ssuomen uomen sshakkihakki - suomen shakki · (eugène) znosko-borovsky. 1904 saa-liina oli yksi...
TRANSCRIPT
SUOMEN SHAKKI 1
8 / 20
09
SUOMEN SHAKKISUOMEN SHAKKI
VLADIMIR KRAMNIKDORTMUNDIN VOITTAJAKSI
Anatol Tschepurnoff pelasiSuomen maailmankartalle
2 SUOMEN SHAKKI
PÄÄTOIMITTAJA Marko Tauriainen, Väinämöisenkatu 36 B 31, 33540 Tampere, 050 5813500, [email protected] www.shakkihistoria.blogspot.com TOIMITUSNEUVOSTO Petteri Paronen pj., Johanna Paasikangas-Tella, Toivo Pudas, Pekka Sairanen, Osmo Särkilahti ja Henry Tanner
JULKAISIJA Suomen Keskusshakkiliitto ry KUSTANTAJA Suomen Shakkikustannus Oy PAINOPAIKKA Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN 0355–8096 SUOMEN SHAKKI ilmestyy kahdeksan kertaa vuodesssa TILAUSHINNAT 2010 kotimaahan 40 €, ulkomaille 55 €, irtonumero 5,50 € PANKKIYHTEYS Suomen Shakkikustannus Oy, Nordea 106430–204938 ILMOITUSHINNAT 2010 1/1 sivu 400 €, 1/2 sivu 250 €, 1/4 sivu 150 €, 1/6 sivu 120 € Toistoalennus 30 %, vuosialennus 50 % Hintoihin lisätään alv 22 %
Ilmoitusten hankintapalkkio 30 % SEURAAVA LEHTI ILMESTYY HELMIKUUN ENSIMMÄISELLÄ PUOLISKOLLA. AINEISTO PÄÄTOIMITTAJALLE 31. JOULUKUUTA 2009 MENNESSÄ.SAAPUMATTA JÄÄNEET LEHDET Timo Munukka 050 9310608, [email protected]
SUOMEN SHAKKISISÄLLYS 8 / 2009
2 SUOMEN SHAKKI
Pääkirjoitus 3SM-liiga 4Ilkka Kanko 75 vuotta 8Ruotsi–Suomi-maaottelu 10Esa Auviselle 3000 selopeliä täyteen 11Anatol Tschepurnoff pelasi Suomen maailmankartalle 12Kuka?: Matti Halmesmäki 20Pietarin shakilla on tukijoita! 21Pirun tuuria 22Dortmundin turnaus 2009 24Taiteilija ja uudistaja Richard Réti (jatkoa) 33Shakkivisa 36Kombit 37Bent Larsen: Keräilyeriä 38Vanhaa ja uutta kirjoista ja verkosta: Ajetaanko tandemilla tai Fischerandomilla? 41Maailmalla tapahtuu: Blixtiä 44Kuukauden analyysi: Ljubojević 46Johdatusta tehtäväshakkiin 51Ratkaisuja 53Tuloksia 54Kutsuja 60Kirja-arvostelu: Alkeisoppaan rinnalle 60Sisällysluettelo 2009 61SKSL tiedottaa 64
Anatol Tschepurnoff s.12
Matti Halmesmäki s. 20
Dortmundin turnaus 2009 s. 24
4 SUOMEN SHAKKI
Heikki Lehtinen
Tammer-Shakki liigakärjessä joulutauolleSM-liigan kolmas kierros pelattiin
17. lokakuuta ja syyskauden täy-densi marraskuun puolivälissä pelatut kaksi kierrosta. Kolmannella kierrok-sella kärjen asetelmat säilyivät ennal-laan, kun MatSK ja EtVaS tasasivat kärkikamppailussa keskenään pisteet ja Tammer-Shakki pelasi niin ikään tasapelin, vastustajanaan SalSK.
Marraskuun kaksoiskierros oli synkkä erityisesti Matinkylälle, jonka mestaruushaaveet hupenivat kahden tappion myötä vähäisiksi. Matinkylä kärsi neljännellä kierroksella yllätys-tappion liigajumbo Gardelle ja jou-tui vielä seuraavana päivänä taipu-maan Betfair-Aatokselle. Syyskauden loppu puoli oli synkkä myös hyvin sarjan aloittaneelle TuTSille, joka hä-visi kaikki kolme otteluaan.
Tammer-Shakki voitti marraskuun kierroksilla molemmat ottelunsa ja repäisi sarjan kärjessä kahden pisteen etumatkan lähimpiin uhkaajiinsa. Suurin onnistuja tässä käsiteltävillä kolmella kierroksella oli kuitenkin HSK, joka voitti kaikki ottelunsa ja nousi sarjassa tämän myötä kakko-seksi. EtVaS jatkaa mitalikamppailua tasapisteissä HSK:n kanssa.
3. kierrosMatSK–EtVaS 3–3
Ykköspöydällä käytiin päällisin puolin rauhallinen kamppailu. Siir-
toa ennen pelin sopuisaa loppua Soloženkinillä olisi kuitenkin ollut yllättävä tilaisuus ratkaista peli eduk-sensa:
KuningatargambiittiMeelis KanepJevgeni Soloženkin 1.d4 ¤f6 2.c4 e6 3.¤f3 d5 4.¤c3 ¥e7 5.¥g5 h6 6.¥xf6 ¥xf6 7.e3 c6 8.£c2 ¤d7 9.0–0–0 £a5 10.¢b1 ¥e7 11.e4 0–0 12.e5 ¥b4 13.cxd5 cxd5 14.¦c1 ¤b6 15.¤d2 ¥xc3 16.¤b3 £b4 17.£xc3 £e7 18.£c7 £h4 19.f3 ¥d7 20.¥d3 ¥c6 21.g3 £h3 22.¦c2?
22...¦ac8 23.£e7 ¤c4? ½–½Pelisiirron jälkeen sovittiin tasapelis-tä. Sen sijaan 23...¥b5! olisi päättänyt pelin välittömästi mustan eduksi.
Jussi Tella ja Tero Kokkila toivat mustilla EtVasille vakuuttavat pis-
teet. Tellan peli Petri Kekkiä vas-taan sujui avauksesta lähtien hänen komennossaan, ja Kokkila voitti nätisti Miikka Mäki-Uuron siirty-mällä oikea-aikaisesti torniloppupe-listä voitettuun sotilasloppupeliin. EtVaSin pelaajista Sami Hämäläinen osoitti Kokkilan lisäksi hyvää loppu-pelitaitoa ja voitti tasaisen näköisen torniloppupelin Sauli Tiittaa vastaan. Myös Kimmo Välkesalmi oli lähellä voittoa, mutta Asko Hentunen venyi tasapeliin.
Matinkyläläisille pisteen toivat puolestaan Karit Pulkkinen ja Nie-minen, sekä Janne Salimäki. Nie-minen pelasi vahvasti ja kasvatti johdonmukaisesti etuansa Heikki Saloa vastaan. Salimäki sai myös hyökkäyksensä rullaamaan muka-vasti Teemu Vihistä vastaan, vaikka tässä pelissä mustilla (Vihisellä) oli hieman enemmän mahdollisuuksia vastapeliin. Pulkkisen voitto Henri Koskista vastaan ratkesi lopullises-ti vasta pari viikkoa muiden pelien jälkeen. Pelissä päädyttiin jännittä-vien vaiheiden jälkeen loppupeliin, jossa Pulkkisella oli torni ja lähetti Koskisen tornia vastaan. Koskisen aika oli tällöin jo vähissä ja hän vaa-ti tasapeliä. Vaatimus ei kuitenkaan odotetusti tuottanut tulosta, sillä Pulkkisella on sääntöjen mukaan oikeus yrittää voittaa tätä loppupeliä 50 siirron ajan.
KU
VA T
OIV
O P
UD
AS
KU
VA M
AR
KO T
AU
RIA
INEN
KU
VA M
AR
KO T
AU
RIA
INEN
10 SUOMEN SHAKKI
Marko Tauriainen
Suomi voitti jälleen maaottelunSuomen ja Ruotsin välinen 16.
shakkimaaottelu, joka käytiin 3. lokakuuta Tukholman Shakkisalon-gissa, päättyi Suomen voittoon. Voit-tolukemat 16–11 olivat vielä selvem-mät kuin viime vuonna Maarianha-minassa 20–15 ruotsalaisten kovasta uhosta huolimatta. Vaikka Suomi onkin voittanut kaksi viimeistä ot-telua, ovat maaotteluvoitot edelleen Ruotsille melko murskaavasti 10–5. Kerran, vuonan 1958 Helsingissä, on pelattu tasan.
Suomen joukkueen kapteeni Asko Hentunen sai vastustajansa sekoa-maan konsepteissaan ja näytti hyvää esimerkkiä koko joukkueelle:
KuningatarsotilaspeliFredrik AnderssonAsko Hentunen1.d4 g6 2.c4 ¥g7 3.¤c3 c5 4.d5 d6 5.¤f3 e6 6.h3 ¤e7 7.e4 a6 8.¥g5 h6 9.¥f4 e5 10.¥e3 f5 11.exf5 gxf5 12.¤h4 0–0 13.f4 ¤d7 14.£d2 ¢h7 15.0–0–0 exf4 16.¥xf4 ¤e5 17.¥d3 b5 18.g4 ¤xd3+ 19.£xd3 bxc4 20.£xc4 ¦b8 21.£d3 ¦b4 22.¦hf1 ¦d4 23.£g3 fxg4
24.¥xd6? Vaikka valkean pelissä jokin tun-tuukin menneen jo pieleen, ei hä-nen sentään tarvitsisi vielä heittää pyyhettä kehään. Jatkossa 24.hxg4 £a5 25.¥xd6 ¦xf1 26.¦xf1 ¤xd5 27.¦f7! (Ei kuitenkaan 27.¤f5? ¤xc3 28.¤xd4 ¤xa2+ 29.¢b1 ¤b4
30.£b3 ¥b7!) 27...¤xc3 28.¦xg7+! ¢h8 (28...¢xg7? 29.£e5+ matein.) 29.¤g6+ ¢xg7 30.£e5+ ¢xg6 val-kea tekee ikuisen shakin. 24...¦xf1 25.¦xf1 ¤xd5 26.¥xc5 £g5+ 27.¢b1 ¤xc3+ 28.bxc3 £xc5 29.cxd4 £b5+ 30.¢c2 £xf1 31.hxg4 £e2+ 32.¢c3 £xa2 33.£d3+ ¢g8 34.£e4 £a5+ 35.¢c2 £c7+ 36.¢b1 £b7+ 37.£xb7 ¥xb7 38.¤f5 ¥e4+ 39.¢b2 ¥xf5 0–1
Vastaavasti ruotsalaiskapteeni Ari Ziegler voitti pelinsä Petri Kekkiä vastaan. Myös tämä peli ratkesi kar-keaan virheeseen:
KuningatarsotilaspeliPetri KekkiAri Ziegler1.d4 ¤f6 2.¤f3 g6 3.g3 ¥g7 4.¥g2 0–0 5.0–0 d6 6.¦e1 c5 7.¤c3 cxd4 8.¤xd4 £b6 9.¦b1 ¤g4 10.e3 a6 11.¤d5 £d8 12.¥d2 e5 13.¤b3 ¤c6 14.¥c3 h5 15.£d2 f5?! 16.¦bd1 Valkea voi käydä poimimassa marjan 16.¤a5 ¦b8 (16...¤xa5? 17.¥xa5 eikä musta voi välttyä materiaalime-netyksiltä.) 17.¤xc6 bxc6 18.¤b4 ¥b7 19.¥xc6.
16...a5 17.£e2 h4 18.£b5 ¦a6 19.£c4 Mustalla näyttää olevan pelijatkoa enemmän kompensaatiota jatkossa 19.h3 hxg3 20.hxg4 gxf2+ 21.¢xf2 £h4+ 22.¢g1 fxg4. 19...¥e6 20.h3 hxg3 21.hxg4 gxf2+ 22.¢xf2 £h4+ 23.¢g1 fxg4 24.¦f1 ¥h6 25.¦xf8+ ¢xf8 26.£f1+ ¢g7 27.¥e1 £d8 28.£e2 ¦a8 29.¥e4 ¦c8 30.c3 ¥g5 31.£d3 £h8 32.£e2 ¦f8
33.¤c7? Vaikean oloisessa asemassa valkea säikähtää muun muassa uhkausta 33...¥xd5 ja 34...£h3 ja reagoi vää-rin. Oikein on 33.¤d2 tai 33.¦d3, jota seuraavissa sotkuissa valkea näyttää pärjäävän, vaikka mustalla
KU
VA T
OIV
O P
UD
AS
12 SUOMEN SHAKKI
Eero Raaste
Anatol Tschepurnoff Anatol Tschepurnoff pelasi Suomen maailmankartallepelasi Suomen maailmankartalle
Eero E. Böökin syntymän 100-vuotisjuhlien lähesty-minen antaa aihetta tarkas-tella lähemmin millainen shakkimaailma oli silloin kun nuori Böök aloitti pelaamisen ja nousi kan-salliselle huipulle. Hänen shakkiuransa alkuaikojen merkittävin vastapelaaja oli Anatol Tschepurnoff – ensimmäinen suomalai-nen shakkimestarin arvo-nimen virallisesti saanut henkilö. (Ensimmäinen tunnettu mestaritason shakinpelaaja oli Karl Friedrich von Jaenisch, 1813-1872, josta Böök kirjoitti Suomen Shakkiin artikkelisarjan ”Jäniksen jäljillä” vuonna 1982.) Tschepurnoff oli kansain-välinen suomalainen ja häntä voi pitää itsenäisen Suomen ensimmäisenä shakkilähettiläänä.
SUOMEN SHAKKI 13
Anatol Tschepurnoff syntyi Lovii-sassa 19. lokakuuta 1871. Hänen
isänsä Aleksei Tschepurnoff nousi virkaurallaan Rautatiehallituksen yli-tirehtööriksi (1906–08) ja sai todelli-sen valtioneuvoksen arvonimen. Isä oli syntyjään suomalainen muttei osannut suomea. Siksi hänen virkanimityksensä herätti kiivasta polemiikkia sanoma-lehtien palstoilla. Äidin nimi oli Nadi-ne. Poika Anatol kirjoitti ylioppilaaksi Viborgs svenska lyceumista 1891, ja samana kesänä hän avioitui Pietarissa Anna Vasiljeffi n kanssa.
Shakkiin Tschepurnoff tutustui kym-menvuotiaana, mutta vakavampi peluu alkoi vasta kouluvuosien jälkeen. Vuon-na 1891 hän liittyi jäseneksi Helsingin Shakkiklubiin, jonka kilpailuissa hän saavutti menestystä. Tschepurnoff oli aloittanut opinnot Helsingissä Poly-teknillisessä Opistossa, mutta kuten shakinpelaajille usein käy, opinnot sujuivat kehnosti harrastukseen up-poutumisen takia. Vähän myöhemmin opinnot jäivät sikseen ja Tschepurnoff sai töitä Venäjältä, jossa hän toimi Vol-galla jokiliikennetarkastajana. Samana vuonna 1908, jolloin hänen isänsä ero-si sairauteen vedoten virastaan, Anatol Tschepurnoff siirtyi rautateiden palve-lukseen Pietarin Suomen-asemalle revii-soriksi (tilintarkastajaksi).
Pietarissa shakkielämä oli vilkasta. Turnaustarjonnan lisäksi kuuluisassa shakkikahvilassa Dominiquessa pelat-tiin kevyitä pelejä. Böök kommentoi niitä kirjassaan Shakkipakinoita: ”Vii-meksi mainitut (kevyet pelit) olivat nekin omalta osaltaan erinomaista har-joitusta, koska pelit pelattiin yleensä panoksesta, mutta ilman shakkikelloa. Tämä kävi hyvin laatuun, sillä hidas pelaaja ei saanut vastustajia.”
Pietarissa pelatuissa turnauksissa Tschepurnoff menestyi kohtuullisen hyvin. Vuonna 1903 hän oli viides, ja samana vuonna yhdeksäs kisassa, jonka voitti maailmansodan jälkeen Ranskaan muuttanut mestari Jevgeni (Eugène) Znosko-Borovsky. 1904 saa-liina oli yksi toinen ja yksi jaettu neljä sija. Vastaavia tuloksia hänellä oli aina vuoteen 1913 asti. Niistä merkittävin oli kuitenkin 14:s sija helmikuussa 1909 pelatussa yleisvenäläisessä tur-nauksessa. Kilpailu oli sikälikin mer-kittävä, että sen voitti myöhemmin maailmanmestaruuden saavuttanut
16-vuotias Aleksander Aljechin. Kil-pailun pelit ovat säilyneet, sillä ne jul-kaistiin turnauskirjassa, johon samaan aikaan pelatun mestareiden turnauk-sen pelit analysoi kilpailun voittanut maailmanmestari Emanuel Lasker.
Kilpailu alkoi Tschepurnoffi n kan-nalta onnettomasti, sillä ensimmäi-sellä kierroksella hän hävisi Nikolai Tereštšenkolle pahan avausvirheen seurauksena. Mustalla oli häviöasema vain seitsemän siirron jälkeen. Toisella kierroksella tuli uusi tappio Bernhard Gregorille jo huomattavasti parem-massa pelissä. Kolmannen kierroksen tappio Boris Verlinskille päättyi kome-aan sommitelmaan.
Espanjalainen peli Boris VerlinskiAnatol Tschepurnoff Yleisvenäläinen turnaus (3), Pietari 19091.e4 e5 2.¤f3 ¤c6 3.¥b5 ¤f6 4.0–0 d6 5.d4 exd4 6.¤xd4 ¥d7 7.¤xc6 bxc6 8.¥d3 ¥e7 9.¤c3 0–0 10.h3 ¤e8?!Luonnollisempi pelitapa olisi ollut 10...¦b8 11.¦b1 ¦e8. Pelisiirto val-mistelee f-sotilaan etenemistä, mikä ei tässä kestä taktista tarkastelua. Toteut-tamalla suunnitelmansa musta menet-tää sotilaan.11.¤e2 f5? 12.exf5 ¥xf5 13.¥xf5 ¦xf5 14.¤d4 ¦f7 15.¤xc6 £c8 16.¥e3 ¤f6 17.£d3 £d7 18.¤d4 ¦b8 19.¦fe1 c5Pelin turnauskirjaan analysoinut Boris Maljutin huomauttaa tornin jäävän kiinni jatkossa 19...¦xb2? 20.¤b3 £c6 21.¦e2.20.¤b3 £c7 21.c4 a5 22.¤d2 £c6 23.¥f4 ¥f8 24.b3 ¦fb7 25.¦e6 ¦e8 26.¦ae1 ¦xe6 27.¦xe6 £d7 28.£e2 d5 29.¥g5 ¤e4
30.¤xe4! £xe6 31.¤f6+ ¢f7
Nyt mustasta tulee matti kuudessa siirrossa.32.£h5+ g6 33.£xh7+ ¥g7 34.£g8+ ¢e7 35.£e8+ 1–0
Tschepurnoffi n kohdatessa Aljechinin neljännellä kierroksella oli jälkimmäi-sellä maksimipisteet 3/3, kun taas suo-malaisella oli pistetili vielä avaamatta.
Ranskalainen puolustusAnatol Tschepurnoff Aleksander AljechinYleisvenäläinen turnaus (4), Pietari 19091.e4 e6 2.d4 d5 3.¥d3!? c5 4.c3 ¤c6 5.¥e3?!Valkea pelaa uhkarohkeasti. Turvallisia vaihtoehtoja olivat 5.exd5 ja 5.¤f3.5...£b6 6.¤e2 dxe4Tschepurnoff mainitsee huomautuk-sissaan mahdollisuuden 6...£xb2, mutta toteaa valkean saavan huomat-tavan kehitysedun siirron 7.¤d2 jäl-keen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei valkean kompensaatio jatkossa 7...cxd4 8.cxd4 dxe4 9.¥xe4 ¤f6 ole täysin riittävä.7.¥xe4 ¤f6 8.¤d2 ¥d7 9.0–0 ¦d8!? 10.¥d3! £c7 11.¥f4 ¥d6 12.¥xd6 £xd6 13.¤c4 £e7 14.dxc5 £xc5 15.b4!Valkea on alun epämääräisyyksien jäl-keen tasoittanut aseman. Tschepurnoff pelaa tämän vaiheen vahvasti.15...£e7 16.a4 0–0 17.b5 ¤b8 18.£c2 £c5 19.¤d2! g6 20.c4 ¥c8 21.¤b3 £d6 22.¦fd1 ¤g4 23.g3 e5 24.¤c3 £e6 25.¤e4!? b625...f5 26.¤ec5 £e7 olisi pakottanut valkean huolellisuuteen. Nyt valkea pääsee jo hienoisesti paremmalle puo-lelle.26.c5! bxc5 27.¤exc5 £e7 28.¥c4 ¥f5 29.£e2 ¦c8 30.¦ac1 ¢g7Ei tietenkään 30...¦xc5?? 31.¤xc5 £xc5 32.¥xf7+.31.¥d5 ¤f6 32.¥g2 h5 33.h3! ¤bd7 34.£e3 ¤xc5 35.¤xc5 ¦c7 36.¤a6! ¦c2 37.¦e1 ¦fc8 38.¦xc2 ¥xc2 39.¦c1 ¥f5 40.¦xc8 ¥xc8 41.£c5 £d741...£xc5 42.¤xc5 ¤d7 43.¤xd7 ¥xd7 44.¥c6! ¥xh3 45.a4 ¥c8 46.a6! ¥xa6! 47.bxa6 johtaisi asemaan, jossa valkean voittaakseen olisi säilytettävä ainakin yksi K-sivustan sotilas. Toi-saalta tässä jatkossa valkealla ei olisi häviönvaaraa.
20 SUOMEN SHAKKI
Matti Halmesmäki sai lapsena vanhemmiltaan shakkilaudan
ja nappulat. Siitä alkoi hänelle uusi, elämän mittainen harrastus. Lauta-peleistä hän oli jo aiemmin tutustu-nut tammeen ja koronaan.
Lukioaikana harrastusta oli mah-dollista jatkaa koulupäivän aika-na.
– Lapuan yhteislyseolla oli aina tunnin ruokatauko, ja kun oli pitkä koulumatka, pelattiin shakkia ruoka-lan vintillä.
Pelaaminen ei katkennut myös-kään armeija-aikaan.
– RUKissa Haminassa oli shakki-kerho ja pikashakkikilpailujakin.
Halmesmäki on perehtynyt lajin hienouksiin jonkin verran myös teo-rian kautta.
– Olen saanut monia shakkikirjo-ja ja ne on tullut myös avattua. Olen opetellut avauksia ja tehnyt loppu-pelitehtäviä.
Suuren konsernin pääjohtajan saattaa joskus olla työlästä irrottau-tua työasioista. Shakin avulla se kui-tenkin onnistuu.
– Shakki on täydellistä keskitty-mistä vaativa älypeli, jossa työasiat unohtuvat. Samalla siitä on löydet-tävissä selkeitä yhteyksiä elämään ja liiketoimintaan. Näissä kaikissa on analysoitava tilannetta ja kilpailijaa ja harkittava tarkoin tulevat siirrot. Onnistunut suunnitelman toteutus antaa mielihyvää.
Shakin kaltaista aivotoimintaa edellyttävää työtään Halmesmäki pyrkii tasapainottamaan liikkumal-la vapaa-aikoinaan fyysisesti. Niin-pä shakinpeluu onkin jäänyt viime aikoina kovin vähäiseksi. Hän on myös myöntänyt tietyt realiteetit.
– Viimeistään tietokoneet tap-poivat illuusioni hyvästä pelaajasta. Haluan voittaa, ja se on mahdollista vain helppoja ohjelmia vastaan. Li-säksi fi ilikset tietokonepelissä eivät kohoa lähellekään samaa tasoa kuin esimerkiksi pelatessani pikkuveljeäni vastaan, Halmesmäki kertoo.
Mieluisimmat muistot Halmes-mäellä on lapsuuden kodin saunasta, jossa saatettiin pelata shakkia useita tunteja yhteen menoon. Kovat lau-
teet, epämukava asento ja hämäryys eivät keskittymistä häirinneet.
Vaikka pelaaminen ei ole Halmes-mäellä kehittynyt kovin aktiivisen harrastamisen tasolle, hänkin hiu-kan kaipaa aikoja, jolloin shakkia arvostettiin toisella tavalla kuin ny-kyisin. Suomessa lajille tekisi hyvää, jos pelaajien joukossa olisi enemmän huippuja.
– Vanhaan hyvään aikaan shakki vaikutti jopa suurvaltasuhteisiin ja voittajat olivat suuria sankareita. Ve-näjällä on aina ollut hyviä pelaajia, Halmesmäki kommentoi.
FAKTAA:• Syntynyt 1952, kauppatieteiden maisteri, vara-tuomari• Kesko Oyj:n pääjohtaja, vuorineuvos• Mm. EK:n hallituksen varapj., Suomen Messu-jen ja Kaupan liiton hallituksen jäsen, Varman hallintoneuvoston jäsen, Luottokunnan hallinto-neuvoston pj.• Kesko Oy:ssä vuodesta 1980. Ollut mm. talous-johtajana sekä Rautakeskon ja Maatalouskeskon toimitusjohtajana. Kesko-konsernin pääjohtaja al-kaen 1.3.2005.
| KUKA? | Pääjohtaja näkee shakissa yhteyk siä liike-elämään. Ajatte-lu on samaan tapaan järjestel-mällistä ja samanaikaisesti on huomioitava monta muuttujaa.
Liike-elämä kuin shakkiaJohanna Paasikangas-Tella
24 SUOMEN SHAKKI
Kimmo Konsala
UUSI TURNAUSMUOTO ONNISTUI DORTMUNDISSA37. kansainväliset shakkipäivät 2.–12.7.2009
Perinteisistä huipputurnauksista Wijk aan Zee on selvimmin lei-
mautunut festivaaliksi. Siinä pelataan kolmessa ryhmässä, joista jokaisessa on 14 osanottajaa.
Elitistisin on Linares, jossa kuu-desta kahdeksaan suurmestaria pelaa kaksinkertaisen turnauksen. Sama formaatti on miellyttänyt maailman shakkisirkuksen uusimpia tulijoi-ta, joihin kuuluvat mm. Sofi a ja Bilbao.
Dortmundissa kuljettiin kauan kultaista keskitietä: kymmenen pe-laajan yksinkertainen turnaus oli vallitseva kilpailumuoto. Muuta-mana viime vuonna se lyhennettiin kahdeksan pelaajan yksinkertaiseksi turnaukseksi, joka on kieltämättä ly-hyt huonon alun saaneelle pelaajalle. Jotkut puhuivat väheksyen Dort-mundin shakkipyrähdyksestä.
Tänä vuonna oli jälleen aika ko-keilla uutta, ja Dortmundin suur-mestariturnauksessa päädyttiin Lina-resin malliin. Ottaen huomioon, mi-ten rajusti talouskriisi on ravistellut maailmaa ja johtanut mm. eräiden shakkiturnausten peruuttamiseen, Dortmundin turnauksen organi-saattorit onnistuivat pyydystämään haaviinsa ihailtavan laadukkaan osanottajajoukon. Dortmundissa pelasivat heinäkuun elolistan mu-kaisessa järjestyksessä seuraavat kuusi suurmestaria:• Magnus Carlsen (Norja), s. 30.11.1990, elo 2772• Dmitri Jakovenko (Venäjä), s. 28.6.1983, elo 2760
• Vladimir Kramnik (Venäjä), s. 25.6.1975, elo 2759• Péter Lékó (Unkari), s. 8.9.1979, elo 2756• Etienne Bacrot (Ranska), s. 22.1.1983, elo 2721• Arkadij Naiditsch (Saksa), s. 25.10.1985, elo 2697
Peliajoissa kokeiltiin uutta käytän-töä. Aluksi pelaajalla oli 100 mi-nuuttia aikaa 40 siirtoon, sitten 50 minuuttia 20 seuraavaan siirtoon, ja jos peli oli edelleen kesken, 15 mi-nuuttia sen päättämiseen. Jokaisesta tehdystä siirrosta pelaaja sai 30 se-kuntia lisäaikaa.
Carlsen avasi pistetilinsä Jakovenkon kustannuksella:
Espanjalainen peliMagnus CarlsenDmitri Jakovenko1.e4 e5 2.¤f3 ¤c6 3.¥b5 ¤f6 4.0–0 ¤xe4 5.d4 ¤d6 6.¥xc6 dxc6 7.dxe5 ¤f5 8.£xd8+ ¢xd8 Espanjalaisen pelin Berliinin muun-nelma, jonka suosio räjähti kasvuun, kun Kramnik piti sillä neljästi tasa-pelin Kasparovia vastaan MM-otte-lussa Lontoossa 2000.
Dortmund 2009, 1. kierros Péter Lékó HUN 2756 Vladimir Kramnik RUS 2759Arkadij Naiditsch DEU 2697 Etienne Bacrot FRA 2721Magnus Carlsen NOR 2772Dmitri Jakovenko RUS 2760
½–½
½–½
1–0
9.¤c3 ¢e8Viidennen kierroksen peli Carlsen–Naiditsch jatkui 9...h6 10.h3 ¤e7 11.¥f4 ¤g6 12.¥g3 ¢e8 13.¦ad1 ¥b4 14.¤e2 h5 15.¤ed4 h4 16.¥h2 ¤f8 17.¥f4 ¥d7 18.¥g5 ¥e7 19.¦fe1 c5 20.e6 Tämä siirto tuli kuin pyssyn suusta, mutta val-kean vaipuminen syviin mietteisiin jatkossa osoitti, että asema oli edel-leen epäselvä. 20...fxe6 21.¥xe7 ¢xe7 22.¤f5+ ¢f6 23.¤e3 ¥e8 24.¤g4+ ¢e7 25.¤ge5 ¥g6 26.¦d5 b6 27.¦d2 ¥f5 28.¤g5 ¢f6 29.f4 ¤g6 30.¤d7+ ¢e7 31.¤xe6 ¥xe6 32.f5 ¤f4 33.fxe6 ¦hd8 34.¦f2 g5 35.¢h2 a5 36.a4 ¦g8 37.¤e5 ¦ae8 38.¤f3 ¤xe6 39.¦e5 ¢d6 40.¦d2+ ¢c6 41.¦de2 ¢d6? (41...¢d7 olisi riittänyt tasapeliin.) 42.¤xg5! ¤g7 43.¦xe8 ¦xe8 44.¦xe8 ¤xe8 45.¤f3 c4 46.¤xh4 c3 47.b3 ¢c5 48.¤f5 ja valkea realisoi etunsa 60 siirrossa.10.h3 h5 11.¤e2Neljännen kierroksen pelissä Bacrot–Jakovenko seurasi 11.¥f4 ¥e7 12.¤e4 ¤h4 13.¤xh4 ¥xh4 14.¤g5 ¥f5 15.c3 ¥xg5 16.¥xg5 ¢d7 17.¦ad1+ ¢c8 18.¦d2 b6 19.¦fd1 ¢b7 20.¦d8 ¦axd8 21.¦xd8 ¦xd8 22.¥xd8 ¥g6 ½–½.11...¥e7 12.¥g5 ¥e6 13.¤f4 ¥d5 14.¥xe7 ¢xe7 15.¤g5 ¤d4 16.¦ad1 ¤e6 17.¤gxe6 ¥xe6Valkea on saanut vaihdetuksi pois mustan lähettiparin, mutta mustan luulisi pystyvän pitämään tästä ase-masta tasapelin.18.h4 a5 19.a3 a4 20.¦fe1 g6 21.f3 ¦a5 22.c3 ¦b5 23.¦e2 ¦a8 24.¦d4
SUOMEN SHAKKI 29
nyt 17...exf5, niin 18.£b3 kaksois-uhkauksin b7:ään ja f7:ään.15.g3 ¦d8 16.¦xd8+ £xd8 17.¦d1 ¥d7 18.f5!Siirto, joka jäi näkemättä mm. pe-liä paikan päällä selostaneilta suur-mestareilta.18...gxf5Tai 18...exf5 19.£b3 jne. kuten ai-kaisemmassa huomautuksessa.19.£d2 £b6!? 20.£h620.£xd7?? ¦d8 ja 20.¤a4? ¤d4! oli-sivat hyviä mustalle. 20...¥e8 21.¤g5 ¥xg5 22.£xg5+Kramnik on uhrannut sotilaan hank-kiakseen mustalle kuningasaseman, jonka tummat ruudut ammottavat tyhjyyttään. Jos hyökkäys ei etene, valkea voi vetää hätäjarrusta ja tehdä kuningattarella remissishakit.22...¢f8 23.£h6+ ¢g8 24.£g5+ ¢f8 25.¦d6!
25...£c7?Mustalla oli vielä puolustus 25...£c5!, jonka jälkeen torninuhraus e6:een on epäkorrekti. Valkea voi joko jat-kaa shakkailuaan kuningattarella tai ohjata tasaväkiseen loppupeliin seu-raavalla ”tietokonemaisella” tavalla: 26.¤e4 £xc4 27.¤f6 ¢e7! 28.¦d1 ¤d4 29.¤xe8+ ¢xe8 30.£g8+ ¢e7 31.£xa8 £d5 32.¦xd4! Mustan ku-ningatar ja ratsu pelasivat liian hyvin yhteen. 32...£xd4 33.£xb7+ ¢f6 =. 26.£h6+ ¢e726...¢g8? 27.¦xe6! ¤e7 (27...fxe6 28.¥xe6+ ¥f7 29.¤d5 +–) 28.£g5+ ¢f8 29.¦e1 +–.27.£h4+ ¢f8 28.£h6+ ¢e7 29.¤b5! £a529...£b6 30.¦xe6+ fxe6 31.£xe6+ ¢d8 32.£d6+ ¥d7 33.¥e6 ¤b8 34.£f8+ ¥e8 35.£f6#.
30.b4 ¤xb4 31.¦xe6+!Lopulta musta ei voinut välttää tätä uhrausta.31...fxe6 32.£xe6+ ¢d8 33.£f6+ ¢c8 34.£xf5+ ¢d8 35.£f6+ ¢c8 36.axb4 1–0
Asiantuntijat ovat nostaneet avaus-teorian kannalta turnauksen tärkeim-mäksi peliksi seuraavan yhteenoton, jossa molemmilla oli mahdollisuu-tensa voittoon.
Venäläinen peliDmitri JakovenkoVladimir Kramnik1.e4 e5 2.¤f3 ¤f6 3.¤xe5 d6 4.¤f3 ¤xe4 5.d4 d5 6.¥d3 ¥d6 7.0–0 0–0 8.c4 c6 9.£c2 ¤a6 10.a3 ¥g4 11.¤e5 ¥xe5 12.dxe5 ¤ac5 13.f3Näyttää vaaralliselta mustalle, mutta kaikki on tunnettua teoriaa.13...¤xd3 14.£xd3 ¤c5 15.£d4 ¤b3 16.£xg4 ¤xa1 17.¥h6 g6 18.¤c32007 pelatun ottelun Venäjä–Kiina peli Timofejev – Wang Hao päättyi seuraavasti: 18.¥xf8 £xf8 19.cxd5
Lékó otti ainoan voittonsa Bacrot'sta.
Dortmund 2009, 9. kierros Dmitri Jakovenko RUS 2760 Vladimir Kramnik RUS 2759 Etienne Bacrot FRA 2721 Péter Lékó HUN 2756 Arkadij Naiditsch DEU 2697 Magnus Carlsen NOR 2772
½–½
½–½
½–½
£c5+ 20.¢h1 ¤c2 21.£d7 ¤e3 22.e6 ¤xf1 23.£xf7+ ¢h8 24.£f6+ ¢g8 25.£f7+ ½–½. Pelisiirto on paljon suositumpi kuin lyönti f8:aan ja valkea on menestynyt sillä tilastollisesti hyvin. Kramnik näyttää kuitenkin uskovan mustan mahdol-lisuuksiin tässä muunnelmassa.18...£b6+ 19.¢h1 Seitsemännen kierroksen pelissä Bacrot ei saavuttanut Kramnikia vastaan mitään siirrolla 19.¦f2: 19...¦fe8 20.£f4 £c7 21.¦e2 ¦e6 22.b4 ¦d8 23.¥g5 ¤b3 24.¥xd8 £xd8 25.cxd5 cxd5 26.¦b2 £b6+ 27.¢f1 £a6+ 28.¢f2 £xa3 29.¦a2 £c1 30.¤xd5 £xf4 31.¤xf4 ¦xe5 32.¦xa7 ¦b5 33.¤d3 ¤d4 34.¦a8+ ¢g7 35.¦e8 ¦d5 36.¤f4 ¦b5 37.¤d3 ¦d5 38.¤f4 ¦b5 ½–½.19...£xb2 20.£f4 f6?! ’
Melkoista suosiota nauttiva peli-siirto saattaa olla virhe. Jatkossa
KU
VA K
IMM
O K
ON
SALA
38 SUOMEN SHAKKI
KeräilyeriäBENT LARSEN
Voiko hyvästä lähetistä tulla liian hyvä? Entä pitääkö ongelmallinen upseeri aina auttaa mukaan peliin? Shak-ki on vaikea peli, ja on aivan liian houkuttelevaa langeta yleistyksiin. Lukija on joka tapauksessa valppaana!
Kaikki valkean sotilaat ovat mustan lähe-tin värillä…
…mutta mitäpä siitä, kunhan valkean ratsu hyppää d4:ään?
Jos saan hiukan liioitella, niin shakki on toisinaan siksi vaikea peli, että
siitä on mahdotonta kirjoittaa. Ei saisi yleistää, mutta niin kuitenkin tapahtuu. Jotkut pahimmista yleistyksistä ovat toi-mituksen mielestä herkkupaloja, joten ne nostetaan esille. Näin on esimerkiksi ongelmaupseerien laita, ja kyse on tie-tenkin pitkälti terveestä järjestä, ongel-masta joka on oitis ratkaistava. Muuten-han sitä pelaa upseerin alivoimalla.
Mutta mutta, ensiksikin muistelen ensimmäistä peliäni ottelusta Talia vastaan Ter Apelissa, jossa kuningas-lähettini oli jumissa aina 28. siirtoon saakka. Kyse oli tosin ”vain” näytös-pelistä. Paljon vakavampi tapaus on tietenkin kirjepelaaja Zagorovski, joka kuuluisassa voittopelissään ehti
Mustan asema on heikompi, mutta hän on skarppina. Chuk oli mahdol-lisesti matkasta väsynyt ja uninen. Palautankin tässä mieliin, miten Chuk kerran myöhästyi Linaresin arvonnasta oltuaan häämatkalla Galliamovan kanssa. He saapui-vat junalla aamuviideltä, Vasili ehti nukkua parisen tuntia, jonka jälkeen hän kävi pyörittelemässä Kasparovin tainnoksiin avauskierroksella.17…h5! 18.¤h2 b4 19.¤a4 hxg4 20.hxg4 ¥e7 21.¤b2 ¢g7 22.¢g2 ¦h8 23.¦h1 ¦h4!Bulgaari hallitsee kaiken. 24.¥g5 ¤xd5 25.¥xh4 ¤f4+ ja musta saa laa-dusta sotilaan ja mahtavan aseman.24.f3 ¦ah8 25.£e2 £c8 26.¦ag1 £g8 27.¥e1 ¦h3 28.¤d1??Löysää. Siirtojen 28.¤f1 £h7 29.¤g3 jälkeen taistelu jatkuu, vaik-kakin mustan eduin.28…£h7 29.¥g3
29…¤xg4! Valkea luovutti, seuraisihan 30.fxg4 ¦xg3+ 31.¢xg3 £h3+ 32.¢f2 ¥h4+. Ratsu on yhä b7:ssä.
Mainitsin jotakin vapaasotilaista a-lin-jalla. Seuraavaksi katsomme hyvin mer-killisen pelin Hastingsista 1974–75. Miles ei ollut vielä suurmestari, nuor-ten maailmanmestari kylläkin. Vagan-jan oli melko hyvässä vedossa, vaikka voittikin vain itseään heikommin si-
valkeilla kehittää kuningatarsivus-tansa vasta 33 siirron tienoilla.
On tietenkin myös ongelmalapsia, jotka eivät ole pelastettavissa tai sitten moiseen kuluu niin paljon aikaa, että yhtä hyvin leikin voisi jättää sikseen. Esimerkkinä Ivantshukin saama korva-tillikka EM-kisojen avauskierroksella Antalyassa 2004. Hän voitti kylläkin turnauksen, mutta ensimmäisen kier-roksen vastustaja, melko tuntematon bulgaari, ei antautunut taistelutta.
Espanjalainen peliIvantšukRadulski 1.e4 e5 2.¤f3 ¤c6 3.¥b5 a6 4.¥a4 ¤f6 5.0–0 ¥e7 6.¦e1 b5 7.¥b3 d6 8.c3 ¤a5Kuin 1930-luvulla. En protestoi, olen itsekin kokeillut. 9.¥c2 c5 10.d4 £c7 11.d5 ¥d7 12.b3!¤a5:n ongelma on vastaavissa asemis-sa ratkaistu manööverillä ¤b7–d8–f7, jota seurasi f6–f5 mustan voitoin. Viittaan tässä erään US Openin peliin Larry Evans–Rossolimo, jota Reshevs-ky piti sopupelinä. Turnausvoittajalle oli näet luvattu Buick, ja mainittu kolmikko lähti viimeiselle kierrokselle tasapistein, vaikkakin Rossolimolla oli paras vertailu. Olin hyvää pataa Evan-sin kanssa ja hän vakuutti minulle, että kaikki oli sujunut kunniakkaasti. 12…0–0 13.h3 ¤b7 14.c4 ¦fe8 15.¤c3 g6 16.¥d2 ¥f8 17.g4?
SUOMEN SHAKKI 51
Johdatusta tehtäväshakkiin 44 HENRY TANNER
Tämä on näillä näkymin viimeinen osa johdatussarjaani, joka alkoi ke-
sällä 2004. Syyksi voisin sanoa – kuten eräs Helsingin Sanomien edustaja tiedus-teltaessa syytä siihen, miksi lehden pe-rinteinen shakkipalsta päätettiin lopet-taa – että sarja ”on yksinkertaisesti tul-lut tiensä päähän”. Tämä ei tietenkään ole kovin mielekäs perustelu millekään. Mutta sarjassa on nyt käyty läpi suuri osa tärkeimmistä asioista, jotka tehtä-vistä kiinnostuneen olisi hyvä tietää. Toisaalta aiheita riittäisi loputtomiin, mutta olisiko se sitten enää ”johdatusta” vai jo ”syventäviä opintoja”?!
Valitsin viimeisen tarinani aiheeksi suomalaisen tehtäväshakin, jota olen esi-tellyt tähän mennessä suhteellisen vähän. Sarjassa on käsitelty seitsemää tehtävää viideltä suomalaislaatijalta: Tapani Tik-kanen, tehtävä J16, SSh 12/2004; Matti Myllyniemi, J 51, SSh 1/2006 ja J 109, SSh 8/2007; Leo Valve, J 63, SSh 4/2006 ja J 90, SSh 1/2007; Erkki A. Wirtanen, J 123, SSh 12/2007 ja Jan Hannelius, J 124, SSh 12/2007.
Suomalaisen tehtäväshakin merkit-täviä piirteitä ovat olleet mm. Suomen tehtäväniekkojen perustaminen 1935, jäsentiedotteen toimittaminen 1946 lähtien, noin kuukauden kestäneet ”pitkät” ratkaisukilpailut 1955–1999, pikaratkaisemisen SM-kilpailut 1980 lähtien, osallistumiset kv. ratkaisukilpai-luihin (toisaalta jo 1930-luvulla, toisaalta tehtäväkongressien yhteydessä vuodesta 1977), ST:n järjestämät lukuisat laadin-takilpailut, osallistumiset kv. laadintakil-pailuihin, ST:n julkaisema tehtäväkirjal-lisuus, Suomessa järjestetyt tehtäväkong-ressit – ja paljon, paljon muuta.
Ratkaisemisen MM- ja EM-kisoissa Suomi on saanut lukuisia mestaruuk-sia ja mitaleita ja henkilökohtaisia maailmanmestaruuksia, laadinnassa suurin saavutuksemme on ollut toisen kv. joukkuelaadintakisan 1967–1971 voitto. Yksi laadintatason mittari on tehtävien saaminen ns. Fide-albumei-
hin, jotka toistaiseksi kattavat vuodet 1914–2000 (vuosien 2001–2003 al-bumi ilmestynee keväällä 2010). Tänä aikana albumeihin on valittu tehtäviä 71 suomalaislaatijalta, mitä voidaan pitää hienona osoituksena maamme tehtäväharrastuksen laajuudesta ja laa-tijoiden tasosta.
Albumipisteiden perusteella 12 kär-kilaatijaamme ovat: Unto Heinonen, 93,5 pistettä, Matti Myllyniemi, 69,83, Jan Hannelius, 46, Pauli Perkon oja, 38,5, Erkki A. Wirtanen, 26, Leo Val-ve, 20, Antti G. Ojanen, 15,67, Os-mo Kaila, 15,67, Visa Kivi, 15, Veikko Hynönen, 12,83, Julius Gunst, 11,67 ja Harri Hurme, 11,33.
Kun laadinnan suurmestarin arvon alarajana on 70 albumipistettä, näemme Heinosen ylittäneen rajan kirkkaasti ja Myllyniemen jääneen siitä harmittavan vähän. Laadinnan kv. mestarin pistera-ja on 25 ja Fide-mestarin 12 pistettä. Tulevien, vuodet 2001–2006 kattavien albumeiden perusteella päätoimittajal-lemme Markolle (joka tehtävä puolella käyttää sukunimeä Ylijoki) myönnet-tiin FM-arvo tänä syksynä, ja Hurmeen FM-arvo lienee vain ajan kysymys, niin tasokkaita tehtäviä Harri on viime vuo-sina laatinut.
Suomen tehtävätaiteen historiaa on erityisesti valaissut lehtemme ST:n 70-vuotisjuhlanumero 3/2005, jota asiasta kiinnostuneet voivat tiedustella ST-lehden päätoimittajalta Jorma Paa-vilaiselta.
Esittelen seuraavaksi kolme tehtävää niiltä huippulaatijoiltamme, joita tätä ennen ei ole johdantosarjassa käsitelty. Ensimmäisenä olkoon – edellisten osien jatkoksi – lopputehtävä.
Tehtävän ratkaisu on sen verran pit-kä ja vaikea (mm. hyvien houkutusten takia) että ehkäpä se ei sovellu johdan-tosarjan kohdeyleisön ratkaistavaksi. Tehtävässä on useita vaiheita, ja valke-an on pelattava tarkasti ja kekseliäästi päästäkseen tavoitteeseensa.
J 146 Pauli Perkonoja1. kim. Chess Life & Review 1970
Valkea alkaa ja tekee tasapelin 5+7
J 146 (¢h3–¢h1) Tehtävän koko ratkaisu löytyy mm. kirjasta 123 suo-malaista lopputehtävää; tässä vain tär-keimmät muunnelmat. Ei 1.¤d2/¦h4? ¦e3+/¦g8! vaan 1.¢g3! (2.¦h4#) ¦e4 (1...f1R+??) 2.¦xe4 dxe4 3.¢xf2 f4 (Ideana on raivata viistorivi b1–h7.) 4.h6 (Hyvä houkutus on 4.¤g5? e3+ 5.¢f1 ¥g2+! 6.¢e1 ¥d5 7.h6 ¥g8, ja muutoin kuten ratkaisussa, mutta v¢ on nyt huonossa ruudussa.) 4...e3+ 5.¢f1! ¥e4 6.¤g5 ¥c2 7.h7 ¥xh7 8.¤xh7 a4 9.¤g5 a3 10.¤f3 a2 11.¤e1! (Valkea on saavuttanut välitavoitteensa; a-sotilaan korotus daamiksi tai tornik-si johtaisi pattiin. Mutta mustalla on vielä peliä.) 11…f3 12.¤c2 f2 13.¤a1 ¢h2 (Miten valkea voi nyt estää sen, ettei mK vain tule v¤:n kimppuun ja lopulta korota a-sotilastaan?) 14.¤b3 ¢g3 15.¤c1! (Jo toisen kerran valkea pelastuu pattivaaran avulla.) 15…a1¤! (15…a1£/¦ olisi patti; 15…a1¥ taas helposti pidettävä tasapeli.) 16.¤b3! (estää idean 16…¤b3 ja 17…¤d2+.) ¤c2 17.¤c5! ¢f4 18.¤d3+ ¢g3 19.¤c5 ja tasapeli; valkea uhkaa uhrata ratsunsa f2-sotilaaseen, minkä musta voi estää vain siirtojen toistolla. (Ohimen-nen, siirron 17…¢f4 jälkeen mahdol-lisesti myös 18.¢g2 riittää tasapeliin,
64 SUOMEN SHAKKI
SKSL tiedottaa
Kerhojen kokouksen kuulumisiaKerhojen kokous on suomalaisessa shakkielämässä paikka, jossa tehdään merkittävimmät järjestöpäätökset. Ko-kous pidettiin sunnuntaina 22.11.2009 Shakkikodissa vilkkaasti keskustellen.
Suomen Keskusshakkiliiton puheen-johtajana jatkaa Tuomo Halmeenmäki Vantaalta ja varapuheenjohtajana Veik-ko Valo Porista. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat Kullervo Joentaka-nen (Shlaakso) ja Tommi Laaksovuori (LauttSK). Hallituksessa jatkavat Antti Rytkönen ja Markku Hartikainen uu-delleen valittuina. Lisäksi hallitukseen kuuluvat Asko Hentunen, Pekka Kau-ko, Toivo Pudas ja Pekka Sairanen.
Talousarvion kokonaissumma on ensi vuodeksi 161 000 €.
Hallitus toi omana esityksenään muutosesityksen, joilla sääntömääräisiä toimikuntia oltaisiin jäsenmäärältään pienennetty. Esitys vedettiin kuitenkin pois, kun sille ei löytynyt kannatusta.
Hallituksen esityksestä nimen muuttamisesta Suomen Shakkiliitoksi äänestettiin, mutta tarvittavaa määrä-enemmistöä ei kuitenkaan tullut.
Tammer-Shakin esitys hallituksen pienentämisestä ei myöskään saanut äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä. Vilkasta keskustelua käytiin mm. toi-mitsijavaatimuksista. Pikashakkisään-töihin hyväksyttiin pari muutosta.
Helsingin Sanomiin pyritään vaikuttamaanTyrmistystä shakinpelaajissa aiheut tanut Helsingin Sanomien päätös lopettaa ker-ralla shakkipalstansa lehtiuudistuksen
|KILPAILUKALENTERI|52 27.12.–6.1. Helsingin mestaruus 2010 (HSL)
20102 16.1. JSM (ei mestaruusryhmä) 17.1. Turun turnaus, 25+25 min (TSY)3 23.1. Pikashakin henkilökohtainen HM (Helsinki, HSL)4 26.–28.1. TöysSK:n turnaus (Ähtäri) 29.–31.1. Jyväskylän talven turnaus (JYS)5 6.–7.2. MaSa:n viikonloppukilpailu (Ilmajoki) 6.–7.2. Loimaan viikonlopputurnaus (LoimSK)6 13.–14.2. JSM8 26.–28.2. Matin päivän turnaus (Espoo, MatSK)9 6.–7.3. Satakunnan mestaruusturnaus (Sata- kunnan Shakkiliitto) 6.–7.3. Koulujoukkueiden HM (Helsinki, HSL) 6.–7.3. Kaarlen turnaus (Kokkola, KokkSK)10 13.3. Koivuturnaus (Vantaa, Remissi)11 20.–21.3. JSM12 27.3. LauttSK:n turnaus (Helsinki)
27.–28.3. Tammer-Shakin XIII turnaus (Tampere)13 1.–5.4. Pääsiäisturnaus (Helsinki, HSL)14 9.–11.4. TSY:n viikonlopputurnaus (Turku) 10.–11.4. Käenpesäturnaus (Ylivieska, Shakkilaakso)15 17.–18.4. Päämajaturnaus (Mikkeli, MikkSK) 18.4. Levorantaturnaus (Sastamala, VammSK)16 24.–25.4. TUL:n ja TShL:n avoin mestaruus- turnaus (TShL) 24.–25.4. Koulujoukkuiden SM (Pori, PSY) 24.–25.4. EtVaS-turnaus (Vantaa)18 8.5. SalSK:n nopean shakin turnaus (Salo) 8.–9.5. Kalakukkoturnaus (Kuopio, KSY)19 13.–16.5. Nopean shakin festivaali: pikashakin SM, no pean shakin SM (myös joukkuek.) ja nuor- ten SM (myös joukkuek.) (Mänttä, MäntSK)21 28.–30.5. Klubin XXXI turnaus ja Eero Böök 100 vuotta juhlaturnaus (Helsinki, HSK)22 6.6. Kaakonketjun 1. osakilpailu (Lappeenranta, LprSK)23 10.–13.6. Nuorten SM-turnaus (MatSK)24 19.–20.6. HämSK:n viikonlopputurnaus (Hämeenlinna)26 28.6.–4.7. Avoin SM / Naantalin turnaus (TSY) 2.–4.7. HSL:n viikonlopputurnaus (Helsinki)27 5.–11.7 Heart of Finland (Jyväskylä, JyS)28 17.–18.7. Eino Leino -turnaus (Kajaani, KaSY)29 23.–25.7. Kimmel-turnaus (Joensuu, JoeSK)30 31.7–1.8. Joukkuepikapelin SM (Tampere, TammerSh)31 7.8. IV Akaan turnaus (AkaaS) 7.–8.8. Raputurnaus (Oulainen, Shakkilaakso)32 14.–15.8. Taraus-turnaus (Tampere)33 21.–22.8. Seinäjoen turnaus (SeinSK)34 27.–29.8. HSK:n XII syysturnaus (Helsinki) 28.8. Kaakonketjun 2. osakilpailu (Mikkeli, MikkSK)35 4.9. Nopean shakin HM (HSL) 4.–5.9. Pohjois-Suomen avoin mestaruus (Oulu, OSS)36 11.9. LoimSK:n nopean shakin kilpailu (Loimaa)38 25.–26.9. JärvSK:n viikonlopputurnaus (Järvenpää)40 9.–10.10. Koululaisten HM (HSL)41 11.–14.10. Joukkuepikashakin HM (HSL) 16.–17.10. Lahden viikonlopputurnaus (LahS)42 23.10. Remin syysturnaus (Vantaa) 24.10. TuTS:n pikapeliturnaus (Turku)44 1.–29.11. Shakkikotiturnaus maanantaisin (HSL) 6.–7.11. SalSK:n viikonlopputurnaus (Salo) 6.–7.11. Tammer-Shakin XIV turnaus (Tampere)48 3.–5.12. TuTS:n viikonlopputurnaus (Turku) 4.–5.12. OSS:n turnaus (Oulu)49 10.–12.12. X:n viikonlopputurnaus (Helsinki)50 19.12. Tammer-Shakin kinkkuturnaus (Tampere)52 27.12.–8.1. Helsingin mestaruus 2011 (HSL)
yhteydessä ei ole jäänyt läpihuutojutuksi myöskään Suomen Keskusshakkiliitossa. Liiton puolesta kävi lähetystö Petri Gra-eff e, Arto Satonen ja Marko Tauriainen päätoimittaja Janne Virkkusen audiens-silla mukanaan yli kahdeksansadan huo-lestuneen allekirjoittama adressi.
Toivoa vielä on ainakin shakin saa-misesta nettipalstoille.
Ansioituneita shakin maailmassaShakki ei toimisi eikä varsinkaan Suo-men Keskusshakkiliitto ilman vapaa-ehtoista työtä. Paljon ovat shakkia ra-kastavat ihmiset uhranneet aikaansa ja energiaansa yhteisen asian vuoksi. Nyt ovat SKSL:n nettisivuilla nähtävillä kaikki ansiomerkkitoimikunnan vuo-desta 1947 jakamat ansiomerkit. Jos huomaat jonkun jääneen kiittämättä, ota yhteys kerhoosi ja hae ansiomerk-ki toimikunnalta. Tällaisen joulutoivo-muksen esittää Suomen Keskusshakki-liiton tiedotustoimikunta.
SHAKKIJÄRJESTÖJÄ • Suomen Keskusshakkiliitto ry – www.shakkiliitto.fi – pj. Tuomo Halmeenmäki, 045 1295683, [email protected] – toiminnanjohtaja Jorma Paa-vilainen, Henry Fordinkatu 5 C, 00150 Helsinki, 044 3264130, [email protected] – pankkiyhteys Nordea 205918–14718 • Suomen Kirjeshakkiliitto ry – www.shakki.net/liitot/skl – pj. Heikki Brusila, 044 2908400, [email protected] • Suomen Tehtäväniekat ry – www.sci.fi /~stniekat – pj. Jorma Paavilainen, 044 3264130 email: [email protected] PELAAJALISENSSI 2010 A-lisenssi 60€; perhelisenssi 40€; nuorten (1990–93) A-lisenssi 40€ ja perhelisenssi 30€; varhaisnuorten (1994–) A-lisenssi 20€ ja perhelisenssi 10€. A-lisenssiin kuuluu Suomen Shakki lisenssin voimassaolon ajan. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden loppuun. A-lisenssiin kuuluva Suomen Shakki lähetetään maksukuukaudesta alkaen. Joukkue-lisenssi maksaa 20€ ja sillä saa pelata yhden joukkuekilpailun loppuun saakka. Joukkuelisenssi on pelaajakohtainen. Lisenssinhaltijan on kuuluttava johonkin SKSL:n jäsenseuraan. Lisenssiä ei vaadita henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajalta, jolla ei ole virallista seloa, ts. luku perustuu enintään 10 peliin. Kertalisenssi henkilökohtaiseen kilpailuun on 20€ (nuo-rilta 10€). Seuranvaihtomaksu on 10€.SELOLASKENTA Selolaskentamaksu on 5€/pelaaja (nuorilta 2,50€). Nopea shakki ja pikashakki 1,50€. Maksua ei peritä SM-kilpailuista. Selolistapyynnöt osoitetaan selolaskijalle. JÄSENMAKSUT Kerhojen jäsenmaksu liitolle on 6€ aikuisilta ja 4€ nuorilta (1990–). Minimijäsenmaksu 60€.KILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄT Tulokset tulee lähettää välittömästi Suomen Shakkiin: Marko Tauriainen, Väinämöisenkatu 36 B 31, 33540 Tampere, [email protected] ;Suomen Keskusshakkiliitolle: Jorma Paavilainen, Henry Fordin katu 5 C, 00150 Helsinki, [email protected] ; selolaskentaan: Mikko Markkula, Satukuja 1 H 48, 02230 Espoo, [email protected] . Tuloksista on käytävä ilmi kaikkien pelien tulokset ja pelaamatta jääneet pelit. Kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät on mainittava.