0 59 2400 1700 29 65 6,1 91

20.9.2010 10,0 18,0 -80 2600 2100 19 39 5,2 8718.10.2010 6,5 9,5 -46 2800 2300 18 41 12 71Keskiarvo: 18 9,6 48 2527 1964 22 47 9 80

Minimi: 2,7 0,6 -89 2100 1400 4 28 5 57Maksimi: 87 36,0 93 2800 2600 35 80 26 91


6.2.6 Höystösensuo (Joutsa), ruokohelpikosteikko Höystösensuolla on käytössä alimpana vesiensuojelumenetelmänä ruokohelpikosteikko. Yläpuolisen mittapadon valuma-alueen pinta-ala on 16,6 ha ja alapuolisen 19,0 ha. Virtaama ja valuma Höystösensuon ruokohelpikosteikolla mitataan jatkuvatoimisesti sekä ylä- että alapuolisen tarkkailupisteen virtaamaa (kuva 11). Vuonna 2010 yläpuolisen pisteen keskimääräinen virtaama oli 3,4 l/s ja keskivaluma 20,2 l/s (v. 2009 20,3 l/s km2). Alapuolisen pisteen keskimääräinen virtaama oli 2,5 l/s ja keskivaluma 12,9 l/s km2 (v. 2009 15,6 l/s km2). Yläpuolisella pisteellä käytettiin 16-17.3.2010 Jokipolvensuon virtaamatietoja mittarin jumittumisesta johtuen. 17.3.15.4.2010 käytettiin alapuolisen pisteen virtaamia. 15.4.2010 yläpuoliselle pisteelle asennettiin uusi mittari.

Höystösensuo ylä- ja alapuolinen valuma 2010

0

50

100

150

200

250

300

1.11

.09

15.1

1.09

29.1

1.09

13.1

2.09

27.1

2.09

10.1

.10

24.1

.10

7.2.

10

21.2

.10

7.3.

10

21.3

.10

4.4.

10

18.4

.10

2.5.

10

16.5

.10

30.5

.10

13.6

.10

27.6

.10

11.7

.10

25.7

.10

8.8.

10

22.8

.10

5.9.

10

19.9

.10

3.10

.10

17.1

0.10

31.1

0.10

l/s k

m2

Ap

Yp

Kuva 11 Höystösensuon ruokohelpikosteikon ylä- ja alapuolisten tarkkailuasemien valumat

vuonna 2010

16WWE0863 52

Vedenlaatu Vedenlaadun osalta taulukoista 38 (yp) ja 39 (ap) nähdään, että hydrologisen vuoden 2010 aikana Höystösensuon ruokohelpikentän ylä- ja alapuolta verrattaessa vedenlaatu oli edellisvuoden tapaan kokonais- ja fosfaattifosforin ja orgaanisen aineen pitoisuutta lukuun ottamatta parempi ruokohelpikentän alapuolella. Varsinkin kiintoainepitoisuus oli alapuolisella pisteellä erittäin alhainen (1,9 mg/l) verrattaessa luonnontilaisensuon kiintoainepitoisuuteen (2,0 mg/l). Kuormitus Höystösensuon ruokohelpikosteikon ylä- ja alapuoliset brutto- ja netto-ominaiskuormitukset on esitetty taulukoissa 40 ja 41. Yläpuolen pisteessä kokonaistypen netto-ominaiskuormitus on lähellä pysyvien tarkkailuasemien vuosikeskiarvoa, kun taas kiintoaineen kuormitus on alhaisempi ja kokonaisfosforin netto-ominaiskuormitus on laskutavasta johtuen jo negatiivinen. Alapuolisella pisteellä kiintoaineen netto-ominaiskuormitus on negatiivinen, koska kiintoaineen pitoisuudet olivat erittäin alhaiset. Myös typen ja fosforin netto-ominaiskuormitukset olivat todella alhaiset (taulukko 41). Nettokuormitukset ovat vaihdelleet positiivisista negatiivisiin vuosina 2007 – 2010 ollen joka tapauksessa pysyvien tarkkailuasemien keskiarvoihin nähden pieniä (kuva 12).

Taulukko 38 Höystösensuon ruokohelpikosteikon yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l45 2.11.2009 6,2 2 2000 1200 18 5,0 2,5 2347 16.11.2009 6,5 1,1 1200 870 12 9,0 2,4 1449 30.11.2009 6,1 2,3 2200 1200 23 4,0 1,9 2751 14.12.2009 6,2 2,8 1300 810 12 6,0 2,6 154 18.1.2010 6,1 1,4 1200 840 17 6,0 2,2 138 16.2.2010 6,2 3,4 1200 870 10 9,0 2,5 1312 17.3.2010 6,2 2,6 1200 830 10 6,0 2,2 1316 15.4.2010 6,2 8,8 1500 790 22 4,0 1,3 2017 21.4.2010 6,4 2,4 1400 850 17 3,0 1,6 1818 27.4.2010 6,5 2 1200 640 16 5,0 1,8 1619 4.5.2010 6,4 2,9 2000 980 22 4,0 1,5 2522 24.5.2010 6,6 6,9 1100 520 21 4,0 1,7 1824 8.6.2010 6,8 4,9 890 410 12 8,0 2,1 1626 22.6.2010 6,8 3 970 470 14 6,0 2,2 1728 6.7.2010 6,8 7,3 970 390 16 4,0 3,4 1830 21.7.2010 6,8 5,2 1100 530 17 5,0 3,6 2133 10.8.201035 24.8.201036 4.9.2010 6,6 4,7 1600 890 13 4,0 2,2 1737 6.9.2010 6,9 4,3 850 460 12 3,0 2,2 1339 20.9.2010 6,4 3,3 2000 1200 15 4,0 1,7 2041 4.10.2010 6,6 4,7 1600 890 13 4,0 2,2 1743 18.10.2010 6,5 3,3 1700 1300 20 6 2,4 18

6,5 3,8 1390 807 16 5 2,2 186,5 3,3 1200 840 16 5 2,2 176,4 3,9 5,8 1487 756 21 5 2,6 22

Näytteitä: 21 kplTalvi 4 kpl 6,2 2,6 1225 838 12 6,8 2,4 14Kevät 4 kpl 6,4 4,0 1525 815 19 4,0 1,6 20Kesä 7 kpl 6,8 5,2 1069 524 15 4,9 2,5 17Syksy 6 kpl 6,4 2,8 1783 1110 17 5,3 2,2 20


16WWE0863 53

Taulukko 39 Höystösensuon ruokohelpikosteikon alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l45 2.11.2009 6,1 3 2000 430 24 6,0 1 2447 16.11.2009 6,3 1,3 1200 190 15 11,0 1,3 1649 30.11.2009 6,1 1,1 2000 600 23 8,0 0,9 2751 14.12.2009 5,8 1,7 1600 270 19 9,0 1,5 204 18.1.2010 6,8 1,3 1000 520 22 9,0 2,2 178 16.2.2010 6,6 0,75 900 470 14 6,0 2 1512 17.3.2010 6,8 1,5 740 250 20 7,0 2 1616 15.4.2010 6,3 2,3 1300 630 25 5,0 1,3 1617 21.4.2010 6,4 1,4 1400 550 22 4,0 1,1 1918 27.4.2010 6,3 1,5 890 16 23 6,0 0,95 1719 4.5.2010 6,5 2,5 1200 76 20 5,0 0,76 2022 24.5.2010 6,6 1,9 570 58 21 4,0 0,78 2224 8.6.2010 6,6 2 520 23 15 6,0 0,58 1926 22.6.2010 6,6 3 630 13 23 5,0 0,93 2128 6.7.2010 6,6 4,3 1000 74 43 6,0 2 3030 21.7.2010 6,7 3,1 690 6 41 6,0 1,1 2533 10.8.201035 24.8.201036 4.9.2010 6,1 0,8 1200 13 11 4,0 0,74 1837 6.9.2010 6,3 1,5 530 9 25 4,0 1,4 1539 20.9.2010 6,3 1,4 630 25 15 3,0 1,1 1641 4.10.2010 6,1 0,8 1200 13 11 4,0 0,74 1843 18.10.2010 6,4 2,9 1200 360 19 42,0 1,7 17

6,4 1,9 1067 219 21 8 1,2 196,4 1,5 1000 76 21 6 1,1 186,4 4,6 3,5 #DIV/0! 1047 249 32 7 1,6 22

Näytteitä: 21 kpl 23 kplTalvi 4 kpl 6,5 1,3 1060 378 19 7,8 1,9 17Kevät 4 kpl 6,4 1,9 1198 318 23 5,0 1,0 18Kesä 7 kpl 6,5 2,4 734 28 26 5,0 1,1 21Syksy 6 kpl 6,2 1,8 1372 270 18 12,3 1,1 20


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Taulukko 40 Höystösensuon ruokohelpikosteikon yläpuolinen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona

Vapon pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 1,1 0,43 0,005Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 49 21 0,22Vuosikuormitus (netto) g/ha d 17,0 13 -0,10Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 17,8 7,8 0,08Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 6,2 4,9 -0,04Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d43 14 0,35

Taulukko 41 Höystösensuon ruokohelpikosteikon alapuolinen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona Vapon pysyvien tarkkailuasemien keskimääräiset netto-ominaiskuormitukset.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 0,4 0,2 0,00Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 24 13 0,28Vuosikuormitus (netto) g/ha d -1,8 6,6 0,02Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 8,7 4,7 0,10Vuosikuormitus (netto) kg/ha a -0,7 2,4 0,01Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d43 14 0,35

16WWE0863 54

Kiintoaine

-20

-10

0

10

20

30

2007

2008

2009

2010

g/ha

dTyppi

0

3

6

9

12

15

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Fosfori

-0,20

-0,10

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Kuva 12 Höystösensuon nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2007 - 2010

Puhdistusteho Verrattaessa Höystösensuon ruokohelpikosteikon ylä- ja alapuolisen pisteen netto-ominaiskuormituksia, puhdisti ruokohelpikenttä hydrologisena vuonna 2009 57 % kiintoaine- ja 36 % kokonaistyppikuormituksesta. Kokonaisfosforikuormitusta verrattaessa ei tapahtunut puhdistumista (taulukko 42). Verrattaessa ainoastaan pitoisuusarvoja (taulukko 43), poisti kenttä 49 % kiintoaineesta ja 23 % kokonaistypestä muttei lainkaan fosforista (-41 %).

Taulukko 42 Höystösensuon ruokohelpikosteikon puhdistusteho vuonna 2010 (pitoisuusvertailu) Pvm


2.11.2009 2,0 3,0 -50 2000 2000 0 18 24 -3316.11.2009 1,1 1,3 -18 1200 1200 0 12 15 -2530.11.2009 2,3 1,1 52 2200 2000 9 23 23 014.12.2009 2,8 1,7 39 1300 1600 -23 12 19 -5818.1.2010 1,4 1,3 7 1200 1000 17 17 22 -2916.2.2010 3,4 0,8 78 1200 900 25 10 14 -4017.3.2010 2,6 1,5 42 1200 740 38 10 20 -10015.4.2010 8,8 2,3 74 1500 1300 13 22 25 -1421.4.2010 2,4 1,4 42 1400 1400 0 17 22 -2927.4.2010 2,0 1,5 25 1200 890 26 16 23 -444.5.2010 2,9 2,5 14 2000 1200 40 22 20 9

24.5.2010 6,9 1,9 72 1100 570 48 21 21 08.6.2010 4,9 2,0 59 890 520 42 12 15 -25

22.6.2010 3,0 3,0 0 970 630 35 14 23 -646.7.2010 7,3 4,3 41 970 1000 -3 16 43 -169

21.7.2010 5,2 3,1 40 1100 690 37 17 41 -14110.8.201024.8.20104.9.2010 4,7 0,8 83 1600 1200 25 13 11 156.9.2010 4,3 1,5 65 850 530 38 12 25 -108

20.9.2010 3,3 1,4 58 2000 630 69 15 15 04.10.2010

18.10.2010 3,3 2,9 12 1700 1200 29 20 19 5Keskiarvo: 3,8 1,9 49 1362 1053 23 16 22 -41

Minimi: 1,1 0,8 -50 850 520 -23 10 11 -169Maksimi: 8,8 4,3 83 2200 2000 69 23 43 15


16WWE0863 55

Taulukko 43 Höystösensuon ruokohelpikosteikon puhdistusteho vuonna 2010 (kuormitusvertailu) Pvm

Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktiog/ha d g/ha d % g/ha d g/ha d % g/ha d d/ha d %

1.11.2009 6 15 -143 6,4 10,3 -62 0,06 0,12 -1162.11.2009 37 16 56 36,9 10,7 71 0,33 0,13 61

16.11.2009 28 54 -96 30,3 50,3 -66 0,30 0,63 -10830.11.2009 41 11 74 38,8 19,2 50 0,41 0,22 4514.12.2009 0 0 31 0,2 0,3 -41 0,00 0,00 -8118.1.2010 1 0 75 0,9 0,2 78 0,01 0,00 6616.2.2010 1 0 92 0,3 0,1 73 0,00 0,00 4917.3.2010 205 136 34 94,8 66,9 29 0,79 1,81 -12915.4.2010 271 68 75 46,2 38,3 17 0,68 0,74 -921.4.2010 41 20 52 23,9 19,6 18 0,29 0,31 -627.4.2010 52 36 31 30,9 21,1 32 0,41 0,55 -324.5.2010 50 32 37 34,7 15,3 56 0,38 0,25 33

24.5.2010 126 27 79 20,1 8,0 60 0,38 0,30 238.6.2010 76 18 77 13,8 4,6 67 0,19 0,13 29

22.6.2010 29 13 55 9,5 2,8 71 0,14 0,10 266.7.2010 40 9 77 5,4 2,1 60 0,09 0,09 -4

21.7.2010 11 1 94 2,3 0,2 93 0,04 0,01 7510.8.201024.8.20104.9.2010 21 1 93 7,2 2,1 71 0,06 0,02 676.9.2010 36 8 76 7,1 3,0 58 0,10 0,14 -42

20.9.2010 53 17 68 32,3 7,7 76 0,24 0,18 244.10.2010 32 5 83 19,4 8,1 58 0,15 0,07 49

18.10.2010 82 59 28 42,1 24,5 42 0,50 0,39 22Keskiarvo: 56 24 57 22 14 36 0,2 0,3 -17

Minimi: 0,5 0 -96 0,2 0,08 -66 0,00 0,00 -129Maksimi: 271 136 94 95 67 93 0,8 1,8 75

Kiintoaine (brutto) Kokonaistyppi (brutto) Kokonaisfosfori (brutto)

6.2.7 Jokipolvensuo (Joutsa), ruokohelpikosteikko Jokipolvensuon tarkkailuasemat sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella (14.954). Jokipolvensuolla on käytössä vesiensuojelumenetelmänä ruokohelpikosteikko. Yläpuolen mittapadon valuma-alueen pinta-ala on 21,5 ha ja alapuolen 25,5 ha. Virtaama ja valuma Jokipolvensuon ruokohelpikosteikolla mitataan jatkuvatoimisesti sekä ylä- että alapuolisen tarkkailupisteen virtaamaa (kuva 13). Vuonna 2010 yläpuolisen pisteen keskimääräinen virtaama oli 8,5 l/s ja keskivaluma 33,5 l/s km2 (v. 2009 17,4 l/s km2). Alapuolisen pisteen arvot olivat: keskimääräinen virtaama oli 2,8 l/s ja keskivaluma 12,9 l/s km2 (v. 2008 14,9 l/s km2). Kevään tulvahuippu osui huhtikuun alkupuolelle. Virtaamapiikkejä oli myös marras-tammikuussa ja heinäkuussa (kuva 13). Keväällä yläpuolisen pisteen virtaama oli erittäin korkea, jonka täytyy johtua padotuksesta.

16WWE0863 56

Jokipolvensuo ruokohelpikosteikko ap ja yp valumat 1.11.09-31.10.10

0100200300400500600700800900

10001.

11.0

9

1.12

.09

1.1.

10

1.2.

10

1.3.

10

1.4.

10

1.5.

10

1.6.

10

1.7.

10

1.8.

10

1.9.

10

1.10

.10

l/s k

m2

Ap

Yp

(2244 l/s km²) Todella korkea piikki.Ilmeisesti padotusta.

Kuva 13 Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon tarkkailuasemien valumat vuonna 2010. Kevään

suuret virtaamat johtuvat mahdollisesta padotuksesta.

Vedenlaatu Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon vedenlaadun osalta taulukoista 44 (yp) ja 45 (ap) nähdään, että koko vuotta tarkasteltaessa kiintoaineen, raudan ja typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisempia ruokohelpikentän alapuolissa vedessä. Kaikki alapuoliset pitoisuudet olivat pieniä pysyviltä tarkkailuasemilta purkautuvien vesien keskimääräiseen laatuun verrattuna.

Taulukko 44 Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l45 2.11.2009 6,4 2,2 3100 1500 18 4 2,3 2247 16.11.2009 6,5 2,4 1500 770 18 6 4,3 1749 30.11.2009 5,9 2,9 2500 960 22 3 1,8 3051 14.12.2009 6,2 2,8 1600 750 18 5 4,2 244 18.1.2010 6,2 3,5 1400 1100 18 9 5,7 168 16.2.2010 6,1 5,0 1300 970 16 10 6,2 1312 17.3.2010 6,3 7,0 1300 850 18 7 6,9 1416 15.4.2010 5,5 11 2000 510 34 5 1,9 3217 21.4.2010 5,9 8,0 2000 650 29 4 2,4 3418 27.4.2010 6,2 6,7 1600 550 23 5 2,9 3019 4.5.2010 5,9 9,6 2400 700 33 4 1,7 3722 24.5.2010 6,6 4,4 1200 280 32 7 4,3 2824 8.6.2010 6,7 4,8 1100 140 26 6 5,2 2626 22.6.2010 6,8 5,9 1100 250 19 6 4,5 2528 6.7.2010 6,8 4,3 940 75 25 6 3,8 3030 21.7.2010 6,8 3,8 910 120 23 6 4,6 2733 10.8.2010 535 24.8.201036 4.9.2010 6,5 3,1 2200 850 16 6 3,4 2037 6.9.2010 6,8 1,2 830 87 25 5 3,9 1839 20.9.2010 6,5 4,3 2500 1200 17 4 2,8 1941 4.10.2010 6,5 3,1 2200 850 16 6 3,4 2043 18.10.2010 6,6 5,2 1500 790 17 5 3,2 15

6,4 4,8 #DIV/0! 1675 664 22 6 3,8 246,5 4,3 #NUM! 1500 750 19 6 3,8 246,3 7,4 5,6 #DIV/0! 1454 591 25 6 3,9 22

Näytteitä: 21 kpl 6,0 6,2 10 1855 729 82 28 3,7 47Talvi 4 kpl 6,2 4,6 1400 918 18 7,8 5,8 17Kevät 4 kpl 5,9 8,8 2000 603 30 4,5 2,2 33Kesä 7 kpl 6,7 3,9 1183 257 24 5,9 4,2 25Syksy 6 kpl 6,4 3,4 2217 1012 18 4,7 3,0 21


16WWE0863 57

Taulukko 45 Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l45 2.11.2009 6,3 2,0 990 100 18 4,0 0,89 1847 16.11.2009 6,4 1,0 850 230 17 4,0 1,8 1649 30.11.2009 6,2 0,75 1400 260 16 4,0 0,8 2451 14.12.2009 6,0 0,99 830 640 18 4,0 1,7 264 18.1.20108 16.2.201012 17.3.201016 15.4.2010 6,2 25 5 1600 300 42 3,0 2,3 2917 21.4.2010 6,4 9,5 1200 63 45 6,0 2,5 3118 27.4.2010 6,6 9,3 1100 26 37 9,0 2,2 3119 4.5.2010 6,4 4,8 1200 40 24 5,0 1,1 3422 24.5.2010 6,6 2,9 960 12 33 4,0 0,97 3424 8.6.2010 6,5 2,7 870 10 17 5,4 0,64 3026 22.6.2010 6,6 1,9 940 26 18 4,0 0,91 3028 6.7.2010 6,7 4,7 1600 24 47 4,0 3,2 4330 21.7.2010 6,8 4,5 1600 24 34 5,0 1,8 4333 10.8.201035 24.8.201036 4.9.2010 6,4 0,7 630 15 10 4,0 0,15 1637 6.9.201039 20.9.2010 6,4 1,3 790 15 18 3,0 0,54 1941 4.10.2010 6,4 0,7 630 15 10 4,0 0,15 1643 18.10.2010 6,4 0,4 610 29 15 4,0 0,74 16

6,4 4,3 5,0 1047 108 25 4,5 1,3 276,4 2,0 5,0 960 26 18 4,0 1,0 296,4 7,7 4,5 #DIV/0! 1155 230 28 6,0 2,5 27

Näytteitä: 17 kpl 23 kpl 6,2 10 1855 729 82 28 3,7 47Talvi 1 kpl 6,0 1,0 830 640 18 4,0 1,7 26Kevät 4 kpl 6,4 12,2 5,0 1275 107 37 5,8 2,0 31Kesä 6 kpl 6,6 2,9 1100 19 27 4,4 1,3 33Syksy 6 kpl 6,4 1,0 878 108 16 3,8 0,8 18


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Kuormitus Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon alapuoliset fosforin netto-ominaiskuormitus (taulukko 46) oli alempi kuin yläpuolisella pisteellä. (taulukko 47). Alapuolisen pisteen Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa ja typen osalta noin kolme kertaa suurempi kuin yläpuolisella pisteellä. Verrattuna pysyvien asemien vuosikeskiarvoon oli alapuolisen pisteen kuormitus kiintoaineen osalta noin kolminkertainen. Typen kuormitus oli noin kolmanneksen pienempi ja Fosforin noin puolet pienempi keskiarvoon nähden (taulukko 47). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 46 Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon yläpuolinen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona vapon pysyvien tarkkailuasemien netto-ominaiskuormitukset vuonna 2010.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 3,6 0,81 0,011Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 184 39 0,54Vuosikuormitus (netto) g/ha d 144 29 0,14Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 67 14,2 0,20Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 52,5 10,5 0,05Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d 43 14 0,35

Taulukko 47 Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon alapuolinen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona vapon pysyvien tarkkailuasemien netto-ominaiskuormitukset vuonna 2010.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 2,5 0,25 0,01Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 164 14 0,36Vuosikuormitus (netto) g/ha d 145 9,4 0,17Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 60 5,2 0,13Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 53 3,4 0,06Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d 43 14 0,35

16WWE0863 58

Verrattaessa vuosien välistä vaihtelua vuosina 2007-2010 olivat kuormitukset vuonna 2010 korkeammat edellisvuoteen nähden. Kiintoaineen korkeaa kuormitusta vuonna 2010 selittää kevään korkea kiintoainepitoisuus ja suuri virtaama. (kuva 14).

Kiintoaine

0255075

100125150

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Typpi

0

3

6

9

12

15

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Fosfori

0,00

0,20

0,40

0,60

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Kuva 14 Jokipolvensuon nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2007 – 2010

Puhdistusteho Ominaiskuormituksia verrattaessa keskimääräinen puhdistusteho on kiintoaineen osalta 35 %, typen osalta 60 % ja fosforin osalta 28 %. Verrattuna edelliseen vuoteen puhdistustehot ovat parantuneet huomattavasti (taulukko 48).

Taulukko 48 Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon puhdistusteho 2010 (kuormitusvertailu)

PvmYp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio

g/ha d g/ha d % g/ha d g/ha d % g/ha d g/ha d %1.11.2009 12 7 38 16 4 78 0,1 0,1 322.11.2009 11 5 57 15 2 85 0,1 0,0 53

16.11.2009 44 26 42 27 22 21 0,3 0,4 -3230.11.2009 22 6 74 19 11 43 0,2 0,1 2614.12.2009 3 0 90 1 0 86 0,0 0,0 7315.4.2010 549 443 19 100 28 72 1,7 0,7 5621.4.2010 220 28 87 55 4 93 0,8 0,1 8327.4.2010 242 365 -51 58 43 25 0,8 1,5 -754.5.2010 278 72 74 70 18 74 1,0 0,4 62

24.5.2010 48 32 33 13 11 19 0,3 0,4 -58.6.2010 43 23 45 10 8 23 0,2 0,1 36

22.6.2010 19 5 71 4 3 24 0,1 0,1 166.7.2010 6 2 72 1 1 57 0,0 0,0 526.9.2010 4 2 58 3 2 45 0,1 0,0 71

20.9.2010 32 11 66 19 7 64 0,1 0,2 -194.10.2010 7 2 68 5 2 60 0,0 0,0 12

18.10.2010 40 4 89 12 7 43 0,1 0,2 -24Keskiarvo: 93 61 35 25 10 60 0,35 0,25 28

Mediaani 32 7 66 15 6,6 57 0,13 0,13 32Minimi: 3 0,2 -51 1,3 0,2 19 0,0 0,00 -75

Maksimi: 549 443 90 100 43 93 1,7 1,5 832009 67 80 -19 26 19 27 0,38 0,39 -2

Kiintoaine (brutto) Kokonaistyppi (brutto) Kokonaisfosfori (brutto)

Pitoisuusarvoja vertaamalla lasketut ruokohelpikosteikon puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 9 % (v. 2009 20 %), kokonaistypen osalta 39 % (v. 2009 21 %) ja fosfaattifosforin osalta 12 % (vuonna 2009 0 %). Erityisesti ammoniumtypen poistoteho oli hyvä, 82 % (v. 2009 61 %). Kokonaisfosforia ruokohelpikosteikko ei poistanut. Samalla tavalla valmiiksi matalaan orgaanisen aineen arvoon ruokohelpikosteikko ei vaikuttanut. Muiltakin osin puhdistusteho olisi voinut olla parempi, jos yläpuolinen vedenlaatu ei olisi valmiiksi ollut hyvä. Verrattuna edelliseen vuoteen puhdistustehot olivat parantuneet kaikkien muuttujien osalta (taulukko 49).

16WWE0863 59

Taulukko 49 Jokipolvensuon ruokohelpikosteikon puhdistusteho 2010 (pitoisuusvertailu)

PvmYp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio

mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l %2.11.2009 2,2 2,0 9 3100 990 68 18 18 016.11.2009 2,4 1,0 58 1500 850 43 18 17 630.11.2009 2,9 0,8 74 2500 1400 44 22 16 2714.12.2009 2,8 1,0 65 1600 830 48 18 18 015.4.2010 11,0 25,0 -127 2000 1600 20 34 42 -2421.4.2010 8,0 9,5 -19 2000 1200 40 29 45 -5527.4.2010 6,7 9,3 -39 1600 1100 31 23 37 -614.5.2010 9,6 4,8 50 2400 1200 50 33 24 2724.5.2010 4,4 2,9 34 1200 960 20 32 33 -38.6.2010 4,8 2,7 44 1100 870 21 26 17 3522.6.2010 5,9 1,9 68 1100 940 15 19 18 56.7.2010 4,3 4,7 -9 940 1600 -70 25 47 -8821.7.2010 3,8 4,5 -18 910 1600 -76 23 34 -484.9.2010 3,1 0,7 77 2200 630 71 16 10 3820.9.2010 4,3 1,3 70 2500 790 68 17 18 -618.10.2010 5,2 0,4 92 1500 610 59 17 15 12Keskiarvo: 5,0 4,5 9 1759 1073 39 23 26 -11Mediaani: 4,3 2,4 47 1600 975 42 23 18 0Minimi: 2,2 0,4 -127 910 610 -76 16 10 -88

Maksimi: 11 25 92 3100 1600 71 34 47 38Ka 2009: 5,6 4,5 20 1454 1155 21 25 28 -11


Pvm NH4-NYp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio Yp Ap Reduktio

µg/l µg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l %2.11.2009 1500 100 93 4 4 0 22 18 1816.11.2009 770 230 70 6 4 33 17 16 630.11.2009 960 260 73 3 4 -33 30 24 2014.12.2009 750 640 15 5 4 20 24 26 -815.4.2010 510 300 41 5 3 40 32 29 921.4.2010 650 63 90 4 6 -50 34 31 927.4.2010 550 26 95 5 9 -80 30 31 -34.5.2010 700 40 94 4 5 -25 37 34 824.5.2010 280 12 96 7 4 43 28 34 -218.6.2010 140 10 93 6 5 10 26 30 -1522.6.2010 250 26 90 6 4 33 25 30 -206.7.2010 75 24 68 6 4 33 30 43 -4321.7.2010 120 24 80 6 5 17 27 43 -594.9.2010 850 15 98 6 4 33 20 16 2020.9.2010 1200 15 99 4 3 25 19 19 018.10.2010 790 29 96 5 4 20 15 16 -7Keskiarvo: 644 113 82 5 5 12 26 28 -6Mediaani: 700 28 92 5 4 20 27 30 -2Minimi: 75 10 15 3 3 -80 15 16 -59

Maksimi: 1500 640 99 7 9 43 37 43 20ka 2009: 591 230 61 6 6 0 22 27 -21

Fosfaattifosfori CODMn

16WWE0863 60

6.2.8 Kailasuo pintavalutuskenttä (Joutsa) Kailasuon tuotantoalue sijaitsee Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa Kailasuo on Suurpäijänteen alueella ja siihen kuuluvalla Rutajärven vesistöalueella (14.236). Kailasuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna 1982. Vuonna 2010 Kailasuolla oli tuotannossa 96,2 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Kailasuon turvetuotantoon 21.6.2007 (päätös nro 64/07/1, dnro ISY-2007-Y-126). Aikaisempia lupia tai päätöksiä: Vesioikeuden päätöksessä nro 83/99/1, 31.12.1999, jolla on myönnetty lupa Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen Ympäristöluvan mukaan Kailasuon kuivatusvedet on johdettava sarkaoja-altaiden ja päisteputkipidättimien läpi kahteen laskeutusaltaaseen ja sulan maan aikaan edelleen pumpun avulla pintavalutuskentälle. Laskeutusaltaissa on oltava vettä padottava rakenne ja pintapuomi. Talviaikaan, kun pumppausta ei voida käyttää, kuivatusvedet on johdettava laskeutusaltaista sulkupadon kautta ojaan ja edelleen Vähä-Harjujärveen. Kailasuolle on perustettava 3 kosteikkoa, joiden kautta kaikki tuotantoalueen kuivautusvedet johdetaan ennen niiden johtamista laskeutusaltaisiin. Kailasuon pintavalutuskentällä tarkkailu aloitettiin 22.3.2010. Vedenlaatu Taulukossa 50 on esitetty Kailasuon pintavalutuskentän yläpuolisen veden laatu. Vuonna 2010 Kailasuon pintavalutuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat kiintoaineen ja orgaanisten yhdisteiden osalta korkeammat verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen vedenlaatuun vuonna 2010. Muutoin pitoisuudet olivat pienemmät verrattuna keskiarvoon.

Taulukko 50 Kailasuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


14 31.3.201030 21.7.2010 6,8 5,0 1700 65 5039 20.9.2010 5,9 19 1700 38 22


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Taulukko 51 Kailasuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010



13 22.3.201030 21.7.2010 6,2 22 19 2200 53 8939 20.9.2010 5,9 8,2 700 23 23

6,1 #DIV/0! 15,1 19 1450 #DIV/0! 38 #DIV/0! #DIV/0! 566,1 #NUM! 15,1 19 1450 #NUM! 38 #NUM! #NUM! 56

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



16WWE0863 61

Virtaama, valuma ja kuormitus Taulukossa 52 on esitetty Kailasuon pintavalutuskentän alapuolisen pisteen kuormitus vuonna 2010. Kailasuolla mitattiin kaksi hetkellistä virtaamaa vuonna 2010 (heinä- ja syyskuussa). Valuma (6,3 l/s km²) oli alhaisempi verrattuna pysyvien asemien valumaan (13 l/s km²).

Kailasuon netto-ominaiskuormitukset ovat kiintoaineen osalta hieman suurempi, typen osalta ja fosforin osalta pienempi verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 52 Kailasuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus vuonna 2010.



22.3.201021.7.2010 4,0 5,0 96 9,6 0,23 87 7,4 0,1420.9.2010 6,0 7,5 53 4,6 0,15 40 1,3 0,02

Keskiarvo 2010: 5,0 6,3 75 7,1 0,19 64 4,3 0,08Mediaani 2010: 5,0 6,3 75 7,1 0,19 64 4,3 0,08

Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


Puhdistusteho Pintavalutuskentän puhdistusteho on esitetty taulukossa 53. Typen poistuma oli keskimäärin 15 % ja fosforin 26 %. Kiintoainetta kenttä ei poistanut. Typen ja Fosforin huonoa puhdistustehoa selittää yläpuolisen pisteen hyvä vedenlaatu, pitoisuudet ovat jo valmiiksi pienemmät verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Kiintoaineen osalta puhdistustehoissa oli suuria vaihteluita, heinäkuussa puhdistumista ei tapahtunut ja syyskuussa puhdistusteho oli 57 %. Vuosina 1987 - 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan pintavalutuskentällä saavutettava kiintoaineen poistuma on keskimäärin 50 % sekä kokonaistypen ja -fosforin yli 40 % (Ihme 1994).

Taulukko 53 Kailasuon pintavalutuskentän puhdistusteho v. 2010 Pvm


31.3.201021.7.2010 5,0 22 -340 1700 2200 -29 65 53 1820.9.2010 19 8,2 57 1700 700 59 38 23 39

Keskiarvo: 12,0 15,1 -26 1700 1450 15 52 38 26Minimi: 5,0 8,2 -340 1700 700 -29 38 23 18

Maksimi: 19,0 22,0 57 1700 2200 59 65 53 39


6.2.9 Mesiänsuo, pintavalutuskenttä (Joutsa) Mesiänsuo sijaitsee ent. Leivonmäen kunnan Havumäen kylässä, noin 10 kilometriä Lei-vonmäen kirkonkylästä koilliseen. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mesiänsuo turvetuotantoon 28.3.2008 (päätös nro 54/08/1, dnro ISY-2007-Y-60).

Mesiänsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vuonna 2010 Mesiänsuolla oli valmistelussa 59 ha.

16WWE0863 62

Vedenlaatu Taulukossa 54 on esitetty Mesiänsuon pintavalutuskentän yläpuolisen veden laatu. Vuonna 2010 Mesiänsuon pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä oli hieman enemmän orgaanista ainesta kuin pysyvillä asemilla keskimäärin. Muuten pitoisuudet olivat pienemmät keskiarvoon nähden. Varsinkin kiintoainepitoisuus oli erittäin alhainen (1,7 mg/l) verrattuna luonnontilaisensuon arvoon (2,0 mg/l). Pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli hapanta (pH 4,8). Useiden kalalajien lisääntyminen alkaa kärsiä pH:n laskiessa alle 5:n. Kaikille kalalajeille pH:n laskeminen alle 4:n on yleensä tappavaa.

Taulukko 54 Mesiänsuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010

Vko Pvm VedenlaatupH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori

25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l23 2.6.201030 21.7.2010 5,7 8,9 1300 11 64 5 1,5 5533 10.8.2010 6,0 1,5 1900 640 65 33 2,2 5437 6.9.2010 5,8 9,5 2400 920 79 4 2,9 51

5,8 6,6 1867 524 69 14 2,2 535,8 8,9 1900 640 65 5 2,2 54


Taulukko 55 Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l23 2.6.201030 21.7.2010 5,2 2,2 2600 840 30 2 2,1 7233 10.8.2010 4,7 1,3 2100 550 31 25 2 7437 6.9.2010 4,4 1,5 1500 360 21 3 1,4 62

4,8 1,7 2067 583 27 10 1,8 694,7 1,5 2100 550 30 3 2,0 72


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010 Virtaama, valuma ja kuormitus Mesiänsuon pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitataan hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä. Virtaamia saatiin mitattua kolmena kertana ja näytteiden kesivirtaama oli 0,3 l/s, joten virtaamat olivat erittäin alhaiset ja näin myös kuormitukset jäivät lähes nollaan (taulukko 56). Mesiänsuolla tarkkailu aloitettiin 2.6.2010, joten kuormituslaskennassa käytettiin jakson pituutta 151d. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 56 Mesiänsuon pintavalutuskentän kuormitus vuonna 2010. (Laskennassa käytetty jakson pituutta 151d)

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 0,04 0,04 0,001Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 0,57 0,60 0,008Jakson kuormitus (netto) g/ha d -0,06 0,44 0,002Jakson kuormitus (brutto) kg/ha 0,09 0,09 0,001Jakson kuormitus (netto) kg/ha -0,01 0,07 0,000Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d 43 14 0,35

16WWE0863 63

Puhdistusteho Mesiänsuon pintavalutuskentän puhdistusteho on esitetty taulukossa 57. Keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 75 % ja kokonaisfosforin osalta 61 %. Typpeä kenttä ei poistanut. Puhdistustehot olivat siis kiintoaineen ja fosforin osalta paremmat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, N ja P > 40 %). Typen huono puhdistustehoa kahden ensimmäisen näytteen osalta selittää yläpuolisen pisteen jo valmiiksi keskimääräistä parempi veden laatu.

Taulukko 57 Mesiänsuon pintavalutuskentän puhdistusteho vuonna 2010. Pvm


2.6.201021.7.2010 8,9 2,2 75 1300 2600 -100 64 30 5310.8.2010 1,5 1,3 13 1900 2100 -11 65 31 526.9.2010 9,5 1,5 84 2400 1500 38 79 21 73

Keskiarvo: 6,6 1,7 75 1867 2067 -11 69 27 61Minimi: 1,5 1,3 13 1300 1500 -100 64 21 52

Maksimi: 10 2,2 84 2400 2600 38 79 31 73


6.2.10 Pajusuo, pohjoispää (Joutsa) Pajusuon tuotantoalueen (lo3) valmistelut aloitettiin vuonna 1993 ja tuotanto 1995. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on virtaamansäätö. Itä-Suomen vesioikeus on 11.2.2000 antamallaan päätöksellä nro 8/2000/1, jonka Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään 19.4.2001 nro 00/0106/3 ja korkein hallinto-oikeus päätöksellään 2.12.2003 taltionumero 3061 ovat pysyttäneet, myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan Havusuon ja Pajusuon (ml. Pihlassuo) kuivatusvesien johtamiseen Kälkänjoen ja Ala-Suonteen vesistöalueille. Pajusuon pohjoispään tarkkailuasema sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.953). Mittapadon valuma-alue on 69,0 ha, josta tuotannossa oli vuonna 2010 55,0 ha.

Virtaama ja valuma Keskimääräinen virtaama oli 23 l/s ja keskivaluma 33,3 l/s km2 (vuonna 2009 24,8 l/s km2) (kuva 15). Verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon (13 l/s km²) valuma on varsin suuri. Vuodenajoittain suurin valuma mitattiin keväällä, suurta valumaa voi kyllä hieman epäillä vaikka näytteenottajat eivät padotusta ole merkinneet on se hyvin todennäköinen. Kevättulva sijoittui huhtikuun alkuun, ollen suurimmillaan kuun puolivälissä. Virtaamapiikkejä esiintyi myös joulu-, tammi- ja heinäkuussa. Talvella tammikuun puolivälistä heinäkuun alkuun lumet eivät ole sulaneet välillä ja virtaamat ovat olleet tasaisen alhaisia (kuva 15).

16WWE0863 64

Pajusuo 1.11.2009 - 31.10.2010 valuma

0

200

400

600

800

1000

1.11

.09

1.12

.09

1.1.

10

1.2.

10

1.3.

10

1.4.

10

1.5.

10

1.6.

10

1.7.

10

1.8.

10

1.9.

10

1.10

.10

pvm

l/s k

m2

Kuva 15 Pajusuon tarkkailuaseman valumat vuonna 2010

Vedenlaatu Edellisvuoden tapaan vuonna 2010 Pajusuolta purkautuneen veden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet sekä ja orgaanisen aineen CODMn-arvo olivat alempia kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin. Ammoniumtyppeä ja rautaa vedessä oli keskimääräistä enemmän. Typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia, muilta osin vedenlaatu oli lähellä edellisvuotista (taulukko 58).

Taulukko 58 Pajusuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l45 2.11.2009 6,6 4,3 0 2400 20 2247 16.11.2009 6,8 4,8 0 2000 18 1449 30.11.2009 6,4 2,0 0 3000 33 3151 14.12.2009 6,3 4,0 0 2000 18 174 18.1.2010 6,4 4,8 0 2100 1800 20 11 6,3 148 16.2.2010 6,3 7,6 0 2100 20 1312 17.3.2010 6,5 6,7 0 2200 1700 20 9,0 7,0 1516 15.4.2010 6,2 3,3 0 1800 19 2517 21.4.2010 6,4 1,7 0 1800 830 17 3,0 1,7 2518 27.4.2010 6,6 3,3 0 1500 22 2219 4.5.2010 6,6 5,2 0 2200 960 24 5,0 2,0 3022 24.5.2010 6,9 12 0 1900 32 2924 8.6.2010 7,1 7,5 0 1500 29 2226 22.6.2010 7,0 5,3 0 1600 860 18 7,0 4,1 2428 6.7.2010 7,1 7,3 0 1700 24 2630 21.7.2010 7,0 12 0 2600 28 3633 10.8.2010 7,0 7,5 0 2000 1300 23 22 7,7 2535 24.8.2010 6,2 7,5 0 1800 18 1736 4.9.2010 6,8 8,1 2700 20 2437 6.9.2010 6,8 7,4 1900 19 1839 20.9.2010 6,7 9,6 3500 2300 29 4,0 4,8 3443 18.10.2010 6,8 6,0 2600 23 22

6,7 6,3 0,0 2132 1393 22 8,7 4,8 236,7 6,4 0,0 2000 1300 20 7,0 4,8 236,6 7,3 6,6 0,0 2077 1267 24 7,4 4,1 23

Näytteitä: 22 kpl 22 kplTalvi 4 kpl 6,4 #DIV/0! 5,8 0,0 2100 1750 20 10 6,7 15Kevät 4 kpl 6,5 #DIV/0! 3,4 0,0 1825 895 21 4,0 1,9 26Kesä 9 kpl 6,9 #DIV/0! 8,3 0,0 1967 1080 23 15 5,9 25Syksy 5 kpl 6,7 #DIV/0! 5,3 0,0 2700 2300 25 4,0 4,8 25


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Kuormitus Pajusuon netto-ominaiskuormitus (taulukko 59) oli vuonna 2010 kiintoaineen ja typen osalta noin kolminkertainen ja fosforin osalta huomattavasti pienempi verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Edellisvuoteen verrattuna kuormitukset olivat samaa tasoa.

16WWE0863 65

Kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli suurimmillaan talvella (205 g/ha d) ja pienimmillään keväällä (61 g/ha d). Typen nettokuormitus oli samoin suurin talvella (75 g/ha d) ja pienin kesällä (15 g/ha d). Fosforin kuormitus oli suurin syksyllä (0,06 g/ha d) ja pienin talvella. Edellisvuoteen verrattuna Pajusuon netto-ominaiskuormitus oli kasvanut kaikkien muuttujien osalta (kuva 16).

Taulukko 59 Pajusuon tarkkailuaseman kuormitus hydrologisena vuonna 2010. Vertailuarvona pysyvien asemien netto-ominaiskuormitukset vuonna 2010.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 10,0 3,8 0,039Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 173 61 0,60Vuosikuormitus (netto) g/ha d 121 47 0,078Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 63 22 0,22Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 44 17 0,03Om.kuorm.suot 2010 netto g/ha d 43 14 0,35

Kiintoaine

020406080

100120140

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Typpi

0

10

20

30

40

50

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Fosfori

-0,40

-0,30

-0,20

-0,10

0,00

0,10

0,20

2003

2005

2007

2009

g/ha

d

Kuva 16 Pajusuon nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2003-2010

6.2.11 Tynnörsuon laskeutusaltaat 1, 2 ja 3 (Karstula) Tynnörsuon tuotantoalue sijaitsee Karstulan kunnan Kimingin kylässä noin 10 km Karstulan kirkonkylästä pohjoiseen. Tynnörsuo kuuluu Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reitin Päällinjärven valuma-alueeseen (14.633). Tynnörsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1999. Vuonna 2010 Tynnörsuolla oli tuotannossa 65,1 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Tynnörsuon turvetuotantoon 11.5.2005 (päätös nro 44/05/1, dnro ISY-2004-Y-169). Tynnörsuon kuivatusvedet käsitellään Laskeutusaltaiden ja virtaamasäädön avulla. Tynnörsuon laskeutusaltailla 1, 2 ja 3 tarkkailu aloitettiin 31.5.2010. Näytteitä otettiin touko-, heinä- ja syyskuussa. Vedenlaatu Taulukossa 60 on esitetty Tynnörsuon laskeutusaltaan 1 vedenlaatu vuonna 2010. Pitoisuudet ovat kaikkien muuttujien osalta suuremmat verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon vuonna 2010. Taulukossa 61 on esitetty Tynnörsuon laskeutusaltaan 2 vedenlaatu vuonna 2010. Pitoisuudet ovat kaikkien muuttujien osalta pienemmät verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon vuonna 2010.

16WWE0863 66

Taulukossa 62 on esitetty Tynnörsuon laskeutusaltaan 3 vedenlaatu vuonna 2010. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat suuremmat pysyvien asemien keskiarvoon nähden. Orgaanisen aineen pitoisuus oli samaa tasoa keskiarvon kanssa.

Taulukko 60 Tynnörsuon laskeutusalla 1:n vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


23 31.5.2010 4,5 2,1 3700 49 9731 26.7.2010 7,1 22,0 17,0 2100 240 4338 13.9.2010 6,5 15,0 2900 160 46

6,0 #DIV/0! 13,0 17,0 2900 #DIV/0! 150 #DIV/0! #DIV/0! 62,06,5 #NUM! 15,0 17,0 2900 #NUM! 160 #NUM! #NUM! 46,0

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Taulukko 61 Tynnörsuon laskeutusalla 2:n vedenlaatu vuonna 2010



23 31.5.2010 4,6 3,6 2700 42 7131 26.7.2010 6,7 2,8 850 45 2438 13.9.2010 6,3 6,7 1600 74 35

5,9 #DIV/0! 4,4 #DIV/0! 1717 #DIV/0! 54 #DIV/0! #DIV/0! 436,3 #NUM! 3,6 #NUM! 1600 #NUM! 45 #NUM! #NUM! 35

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Taulukko 62 Tynnörsuon laskeutusalla 3:n vedenlaatu vuonna 2010



23 31.5.2010 4,5 4,4 1200 23 6431 26.7.2010 6,9 19 1300 140 4138 13.9.2010 6,3 25 18,0 2000 190 53

5,9 #DIV/0! 16,1 18,0 1500 #DIV/0! 118 #DIV/0! #DIV/0! 536,3 #NUM! 19,0 18,0 1300 #NUM! 140 #NUM! #NUM! 53

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama, valuma ja kuormitus Tynnnörsuon laskeutusaltailta 1 ja 2 ei saatu määritettyä virtaamia hydrologisena vuonna 2010. Laskeutusaltaalta 3 saatiin määritettyä yksi hetkellinen virtaama 13.9.2010. Valuma (32 l/s km²) oli korkeampi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen valumaan vuonna 2010 (13 l/s km²). Myös kuormitukset olivat huomattavasti suurempi verrattuna keskiarvoon (taulukko 63). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

16WWE0863 67

Taulukko 63 Tynnörsuon laskeutusaltaan 3 virtaama vuonna 2010.

pvm Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. Kiinto- Kok. Kok.Q aine typpi fosf. aine typpi fosf.l/s l/s km2 g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d

31.5.201026.7.201013.9.2010 3,0 32 682 55 5,2 628 41 4,6

Keskiarvo 2010: 3,0 32 682 55 5,2 628 41 4,6Mediaani 2010: 3,0 32 682 55 5,2 628 41 4,6Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot 2010 13 64 19 0,57 43 14 0,35


6.2.12 Lehtosuo (Keuruu) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 24.10.2005 ympäristöluvan Lehtosuon turvetuotantoalueelle. Lupa koskee 47 ha:n tuotannossa jo ollutta aluetta (Lehtosuo-Isosuo) ja erillistä uutta 41,1 ha lisäaluetta (Pyöreäsuo). Tuotantoalue sijaitsee Keuruun kaupungin Ampialan kylässä noin 13 kilometriä keskustaajamasta itään. Lehtosuon päästötarkkailua on tehtävä laskeutusaltaiden 1 (laskuoja 1) ja 2 (laskuoja 2) alapuolelta. Näytteenottokuukaudet ovat huhti-toukokuu, kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja syyskuu. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Huhti-toukokuun näyte on pyrittävä ottamaan kevättulvan aikaan. Analyysit tehdään laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaisesti.

Vedenlaatu Hydrologisena vuonna 2010 Lehtosuon eteläiseltä laskeutusallas 1:ltä purkautuvassa vedessä oli selvästi pysyvien tarkkailuasemien keskitasoa vähemmän ravinteita ja orgaanista ainesta (humusta). Veden pH oli keskimääräistä korkeampi, lähes neutraali (taulukko 65). Eteläisen laskeutusaltaan 2 vedenlaatu oli varsin samanlainen lukuun ottamatta alempia kiintoaineen ja fosforiyhdisteiden pitoisuuksia.

Taulukko 64 Lehtosuon eteläisen laskeutusallas 1:n alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


15 7.4.2010 5,9 2,8 1600 23 1924 9.6.2010 7,1 6,5 570 22 39 10 2,9 1538 15.9.2010 6,5 9,6 1600 150 46 7,0 2,8 24

6,5 #DIV/0! 6,3 1257 86 36 8,5 2,9 196,5 #NUM! 6,5 1600 86 39 8,5 2,9 196,7 5,3 9,6 708 61 41 14 3,1 176,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Taulukko 65 Lehtosuon eteläisen laskeutusallas 2:n alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


15 7.4.2010 5,6 4,4 1600 26 2324 9.6.2010 7,1 2,0 530 23 10 5,0 0,6 1338 15.9.2010 6,6 4,5 1500 130 39 7,0 1,8 23

6,4 #DIV/0! 3,6 1210 77 25 6,0 1,2 206,6 #NUM! 4,4 1500 77 26 6,0 1,2 236,8 6,5 2,3 737 37 13 3,5 1,1 166,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



16WWE0863 68

Virtaama ja valuma Lehtosuolla mitataan molempien laskeutusaltaiden alapuolelta hetkelliset virtaamat näytteenottojen yhteydessä. Laskeutusallas 1:n alapuolella ei voitu määrittää vuonna 2010 virtaamaa sivusta tulevan veden takia. Laskeutusallas 2:n alapuolella virtaama vaihteli välillä 10 – 32 l/s (valuma 49 – 155 l/s km2) (taulukko 66). Kuormitus Lehtosuon laskeutusaltaan 2 alapuolelta purkautuvan veden netto-ominaiskuormitus oli 167,8 g/ha d kiintoainetta, 67,7 g/ha d kokonaistyppeä ja 1,1 g/ha d kokonaisfosforia. Kiintoaineen ja typen nettokuormitus oli näin laskien suurempi kuin pysyvillä tarkkailuasemilla keskimäärin, mutta fosforin pienempi (taulukko 66). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 66 Lehtosuon laskeutusaltaan 3 alapuolisen tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2010.


7.4.20109.6.2010 10 49 84 22 0,4 0,0 1,3 -0,415.9.2010 32 155 604 201 5,2 335,5 134 2,6

Keskiarvo 2010: 21 102 344 112 2,8 167,8 67,7 1,1Mediaani 2010: 21 102 344 112 2,8 167,8 67,7 1,07Keskiarvo 2009: 21 100 172 110 1,2 -0,96 67 -0,50Om.kuorm.suot 2010 13 64 19 0,57 43 14 0,35

NettokuormitusBruttokuormitus

6.2.13 Permisuo (Keuruu) Permisuo sijaitsee pääosin Keuruun kaupungin Valkialahden kylässä ja osin Vilppulan kunnan Loilan kylässä, noin 10 km Keuruun keskustasta lounaaseen. Permisuo on Kokemäenjoen vesistöalueella (35) ja siihen kuuluvalla Keuruun reitin valuma-alueella (14.236). Vuonna 2010 Permisuolla oli tuotannossa 62,2 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Permisuon turvetuotantoon 2.7.2004 (päätös nro 65/04/1, dnro ISY-2004-Y-1). Permisuon kuivatusvedet johdetaan sarkaoja-altaiden ja päisteputkipidättimien läpi laskeutusaltaaseen ja pintavalutuskentälle. Vedenlaatu Permisuon pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä on hieman vähemmän fosforia verrattuna pysyvien asemien vedenlaatuun vuonna 2010. Muutoin vesi oli laadultaan hieman huonompaa keskiarvoon verrattuna.

16WWE0863 69

Taulukko 67 Permisuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010



15 6.4.2010 5,0 4,0 1200 21 2529 15.7.2010 6,1 15 2800 91 7738 15.9.2010 5,8 12 3700 56 72


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama, valuma ja kuormitus Permisuon pintavalutuskentän alapuolisella asemalla mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä (taulukko 68). Virtaamia mitattiin heinä- ja syyskuussa. Huhtikuussa virtaamaa ei saatu määritettyä kaivon tulvimisesta johtuen. Näiden näytteiden keskimääräinen virtaama oli 7,0 l/s ja keskimääräinen valuma oli 10,4 l/s km2. Valuma on hieman pienempi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen keskiarvoon 13 l/s km2. Hetkelliset virtaamat kuitenkin heikentävät tulosten luotettavuutta. Myös netto-ominaiskuormitukset ovat hieman korkeammat verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen vuosikuormitukseen (taulukko 68). Netto-ominaiskuormitukset ovat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta noin kaksinkertaiset keskiarvoon nähden. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 68 Permisuon pintavalutuskentän kuormitus vuonna 2010.


6.4.201015.7.2010 3,0 4,5 58 11 0,4 50 9 0,315.9.2010 11,0 16,4 170 52 0,8 142 45 0,5

Keskiarvo 2010: 7,0 10,4 114 32 0,6 96 27 0,4Mediaani 2010: 7,0 10,4 114,1 31,7 0,6 96,1 27,1 0,4Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


6.2.14 Pyöreäsuo (Keuruu) Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 24.10.2005 ympäristöluvan Lehtosuon turvetuotantoalueelle. Lupa koskee 47 ha:n tuotannossa jo ollutta aluetta (Lehtosuo-Isosuo) ja erillistä uutta 41,1 ha lisäaluetta (Pyöreäsuo). Tuotantoalue sijaitsee Keuruun kaupungin Ampialan kylässä noin 13 kilometriä keskustaajamasta itään.

16WWE0863 70

Pyöreäsuon päästötarkkailua on ympäristöluvan mukaan tehtävä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta kerran kuussa. Analyysit tehdään laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaisesti. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Vedenlaatu Pyöreäsuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu on esitetty taulukossa 69 ja pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu taulukossa 70. Vuonna 2010 Pyöreäsuolta purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja rautapitoisuus oli hieman tarkkailusoiden keskiarvoja suurempi. Muilta osin pitoisuudet olivat keskiarvoa pienemmät. Tammi-, helmi- ja maaliskuussa pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä ei ollut vettä, joten näytteitä ei saatu otettua.

Taulukko 69 Pyöreäsuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


45 2.11.2009 6,5 12 2500 1400 71 21 9,9 3949 3.12.2009 6,0 3,2 3100 1600 70 25 4,7 624 20.1.2010 6,4 6 1600 930 63 33 8,7 198 18.2.2010 6,3 14 1100 510 60 18 4,1 1513 23.3.2010 6,4 10 1000 350 78 25 3,8 1621 17.5.2010 6,8 20 4,1 1600 550 57 8 7 3724 9.6.2010 6,9 16 1500 430 51 9 8 3928 7.7.2010 6,8 21 17 1800 77 3535 23.8.2010 6,4 25 21 2900 950 140 19 11 5938 16.9.2010 5,5 11 4900 2300 89 8 5,8 9143 19.10.2010 6,4 16 2100 1200 79 20 8,1 27

6,4 #DIV/0! 14 14 2191 1022 76 19 7,1 406,4 #NUM! 14 17 1800 940 71 20 7,5 376,1 4,7 16 1950 695 96 21 7,8 476,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

Keskiarvo 2010:

Keskiarvo 2009:Mediaani 2010:

Om.kuorm. 2010

Taulukko 70 Pyöreäsuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


45 2.11.2009 6,4 4,3 1900 940 55 19 4,3 3149 3.12.2009 6,0 2,4 2600 1000 100 32 3,1 534 20.1.2010 ei vettä8 18.2.2010 ei vettä13 23.3.2010 ei vettä21 17.5.2010 6,3 7,2 1800 610 60 17 3,8 5024 9.6.2010 6,4 12 1100 76 60 13 4,5 4728 7.7.2010 6,5 31 26 1800 180 6335 23.8.2010 6,3 15 2000 580 110 25 6,3 5738 16.9.2010 5,8 7,7 3200 1300 81 13 5,3 3743 19.10.2010 6,6 7,4 1900 790 64 18 5,4 29

6,3 #DIV/0! 10,9 26 2038 757 89 20 4,7 466,4 #NUM! 7,6 26 1900 790 73 18 4,5 495,8 3,1 14 14 1975 581 135 41 5,2 646,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

Keskiarvo 2010:

Om.kuorm. 2010Keskiarvo 2009:Mediaani 2010:

Virtaama ja valuma Pyöreäsuolta mitattiin näytteenottojen yhteydessä hetkelliset virtaamat, jotka vaihtelivat välillä 0 – 20 l/s (valuma 0 – 41 l/s km2). Pintavalutuskentälle ei johdettu vettä tammi-maaliskuussa 2010 eikä virtaamatietoja siksi ole tältä ajalta.

16WWE0863 71

Kuormitus Pyöreäsuon netto-ominaiskuormitus hydrologisena vuonna 2010 oli 124 g/ha d kiintoainetta, 30 g/ha d kokonaistyppeä ja 1,1 g/ha d kokonaisfosforia (taulukko 71). Pysyvien tarkkailuasemien keskimääräinen nettokuormitus ylittyi siis selvästi. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 71 Pyöreäsuon kuormitus vuonna 2010. Tammi-maaliskuussa pintavalutuskentällä ei ollut vettä.



2.11.20093.12.2009 9,5 19 40 44 1,7 7 35 1,320.1.201018.2.201023.3.201017.5.2010 9,7 20 123 31 1,0 89 22 0,79.6.2010 7,9 16 167 15 0,8 139 8 0,67.7.2010 4,3 9 235 14 1,4 220 10 1,223.8.2010 3,8 8 101 13 0,7 87 10 0,616.9.2010 20,0 41 272 113 2,9 201 95 2,219.10.2010

Keskiarvo 2010: 9,2 19 156 38 1,4 124 30 1,1Mediaani 2010: 8,7 18 145 23 1,2 114 16 0,9

Keskiarvo 2009: 9,6 20 202 33 2,2 168 24 1,8Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


Puhdistusteho Pyöreäsuon pintavalutuskentän puhdistusteho näytteenottokerroittain on esitetty taulukossa 72. Pitoisuusvertailun perusteella oli puhdistusteho keskimäärin kiintoaineen osalta 30 % ja kokonaistypen osalta 20 %. Kokonaisfosforin osalta puhdistumista ei tapahtunut. Puhdistustehot olivat huonommat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %).

Taulukko 72 Pyöreäsuon pintavalutuskentän puhdistusteho 2010 (Vain yhteiset näytteenottopäivät) Pvm


2.11.2009 12 4,3 64 2500 1900 24 71 55 233.12.2009 3,2 2,4 25 3100 2600 16 70 100 -4317.5.2010 20 7,2 64 1600 1800 -13 57 60 -59.6.2010 16 12 25 1500 1100 27 51 60 -187.7.2010 21 31 -48 1800 1800 0 77 180 -134

23.8.2010 25 15 40 2900 2000 31 140 110 2116.9.2010 11 7,7 30 4900 3200 35 89 81 9

19.10.2010 16 7,4 54 2100 1900 10 79 64 19

Keskiarvo: 16 11 30 2550 2038 20 79 89 -12Minimi: 3,2 2,4 -48 1500 1100 -13 51 55 -134

Maksimi: 25 31 64 4900 3200 35 140 180 232009 ka 17 11 35 1760 2140 -22 110 150 -37


16WWE0863 72

6.2.15 Ukonmurronsuo (Keuruu) Ukonmurronsuo sijaitsee pääosin Keuruun kunnan Ampialan kylässä. Pieneltä osalta suo sijaitsee Petäjäveden kunnan Rukoilan kylässä. Matkaa Keuruun keskustaan on 25 km ja Petäjäveden keskustaan 10 km. Ukonmurronsuon tuotantoalue sijaitsee Suurpäijänteen Jämsän reitin (14.5) Pengerjoen vesistöalueen (14.54) Kulhanjoen valuma-alueella (14.544). Vuonna 2010 Ukonmurronsuolla oli valmistelussa 67 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ukonmurronsuon turvetuotantoon 4.7.2007 (päätös nro 78/07/1, dnro ISY-2006-Y-260). Vesiensuojelurakenteena ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat (3 kpl) sekä ympärivuotisella gravitaatiolla toimiva pintavalutuskenttä. Ukonmurronsuon pintavalutuskentällä tarkkailu aloitettiin 30.3.2010. Alapuolisen mittapisteen lisäksi näytteitä otettiin yläpuoliselta pisteeltä pintavalutuskentän puhdistustehon määrittämiseksi. Vedenlaatu Taulukossa 73 on esitetty Ukonmurronsuon pintavalutuskentän yläpuolisen veden laatu. Kiintoaineen korkeaa keskiarvoa nostaa 25.5.2010 mitattu erittäin korkea kiintoainepitoisuus (2660 mg/l). Muilta osin yläpuolisen pisteen vesi on laadultaan parempaa verrattuna pysyvien asemien alapuoliseen keskiarvoon. Vuonna 2010 Ukonmurronsuolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuus oli hieman tarkkailusoiden keskiarvoja suurempi, johtuen 25.5.2010 mitatusta erittäin korkeasta pitoisuudesta. Muilta osin pitoisuudet olivat keskiarvoa huomattavasti pienemmät.

Taulukko 73 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010


Viikko pvm 25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l14 30.3.2010 6,5 42 910 400 67 27 1,2 1316 14.4.2010 5,9 34 3,0 1100 270 78 26 1,0 3217 22.4.2010 6,5 11 720 240 54 23 0,8 2018 28.4.2010 6,5 18 680 150 48 12 0,8 2119 5.5.2010 6,9 13 560 99 39 16 0,8 2022 25.5.2010 5,3 260 10 1600 410 240 54 1,3 5924 9.6.2010 7,1 3,8 260 26 33 9,0 0,6 1326 21.6.2010 7,1 3,2 350 11 30 9,0 0,8 1528 7.7.2010 7,0 3,8 400 53 49 13 1,0 1330 20.7.2010 7,4 3,1 350 4,9 41 14 0,9 1233 11.8.2010 7,1 3,0 840 170 55 21 1,3 2635 25.8.2010 7,1 4,7 500 26 37 9,0 1,1 1737 7.9.2010 7,1 2,0 590 170 30 10 1,3 1939 21.9.2010 6,4 5,4 1600 780 37 9,0 1,7 5441 5.10.2010 7,0 3,7 780 350 29 11 1,4 2343 19.10.2010 7,1 2,6 820 370 24 7,0 1,3 20

6,8 #DIV/0! 25,8 6,5 754 221 56 16,9 1,1 23,67,0 #NUM! 4,3 6,5 700 170 40 12,5 1,1 20,0

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51


Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010

16WWE0863 73

Taulukko 74 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010.


Viikko pvm 25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l14 30.3.2010 6,4 12 900 300 50 23 0,8 1316 14.4.2010 5,8 34 4,0 1100 260 76 25 0,9 3217 22.4.2010 6,4 4,5 750 250 52 22 0,7 2018 28.4.2010 6,8 8,0 570 140 37 14 0,8 1719 5.5.2010 6,5 8,0 750 120 41 16 0,9 2422 25.5.2010 5,2 100 7,0 1600 390 130 28 1,4 6024 9.6.2010 7,2 3 270 23 24 10 0,6 1326 21.6.2010 7,0 2,9 290 25 28 12 1,0 1528 7.7.2010 7,2 2,8 400 20 48 16 1,1 1330 20.7.2010 7,2 5,2 400 21 45 17 0,9 1333 11.8.2010 6,6 5,0 1200 67 110 48 2,3 4035 25.8.2010 6,4 30 8,0 790 14 87 19 1,9 2737 7.9.2010 7,0 3,3 610 170 32 8,0 1,2 2039 21.9.2010 6,5 2,6 1600 730 35 10 1,7 4741 5.10.2010 6,3 2,5 830 130 39 15 1,3 2643 19.10.2010 7,0 2,8 820 360 26 8,0 1,2 20

6,6 14 6,3 805 189 54 18,2 1,2 25,06,6 4,8 7,0 770 135 43 16,0 1,0 20,0

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama ja valuma Ukonmurronsuon yläpuolisella pisteellä mitattiin näytteenottojen yhteydessä hetkelliset virtaamat (taulukko 75, jotka vaihtelivat välillä 0 – 50 l/s (valuma 0 – 74,6 l/s km2). Keskimääräinen valuma (30,2 l/s km2) oli suurempi verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon vuonna 2010 (13 l/s km2).

Ukonmurronsuon alapuolisella pisteellä mitattiin näytteenottojen yhteydessä hetkelliset virtaamat, jotka vaihtelivat välillä 0 – 150 l/s (valuma 0 – 223,9 l/s km2). Keskimääräinen valuma (82 l/s km2) oli huomattavasti suurempi verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon vuonna 2010 (13 l/s km2). Kuormitus Ukonmurronsuon ylä- ja alapuolisen pisteen netto-ominaiskuormitukset (taulukot 75 ja 76) hydrologisena vuonna 2010 oli erittäin korkeita, johtuen 25.5.2010 mitatuista erittäin korkeista virtaamista ja pitoisuuksista. Mediaani arvot ovat huomattavasti alhaisemmat, mutta nekin ovat alapuolisella pisteellä kiintoaineen osalta noin 5-kertaiset, typen osalta pienemmät ja fosforin osalta noin kolminkertaiset verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

16WWE0863 74

Taulukko 75 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän yläpuolinen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona pysyvien asemien keskimääräinen kuormitus vuonna 2010.


30.3.2010 30,0 44,8 1625 35,2 2,6 1547 15,9 1,814.4.2010 ei mitattu22.4.2010 ei mitattu28.4.2010 50,0 74,6 1161 43,8 3,1 1032 11,6 1,85.5.2010 20,0 29,9 335 14,4 1,0 284 1,5 0,525.5.2010 ei mitattu9.6.2010 20,0 29,9 98 6,7 0,9 46 -6,2 0,321.6.2010 ei mitattu7.7.2010 1,3 1,9 6 0,7 0,1 3 -0,2 0,020.7.2010 0,2 0,3 1 0,1 0,0 0 0,0 0,011.8.201025.8.20107.9.201021.9.20105.10.201019.10.2010

Keskiarvo 2010: 20 30 538 16,8 1,3 485 3,8 0,8Mediaani 2010: 20 30 217 10,6 0,9 165 0,8 0,4Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot 2010 13 64 19 0,57 43 14 0,35


Taulukko 76 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus vuonna 2010.

Vertailuarvona pysyvien asemien keskimääräinen kuormitus vuonna 2010.


30.3.201014.4.201022.4.201028.4.2010 79,0 117,9 815 58,1 3,8 611 7,1 1,75.5.2010 20,0 29,9 206 19,3 1,1 155 6,4 0,525.5.2010 150,0 223,9 19343 309,5 25,1 18956 212,8 21,39.6.2010 20,0 29,9 77 7,0 0,6 26 -5,9 0,121.6.20107.7.2010 1,0 1,5 4 0,5 0,1 1,0 -0,1 0,0420.7.2010 60,0 89,6 402 30,9 3,5 247,6 -7,7 1,9311.8.2010 15,0 22,4 97 23,2 2,1 58,0 13,5 1,7425.8.2010 15,0 22,4 580 15,3 1,7 541,6 5,6 1,307.9.2010 25,0 37,3 106 19,7 1,0 41,9 3,5 0,3921.9.2010 35,0 52,2 117 72,2 1,6 27,1 49,6 0,685.10.2010 12,0 17,9 39 12,8 0,6 7,7 5,1 0,2919.10.2010

Keskiarvo 2010: 55 82 3475 71 5,7 3333 35 4,3Mediaani 2010: 40 60 304 25 2,3 201 3,2 1,1Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot 2010 13 64 19 0,57 43 14 0,35


16WWE0863 75

Puhdistusteho Ukonmurronsuon pintavalutuskentän puhdistusteho näytteenottokerroittain on esitetty taulukossa 77. Pitoisuusvertailun perusteella oli puhdistusteho keskimäärin kiintoaineen osalta 45 % ja kokonaisfosforin osalta 3 %. Kokonaistypen osalta puhdistumista ei tapahtunut. Puhdistustehot olivat huonommat kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %).

Taulukko 77 Ukonmurronsuon pintavalutuskentän puhdistusteho v. 2010 Pvm


30.3.2010 42 12 71 910 900 1 67 50 2514.4.2010 34 34 0 1100 1100 0 78 76 322.4.2010 11 4,5 59 720 750 -4 54 52 428.4.2010 18 8 56 680 570 16 48 37 235.5.2010 13 8 38 560 750 -34 39 41 -5

25.5.2010 260 100 62 1600 1600 0 240 130 469.6.2010 3,8 3 21 260 270 -4 33 24 27

21.6.2010 3,2 2,9 9 350 290 17 30 28 77.7.2010 3,8 2,8 26 400 400 0 49 48 2

20.7.2010 3,1 5,2 -68 350 400 -14 41 45 -1011.8.2010 3,0 5 -67 840 1200 -43 55 110 -10025.8.2010 4,7 30 -538 500 790 -58 37 87 -1357.9.2010 2,0 3,3 -65 590 610 -3 30 32 -7

21.9.2010 5,4 2,6 52 1600 1600 0 37 35 55.10.2010 3,7 2,5 32 780 830 -6 29 39 -34

19.10.2010 2,6 2,8 -8 820 820 0 24 26 -8Keskiarvo: 26 14 45 754 805 -7 56 54 3

Minimi: 2,0 2,5 -538 260 270 -58 24 24 -135Maksimi: 260 100 71 1600 1600 17 240 130 46


6.2.16 Vehkaneva (Kinnula) Vehkanevan tarkkailuasemalla vesiensuojelumenetelmänä on käytössä pintavalutus sulan maan ajan. Mittapadon valuma-alue on 198,6 ha, josta oli vuonna 2010 tuotannossa 116.3 ha. Kuormitustarkkailua suoritetaan pintavalutuksen ollessa käytössä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Vehkanevan turvetuotantoon 12.5.2010 (päätös nro 43/10/1, dnro ISAVI/4/4.08/2010). Vesiensuojelurakenteena ovat sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen (14 kpl), laskeutusaltaiden (9 kpl) ja kahden pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti.

2010 oli Vehkanevalla viides tarkkailuvuosi. Vehkanevan tarkkailuasema kuuluu pysyviin tarkkailuasemiin. Sen tuloksia käytettiin vuonna 2010 keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja laskettaessa. Tuotanto aloitettiin Vehkanevalla 28.5.2010 ja lopetettiin 30.8.2009. Laskeutusaltaat puhdistettiin 20.9.2010. Muita kunnostustöitä, ojituksia ym. töitä tehtiin kesä-heinäkuussa ja syys-lokakuussa 2010. Vedenlaatu Vuonna 2010 Vehkanevalta purkautuvan veden kokonaistyppi-, rauta- ja orgaanisen aineenpitoisuus oli hieman tarkkailusoiden keskiarvoja suurempi. Muilta osin vedessä esiintyi keskimääräistä vähemmän. Vuoteen 2009 verrattuna vedenlaatu oli hieman huonompi (taulukko 78).

16WWE0863 76

Taulukko 78 Vehkanevan tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l46 9.11.2009 6,5 3,4 2100 28 2747 19.11.2009 6,2 5,8 2000 35 3049 2.12.2009 5,5 2,0 4500 34 3951 15.12.2009 5,5 3,5 3100 29 374 21.1.2010 5,7 6,3 3600 1500 53 11 5,0 839 22.2.201013 22.3.201016 15.4.2010 5,4 4,0 1800 33 2717 22.4.2010 5,8 5,9 2700 1400 35 6,0 2,3 3618 29.4.2010 6,0 3,0 2400 33 3619 6.5.2010 5,9 2,8 2500 1200 31 6,0 2,1 3622 27.5.2010 5,5 0,6 2100 31 5024 10.6.2010 6,0 3,0 1200 28 4227 28.6.2010 6,1 8,3 1400 41 34 6,0 3,9 5428 5.7.2010 6,1 16 1900 56 9130 19.7.2010 6,3 15 2400 70 9832 2.8.2010 6,2 13 2200 400 62 36 11 8134 17.8.2010 5,7 9,0 3000 49 9036 1.9.2010 5,5 3,3 2300 29 5438 16.9.2010 5,6 7,3 1800 530 33 5,0 4,2 5140 28.9.2010 5,1 2,7 3900 26 5642 12.10.2010 5,6 2,0 2100 23 4544 26.10.2010 5,5 1,8 2900 20 43

5,8 5,7 #DIV/0! 2471 845 37 11,7 4,8 535,7 3,5 #NUM! 2300 865 33 6,0 4,1 455,8 3,8 5,0 2082 612 38 8,8 4,3 50

21 näytettä ######Talvi 2 kpl 5,6 #DIV/0! 4,9 #DIV/0! 3350 1500 41 11 5,0 60Kevät 4 kpl 5,8 #DIV/0! 3,9 #DIV/0! 2350 1300 33 6,0 2,2 34Kesä 9 kpl 5,9 #DIV/0! 8,4 #DIV/0! 2033 324 44 16 6,4 68Syksy 6 kpl 5,7 #DIV/0! 3,0 #DIV/0! 2917 #DIV/0! 28 #DIV/0! #DIV/0! 40


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Virtaama ja valuma Vehkanevalla on käytössä virtaamamittari. 21.1.-22.2.2010 kaivossa ei ollut vettä joten virtaamia ei ollut. 16.12.2009-8.1.2010 käytettiin Naarasnevan virtaamatietoja teloq vääristymän vuoksi ja 23.3.-19.4.2010 käytettiin Korpisalonnevan virtaamatietoja mittarivian vuoksi. Myös 19-24.7.2010 käytettiin Korpisalonnevan virtaamadataa epätodellisen piikin vuoksi. Vehkanevan tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 13,6 l/s (v. 2009 8,6 l/s) ja keskivaluma 6,8 l/s km2 (v. 2009 4,3 l/s km2). Valuma oli pienempi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen valumaan vuonna 2010 (13 l/s km²). Tulvahuippu ajoittui huhtikuun alkuun (kuva 17).

16WWE0863 77

Vehkaneva valuma 1.11.2009 - 31.10.2010(16.12.2009 - 8.1.2010 käytetty Naarasnevan virtaamatietoja ja 23.3. -

19.4, 19.7-24.7.2010 Korpisalonnevan virtaamatietoja )

010203040

50607080

1.11

.09

1.12

.09

1.1.

10

1.2.

10

1.3.

10

1.4.

10

1.5.

10

1.6.

10

1.7.

10

1.8.

10

1.9.

10

1.10

.10

pvm

l/s k

m2

Kuva 17 Vehkanevan tarkkailuaseman valumat vuonna 2010

Kuormitus Vehkanevan netto-ominaiskuormitus mitatulla 299 päivän jaksolla hydrologisena vuonna 2010 oli sekä kiintoaineen ja fosforin osalta vain murto-osa tarkkailusoiden keskiarvosta ja typen osalta hieman pienempi (taulukko 79). Tätä selittävät alhaiset virtaamat. Selvästi suurimmat kuormitukset syntyivät keväällä 2010. Kevätjakson keskimääräinen kiintoaineen netto-ominaiskuormitus oli 26,2 g/ha d, typen 19,8 g/ha d ja fosforin 0,17 g/ha d. Muina vuodenaikoina kuormitukset olivat selvästi pienemmät pienemmistä virtaamista johtuen (kuva 17). Edellisvuoteen verrattuna netto-ominaiskuormitukset olivat korkeammat (kuva 18).

Taulukko 79 Vehkanevan tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2010. Koko vuoden kuormitus on laskettu suhteessa mittausjaksojen (yht. 299 d) kuormitukseen.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 7,7 3,5 0,053Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 30 16 0,25Jakson kuormitus (netto) g/ha d 14 12 0,09Jakson kuormitus (brutto) kg/ha 8,9 4,8 0,07Jakson kuormitus (netto) kg/ha 4,2 3,6 0,03Om.kuorm.suot 2010 netto g/ha d 43 14 0,35

16WWE0863 78

Kiintoaine

05

101520253035

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

dTyppi

02468

1012

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Fosfori

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Kuva 18 Vehkanevan nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2006 - 2010

6.2.17 Isoneva (Kivijärvi) Isoneva sijaitsee Kivijärven kunnan Heinolahden kylässä noin 12 km Kivijärven kirkonkylästä luoteeseen. Isonevan tuotantoalue sijaitsee Viitasaaren reitin Kivijärvi-Vuosjärven alueeseen kuuluvalla Leukunjoen valuma-alueella (14.448). Kuivatusvedet johdetaan kahta laskuojaa pitkin Iso Pirttijärveen: laskuojan 1 vedet Kusipuron ja Kangaspuron kautta ja laskuojan 2 vedet suoraan Iso Pirttijärveen. Iso Pirttijärvestä vedet johdetaan Pirttijokea, Haarajokea ja Leukunjokea pitkin Kivijärven Leukunlahteen. Isonevan kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1986. Vuonna 2010 Isonevalla oli tuotannossa 31,4 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Isonevan turvetuotantoon 30.6.2005 (päätös nro 62/05/1, dnro ISY-2004-Y-195). Vesienkäsittelymenetelmänä on laskeutusaltaat (5 kpl), sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Isonevan laskeutusallas 1:n tarkkailu aloitettiin 31.5.2010. Vuonna 2010 Isonevan laskeutusaltaalta 1 otettiin näytteitä touko-, heinä- ja syyskuussa. Vedenlaatu Isonevan laskeutusaltaalta 1 purkautuvan veden pitoisuudet olivat kiintoainetta lukuun ottamatta erittäin alhaiset (taulukko 80). Kiintoaineen keskiarvoa nostaa toukokuun korkea kiintoainepitoisuus.

Taulukko 80 Isonevan laskeutusaltaan 1 vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


23 31.5.2010 6,6 45 5,0 1300 45 2431 26.7.2010 7,0 8,3 460 17 9,638 13.9.2010 6,7 11 830 23 11

6,8 #DIV/0! 21 5,0 863 #DIV/0! 28 #DIV/0! #DIV/0! 156,7 #NUM! 11 830 #NUM! 23 #NUM! #NUM! 11

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama, valuma ja kuormitus Isonevan laskeutusaltaalla 1 mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä (taulukko 81). Näytteiden keskimääräinen virtaama oli 35 l/s ja keskimääräinen valuma oli 83 l/s km2.

16WWE0863 79

Valuma on huomattavasti suurempi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen keskiarvoon 13 l/s km2. Hetkelliset virtaamat kuitenkin heikentävät tulosten luotettavuutta. Myös netto-ominaiskuormitukset ovat korkeammat verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen vuosikuormitukseen (taulukko 81). Kuormituksia nostaa kevään huono veden laatu sekä korkea virtaama. Hetkellisten virtaamien käyttö sekä näytteiden vähäinen määrä heikentävät kuormitustulosten luotettavuutta. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 81 Isonevan laskeutusaltaan 1 alapuolinen kuormitus vuonna 2010.



31.5.2010 60,0 142,9 5554 160 5,6 5307 99 3,126.7.201013.9.2010 10,0 23,8 226 17,1 0,47 185 6,8 0,06

Keskiarvo 2010: 35 83 2890 89 3,0 2746 53 1,6Mediaani 2010: 35 83 2890 89 3,0 2746 53 1,6

Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


6.2.18 Peuralinnanneva (Isoneva) (Kyyjärvi) Isoneva sijaitsee Kyyjärven kunnan Peuralinnan kylässä. Matkaa Kyyjärven keskustaan on 6 km. Isosuon tuotantoalue sijaitsee Saarijärven reitin (14.6) Nopolanjoen valuma-alueella (14.645). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojalla Heinuanjärveen ja edelleen Nopolanjoen kautta Kyyjärveen. Peuralinnannevan 148 ha alueesta oli vuonna 2010 valmistelussa 147,7 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Peuralinnannevan turvetuotantoon 9.1.2008 (päätös nro 3/08/1, dnro ISY-2006-Y-258). Vesiensuojelurakenteena tuotantoalueella ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat (4 kpl) sekä ympärivuotisesti pumppauksella toimiva pintavalutuskenttä. Las-keutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja virtaamansäätöpadolla. Alapuolisen mittapisteen lisäksi näytteitä otettiin yläpuoliselta pisteeltä pintavalutuskentän puhdistustehon määrittämiseksi. Vedenlaatu Isosuon pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen veden laadut on esitetty taulukoissa 82 ja 75. Pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä on orgaanista ainesta enemmän kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010. Muutoin pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu on parempaa verrattuna keskiarvoon.

Vuonna 2010 pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli erittäin hapanta (pH 4,2). Kalojen lisääntymisessä alkaa ilmetä ongelmia, kun pH on 5 tai sitä alhaisempi. Kaikille kalalajeille pH 4 on yleensä tappava.

16WWE0863 80

Taulukko 82 Isosuon pintavalutuskentän yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l46 9.11.2009 6,1 59 1800 110 4247 19.11.2009 5,9 160 1600 130 4749 2.12.2009 5,3 22 1700 66 594 15.12.2009 5,7 23 3000 91 589 21.1.2010 5,8 28 2300 1400 70 27 6,5 4213 18.2.2010 5,8 25 2200 71 3816 22.3.2010 5,8 70 14 2200 1300 98 34 9,9 3717 15.4.2010 5,3 150 12 1500 110 3818 22.4.2010 5,3 120 14 2200 1100 110 23 6,2 4519 29.4.2010 6,0 160 18 1800 140 4321 6.5.2010 6,0 100 13 2300 830 140 33 6,6 5823 27.5.2010 5,5 53 17 2600 120 7325 10.6.2010 6,3 31 19 2100 110 5429 28.6.2010 6,4 74 14 1800 510 120 23 5,6 4731 5.7.2010 6,3 130 21 1700 160 4933 19.7.2010 6,3 50 30 2300 170 6235 3.8.2010 6,3 21 10 2700 1300 70 14 5,4 5137 17.8.2010 6,1 24 12 2800 93 6339 31.8.2010 5,8 16 2700 86 6041 16.9.2010 5,7 58 2900 1200 89 11 4,7 6043 28.9.2010 5,5 19 2100 75 6643 12.10.2010 6,3 21 6,0 2000 79 47

5,9 64 15 2195 1091 105 24 6,4 525,9 52 14 2200 1200 104 23 6,2 50

Näytteitä: 22 kplTalvi 4 kpl 5,8 #DIV/0! 37 14 2425 1350 83 31 8,2 44Kevät 4 kpl 5,7 #DIV/0! 133 14 1950 965 125 28 6,4 46Kesä 9 kpl 6,1 #DIV/0! 51 18 2400 1003 113 16 5,2 58Syksy 5 kpl 5,8 #DIV/0! 56 6,0 1840 #DIV/0! 92 #DIV/0! #DIV/0! 52


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Taulukko 83 Isosuon pintavalutuskentän alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l46 9.11.2009 3,9 6,2 950 23 5647 19.11.2009 3,9 8,4 940 27 5249 2.12.2009 4,0 6,3 970 29 5451 15.12.2009 3,8 1,8 930 22 634 21.1.2010 3,9 2,4 1100 70 18 4,0 1,3 758 18.2.2010 3,8 1,3 2000 43 12013 22.3.2010 3,9 2,5 2500 470 55 21 4,2 14016 15.4.2010 4,5 58 12 880 57 3517 22.4.2010 4,3 22 9,2 1000 180 40 9,0 2,5 4318 29.4.2010 4,3 11 960 33 5219 6.5.2010 4,2 8,8 970 84 28 5,0 2,4 4922 27.5.2010 4,0 2,5 1300 27 4324 10.6.2010 4,2 2,8 1400 35 8127 28.6.2010 4,4 4,8 1600 18 49 5,0 3,2 8328 5.7.2010 4,2 4,5 1900 59 11030 19.7.2010 4,3 6,0 2000 84 11032 3.8.2010 4,1 6,8 2000 19 63 4,0 4,4 10034 17.8.2010 4,4 2,2 1300 33 6536 31.8.2010 4,5 1,8 1100 23 4838 16.9.2010 4,5 3,7 1100 200 29 4,0 2,0 4540 28.9.2010 4,5 2,0 1500 23 6142 12.10.2010 4,4 1,3 1100 21 48

4,2 7,6 1341 149 37 7 2,9 704,2 4,1 1100 84 31 5 2,5 59

Näytteitä: 23 kplTalvi 4 kpl 3,9 #DIV/0! 2,0 #DIV/0! 1633 270 35 13 2,8 100Kevät 4 kpl 4,3 #DIV/0! 25 11 953 132 40 7,0 2,5 45Kesä 9 kpl 4,3 #DIV/0! 3,9 #DIV/0! 1522 79 45 4,3 3,2 76Syksy 6 kpl 4,2 #DIV/0! 4,8 #DIV/0! 1092 #DIV/0! 25 #DIV/0! #DIV/0! 54


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

16WWE0863 81

Virtaama ja valuma Isosuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 17,3 l/s. Keskimääräinen valuma oli 11,3 l/s km2. Valuma on hieman alhaisempi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen valumaan (13 l/s km2) vuonna 2010.

Kuormitus Isosuon netto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta samaa tasoa kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010. Typen netto-ominaiskuormitus on noin 40 % pienempi ja fosforin noin puolet pienempi kuin pysyvillä asemilla keskimäärin. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 84 Isosuon pintavalutuskentän alapuolinen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona

pysyvien asemien netto-ominaiskuormitus vuonna 2010.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 17 2,2 0,06Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 66 14 0,36Vuosikuormitus (netto) g/ha d 45 8,6 0,15Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 24 5,0 0,13Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 16 3,1 0,06Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d 43 14 0,35 Puhdistusteho Isosuon pintavalutuskentän puhdistusteho näytteenottokerroittain on esitetty taulukossa 85. Pitoisuusvertailun perusteella oli puhdistusteho keskimäärin kiintoaineen osalta 88 %, kokonaistypen osalta 39 ja kokonaisfosforin osalta 64 %. Puhdistustehot olivat kiintoaineen ja fosforin osalta huomattavasti paremmat ja typen osalta samaa tasoa kuin Ihmeen (1994) mukaan pintavalutuskentillä keskimäärin (kiintoaine > 50 %, kok.typpi ja kok.fosfori > 40 %). Keskimääräiset puhdistustehot olivat ammoniumtypen osalta 86 %, fosfaattifosforin osalta 68 % ja raudan osalta 55 % Orgaanista ainesta kenttä ei poistanut.

Taulukko 85 Isosuon pintavalutuskentän puhdistusteho v. 2010 Pvm


9.11.2009 59 6,2 89 % 1800 950 47 % 110 23 79 %19.11.2009 160 8,4 95 % 1600 940 41 % 130 27 79 %2.12.2009 22 6,3 71 % 1700 970 43 % 66 29 56 %15.12.2009 23 1,8 92 % 3000 930 69 % 91 22 76 %21.1.2010 28 2,4 91 % 2300 1100 52 % 70 18 74 %18.2.2010 25 1,3 95 % 2200 2000 9 % 71 43 39 %22.3.2010 70 2,5 96 % 2200 2500 -14 % 98 55 44 %15.4.2010 150 58,0 61 % 1500 880 41 % 110 57 48 %22.4.2010 120 22,0 82 % 2200 1000 55 % 110 40 64 %29.4.2010 160 11,0 93 % 1800 960 47 % 140 33 76 %6.5.2010 100 8,8 91 % 2300 970 58 % 140 28 80 %27.5.2010 53 2,5 95 % 2600 1300 50 % 120 27 78 %10.6.2010 31 2,8 91 % 2100 1400 33 % 110 35 68 %28.6.2010 74 4,8 94 % 1800 1600 11 % 120 49 59 %5.7.2010 130 4,5 97 % 1700 1900 -12 % 160 59 63 %19.7.2010 50 6,0 88 % 2300 2000 13 % 170 84 51 %3.8.2010 21 6,8 68 % 2700 2000 26 % 70 63 10 %17.8.2010 24 2,2 91 % 2800 1300 54 % 93 33 65 %31.8.2010 16 1,8 89 % 2700 1100 59 % 86 23 73 %16.9.2010 58 3,7 94 % 2900 1100 62 % 89 29 67 %28.9.2010 19 2,0 89 % 2100 1500 29 % 75 23 69 %12.10.2010 21 1,3 94 % 2000 1100 45 % 79 21 73 %Keskiarvo: 64 7,6 88 % 2195 1341 39 % 105 37 64 %Mediaani: 52 4,1 91 % 2200 1100 44 % 104 31 68 %Minimi: 16,0 1,3 61 % 1500 880 -14 % 66 18 10 %

Maksimi: 160 58 97 % 3000 2500 69 % 170 84 80 %


16WWE0863 82

6.2.19 Savonneva (Kyyjärvi) Savonnevan tuotantoalueen (lo3) valmistelut aloitettiin vuonna 1979 ja tuotanto 1980. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä. Savonnevan turvetuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 14/03/1, dnro 2002/239, myönnetty 14.3.2003). Savonnevan tarkkailuasema sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.674). Mittapadon valuma-alue on 111,0 ha, josta tuotannossa oli 103,0 ha. Virtaama ja valuma Savonnevan tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 13,6 l/s (v. 2009 20,6 l/s) ja keskivaluma 12,2 l/s km2 (v. 2009 18,5 l/s km2). Suurimmat valumat olivat telog-datan mukaan huhtikuussa (yli 200 l/s km2). Näissä tilanteissa on mahdollisesti esiintynyt padotusta, vaikkakaan näytteenottajat eivät ole sellaista kirjanneet vuonna 2010. Pienimmät valumat mitattiin kesällä (0 l/s km2). Kevään tulvahuippu alkoi huhtikuun alkupäivinä ja kesti yli kuukauden (kuva 19).

Savonneva 1.11.2009 - 31.10.2010 valuma(22.3-29.4.2010 käytetty Peuralinnannevan virtaamatietoja)

0

50

100

150

200

1.11

.09

1.12

.09

1.1.

10

1.2.

10

1.3.

10

1.4.

10

1.5.

10

1.6.

10

1.7.

10

1.8.

10

1.9.

10

1.10

.10

pvm

l/s k

m2

Kuva 19 Savonnevan tarkkailuaseman valumat vuonna 2010

Vedenlaatu Vuonna 2010 Savonnevalta purkautuvan veden laatu oli kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta hieman pysyvien tarkkailuasemien keskimääräistä laatua alhaisemmat. Ravinne- ja rautapitoisuudet olivat hieman yli ominaiskuormitussoiden keskitason. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen pitoisuus oli alentunut, muuten pitoisuudet olivat hieman korkeammat (taulukko 86).

16WWE0863 83

Taulukko 86 Savonnevan tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l46 9.11.2009 6,5 4,0 1900 65 3547 19.11.2009 6,6 2,0 2400 35 4749 2.12.2009 5,9 2,0 4500 47 7551 15.12.2009 6,1 6,0 2300 160 494 21.1.2010 6,6 14 2900 1600 180 110 13 388 18.2.2010 6,6 5,1 1500 89 3913 22.3.2010 6,3 8,0 2200 1100 80 26 5,7 5416 15.4.2010 5,9 6,0 1900 30 3217 22.4.2010 5,7 5,6 2600 940 38 6 1,5 5118 29.4.2010 6,0 1,6 1500 33 4119 6.5.2010 6,0 2,4 1600 260 36 7 1,8 4422 27.5.2010 6,0 3,2 2700 61 9024 10.6.2010 6,3 4,3 1300 44 6127 28.6.2010 6,7 21 15 1400 69 73 17 5,6 6128 5.7.2010 6,5 23 20 1400 95 7330 19.7.2010 6,7 12 2000 110 7832 3.8.2010 6,6 5,2 1500 110 72 20 5,6 6134 17.8.2010 6,0 5,0 3100 65 9436 31.8.2010 6,1 2,8 1600 43 5538 16.9.2010 6,1 7,7 2200 740 50 10 3,3 6640 28.9.2010 5,5 3,0 3600 32 8242 12.10.2010 6,1 4,0 1700 50 49

6,2 6,7 17,5 2173 688 68 28 5,2 586,1 5,1 17,5 1950 740 56 17,0 5,6 556,0 3,5 8,8 9,0 1725 541 69 12 2,3 48

Näytteitä: 22 kpl 6,0 6,2 10 1855 729 82 28 3,7 47Talvi 4 kpl 6,4 #DIV/0! 8,3 #DIV/0! 2225 1350 127 68 9,4 45Kevät 4 kpl 5,9 #DIV/0! 3,9 #DIV/0! 1900 600 34 6,5 1,7 42Kesä 9 kpl 6,3 #DIV/0! 9,4 18 1911 306 68 16 4,8 71Syksy 5 kpl 6,1 #DIV/0! 3,0 #DIV/0! 2820 #DIV/0! 46 #DIV/0! #DIV/0! 58


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010 Kuormitus Savonnevan netto-ominaiskuormitus oli vuonna 2010 kiintoaineen osalta kolmanneksen alle keskimääräisen tason. Typen ja fosforin kuormitukset olivat hieman alhaisemmat keskiarvoon nähden(taulukko 87). Kiintoaineen nettokuormitus oli suurimmillaan talvella (48 g/ha d). Myös fosforin netto-ominaiskuormitus oli suurimmillaan talvella ja typen keväällä. Pienimmillään netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta syksyllä, typen osalta talvella ja fosforin osalta keväällä. Kuormitukset olivat kuitenkin jakautuneet tasaisesti eri jakosoille. Savonnevan netto-ominaiskuormitus laskivat kiintoaineen ja fosforin osalta edellisvuodesta. Typpipitoisuus puolestaan hieman kasvoi edellisvuoteen nähden (kuva 20).

Taulukko 87 Savonnevan tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvon pysyvien asemien netto-ominaiskuormitus vuonna 2010.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 6,2 2,3 0,06Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 50 18 0,52Vuosikuormitus (netto) g/ha d 29 13,1 0,31Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 18 6,7 0,19Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 11 4,8 0,11Om.kuorm.suot 2010 netto g/ha d 43 14 0,35

16WWE0863 84

Kiintoaine

020

4060

80100

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

dTyppi

0

5

10

15

20

25

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Fosfori

0,000,100,200,300,400,500,600,70

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Kuva 20 Savonnevan nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2003 - 2010

6.2.20 Saarisuo, Ristisuon Turve Oy (Multia) Saarisuon tuotantoalueen tuotanto on alkanut vuonna 1993. Kaikki kuivatusvedet johdetaan virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden kautta. Saarisuon turvetuotannolla on voimassa oleva ympäristölupa nro 47/03/1, joka on myönnetty Vapo Oy:lle 13.8.2003. Alueen vuokrasopimukset ovat olleet voimassa 31.12.2007 saakka. Sen jälkeen alueen hallinta on siirtynyt takaisin alueen omistajille, jotka ovat vuokranneet tuotantoalueen Ristisuon Turve Oy:lle. Saarisuon turvetuotantoalueella on Itä-Suomen aluehallintaviraston ympäristölupavastuualueen myöntämä ympäristölupa (dnro ISAVI/28/04.08/2010, myönnetty 5.3.2010). Saarisuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Jämsän reitillä ja siellä tarkemmin Pengerjoen alueen Kulhanjoen valuma-alueella (14.544).

Vuonna 2010 tarkkailua suoritettiin laskeutusaltaiden 3 ja 4 alapuolelta. Molemmilta laskeutusaltailta näytteitä otettiin yhteensä 11 kpl.

6.2.20.1 Saarisuo laskeutusallas 3, Ristisuon Turve Oy (Multia)

Vedenlaatu Vuonna 2010 Saarisuon laskeutusaltaalta 3 purkautuvan veden kiintoaine-, ammoniumtyppi ja rautapitoisuudet olivat hieman pysyvien asemien keskiarvoa korkeammat. Orgaanisen aineksen määrä oli alhainen, muutoin pitoisuudet olivat samaa tasoa pysyvien asemien keskiarvoon nähden (taulukko 88).

16WWE0863 85

Taulukko 88 Saarisuon laskeutusaltaan 3 vedenlaatu vuonna 2010. pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori

pvm 25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

10.5.2010 7,0 6,1 6,8 1 780 1 400 89 52 5,9 1717.5.2010 6,6 5,9 7,2 1 950 74 2625.5.2010 6,4 4,7 12 3 620 2 100 96 14 3,8 5610.6.2010 6,9 6,3 11 1 390 57 1421.6.2010 6,8 6 7 1 800 60 217.7.2010 6,7 6,2 14 1 100 490 50 20 4,7 1320.7.2010 6,8 6,2 13 1 350 53 229.8.2010 6,5 5,6 16 3 020 81 4023.8.2010 6,7 6,5 15 1 450 650 67 20 6,1 197.9.2010 6,8 6,2 41 33 1 280 74,7 1921.9.2010 6,4 4,7 19 3 250 100 56

Keskiarvo 2010: 6,7 5,9 14,7 33 1999 1160 73 26,5 5,1 27Mediaani 2010: 6,7 6,1 13,0 1780 1025 74 20,0 5,3 21Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot: 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

Virtaama ja valuma Saarisuon laskeutusaltaalta 3 mitattiin näytteenoton yhteydessä hetkelliset virtaamat (taulukko 89). Kuormitus Saarisuon laskeutusaltaan 3 kuormitus on esitetty taulukossa 89. Kuormitukset ovat korkeammat kuin Vapon ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2010. Tulosten luotettavuutta heikentää hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 113.

Taulukko 89 Saarisuon laskeutusaltaan 3 kuormitus vuonna 2010.



10.5.2010 30 79 464 121 6,1 327 87 4,717.5.2010 20 53 327 89 3,4 236 66 2,525.5.2010 20 53 546 165 4,4 455 142 3,510.6.2010 15 39 375 47 1,9 307 30 1,321.6.2010 0 0 0 0 0,0 0 0 0,007.7.2010 10 26 318 25 1,1 273 14 0,720.7.2010 3 8 89 9 0,4 75 6 0,29.8.2010 0 0 0 0 0,0 0 0 0,023.8.2010 3 8 102 10 0,5 89 6,5 0,327.9.2010 10 26 932 29 1,7 887 18 1,221.9.2010 8 21 346 59 1,8 309 50 1,5

Keskiarvo 2010: 11 28 318 50 1,9 269 38 1,4Mediaani 2010: 10 26 327 29 1,7 273 18 1,2Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


6.2.20.2 Saarisuo laskeutusallas 4, Ristisuon Turve Oy (Multia) Vedenlaatu Vuonna 2010 Saarisuon laskeutusaltaalta 4 purkautuvan veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeammat verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. muutoin

16WWE0863 86

pitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman korkeammat pysyvien asemien keskiarvoon nähden (taulukko 90).

Taulukko 90 Saarisuon laskeutusaltaan 4 vedenlaatu vuonna 2010. pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori

pvm 25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

10.5.2010 6,5 3,6 19 1 790 470 154 17 3,3 4517.5.2010 6,3 3,6 12 1 770 123 5725.5.2010 5,0 3,6 45 38 4 470 1 700 160 9 2,4 11010.6.2010 6,8 4,3 11 1 250 80 3221.6.2010 6,7 4,2 8,6 1 440 92 497.7.2010 6,8 5,3 8,0 450 < 5 110 40 4,3 3420.7.2010 6,8 5,6 5,2 974 162 429.8.2010 5,8 4,4 26 21,3 5 100 250 12023.8.2010 6,4 4,9 8,4 3 230 1 400 158 50 4,8 897.9.2010 6,0 3,9 11 3 730 165 9621.9.2010 5,5 4,0 8,9 4 610 124 110

Keskiarvo 2010: 6,2 4,3 14,8 29,7 2619 1190 143 29,0 3,7 59Mediaani 2010: 6,4 4,2 11,0 1790 1400 154 28,5 3,8 49Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot: 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

Virtaama ja valuma Saarisuon laskeutusaltaalta 4 mitattiin näytteenoton yhteydessä hetkelliset virtaamat (taulukko 91). Kuormitus Saarisuon laskeutusaltaan 4 kuormitus on esitetty taulukossa 91. Kuormitukset ovat korkeammat kuin Vapon ominaiskuormitussoilla keskimäärin vuonna 2010. Tulosten luotettavuutta heikentää hetkellisten virtaamien käyttö. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 113.

Taulukko 91 Saarisuon laskeutusaltaan 4 kuormitus vuonna 2010.



10.5.2010 15 39 648 61 5,3 580 44 4,617.5.2010 20 53 546 80 5,6 455 58 4,725.5.2010 20 53 2046 203 7,3 1955 181 6,410.6.2010 20 53 500 57 3,6 409 34 2,721.6.2010 0,0 0,0 0 0 0,0 0 0 0,07.7.2010 5,0 13 91 5 1,3 68 -1 1,020.7.2010 3,0 7,9 35 7 1,1 22 3 1,09.8.2010 0,0 0,0 0 0 0,0 0 0 0,023.8.2010 1,0 2,6 19 7 0,4 15 6 0,37.9.2010 5,0 13 125 42 1,9 102 37 1,621.9.2010 7,0 18 142 73 2,0 110 65 1,7

Keskiarvo 2010: 8,1 23 377 49 2,6 338 39 2,2Mediaani 2010: 5,0 13 125 42 1,9 102 34 1,6Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


16WWE0863 87

6.2.21 Haukisuo, Autosen Urakointi ja Saneeraus Oy:n ja Martinsuon Turve Oy (Multia) Haukisuo on yksityinen Autosen Urakointi ja Saneeraus Oy:n ja Martinsuon Turve Oy:n tuotantoalue Multialla. Haukisuon tarkkailuasema sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.546). Pinta-ala on 88 ha, josta oli vuonna 2010 tuotannossa 83 ha ja loppu oli poistunut. Haukisuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (dnro ISY-2003-Y-161, myönnetty 5.3.2004). Haukisuon kuormitustarkkailunäytteet otetaan tuotantoalueen ylä- ja alapuolisilta tarkkailupisteiltä. Yläpuolisen mittapadon valunta-alue on 270 ha, alapuolisen 730 ha. Näytteitä otetaan seitsemän kertaa vuodessa, huhti- lokakuun aikana. Vedenlaatu Haukisuon tarkkailuaseman ylä- ja alapuolinen veden laatu on esitetty taulukoissa 92 ja 93. Haukisuon yläpuolisen pisteen pitoisuudet olivat huomattavasti alhaisemmat verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon. Alapuolisen pisteen vedessä oli orgaanista ainesta saman verran pysyvien asemien keskiarvoon nähden. Muutoin pitoisuudet olivat huomattavasti pienemmät (taulukko 93). Ylä- ja alapuolisen pisteen vesi oli hieman hapanta.

Taulukko 92 Haukisuon tarkkailuaseman yläpuolinen vedenlaatu vuonna 2010. pH Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori

pvm 25°C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

29.4.2010 4,8 1,7 755 18 26 4 1,2 3417.5.2010 4,8 < 1 522 34 15 4 1,1 3423.6.2010 5,0 < 1 589 19 18 5 1,1 3413.7.2010 5,2 17 850 170 110 34 6,3 6730.8.2010 5,0 < 1 529 190 19 8 2,3 2521.9.2010 5,0 1,6 588 38 18 3 7,1 3019.10.2010 4,8 < 1 630 15 14 3 1,2 39

Keskiarvo 2010: 4,9 6,8 638 69 31 9 2,9 38Mediaani 2010: 5,0 1,7 589 34 18 4 1,2 34Keskiarvo 2009:

Om.kuorm. 2010 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51 Taulukko 93 Haukisuon tarkkailuaseman alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010.

pH Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori

pvm 25°C mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

29.4.2010 5,0 1,1 662 54 22 5 1,3 3417.5.2010 5,1 1,0 838 140 26 5 1,8 4223.6.2010 5,3 2,9 758 120 34 9 2,0 4113.7.2010 5,9 13 1 100 430 110 40 9,6 9030.8.2010 5,0 2,0 1 290 20 36 3 5,6 5321.9.2010 4,6 1,7 1 410 260 28 6 1,7 6119.10.2010 5,0 3,2 1 200 190 31 7 2,0 38

Keskiarvo 2010: 5,1 3,6 1037 173 41 11 3,4 51Mediaani 2010: 5,0 2,0 1100 140 31 6 2,0 42Keskiarvo 2009:

Om.kuorm. 2010 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51 Virtaama ja valuma Haukisuon tarkkailuaseman ylä- ja alapuolella mitattiin näytteenoton yhteydessä hetkelliset virtaamat (taulukot 94 ja 95).

16WWE0863 88

Yläpuoleisen pisteen keskimääräinen virtaama oli 43 l/s ja valuma 16 l/s km², joka on hieman pysyvien asemien keskivalumaa korkeampi (13 l/s km²). Virtaamia ei saatu määritettyä kesä- ja lokakuussa, lokakuussa pisteellä oli seisova vesi. Haukisuon alapuolisen tarkkailuaseman keskimääräinen virtaama oli 66 l/s ja valuma 9,0 l/s km² joka on hieman pysyvien asemien keskivalumaa alhaisempi (13 l/s km²). Virtaamia ei saatu mitattua kesäkuussa. Kuormitus Haukisuon tarkkailuaseman ylä- ja alapuolisen pisteen kuormitukset on esitetty taulukoissa 94 ja 95. Kuormitukset ovat erittäin alhaiset verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen kuormitukseen vuonna 2010. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 113.

Taulukko 94 Haukisuon tarkkailuaseman yläpuolinen kuormitus vuonna 2010.

Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. Kiinto- Kok. Kok.Päivä Q aine typpi fosf. aine typpi fosf.

l/s l/s km2 g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d

29.4.2010 120 44 65 29,0 1,00 -12 10 0,2317.5.2010 60 22 10,0 0,29 0,4 -0,1023.6.201013.7.2010 10 3,7 54 2,7 0,35 48 1,1 0,2930.8.2010 3 1 0,5 0,02 0,0 0,0021.9.2010 24 8,9 12 4,5 0,14 -3 0,7 -0,0219.10.2010

Keskiarvo 2010: 43 16 44 9,4 0,36 11 2,4 0,08Mediaani 2010: 24 8,9 54 4,5 0,29 -3 0,7 0,00Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


Taulukko 95 Haukisuon tarkkailuaseman alapuolinen kuormitus vuonna 2010.

Virtaama Valuma Kiinto- Kok. Kok. Kiinto- Kok. Kok.Päivä Q aine typpi fosf. aine typpi fosf.

l/s l/s km2 g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d g / ha d

29.4.2010 200 27 26 15,7 0,52 -21 4 0,0517.5.2010 120 16 14 11,9 0,37 -14 5 0,0923.6.201013.7.2010 10 1,4 15 1,3 0,13 13 0,71 0,1130.8.2010 30 4,1 7 4,6 0,13 0 2,8 0,0621.9.2010 30 4,1 6 5,0 0,10 -1,1 3,2 0,0319.10.2010 25 3,4 9 3,6 0,09 3,6 2,1 0,03

Keskiarvo 2010: 69 9,5 13 7,0 0,22 -3,3 2,9 0,06Mediaani 2010: 30 4,1 12 4,8 0,13 -0,5 3,02 0,05Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


6.2.22 Umpilammensuo (petäjävesi) Petäjäveden Umpilamminsuon alueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 83/04/1, dnro ISY-2004-Y-2, myönnetty 8.9.2004). Umpilamminsuo sijaitsee Petäjävedellä ja se kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen Keuruun reitin Asunnanjärven Pohjoisjärven valuma-alueelle (35.681). Umpilammensuo on valmistelussa oleva alue ja vuonna

16WWE0863 89

2009 valmistelussa oli 33,7 ha. Umpilammensuolla suoritetaan tarkkailua pintavalutuskenttien 1 ja 2 alapuolisilta pisteiltä. Tarkkailut pintavalutuskentillä aloitettiin 20.1.2010. Vedenlaatu Taulukossa 97 on esitetty pintavalutuskentän 2 veden laatu. Kentältä saatiin vain 3 näytettä, koska kaivossa ei ollut vettä.

Taulukko 96 Umpilammensuon pintavalutuskenttä 1:n vedenlaatu vuonna 2010. Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l4 20.1.2010 ei vettä. Kaivo jäässä.13 23.3.2010 ei vettä. Kaivo jäässä.16 14.4.2010 ei vettä.17 22.4.2010 ei vettä.18 28.4.2010 ei vettä.19 5.5.2010 ei vettä.22 25.5.2010 ei vettä.24 9.6.2010 ei vettä26 23.6.2010 ei vettä28 7.7.2010 ei vettä30 19.7.2010 ei vettä33 11.8.2010 ei vettä35 26.8.2010 ei vettä37 8.9.2010 ei vettä39 21.9.2010 ei vettä41 5.10.2010 4,0 0,7 730 21 17 7 0,42 6843 19.10.2010 4,0 0,4 620 31 15 7 0,47 56

4,0 0,6 #DIV/0! 675 26 16 7 0,4 624,0 0,6 #NUM! 675 26 16 7 0,4 62


Taulukko 97 Umpilammensuon pintavalutuskenttä 2:n vedenlaatu vuonna 2010. Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l4 20.1.2010 ei vettä. Kaivo jäässä.13 23.3.2010 ei vettä. Kaivo jäässä.16 14.4.2010 4,3 3,3 560 39 36 8 0,33 2817 22.4.2010 4,2 1,7 830 120 50 14 0,32 4218 28.4.2010 4,3 6,5 940 84 65 9 0,38 5419 5.5.2010 4,1 2,6 930 91 45 12 0,32 5522 25.5.2010 4,0 3 1000 53 30 0 0,55 7824 9.6.2010 4,1 5,2 960 25 22 8 0,46 8626 23.6.2010 4,1 0,3 1000 22 22 8 0,41 7828 7.7.2010 ei vettä.30 19.7.2010 ei vettä.33 11.8.2010 4,0 4,3 1600 91 67 20 0,88 12035 26.8.2010 3,9 2 1100 56 32 7 0,7 8337 7.9.2010 4,0 0,9 900 25 17 5 0,72 7939 21.9.2010 3,9 0,6 1000 41 17 6 0,84 9141 5.10.2010 3,9 0,5 910 28 16 7 0,55 8443 19.10.2010 4,0 0,4 730 38 12 5 0,59 63

4,1 2,4 #DIV/0! 958 55 33 8 0,5 724,0 2,0 940 41 30 8 0,6 78


Virtaama, valuma ja kuormitus Umpilammensuon pintavalutuskentällä 2 mitattiin hetkelliset virtaamat näytteenoton yhteydessä. Virtaamat olivat erittäin alhaiset varsinkin kesällä. Näytteiden keskivirtaama oli 3,0 l/s ja keskivaluma 7,7 l/s km², joka on huomattavasti pienempi pysyvien asemien keskimääräiseen virtaamaan nähden vuonna 2010 (13 l/s km²).

16WWE0863 90

Umpilammensuon tarkkailu aloitettiin 19.4.2010, joten kuormituslaskennassa on laskettu jakson kuormitus. Kuormitukset olivat erittäin alhaiset verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen kuormitukseen vuonna 2010 (taulukko 98). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 98 Umpilammensuon pintavalutuskentän 2 alapuolinen kuormitus jaksolla 20.1.-31.10.2010. (Kuormitus laskennassa käytetty jakson pituutta 284d). Vertailuarvoina Vapon pysyvien tarkkailuasemien vuosikuormitus.

Kiintoaine Typpi Fosfori

Keskikuormitus kg/d 0,5 0,2 0,01Jakson kuormitus (brutto) g/ha d 15 4,9 0,16Jakson kuormitus (netto) g/ha d 1,3 1,6 0,03Jakson kuormitus (brutto) kg/ha 4,2 1,4 0,05Jakson kuormitus (netto) kg/ha 0,4 0,5 0,01Om.kuorm. 2010 vuosi netto g/ha d 43 14 0,35

6.2.23 Valkeissuo (Petäjävesi) Vapo Oy:n Valkeissuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1982 ja tuotanto 1997. Valkeissuolla vuonna 2010 oli tuotannossa 46,9 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on virtaaman säätö. Valkeissuolla on Itä- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 112/04/1, dnro ISY-2003-Y-254, myönnetty 20.12.2004). Valkeissuon tarkkailuasema sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.268). Mittapadon valuma-alue on 66,4 ha, josta tuotantoalaa on 47,0 ha. Virtaama ja valuma Valkeissuon tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 9,2 l/s ja keskivaluma 13,8 l/s km2 (v. 2009 17,5 l/s km2). Vuodenajoittain suurin valuma mitattiin keväällä (411 l/s km2) ja pienin virtaama talvella (0 l/s km2). Kevättulva alkoi huhtikuun alussa. Korkeita valumia oli myös syksyllä 2009(kuva 21). Valkeissuolla jouduttiin käyttämään useaan otteeseen Läyniönsuon virtaamatietoja mittarivian vuoksi. Kohteelle asennettiin 9.4.2010 uusi mittari.

Valkeissuo valuma 1.11.2009 - 31.10.2010(16.11 - 26.12.2009 ja 20.1 -9.4.2010 käytetty Läyniönsuon virtaamatietoja)

050

100150200250300

1.11

.09

1.12

.09

1.1.

10

1.2.

10

1.3.

10

1.4.

10

1.5.

10

1.6.

10

1.7.

10

1.8.

10

1.9.

10

1.10

.10

pvm

l/s k

m2

411 l/s km²

Kuva 21 Valkeissuon tarkkailuaseman valumat hydrologisena vuonna 2010

16WWE0863 91

Vedenlaatu Vuonna 2010 Valkeissuolta purkautuvan veden pitoisuudet olivat kiintoaineen, typpiyhdisteiden ja raudan osalta korkeammat verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen veden laatuun vuonna 2010. Muiden parametrien osalta pitoisuudet olivat samaa tasoa tai paremmat keskiarvoon nähden. Vuoteen 2009 verrattuna pitoisuudet olivat fosfori yhdisteitä lukuun ottamatta nousseet (taulukko 99).

Taulukko 99 Valkeissuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010 Vko Pvm Vedenlaatu


25°C mS/m mg/l häv. mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l45 2.11.2009 5,9 6,6 4900 56 6147 16.11.2009 6,5 8,5 3500 63 3949 3.12.2009 5,3 2,8 4100 47 5551 14.12.2009 6,1 2,5 2900 60 434 20.1.2010 6,3 16 4100 3100 100 54 9,9 428 18.2.2010 6,3 17 4000 97 3213 23.3.2010 6,2 7,0 3400 2400 68 24 5,4 2816 14.4.2010 5,0 8,4 1200 29 2217 22.4.2010 5,3 12 3,8 2100 950 47 7,0 1,6 3518 28.4.2010 5,9 7,4 1700 45 3219 5.5.2010 5,6 6,4 3300 1300 62 7,0 1,7 4422 25.5.2010 5,0 8,8 3600 69 7724 9.6.2010 6,4 36 12 1900 65 5126 21.6.2010 6,2 17 2200 710 81 12 3,9 5528 7.7.2010 6,2 10 2300 93 6330 20.7.2010 6,3 14 2600 140 6633 11.8.2010 6,3 11 4800 2600 98 21 4,6 7635 25.8.2010 6,5 3,9 3600 73 5637 7.9.2010 6,5 3,3 3000 47 4639 21.9.2010 5,1 3,9 6000 3400 45 6,0 2,2 8541 5.10.2010 6,1 24 8,4 4000 69 6243 19.10.2010 5,9 16 4200 47 53

6,0 11 8,1 3336 2066 68 19 4,2 516,2 8,7 8,4 3450 2400 64 12 3,9 526,0 3,5 11 12 2333 1168 81 26 3,4 44

Näytteitä: 22 kpl 6,0 6,2 10 1855 729 82 28 3,7 47Talvi 4 kpl 6,2 #DIV/0! 11 #DIV/0! 3600 2750 81 39 7,7 36Kevät 4 kpl 5,5 #DIV/0! 8,6 3,8 2075 1125 46 7,0 1,7 33Kesä 8 kpl 6,2 #DIV/0! 13 12 3000 1655 83 17 4,3 61Syksy 6 kpl 5,8 #DIV/0! 10 8,4 4450 3400 55 6,0 2,2 59


6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51Om.kuorm. 2010

Kuormitus Valkeissuon netto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen osalta noin 70 % suuremmat, typen osalta yli kaksinkertaiset ja fosforin osalta noin 40 % suuremmat kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010 (taulukko 100). Edelliseen vuoteen verrattaessa kuormitukset olivat kasvaneet. Typen netto-ominaiskuormitus nousi korkeammaksi kuin kertaakaan aikaisemmin. (kuva 22). Kiintoaineen osalta Netto-ominaiskuormitukset olivat suurimmillaan keväällä (123 g/ha d), kokonaistypen osalta talvella (61 g/ha d) ja fosforin osalta myös talvella (1,0g/ha d). Kaikkien netto-ominaiskuormitukset olivat pienimpiä kesäjaksolla (kiintoaine:49 g/ ha d typpi: 13 g/ ha d ja fosfori: 0,25 g/ ha d ).

16WWE0863 92

Taulukko 100 Valkeissuon tarkkailuaseman kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvoina pysyvien asemien netto-ominaiskuormitus vuonna 2010.

Kiintoaine Typpi FosforiKeskikuormitus kg/d 6,8 2,4 0,045Vuosikuormitus (brutto) g/ha d 97 39 0,74Vuosikuormitus (netto) g/ha d 73 33 0,50Vuosikuormitus (brutto) kg/ha a 35 14,3 0,27Vuosikuormitus (netto) kg/ha a 27 12,2 0,18Om.kuorm.suot 2010 netto g/ha d 43 14 0,35

Kiintoaine

020406080

100120

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Typpi

05

101520253035

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Fosfori

0,000,100,200,300,400,500,600,70

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

g/ha

d

Kuva 22 Valkeissuon nettokuormitusten (g/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2003-2010

6.2.24 Valkeissuo-Vuorimäki, Mikko Survo (Petäjävesi) Mikko ja Marja-Leena Survon Valkeissuon-Vuorimäen turvetuotantoalueen tuotanto aloitettiin vuonna 1996. Survon Valkeissuolla oli vuonna 2010 tuotannossa 42 ha. Survon Valkeissuo koostuu tuotannossa olevasta 22 ha:n lohkosta ja suunnitelluista lohkoista 2 (6,6 ha) ja 3 (14,4 ha; pohjoispuolella) Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on lohkoilla 1 ja 2 laskeutusaltaat sekä sarkaojissa lietetaskut ja päisteputkipidättimet. Lohkon 3 vesienkäsittelyä tehostetaan pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan lohkoilta 1 ja 2 (valuma-alue yhteensä 32 ha) Kukkopuroon, josta ne kulkeutuvat Kinnaslampeen ja edelleen Turvakkojokeen, Koveroiseen ja Vesankajärveen. Lohkolta 3 (valuma-alue 15 ha) kuivatusvedet johdetaan Pieni-Mustaan ja edelleen Iso-Mustan kautta Vasarainen – Uhkulampi – Kolujärvi – Suolijärvi –reittiä pitkin Koveroiseen ja sieltä Vesankajärveen. Survon Valkeissuo-Vuorimäellä on Itä- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 112/04/1, dnro ISY-2003-Y-254, myönnetty 20.12.2004). Velvoitetarkkailu toteutetaan Vapon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi kuntoonpanovuosina sekä tuotantovaiheen aikana kahtena vuotena tulee suorittaa päästötarkkailua lohkolla 3. Näytteet on otettava pintavalutuskentän alapuolelta touko-syyskuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi on otettu laskeutusaltaan alapuolelta näyte huhtikuussa, ennen kuin vesien johtaminen pintavalutuskentälle aloitetaan. Vuonna 2010 tarkkailu suoritettiin lohkon 3 pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä, huhtikuun näyte otettiin laskeutusaltaan alapuolelta. Valkeissuon-Vuorimäen eteläpuolella sijaitsevan Vapo Oy:n Valkeissuon 54 ha:n turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan samaa reittiä kuin Survon Valkeissuon lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet.

16WWE0863 93

Vedenlaatu Valkeissuon lohkon 3 pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatu on esitetty taulukossa 101. Vedessä oli orgaanista ainesta enemmän ja kokonaisfosforia hieman enemmän kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010. Muilta osin pitoisuudet olivat pienemmät verrattuna keskiarvoon. Pintavalutuskentältä purkautuva vesi oli hapanta (pH 4,6). Kalojen lisääntymisessä alkaa ilmetä ongelmia, kun pH on 5 tai sitä alhaisempi. Kaikille kalalajeille pH 4 on yleensä tappava.

Taulukko 101 Valkeissuon lohkon 3 pintavalutuskentän vedenlaatu vuonna 2010 pH Kiinto- Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn aine typpi typpi fosfori fosfori

pvm 25°C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l

14.4.2010 * 4,6 11 1 240 56 4525.5.2010 4,5 14 1 340 52 6621.6.2010 4,7 < 1 1 190 47 7020.7.2010 5,0 5 2 680 173 11026.8.2010 4,3 1,5 1 480 66 7621.9.2010 4,3 2 2 150 51 82

Keskiarvo 2010: 4,6 6,7 1680 #DIV/0! 74 #DIV/0! #DIV/0! 75Mediaani 2010: 4,6 5,0 1410 #NUM! 54 #NUM! #NUM! 73Keskiarvo 2009: - - - - -Om.kuorm. 2010 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51 * näyte laskeutusaltaan alapuolelta, vedet johdettiin pintavalutuskentälle vasta tuotantoaikana

Virtaama ja valuma Valkeissuolta ei ollut virtaamatietoja vuodelta 2010. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 113.

6.2.25 Pyytneva (Pihtipudas) Pyytneva sijaitsee Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylässä noin 17 kilometriä Pihti-putaan kuntakeskuksesta koilliseen. Pyytnevan tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin (14.4) Saarijärven alueen Peninginjoen valuma-alueella (14.496). Vuonna 2010 Pyytnevalla oli tuotannossa 89,1 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Pyytnevan turvetuotantoon 8.2.2006 (päätös nro 21/06/1, dnro ISY-2004-Y-264). Vesiensuojelurakenteina ovat käytössä sarkaojien lietesyvennykset lietteenpidättimineen, kolme laskeutusallasta ja kolme virtaamansäätöpatoa. Pyytnevan tarkkailuasemalla tarkkailu aloitettiin 3.5.2010 Vedenlaatu Taulukossa 102 on esitetty Pyytnevan tarkkailuasemalta purkautuvan veden laatu. Kiintoaineen keskiarvoa nostaa 3.5.2010 mitattu erittäin korkea pitoisuus. Muuten Pyytnevan tarkkailuaseman vesi on laadultaan parempaa verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen veden laatuun vuonna 2010.

16WWE0863 94

Taulukko 102 Pyytnevan tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


19 3.5.2010 6,0 150 21 1600 160 3322 28.5.2010 5,7 2,9 5,1 900 30 34 5,0 1,7 3424 10.6.2010 6,5 3,9 440 13 2229 13.7.2010 7,1 8,3 1100 36 3232 2.8.2010 6,8 19 1200 63 3239 23.9.2010 6,0 9,2 1600 27 30

6,4 2,9 32,6 21 1140 30,0 55,5 5,0 1,7 30,56,3 2,9 8,8 21 1150 30,0 35,0 5,0 1,7 32,0

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama ja valuma Pyytnevalta ei mitattu virtaamia hydrologisena vuonna 2010. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

6.2.26 Mahasuo altaat 13 ja 15 (Pylkönmäki) Mahasuo sijaitsee Saarijärven Kaupungin (entisen Pylkönmäen kunnan) Kukon kylässä noin 10 kilometriä Pylkönmäen keskustasta lounaaseen. Mahasuon tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen (35) ja Kymijoen vesistöalueella (14). Laskuojan 6 vedet purkautuvat Kukonjoen alueen (35.634) vesistöön. Laskuojan 8 vedet ohjataan Kiminginjoen valuma-alueelle (35.637). Laskuojien 3, 4, 7, 9, 10 ja 11 vedet ohjautuvat Suorapuron valuma-alueelle (35.638) Laskuojan 12 vedet johdatetaan Selänpäänjoen valuma-alueelle (14.622). Kaikkiaan mahasuolla oli vuonna 2010 tuotannossa 156 ha. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mahasuon turvetuotantoon 28.11.2003 (päätös nro 84/03/1, dnro ISY-2003-Y-35). Vesiensuojelurakenteina ovat käytössä laskeutusaltaat (12 kpl) sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet ja yksi virtaamaa säätelevä kolmiopato. Mahasuolla tarkkailua suoritettiin altaiden 13 ja 15 mittausasemilta. Mahasuon laskeutusaltailla tarkkailu aloitettiin 6.5.2010. Vuonna 2010 näytteitä otettiin touko-, heinä- ja syyskuussa. Altaan 13 alapuolisen mittapadon valuma-alue on 17,5 ha ja altaan 15 alapuolisen mittapadon valuma-alue 64,7 ha. Vedenlaatu Mahasuon laskeutusaltaan 13 ja 15 purkautuva vesi oli laadultaan parempaa kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010 (taulukot 103 ja 104). Laskeutusaltaan 15 pH oli keskimääräistä korkeampi (6,9), lähellä neutraalia.

16WWE0863 95

Taulukko 103 Mahasuon laskeutusaltaan 13 vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


19 6.5.2010 5,9 1,4 1400 22 4029 14.7.2010 6,2 8,0 2000 80 5838 13.9.2010 6,6 4,4 2300 47 41

Keskiarvo 2010: 6,2 #DIV/0! 4,6 1900 #DIV/0! 50 #DIV/0! #DIV/0! 46Mediaani 2010: 6,2 #NUM! 4,4 2000 #NUM! 47 #NUM! #NUM! 41Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010 6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51

Taulukko 104 Mahasuon laskeutusaltaan 15 vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


19 6.5.2010 6,6 1,8 810 26 3029 14.7.2010 7,0 14 920 50 3038 13.9.2010 7,0 3,3 720 34 20

6,9 #DIV/0! 6,4 817 #DIV/0! 37 #DIV/0! #DIV/0! 277,0 #NUM! 3,3 810 #NUM! 34 #NUM! #NUM! 30

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama ja valuma Mahasuon laskeutusaltaiden 13 ja 15 alapuolisilta pisteiltä mitataan hetkelliset virtaamat näytteenoton yhteydessä. Laskeutusaltaan 13 keskimääräinen virtaama oli 2,3 l/s ja valuma 13,1 l/s km². Valuma on samaa tasoa pysyvien asemien keskimääräisen valuman kanssa (taulukko 105). Laskeutusaltaan 15 keskimääräinen virtaama oli 15 l/s ja valuma 23 l/s km². Valuma on hieman korkeampi pysyvien asemien keskimääräiseen valumaan nähden (taulukko 106).

Kuormitus Laskeutusaltaan 13 netto-ominaiskuormitus oli kiintoaineen osalta erittäin alhainen. Myös typen ja fosforin netto-ominaiskuormitukset olivat alle pysyvien asemien keskiarvon (taulukko 105). Laskeutusaltaan 15 netto-ominaiskuormitus oli puolestaan kiintoaineen osalta 25 % suurempi pysyvien asemien vuosikeskiarvoon nähden. Typen netto-ominaiskuormitus oli noin puolet pienempi ja fosforin noin kolmanneksen pienempi kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010 (taulukko 106). Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

16WWE0863 96

Taulukko 105 Mahasuon laskeutusaltaan 13 alapuoleisen pisteen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona pysyvien asemien netto-ominaiskuormitus vuonna 2010.



6.5.2010 5,8 32,6 39,4 39,4 0,6 -16,9 25,3 0,0614.7.2010 0,2 1,1 7,8 1,9 0,08 5,8 1,5 0,0613.9.2010 1,0 5,6 21,4 11,2 0,23 11,6 8,7 0,13

Keskiarvo 2010: 2,3 13,1 22,8 17,5 0,31 0,19 11,8 0,08Mediaani 2010: 1,0 5,6 21,4 11,2 0,23 5,8 8,7 0,06Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot 2010 13 64 19 0,57 43 14 0,35


Taulukko 106 Mahasuon laskeutusaltaan 15 alapuoleisen pisteen kuormitus vuonna 2010. Vertailuarvona pysyvien asemien netto-ominaiskuormitus vuonna 2010.


6.5.2010 30,0 46 72 32 1,0 -8,0 12,4 0,2414.7.2010 10,0 15 187 12 0,67 160 5,6 0,4013.9.2010 5,0 7,7 22 4,8 0,23 8,7 1,5 0,09

Keskiarvo 2010: 15,0 23 93,7 16,5 0,65 53,6 6,5 0,24Mediaani 2010: 10,0 15 72,1 12,3 0,67 8,7 5,6 0,24Keskiarvo 2009:Om.kuorm.suot 2010 13 64 19 0,57 43 14 0,35


6.2.27 Pajumäensuo (pylkönmäki) Pajumäensuo sijaitsee Saarijärven Kaupungin (entisen Pylkönmäen kunnan) Mahlun kylässä Pylkönmäen keskustaajaman itäpuolella. Saarijärvelle on matkaa noin 23 km. Tuotantoalueen kuntoonpano on tehty vuosina 1984 – 1987 ja tuotanto aloitettu vuonna 1995. Vuonna 2010 Pajumäensuolla oli kaikkiaan tuotannossa 115 ha.

Pajumäensuon tuotantoalueet sijaitsevat Saarijärven reitin (14.6) Mahujärven valuma-alueella (14.62). Pajumäensuon tuotantolohkot 2, 3 ja 4 sijaitsevat Kotajoen valuma-alueella (14.624) ja lohko 1 Selänpäänjoen valuma-alueella (14.622).

Pajumäensuolla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 59/03/1, dnro ISY-2003-Y-37, myönnetty 2.10.2003). Päätöksestä valitettiin ja Vaasan hallinto-oikeus (päätös 04/0280/2, dnro 02135/03/3605, myönnetty 13.9.2004) hylkäsi valituksen eikä muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä. Vesiensuojelurakenteina ovat käytössä laskeutusaltaat (4 kpl) sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet.

16WWE0863 97

Pajumäensuolla tarkkailua suoritettiin laskeutusaltaan 2 alapuolisella mittapisteellä. Pajumäensuon laskeutusaltaan 2 tarkkailu aloitettiin 6.4.2010. Mittapadon valuma-alue on 30 ha. Vedenlaatu Pajumäen laskeutusaltaalta 2 purkautuvassa vedessä oli runsaasti kiintoainetta ja kokonaisfosforia verrattuna pysyvien asemien keskiarvoon vuonna 2010. Muutoin pitoisuudet olivat alhaisemmat keskiarvoon nähden. Pajumäensuolla otettiin näytteitä huhti-, heinä- ja syyskuussa.

Taulukko 107 Pajumäensuon laskeutusaltaan 2 alapuolinen vedenlaatu vuonna 2010



15 6.4.2010 5,6 46 1600 110 3129 14.7.2010 6,8 8,8 1200 150 3238 13.9.2010 6,9 33 16 1200 340 29

6,4 #DIV/0! 29 16 1333 #DIV/0! 200 #DIV/0! #DIV/0! 316,8 #NUM! 33 16 1200 #NUM! 150 #NUM! #NUM! 31

6,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama, valuma ja kuormitus Pajumäensuon laskeutusaltaalla 2 mitattiin hetkellisiä virtaamia näytteenoton yhteydessä (taulukko 108). Näytteiden keskimääräinen virtaama oli 16,7 l/s ja keskimääräinen valuma oli 56 l/s km2. Valuma on huomattavasti suurempi verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen keskiarvoon 13 l/s km2. Huhtikuussa mitattu erittäin suuri virtaama nostaa valumaa. Heinä- ja syyskuun virtaamat olivat lähellä nollaa. Hetkelliset virtaamat kuitenkin heikentävät tulosten luotettavuutta. Myös netto-ominaiskuormitukset ovat korkeammat verrattuna pysyvien asemien keskimääräiseen vuosikuormitukseen (taulukko 108). Kuormituksia nostaa kevään huono veden laatu sekä korkea virtaama. Hetkellisten virtaamien käyttö sekä näytteiden vähäinen määrä heikentävät kuormitustulosten luotettavuutta. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

Taulukko 108 Pajumäensuon laskeutusaltaan 2 alapuolinen kuormitus vuonna 2010.


6.4.2010 50,0 167 6624 230 15,8 6336 158 13,014.7.2010 0,1 0,3 2,5 0,3 0,04 2,0 0,2 0,0413.9.2010 0,1 0,3 9,5 0,3 0,10 8,9 0,2 0,09

Keskiarvo 2010: 16,7 56 2212 77 5,3 2116 53 4,4Mediaani 2010: 0,1 0,3 9,5 0,3 0,10 8,9 0,2 0,09Keskiarvo 2009:Om.kuorm. 2010: 13 64 19 0,57 43 14 0,35


16WWE0863 98

6.2.28 Kolkunsuo (Viitasaari) Kolkunsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuosina 1977 ja tuotanto 1983. Kolkunsuolla oli vuonna 2008 tuotannossa 19,2 ha. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat perustaso ja virtaaman säätö. Kolkunsuolla on Itä-Suomen vesioikeuden vesienjohtamislupa (päätös 9/98/1, dnro 1994/84(Hp), myönnetty 4.3.1998) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 99/5002/2, myönnetty 23.1.2003). Kolkunsuon tarkkailuasema sijaitsee Kymijoen vesistöalueella (14.475). Mittapadon valuma-alue on 54,0 ha. Vedenlaatu Vuonna 2010 Kolkunsuolta otettiin näytteet huhti-, kesä- ja lokakuussa (taulukko 109). Veden pitoisuudet olivat huomattavasti alhaisemmat kuin pysyvillä asemilla keskimäärin. Kiintoainetta ja kokonaistyppeä oli noin puolet vähemmän kuin pysyvillä asemilla keskimäärin vuonna 2010. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat myös pienentyneet huomattavasti (taulukko 109).

Taulukko 109 Kolkunsuon tarkkailuaseman vedenlaatu vuonna 2010 pH Sähkön- Kiinto- Kiintoa. Kok. Amm. Kok. Fosf. Rauta CODMn johtav. aine hehk. typpi typpi fosfori fosfori


23 31.5.2010 6,5 6,6 1000 39 52 16 1,8 4024 10.6.2010 6,8 4,4 1000 60 3544 27.10.2010 6,0 2,2 1400 31 38

6,4 4,4 1133 39 48 16 1,8 386,5 4,4 1000 39 52 16 1,8 386,4 8,4 1471 157 73 17 5,2 366,0 9,2 2194 945 72 26 3,8 51



Virtaama ja valuma Kolkunsuolta ei mitattu virtaamia vuonna 2010. Ominaiskuormitussoiden tiedoilla laskettu vuosikuormitus on esitetty taulukossa 112.

16WWE0863 99

7 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2010

7.1 Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Tarkastelussa ovat mukana päästöasemat kaikkien niiden ELY-keskusten alueelta, jotka kuuluvat ohjelman mukaan tarkkailuun. Vuoden aikainen kokonaiskuormitus on tarkkailuun kuulumattomien soiden osalta laskettu pysyvien tarkkailuasemien ympärivuotisen tarkkailun tuloksena saatujen keskimääräisten ominaiskuormituslukujen ja kunkin suon omien pinta-alatietojen avulla. Ympärivuotisessa tarkkailussa olevien soiden laskennassa on käytetty kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja. Haapasuon kuormituslaskennassa on vesistöalueen 14.236 osalta huomioitu kemikalointitarkkailusta saadut puhdistustulokset. Kuormituslaskennassa siirryttiin vuonna 2009 käyttämään samaa laskentaperiaatetta kuin Vapon Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa. Lisäperusteena on turvetuotannon tarkkailuopas (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 18.5.2006), joka suosittaa, että tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt lasketaan samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätään kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Vuosina 2009 ja 2010 tuotannossa, valmistelussa ja levossa olevien alueiden sekä alle 5 vuotta sitten poistuneiden alueiden kuormitus on laskettu kaikki kertomalla pinta-ala (ha) pysyvien tarkkailuasemien kuormituksen vuosikeskiarvolla (kg/ha a). Aikaisempina vuosina Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa levossa olleiden alueiden kuormitukset laskettiin mukaan puolet pienempinä ja lisäksi laskettiin 5-10 vuotta sitten tuotannosta poistuneilta aloilta samoin puolet kuormituksista. Seuraavassa on esitetty Vapo Oy Energian läntisen alueen turvetuotannon kuormitus ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain sekä yksityisten tuottajien osalta.

16WWE0863 100

7.2 Kuormitus ELY-keskuksittain

7.2.1 Hämeen ELY-keskus (entinen Hämeen ympäristökeskus) Hämeen ELY-keskuksen alueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa 11 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantokunnossa ollut ala oli 734 ha. Valmistelussa oli 82 ha ja levossa 10,6 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (149,2 ha). Tuotannossa olleen pinta-alan osalta pienin turvetuotantoalue oli Letkunsuo Ypäjällä (20 ha). Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2008 - 2010 on esitetty alla. Pinta-ala yhteensä käsittää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan.

Hämeen Tuotannossa Pinta-alaELY-keskus Yhteensä Yhteensä

ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

160Vuosi 2008 518 19 447

Vuosi 2010 734 941

641

Vuosi 2009 728 885

Vuosikuormitus, nettokg kg

10718 109 5 837 172 11 582

Vuosikuormitus, brutto

4 205

23125 236 5 975

6 934

15717 823 4 122

9 839 4 532 64

Kaikkien Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 110.

7.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Pirkanmaan ympäristökeskus) Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla 36 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 2 416 ha. Valmistelussa oli 143 ha ja levossa 5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Isosuo Punkalaitumella (310 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Niinineva Parkanossa (10 ha). Entisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden kuormitukset vuosina 2008 – 2010 on esitetty alla. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan.

Pirkanmaan Tuotannossa Pinta-ala ELY-keskus Yhteensä Yhteensä


Vuosi 2008 2 360 141 306

Vuosi 2010 2 416

5303 999 18 35129 293 968

768

17 988

97 540

354


24 520

4 735 562

Vuosikuormitus, nettokg

16 1991 100 89 212

43 581 12 792

kg

64 362

Vuosi 2009 2 892 5 125 122 497

Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa 110.

7.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa 32 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 5 052 ha. Valmistelussa oli 344 ha. Suurin

16WWE0863 101

yksittäinen tuotantoalue oli Satamakeidas Honkajoella (768 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Keinusuo Loimaalla (7 ha). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden vuosina 2008 - 2010 kuormitus on esitetty alla. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan.

Varsinais-Suomen Tuotannossa Pinta-alaELY-keskus Yhteensä Yhteensä


6 749 34 58755 851240 971

7 254 24 530

35 900 1 490 108 707 23 501

137 798 35 458

kgVuosikuormitus, brutto

1 320

155 918

5 052Vuosi 2010

1 993Vuosi 2008 4 385

Vuosi 2009 4 614 6 572 158 304

94 095 883

1 142

994

kgVuosikuormitus, netto

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukossa 111.

7.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskuksen entisen Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa 52 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 4112 ha (v. 2009 4068 ha). Valmistelussa oli 564 ha. Vapo Oy:n suurin yksittäinen tuotantoalue oli Savonnevan alue Kyyjärven, Alajärven ja Soinin kunnissa (tuotannossa 735,9 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme Pihtiputaalla (1,3 ha). Yksityisten, Vapon Läntisen Suomen tarkkailun yhteydessä raportoivien tuottajien tuotantoalueita oli Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella 30 kpl. Alueista suurin oli Peat Bog Oy:n Leppineva Kyyjärvellä (149,5 ha tuotannossa). Valtaosa alueista oli pieniä tuotantopinta-alan vaihdellessa välillä 4,0- 64,0 ha. Muutama yksityinen tuottaja ei ollut enää mukana yhteistarkkailussa mm. tuotannon loputtua. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 5 069 ha. Aluiden pinta-ala kokonaisuudessaan ml. poistunut pinta-ala oli 8 095 ha. Tuotantoalueilta purkautuva kuormitus vuonna 2010 oli seuraava:

Keski-Suomen Tuotannossa Pinta-alaELY-keskus Yhteensä Yhteensä

(sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

29 096 1 121153 444

93 131 73432 521

255 310

1 715

1 232


43 953

59 473 1 7527 149

143 1108 095

165 465

kg

7 704 212 8724 992

45 048

4 956

Vuosi 2010 5 069

Vuosi 2008

Vuosi 2009


86136 984

Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella toimivien Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on esitetty taulukoissa 112 (Vapo Oy) ja 113 (muut tuottajat).

16WWE0863 102

7.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, entisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa 99 Vapo Oy:n turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 11 807 ha. Tarkkailussa oli lisäksi Mäkelä-Yhtymän Koppelonneva (25,0 ha tuotannossa). Valmistelussa oli 1 421 ha ja levossa 197 ha. Vapo Oy:n suurimmat yksittäiset tuotantoalueet olivat Haukinevan alue Seinäjoella (775,9 ha) ja Korpisalonneva Vimpelissä (823,8 ha). Pienimmät tuotantoalueet olivat Susineva Jalasjärvellä (5 ha levossa) ja Riitasuo Ähtärissä (9,9 ha tuotannossa). Vapon soiden lisäksi ELY-keskuksen alueella oli Koppelonneva, joka on Mäkelä-yhtymä Oy:n turvetuotantoalue. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimineiden Vapo Oy:n ja yksityisten tuotantosoiden yhteenlaskettu tuotantoala oli 11 832 ha. Niiltä yhteensä purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina 2008 - 2010 on esitetty alla. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan.

Etelä-Pohjanmaan Tuotannossa Pinta-ala ELY-keskus Yhteensä Yhteensä

(sis. yksit. tuottajat) ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

12 065 17 852 507 345 108 624 75 170 2 678

95 423496 394

373 528

Vuosi 2010 11 832

Vuosi 2009

2 991 250 263366 317 102 724

4 016

73 704 1 830

2 4264 508

kgVuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto

18 282

kg

Vuosi 2008 12 046 17 266 704 538 147 459

Etelä-Pohjanmaan alueella toimineiden Vapo Oy:n ja yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukoihin 114 – 116. Porrasnevan, Kairinevan, Helmikäiskeitaan, Iso-Korvanevan, Hormanevan, ja Kapustanevan vuosikuormitukset on laskettu tuotantoalueen omien ympärivuotisten tarkkailutulosten pohjalta.

7.2.6 Uudenmaan ELY-keskus (entinen Uudenmaan ympäristökeskus) Vapon Länsi-Suomen tarkkailuun lisättiin vuonna 2009 kaksi Kekkilän (Vapon) turvesuota, jotka sijaitsivat entisen Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella. Stormossenin ja Meltolansuon yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 79,4 ha. Entisen Uudenmaan ympäristökeskuksen tuotantoalueilta purkautuneet yhteenlasketut kuormitukset vuosina 2009 ja 2010 on esitetty alla. Pinta-ala yhteensä sisältää myös kaiken tuotannosta poistuneen pinta-alan.

Uudenmaan Tuotannossa Pinta-ala ELY-keskus Yhteensä Yhteensä


Vuosi 2010 79 83 1 963

Vuosi 2009 83 87 3 029

Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, nettokg kg

11

446 17

1 297 418584 17

655 25 2 193

Entisen Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella toimineiden turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 117.

16WWE0863 103

Tuota

nto

kunnoss

aLe

voss

aValm

iste

luss

aalle 5

vyli

5 v

Kiinto

ain

eKok

-NKok-

PKiinto

ain

eKok

-NKok-

P

Leto

nsu

oFors

sa37,8

890

265

8588

189

4,8

Jaakkola

nsu

oH

art

ola

67,5

10,6

6,0

1 8

38

547

16

1 2

15

391

10

Väärä

lam

mensu

oH

att

ula

119,8

3,0

20,3

2 8

90

861

25

1 9

10

615

16

Hir

vis

uo

Hollola

25,6

1,6

640

191

5,6

423

136,3

3,5

Roitonsu

o (

aik

. Kekkilä

)Ja

nakkala

76,0

17,0

1 7

89

533

16

1 1

82

381

10

Röyh

ynsu

oJa

nakkala

149,2

3 5

11

1 0

46

31

2 3

21

748

19

Sam

malist

onsu

o (

aik

. Kekkilä

)R

iihim

äki

116,0

40,0

3 6

71

1 0

93

32

2 4

26

782

20

Koiv

ansu

oTam

mela

41,0

965

287

8,5

638

205

5,2

Okss

uo

Tam

mela

95,6

40,8

724

661

19

92

503

13

Letk

unsu

oYpäjä

20,0

4,0

23,0

565

168

5,0

373

120

3,0

Vars

ansu

oYpäjä

26,6

626

186

5,5

414

133

3,4

Yh

teen

sä 2

01

0:

73

41

0,6

82

49

66

18

10

95

83

71

72

11

58

24

20

51

07

Yhte

ensä

2009*:

728

13,4

41

37

66

25 2

36

5 9

75

231

17 8

23

4 1

22

157

*Entise

n H

äm

een y

mpäri

stökesk

ukse

n a

lue

Pir

ka

nm

aa

n E

LY

-kesk

us

36 t

uota

nto

alu

ett

a

Tuota

nto

kunnoss

aLe

voss

aValm

iste

luss

aalle 5

vyli

5 v

Kiinto

ain

eKok

-NKok-

PKiinto

ain

eKok

-NKok-

P

Aitoneva

Kih

niö

54,0

307,6

1 2

71

378

11

840

271

7H

irvin

eva

Kih

niö

59,1

1,0

1 3

91

414

12

919

296

8Is

o H

akoneva,

Vähä H

akoneva

Kih

niö

81,0

11,0

33,2

2 1

65

645

19

1 4

31

461

12

Kir

jasn

eva

Kih

niö

42,0

17,0

988

294

9653

210

5,3

Sydänm

aannev

a/P

irtt

ineva

Kih

niö

29,4

2,0

13,0

739

220

6,5

488

157

4,0

Sydänm

aannev

aK

ihniö

149,0

43,0

194,7

4 5

19

1 3

45

40

2 9

86

962

24

Tala

sneva

Kih

niö

80,0

44

1 8

83

561

17

1 2

44

401

10

Halik

koneva

Kih

niö

10,0

235

70

2,1

156

50,1

1,3

Hauta

kankaanneva

Kih

niö

5,0

118

35

1,0

78

25

0,6

Keis

ari

nneva

Kih

niö

28,2

5,2

664

198

5,8

439

141

3,6

Koto

neva

-Kiim

aneva

Kih

niö

24,0

3,0

635

189

5,6

420

135

3,4

Latikkaneva /

Ris

tineva

Park

ano

119,0

10

117,0

464

328

5,4

-322

132

-2,4

Lyly

neva,S

aarineva,M

ust

ikkaneva

Park

ano

84,0

6,0

206,0

2 1

18

631

19

1 4

00

451

11

Niinin

eva (

Kekki

lä)

Park

ano

22,6

122

532

158

4,7

352

113

2,9

Niinin

eva

Park

ano

10,0

10,0

235

70

2,1

156

50

1,3

Niv

usn

eva

Park

ano

93,0

22,0

12,4

2 7

07

806

24

1 7

89

576

15

Poh

jois

neva

Park

ano

41,7

981

292

9649

209

5,3

Rukoneva

Park

ano

69,0

1 6

24

484

14

1 0

73

346

9Sam

maln

eva

Park

ano

60,0

14,9

1 7

63

525

15

1 1

65

375

10

Sark

inneva (

+La

mpin

eva)

23,0

39,0

9,0

117,3

1 6

71

498

14,7

1 1

04

356

9,0

Som

paneva

Park

ano

170,0

57,0

4 0

01

1 1

91

35

2 6

44

852

22

Som

paneva/H

anhin

eva

Park

ano

102,3

4,5

2 4

08

717

21

1 5

91

513

13

Som

paneva/V

ete

läsu

oPark

ano

34,7

39,0

817

243

7540

174

4,4

Sydänm

aan/N

oki

lam

menneva

Park

ano

27,5

7,0

5,0

812

242

7537

173

4,4

Ark

kuin

suo,V

ihala

idansu

oPunkala

idun

65,0

20,0

41,0

356

2 9

65

883

26

1 9

60

631

16

Isosu

oPunkala

idun

310,0

10,0

5,8

8 6

47

1 2

09

71

7 3

90

895

58

Hols

tinsu

oPunkala

idun

34,4

810

241

7535

172

4,4

Lyly

suo (

aik

. Kekkilä)

Punkala

idun

77,0

1 8

12

540

16

1 1

98

386

10

Hie

tasa

lonneva

Virra

t120,1

28,2

141,0

3 4

90

1 0

39

31

2 3

07

743

19

Tuura

nneva

Virra

t100,1

24,3

70,0

2 9

28

872

26

1 9

35

623

16

Kokk

oneva

Virra

t110,9

11,6

12,0

2 8

83

858

25

1 9

05

614

16

Kort

eneva

Virra

t30,0

34

706

210

6,2

467

150

3,8

Nim

etö

nneva

Virra

t20,0

471

140

4,1

311

100

2,5

Pih

tineva

Virra

t79,0

1,0

1 8

59

554

16

1 2

29

396

10

Sam

makko

lam

min

neva

Virra

t37,5

1,5

883

263

7,8

583

188

4,8

Sarv

anneva

Virra

t87,2

4,9

11,0

2 1

68

645

19

1 4

32

462

12

Yh

teen

sä 2

01

0:

24

16

51

43

23

31

93

86

4 3

62

17

98

85

62

43

58

11

2 7

92

35

4Yhte

ensä

2009*:

2892

0104

436

1693

122 4

97

24 5

20

1 1

00

89 2

12

16 1

99

768

Vu

osik

uo

rmit

us,

nett

o

Pin

ta-a

la 2

01

0,

ha

Tu

ota

nno

sta

po

istu

nu

t

Pin

ta-a

la 2

01

0,

ha

Vu

osik

uo

rmit

us,

bru

tto

Su

oK

un

ta

Su

oK

un

ta

Vu

osik

uo

rmit

us,

nett

okg

kg

kg

kg

Vu

osik

uo

rmit

us,

bru

tto

Tu

ota

nno

sta

po

istu

nu

t

Taul

ukko

110

Häm

een

ja P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

ten

alue

ella

olle

iden

turv

etuo

tant

oalu

eide

n br

utto

- ja

netto

kuor

mitu

kset

v. 2

010

16WWE0863 104

Vars

inai

s-Su

omen

ELY

-kes

kus

32 tu

otan

toal

uetta

Tuot

anto

kunn

ossa

Levo

ssa

Valm

istel

ussa

alle

5 v

yli 5

vKi

into

aine

Kok-

NKo

k-P

Kiin

toai

neKo

k-N

Kok-

P

Jout

suo

Eura

82,6

4,0

2 03

860

718

1 34

743

411

Lam

mi-K

ahal

a-Vä

lisuo

(Kek

kilä

)Eu

rajo

ki /

Kiu

kain

en40

3,0

9 48

52

824

836

268

2 02

051

Huid

anke

idas

Honk

ajok

i14

1,3

8,7

1,3

3 53

01

051

312

333

752

19Ko

tkan

keid

asHo

nkaj

oki

144,

03

389

1 00

930

2 24

072

218

Mar

jake

idas

Honk

ajok

i98

,52

318

690

201

532

494

13Sa

tam

akei

das

Honk

ajok

i76

8,4

2137

4,4

13 5

382

618

143

8 47

91

353

92Na

nhia

nsuo

Huitt

inen

116,

82

813

704

362

038

510

29Vi

ttass

uoHu

ittin

en53

,81

266

377

1183

727

07

Saar

ikei

das

Jäm

ijärv

i29

6,2

74,4

16 4

291

498

9313

985

887

68Hi

rvik

eida

sKa

nkaa

npää

25,0

65,6

2 13

263

519

1 40

945

412

Jäm

iänk

eida

sKa

nkaa

npää

452,

07,

014

3,4

8 85

82

007

203

6 04

41

303

175

Kurk

ikei

das

Kank

aanp

ää32

4,1

8,0

188

7 81

62

327

695

165

1 66

442

Vihe

räpe

räKa

nkaa

npää

80,0

7,0

792

048

610

181

353

436

11Al

kkia

Karv

ia33

5,0

122,

021

4,2

10 7

563

202

957

108

2 29

058

Louk

aske

idas

/Hai

tikei

das

Karv

ia11

5,0

4827

,03

836

1 14

234

2 53

581

721

Louk

aske

idas

Karv

ia63

,42,

361

,11

546

460

141

022

329

8M

usta

keid

asKa

rvia

282,

05,

070

,06

755

2 01

159

4 46

41

438

36Su

omik

eida

sKa

rvia

84,1

2,6

2,0

2 04

060

818

1 34

943

511

Lam

misu

oKö

yliö

151,

314

,03

890

1 15

834

2 57

182

821

Mat

kuss

uoKö

yliö

/ Hu

ittin

en40

,084

,019

4,0

2 91

886

926

1 92

962

116

Kein

usuo

Loim

aa7,

05,

076

,028

284

2,5

187

601,

5Ha

rman

tinsu

oM

ellil

ä64

,01

506

448

1399

532

18

Lint

urah

ka (K

ekki

lä)

Mel

lilä

150,

012

8,0

25,0

7 13

12

123

634

713

1 51

938

Heito

nnev

aM

erik

arvi

a71

,01

671

498

151

104

356

9Is

o-Ry

dist

önke

idas

Mer

ikar

via

198,

54,

14

768

1 42

042

3 15

11

015

26Ki

rinne

vaM

erik

arvi

a12

5,6

1,9

2 95

688

026

1 95

462

916

Koto

neva

Mer

ikar

via

192,

64

533

1 35

040

2 99

696

524

Kurk

elan

suo

(Kek

kilä

)Na

kkila

33,5

788

235

6,9

521

168

4,3

Haar

oist

ensu

oOr

ipää

73,0

1 71

851

215

1 13

536

69

Koto

keid

as /

Lep

pisu

ot 1

Siik

aine

n10

1,4

3,3

2 46

473

422

1 62

852

513

Lepp

isuot

2 (T

orvi

- Ii

varin

keid

as)

Siik

aine

n22

,560

,01

942

578

171

283

413

10Ju

vanr

ahka

(Ra

hkas

uo)

Tarv

asjo

ki27

,063

518

95,

642

013

53,

4Yh

teen

sä 2

010:

5052

034

435

115

0713

7 79

835

458

1 32

094

095

24 5

3088

3Yh

teen

sä 2

009*

:46

140

233

298

1427

158

304

35 9

001

490

108

707

23 5

0199

4

Vuos

ikuo

rmitu

s, n

etto

Tuot

anno

sta

pois

tunu

tkg

kgPi

nta-

ala

2010

, ha

Vuos

ikuo

rmitu

s, b

rutt

oSu

oKu

nta

Taul

ukko

111

Var

sina

is-S

uom

en E

LY-k

esku

ksen

alu

eella

olle

iden

Vap

o O

y:n

turv

etuo

tant

oalu

eide

n br

utto

- ja

netto

kuor

mitu

kset

v. 2

010

16WWE0863 105

Keski-

Su

om

en

ELY

-kesku

sV

ap

o O

y E

nerg

ia52 t

uota

nto

alu

ett

a

Tuota

nto

kunnoss

aLevoss

aV

alm

iste

luss

aalle 5

vyli 5

vK

iinto

ain

eK

ok-N

Kok-P

Kiinto

ain

eKok-N

Kok-P

Kiv

isensu

oH

ankasalm

i80,0

1,0

10

1 9

06

568

17

1 2

60

406

10

Läyniö

nsu

oH

ankasalm

i78,7

8,3

58

2 0

48

610

18

1 3

53

436

11

Terv

asu

oH

ankasalm

i51,1

3,8

3,0

1 2

92

385

11

854

275

7,0

Haapasu

oJo

uts

a (

Leiv

onm

äki)

173,7

14,9

128,0

3 7

76

1 2

30

29

2 4

95

879

18

Havusu

oJo

uts

a (

Leiv

onm

äki)

119,6

0,8

94

2 8

34

844

25

1 8

73

603

15

Höyst

öse

nsu

oJo

uts

a (

Leiv

onm

äki)

27,2

5,0

236

281

153

3,3

-21

77

0,2

4Jo

kip

olv

ensu

oJo

uts

a (

Leiv

onm

äki)

25,2

51

593

177

5392

126

3Kailasu

oJo

uts

a (

Leiv

onm

äki)

96,2

9,1

17,0

2 4

78

738

22

1 6

38

528

13

Mesi

änsu

oJo

uts

a59,0

1 3

89

413

12

918

296

7Palo

suo

Jouts

a (

Leiv

onm

äki)

87,5

36,0

2 0

59

613

18

1 3

61

439

11

Pih

lass

uo (

sis.

Paju

suon)

Jouts

a (

Leiv

onm

äki)

124,0

12,3

11,7

8 6

17

3 0

11

30

6 0

07

2 3

58

3,9

Pohja

nsu

oJo

uts

a (

Leiv

onm

äki)

47,2

7,7

1 2

92

385

11

854

275

7Rääsy

suo

Jouts

a90,0

2 1

18

631

19

1 4

00

451

11

Jukkosu

oKannonkosk

i5,9

Kaijansu

oK

ars

tula

472,4

51,0

46,8

12 3

18

3 6

68

108

8 1

41

2 6

23

66

Mart

insu

oK

ars

tula

98,0

22,3

2 3

06

687

20

1 5

24

491

12,4

Pirtt

iahonsu

oK

ars

tula

40,9

963

287

8636

205

5,2

Sam

makkoneva

Kars

tula

115,5

7,6

2 8

97

863

25

1 9

15

617

16

Savonneva(l

ohko 4

)K

ars

tula

Suonie

mensu

oK

ars

tula

81,1

3,6

32,0

1 9

93

594

18

1 3

17

424

11

Suure

nsuonneva

Kars

tula

25,0

7,4

7,5

763

227

6,7

504

162

4,1

Tynnörs

uo

Kars

tula

65,1

2,1

0,9

1 5

82

471

14

1 0

45

337

9Kalm

uneva

Keuru

u62,0

3,9

32,0

1 5

51

462

14

1 0

25

330

8Lehto

suo

Keuru

u85,8

2,0

15,8

2 0

66

615

18

1 3

66

440

11

Perm

isuo

Keuru

u /

Vilppula

62,2

0,7

1 4

80

441

13

978

315

8V

ehkaneva

Kin

nula

211,3

1 8

73

1 0

13

16

889

767

6Is

oneva

Kiv

ijärv

i31,4

9,2

36,0

956

285

8631

203

5,2

Peura

linnanneva (

Isoneva)

Kyyjä

rvi

147,4

3 4

69

1 0

33

30

2 2

93

739

19

Savonneva (

lohko 1

)Kyyjä

rvi

60,8

52,9

147,0

2 0

91

761

21

1 2

21

544

13

Savonneva (

lohko 2

)Kyyjä

rvi

176,4

73,0

39,2

287,6

5 3

07

1 9

32

54

3 0

98

1 3

80

32

Savonneva (

lohko 3

)Kyyjä

rvi

498,7

42,1

19,5

102,5

10 3

04

3 7

52

106

6 0

15

2 6

79

63

Pirtt

i-Peuru

suo

Mult

ia117,1

2,2

37,2

2 8

08

836

25

1 8

56

598

15

Saarisu

oM

ult

ia V

uokra

sopim

us

päätt

ynyt

31.1

2.2

007

Hytt

isuo (

ex-F

ort

um

)Petä

jävesi

28,9

5,0

798

238

7,0

527

170

4,3

Kurk

isuo

Petä

jävesi

78,0

1 8

36

547

16,1

1 2

13

391

9,9

Ukonm

urr

onsu

oPetä

jävesi

67,3

1 5

84

472

14

1 0

47

337

9U

mpilam

mensu

oPetä

jävesi

33,7

793

236

7,0

524

169

4,3

Valk

eis

suo

Petä

jävesi

46,9

2,4

5,0

1 7

44

707

13

1 3

14

599

9O

rirä

me

Pih

tipudas

1,3

2,3

85

25

0,7

56

18

0,5

Pyytn

eva

Pih

tipudas

89,1

2,9

70,0

2 1

65

645

19,0

1 4

31

461

12

Ahvenla

mm

insu

oPylk

önm

äki

164,0

2,9

62,4

3 9

28

1 1

70

35

2 5

96

836

21

Mahasu

oPylk

önm

äki

156,0

72,8

3 6

71

1 0

93

32

2 4

26

782

20

Paju

mäensuo

Pylk

önm

äki

115,0

2,2

1,2

2 7

58

821

24

1 8

23

587

15

Raatt

eik

onsu

oPylk

önm

äki

63,5

2,9

17,0

1 5

63

465

14

1 0

33

333

8R

aja

suo

Pylk

önm

äki

59,0

9,3

9,0

1 6

07

479

14

1 0

62

342

8,7

Saare

keneva

Pylk

önm

äki

86,0

2,3

35,4

2 0

78

619

18

1 3

73

443

11,2

Hein

äsu

oViita

saari

26,3

2,0

90,0

666

198

6440

142

3,6

Ihkaja

nsu

oViita

saari

63,3

60,2

8,0

2 9

07

865

26

1 9

21

619

15,7

Kolk

unsu

oViita

saari

21,9

23,1

21,0

1 0

59

315

9,3

700

226

5,7

Saarisu

oViita

saari

16,0

5,0

27,0

494

147

4327

105

2,7

Hie

tam

ansu

oÄänekosk

i27,0

2,2

2,2

687

205

6,0

454

146

3,7

Sir

kkasu

oÄänekosk

i (S

uola

hti)

7,1

4,0

39,0

261

78

2,3

173

56

1,4

Yh

teen

sä 2

01

0:

41

11

,80

,05

64

,13

93

18

78

11

6 0

94

37

00

49

95

75

27

72

6 7

68

58

8Yhte

ensä

2009*:

4067,8

45,8

413,5

282

1799

174 9

20

35 7

44

1 3

98

125 9

74

23 5

08

909

*Entise

n K

esk

i-Suom

en y

mpärist

ökesk

ukse

n a

lue

kg

kg

Pin

ta-a

la 2

01

0, h

aTu

ota

nn

osta

pois

tun

ut

Vu

osik

uorm

itu

s,

bru

tto

Vu

osik

uo

rmit

us,

nett

oS

uo

Ku

nta

Taul

ukko

112

Kes

ki-S

uom

en E

LY-k

esku

ksen

alu

eella

olle

iden

Vap

o O

y:n

turv

etuo

tant

oalu

eide

n br

utto

- ja

netto

kuor

mitu

kset

v. 2

010

16WWE0863 106

Kes

ki-S

uom

en E

LY-k

esku

sY

ksi

tyis

ten

tuot

taji

en a

luee

t30

tuo

tant

oalu

etta

Vuo

sik

uorm

itu

s, b

rutt

oV

uos

iku

orm

itu

s, n

etto

tuot

anto

-Va

lmis

-po

istu

nut

kgkg

kunn

ossa

Levo

ssa

telu

ssa

<5

vKiin

toai

neKo

k-N

Kok-

PKiin

toai

neKo

k-N

Kok-

P

Auk

easu

oJo

utsa

Rist

imäe

n Tu

rve

Oy

3021

1 20

035

711

793

256

6,5

Kara

met

sä (

Suu

risuo

)Kar

stul

aAu

tose

n U

rako

inti

Oy

25,0

2,0

635

189

5,6

420

135

3,4

Lauk

erin

suo

Kar

stul

a23

,01,

056

516

85,

037

312

03,

0Lö

ytös

uoKar

stul

aM

artins

uon

turv

e O

y12

,02,

032

998

2,9

218

701,

8M

artins

uo

Kar

stul

aM

artins

uon

turv

e O

y4,

094

280,

862

200,

51Pä

repu

ulam

min

neva

IKar

stul

aPe

at B

og O

y5,

011

835

1,0

7825

0,63

Päre

puul

amm

inne

va I

IKar

stul

aPe

at B

og O

y26

,061

218

25,

440

413

03,

3Ris

tisuo

Kar

stul

aRi

stis

uon

Turv

e O

y25

,065

,02

118

631

191

400

451

11Suo

niem

ensu

oKar

stul

aKar

stul

an M

oras

s O

y26

,350

,81

812

540

161

198

386

10Ta

kane

vaKar

stul

aM

artins

uon

turv

e O

y9,

021

263

1,9

140

451,

1Vih

isuo

Kar

stul

aPa

tam

ahar

jun

Turv

e Ay

15,0

353

105

3,1

233

751,

9Pe

nkki

suo

Keur

uuPe

at B

og O

y59

,01

389

413

1291

829

67

Petä

ikkö

neva

Kinn

ula

Turv

epud

as O

y30

,070

621

06,

246

715

03,

8H

yöty

kank

aann

eva

Kyyj

ärvi

J&V

Sauk

ko O

y12

,03,

035

310

53,

123

375

1,9

Lepp

inev

aKy

yjär

viPe

at B

og O

y14

8,9

13,0

3 81

01

135

332

518

811

21Pi

uhar

junn

eva

Kyyj

ärvi

J&V

Sauk

ko O

y64

,01

506

448

1399

532

18

Pyör

eäsu

oKy

yjär

viJ&

V Sa

ukko

Oy

15,0

20,0

824

245

754

417

54,

4H

auki

suo

Mul

tiaAut

osen

Ura

koin

ti O

y/M

artins

uon

Turv

e O

y83

,05,

02

071

617

181

369

441

11Ku

mm

unsu

oM

ultia

Peat

Bog

Oy

60,0

1 41

242

012

933

301

8Ku

rjus

suo

Mul

tiaLi

nnar

i Oy

38,0

8,0

1 08

332

210

715

231

5,8

Piht

isuo

M

ultia

Mar

tins

uon

turv

e O

y /

Aut

osen

Ura

koin

ti O

y18

,042

412

63,

728

090

2,3

Saar

isuo

Mul

tiaRi

stis

uon

Turv

e O

y38

894

266

859

119

04,

8Va

lkei

ssuo

Pe

täjä

vesi

Mik

ko S

urvo

42,0

988

294

965

321

05,

3Va

sikk

asuo

Pylk

önm

öki

PTK-

Turv

e O

y5,

011

835

178

250,

6H

aapa

suo

Saar

ijärv

iPT

K-Tu

rve

Oy

20,0

471

140

431

110

02,

5Lö

ytös

uoSa

arijä

rvi

PTK-

Turv

e O

y32

,075

322

46,

649

816

04,

1M

ökki

suo

Saar

ijärv

iPT

K-Tu

rve

Oy

10,0

235

702,

115

650

1,3

Raja

puro

nsuo

Saar

ijärv

iPa

avo

Alst

i30

,070

621

06,

246

715

03,

8Ra

sins

uoSa

arijä

rvi

PTK-

Turv

e O

y10

,023

570

2,1

156

501,

3Kah

asuo

Saar

ijärv

i (K

alm

ari)

Rist

isuo

n Tu

rve

Oy

/ Ju

ha K

orke

amäk

i42

,098

829

49

653

210

5,3

957

,21

36,8

8,0

46,0

27 0

168

04

423

71

7 8

54

5 7

53

146

924,

00,

029

,014

2,0

37 9

528

209

317

27 4

705

588

212

Suo

Pin

ta-a

la 2

010,

ha

Yh

teen

sä 2

010

:Yh

teen

sä 2

009:

Ku

nta

Tuot

taja

Taul

ukko

113

Kes

ki-S

uom

en E

LY-k

esku

ksen

alu

eella

olle

iden

yks

ityis

ten

turv

etuo

tant

oalu

eide

n br

utto

- ja

netto

kuor

mitu

kset

v. 2

010

sekä

yht

eisp

inta

-al

at ja

–ku

orm

ituks

et v

uonn

a 20

09

16WWE0863 107

Ete

lä-P

oh

jan

maan

ELY

-kesk

us

Vap

o O

y E

nerg

ia99 t

uota

nto

aluett

a

Tuot

anto

kunnoss

aLe

voss

aVal

mis

telu

ssa

alle

5 v

yli

5 v

Kiin

toain

eKok-

NKok-P

Kiin

toain

eK

ok-N

Kok

-P

Pas

koneva

Ala

järv

i53,5

1 2

59

375

11,1

832

268

7Aitan

eva

Ala

vus

71,1

6,0

1 8

15

540

16

1 1

99

386

10

Haapa

nev

aAla

vus

61,9

9,0

37,0

1 6

69

497

15

1 1

03

355

9H

uhtinev

aAla

vus

25,3

595

177

5,2

394

127

3,2

Löyä

nneva

Ala

vus

39,5

34,8

214,9

1 7

49

521

15

1 1

56

372

9M

ato

nev

a 3

Ala

vus

48,0

11,0

4,6

1 3

89

413

12

918

296

7M

ylly

-Sik

aneva

Ala

vus

74,0

36,3

14,4

2 5

96

773

23

1 7

16

553

14

Paa

luneva

Ala

vus

11,1

5,3

48,0

386

115

3,4

255

82

2,1

Rahka

-Rom

unev

aAla

vus

178,3

36,4

26,8

5 0

53

1 5

05

44

3 3

39

1 0

76

27

Riih

ineva

Ala

vus

58,2

28,0

1 3

70

408

12,0

905

292

7,4

Sill

innev

aAla

vus

82,3

1 9

37

577

17

1 2

80

412

10

Tala

sneva

Ala

vus

10,6

132,5

249

74

2,2

165

53

1,3

Terv

aneva

Ala

vus

137,1

19,7

3 6

90

1 0

99

32

2 4

39

786

20

Veh

kanev

aAla

vus

20,0

11,4

40,9

739

220

6488

157

4Vie

runneva

Ala

vus

5,0

3,5

118

35

1,0

78

25

0,6

Vuor

enneva

Ala

vus

245,2

233,0

5 7

71

1 7

18

51

3 8

14

1 2

29

31

Väs

tinneva

Ala

vus

28,3

666

198

5,9

440

142

3,6

Por

rasn

eva

Evi

järv

i63,2

167,1

1 8

67

1 7

76

28

137

1 3

43

11

Pyy

maannev

aEvi

järv

i /

Lappajä

rvi

163,3

3,0

3 9

14

1 1

65

34

2 5

87

833

21

Saapa

snev

aEvi

järv

i28,0

18,0

10,0

1 0

83

322

9,5

715

231

5,8

Kair

inev

aH

alsu

a538,7

83,3

35,0

127,0

33 4

64

3 5

32

116

28 9

43

2 4

01

70

Helm

ikäi

skei

das/

Koto

keid

as 1

Isojo

ki

114,0

6,0

14,0

1 4

03

602

34

159

291

22

Tem

paka

nke

idas/

Koto

keid

as

1Is

ojo

ki

141,5

13,0

1,4

3 6

36

1 0

83

32

2 4

03

774

20

Iso-K

orv

aneva

Jala

sjärv

i316,9

178,2

148,4

6 7

59

2 2

03

50

4 0

46

1 5

25

23

Korv

ajä

rven

neva

Jala

sjärv

i52,1

24,3

48,0

1 7

98

535

16

1 1

88

383

10

Kontioneva

Jala

sjärv

i80,9

32,5

124,5

2 6

69

795

23

1 7

64

568

14

Kyr

ön-K

oir

aannev

aJa

lasj

ärv

i109,6

5,3

2 7

04

805

24

1 7

87

576

15

Lain

es-

Linnusn

eva

Jala

sjärv

i219,7

16,8

18,0

5 5

66

1 6

57

49

3 6

78

1 1

85

30

Liik

aneva

Jala

sjärv

i24,5

7,3

8,0

748

223

7495

159

4Lö

yhin

kineva

Jala

sjärv

i157,1

43,9

127,0

4 7

31

1 4

09

42

3 1

26

1 0

07

26

Made

sneva

Jala

sjärv

i151,6

47,7

4 6

91

1 3

97

41

3 1

00

999

25

Näätä

nev

aJa

lasj

ärv

i81,7

12,1

38,0

2 2

08

657

19

1 4

59

470

12

Susi

neva

Jala

sjärv

i5,0

11,0

35,0

377

112

3249

80

2Vasi

kkaneva

Jala

sjärv

i28,4

228,0

668

199

6442

142

4Vähä-

Hauta

neva

Jala

sjärv

i58,8

7,2

1 5

53

463

14

1 0

27

331

8H

eposu

ot

Kars

tula

-Soin

i125,5

9,0

3 1

65

943

28

2 0

92

674

17

Juuvi

nsu

oKars

tula

-Soin

i70,9

16,1

2 0

48

610

18

1 3

53

436

11

Koih

nan

neva

Kauhaj

oki

41,4

61,2

140,0

2 4

15

719

21

1 5

96

514

13

Lupik

isto

nnev

aKauhaj

oki

65,2

35,6

8,0

2 3

72

706

21

1 5

68

505

13

Must

aisn

eva

Kauhaj

oki

425,6

107,0

2,0

12 5

35

3 7

32

110

8 2

84

2 6

69

68

Pal

loneva

Kauhaj

oki

363,1

61,0

150,0

9 9

81

2 9

72

88

6 5

96

2 1

25

54

Säk

kineva

Kauhaj

oki

34,1

28,9

1 4

83

441

13

980

316

8Kam

pin

keid

as

Kauhaj

oki

34,0

36,9

10,0

1 6

69

497

15

1 1

03

355

9Viit

ala

nnev

aKauhaj

oki

88,6

2 0

85

621

18

1 3

78

444

11

Uit

onnev

aKauhaj

oki

130,0

3 0

60

911

27

2 0

22

652

17

Hor

maneva

Karv

ia/K

auhajo

ki490,9

63,4

21 7

32

4 5

43

109

18 5

42

3 7

45

77

Hanhin

eva

Kuort

ane

73,9

7,5

1 9

16

570

17

1 2

66

408

10

Kiim

aneva

Kuort

ane

49,0

4,7

0,4

1 2

64

376

11

835

269

6,8

Kuri

kkan

eva

Kuort

ane

16,4

18,2

19,5

814

242

7538

173

4,4

Saa

rijä

rvenneva

Kuort

ane

53,8

1,5

1 3

01

388

11

860

277

7Sarv

inev

aKuort

ane

71,0

23,9

44,5

2 2

33

665

20

1 4

76

476

12

kg

kg

Vu

osi

ku

orm

itu

s, b

rutt

oV

uosi

ku

orm

itu

s, n

ett

oK

un

taP

inta

-ala

20

10

, h

aT

uota

nn

ost

a p

ois

tunu

tS

uo

Taul

ukko

114

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n EL

Y-ke

skuk

sen

alue

ella

olle

iden

Vap

o tu

rvet

uota

ntoa

luei

den

brut

to- j

a ne

ttoku

orm

ituks

et v

. 201

0 1/

2

16WWE0863 108

Tausn

eva

Kuor

tane

47,9

3,4

7,0

1 2

07

359

11

798

257

6,5

Teer

ineva

Kuor

tane

33,0

9,8

7,3

1 0

07

300

9666

215

5,4

Isoneva

Kurikka

165,9

4,5

4 0

10

1 1

94

35

2 6

50

854

22

Taka

nev

aKurikka

175,5

22,5

4 6

60

1 3

88

41

3 0

80

992

25

Lam

min

nev

aLa

ppaj

ärv

i239,5

39,7

32,9

6 5

71

1 9

57

58

4 3

43

1 3

99

35

Huhdan

neva

Lapua

58,4

1 3

74

409

12

908

293

7Rack

arm

oss

enN

ärp

iö48,1

4,1

1 2

29

366

11

812

262

7Ö

stra

mos

sen

Närp

iö52,6

1 2

38

369

11

818

264

7Am

erik

anneva

Sei

näj

oki

43,5

76,1

102,4

2 8

15

838

25

1 8

60

599

15

Hauk

ineva

Sei

näj

oki

775,9

263,8

78,3

164,5

26 3

12

7 8

34

231

17 3

89

5 6

03

142

Juupa-

Jäkä

läneva

Sei

näj

oki

121,3

11,0

2,6

3 1

14

927

27

2 0

58

663

17

Peu

ranneva

Sei

näj

oki

332,5

22,5

52,0

8 3

55

2 4

88

73

5 5

22

1 7

79

45

Pirja

tannev

aSei

näj

oki

63,7

4,4

58,0

1 6

03

477

14

1 0

59

341

9Sam

matt

inev

aSei

näj

oki

141,7

0,2

3 3

40

994

29

2 2

07

711

18

Valk

ianev

aSei

näj

oki

279,4

3,7

6,4

6 6

63

1 9

84

59

4 4

03

1 4

19

36

Punta

ri-K

ontt

isuot

Soi

ni

147,1

16,1

3 8

41

1 1

44

34

2 5

38

818

21

Kunin

kaa

nsu

oSoi

ni

100,6

16,6

20,0

2 7

58

821

24

1 8

23

587

15

Mat

osuo

Soi

ni

124,5

50,8

13,9

55,0

4 4

53

1 3

26

39,1

2 9

43

948

24,0

Möl

ynsu

otSoi

ni

130,0

10,7

3 3

11

986

29,1

2 1

88

705

17,9

Naar

asnev

a, Le

väsu

oSoi

ni

221,6

75,8

12,2

46,2

7 2

86

2 1

70

64,0

4 8

15

1 5

52

39,3

Pan

nunev

aSoi

ni

83,1

1 9

56

582

17,2

1 2

93

416

10,6

Teer

isuo

Soi

ni

67,6

1 5

91

474

14,0

1 0

51

339

8,6

Ulp

ass

uo

(ml. e

nt.

For

tum

in U

lpas

suo)

Soi

ni

106,7

3,2

35,2

2 5

87

770

22,7

1 7

09

551

14,0

Lam

masn

eva

Teuva

360,6

32,4

1,0

9 2

49

2 7

54

81

6 1

13

1 9

70

49,9

Pro

feet

anneva

Teuva

131,9

1,0

3 1

04

924

27,3

2 0

52

661

16,7

Tynnyr

ikalli

onneva

Tohola

mpi

49,0

1 1

53

343

10,1

762

246

6,2

Mat

onev

a 1

Töys

ä66,5

28,1

2 2

26

663

19,6

1 4

71

474

12,0

Mat

onev

a 2

Töys

ä32,3

3,4

2,3

840

250

7,4

555

179

4,5

Jauhone

vaVet

eli

250,0

5 8

84

1 7

52

51,7

3 8

88

1 2

53

31,7

Kapust

anev

aVet

eli

66,4

11,0

1 6

00

894

21,1

510

622

10,2

Laukku

lam

min

nev

aVet

eli

65,0

6,0

1 6

71

498

14,7

1 1

04

356

9,0

Lauri

nneva

Vet

eli

159,7

11,0

3 7

59

1 1

19

33,0

2 4

84

800

20,3

Pol

lari

nnev

aVet

eli

150,7

8,0

3 5

47

1 0

56

31,2

2 3

44

755

19,1

Ris

tineva

Vet

eli

93,0

1,0

12,0

2 2

12

659

19,4

1 4

62

471

11,9

Sarv

ineva

Vet

eli

48,0

1 1

30

336

9,9

747

240,6

6,1

Korp

isal

onnev

aVim

pel

i823,8

37,3

25,0

94,0

20 8

54

6 2

09

183,2

13 7

82

4 4

40,9

112,5

Päl

vinev

aVim

pel

i40,8

960

286

8,4

635

204

5,2

Rahkan

eva

Vim

pel

iRuis

saar

enn

eva

Vim

pel

i170,0

24,3

4 5

73

1 3

62

40,2

3 0

22

974

24,7

Loukku

suo

Ähtä

ri202,8

1,7

202,0

4 8

13

1 4

33

42,3

3 1

81

1 0

25

26,0

Maj

asuo

Ähtä

ri36,9

43,0

868

259

7,6

574

185

4,7

Must

asu

oÄhtä

ri48,8

13,2

151,0

1 4

59

434

12,8

964

311

7,9

Mäk

ikylä

nsu

oÄhtä

ri112,0

7,4

13,0

2 8

10

837

24,7

1 8

57

598

15,2

Soi

din

suo

Ähtä

ri45,2

33,8

1859

554

16,3

1229

396

10,0

Riih

i Peu

ranev

aKeu

ruu,

Ähtä

ri113,7

0,3

6,0

2 6

83

799

23,6

1 7

73

571

14,5

Riit

asuo

Ähtä

ri9,9

116,0

233

69,4

2,0

154

49,6

1,3

Sara

suo

Ähtä

ri75,5

1 7

77

529

15,6

1 1

74

378

9,6

Tupas

uo

Ähtä

ri156,7

7,6

88,0

3 8

67

1 1

51

34,0

2 5

55

823

20,9

Yh

teen

sä 2

01

0:

11

80

71

97

14

21

13

31

34

86

36

5 3

76

10

2 4

44

2 9

83

24

9 6

41

73

50

41

82

5Yhte

ensä

2009*:

12030

466

1253

725

3338

505 9

59

108 3

24

4 0

05

372 5

25

74 9

66

2 6

70

Taul

ukko

115

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n EL

Y-ke

skuk

sen

alue

ella

olle

iden

Vap

o tu

rvet

uota

ntoa

luei

den

brut

to- j

a ne

ttoku

orm

ituks

et v

. 201

0 2/

2

16WWE0863 109

Tuot

. pois

t.tu

otan

to-

Valm

is-

kunn

ossa

Levo

ssa

telu

ssa

<5v

Kiin

toai

neKo

k-N

Kok-

PKi

into

aine

Kok-

NKo

k-P

Kopp

elon

neva

Alaj

ärvi

25,0

15,0

941

280

8,3

622

200

5,1

25,0

00

15,0

941

280

862

220

05,

135

,00

05,

01

386

300

121

003

204

7,7

Vuos

ikuo

rmitu

s, b

rutt

oPi

nta-

ala

2009

, ha

Kunt

aTu

otta

jakg

kg

Mäk

elä-

yhty

mä

Yhte

ensä

201

0:Yh

teen

sä 2

009

Suo

Vuos

ikuo

rmitu

s, n

etto

Uu

den

maan

ELY

-kesk

us

2 t

uot

anto

aluet

ta

Tuot

anto

kunnos

saLe

voss

aVal

mis

telu

ssa

alle

5 v

yli 5 v

Kiin

toai

ne

Kok

-NK

ok-P

Kiin

toai

ne

Kok

-NK

ok-P

Sto

rmos

sen (

Kek

kilä

)In

koo

43,4

1 0

21

304

9675

218

5,5

Mel

tola

nsu

o (S

torm

osse

n,

Kekk

ilä)

Raa

sepor

i (K

arja

a)36,0

4,0

941

280

8622

200

5,1

Yh

teen

sä 2

01

0:

79

,40

,00

,04

,00

,00

,01

96

35

84

17

1 2

97

41

81

1Yhte

ensä

2009:

83,4

0,0

0,0

4,0

0,0

0,0

3 0

29

655

25

2 1

93

446

17

Vu

osi

ku

orm

itu

s, n

ett

oV

uo

siku

orm

itu

s, b

rutt

oT

uo

tan

nost

a p

ois

tun

ut

kg

kg

Su

oK

un

taP

inta

-ala

20

10

, h

a

Taul

ukko

116

Ete

lä-P

ohja

nmaa

n EL

Y-ke

skuk

sen

alue

ella

olle

iden

yks

ityis

ten

turv

etuo

tant

oalu

eide

n br

utto

- ja

netto

kuor

mitu

kset

vuo

nna

2010

sek

ä yh

teis

pint

a-al

at ja

–ku

orm

ituks

et y

mpä

ristö

kesk

ukse

n al

ueel

la v

uonn

a 20

09

Taul

ukko

117

Uud

enm

aan

ELY-

kesk

ukse

n al

ueel

la o

lleid

en V

apon

turv

etuo

tant

oalu

eide

n br

utto

- ja

netto

kuor

mitu

kset

vuo

nna

2010

16WWE0863 110

7.3 Kuormitus vesistöalueittain Vapo Oy Energian läntisen alueen vesistöalueittain kootut, tuotantoalueittain lasketut kuormitukset on koottu liitteeseen 1. Alla on esitetty yhteenvedot kuormituksista vesistöalueittain. Taulukoiden ”Pinta-ala yhteensä” –sarake pitää kaikki ilmoitetut pinta-alat eli myös yli 5 vuotta sitten poistuneen pinta-alan, jota ei huomioida kuormituslaskelmassa. Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen tarkkailu siirtyi pois Vapon Länsi-Suomen tarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailuun

7.3.1 Kymijoen vesistöalue (14) Kymijoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2009 lopulla toiminnassa 60 suota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen ala oli 3 949 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Savonnevan lohko 3 (498,7 ha) Mustapuron valuma-alueella (14.67). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Oriräme Muuruejärven valuma-alueella (1,3 ha). Jämsän reitiltä (14.5.) on poistunut käytöstä Saarisuo (Multia) vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi. Valmistelussa oli 491,1 ha ja levossa 10,6 ha. Vuonna 2009 vesistöalueen laskuihin tuli mukaan myös aikaisemmin Fortumin omistuksessa olleita tuotantoalueita: Hyttisuo, Sammakkoneva, Heposuot, Juuvinsuo ja Puntari-Konttisuot. Rapotoitu kokonaispinta-ala on noussut 17 % vuodesta 2008. Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuonna 2010 oli seuraava:

Kymijoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


6 317

118 838 22 962 863

604


35 466 952 73 055

1 264 120 027 26 682

34 551 1 327

Vuosi 2010 3 949 563112 111 25 670

Vuosi 2008 3 494 5 120 186 539 43 328

Vuosi 2009 3 938 6 010 165 194

Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden netto-ominaiskuormitus oli edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen osalta 40 % pienempi, typen osalta 12 % suurempi ja fosforin osalta 32 % pienempi. Haapasuon, Valkeissuon, Vehkanevan, Savonnevan, Höystösensuon ja Pihlassuon (ml. Pajusuo) vuosikuormitukset on laskettu tuotantoalueen omia ominaiskuormituslukuja käyttäen.

7.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18) Porvoonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla Hollolan Hirvisuo. Hirvisuon kuormitus vuonna 2010 oli seuraava:

Porvoonjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


27

Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, nettokg

640 191 423 136

132

134 5,1

5,6

kg

3,5Vuosi 2010 26

Vuosi 2008 0 26 589

196

4,0 389

7,6 657Vuosi 2009 25 26 908

82 2,0

16WWE0863 111

Hirvisuon kuormitus laski kiintoaineen ja fosforin osalta noin 40 % edellisvuodesta ja typen kuormitus pysyi samalla tasolla.

7.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27) Paimionjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa Tarvasjoen Juvanrahka (Rahkasuo), joka oli kokonaisuudessaan tuotannossa (27 ha). Lisäksi vuonna 2010 valmisteluun tuli Tammelan Koivansuo (41,0) Juvanrahkan ja Koivansuon kuormitus vuonna 2010 oli seuraava:

Paimiojoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä kg kg


8,6

5,2

Vuosi 2010 27

Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto

68 1 600 477 14,1

Vuosi 2009 27 27 936

Vuosi 2008

677 138202 7,8

1 058 341

Paimionjoen vesistöalueen tuotantokuntoinen ala kasvoi edellisestä vuodesta Koivansuolla valmisteluun tulleen 41 ha verran. Tästä johtuen myös kuormitukset lisääntyivät kiintoaineen ja fosforin osalta noin 60 % ja typen nettokuormitus oli noin 2,5-kertaa suurempi edelliseen vuoteen verrattuna.

7.3.4 Aurajoen vesistöalue (28) Aurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa Mellilän Harmantinsuo, joka oli kokonaisuudessaan tuotannossa (64 ha). Harmantinsuon kuormitus vuonna 2010 oli seuraava:

Aurajoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä kg kg


2 021 428

1 50664 448

2 357 510

Vuosi 2008 68 68 213 058 687

995 321


13 8

20Vuosi 2009

Vuosi 2010 64

6868 1 706 347 13

11

7.3.5 Lapinjoen vesistöalue (33) Lapinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa Euran Joutsuo, jonka tuotantokuntoinen ala oli 82,6 ha, loppu oli tuotannosta poistunutta aluetta. Joutsuon kuormitus vuonna 2010 oli seuraava:

Lapinjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


87

83 519

kg

1 347


2 455

Vuosi 2010 83 2 038 607

834

Vuosi 2009 83 87

Vuosi 2008 60

kg

18

3 002 649 25

263 715

4422 172 17

11

13

434

16WWE0863 112

7.3.6 Eurajoen vesistöalue (34) Eurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa Lammi-Kahala-Välisuo (entinen Kekkilän suo), joka sijaitsee Eurajoella / Kiukaisessa. Sen tuotantokuntoinen ala oli 403 ha ja kuormitus vuonna 2010 seuraava:

Eurajoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä kg kg


51

66

Vuosi 2008

342 11 854 2 564 99 8 580 1 745

2 824 83 6 268 2 020

Vuosi 2009 342

Vuosi 2010 403 403 9 485


Kekkilän tuotantoalueet on otettu mukaan Vapon Länsi-Suomen tarkkailuun vasta vuonna 2009.

7.3.7 Kokemäenjoen vesistöalue (35) Kokemäenjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa 91 turpeentuotantoaluetta tai niiden osa-aluetta. Yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 5 962 ha. Valmistelussa oli 620,2 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Jämiänkeitaan Palojoen valuma-alueelle laskeva 452 ha ala. Pienin tuotantoalueen osa oli puolestaan Onkijoen valuma-alueella (35.969) sijaitseva Keinusuo (7,0 ha Vapon tuotantoalueiden raportoitu tuotannossa oleva pinta-ala pysyi samana edellisvuoteen nähden. kuormitus vesistöalueella laski selvästi. Vuonna 2009 yhteenvetoon otettiin mukaan Kekkilän (Vapon) tuotantoalueet Kurkelansuo, Niinineva, Sammalistonsuo, Roitonsuo ja Lylysuo. Lisäksi Vapolle siirtyi entisiä Fortumin soita (Ulpassuo, Mölynsuot, Puntari-Konttisuot). Kokemäenjoella toimivien tuotantoalueiden vuoden 2010 kokonaiskuormitus oli seuraava:

Kokemäenjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


10 248

299 178

228 992 49 164 33 127

2 135 199 196 43 55568 551

2 087

32 260 1 0501 584 116 220

1 135


169 569 45 600

Vuosi 2008

Vuosi 2010

5 298 8 836

5 962

9 878

kgVuosikuormitus, brutto

1 446164 841Vuosi 2009 5 961

Kiintoaineen kuormitus pieneni 29 %, typen 7 % ja fosforin 27 % edellisvuoteen nähden. Nanhiansuon, Saarikeitaan, Latikkaneva/Ristinevan, Jämiänkeitaan, Okssuon ja Isosuon vuosikuormitukset on laskettu tuotantoalueiden omien päästötarkkailutulosten pohjalta.

7.3.8 Karvianjoen vesistöalue (36) Karvianjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa 30 turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 2 945 ha. Levossa oli 95,2 ha ja valmistelussa 139,7 ha. Uutena alueena valmisteluun tuli Heitonneva (71 ha) Merikarvialla. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Satamakeitaan Pukaran pikkujoen valuma-alueelle (36.037) vetensä purkava 588 ha:n lohko. Pienin tuotantoalueen osa puolestaan oli Säkkijoen valuma-alueella sijaitsevan Säkkinevan 4,5 ha:n lohko.

16WWE0863 113

Karvianjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuonna 2010 on esitetty alla. Kuormitukset olivat edellisvuotta pienemmät alemmista ominaiskuormituksista johtuen. Satamakeitaan ja Horma-Säkkinevan kuormitukset laskettiin tuotantoalueen omien päästötarkkailutulosten pohjalta.

Karvianjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


70324 755 1 033

1 2724 287 128 485

Vuosi 2009 2 964 4 406 100 965

Vuosi 2008 2 841

67 892 16 487

Vuosi 2010 2 945 86 074 22 2884 452


699 15 917 44460 594

kg kg

76 959 23 597 76236 346

7.3.9 Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Lapväärtinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa 3 turvesuota: Mustaisneva (Kauhajoki), Tempakankeidas/Kotokeidas 1 ja Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1.Niiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 401 ha. Valmistelussa oli 82 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Mustaiskeidas Karijoen yläosan valuma-alueella (145,6 ha). Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden vuoden 2010 kuormitus oli seuraava:

Lapväärtin Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


3 683

113

3 309 148

Vuosi 2008 367 468 21 426

Vuosi 2009 367 468 14 342

kg

132

Vuosi 2010


2 206 706 102401 10 396 3 280518

9 883

5713 849 1 789

1032 194

Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden kiintoaineen ja fosforin nettokuormitus pieneni, typen kuormitus puolestaan kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1:n kuormitukset on laskettu Helmikäiskeitaan ympärivuotisten tarkkailutietojen pohjalta.

7.3.10 Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoen vesistöalueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa Profeetanneva Teuvalla. Profeetannevan tuotantokuntoinen ala oli 131,9 ha. Vapon tuotantoalueiden kuormitus Teuvanjoen vesistöalueelle vuonna 2010 on esitetty alla.

Teuvanjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


Vuosi 2009 148 149 5 126

Vuosi 2008 148 149 6 652 23

Vuosi 2010 132 3 104 924133

kg kgVuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto

4 396

291 109 43 3 710 755

2 052 661 17

46 930

27

1 494

16WWE0863 114

7.3.11 Närpiönjoen vesistöalue (39) Närpiönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa 3 tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 276,2 ha. Valmistelussa oli 4,1 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kurikan Takaneva Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (tuotantokelpoinen ala 175,5 ha). Pienempiä olivat Rackarmossen Närpiönjoen yläosan alueella (tuotannossa 48,1 ha) ja Östramossen Närpiönjoen keskiosan alueella (52,6 ha). Närpiönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus vuonna 2010 on esitetty alla.

Närpiönjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


Vuosi 2009 299 303 10 495 2 270 88

2 122

7 596

63 4 710

Vuosi 2008 299 303 11 898

59

Vuosi 2010 276 7 126303 38


Vuosikuormitus, bruttokg

2 954 88 7 660 1 895

1 518

1 545

46

7.3.12 Kyrönjoen vesistöalue (42) Kyrönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa 42 turvesuota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 4 851 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Haukineva, jolta purkautuu vettä Haasaojan valuma-alueelle 417 ha:n tuotantoalalta, Seinäjoen keskiosan alueelle 321 ha:n alueelta ja Liikaluoman valuma-alueelle 37,9 ha:n alalta. Pienin tuotantoalue oli puolestaan Madesluoman valuma-alueella sijaitseva Susineva (5,0 ha). Iso-Korvanevan osa-alueiden kuormitukset on laskettu käyttäen tuotantoalueen omia ympärivuotisia tarkkailutuloksia, vesistöalueen muiden tuotantoalueiden/osa-alueiden käyttäen Länsi-Suomen tarkkailun keskiominaiskuormituksia. Kyrönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden vuoden 2010 kokonaiskuormitus on esitetty alla. Edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen nettokuorma oli 39 % pienempi, typen nettokuorma samaa tasoa ja fosforin nettokuorma 30 % pienempi.

Kyrönjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


1 048

7 478

Vuosi 2008 5 012

29 042 1 0341 529

7 453 318 945

146 035

61 719


195 490

Vuosikuormitus, bruttokg kg

Vuosi 2010 4 851 136 334 40 7847 699 89 679 29 1181 189

Vuosi 2009 5 081

722

1 927 231 051 39 746

41 405

7.3.13 Lapuanjoen vesistöalue (44) Lapuanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa 31 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 1 575,4 ha. Valmistelussa oli 58,2 ha ja levossa 30,3 ha (v. 2009 222,2 ha). Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Vuorenneva Haapaluoman valuma-alueella (217,2 ha). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Talasneva Ranta-Töysänjärven valuma-alueella (2,1 ha).

16WWE0863 115

Lapuanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitus vuonna 2010 on esitetty alla.

Lapuanjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


373Vuosi 2009 1 559 2 804 66 836 14 540 48 452 9 944

2 850 87 899Vuosi 2008 1 814

Vuosi 2010 1 575

kg kg

30 08645 524 13 555 9 694 2462 799


614 57 828 12 30419 822

557

313

400

7.3.14 Purmonjoen vesistöalue (46) Purmonjoen vesistöalueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa Evijärven Porrasneva Narsbäckenin valuma-alueella. Porrasnevalla oli tuotantokunnossa 63,2 ha. Valmistelussa oli 167,1 ha. Porrasnevan vuosikuormitukset on laskettu tuotantoalueen omien tarkkailutulosten pohjalta. Vuonna 2009 Porrasnevalla tehtiin kaivuutöitä huhtikuussa, mikä nosti kiintoainepitoisuuksia. Porrasnevan tuotantoalueen kuormitus Purmonjoen vesistöalueelle vuonna 2010 on esitetty alla.

Purmonjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


Vuosi 2009 63 230 24 840

28

Vuosi 2008 63 67 1 978


96

kg

21 490 3 770

137 1 343 11Vuosi 2010 63 1 867 1 776230

3,5468 12 1 118 253

4 607 130

7.3.15 Ähtävänjoen vesistöalue (47) Ähtävänjoen vesistöalueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa 10 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 798,2 ha. Valmistelussa oli 220,3 ha (v. 2009 171 ha). Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonneva, joka laski vesiä Ähtävänjoen vesistöalueelle kolmelta osa-alueelta, joista suurin (210,8 ha tuotannossa) oli Poikkijoen valuma-alueella, myös pienin tuotantoalue oli Korpisalonnevan Pankarinpuron valuma-alueella sijaitseva lohko (33,8 ha). Suuri osa Korpisalonnevan vesistä purkautuu kuitenkin Kruunupyynjoen vesistöalueelle. Ähtävänjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus vuonna 2010 on esitetty alla. Savonnevan kuormitukset on laskettu tuotantoalueen omien ympärivuotisten tarkkailutulosten pohjalta. Kiintoaineen ja fosforin nettokuormitukset olivat pienemmät ja typen kuormitus puolestaan lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna.

Ähtävänjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


38 130

kg

25 216 7 8601 569


891 1 434

Vuosi 2009 851 1 547

Vuosi 2010 798 140

195

229

43 398 10 583 343

7 444 312

16 255 5 620

27 809 4 863 209

Vuosi 2008 28 523 6 864

16WWE0863 116

7.3.16 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Kruunupyynjoen vesistöalueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa 6 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 878,4 ha. Valmistelussa oli 26,6 ha (v. 2009 171 ha). Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonnevan osa-alue Porasjoen yläosan valuma-alueella (tuotannossa 476,3 ha, valmistelussa 26,6 ha). Pienin tuotantoalue puolestaan oli Pyymaanneva Raisionjoen valuma-alueella (28 ha). Vesistöalueen tuotantoalueiden vuosikuormitukset on laskettu käyttäen tarkkailun pysyvien tarkkailuasemien keskimääräisiä ominaiskuormituksia.

Kruunupyynjoen vesistöalueella toimivien tuotantoalueiden vuoden 2010 kuormitus on esitetty alla.

Kruunupyynjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


22 618

Vuosi 2008 712 921 41 402

4 601Vuosi 2009 809 912 31 249 6 759 261

14 473 4 663


6 521941 192

kg kg

118

174

Vuosi 2010 878 21 899

9 300 144284 27 360 5 789

7.3.17 Perhonjoen vesistöalue (49) Perhonjoen vesistöalueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa 12 turvesuota tai osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 1 170,5 ha. Valmistelussa oli 363,6 ha (2009 292,6). Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kairineva, jonka suurimman osan (403,5 ha) vedet purkautuvat Venetjoen alaosan alueelle. Pienin alue puolestaan oli Sarvineva Leppäniemen alueelle purkautuva osa (48 ha). Perhonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuonna 2010 on esitetty alla. Kairinevan ja Kapustanevan kuormitukset on laskettu niiden omien, ympärivuotisten tarkkailutulosten pohjalta.

Perhonjoen Tuotannossa Pinta-alavesistöalue Yhteensä Yhteensä


18 722 538 83 631 12 813

1 744 68 148 12 524 401

1 739 54 991Vuosi 2010 1 171

Vuosi 2008 1 177 1 434 107 266

Vuosi 2009 1 246


10 359 42 623

202

312 1887 267

301

7 54148 219

7.3.18 Suomenlahden rannikkoalue (81) Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella oli vuoden 2010 lopulla toiminnassa kaksi turvesuota, Stormossen ja Meltola, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 79,4 ha. Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus vuonna 2010 on esitetty alla.

Suomenlahden Tuotannossa Pinta-alarannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg kg

vesistöalueha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

17Vuosi 2009 83,4 87,4 2 193

83,4 1 963 584 17

253 029 655


Vuosi 2010 79,4 1 297 418 11

446


16WWE0863 117

7.3.19 Suomenselän rannikkoalue (83) Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2010 lopulla toiminnassa kolme turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 516,7 ha. Valmistelussa oli 4,1 ha (2009 153 ha). Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Iso-Rydistönkeidas Kasalanjoen valuma-alueella (tuotannossa 198,5 ha). Suomenselän rannikkoalueen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus vuonna 2010 on esitetty alla.

Suomenselän Tuotannossa Pinta-alarannikkoalueen Yhteensä Yhteensä kg kg

vesistöalueha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

523


2 610 66

Vuosi 2008 379

Vuosi 2009 501 523

Vuosi 2010 517


108

165

2 658

3 650

8315 835 3 351

8 100

10113 0653 904 15118 051

12 257

534 23 962 5 382

7.4 Kuormitus yksityisten tuottajien soilla Vapo Oy Energian läntisellä alueella on toiminnassa Vapon lisäksi suuri joukko yksityisten hallinnoimia turvetuotantoalueita. Tässä tarkkailussa niistä on mukana Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella olevat 31 tuotantoaluetta (taulukko 118). Muiden alueiden yksityisiä tuottajia ei ole tarkasteltu tässä raportissa. Yksityisten turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala oli 1018 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Peat Bog Oy:n Leppineva Kyyjärvellä (175 ha tuotannossa). Pienin tuotantoalue oli puolestaan Martinsuo Karstulassa (5 ha). Yksityisten turvetuotantoalueiden brutto- ja nettokuormitukset on koottu taulukkoon 118. Yksityisten turvetuotantoalueiden vuonna 2010 on esitetty alla. Nettokuormitus oli noin 19,4 tonnia kiintoainetta, 6,1 tonnia kokonaistyppeä ja 158 kg kokonaisfosforia.

tuotanto- Valmis- Poistunutkunnossa Levossa telussa <5v Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

Etelä-Pohjanmaa ja 1018 137 8 61 29 252 8 597 256 19 419 6 138 158Keski-Suomi 959 0 29 147 39 339 8 509 328 28 473 5 792 220

Vuosikuormitus, bruttoELY-keskukset


Yhteensä 2009

Pinta-ala 2010, ha

Yhteensä 2010:

kgYksityiset tuottajat

7.4.1 Kuormitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Mäkelä-yhtymän Koppelonnevan tuotantokuntoinen ala entisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella oli 25 ha vuonna 2010, mikä oli 0,3 % Vapon ja muiden tuottajien tuotantoalojen yhteispinta-alasta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella (11 807 ha). Koppelonnevan kuormituksen osuus Vapon jaa muiden tuottajien yhteiskuormituksesta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella oli noin 0,3 prosenttia sekä kiintoaineen, typen että fosforin osalta.


25 0 0 15 941 280 8 622 200 535 0 0 5 1 386 300 12 1 003 204 8

Yhteensä 2010:Yhteensä 2009

kg kgVuosikuormitus, nettoYksityiset

tuottajat

Pinta-ala 2010, ha Vuosikuormitus, brutto

16WWE0863 118

7.4.2 Kuormitus Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Yksityisten, Vapon tarkkailussa mukana olevien tuottajien 30 turvetuotantoalueen yhteenlaskettu tuotantokuntoinen ala entisen Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 993 ha vuonna 2010, mikä oli noin 19 % Vapo Oy:n ja muiden tuottajien yhteenlasketusta tuotantopinta-alasta. Valmistelussa oli 8 ha. Tuotannosta oli poistunut alle 5 vuotta sitten 46 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Peat Bog Oy:n Leppineva (175 ha) Kyyjärvellä. Pienin tuotantoalue oli puolestaan Martinsuon turve Oy:n Martinsuo Karstulan kunnassa (4 ha). Yksityisten turvetuotantoalueiden kuormitus Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella vuonna 2010 on esitetty alla. Kuormituksen osuus Vapon ja muiden tuottajien yhteiskuormituksesta Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli vajaa viidennes sekä kiintoaineen, typen että fosforin osalta.


993 137 8 46 27 866 8 297 245 18 416 5 934 150924 0 29 142 37 952 8 209 317 27 470 5 588 212

Pinta-ala 2010, ha Vuosikuormitus, brutto

Yhteensä 2010:Yhteensä 2009

Yksityiset tuottajat


kg

16WWE0863 119

Pois

tunu

tTu

otan

toku

nnos

saLe

voss

aVa

lmis

telu

ssa

käyt

östä

<5v

Kiin

toai

neKo

k-N

Kok-

PKi

into

aine

Kok-

NKo

k-P

Kes

ki-S

uom

en E

LY-k

esku

sAu

keas

uoJo

utsa

Rist

imäe

n Tu

rve

Oy

3021

1 20

035

711

793

256

6,5

Kara

met

sä (

Suur

isuo

)Ka

rstu

laAu

tose

n U

rako

inti

Oy

25,0

2,0

635

189

5,6

420

135

3,4

Lauk

erin

suo

Kars

tula

23,0

1,0

565

168

5,0

373

120

3,0

Löyt

ösuo

Kars

tula

Mar

tinsu

on t

urve

Oy

12,0

2,0

329

982,

921

870

1,8

Mar

tinsu

o Ka

rstu

laM

artin

suon

tur

ve O

y4,

094

280,

862

200,

51Pä

repu

ulam

min

neva

IKa

rstu

laPe

at B

og O

y5,

011

835

1,0

7825

0,63

Päre

puul

amm

inne

va I

IKar

stul

aPe

at B

og O

y26

,075

322

46,

649

816

04,

1Ri

stis

uoKa

rstu

laRi

stis

uon

Turv

e O

y25

,065

,02

118

631

191

400

451

11Su

onie

men

suo

Kars

tula

Kars

tula

n M

oras

s O

y26

,350

,81

812

540

161

198

386

10Ta

kane

vaKa

rstu

laM

artin

suon

tur

ve O

y9,

021

263

1,9

140

451,

1Vi

hisu

oKa

rstu

laPa

tam

ahar

jun

Turv

e Ay

15,0

353

105

3,1

233

751,

9Pe

nkki

suo

Keur

uuPe

at B

og O

y59

,01

389

413

1291

829

67

Petä

ikkö

neva

Kinn

ula

Turv

epud

as O

y30

,070

621

06,

246

715

03,

8H

yöty

kank

aann

eva

Kyyj

ärvi

J&V

Sauk

ko O

y12

,03,

035

310

53,

123

375

1,9

Lepp

inev

aKy

yjär

viPe

at B

og O

y14

8,9

13,0

4 42

51

317

392

924

942

24Pi

uhar

junn

eva

Kyyj

ärvi

J&V

Sauk

ko O

y64

,01

506

448

1399

532

18

Pyör

eäsu

oKy

yjär

viJ&

V Sa

ukko

Oy

15,0

20,0

824

245

754

417

54,

4H

auki

suo

Mul

tiaAu

tose

n U

rako

inti

Oy/

Mar

tinsu

on T

urve

Oy

83,0

5,0

2 07

161

718

1 36

944

111

Kum

mun

suo

Mul

tiaPe

at B

og O

y60

,01

506

448

1399

532

18

Kurj

ussu

oM

ultia

Linn

ari O

y38

,08,

01

083

322

1071

523

15,

8Pi

htis

uo

Mul

tiaM

artin

suon

tur

ve O

y /

Auto

sen

Ura

koin

ti O

y18

,042

412

63,

728

090

2,3

Saar

isuo

Mul

tiaRi

stis

uon

Turv

e O

y38

894

266

859

119

04,

8Va

lkei

ssuo

Pe

täjä

vesi

Mik

ko S

urvo

42,0

988

294

965

321

05,

3Va

sikk

asuo

Pylk

önm

äki

PTK-

Turv

e O

y5,

011

835

178

250,

6H

aapa

suo

Saar

ijärv

iPT

K-Tu

rve

Oy

20,0

471

140

431

110

02,

5Lö

ytös

uoSa

arijä

rvi

PTK-

Turv

e O

y32

,075

322

46,

649

816

04,

1M

ökki

suo

Saar

ijärv

iPT

K-Tu

rve

Oy

10,0

235

702,

115

650

1,3

Raja

puro

nsuo

Saar

ijärv

iPa

avo

Alst

i30

,070

621

06,

246

715

03,

8Ra

sins

uoSa

arijä

rvi

PTK-

Turv

e O

y10

,023

570

2,1

156

501,

3Ka

hasu

oSa

arijä

rvi (

Kalm

ari)R

istis

uon

Turv

e O

y /

Juha

Kor

keam

äki

42,0

988

294

965

321

05,

3

Etel

ä-Po

hjan

maa

n EL

Y-ke

skus

Kopp

elon

neva

Alaj

ärvi

Mäk

elä-

yhty

mä

25,0

15,0

941

280

8,3

622

200

5,1

Yhte

ensä

201

0:98

2,2

136,

88,

061

,028

807

8 57

725

319

038

6 13

415

5Yh

teen

sä 2

009:

959,

00,

029

,014

7,0

39 3

398

509

328

28 4

735

792

220

Vuo

siku

orm

itus

, bru

tto

Vuo

siku

orm

itus

, net

tokg

kgTu

otta

jaSu

oK

unta

Pint

a-al

a 20

10, h

a

Taul

ukko

118

Yks

ityis

ten

tuot

tajie

n tu

rvet

uota

ntoa

luei

den

brut

to- j

a ne

ttoku

orm

ituks

et v

uonn

a 20

10

16WWE0863 120

7.4.3 Kokonaiskuormitus Vuonna 2010 Vapo Oy Energia Läntisellä alueella oli 232 Vapon hallinnoimaa turvetuotantoaluetta. Vesistöalueittaisessa tarkastelussa Vapon tuotantoalueet koostuvat yhteensä 302 osa-alueesta. Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella oli lisäksi yhteensä 31 yksityisten tuottajien hallinnoimaa turvesuota. Suot sijoittuvat hyvin laajalle maantieteelliselle alueelle. Pohjoisrajan muodosti Lestijoen vesistöalue Keski-Pohjanmaalla ja itäisin oli puolestaan Kymijoen vesistöalue. Kaikkiaan soita oli 20 eri vesistöalueen alueella. Vapo Oy:n soilta tuleva yhteenlaskettu brutto- ja nettokuormitus vuonna 2010 oli seuraava (vertailuna vuosien 2007 - 2010 arvot):

Vapo Oy Energialäntinen alue

Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

Vuosi 2009 1001 213 8,3

704

724 144 5,6

475 142Vuosi 2010

4,8Vuosi 2008 1294 286 8,9

199 6,0 3,8

7,8 720 193

Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, nettotonnia tonnia

5,6

877 182

248Vuosi 2007 941

Yksityisten tuottajien tuotantoalueet sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen (Koppeloneva) ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella (30 tuotantoaluetta). Yksityisten tuotantoalueiden yhteenlaskettu nettokuormitus vuonna 2010 oli seuraava (vertailuna vuosien 2007 – 2009 arvot):

Fortum Oy ja yksityiset tuottajat

Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

Vuosi 2007 53

Vuosikuormitus, bruttotonnia

Vuosi 2009 39

Vuosi 2008

Vuosikuormitus, nettotonnia

Vuosi 2010 29 8,6 0,26 19 6,1 0,16

0,320,45 41 11

12 0,290,57 54

14

0,228,5 0,33 28 5,8

82 19

Vapo Oy Energia Läntisellä alueella oli tuotantoalueita kuuden eri entisen ELY-keskuksen alueella. Selvästi suurin kuormitus syntyi entisen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (entinen Länsi-Suomen ympäristökeskus). Seuraavaksi suurimmat kuormitukset tulivat Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilta. Vuoden 2010 kuormitus ELY-keskuksittain oli seuraava:

16WWE0863 121

ELY-keskukset(sisältää yksityiset)

Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-PHäme 18 5,8 0,17 12 4,2 0,11Pirkanmaa 64 18 0,6 44 13 0,35Varsinais-Suomi 138 35 1,3 94 25 0,9Keski-Suomi 143 45 1,2 93 33 0,7Etelä-Pohjanmaa 367 103 3,0 251 74 1,8Uusimaa 2,0 0,58 0,02 1,3 0,42 0,01Yhteensä 2010 732 208 6,3 494 148 3,9Yhteensä 2009 1 040 222 8,7 753 150 5,8Yhteensä 2008 1 369 301 9,4 930 191 5,1Yhteensä 2007 975 251 8,1 746 194 5,8

tonnia tonniaVuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto

Vesistöalueittain Vapo Oy:n soiden suurin nettokuormitus edellisvuoden tapaan tuli kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta Kokemäenjoen vesistöalueelta. Seuraavaksi suurimmat kuormitukset kohdistuivat Kyrönjoen ja Kymijoen valuma-alueisiin. Vuoden 2010 kuormitus vesistöalueittain oli seuraava:

Vesistöalueet

Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P14 Kymijoen va 112 35 1,0 73 26 0,5618 Porvoonjoen va 0,64 0,19 0,006 0,42 0,14 0,00327 Paimionjoen va 1,60 0,48 0,014 1,1 0,34 0,00928 Aurajoen va 1,5 0,45 0,01 1,0 0,32 0,0133 Lapinjoen va 2,0 0,61 0,02 1,3 0,43 0,0134 Eurajoen va 9 2,8 0,08 6,3 2,0 0,0535 Kokemäenjoen va 170 46 1,6 116 32 1,136 Karvianjoen va 86 22 0,7 61 16 0,4437 Lapväärtinjoen va 10 3,3 0,11 6,1 2,2 0,0738 Teuvanjoen va 3,1 0,9 0,03 2,1 0,66 0,0239 Närpiönjoen va 7 2,1 0,06 4,7 1,5 0,0442 Kyrönjoen va 136 41 1,2 90 29 0,744 Lapuanjoen va 46 14 0,40 30 10 0,2546 Purmonjoen va 2 1,8 0,03 0,14 1,3 0,0147 Ähtävänjoen va 25 7,9 0,23 16 5,6 0,1448 Kruunupyynjoen va 22 6,5 0,19 14 4,7 0,1219 Perhonjoen va 55 10 0,31 43 7,3 0,1951 Lestijoen va 0 0 0 0 0 081 Suomenlahden 2,0 0,58 0,02 1,3 0,42 0,01 rannikkoalueen va83 Suomenselän 12 3,6 0,11 8 2,6 0,07 rannikkoalueen vaYhteensä 2010 704 199 6,0 475 142 3,8Yhteensä 2009 1 001 213 8,3 724 144 5,6Yhteensä 2008 1 294 286 8,9 877 182 4,8Yhteensä 2007 940 248 7,8 719 192 5,6

Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, nettotonnia tonnia

16WWE0863 122

8 YHTEENVETO Vapo Oy Energia Läntisen alueen turvetuotannon tarkkailuja on toteutettu kesään 1999 saakka erillistarkkailuna monien eri tutkimuslaitosten toimesta. Vuodesta 2000 alkaen tarkkailu on hoidettu uuden yhteistarkkailuohjelman mukaisena. Yhteistarkkailuohjelma kokoaa ja yhdenmukaistaa tutkimuskäytäntöä ja antaa selkeämmän kokonaiskuvan alueen turvetuotannon kuormitustilanteesta. Tarkkailuohjelma uusittiin kesällä 2004. Vuosina 2005 – 2007 kaikki tarkkailutulokset kerättiin samaan yhteenvetoraporttiin. Vuodesta 2008 tarkkailusoiden tulokset on koottu ympäristökeskuksittain yhteenvetoraportteihin säilyttäen kuitenkin yhteenveto-osat samanlaisina kaikkien ympäristökeskusten raporttien osalta. Vuonna 2008 siirryttiin myös käyttämään tarkkailujaksona hydrologista vuotta (1.11.2007 - 31.10.2008). Kuormitusten laskennassa on vuodesta 2009 otettu huomioon tuotannossa, kunnostuksessa ja levossa olevat pinta-alat sekä 0-5 vuotta sitten poistuneet pinta-alat, kukin täysimittaisesti. Aikaisemmin laskettiin levossa olleilta ja 5 – 10 vuotta sitten poistuneilta aloilta tuleva kuormitus mukaan puolet pienempinä. Tämä laskentatapa on yhteneväinen Vapo Oy:n Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailun kanssa. Turvetuotannon tarkkailun yleisperiaatteena on, että osaa soista tarkkaillaan intensiivisesti ja saatujen tulosten avulla (ominaiskuormitusluvut) lasketaan myös tarkkailuun kuulumattomien soiden kuormitus. Lisäksi osalla soista suoritetaan täydentävää tarkkailua, jossa näytteitä ei oteta yhtä tiheään kuin pysyvien asemien tarkkailussa. Vuoden- aika

Kuukaudet Päivämäärät Viikot Jakson pituus (d)

Talvi joulu-maaliskuu 4.12.2009 - 27.3.2010 49 – 13 144 Kevät maalis-touko 28.3. - 13.5.2010 14 - 20 47 Kesä touko-syyskuu 14.5. - 19.9.2009 21 - 39 129 Syksy syys-marraskuu 1.11. – 3.12.2009

20.9. - 31.10.2010 45 – 49 (2009) 39 – 45 (2010)

75

Vuonna 2010 tarkkailussa on ollut mukana 232 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta ja 31 yksityisten tuottajien turvetuotantoaluetta. Tämän tarkkailun puitteissa näytteitä on haettu pysyviltä tarkkailuasemilta touko-joulukuussa kahden viikon välein, tammi-maaliskuussa kuukauden välein ja kevättulvan aikana huhtikuussa kuukauden ajan viikon välein. Lisäksi ohjelman mukaan poikkeustilanteissa (tulva, rankkasade) näytteitä näytteitä haetaan Vapo Oy:n toimesta. Täydentävien tarkkailuasemien näytteenottotiheys vaihtelee suokohtaisesti. Vesinäytteenoton yhteydessä on mitattu virtaamat. Tarkkailun näytteenoton, analysoinnin ja raportoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Vuosiyhteenvedon on laatinut Pöyry Finland Oy. Yhteenvetona tarkkailun tuloksista voidaan todeta seuraavaa: Vapo Oy Energian läntisellä alueella tehtävä turvetuotannon kuormitustarkkailu on Suomen laajin turvetuotannon tarkkailututkimus. Tarkkailu on myös varsin laaja verrattuna kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden tai teollisuuslaitosten tarkkailuihin. Turvetuotannon tarkkailu on jakautunut laajalle maantieteelliselle alueelle, minkä vuoksi kenttätöiden osuus on huomattava. Tarkkailun puitteissa otettiin vuositasolla yli 3 000 näytettä.

Vapo Oy Energian läntisellä alueella oli vuonna hydrologisen vuoden 2010 lopussa toiminnassa 232 Vapon turvetuotantoaluetta, jotka muodostuivat yhteensä 302 osa-alueesta.

16WWE0863 123

Vapo Oy Energian tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotantokelpoinen ala oli 24 199 ha. Levossa oli 213 ha ja valmistelussa 2 555 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli seuraavasti: < 5 v sitten poistuneet 2 361 ha ja > 5 v sitten poistuneet 8 875 ha Yksityiset mukaan lukien tuotannossa olevaa pinta-alaa oli 25 217 ha.

Vapo Oy:n osalta tuotantokuntoista alaa oli eniten Kokemäenjoen (5 962 ha) ja

Kyrönjoen (4 851 ha) vesistöalueilla. Yksittäisiä turvetuotantoalueita tai osa-alueita oli eniten Kokemäenjoen vesistöalueella (91 kpl).

Vapo Oy:n tuotantoalueiden yleisin vesienkäsittelymenetelmä olivat vuonna 2010

pintavalutus tai vastaava menetelmä (73,0 %). Näiden osuus nousi vuodesta 2009 noin 5 %. Toiseksi yleisin vesiensuojelumenetelmä oli valuman säätö (13,2 %). Kolmanneksi yleisin vesiensuojelumenetelmä oli ns. perustaso (10,9 %), jolla tarkoitetaan että alueella on käytössä laskeutusaltaat, sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Muita vesiensuojelumenetelmiä ovat sarkaojapidättimet, salaojitus, kemiallinen puhdistus, haihdutus/imeytys, hakepato, tekojärvi jne.

Vapo Oy Energian läntisen alueen tuotantoalueiden ravinteiden bruttokuormitus

(=tuotannosta aiheutuva kuorma + luonnonhuuhtouma) oli 199 t typpeä/vuosi (v. 2009 213 t/vuosi) ja 6,0 t fosforia/vuosi (v. 2009 8,3 t/vuosi). Kiintoainetta kulkeutui alapuolisiin vesistöihin 704 t/vuosi (v. 2009 1 001 t/vuosi).

Vapo Oy Energian läntisen alueen ravinteiden nettokuormitus (= bruttokuormitus –

luonnonhuuhtouma) oli vuonna 2010 typen osalta 142 t/vuosi ja fosforin osalta 3,8 t/vuosi. Kiintoainetta kulkeutui 475 t/vuosi.

Ympärivuotisesti tarkkailtujen soiden (19 kpl) perusteella laskettu ominaiskuormitus

(g/ha d) oli kiintoaineen, typen ja fosforin osalta suurimmillaan kevätjaksolla. Kiintoaineen, typen ja fosforin ominaiskuormitukset olivat kaikki pienimmillään syysjaksolla.

Tarkkailusoilta tulevasta vesistökuormituksesta eniten purkautui talvijaksolla (kesto 144

päivää): fosforista 56 % ja typestä 50 %. Toiseksi eniten typpeä ja fosforia purkautui syksyjaksolla (75 päivää). Kiintoaineen kuormitus jakautui puolestaan tasaisesti koko vuoden ajalle (24 % -27%).

Padotustilanteita esiintyi satunnaisesti muutamilla soilla. Yleensä padotustilanteet

osuvat keväälle, jolloin virtaamat ovat suuria. Padotustilanteessa vesimääristä ei saada tarkkaa tietoa, vaan virtaamia on pyritty arvioimaan näytteenottohetken aikaisen padotuksen ja muiden lähellä sijaitsevien tarkkailusoiden virtaamatietojen mukaan. Tarkkailuasemilta saaduista virtaamatiedoista saadaan selville suurten virtaamien ajanjaksot, mutta padotusta niistä ei ilman maastohavaintoa voida varmasti todeta. Nab Labs Oy on hoitanut virtaamaseurannan vuosina 2008 – 2010.

9 POHJAVESIEN JA KAIVOJEN TARKKAILU Vedenlaatua tutkittiin Jokipolvensuolla Purolan tilan ja Partinnotkon kaivoista, Palosuolla Suopellon tilan kaivosta, Riihi-Peuranevalta kaivosta ja Umpilammensuolta kaivosta. Pinnankorkeuksia mitattiin Nanhian-Vittasuolla (kaivot), Pajumäensuolla yhdestä lähteestä, Roitonsuolta kaivosta (6kpl), Sammalistonsuolta kaivosta (4 kpl), Lehtosuolta kaivosta (3kpl) Harmatinsuolta pohjavesikaivosta (2kpl) ja kaivosta (2kpl) sekä Raatteikko-Saarennevalla Jouttenlammesta. Tulokset ovat saatavissa Nab Labs Oy:n verkkopalvelusta.

16WWE0863 124

10 KIRJALLISUUS Ekholm, M 1993: Suomen vesistöalueet. 166 s. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki Ihme, R. 1994: Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. 140 s. VTT Julkaisuja 798. Ijäs, L. 1999: Vapo Oy Energia Länsi-Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. 15 s. + liitteet. Seinäjoki Ijäs, L. & Marja-aho, J 2004: Turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma Vapo Oy:n Länsi-Suomen yksikön toimialueella. 17 s. + liitteet. Seinäjoki Ilmatieteenlaitos 2011: Ilmastokatsaus 20010. Leiviskä, V. 1993: Turvetuotannon ympäristönsuojelu. – Moniste, 67 s. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen Tutkimuslaitos, Oulu.

Leskelä, A. 2009: Vapo Oy Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2008. – Pöyry Environment Oy. 140 s. + liitteet. Kaustinen. Leskelä, A. 2010: Vapo Oy Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2009. – Pöyry Environment Oy. 140 s. + liitteet. Kaustinen.

Niskanen, I. 1998: Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana. – Jyväskylän yliopisto Ympäristötutkimuskeskus Tiedonantoja 151:1-24. Savolainen, M., Heikkinen, K. & Ihme, R. (toim) 1996: Turvetuotannon vesiensuojeluohjeisto. – Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus, Ympäristöopas 6:1-84 Rinttilä, R., Suutari, E., Selin, P., Marja-aho. J. & Väyrynen, T. 1997: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. - 116 s. Turveteollisuusliitto ry, Jyväskylä Rinttilä, R., Selin, P. & Reinikainen, O. 1998: Turve ympäristönhoidossa. – 94 s. Vapo Oy, Jyväskylä Savolainen, M., Kaasinen, A., Heikkinen, K., Ihme, R., Kämä, T., Alasaarela, E. 1996: Turvetuotannon vesiensuojeluvaihtoehtojen tapauskohtainen vertailu. 116 s. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä. 2006. Turvetuotannon tarkkailuopas. Sähköisessä muodossa osoitteessa: http://www.ymparistokeskus.fi/default.asp?contentid=184991&lan=fi (julkaistu 19.5.2006, luettu 10.2.2009). Vasander, H (toim) 1998: Suomen suot. – 168 s. Suoseura ry, Helsinki

VAPO Oy ENERGIA LÄNSI-SUOMI

Perustarkkailu Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus Helminkäiskeidas, pvk ap Isojoki pvk Etelä-PohjanmaaIso-Korvaneva, lo2 ap Jalasjärvi pvk Etelä-PohjanmaaIso-Korvaneva, lo2 yp Jalasjärvi pvk Etelä-PohjanmaaJauhoneva, pvk 5 ap Veteli pvk Etelä-PohjanmaaJauhoneva, pvk 5 yp Veteli pvk Etelä-PohjanmaaKairineva, la ap Halsua Perustaso+ojapidättimet Etelä-PohjanmaaKampinkeidas, pvk ap Kauhajoki pvk Etelä-PohjanmaaKapustanneva, pvk ap Veteli pvk Etelä-PohjanmaaKapustanneva, pvk yp Veteli pvk Etelä-PohjanmaaKontio- ja Palloneva, laskuoja 1 ap Jalasjärvi kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaKontio- ja Palloneva, laskuoja 1 yp Jalasjärvi kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 11/12, pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 11/12, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 8/9, pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 8/9, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaLaurinneva, pvk 3 ap Veteli pvk Etelä-PohjanmaaLaurinneva, pvk 3 yp Veteli pvk Etelä-PohjanmaaMäkikylänsuo, kasvillisuusallas 2 yp Ähtäri perustaso Etelä-PohjanmaaMäkikylänsuo, kasvillisuuskenttä 1 yp Ähtäri perustaso Etelä-PohjanmaaMäkikylänsuo, kosteikoiden ap Ähtäri kasvillisuuskenttä ja -allas Etelä-PohjanmaaMäkikylänsuo, la ap Ähtäri perustaso Etelä-PohjanmaaNaarasneva, la ap Soini perustaso Etelä-PohjanmaaNaarasneva, pvk 4 ap Soini pvk Etelä-PohjanmaaNaarasneva, pvk 4 yp Soini pvk Etelä-PohjanmaaPorrasneva, lo1 ap Evijärvi pvk Etelä-PohjanmaaPorrasneva, lo1 yp Evijärvi pvk Etelä-PohjanmaaSammatinneva, pvk ap Seinäjoki pvk Etelä-PohjanmaaSammatinneva, pvk yp Seinäjoki pvk Etelä-PohjanmaaTakaneva, kasvillisuuskenttä ap Kurikka kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaTakaneva, kasvillisuuskenttä yp Kurikka kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaViitalanneva, pvk ap Kauhajoki pvk Etelä-PohjanmaaÖstra Mossen ap Närpiö perustaso+ojanpidittimet Etelä-Pohjanmaa 32Okssuo, pvk ap Tammela pvk HämeOkssuo, kosteikon ap Tammela kosteikko HämeRöyhynsuo ap Janakkala pvk HämeRöyhynsuo yp Janakkala pvk HämeVäärälammensuo, pvk ap Hattula pvk Häme 5Läyniönsuo, la ap Hankasalmi perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiPajusuo, pohjoispää ap Leivonmäki virtaaman säätö Keski-SuomiPeuralinnanneva (Isoneva), pvk ap Kyyjärvi pvk Keski-SuomiPeuralinnanneva (Isoneva), pvk yp Kyyjärvi pvk Keski-SuomiSavonneva ap Kyyjärvi pvk Keski-SuomiValkeissuo ap Petäjävesi virtaaman säätö Keski-SuomiVehkaneva ap Kinnula pvk Keski-Suomi 7Hirvineva, pvk ap Kihniö pvk PirkanmaaHirvineva, pvk yp Kihniö pvk PirkanmaaIsosuo, kosteikko 1 ap Punkalaidun kosteikot 2kpl PirkanmaaIsosuo, kosteikko 1 yp Punkalaidun kosteikot 2kpl PirkanmaaRistineva ap Parkano pvk PirkanmaaRistineva yp Parkano pvk PirkanmaaSarvanneva, pvk ap Virrat pvk PirkanmaaSompaneva ap Parkano/Karvia Yli-Kujalan men. Pirkanmaa 8Alkkia yp Karvia kasvillisuusallas Varsinais-SuomiAlkkia ap Karvia kasvillisuusallas Varsinais-SuomiHormaneva pohjoinen, pvk ap Karvia pvk Varsinais-SuomiHormaneva pohjoinen, pvk yp Karvia pvk Varsinais-SuomiIso-Rydistönkeidas, pvk 4 ap Merikarvia pvk Varsinais-SuomiIso-Rydistönkeidas, pvk 4 yp Merikarvia pvk Varsinais-SuomiJoutsuo, pvk ap Eura pvk Varsinais-SuomiJoutsuo, pvk yp Eura pvk Varsinais-SuomiJämiänkeidas, kosteikon ap Kankaanpää rhk Varsinais-SuomiJämiänkeidas, kosteikon yp Kankaanpää rhk Varsinais-SuomiJämiänkeidas, lintujärvi ap Kankaanpää lintujärvi Varsinais-SuomiJämiänkeidas, lintujärvi ap Kankaanpää lintujärvi Varsinais-SuomiJämiänkeidas, pvk ap Kankaanpää pvk Varsinais-SuomiJämiänkeidas, pvk yp Kankaanpää pvk Varsinais-SuomiKurkikeidas, pvk ap Kankaanpää kasvillisuusallas/pintavalutus Varsinais-SuomiKurkikeidas, pvk yp Kankaanpää kasvillisuusallas/pintavalutus Varsinais-SuomiLammisuo, pvk ap Köyliö pvk Varsinais-SuomiLammisuo, pvk yp Köyliö pvk Varsinais-SuomiLammisuo-Kahalansuo, pvk ap Eurajoki pvk Varsinais-SuomiLammisuo-Kahalansuo, pvk yp Eurajoki pvk Varsinais-SuomiLeppisuot 1, ap Siikainen kosteikko Varsinais-SuomiLeppisuot 1, yp Siikainen kosteikko Varsinais-SuomiLinturahka, pvk ap Mellilä pvk Varsinais-SuomiLinturahka, pvk yp Mellilä pvk Varsinais-SuomiMustakeidas, pvk ap, lohkot 5-7 Karvia pvk Varsinais-SuomiMustakeidas, pvk yp, lohkot 5-7 Karvia pvk Varsinais-SuomiNanhiansuo, pvk ap Huittinen pvk Varsinais-SuomiNanhiansuo, pvk yp Huittinen pvk Varsinais-SuomiSaarikeidas 1 yp Jämijärvi kosteikko Varsinais-SuomiSaarikeidas 1 ap Jämijärvi kosteikko Varsinais-SuomiSatamakeidas, pvk ap Honkajoki Kasvillisuusallas / pvk Varsinais-SuomiSatamakeidas, pvk yp Honkajoki Kasvillisuusallas / pvk Varsinais-Suomi 32

Yhteensä 84

Liite 1

Täydentävä tarkkailu Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus

Haukineva, lo4, pvk ap Seinäjoki pvk Etelä-PohjanmaaHaukineva, lo4, pvk yp Seinäjoki pvk Etelä-PohjanmaaHaukineva, lo7, kosteikko ap Seinäjoki kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaHaukineva, lo7, kosteikko yp Seinäjoki kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaIsoneva, lo1, pvk ap Kurikka pvk Etelä-PohjanmaaIsoneva, lo1, pvk yp Kurikka pvk Etelä-PohjanmaaIsoneva, lo3, pvk ap Kurikka pvk Etelä-PohjanmaaIsoneva, lo3, pvk yp Kurikka pvk Etelä-PohjanmaaJuupa-Jäkäläneva, ap Seinäjoki kosteikko Etelä-PohjanmaaJuupa-Jäkäläneva, yp Seinäjoki kosteikko Etelä-PohjanmaaKampinkeidas, pvk yp Kauhajoki pvk Etelä-Pohjanmaakoihnanneva, laskuoja1 ap Kauhajoki perustaso+ virt.säätö Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 1, kosteikon ap Vimpeli kosteikko Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 5, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 5, pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 7, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 7, pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 14, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 14, pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 15, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 15, pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKurikkaneva, lo1 allas1 Kuortane perustaso+ virt.säätö Etelä-PohjanmaaLamminneva, lo1, kosteikko ap. Lappajärvi kosteikko Etelä-PohjanmaaLamminneva, lo1, kosteikko yp. Lappajärvi kosteikko Etelä-PohjanmaaLamminneva, lo4+2, kosteikko ap. Lappajärvi kosteikko Etelä-PohjanmaaLamminneva, lo4+2, kosteikko yp. Lappajärvi kosteikko Etelä-PohjanmaaLiikaneva, la ap Jalasjärvi perustaso+ virt.säätö Etelä-PohjanmaaLoukkusuo, laskuoja 1 kosteikko ap Ähtäri kosteikko Etelä-PohjanmaaLoukkusuo, laskuoja 1 kosteikko yp Ähtäri kosteikko Etelä-PohjanmaaLoukkusuo, laskuoja 5 pvk ap Ähtäri pvk Etelä-PohjanmaaLoukkusuo, laskuoja 5 pvk yp Ähtäri pvk Etelä-PohjanmaaLupikostonneva, koteikko ap Kauhajoki kosteikko Etelä-PohjanmaaLupikostonneva, koteikko yp Kauhajoki kosteikko Etelä-PohjanmaaLöyhinkineva, pvk ap Jalasjärvi kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaLöyhinkineva, pvk yp Jalasjärvi kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaMatosuo, lo1 Soini pvk Etelä-PohjanmaaMatosuo, lo2 Soini pvk Etelä-PohjanmaaNaarasneva, kosteikko1 ap Soini kosteikko Etelä-PohjanmaaNaarasneva, kosteikko1 yp Soini kosteikko Etelä-PohjanmaaNäätäneva, kasvillisuuskenttä ap Jalasjärvi kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaNäätäneva, allas 4 ap Jalasjärvi perustaso Etelä-PohjanmaaPaskonneva, pvk ap Alajärvi pvk Etelä-PohjanmaaPaskonneva, pvk yp Alajärvi pvk Etelä-PohjanmaaPeuraneva, pumppaamo 1 Seinäjoki pvk Etelä-PohjanmaaPeuraneva, pumppaamo 2 Seinäjoki pvk Etelä-PohjanmaaPirjatanneva, laskeutusallas 2 Alavus perustaso+ virt.säätö Etelä-PohjanmaaPollarinneva, pvk2 ap Veteli pvk Etelä-PohjanmaaPollarinneva, pvk2 yp Veteli pvk Etelä-PohjanmaaProfeetanneva, kosteikko ap Teuva kosteikko Etelä-PohjanmaaProfeetanneva, kosteikko yp Teuva kosteikko Etelä-PohjanmaaPyymaanneva, allas 1 Evijärvi perustaso Etelä-PohjanmaaPyymaanneva, allas 4 Evijärvi perustaso Etelä-PohjanmaaPälvineva, pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaPälvineva, pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaRackarmossen, pvk ap Närpiö pvk Etelä-PohjanmaaRackarmossen, pvk yp Närpiö pvk Etelä-PohjanmaaRahka-Romunneva, kasvillisuuskentän ap Alavus Kasvillisuusallas Etelä-PohjanmaaRahka-Romunneva, kasvillisuuskentän yp Alavus Kasvillisuusallas Etelä-PohjanmaaRiihi-Peuraneva Ähtäri perustaso+ virt.säätö Etelä-PohjanmaaRistineva, pvk1 ap Veteli pvk Etelä-PohjanmaaRistineva, pvk1 yp Veteli pvk Etelä-PohjanmaaRuissaarenneva, lohko 2 ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaRuissaarenneva, lohko 2 yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaRuissaarenneva, lohko 3 ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaRuissaarenneva, lohko 3 yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaSaapasneva, allas 1 Evijärvi perustaso+ virt.säätö Etelä-PohjanmaaSarvineva, lo1 ap Kuortane pvk Etelä-PohjanmaaSarvineva, lo1 yp Kuortane pvk Etelä-PohjanmaaSarvineva, lo3 allas 4 Kuortane perustaso Etelä-PohjanmaaSarvineva, ap Veteli kasvillisuusallas Etelä-PohjanmaaSarvineva, yp Veteli kasvillisuusallas Etelä-PohjanmaaSäkkineva, kosteikko ap Kauhajoki kosteikko Etelä-PohjanmaaSäkkineva, kosteikko yp Kauhajoki kosteikko Etelä-PohjanmaaTeerineva, kasvillisuuskentän ap Kuortane kasvillisuuskentä Etelä-PohjanmaaTeerineva, kasvillisuuskentän yp Kuortane kasvillisuuskentä Etelä-PohjanmaaTeerisuo, lo1 Soini pvk Etelä-PohjanmaaTeerisuo, lo2 Soini pvk Etelä-PohjanmaaTupasuo, lo 1 ja 2, pv-kenttä, ap Ähtäri pvk Etelä-PohjanmaaTupasuo, lo 1 ja 2, pv-kenttä, yp Ähtäri pvk Etelä-PohjanmaaTynnyrikallionnneva, pvk ap Toholampi pvk Etelä-PohjanmaaTynnyrikallionnneva, pvk yp Toholampi pvk Etelä-PohjanmaaUitonneva Kauhajoki perustaso Etelä-PohjanmaaUlpassuo, pvk, ap Soini pvk Etelä-PohjanmaaUlpassuo, pvk, yp Soini pvk Etelä-PohjanmaaVasikkaneva, kosteikko ap Jalasjärvi kosteikko Etelä-PohjanmaaVasikkaneva, kosteikko yp Jalasjärvi kosteikko Etelä-PohjanmaaViitalanneva, pvk yp Kauhajoki pvk Etelä-PohjanmaaVähä-Hautaneva kasvillisuuskentän ap Jalasjärvi kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaVähä-Hautaneva kasvillisuuskentän yp Jalasjärvi kasvillisuuskenttä Etelä-PohjanmaaVähä-Hautaneva ylivallin ap Jalasjärvi perustaso Etelä-PohjanmaaÖstramossen, pvk ap Närpiö pvk Etelä-PohjanmaaÖstramossen, pvk yp Närpiö pvk Etelä-Pohjanmaa 92

Liite 2.1

Hirvisuo, la ap Hollola perustaro + virt.säätö HämeJaakkolansuo, la ap Hartola perustaso HämeRoitonsuo, ap Janakkala perustaro + virt.säätö HämeSammalistonsuo, pvk ap Riihimäki pvk HämeSammalistonsuo, pvk yp Riihimäki pvk HämeVäärälammensuo kasvillisuusallas ap Hattula kasvillisuusallas/pintavalutusHäme 6Isoneva, la1 Kivijärvi perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiKailasuo, pvk ap Joutsa (Leivonmäki) pvk+ kosteikot 3 kpl Keski-SuomiKailasuo, pvk yp Joutsa (Leivonmäki) pvk+ kosteikot 3 kpl Keski-SuomiKivisensuo, lo1 Hankasalmi perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiKivisensuo, pvk ap Hankasalmi pvk Keski-SuomiKivisensuo, pvk yp Hankasalmi pvk Keski-SuomiKolkunsuo, la ap Viitasaari perust.+virt.säätö Keski-SuomiLehtosuo, etelä, la ap1 Keuruu perust.+virt.säätö Keski-SuomiLehtosuo, etelä, la ap2 Keuruu perust.+virt.säätö Keski-SuomiMahasuo allas 13 purku, ap Saarijärvi perustaso Keski-SuomiMahasuo allas 15 purku, ap Saarijärvi perustaso Keski-SuomiPajumäensuo la 2 alapuoli Saarijärvi (Pylkönmäki) perustaso Keski-SuomiPermisuo, pvk ap Keuruu pvk Keski-SuomiPyytneva Pihtipudas perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiPyöreäsuo, pvk ap Keuruu pvk Keski-SuomiPyöreäsuo, pvk yp Keuruu pvk Keski-SuomiTynnörsuo la 1 ap Karstula perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiTynnörsuo la 2 ap Karstula perustaso+ virt.säätö Keski-SuomiTynnörsuo la 3 ap Karstula perustaso+ virt.säätö Keski-Suomi 19Arkkuinsuo, kosteikko 1, yp Pukalaidun kosteikko PirkanmaaArkkuinsuo, kosteikko 1, ap Pukalaidun kosteikko PirkanmaaHietasalonneva, pvk ap Virrat pvk PirkanmaaHietasalonneva, pvk yp Virrat pvk PirkanmaaKokkoneva, lo6, kosteikon yp Virrat kosteikko PirkanmaaKokkoneva, lo6, kosteikon ap Virrat kosteikko PirkanmaaNiinineva, lo Parkano perustaso PirkanmaaNiinineva, pvk ap Parkano pvk PirkanmaaSarvanneva, lo7, pvk ap Virrat pvk PirkanmaaSarvanneva, lo7, pvk yp Virrat pvk PirkanmaaSarvanneva, lo 9, kasvillisuusallas ap Virrat kasvillisuusallas PirkanmaaSarvanneva, lo 9, kasvillisuusallas yp Virrat kasvillisuusallas PirkanmaaTalasneva, laskuoja 1, ap Kihniö kosteikko PirkanmaaTalasneva, laskuoja 1, yp Kihniö kosteikko PirkanmaaTalasneva, laskuoja 3, ap Kihniö kosteikko PirkanmaaTalasneva, laskuoja 3, yp Kihniö kosteikko PirkanmaaTuuranneva, lo4 Virrat pintavalutus/kosteikko Pirkanmaa 17Alkkia, lo3, pvk ap karvia pvk Varsinais-SuomiAlkkia, lo2, altaiden 8.1 ja 8.2 ap karvia perustaso+ virt.säätö Varsinais-SuomiHaaroistensuo, pvk ap Oripää pvk Varsinais-SuomiHaaroistensuo, pvk yp Oripää pvk Varsinais-SuomiHaitikeidas, kasvillisuusallas ap Karvia kasvillisuusallas Varsinais-SuomiHaitikeidas, kasvillisuusallas yp Karvia kasvillisuusallas Varsinais-SuomiHaitikeidas, pvk ap Karvia pvk Varsinais-SuomiHaitikeidas, pvk yp Karvia pvk Varsinais-SuomiHarmantinsuo, pvk ap Mellilä pvk Varsinais-SuomiHarmantinsuo, la yp Mellilä la Varsinais-SuomiHormaneva etelä, pvk ap Karvia pvk Varsinais-SuomiHormaneva etelä, pvk yp Karvia pvk Varsinais-SuomiLammi-Kahalansuo, kasvillisuusal ap Eurajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiLammi-Kahalansuo, kasvillisuusal yp Eurajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiKirinneva, pvk ap Merikarvia pvk Varsinais-SuomiKirinneva, pvk yp Merikarvia pvk Varsinais-SuomiKotkankeidas, kasvillisuusallas 1 ap Honkajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiKotkankeidas, kasvillisuusallas 1 yp Honkajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiKotoneva, pvk1 ap Merikarvia pvk Varsinais-SuomiKotoneva, pvk1 yp Merikarvia pvk Varsinais-SuomiKotoneva, pvk2 ap Merikarvia pvk Varsinais-SuomiKotoneva, pvk2 yp Merikarvia pvk Varsinais-SuomiKurkelansuo, pvk ap Nakkila pvk Varsinais-SuomiKurkelansuo, pvk yp Nakkila pvk Varsinais-SuomiKurkikeidas, kasvil. ap Kankaanpää kasvillisuusallas Varsinais-SuomiKurkikeidas, kasvil. yp Kankaanpää kasvillisuusallas Varsinais-SuomiLauttaneva-Haukkaneva ap Jämijärvi pvk Varsinais-SuomiLauttaneva-Haukkaneva yp Jämijärvi pvk Varsinais-SuomiLoukaskeidas, pintavalutuskenttä, ap Karvia pvk Varsinais-SuomiLoukaskeidas, pintavalutuskenttä, yp Karvia pvk Varsinais-SuomiMarjakeidas, kosteikko ap Honkajoki kosteikko Varsinais-SuomiMarjakeidas, kosteikko yp Honkajoki kosteikko Varsinais-SuomiMatkussuo, la ap Köyliö perustaso+ virt.säätö Varsinais-SuomiMustakeidas, kasvillisuuskenttä, lohko 8 ap Karvia kasvillisuuskenttä Varsinais-SuomiMustakeidas, kasvillisuuskenttä, lohko 8 yp Karvia kasvillisuuskenttä Varsinais-SuomiSaarikeidas 2, pvk ap jämijärvi pvk Varsinais-SuomiSaarikeidas 2, pvk yp jämijärvi pvk Varsinais-SuomiSatamakeidas, kasvillisuusallas 3 ap Honkajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiSatamakeidas, kasvillisuusallas 3 yp Honkajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiSatamakeidas, kasvillisuusallas 5 ap Honkajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiSatamakeidas, kasvillisuusallas 5 yp Honkajoki kasvillisuusallas Varsinais-SuomiSuomikeidas, kasvillisuusallas ap Karvia kasvillisuusallas Varsinais-SuomiSuomikeidas, kasvillisuusallas yp Karvia kasvillisuusallas Varsinais-SuomiViheräperä, kasvillisuusallas ap Kankaanpää kasvillisuusallas Varsinais-SuomiViheräperä, kasvillisuusallas yp Kankaanpää kasvillisuusallas Varsinais-SuomiVittasuo, pvk ap Huittinen pvk Varsinais-SuomiVittasuo, pvk yp Huittinen pvk Varsinais-SuomiVuorenpään-Vatilähteenneva, pvk ap Jämijärvi pvk Varsinais-SuomiVuorenpään-Vatilähteenneva, pvk yp Jämijärvi pvk Varsinais-Suomi 49

Yhteensä 183

Liite 2.2

Kuntoonpano tarkkailu Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus

Korpisalonneva lohko 4 pvk yp Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaKorpisalonneva lohko 4 pvk ap Vimpeli pvk Etelä-PohjanmaaSoidinsuo, pvk1 yp Ähtäri pvk Etelä-PohjanmaaSoidinsuo, pvk1 ap Ähtäri pvk Etelä-PohjanmaaSoidinsuo, pvk2 ap Ähtäri pvk Etelä-PohjanmaaKoivansuo, pvk ap Tammela pvk HämeKoivansuo, pvk yp Tammela pvk HämeMesiänsuo, pvk ap Joutsa (Leivonmäki) pvk Keski-SuomiMesiänsuo, pvk yp Joutsa (Leivonmäki) pvk Keski-SuomiUkonmurronsuo, pvk ap Keuruu pvk Keski-SuomiUkonmurronsuo, pvk yp Keuruu pvk Keski-SuomiUmpilammensuo, pvk 2 ap Petäjävesi pvk Keski-SuomiUmpilammensuo, pvk 1 ap Petäjävesi pvk Keski-SuomiRukoneva, pvk ap Punkalaidun pvk PirkanmaaRukoneva, pvk yp Punkalaidun pvk PirkanmaaHeitonneva, pvk yp Merikarvia pvk Varsinais-SuomiHeitonneva, pvk ap Merikarvia pvk Varsinais-SuomiHirvikeidas pvk yp Kankaanpää pvk Varsinais-SuomiHirvikeidas pvk ap Kankaanpää pvk Varsinais-SuomiHuidankeidas, pvk ap Honkajoki pvk Varsinais-SuomiHuidankeidas, pvk yp Honkajoki pvk Varsinais-SuomiLeppisuot 2, ap Siikainen pvk Varsinais-SuomiLeppisuot 2, yp Siikainen pvk Varsinais-Suomi

Yhteensä: 23

Erillis-laaja Paikkakunta vesiensuojelutaso ELY-keskus

Haapasuo, kem ap Joutsa (Leivonmäki) kemikalointi Keski-SuomiHaapasuo, kem yp Joutsa (Leivonmäki) kemikalointi Keski-SuomiHaapasuo, laskeutusallas 2 Joutsa (Leivonmäki) la Keski-SuomiHöystösensuo, ruokohelpikosteikko ap Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiHöystösensuo, ruokohelpikosteikko yp Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiJokipolvensuo, ruokohelpikosteikko ap Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiJokipolvensuo, ruokohelpikosteikko yp Joutsa (Leivonmäki) rhk Keski-SuomiHuhdanneva, lask.altaat 1 ja 2 ap Lapua la Etelä-PohjanmaaHuhdanneva, maaperäimeytys ap Lapua maaperäimeytys Etelä-PohjanmaaHuhdanneva, maaperäimeytys yp Lapua maaperäimeytys Etelä-Pohjanmaa

Yhteensä: 10

Liite 3

Vapo Länsi-Suomen tuotantoyksikön turvetuotantoalueet, vesistöalueittainen jako Liite 4

Kunta Pinta-ala 2010, haNro Tuotanto- Valmis- Tuotannosta poistunut

kunnossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-P

14 Kymijoen vesistöalue 3948,5 10,6 491,1 386,3 1480,7 112111 35466 952 73055 25670 563

14.2 Suur-Päijänteen alue 246,8 0,0 0,0 25,4 73,0 6327 2177 50 4343 1651 3114.23 Ristiselän alue 199,9 0,0 0,0 23,0 68,0 4583 1470 36 3029 1051 22

14.236 Rutajoen va Kailasuo Leivonmäki 96,2 9,1 17,0 2478 738 22 1638 528 1314.236 Rutajoen va 31201 Haapasuo Leivonmäki 103,7 13,9 51,0 2105 732 15 1391 524 9

14.28 Muuratjärven valuma-alue 46,9 0,0 0,0 2,4 5,0 1744 707 13 1314 599 9,014.286 Vesankajärven va 32506 Valkeissuo Petäjävesi 46,9 2,4 5,0 1744 707 13 1314 599 9,0

14.3 Leppäveden-Kynsiveden alue 216,9 0,0 0,0 17,1 110,0 5507 1640 48 3640 1173 3014.33 Vatianjärven alue 7,1 0,0 0,0 4,0 39,0 261 78 2,3 173 56 1,4

14.337 Haapajoen va 31103 Sirkkasuo Suolahti 7,1 4,0 39,0 261 78 2,3 173 56 1,4

14.37 Kuuhankaveden valuma-alue 182,8 0,0 0,0 10,2 59,1 4542 1352 40 3002 967 2514.376 Vanajajärven va 31104 Kivisensuo Hankasalmi 80,0 1,0 10,0 1906 568 17 1260 406 1014.378 Iso-Virmaksen va 31102 Tervasuo Hankasalmi 35,0 2,6 1,0 885 263 8 585 188 4,814.379 Tervajoen va 31102 Tervasuo Hankasalmi 16,1 1,2 2,0 407 121 3,6 269 87 2,214.379 Tervajoen va 31101 Läyniönsuo Hankasalmi 51,7 5,4 46,1 1344 400 12 888 286 7

14.38 Niemisjärven valuma-alue 27,0 0,0 0,0 2,9 11,9 704 210 6,2 465 149,9 3,814.382 Niemisjärven a 31101 Läyniönsuo Hankasalmi 27,0 2,9 11,9 704 210 6,2 465 150 3,8

14.4 Viitasaaren reitin valuma-alue 460,6 0,0 0,0 105 258 10204 3493 89 6395 2541 5114.42 Keiteleen keskiosan alue 16,0 0,0 0,0 5,0 27,0 494 147 4 327 105 2,7

14.427 Suotajärven va 43117 Saarisuo Viitasaari 16,0 5,0 27,0 494 147 4 327 105 2,7

14.44 Kivijärven-Vuosjärven alue 31,4 0,0 0,0 9,2 41,9 956 285 8 631 203 514.441 Vuosjärven a 32312 Jukkosuo Kannonkoski 5,914.448 Leukunjoen va 32111 Isoneva Kivijärvi 31,4 9,2 36,0 956 285 8 631 203 5

14.45 Isojoen-Jääjoen valuma-alue 211,3 0,0 0,0 0,0 0,0 1873 1013 16 889 767 614.453 Matkusjoen a 32110 Vehkaneva Kinnula 211,3 1873 1013 16 889 767 6

14.47 Koliman valuma-alue 111,5 0,0 0,0 85,3 119,0 4632 1379 41 3061 986 2514.474 Kolkunjoen va Heinäsuo 26,3 2,0 90,0 666 198 6 440 142 3,614.475 Kolkunjoen va Kolkunsuo Viitasaari 21,9 23,1 21,0 1059 315 9,3 700 226 5,714.475 Kolkunjoen va Ihkajansuo 63,3 60,2 8,0 2907 865 26 1921 619 16

14.49 Saanijärven valuma-alue 90,4 0,0 0,0 5,2 70,0 2250 670 20 1487 479 1214.492 Kortteisenkanavan a Oriräme Pihtipudas 1,3 2,3 85 25 0,7 56 18 0,514.496 Peninginjoen va Pyytneva Kinnula 89,1 2,9 70,0 2165 645 19 1431 461 12

14.5 Jämsän reitin valuma-alue 230,9 0,0 111,7 12,7 36,0 8362 2490 73 5526 1781 4514.52 Iso Rautaveden alue 47,2 0,0 33,7 7,7 0,0 2085 621 18 1378 444 11

14.523 Salosveden-pettämän a 32507 Pohjansuo Jämsä 47,2 7,7 1292 385 11 854 275 714.527 Pirttijoen va Umpilammensuo Petäjävesi 33,7 793 236 7,0 524 169 4,3

14.54 Pengerjoen valuma-alue 183,7 0,0 78,0 5,0 36,0 6277 1869 55 4148 1337 3414.544 Kuhanjoen va 32503 Saarisuo Multia Vuokrasopimus päättynyt 31.12.200714.544 Kuhanjoen va Ukonmurronsuo Petäjävesi 67,3 1584 472 13,9 1047 337 8,514.549 Merovenjoen va Hyttisuo (v. 2008 asti Fortum) Petäjävesi 28,9 5,0 798 238 7,0 527 170 4,314.549 Merovenjoen va Kurkisuo Petäjävesi 78,0 1836 547 16,1 1213 391 9,914.549 Merovenjoen va 32504 Palosuo Petäjävesi 87,5 36,0 2059 613 18 1361 439 11

Vesistöalue SuoVuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto

kg kg

Sivu 1/8



kunnossa Levossa telussa alle 5 v yli 5 v Kiintoaine Kok-N Kok-P Kiintoaine Kok-N Kok-PVesistöalue Suo


14.6 Saarijärven reitin valuma-alue 2359,8 0,0 230,4 207,3 528,1 62371 19393 566 40264 13865 34514.61 Saarijärven alue 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 71 21 0,62 47 15 0,38

14.612 Kiimasjärven a Hietamansuo Äänekoski 3,0 71 21 0,62 47 15 0,38

14.62 Mahlunjärven alue 244,3 0,0 0,0 11,8 45,9 6027 1795 53 3983 1284 3314.624 Kotajoen a 32405 Pajumäensuo Pylkönmäki 102,2 2,2 1,2 2457 732 22 1624 523 1314.625 Konttijoen va 32407 Pirtti-Peurusuo Multia 117,1 2,2 37,2 2808 836 25 1856 598 1514.627 Humalalammen va 32311 Suurensuonneva Karstula 25,0 7,4 7,5 763 227 6,7 504 162 4,1

14.63 Pääjärven alue 105,8 0,0 40,9 5,7 0,9 3587 1068 32 2370 764 1914.632 Puukonjoen va Sammakkoneva Karstula 40,7 3,6 1043 310 9 689 222 614.633 Päällinjärven va Pirttiahonsuo Karstula 40,9 963 287 8 636 205 514.633 Päällinjärven va 32301 Tynnörsuo Karstula 65,1 2,1 0,9 1582 471 14 1045 337 9

14.64 Kyyjärven valuma-alue 135,6 0,0 147,4 56,9 147,0 7415 2346 68 4739 1677 4114.644 Ähtyrinpuron va Sammakkoneva Karstula 74,8 4,0 1855 552 16 1226 395 1014.645 Napolanjoen va 32201 Savonneva Lo1 Kyyjärvi 60,8 52,9 147,0 2091 761 21 1221 544 1314.645 Napolanjoen va 32205 Peuralamminneva (Isoneva) Kyyjärvi 147,4 3469 1033 30 2293 739 19

14.65 Lanneveden valuma-alue 24,0 0,0 0,0 2,2 2,2 617 184 5,4 408 131,3 3,314.651 Lanneveden a 32412 Hietamansuo Äänekoski 24,0 2,2 2,2 617 184 5,4 408 131,3 3,3

14.66 Karankajärven valuma-alue 535,7 0,0 0,0 19,0 171,8 13055 3887 115 8628 2780 7014.662 Selänpäänjoen va 32411 Rajasuo Pylkönmäki 59,0 9,3 9,0 1607 479 14 1062 342 914.662 Selänpäänjoen va 32405 Pajumäensuo Pylkönmäki 12,8 301 90 2,6 199 64 1,614.662 Selänpäänjoen va 32403 Mahasuo Pylkönmäki 30,2 11,2 711 212 6,2 470 151 3,814.662 Selänpäänjoen va 32401 Ahvenlamminsuo Pylkönmäki 24,0 565 168 5,0 373 120 3,014.664 Vihanninjoen va 32405 Saarekeneva Pylkönmäki 86,0 2,3 35,4 2078 619 18 1373 443 1114.664 Vihanninjoen va 32402 Raatteikonsuo Pylkönmäki 27,1 0,9 10,5 659 196 5,8 436 140 3,614.664 Vihanninjoen va 32401 Ahvenlamminsuo Pylkönmäki 140,0 2,9 62,4 3363 1001 30 2223 716 1814.665 Luksanjoen va 32307 Suoniemensuo Karstula 58,6 3,6 21,0 1464 436 13 967 312 814.665 Luksanjoen va 32310 Martinsuo Karstula 98,0 22,3 2306 687 20 1524 491 12

14.67 Vahankajoen valuma-alue 1311,4 0,0 42,1 111,7 160,3 31601 10093 293 20089 7214 17814.671 Vahankajoen a 32307 Suoniemensuo Karstula 22,5 11,0 530 158 4,7 350 113 2,914.673 Valkkunan va 32605 Kaijansuo Karstula 421,1 51,0 46,8 11111 3308 98 7343 2366 6014.673 Valkkunan va Heposuot (v. 2008 Fortum) Karstula-Soini 125,5 9,0 3165 943 28 2092 674 1714.674 Mustapuron va Juuvinsuo (v. 2008 Fortum) Karstula-Soini 70,9 16,1 2048 610 18 1353 436 1114.674 Mustapuron va Puntari-Konttisuot (v. 2008 Fortum) Soini 121,4 16,1 3236 964 28 2139 689 1714.674 Mustapuron va 32201 Savonneva Lo3 Karstula 498,7 42,1 19,5 102,5 10304 3752 106 6015 2679 6314.674 Mustapuron va 32605 Kaijansuo Karstula 51,3 1207 359 11 798 257 7

14.8 Sysmän reitin valuma-alue 164,7 10,6 0,0 6,0 319,0 3790 1198 34 2298 824 1914.82 Jääsjärven valuma-alue 67,5 10,6 0,0 0,0 6,0 1838 547 16 1215 391 10

14.812 Joutsjärven-Tainionvirran alue Jaakkolansuo Hartola 67,5 10,6 6,0 1838 547 16 1215 391 10

14.83 Rautaveden alue 70,0 0,0 0,0 1,0 77,0 1671 498 15 1104 356 914.838 Kostamonjoen va 31201 Haapasuo Leivonmäki 70,0 1,0 77,0 1671 498 15 1104 356 9

14.84 Ala-Suonteen alue 27,2 0,0 0,0 5,0 236,0 281 153 3,3 -21 77 0,2414.845 Vallasjoen va 31203 Höystösensuo Leivonmäki 27,2 5,0 236,0 281 153 3,3 -21 77 0,24

14.9 Mäntyharjun reitin valuma-alue 268,8 0,0 149,0 13,1 156,7 15550 5075 91 10589 3835 4114.95 Kälkäjoen valuma-alue 268,8 0,0 149,0 13,1 156,7 15550 5075 91 10589 3835 41

14.951 Kälkäjoen alaosan a Mesiänsuo Joutsa 59,0 1389 413 12 918 296 714.953 Pajupuron va 31209 Pihlassuo (sis. Pajusuon) Leivonmäki 124,0 12,3 11,7 8617 3011 30 6007 2358 3,914.953 Pajupuron va 31202 Havusuo Leivonmäki 119,6 0,8 94,0 2834 844 25 1873 603 1514.954 Mustajoen va 31206 Jokipolvensuo Leivonmäki 25,2 51,0 593 177 5 392 126 314.954 Mustajoen va Rääsysuo Joutsa 90,0 2118 631 19 1400 451 11

Sivu 2/8





18 Porvoonjoen vesistöalue 25,6 0,00 0,0 1,6 0,0 640 191 5,6 423 136 3,518.056 Hahmajoen va Hirvisuo Hollola 25,6 1,6 640 191 5,6 423 136 3,5

27 Paimionjoen vesistöalue 27,0 0,0 41,0 0,0 0,0 1600,4 476,5 14,1 1057,7 340,8 8,627.02 Paimionjoen keskiosan alue 27,0 0,0 0,0 0,0 0,0 635 189 5,6 420 135 3,4

27.021 Juvankosken a Juvanrahka (Rahkasuo) Tarvasjoki 27,0 635 189 5,6 420 135 3,4

27.04 Painion valuma-alue 0,0 0,0 41,0 0,0 0,0 965 287 8,5 638 205 5,227.043 Pajulanjoen va Koivansuo Tammela 41,0 965 287 8,5 638 205 5,2

28 Aurajoen vesistöalue 64,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1506 448 13 995 321 828.008 Kaulajoen va 22409 Harmantinsuo Mellilä 64,0 1506 448 13 995 321 8

33 Lapinjoen vesistöalue 82,6 0,0 0,0 4,0 0,0 2038 607 18 1347 434 1133.004 Hinnerjoen a 22394 Joutsuo Eura 82,6 4,0 2038 607 18 1347 434 11

34 Eurajoen vesistöalue 403,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9485 2824 83 6268 2020 5134.013 Irjanteen-Kahalan a Lammi-Kahala-Välisuo (Kekkilä) Eurajoki/Kiukainen 403,0 9485 2824 83 6268 2020 51

35 Kokemäenjoen vesistöalue 5961,8 0,0 620,2 468,5 3197,6 169569 45600 1584 116220 32260 1050

35.1 Kokemäenjoen alue 355,4 0,0 0,0 14,0 0,0 8758 2474 89 5967 1776 6135.12 Kokemäenjoen yläosan alue 151,3 0,0 0,0 14,0 0,0 3890 1158 34 2571 828 21

35.127 Sonnilanjoen va 22312 Lammisuo Köyliö 151,3 14,0 3890 1158 34 2571 828 21

35.18 Sammunjoen va 170,6 0,0 0,0 0,0 0,0 4079 1081 48 2875 779 3635.181 Sammaljoen alaosan a Vittassuo Huittinen 53,8 1266 377 11 837 270 735.181 Sammaljoen alaosan a Nanhiansuo Huittinen 116,8 2813 704 36 2038 510 29

35.19 Tattaranjoen va 33,5 0,0 0,0 0,0 0,0 788 235 6,9 521 168 4,335.191 Tattaranjoen a Kurkelansuo (Kekkilä) Nakkila 33,5 788 235 6,9 521 168 4,3

35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitin valuma-alue 1771,2 0,0 235,9 90,6 845,4 49370 14700 434 32627 10513 26635.41 Tarjanneveden alue 109,0 0,0 0,0 0,0 35,0 2565 764 23 1695 546 14

35.415 Keihäsjärven va 21162 Sammakkolamminneva Virrat35.416 Havanganjärven va 21161 Pihtineva Virrat 79,0 1,0 1859 554 16 1229 396 1035.416 Havanganjärven va 21143 Korteneva Virrat 30,0 34,0 706 210 6,2 467 150 3,8

35.42 Toisveden alue 140,7 0,0 0,0 7,4 13,0 3486 1038 31 2304 742 1935.424 Peränteen a 32708 Mäkikylänsuo Ähtäri 112,0 7,4 13,0 2810 837 24,7 1857 598 15,235.429 Luomanpuron va 32709 Riihi Peuraneva Ähtäri 28,7 675 201 5,9 446 144 3,6

35.43 Ähtärinjärven alue 253,8 0,0 75,8 15,4 186,2 8120 2418 71 5366 1729 4435.436 Myllypuron va Naarasneva Soini 201,1 22,8 10,0 46,2 5505 1639 48,4 3638 1172 29,735.437 Leväjoen va 32607 Naarasneva Soini 20,5 2,2 534 159 4,7 353 114 2,935.437 Leväjoen va Leväsuo Soini 53,0 1247 371 11,0 824 266 6,735.439 Myllyojan va 32702 Riitasuo Ähtäri 9,9 116,0 233 69 2,0 154 50 1,335.439 Myllyojan va 32703 Mustasuo Ähtäri 22,3 3,2 24,0 600 179 5,3 397 128 3,2

35.45 Vermasjärven valuma-alue 198,1 0,0 0,0 16,5 23,0 5051 1504 44 3338 1076 2735.453 Uskalinjoen va 21153 Sarvanneva Virrat 87,2 4,9 11,0 2168 645 19 1432 462 1235.453 Uskalinjoen va Kokkoneva Virrat 110,9 11,6 12,0 2883 858 25 1905 614 16

35.46 Kolunjoen valuma-alue 192,1 0,0 50,8 13,9 55,0 6044 1800 53 3994 1287 3335.461 Kolunjoen alaosan a 32604 Teerisuo Soini 67,6 1591 474 14 1051 339 935.464 Alajoen va 32602 Matosuo Soini 124,5 50,8 13,9 55,0 4453 1326 39 2943 948 24

35.47 Niemisjoen valuma-alue 388,6 0,0 109,3 15,6 87,8 12085 3598 106 7987 2574 6535.472 Niemisveden a 32706 Soidinsuo Ähtäri 45,2 33,8 1859 554 16 1229 396 1035.472 Niemisveden a 32704 Loukkusuo Ähtäri 81,0 1,7 52,6 1946 580 17 1286 414 1135.473 Kortteisen-Kivijärven a Sarasuo Ähtäri 75,5 1777 529 16 1174 378 1035.475 Tyystänjoen va 32601 Ulpassuo (ml.ent.Fortumin Ulpassuo) Soini 106,7 3,2 35,2 2587 770 23 1709 551 1435.475 Tyystänjoen va 32609 Mölynsuot (v. -08 Fortum) Soini ja Saarijärvi 130,0 10,7 3311 986 29 2188 705 1835.475 Tyystänjoen va 32615 Puntari-Konttisuot (v. -08 Fortum) Soini 25,7 605 180 5,3 400 129 3,335.476 Palojoen va 32704 Loukkusuo Ähtäri

35.48 Pihlajaveden reitin valuma-alue 488,9 0,0 0,0 21,8 445,4 12019 3579 106 7943 2559 6535.483 Pihlajaveden a 32707 Kalmuneva Keuruu 62,0 3,9 32,0 1551 462 14 1025 330 835.484 Liesjärven va 32701 Tupasuo Ähtäri 139,5 4,6 88,0 3391 1010 30 2241 722 1835.484 Liesjärven va 32705 Majasuo Ähtäri 36,9 43,0 868 259 8 574 185 4,735.484 Liesjärven va 32704 Loukkusuo Ähtäri 121,8 149,4 2867 854 25 1894 610 1535.485 Kivikeropuron va 32709 Riihi Peuraneva Ähtäri 28,9 680 203 6 450 145 3,735.486 Hietasenpuron va 32709 Riihi Peuraneva Ähtäri 56,1 0,3 6,0 1327 395 12 877 283 7,235.489 Kaijanpuron va 32701 Tupasuo Ähtäri 17,2 3,0 475 142 4,2 314 101 2,635.489 Kaijanpuron va 32703 Mustasuo Ähtäri 26,5 10,0 127,0 859 256 8 568 183 4,6

Sivu 3/8





35.5 Ikaalisten reitin valuma-alue 2127,6 0,0 195,5 147,2 1576,5 63081 14948 629 44376 10271 44235.52 Kyrösjärven alue 167,1 0,0 69,0 0,0 152,0 9851 1392 63 7931 912 44

35.522 Mylly-Kartunjoen va 21441 Saarikeidas Ikaalinen 134,5 20,0 7460 680 42 6351 403 3135.525 Kokemusjoen va 21175 Niinineva Parkano 10,0 10,0 235 70 2,1 156 50 1,335.525 Kokemusjoen va Niinineva (aik. Kekkilän suo) Parkano 22,6 122,0 532 158 4,7 352 113 2,935.525 Kokemusjoen va 21176 Rukoneva Parkano 69,0 1624 484 14 1073 346 9

35.53 Parkanonjärven alue 541,1 0,0 39,0 53,7 696,6 12345 3866 110 7529 2661 6235.534 Kankarinjärven a 21130 Sydänmaanneva / Pirttineva Kihniö 29,4 2,0 13,0 739 220 6,5 488 157 4,035.535 Vuorijoen va 21174 Saukonsuo Parkano35.535 Vuorijoen va 21172 Sarkinneva (+Lampineva) Parkano 23,0 39,0 9,0 117,3 1671 498 14,7 1104 356 9,035.535 Vuorijoen va 21173 Nivusneva Parkano 20,3 478 142 4,2 316 102 2,635.535 Vuorijoen va 21171 Latikkaneva / Ristineva Parkano 119,0 10,0 117,0 464 328 5,4 -322 132 -2,435.536 Vääräjoen va 21130 Sydänmaanneva Kihniö 108,5 29,7 100,5 3253 968 29 2150 693 1835.537 Naarmijärven va 21166 Halikkoneva Kihniö 10,0 235 70 2,1 156 50,1 1,335.538 Nerkoonjärven va 21142 Talasneva Kihniö 21,1 19,3 497 148 4,4 328 106 2,735.538 Nerkoonjärven va 21165 Kotoneva-Kiimaneva Kihniö 24,0 3,0 635 189 5,6 420 135 3,435.538 Nerkoonjärven va 21113 Kirjasneva Kihniö 42,0 17,0 988 294 9 653 210 5,335.538 Nerkoonjärven va 21115 Hirvineva Kihniö 59,1 1,0 1391 414 12 919 296 835.538 Nerkoonjärven va 21141 Aitoneva Kihniö 54,0 307,6 1271 378 11 840 271 735.539 Haukkaluoman va 21116 Iso Hakoneva, Vähä Hakoneva Kihniö 30,7 3,9 723 215 6,3 477 154 3,9

35.54 Jämijärven valuma-alue 689,3 0,0 72,6 7,0 271,8 20376 3920 281 15052 2589 22835.542 Jämijärven a 21441 Saarikeidas Ikaalinen 36,4 39,4 2019 184 11 1719 109 835.544 Kivijoen - Jämijoen va Hirvikeidas Kankaanpää 25,0 65,6 2132 635 19 1409 454 1235.545 Koikonojan va 22250 Viheräperä Kankaanpää 80,0 7,0 79,0 2048 610 18 1353 436 1135.547 Palojoen va 21441 Saarikeidas Ikaalinen 95,9 10,0 5319 485 30 4528 287 2235.547 Palojoen va 22241 Jämiänkeidas Kankaanpää 452,0 7,0 143,4 8858 2007 203 6044 1303 175

35.55 Kovesjoen valuma-alue 29,4 0,0 0,0 0,0 5,0 1631 149 9 1388 88 735.555 Kuusijoen va 21441 Saarikeidas Ikaalinen 29,4 5,0 1631 149 9 1388 88 7

35.56 Kuivasjärven valuma-alue 390,0 0,0 0,0 69,5 189,6 10814 3220 95 7147 2303 5835.561 Kuivasjärven lähialue Nivusneva Parkano 72,7 22,0 12,4 2229 664 20 1473 475 1235.563 Vatajanjoen va 21123 Sompaneva / Veteläsuo Parkano 34,7 39,0 817 243 7 540 174 4,435.563 Vatajanjoen va 21123 Sompaneva Parkano 154,8 57,0 3643 1085 32 2408 776 19,735.563 Vatajanjoen va 21121 Alkkia Karvia 80,3 39,0 39,0 2808 836 25 1856 598 1535.564 Vääräjoen va 21130 Sydänmaanneva Kihniö 20,0 1,5 37,2 506 151 4,4 334 108 2,735.564 Vääräjoen va 21130 Sydänmaan / Nokilammenneva Parkano 27,5 7,0 5,0 812 242 7 537 173 4,4

35.57 Aurejärven valuma-alue 310,7 0,0 14,9 17,0 261,5 8063 2401 71 5329 1717 4335.572 Vahojärven-Aurejoen a 21114 Sammalneva Parkano 60,0 14,9 1763 525 15 1165,0 375 1035.574 Sammatinjoen va 21111 Lylyneva,Saarineva,Mustikkaneva Parkano 84,0 6,0 206,0 2118 631 19 1399,8 451 1135.574 Sammatinjoen va 21116 Iso Hakoneva, Vähä Hakoneva Kihniö 50,3 11,0 29,3 1443 430 13 953,4 307 835.577 Iso-Tervajärven va 21142 Talasneva Kihniö 58,9 24,7 1386 413 12 916,1 295 735.578 Vähä Mustajärven va 21162 Sammakkolamminneva Virrat 37,5 1,5 883 263 7,8 583,3 188 4,835.578 Vähä Mustajärven va 21163 Nimetönneva Virrat 20,0 471 140 4,1 311,1 100 2,5

35.6 Keuruun reitin valuma-alue 310,2 0,0 0,0 4,7 83,9 7411 2207 65 4898 1578 4035.62 Keurusselän alue 62,2 0,0 0,0 0,7 0,0 1480 441 13 978 315 8

35.621 Keurusselän lähialue Permisuo Keuruu / Vilppula 62,2 0,7 1480 441 13 978 315 8

35.63 Tarhianjoen alue 162,2 0,0 0,0 2,0 68,1 3864 1151 34 2554 823 2135.634 Kukonjoen a 32403 Mahasuo Pylkönmäki 32,6 20,0 767 228 6,7 507 163 4,135.637 Kiminginjoen va 32402 Raatteikonsuo Pylkönmäki 36,4 2,0 6,5 904 269 8 597 192 4,935.637 Kiminginjoen va 32403 Mahasuo Pylkönmäki 16,3 12,0 384 114 3,4 254 82 2,135.638 Suorapuron va 32403 Mahasuo Pylkönmäki 76,9 29,6 1810 539 16 1196 385 10

35.68 Asunnanjärven valuma-alue 85,8 0,0 0,0 2,0 15,8 2066 615 18 1366 440 1135.687 Vähä-Asunnan va 32501 Lehtosuo Keuruu 85,8 2,0 15,8 2066 615 18 1366 440 11

35.8 Vanajan reitin valuma-alue 461,0 0,0 0,0 43,0 37,0 11862 3532 104 7839 2526 6435.81 Hiidenjoen alue 149,2 0,0 0,0 0,0 0,0 3511 1046 31 2321 748 19

35.811 Hiidenjoen suualue 2667 Röyhynsuo Janakkala 149,2 3511 1046 31 2321 748 19

35.82 Puujoen alue 116,0 0,0 0,0 40,0 0,0 3671 1093 32 2426 782 2035.829 Punkanjoen va 22508 Sammalistonsuo (aik. Kekkilä) Riihimäki 116,0 40,0 3671 1093 32 2426 782 20

35.85 Luhdanjoen valuma-alue 76,0 0,0 0,0 0,0 17,0 1789 533 16 1182 381 1035.85 Luhdanjoen va 22507 Roitonsuo (aik. Kekkilä) Janakkala 76,0 17,0 1789 533 16 1182 381 10

35.88 Hyvikkälänjoen valuma-alue 119,8 0,0 0,0 3,0 20,0 2890 861 25 1910 615 1635.885 Renkajoen yläosan va 2666 Väärälammensuo Hattula 119,8 3,0 20,0 2890 861 25 1910 615 16

Sivu 4/8





35.9 Loimijoen valuma-alue 936,4 0,0 188,8 169,0 654,8 29088 7741 263 20513 5597 17735.91 Loimijoen alaosan alue 113,0 0,0 0,0 84,0 194,0 4636 1380 41 3064 987 25

35.916 Hanhijoen va 22410 Haaroistensuo Oripää 73,0 1718 512 15 1135 366 935.918 Matkusjoen va 22311 Matkussuo Köyliö 40,0 84,0 194,0 2918 869 26 1929 621 16

35.92 Loimijoen yläosan alue 46,6 0,0 0,0 4,0 23,0 1191 355 10 787 254 6,435.923 Pehkijärven a 2663 Varsansuo Ypäjä 26,6 626 186 5,5 414 133 3,435.924 Ypäjoen va 2663 Letkunsuo Ypäjä 20,0 4,0 23,0 565 168 5,0 373 120 3,0

35.93 Pyhäjärven alue 95,6 0,0 40,8 0,0 0,0 724 661 19 92 503 12,735.937 Oksjoen va 2664 Okssuo Tammela 95,6 40,8 724 661 19 92 503 13

35.94 Punkalaitumenjoen valuma-alue 79,4 0,0 0,0 0,0 0,0 2026 411 17 1574 298 1335.942 Punkalaitumenjoen keskiosan va 2662 Isosuo Punkalaidun 45,0 1216 170 10 1039 126 835.942 Punkalaitumenjoen keskiosan va 22398 Holstinsuo Punkalaidun 34,4 810 241 7 535 172 4,4

35.95 Kourajoen valuma-alue 407,0 0,0 20,0 51,0 361,8 12208 2462 103 9508 1786 75,935.952 Palojoen va 2662 Isosuo Punkalaidun 265,0 10,0 5,8 7431 1039 61 6351 769 5035.952 Palojoen va 22321 Arkkuinsuo,Vihalaidansuo Punkalaidun 65,0 20,0 41,0 356,0 2965 883,0 26 1960 631 1635.952 Palojoen va 22505 Lylysuo (aik. Kekkilä) Punkalaidun 77,0 1812 540 16 1198 386 9,8

35.96 Kojonjoen valuma-alue 44,8 0,0 0,0 5,0 76,0 1172 349 10 775 250 6,335.964 Koijoen yläosan a Letonsuo Forssa 37,8 890 265 8 588 189 4,835.969 Onkijoen va 2663 Keinusuo Loimaa 7,0 5,0 76,0 282 84 2,5 187 60 1,5

35.99 Niinijoen va 150,0 0,0 128,0 25,0 0,0 7131 2123 62,7 4713 1519 38,535.993 Niinjoen yläosan va 22502 Linturahka Mellilä 150,0 128,0 25,0 7131 2123 62,7 4713 1519 38,5

36 Karvianjoen vesistöalue 2945,1 95,2 139,7 258,9 1013,2 86074 22288 699 60594 15917 44436.02 Inhottujärven-Ala-Honkajärven alue (bif.) 382,9 0,0 0,0 8,0 191,0 8824 2522 79 5797 1765 49

36.024 Ristiluoman va 22260 Kurkikeidas Kankaanpää 174,0 66,0 4095 1219 36 2706 872 2236.025 Pukanluoman va 22270 Satamakeidas Honkajoki 58,8 3,0 1008 195 11 632 101 736.025 Pukanluoman va 22260 Kurkikeidas Kankaanpää 150,1 8,0 122,0 3721 1108 33 2459 792 20

36.03 Honkajoen alue 952,1 0,0 0,0 21,0 371,4 18237 4122 182 11619 2468 11636.031 Marjakylän a 22274 Marjakeidas Honkajoki 98,5 2318 690 20 1532 494 1336.032 Honkaluoman a 22270 Satamakeidas Honkajoki 121,4 21,0 146,0 2442 472 26 1529 244 1736.032 Honkaluoman a 22276 Kotkankeidas Honkajoki 144,0 3389 1009 30 2240 722 1836.037 Pukaran Pikkujoen va 22270 Satamakeidas Honkajoki 588,2 225,4 10088 1951 107 6318 1008 69

36.04 Karvianjoen yläosan alue 163,3 0,0 0,0 54,0 131,4 7204 1749 47 5619 1353 3136.045 Hormaluoman va Hormaneva Kauhajoki/Karvia 100,8 63,4 4462 933 22 3807 769 1636.046 Säkkijoen va 61007 Säkkineva Kauhajoki 4,0 11,0 353 105 3 233 75 236.047 Mustajoen va 21182 Mustakeidas Karvia 54,0 1271 378 11 840 271 736.047 Mustajoen va 21121 Alkkia Karvia 4,5 43,0 68,0 1118 333 10 739 238 6,0

36.05 Tuorijoen valuma-alue 0,0 0,0 71,0 0,0 0,0 1671 498 15 1104 356 936.053 Lauttijärvenjoen alue Heitonneva Merikarvia 71,0 1671 498 15 1104 356 9,0

36.06 Otamonjoen valuma-alue 265,2 0,0 68,7 3,3 1,3 7936 2363 70 5245 1690 4336.063 Samminjoen alaosan a 22282 Leppisuot 2 Siikainen 22,5 60,0 1942 578 17 1283 413,5 1036.065 Koirajoen va 22281 Kotokeidas/Leppisuot 1 0 0 0,0 0 0,0 0,036.066 Leppijoen va 22281 Kotokeidas/Leppisuot 1 Siikainen 101,4 3,3 2464 734 22 1628 525 1336.067 Rynkäjoen va 22301 Huidankeidas Honkajoki 141,3 8,7 1,3 3530 1051 31 2333 752 19

36.07 Nummijoen valuma-alue 649,4 95,2 0,0 114,7 158,0 28313 6898 184 22032 5328 12136.072 Nummijoen keskiosan a Lupikistonneva Kauhajoki 65,2 35,6 8,0 2372 706 21 1568 505 1336.072 Nummijoen keskiosan a Koihnanneva Kauhajoki 33,0 41,2 4,0 1746 520 15,3 1154 372 9,436.072 Nummijoen keskiosan a Hormaneva Karvia/Kauhajoki 390,1 17270 3610 87 14734 2976 6236.072 Nummijoen keskiosan a Säkkineva Kauhajoki 30,1 17,9 1130 336 9,9 747 241 6,136.073 Nummijärven a Kampinkeidas Kauhajoki 34,0 36,9 10,0 1669 497 15 1103 355 936.077 Ylimysluoman va Viitalanneva Kauhajoki 88,6 2085 621 18 1378 444 1136.077 Ylimysluoman va Uitonneva Kauhajoki 58,3 1372 409 12 907 292 736.078 Koihnanluoman va Koihnanneva Kauhajoki 8,4 20,0 136,0 668 199 6 442 142 4

36.08 Suomijoen valuma-alue 532,2 0,0 0,0 57,9 160,1 13888 4135 122 9178 2957 7536.081 Suomijoen alaosan a 21181 Loukaskeidas/Haitikeidas Karvia 115,0 48,0 27,0 3836 1142 34 2535 817 2136.082 Suomijärven a 21181 Loukaskeidas Karvia 9,4 1,8 58,2 264 78 2,3 174 56 1,436.084 Kattilajoen va 21183 Suomikeidas Karvia 84,1 2,6 2,0 2040 608 18 1349 435 1136.084 Kattilajoen va 21177 Pohjoisneva Parkano 41,7 981 292 9 649 209 5,336.084 Kattilajoen va 21182 Mustakeidas Karvia 228,0 5,0 70,0 5484 1633 48 3624 1168 3036.085 Ojajoen va 21181 Loukaskeidas Karvia 54,0 0,5 2,9 1283 382 11 848 273 7

Sivu 5/8





37 Lapväärtinjoen vesistöalue 401,1 0,0 82,0 19,0 15,4 10396 3280 113 6102 2206 7037.04 Karijoen valuma-alue 145,6 0,0 82,0 0,0 0,0 5357 1595 47 3540 1141 29

37.043 Karijoen yläosan va Mustaisneva Kauhajoki 145,6 82,0 5357 1595 47 3540 1141 29

37.06 Kärjenjoen valuma-alue 255,5 0,0 0,0 19,0 15,4 5040 1685 66 2562 1065 4237.064 Siironjoen yläosan a 61020 Tempakankeidas/Kotokeidas 1 Isojoki 141,5 13,0 1,4 3636 1083 32 2403 774 2037.067 Rytiluoman va 61020 Helmikäiskeidas/Kotokeidas 1 Isojoki 114,0 6,0 14,0 1403 602 34 159 291 22

38 Teuvanjoen vesistöalue 131,9 0,0 0,0 0,0 1,0 3104 924 27 2052 661 1738.006 Teuvanjoen yläosan va Profeetanneva Teuva 131,9 1,0 3104 924 27 2052 661 17

39 Närpiönjoen vesistöalue 276,2 0,0 4,1 22,5 0,0 7126 2122 63 4710 1518 38(Tainusluoman latvaosa vähennetty)

39.002 Närpiönjoen keskiosan a Östramossen Närpiö 52,6 1238 369 11 818 264 739.003 Närpiönjoen yläosan a Rackarmossen Närpiö 48,1 4,1 1229 366 11 812 262 739.005 Kivi- ja Levalammen tekojärven va Takaneva Kurikka 175,5 22,5 4660 1388 41 3080 992 25

42 Kyrönjoen vesistöalue 4850,5 76,7 336,5 737,0 1698,5 136334 40784 1189 89679 29118 72242.04 Jalasjoen alue 417,7 0,0 0,0 142,8 241,9 11880 3588 102 7738 2553 61

42.044 Ohoonluoman va Kyrön-Koiraanneva Jalasjärvi 34,0 800 238 7,0 529 170 4,342.045 Matoluoman va Kyrön-Koiraanneva Jalasjärvi 75,6 5,3 1904 567 17 1258 405 1042.046 Jukaluoman va Kontioneva Jalasjärvi 61,9 124,5 1457 434 13 963 310 842.046 Jukaluoman va Iso-Korvaneva Jalasjärvi 52,7 80,0 72,4 1812 591 13 1085 409 642.047 Pettuluoman va Palloneva Kauhajoki 174,5 25,0 45,0 4695 1398 41 3103 1000 2542.047 Pettuluoman va Kontioneva Jalasjärvi 19,0 32,5 1212 361 11 801 258 6,5

42.05 Mustajoen valuma-alue 712,4 0,0 0,0 162,5 463,5 17009 5204 142,8 10933 3685 8242.053 Ilvesjoen yläosan va 21121 Alkkia Karvia 250,2 40,0 107,0 6830 2034 60 4514 1454 3742.056 Mustaluoman va 21123 Sompaneva/Hanhineva Parkano 102,3 4,5 2408 717 21 1591 513 1342.056 Mustaluoman va 21123 Sompaneva Parkano 15,2 358 107 3 236 76 242.057 Vasikkaluoman-Liikaluoman va Vasikkaneva Jalasjärvi 28,4 228,0 668 199 5,9 442 142 3,642.057 Vasikkaluoman-Liikaluoman va Korvajärvenneva Jalasjärvi 52,1 24,3 48,0 1798 535 16 1188 383 1042.058 Koronojan va Iso-Korvaneva Jalasjärvi 264,2 98,2 76,0 4947 1613 37 2962 1116 17

42.07 Seinäjoen valuma-alue 2269,9 5,0 0,0 267,4 658,1 59833 17815 526 39542 12741 32342.072 Seinäjoen keskiosan a Valkianeva Seinäjoki 218,1 5133 1528 45 3392 1093 2842.072 Seinäjoen keskiosan a Laines-Linnusneva Jalasjärvi 219,7 16,8 18,0 5566 1657 49 3678 1185 3042.072 Seinäjoen keskiosan a Haukineva Seinäjoki 321,0 17,3 32,0 7962 2371 70 5262 1695 4342.073 Kalajärven a (bif. 42->44) Juupa-Jäkäläneva Seinäjoki 121,3 11,0 2,6 3114 927 27 2058 663 1742.073 Kalajärven a (bif. 42->44) Amerikanneva Seinäjoki 43,5 76,1 102,4 2815 838 25 1860 599 1542.073 Kalajärven a (bif. 42->44) Pirjatanneva Seinäjoki 63,7 4,4 58,0 1603 477 14 1059 341 942.076 Kurjenjoen va 21164 Keisarinneva Kihniö 28,2 5,2 664 198 5,8 439 141 3,642.076 Kurjenjoen va 21151 Hietasalonneva/Tuuranneva Virrat 100,1 24,3 70,0 2928 872 26 1935 623 1642.076 Kurjenjoen va 21151 Hietasalonneva Virrat 120,1 28,2 141,0 3490 1039 31 2307 743 1942.077 Kihniänjoen yläosan va Sammattineva Seinäjoki 141,7 0,2 3340 994 29 2207 711 1842.077 Kihniänjoen yläosan va 21155 Peuranneva Seinäjoki 332,5 22,5 52,0 8355 2488 73 5522 1779 4542.077 Kihniänjoen yläosan va Hautakankaanneva 5,0 118 35 1,0 78 25 0,6342.078 Liikaluoman va 62011 Näätäneva Jalasjärvi 81,7 12,1 38,0 2208 657 19 1459 470 1242.079 Haasojan va Valkianeva Seinäjoki 61,3 3,7 6,4 1530 455 13 1011 326 842.079 Haasojan va Haukineva Seinäjoki 417,0 0,0 0,0 50,8 132,5 11010 3278 97 7276 2344 59

42.08 Hirvijoen valuma-alue 455,4 0,0 311,5 91,4 227,0 20200 6015 177 13350 4302 10942.082 Madesluoman va 62014 Vähä-Hautaneva Jalasjärvi 58,8 7,2 1553 463 14 1027 331 842.082 Madesluoman va 62015 Susineva Jalasjärvi 5,0 11,0 35,0 377 112 3,3 249 80 2,042.082 Madesluoman va 62016 Madesneva Jalasjärvi 151,6 47,7 4691 1397 41 3100 999 2542.086 Liikaluoman va 62012 Liikaneva Jalasjärvi 24,5 7,3 8,0 748 223 6,6 495 159 4,042.086 Liikaluoman va Haukineva Seinäjoki 37,9 263,8 10,2 7341 2186 64,5 4851 1563 39,642.087 Sanasluoman va 21130 Sydänmaanneva Kihniö 20,5 11,8 57,0 760 226 6,7 502 162 4,142.087 Sanasluoman va Löyhinkineva Jalasjärvi 20,0 4,6 4,0 579 172 5,1 383 123 3,142.088 Löyhinginojan va Löyhinkineva Jalasjärvi 70,3 24,2 82,0 2224 662 20 1470 474 1242.089 Äyrännesojan va Löyhinkineva Jalasjärvi 66,8 15,1 41,0 1928 574 17 1274 410 10

42.09 Kainastonjoen valuma-alue 995,1 71,7 25,0 72,9 108,0 27411 8162 241 18115 5837 14842.092 Kainastonjoen a Lammasneva Teuva 360,6 32,4 1,0 9249 2754 81 6113 1970 5042.092 Kainastonjoen a 61024 Isoneva Kurikka 72,8 4,5 1819 542 16 1202 387 1042.093 Ikkelänjoen a Palloneva Kauhajoki 188,6 36,0 105,0 5286 1574 46 3493 1126 2942.096 Kauhajoen va Uitonneva Kauhajoki 71,7 1687 502 15 1115 359 942.097 Päntäneenjoen va Mustaisneva Kauhajoki 280,0 25,0 2,0 7178 2137 63 4744 1529 3942.098 Lohiluoman va 61024 Isoneva Kurikka 93,1 2191 652 19 1448 467 12

Sivu 6/8





44 Lapuanjoen vesistöalue 1575,4 30,3 58,2 270,4 864,6 45524 13555 400 30086 9694 24644.04 Kuortaneenjärven alue 292,4 0,0 0,0 55,8 64,4 8195 2440 72 5416 1745 44

44.042 Kuhajärven-Ylijoen a Kurikkaneva Kuortane 16,4 18,2 19,5 814 242 7 538 173 4,444.043 Kaarankajoen va 67010 Sarvineva Kuortane 19,5 4,0 459 137 4,0 303 98 2,544.044 Tapaskanluoman va Västinneva Alavus 28,3 666 198 5,9 440 142 3,644.044 Tapaskanluoman va 67017 Saarijärvenneva Kuortane 53,8 1,5 1301 388 11 860 277 744.044 Tapaskanluoman va 67018 Kiimaneva Kuortane 49,0 4,7 0,4 1264 376 11 835 269 744.044 Tapaskanluoman va 67015 Hanhineva Kuortane 73,9 7,5 1916 570 17 1266 408 1044.071 Ranta-Töysänjärven alue Sarvineva Kuortane 51,5 23,9 40,5 1775 528 16 1173 378 10

44.05 Alavudenjärven alue 114,6 0,0 0,0 3,4 2,3 2777 827 24 1835 591 1544.054 Kaidesojan va Matoneva 2 Töysä 32,3 3,4 2,3 840 250 7 555 179 4,544.057 Kuivasjoen va Sillinneva Alavus 82,3 1937 577 17 1280 412 10

44.06 Kauhavanjoen valuma-alue 65,8 0,0 0,0 0,0 0,0 1549 461 14 1023 330 844.063 Kauhajärven va 68010 Lamminneva Lappajärvi 65,8 1549 461 14 1023 330 8

44.07 Kätkänjoen valuma-alue 196,6 0,0 0,0 91,9 247,0 6790 2022 59,7 4487 1446 36,644.071 Ranta-Töysänjärven a 67006 Talasneva Alavus 2,1 5,8 49 14,7 0,4 33 10,5 0,2744.072 Kätkänjoen keskiosan a 67014 Teerineva Kuortane 33,0 9,8 7,3 1007 300 9 666 215 5,444.076 Salonjoen va Mylly-Sikaneva Alavus 74,0 36,3 14,4 2596 773 23 1716 553 14,044.076 Salonjoen va Matoneva 3 Alavus 48,0 11,0 4,6 1389 413 12 918 296 7,544.076 Salonjoen va Löyänneva Alavus 39,5 34,8 214,9 1749 521 15 1156 372 9,4

44.08 Töysänjoen valuma-alue 75,0 0,0 0,0 28,1 126,7 2426 722 21 1604 517 1344.084 Talasojan va 67006 Talasneva Alavus 8,5 126,7 200 60 1,8 132 43 1,144.088 Hakojoen va Matoneva 1 Töysä 66,5 28,1 2226 663 20 1471 474 12

44.09 Nurmonjoen valuma-alue 831,0 30,3 58,2 91,2 424,2 23787 7083 209 15720 5065 12844.091 Nurmonjoen alaosan a 68011 Huhdanneva Lapua 58,4 1374 409 12 908 293 744.092 Hirvijärven lähialue 67016 Tausneva Kuortane 47,9 3,4 7,0 1207 359 11 798 257 744.094 Haapaluoman va Vuorenneva Alavus 217,2 206,0 5112 1522 45 3378 1089 2844.094 Haapaluoman va Vierunneva Alavus 5,0 3,5 118 35 1,0 78 25 0,644.094 Haapaluoman va Tervaneva Alavus44.094 Haapaluoman va Riihineva Alavus 58,2 28,0 1370 408 12,0 905 292 7,444.094 Haapaluoman va Paaluneva Alavus 11,1 5,3 48,0 386 115 3,4 255 82 2,144.094 Haapaluoman va Haapaneva Alavus 61,9 9,0 37,0 1669 497 15 1103 355 944.096 Kuotesjärven-Vehkajoen va Vuorenneva Alavus 28,0 27,0 659 196 6 436 140 444.096 Kuotesjärven-Vehkajoen va 64017 Vehkaneva Alavus 20,0 11,4 40,9 739 220 6 488 157 444.096 Kuotesjärven-Vehkajoen va Rahka-Romuneva Alavus 178,3 36,4 26,8 5053 1505 44 3339 1076 2744.096 Kuotesjärven-Vehkajoen va Huhtineva Alavus 25,3 595 177 5,2 394 127 3,244.097 Ahvenjoen alaosan a Tervaneva Alavus 137,1 19,7 3690 1099 32 2439 786 2044.098 Jääskänjärven-Allasjoen va Aitaneva Alavus 71,1 6,0 1815 540 16 1199 386 10

46 Purmonjoen vesistöalue 63,2 0,0 167,1 0,0 0,0 1867 1776 28 137 1343 1146.05 Purmo norra ån alue 63,2 0,0 167,1 0,0 0,0 1867 1776 28 137 1343 11

46.054 Narsbäckenin va Porrasneva Evijärvi 63,2 167,1 1867 1776 28 137 1343 11

47 Ähtävänjoen vesistöalue 798,2 0,0 220,3 116,0 434,5 25216 7860 229 16255 5620 14047.04 Kurejoen alue 173,7 0,0 53,5 39,7 32,9 6282 1870 55 4151 1338 34

47.048 Vähäjoen va 68012 Paskoneva Alajärvi 53,5 1259 375 11 832 268 747.048 Vähäjoen va 68010 Lamminneva Lappajärvi 173,7 39,7 32,9 5022 1495 44 3319 1070 27

47.05 Kuninkaanjoen valuma-alue 100,6 0,0 0,0 16,6 20,0 2758 821 24 1823 587 1547.053 Kuninkaanjoen yläosan a 32603 Kuninkaansuo Soini 100,6 16,6 20,0 2758 821 24 1823 587 1547.057 Toraspuron va 32201 Savonneva Lo4 Karstula 0 0 0 0 0 0

47.07 Vieresjoen vesistöalue 33,8 0,0 0,0 0,0 0,0 795 237 7 526 169 4,347.075 Pankarinpuron va 68001 Korpisalonneva Vimpeli 33,8 795 237 7 526 169 4

47.08 Vimpelinjoen valuma-alue 490,1 0,0 83,7 59,7 381,6 13424 4349 126 8463 3109 7647.081 Savonjoen alaosan a 68001 Korpisalonneva Vimpeli 102,9 94,0 2422 721 21 1600 516 1347.083 Savonjoen yläosan va 32201 Savonneva Lo2 Alajärvi 176,4 73,0 39,2 287,6 5307 1932 54 3098 1380 3247.084 Poikkijoen va 68003 Rahkaneva Vimpeli47.084 Poikkijoen va 68001 Korpisalonneva Vimpeli 210,8 10,7 20,5 5695 1696 50 3764 1213 31

47.09 Levijoen valuma-alue 0,0 0,0 83,1 0,0 0,0 1956 582 17 1293 416 1147.092 Latojoen va Pannuneva Soini 83,1 1956 582 17 1293 416 11

Sivu 7/8





48 Kruunupyynjoen vesistöalue 878,4 0,0 26,6 25,5 10,0 21899 6521 192 14473 4663 11848.006 Porasjoen yläosan va 68004 Ruissaarenneva Vimpeli 170,0 4001 1191 35 2644 852 2248.006 Porasjoen yläosan va 68003 Rahkaneva Vimpeli48.006 Porasjoen yläosan va Pälvineva Vimpeli 40,8 960 286 8 635 204 5,248.006 Porasjoen yläosan va 68001 Korpisalonneva Vimpeli 476,3 26,6 4,5 11942 3556 105 7892 2543 6448.007 Raisjoen va Saapasneva Evijärvi 28,0 18,0 10,0 1083 322 10 715 231 5,848.007 Raisjoen va Pyymaanneva Evijärvi 163,3 3,0 3914 1165 34 2587 833 21

Yhteensä:49 Perhonjoen vesistöalue 1170,5 0,0 363,6 47,0 158,0 54991 10359 312 42623 7267 188

49.02 Perhonjoen keskiosan a 0,0 0,0 38,0 0,0 0,0 894 266 8 591 190 4,840.025 Pollarinojan va Jauhoneva Veteli 38,0 894 266 8 591 190 4,8

49.05 Ullavanjoen valuma-alue 184,2 0,0 17,1 6,7 1,4 9252 1198 38 7767 827 2349.056 Hongistonojan va 53344 Tynnyrikallionneva Toholampi 49,0 1153 343 10 762 246 649.057 Latonevanojan va 68030 Kairineva Halsua 135,2 17,1 6,7 1,4 8099 855 28 7005 581 17,0

49.06 Köyhäjoen valuma-alue 0,0 0,0 212,0 0,0 0,0 4989 1486 44 3297 1062 2749.067 Vissaveden tekojärven va Jauhoneva Veteli 212,0 4989 1486 44 3297 1062 27

49.07 Venetjoen valuma-alue 403,5 0,0 66,2 28,3 125,6 25365 2677 88 21939 1820 5349.071 Venetjoen alaosan a 68030 Kairineva Halsua 403,5 66,2 28,3 125,6 25365 2677 88 21939 1820 53

49.08 Perhonjoen yläosan alue 489,8 0,0 6,0 11,0 19,0 11706 3903 110 7189 2774 6549.082 Leppäniemen a 68023 Sarvineva Veteli 48 1130 336 10 747 241 6,149.082 Leppäniemen a 68020 Pollarinneva Veteli 150,7 8,0 3547 1056 31 2344 755 1949.082 Leppäniemen a 68022 Laurinneva Veteli 159,7 11,0 3759 1119 33 2484 800 2049.082 Leppäniemen a 68025 Laukkulamminneva Veteli 65,0 6,0 1671 498 15 1104 356 949.082 Leppäniemen a 68026 Kapustaneva Veteli 66,4 11,0 1600 894 21 510 622 10

49.09 Patananjoen valuma-alue 93,0 0,0 24,3 1,0 12,0 2784 829 24 1840 593 15,049.091 Patananjoen alaosan a 68020 Ristineva Veteli 93,0 1,0 12,0 2212 659 19 1462 471 11,949.093 Patananjoen yläosan va 68004 Ruissaarenneva Vimpeli 24,3 572 170 5 378 122 3,1

51 Lestijoen vesistöalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0 0 0 0 051.05 Lehtosenjoen valuma-alue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0 0 0 0 0

51.051 Lehtosenjoen alaosan a Teerineva Lestijärvi81 Suomenlahden rannikkoalueen vesistöalue 79,4 0,0 0,0 4,0 0,0 1963 584 17 1297 418 11

51.05 Lehtosenjoen valuma-alue 79,4 0,0 0,0 4,0 0,0 1963 584 17 1297 418 1181.067 (Nimetön) Stormossen Inkoo 43,4 1021 304 9 675 218 5,581.070 Bruksträsketin va Meltolansuo (Stormossen) Raasepori (Karjaa) 36,0 4,0 941 280 8 622 200 5,1

83 Suomenselän rannikkoalueen vesistöalue Yhteensä: 516,7 0,0 4,1 0,0 1,9 12257 3650 108 8100 2610 6683.028 Trolssinojan valuma-alue 125,6 0,0 0,0 0,0 1,9 2956 880 26 1954 629 16

83.028 Trolssinojan va 22291 Kirinneva Merikarvia 125,6 1,9 2956 880 26 1954 629 16

83.029 Teinijärvenojan valuma-alue

83.030 Kasalanjoen valuma-alue 391,1 0,0 4,1 0,0 0,0 9301 2769 82 6147 1981 5083.030 Kasalanjoen va Kotoneva Merikarvia 192,6 4533 1350 40 2996 965 2483.030 Kasalanjoen va 22293 Iso-Rydistönkeidas Merikarvia 198,5 4,1 4768 1420 42 3151 1015 26

KAIKKI YHTEENSÄ 2010 24 199 213 2 555 2 361 8 875 703 702 199 315 6 048 475 473 142 216 3 767

KAIKKI YHTEENSÄ 2009 24 570 526 2 187 1 790 8 338 1 000 551 213 412 8 338 724 110 144 302 5 573

Sivu 8/8

vapo oy energia...7 vuosikuormitus vuonna 2010 99 7.1 yleistä 99 7.2 kuormitus ely-keskuksittain...

Documents