Tietotyö pedagogisena haasteena405021Y B, Oulun Yliopisto, KTK

Jari Laru, yliopisto-opettaja

http://wiki.oulu.fi/view/ktktvt

Kurssin materiaalit löytyvät wikistä

https://wiki.oulu.fi/display/ktktvt

Valitse tietotyö pedagogisena haasteena vasemman reunan valikosta

Tietotyö tietoyhteiskunnassa

Maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaanhttp://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tvt/07/09/index.html

1928 1953 1989

“Suomen ihme” “Say just Nokia”Manuel Castells and Pekka Himanen, The Information Society and the Welfare State: The Finnish Model. New York: Oxford University Press, 2002.

Hakkarainen, K. (2005). Asiantuntijuus ja oppiminen työelämässä. Puheenvuoro Osaaminen murroksessa –työelämälähtöisen osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen seminaarissa 12.04.2005. http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/material/HakkarainenEsitelma2005a.pdf

Työ tietoyhteiskunnassa

The Ideal-Types of WorkPyöriä Pasi. (2006). Understanding Work in the Age of Information. Finland in Focus

Tietotyö ei ole sama asia kuin:

Tietokoneavusteinen työongelma: onko kaikki työ muuttunut tietotyöksi, kun jo 4/5 palkansaajista käyttää työssään tietotekniikkaa?

Professionaalinen työongelma: monet italan ammatit eivät ole professioita kuten lääkärien tai juristien ammattikunta

Valkokaulustyöongelma: toimihenkilöiden ja työntekijöiden raja on hämärtynyt

Pyöriä Pasi. (2009).

Knowledge Work creation, distribution or application of knowledge (intangible resources) as task contents (Davenport,2002; Harrison, Wheeler & Whitehead, 2004; Jones & Chung, 2006),

by highly skilled and/or trained workers (Drucker,1995; Pyöriä, Melin & Blom, 2005) who have autonomy in their work (Mäki, 2008; Pepitone, 2002; Scott, 2005)

who use tools (e.g. ICT) and theoretical concepts (Pyöriä et al., 2005)

in order to produce complex, intangible and tangibleresults (Drucker, 1995; Lönnqvist, 2007)

to provide a competitive advantage or some other benefit contributing towards the goals of the organization (Harrison et al., 2004).

Vartiainen, M. (2009). Johdanto tietotyöhön (luentoesitys)

Knowledge work in teamsKnowledge workers co-work in teams and networks on complex tasks that they cannot perform alone

Collaboration, communication and social interaction between individual experts are important to innovate and share knowledge

KW can be both solitary and collaborative including a) solo work and individual tasks b) face-to-face interaction c) technology mediated interaction between persons, e.g. phone, teleconferencing, video conferencing, email, etc.

More often collaboration is organized geographically distributed manner crossing spatial, organizational, temporal and cultural boundaries

Distributed teams are defined as groups of geographically dispersed employees with a common goal (product, process, service, etc.) carrying out interdependent tasks using mostly technology for communication and collaboration.

Vartiainen, M. (2009). Johdanto tietotyöhön (luentoesitys)

Informaatioammattien topologiaI Informaation tuottajat (tieteenharjoittajat, asiantuntija-palvelujen tuottajat, markkinainformaation tuottajat)

II Informaation jakajat (opettajat, kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät, viestintä- jakulttuurityöntekijät, uskonnollisen työntekijät)

III Informaation käyttäjät (hallinto ja valvontatyötä tekevät)

IV Informaation käsittelijät (informaation kerääjät, tiedoston-hoitajat, sihteerit, toimistotyö, kirjanpito ja kassanhoitotyö, muu informaation käsittelytyö)

V Tietoteknisten koneiden käyttäjät ja korjaajat (tietoteknisten koneiden käyttäjät, graafisen alan työntekijät, posti ja televälitystyöntekijät, tietoteknisten koneiden asentajat ja korjaajat).

Pyöriä Pasi. (2009).

Mitä tietotyö merkitsee?Yksinkertaiset rutiinityöt ovat yhä harvemmassa

Koulutustaso ja –vaatimukset ovat nousseet

Tietotekniikan käyttö on yleistynyt

Työn autonomia on kasvanut

Vuorovaikutustaitojen merkitys on korostunut

Pyöriä Pasi. (2009).

Tietotyö “pedagogisia” haasteita

Tietotyön Haasteet koulutukselle?

“Tällaisessa ympäristössä sellainen malli,

jossa ihmiset hankkivat nuorena yleissivistävän ja ammatillisen

pätevyyden ja hyödyntävät tätä kerran hankittua osaamista koko aikuisen

ikänsä on auttamattomasti vanhentunut.” (Hakkarainen,

2005)

Oppiminen muutosten puristuksessaLehtinen, E. & Otala, M. (2006) Oppiminen ja Oppimalla uusiutuva yhteiskunta. Teoksessa FinnSight 2015 – Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät (laaja raportti). TEKES ja Suomen Akatemia. Helsinki. 2006. http://www.tekes.fi/fi/document/42736/finnsight_2015_laaja_pdf

Työtehtävät uusiutuvat hurjaa vauhtia, koulutus ei?

Esimerkiksi niistä ammattinimikkeistä, joihin AEL tarjosi 10 vuottasitten koulutusta, on kadonnut joka kymmenes. Tällaisia olivat esimerkiksi graafisella alalla skannerikuljettajat ja asemoijat. Arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana katoaa joka viides tämän päivän nimikkeistä. Tämä merkitsee työssä oleville ihmisille tarvetta jatkuvaan uudelleenkouluttautumiseen sekä tietoa eri ammattien tulevasta kehityksestä

Lehtinen, E. & Otala, M. (2006) Oppiminen ja Oppimalla uusiutuva yhteiskunta. Teoksessa FinnSight 2015 – Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät (laaja raportti). TEKES ja Suomen Akatemia. Helsinki. 2006. http://

Tietotyön ja koululaitoksen ristiriita.. (yksi esimerkki)

Tyypillisiä luonnehdintoja tulevaisuuden (nykypäivän) asiantuntijuudelle ovat mm. nopean muutoksen, epävarmuuden, lisääntyvän kompleksisuuden ja huonosti määriteltyjen ongelmien hallinta.

Perinteinen koulutus on ollut parhaimmillaan opettaessaan hyvin vakiintuneita, sopivan kokoisiksi palasiksi ositettuja ja hyvin määriteltyjä tietosisältöjä

Lehtinen, E. 1997. Tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet oppimiselle.Teoksessa Lehtinen, Erno. 1997. Verkkopedagogiikka. Oy Edita Ab. s. 12-40

Perint. oppimiskäsitys

Vallitsevan käsityksen mukaan oppiminen on jotakin, joka tapahtuu ihmisen pään sisällä. Se on prosessi, jossa oppija omaksuu jotakin tietoa kirjoista opettajan johdolla. Hänen mielensä on eräänlainen säiliö, joka oppimisen onnistuessa täyttyy tiedolla (Bereiter 2002).

Tätä käsitystä oppimisesta tiedonhankintaprosessina voidaan perustellusti arvostella. Siinä ylikorostetaan oppimiseen liittyviä yksilöllisiä ja mielensisäisiä (eli mentaalisia) prosesseja.

Hakkarainen, K., Paavola, S., & Lipponen, L. (2003). Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin. Aikuiskasvatus, 21, 1, 4-13

Nonaka & Takeuchi (1995) kritisoivat länsimaista ajattelutapaa siitä, että tieto sinänsä on ollut keskeisellä sijalla, mutta eivät tiedon luomisen prosessit

Hakkarainen, K., Paavola, S., & Lipponen, L. (2003). Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin. Aikuiskasvatus, 21, 1, 4-13

TV-sukupolvi vs. Internet- sukupolvi

Tabscot (1998) teoksessa Hakkarainen, K. (2001) Luonnosversio: Aikuisen oppiminen verkossa. Published in Hakkarainen, K. (2001) Aikuisen oppiminen verkossa. Teoksessa P. Sallila & P. Kalli (toim.), Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena (ss. 16-52). Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus

“televisiosukupolven” edustajille näyttää olevan tyypillistä omaksua informaation kuluttajan pikemmin kuin uuden tiedon aktiivisena tuottajan ja käsittelijän rooli. Tabscott (1998) kuitenkin esittää, että nuori sukupolvi on jo alusta lähtien tottunut itse käsittelemään tietoa paljon aktiivisemmin eikä lainkaan samalla tavalla luottamaan auktoriteetteihin.

“Vallankumous” tutkimuksessa

Nykyinen oppimiskäsitys

Nykyinen kasvatustieteellinen ja oppimispsykologinen keskustelu osoittaa, että oppiminen ei ole vain tiedon hankkimisen, vaan myös osallistumisen prosessi (Sfard, 1998; Wenger, 1998).

Oppimisen osallistumisvertaiskuva tarkastelee oppimista osallistumisena jonkun yhteisön merkityksellisiin toimintoihin.

Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppija on aktiivinen toimija ja tutkija. Oppija osallistuu yhteisölliseen tiedonrakenteluun ryhmässä. Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset luovat uusia innovatiivisia mahdollisuuksia tukea yhteisöllistä mielekästä oppimista ja tiedonrakentamista.

Hakkarainen, K. (2005); Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta (2009).

Nykyinen oppimiskäsitys..Bereiter kiinnittää huomiota siihen, että samalla kun oppimisen ja opettamisen yhteydessä tietoa tarkastellaan jonakin pelkästään ihmisen sisäisenä asiana, työelämässä tietoa käsitellään kuitenkin yhteisenä kohteena, jota tuotetaan ja jonka kanssa työskennellään.

=> Tiedonrakentelu: Osallistujien tavoitteena näissä ympäristöissä on yhteisen tiedon kehittäminen ja uuden tiedon luominen pikemmin kuin ainoastaan yksilöllinen oppiminen. Niiden ajatuksena on tukea kulttuuriin osallistumista tuottamalla tietoa muiden käyttöön.

Taustalla on ajatus oppijan roolin muuttaminen tiedon muistajasta ja hallitsijasta uuden tiedon ja ymmärryksen tuottajaksi ja oletus, että tiedon omaksumista tukee parhaiten sen soveltaminen jonkin ongelman ratkaisemiseen tai käyttäminen jonkin uuden idean luomiseksi

Bereiter, C. (2002) Education and mind in the knowledge age

Mitä oppimisen tulisi olla?Konstukritivistista: aktiivista tietojen ja taitojen kehittelyäkumulatiivista ja strukturaalista: aikaisemmalla tiedolla ja sen organisoinnilla ratkaiseva rooli uuden oppimisessa

Itseohjautuvaa ja strategista: mitä enemmän näitä taitoja sitä enemmän oppijat ottavat vastuut omasta työstäänpäämääräsuuntautunutta: oppilaat määrittelevät itse päämääränsäTilannesidonnaista: oppiminen olisi pyrittävä liittämään sosiaalisiin ja kulttuurisiin tilanteisiinAbstraktia: oppiminen ei voi olla pelkästään äärimmäisen tilannesidonnaista vaan se on joskus myös abstraktia (esim. fysiikan lait)Yhteisöllistä: näkemys oppimisesta sosiaalisena prosessina on keskeisesti esillä konstruktivisistisessa oppimiskäsityksessäYksilöllisesti erilaista: oppijoiden erilaiset käsitykset, taustat, lähestymistavat ym. vaikuttavat aina oppimiseen.

Lehtinen, E. 1997. Tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet oppimiselle.Teoksessa Lehtinen, Erno. 1997. Verkkopedagogiikka. Oy Edita Ab. s. 12-40

Luovaa työtä voidaan verrata prosessiin, jossa tutkija etsii sumussa vuorenhuippua ainoastaan muutama maamerkki tukenaan (JohnSteiner, 2000).