3 •20117.10 . 2011

Teemana yhteistyö Teemana yhteistyö koulujen kanssa, koulujen kanssa,

s. s. 2-162-16

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Metsä puhuu on uusi tapa viestiä

Otetaan esimerkki: Kuinka monella tänä päivä-nä on suora linkki maatalouteen ja ruoan tuo-

tantoon? Meidän metsäsektorilla onkin varaudutta-va siihen, että metsästä saattaa muodostua monille nykyistä vieraampi, jopa uhkaava, paikka.

Mielikuvat merkitsevät entistä enemmän. Yk-sittäinen ihminen voi sekunnissa viestittää ym-päri maailmaa myönteisen tai kielteisen viestin metsäasioista. Meidän metsäalan ihmisten yhtei-nen etu on, että alaan liittyvät viestit olisivat mah-dollisimman usein myönteisiä ja vähintäänkin to-tuudenmukaisia.

Metsäsektorin yhteinen Metsä puhuu -hanke on äärettömän tärkeä ja tekee ennalta ehkäisevää työtä metsäalan tulevaisuuden hyväksi. Ja se tu-levaisuus ei ole enää kaukana. Hankkeen kautta voimme päästä keskusteluun tämän päivän nuor-ten – tulevien aikuisten, kuluttajien, päättäjien – kanssa metsäasioista ja orastavasta uudesta aallos-ta, jossa uusiutuvilla luonnonvaroilla ja puulla tu-lee olemaan ennenäkemätön ja vahva rooli.

Paljon uusia, yllättäviä ja mukavia asioita tulee tapahtumaan. Uusiutuvat luonnonvarat nousevat maailmassa aivan uuteen merkitykseen ja vauhti voi olla meille yllättävän nopeaa…

Metsäalan houkuttelevuus nuorten ihmisten silmissä ja mielissä on meidän kaikkien haaste. Se vaatii läsnäoloa, hyvää tiedonkulkua ja vuoro-vaikutusta nuorten kanssa. Ei olekaan mikään yl-lätys, että sektorin yhteisen viestinnän keskeiseksi painopistealueeksi on valittu kouluyhteydet; kes-kustelut metsien ja puun mahdollisuuksista niin koululaisten kuin opettajienkin kanssa. Tässä haas-teessa voi jokainen meistä olla mukana. Koulu-yhteistyö on meidän kaikkien vastuulla.

Kilpailu motivoituneista opiskelijoista on jo nyt kovaa ja tulee entisestään kiristymään. Metsä-sektorin pitää olla esillä ja aktiivinen siellä missä nuoret ovat – kouluissa – laajalti ja ympäri Suomen. Tämä onnistuu vain, mikäli me kaikki, työnantajis-ta metsäsektorin kaikkiin eri toimijoihin, olemme valmiita sitoutumaan haasteeseen. Meidän omista nuoristammehan tässä on kysymys.

Kouluyhteyksillä ja metsäkeskustelulla nuor-ten kanssa voi olla monta tavoitetta. Tärkeintä

Se, mitä yhteiskunta ajattelee ja miten se asennoituu metsäsektoriin, on tärkeä perusta koko alalle ja sen elinkeinoille. On entistä tärkeämpää, että suomalaisilla säilyy tietoisuus metsän mahdollisuuksista ja merkityksestä maallemme.

on kuitenkin herättää kiinnostus ja uteliaisuus, tavalla tai toisella. Uteliaisuus saa nuorenkin et-simään lisää tietoa.

Tarinat kantavat tänä päivänä. Miten me pys-tymme kertomaan hyvän tarinan alastamme, kun metsäala on voimakkaassa murros- ja muutos-vaiheessa? Viisas nuori hakeutuu metsäalalle ja pääsee mukaan uuden vihreän talouden rakenta-miseen. Perusteluna alan valinnalle jo tämä tosi-asia on merkittävä.

Eikä kaikkien tietenkään tarvitse hakeutua alalle töihin. Metsästä riittää muuhunkin: metsä-luonnossa on hyvä kuntoilla, bongailla lintuja, hakea elämään jännitystä tai vaikka metsästää. Vaihto ehtoja riittää.

On kapea-alaista ajatella, että Metsä puhuu -hanke on kampanja. Paremminkin se on avaus metsäsektorin uudelle tavalle viestiä, markkinoi-da ja olla avoimessa vuorovaikutuksessa ihmis-ten kanssa. Se vaatii meidän kaikkien yhteistä tahtotilaa, mutta uskon, että olemme kaikki sii-hen valmiita.

Asetetaan yhteinen tavoite. Otetaan nuoret mukaan! Heistäkin on innostavaa huomata, että olemme juuri nyt mukana jossakin hyvin merkit-tävässä, tulevaisuuteen suuntaavassa tapahtuma-ketjussa, jonka vaikutukset tulevat ulottumaan ar-vaamattoman laajalle.

Sitä kutsutaan biotalouden tai vihreän talou-den esiinmarssiksi.

HÅKAN NYSTRAND

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.

KU

VA

AJ

A:

PIR

JO

KO

RH

ON

EN

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Oppilaiden vastaukset ennen tapahtumaa ja sen jälkeen.

LE

HT

IKU

US

I3 • 2011

Tapahtumassa koululuokat kiertävät opastetun reitin, jonka varrella tulevat tutuiksi talous-

metsän eri vaiheet taimikosta uudistus kypsään ja aukeaan metsään, monimuotoisuusasiat, puu-lajit, puusta saatavat tuotteet, jokamiehenoikeu-det ja riistanhoito.

Jokaisella kohteella on asiantuntijoita esiinty-mässä ja teettämässä harjoituksia.

Tapahtumaan mahtuu 10 koululuokkaa päi-vässä, 1000 oppilasta neljässä päivässä. Alusta as-ti mukana olleet rastivastaavat ovat kohdanneet vuosien varrella jo 400 ryhmää ja 10 000 kou-lulaista.

Uudenmaan ympäristökeskus palkitsi tapah-tuman ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä vuonna 2009.

Opettajien palaute on ollut kiittävää: ”Koim-me tapahtumassa sellaisia asioita, joita emme voi kouluoloissa itse järjestää (esimerkiksi moto). Mahtava tapahtuma – konsepti on hyvä! Toivot-tavasti se saa jatkua!”

Kokemuksia selvitetty kyselyllä Vuonna 2010 tutkittiin verkkopohjaisella kyselyllä, miten kou-lulaiset kokevat metsäkierroksen ja mitä heille jää siitä mieleen.

Helsinkiläiset oppilaat vastasivat samoihin kysymyksiin ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen.

Ennen tapahtumaa kysymyksiin vastasi 351 ja tapahtuman jälkeen 216 oppilasta. Tulosten perus-teella he oppivat asioita varsin kiitettävästi.

Istutusalue muuttui luonnoksi Kyselyn alus-sa esitettiin maisemakuvia, joista kysyttiin, ovat-ko ne oppilaan mielestä luontoa vai eivät. Suu-rin ero ennen ja jälkeen tapahtumaa annetuissa vastauksissa syntyi kuvassa, jossa metsuri istuttaa taimia hakkuuaukealla.

Ennen tapahtumaa vain 29 prosenttia oppi-laista vastasi, että kuvassa oli luontoa, kun tapah-tuman jälkeen sitä mieltä oli jo 53 prosenttia.

Vastausten välissä oppilaat itse olivat päässeet istuttamaan taimia samanlaiselle aukealle saman-laisella pottiputkella.

Osaamisen lisääntyminen palkitsee Seuraa-vaksi oppilaille esitettiin metsiin ja metsätalouteen liittyviä väittämiä. Väittämät koskivat asioita, jotka tulevat metsätapahtuman eri rasteilla esille.

Pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikko järjestettiin Talousmetsän kierto -teemalla jo kymmenennen kerran.

Metsäviikko lisää lasten metsäosaamista

On palkitsevaa huomata, että ainakin metsä-viikolla mukana olleet lapset tietävät, että Suomen metsien puut kasvavat enemmän kuin niitä käytetään.

He myös ymmärtävät talousmetsien merkityk-sen jokamiehenoikeuksien kannalta.

Tapahtuman jälkeen 90 prosenttia oppilaista osasi vastata, että metsänomistajat varmistavat, et-tä kaadetun metsän tilalle syntyy uusi metsä.

Oppilaiden osaamisen huikea lisääntyminen ilahduttaa ja kannustaa meitä järjestäjiä suunnittele-maan seuraavaa, 11. koululaisten metsäviikkoa.

ANNE TURUNEN

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ennen 33 %

Jälkeen 54 %

On tärkeää, että on eri-ikäisiä metsiä ja niissä on monia eri- puu-, kasvi- ja eläinlajeja. Oikein vastanneet (kyllä)

Taimikonhoito tarkoittaa, että taimet suojataan pakkasta ja tuulta vastaan. Oikein vastanneet (ei)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ennen 39 %

Jälkeen 68 %

Sieniä ja marjoja saa poimia kuka tahansa kenen tahansa talousmetsistä. Oikein vastanneet (kyllä)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ennen 49 %

Jälkeen 66 %

Suomen metsien puut kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Oikein vastanneet (kyllä)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ennen 75 %

Jälkeen 90 %

Metsänomistajan pitää varmistaa, että kaadetun metsän tilalle syntyy uusi metsä. Oikein vastanneet (kyllä)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ennen 91 %

Jälkeen 95 %

Nuorisoviestintä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Hyvät kokemukset muistaen ilmoittauduin tä-nä syksynä mukaan nykyisten viidesluokka-

laisteni kanssa. Ennen retkeä teimme luokassa en-nakkotehtäviä ja tutustuimme talousmetsäaihei-seen sanastoon. Luonnon monimuotoisuutta tut-kimme lähimetsissä.

Samalla retkellä lasten kokemukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Asia, joka ei juuri nyt kiinnosta, voi myöhemmin muuttua merkitykselliseksi. Tär-keintä on tarjota monipuolisesti elämyksiä ja ko-kemuksia. Muistijälki jää.

LEILA JUSLIN, LUOKANOPETTAJA,

KILON KOULU, ESPOO

Lasten kommentteja

Olimme metsäretkellä Luukissa 8.9.2011. Ret-kellä näimme 2 rupisammakkoa ja kuinka puita kaadetaan. Meidän bussi oli oikea luksusbussi ja kuljettaja oli kiva. Olimme rasteilla Jokamiehen-oikeus ja Metsän monimuotoisuus. Jokamiehen-oikeusrastilla oli kaksi suloista mäyräkoiraa ja hirven kallo.

JOEL JA TATU

Me olimme Luukin ulkoilualueella metsäretkel-lä. Bussimatkat kestivät yhteensä 1h. Kiertelim-me ympäri metsää eri pistellä.

Ensimmäisellä pisteellä oli Suomen yleisim-mät puut kuusi, mänty ja koivu. Toisella pisteellä oli mihin kaikkeen käytetään puuta. Minusta ou-doin oli lääketableteissa. Kolmannella pisteellä oli metsuri, joka näytti miten raivaussahaa käytetään. Opin mittaamaan puun korkeuden maasta.

Hauskin oli iso kone, joka kaatoi isoja puita. Lopuksi rillattiin makkaraa, vaahtokarkkeja, viini-rypäleitä ja pullaa ja sitten oli köyden vetoa.

AKSELI JA EETU

Olimme luokkamme kanssa Luukissa. Tutkimme luontoa, kävelimme metsässä ja teimme tehtäviä. Oli todella kivaa ja hauskaa.

ENNA

Meidän luokka lähti Luukkiin. Menimme isolla bussilla. Kun me päästiin Luukkiin, siellä ei enää satanut, se oli hyvä asia. Metsässä teimme eri pis-teissä eri tehtäviä. Hauskinta oli kun iso metsä-kone kaatoi puita. Kävelimme metsässä aika pal-jon ja kotona minua väsytti.

MIIKKA

Me menimme luokan kanssa metsäretkelle. Siel-lä oli hauskaa. Eniten pidimme, kun näimme mi-ten puita kaadettiin koneella, jonka toinen nimi oli moto. Kaikki oli kivaa. Toivoisimme että men-täisiin useammin metsäretkille.

Sää oli hyvä, aikaisin aamulla sää vaikutti sil-tä että alkaisi sataa, mutta loppupäivällä oli todel-la hyvä sää. Lopuksi saimme istuttaa omat pienet männyt. Kun menimme syömään, niin sai paistaa makkaraa ja sai myös vetää köyttä. Ensiksi oli ty-töt vastaan pojat ja pojat voittivat, sitten jaoim-me ryhmät puoliksi eli kummassakin oli tyttö-jä ja poikia.

LAURA JA ANNIKA

Se oli kiva paikka. Minä opin vähän talousmet-sän kierrosta, puista ja metsän hoidosta. Siellä oli-si voinut olla kauemmin. Siellä kerrottiin enim-mäkseen talousmetsän hoitamisesta ja puulajeis-ta. Minä pidin siitä, ettei satanut ollenkaan ja jän-nin asia oli se kun mitattiin pienellä kepillä iso puu. Ja pidin raivaajasahasta.

EINO

Kohde: LuukkiOlosuhde: Heikko sadeMieliala: ☺Metsällä oli kivaa kun oppi paljon ja sai nähdä kaikenlaista.Pidin erityisesti MOTO koneesta kun se kaatoi puun

ROOPE

Lähdin koululle 7.30. Sieltä lähdimme Luukkiin. Siellä kiertelimme eri rasteissa. Eka rasti oli sem-monen jossa piti tunnistaa tuotteita jossa oli puu-ta. Toisessa rastissa meidän piti tunnistaa puun ikä. Kolmannessa rastissa oli metsuri joka näytti meille miten kaadetaan taimia.

Osallistuin Talousmetsän kierto -tapahtumaan vuonna 2005 silloisten viidesluokkalaisteni kanssa. Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja huolellisesti valmisteltu. Oppilaidenkin mielestä retkipäivä oli ollut erittäin onnistunut.

Aiemmat kokemukset innostivat uuteen käyntiin

Nuorisoviestintä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2011

Neljännessä rastissa meille opetettiin miten voi mitata puun pituuden. Viidennessä rastissa meidän piti etsiä esim. kuolleita puita, kaatuneita puita ja tunnistaa eri puulajeja. Kuudennessa rastissa me katsottiin kun puunkaatokone kaatoi puita ja otti niistä oksia. Seitsemäs rasti oli kiva kun siellä oli kaksi mäyräkoiraa jotka olivat tosi söpöjä.

Kahdeksannessa rastissa istutimme mäntyjä, multaan piti työntää sellainen putki johon työn-nettiin männyn taimi. Sen jälkeen menimme syö-mään. Grillasin nakkia ja söin sämpylää.

RONJA

Me menimme metsään luokan kanssa. Bussi läh-ti koulun pihasta noin klo 8.00. Matka kesti n. 30 min. Tultiin metsälle ja saatiin nimilaput. Op-paamme nimi oli Anne. Lähdettiin metsään. Eka rasti oli sellainen, että piti arvata missä tuotteis-sa oli puuta. Sitten tunnistettiin puita.

Toisessa rastissa laskimme puun ikää ja jo-kainen ryhmä sai selvittää jonkun puun iän. Kol-mannessa joku mies näytti miten raivataan met-sää, että pienet männyt saisivat kasvaa. Neljän-nessä rastissa näytettiin miten voi mitata puun. Se oli kivaa.

Viidennessä rastissa meidän piti etsiä esim. eri puulajeja, isoja puita ja kaatuneita puita. Kuu-dennessa rastissa näytettiin miten kaadetaan puu isolla puunkaatovehkeellä ja se oli aika hurjan nä-köistä. Seitsemännessä rastissa saatiin istuttaa tai-mi sellaisella putkella.

Kahdeksannessa rastissa oli kaksi söpöä koi-raa. Mies puhui metsästyksestä. Sitten mentiin syö-mään ja oltiin köydenvetoa. Oli kivaa.

RIINA

Metsässä oli hauskaa, käytiin rasteilla ja tehtiin kaik-kea kivaa. Hauskin rasti oli Stora Enson rasti kos-ka se jännä kone kaatoi puita. Tylsin rasti meidän mielestä oli kun piti mitata puun ympärys. Siellä oli kaksi koiraa toinen oli 12 v ja toinen 7v.

ROBIN

Olimme luokan kanssa Luukissa 8.9. opastetuil-la talousmetsän rasteilla. Oppaamme nimi oli An-ne. Kivaa oli vaikka satoi aika paljon. Minun mie-lestä kivaa oli istuttaa oma männyntaimi. Myös monitoimikone eli moto oli kiva kun se kaatoi ison kuusen.

Jokaisella rastilla sai esittää kysymyksiä. Me-nimme ja tulimme sieltä tilausbussilla. Metsässä oli paljon ylä- ja alamäkiä, se oli raskasta sillä lii-kuimme nopeasti.

Meidän piti myös tunnistaa siellä olevia pui-ta. Se oli kivaa paitsi että jalat väsyivät nopeasti ja satoi paljon vettä. Lopuksi olimme köyden ve-toa, söimme eväitä ja paistoimme makkaraa. Ret-ki oli kiva kun opimme talousmetsistä.

SANNA

Olimme luokan kanssa Luukin ulkoilualueella. Tapasimme siellä oppaan. Kiertelimme oppaan kanssa eri rasteilla. Me saatiin istuttaa omat pie-net männyt. Me nähtiin kaksi rupisammakkoa. Näimme miten puita kaadetaan, pilkotaan ja ok-sat otettiin pois. Se oli kivan näköistä ja jännää. Metsä kone kaatoi ja pilkkoi puun hetkessä. Lo-puksi grillasimme makkaraa ja leikimme.

ANNI

Metsästysrastilta Kilon koulun oppilaille jäi mieleen peuran pääkallo…

KU

VA

AJ

A:

LE

ILA

JU

SL

IN

Nuorisoviestintä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Nuorisoviestintä

4 • 2 0 0 4

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Olimme luokan kanssa Luukissa talousmetsän oppimis rasteilla. Siellä oli hauskaa vaikka sää ei ollut paras mahdollinen. Kiersimme luokan kans-sa yhdessä. Monitoimikone eli moto oli tosi hie-no. Se katkoi puita noin 10 sekunnissa ja pilkkoi ne noin 30 sekunnissa.

Metsässä oli paljon ylä- ja alamäkiä. Se oli ras-kasta kun oppaamme Anne käveli nopeasti. Tun-nistimme siellä puita. Se oli ihan kivaa. Joka ras-tilla sai kysyä kysymyksiä mutta lähes kukaan ei kysynyt niitä.

Menimme ja tulimme tilausbussilla. Yhdellä rastilla oli 2 koiraa. Viimeisellä rastilla istutimme omat männyntaimet. Lopussa olimme köyden ve-toa ja paistoimme makkaraa. Se olisi ollut parem-pi jos olisimme liikkuneet ryhmissä. Se oli kivaa kun opimme paljon talousmetsästä.

MARILLA

Olimme Luukin ulkoilu alueella, siellä tunnis-timme kasveja, etsimme kasveja ja tutustuimme metsä työkoneisiin. Kivointa oli kun tutustuimme moton metsätyövoimiin, ja pottiputken käyttämi-seen. Olisimme halunneet että moto olisi kaata-nut useampia puita. Se oli hauskaa kun pääsim-me syömään eväitä ja vetämään köyttä.

JONATAN JA JOONATAN

Olimme Luukin talousmetsässä. Siellä oli paljon hauskoja rasteja, esim. saatiin istuttaa omat män-nyt, tunnistettiin paljon puita ja puiden ikä las-kettiin vuosirenkaista. Laskettiin kepillä puiden korkeutta.

Pidin eniten siitä rastissa, jossa oli metsänkaato-kone, joka kaatoi kuusen ja pilkkoi sen minuutissa

osiin ja pidin, myös jokamiehenoikeusrastista, kos-ka siinä oli kaksi koiraa joitten nimet olivat Ransu ja Hesseli. Kivaa oli myös istuttaa mänty.

Pidin vähiten siitä missä piti tunnistaa oliko siinä puuta vai ei. Retken jälkeen söimme eväs-tä ja paistoimme makkaraa. Se oli kaikista muka-vinta. Kun piti mennä koululle syömään, ei ollut nälkä yhtään.

ONNI

Me oltiin tänään metsässä. Me mentiin sinne bus-silla. Siellä oli monia rasteja mm. puun kasvu, tai-mikko ja aukea metsä, jossa me saatiin istuttaa puuntaimia pottiputkella. Pottiputki on punai-nen putki joka muistuttaa sinkoa. Retken paras kohta oli se kun sai syödä makkaraa.

EMIL

Me oltiin luokan kanssa Luukissa. Me mentiin bus-silla Luukkiin. Se oli ensiksi kivaa olla bussikul-jetuksessa, mutta sitten, kun se kesti niin kauan, aloin jo väsyä. Se oli kivaa tulla paikan päälle.

Me ensiksi tutkittiin puiden lajeja. Ja sitten me mentiin semmoisille paikoille, missä oli ihminen, joka kertoi siitä. Siellä satoi ensiksi ja sitten loppui sade kokonaan. Minusta ehkä tylsin paikka oli kun se mies kertoi taimenesta ja siitä koneesta.

Mutta KAIKISTA IHANIN OLI SE, MISSÄ OLI 2 KOIRAA. Niitten nimet taisi olla Hesseli ja Ransu. Se oli kanssa kivaa, kun voi istuttaa pienen kas-vin. Lopuksi paistettiin makkaraa ja vaahtokark-keja. Sitten me vedettiin köyttä. Ensin me hävit-tiin ja sitten me voitettiin!!!

VILMA

… ja ihanat koirat.

KU

VA

AJ

A:

LE

ILA

JU

SL

IN

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Nuorisoviestintä

WWF:n Essi Aarnio-Linnanvuori ja Panu Kunttu kertovat monimuotoisuudesta tehtävien avulla. Kuvaaja: Alexandra Antell / WWF.

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2011

Koululuokka saapuu rastille iloisesti rupatellen oppaan johtamana, huomaan heti että tunnelma on leppoisa ja mutkaton. Edessä olevat tytöt huomaavat rastinvetäjän ja kiiruhtavat luokseni iloisesti tervehtien.

”Toivon, että tämä hyvä yhteistyö jatkuu”

Takarivin pojilla siirtyminen kestää hieman pidem-pään kun on niin paljon muuta mukavaa katsel-

tavaa. Opas ja opettaja saavat ryhmän kasaan ja hil-jentymään ja voin aloittaa kohteen esittelemisen.

Lyhyen alustuksen jälkeen oppilaat pääsevät itse mittaamaan ja he huomaavat, että eihän se nyt niin vaikeata ollut. Oppilaat ja opettajat kiittävät ja ryhmä lähtee seuraavalle rastille.

Näin noin tuhat oppilasta on joka vuosi kartut-tanut metsätietojaan Metsäyhdistyksen ja muiden metsätahojen yhteisessä ponnistuksessa. Idea yh-teiseen koululaisviikkoon tuli Metsäyhdistykseltä noin kymmenen vuotta sitten.

Ongelma oli kaikkien tiedossa: oppilaita ja kou-luja on niin paljon, että yksittäisellä organisaatiol-la ei ole resursseja hoitaa niitä kaikkia.

Mutta yhteistyöllä olemme vahvempia ja saam-me paremman lopputuloksen.

Metsäyhdistys otti ohjat käsiinsä ja organisoi ensimmäisen metsäviikon Vantaalle 2002. Päivät varattiin täyteen alta aikayksikön, ja koulut, jot-ka eivät mahtuneet mukaan, jonottivat peruutus-paikkoja.

Huomasimme heti, että konsepti toimi yli odo-tusten. Oppilaat viihtyivät maastossa, sää suosi ja ainut pieni häiriötekijä sinä vuonna oli lähtevien lentokoneiden lentomelu.

Tämän hienon alun jälkeen olemme kiertäneet vuosittain muut pääkaupunkiseudun kunnat, Es-poon ja Helsingin, samalla konseptilla.

Kuningasajatus on näyttää koululaisille, että metsässä tosiaankin tehdään töitä melkein päivit-täin. Metsäkoneet kaatavat puita, sen jälkeen au-kea alue istutetaan ja muutama vuosi sen jälkeen metsurit ensiksi raivaavat, sekä myöhemmin har-ventavat metsiä.

Tärkeätä on myös huomioida metsien moni-muotoisuutta kaikissa työvaiheissa. Myös met sien omistussuhteet, metsätalouden tuotteet, eri puu-lajit ja niiden käyttö ja moni muu metsäkysymys saa vastauksen.

Säät ovat vaihdelleet. Usein on aurinko pais-tanut, mutta jos sadekuuro yllättää niin oppilaat saavat konkreettisella tavalla huomata miksi sade-asut on kehitetty.

Toivomme kaikki, että tämä hyvä yhteistyö-kuvio jatkuu; oppilaita tulee joka vuosi lisää ja

metsällisen tiedotuksen tarve ei pienene, päin-vastoin.

Metsät ovat Suomen ainut uudistuva luonnon-vara isossa mittakaavassa ja niiden kestävä käyttö on Suomelle erittäin tärkeätä.

Mitä enemmän kaikki tietävät metsätaloudes-ta, sitä paremmin he ymmärtävät, että metsässä to-siaan on elinkaari. Taimesta kehittyy hyvin kasvava puu, jos sitä hoidetaan hyvin ja oikein.

LARS EKMAN

Rannikon metsäkeskus, mukana toiminnassa vuodesta 2002.

WWF on metsäviikolla monimuotoisuuden

asialla

”Mitä sinun mielestäsi voisi olla luonnon monimuo-toisuus vaikka täällä metsässä”, kysyn viidesluokka-laisilta koululaisten metsäviikon rastilla. Otsat ry-pistyvät, oppilaat ovat hetken hiljaa. Sitten varovai-sia käsiä alkaa nousta.

”Ehkä sitä, kun on paljon erilaisia puita, kasveja ja eläimiä”, arvelevat oppilaat. Oikein hyvin tiedet-ty. Monimuotoisuus on juuri sitä, kun luonnossa on paljon erilaisia lajeja sekä elinympäristöjä.

WWF on ollut mukana pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikolla tapahtuman koko kym-menvuotisen historian ajan. Metsän taloudellisen käytön lisäksi on tärkeää, että oppilaat ymmärtä-vät, miten tärkeää monimuotoinen luonto on ja miten monimuotoisuutta voidaan suojella talous-metsässäkin.

Koululaisten metsäviikossa on erityisen hienoa se, että lyhyessä ajassa pystytään tarjoamaan isol-le joukolle kaupunkilaislapsia retki luontoon. Ras-tien tehtäviä leimaa toiminnallisuus.

Monimuotoisuusrastillakin päästään käytännön toimiin, kun oppilaat etsivät monimuotoisuutta li-sääviä piirteitä rastipaikalla. Yksi ryhmä etsii puu-lajeja, toinen maapuita, kolmas sieniä. Vaikea käsi-te avautuu paremmin, kun sitä pääsee havainnoi-maan omin silmin.

ESSI AARNIO-LINNANVUORI, WWF

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Meijerialan Milk Works -sivustolta voi tilata maitobussin, joka hakee oppilaat lähimeijeriin.

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Tunnen hyvin metsäalan harjoittaman nuorisoviestinnän. Mutta mitä ja miten muut alat viestivät? Selvitin asiaa tätä artikkelia varten.

Nuorisoviestinnässä on tungosta

Jokainen haluaa omasta alastaan houkuttelevan. Hyvistä opiskelijoista ja työntekijöistä kilpail-

laan. Siksi nuorisoviestintää ja kouluyhteistyötä tehdään kaikilla aloilla. Kokosin yhteen esimerk-kejä muutamilta suurilta teollisuudenaloilta.

Moni ala on ulkoistanut nuoriso- ja opettaja-viestintää Taloudelliselle tiedotustoimistolle TATille. TAT tekee elinkeinoelämän yhteistä kou-lutus- ja uravalintoja tukevaa viestintää.

Alarepertuaari on laaja: teollisuudesta kaup-paan, matkailupalveluihin ja sosiaalialaan. Teol-lisuudenalojakin on muun muassa elintarvike-, metsä- ja kemianteollisuus. On alan omasta aktii-visuudesta kiinni, kuinka hyvin se osaa hyödyn-tää TATin palveluita.

TAT yksin ei riitä TATin kohderyhmiä ovat nuo-ret, opettajat ja yritykset. Nuoriso-ohjelman toimin-nan painopistettä siirrettiin 2009 nuorista opetta-jiin. Nuoriso-ohjelmasta vastaavat koulu-coachit herättelevät ensi vuodesta lähtien uusia yrityksiä kouluyhteistyöhön ja tukevat heitä siinä.

TAT aktivoi yrityksiä yhteistyöhön, tekee sään-nöllisesti nuorisotutkimuksia ja ylläpitää Opetin-verkkopalvelua. Monille aloille TAT-yhteistyö ei kuitenkaan riitä. Moni ala haluaa myös omien ka-naviensa kautta varmistaa alansa näkyvyyttä nuo-rille ja opettajille.

Elintarviketeollisuus kertoo omilla sivuillaan alan ammateista. Ala järjestää myös joka vuosi yh-den esittelypäivän, jolloin koulut voivat varata tu-tustumisen johonkin elintarvikealan yritykseen.

Maitobussi vie meijeriin Meijerialan Milk Works -sivustolta voi tilata maitobussin, joka hakee oppi-laat lähimeijeriin. Bussikyydin voi tilata myös alan ainoisiin oppilaitoksiin Hämeen ammatti-instituut-tiin tai Hämeen ammattikorkeakouluun.

Sivustolle on kerätty myös henkilöitä, joita voi kutsua koululle kertomaan meijerialasta. Hanke on tuonut alalle uusia opiskelijoita.

Fazer on yritys, jota nuoret arvostavat ja pitä-vät myös houkuttelevana työpaikkana. Syy ei ole pelkästään sen makeat tuotteet, vaan Fazer on tuotteistanut huolellisesti sekä yritysvierailut et-tä työelämään tutustumis- eli TET-jaksot.

Fazer tarjoaa vuosittain kahdellesadalle ylä-asteikäiselle mahdollisuuden tutustua työelämään. Yleensä koulujen vierailujen suuri este on kulje-tus. Huhu kertoo, että oppilaat keräävät itsekin rahaa Fazer-vierailulle.

Opettajat halutaan tavoittaa Kemianteolli-suuden nuorisoviestinnän pääkohderyhmä on kemian opettajat. Vuosittain järjestettävät Kemia tänään -päivät on suosittu tapahtuma.

Johtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä kertoo, että aikoinaan he tekivät oppimateriaa-lejakin, mutta totesivat, ettei se ole liiton tehtävä.

Liitto on tehnyt yhdessä TAT:in kanssa biotek-niikan oppimateriaalia verkkoon. Tietyt alan yri-tykset ovat todella aktiivisia.

Kemiralla oli jopa oma kemian luokka, jota koulut pystyivät käyttämään. Nykyisin tässä teh-dään yhteistyötä Helsingin yliopiston LUMA-kes-kuksen kanssa.

Liimoista ja saumausaineista tunnetulla Kiil-lolla on kummiluokkia. Lukiolaisille järjestetään vuosittain kemiakilpailu yhdessä Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry:n kanssa.

Teemapäivät ja -viikot suosittuja Energia-alal-la toimiva Motiva järjestää kouluissa hyvin tunne-tun tokaluokkalaisten Energiansäästöviikon, tänä vuonna jo 16. kertaa.

Viikkoa toteuttavat käytännössä alan yritykset. Motiva tuottaa materiaalin, jonka energia yhtiöt ostavat oman alueensa kouluille. Asiantuntija Ir-meli Mikkonen Motivasta kertoo, että loka-kuussa järjestettävällä viikolla on vuosittain mu-kana 70–80 yritystä.

Yritykset kutsuvat myös oppilaita vierailuille tai käyvät itse kouluilla. Yritykset voivat myös jär-jestää alueellaan Hei kaikki toimii -kilpailun op-pilaille. Kilpailun valtakunnallisia tukijoita ovat Korkeasaari, Tiedekeskus Heureka, VR, Helsingin Seudun Liikenne ja Lasten Keskus.

Nuorisoviestintä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Nuorisoviestintä

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2011

Energiateollisuuden Energiaa Suomessa -ta-pahtuma on valtakunnallinen. Silloin yhdeksän-nen luokan oppilaille ja opettajille tarjoillaan vierailu kohteita alan yrityksiin.

Painotukset selville tutkimuksilla Asiantun-tija Minna Rautajoki Energiateollisuus ry:stä sanoo, että energia-ala on vieras nuorille. Siksi Energiamaailma.fi -sivustolla kerrotaan alan töis-tä ja ammateista. Lisäksi ala on teettänyt imago-tutkimuksen, jonka tulokset vaikuttavat viestin-nän panostuksiin.

Teknologiateollisuus ry on myös tehnyt veto-voimatutkimuksen. ”Siirrämme viestinnän paino-pistettä opettajista nuoriin, sillä olemme huoman-neet, ettei tieto välttämättä valu oppilaille saakka”, kertoo asiantuntija Pirkko Pitkäpaasi Tekno-logiateollisuus ry:stä.

Metsäala voi olla yhteistyöstään ylpeä

Tutustumalla muiden toimialojen tapaan toi-mia, etsimällä parhaita esimerkkejä voimme varmasti uudistaa ja tehostaa oman alamme viestintää. Yksi asia, mistä meidän, metsäalan ihmisten tulee olla ylpeä, on yhteistyö.

Suomalaiselle metsäalalle syntynyttä ta-paa lähestyä nuoria, lapsia ja kasvattajia yhteis-työssä ihaillaan.

Harvassa ovat ne tapahtumat muilla aloil-la ja muualla maailmassa, missä koko se ketju, joka huolehtii luonnonvarasta, omistaa sen ja jalostaa siitä aineettomia ja aineellisia tuottei-ta ihmisten käyttöön, esittelee toimintaansa. Puhumattakaan siitä, että mukaan lähtee jouk-ko harrastusjärjestöjen ja vapaa-ajan toimijoi-ta sekä kasvattajia ja opettajia.

Kaikkia aloja tuntuu vaivaavan sama kysymys: kun aikaa on vähän, mikä toiminta nuorison kanssa on tehokkainta?

Teknologiateollisuudella on jo nyt oppilail-le suunnatut Opiskelijabox -verkkosivut. Siellä pääsee tutustumaan opintoihin ja alan valinnei-siin ihmisiin.

Hauska ja opettavainen Tämä toimii! -teknolo-giakilpailu on tarkoitettu alakoululaisille. Kilpai-lussa ideoidaan ja valmistetaan liikkuvia ja leikit-täviä leluja Teknologiateollisuuden toimittamasta materiaalista. Leluille tehdään myös mainokset ja prosessin eri vaiheista pidetään päiväkirjaa.

Opettajille on omat verkkosivut, joiden kaut-ta voi anoa bussirahaa vierailua varten. Pitkäpaasi kiteyttää hyvin avainkysymyksen, johon toimiala-järjestöjen ja yritysten on löydettävä vastaus: kun aikaa on vähän, mikä toiminta on tehokkainta?

SIRPA KÄRKKÄINEN

Meillä myös säätiöt – Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö – ovat kiinnostuneita nuorten ja opettajien metsätietämyksen lisää-misestä. Itsestään selvyys ei ole myöskään se, että lasten ja nuorten metsäosaamista pidetään poliittisesti tärkeänä. Meillä se on kirjattu Kan-salliseen metsäohjelmaan. Nyt myös hallitus-ohjelmassa mainitaan ympäristökasvatus.

Alan ulkopuolinen näkee kirkkaasti vah-vuuden. Teknologiateollisuuden asiantunti-jan Pirkko Pitkäpaaden sanoin: ”Metsä, teillä-hän on metsä. Siitä on helppo viestiä. Kaikil-la suomalaisilla on siihen suhde.”

Kiitos teille kaikille lämpimästä yhteistyös-tä! Jatketaan samaan malliin.

SIRPA KÄRKKÄINEN

Suomalaiselle metsäalalle syntynyttä tapaa lähestyä nuoria, lapsia ja kasvattajia yhteistyössä ihaillaan.

KU

VA

AJ

A:

KR

IST

A K

IMM

O

KU

VA

AJ

A:

KR

IST

A K

IMM

O

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Nuorisoviestintä

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistaminen ja metsien merkityksestä kertominen yhdistävät metsäasiantuntijoita kaikkialla Euroopassa. Viestin kärki ja se ketkä viestiä vievät, vaihtelevat.

Etelä-Euroopassa nuoriso-viestinnässä keskitytään metsäpaloihin

Mitä pohjoisemmaksi Euroopassa mennään, sitä tärkeämmäksi tulee myös metsien ta-

loudellisesta hyödyntämisestä kertominen, oli sitten kyse puuraaka-aineesta tai metsässä kel-limisestä.

Etelä-Euroopassa tilanne on toinen.Italiassa järjestettiin syyskuun puolivälissä

PAWS-MED-loppuseminaari. PAWS on lyhenne sa-noista Pedagogische Arbeit im Wald, pedagoginen työ metsässä. MED-lisuke tarkoittaa Välimerta.

Metsäväki oppii opettamaan PAWS sai al-kunsa vuonna 2007. Silloin Metsäyhdistys ra-kensi keskieurooppalaisten maiden kanssa mal-lia metsäammattilaisille sopivasta pedagogisesta koulutuksesta.

Mallia on nyt parin vuoden ajan levitetty Väli-meren maihin: Sloveniaan, Italiaan, Kyprokselle, Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin.

Välimeren maille polttavia kysymyksiä ovat eroosio, metsäpalot ja aavikoituminen.

Kyproksen edustaja Savvas Andrea ko-rosti loppuseminaarissa, että nämä ovat PAWS-MEDin teemoja toisin kuin edellisessä PAWSissa, jossa keskityttiin hänen mukaansa puiden kaata-miseen ja puutuotteista kertomiseen.

Todellisuudessa alkuperäisessä projektissa korostettiin nimenomaan kaikkien kestävyyden näkökulmien tärkeyttä metsäopetuksessa, mu-kaan lukien metsien taloudellinen merkitys, jo-ka usein perinteisessä ympäristökasvatuksessa jää vähemmälle.

Espanjassa oiotaan uskomuksia Kyproksella on yksi luontokoulu, jonka vastuulla ympäristö-opetus on perinteisesti ollut. PAWS-MED-hank-keessa Kyproksen noin 200 metsäammattilaises-ta kymmenen sai pedagogista koulutusta ja he tarjoa vat nyt maksutonta opetusta kouluille.

PROFOR – Espanjan metsäammattilaiset -yh-distyksen edustajan Eduardo Tolosnan mukaan toisella reunalla Välimerta, Espanjassa, ihmisillä on kummallisia käsityksiä: eukalyptus on metsän ter-roristi ja metsäyhtiöt polttavat metsät.

Näitä käsityksiä korjaamaan tarvitaan metsä-ammattilaisia, jotka osaavat välittää ymmärrettä-västi ja mielenkiintoisesti tietoa yleisölle.

Espanjassa on alueellisia ympäristökasvatus-ohjelmia, joiden sisällöstä vain viisi prosenttia liit-tyy metsätalouteen. Painopiste on muun muassa kierrätyksessä ja lajintuntemuksessa.

Vähän huomiota metsiin Kreikassa ympäristö-kasvatusta antaa 64 ympäristökasvatuskeskusta, kansallispuistot ja lukuisat järjestöt, mutta ne ei-vät myöskään keskity metsiin.

PAWS -projektissa koulutettiin 18 valtiolla työskentelevää metsäammattilaista. Innokkuut-ta olisi ollut enemmänkin.

”Metsäpedagogiikka pitäisi sisällyttää Kreikan kansalliseen metsäohjelmaan”, esitti Irini Ni-kolaou Italian energia-, ympäristö- ja ilmaston-muutosministeriöstä.

Italian metsäopetuksessa on erikoinen poliisi-näkökulma. Italian State Forest Service eli Metsä-hallitusta vastaava toimija, jonka tehtävä on suojel-la ja hoitaa metsiä, työllistää 8400 työntekijää.

Osa työntekijöistä on poliiseja, jotka ovat eri-koistuneet ympäristönsuojeluun ja ympäristö-rikosten torjuntaan.

Ympäristökasvatus pakollista State Forest Servicen Giancarlo Papitto vakuutti, että ym-päristökasvatus on tärkein tapa vaikuttaa italia-laisiin. Ympäristökasvatus on lakisääteistä ja kuu-luu hänen virastonsa tehtäviin. Opetusta saa joka vuosi 150 000 oppilasta.

Italiassa on meneillään 2000 erilaista ympä-ristökasvatusprojektia.

Papitto kertoi esimerkin projektista, jossa koulut adoptoivat lähimetsiä. Niissä opiskellaan muun muassa ekologiaa ja perehdytään metsän merkittävimpiin vihollisiin.

PAWS-MED seminaari pidettiin Sabaudiassa Circeon kansallispuistossa. Puisto on Italian suu-rin yhtenäinen metsäalue alavalla maalla.

Maassa, jossa jokamiehenoikeuksia ei tunne-ta ja vapaa luonnossa liikkuminen on rajoitet-tua, kansallispuistoilla on elintärkeä rooli luonto-kokemusten antamisessa.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Nuorisoviestintä

Italian metsäopetuksessa on erikoinen poliisinäkökulma. Italian State Forest Service eli Metsähallitusta vastaava toimija työllistää 8400 työntekijää. Osa työntekijöistä on poliiseja, jotka ovat erikoistuneet ympäristönsuojeluun ja ympäristö-rikosten torjuntaan. Kuvassa harjoitellaan ihmiskolmion muodostamista.

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2011

Rikkaat pääsevät luontoon Talouskriisi on johtanut siihen, että hallitus antaa ensi vuodeksi vaivaiset 30 000 euroa kansallispuiston yllä pitoon aiemman 400 000 sijasta.

Kansallispuiston hallituksen jäsen Maurilio Cipparone totesi, että kyse on lopultakin demo-kratiasta, annetaanko vain rikkaille mahdollisuus luontokokemuksiin.

Välitön luontokokemus on kriittinen osa ih-misen psyykkistä, henkistä, älyllistä, jopa moraa-lista kehitystä, Cipparone korosti.

”Meillä on paljon välillisiä luontokokemuksia, pystymme esimerkiksi luettelemaan monia eläi-miä, joita tunnemme. Mutta lista on huomattavas-ti lyhyempi, kun mietimme, mitä eläimiä olemme kohdanneet”, Cipparone sanoi.

Cipparone kertoi esimerkin, miten eräs oppilas-ryhmä tutki kilpikonnaa. Yksi oppilaista kysyi lo-puksi, minne kilpikonnassa laitetaan patteri.

Päättäjät loistavat poissaolollaan Cipparo-ne esitti lopuksi kysymyksen, pitäisikö ympäristö-kasvatukselle ja metsäopetukselle olla strategia.

KU

VA

AJ

A:

SIR

PA

KÄ

RK

KÄ

INE

N

Puheenjohtaja Lorenzo Coletti tarttui ky-symykseen vastaamalla provokatiivisesti: ”Kuin-ka monta päättäjää näet täällä?” Cipparone vasta-si: ”Vähemmistö tekee muutoksen.” Johon Co-letti totesi: ”Totta, oli vain yksi Jeesus.”

Päättäjät loistavat poissaolollaan useimmis-sa lasten ja nuorten metsäopetusta käsittelevis-sä tilaisuuksissa, oltiin sitten Euroopan etelä- tai pohjoisosissa.

Se on merkillinen asia, sillä metsäopetusta pi-detään kuitenkin tärkeänä, eikä syyttä.

”Viestinnän tehtävänä on luoda luottamusta. Juuri metsäopetus kasvattaa luottamusta ihmisiin, joita oppilaat tapaavat metsässä ja jotka huolehti-vat kestävästä metsien hoidosta” tiivisti Ingwald Gschwandtln, joka on ollut laatimassa euroop-palaisen metsäviestinnän strategiaa.

Strategiassa metsäopetus mainitaan yhtenä viestinnän keinoista.

SIRPA KÄRKKÄINEN

MUUTA YHTEISTYÖTÄ EUROOPASSA

• Euroopassa toimii eurooppalaisen metsäpedagogien epävirallinen verkosto. Toiminnalla ei ole rahoitusta tai katto-organisaatiota.

• Metsällistä yhteistyötä tehdään myös FEEn (Foundation for Environmental Education) pro-jektissa LEAF – learning about forest. LEAF on ollut pohjoismaiden luotaama ja Norjan koor-dinoima. Nyt FEE haluaa yhtenäistää organisaatiotaan ja kaikkien hankkeiden tulee olla suo-raan sen alaisuudessa eikä erillisten isäntämaiden koordinoimia. LEAF-hankkeen kohtalo ratkaistaan ensi kesänä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Se

itse

mä

n

hii

live

lje

stä

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Elokuussa ilmestynyt seitsemän hiiliveljestä -kir-ja kertoo mitä tapahtuu, kun veljekset keksi-

vät kilpailla siitä, kuka pysyy pisimpään poissa taivaalta. Suomen Metsäyhdistyksen kustantama, Jussi Akkasen kirjoittama ja Kati Vuorennon kuvittama teos kertoo yhteyttämisestä ja hiilen-kierrosta, mutta ihan muilla termeillä.

”Kuvitus lähtee aina tekstistä. Luin Jussin iha-nan tekstin ja minulle syntyi heti mielikuvia siitä, miltä hahmot ja asiat näyttävät”, Kati kertoo.

Kymmenen vuotta kuvittajan töitä tehnyt, Taide teollisesta korkeakoulusta graafi koksi val-mistunut Kati sanoo, että ilman hyvää tekstiä kir-ja sakkaa, vaikka kuvat olisivat millaiset. Toisaalta huonot kuvat voivat kaataa hyvän tekstin.

Kaikille syntyy lukiessa mielikuvia siitä, miltä luetut asiat näyttävät. Kuvittaja vain piirtää omat mielikuvansa kaikkien nähtäville.

Piirrokset ovat täynnä asiaa Kati ja Jussi suun-nittelivat kuvituksen yhdessä. Jussilla oli joitakin toiveita siitä, mitä kuvissa pitäisi näkyä.

”Pohdimme, kuinka paljon tekstiä ja kuvia yhdelle sivulle voi laittaa. Kuinka paljon tietoa ja asioi ta yhteen kuvaan voi sisällyttää, ilman että sii-tä tulee ahdetun oloinen”, Kati kertoo.

Hiiliveljesten muoto löytyi helposti

Seitsemän hiiliveljestä -kirjan kuvittajalle Kati Vuorennolle oli heti selvää, että veljekset ovat pieniä ja palleroisia.

Huikea tarina seitsemästä hiiliveljeksestä, jotka lähtevät taivaalta seikkailuihin ja mitä sitten

tapahtuu. Kirjassa kerrotaan myös perheestä, jonka veljekset kohtaavat seikkailuissaan. Perhe

tapaa hiiliveljekset milloin pahvilaatikossa, milloin koulun puutöissä, milloin metsäretkellä.

Tarina kertoo hiilen kierrosta luonnossa, yhteyttämisestä ja hiilidioksidista, mutta kaikki

tällaiset termit on tarkoituksella unohdettu. Niistä on tarkempi kuvaus kirjan lopun luvussa

”Aikuiselle lukijalle”. Aikuinen voi sitten halutessaan kertoa lisää.

Tarina sopii hieman alle kouluikäisistä jo muutaman vuoden koulua käyneille

(ja tietenkin myös aikuisille).

Kertomus on Jussi Akkasen ja sadunomainen kuvitus Kati Vuorennon.

Jussi AkkanenKati Vuorento

Seitsemän

hiiliveljestä

Suomen Metsäyhdistys ry

Päällys Kati Vuorento

ISBN 978-952-5361-21-6

Seitsemän hiiliveljest

Jussi Akkanen —

Kati VuorentSuom

en Metsäyhdistys ry

Kati aloitti kirjan kuvituksen luonnostelemal-la lyijykynällä kaikki kuvat ensin mustavalkoise-na. Aina hän ei näin tee.

”Tämä kirja on jotain oppikirjan ja sadun vä-liltä. On tärkeää, että kuviin ei jää asiavirheitä tai ristiriitaisuuksia tekstin kanssa. Luonnoksista ne huomaa ajoissa.”

Hahmoihin voitava samaistua Aiemmin Kati on tehnyt kuvituksia muun muassa Helsingin Sa-nomille ja Kodin kuvalehdelle. Suurin projekti on ollut Otavan aapisen kuvittaminen kaikkine lisä-materiaaleineen. Siihen kului kolme vuotta.

Tänä syksynä on ilmestynyt myös Katin kuvit-tama lastenkirja Pikku-Kulta ja Tähtikarhu.

”Hiiliveljekset syntyivät nopeasti, niiden piti olla pieniä ja palleroisia, isonenäisyys sopi niille myös hyvin. Veljeksiä on seitsemän, joten niiden pitää erottua toisistaan: osalla on parta, toisella kalju, kolmannella tupsupipo.”

Kati sanoo, että kuvien pitää auttaa lukijaa samaistumaan tarinan henkilöihin, välittämään heistä.

”Tässä tarinassa päähenkilöt ovat tarinan per-he, varsinkin sen lapset. Silti pienet veljekset voi-vat olla lapselle mielenkiintoisempia juuri pie-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Seitsemän hiiliveljest

Jussi Akkanen —

Kati VuorentSuom

en Metsäyhdistys ry

LE

HT

IKU

US

I3 • 2011

”TERVETULLUTTA LISÄÄ FIKTIO TARINOIDEN RINNALLE”Sain Pohjois-Hämeeseen postipaketin. Paketis-sa oli Suomen Metsäyhdistyksen lähettämä kirja Seitsemän hiiliveljestä. Kirjan luettuani ymmär-sin saaneeni käteeni hiilivaraston.

Jussi Akkasen kirjoittama kirja kertoo hiilen kierrosta luonnossa. Seitsemän hiiliveljeksen avulla Akkanen pystyy tuomaan esille kasvien yhteyttä-misen ja hiilen tärkeyden aivan jokaisen arjessa.

Luin kirjan Vilppulankosken esikoululaisille. Kirjasta saa parhaan mahdollisen ilon ja hyödyn hyvällä pohjatyöllä; tutustumalla tekstiin ja tari-noihin ennakolta.

Kirjan seitsemän tarinaa kannattaa lukea jak-soittain ja käydä tarina tarinalta läpi yhdessä: mi-tä kussakin tarinassa tapahtui, minne hiiliveljek-set päätyivät ja kuinka heille lopulta kävi.

Teksti sopii mainiosti alakouluikäisille, sillä esimerkit voisivat nyt tai tulevaisuudessa sijoittua aivan kenen tahansa lapsen arkielämään: pahvi-laatikot, jakkarat, hake, erilaiset metsätyypit pys-tyyn kuivavine ja lahoavine puineen, uudet energia-muodot, kuten tässä kirjassa biodiesel.

Arjen läheisyys tuo tarinat helpommin käsi-tettäviksi ja keskusteltaviksi.

Itse pidin kirjan hauskasta alusta, jossa seitse-mäs hiiliveljes oli juuri ollut lehmän vatsassa, ja ehdotti ”kuka palaa viimeisenä taivaalle” -kilpailua toisille veljeksille välttyäkseen kertomasta edelli-sestä kiertomatkastaan.

Lisäksi kirjassa oli höysteenä fakta-osioita, joiden avulla sai pienen tietoiskun tarinoiden tuek si.

Lukemista häiritsi osittain hyppivä kerronta. Pieni napakka kuvaus olisi riittänyt asiayhteyden ymmärtämiseen ja juonen kannatteluun.

Kati Vuorennon kuvitus oli rauhallinen ja sa-malla riittävän ilmeikäs. Yksityiskohtia oli sopivas-ti niin, ettei kuvitus vienyt liikaa huomiota teks-tiltä. Silti sitä oli riittävästi näytettäväksi esikou-lulaisille lukemisen ”välipalana”. Kuviin oli hyvä rauhoittua hiljaa lukemisen välillä.

Kirja on ehdottoman suositeltava kirja esi- ja alakouluun. Itse ajattelen palaavani kirjaan tarina tarinalta esimerkiksi metsäretkien yhteydessä, jol-loin kirjan merkitys voi avautua eritavalla. Olisipa hauska lasten kanssa pohtia: löytyykö hiili veljeksiä Vilppulankosken rantametsistä?

Kiitos lukuhetkistä!”

PIRKKO-LIISA PAPINSAARI,

ESILUOKANOPETTAJA, PUUTALON ASUKAS

nuutensa vuoksi, söpöys viehättää lapsia”, Ka-ti pohtii.

Valmiit kuvat pienennetään Hän kertoo, että kuvat piirretään yleensä vähintään 120 prosent-tiseksi lopulliseen kokoon verrattuna; pienennet-täessä kuva mukavasti terävöityy

”Tätä kirjaa varten piirsin kuvat jopa 150 prosenttisina.”

Valmiit luonnokset hän skannasi ja lähetti Jus-sille kommentoitavaksi. Seuraavaksi hän muutti skannatut luonnokset kuvankäsittelyohjelmalla vaaleammiksi ja tulosti ne mustesuihkutulosti-mella akvarellipaperille.

”Tuloksena on pehmeä ääriviiva, joka jää viit-teelliseksi. Maalaan sen päälle vedenkestävällä akryylimaalilla ääriviivat. Sitten annan piirrok-sen kuivahtaa.”

Veljeksillä on päällä lempivärit Seuraavaksi edessä oli kuvien värittäminen akvarelliväreillä. Vel-jesten asusteissa on kuvittajan lempiväripaletti.

Kati piirsi hiiliveljeksiä viime talvena hankien keskellä. Aihepiiri, hiilen kierto, metsä ja sen tuot-teet, on hänelle melko tuttu. Metsä ja luonto ovat Mikkelistä kotoisin olevalle naiselle läheisiä.

Siksi hänen ei tarvinnut etsiä mallia siihen, miltä kilpikaarnainen mänty näyttää. ”Ainoa, mi-hin hän hain luonnosta mallit, oli käpyjen eri ke-hitysvaiheet.”

”Kiireellä tulee tylsiä kuvia” Yksi asiamuu-tos piirroksiin tuli: Kati luuli, että hake on met-sästä lähtiessä vihreänä. Siihen kuvaan piti lisä-tä ruskeaa väriä.

Piirrosten lisäksi Kati myös taittoi kirjan suo-men- ja ruotsinkieliset versiot. Kaikkiaan projek-tiin kuluneita työpäiviä kertyi noin neljän kuu-kauden verran.

”Voin piirtää yhtä uutta kuvaa 5–6 tuntia päi-vässä. Kiireellä tehden kuvista tulee tylsiä. Jos-kus iskee hyvä hetki, silloin ei malta lainkaan lo-pettaa.”

Kati selailee painettua kirjaa ja sanoo ole-vansa siihen tyytyväinen. ”Paperi näyttää ihanal-ta, se sopii kuvituksen tyyliin. Tätä kirjaa oli mu-kava tehdä.”

KRISTA KIMMO

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

MetsäakatemiaPäättäjien

4 • 2 0 0 4

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Suomalaisen elämässä puu on arkinen mate-riaali, joka on kaikkialla ympärillämme. Puu-

kalusteita löytyy niin suomalaisen kotoa kuin töistäkin, ja kesämökkien puiset sisustat ovat itsestään selvyys. Kuitenkin kyseessä on kansain-välisesti eksoottiseltakin vaikuttava materiaali, josta ollaan kiinnostuneita ja myös valmiita mak-samaan.

Lahtelaisen Tapio Anttila Design -muotoilu-toimiston pääsuunnittelija ja perustaja Tapio Anttila kiertää aktiivisesti niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin sisustusmessuja.

”Puu on vahvassa kasvussa sisustusmaailmas-sa”, Anttila sanoo.

Anttilan omat työt, joissa puu on usein isossa roolissa, ovat saaneet kansainvälistä huomiota. Esi-merkiksi hänen Tuohi-sarjansa on palkittu arvos-tetulla Green Good Design -palkinnolla.

Puu ei kuitenkaan ole materiaalina uusi sisus-tamisen ja rakentamisen maailmassa. Ihminen on aina käyttänyt puuta osana jokapäiväistä elämää eivätkä uudet materiaalit ole sitä syrjäyttäneet.

Uuden nousun voikin nähdä johtuvan osittain puun omista ominaisuuksista.

”Puu on erittäin ekologinen materiaali. Siinä on myös muihin materiaaleihin verrattuna läm-min tuntu, joka vetoaa”, jatkaa Anttila.

”Ympäristöarvot ovat vahvasti mukana desig-nissa. Puu voisi olla Suomen vastaus millä pärjätä designmaailma kovassa kilpailussa.”

Tapio Anttila kaipaakin uusia yrityksiä vastaa-maan tulevaisuuden haasteisiin.

”Uusia, nuoria insinöörejä ja markkinointi-ihmisiä, jotka yhteistyössä suunnittelijoiden kans-sa kehittäisivät uusia innovaatioita, joille löytyisi valmistustapoja sekä markkinointikanavia”, ku-vaa Anttila kaivattua osaamista.

Uudet tuulet puhaltavat Liikehdintää tähän suuntaan onkin jo hieman nähtävissä. Puudesig-nin parissa on jo syntynyt paitsi uusia yrityksiä, myös uusia yhteistyötapoja.

Esimerkkinä tästä kehityksestä voidaan mai-nita esimerkiksi UPM:n perustama uusi liiketoi-

Design on kansainvälistä, ison rahan liiketoimintaa. Menestyminen kilpailussa vaatii paljon, mutta puusta voisi olla Suomen valttikortiksi.

Kotimainen muotoilu siivittää puudesignin maailmalle

Tapio Anttilan palkittuun Tuohi -sarjaan kuuluu muun muassa seinäpaneeli.

KU

VA

AJ

A:

TA

PIO

AN

TT

ILA

DE

SIG

N

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Metsäpäivät

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2011

mintayksikkö UPM Living, joka erikoistuu kodin sisustamiseen sekä puutarhaan ja rakentamiseen sopiviin puutuotteisiin.

Suunnittelun kannalta erityisen kiinnostavaa on uuden liiketoimintayksikön yhteyteen liitetty suunnittelijayhteisö Living Designer Pool. Sen ta-voitteena on tuoda rakennuskausien mukaan uu-sia tuotteita jatkuvalla syötöllä.

Living Designer Pool koostuu Avanto Arkki-tehtien Ville Harasta ja Anu Puustisesta, suunnittelija Jaana Karellista sekä muotoilu-toimisto Helorinne & Kallion Harri Helorin-teestä ja Jarkko Kalliosta.

Helorinne & Kallio on kahden miehen muo-toilutoimisto. Miehet ovat tehneet töitä laajasti eri materiaalien parissa, mutta viime aikoina ol-laan tultu kohti puuta.

Suunnittelijalta löytyykin vahva sidos puu alaan, sillä molemmat ovat puuseppien jälkeläisiä.

”Haluamme olla mukana kehittämässä suo-malaista muotoilua ja tuotantoa. Kehityksen kaut-ta syntyvien tuotteiden markkinat ovat paitsi Suomessa, myös ulkomailla”, Jarkko Kallio sanoo.

Suomalainen tutkimus puuraaka-aineen paris-sa saa toimistolta kiitosta.

”Haasteenamme on tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen. Olemme lähteneet mukaan otta-maan selvää siitä, mitä tapahtuu ja mitä voimme antaa”, Kallio sanoo.

Helorinne & Kallio edustaa Living Designer Poolin joukossa teollista näkökulmaa.

Vahvuuksikseen he katsovat kokonaisuuden näkemisen ja ennakoinnin. Uuden liiketoiminta-yksikön he näkevät olevan selkeä merkki siitä, et-tä murros on käynnissä.

”Selkeästi tullaan enemmän jatkojalostukseen ja kuluttajien arkeen.”

Suunnittelija mukaan liiketoimintaan Suun-nittelijan käyttö tuottaa aina kustannuksia. Onnis-tunut yhteistyö tuottaa kuitenkin talou dellisia hyö-tyjä ja siksi suunnittelijan mukaan tuominen on enemmän kuin kustannus, se on investointi.

”Suunnittelijan rooli on haastaa positiivisesti ja tuoda uutta näkökulmaa. Tästä syntyy keskei-nen hyöty. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, et-tä yrityksen eri toimintoja yhdistämällä luodaan optimaalisia olosuhteita onnistumiselle”, kuvaa Helorinne.

Tätä syystä nykypäivän muotoilija on osittain erilainen kuin ennen. Suunnittelijalla on annet-tavanaan muutakin kuin vain muoto. Suunnitte-lija tuo myös liiketaloudellista ja markkinoinnil-lista näkemystä.

”Tavoitteena on yhdistää tuotannollisuus, kau-pallisuus ja käyttäjälähtöisyys. Yhteisenä tavoit-teena on oikeiden asioiden tekeminen”, sanoo Helorinne.

Suomi puudesignin mahtimaa? Tulevaisuus näyttää sekä Tapio Anttilan että Helorinne & Kal-lion parivaljakon mielestä valoisalta.

Oikea rivi: c a c b d

Opi uutta ja viihdy!Tuhat kysymystä metsäluonnosta, -kulttuurista ja

-taloudesta löytyy osoitteesta

www.alypaa.com/metsa

Oletko älypää?Testaa tietosi.

1) Kuusen taimet tulisi istuttaa viimeistään a) Vappuna b) Juhannuksena c) Syyskuussa d) Marraskuussa

2) Mikä seuraavista pudottaa lehtensä viimeisenä syksyllä?

a) Tammi b) Tervaleppä c) Vaahtera d) Koivu

3) Mistä johtuvat vaahteran lehden mustat pilkut?

a) Ruskasta b) Lehtien vanhenemisesta c) Sienitaudista d) Ilman saastumisesta

4) Mikä sieniväittämistä on tosi? a) Madot eivät syö myrkkysieniä. b) Tattien lakin alapinnalla on aina pillit. c) Paras korvasieniaika on lokakuussa. d) Maitosienet ovat syötäviä sellaisenaan.

5) Karpalo kannattaa kerätä a) Keskikesällä b) Syys–lokakuussa c) Heti kun marjat punertuvat d) Ensipakkasten jälkeen tai keväällä

”Meillä on selvästi käynnissä uusi puun tulemi-nen. Korkeakouluissa on puustudioita arkkitehti-puolella sekä taideteollisessa korkeakoulussa. Ku-luttajatkin haluavat selkeästi moderneja puutuot-teita”, Anttila sanoo.

Puudesignin ympärillä käyvä kuhina on havait-tu myös Helorinne & Kallion puolella.

”Haasteena on, miten kuhinasta syntyy kannat-tavaa liiketoimintaa”, miettii Jarkko Kallio.

AXEL RÖHR

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

4 • 2 0 0 4

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

Vaikka peruskoulun yläkoululaisten opintoihin kuuluva työelämään tutustumisjakso eli TET

onkin tuttu lähes kaikille suomalaisille, metsäalal-lakaan ei ole paljon ajateltu sen tuomia mahdol-lisuuksia. Lähes kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että TET-jakso on tärkeä: siitä jäänyt mielikuva lei-maa koko toimialan loppuiäksi.

Siksi TET-jaksolaisten hankkiminen on äärim-mäisen tärkeää alan tulevaisuuden kannalta; mutta ei vain hankkiminen, myös itse jakso tulee suun-nitella kunnolla.

Metsäalalla moni kysyy, että ”mitä näytettävää meil-lä voisi olla, ketä nyt kiin-nostaisi rämpiä syksyisessä metsässä”. Vastaus on selvä: moniakin.

Metsä kiinnostaa, eivät-kä metsäihmiset siellä tyh-jän päiten rämmi. Siellä ol-laan jostakin syystä, tekemäs-sä jotakin, ja juuri se jokin saattaa sytyttää myös TET-jaksolaisen.

TET-paikoista on kouluis-

sa pula ”Hyvissä hommis-sa metsäalalla. Ei paha.” Täl-lä nimellä tunnetaan Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen TET-osahanke. Se alkoi elo-kuussa, kun lähetimme sa-doille metsäalan työnanta-jille kirjeen.

Kouluissa on pula TET-paikoista. Kirjeessä kannus-timme metsäalan työpaikko-ja ottamaan yhteyttä lähikou-luun ja tarjoamaan TET-paik-kaa. Se on todellakin kehotus jokaiselle metsäalalla: jos ei työpaikkasi vielä ole tähän tarttunut, pidä sinä huolta että tarttuu.

Miksi? Jotta työnantaja voisi turvata työvoiman saan-nin niin itselleen kuin koko alalle, jotta oppilas ja myös hänen opettajansa saisivat ai-toa oppia oikeasta työstä.

Verkkosivullamme kerromme, miten TET-paik-koja voi tarjota, miten viikon sisällön voi suunni-tella, miten TET-jaksolaisen voi ohjeistaa työpai-kalla käyttäytymiseen – ja toivomme, että viikon aikana TET-jaksolaiset kertovat esimerkiksi Met-sä puhuu -Facebook-sivulla, mitä viikon aikana on tullut tehtyä.

Tutustumista työhön, ehkä työtäkin Ker-romme, että TETissä on kysymys työelämään tu-

tustumisesta, ei hanttihom-mien teettämisestä palkat-tomalla työvoimalla. Toki työtäkin voi teettää, mutta yhtä tärkeää on, että TET-jaksolainen näkee, kuinka moni puolista työ voi olla: yksi päivä maastossa metsää arvioimassa, toinen tukki-rekassa, kolmas puukauppa-neuvotteluissa, neljäs vies-tinnässä, viides neuvotte-lupäivillä.

Jakson voi järjestää myös yhteistyössä jonkun toisen työpaikan kanssa – esimerkiksi metsänomista-jien paikallisyhdistys, kor-juuyritys, kuljetusyritys, pai-kallinen saha ja 4H-yhdis-tys yhdessä.

Tarjoamme myös mah-dollisuuden: kun työpaikal-le on hankittu TET-jaksolai-sia, se voi haastaa yhteis-työkumppaninsa samaan. Näin saamme pallon liik-keelle.

Lisäksi toivomme, et-tä jokainen TET-jaksolaisia hankkinut yritys ilmoittaa paikat verkkosivullamme. Me kokoamme tiedot jakso-laisista ja haasteista yhteen ja kerromme aikanaan julki-suuteen, että tämä on yksi metsäalan tapa turvata tule-vaisuuden tekijät, joista tu-lee olemaan suuri pula.

HANNES MÄNTYRANTA

Metsäalan yhteinen Metsä puhuu -tulevaisuushanke kannustaa alan työpaikkoja ja yrityksiä TET-jaksolaisten hankkimiseksi.

Metsäalaa tehdään TET-aktiiviseksi

Päivää! Oisko teillä tarjota TET-paikkaa? Haluaisin olla Hyvissä hommissa, nyt ja jatkossa.

www.metsapuhuu.fi/tet

TARJOATET -PAIKKAA JA HAASTAMUUTKIN!

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

MetsäakatemiaPäättäjien

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2011

Tätä ennen toimin Metsäntutkimuslaitoksessa tutkijana ja aiheeni ovat liittyneet metsänomis-

tukseen, metsänomistajiin ja metsäpolitiikkaan. Ne hankkeet, joissa työskentelin vetäjänä tai tut-kijana olivat päättymässä vuoden lopulla. Hank-keille asetetut tavoitteet oli valtaosin saavutettu– aika oli hyvä siirtyä uusiin haasteisiin.

Hyppy monen sadan hengen organisaatiosta pieneen, 15 hengen työyhteisöön ei minua arve-luttanut, sillä Suomen Metsäyhdistys oli minul-le tuttu jo 1980-luvulta. Tein silloin yhdistyksel-le synteesin metsäalaa käsittelevistä mielipide-tutkimuksista.

Olin myös monta vuotta Metsäyhdistyksen aikakauslehden, Metsän ja Puun toimitusneuvos-tossa, jossa sain kosketuksen metsäalan viestin-tään. Sain ”kunnian” olla toimitusneuvoston vii-meinen puheenjohtaja, sillä kaudellani tuo mai-neikas lehti lopetettiin. Syy oli tuttuakin tutum-pi: resurssien niukkuus.

Moni on kuullut Päättäjien Metsäakatemiasta, aika moni tuntee sen toimintaa käytännössä ja mel-koinen joukko, jo muutamaa vaille 900 vaikuttajaa, on osallistunut Metsäakatemian kursseille.

Vuosien saatossa, 15 vuoden kuluessa Päättä-jien Metsäakatemialle on syntynyt oma vahva brän-dinsä. Niin vahva, etteivät kaikki välttämättä osaa edes yhdistää Metsäakatemiaa sen isäntäorgani-saatioon, Suomen Metsäyhdistykseen.

Tunsin Metsäakatemiaa ulkopuolisena, sillä olin käynyt kursseilla luennoimassa. Sisäpuolelta katsottuna yllätyin kuitenkin siitä, kuinka moni-puolinen akatemian konsepti on ja kuinka pal-jon sen takana on näkymätöntä työtä.

Toiminta perustuu kolmen hengen tiimiin, jos-sa jokaisella on oma selkeä vastuualueensa.

Tarja Etelämaa vastaa kurssien ja muiden tilaisuuksien järjestelyistä ja osanottajista huoleh-timisesta. Se pitää sisällään muun muassa kutsu-misen, matkajärjestelyt, majoitukset, kokoustilat, ruokailut, varusteet, lahjat, yhteydenpidon osan-ottajiin ja neuvottelukunnan kokousjärjestelyt.

Elina Antilan vastuulla on maastojakson suunnittelu ja järjestäminen. Hän vastaa myös

kurssi julkaisun teosta ja kaikista muista kurssin ma-teriaaleista, Metsäakatemian viestinnästä ja verkko-sivuista ja kohteisiin liittyvästä logistiikasta.

Minun tehtäväni on suunnitella toimintaa yh-dessä tiimin ja neuvottelukunnan kanssa sekä pi-tää lankoja käsissä. Kursseilla toimin fasilitaattori-na, fakiirina, joka auttaa kurssilaisia työskentele-mään yhdessä ja samalla verkostoitumaan. Tehtä-väni on edistää ryhmän luovuutta ja saada kaik-kien asiantuntemus yhteiseen käyttöön.

Metsäakatemian työpaja paneutui tällä kurs-silla Metsäalan strategisen ohjelman päätavoittei-den hakemiseen. Ydinkysymys oli, millä metsäala saadaan vahvistumaan ja uudistumaan? Kaikki 35 vaikuttajaa yhteiskunnan eri aloilta ideoivat ryh-missä tavoitteita ja valitsivat lopuksi niistä kanta-vimmat. Maastojakson työpajoissa ideoidaan toi-menpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulokset luovutetaan vaiheittain työ- ja elinkeinoministe-riön käyttöön.

Olen entistä vakuuttuneempi, että Päättäjien Metsäakatemialla on vahva sosiaalinen tilaus. Uu-distuvien luonnonvarojen merkitys on nousemas-sa globaalisti entistä merkittävämmäksi, ja met-sillä on tässä keskeinen asema. Päättäjien Metsä-akatemian konsepti onkin herättänyt mielenkiin-toa myös Suomen ulkopuolella. Se on tuotteistet-tu ja myyty jo muutaman maahan, ja kiinnostus-ta on muuallakin.

HARRI HÄNNINEN

Aloitin Päättäjien Metsäakatemian johtajana kesäloman jälkeen elokuun loppupuolella edeltäjäni Tiina Rytilän siirryttyä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen erityis-avustajaksi. Hyppäsin liikkuvaan junaan, ja tätä kirjoitettaessa ensimmäisen kurssin

aloitusjakso on juuri takana, joten voin kertoa ensivaikutelmani.

Tutkijasta fakiiriksi – ensivaikutelmia Päättäjien

Metsäakatemiasta

KU

VA

AJ

A:

PÄ

IVI

RIS

TE

LL

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

HYVÄT IHMISET!

Meistä täällä Metsäyhdistyksessä tuntuu, ettemme anna, emmekä saa, tarpeeksi

palautetta. Tämä palsta on meidän vastauksemme palautepulaan.

Keräämme jatkossa jokaiseen Lehtikuusen numeroon tälle palstalle kokemuksia

hyvin sujuneesta yhteistyöstä, mielenkiintoisesta esitelmästä tai mistä tahansa

muusta mieleen jääneestä positiivisesta kokemuksesta. Tämä palsta on avoin

myös sinulle. Ainoa ehto on, että palautteen on oltava positiivista.

Annetaan sanan kiertää!

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2011

PALAUTEPALSTA

Onnittelut yhdelle pääkaupunkiseudun

koululaisten metsäviikon kantavista

voimista, Lars Ekmanille Rannikon

metsäkeskukseen! 10 vuodessa olet

opastanut 300 ryhmää suomeksi ja 100

ruotsiksi, 10 000 lasta on eläytynyt

tarinoihisi.Kantavia voimia olette te kaikki

muutkin, parisenkymmentä metsä- ja

ympäristöalan toimijaa pääkaupunki-

seudulla. Helsingin kaupunki tarjosi

hienot puitteet Luukin ulkoilualueella.

Kiitämme lämpimästi kaikkia järjestäjiä!

SMY:n nuorisoviestintätiimi

Kiitoksia metsäylioppilaille mutkattomasta yhteistyöstä! Innokkaita oppaita koululais-tapahtumiin ja avustajia Metsäpäiville on tänäkin vuonna saatu riittävästi.Sirpa Kärkkäinen

Iso kiitos haastatelluille suunnittelijoille Helorinne & Kallio sekä Tapio Anttilalle! Ansiokkaasti jaksoitte pukea muotoilun ja suunnittelun sellaiseen sanalliseen muotoon, että sitä asiaan vihkiytymätönkin osaa lähestyä. Tulevaisuus on valoisa!Axel Röhr

Suurkiitokset Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun ihanille opettajillemme Sirkulle

ja Tuijalle, jotka innostivat niin opettajat kuin varhaiskasvattajatkin uuteen menetel-mään Case Forest-kurssilla! Kiitokset myös Vantaan luontokoulun väelle lämpimistä puitteista ja erinomaisista järjestelyistä!SMY:n nuorisotiimi

Puu ja Bioenergia -messujen yhteydessä 9. syyskuuta pidetty Puumiesten liiton syys-seminaari oli piristävä poikkeus metsäalan runsaassa seminaaritarjonnassa; napakka, korkeatasoinen ja anniltaan monipuolinen. Ei-paikallaolleiden kannattaa lukaista referaatit Puumiesten sivuilta. Kiitos järjestäjille.Juhani Karvonen

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

LEHT I KUUSI

Lehtikuusi on Suomen Metsäyhdistyksen lehti. Sen tarkoitus on vastata ennen muuta kysymykseen, mikä yhdistykselle esite-tään usein: mitä ajattelemme maailman menosta. Tarkoituksemme ei siis ole katsoa peruutuspeiliin, vaan kertoa, miten maa ja maailma mielestämme makaa. Haluamme myös keskustelua, mistä johtuen Lehtikuusen palstat ovat avoinna kumppaneil-lemmekin.

Lehtikuusi julkaistaan PDF-muotoisena Internetissä osoitteessa www.smy.fi /lehtikuusi Lukijoille siitä tie-dotetaan muun muassa sähköpostiviestillä, jossa olevan linkin kautta Lehtikuusen voi hakea omalle tietokoneelleen. Lehtikuusen voi myös tulostaa A4-kopiopaperille. PDF-versiossa taas voi käyttää lukuisia internetlinkkejä.

Jos olet saanut sähköpostiisi tiedon Lehtikuusen uuden numeron ilmestymisestä, olet jo postituslistallamme. Jos et siel-lä ole tai jos haluat sieltä pois, voit ilmoittaa siitä osoitteeseen lehtikuusi@smy.fi Ilmoittautuessa tulee sähköpostiin kirjoittaa ilmoittautujan nimi ja sähköpostiosoite sekä työnantajan nimi, tai jos osoite on oma, ilmoittautujan osoite.

Julkaisija: Suomen Metsäyhdistys • Päätoimittaja: Juhani Karvonen • Toimitussihteeri: Krista KimmoTaitto ja ulkoasu: gravision • Kannen kuva: Krista Kimmo • Palkkien kuvat: Krista Kimmo ja gravision

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2011

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

METSÄPÄIVÄT 2011Helsingin messukeskus 10.–11.11.2011

Mistä on tehty investointien ihmemaa? Miten syntyy menestystuote? Mitä voimme oppia muilta aloilta? Riittääkö osaaminen – entä uskallus?

Miksi korvata metsurit koneilla? Kuinka käy metsänhoidon? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta 83. Metsäpäivillä.

Metsäpäivien avajaisissa pohditaan, miten Suo-meen saadaan uusia metsien ja puun moni-

puoliseen käyttöön perustuvia investointeja. Ky-symys on olennainen niin kansantalouden kuin metsäsektorin suotuisan kehityksen kannalta.

Avajaisten pääpuheenvuorosta vastaa Pöyry Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Malinen. Valtio-neuvoston tervehdyksen tuo elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Avajaisissa jaetaan myös Suo-men Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsäsäätiön huomionosoitukset

Torstai-ilta huipentuu tuttuun tapaan ilta mien tanssiaskeliin. Iltamissa selviää myös metsä alan Älypää-organisaatio, kun kolme joukkuetta koh-taa tieto visassa. Ilmoita joukkueesi mukaan kisaan Metsäpäivien verkkosivuilla!

Metsäpäivien seminaarit jakaantuvat torstail-le ja perjantaille. Tarjonnan aloittaa torstain aamu-päivään sijoittuva metsänhoidon koneellistumis-ta käsittelevä seminaari, joka järjestetään yhteis-työssä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

Perjantaina seminaarit jatkuvat: aamupäivän teema on innovaatiot ja iltapäivällä syvennytään yrittäjyyteen.

Metsäpäivien ja Metsämessujen yhteiselo jat-kuu. Torstai-iltana vietetään Metsämessujen ava-jaisia.

Tällöin Metsäpäivien vieraat ovat tervetulleita ennakkoon tutustumaan Metsämessujen tarjon-taan kuohuviinin ja musiikin kera. Avajaisissa Met-sän etunoja -tunnustuspalkinnon saajan julkistaa MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

Metsäpäivien lipulla pääsee perjantaina kaik-kiin Messukeskuksen Vihreän viikonlopun ta-pahtumiin.

Tapaamisiin Metsäpäivillä!Lisätietoja: www.metsapaivat.fi

Metsäpäivien ohjelma

torstai 10.11.

10–12 Koneellistuva metsänhoito -seminaari 13–15 Metsäpäivien avajaiset 15–17 Sidosryhmätilaisuudet ja muuta ohjelmaa

• Kaasu pohjassa! Puut tienvarressa - Koneyrittäjien puunkorjuun ajankohtaisseminaari

• Töihin metsäalalle? Metsänhoitajaliiton urafoorum

• Iloittelua 20-luvun tyyliin… Meton KaamosSiesta

• 100-vuotishistoriikki Teollisuuden Metsänhoitajat

17–19 Metsämessujen avajaiset 19–23:30 Metsäpäivien iltamat

perjantai 11.11.

9–11:30 Koeputkesta kuluttajalle 13–15:30 Yrittäjyys - mikä meitä estää,

vai estääkö mikään? 9–18 Vihreä viikonloppu: Metsämessut,

Elma-maaseutumessut, Kädentaito ja Outlet Expo