3.5.2016 psykososiaalinen kuormitus, pohjanmaa

Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston työpajatapaaminen 3.5.2016, Kokkola

Hilkka Ylisassi

3.5.2016 © Työterveyslaitos | Hilkka Ylisassi | www.ttl.fi 1

Psykososiaalinen kuormitus – mistä on kyse

Psykososiaalinen kuormitus

• Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät vaikuttavat

psykososiaaliseen kuormittumiseen työssä

• Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön

ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen

liittyviä tekijöitä

• Kuormitus syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa

• Haitallinen kuormittuminen vs. psykososiaaliset

voimavaratekijät! • Tietolähteitä:

• http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/Sivut/default.aspx

• http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus

• http://www.tyoturva.fi/tyosuojelu/psykososiaalinen_tyokuormitus


http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus



http://www.tyoturva.fi/tyosuojelu/psykososiaalinen_tyokuormitus

Millaiset asiat kuormittavat työssä

Haitallisia kuormitustekijöitä voivat olla

• yhtäjaksoisesti kuormittava työ

• muut työn sisällöstä, puutteellisesta työn hallinnasta tai työjärjestelyistä johtuvat tekijät

Seurauksena

• Yksilötasolla: terveysongelmia, stressi > ylikuormitus > työuupumus

• Työpaikan tasolla: virheet, häiriöt, viivästykset, ilmapiiriongelmat…

• Psykosiaalisia voimavaratekijöitä

• Asiat joita työntekijä kokee palkitsevina, innostavina ja motivoivina

• Esim. sisällöllisesti tyydyttävä, mielekäs, monipuolinen ja kehittymisen mahdollistava työ; mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön



• epäselvät tavoitteet

• liian suuri työmäärä, liian kireät aikataulut

• työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä

• työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta

• jatkuvat keskeytykset

• vastuun ja toimintamahdollisuuksien epäsuhta

• palautteen ja arvostuksen puute

• työsuhteen epävarmuus

• arvoristiriidat eli eettinen kuormitus

• jatkuvat muutokset

Psyykkisiä kuormitustekijöitä


• yksintyöskentely

• yhteistyön ja vuorovaikutuksen puutteet

• heikko tiedonkulku ja tiedon saanti

• toiminnan huono johtaminen; esimiestoiminnan puutteet; töiden huono organisointi, puutteellinen perehdyttäminen

• ristiriitatilanteet

• tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet

• epätasa-arvoinen kohtelu

• häirintä, epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä

• työhön sisältyvät hankalat vuorovaikutustilanteet asiakassuhteissa

Sosiaalisia kuormitustekijöitä


• Unihäiriöt, muistihäiriöt

• Töihin tarttumisen ja keskittymisen vaikeus

• Oppimiskyvyn heikkeneminen

• Ärtyneisyys ja jännittyneisyys, tunnepurkaukset

• Toistuvat fyysiset kivut

• Välinpitämättömyys, kyynisyys

• Suorituskyvyn heikentyminen

• Sairauspoissaolot

• Henkilöstön suuri vaihtuvuus

• Tapaturmien lisääntyminen

Haitallisen psykososiaalisenkuormituksen seurauksia

• Työn voimavarat syntyvät työstä, työyhteisöstä ja yksilöstä itsestään.

• Työntekijä kokee ne palkitsevina, ne lisäävät työmotivaatiota ja sitoutumista työhön sekä työn imua

• Voimavaroja ovat mm.

• Mielekkääksi koettu työ, tunne työn merkityksellisyydestä

• Mahdollisuus osallistua työn suunnitteluun, päätöksentekoon ja kehittämiseen

• Mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä

• Työn itsenäisyys

• Työn palkitsevuus - sekä materiaalinen että ei-materiaalinen

• Yhteisöllisyys: toimiva vuorovaikutus, työtovereiden ja lähiesimiehen tuki

• Joustavat työajat


Voimavaroja työssä

Näkökulmana työn muutos

• ”Psykososiaalisen työympäristön merkitys työterveydelle ja työhyvinvoinnille on kasvanut niin riskien kuin voimavarojen näkökulmasta”

• Organisaation muutokset, toimintatavat, yhteistyösuhteet, työn sisältö, osaamisvaateet > työperäinen stressi, henkinen kuormittuminen, mielenterveysongelmat > haastaa osaamista ja muutosvalmiuksia.

• Keskeinen tavoite on työn mielekkyyden ja hallittavuuden saavuttaminen

(Alasoini ym. 2012: Suomen työelämä vuonna 2030)



Kotihoidon työntekijän lausuma mobiililaitteen tulosta päivittäiseen työhön

Toimi-hanke, kshttp://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/toimi/sivut/default.aspx

http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=113277

”Tää on työkaveri, tää on laite ja tää on kohta asiakaskin!”



Mikä työssä mättää?

3.5.2016

Tässä hommassa

ei oo nykyään

enää mitään

tolkkua… Kelle mä

tätä työtä oikein

teen?

Kaikki ois

helpompaa, jos

toi esimies vaan

tajuaisi hoitaa

asiat eri tavoin!

Meillä on

johtamisongelma!

Ainahan se on niin,

että meillä on niitä

eri persoonia. Toiset

ihan periaatteessakin

vastustaa kaikkia

uudistuksia.

Oon nykyään

ihan puhki

päivän jälkeen.

Koko ajan on

kiire! Onko

musta tulossa

vain vanha?Me vielä

hoidettaisiinkin tää

homma, mutta kun

naapuriosastolla on

jokin asenneongelma

tän yhteistyön

suhteen. Aina ne on

myöhässä!Pitäisi vain olla

lisää

resursseja.

© Työterveyslaitos | Hilkka Ylisassi | www.ttl.fi 10

Heli Heikkilä, Hilkka Ylisassi


• Jaksamisongelmat kasautuvat työn murrosjaksoihin

• Työn sujuvuuden ongelmia = häiriökuormitus(Mäkitalo 2005, Mäkitalo ja Launis 2007)

• Työn mielekkyyden kokeminen voi olla uhattuna (Mäkitalo 2005)

• Muutoksen tempoilevuutta = epäsynkronit (Launis ja Pihlaja 2006)

• Muutos tarjoaa uudistumisen mahdollisuuksia (motivaatio, osaaminen, kehittyminen, yhteistyö…)!

Miksi muutos kuormittaa

TYÖN ONGELMAT

Keskeneräinen

työn muutos

Häiriöt,

keskeytykset,

epäselvyydet

Työn

kehittämisen

puutteet

TYÖNTEON ONGELMAT

Taukojen

poisjääminen

Ylityöt

Paljon töitä,

kiireinen

työtahti

Ei aikaa työn

kehittämiseen eikä

suunnitteluun

TERVEYDEN ONGELMAT

Sairastuminen

Poissaolot

Ylirasittuneisuus

väsymys

Ärtyneisyys,

keskittymiskyvyn

häiriöt

TULOKSEN ONGELMAT

Työn

kaaosmaisuus,

esim. viivästymiset

Työtehtävien

ruuhkautuminen

Virheiden

lisääntyminen,

laadun

heikkeneminen

IHMISSUHTEIDEN ONGELMAT

Yhteistyön

heikkeneminen esim.

auttamisen,

väheneminen

Työtovereiden

välien

kiristyminen

Syyllisten

etsiminen

ja syyttely

TYÖN, YLIRASITTUMISEN

JA

IHMISUHDEONGELMIEN

NOIDANKEHÄT

TYÖPAIKALLA(Pöyhönen 1987, muokattu Mäkitalo)

18.11.2015 © Työterveyslaitos | Hilkka Ylisassi | www.ttl.fi

Voimavara- ja kuormitustekijöiden ja kuormittumisen arvioinnista

133.5.2016 © Työterveyslaitos | Hilkka Ylisassi | www.ttl.fi

Työn kuormitustekijöiden arviointi eri tasoilla:

• Peruskartoitus (työterveyshuolto, työsuojelu, työntekijät,

työnantaja: esim. tarkistuslistat, havainnointi, haastattelu,

ryhmämenetelmät)

• Kohdennettu arviointi (tth tai muu alan asiantuntija;

yksittäisten tt työkuormituksen arviointi

Työkykyä, oireita ja hyvinvointia mittaavat menetelmät (kyselyt)

Muuttuvan työtoiminnan analyysin avulla tarkastellaan työn

sujuvuutta, häiriöitä ja työn mielekkyyden kokemusten liittymistä

muutokseen. Toiminnan kehitysjännitteitä ratkaisemalla (= työtä

kehittämällä) pyritään sujuvampaan työhön ja mielekkyyden

säilyttämiseen.


• Henkilökohtainen näkemys kuormittaviksi koetuista asioista

• Tutkimukseen perustuvat mittarit työn kuormitustekijöistä ja työn myönteisistä piirteistä, sekä havainnot työntekijöiden yksilöllisistä voimavaroista

• Työyhteisökohtainen havaintoaineisto työn muutoksista ja muutoksen aiheuttamista häiriöistä työyhteisön toiminnassa

(Schaupp ym. 2013, Gerlander & Launis 2007)

Erilaisia kuormituksen /työhyvinvoinnin tietolähteitä


Haitallista työkuormitusta tulee ehkäistä puuttumalla epäkohtiin ja vahvistamalla voimavaroja

• Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

• Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja asetus (708/2013)

Haitallista psykososiaalista kuormitusta vähennetään työpaikalla pienin askelin

• pitkäjänteisellä toiminnalla

• esimiehen ja työyhteisön voimin

• työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon tuella

Näkökulmia psykososiaalisenkuormituksen hallintaan


• Asiakasrajapinnassa toimivilla työntekijöillä on sekä näkemystä asiakkaiden tarpeista että ideoita palvelun parantamiseksi ja työn sujuvoittamiseksi

• Työntekijöille omien ideoiden ja mielenkiinnon kohteiden esille tuominen on voimaannuttavaa, mutta monesti myös vierasta.

• Tarvitaan uutta, kokeilevaa kehittämiskulttuuria, esimiesten kannustusta ja tukea arjessa tapahtuvaan innovointiin

• TOIMI-hankkeessa saatiin aikaan työtä sujuvoittavia käytännön toimintatapamuutoksia ja parannuksia hoitotyöhön.

• Esimiesten tuki ja rohkaisu avainasemassa: lupa tai kehotus kehittämiseen ei riitä, vaan tarvitaan kehittämistä tukevia johtamistekoja.

TOIMI-hanke, kshttp://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/toimi/sivut/default.aspx

http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata- tutkitaan/hanke?h=113277

Loppuraportti julkaistaan Työsuojelurahaston verkkosivuilla

Työntekijät työtä kehittämään



3.5.2016 psykososiaalinen kuormitus, pohjanmaa

Education