vaasan aikuiskoulutuskeskus juha tuomikoski · kuka saa suomen kansalaisuuden? •kansalaisuuden...

1 © VAKK 18 October 2010 Presentation name / Author

Monikulttuurisuus

Vaasan aikuiskoulutuskeskus

Juha Tuomikoski

Maahanmuuttajien taustat ja kotoutuminen


Ulkomaalaiset Suomessa

• Vuonna 2009 Suomessa asui n.230 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, n. 4% väestöstä. Heistä n. 85 000 on saanut Suomen kansalaisuuden, n. 1,6% väestöstä. Heitä ei luokitella ulkomaalaisiksi esim. työllisyystilastoissa.

• Määrä on kasvussa : vuonna 2008 n. 27 000 uutta maahanmuuttajaa, joista ulkomaan kansalaisia 18 000.


Ulkomaalaiset Suomessa

• Vaasassa asui 2500 maahanmuuttajaa vuonna 2008, noin 4,4% väestöstä . Koko Pohjanmaan maakunnassa asui 6100.

• Lähtömaita :

• Iran 255 : pakolaisia

• Sudan 213 : pakolaisia

• Ruotsi 183 : paluumuuttajia tai avioliiton kautta tulleita

• Venäjä 167: ns. paluumuuttajia tai avioliiton kautta tulleita

• Kiina 154 : opiskelijoita tai avioliiton kautta tulleita

• Irak 98 : pakolaisia

• Serbia-Montenegro 90: pakolaisia, lähinnä Kosovon albaaneja

• Viro 80 : työperäisiä maahanmuuttajia tai avioliiton kautta tulleita


Oleskelulupa ja kansalaisuus

• EU-maan kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa jos haluavat muuttaa Suomeen, muut tarvitsevat.

• Oleskelulupa myönnetään tavallisesti ensin määräaikaiseksi, maassaoleskelun pitkittyessä pysyvä oleskelulupa. Suomessa voi asua koko elämänsä ilman kansalaisuutta.

• Jos henkilöllä ei ole Suomen kansalaisuutta, hänelle myönnetään ns. matkustusasiakirja. Edellyttää viisumia monessa maassa, mikä tekee matkustelusta hankalan.

• Suomen passi myönnetään vain Suomen kansalaiselle.


Kuka saa Suomen kansalaisuuden?

• Kansalaisuuden saa ulkomaalainen

– jolla on kielitodistus riittävästä suomen tai ruotsin taidosta

– ja joka on asunut Suomessa riittävän kauan, esim.

• viimeksi kuluneet kuusi vuotta keskeytyksettä

• viimeksi kuluneet neljä vuotta, jos – hänen puolisonsa on Suomen kansalainen ja he ovat asuneet yhdessä

vähintään kolme vuotta.

– hän on pakolainen

– ja joka ei ole syyllistynyt rangaistavaan tekoon tai määrätty lähestymiskieltoon. Jos rangaistavasta teosta on kulunut jo pitkä aika, sitä ei huomioida.



Oleskelulupien perusteet

• Perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleet (esim. avioliitto)• Pakolaiset

• Kiintiöpakolaiset• Turvapaikanhakijat

• Työperäiset maahanmuuttajat• Paluumuuttajat

• Suomessa syntyneet, ulkomailla asuneet• Entisen Neuvostoliiton kansalaiset, joilla on suomalaiset

sukujuuret• Opiskelijat, määräaikainen oleskelulupa (n. 4800 v. 2008)• EU-kansalaiset, oleskelulupaa ei vaadita

Avioliiton ja perhesiteen kautta maahan tulleet

• Ulkomaalainen saa oleskeluluvan Suomeen, jos hän on naimisissa

– Suomen kansalaisen kanssa

– henkilön kanssa, jolla on itsellään oleskelulupa Suomeen.

• Avioliitot Euroopan Unionin sisällä tavallisia.

• Ulkomaan keikkatyötä tekevät miehet ovat ”tuoneet” mukanaan paljon aviovaimoja mm. Kiinasta ja Venäjältä.

• Perheenyhdistäminen : maahanmuuttajan puoliso ja alaikäiset lapset saavat oleskeluluvan.

• Erilaisten perhesiteiden vuoksi sai vuonna 2008 oleskeluluvan n. 6600 henkeä.


Työperäiset maahanmuuttajat

• Maahanmuuton perusteena solmittu työsuhde, jolloin henkilölle myönnetään työntekijän oleskelulupa, yrittäjälle elinkeinonharjoittajan oleskelulupa

• EU-kansalaiset eivät tarvitse erillistä työlupaa. Paljon työntekijöitä teollisuuteen esim. Virosta , Puolasta ja Unkarista

• ABB:lla ja Wärtsilällä sivutoimipisteitä Intiassa, josta tullut insinöörejä perheineen Vaasaan.

• Työperäisillä maahanmuuttajilla ongelmana suomen kielen puute ; otetaan töihin usein ryhmissä, yhteydenpito joko englanniksi tai omalla kielellä tulkin kautta.

• Noin 4100 työntekijän oleskelulupaa 2008. Tosiasiassa työperäisiä on paljon enemmän : tilastossa eivät näy EU-kansalaiset.


Pakolaiset

• Pakolaisen statuksen saa henkilö, jolla on perusteltu syy pelätä kotimaassaan vainoa ja vainon syy on esim.

– alkuperä

– uskonto

– kansallisuus

– poliittinen mielipide

• Valtio maksaa kunnalle pakolaisen ylläpidon kolmen ensimmäisen vuoden ajalta (ns. kotoutumisaika).


Kiintiöpakolaiset

• Kiintiöpakolaiset valitaan YK:n pakolaisviraston (UNHCR) suosittelemista, ulkomailla asuvista pakolaisista. UNHCR:n rekisterissä oli 21 miljoonaa pakolaista vuonna 2007.

• Suomen vuotuinen pakolaiskiintiö on 650/vuosi, sen päättää eduskunta

• Vaasan kuntakohtainen kiintiö on 70/vuosi, sen päättää kaupunginhallitus

• Suurimpia kiintiöpakolaisryhmiä Vaasassa :

– Sudanin sisällissotaa ja kansanmurhaa (1983 – 2003) paenneet kristityt mustat heimot

– Saddam Husseinin valtaa (1979 – 2003) vastustaneet irakilaiset

– Iranin kurdit ; kapina Khomeinia vastaan 1979 – n. 1988


Turvapaikanhakijat

• Turvapaikanhakijat tulevat itse Suomeen ja hakevat kansainvälistä suojelua (turvapaikkaa).

• Majoitus vastaanottokeskukseen, lähimmät Oravaisissa ja Vaasassa (vuodesta 2009)

• Tutkinnassa selvitetään, millä perusteella henkilö hakee turvapaikkaa ja onko hänen kertomuksensa uskottava

• Vuonna 2008 oli 4035 hakijaa (2007 oli 1956).

• Tammi-syyskuussa 2009 myönteisen päätöksen sai 31% käsitellyistä.

Kielteisen päätöksen saaneille käännytys, karkotus ja / tai

maahantulokielto. Päätöksestä mahdollisuus valittaa, jolloin

maassaoloaikaa jatketaan.

• Vuonna 2008 eniten hakemuksia Somalian ja Bulgarian kansalaisilta.

Somalien hakemuksista hyväksyttiin 40%, bulgarialaisten hakemuksista

0%.


Ilmastopakolaiset

• Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria katastrofeja ja synnyttää pakolaisvirtoja, esim. New Orleansiin iskeytyvät hurrikaanit 2005 ja 2008.

• Pakolaisuuden oletetaan kasvavan maailmassa rajusti, kun ilmastonmuutos kiihtyy.

• Aavikoituminen kiihtyy, seurauksena maatalouden romahdus esim. monessa Afrikan maassa.

• Kun elinolot huononevat, saattaa syntyä ”eloonjäämistaistelu” hupenevista resursseista. Sudanin Darfurin sotaa (2003-) on kutsuttu maailman ensimmäiseksi ”ilmastosodaksi”.

• Myös Somalian (1990-) ja Kenian (2007) sisällissotien taustalla on kuivuminen ja maatalouden romahdus.


Paluumuuttajat

• Suomessa syntyneet, ulkomailla asuneet

• Entisen Neuvostoliiton kansalaiset, joiden kansallisuus on suomalainen . Mauno Koiviston aloitteesta heille myönnettiin paluumuuttajan status 1990 :

– inkerinsuomalaiset, esi-isät muuttaneet Inkerinmaalle (nyk. Leningradin alue) 1600-luvulla Ruotsin suurvaltakaudella.

– vuoden 1918 punapakolaisten ja 1930-luvun laman aikana Neuvostoliittoon muuttaneiden jälkeläiset.

• Suomen kieli unohdettiin monessa suomalaissuvussa 1930-luvun vainojen jälkeisinä vuosikymmeninä.

• N. 500 oleskelulupaa suomalaisen syntyperän perusteella 2008.


Maahanmuuttajan sosiaaliturva

• Maahanmuuttaja, joka on asettunut maahan pysyväisluontoisesti, on pääsääntöisesti oikeutettu samaan sosiaaliturvaan kuin suomalainen.

• Poikkeuksia :

– Jos oleskeluluvan peruste on opiskelu, henkilö ei ole oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan.

– Maahantuleva pakolainen saa pienen maksuosoituksen kirpputorille asuntonsa kalustamiseen.

– Opiskeleva maahanmuuttaja saa kolmen ensimmäisen maassaolovuotensa aikana kotoutumistukea, joka on saman suuruinen kuin työmarkkinatuki (brutto 25,63 €/arkipäivä + mahdolliset lapsikorotukset).



Maahanmuuttajan kotoutumispolku Suomessa

• Jos maahanmuuttaja on työtön työnhakija :• Tarvittaessa lukutaitokurssit (VAKK)

– Luki-kurssi, jos henkilö ei hallitse latinalaisia kirjaimia (6 kk)

– ABC-kurssi, jos henkilö ei osaa yhdistää latinalaisia kirjaimia suomalaiseen ääntämisasuun (4 kk)

• Suomen tai ruotsin kielen koulutus n. 10 kk (VAKK)

• Valmistava koulutus 4 – 9 kk (VAKK tai VAO)– Määrätylle alalle preppaava, esim. hoiva-alalle valmistava

– Yleinen ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus

• Ammatillinen koulutus (VAKK, VAO, VAMK, YLIOPISTO jne.)– Mamu-ryhmä, koulutuksia ollut esim. sähkö-, metalli- ja

puhdistuspalvelukoulutuksissa

– Integroitu ryhmä : maahanmuuttaja opiskelee suomalaisessa ryhmässä suomalaisten ehdoilla. Esim. lähihoitajakoulutus


Maahanmuuttajan kotoutumispolku Suomessa

• Jos maahanmuuttaja on työssä, kotouttamispalvelut riippuvat omasta tai työnantajan aktiivisuudesta. Suomea voi opiskella lähinnä kansalaisopistoissa.

• Jos maahanmuuttaja ei suoriudu tavanomaisesta kotoutumispolusta,

hänet ohjataan erityishankkeisiin

– Senjoriittas-projekti naisille ja Misterit-projekti miehille (ulkomaalaistoimisto)

• Ohjaus- ja työvalmennuspalvelut samat kuin suomalaisille

– Jupiter-säätiö ja SPR

• Työelämävalmennus / työharjoittelu oman alan työnantajalla, tavoitteena tapauskohtaisesti kielitaidon kehittäminen, suomalaisen työkulttuurin oppiminen, ammatinvalinnan selkeyttäminen, työllistyminen

• Englanninkielinen koulutus, esim. insinööri- ja sairaanhoitajakoulutus VAMK:ssa

Maahanmuuttajan perehdytys työpaikalla


Maahanmuuttajien työllisyys


Maahanmuuttajien työllisyys

• Korkeaa työttömyyttä pitää yllä

– uusien maahanmuuttajien tulo Suomeen : ensimmäisinä vuosina on vaikea saada työtä .

– joidenkin maahanmuuttajien syrjäytyminen suomalaisesta työelämästä.

– kovat koulutusvaatimukset monilla aloilla. Koulutusvaatimuksia laskettiin nousukaudella 2006-08 kun työvoimapula pahentui.

• Vaasalaisessa teollisuudessa maahanmuuttajien suuri läpimurto tapahtui vuoden 2005 tienoilla, sosiaali- ja terveysalalla vuoden 2009 tienoilla.


Hoiva-alan koulutuspolkuja Suomessa

• Hoiva-alan koulutuspolkuja Suomessa :

– EU-maassa tutkinnon suorittanut lääkäri , hammaslääkäri tai sairaanhoitaja : tutkinto hyväksytään sellaisenaan

– EU:n ulkopuolisessa maassa opiskellut lääkäri tai hammaslääkäri: tutkinnon rinnastaminen edellyttää kuuden kuukauden amanuenssipalvelua ja kolmea isoa tenttiä

– EU:n ulkopuolisessa maassa opiskellut sairaanhoitaja : suoritettava täydentävä sairaanhoitajakoulutus

– Lähihoitaja : täysimittainen lähihoitajakoulutus

– Laitos- tai sairaala-apulainen : vajaan vuoden toimitilahuoltaja/laitoshuoltajakoulutus


Maahanmuuttajat sosiaali- ja terveysalalla

• Vuosina 2005-15 Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidosta eläköityy vajaa 250 hoitoalan työntekijää. Vajetta on vaikea paikata ilman maahanmuuttajia.

• Ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu lähihoitajakoulutus alkoi VAKK:ssa joulukuussa 2009.

• Lääkärien täydennyskoulutukset pyörineet jo pitkään. Pitkää koulutusta vaativissa ammateissa ongelmana kielitaito.

• Monissa sosiaali- ja terveydenhoitoalan työpaikoissa harkinnassa työtehtävien uudelleenjärjestely, niin että vajavaisesti koulutetutkin voidaan ottaa töihin.


Koulutus ja kulttuurinen etäisyys

• Mitä koulutetumpi on ihminen, sitä helpompi hänen on ymmärtää suomalaista kulttuuria. Tämä johtuu siitä, että koulutus noudattaa kaikkialla maailmassa eurooppalaisia malleja ja yhtenäistää maailmankuvaa.

• Eniten sopeutumisvaikeuksia on ihmisellä, joka

– tulee ei-eurooppalaisesta kulttuurista, esim. Lähi-itä ja Afrikka

– ei ole käynyt kouluja kotimaassaan

– on elänyt kotipiirissä eikä ole tottunut liikkumaan julkisella paikalla

– on tehnyt sellaista ruumiillista työtä, jollainen on kadonnut Suomesta

– on voimakkaasti sitoutunut arvoihin, jotka ovat jyrkässä ristiriidassa suomalaisten arvojen kanssa (esim. naisten asema).


Maahanmuuttaja työtoverina

• Jos maahanmuuttaja on käynyt alalla vaadittavan suomalaisen koulutuksen, hän on pääsääntöisesti oppinut suomen kielen melko hyvin ja integroitunut melko paljon suomalaiseen kulttuuriin. Hän ei periaatteessa tarvitse muuta erikoiskohtelua kuin normaali uuden ja epävarman työntekijän perehdytys.

• Työharjoittelijat ja työssäoppijat ovat

– ammattitaidoltaan epävarmoja

– ja lisäksi heikosti kielitaitoisia


Maahanmuuttajatyöharjoittelijan ongelmia

• Huono kielitaito : työharjoittelija ymmärtää tehtävänannon väärin. Kannattaa rajata tehtävävalikoima aluksi suppeaksi ja laajentaa sitä asteittain.

• Huono kielitaito : työharjoittelija suoriutuu työtehtävistään muttei pysty seuraamaan esim. kahvitauon keskustelua. Pieni erikoishuomio hälventää eristyneisyyden tunnetta.

• Heikko yleissivistys : jos työharjoittelija ei ole käynyt kouluja kotimaassaan eikä suomalaista ammattikoulutusta, hänen taidoissaan ja yleissivistyksessään saattaa olla yllättäviä puutteita .

• Epävarmuus : vaikka tiedot ja taidot olisivat hyvät, työharjoittelija pelkää tekevänsä virheitä eikä uskalla tarttua toimeen. Tai liika yrittäminen : työharjoittelija haluaa näyttää että hän osaa ja rupeaa sähläämään.


Maahanmuuttajatyöharjoittelijan perehdytys

• Maahanmuuttajaa koskevat työpaikalla samat säännöt kuin suomalaistakin. Erivapauksia ei pidä antaa.

• Yksi keskeinen sääntö on, että jokaiselta voidaan vaatia suorituksia vain hänen kykyjensä mukaan.

• Jos työharjoittelija ei ole lainkaan tehtäviensä tasalla, voidaan

– muuttaa työtehtäviä .

– soittaa työharjoittelun valvojalle ja ehdottaa palaveria. Joskus kolmikantakeskustelu purkaa väärinkäsityksiä.

– purkaa työharjoittelusopimus.

• Jos otat perehdytettäväksesi työharjoittelijan / työssäoppijan, vaadi esimieheltä työssäoppimissopimus. Siinä voi olla arvokasta tietoa.


Selkokieli


Selkokieli : puhutun kielen sääntöjä

• Puhu lyhyitä lauseita.

• -Ei pitkiä puheita yhtäjaksoisesti. Parin kolmen lauseen jälkeen kuulijan tarkkaavaisuus alkaa herpaantua. Pieni tauko antaa hänelle aikaa sulatella kuulemaansa.

• Varo pikkusanoja, joita puhekielessä on paljon. Huonosti suomea osaava hukkaa herkästi lauseen idean :

– ”Tee ny sit vaikka toi tosta ekaks.”

– > Tee ensin tuo. (Lauseen perään näytetään mistä on kyse!)



• Tarkista, onko kuulija ymmärtänyt.

– Pelkkä kysymys ”Ymmärsitkö?” ei riitä. Kuulija saattaa luulla ymmärtäneensä.

– Keskellä vieraskielistä puhetulvaa ihminen myös valehtelee usein ymmärtävänsä, jotta hän säästyisi enemmältä puhetulvalta.

– Jos saat houkuteltua kumppanin keskusteluun, jossa hänelläkin on suunvuoro, huomaat kyllä, onko asia mennyt perille vai ei. Hiljaisuus on usein pahaenteinen merkki.



• Käytä suppeaa sanavarastoa.

– Opettele tarkkailemaan, mitä sanoja vieraskielinen puhuja ymmärtää ja mitä ei. Suosi niitä sanoja, joista olet varma.

– Jos on pakko käyttää hankalaa sanaa, voit aloittaa kysymyksellä ”Ymmärrätkö, mitä tarkoittaa…” Kun selität avainkäsitteen, selviää usein itse asiakin.



• Käytä neutraalia kieltä. Aloittelevan suomen puhujan sudenkuoppa on esimerkiksi murre tai vahva puhekieli. Maahanmuuttajat opiskelevat suomen kielen kursseillaan enemmän kirjakieltä. Normaalin puhekielen käyttö on hyvä, kun muistaa tarkkailla viestin perillemenoa

– Suomen puhekieli eroaa vahvasti kirjakielestä :

• Hän ei tule tänne > ”Se ei tuu tänne.”

• Me emme ole koskaan käyneet Rovaniemellä.

> ”Me ei oo ikinä käyty Rovaniemellä.”



• Jos kumppanisi jutut kuulostavat oudoilta, tarkista että ymmärrät itse oikein. Aloitteleva suomenpuhuja käyttää kieltä heikosti ja ääntää sanat usein harhaanjohtavasti :

• ”Minun lapsi on kuolu.” > Minun lapsi on koulussa.

• ”Minä en katso sinä eilen.” > En nähnyt sinua eilen (vaikka etsin).


Miten antaisit tämän ohjeen selkokielellä?

• ”Joo tota sun pitäis varmaan ensteks hakee itelles niinku sopivan kokoset kamppeet tuolta varastolta ja sit meet vaikka ton Koljosen kaveriks kolmososastolle. Ja täytä sit jossain välis tän päivän aikana tää henkilötietolomake.”


Selkokieli : kirjoitetun kielen sääntöjä

• Ei monta asiaa yhdessä lauseessa. Mieluummin monta lyhyttä lausetta kuin yksi pitkä.

• Ei paljon tekstiä yhdessä kappaleessa. Iso tekstimassa hämmentää ja vie lukuhalut.

• Ranskalaiset viivat ovat hyviä : uusi asia aina uudelle riville.

• Ei mielellään enempää kuin yksi vaikea sana yhdessä lauseessa. Avainkäsite kannattaa mustata tai kirjoittaa ISOILLA KIRJAIMILLA. Vaikeille termeille selitykset joko suullisesti tai jo tekstissä.

•



• Teitittely voi hämmentää. Vaihda se sinutteluksi jos ei tule pahaa tyylirikkoa.

• -Pelkät possessiivipäätteet saattavat hämmentää :

-autosi > sinun autosi

-työpaikkamme > meidän työpaikkamme

• Kuvittaminen selkeyttää usein asiaa, mutta siitä ei kannata ottaa liikaa stressiä.



• Kirjoita suoraan lukijalle.

• Karsi ylimääräistä informaatiota. Pelkistä oleelliseen.

• Käytä suppeaa perussanastoa.

– Lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen saa reseptilääkkeistä suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin. > Kun ostat apteekista reseptilääkettä, näytä Kela-kortti. Lääke tulee silloin halvemmaksi.

– Lapsen huoltajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. > Jos lapsen terveys on suuressa vaarassa, isä ja äiti eivät voi kieltää sairaalaa hoitamasta lasta.


Miten kirjoittaisit nämä tekstit selkokielellä?

• ”Ylityöt ja ylityövapaat sovitaan aina esimiehen tai osaston päällikön kanssa työnantajan aloitteesta.”

• ”Lapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun lapsi on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan. Lääkäri tai muu ammattihenkilö arvioi lapsen kehittyneisyyden. ”

• ”Maaliskuussa 2005 voimaan tulleen hoitotakuun mukaan asiakkaan on saatava yhteys terveyskeskukseen välittömästi puhelimitse tai menemällä vastaanotolle virka-aikana.”


Tulkin käyttö opastustilanteessa

• Tulkki on yliopistokoulutuksen saanut henkilö. Tulkkikoulutus annetaan tavallisesti eurooppalaisilla kielillä.

• Asioimistulkki on suorittanut toisen asteen asioimistulkkitutkinnon. Asioimistulkkeja on koulutettu ”eksoottisilla” kielillä, joita ei opeteta riittävästi suomalaisissa yliopistoissa. Kielitaito ei ole kovin syvällinen, koska opettajat ovat usein suomalaisia eivätkä osaa itse tulkkauskieltä.


Asioimistulkkien taso

• Asioimistulkki puhuu tulkkaamaansa vierasta kieltä usein äidinkielenään mutta ei aina.

• Asioimistulkin nimike ei ole suojattu, joten asioimistulkkina voi esiintyä hyvinkin eritasoisia henkilöitä.

• Asioimistulkkeja välittävät Vaasan tulkkikeskus ja yksityiset tulkkifirmat.

• Työvoimapula pakottaa välittäjät ottamaan asioimistulkkeja ”kadulta”, ilman koulutusta.


Kun puhut tulkin kautta

• Puhu lyhyissä pätkissä, mieluiten reilusti alle minuutin. Jos puhut pitkään, tulkki ei jaksa muistaa kaikkea mitä olet sanonut.

• Puhu konkreetisti, näytä mistä puhut. Tulkkisi ei aina ole perehtynyt hyvin sinun alasi erikoissanastoon. Hänellä voi olla vaikeuksia kääntää ilmaisujasi, joten hän tarvitsee selkeitä asiayhteyksiä.

• Älä puhu tulkille vaan asiakkaalle. Katso häneen äläkä tulkkiin.


Kulttuurisia erityispiirteitä

Suomalainen nainen työelämässä

• Ei-eurooppalaisesta kulttuurista tulleen maahanmuuttajan silmiin pistävät suomalaisissa naisissa mm. seuraavat asiat :

– Naiset käyvät yleisesti töissä, ja lapset ovat kunnallisessa päivähoidossa. Naisten työssäkäynti on tosin yleistymässä voimakkaasti koko maailmassa, mm. Iranissa. Afrikassa se ei vielä ole kovin yleistä.

– Nainen voi olla työpaikalla esimiesasemassa mieheen nähden. Esim. arabikulttuurista tulleet miehet voivat kokea esimiesasemassa olevan naisen nöyryyttävänä.


Suomalainen vanhustenhoito

• Suomessa naiset eivät hoida sairaita vanhempiaan kotona, vaan nämä ovat laitoksissa.

• Monessa kulttuurissa vanhusten laitoshoitoa pidetään lähes heitteillejättönä ja laitoshoidossa olevan vanhuksen tytärtä huonona tyttärenä. Naisen velvollisuus on hoitaa vanhempiaan ja toisinaan myös miehensä vanhempia.

• Syynä voi olla perinne (Afrikka, Aasia, Latinalainen Amerikka ja Lähi-itä) tai laitoshoidon heikko taso (Venäjä).

• Kolmen tai jopa neljän sukupolven suurperheet yleisiä ei-eurooppalaisissa kulttuureissa , samoin Venäjällä ja Etelä-Euroopassa.


Buddhalaisuus

• Buddhalaisuus on valtauskonto esim. Thaimaassa, josta on tullut paljon maahanmuuttajia Suomeen.

• Thaimaalaiset eivät yleensä korosta uskontoaan.

• Buddhalaisuus on myös Myanmarin (=Burma) valtauskonto, mutta sieltä Suomeen tulleet pakolaiset ovat yleensä kristittyä karen-kansaa.

• Buddhalaisuuteen kääntyneitä on myös suomalaisten joukossa.

• Buddhalaisuus kieltää periaatteessa lihansyönnin. Käytännössä ainakin thaimaalaiset syövät yleisesti kanaa.


Bahai-usko

• Bahai-usko syntyi Iranissa 1800-luvun puolivälissä. Nimi tulee perustajan Baha’ullahin (k. 1892) mukaan.

• Bahailaisuus on levinnyt koko maailmaan ja on suosittu mm. USAssa.

• Keskustemppeli Haifassa Israelissa.

• Iranissa bahai ei ole sallittu uskonto. Bahailla on vaikeuksia saada opiskelupaikkoja, joitakin johtohahmoja vangittu.

• Vaasaan tullut kiintiöpakolaisina useita kymmeniä Iranin bahaita.


Islam

• Islam on kristinuskon jälkeen maailman yleisin uskonto. Sen tunnustajia

on käytännöllisesti katsoen kaikkien kansojen parissa.

• Myös suomalaisten parissa on muslimikäännynnäisiä.

• Jumala on arabian kielessä Allah. Arabiankieliset kristityt käyttävät

samaa nimitystä kristittyjen jumalasta.

• Monissa islamilaisissa maissa on uskonnollisia vähemmistöjä, joista

tulee paljon pakolaisia. Ei siis pidä olettaa automaattisesti, että esim.

iranilainen on muslimi.


Islamin säännöt

• Islamin pyhässä kirjassa Koraanissa on paljon konkreetteja sääntöjä,

joiden tiukka noudattaminen tuottaa ongelmia ei-islamilaisessa

yhteiskunnassa.

• Muslimien suhtautuminen näihin ohjeisiin vaihtelee tiukasta

noudattamisesta täyteen välinpitämättömyyteen. Myös saman ihmisen

suhtautuminen niihin voi vaihdella eri elämänvaiheissa.

• Maahanmuuttajat yleensä joustavat paljon uskonnon säädöksistä.

Toisaalta jos elämä tuntuu ahdistavalta, säännöistä haetaan turvaa.

• Halal on arabian kielessä ”sallittu”, haram ”kielletty, synti”.


Shiiat ja sunnalaiset

• Islam jakautuu kahteen pääryhmään, sunnalaisiin (n. 85%) ja shiialaisiin (n. 15%). Molemmat ryhmät pitävät Koraania pyhänä kirjana ja Muhammedia suurimpana profeettana.

• Sunnalaiset (arabiaksi sunni) uskovat, että Muhammed oli viimeinen, joka sai merkittäviä ilmoituksia Jumalalta.

• Shiiat (arabiaksi shii’i) uskovat, että Muhammedin jälkeen tuli 12 imaamia, jotka saivat Jumalalta ilmoituksia. Tunnetuimmat näistä imaameista ovat Ali, Hussein, iranilaisten kunnioittama Reza ja viimeinen imaami Mahdi, jonka uskotaan palaavan maan päälle tuomiopäivänä. He olivat historiallisia henkilöitä, jotka elivät 600-800-luvuilla jKr.

• Shiialaiset ovat enemmistönä Iranissa ja Irakissa.


Ruokaan liittyvät tabut

• Kaikissa kulttuureissa on ruokaan liittyviä tabuja. Tabut liittyvät etenkin liharuokiin.

• Esim. eurooppalaiset eivät syö jyrsijöitä tai käärmeitä , jotka kelpaavat hyvin aasialaisille, eivätkä hyönteisiä, jotka maistuvat esim. monille afrikkalaisille kansoille.

• Ruokailutabuilla on usein uskonnollinen tausta vaikkei sitä enää muisteta : Vanha Testamentti kieltää käärmeiden, jyrsijöiden ja hyönteisten syönnin.

• Ruokailutabut koetaan hyvin fyysisesti : hurskasta muslimia iljettää ajatus sianlihan syömisestä, samoin monia suomalaisia ajatus käärmeenlihan syömisestä.

• Ruokatabujen noudattaminen riippuu ihmisestä : monet maallistuneet muslimit syövät sianlihaa, vaikkakin valtaosa pidättäytyy siitä.


Muslimien ja juutalaisten ruokasääntöjä

• Muslimeilla ja juutalaisilla seuraavat säännöt koskien lihansyöntiä :

– Sianliha on saastaista ja kiellettyä.

– Verensyönti on kiellettyä. Eläimestä on laskettava veret ennen kuin se teurastetaan.

• Oikeaoppisesti teurastettua lihaa kutsutaan hebreaksi nimellä kosher, arabiaksi nimellä halal.

• Lihansyöntisäännöt pohjautuvat Vanhan Testamentin Mooseksen lakiin, josta ne siirtyivät Koraaniin. Kristityt luopuivat näistä säännöistä Paavalin aloitteesta.


Hindujen ja buddhalaisten ruokasääntöjä

• Hindut kieltäytyvät naudanlihasta, koska nauta on pyhä eläin. Naudanlihan syönti on verrattavissa kannibalismiin.

• Hindulaisuus katsoo, että eläimellä on sielu kuten ihmisellä. Siksi monet hindut ovat täydellisiä kasvissyöjiä, mutta eivät kaikki.

• Buddhalaisuus kieltää periaatteessa lihansyönnin. Käytännössä ainakin thaimaalaiset syövät yleisesti kanaa ja kiinalaiset kaikkia liharuokia.


Uskonnolliset pukeutumissäännöt

• Eurooppalainen pukeutumiskoodi on poikkeuksellisen paljastava. Monissa kulttuureissa pidetään sekä miehelle että naiselle sopimattomana polvien ja kyynärpäiden paljastamista.

• Koraani antaa seuraavia pukeutumissääntöjä :

– Miehen ja naisen vaatteiden tulee ulottua ranteeseen ja nilkkaan asti.

– Nainen ei saa paljastaa hiuksiaan vieraiden miesten nähden, koska tukka käsitetään intiimiksi alueeksi. Sen sijaan Koraani ei käske piilottamaan kasvoja.

– Naisen puvun tulee olla niin väljä, etteivät vartalon muodot korostu.

• Näiden sääntöjen noudattaminen vaihtelee hyvin paljon.


Alkoholin käyttö eri kulttuureissa

• Alkoholin käyttöä on säädelty kaikissa uskonnoissa, mutta sääntöjen tulkinta vaihtelee hyvin paljon.

• Usein erotellaan varovainen nauttiminen ja humaltuminen tai miedot ja väkevät alkoholijuomat. Alkoholisäännöt ovat usein yhdet miehille ja toiset naisille.

• Monet kristityt katsovat, että Raamattu kieltää alkoholinkäytön, toiset taas ovat sitä mieltä että se sallitaan Raamatussa.

• Buddha kielsi alkoholin käytön, mutta monissa buddhalaisissa maissa (Kiina, Japani, Thaimaa ym.) juodaan väkeviä , toisinaan runsaasti.


Alkoholi ja islam

• Muslimeilla on samoin erimielisyyksiä sen suhteen, salliiko Koraani alkoholinkäytön. Muslimien parissa on paljon absolutisteja mutta myös kohtuukäyttäjiä ja täydellisiä alkoholisteja.

• Monet muslimit hyväksyvät mietojen juomien varovaisen nauttimisen, ainakin miehelle.

• Virallisen ja epävirallisen totuuden ero : esim. Iranissa on kieltolaki ja toisaalta elinvoimainen pontikkakulttuuri.


Ramadan-paasto

• Ramadan (äännetään monessa kielessä ramazan) on Koraanissa määrätty paasto. Sitä noudattavat muslimien lisäksi myös bahait.

• Ramadanin aikana pidättäydytään esim. syömisestä, juomisesta ja tupakanpoltosta päiväsaikaan. Syödä ja juoda voi varhain aamulla ja myöhään illalla.

• Paasto ei koske alle 14-vuotiaita, sairaita eikä vanhuksia, joskin he saattavat haluta paastoa tästä huolimatta.

• Paasto kestää 30 päivää. Ramadan-kuukauden ajankohta lasketaan kuukierron mukaan ja siirtyy joka vuosi 11-12 päivää aiemmaksi. Vuonna 2008 se kesti suunnilleen syyskuun ajan.

• Bahaiden ramadan on aina marraskuussa.

• Erilaiset paastot ovat yleisiä monissa uskonnoissa. Paaston tarkoitus on henkisen puolen etsiminen itsessään.


Rukous

• Koraani kehottaa muslimia rukoilemaan viidesti päivässä, mahdollisuuksien mukaan kasvot Mekkaan päin. Mekka on kaakossa, eli aurinko paistaa sen suunnasta n. klo 9 aamulla.

• Rukoukset voi tehdä makuultaan tai istualtaan, jos potilas ei pysy jaloillaan.

• Jos potilas haluaa noudattaa rukouksia, hänelle olisi hyvä antaa siihen rauhallinen tila tai ainakin rauhallinen hetki. WC:n tarjoaminen rukoustilaksi koetaan loukkaavana.

• Myös muslimityöntekijä saattaa haluta rukoilla esim. kahvitauolla. Suositeltavaa on järjestää hänelle rauhallinen tila, jos sellainen järjestyy 5 – 10 minuutiksi.


Poikien ympärileikkaus

• Islam ja juutalaisuus edellyttävät poikalapsen ympärileikkausta. Ympärileikkauksesta säädettiin alun perin vanhassa Testamentissa ja sitten Koraanissa. Kristityt luopuivat poikien ympärileikkauksesta Paavalin aloitteesta.

• Ympärileikkauksessa pojan peniksestä leikataan esinahka. Operaatio tehdään päiväkirurgiassa paikallispuudutuksella.

• Ympärileikkauksia voidaan tehdä myös suomalaisille lääketieteellisin perustein, jos pojalla on tiukka esinahka. Tiukka esinahka voi aiheuttaa tulehduksia ja pilata sukupuolielämän.

• Suomessa on keskusteltu siitä, miksi julkinen terveydenhuolto kustantaa uskonnollisin perustein tehtyjä operaatioita. Terveydenhuoltoviranomaisten kanta on ollut pääosin se, että kotioloissa tehdyt ympärileikkaukset saattaisivat johtaa vaarallisiin tulehduksiin.


Tyttöjen ympärileikkaus eli silpominen

• Tyttöjen ympärileikkausta esiintyy monissa Afrikan maissa, esim. kristillisessä Etiopiassa ja islamilaisessa Somaliassa.

• Lievimmillään ympärileikkaus on symbolisen pieni leikkaus sukupuolielimeen, eikä sillä ole suurta vaikutusta ihmisen loppuelämään.

• Ns. faraonisessa ympärileikkauksessa tytöltä poistetaan klitoris ja sisemmät häpyhuulet, ja ulkoiset häpyhuulet ommellaan yhteen. Seurauksena vaikeita tulehduksia, riskisynnytyksiä, frigiditeetti ja jäykkä liikkuminen koko loppuelämän.

• Tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa rikos. Rikosnimike voi olla esim. törkeä pahoinpitely.

• Suomen somaliyhteisö on terveysviranomaisten arvioiden mukaan luopunut tyttöjen ympärileikkauksista. Pääsääntöisesti Somaliassa syntyneet somalinaiset on ympärileikattu, Suomessa syntyneet ei.


Vieraasta kulttuurista tulevan kuolevan potilaan kohtaaminen

Potilaan uskonnon selvittäminen

• Jos potilaan uskonto ei käy ilmi hänen papereistaan, sitä voi olla hyvä kysyä, ainakin jos kyseessä on kuoleva potilas.

• Uskonnon kysymistä ei useimmissa kulttuureissa pidetä epähienona, toisin kuin suomalaisessa.

• Jos potilas ei ymmärrä sanaa ”uskonto”, kysymyksen voi muotoilla esim. ”Sinä muslimi?” Muslimi-sana ymmärretään kaikissa kielissä.


Kuolevan potilaan hoitaminen

• Useimmissa kulttuureissa ihanteena pidetään, että ihminen saa kuolla kotonaan omaistensa parissa.

• Jos tämä ei ole mahdollista, kuolevalle pyritään varaamaan oma huone. Lähiomaiselle toivotaan mahdollisuutta yöpyä kuolevan potilaan lähellä.

• Potilaalta itseltään tai omaisilta kannattaa kysyä tarkempia toivomuksia.


Kuolevan potilaan sielunhoito

• Kuolevalta tai hänen omaisiltaan voi kysyä, haluaako hän paikalle sielunhoitajan.

• Pappia vastaava henkilö on islamissa imaami (imam) tai mulla.


Kuolevan potilaan sielunhoito

• Kristillisen sairaalapapin tai muun sielunhoitajan tarjoaminen saatetaan kokea toisissa uskonnoissa loukkaavaksi, joten siinä on oltava varovainen.

• Osalla potilaista saattaa olla hyvin kielteinen suhtautuminen omaankin uskontoonsa. Jos sielunhoitaja tarjoutuu oma-aloitteisesti paikalle, on pyrittävä varmistamaan potilaan tai omaisten tahto.

• Jos henkilö ei ole kristitty, uskonnolliset tunnukset on syytä poistaa huoneesta. Esim. risti, kristillis-aiheinen taulu.


Muslimivainajan käsittely

• Hoitohenkilökunta sulkee vainajan silmät ja suun. Vainaja riisutaan, kasvot ja lantionseutu peitetään. Käsivarret ojennetaan vartalon sivulle, jalat sidotaan suorina yhteen. Ruumis siirretään viileään odottamaan pesua.

• Omaiset pesevät ruumiin itse mahdollisimman pian. He lainaavat mielellään hoitohenkilökunnalta sopivan tilan sekä kumisaappaat, esiliinat ja käsineet. Pääsääntöisesti miehet pesevät miespuolisen ja naiset naispuolisen vainajan.

• Pesun jälkeen vainaja viedään kotiin muistotilaisuuteen. Vainaja haudataan yleensä samana tai seuraavana päivänä. Nopean hautauksen tapa on syntynyt kuumassa ilmastossa. Islam ei hyväksy polttohautausta. Ruumiinavausta ei tule tehdä, ellei se ole välttämätöntä.


Verensiirto

• Vereen liittyy monia tabuja. Esim. Raamatussa : ”Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä.” (1. Moos. 9:4) Veren syöminen onkin kiellettyä juutalaisuudessa ja islamissa.

• Verensiirron kieltävät esim. Jehovan todistajat.

• Muslimit sallivat pääsääntöisesti verensiirron, mutta saattavat esittää toivomuksen, että luovutettava veri tulisi ensisijaisesti samaa sukupuolta olevalta muslimilta.

• Myös elintensiirtoon liittyy usein voimakkaita tabuja.


Lähteitä :kuolevan potilaan hoitaminen

• Laukkanen, Maj-Brita, Monikulttuurinen kuolema. Perustietoa eri uskontokuntiin kuuluvien hoitamisesta. Suomen mielenterveysseuran SMS-tuotanto Oy 2001. ISBN 951-9458-75-1.

– Konkreetteja ohjeita uskontokunnittain.

• Uskonnollinen ja vakaumuksellinen näkökulma kuolevan potilaan hoitoon. Lääkintöhallituksen opassarja nro 2. Valtion painatuskeskus 1985. ISBN 951-46-8456-7.

– Konkreetteja ohjeita uskontokunnittain.

• Demarinis, Valerie, Tvärkulturell vård i livets slutskede. Att möta äldre personer med invandrarbakgrund. Studentlitteratur 1998. ISBN 91-44-00566-0.

– Edellisiä teoreettisempi, ruotsalainen näkökulma.


Maahanmuuttajien sosiaalisia ongelmia

Maahanmuuttajalapsen rooliristiriidat

• Maahanmuuttajaperheen lapset voivat joutua kovaan ristipaineeseen : kotona vaaditaan noudattamaan perinteisiä arvoja, suomalaiset ikätoverit odottavat ”suomalaista” käyttäytymistä. Lapsi kokee, että hän ei ole ”mistään kotoisin” .

• Vrt Marjaneh Bakhtiarin romaani ”Mistään kotosin”, kertoo Ruotsissa asuvasta iranilaisnuoresta.

• Kulttuurinen ristiriita on erityisen suuri tytöillä, koska heille asetetuissa odotuksissa on suurimmat kulttuurierot.


Maahanmuuttajien psyykkiset ongelmat

• Maahanmuutto on sinänsä stressiä , yksinäisyyttä ja ristiriitoja aiheuttava tapahtuma. Masennus on tavallista maahanmuuttajilla ja menee ohi, jos kotoutuminen onnistuu.

• Lisäksi mieltä saattavat painaa vaikeisiin oloihin jääneet omaiset ja tuttavat.

• Pakolaisilla on usein takanaan henkilökohtaisia traumaattisia kokemuksia : sotaa, vankeutta, kidutuksia, raiskauksia. Seurauksena painajaisia, ahdistusta, työkyvyttömyyttä.

• Psyykkiset ongelmat voivat synnyttää sosiaalisia ongelmia : pitkäaikaistyöttömyyttä, alkoholisoitumista, rikollisuutta, perheväkivaltaa. Toisaalta tiivis perheyhteisö auttaa usein ihmistä pysymään koossa vaikeissa oloissa.


Maahanmuuttajien työttömyys

• Vuonna 2010 maahanmuuttajien työttömyysaste oli Suomessa 23 %

• Vaasan työvoimatoimiston alueella maahanmuuttajien työttömyys on keskimääräistä pienempi (15% vuonna 2008, koko Suomessa 18%).Tämä on merkittävä saavutus, kun ottaa huomioon, että Vaasassa on

keskimääräistä enemmän huonosti koulutettuja pakolaisia. Syynä on

Vaasan seudun yleisesti hyvä työllisyystilanne.

• Tilastossa eivät näy ne maahanmuuttajat, jotka ovat saaneet kansalaisuuden. Heidän työllisyysasteensa on korkea.


Maahanmuuttajien työttömyys

• Maahanmuuttajien yöttömyysaste laski jyrkästi 1990-luvun laman jälkeen mutta kääntyi nousuun uuden laman myötä 2009.

• Työttömyys vaihtelee voimakkaasti koulutusasteen ja alkuperän mukaan. Karkeasti yleistäen suurin työttömyys on heikosti koulutetuilla pakolaisilla, pienin hyvin koulutetuilla työperäisillä maahanmuuttajilla.

• Verkostoituminen eli ”suhteet” on tärkeää : suomalaisen kanssa avioitunut maahanmuuttaja löytää työpaikan helpommin kuin sellainen, joka on naimisissa toisen maahanmuuttajan kanssa.


Maahanmuuttokeskustelu

• Ns. maahanmuuttokriitikot kritisoivat pakolaisten vastaanottoa sillä perusteella, että pakolaisten työttömyysaste jää korkeaksi.

• Pakolaispolitiikan puoltajat vetoavat siihen, että pakolaisten vastaanotto on humanitaarista toimintaa. Työperäisten maahanottoa voi sen sijaan perustella hyötynäkökohdilla.


Työperäisen maahanmuuttajan luvat


Tietoa ulkomaalaisen työmahdollisuuksista

• Ulkomaalaisen työskentelymahdollisuuksista Suomessa kerrotaan Työ-

ja elinkeinoministeriön yleiskatsauksessa Suomeen työhön.

• Julkaisu löytyy myös ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, viroksi, venäjäksi

ja puolaksi (tilanne elokuussa 2009).

• Julkaisu löytyy sivulta

– www.mol.fi > Ulkomaalainen töissä Suomessa > Suomeen työhön?

Tietoa Suomeen muuttajalle (pdf)


http://www.mol.fi/

EU-kansalaisen työlupa

• EU- ja ETA-kansalaisilla on oikeus oleskella ja hakea työtä Suomessa

kolme kuukautta rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan.

• ETA-maita ovat Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein.

• Kun tulija sijoittuu töihin tai perustaa yrityksen, hänen täytyy

rekisteröidä oleskeluoikeutensa poliisilaitoksella.

• Pohjoismaan kansalainen rekisteröityy asuinpaikkansa maistraattiin.

• Pysyvä oleskeluoikeus tulee viiden vuoden Suomessa työskentelyn

jälkeen.


Työntekijän oleskelulupa

• EU:n ulkopuolelta tuleva tarvitsee Suomessa työntekijän

oleskeluluvan.

• Luvan myöntää poliisi. Työ- ja elinkeinotoimisto (=entinen

työvoimatoimisto) harkitsee luvan ”työvoimapoliittiset edellytykset”,

toisin sanoen ettei Suomessa asuvien työllistyminen esty

ulkomaalaisen palkkaamisen takia.

• Työntekijän oleskelulupa myönnetään yleensä tietylle alalle. Hän voi

vaihtaa työpaikkaa tämän alan sisällä.


Milloin ulkomaalainen ei tarvitse työntekijän oleskelulupaa

• Jos ulkomaalainen on saanut Suomessa oleskeluluvan muusta syystä

(esim. turvapaikka, perheside), hän ei tarvitse erillistä työntekijän

oleskelulupaa.

• Jos ulkomaalainen on saanut oleskeluluvan opiskelua varten, hänellä

on rajoitettu työnteko-oikeus Suomessa.

• Jos ulkomaalaisen työsuhde kestää alle 3 kuukautta, hän ei tarvitse

työntekijän oleskelulupaa. Hän tarvitsee kuitenkin viisumin, jos hänen

kotimaallaan ei ole viisumivapaussopimusta Suomen kanssa.


Ulkomaalaisen henkilötunnus

• Jos ulkomaalainen rekisteröi tietonsa asuinpaikkansa maistraatin kautta

väestötietojärjestelmään, hän saa henkilötunnuksen ja Kela-kortin.

• Maistraattiin täytyy rekisteröityä, jos ulkomaalainen aikoo asua tai on jo

asunut Suomessa yli vuoden.

• Myös lyhytaikaisesti Suomessa asuva ulkomaalainen voi saada

henkilötunnuksen, jos hän tarvitsee sitä työnteon takia. Hänelle ei

kuitenkaan rekisteröidä kotikuntaa, joten hänellä ei ole samoja

oikeuksia kuin Suomessa vakituisesti asuvalla.


Lähteitä

• Maahanmuuttovirasto www.migri.fi

• Työvoimaministeriö www.mol.fi

• YK:n pakolaiskomissio www.unhcr.fi

• Lisäksi runsaasti eri alojen kauno- ja tietokirjallisuutta. Kaunokirjallisuus on usein hyvä tapa lähestyä näitä kysymyksiä pienen ihmisen näkökulmasta.


http://www.migri.fi/

http://www.mol.fi/

http://www.unhcr.fi/

vaasan aikuiskoulutuskeskus juha tuomikoski · kuka saa suomen kansalaisuuden? •kansalaisuuden...

Documents