työ ryh m än eh do tus -...

Ener gian sääs tö oh jel ma 2003–2006

Työ ryh män eh do tus

Kaup pa- ja teol li suus mi nis te ri öntyö ryh mä- ja toi mi kun ta ra port te ja

4/2003Ener giaosas to

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Postiosoite Työryhmä- ja toimikuntaraportteja Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 4/2003

Julkaisuaika Helmikuu 2003

Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö

Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Energiansäästötyöryhmä Puheenjohtaja Erkki Eskola Sihteerit Veera Pedersen Pentti Puhakka

Toimielimen asettamispäivä 5.9.2002

Julkaisun nimi Energiansäästöohjelma 2003–2006. Työryhmän ehdotus

Tiivistelmä Energiansäästöohjelman päivitys liittyy kansallisen ilmastostrategian käsittelyn ja ydinvoimaratkaisun yhtey-dessä eduskunnassa esille tuotuun tarpeeseen tehostaa entisestään toimenpiteitä energiansäästön edistämiseksi. Päivitystä valmistellut työryhmä on selvittänyt aikaisemman energiansäästöohjelman toteutumista ja vaikutuk-sia ja pyrkinyt löytämään uusia toimenpiteitä ja aikaisemman ohjelman toimien tehostamiskeinoja. Päivitetyn ohjelman keskeisiä ohjauskeinoja ovat uuden teknologian kehittäminen, taloudelliset ohjauskeinot, energian-säästösopimukset, säädökset ja määräykset sekä tiedotus ja koulutus.

Ohjelmassa esitetään lisättäväksi yritysten ja yhteisöjen energiatukimäärärähoja ja uusia energiansäästöinves-tointien rahoitusmuotoja selvitettäväksi. Samoin rakennusten korjausavustuksiin myönnettävää tukea ehdote-taan lisättäväksi. Myös energiansäästön informaatiotoimintaan tarvittaisiin lisäpanostusta. Teknologian kehit-tämiseksi edellytetään Tekesin energiansäästöön kohdistuvan rahoituksen säilyttämistä vähintään vuoden 1999 tasolla. Ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen vaatisi valtion rahoitusta keskimäärin noin 80 miljoonaa euroa vuodessa.

Energiansäästösopimusjärjestelmää esitetään edelleen laajennettavaksi ja kehitettäväksi. Sopimukset voisivat kattaa entistä paremmin myös tutkimus- ja tuotekehitysprosesseja sekä palvelujen ja tuotteiden hankinta-prosesseja. Selvitettäväksi esitetään myös sitovien tavoitteiden ja sanktioiden asettamista.

Energiaveroa esitetään edelleen kehitettäväksi energiansäästöä ja sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa edistä-vään suuntaan, ottaen huomioon tulossa olevan päästökauppadirektiivin vaikutukset. Uusia selvitys- ja kehitys-hankkeita ehdotetaan käynnistettäväksi energian säästämiseksi liikenteessä sekä yhdyskuntarakenteen ohjaa-miseksi energiatehokkaammaksi. Myös rakennusmääräysten tiukentamista edelleen esitetään selvitettäväksi. Energiansäästön tiedotuksen kehittämiseksi esitetään laadittavaksi viestintäsuunnitelma ohjelmakaudelle.

Työryhmän ehdottaman ohjelman arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 4-6 miljoonaa tonnia perusske-naariosta vuonna 2010 riippuen korvattavista polttoaineista. Ohjelmalla arvioidaan saavutettavan noin 4–6 pro-sentin primäärienergian säästövaikutus vuonna 2010 verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimenpiteitä.

Ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa varten ehdotetaan perustettavaksi seurantaryhmä. Seurannasta saatavat tiedot julkaistaan osana ilmastostrategian seurantaa. Toimenpiteitä ehdotetaan tarkasteltavaksi uudestaan EU:n päästökauppajärjestelmän kansallisen käyttöönoton yhteydessä.

KTM:n yhdyshenkilö: Energiaosasto/Pentti Puhakka, puh. (09) 1606 4813

Asiasanat energiansäästö, ilmastonmuutos, työryhmä, ohjelma

ISSN 1236-1852

ISBN 951-739-717-8

Kokonaissivumäärä 53

Kieli Suomi

Hinta 13 €

Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kustantaja Edita Publishing Oy

Esi pu he

Kaup pa- ja teol li suus mi nis te riö aset ti 5.9.2002 työ ryh män val mis te le maan ener -gian sääs tö oh jel man päi vi tys tä. Ener gian sääs tö työ ryh män teh tä vä nä on ol lut ar vi -oi da ny kyi sen, vuon na 2000 laa di tun ener gian sääs tö oh jel man to teu tu mis ta ja toi -men pi tei den te hos ta mi sen tar vet ta se kä eh dot taa uu sia toi men pi tei tä. Työ ryh mä onko koon tu nut työn sä ai ka na seit se män ker taa.

Työ ryh män pu heen joh ta ja na on ol lut teol li suus neu vos Erkki Esko la kaup pa- jateol li suus mi nis te riös tä se kä jä seni nä asian tun ti ja Päi vi Aal to nen Ener gia-alan Kes -kus liit to ry Finer gys tä, toi miala joh ta ja Ila ri Aho Moti va Oy:stä, yli-in sinöö ri Maa -rit Haa ka na ym pä ris tö mi nis te riös tä, ener giakoor dinaat to ri Tuu li Kas ki nen Suo men luon non suoje lu liit to ry:stä, tek no lo gia-asian tun ti ja Tei ja Lah ti-Nuut ti la Tek no lo -gian ke hit tä mis kes kus Teke sis tä, tut ki mus joh ta ja Mau ri Mart ti la Suo men Kiin teis -tö liit to ry:stä, joh ta ja (Tam pe reen Säh kö lai tos) Lee na Par vio Säh kö ener gialiit to rySene ris tä, ener giapo liit ti nen asia mies Jou ni Pun no nen Teol li suu den ja Työ nan ta -jain Kes kus lii tos ta, ra ken ta mis ta lousin sinöö ri Jor ma Ruo ko jo ki Suo men Kun ta lii -tos ta, yli tar kas ta ja Ris to Saa ri lii ken ne- ja vies tin tä mi nis te riös tä ja asian tun ti ja Mir -ja Tii ti nen Suo men Kau ko läm pö ry:stä. Työ ryh män py sy vä nä asian tun ti ja na on ol -lut suun nit te li ja Juha Raja la kaup pa- ja teol li suus mi nis te riös tä ja sih tee rei nä ovattoi mi neet yli tar kas ta ja Vee ra Peder sen kaup pa- ja teol li suus mi nis te riös tä ja yli tar -kas ta ja Pent ti Puhak ka kaup pa- ja teol li suus mi nis te riös tä.

Työ ryh mä jär jes ti työn sä al ku vai hees sa si dos ryh mi en kuu le mis ti lai suu den, jos sanä ke myk si ään esit ti vät joh ta ja Mik ko Aho nen Kes ki-Suo men ener gia toi mis tos ta(alu eel lis ten ja pai kal lis ten ener gia toi mis to jen edus ta ja na), in sinöö ri Rei jo Leh ti -nen Raken nus te ol li suus RT ry:stä, ta lo tek nii kan asian tun ti ja Juha Mut ti lai nenSenaat ti-kiin teis töis tä, toi min nan joh ta ja Juha ni Neno nen Suo men Oma ko ti lii tos ta,toi mi tus joh ta ja Jar mo Nup po nen Öljy- ja Kaa su alan Kes kus liit to ry:stä, tut ki jaMika el Ohlström VTT:stä se kä tek no lo giajoh ta ja Mark ku Vir ta nen Suo men Talo -tek nii kan Kehi tys kes kus Oy:stä. Sidos ryh mä kuu le mi sen li säk si työ ryh mä on pyy -tä nyt kom ment te ja si dos ryh mi en edus ta jil ta työn sä lop pu vai hees sa.

Työ ryh män ko kouk siin ovat asian tun ti joi na osal lis tu neet myös asian tun ti ja JariKos ta ma Suo men Kau ko läm pö ry:stä, tut ki ja Simo Kyl lö nen Suo men luon non -suoje lu liit to ry:stä, vies tin tä joh ta ja Päi vi Lai ti la Moti va Oy:stä, ra ken nus neu vosErkki Lai ti nen ym pä ris tö mi nis te riös tä, pro jek tisuun nit te li ja Sir pa Lei no Ada toEner gia Oy:stä ja ym pä ris töin sinöö ri Kale vi Luo ma Suo men Kun ta lii tos ta.

Mie tin nös sään työ ryh mä tar kas te lee ener gian sääs tö ta voit tei ta ja -toi men pi tei tä,esit tää eh do tuk sen sa päi vi te tyk si ener gian sääs tö oh jel mak si se kä ar vi oi toi men pi -

tei den vai ku tuk sia. Päi vi tet ty oh jel ma koos tuu se kä kan sal li ses sa il mas to stra te gias -sa esi te tyis tä ener gian sääs tö toi men pi teis tä et tä työ ryh män eh dot ta mis ta uu sis ta toi -men pi teis tä.

Työ ryh mä on kiin nit tä nyt eri tyis tä huo miota eh do te tun oh jel man toi meen panoonja seu ran taan. Uudet toi men pi de-eh do tuk set on osoi tet tu nii den to teu tuk ses ta vas -taa val le or ga ni saa tiol le, jot ka sel vit tä vät nii den toi men pi de-eh do tus ten to teut ta -mis mah dol li suuk sia ja vai ku tuk sia, joi ta työ ryh mä ei ly hy es tä val mis te lu ai ka tau -lus ta joh tuen ole voi nut tar kem min sel vit tää. Työ ryh mä eh dot taa seu ran ta ryh männi meämis tä ja seu ran nas ta saa ta vi en tie to jen jul kaisemis ta osa na il mas to stra te gi anseu ran taa. Mie tin töön liit tyy yk si eriä vä mie li pi de.

Ener gian sääs tö oh jel man päi vi tyk sen val mis te lun li säk si työ ryh mä sai toi mek sian -non val mis tel la eh do tus ener gian sääs tön yleis laik si sii hen liit ty vi ne mui ne lain sää -dän nöl lisi ne muu tos tar pei neen. Sää döshank kei ta val mis te le maan työ ryh mä on aset -ta nut jaos ton. Sää döshank kei den osal ta työ ryh män mää rä ai ka jat kuu 31.5.2003 as ti.

Työ ryh mä jät tää kun ni oit ta en mie tin tön sä kaup pa- ja teol li suus mi nis te riöl le.

Hel sin gis sä jou lu kuun 11 päi vä nä 2002

Sisäl lys luet te lo

Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.1 Päivityksen taustaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.2 Tarve ohjelman päivitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.3 Vuoden 2000 energiansäästöohjelman tavoitteet . . . . . . . . 10

1.4 Raportin sisältö ja rajaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

1.4.1 Raportin sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

1.4.2 Rajaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

2 Toimintaympäristön muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2.1 Perusoletukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2.2 EY:n päästökauppadirektiivi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2.3 Muita valmisteilla olevia EY:n säädöksiä . . . . . . . . . . . . 14

3 Energiansäästöohjelma osana ilmastostrategiaa . . . . . . 16

3.1 Vuoden 2000 energiansäästöohjelman toteutuminen . . . . . . 16

3.1.1 Tutkimus ja kehitys, energiatehokkaan teknologiankehittäminen ja kaupallistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . 16

3.1.2 Taloudelliset ohjauskeinot . . . . . . . . . . . . . . . . 17

3.1.3 Säädökset, määräykset, ohjeet . . . . . . . . . . . . . . 19

3.1.4 Energiansäästösopimukset. . . . . . . . . . . . . . . . . 19

3.1.5 Energiakatselmukset ja -analyysit . . . . . . . . . . . . . 20

3.1.6 Tiedotus, koulutus ja motivointi. . . . . . . . . . . . . . 21

3.1.7 Vaikuttaminen Euroopan yhteisössä ja kansainvälisessäyhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

3.2 Energiansäästön toteutuminen tavoitteisiin verrattuna . . . . . . 22

3.2.1 Tarkastelun lähtökohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

3.2.2 Sektorikohtainen energiankulutus . . . . . . . . . . . . 23

4 Ehdotus päivitetyksi energiansäästöohjelmaksi . . . . . . 24

4.1 Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

4.1.1 Kasvihuonekaasupäästöt . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

4.1.2 Primäärienergian kokonaiskulutus ja sähkön kulutus . . . 25

4.1.3 Laitekohtaiset tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

4.2 Toimenpiteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

4.2.1 Usealle sektorille vaikuttavat toimenpiteet . . . . . . . . 27

4.2.2 Liikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

4.2.3 Yhdyskuntarakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

4.2.4 Rakennukset ja rakentaminen . . . . . . . . . . . . . . . 42

4.3 Vaikutusarviot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

4.3.1 Vaikutukset energiankulutukseen . . . . . . . . . . . . . 46

4.3.2 Ympäristövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

4.3.3 Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

4.3.4 Valtion rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

5 Toimeenpano ja seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Liite Eriävä mielipide . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

1 Joh dan to

1.1 Päi vi tyk sen taus taa

Hal li tuk sen ener gian sääs tö oh jel ma uu sit tiin vuon na 2000 osa na kan sal li sen il mas -to stra te gi an ener giasek to rin oh jel man laa ti mis ta. Ener gian sääs tö oh jel ma laa dit tiintyö ryh mä työ nä ja sii nä eh do te tut ener gian sääs tö toi men pi teet on lii tet ty osak si kan -sal lis ta il mas to stra te gi aa.

Ohjel maa on nyt to teutet tu va jaan kah den vuo den ajan. Ohjel man toi men pi de-eh -do tuk set on osoi tet tu useil le ta hoil le, jot ka ku kin vas taa vat nii den to teu tuk ses ta.Kes kei set toi men pi de-eh do tuk set kos ke vat ener giate hok kaan tek no lo gian ke hit tä -mis tä ja kau pal lis ta mis ta, ta loudel li sia oh jaus kei no ja, ra ken ta mis mää räyk siä jamui ta sää dök siä, ener gian sääs tösopi mus ten ja ener giakat sel mus toi min nan ke hit tä -mis tä se kä tie do tus ta, kou lu tus ta ja mo ti voin tia. Kaup pa- ja teol li suus mi nis te riöseu raa oh jel man to teu tus ta ja ra por toi sen etene mi ses tä osa na il mas to stra te gi anseu ran taa ja ra por toin tia.

1.2. Tar ve oh jel man päi vi tyk seen

Vuon na 2000 työ ryh män mie tin tö nä val mis tu nut eh do tus ener gian sääs tö oh jel mak -si si säl ly tet tiin lä hes sel laise naan kan sal li seen il mas to stra te gi aan, jo ka an net tiinval tio neu vos ton se lon te ko na edus kun nal le 27.3.2001. Ilmas to stra te gias sa hal li tusläh tee sii tä, et tä ener gian sääs tö toi men pi teet to teute taan stra te gi an lin jaus ten mu -kai ses ti riip pu mat ta sii tä, mi tä toi men pi tei tä näh dään ai kaa myö ten ai heel li sek si to -teut taa esi mer kik si säh kön tuo tan nos sa.

Edus kun ta kat soi vas tauk ses saan, et tä se lon te on kes kei set toi men pi de ko konai suu -det, ku ten ener gian sääs tö toi met, voi vat ol la poh ja na stra te gi an toi meen panol le.Edus kun ta kui ten kin esit ti täs men nys- ja ke hit tä mis tar pei ta, jois ta eri tyi ses ti ener -gian sääs töä kos kee ke ho tus sel vit tää esi tet tyä voi mak kaam pi en toi mi en käyt -töönot to mah dol li suuk sia.

Hal li tus si säl lyt ti uut ta ydin voi ma layk sik köä kos ke vaan pe ri aa te pää tök seen17.1.2002 val tio neu vos ton lau su man, jon ka mu kaan

”hal li tus si tou tuu käyt tä mään nii tä lain sää dän nöl li siä ja ta loudel li sia oh -jaus kei no ja, jot ka ovat tar peen säh kön sääs tö ta voit tei den ja nii hin liit ty -vi en in ves toin tien to teu tu mi sen tur vaa mi sek si pyr ki myk se nä säh kön ku -lu tuk sen kas vun pi tä mi nen sa mal la ta sol la kuin Kio to 1-vaih toeh dos sa”.

9

Hyväk sy es sään pe ri aa te pää tök sen vii den nen ydin voi ma layk si kön ra ken ta mi ses ta24.5.2002 edus kun ta hy väk syi nel jä lau su maa, jois ta yk si kos ki ener gi an sääs tönte hos ta mis ta. Sen mu kaan

“Edus kun ta edel lyt tää, et tä hal li tus

• no peut taa tiu kan ener gian sääs tö oh jel man to teut ta mis ta ja oh jaayh dys kun taja alue ra ken tei den muo tou tu mis ta ener gi an sääs tä mi -sek si,

• ryh tyy toi men pi tei siin sääs tö oh jel mia tu ke van ener gian sääs tönyleis lain sää tä mi sek si,

• ryh tyy toi men pi tei siin ener gi an ja ke lu yh ti öi tä kos ke van pal ve lu -vel voit teen sää tä mi sek si tie dot ta mi ses ta ener gian sääs tö ta vois ta jauu sis ta tek nii kois ta ku lut ta jil le ja

• ryh tyy toi men pi tei siin ener giave ro tuk sen ke hit tä mi sek si ener gian -sääs töä edis tä väl lä ta val la.”

Näis tä läh tö koh dis ta kaup pa- ja teol li suus mi nis te riö päät ti päi vit tää ener gian sääs -tö oh jel man. Yleis lain val mis te lu ja pal ve lus vel voit teen sää döshank keet kyt ket tiinosak si ener gian sääs tö oh jel man päi vi tys tä.

1.3 Vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel man ta voit teet

Seu raa vat ener gian sääs tö työ ryh män vuon na 2000 kir jaa mat pe rus teet ener gian -sääs töl le ovat edel leen voi mas sa:

”Ener gi an sääs töl lä ja te hok kaal la käy töl lä on liit ty mä koh tia ener giapo -li tii kan kaik ki en kol men pe rus läh tö koh dan kans sa: ym pä ris tö ta voit teet,kan san ta lou den kil pai lu ky ky ja tur vat tu ener gi an saa ta vuus. Vii me vuo -si na voi mak kaim man si jan ener gi an te hok kaan käy tön pe rus te lu na onsaa nut tar ve vä hen tää kas vi huone kaa su pääs tö jä il mas ton muu tok sen eh -käise mi sek si. Vähen ty neet kas vi huonekaasumää rät ovat nou se mas saener giayk si köi den rin nal le ener gi an sääs tön mit ta ri na. Myös uu des saener gian sääs tö oh jel mas sa on syy tä pai not taa, et tä il mas to po li tiik ka onai kai sem paa sel vem min ener gi an sääs tön kes kei se nä kri tee ri nä. Ilmas to -po li tii kan rin nal la ovat kui ten kin edel leen pe rin tei set kri tee rit ku tenener gi an saa ta vuus ja kil pai lu ky kyi nen hin ta.”

Vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel man en si si jai sek si ta voit teek si ase tet tiin kas vi -huonekaasujen kus tan nus te ho kas vä hen tä mi nen. Ener giate hok kuu den edis tä mis -

10

toi mil la tu li si saa vut taa vä hin tään nel jän nes vuo del le 2010 ar vi oi dus ta ko ko nais vä -hen nys ta voit tees ta, mi kä tar koit tai si 3-4 mil joo nan ek vi va len tin hii li diok si di ton nin vä hen tä mis tä.

1.4 Rapor tin si säl tö ja ra jauk set

1.4.1 Rapor tin si säl tö

Rapor tin lu vus sa 2 ku va taan vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel man ja il mas to stra -te gi an laa ti mi sen jäl keen ta pah tu nei ta toi min taym pä ris tön muu tok sia. Luvus sa esi -tel lään ly hy es ti pe rus ole tuk sis sa ta pah tu neet muu tok set, suun nit teil la ole va EY:npääs tö kaup pa se kä mui ta suun nit teil la ole via EY:n sää dök siä. Luvus sa 3 tar kas tel -laan vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel man to teu tu mis ta, to teu tuk seen liit ty viä on -gel mia ja oh jel man ar vi oi tu ja vai ku tuk sia.

Luvus sa 4 esi te tään eh do tus päi vi te tyk si ener gian sääs tö oh jel mak si. Luvus sa käy -dään lä pi päi vi te tyn oh jel man ta voit teet ja toi men pi teet. Lisäk si lu vun lo pus sa ar vi -oi daan päi vi te tyn oh jel man ener gia-, ym pä ris tö- ja ta lous vai ku tuk set se kä vai ku -tuk set val ti on ra hoi tuk seen.

Päi vi te tyn oh jel man toi meen pa noa ja seu ran taa kä si tel lään lu vus sa 5.

1.4.2 Rajauk set

Ener gian sääs tö oh jel maa päi vi tet tä es sä omak sut tiin vuo den 2000 oh jel man ra jauk -set säh kön ja läm mön yh teis tuotan toa lu kuun ot ta mat ta.

Ehdo tuk set on ra jat tu pää o sin ener gi an lop pu käyt töön koh dis tu vik si toi men pi teik -si. Ener gi an tuo tan non hyö tysuh tei den pa ran ta mi nen se kä ener gi an siir ron ja ja ke -lun te hos ta mi nen si säl ty vät kui ten kin myös toi men pi de alu ei siin. Esi mer kik si uu -den tek no lo gian ke hit tä mis- ja kau pal lis ta mis toi mil la se kä sääs tösopi muk sil la py -ri tään te hos ta maan myös ener gi an tuo tan to-, siir to- ja ja ke lu jär jes tel miä. Ener gi antuo tan to lai tos ten polt to aineva lin nat ra ja taan sääs tö oh jel ma eh do tuk sen ul ko puo lel -le. Pas sii vi sen au rin koener gi an ja mui den uu siu tu vi en ener gian läh tei den hyö dyn tä -mi nen si säl tyy uu siu tu vi en ener gia läh tei den edis tä misoh jel maan.

Säh kön ja läm mön yh teis tuotan to on mer kit tä vä ener giajär jes tel män te hos ta mis -kei no, jon ka edis tä mi nen lue taan EU:ssa ener gian sääs tö toi men pi teek si. Päi vi tyk -sen yh teydes sä on omak sut tu EU:n käy tän tö, ja säh kön ja läm mön yh teis tuotan nonedis tä mis tä tar kas tel laan osa na ener gian sääs tö toi min taa.

11

2 Toi min taym pä ris tön muu tok set

2.1 Perusole tuk set

Ilmas to stra te gi an laa ti mi sen jäl keen ener giata loudel li nen toi min taym pä ris tö onmuut tu nut muu ta man te ki jän osal ta. Val tio neu vos to on teh nyt myön tei sen pe ri aa -te pää tök sen Teol li suu den Voi ma Oy:n ha ke muk seen uu den ydin voi ma layk si könra ken ta mi sek si. Hal li tus on esit tä nyt ener giave ro jen ko rot ta mis ta vuon na 2003.Lisäk si polt to ai nei den maa il man mark kinahin nois sa on ta pah tu nut muu tok sia il -mas to stra te gi an poh ja na ol leen BAU-ske naa ri on hin ta ke hi tyk seen ver rat tu na. Eri -tyi ses ti maa kaasun hin nan nou su tä män vuo si kym me nen en si vuo si na on hei ken tä -nyt maa kaasu lai tos ten kil pai lu ky kyä.

Mui den kes keis ten te ki jöi den ei ole te ta poik keavan olen nai ses ti BAU-ske naa rios -ta. Kan sain vä li sen toi min taym pä ris tön ole te taan säi ly vän kes ki mää rin va kaa na.Väes tön ole te taan kas va van hi taas ti vuo teen 2015 as ti, jon ka jäl keen väes tön kas vulak kaa. Koti mai sen ta lous kas vun ole te taan ole van hie man yli 3 pro sent tia vuo des sa vuo teen 2005 as ti, jon ka jäl keen sen ole te taan heik kenevän niin, et tä vuo den 2015jäl keen kes ki mää räi nen ta lous kas vu oli si 2 pro sent tia vuo des sa. Polt to ai nei denmaa il man mark kinahin to jen ole te taan säi ly vän va kai na. Ma ail man mark kinahin to -jen ole te taan vuo den 2015 jäl keen nou se van hi taas ti.

2.2 EY:n pääs tö kaup pa di rek tii vi

EY:n pääs tö kaup pa di rek tii viesi tys on eräs mer kit tä vä nä kö pii ris sä ole va asia, jo kavoi to teu tues saan olen nai ses ti muut taa ener gian sääs tö toi mien to teut ta mis ta.Komis si on esi tys pääs tö kaup pa di rek tii vik si on vas ta neu vos ton ja Euroo pan par la -men tin kä sit te lys sä, mut ta kos ka sil lä ar vi oi daan ole van oleel li sia vai ku tuk sia ener -giasek to rin toi min taan ja myös ener gian sääs töön, on sen vai ku tuk sia py rit tä vä ot ta -maan huo mi oon ener gian sääs tö oh jel maa päi vi tet tä es sä.

Direk tii vieh do tuk sen mu kaan sen tar koi tuk se na on EU-ta son pääs tö jen kus tan nus -te ho kas vä hen tä mi nen. Yhtei sön laa jui nen kas vi huonekaasujen pääs tö kaup pa aloi -tet tai siin vuon na 2005. Ensim mäi ses sä vai hees sa jär jes tel mä kat tai si suur ten teol li -suus lai tos ten ja tiet ty jen ener gia lai tos ten hii li diok si di pääs töt. Nii den ar vel laan ole -van noin 46 pro sent tia yh teisön kai kis ta hii li diok si di pääs töis tä ja noin 60 pro sent tia Suo men hii li diok si di pääs töis tä vuon na 2010. Jär jes tel mään kuu lui si vat eh do tuk -sen mu kaan seu raa vat toi mialat: polt to ainete hol taan yli 20 MW:n ener gian tuotan -

12

to lai tok set, öl jyn ja los ta mot, kok saa mot, rau taja te räs teh taat, se ment ti teh taat, kal -kin tuotan to lai tok set, la si- ja la si vil la teh taat, ke raa mis ten tuot tei den ku ten tii li en japos lii nin val mis tus, sel lu teh taat se kä pa pe ri- ja kar ton ki teh taat.

Pääs tö kaup pa jär jes tel män en sim mäi nen kau si oli si 2005–2007, sen jäl keen siir ryt -täi siin vii si vuo ti siin kau siin. Kio ton me kanis mi en mu kai nen val ti oi den vä li nenkan sain vä li nen pääs tö kaup pa käyn nis ty nee vuon na 2008.

Kan sal li set vi ran omai set myön täisi vät toi min nan har joit ta jil le lai tos koh tai set pääs tö -lu vat. Jäsen val tio ja kai si pääs tö lu pi en hal ti joil le kol mi vuo tis kau dek si (2005–2007) pääs tö oi keuk sia. Pääs tö oi keuk sil la voi daan käy dä kaup paa yh teisön alu eel la.

Jäsen val ti ot ja kai si vat pääs tö oi keu det toi min nan har joit ta jil le nou dat ta en kan sal lis -ta ja kosuun ni tel maa, jon ka ko mis sio on hy väk sy nyt. Pääs tö oi keuk si en ja ka mi ses sa jä sen val ti oi den on nou da tet ta va di rek tii vis sä mää ri tel ty jä kri tee rei tä. Ehdo tuk senmu kaan kau dek si 2005–2007 pääs tö oi keu det jaet tai siin il mai sek si. Kaut ta 2008–2012 var ten mää ri te tään myö hem mäs sä vai hees sa yh den mu kais tet tu me ne tel mäpääs tö oi keuk si en ja ka mi sek si.

Direk tii vieh do tuk ses sa on sään nök set myös pääs tö jen mit tauk ses ta ja pääs tö tie to -jen toi mit ta mi ses ta, pääs tö oi keuk sia kos ke vas ta kan sal li ses ta re kis te ris tä se kä ran -gais tus mak sus ta.

Pääs tö kaupan ta loudel li set vai ku tuk set riip pu vat rat kai se vas ti sii tä, mi ten jär jes tel -mä ja sen kes kei set osat, ku ten pääs tö oi keuk si en ja ko, käy tän nös sä to teute taan.Pääs töil tään mer kit tä vin jär jes tel mään kuu lu vis ta toi mialois ta oli si säh kön ja läm -mön tuo tan to eli yli 20 MW:n ener gian tuotan to lai tok set, joi den osuus Suo men hii -li diok si di pääs töis tä on yli 40 pro sent tia. Jär jes tel män vä lit tö mät ta loudel li set vai -ku tuk set kos ki si vat sii hen kuu lu via toi mialo ja ja lai tok sia. Välil li ses ti vai ku tuk setkoh dis tui si vat myös säh kön ja läm mön hin taan. Yksit täi sel le lai tok sel le tu le vapääs tö vä hen nys vel voi te mää räi si vii me kä des sä sen, mi hin toi miin lai tos ryh tyi si ja mit kä oli si vat toi mi en ai he ut ta mat kus tan nuk set. Se, esiin tyisivät kö suo ma lai setyri tyk set os ta ji na vai myy ji nä pääs tö kaup pa mark kinoil la, on yri tys koh tai nen asia,jo ka mää räy tyy pääs tö oi keu den ja yri tyk sen pääs tö jen vä hen tä mis kus tan nus ten pe -rus teel la.

Pääs tö kaupal la on myös mo nia kyt ken tö jä ener giave ro tuk seen. Perus kysymyk siäovat, on ko mie le käs tä oh ja ta hii li diok si di pääs tö jä sa man ai kai ses ti se kä ve ro tuk senkaut ta et tä aset ta mal la ener gian tuotan nol le pääs tö kat to ja toi saal ta ai heu tuu ko ny -kyi sen ener giave ro tuk sen jat ka mi ses ta pääs tö kaupan olois sa koh tuu ton ra si tuspääs tö kaupan pii ris sä ole vi en sek to ri en kil pai lu ky vyl le.

13

Pääs tö kaupan ja ve ro tuk sen suh tee seen vai kut ta vat pääs tö kaupan to teu tus ta pa,jaet ta vi en pääs tö oi keuk si en mää rä ja pääs tö oi keuk sil le muo dos tu va hin ta. Pääs tö -kaup pasek to ri en ny kyi nen ener giave ro ker ty mä on val tion ta lou den kan nal ta mer -kit tä vä, vuo si tasol la suu ruus luo kal taan 0,5 mil jar dia eu roa.

Kaup pa- ja teol li suus mi nis te riö on käyn nis tä nyt sel vi tyk set pääs tö kaupan ja ve ro -tuk sen yh teen so vit ta mi ses ta se kä pääs tö kaupan vai ku tuk ses ta säh kön hin taan.

2.3 Mui ta val mis teil la ole via EY:n sää dök siä

Raken nus ten ener giate ho kuut ta kos ke va di rek tii vi hy väk syt tiin neu vos tos sa25.11.2002. Direk tii vi on saa tet ta va kan sal li ses ti voi maan pää osil taan kol men vuo -den ku lues sa sen voi maan tu los ta. Tämä edel lyt tää lain sää dän nöl li siä toi men pi tei tä, sil lä mm. ole mas sa ole vi en, yli 1 000 m2:n ra ken nuk si en pe rus kor jauk sia tu leesään nel lä ener giamää räyk sin.

Jäsen mai den on otet ta va käyt töön las ken ta menetel mä ra ken nus ten ko ko naise ner -giate hok kuu den mit taa mi sek si. Ener giate hok kuut ta tar kas tel laan ko ko naisuu te na,jos sa ra ken tei den läm möneris tyk sen li säk si ote taan huo mi oon muun muas sa läm -mi tys lait teet, il man vaih to, si säil man laa tu, läm pi män ve den ja ke lu, va lais tus, ra -ken nuk sen si jain ti ja suun taus. Laa ja mit tais ten kor jaus ten yh teydes sä on pin ta-alal -taan yli 1 000 m2:n ra ken nuk sis sa nou da tet ta va kan sal li sia ener giate hok kuu den vä -him mäis vaa ti muk sia. Vähim mäis vaa ti muk set voi daan aset taa ko ko ra ken nuk sel letai kor jat ta vil le ra ken nusosil le. Kor jaus ra ken ta mi sel le ase tet ta vat mää räyk set ovatSuo mes sa uut ta, sil lä ny kyi set ra ken ta mis mää räyk set kos ke vat uu den ra ken nuk senra ken ta mis ta.

Raken nuk sen käyt töönoton, myyn nin tai vuok rauk sen yh teydes sä on di rek tii vinmu kaan ol ta va saa ta vil la ra ken nuk sen ener giate hok kuus to dis tus. Todis tuk senavul la ku lut ta jat pys ty vät ver tai le maan ja ar vi oi maan ra ken nuk sen ener giate hok -kuut ta, sil lä to dis tuk ses sa il moi te taan ko ko naise ner giate hok kuus las ken nan tu lok -set ja esi te tään ver tai luar vo ja. Läm mi tys kat ti lat on di rek tii vin mu kaan tar kas tet ta va sään nöl li ses ti tai var mis tet ta va muil la toi mil la, et tä ener gi aa on sääs ty nyt ja et tä hii -li diok si di pääs töt ovat vä hen ty neet. Mah dol li set kat ti la tar kas tuk set kos ki si vat yli20 kW:n öl jy- ja kaa su läm mi tys kat ti loi ta. Direk tii vi edel lyt tää sään nöl li siä tar kas -tuk sia myös il mas toin ti ko neil le, joi den jääh dy tys te ho on yli 12 kW. Ener giato dis -tus ten an ta mi sen se kä läm mi tys kat ti loi den ja il mas toin ti ko nei den tar kas ta mi senkäyt töönotol le voi jä sen val tio tie tyin pe rus tein saa da enin tään kuu den vuo den siir -ty mä ajan di rek tii vin voi maan tu los ta.

14

Komis si on di rek tii vieh do tus säh kön ja läm mön yh teis tuotan non edis tä mi ses tä onneu vos ton ja Euroo pan par la men tin kä sit te lys sä. Komis si on esi tyk sen ta voit tee naon luo da puit teet, joi den avul la voi daan tu kea ja hel pot taa säh kön ja läm mön yh -teis tuotan to lai tos ten pe rus ta mis ta ja toi min taa siel lä, mis sä ta loudel li ses ti hyö dyn -net tä vän läm mön tar vet ta esiin tyy. Esi tyk seen si säl tyy: yh teis tuotan tosäh kön mää -rit te ly ja te hok kaan yh teis tuotan non mää rit te ly menetel mät; yh teis tuote tun säh könal ku pe rä ta kuu; vel voi te jä sen val ti oil le tut kia te hok kaan yh teis tuotan non kan sal li -sia mah dol li suuk sia ja to teut ta mi sen es tei tä; jä sen val ti ois sa käy tet ty jen yh teis -tuotan non eri lais ten tu ki me kanis mi en so vel ta mi nen ja rin nak kai suu des ta saa tu jenko ke mus ten ar vi oin ti; säh kön ja läm mön yh teis tuot ta ji en ja säh kö ver kon vuo ro vai -ku tus ta kos ke via pe ri aat tei ta; uu siu tu via ener gialäh tei tä käyt tä vi en yh teis tuotan to -lai tos ten ja pien ten yh teis tuotan to lai tos ten verk koon pää syn hel pot ta mi nen se kävel voi te jä sen val ti oil le ar vi oi da ny kyi siä hal lin nol li sia me net te ly jä ja mah dol li -suuk sia vä hen tää yh teis tuotan non ke hit tä mi sen hal lin nol li sia es tei tä.

Komis sio on ker to nut val mis te le van sa esi tys tä ener giayh ti öi den pal ve lu vel voit -tees ta. Mah dol li nen di rek tii vi voi si vel voit taa ener gi an ja ke lu yh tiötä huo leh ti maansii tä, et tä tie tyil lä ku lut ta ja ryh mil lä oli si käy tet tä vis sään ener gi an käy tön hal lin taan ja ener gian sääs töön liit ty viä pal ve lu ja. Mah dol li nen di rek tii vi liit tyy lä hei ses ti työ -ryh män toi mek sian toon sel vit tää pal ve lu vel voit teen sää tä mis tä ener gi an ja ke li joil -le.

Koti ta lous lait tei den ener giamer kin nän pui te di rek tii vis sä mai ni tuis ta seit se mäs tälai te ryh mäs tä on kuu del le laa dit tu mer kin tä di rek tii vit. Kyl mä lait tei den mer kin täon ol lut käy tös sä jo vuo des ta 1995 ja si tä ol laan uu si mas sa. Komis sio suun nit te leeluon nos ta uu dek si pui te di rek tii vik si. On mah dol lis ta, et tä mer kin tää laa jen net tai -siin niin, et tä se voi si kos kea mui ta kin kuin ko ti ta lous lait tei ta.

Lait tei den ener giate hok kuus vaa ti muk sis ta on tä hän men nes sä an net tu muu ta mayk sit täi nen di rek tii vi. Komis sio on laa ti mas sa pui te di rek tii viä, jo ka kos ki si kaik kiaener gialäh tei tä ja kaik kia lop pu käyt tö lait tei ta, myös kom ponent te ja, mut ta ul ko -puo lel le jäi si vät ai na kin kul ku neu vot. Direk tii vi an tai si mah dol li suu den sää tää lai -te koh tai sia vaa ti muk sia, jos ne kat so taan tar peel li sik si. Jos muil la kei noil la – esim.va paa eh toi sil la so pi muk sil la – pääs tään hy viin tu lok siin, niin pa kol li sia ener giate -hok kuus vaa ti muk sia ei tar vit tai si.

15

3 Ener gian sääs tö oh jel ma osa nail mas to stra te gi aa

3.1 Vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel manto teu tu mi nen

Val tio neu vos to hy väk syi il mas to stra te gi an 15.3.2001. Stra te gi an val mis te lu kes tinoin kak si vuot ta ja si tä oh ja si Kio to-mi nis te ri ryh mä. Ener gian sääs tö oh jel man uu -si mi nen vuon na 2000 liit tyi il mas to stra te gi an laa din taan.

Täs sä lu vus sa käy dään ly hy es ti lä pi ener gian sääs tö oh jel man tä hänas tis ta to teu tu -mis ta eri toi men pi de alu eil la ja ar vi oi daan oh jel man to teu tu mis ta ta voit tei siin ver -rat tu na. Läpi käyn nis sä nou da te taan työ ryh män mie tin nön jaot te lua toi men pi de-eh -do tuk sis ta.

3.1.1 Tut ki mus ja ke hi tys, ener giate hok kaan tek no lo gianke hit tä mi nen ja kau pal lis ta mi nen

Tekes on tek no lo gian ke hit tä mi sen pää ra hoit ta ja. Myön tä mis val tuut ta on vuon na2002 ol lut 363 mil joo naa eu roa (il man EAKR-osuut ta). Vuo den 2003 bud jet tiesi -tyk sen mu kaan myön tö val tuus säi lyi si en nal laan. Vuon na 2001 päi vi te tys sä Teke -sin stra te gias sa nos tet tiin kes tä vä ke hi tys en tis tä voi mak kaam min esiin. Kes tä vänke hi tyk sen kaut ta myös ener gian sääs tön ja ener giate hok kuu den edis tä mi nen kuu -lu vat yh teen nel jäs tä Teke sin tek no lo gia stra te gi an so vel lus alu ees ta.

Teke sin ra hoi tus ener gian käyt töön liit ty viin hank kei siin oli noin 23 mil joo naa eu -roa vuon na 2001. Rahoi tus on las ke nut il mas to stra te gi an ver tai lu vuo den 1999 ta -sos ta, jo ka oli noin 30 mil joo naa eu roa. Vuo si 1999 edus taa yh tä huip pu vuo sis taTeke sin ener gian käy tön tek no lo giara hoi tuk ses sa ja voi tu le vai suu des sa ol la vai -keas ti saa vu tet ta vis sa.

Kaup pa- ja teol li suus mi nis te ri ön (KTM) ener giatuel la py ri tään edis tä mään en si si -jai ses ti uu den tek no lo gian kau pal lis ta mis ta. Ener giatuen myön tä mis val tuut ta on li -sät ty vuo des ta 2000 lä hes 10 mil joonal la eu rol la, vuon na 2002 val tuus on rei lut 29mil joo naa eu roa. Taso py ri tään vie lä nos ta maan il mas to stra te gi an mu kai sek si.KTM on eh dot ta nut myös noin 25 mil joo nan eu ron tu kea suu ril le uu den tek no lo -gian de monst raa tiohank keil le.

16

Lii ken teen ja yh dys kun ta ra ken teen vuo ro vai ku tus ta sel vit tä nyt LYYLI-tut ki mus -oh jel ma saa tet tiin pää tök seen vuo den 2001 ai ka na. Lii ken ne- ja vies tin tä mi nis te ri ön(LVM) tu ke ma na on jat ket tu lii ken teen ym pä ris tö vai ku tus ten (ml. il mas ton muu tos ja ener gian sääs tö), lo gis tii kan ja te le ma tii kan tut ki mus ta se kä hank kei ta, joi den ta -voit tee na on edis tää jouk ko lii ken teen ja ke vy en lii ken teen toi min ta edel ly tyk siä.

3.1.2 Taloudel li set oh jaus kei not

Vuo den 2003 ta lous ar vio esi tyk sen yh teydes sä ener giave ro ja esi te tään ko ro tet ta -vak si noin 5 pro sen til la. Samoin esi te tään pa ran nuk sia uu siu tu vil la ener gialäh teil lätuo te tun säh kön tu kiin se kä yh dis te tyn säh kön ja läm mön tuotan non ve ro tus käy tän -töön. Vii mek si mai nit tu joh tai si yh dis te tyn tuo tan non ve ro tuk sen lie vään ke vene -mi seen.

Auto- ja lii ken ne ve ro tuk sen ke hit tä mis tä ym pä ris tö oh jaa vaan suun taan sel vi te täänval tiova rain mi nis te riös sä. LVM:n joh dol la val mis tui hel mi kuus sa 2002 sel vi tys”Väy lä pal ve lu jen uu det mal lit”, jos sa ta voit teek si ase te taan, et tä as teit tain siir ryt -täi siin ny kyi sis tä fis kaa li sin pe rus tein ke rä tyis tä ve rois ta yhä eteneväs sä mää rin lii -ken ne käyt täy ty mis tä oh jaa viin ve roi hin ja käyt tä jä mak sui hin.

KTM:n myön tä mäs tä ener giatues ta myön net tiin vuon na 2001 ener giakat sel mus- ja ana lyysiavus tuk sia yh teen sä lä hes 2 mil joo naa eu roa ener gian sääs tösopi mus tenpii ris sä ole vil le yri tyk sil le ja yh teisöil le. Ener giakat sel mus- ja ana lyysiavus tuk siaon myön net ty vuo si na 1998–2001 yh teen sä lä hes 6 mil joo naa eu roa. Inves toin ti tu -kea sääs tö hank kei siin myön net tiin vuon na 2001 lä hes 2 mil joo naa eu roa.

Asun to jen kor jausavus tus ten ja ko pe rus teet vah vis tet tiin vuo den 2002 alus sa an ne -tul la val tio neu vos ton ase tuk sel la. Kun to ar vio avus tus ten pe rus tei ta tar kis tet tiin si -ten, et tä avus tet ta van kun to ar vi on tu lee si säl tää laa jen net tu ener giata loudel li nensel vi tys.

Asun to ra has ton va rois ta ra hoi tet ta vas sa asun to tuotan nos sa otet tiin vuon na 2002käyt töön me net te ly, jo ka mah dol lis taa ra ken nut ta jan esi tyk ses tä kor keam pi en kus -tan nus ten hy väk sy mi sen edel lyt tä en, et tä toi men pi teet (esim. ener giata louteen vai -kut ta vat) ovat pe rus tel tu ja elin kaa ren nä kö kul mas ta.

Ener gian sääs tön pal ve lu yri tys toi min nan (ESCO) kon sep ti jul kais tiin vuon na 2000. Moti va ESCO -kon sep ti on eri tyi ses ti Suo men olo suh tei siin ke hi tet ty so vel lusener gian sääs töyri tys toi min nas ta. Toi min nan käyn nis ty mis tä on tuet tu useil la eri -lai sil la mark kinoin ti toi men pi teil lä.

17

Asuin ra ken nus ten ener giakat sel muk siin myön ne tään ko kei lu luon tei ses ti avus tuk -sia jo syk syn 2002 ai ka na suu rim mis sa kau pun geis sa. Avus tuk set on tar koi tus ot taa laa jem min käyt töön vuon na 2003. Ener giakat sel muk seen myön net tä viä avus tuk sia on tar koi tus ja kaa myös sääs tösopi muk siin kuu lu mat to mil le asuin kiin teis töil le.

Hal li tuk sen vuo den 2003 val ti on tu lo- ja me no ar vio esi tyk ses sä on va rat tu mää rä ra -haa asuin ra ken nus ten kor jausavus tuk sil le. Myön tä mis val tuus kor jausavus tuk siinon yh teen sä 75 mil joo naa eu roa, jos ta 15 mil joo naa eu roa suun nat tai siin ener gia- avus tuk siin.

Lii ken ne- ja vies tin tä mi nis te riös sä ovat vuo den 2001 ai ka na val mis tu neet oh jel mat kes tä vi en jouk ko lii ken ne muo to jen mark kinaosuuk si en edis tä mi sek si (pyö räi ly,kä ve ly ja jouk ko lii ken ne). Lii ken nesek to ril la on myös käyn nis tet ty aie so pi mus -menet te ly Tam pe reen ja Jyväs ky län kau pun kiseu dul la. Menet te lyl lä vah vis te taanlii ken ne jär jes tel mä ko konai suu teen liit ty vi en osa puol ten si tou tu mis ta to teu tuk seen.

Val tio avus taa sään nöl lis tä mat kus tus ta tu ke vi en lip pu jen hin nanalen nuk sia ja kau -pun ki mai sen pai kal lis lii ken teen yl lä pi tä mis tä. Maa seu dun pe rus pal ve lut to teute -taan os to lii ken tee nä ja LVM ja kun nat pa ran ta vat nii den toi min ta edel ly tyk siä ke -hit tä mäl lä seu tu lip pu jär jes tel miä ja alen ta mal la lip pu jen hin to ja.

Alla ole val la tau lu kol la esi tet tiin vuo den 2000 oh jel man ar vi oi dut val tion ta loudel li -set pa nos tuk set. Kehi tys suun nan hah mot ta mi sek si tau luk koon on li sät ty vuo den2001 lu vut. Päi vi te tyn oh jel man vai ku tuk set val ti on ta louteen on ar vi oi tu lu vus sa 4.3.

Tau luk ko 1. Val tion ta loudel li set pa nos tuk set (vuo den 1999 lu vut eu roik simuu tet tu na)

Rahoitusmuoto 1999 2001 2002–2010keskimäärin

Milj. euroa Milj. euroa

ESO 2000perustoimetMilj. euroa/a

Energiankäytön ja säästön teknologiarahoitus 35,3 25,0 35,3

Uuden teknologian kaupallistaminen 0,8 1,4 1,7

Energiakatselmus- ja säästösopimustuki 1,7 2,5 8,4

Rakennusten energiakorjausavustukset 5,0 5,0 10,1

Informaatiotoiminta* 2,5 2,5 3,4

Yhteensä 45,4 36,4 58,9

* Luku si säl tää se kä ener gian sääs tön et tä uu siu tu vi en ener gialäh tei den tie do tus- ja in for maa tio toi min nanra hoi tuk sen.

18

3.1.3 Sää dök set, mää räyk set, oh jeet

Suo mes sa on otet tu vuo des ta 1995 läh tien käyt töön pa kol li nen ener giamer kin täkyl mä lait teil le, pyy kin pesuko neil le, kui vaus rum muil le, kui vaa vil le pe su ko neil le,as tian pesuko neil le ja lam puil le. Val mis teil la on uu ni en ja il mas toin ti lait tei denvuon na 2002 an net tu jen mer kin tä di rek tii vi en voi maan saat ta mi nen ja EU:ssa onval mis teil la kuu ma vesiva raa ji en mer kin tä. Ener giate hok kuus vaa ti muk sia on voi -mas sa kuu ma vesikat ti loil la, kyl mä lait teil la ja lois te lamp pu jen vir ran ra joit ti mil la.

Jul kis ten han kin to jen ener giate hok kuut ta kos ke vat suo si tuk set on an net tu syys -kuus sa 2000. Jul ki sen sek to rin ohel la myös yk si tyi sen sek to rin ener gian sääs tösopi -muk siin liit ty nei tä yri tyk siä on kan nus tet tu ot ta maan suo si tuk set huo mi oon han -kin nois saan.

Maa kun ta-, yleis- ja ase ma kaa vo jen mer kin tö jä ja mää räyk siä kos ke vat op paat val -mis tu vat al ku vuo des ta 2003. Ohjeis sa huo mi oi daan maan käyt tö- ja ra ken nus lainta voit teet eko lo gi ses ti, ta loudel li ses ti, so si aa li ses ti ja kult tuu ri ses ti kes tä väs tä ke hi -tyk ses tä.

Läm möneris tyk siä, si säil mas toa ja il man vaih toa kos ke vis sa uu sis sa ra ken ta mis -mää räyk sis sä vaa ti muk sia tiu ken ne taan si ten, et tä läm mi tysener gian ku lu tus oli sikes ki mää rin 30 pro sent tia ny kyis tä mää räys tasoa vä häi sem pi. Uusia mää räyk siäso vel le taan 1.10.2003 läh tien. Kiin teis tö jen ve si- ja vie mä ri lait teis toi hin liit ty vi enra ken nus mää räys ten uu dis ta mis työ on käyn nis tet ty. Samas sa yh teydes sä kä si tel -lään myös huo neis to koh tai nen käyt tö ve den mit taus.

Val tio neu vos ton ase tuk sel la au to jen polt to ai neen ku lu tuk sen ja hii li diok si di pääs -tö jen il moit ta mi ses ta on saa tet tu voi maan di rek tii vin 1999/94/EY vaa ti muk set hen -ki lö au to jen polt to aineta lout ta kos ke van ku lut ta jain for maa ti on li sää mi ses tä. Lisäk -si EY-lain sää dän nön vaa ti mus ten mu kai ses ti seu ra taan uu si en hen ki lö ajo neu vo jenener gian ku lu tuk sen ja hii li diok si di pääs tö jen ke hi tys tä.

3.1.4 Ener gian sääs tösopi muk set

Vuon na 1997 al le kir joi tet tu jen teol li suu den ja ener gia-alan (voi ma lai tos-, kau ko -läm pö- ja säh kön siir to- ja ja ke lu ala) ener gian sääs tösopi mus ten ar vi oin nit tee tet tiin ul ko puo li sil la asian tun ti joil la vuo si na 2001–2002. Kiin teis tö- ja ra ken nusalanvuon na 1999 ja lin ja-au to lii ken teen vuon na 2001 aloi te tun ener gian sääs tösopi -muk sen to teu tus on hy väs sä vauh dis sa.

19

Öljy läm mi tys kiin teis tö jen ener gian sääs tö oh jel maa (Höy lä I) kos ke va so pi mus uu -sit tiin ke sä kuus sa 2002 (Höy lä II). Ohjel man osa puo lik si tu li vat ar vi oin nin suo si -tuk sen mu kai ses ti myös Ympä ris tö mi nis te riö (YM) ja Öljy- ja Kaa su läm mi tysYhdis tys.

Kun ta-alan vuo den 2002 lo pus sa päät ty vä ener gian sääs tösopi mus toi min nas ta ontee tet ty ul ko puo li nen ar vi oin ti ja so pi mus ta on jat ket tu vuo den 2005 lop puun saak -ka syk syl lä 2002 sol mi tul la uu del la so pi muk sel la, jo ka si säl tää myös uu siu tu vatener gialäh teet.

Vapaa eh toi nen ener gian sääs tösopi mus asun tosek to ril le al le kir joi tet tiin 6.11.2002YM:n, KTM:n ja Asun to kiin teis tö- ja ra ken nut ta ja lii ton (ASRA) kes ken. Ensi vai -hees sa so pi mus jär jes tel män pii riin kuu lu vat ASRAn kun nal li set ja yleis hyödyl li set jä senyh teisöt. Asuin ra ken nus ten ener giakat sel muk set si säl ly te tään ener gian sääs -tösopi mus jär jes tel mään. Sääs tösopi mus ja ener giakat sel mus mal li si säl tä vät myösuu siu tu vi en ener gia muo to jen tar kas te lun.

Neu vot te lut vuo den 2002 lo pus sa päät ty vän kuor ma- ja pa ket ti au to kul je tus tenener gian sääs tösopi muk sen jat ko toi mis ta ovat käyn nis ty neet. Tavoit tee na on jat kaa alan sääs tösopi mus ta ener gian sääs tö oh jel man muo dos sa.

Lin ja-au to lii ton ener gian sääs tösopi muk sen kat ta vuus on kas va nut ase tet tu jen ta -voit tei den mu kai ses ti. Lisäk si on käy ty neu vot te lu ja Pai kal lis lii ken ne lii ton ja Tak -si lii ton kans sa sen kar toit ta mi sek si, voi taisiin ko saa da ai kai sek si so pi muk set näi -den jär jes tö jen yrit tä ji en kans sa.

3.1.5 Ener giakat sel muk set ja -ana lyy sit

Moti va jat kaa teol li suu den, pal ve lusek to rin ja ener gia-alan ener giakat sel mus toi min -taan liit ty vää kou lu tus ta, seu ran taa ja laa dun var mis tus ta. Elo kuus sa val mis tu neenvuo den 2001 ti lan ne kat sauk sen pe rus teel la kat sel mus toi min nan sääs tö vai ku tus olivuon na 2001 noin 1 TWh ja ku mu la tii vi nen sääs tö jak sol la 1992–2001 oli yli 4 TWh.

Moti va on to teut ta mas sa pro jek tia “uu siu tu vi en ener gialäh tei den in teg roi mi nenkat sel mus toi min taan”. Tar koi tuk se na on si säl lyt tää uu siu tu vat ener gian läh teet kat -sel mus toi min taan vuo den 2003 ai ka na.

Ehdo tus oma ko ti ta lo jen ener giakat sel mus mal lin tek ni sek si si säl lök si val mis tuivuon na 2001. Asuin ker ros- ja ri vi ta lo jen kat sel mus mal lin ke hi tys työ val mis tuivuo den 2002 syk syl lä. Mal li jul kais taan ja val ti on tu ke ma asuin ker ros- ja ri vi ta lo -jen kat sel mus toi min ta käyn nis te tään vuo den 2003 ai ka na.

20

3.1.6 Tie do tus, kou lu tus, mo ti voin ti

Ener gian sääs tön ja uu siu tu van ener gi an käy tön edis tä mi seen liit ty vään vies tin tä- ja in for maa tio toi min taan on vuon na 2002 käy tös sä 3,4 mil joo naa eu roa. Vuon na2001 käy tet tiin ar viol ta va jaat 2 mil joo naa eu roa ener gian sääs tön tie do tus toi min -taan. Pää osa KTM:n ener gia tie do tus ra hois ta on suun nat tu Moti van kaut ta. Moti vaja los taa tie toa ener gian sääs tös tä eri koh de ryh mi en tar pei siin ja ja kaa si tä eteen päineri lai sin vies tin näl li sin kei noin.

Kaup pa- ja teol li suus mi nis te riö on yh des sä ym pä ris tö mi nis te ri ön, maa- ja met sä ta -lous mi nis te ri ön, lii ken ne- ja vies tin tä mi nis te ri ön ja ope tus vi ranomais ten kans sakäyn nis tä nyt il mas ton muu tok sen vies tin tä oh jel man, jo ka jat kuu vuon na 2003.

Kaup pa- ja teol li suus mi nis te riö ra hoit taa Moti van kaut ta kak si vuo tis ta (2002–2003)ener gia toi mis to jen ver kot tu mishan ket ta. Hank keen ta voit tee na on ver kot taa pai -kal lis ten ja alu eel lis ten ener gia toi mis to jen toi min taa ja ke hit tää yh teis työ ta po ja si -ten, et tä toi mis tot voi si vat ke hit tyä ja jat kaa toi min taan sa me nes ty vi nä it se näi si näyk sik köi nä hank keen pää tyt tyä.

Ener gia- ja il mas to kysymyk set si säl ty vät ope tus toi men hen ki lös tö kou lu tuk seense kä eri kou lu tus tasojen ope tus ta voit tei siin. Suo mi on al le kir joit ta nut Bal tic 21Edu ca ti on -oh jel man. Se edel lyt tää kes tä vän ke hi tyk sen pe ri aat tei den mu kais ta toi -min taa kai kil la ope tusalan sek to reil la esi ope tuk ses ta kor kea kou luopin toi hin.

Ope tus mi nis te riö on aset ta nut vuon na 2001 ener gia-alan kou lu tus toi mi kun nan.Toi mi kun nan tar koi tuk se na on to teut taa sel vi tys ener gia-alan kou lu tus tar jon nas taja sen si säl tä mäs tä ope tuk ses ta uu siu tu viin ener gialäh tei siin ja ener giate hok kuu -teen liit ty en se kä laa tia kou lu tus suosi tuk set il mas to stra te gi an kou lu tus ta kos ke vi en toi men pi de-eh do tus ten to teut ta mi sek si.

Ope tushal li tus on laa ti nut kes tä vän ke hi tyk sen edis tä misoh jel man vuo sil le2002–2004. Ohjel man ta voit tee na on tuo da esil le kes tä vän ke hi tyk sen mer ki tys ih -mis kun nal le ja luo da myön tei siä asen tei ta ym pä ris tön puo les ta.

Ope tushal li tus, Opet ta ji en Ammat ti jär jes tö se kä OKKA-sää tiö ovat yh des sä laa ti -neet kes tä vän ke hi tyk sen kri tee rit kou luil le ja op pi lai tok sil le. Kri tee ri en ta voit tee -na on saa da kou lut toi mi maan ym pä ris töys tä väl li ses ti.

Lii ken ne käyt täy ty mis tä kes tä väm piin ja ener giate hok kaam piin kul ku muo toi hinoh ja taan myös tie do tuk sen ja kam pan join nin avul la (esim. vuo sit tai set pyö räi ly vii -kot ja ”Auto ton päi vä” -kam pan jat se kä nii hin liit ty vä ma te ri aa li). Taloudel li senajo ta van kou lu tus ta on in teg roi tu osak si au to kou luope tus ta vuo des ta 1997 läh tien.

21

Tam mi kuus ta 2001 al ka en tie dot uu si en myy tä vi en ja vuok rat ta vi en hen ki lö au to -jen polt to ai neen ku lu tuk ses ta ja CO2-pääs töis tä on il moi tet ta va os ta jil le.

3.1.7 Vai kut ta mi nen Euroo pan yh teisös sä ja kan sain vä li ses säyh teis työs sä

Ener gia-alan toi mi en val mis te lui hin on osal lis tut tu ak tii vi ses ti. Esi mer kik si ener -gia- alan pui te oh jel man jat kok si tar koi te tun Euroo pan Äly käs ener giahuol to(2003–2006) oh jel man val mis te lua on kii reh dit ty ja tar koi tuk sen mu kai sen ra hoi -tuk sen va raa mis ta EU:n bud jet tiin kan na te taan.

Kun Euroo pan yh teisöjen pe rus ta mis so pi muk sia täy den net tiin vuon na 1997 Ams -ter da min so pi muk sel la kes kei sek si ta voit teek si ase tet tiin ym pä ris tönäkö koh tien in -teg roin ti kaik kiin unio nin toi min ta po li tii koi hin. Tämän mu kai ses ti ke sä kuus sa1998 Car dif fis sa pi de tys sä Euroop pa-neu vos ton ko kouk ses sa käyn nis tet tiin pro -ses si kes tä vän ke hi tyk sen ja ym pä ris tönäkö koh tien in teg roi mi sek si EU:n eri sek to -ri en toi min taan.

Ilmas ton muu tok sen ja ener gian sääs tön nä kö kul mas ta tär keim piä Car diff-pro ses sin stra te gi ois ta ovat ener gia-, lii ken ne- ja teol lis suusek to ri en in teg roin ti stra te gi at, jot -ka on hy väk syt ty Euroo pan unio nin neu vos to jen asi an omai sis sa ko koon panois sa ja myös nii den jat ko ke hit tä mi nen kuu luu asi an omais ten neu vos to jen vas tuul le. Göte -bor gis sa ke sä kuus sa 2001 pi det ty Euroop pa-neu vos ton huip pu ko kous edel lyt ti, et -tä ko mis sio val mis te lee sek to ri koh tais ten stra te gi oi den li säk si eh do tuk sen pit känai ka vä lin ja kai ken kat ta vak si EU:n kes tä vän ke hi tyk sen stra te giak si.

3.2 Ener gian sääs tön to teu tu mi nen ta voit tei siinver rat tu na

3.2.1 Tar kas te lun läh tö koh dat

Ener gian sääs tö oh jel maan si säl tyy pal jon toi men pi tei tä, ku ten sää dös val mis te lua ja me net te ly ta po jen ke hit tä mis tä, joi den to teut ta mi nen vaa tii huo lel lis ta val mis te luaja pit kä jän teis tä työ tä. Ohjel ma on ol lut voi mas sa niin ly hy en ajan, et tä konk reet ti -sia mi tat ta via tu lok sia on vie lä vai kea löy tää. Toi saal ta vas taa via toi men pi tei tä onto teutet tu jo en nen oh jel maa kin. Tar koi tuk se na on tar kas tel la, on ko oh jel man to -teu tuk sen alus sa tul lut esiin es tei tä tai mah dol li suuk sia, jot ka vai kut tai si vat toi mi en vuon na 2000 ar vi oi tui hin sek to ri koh tai siin ener gian sääs tö vai ku tuk siin vuo den2010 ta sol la.

22

3.2.2 Sek to ri koh tai nen ener gian ku lu tus

Tar kas tel ta es sa vuo den 1999 ja 2001 sek to ri koh tai sia säh kön ja läm mön ku lu tus lu -ku ja (tau luk ko 2) näh dään, et tä ener gian ku lu tus on ai kai sem min aloi te tuis ta ja jovuo den 2000 ai ka na käyn nis te tyis tä jois ta kin uu sis ta ener gian sääs tö toi mis ta huo li -mat ta edel leen kas va nut.

Tau luk ko 2. Toteu tu nut ener gian ku lu tus sek to reit tain vuo si na 1999 ja 2001(ti las to lu vut, ei läm pö ti la kor jauk sia)

Sektori Kulutus 1999* Kulutus 2001**

SähköTWh

PolttoaineetPJ

SähköTWh

PolttoaineetPJ

Rakennusten lämmitys 8,0 187 8,4 193

Asuminen 11,3 - 11,9 -

Palvelujen sähkö 12,0 - 13,3 -

Teollisuus 41,6 433 42,4 426

Liikenne 0,5 168 0,6 169

Muu 1,6 42 1,7 42

Häviöt 2,8 19 3,0 21

Yhteensä 77,8 849 81,2 851

Primäärienergia, PJ 1 331 1 364

* Vuo den 1999 lu vut ovat tar ken tu neet vuon na 2000 ener gian sääs tö työ ryh män ra por tis sa esi te tys tä lo pul -lis ten ti las to jen val mis tut tua.

** Ennak ko tie to, Ener giati las tot 2001

Muun to ker roin: 1 TWh = 3,6 PJ

Vaik ka ener gian ku lu tus on kas va nut en na koi tua enem män, on joil la kin sek to reil lasaa vu tet tu hy viä ener gian sääs tö tu lok sia. Esi mer kik si ener gian sääs tösopi mus tenvuo si ra por teis sa on ra por toi tu vuo si na 1998–2001 teh dyk si ener gian sääs tö toi men -pi tei tä, joil la sääs te tään vuo si tasol la yh teen sä noin 0,6 TWh säh köä ja 2,5 TWhläm pö ener gi aa. Vuo den 2001 ra por teis sa on li säk si il moi tet tu edel li siin lu kui hinver rat tu na noin nel jän nek sen li säsääs töön joh ta vis ta in ves toin neis ta, jot ka on jopää tet ty to teut taa.

EY:n di rek tii vei hin pe rus tu via lait tei den ener giamer kin tö jä on otet tu käyt töön vuo -des ta 1995 läh tien. Vaik ka myyn ti- ja mark kinoin ti ti lan teis sa esil lä ol ta va ener -gialuok ka mer kin tä ei ole ko vin jä reä oh jaus kei no, niin nii den kin vai ku tuk sis ta onseu ran ta tut ki muk sis sa saa tu po si tii vi sia tu lok sia.

23

4 Ehdo tus päi vi te tyk siener gian sääs tö oh jel mak si

4.1 Tavoit teet

Ener gian sääs tö toi mien to teut ta mi nen on osa kas vi huonekaasupääs tö jen vä hen tä -mis oh jel maa. Ilmas to po li tiik ka on ener gian sääs tön kes keise nä kri tee ri nä. Ener gi an te ho kas käyt tö edis tää myös mui den ym pä ris tö ta voit tei den saa vut ta mis ta, yri tys ten ja kan san ta lou den kil pai lu ky kyä ja työl li syyt tä se kä ener giahuol lon var muut ta.

Val mis tel ta va na ole van EU:n yri tys ten vä lis tä pääs tö kaup paa kos ke van di rek tii vinmah dol li sia vai ku tuk sia ener gian sääs tö ta voit tei den saa vut ta mi seen ei ole edel ly -tyk siä vie lä ar vi oi da. On kui ten kin sel vää, et tä to teu tues saan pääs tö kaupal la oli simer kit tä viä vai ku tuk sia. Ener gian sääs tö toi men pi tei tä on kin syy tä tar kas tel la uu -des taan lä hi vuosi na mah dol li sen EU:n pääs tö kaup pa jär jes tel män kan sal li sen käyt -töönoton yh teydes sä.

Työ ryh män eh do tuk set läh te vät sii tä, et tä täs sä vai hees sa en si si jai ses ti py ri täänedel leen va paa eh tois ten toi mi en käyt töön. Työ ryh mä jat kaa toi mek sian ton sa mu -kai ses ti ener gian sääs tön yleis la kiesi tyk sen val mis te lua se kä ener giayh ti öi den pal -ve lu vel voit teen sel vit tä mis tä, joi den osal ta mää rä ai ka on 31.5.2003. Täs sä vai hees -sa ei ole vie lä voi tu ar vi oi da näi den sää döshank kei den to teut ta mi se del ly tyk siä jamah dol li sia vai ku tuk sia oh jel man ta voit tei siin.

4.1.1 Kas vi huonekaasupääs töt

Ilmas to stra te gias sa ar vi oi tiin, et tä sii hen si säl ty vil lä ener giate hok kuu den edis tä -mis toi mil la voi tai siin vä hen tää 3–4 mil joo naa ton nia kas vi huonekaasupääs tö jä hii -li diok si dik si las ket tu na. Tämä edus tai si noin nel jän nes tä sil loin las ke tus ta vuo del le 2010 ar vi oi dus ta noin 14 mil joo nan ton nin ko ko nais vä hen nys tar pees ta. Kan sal li -sen il mas to stra te gi an hy väk sy mi sen jäl keen ol laan il mas ton muu tok seen vai kut ta -vi en kaa su jen in ven toin ti las kel mia ja pääs tö jen ke hi tyss kenaa ri oi ta tar kis ta mas sa.Ilmas to stra te gias sa ener gian sääs töl le ase tet tu ta voi te kas vi huonekaasupääs tö jenvä hen tä mi sek si on var sin haas teel li nen, mut ta täs sä päi vi tyk ses sä esi tet ty jen li sä -toi mien ja mah dol li ses ti myö hem min har kit ta vi en sää döshank kei den avul la mah -dol li nen edel leen saa vut taa.

24

4.1.2 Pri mää riener gi an ko ko nais ku lu tus jasäh kön ku lu tus

Ener gi an käy tön te hos ta mi sen yleis ta voit teek si ase tet tiin vuon na 1997 hy väk sy tys -sä ener gia stra te gias sa ener gi an ko ko nais ku lu tuk sen kas vun py säyt tä mi nen 10–15vuo den täh täi mel lä. Pri mää riener gi an käy tön te hos tu mi seen vai kut ta vat ener gi anlop pu käy tön te hos ta mi sen ohel la myös ener gi an tuo tan non te hos ta mis rat kaisut.Vuon na 2000 ener gian sääs tö oh jel maa val mis tel lut työ ryh mä to te si mie tin nös sään,et tä mi kä li läh tö ole tuk si na käy te tyt ta lous kas vu, ta lou den ra ken ne ja muut ole tuk -set to teu tu vat, vuo den 1997 ta voi tet ta ko ko nais ku lu tuk sen kas vun py säyt tä mi sek sion erit täin vai kea saa vut taa ja et tä se edel lyt täi si työ ryh män hah mot te le mi en voi -mak kaam pi en toi mi en to teut ta mis ta ja on nis tu mis ta täy si mää räise nä tai jo pa vie lä -kin jä reäm piä toi mia.

Vaik ka ener gian sääs tön en si si jai nen mo tii vi on täl lä het kel lä kas vi huone kaasu -pääs tö jen vä hen tä mi nen, saa vu te taan kus tan nus te hok kail la ener gian sääs tö toi mil laedel leen mui ta kin hyö ty jä, ku ten edel lä on to det tu. Pit käl lä ai ka vä lil lä kas vi -huonekaasupääs tö jen vä hen tä mis ta voit tei den ja re surs si en käy tön te hos ta mis vaa ti -mus ten en na koi daan tiu ken tu van. Ener gian sääs tö oh jel man pit kän ai ka vä lin ta voit -teek si on kin syy tä aset taa pri mää riener gi an ku lu tuk sen kas vun py säyt tä mi nen jakään tä mi nen las kuun. Tämä edel lyt tää voi ma kas ta pa nos tus ta se kä ener gi an käyt -töön et tä tuo tan toon liit ty vään tek no lo gi aan. Tai te koh ta tu li si pyr kiä saa vut ta maannoin vuon na 2015, jos uu den te hok kaan ja sääs tä vän tek nii kan tu lo mark kinoil leete nee suo tuisas ti. Tämän ta voit teen saa vut ta mi nen riip puu kes kei ses ti pit kän ai ka -vä lin ta lous kas vus ta ja sen ra ken tees ta se kä ener giate hok kaan tek no lo gian mark -kinoil le tu lon edis tä mi ses tä.

Säh kön ku lu tus näyt täi si vii mei sim pien ti las to tie to jen va los sa kas va van enem mänkuin kan sal lis ta il mas to stra te gi aa val mis tel ta es sa ar vi oi tiin. Lain sää dän nöl lis ten jata loudel lis ten oh jaus kei no jen ta voit tee na on saa vut taa lu vus sa 1.2 mai ni tus sa val -tio neu vos ton lau su mas sa tar koi te tut säh kön sääs tö ta voit teet.

4.1.3 Lai te koh tai set ta voit teet

Sek to ri koh tais ten ta voit tei den ohel la mää ri te tään myös lai te koh tai sia te hos tu mis -ta voit tei ta si ten, et tä ta voit tei den to teu tu mi sen seu rauk se na ener gi an ko ko nais -ku lu tuk sen kas vun tai te koh ta py ri tään saa vut ta maan noin vuon na 2015. Lai te koh -tai set te hos tu mis ta voit teet ovat kes ki mää rin noin 5–10 pro sent tia vuo teen 2010men nes sä se kä teol li suu des sa et tä pal ve lu- ja ko ti ta lous sek to reil la. Eri tyis tä

25

huomiota kiin ni te tään säh köä käyt tä vi en lait tei den ener gian ku lu tuk sen ta voit tei -siin. Lai te koh tais ten omi nais ku lu tus ten ja nii den te hos tu mis ta voit tei den seu ran ta -jär jes tel mää ke hi te tään.

4.2 Toi men pi teet

Vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel man kes kei siä toi men pi de alu ei ta ovat uu den tek -no lo gian ke hit tä mi nen, ta loudel li set oh jaus kei not, ener gian sääs tösopi muk set, sää -dök set ja mää räyk set se kä tie do tus ja kou lu tus. Nämä toi men pi de alu eet ovat myöstyö ryh män eh dot ta mi en uu si en toi men pi tei den ryh mit te lyn taus tal la.

Ilmas to stra te gias sa toi men pi teet on koh den net tu useal le sek to ril le vai kut ta vi en li -säk si erik seen lii ken tee seen, yh dys kun ta ra ken tee seen se kä ra ken nuk siin ja ra ken -ta mi seen. Työ ryh mä on omak su nut il mas to stra te gias sa nou da te tun jaot te lun myösoman työn sä poh jak si.

Uusia toi men pi tei tä poh dit ta es sa on eri tyi ses ti otet tu huo mi oon vuo den 2000 oh -jel man to teu tus ti lan ne. Ohjel ma on ol lut voi mas sa vas ta kak si vuot ta, ja mo net siinä esi te tyis tä toi men pi teis tä ovat luon teel taan pit käl lä ai ka vä lil lä to teutet ta via.Vuo den 2000 oh jel man toi men pi teet sii nä muo dos sa kuin ne on esi tet ty il mas to -stra te gias sa ovat poh ja na uu sia toi men pi tei tä poh dit ta es sa. Uudet toi men pi de- eh do tuk set ovat uu sia, il mas to stra te gias sa esi tet ty jen li säk si eh do tet ta via toi men pi -tei tä. Päi vi tet ty oh jel ma koos tuu siis se kä kan sal li ses sa il mas to stra te gias sa esi te -tyis tä ener gian sääs tö toi men pi teis tä et tä työ ryh män eh dot ta mis ta uu sis ta toi men pi -teis tä.

Lisäk si uu sia toi men pi tei tä poh dit ta es sa huo mi oon on otet tu kes keis ten si dos ryh -mi en kuu le mi ses sa esi te tyt eh do tuk set uu sik si toi men pi teik si se kä aja tuk set oh jel -man te hos ta mi ses ta. Työ ryh mä on myös käy nyt lä pi vuo den 2000 ener gian sääs tö -oh jel mas sa esi te tyt li sä toi men pi teet, joi ta esi tet tiin har kit ta vak si, mi kä li voi mak -kaam mat toi met koe taan tar peel li sik si. Osa näis tä li sä toi men pi teis tä on si säl ly tet typäi vi tet tyyn oh jel maan uu si en toi men pi tei den muo dos sa.

Seu raa vas sa on kun kin ot si kon al le en sin kir jat tu vuo den 2000 oh jel man toi men pi -teet sii nä muo dos sa, kun ne esiin ty vät kan sal li ses sa il mas to stra te gias sa. Nii den jäl -keen kom men toi daan ly hy es ti nii den to teu tus ta ja ke hit tä mis tä. Laa ti koi den si säl läovat työ ryh män eh dot ta mat uu det toi men pi teet. Jokai sen uu den toi men pi de-eh do -tuk sen lo pus sa on su luis sa esi tet ty toi men pi teen to teu tuk ses ta vas taa van or ga ni saa -ti on ly hen ne.

26

4.2.1 Useal le sek to ril le vai kut ta vat toi men pi teet

Ener giate hok kaan tek no lo gian ke hit tä mi nen ja kau pal lis ta mi nen

Kan sal li ses sa il mas to stra te gias sa esi te tyt toi men pi teet:

• Ener giate hok kaan tek no lo gian tut ki muk sen ja tuo te ke hi tyk sen ra hoi tusse kä uu den ener giatek nii kan kau pal lis ta mishank kei den ja esi merk ki -koh tei den tu ki säi ly te tään vä hin tään ny ky tasol la.

• Jul kis ta ener giatut ki mus- ja ke hi tys ra hoi tus ta suun na taan aiem paaenem män ja kat ta vam min ener giate hok kaan tek no lo gian kau pal lis ta mi -seen se kä ener gian sääs tön pai not ta mi seen Teke sin tek no lo gian ke hit tä -mis toi min nas sa. Resurs se ja suun na taan eri tyi ses ti vai ku tuk sil taan mer -kit tä vi en ko kei lu- ja esi merk ki hank kei den edis tä mi seen ja nii den tu los -ten le vit tä mi seen esi mer kik si sääs tösopi muk seen liit ty nei den yri tys tenja yh teisöjen pii ris sä.

• Viranomais ten, tut ki mus lai tos ten ja mui den kes keis ten or ga ni saa ti oi -den yh teis työ tä li sä tään ja ke hi te tään tek no lo gian kau pal lis ta mi ses sa.

Uusi en ener gi aa sääs tä vän tek nii koi den ke hit tä mi nen on kes kei nen il mas to stra te gi -an oh jaus kei no. Ilmas to stra te gi an lin jauk set on vie ty Teke sin ja VTT:n tu los ta voit -tei siin. Muun muas sa Clim tech-tek no lo giaoh jel man tu lok set ote taan huo mi oonalan jat ko ra hoi tus ta suun nat ta es sa.

Tek no lo gian ke hit tä mi sen tu lok sis ta tie dot ta mi seen on myös syy tä kiin nit tää eri -tyis tä huo miota.

27

Uudet toi men pi de-eh do tuk set:

• Tekes säi lyt tää ener gi aa sääs tä vät tek no lo giat, osa na kes tä vän ke hi tyk sen so vel -

luk sia, yh te nä tek no lo gia stra te gian sa pai no pis tee nä. Tavoit tee na on ra hoit taa alu -

een tek no lo giaoh jel mia ja eril li siä tut ki mus- ja ke hi tyshank kei ta vä hin tään il mas to -

stra te gi an lin jaus ten mu kai sel la ta sol la. Uuden ener giate hok kaan tek no lo gian

käyt töönot toa edis tet tä es sä pai no te taan eri tyi ses ti säh kön sääs tö hank kei den ra -

hoi tus ta. (KTM, Tekes)

• Kehi te tään ja ote taan käyt töön uu sia me ne tel miä uu den tek no lo gian mark kinoil le

tu lon tu ke mi seen, ku ten uu den tyyp pi siä kau pal lis ta mis proses se ja ja hyö dyn ne -

tään ver kos to-oh jauk sen kei no ja tek no lo gian kau pal lis ta mi sen edis tä mi ses sä.

(KTM, Tekes)

Taloudel li set oh jaus kei not


• Ener giave ro tus ta ke hi te tään pit käl lä ai ka vä lil lä ener gian sääs töä edis tä -vään suun taan ot ta en huo mi oon vien ti te ol li suu den ja ko ko kan san ta lou -den kil pai lu ky ky. Ener giave ro tuk sen tu lee an taa riit tä vä ener gi an sääs -töön oh jaa va sig naa li ener gi an käyt tä jil le.

• Ener gian sääs tösopi muk siin liit ty vi en ener giakat sel mus- ja sääs töin ves -toin ti tu ki en riit tä vyys tur va taan.

• Ener gian sääs töyri tys ten ja ener giapal ve lu yri tys ten toi min ta edel ly tyk siä pa ran ne taan eri tyi ses ti jul ki sen sek to rin ener gian sääs töin ves toin tienvauh dit ta mi sek si. Luo daan ja ote taan käyt töön so pi mus mal le ja täl lai sen ns. ESCO-toi min nan mu kais ten ener gian sääs tö in ves toin tien to teut ta mi -ses ta ja ta kaisin mak sus ta. Kehi te tään ja ote taan käyt töön va kuus jär jes -te ly jä ja pe lisään tö jä ener gian sääs tön to teut ta mi sek si teol li suu des sa jara ken nus kan nas sa.

Ener giave ron ta sol la voi daan vai kut taa ener gian sääs tö toi men pi tei den kan nat ta -vuu teen. Vuo den 2003 ta lous ar vio esi tyk sen yh teydes sä ener giave ro ja on esi tet tyko ro tet ta vak si noin 5 pro sen til la. Samoin on esi tet ty pa ran nuk sia yh dis te tyn säh -kön ja läm mön tuotan non ve ro tus käy tän töön, mi kä joh tai si yh dis te tyn tuo tan nonve ro tuk sen lie vään ke vene mi seen. Jat kos sa ve ro tuk sel la ja muil la toi mil la tu leeedel leen edis tää säh kön ja läm mön yh teis tuotan toa. Ener giave ro rat kaisujen tu leeyh des sä mui den oh jaus kei no jen kans sa an taa riit tä vän oh jaa va sig naa li ener gi antuot ta jil le ja käyt tä jil le, jot ta oh jel man ta voit tei siin pääs tään. Uusi en ve ro rat -kaisujen pi tää ol la pit kä jän tei siä ja yh teen so pi via mui den oh jaus kei no jen kans sakan nus taak seen ener gi an sääs tä väis tä ja te ho kas ta käyt töä.

Ener giatuen avul la py ri tään edis tä mään en si si jai ses ti uu den tek no lo gian kau pal lis -ta mis ta ja mark kinoil le pää syä. Ener giatuen myön tö val tuut ta on li sät ty 50 pro sen -til la vuo des ta 2000, mut ta se ei ole vie lä il mas to stra te gias sa ase te tul la ta voi te tasol la.

Nykyi sen oh jel man puit teis sa ESCO-toi min ta on saa tu hy vin käyn nis ty mään, mut -ta toi min nan saat ta mi nen ja va kiin nut ta mi nen ta voi te tasol le edel lyt tää eri lai sia tu -ki toi men pi tei tä. Ongel mia on eri tyi ses ti ESCO-toi min nan va kuus jär jes te lyis sä,pai kal lis ten ra hoi tus läh tei den ak ti voi mi ses sa se kä jul ki sen ja yk si tyis sek to rin han -kin ta menet te ly jen so vel ta mi ses sa.

Val tion tuen kas vu mah dol li suu det ovat ra jal li sia ja nii hin liit tyy epä var muuk sia.Vaih toeh toi sia tai täy den tä viä, eräis sä mais sa käy tös sä ole via ener gia toi mien ra -hoi tus kei no ja ovat esi mer kik si vih re ät ser ti fi kaa tit ja ra hoi tuk sen ke rää mi nen ener -

28

giamark kinoil ta esi mer kik si si säl lyt tä mäl lä ener gi an hin taan ns. ”il mas to pen ni”tms. mak su. Myös EU:n oh jel mi en ja ra has to jen käyt tö mah dol li suu det tu lee täy si -mää räi ses ti hyö dyn tää.

Pai kal lis ten ja alu eel lis ten ener gia toi mis to jen toi min nan va kiin nut ta mi nen edel lyt -tää uu si en pai kal lis ten, alu eel lis ten, val ta kun nal lis ten ja EU-ta son ra hoi tus läh tei -den hyö dyn tä mis tä. Rahoi tus poh jan riit tä vyyt tä tar kas tel ta es sa kiin ni te tään huo -miota ver kos toi tu mi sen kaut ta val ta kun nal li ses ti tar jot ta vi en pal ve lu jen osal ta valtion mää rä ai kai seen ja pal ve lu jen hyö dyn tä ji en ra hoi tuk seen, maa kun tia, kun tiaja mui ta alu eel li sia ja pai kal li sia toi mi joi ta pal ve le vi en hank kei den osal ta näidenkaut ta tu le vaan ra hoi tuk seen se kä yk sit täi sis sä hank keis sa pal ve lu mak su tu loi hin.Ener gia toi mis to jen toi min taa ke hi tet tä es sä tu li si jat kos sa kiin nit tää huo miota myös yh teis työn ke hit tä mi seen työ voi ma- ja elin kei no kes kus ten kans sa.

Sää dök set, mää räyk set, oh jeet


• Sel vi te tään ener gian sääs tön yleis lain sää tä mis tä ja vai ku tuk sia. Lail laluo tai siin puit teet en tis tä voi mak kaam mil le toi men pi teil le.

• Sel vi te tään kaa voi tuk sen kei no ja ja ta loudel li sia kan nus ti mia kiin teis tö -jen kau ko läm pöön liit ty mi se del ly tys ten pa ran ta mi sek si.

29


• Laa di taan eh do tus ener giave ro tuk sen ke hit tä mi ses tä ot ta en huo mi oon me nos saole vi en sel vi tys ten tu lok set kos ki en EU:ssa val mis tel ta va na ole van pääs tö kaup pa -di rek tii vin vai ku tus ta ener giave ro tuk seen ja ener gi an hin taan se kä pääs tö kaupankäyt töönotos ta mah dol li ses ti ai heu tu vat vai ku tuk set mui hin oh jaus kei noi hin. (VM,KTM)

• Lisä tään ener giatu ki mää rä ra ho ja il mas to stra te gi an eh do tuk sia enem män. (VM,

KTM)

• Sel vi te tään ja tes ta taan eri lais ten va kuus jär jes te ly jen, ku ten Finn ve ran ym pä ris tö -

ta kauk sen, käyt töä ja laa jen ta mis mah dol li suuk sia ESCO-toi min nan suun taan.

(KTM)

• Sel vi te tään, mui den mai den ko ke mus ten poh jal ta, uu si en me ne tel mi en käyt töön -

ot toa ja vai ku tuk sia ener gian sääs töin ves toin tien ra hoit ta mi sek si, ku ten ra hoi tuk -

sen ke rää mis tä ener giamark kinoil ta. (KTM)

• Tur va taan pai kal lis ten ja alu eel lis ten ener gia toi mis to jen ta loudel li set toi min ta edel -

ly tyk set va kiin nut ta es sa toi mis to ja pai kal li sik si vai kut ta jik si ener giakysymyk sis sä.

(Maa kun ta lii tot, Kun ta liit to, KTM)

• Uusia ener gi aa käyt tä vi en lait tei den ener giate hok kuus nor me ja ote taankäyt töön Euroo pan yh teisös sä so vit ta vi en pe ri aat tei den mu kai ses ti.Suo mi pyr kii osal taan vai kut ta maan nor mi en no pe aan käyt töönot toon ja tiuk kaan vaa ti mus tasoon.

• Pyri tään ot ta maan käyt töön jul kis ten han kin to jen ener giate hok kuut takos ke vat suo si tuk set. Suo si tus ten so vel ta mis ta myös yk si tyi sel lä sek to -ril la edis te tään mm. osa na ener gian sääs tösopi mus ten toi meen pa noa.

Ehdo tus ta ener gian sääs tön yleis laik si val mis tel ta es sa tu li si pyr kiä tar kas te le maanmah dol li sim man kat ta vas ti yleis lail la sää del tä vät asi at. Tar kas te lus sa voi si kiin nit -tää huo miota mm. ka tu- ja ul ko va lais tuk sen ener giate hok kuu den nos ta mi seen,EY:n sää dös ten kan sal li seen täy tän töön panoon se kä jul ki sel le sek to ril le ase tet ta -viin vel voit tei siin tai suo si tuk siin. Lakiesi tyk sen val mis te lun yh teydes sä on tar koi -tus tar kas tel la myös edel ly tyk siä lain sää dän nön muut ta mi sek si si ten, et tä tie tynalu een suun nit te lu läh tö koh tia esim. läm mi tys muo to va lin to jen osal ta oh jat tai siinym pä ris tö pe rus tein. Myös ener gi an ja ke lu yh ti öi den mah dol li sia pal ve lu vel voit tei -ta kos ke vi en sään nös ten so pi vuut ta ener gian sääs tön yleis lain so vel ta misalaan ontar koi tus tar kas tel la.

Jul kis ten han kin to jen ener giate hok kuut ta kos ke vi en suo si tus ten käyt töönotol lehan kin to ja teh tä es sä tu li si aset taa sel keäm mät ta voit teet. Läh tö koh ta na tu li si ol la,et tä jul ki set han kin nat toi mi vat ener gian sääs tö oh jel man to teut ta mi ses sa esi merk ki -nä muil le sek to reil le.

Ener gian sääs tösopi muk set


• Ole mas sa ole vi en sääs tösopi mus ten kat ta vuut ta li sä tään ja so pi mus tentoi meen pa noa te hos te taan. Laa ja mit tai sem mis ta jat ko toi mis ta pää te tään ar vi oin nin tu los ten poh jal ta.

30


• Työ ryh mä val mis te lee tou ko kuun 2003 lop puun men nes sä ener gian sääs tön yleis -

la kiesi tyk sen ja sel vit tää pal ve lu vel voit tei den sää tä mis tä ener gi an ja ke lu yh ti öil le.

(KTM)

• Tar kis te taan jul kis ten han kin to jen ener giate hok kuut ta kos ke vat suo si tuk set ot ta en

huo mi oon myös sää dös val mis te lun tu lok set. (KTM, YM)

• Sääs tösopi mus jär jes tel mää laa jen ne taan myös asuin kiin teis töi hin. Asuin -ra ken nus ten kun to ar vio-, ener giakat sel mus- ja kor jausavus tuk set kyt ke -tään so pi mus jär jes tel mään.

• Uusiu tu vi en ener gialäh tei den edis tä mi sen kyt ke mis tä sääs tösopi muk -siin ja so pi mus jär jes tel män laa jen ta mis ta kas vi huonekaasusopi muk sik -si sel vi te tään.

Öljy läm mi tys kiin teis tö jä kos ke va Höy lä II so pi mus sol mit tiin ke sä kuus sa 2002.Vuo den 2002 lo pus sa päät ty vää kun ta-alan so pi mus ta jat ket tiin uu del la kun tienener gia- ja il mas tosopi muk sel la lo ka kuus sa 2002. Asuin kiin teis tö jä kos ke va en -sim mäi nen ener gian sääs tösopi mus al le kir joi tet tiin mar ras kuus sa 2002. Uusim pi enso pi mus ten kat ta vuut ta on edel leen tar peen li sä tä, mut ta vuon na 1997 teh ty jen so -pi mus ten osal ta pää pai no on sääs tö toi men pi tei den to teut ta mi ses sa, uu siu tu vi enener gialäh tei den kyt ke mi ses sä so pi muk siin ja jär jes tel män ke hit tä mi ses sä muu ten -kin vä liar vi oin tien poh jal ta.

Nykyi set ener gian sääs tösopi muk set päät ty vät pää o sin vuo den 2005 lo pus sa. Val -mis te lu so pi mus ten jat ka mi sek si ja so peut ta mi sek si vuo den 2005 jäl kei seen toi -min taym pä ris töön aloi te taan vii meis tään vuon na 2004 ot ta en huo mi oon pääs tö -kaup pa di rek tii vin si säl tö ja ai ka tau lu.

Nykyi nen, yk si tyis koh tai seen ra por toin tiin ja seu ran taan pe rus tu va ener gian sääs -tösopi mus jär jes tel mä voi ol la lii an ras kas pie nil le yri tyk sil le. Vai kut ta vuu del taanvas taa van tasoi sia me net te ly jä esim. toi miala koh tai ses ti on tar peen ke hit tää, jot tamyös pie nem mät yri tyk set saa tai siin sys te maat ti sen ener gian sääs tö toi min nan pii riin.

31


• Kehi te tään kei no ja so pi mus ten toi meen pa non te hos ta mi sek si, ener gian sääs töin -ves toin tien ak ti voi mi sek si se kä ener gian sääs tösopi mus ten ja ym pä ris tö jär jes tel -mi en in teg roi mi sek si. Sel vi te tään myös ny kyi siä so pi muk sia ke vy em pi en, pie nil leyri tyk sil le so pi vi en me net te ly jen ke hit tä mis tä. (KTM)

• Lisä tään so pi mus jär jes tel män kat ta vuut ta laa jen ta mal la jär jes tel mää eri tyi ses tiasuin kiin teis tö alal la ml. pien ta lot. (YM, KTM)

• Nykyis ten so pi mus ten jat koa val mis tel ta es sa sel vi te tään so pi mus ten si säl lön laa -jen ta mis ta kat ta maan pa rem min myös yri tys ten tut ki mus- ja tuo te ke hi tys proses se -ja, pal ve lu jen ja tuot tei den han kin ta proses se ja se kä so pi mus ten suh det ta ym pä -ris tö jär jes tel miin ja -ra por toin tiin. Samal la sel vi te tään myös tar kem pi en si to vi en ta -voit tei den aset ta mis ta se kä sank ti oi ta ja uu sia kan nus ti mia. (KTM)

• Pie nen ne tään läm mi tys jär jes tel mi en omi nais ku lu tus ta ja pa ran ne taan ra ken nus -

ten läm mi tyk sen ko ko naise ner giate hok kuut ta osa na ole mas sa ole vaa ja ke hit teil lä ole vaa sääs tösopi mus menet te lyä. (KTM)

Ener giakat sel muk set ja -ana lyy sit


• Teol li suu den ja pal ve lusek to rin ener giakat sel mus ten ja -ana lyysi en ta -soa yl lä pi de tään jat ku van seu ran nan, laa dun var mis tuk sen ja kou lu tuk -sen avul la.

• Raken nus ten ener giate hok kuut ta kos ke vat käyt töönoton ener gia kat sel -muk set uu dis ra ken nuk sen val mis tues sa tai ta kuu aika na ote taan käyt -töön so pi mus teit se tai laa ti mal la sään nök set ra ken ta mis mää rä yk siin.

• Asuin ker ros- ja ri vi ta loil le se kä oma ko ti ta loil le ke hi te tään ener gia kat -sel mus mal lit, jot ka voi daan si säl lyt tää kun to ar vi oi hin. Asuin ra ken nuk -set ja nii den läm mi tys jär jes tel mät saa te taan sys te maat ti sen ener gia kat -sel mus toi min nan ja tuen pii riin osa na ener gian sääs tösopi mus jär jes tel -mää. Toi min nan ke hit tä mi nen, laa dun var mis tus ja seu ran ta hoi de taan.

• Ener giakat sel mus tie toi hin tai ra ken ta mis mää räyk sis sä edel ly tet tyi hinener giatar ve las kel miin pe rus tu vat ra ken nus ten ener giato dis tuk set ote -taan käyt töön. Ener giato dis tus ten käyt töönoton edel lyt tä mät sää dös -muu tos val mis te lut käyn nis te tään.

Raken nus ten ener giate hok kuut ta kos ke via käyt töönoton ener gia kat sel muk sia uu -dis ra ken nuk sen val mis tues sa tai ta kuu aika na edis te tään eri tyi ses ti osa na ener gian -sääs tösopi mus ten to teut ta mis ta.

Ener giakat sel mus toi min ta on laa jen tu nut mer kit tä väs ti osa na ener gian sääs tösopi -mus ten to teu tus ta. Jat kos sa on tar peen var mis taa kat sel mus ten etenemi nen niil läener gian sääs tösopi musaloil la, joil la ener giakat sel mus ta voit tei ta ei ole vie lä saa vu -tet tu, se kä niil lä toi mialoil la, jot ka ei vät ole so pi mus ten pii ris sä.

Kat sel mus toi min nan pe lisään tö jen uu dis ta mis ta ja ke hit tä mis tar pei ta voi daan tar -kas tel la ny kyis ten ener gian sääs tösopi mus ten jat kon val mis te le mi sen yh teydes säot ta en huo mi oon pääs tö kaup pa di rek tii vin vai ku tuk set se kä pien ten ja kes kisuur tenyri tys ten eri tyis tar peet.

Asun to jen ener giakat sel muk set ja ener giato dis tuk set edel lyt tä vät ener gian ku lu tus -tie to ja muu ta man ku lu neen vuo den osal ta. Kulu tus tie to jen saa mi seen liit ty viä on -gel mia ja es tei tä tie tosuo ja- ja hen ki lö re kis te risään nös ten kan nal ta tu li si sel vit täänii den rat kai se mi sek si.

32

Tie do tus, kou lu tus, mo ti voin ti


• Sisäl ly te tään ener giata lou den, il mas ton muu tos kysy mys ten ja ener gian -sääs tön ope tus ny kyis tä laa jem min opet ta ji en täy den nys kou lu tuk seense kä kaik ki en kou lu tus tasojen ope tus ta voit tei siin.

• Tehos te taan eri sek to rei den hy viä ener gian sääs tö tu lok sia ja par hai takäy tän tö jä kos ke vi en tie to jen ke räys tä se kä mo ti voi daan mui ta le vit tä -mäl lä näi tä tie to ja val ta kun nal lis ten, alu eel lis ten ja pai kal lis ten toi mi joi -den yh teis työl lä.

• Toi meen pa non kan nal ta kes keis ten or ga ni saa ti oi den riit tä vät re surs sittur va taan.

Laa jan ja käy tän nön lä hei sen tie do tuk sen ja kou lu tuk sen mer ki tys on suu ri ener -gian sääs tö oh jel man to teu tuk sen kan nal ta. Tie do tuk sen ja mark kinoin nin avul lavoi daan aloit taa jo seu raa van su ku pol ven asen ne muok kaus. Lap set ja nuo ret ovattär keä koh de ryh mä, ja heil le suun nat tuun kou lu tuk seen ja tie do tuk seen tu lisi kinkiin nit tää eri tyis tä huo miota. Tie do tuk sen tu li si tu keu tua en tis tä enem män kan sa -laisyh teis kun taan, laa jaan yh teis työ hön ja yh dis tyk siin.

Tek nii kan ke hit tä mi nen tar vit see avuk seen tie do tus toi mia, joi den avul la edis te täänener giate hok kaan tek nii kan pää syä mark kinoil le. Yksi mah dol li suus uu den tek nii -kan mark kinoil le pääsyn edis tä mi sek si on par hai den käy tän tö jen kar toit ta mi nen janiis tä tie dot ta mi nen.

Toi mis to jen ener gian sääs tö mah dol li suuk sis ta voi si jär jes tää eri tyi sen tie do tus -kam pan jan. Tämä on tär ke ää, kos ka toi mis tois sa on run saas ti po ten ti aa lia ener gian -

33


• Asuin ker ros- ja ri vi ta loil le ke hi te tyt ener giakat sel mus mal lit ote taan käyt töön ja kat -

sel mus toi min ta or ga ni soi daan sys te maat ti ses ti hyö dyn tä en Moti van ko ke mus ta

teol li suus- ja pal ve lusek to ri en kat sel mus toi min nan seu ran nas ta, laa dun var mis tuk -

ses ta, edis tä mi ses tä se kä kat sel moi ji en kou lu tuk ses ta ja auk to risoin nis ta. Käyn -

nis te tään suun nit te lu- ja val mis te lu työt kat sel mus toi min nan laa jen ta mi sek si oma -

ko ti ta loi hin. (YM)

• Käyn nis te tään ener giato dis tus ten käyt töönoton edel lyt tä mät sää dös muu tos val -

mis te lut osa na ra ken nus ten ener giate hok kuus di rek tii vin toi meen pa noa. Ener -

giato dis tus jär jes tel mää ke hi tet tä es sä tu li si hyö dyn tää toi mi ti lo jen ja nyt al ka vaa

asun to jen kat sel mus toi min taa. (YM, OM)

ku lu tuk sen vä hen tä mi seen koh tuul li sen no peas ti uu siu tu van lait teis ton ja kat ta vankäyt tä jä kou lu tuk sen kaut ta.

Käy tän nön lä hei sen kou lu tuk sen jär jes tä mi seen eri sek to reil la ener gian ku lu tuk senkans sa te ke mi siin jou tu vil le ta hoil le on tar peen kiin nit tää huo miota. Kou lu tus tu li si suun na ta eri tyi ses ti kiin teis tön hoi ta jil le, pe rus kor jaa jil le ja ra ken nus ten käyt tä jil le.Myös suo raan ku lut ta jiin koh dis tu va tie do tus kam pan ja voi tai siin käyn nis tää jat ko -toi me na ener gian sääs tö tie do tuk sen ti lan net ta sel vit tä väl le pro jek til le.

Link ki 2 -tut ki musoh jel ma tuot ti mo nen lai sia tu lok sia ja eh do tuk sia ener gian sääs -tön in for maa tio-oh jauk sen te hos ta mi sek si. Näi tä hyö dyn ne tään tie do tuk sen ja mo -ti voin nin ke hit tä mi ses sä.

Kak si vuo ti nen il mas ton muu tok sen vies tin tä oh jel ma jat kuu vuon na 2003. Ohjel -man ta voit tee na on li sä tä suo ma lais ten tie toi suut ta il mas ton muu tok ses ta, sen vai -ku tuk sis ta ja hil lit se mi ses tä. Ohjel mas sa ra hoi te taan ai hee seen liit ty viä koh dis tet -tu ja vies tin tä pro jek te ja.

Vai kut ta mi nen Euroo pan yh teisös sä ja kan sain vä li ses sä yh teis työs sä


• Suo mi tu kee ak tii vi ses ti ener gi an sääs töä edis tä vi en toi men pi tei den to -teut ta mis ta osa na EU:n ener giate hok kuu den pa ran ta mi sen toi min ta -suun ni tel maa.

• EU:n ener gi an käyt töön liit ty viä tut ki musoh jel mia ja mui ta ener gia-alan oh jel mia, ku ten SAVE-oh jel maa, hyö dyn ne tään mah dol li sim man te -hok kaas ti.

34


• Lisä tään tu kea tie do tus, kou lu tus ja mo ti voin ti toi min taan. (KTM, YM)

• Käyn nis te tään vies tin täsuun ni tel man val mis te lu pro jek ti, jos sa ener gian sääs tö tie -

do tus ta te ke vät or ga ni saa ti ot sel vit tä vät ener gian sääs tö tie do tuk sen ja neu von ta -

ma te ri aa lin tar jon taa ja ky syn tää se kä val mis te le vat eh do tuk sia ener gian sääs tö -

tie do tuk sen suun taa mi ses ta ja or ga ni soi mi ses ta myös alu eel li sia ja pai kal li sia toi -

mi joi ta hyö dyn tä en. (KTM)

• Koh dis te taan li sää tie dot ta mis ta ja käy tän nön apua ener giatu kiasiois sa ener gian -

sääs tösopi musyri tyk sil le ja -yh teisöil le. (KTM)

Yhtei sön si sä mark kinoil la voi daan jois sa kin ta pauk sis sa, ku ten lait tei den ener -giamer kin nät ja ener giate hok kuus vaa ti muk set, saa vut taa hy viä ja ra tio naa li siaener gian sääs tö tu lok sia. Myös ta sa puo li sen kil pai luasetel man tur vaa mi sek si koor -dinoidut toi met ovat joil la kin aloil la tar peen.

4.2.2 Lii ken ne

Tut ki mus ja ke hi tys


• Lisä tään lii ken teen alu eel lis ten ke hi tys vaih toeh to jen ja in for maa tiotek -no lo gian vai ku tus ten tut ki muk sia.

• Edis te tään kul je tus ten te hok kuut ta lo gis tiik ka tut ki muk sin.

• Kehi te tään maan käytön ja lii ken ne jär jes tel mi en yh teis suun nit te lua jato teu tus ta se kä ny kyis ten yh dys kun tien eheyt tä mis tä edis tä vää suun nit -te lua.

• Kehi te tään vii te ke hys yri tys ten ja yh teisöjen ym pä ris töys tä väl li sil letyö mat kasuun ni tel mil le.

• Sel vi te tään mi ten lu pa jär jes tel mäs sä voi daan tu kea yri tysaloit tei ta jouk -ko lii ken ne pal ve lu jen laa dun pa ran ta mi sek si.

• Käyn nis te tään pyö räi ly kes kus-pi lot ti hank kei ta.

Lii ken teen ener gian käy tös tä ja ym pä ris tö vai ku tuk sis ta on teh ty pal jon sel vi tys työ -tä ja sel vi tyk siä on yhä käyn nis sä. Lii ken teen ener gian ku lu tuk sen ja kas vi -huonekaasupääs tö jen vä hen tä mis ta voit teen kan nal ta kes kei siä ovat ol leet LYYLI-ja MOBILE2-tut ki musoh jel mat. Sel vi tys ten ja tut ki mus ten val mis tut tua py ri tääntu los ten täy si mää räi seen hyö dyn tä mi seen. Lii ken teen alu eel lis ten ke hi tys vaih toeh -to jen ja in for maa tiotek no lo gian vai ku tus ten tut ki muk sia ote taan so vel tu vin osinkäyt töön.

35


• Suo mi edis tää jat kos sa ener gian sääs tö toi mien koor dinoi tua käyt töönot toa en tis tä

voi mak kaam min EU-ta son pää tök sen te os sa ja osa na mui ta kan sain vä li siä so pi -

muk sia si ten, et tä ote taan huo mi oon eri toi mi en yh teis vai ku tuk set. (KTM, YM)

Ilmas to stra te gias sa esi te tyn mu kai ses ti lii ken ne- ja vies tin tä mi nis te ri ön joh dol laval mis tui huh ti kuus sa 2001 sel vi tys ”Uut ta liik ku mis kult tuu ria suo ma lai sil le työ -pai koil le – työ mat ka lii ken teen oh jaus ta Suo meen”. Hank keen avul la on luo tu vii te -ke hys yri tys ten ja yh teisöjen ym pä ris töys tä väl lis ten työ mat ka lii ken teen suun ni tel -mi en käy tän nön to teu tus ta var ten. Mat ka kes kus- se kä pyö räi ly kes kus-pi lot ti hank -kei ta ke hi te tään niis tä saa tu jen ko ke mus ten pe rus teel la.

Clim tech-oh jel man puit teis sa mar ras kuus sa 2002 val mis tu nut sel vi tys ”Lii ken teenhii li diok si di pääs tö jen vä hen tä mis mah dol li suuk sis ta” osoit taa, et tä au ton käyt töönja lii ken teen ener gian ku lu tuk seen vai kut ta vat te hok kaim min ta loudel li set oh jaus -kei not.

Taloudel li set oh jaus kei not

Vero tus


• Kehi te tään au ton han kin nan ve ro tus ta ny kyis tä enem män polt to ai neenku lu tuk ses ta riip pu vak si ot ta en huo mi oon eri ikäis ten au to jen polt to ai -neen ku lu tus ta kos ke van tie to poh jan ra joit teet.

• Nou da te taan polt to aineve ro tuk ses sa kan sain vä lis tä ke hi tys tä.

• Jouk ko lii ken teen työ suh de mat ka li pul le an ne taan ni mel lisar voa al hai -sem pi ve ro tusar vo.

Nykyi sen oh jel man edel lyt tä mäs tä au to ve ro tuk sen ke hit tä mi ses tä polt to ai neen ku -lu tus ja pääs töt huo mi oon ot ta vak si on edel leen sel vi tys työ käyn nis sä. Sel vi tys työl -le ja eh do tuk sil le tu li si aset taa sel keä ai ka tau lu. Pai nei ta au to ve ro tuk sen ke hit tä mi -seen il mas to stra te gias sa esi te tyl lä ta val la li sää se, et tä käy tet ty jen tuon ti au to jen ve -ro tus ta on jou dut tu las ke maan EY:n tuo mi ois tui men 19.9.2002 an ta man rat kai sun

36


• Kehi te tään yh teis työs sä elin kei noelä män kans sa käy tän nön rat kai su ja, joi den

avul la voi tai siin te hos taa kau pun ki en si säl lä ta pah tu via rah ti- ja ja ke lu kul je tuk sia.

(LVM, KTM)

• Sel vi te tään au ton omis tus muo don vai ku tus ta lii ken ne käyt täy ty mi seen ja ener gi an

ku lu tuk seen. (LVM, KTM, VM)

joh dos ta. EY:n tuo mi ois tui men rat kai su on li sän nyt käy tet ty jen au to jen tuon tia ul -ko mail ta ja enim mäk seen nä mä tuon ti au tot ovat ol leet ole mas sa ole vaan au to kan -taan ver rat tu na kes ki mää räis tä suu rem pia ja si ten vä hem män ener giate hok kai ta.

Myös il mas to stra te gias sa esi te tyn jouk ko lii ken teen työ suh de mat ka li pun ve ro tusar -von tar kis ta mis ta tu li si sel vit tää sii nä yh teydes sä, kun luon taisetu jen ve ro tus koh te -lua ylei ses ti uu dis te taan. Samas sa yh teydes sä voi daan har ki ta myös si tä, tu li si kotyö suh de-etu jen ve ro tuk sel la muu ten kin pa ran taa jouk ko lii ken teen kil pai lu ky kyä.

Tuet


• Ote taan lii ken ne jär jes tel män ke hit tä mi ses sä huo mi oon kas vi huone kaa -su pääs tö jen vä hen tä mi nen.

• Paran ne taan jouk ko lii ken teen hou kut te le vuut ta mm. osal lis tu mal lamat kus ta ji en in for maa tiopal ve lui den ja mat ka kes kus ten ke hit tä mi seen.

• Panos te taan kau pun kiseu duil la jouk ko lii ken teen ja ke vy en lii ken teenin fra struk tuu rin ke hit tä mi seen ja yl lä pi toon.

• Ote taan huo mi oon lii ken ne jär jes tel mäsuun nit te lus sa rai de lii ken nein -ves toin tien ja säh köis tä mi sen kas vi huonekaasu ja vä hen tä vä vai ku tus.

• Edis te tään yh dys kun ta ra ken teen eheyt tä mis tä tu ke via lii ken ne verk ko -rat kaisu ja.

• Osal lis tu taan ny kyis ten ke hys ten puit teis sa kau pun ki lii ken teen os to jenra hoit ta mi seen ja sään nöl lis tä jouk ko lii ken teen mat kus tus ta tu ke vi enmat ka lip pu jen hin to jen alen ta mi seen.

Jou lu kuus sa 2001 val mis tu nees sa jouk ko lii ken ne stra te gias sa kes kei sel lä si jal la onjouk ko lii ken teen kil pai lu ky vyn ja hou kut te le vuu den pa ran ta mi nen pal ve lu tasoako hot ta mal la se kä muo dos ta mal la jouk ko lii ken ne pal ve luis ta toi mi via mat ka ket ju -

37


• Jat ke taan sel vi tys työ tä, jon ka tar koi tuk se na on ke hit tää lii ken teen ve ro tus ta ja

mui ta ta loudel li sia oh jaus kei no ja sel lai sek si, et tä niil lä edis te tään ener giate hok -

kuut ta ja pääs tö jen vä hen tä mis tä. (VM, LVM)

ja. Mat ka ket ju jen muo dos ta mi ses sa kes kei nen konk reet ti nen ke hit tä mishan ke onjouk ko lii ken teen ter minaa li toi min to jen kes kit tä mi nen mat ka kes kuk siin se kä jouk -ko lii ken nein for maa ti on pa ran ta mi nen.

Jouk ko lii ken ne pal ve lu jen os toi hin käy te tyt bud jet ti mää rä ra hat ovat vii me vuo si naol leet jat ku vi en leik kauk si en koh tee na. Kun vuon na 1999 val ti on bud jet ti ra hoi tusjouk ko lii ken ne pal ve lu jen os toi hin oli noin 87,4 mil joo naa eu roa, vuo den 2003 ta -lous- ja me no ar vios sa jouk ko lii ken ne pal ve lu jen os toi hin on va rat tu vain 81,8 mil -joo naa eu roa.

Rai de lii ken teen in ves toin neis ta mer kit tä vim piä ovat täl lä het kel lä Kera va–Lah ti-oi ko ra dan ra ken ta mi nen, Oulu–Rovaniemi-ra ta osuu den säh köis tä mi nen se kä pää -ra to jen pe rus pa ran nuk set no pei ta Pen do li no-ju nayh teyk siä var ten.

Sää dök set, mää räyk set, oh jeet ja so pi muk set


• Ohja taan kas vu kes kus ten laa jen tu mis ta toi mi van jouk ko lii ken teen alu -eil le.

• Vah vis te taan lii ken ne jär jes tel mä ko konai suu den osa puol ten si tou tu mis -ta to teu tuk seen aie so pi mus jär jes tel män avul la.

• Edis te tään kul je tus ten ener gian sääs töä ener gian sääs tösopi muk sin jaym pä ris tö jär jes tel mi en ke hit tä mi sel lä.

Maan käyt tö- ja ra ken nus lain se kä val ta kun nal lis ten alu ei den käyt tö ta voit tei denmu kai ses ti lii ken ne- ja maan käyt tösuun nit te lun kes keise nä ta voit tee na on yh dys -kun ta ra ken teen eheyt tä mi nen ja kes tä vi en lii ken ne muo to jen toi min ta edel ly tys tenpa ran ta mi nen. Tämä edel lyt tää si tä, et tä kai kil la kaa va tasoil la py ri tään li sää määnmaan käytön suun nit te lus ta ja lii ken ne jär jes tel mäsuun nit te lus ta vas taa vi en ta ho jen

38


• Etsi tään uu sia muo to ja tu kea jouk ko lii ken ne pal ve lu jen han kin taa, mark kinoin tia ja

jär jes tä mis tä se kä mah dol li suuk sia kyt keä pyö räi ly ja kä ve ly osak si jouk ko lii ken -

teen syöt tö lii ken net tä. (LVM)

• Edis te tään jouk ko lii ken teen ke hi tys tä ta kaa mal la val ti on os to pal ve lui den mää rä ra -

ho jen riit tä vyys ja kan nus ta mal la kun tia jouk ko lii ken teen os to pal ve lui den ke hit tä -

mi ses sä. (LVM, Kun ta liit to)

yh teis työ tä, jot ta uut ta ra ken ta mis ta suun na taan toi mi vi en jouk ko lii ken neyh teyk si -en var rel le ja uu sil le asuin- ja pal ve lu alu eil le luo daan toi mi vat jouk ko lii ken ne- jake vy en lii ken teen yh teydet.

Aie so pi mus menet te lyl lä tar koi te taan si tä, et tä val tio osal lis tuu pai kal li seen ja alu -eel li seen lii ken ne jär jes tel mäsuun nit te luun ja si tou tuu lii ken ne jär jes tel mäsuun ni -tel mas sa yh tei ses ti so vit tu jen ta voit tei den to teu tuk seen osal lis tu mal la in ves toin tien ra hoit ta mi seen. Aie so pi mus menet te ly on käyn nis tet ty Tam pe reen ja Jyväs ky länalu eel la. Lii ken ne- ja vies tin tä mi nis te riös sä par hail laan poh di taan mah dol li suuk sia laa jen taa val ti on osal lis tu mis ta pai kal lis ten ja alu eel lis ten lii ken ne jär jes tel mäsuun -ni tel mi en to teu tuk seen ns. tee ma pa ket ti ra hoi tuk sen muo dos sa.

Vapaa eh toi sia ener gian sääs tösopi muk sia on ny kyi sel lään teh ty Suo men kuor ma- au to lii ton (SKAL) ja Lin ja-au to lii ton (LAL) kans sa. Lii ken nealan ener gian sääs -tösopi mus ten to teu tu mi ses ta on teh ty ar vi ot, jois sa on to det tu puut teek si mm. so pi -mus ten to teu tu mi sen ja nii den vai ku tus ten ar vi oin nin vai keus. Seu ran nan ja ar vi -oin nin ke hit tä mi seen on tar koi tus pa nos taa, kun lii ken nealan yrit tä ji en kans sa teh -dään uu sia so pi muk sia. Lii ken nealan ener gian sääs tösopi muk sia ja nii hin liit ty vääkou lu tus ta on myös tar koi tus ke hit tää.

Tie do tus, kou lu tus, mo ti voin ti


• Lisä tään ta loudel li sen ajo ta van kou lu tus ta.

• Lisä tään ku lut ta jil le suun nat tua tie toa ajo neu vo- ja kul ku muo to va lin to -jen tuek si.

• Kehi te tään maan käytön ja lii ken ne jär jes tel mi en yh teis suun nit te lua jato teu tus ta, ke hi te tään ny kyis ten yh dys kun tien eheyt tä mis tä edis tä vääsuun nit te lua, tue taan kun tien yh teis työ tä maan käytön suun nit te lus sa.

• Jouk ko lii ken teen laa tua ja hou kut te le vuut ta pa ran ne taan yh teis työs säasiak kai ta edus ta vi en jär jes tö jen kans sa. Pal ve lu jen ke hit tä mis tä jakäyt töä tue taan vies tin näl lä.

39


• Jat ke taan ja ke hi te tään lii ken nealan ener gian sääs tösopi muk sia. Täs sä yh teydes -

sä py ri tään kan nus ta maan eri tyi ses ti kul je tus pal ve lu jen ti laa jia aset ta maan kul je -

tuselin kei nol le ener gian sääs tö- ja ym pä ris tö ta voit tei ta. (LVM, KTM)

• Kehi te tään toi mi via yh teis työ muo to ja kä ve lyn ja pyö räi lyn edis tä mi -sek si ja koo taan ko ke muk set on nis tu neis ta yh teis työ mal leis ta in for maa -ti on ja ka mis ta var ten.

Lii ken ne- ja vies tin tä mi nis te riö on yh teis työs sä Moti van se kä ku lut ta ja- ja lii ken -nealan jär jes tö jen kans sa tuot ta nut ma te ri aa lia, jon ka avul la py ri tään oh jaa maanku lut ta ji en lii ken ne käyt täy ty mis tä ja va lin to ja. Ensi si jaise na läh tö koh ta na on oh ja -ta lii ken ne käyt täy ty mis tä ja kul ku muo don va lin taa ym pä ris tön kan nal ta kes tä väm -piin rat kai sui hin. Jos kui ten kin va lin ta koh dis tuu hen ki lö au toon, ku lut ta jil le py ri -tään an ta maan pää tök sen te on tuek si tie toa au to jen polt to ai neen ku lu tuk ses ta, pääs -töis tä se kä ym pä ris töys tä väl li ses tä ajo ta vas ta.

Vai kut ta mi nen Euroo pan yh teisös sä ja kan sain vä li ses sä yh teis työs sä


• Tue taan kul ku neu vo jen ja polt to ai nei den ener giate hok kuut ta ja kas vi -huonekaasupääs tö jen vä hen tä mis tä se kä nii tä kos ke vi en sää dös ten ke -hit tä mis tä.

• Osal lis tu taan ta loudel li sen oh jauk sen yh teis ten pe ri aat tei den se kä lo gis -tis ten ket ju jen ja in for maa tiotek no lo gian ke hit tä mi seen.

• Osal lis tu taan ak tii vi ses ti EY:n lii ken teen ym pä ris töin te graa tio stra te gi -an ke hit tä mi seen ja muu hun kan sain vä li seen lii ken teen ym pä ris tö alanyh teis työ hön.

• Toi mi taan kan sain vä li sis sä lii ken nealan jär jes töis sä (esim. ICAO, IMO) te hok kaan kas vi huonekaasujen vä hen tä mi sen puo les ta.

EU:n Car diff-pro ses sin mu kai nen lii ken teen ym pä ris töin te groin ti stra te gia on ol luttär kein kan sain vä li nen pro ses si, jo ka on oh jan nut myös kan sal li sen lii ken ne po li tii -kan pai no pis tei tä. EU:n lii ken teen ym pä ris töin te groin ti stra te gia hy väk syt tiin Suo -men pu heen joh ta ja kau del la lo ka kuus sa 1999. Täl lä het kel lä eräs kes kei sim mis täta voit teis ta Euroo pan yh teisön lii ken teen ym pä ris tö stra te gi an ke hit tä mi sel le onaset taa lii ken teel le ym pä ris tö ta voit tei ta. Täs sä suh tees sa har ki taan myös mah dol li -suut ta aset taa sek to ri ta voi te lii ken teen kas vi huonekaasupääs töil le.

ICAO:n ja IMO:n puit teis sa on käyn nis ty nyt työ, jon ka ta voit tee na on val mis tel laeh do tus sii tä, mi ten kan sain vä li sen len to lii ken teen ja me ren ku lun kas vi huone -kaasu pääs tö jä voi daan vä hen tää. Suo mes sa on laa dit tu sel vi tys ”Len to lii ken teenym pä ris tö pe rus tei set ve rot ja mak sut”. Sel vi tys tä käy te tään hy väk si, kun kan sain -vä lis tä ja eu roop pa lais ta len to lii ken teen mak su jär jes tel mää ke hi te tään.

40

4.2.3 Yhdys kun ta ra ken ne

Tie to poh jan pa ran ta mi nen ja tek no lo gian ke hit tä mi nen


• Lisä tään yh dys kun ta ra ken teen tut ki mus ta eri hal lin nonalo jen yh teis työ -nä. Tut ki taan ta loudel lis ten te ki jöi den, ku ten muut to liik keen ja elin kei -no ra ken teen muu tok sen vai ku tuk sia asuin paik ko jen ja työ paik ko jen si -joit tu mi seen yh dys kun ta ra ken teen muu tos ten taus ta voi ma na. Sel vi te -tään eri toi mi en käy tet tä vyyt tä mu kaan lu ki en ve ro tuk sen kei not, esim.työ mat ka ku lu vä hen nyk sen ke hi tys tar peet, oh jat ta es sa ke hi tys tä eko lo -gi ses ti, ta loudel li ses ti se kä so si aa li ses ti ja kult tuu ri ses ti kes tä vään suun -taan.

• Sel vi te tään, mi ten ai he ut ta mis pe ri aa tet ta voi daan so vel taa kun nal lis tek -nii kan kus tan nuk siin.

• Esi te tään yh teis poh jois mai sen tut ki muk sen käyn nis tä mis tä alue- ja yh -dys kun ta ra ken teen muu tos ten vai ku tuk sis ta kas vi huonekaasupääs töi -hin.

Yhdys kun ta ra ken teen eheyt tä mi nen eri lai sis sa kun taja alue kes kuk sis sa edel lyt -tää pit kä jän teis tä suun nit te lua ja hy viä työ ka lu ja mm. elin kaa ri kus tan nuk siin pe -rus tu vi en ver tai lu jen te ke mi seen. Kun nat ja nii den muo dos ta mat yh teisöt ovatkes kei siä toi mi joi ta suun ni tel mi en te ke mi ses sä. Nii den edel ly tyk set to teut taa kes -tä vän ke hi tyk sen pe ri aat tei ta riip puu käy tet tä vis sä ole vis ta tie to taidos ta, työ ka -luis ta ja oh jaus kei nois ta. Ohjaus keinoi na tar kas tel laan ta loudel li sia ja mui ta kei no -ja.

41


• Kehi te tään suun nit te lu- ja to teut ta mis jär jes tel miä tu ke maan eheyt tä vää ra ken ta -

mis ta. (YM)

• Lisä tään kun tien vä li nei tä ja mah dol li suuk sia yh dys kun ta ra ken teen oh jaa mi sek si

ener giata loudel li sem mak si ja ote taan käyt töön jat kosel vi tys ten poh jal ta kes tä vän

ke hi tyk sen eri ulot tu vuuk si en kan nal ta käyt tö kel poi sik si osoit tau tu via uu sia yh dys -

kun ta ra ken teen oh jaus kei no ja se kä tue taan kas vu kes kuk sia ak tii vi ses sa maa po li -

tii kas sa. (YM)

Sää dök set, mää räyk set, oh jeet, so pi muk set


• Ohja taan kun taja maa kun ta kaa voi tus ta sen edis tä mi sek si, et tä maan -käyt tö- ja ra ken nus lain ta voit teet eko lo gi ses ti, ta loudel li ses ti se kä so si -aa li ses ti ja kult tuu ri ses ti kes tä väs tä ke hi tyk ses tä to teu tu vat.

• Suun na taan kun nal lis ta ja val ti on tu ke maa ra ken nus tuotan toa si joit tu -maan eheyt tä vän pe ri aat teen mu kai ses ti.

Ympä ris tö vai ku tus ten ar vi oin ti (YVA) on va kiin tu nut osak si mo ni en suun ni tel mi -en ja hank kei den to teut ta mis ta. YVA si säl tää myös ener gian tuotan nos ta ja -ku lu -tuk ses ta ai heu tu vi en hai tal lis ten ym pä ris tö vai ku tus ten sel vit te lyä. Ympä ris tö vai -ku tus ten ar vi oin tien voi ar vi oi da en ti ses tään li sään ty vän, kun EY:n di rek tii vi2001/24/EY tiet ty jen suun ni tel mi en ja oh jel mi en ym pä ris tö vai ku tus ten ar vi oin nis -ta pan naan kan sal li ses ti täy tän töön.

Tie do tus, neu von ta ja kou lu tus


• Kehi te tään yh dys kun ta ra ken net ta yh tä kun taa laa jem pi na ko ko naisuuk -si na ja oh ja taan ak tii vi ses ti maa kun ta kaa va proses se ja.

• Tie do te taan eheyt tä vän ra ken ta mi sen eduis ta ja hyö dyn ne tään mo ni -puo li ses ti alan osaa mis ta.

4.2.4 Raken nuk set ja ra ken ta mi nen

Raken ta mis mää räyk set ja muut nor mit


• Ener gian ku lu tuk seen vai kut ta via ra ken ta mis mää räyk siä tiu ken ne taansi ten, et tä uu si en ra ken nus ten läm mi tysener gian ku lu tus on kes ki mää rin30 pro sent tia ny kyis tä mää räys tasoa vä häi sem pi. Kiin te än polt to ai neenkat ti loil le ase te taan pääs tö vaa ti muk set.

• Raken ta mis mää räyk sis sä ase te taan tiu kem mat mää räyk set säh kö läm -mi tys ta loil le kuin muil le ta loil le. Varaa vi en tu lisijo jen käyt töä säh kö -läm mi tyk sen oheis läm mön läh tee nä edis te tään. Ilman vaih don lait teil leja muil le kiin teis tön kiin teil le lait teil le ase te taan säh kö te hok kuus vaa ti -muk sia. Valais tuk sen ener gian käy töl le ja päi vän va lon hyö dyn tä mi sel le

42

ase te taan vaa ti muk set. Raken nuk sil le ase te taan jääh dy tys mää räyk set,joi den ta voit tee na on en si si jai ses ti ra ken teel li sin kei noin vält tää ko neel -lis ta jääh dy tys tä ja tois si jai ses ti vä hen tää jääh dy tys te ho ja.

• Uusiin ra ken nuk siin edel ly te tään huo neis to koh tai nen käyt tö ve den jasäh kön mit taus ja to del li seen ku lu tuk seen pe rus tu va las ku tus. Läm mönosal ta mit taus vaa ti mus ote taan käyt töön mit taus tek no lo gian ja mit taus -tie don siir to tek no lo gian ke hit ty mi sen myö tä.

• Sel vi te tään ik kunoi den kan sain vä li sen tai kan sal li sen ener giamer kin -nän käyt töönot to mah dol li suuk sia.

• Raken ta mis ta ja kiin teis tön pi toa kos ke vis sa va paa eh toi sis sa stan dar -deis sa tai laa tu mää räyk sis sä ase te taan ra ken ta misajan koh taa ki reäm piäta voi te taso ja myös ole mas sa ole val le ra ken nus kan nal le ja kor jaus ra ken -ta mi sel le.

Raken ta mi seen liit ty vää ener gian käyt töä tu li si pyr kiä tar kas te le maan ko ko nais val -tai ses ti, ta voit tee na ol len eri tar koi tuk siin sää det ty jen nor mi en kes ki näi nen ris ti rii -dat to muus.

Nykyi seen ener giamää räys tasoon ver rat tu na noin 30 pro sent tia pie nem pään ener -gian ku lu tus tasoon joh ta vat uu det ra ken nus ten ener giamää räyk set on an net tu ja netu le vat voi maan lo ka kuus sa 2003. Raken nus kan ta uu dis tuu hi taas ti, noin pa ri pro -sent tia vuo des sa. Uudis tu mi sen hi tau den vuok si uu det ra ken nus mää räyk set vai kut -ta vat hi taas ti. Sil ti uu dis ra ken ta mi sen mää räys ten ki ris tä mi nen on te ho kas kei novai kut taa ra ken nus ten ener gian ku lu tuk seen ja vuo den 2003 mää räys ten ta sos tavoi daan edel leen ede tä vai heit tain koh ti ns. ma ta la ener giata lo ja.

Säh kö läm mi tys ta loil le kaa vail tu jen tiu kem pi en vaa ti mus ten vai ku tuk sia kas vi -huonekaasupääs tö jen ja kil pai lusään nös ten kan nal ta se kä to teut ta mis ta paa, ku tentek ni siä yk si tyis koh tia ja val von nan jär jes tä mis tä on vie lä tar peen sel vit tää. Nämäsään nök set edel lyt tä vät myös uut ta lain ta sois ta sää te lyä, jo ta sel vi te tään työ ryh -män sään nök siin koh dis tu vas sa jat ko työs sä. Sii nä yh teydes sä ase te taan ai ka tau lujat ko val mis te lul le.

Ole mas sa ole val le ra ken nus kan nal le on koh dis tet ta va kus tan nus te hok kai ta toi mia,ku ten edis tä mäl lä siir ty mis tä huo neis to koh tai seen ve den ja säh kön mit taa mi seen.Juu ri hy väk syt ty di rek tii vi ra ken nus ten ener giate hok kuu des ta edel lyt tää mää räys -ten an ta mis ta myös ole mas sa ole vil le, pe rus kor jat ta vil le yli 1000 m2:n ra ken nuk sil -le, yli 12 kW:n il mas toin ti lait tei den käy tön ai kai sia tar kas tuk sia se kä yli 20 kW:nfos sii lis ta polt to ainet ta käyt tä vi en läm mi tys kat ti loi den tar kas tuk sia tai vaih toeh toi -ses ti kat ti loi hin koh dis tu via va paa eh toi sia toi mia, joil la saa vu te taan tar kas tuk siavas taa va ener gian sääs tö ja hii li diok si di pääs tö jen vä henemi nen. Direk tii vin voi -

43

maan saat ta mi sen val mis te lun yh teydes sä voi daan sel vit tää myös ener giamää räys -ten an ta mis ta ole mas sa ole vil le ra ken nuk sil le di rek tii vis sä esi tet tyä laa jem min.

Ikku noi den kan sain vä li sen ener giamer kin nän käyt töönot to tun tuu sel vi tys ten pe -rus teel la vii py vän, jo ten tu li si sel vit tää ik kunoi den poh jois mai sen tai kan sal li senener giamer kin nän käyt töönot to mah dol li suuk sia.

Taloudel li nen oh jaus


• Ener giata loudel li sia kor jauk sia te hos te taan koh den ta mal la kor jaus avus -tuk sia ja lai noi tus ta en tis tä enem män ener gian sääs tö toi men pi tei siin jasuun taa mal la ny kyis tä enem män ener giakat sel muk sis sa tai kun to ar vi -ois sa to det tui hin ener giata loudel li siin pa ran nus toi men pi tei siin se kä laa -jen ta mal la avus tuk set kä sit tä mään myös läm mi tys ta van vaih toa uu siu -tu vaan ener gi aan pe rus tu vak si tai kau ko läm pöön ja ulot ta mal la avus -tuk set myös oma ko ti ta loi hin. Edel lä mai ni tut kor jausavus tuk set on tar -koi tuk sen mu kais ta eriyt tää muus ta kor jausavus tus jär jes tel mäs tä.

• ARA-tuo tan nos sa hy väk sy tään lai noi tuk sen pii riin toi men pi teet, jot kaovat ener gi an sääs tä mi sek si pe rus tel tu ja ra ken nuk sen ko ko elin kaa ri ta -lou den kan nal ta.

Mer kit tä vin osa säh kön ku lu tuk sen kas vus ta Suo mes sa vii me vuon na ai heu tui ko ti -ta louk si en ja pal ve lui den säh kön käy tön li sään ty mi ses tä läm mi tyk ses sä. Uudet uu -

44


• Sel vi te tään vuon na 2003 käyt töön tu le vi en uu dis ra ken nus ten ra ken ta mis mää -räys ten tiu ken ta mis tar vet ta ja teh dään tar peel li set toi men pi teet ra ken nus ten ener -giate hok kuus di rek tii vin voi maan saat ta mi sen yh teydes sä vuo teen 2006 men nes -sä. (YM)

• Sel vi te tään ener giate hok kuu den pa ran ta mis ta ole mas sa ole vas sa ra ken nus kan -nas sa. Tar kas tel laan se kä vaa ti mus ten aset ta mis ta kor jaus ra ken ta mi sen yh tey -des sä et tä mui ta kei no ja ener giate hok kuu den pa ran ta mi sek si. (YM)

• Raken ta mis mää räyk sis sä ase te taan vaa ti muk set uu dis ra ken nus ten ko ko naise -ner giate hok kuu del le, kun ra ken nus ten ener giate hok kuus di rek tii vi saa te taan osak -si kan sal lis ta lain sää dän töä. Samal la myös läm mi tys jär jes tel män, il man vaih to lait -tei den, kiin teis tön mui den lait tei den, va lais tuk sen ja jääh dy tyk sen säh kön käyt tötu lee ot taa huo mi oon ra ken nuk sen ko ko naise ner giate hok kuu des sa. (YM)

• Edis te tään siir ty mis tä huo neis to koh tai seen ve den ja säh kön mit taa mi seen myösole mas sa ole vi en ra ken nus ten osal ta. (YM)

dis ra ken ta mis ta kos ke vat ra ken ta mis mää räyk set vä hen tä vät läm mi tysener gian ku -lu tus ta uu sis sa ra ken nuk sis sa. Kui ten kin ra ken nus kan nan hi taan uu siu tu mi sen ta -kia oli si vai ku tet ta va myös ole mas sa ole van ra ken nus kan nan ener gian ku lu tuk seen. Tämän vuok si on tar peel lis ta li sä tä tu kea ra ken nus ten ener giakor jauk siin.

Ener gi ain for maa ti on pa ran ta mi nen


• Raken nus ten ener gialuokit te luun pe rus tu vat ko kei lut muu te taan ko kora ken nus kan taa kä sit tä väk si, SAVE-di rek tii vin edel lyt tä mäk si oh jel mak -si, jon ka toi men pi teil lä kai kil le kiin teis töil le mää ri te tään ener gialuok ka. Uudis tuotan nos sa ener gialuok ka mää ri te tään ra ken nus lu van yh teydes -sä. Huol to kir jan käyt töä edis te tään ole mas sa ole vas sa kan nas sa.

Raken nus ten ener giato dis tus, jos sa esi te tään kes kei set ener gian ku lu tus tie dot, tul laanot ta maan käyt töön osa na ra ken nus ten ener giate hok kuus di rek tii vin toi meen pa noa.

Raken nuk sen ener gian ku lu tuk seen vai kut ta vat toi saal ta sen tek ni set omi nai suu detja toi saal ta sen käyt tä ji en käyt tö ta vat ja tot tu muk set. Jos ra ken nus on hy vin ja ener -giate hok kaak si suun ni tel tu, ot ta en huo mi oon sen käyt tö tar koi tuk seen mi toi te tutsuo ri tusar vot tur val lis ten ja ter veel lis ten olo suh tei den var mis ta mi sek si, ener gian -ku lu tus voi daan pi tää koh tuul li ses sa ta sol la jo pa vuo si kym meniä ja mit ta viin kor -jauk siin ja ener giasanee rauk siin ei ole ai na kaan kes ki pit käl lä ai ka vä lil lä tar vet ta.Tämän vuok si ra ken ta mis proses siin osal lis tu vil la pi tää ol la riit tä vät tie dot ja tai dotmyös ener giata loudes ta ja ener gian ku lu tuk seen vai kut ta vis ta sei kois ta se kä par -hais ta tek nii kois ta ja käy tän nöis tä.

45


• Lisä tään tu kea ra ken nus ten ener giakor jauk siin. (YM)

• Kor jausavus tuk sis sa ede tään asun to jen kor jaus- ja ener gia-avus tuk sia kos ke vanuu den lain poh jal ta te hok kuus pe ri aat teel la si ten, et tä ener giakat sel mus tai muusel vi tys on edel ly tyk se nä mah dol lis ten mui den toi men pi tei den avus ta mi sel le. (YM)


• Var mis te taan yh teis työs sä kiin teis tö- ja ra ken nusalan ja alan op pi lai tos ten kans satie do tuk sel li sin ja kou lu tuk sel li sen kei noin, et tä ra ken nus proses sin eri osa puo lil la(ark ki teh deil lä, suun nit te li joil la, ra ken ta jil la, ra ken nut ta jil la, pe rus kor jaa jil la jne.) on ajan ta sal la ole va tie tä mys ener gian sääs töön vai kut ta vis ta rat kai suis ta. (YM, KTM, OPM)

4.3 Vai ku tusar vi ot

4.3.1 Vai ku tuk set ener gian ku lu tuk seen

Toi men pi de-eh do tus ten vai ku tuk sia ener gian ku lu tuk seen on tar kas tel tu ai kai sem -man oh jel man se kä uu si en, nyt eh do tet ta vi en toi mi en yh teis vai ku tuk se na. Toi men -pi tei den vai ku tuk sia on ar vi oi tu se kä yk sit täis ten toi mi en osal ta et tä ko ko naisuu te na.Samal le sek to ril le koh dis tu vi en toi men pi tei den vai ku tuk set ovat osit tain pääl lek -käi siä. Tätä on py rit ty ot ta maan tar kas te lus sa huo mi oon, mut ta sen tark ka ar vi oin tiei ole ol lut mah dol lis ta. Arvi ois sa voi siis ol la jon kin ver ran pääl lek käisyyk siä.

Täs sä ar vios sa ei myös kään ole otet tu huo mi oon toi men pi tei den mah dol li sia vä lil -li siä ener gia vai ku tuk sia esi mer kik si ta loudel li sen ke hi tyk sen tai teol li suu den ra -ken teen muu tos ten kaut ta.

Ehdo tus ten ener gian sääs tö vai ku tuk sia on ar vi oi tu polt to ai nei den, kau ko läm mön ja säh kön ku lu tuk sen osal ta pää ku lu tus sek to reit tain. Tau lu kos sa 3 on esi tet ty yh teen -ve to se kä il mas to stra te gi an mu kais ten toi mi en (ESO 2000) et tä uu si en toi mi en(ESO 2002) alus ta vas ti ar vi oi duis ta ener gia vai ku tuk sis ta yh teen sä il mas to stra te gi -an ver tai lu vaih toeh toon, ns. BAU-ske naa ri oon ver rat tu na. Uudem man ver tai lus -kenaa ri on puut tues sa vai ku tusar vi oi ta las ket ta es sa on käy tet ty sa mo ja ole tuk sia jaläh tö tie to ja kuin vuo den 2000 oh jel man vai ku tus ten ar vi oin nis sa. Uusi en toi mi enosal ta ar vio on hy vin alus ta va, ei kä nii den ta loudel li seen oh jauk seen ja mää räyk -siin liit ty vi en toi men pi tei den, joi ta esi te tään sel vi tet tä vik si, vai ku tuk sia ole voi tutäs sä ai ka tau lus sa ar vi oi da. Ener giave ro jen vai ku tuk set on tau lu kos sa ar vi oi tu sa -moik si kuin il mas to stra te gias sa, ei kä ver tai lus kenaa ri on uu si mi sen yh teydes sä teh -tä viä mah dol li sia ener gi an hin ta ole tuk siin liit ty viä tar kis tuk sia kaan ole ol lut käy -tet tä vis sä. On myös muis tet ta va, et tä jo BAU-ske naa rios sa oli mu ka na ole tuk siamer kit tä väs tä ener gi an käy tön te hos tu mi ses ta.

Työ ryh män esit tä miin toi miin si säl ty vät pää o sin vuo den 2000 ener gian sääs tö oh -jel man ns. voi mak kaam mat toi met muu ten kuin ve ro tuk sen osal ta. Kor jaus ra ken ta -mi sen ALV-vä hen nys tä, ener gi ain ten sii vis ten yri tys ten ener giave ro jen pa lau tus -jär jes tel mää ja tek no lo giara hoi tuk sen li säys tä eh do tuk siin ei ole si säl ly tet ty ja ener -giatuen kin li säysesi tys on mal til li sem pi. Toi saal ta eh do tuk siin si säl tyy uu sia toi -men pi tei tä, ku ten mark kinaeh toi sen ra hoi tuk sen sel vit tä mi nen ja jat ko val mis te lunkoh tee na ole vat ener gian sääs tön yleis la ki ja ener giayh ti öi den pal ve lu vel voi te, joi ta ei ai kai sem man oh jel man voi mak kai siin toi miin si säl ty nyt. Lisäk si eh do te taan toi -meen pa non ja seu ran nan jän te vöit tä mis tä oh jel man tu lok sel li suu den var mis ta mi sek -si.

46

Lisää mäl lä voi mak kaat toi met vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel maan ar vi oi tiinvoi ta van sääs tää yh teen sä yli 4 TWh säh köä ja run saat 80 PJ polt to ai nei ta BAU- ske naa ri oon ver rat tu na vuon na 2010. Pääs tään kö nyt esi te tyl lä päi vi te tyl lä oh jel -mal la sa moi hin ener gian sääs töi hin vuon na 2010 riip puu se kä val mis tet ta vak si esi -te tyn ener giave ro tuk sen lin jauk sis ta, ener gi an hin nan mark kinaeh toi ses ta ke hit ty -mi ses tä se kä nyt sel vi tet tä väk si esi tet ty jen toi mi en voi mak kuu des ta, to teu tu mi ses ta ja ai ka tau lus ta.

Kaup pa- ja teol li suus mi nis te riös sä teh dyt vai ku tusar vi ot ovat siis hy vin alus ta via ja nii tä on tar peen tar kis taa il mas to stra te gi an toi meen pa non ja vai ku tus ten seu ran nanyh teydes sä. Täl löin voi daan tar kas tel la tar kem min myös ar vi oi tu jen vai ku tus ten jaase tet tu jen ta voit tei den yh den mu kai suut ta. Kun hal li tuk sen säh kön sääs tön te hos ta -mis ta voit teen saa vut ta mis ta myö hem min ar vi oi daan, on täs sä ar vi oi tu jen vai ku tus -ten li säk si otet ta va huo mi oon nyt sel vi tet tä vik si esi tet ty jen toi mi en vai ku tuk set se -kä mui den säh kön käyt töön liit ty vi en oh jaus toi mien ener gian sääs tö vai ku tus vuon -na 2010.

Tau luk ko 3. Toi men pi de-eh do tus ten ener gian sääs tö vai ku tusar vi ot 2010

Sektori Kulutus 1999 Kulutus 2010

BAU-seknaario

ESO 2000

säästövaikutus

ESO 2000 jaESO 2002säästövaikutusyhteensä

Sähkö

TWh

Poltto-aineetPJ

Sähkö

TWh

Poltto-aineetPJ

Sähkö

TWh

Poltto-aineetPJ

Sähkö

TWh

Poltto-aineetPJ

Rakennusten lämmitys 8,0 187 10,2 200 1,09 15,0 1,48 23,9

Asuminen 11,3 - 12,0 - 0,23 - 0,26 -

Palvelujen sähkö 12,0 - 13,8 - 0,35 - 0,52 -

Teollisuus 41,6 433 49,4 498 0,63 18,0 1,27 29,3

Liikenne 0,5 168 0,6 176 0,00 11,0 0,01 15,9

Muu 1,6 42 1,6 42 0,00 0,4 0,00 0,4

Häviöt 2,8 19 2,9 13 0,08 0,8 0,12 1,3

Yhteensä 77,8 849 90,5 928 2,38 46,0 3,66 70,8

Primäärienergia, PJ 1331 1511 63 95,6

Muun to ker roin: 1 TWh = 3,6 PJ

Tau lu kos sa 3 esi tet ty jen vai ku tusar vi oi den to teu tu mi nen edel lyt täi si jo aiem minpää tet ty jen ja uu si en toi men pi tei den to teu tu mis ta täy si mää räi ses ti. Käy tän nös sä to -teu tuk ses sa on mo nen lai sia epä var muuk sia, ra joit tei ta ja hi das tei ta. Sääs tö mah dol -li suuk si en ar vi oin nis sa saat taa ol la run saas ti kin op ti mis mia, var sin kin teol li suu densäh kön ja ra ken nus ten läm mi tyk sen osal ta. Kokonais vai ku tus ten voi daan kin, eri -

47

lai set te ki jät huo mi oon ot ta en, ar vi oi da aset tu van vä lil le, jon ka ala ra ja na on ny kyi -sen oh jel man (ESO 2000) ar vi oi dut vai ku tuk set ja ylä ra ja na päi vi te tyn oh jel man(ESO 2000 + ESO 2002) ar vi oi dut vai ku tuk set. Vai ku tusar vi oi ta voi daan tar kis taa, kun uu si ver tai lus kenaa rio on käy tet tä vis sä.

Uusi en toi men pi tei den ar vi oi tu enim mäis sääs tö vai ku tus pri mää riener gi an ko ko -nais ku lu tuk seen oli si noin 50 prosenttia suu rem pi kuin il mas to stra te gi aan si säl ty -vän vuo den 2000 sääs tö oh jel man ar vi oi tu vai ku tus. Suu rim mat uu sil la toi mil la saa -vu tet ta vat li säsääs tö vai ku tuk set, esi mer kik si säh kön osal ta yli puo let, syn tyisi vätar vi oi den mu kaan ener gian sääs tösopi mus jär jes tel män toi meen pa non te hos ta mi -sel la ja sii hen lii tet tä vil lä mah dol li sil la sank ti oil la ja uu sil la kan nus ti mil la. Mui tavai ku tuk sil taan mer kit tä viä uu sia toi mia oli si vat li sään ty neet avus tuk set ra ken nus -ten ener giata loudel li siin kor jauk siin, yri tyk sil le ja yh teisöil le ener giakat sel muk siin ja sääs töin ves toin tei hin se kä uu det laa joi hin kor jaus ra ken ta mishank kei siin koh dis -tu vat ener giata loudel li set ra ken ta mis mää räyk set.

4.3.2 Ympä ris tö vai ku tuk set

Ener gian sääs tö vai ku tus ten pe rus teel la voi daan alus ta vas ti ar vi oi da toi men pi tei denvai ku tuk sia kas vi huonekaasupääs töi hin. Jos ole te taan, et tä kaik ki ener gian sääs tö -toi men pi teil lä sääs tet tä vä säh kö oli si tuo tet tu hii li lauh teel la, polt to ainesääs tö koh -dis tui si ra ken nus ten läm mi tyk ses sä käy tet tä viin polt to ai nei siin ta sai ses ti, teol li suu -des sa tur pee seen, ras kaa seen polt to öl jyyn ja kaa suun se kä lii ken tees sä ben siiniin,ar vi oi daan vai ku tuk sek si kas vi huonekaasupääs töi hin yli 6 mil joo naa ton nia hii li -diok si dik si las ket tu na. Jos säh kön sääs tön ole te taan ta pah tu van ta sai ses ti ky sei sensek to rin han kin ta läh teis tä ja polt to ainesääs tö ku ten edel lä, ar vi oi daan kas vi -huonekaasupääs tö jen vä henemäk si noin 4 mil joo naa ton nia.

Ener gian sääs tö toi men pi tei den vai ku tus mui hin ym pä ris tön kan nal ta hai tal li siinpääs töi hin ar vi oi tiin il mas to stra te gi an ener gian sääs tö oh jel man ym pä ris tö vai ku -tuk sia ar vi oi ta es sa vä häi sik si. Vaik ka esi mer kik si hap pa moit ta vat pääs töt vä hene -vät sel väs ti ener gi an sääs tön seu rauk se na, pääs tö vä hen nys ten mer ki tys hap pa moi -tu mis ke hi tyk sen kan nal ta jää var sin pie nek si. Nyt esi tet tä vät uu det toi men pi teet ei -vät näyt täi si muut ta van olen nai ses ti näi tä vai ku tuk sia.

4.3.3 Taloudel li set vai ku tuk set

Ener giate hok kuu den kus tan nus te ho kas pa ran ta mi nen vai kut taa myön tei ses ti kan -sain vä li seen kil pai lu ky kyyn. Ener giakus tan nuk set ja ener giata lou den ym pä ris tö -

48

vai ku tuk set ovat eräi tä kil pai lun osa te ki jöi tä. Ener gi an sääs töl lä on myön tei siäkan san ta loudel li sia, yk si tyis ta loudel li sia ja työl li syyt tä li sää viä vai ku tuk sia, mi kä li to teutet ta vat toi met ovat riit tä vän kan nat ta via. Ener giapo liit ti sil la toi men pi teil lävoi daan saa vut taa myön tei siä ko ko nais vai ku tuk sia, kos ka yk si tyis ta loudel li setkan nat ta vuus vaa ti muk set ei vät ai na joh da kaik ki en kan san ta loudel li ses ti kan nat ta -vi en toi mi en to teu tu mi seen.

Ilmas to stra te gi an mu kai set ener giave ro jen ko ro tuk set li sää vät osal taan ku lut ta ji enener gialas kua. Ener gian sääs tö toi met, joi ta ener giave rot myös ak ti voi vat puo les -taan vä hen tä vät ku lut ta jan ener gian ku lu tus ta ja si ten pie nen tä vät ener gialas kua.Net to vai ku tus vaih te lee sen mu kaan, mi ten oh jel man to teu tus ete nee ja mi ten yk sit -täi set ku lut ta jat pys ty vät hyö dyn tä mään ener gian sääs tö toi mia.

Tämän työn yh teydes sä ei ole ai ka tau lusyis tä voi tu teh dä eril lis tä työl li syys vai -ku tus ten laa jem paa sel vi tys tä. Ener gian sääs tö oh jel man toi men pi teil lä on vä lit tö -miä ja vä lil li siä työl li syys vai ku tuk sia. Välit tö mät vai ku tuk set ai heu tu vat suo raanin ves toin tien ja mui den sääs tö toi men pi tei den vaa ti mas ta työ panok ses ta. Välil li -set vai ku tuk set ovat mo ni ta hoi sia vuo ro vai ku tuk sia kan san ta loudes sa. Sääs tö toi -men pi teet voi vat vai kut taa ku lut ta ji en käy tet tä vis sä ole viin tu loi hin, teol li suu denhin ta kil pai lu ky kyyn, tuo tan toelä män ra ken tee seen, vaih to tasee seen ja in flaa ti oonse kä näi den kaut ta työl li syy teen. Ener gian sääs tö oh jel mi en vä lil li sis tä vai ku tuk sis -ta yk si kes kei nen on sääs tet ty jen ener giakus tan nus ten käyt tö mui hin hyö dyk kei -siin.

4.3.4 Val ti on ra hoi tus

Ener gian sääs tö tek no lo gian tut ki muk sen ja tuo te ke hi tyk sen pää ra hoit ta ja on Tekes. Uuden ener giatek nii kan kau pal lis ta mis ta ja ener gia kat sel muk sia tue taan kaup pa-ja teol li suus mi nis te ri ön ener giatuen avul la. Ener gian sääs tön neu von taa ja tie do tus -ta, ku ten pää osa Moti van toi min ta menois ta, ra hoi te taan kaup pa- ja teol li suus mi nis -te ri ön ener gia tie do tuk sen mää rä ra hois ta. Muu ta mal la muul la kin mi nis te ri öil lä ontiet ty jä mää rä ra ho ja, jois ta ener gian sääs tö tie do tus ta voi daan ra hoit taa. Lisäk si ym -pä ris tö mi nis te ri ön kor jausavus tuk sia ja työ mi nis te ri ön työl li syys mää rä ra ho jasuun na taan ra ken nus ten ener gian sääs töä pai not ta vaan kor jaus toi min taan. Lii ken -ne- ja vies tin tä mi nis te ri ön hal lin nonalan mää rä ra ho jen käy tös sä ener gian ku lu tuk -seen vai kut taa epä suo ras ti se, mi ten pa nos te taan eten kin jouk ko lii ken ne jär jes tel -mi en ke hit tä mi seen. Tau lu kos sa 4 on esi tet ty ener gian sääs töön koh dis tu va val ti onra hoi tus vuon na 2001 ja ar vio kes ki mää räi ses tä vuo tui ses ta ra hoi tus tar pees ta vuo -teen 2010 saak ka.

49

Tau luk ko 4. Val tion ta loudel lis ten pa nos tus ten tar ve

Rahoitusmuoto 2001 2003–2010keskimäärin

2003–2010keskimäärin

Milj. euroaESO 2000Milj. euroa/a

ESO 2002Milj. euroa/a

Energiankäytön ja -säästön teknologiarahoitus 25,0 35,0 35

Uuden teknologian kaupallistaminen 1,4 1,7 4

Energiakatselmus- ja säästösopimustuki 2,5 8,4 10

Rakennusten energiakorjausavustukset* 5,0 10,1 25

Informaatiotoiminta 1,8 2,2 3

Yhteensä 35,7 57,4 77

* Sisäl tää myös uu siu tu vi en ener gialäh tei den edis tä misoh jel man uu si mi seen liit ty vät ra hoi tus tar peet.

Val tion ta loudel lis ten pa nos tus ten tar ve kas vai si työ ryh män eh dot ta mi en uu si entoi men pi tei den vuok si sel väs ti ver ran vuo den 2000 ener gian sääs tö oh jel man ns. pe -rus toi men pi tei den ra hoi tus tar pee seen ver rat tu na. Kes ki mää rin val ti on ra hoi tus tatar vit tai siin lä hes 80 mil joo naa eu roa vuo sit tain eli noin 20 mil joo naa eu roa ai kai -sem man oh jel man ta soa enem män. Ener gian käy tön ja -sääs tön tut ki muk sen ja tuo -te ke hi tyk sen ra hoi tus tar peen ar vi oi daan py sy vän sa mal la ta sol la kuin il mas to stra -te gias sa ar vi oi tiin. Uuden ener giatek no lo gian kau pal lis ta mi nen on edel leen mer -kit tä vä kei no, kun py ri tään edis tä mään ener gia te hok kuut ta ja saa maan uu si, ener gi -aa sääs tä vä tek no lo gia käyt töön. Val ti on ra hoi tus ta tar vi taan ai kai sem min ar vi oi tua enem män, jot ta uu den tek nii kan mark kinoil le tu loa voi daan vauh dit taa ase tet tu jenta voit tei den saa vut ta mi sek si. Lähi vuosi na odo te taan myös sääs tösopi muk siin liit -ty vi en ener gian sääs töin ves toin tien mää rän kas va van edel leen, jol loin myös nii hinmyön net tä vän tuen tar ve kas vaa. Raken nus ten ener giakor jaus ten ra hoi tus on jo nytkas va mas sa voi mak kaas ti ja ra hoi tus tar ve näyt tää kas va van edel leen. Päi vi te tys säoh jel mas sa esi te tyt neu von taan, kou lu tuk seen ja mo ti voin tiin liit ty vät toi met edel -lyt tä vät in for maa tio toi min taan osoi tet ta vi en mää rä ra ho jen li sää mis tä vie lä ny kyi -ses tä ta sos ta. Raken nus ten kor jausavus tuk si en osal ta mää rä ra ha esi tyk siin si säl ty -vät myös uu siu tu vi en ener gialäh tei den edis tä mi seen liit ty vät toi men pi teet.

Ehdo te tun oh jel man ta voit tei den saa vut ta mi nen riip puu ra hoi tuk sen to teu tu mi ses -ta. Lisä panos tus tu li si aloit taa vä lit tö mäs ti, jot ta ener gia vai ku tuk sia saa tai siin syn -ty mään vuo teen 2010 men nes sä. Mää rä ra ha tar peet kä si tel lään ja rat kais taan vuo -sit tain val ti on ta lous ar vi on ja me no ke hys ten nor maa lin val mis te lun yh teydes sä.

50

5 Toi meen pa no ja seu ran ta

Ener gian sääs tö toi men pi tei den to teut ta mi nen ja seu ran ta on osa kan sal li sen il mas -to stra te gi an toi meen pa noa ja seu ran taa. Ohjel ma on luon teel taan ne li vuo ti nen jakaik ki toi men pi teet on tar koi tus to teut taa oh jel ma kau del la. Uudet toi men pi de-eh -do tuk set on osoi tet tu tie tyil le hal lin nonaloil le. Kukin vas taa vas tuul laan ole van toi -men pi teen to teu tuk ses ta, sen seu ran nas ta ja tie to jen toi mit ta mi ses ta. Kun kin yk sit -täi sen toi men pi teen osal ta to teu tuk sen aloit ta mi sen yh teydes sä oli si mää ri tel tä väta ho, jo ka seu ran nas ta ja tie to jen toi mit ta mi ses ta on käy tän nös sä vas tuus sa ja mil täosin tie to jen tuot ta mi nen edel lyt tää si tä var ten rää tä löi ty jä tie don ke ruu menetel miä.

Ilmas to stra te gi an to teu tu mi nen ja tu lok sel li suu den seu ran ta vaa tii se kä ra hoi tus -panos tus ta et tä hen ki lö resurs se ja. Val tio neu vos to huo leh tii sii tä, et tä stra te gia työ -hön osal lis tu vil la mi nis te ri öil lä ja asian tun ti ja lai tok sil la on tä hän tar vit ta vat riit tä -vät voi ma va rat.

Mah dol li sel la EU:n pääs tö kaupal la tu lee ole maan vai ku tuk sia myös mo neen täs säoh jel mas sa esi tet tyyn toi men pi tee seen, sik si ener gian sääs tö toi men pi tei tä tu li si tar -kas tel la uu des taan lä hi vuosi na EU:n pääs tö kaupan kan sal li sen käyt töönoton yh -teydes sä.

51

Uusia toi men pi tei tä:

• Ener gian sääs tö oh jel man toi meen pa noa ja tu lok si en seu ran taa var ten ni me tään

seu ran ta ryh mä, jo hon kut su taan kes kei set toi meen panota hot ja tar vit ta vat asian -

tun ti jat. Seu ran nas sa kiin ni te tään eri tyi ses ti huo miota to teu tuk sen ai ka tau lui hin,

tu los ten seu ran taja ra por toin ti menet te lyi hin ja ener gian sääs tö oh jel man vai kut ta -

vuu den ar vi oin tiin ase tet tui hin ta voit tei siin ver rat tu na. Seu ra taan oh jel man vä li- ja

ko ko nais ta voit tei den to teu tu mis ta ja jul kais taan seu ran nas ta saa ta vat tie dot osa -

na il mas to stra te gi an seu ran taa. (KTM)

• Ohjel man toi meen pa non yh teydes sä mää ri tel lään ener gian ku lu tuk sen kan nal ta

kes keis ten lai te ryh mi en tar kem mat ener gian sääs tö ta voit teet ja ke hi te tään jär jes -

tel mä ta voit tei den seu raa mi sek si se kä käyn nis te tään pal ve lui den ja ko ti ta louk si en

säh kön ku lu tuk sen ja sen kas vun laa jem pi sel vi tys. (KTM, Tilas to kes kus)

• Ohjel man to teu tu mi sen seu raa va laa ja ar vi oin ti teh dään vii meis tään vuon na 2006.

Toi men pi tei tä tar kas tel laan kui ten kin jo mah dol li sen EU:n pääs tö kaup pa jär jes tel -

män kan sal li sen käyt töönoton yh teydes sä. (KTM)

Lii te

Ener gian sääs tö oh jel man päi vit tä mi nen

Eriä vä mie li pi de

Eriä vä mie li pi de kos kee eten kin oh jel man toi men pi tei den suh det ta oh jel man ta -voit tei siin ja läh tö koh ta na ole viin val tio neu vos ton ja edus kun nan lau su miin. Lisäk -si oh jel mas sa esi tet ty jä vai ku tusar vi oi ta ei voi pi tää pe rus tel tui na suh tees sa oh jel -mas sa esi tet tyi hin toi men pi tei siin.

Ener gian sääs tö oh jel man päi vit tä mi sen läh tö koh ta na ovat val tio neu vos ton ja edus -kun nan il mas to stra te gi an ja ydin voi ma pää tök sen yh teydes sä an ta mat lau su mat.Näis sä lau su mis sa edel ly te tään, et tä hal li tus muun muas sa no peut taa tiu kan ener -gian sääs tö oh jel man to teut ta mis ta ja ke hit tää ener giave ro tus ta. Lisäk si val tio neu -vos to si tou tuu käyt tä mään nii tä lain sää dän nöl li siä ja ta loudel li sia oh jaus kei no ja,jot ka ovat tar peen säh kön ku lu tuk sen kas vun pi tä mi sek si sa mal la ta sol la kuin il -mas to stra te gi an KIO 1 -vaih toeh dos sa, jo hon li säydin voi man ra ken ta mi nen ei kuu -lu. Ilmas to stra te gi an ydin voi ma vaih toeh dos sa säh kön ku lu tuk sen kas vu joh taa noin 2 TWh suu rem paan ku lu tuk seen vuon na 2010.

Päi vi te tyn ener gian sääs tö oh jel man toi men pi teet edis tä vät ener gian sääs töä mo nil latär keil lä alu eil la. Esi mer kik si ener giatu ki mää rä ra ho jen li sää mi nen ja ener gian sääs -tösopi mus tenja kat sel mus ten ke hit tä mi nen ovat toi men pi tei tä, joi den to teut ta mi -nen on aloi tet ta va vä lit tö mäs ti.

Ohjel man toi men pi teet ei vät kui ten kaan ole riit tä viä, ei vät kä ne muo dos ta sel lais tako ko naisuut ta, jol la val tio neu vos ton ja edus kun nan lau su mat voi tai siin to teut taa.Jot kut il mas to stra te gi an toi men pi teet jä te tään oh jel mas sa edel leen vail le sel ke ääto teut ta mis suun ni tel maa. Eri tyi ses ti säh kö läm mit teis ten ra ken nus ten ener gian ku -lu tuk sen kas vun tait ta mi seen liit ty vi en il mas to stra te gi an toi men pi tei den to teut ta -mi nen jo pa ky seen alais te taan päi vi te tys sä oh jel mas sa. Edel ly tys ten sel vit tä mi sensi jaan oh jel man oli si tul lut aset taa sel ke ät ta voit teet il mas to stra te gi an mu kai sel lesäh kö läm mi tys ta lo jen ra ken nus mää räys ten ki ris tä mi sel le. Sama ten lii ken teen oh -jaus kei no jen ke hit tä mi ses tä to de taan vain, et tä sel vi tys työ tä jat ke taan, vaik ka ve ro -tus ta esi te tään ke hi tet tä väk si jo il mas to stra te gias sa.

Myös suu rin osa edus kun nan lau su mis saan edel lyt tä mis tä toi mis ta jää päi vi te tys säoh jel mas sa sel vit tä mi sen as teel le. Esi mer kik si eh do tuk sen laa ti mi nen ener giave ro -tuk sen ke hit tä mi ses tä jää oh jel mas sa lii an avoi mek si.

Lisäk si ra ken nus mää räyk siin ja yh dys kun ta ra ken teen ke hi tyk seen liit ty vät toi men -pi teet ovat puut teel li sia. Ohjel man oli si pi tä nyt pys tyä esit tä mään ai ka tau lu vai heit -

52

tai sel le siir ty mi sel le ma ta la ener giata loi hin uu dis ra ken ta mi ses sa ja esit tää ra ken ta -mis mää räys ten ki ris tä mis tä kai ken ko koi sis sa kor jaus ra ken ta mishank keis sa. Myösen sim mäis tä ker taa oh jel maan mu kaan ote tun säh kön ja läm mön yh teis tuotan nontu ke mi nen esi mer kik si ve ro po liit ti sin kei noin ei uu sis sa toi men pi teis sä tu le juu rilain kaan esil le.

Jot ta oh jel mal la voi tai siin saa vut taa sil le ase te tut ta voit teet, tu lee nyt esi tet ty jen toi -men pi tei den täy si mää räi sen to teut ta mi sen li säk si ke hit tää eri tyi ses ti lii ken teenener gian ku lu tuk sen, ra ken nus ten läm mi tyk sen, teol li suu den säh kön ku lu tuk sen jayh dys kun ta ra ken teen te ho kas ta lain sää dän nöl lis tä ja ta loudel lis ta oh jaus ta oh jel -mas sa esi tet tyä voi mak kaam min. Tätä oh jaus ta kos ke vat toi men pi teet jää vät päi vi -te tys sä oh jel mas sa li säsel vi tys ten ta sol le ja ovat nyt il moi tet tu jen vai ku tusar vi oi -den ul ko puo lel la. Työ ryh män ener gian sääs tön yleis la kia kos ke van val mis te lun ta -voit tee na tu lee kin ol la oh jaus kei no jen ke hit tä mi nen ta voit tei den mu kais ten sääs tö -vai ku tus ten ai kaan saa mi sek si edel lä mai ni tuil le sek to reil le. Jo pel käs tään val tio -neu vos ton lau su man to teut ta mi nen il mas to stra te gi an las kel mil la mer kit si si, et täener gian sääs tö oh jel man ko ko nais vai ku tus ten tu li si ol la vuo den 2000 ener gian -sääs tö oh jel man voi mak kaam pi en toi mi en ta sol la eli noin 4,4 TWh.

Päi vi te tyn oh jel man vai ku tusar vi ot jää vät 3,66 TWh. Toi men pi tei den puut teel li -suu den ta kia näi den kin vai ku tus ten to teu tu mi nen jää epä var mak si ja ase tet tu jen ta -voit tei den saa vut ta mi nen on to den nä köi ses ti mah do ton ta. Ohjel mas sa jo pa to de -taan, et tä kah den ta voit tei den saa vut ta mi sen kan nal ta kes kei sen sek to rin eli säh kö -läm mi tyk sen ja teol li suu den säh kön ku lu tuk sen osal ta oh jel mas sa ar vi oi dut vai ku -tuk set ovat lii an op ti mis ti sia. Ohjel mas sa ei kui ten kaan esi te tä ta paa, jol la ta voit tei -den saa vut ta mi nen tur va taan, mi kä li näil le sek to reil le esi tet ty jen toi men pi tei denavul la ei saa da ai kaan en na koi tu ja vai ku tuk sia.

Esi tet ty jä vai ku tusar vi oi ta ei myös kään voi da pi tää pe ru tel tui na, kos ka nii hin liit ty -viä taus ta las kel mia ei mis sään vai hees sa ole esi tet ty työ ryh mäl le. Lisäk si vai ku -tusar vi ot ovat mer kit tä väs ti muut tu neet ryh män työn ai ka na il man, et tä toi men pi -de lis tauk ses sa oli si ta pah tu nut muu tok sia. On sel vää, et tä ryh mäl le ase tet tu lii an ki -reä ai ka tau lu on es tä nyt riit tä vi en taus ta las kel mi en te ke mi sen. Jot ta ener gian sääs -tön yleis la kia ja yh ti öi den pal ve lu vel voi tet ta kos ke vat sää döseh do tuk set poh jau tu -vat pe rus tel luil le ar vi oil le eri toi men pi tei den ja oh jaus kei no jen ener gian sääs tö vai -ku tuk sis ta, on riit tä vät taus tasel vi tyk set teh tä vä vie lä työ ryh män jat ko työs ken te lynai ka na. Vain si ten voi daan luo da edus kun nan ja val tio neu vos ton lau su mi en mu kai -nen ener gian sääs tö oh jel ma, jol la it se oh jel man ja il mas to stra te gi an aset ta miin ta -voit tei siin pääs tään.

Hel sin gis sä 13.12.2002

Tuu li Kas ki nen

53

Publikationsseriens namn och kod Besöksadress

Postadress Arbetsgrupps- och kommissionsrapporter Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS

PB 32 00023 STATSRÅDET

Telefon (09) 16001 Telefax (09) 1606 3666 4/2003

Publiceringstid Februari 2003

Uppdragsgivare Handels- och industriministeriet

Författare Arbetsgruppen för energisparandet Ordförande Erkki Eskola Sekreterare Veera Pedersen Pentti Puhakka

Organets tillsättningsdatum 5.9.2002

Titel Energisparprogrammet 2003–2006. Arbetsgruppens förslag.

Referat Uppdateringen av energisparprogrammet sammanhänger med behovet att ännu mera än hittills effektivera åt-gärderna för att främja energisparandet. Detta behov påtalades i riksdagen i samband med behandlingen av den na-tionella klimatstrategin och kärnkraftsavgörandet. Den arbetsgrupp som har berett uppdateringen har rett ut hur det tidigare energisparprogrammet har genomförts och vilka effekter det har haft och strävat efter att hitta nya åtgärder och metoder för att effektivera åtgärderna i det tidigare programmet. Centrala styrmetoder i det uppdaterade programmet är utvecklande av ny teknologi, ekonomiska styrmedel, energisparavtal, författningar och föreskrifter samt information och utbildning. I programmet anförs att anslagen för energistöd till företag och sammanslutningar skall utökas och att nya former för finansieringen av energisparande investeringar skall redas ut. Likaså föreslås det att det stöd som beviljas som reparationsstöd till byggnader skall utökas. Också på informerandet om hur man kan spara energi behövs en större satsning. För utveckling av teknologin förutsätts att Tekes finansiering som inriktas på energisparande åtminstone bibehålls på den nivå den hade år 1999. För genomförande av de föreslagna åtgärderna krävs statlig finansiering på i genomsnitt ca 80 miljoner euro per år. Vidare föreslås det att systemet med energisparavtal skall breddas och utvecklas. Avtalen kunde i högre grad än tidigare täcka också processerna för forskning och produktutveckling samt de processer som gäller anskaffning av tjänster och produkter. Det föreslås att också möjligheten att ställa bindande mål och sanktioner skall redas ut. Energiskatten föreslås fortsättningsvis bli utvecklad i en riktning som främjar energisparande och kraftvärme, med beaktande av verkningarna av direktivet om utsläppshandel, som är under beredning. Det föreslås att nya utred-nings- och utvecklingsprojekt skall inledas för att energi skall kunna sparas i trafiken samt för att samhällsuppbygg-naden skall kunna styras i en riktning som gör den energieffektivare. Också möjligheten att skärpa byggnadsbe-stämmelserna från nuvarande föreslås bli utredd. För utvecklande av informerandet om hur man kan spara energi föreslås det att en kommunikationsplan skall utarbetas för programperioden. Det program som arbetsgruppen föreslår bedöms minska koldioxidutsläppen med 4–6 miljoner ton från basscena-riot år 2010 beroende på ersättande bränslen. Genom programmet bedöms det att en inbesparingseffekt på ca 4–6 procent av primärenergin kan uppnås år 2010 jämfört med situationen utan nya åtgärder. För verkställande och uppföljning av programmet föreslås det att en uppföljningsgrupp skall tillsättas. De uppgifter som erhålls genom uppföljningen skall offentliggöras som en del av uppföljningen av klimatstrategin. Det föreslås att åtgärderna skall granskas på nytt i samband med det nationella ibruktagandet av EU:s system för utsläppshandel. Kontaktperson vid HIM: Energiavdelningen/Pentti Puhakka, tfn (09) 1606 4813 Nyckelord energisparande, klimatförändring, arbetsgrupp, program

ISSN 1236-1852

ISBN 951-739-717-8

Sidoantal 53

Språk Finska

Pris 13 €

Utgivare Handels- och industriministeriet

Förläggare Edita Publishing Ab

Series title and number of the publication Aleksanterinkatu 4

P.O. Box 32 Tel. +358 9 16001 Ad hoc committee reports FIN-00170 Helsinki FINLAND

FIN-00023 GOVERNMENT Helsinki FINLAND

Telefax +358 9 1606 3666 4/2003

Date February 2003

Commissioned by Ministry of Trade and Industry

Authors Working Group on Energy Efficiency Chairman Erkki Eskola Secretary Veera Pedersen Pentti Puhakka

Date of appointment 5.9.2002

Title Action Plan for Energy Efficiency 2003–2006. A Working Group Proposal.

Abstract The updating of the Action Plan for Energy Efficiency is closely related to the need to further intensify measures for promoting energy conservation that was highlighted in the debate in Parliament on the National Climate Strategy and building of a new nuclear power plant. The Working Group with responsibility for the preparation of the updating has made an assessment of the implementation and impact of the previous Action Plan for Energy Efficiency and sought to come up with new measures and ways of increasing the effect of the actions in the previous action plan. The main instruments presented in the updated action plan are developing new technologies, economic instruments, energy conservation agreements, laws and regulations and information and training. The action plan comprises proposals for increasing the budget for energy subsidies for companies and bodies and finding new formulas for the funding of energy saving investments. Further, the aid for the renovation of buildings is proposed to be enhanced. More effort is also needed as concerns disseminating information on energy saving. The development of new technologies requires that the funding from the National Technology Agency (Tekes) for energy efficiency is kept at least at the level of 1999. An implementation of the measures proposed would require a contribution from the state amounting to about € 80 million per year. The system of Energy Conservation Agreements is proposed to be further extended and developed. The agreements could to a larger extent than before cover research and product development processes and processes for purchasing of goods and services. The Working Group proposes further examination of the possibility of imposing binding targets and applying sanctions. Energy taxation is proposed to be developed further in order to promote energy saving and co-generation with the impact of the future Directive on emission allowance trading in mind. New research and development projects are proposed to be launched in order to promote energy saving in transport and energy efficiency in the community structure. The Working Group also proposes considering the possibility of further strengthening building regulations. For the improvement of the information on energy saving, the Working Group proposes drawing up of a communication plan for the action plan period. The action plan proposed by the Working Group is estimated to save Finland the emission of some 4–6 million tonnes of CO2, depending on the fuel to be replaced, in comparison with the basic scenario for 2010. The action plan is estimated to result in a 4–6 percent reduction in the consumption of primary sources of energy in 2010 compared with a situation where no new actions were taken. The Working Group proposes setting up of a monitoring group for the implementation and monitoring of the impact of the action plan. The data obtained from monitoring will be published in connection with the monitoring of the implementation of the climate strategy. The Working Group considers that the measures proposed should be subjected to a new evaluation in connection with the national introduction of the EU scheme for emission allowance trading. MTI contact person: Energy Department/Pentti Puhakka, tel. +358 9 1606 4813 Key words energy saving, climate change, working group, action plan

ISSN 1236-1852

ISBN 951-739-717-8

Pages 53

Language Finnish

Price 13 €

Published by Ministry of Trade and Industry

Sold by Edita Publishing Ltd

työ ryh m än eh do tus -...

Documents