tekes näköalat 2 2012

näköalatAjAnkohtAistA AsiAA tekesistä yrityksille 2 | 2012

Veli-Pekka Saarnivaara – 25 vuotta näköalapaikalla

Innovatiivinenliiketoimintamalli siivittää kasvuun

6

30

Teema

Älykästäelinympäristöärakentamassa

s. 14

2 näkÖAlAt 2 | 2012

3 PääkirjoitUs

4 VAlokeilAssA

10 UUttA tekesissä

13 UUsiA jUlkAisUjA

kasvukeskukset panostavat älykkäisiin ympäristöihinMuun muassa Tampereelle ja Jyväskylään on rakenteilla ja suunnitteilla uusia asuinalueita, joilla lähtökohtana on kestävä kehitys ja tavoitteena älykäs rakennettu elinympäristö.

GallupMillainen on hyvä ja toimiva elinympäristö? Hyvästä elinympäristöstä kertovat suomalainen koululainen ja opiskelija sekä kiinalainen projektipäällikkö.

sis

ältö

Vaivatonta taksimatkaaJokainen, joka on seissyt lento-asemalla pitkässä taksijonossa tai riidellyt ulkomailla taksikuskin kanssa reitistä ja maksutavasta, osaa arvostaa Cabforce.com:in palvelua, vakuuttaa toimitusjoh-taja Tommi Holmgren.

DigiecoCity haastaa suurkaupungit

Kiinaan on nousemassa kaksi modernia kaupunkia, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnetään tiivistä rakenta-mista ja ympäristöajattelua. Suomalaisella osaamisella on ollut toteutuksessa merkittävä rooli.

29 risteyksessä

japanin tulevaisuus

34 niMityksiä

35 yhteystieDot

innovatiivinen liiketoimintamalli siivittää Blaast oy:n kasvuun

30 LIIKETOIMINTAMALLIT

tavoitteena täydelliset farkutNOMO Jeansin strategiassa käsityöläisperinne yhdistyy uudenlaiseen teknologiaan, kivijalkakauppa verkkobisnekseen.

28 IdEAsTA KONsEpTIKsI

Veli Pekka saarnivaara – 25 vuotta näköalapaikallaSaarnivaara pitää yhtenä pääjohtajakautensa suurimmista muutoksista sitä, että innovaatiopolitiikan painopiste on siirtynyt jo aktiivisesti toimivien yritysten rahoituksesta uusien, kasvavien yritysten rahoitukseen.

6 TEKEs

älykästä elinympäristöä rakentamassa

teema

14 19 20 24

Cabforce.com

näkÖAlAt 2 | 2012 3

Numero 2 | 2012 1.6.2012

JULKAISIJATekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

TOIMITUSPääTOIMITTAJA: Pia MörkTOIMITUKSeN SIhTeerI: Susanna LehtoTOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, eero LukinPia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

TOIMITUSNeUVOSTOMika Aalto, Jouko hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen

KANSIKUVA: eeva AnundiTAITTO: Mainostoimisto Cake Oy / Kari LehkonenPAINATUS: Punamusta OyISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)PAINOS: 14 500

Seuraava numero ilmestyy 14.9.2012

tieto energiatehokkaista ratkaisuista ei tavoita ammattilaisia

Kirkkonummen Sundsbergissä voi kaasuauton kohta tankata kotitalon hanasta. Kempeleen ekoky-lässä on oma energiantuotantolaitos, eikä kylää ole liitetty yleiseen sähköverkkoon. Aurinkoenergian kerääminen integroituu sulavasti arkkitehtuuriin Porin uudessa uimahallissa. rakennus- ja energia-alan välinen raja on siis hämärtymässä.

Tekesin teettämän selvityksen mukaan vain noin puolet kiinteistöjen omistajatahojen ammattilaisista pystyy kertomaan esimerkkejä energiatehokkaasta rakentamisesta. Valmiita kohteita on kuitenkin Suomessa noiden alun esimerkkien lisäksi kymmenittäin, ellei peräti sadoittain.

Toisaalta sama vastaajajoukko vastaa sataprosenttisen yksimielisesti kyllä, kun kysytään kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Viestinnälle ja viestinviejille on siis tarvetta.

Mitä nämä asiat tarkoittavat liiketoiminnan ja osaamisen kannalta? enää ei riitä yhden osa-alueen osaaminen, vaan tarvitaan yli toimialojen rajojen ulottuvaa asioiden hallitsemista. ei ole enää yhtä totuutta rakentamisessa, vaan pitää olla vaihtoehtoja ja asiakastarpeen on oltava toteutuksen lähtökohta.

Tulossa saattaakin olla aikaisempaa tiiviimpi verkosto, jossa yhdistyy eri alojen osaamista. Meillä on jo rakentamisen liiketoiminnassa kansainvälisesti menestyneitä yrityksiä kuten Kone ja halton sekä palveluissa esimerkiksi Vahanen-yhtiöt ja PeS-Arkkitehdit. Näitä tarvitaan lisää.

Tekesillä on Tampereen Vuoreksen Asuntomessuilla teltta, jossa esitellään fiksuja ratkaisuja asumiseen, liikkumiseen ja energiankäyttöön. Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan Tekesin asiantuntijoiden kanssa!

Reijo Kangas

Toimialajohtaja, kiinteistöt ja rakentaminenTekes

Pääk

irjoi

tus


Valo

keila

ssa

Tekesin Smart House – fiksun arjen palvelut -teltassa messukävijät saavat nähdä ja kokea arkielämäänsä helpottavia ratkaisuja, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja energiaan. Niistä pääosa on jo saatavissa, osa on piakkoin tulossa markkinoille. Tekes on ollut rahoittamassa esiteltävien ratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista. Samalla kävijöillä on mahdollisuus tutustua Tekesin toimintaan.

Asuntomessut ovat avoinna 13.7.–12.8.

eU:n rahoittama Newbone-hanke osoitti, että metallittomilla ortopedisillä implanteilla on markkinapotentiaalia.

Tällaiset implantit soveltuvat esimerkiksi urheiluvammojen hoitoon. Nanohybridilujitteiset implantit lanseerattiin kansainvälisille markkinoille jo ennen Newbonen päättymistä vuonna 2010. hankkeen koordinaattori, professori Pekka Vallittu Turun yliopistosta arvioi, että uusi menetelmä on tällä hetkellä käytössä maailmanlaajuisesti.

”hanke oli merkittävä, sillä se paransi euroopan kilpailuasemaa biomateriaalien kaupallistamisessa ja implanttien kehittämisessä suhteessa Yhdysvaltoihin.”

Biohajoavat implantit korjaavat tehokkaasti luuta ja pitävät rikkoutuneen luukudoksen kasassa. Implantit muuttuvat osaksi kehoa luun kasvaessa niihin kiinni.

www.tekes.fi/eu

Tekes on avannut hankegallerian. hankegallerian tarkoituksena on nostaa yhteen näkymään Tekesin ja muiden julkisten rahoittajien rahoittamia hankkeita. hankkeet esitetään visuaalisesti etusivulla pallokarttana, teemat väreillä erotettuina.

hankegalleria on vuorovaikutteinen, visuaalisesti hauska ja käyttäjäystävällinen tapa esitellä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja tuoda esille osaamista. Tutkimustulosten hyödyntäjiä hankegalleria auttaa löytämään viimeisimpien tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia. Tutkijoille ja kehittäjille hankegalleria on myös verkostoitumisfoorumi.

hankegallerian sisällön tuottavat tutkimus- ja kehitystyötä tekevät henkilöt itse, mikä mahdollistaa ajantasaisen tulosten esittelyn ja verkottumisen muihin tahoihin. Kukin organisaatio luo oman tunnuksensa, jonka alle voi lisätä useita hankkeita. hankekortissa tuloksia voi esittää lähes missä muodossa hyvänsä: raportteina, videoina, kuvina, esitysaineistoina.

Tervetuloa tutustumaan!

www.hankegalleria.fi

Uusi tapa esitellä tutkimustuloksia –

Hankegalleria on avattu!

Tekes on mukana TampereenVuoreksen asuntomessuilla 2012

eU-rahoitus vauhditti biohajoavien luuimplanttien kaupallistamista


KOONNeeT: eerO LUKIN, MAIJA hAKKArAINeN, ANNA-MAIJA IKONeN, SANNA NUUTILA

www.tekes.fi/eu



Suosittelen lukemaan ensin NOMO Jeansin jutun, hyvin henkilökohtaisesta tarpeesta lähtenyt idea ja erityisesti tapa osallistaa käyttäjä herätti oman mielenkiintoni. Seuraavaksi syventyisin tarinaan, jossa nousee esille jälleen käyttäjien hyvin samankaltaiset perustarpeet sekä miten digitaalisuus on jo muuttanut monet totutuista toimintamalleista loppujen muuttuessa kovaa vauhtia. Ja miten näistä voidaan paikallisuutta kunnioittaen ja suomalaisten hyvään maineeseen nojaten rohkeasti luoda kansainvälistä liiketoimintaa. Tarina DigiEcoCitystä alkaa sivulta 24. Näiden jälkeen nauttisin rauhassa onnistuneista esimerkeistä, joissa palvelut on todella tarjoiltu käyttäjän ulottuville - hänen nykyiseen päätelaitteseen tai matkavarauksen yhteyteen. Hyviä lukuhetkiä toivottaen,--Anssi

LuKIjAN TärppI

Korttiportti on uusi sähköinen palvelu verkossa tehtävien virallisten testien suorittamiseen ja hallintaan. Pilottihankkeessa ALVAr on yhteis-työssä poliisiviranomaisten ja testien ja näyt-tötutkintojen järjestäjien kanssa kehittänyt jär-jestelmää turvallisuusalalle sopivaksi.

”Tarkoituksena oli luoda tietoturvallinen, teknisesti hyvin toimiva viranomaistestien suorittamisjärjestelmä, josta hyötyvät kaik-ki, kouluttaja, tutkinnon toimi- tai lupakortin myöntäjä että myös testin suorittaja”, kertoo johtaja Veikko Ollila ALVArista.

esimerkiksi järjestyksenvalvojan pätevyyt-tä tarvitseva henkilö osallistuu ensin koulutuk-seen. Sen jälkeen hän ilmoittautuu testiin, jon-ka hän voi suorittaa suojatun yhteyden kaut-ta Internetissä. Tehtäväkseen hän saa arvotun kysymyssarjan. Tavoitteena on, että tieto suo-ritetusta testistä menee suoraan poliisiviran-

Diplomi-insinööri Tomi Riipinen toimii Lap-peenrannan teknillisessä yliopistossa projek-tipäällikkönä Tekesin rahoittamassa ja VTT:n koordinoimassa polttokennohankkeessa, jossa kehitetään tehonmuokkausjärjestelmää maa- ja biokaasua käyttävään polttokennoon. hank-keessa kehitetty prototyyppi on ollut tosi-toimissa siirtämässä tehoa verkkoon jo noin 2000–2500 tuntia.

riipinen aloitti opiskelut Lappeenrannassa vuonna 2002. Diplomityönsä hän teki poltto-kennojen tehonmuokkausyksikön verkkoraja-pinnasta, ja diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 2007. Sen jälkeen hän aloitti väitöskir-jatyönsä.

riipinen kehitti tehonmuokkausyksikön yh-teen maailman suurimmista yksittäisistä kiin-teäoksidikennoista. hankkeessa keskityttiin verkkorajapinnan ja tehoelektroniikan asetta-miin vaatimuksiin sekä hyötysuhteen nostami-seen. Tutkimuksen keskeisiä tavoitteita olivat myös sähköverkon häiriöihin ja erikoistilantei-

Teekkarista tohtoriksi polttokennohankkeessa

siin varautuminen hajautetun energiatuotan-non järjestelmissä sekä järjestelmän taloudel-linen hyödyntäminen. Väitöskirja valmistuu tä-män vuoden aikana.

TeKSTI JA KUVA AnnA-LiisA Pirhonen

TeKSTI AnnA-mAijA ikonen

www.tekes.fi/polttokennot

www.alvar.fi

Korttiportti uudistaa viranomaistestit

omaisen tietojärjestelmään ja kortin hankinta nopeutuu.

”Yksilöllisesti arvotun testin avulla voi-daan nostaa myös testauksen luotettavuutta ja näin edistää koko yhteiskunnan turvallisuut-ta”, näkee Ollila järjestelmän edut.

Uuden järjestelmän merkittävyys on myös siinä, että se on monistettavissa muille aloille, joissa tarvitaan vastaavanlaisia testejä.

Korttiportti-ohjelma on tarkoitus ottaa poliisiviranomaisten kanssa käyttöön mahdol-lisimman pian.

Tekes on rahoittanut Korttiportti-hanketta.

Tutkimusjohtaja Anssi Salonen RYM Oy

www.tekes.fi/polttokennot

www.alvar.fi


Veli-Pekka saarnivaaran mielestä yksi hänen pääjohtajakautensa suurimmista muutoksista on ollut innovaatiopolitiikan painopisteen siirtyminen aktiivisesti toimivien yritysten rahoituksesta uusien, kasvavien yritysten rahoitukseen.

teke

s


eli-Pekka Saarnivaara istuu huo-neessaan levollisin oloisena. hän sanoo puhuneensa niin paljon elä-keiän nostamisen puolesta, ettei

mitenkään voinut ajatella jäävänsä eläkkeelle alle 65-vuotiaana.

”Moni on kysynyt, että mitä sitten, kun jäät päivittäisestä työrytmistä sivuun. Jostain syys-tä se ei ole juurikaan mietityttänyt, eikä luopu-misen tuskaa ole ainakaan vielä ilmennyt. Se on varma, että työyhteisöä tulee ikävä, kaikkia niitä hienoja ihmisiä, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä.”

Monet kasvot ovatkin tulleet tutuiksi. Saar-nivaaralla on takanaan 25 vuotta Tekesin pal-veluksessa, joista 12 vuotta pääjohtajan teh-tävissä. Noihin vuosiin on mahtunut paljon – nousukausia, taantumia, teknologisia murrok-sia ja kovia vääntöjä valtiovallan kanssa. Välillä Saarnivaara sanoo pelänneensä saavansa esi-mieheltään jopa potkut, kun hän on tiukasti py-synyt kannassaan.

”Onneksi asiat ovat riidelleet, eivät ihmi-set”, hän toteaa hetken hiljaisuuden jälkeen.

Koko 2000-luku on ollut suomalaiselle in-novaatiotoiminnalle menestyksekästä. Suomi on kansainvälisissä innovaatiotoimintaa mit-

PääjohtAjA Veli-PekkA sAArniVAArAn tyÖUrA tekesissä on

kestänyt PäiVälleen 25 VUottA, kUn hän jää syyskUUssA

eläkkeelle. tUonA AikAnA kAnsAntAloUs on kehittynyt hUiMAA

VAUhtiA. eVäitä UUsille MenestystArinoille olisi lÖyDettäVä

jAtkossAkin.

25 vuotta näköalapaikalla

taavissa vertailuissa lähes poikkeuksetta pal-kintosijoilla. elinkeinojen tuottavuuskasvu on ollut keskimäärin kehittyneitä kilpailijamai-ta nopeampaa. Kotimaiset globaalisti toimi-vat yritykset ovat menestyneet erinomaisesti maailman markkinoilla. Monet niistä ovat omi-en alojensa selkeitä johtajia. Lukiessa raport-tia julkisen rahoituksen vaikuttavuudesta voi havaita, että Tekes on ollut rahoittamassa 60 prosenttia suomalaisista tunnistetuista inno-vaatioista. Niiden innovaatioiden kohdalla, joi-den aikaansaamiseksi on vaadittu tieteellinen läpimurto, on Tekes ollut mukana 90 prosen-tissa tapauksista. Yhtä suuri määrä rahoituksen saajista myös toteaa, että tuella on ollut mer-kittävä rooli menestymisen kannalta.

rIsKIEN OTTAMINEN vIE ETEENpäIN

Saarnivaara pitää yhtenä pääjohtajakautensa suurimmista muutoksista sitä, että innovaa-tiopolitiikan painopiste on siirtynyt jo aktiivi-sesti toimivien yritysten rahoituksesta uusien, kasvavien yritysten rahoitukseen. Myös ei-tek-nisten sisältöjen, palveluinnovaatioiden ja pilo-toivan toiminnan rahoitus on nähty tärkeäksi. Kaikki nämä asetettiin tavoitteeksi 2000-luvun

TeKSTI: PekkA säiLä | KUVAT: eeVA Anundi, PePe mAkkonen


alussa, mutta ne vaativat muutoksia eU-lain-säädäntöön. Kesti viisi vuotta saada lainsää-däntö muutetuksi.

Viime vuoden aikana Tekes rahoitti nuo-ria, innovatiivisia kasvuyrityksiä 112 miljoo-nalla eurolla. Määrä on lyhyessä ajassa kol-minkertaistunut. Saarnivaara sanoo ilokseen huomanneensa, että erityisesti nuorista löy-tyy nykysyin huomattavasti enemmän yrittä-jähenkisyyttä.

”Suuri kysymys mielestäni on, pystyykö yh-teiskuntamme hyväksymään kasvavan riskin-oton. Varsinkin media etsii helposti rahoitusta saaneista yrityksistä epäonnistujat. Silloin on helppo todeta, että taas on veronmaksajien ra-hoja mennyt hukkaan. On totta, että keski-määrin aloittavista kasvuyrityksistä on viiden vuoden päästä hen-gissä enää noin puolet. Kan-sainvälistymisestä nopeaa kasvua hakevissa yrityk-sissä luku on vielä sitä-kin pienempi. Kuitenkin näitä harvoja menesty-jiä tarvitaan, mikäli ha-luamme taata yhteis-kuntamme elinvoimai-suuden jatkossakin.”

Saarnivaara puhuu Te-kesin vaikutuksista elinkeino-rakenteen muutoksiin, minkä stra-tegista tuloksellisuutta voidaan arvioida vasta vuosien päästä.

”erilaisissa kansainvälisissä kilpailuissa ja arvioinneissa noteeratuista suomalaisista kas-vuyrityksistä lähes kaikki ovat olleet jossain vaiheessa meidän rahoituksemme piirissä. Te-kesin tehtävänä on nimenomaan olla mukana ottamassa isohkoa riskiä pienillä panoksella yritysten alkuvaiheessa, sillä pääomasijoitta-jat rahoittavat vain harvoin ideatasolla olevia yrityksiä. Kun liiketoiminta on saatu kunnolla käyntiin, on kasvun tapahduttava markkinoi-den ehdolla, jolloin meidän roolimme jää sel-västi pienemmäksi”, Saarnivaara linjaa.

hän näkee myös kovien ja pehmeiden asi-oiden integroinnin tärkeänä. Tutkimusten pe-rusteella parhaiten ovat menestyneet yritykset, jotka ovat pystyneet yhdistämään teknologisen kehityksen ja muut aineettomat – esimerkiksi organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämi-seen liittyvät – investoinnit.

YLIOpIsTOTuTKIMuKsEN hYödYNTäMINEN hAAsTAvAA

rahoitusympäristön muutos on näkynyt Teke-sin sisällä siten, että tänä päivänä suurin osa omasta henkilökunnasta tulee yritysmaail-masta, kun aikaisemmin osaajia rekrytoitiin

huomattavasti enemmän tutkimuspuolelta.”Työntekijöillämme pitää olla laaja tieto yritysten toiminta-

tavoista ja ansaintalogii-kasta. Meiltä on löydyt-

tävä asiantuntemus-ta haastaa asiakkaita hyvillä kysymyksillä, mutta konsultin roolia emme voi tietenkään

rahoittajana ottaa.”Kaikkiaan Tekes si-

joitti viime vuoden ai-kana 610 miljoonaa euroa

tutkimus-, kehitys- ja inno-vaatiotoimintaan. Näistä 203 mil-

joonaa suunnattiin korkeakoulujen ja tut-kimuslaitosten toimintaan 81 miljoonaa stra-tegisen huippuosaamisen keskittymien ohjel-miin ja 326 miljoonaa yritysten innovaatiotoi-minnan rahoittamiseen.

”Yliopistojen ja yritysten välinen yhteis-työ toimii Suomessa selvästi paremmin kuin muissa maissa. Tekesin rahoitusperiaatteilla ja ohjelmatoiminnalla on ollut tässä merkit-tävä vaikutus. Yliopistolainsäädännön muu-tos antaa mahdollisuuksia edelleen tehostaa yhteistyötä. Myös opetus- ja kulttuuriminis-teriön käyttämä yliopistojen rahoitusmallin muutos on positiivinen: painopiste on siirty-

mässä määrästä laatuun, ja kansainvälistymi-selle on luotu kannusteita. Tutkimustulosten hyödyntämiseen pitäisi kuitenkin kannustaa aikaisempaa voimakkaammin. Nämä kannus-teet puuttuvat kokonaan rahoitusmallista”, hän toteaa.

MuuTOs AvAA uusIA OvIA

Viimeaikaisista uudistuksista Saarnivaara pitää merkittävänä sekä pääomasijoitusten että tutkimus- ja kehitystoiminnan verokan-nustetta. Jälkimmäisen on laskettu tarkoitta-van käytännössä noin 190 miljoonan euron julkista lisäpanostusta yrityksille. Osaltaan se antaa Tekesille mahdollisuuden keskittyä entistä paremmin kaikkein potentiaalisimpiin edelläkävijäyrityksiin.

”Tekesin toimintaan budjetoitava rahoi-tuksen määrä tulee tuskin lähitulevaisuudes-sa merkittävästi kasvamaan. Siksi onkin löy-dettävä lisätehoja ja vaikutuksia nyt tehtävis-tä rahoitusratkaisuista. Verokannusteella on järkevää hoitaa suureen joukkoon kohdistuvat kannusteet ja keskittyä suoralla rahoituksella kaikkein haasteellisimpiin hankkeisiin. Suuri lukumäärä pieniä rahoitushankkeita ei toden-näköisesti ole kaikkein tehokkain tapa raken-taa kannusteita. On hienoa, että poliitikot ovat ymmärtäneet verokannusteiden ja suoran ra-hoituksen toisiaan täydentävän luonteen.”

Talouden syklisyys näkyy myös yritysten kehitystoiminnassa Siinä vaiheessa kun taan-tuma iskee, yrityksillä näyttää olevan kuiten-kin halu ylläpitää kehitystoimintaansa.

”Kun rahaa ei ole saatavissa markkinoilta, haetaan sitä meiltä normaalia enemmän”, hän toteaa.

Viimeisin suuri lama on jäänyt jo parin-kymmenen vuoden päähän. Sen aikana valtion budjettia leikattiin, mutta tutkimus ja kehitys-toimintaan lisättiin panostuksia. Myöhemmin tämä on osoittautunut erittäin kannattavaksi toimenpiteeksi, sillä se vaikutti merkittävästi lamasta toipumiseen.

”Työyhteisöä tulee ikävä,

kaikkia niitä hienoja ihmisiä, joiden kanssa

olen saanut olla tekemisissä.”


Saarnivaara näkeekin, että juuri nyt, kun ta-louden näkymät ovat alamaissa, tarvitaan roh-keita investointeja.

”Käsillä on jopa edelliseen suureen lamaan nähden haasteellisempi tilanne, sillä akuutin taloustaantuman lisäksi käynnissä on merkit-tävä globaali rakennemuutos. Lisäksi Suomea rasittaa väestön nopea ikääntyminen, joka tuo merkittäviä haasteita.

uusILLE LINjAuKsILLE vANKKA pErusTA

Syyskuussa Tekesin pääjohtajan paikalla aloit-taa Pekka Soini, joka siirtyy tehtävään Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajan paikalta. Saarnivaaran mielestä on positiivinen asia, että seuraaja tulee yritysmaailmasta. Se tuo mukanaan uutta näkökulmaa ja dynamiik-kaa Tekesin toimintaan.

”Uusi pääjohtaja tuo varmaan yritysmaail-man käytäntöjä julkiselle sektorille. Uskon, että

Tekesin henkilöstö on valmis testaamaan lain-säädännön antamat mahdollisuudet”.

Neuvoja Saarnivaara ei halua lähteä kui-tenkaan seuraajalleen antamaan.

”Sellainen kasaisi turhaa painolastia seu-raajalleni. Uusi pääjohtaja tekee omat johto-päätöksensä ja linjauksensa. hän saa kuitenkin hyviä eväitä Tekesin kansainvälisestä arvioin-nista, joka on juuri valmistunut. Siinähän Tekes saa hyvän arvion toimintansa onnistumisesta, vaikutuksista ja tehokkuudesta, mutta myös joukon suosituksia toiminnan kehittämiseksi.”

Suositukset ovat linjassa Tekesin strategi-an kanssa ja pitkälti yhdenmukaisia omassa it-searvioinnissa esiin tulleiden kehitystarpeiden kanssa. Osaa ollaan jo toteuttamassa, mutta osa antaa uudelle pääjohtajalle pohdittavaa.

”Yksi asia hänellä lienee edessään tai aina-kin puntaroitavana: Tekes uudisti strategiansa viime vuoden alussa. Looginen seuraus olisi ol-lut muuttaa organisaatiorakennetta tukemaan

sitä viime vuoden vaihteessa. en halunnut sitä tehdä, koska se ei olisi ollut reilua uutta pää-johtajaa eikä tekesläisiä kohtaan. Organisaatio-vaihtoehtoja ollaan jo tarkastelemassa, mutta päätöksenteon halusin jättää seuraajalleni.”

Saarnivaara halusi myös testauttaa, millai-sen organisaation jättää seuraajalleen. Suomen laatukeskuksen eFQM excellence Finland -arvi-oinnissa Tekes sai ”recognized for excellence – Five Stars” -tunnustuksen vajaalla 600 pisteel-lä. ”Tämä kannusti myös osallistumaan excel-lence Finland -finaalikilpailuun, jonka tulokset julkistetaan marraskuussa.

”Uusi pääjohtaja saa joka tapauksessa upean porukan johdettavakseen. Se on osaa-va, motivoitunut, rakentavasti kriittinen, yhteis-työhaluinen ja -kykyinen, työstään innostunut ja tuloksistaan ylpeä”, Saarnivaara kiteyttää. ¡

Pekka soini aloittaa Tekesin uutena pääjohtajana 1.9.2012. soini siirtyy Tekesiin nokia siemens networksin suomen maajohtajan tehtävästä.


Tekesin päättyneessä Vene-ohjelmassa luotiin suuri määrä uutta tutkimustietoa ja tehtiin kan-sainvälisesti ainutlaatuista yhteistyötä alan yri-tysten ja tutkijoiden välillä. Ohjelma käynnistet-tiin vuonna 2007, ja sen päätavoite oli uudistaa venealaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja lisää-miseksi muuttuvassa markkinaympäristössä.

Veneala on ollut murroksen edessä kulu-neina vuosina. Kuluttajien kasvavat vaatimuk-set edellyttävät uusien tuotteiden ja palvelui-den kehittämistä vaikeassakin markkinatilan-teessa.

”Veneala on noussut tärkeäksi suomalai-seksi pk-toimialaksi juuri nopean viennin kas-vun ansiosta. Nämä neljä ohjelmavuotta ja saa-vutetut tulokset tuottavat hedelmää vielä vuo-sia ohjelman päättymisen jälkeenkin”, toteaa Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimitus-johtaja Jouko Huju.

”Saavutettu yhteistyö venealan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä on

Uut

ta t

ekes

issä

laajuudeltaan merkittävää myös kansainvä-lisesti katsoen. Nousukauden taas alkaessa parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka ovat taantumankin aikana kyenneet kehittämään tuotteitaan, palvelujaan ja toimintatapojaan”, jatkaa ohjelman koordinaattori Markku Henti-nen VTT expert Services Oy:stä.

YrITYKsILLE KONKrEETTIsTA hYöTYä

Vene-ohjelma tarjosi sekä rahoitusta että yhteistyöfoorumeita niin yksityiselle kuin julki-selle sektorille. Ohjelman kokonaisrahoitus oli 22,2 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 11,9 miljoona. Ohjelmassa oli 44 yrityshanketta ja 31 tutkimushanketta.

Ohjelman kattavuuden ja vaikuttavuuden allekirjoittaa myös Bella-Veneet Oy:n toimi-tusjohtaja Raimo Sonninen.

”Globaalit trendit kuten muotoilu, ener-giatehokkuus, kustannustehokkuus ja mate-riaalivalinnat pakottavat venealan valmistajat uudistumaan. Vene-ohjelmassa on saavutet-tu merkittävää tietoa alan hyödyksi”, Sonninen painottaa.

www.tekes.fi/vene

Projekteissa syntyi 1145 uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua ja prosessia

rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille610 miljoonaa euroa

610 M€

58 %yritysten rahoituksesta pk-yrityksille

suomen 50 nopeimmin kasvaneesta teknologiayrityksestä 43 tekesin asiakkaita

yritykset kehittiVät

yhteistyÖssä tUtkiMUslAitosten

jA korkeAkoUlUjen kAnssA

PAreMPiA tUotteitA, PAlVelUitA jA

liiketoiMintojA.

Veneala valmiina uuteen nousuun

KU

VA

: IST

OC

KPh

OTO

tiesitkö tämän tekesistä? *

*) Tiedot vuodelta 2011

www.tekes.fi/vene


Yritykset paransivat kannattavuuttaan ja löysivät uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyössä muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Uusi tieto globaalien tuo-tantoverkostojen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja haasteista oli myös keskeisellä sijalla.

Tuloksista esimerkkejä ovat pk-yrityksen etabloituminen Intiaan, mallitehdaskon-septi globaaleille markkinoille ja alihankkijayritysten yhteistyön tiivistäminen. Tuotan-tokonseptien ohjauksen ja arvioinnin työkalut kehittyivät lukuisissa yrityksissä.

suurIA sääsTöjä hANKINTATOIMEN pArANNuKsILLA

Ohjelmassa pureuduttiin myös hankintatoimen haasteisiin ja perustettiin Prohan-kinta-työryhmä edistämään hankintatoimen tutkimusta ja koulutusta. Ohjelma käyn-nisti lähes 40 hankintatoimen kehittämishanketta, joissa parannetaan hankintatoimen osaamista ja prosesseja.

”Tiivis yhteistyö yliopiston ja kuuden muun yrityksen kanssa tuotti lukuisia ide-oita toimintamme parantamiseen. Kehitimme globaalia tuotantoverkostoamme sekä verkoston ohjaamista ja johtamista. Tuloksena olemme muun muassa siirtäneet val-mistusta takaisin Suomeen. hankintatoimen kehittämisen ansiosta saimme aikaisek-si satojen tuhansien eurojen säästöt”, kertoo johtaja Markus Mattila Teleste Oyj:stä.

sTrATEgIsEsTA TuOTANTO-OsAAMIsEsTA MENEsTYsTEKIjä

”Kirkastimme tuotannon strategista merkitystä ja kannustimme näkemään sen kil-pailukykytekijänä, jota kannattaa kehittää. Jatkossa pidämme tärkeänä, että yritykset miettivät asiakasarvon tuottamista ja asemaansa arvoketjuissaan. Tähän haasteeseen pureudutaan Uudistuva teollisuus -hankkeella”, kertoo ohjelman päällikkö Juha Suu-ronen Tekesistä.

Tuotantokonseptit-ohjelmassa toteutettiin 40 tutkimusprojektia ja 103 yrityspro-jektia. hankkeiden kokonaislaajuus oli noin 101 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 44 miljoonaa.

www.tekes.fi/tuotantokonseptit www.hankintatoimi.fi

tekesin tUotAntokonsePtit-ohjelMAssA (2007–2011)

kehitettiin UUDenlAisiA tAPojA järjestää tUotAnto GloBAAlissA

tAloUDessA. tUloksenA syntyiVät esiMerkiksi MAllitehDAs- jA

hotellikonsePtit Pienyrityksille sekä MAllejA hAnkintAtoiMeen

jA GloBAAliin tUotAntotoiMintAAn.

Tekes ottaa käyttöön uuden hakemuspalvelun syksyllä

Hakemuspalvelu liitetään syksyllä 2012 osaksi Tekesin verkkoasiointia. Uuden hakemuspalvelun käyttö edellyttää hakijan tunnistautumista pankkitunnisteilla. Tiedotamme uudistuksesta Tekesin nettisivuilla.

Lisätietoja: www.tekes.fi sekä hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki, puh. 010 60 55051

Tekes valmistelee ohjelmaa, joka vahvistaa yritysten kykyä käyttää asiakkaan kokemuksia, arvostuksia ja tunteita innovaatioiden lähteenä. Pyrkimyksenä on nostaa suomi maailman kärkimaaksi aineettomuuden hyödyntäjänä.

”Aineettomat elementit ovat menestyvien yritysten tapa erottautua globaaleilla markkinoilla tulevaisuudessa. Arvo asiakkaalle syntyy esimerkiksi koneiden toimintavarmuudesta, ostamisen vaivattomuudesta, vastuullisuuden tunteesta tai onnellisuudesta. Tavoite on kiinnittää yritysten huomio myös aineettomiin tuotannontekijöihin kuten johtamiseen, tiedonhallintaan ja maineeseen”, kertoo johtava asiantuntija Minna Suutari Tekesistä.

Ohjelman on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2012.

www.tekes.fi/ohjelmat/aineettomuus

Tekesin rahoituksen hakeminen uudistuu

Onnellisuudesta, vaivattomuudesta ja vastuullisuudesta yritysten kilpailuvaltti

Kasvun asialla

Suomalaisilla startupeilla ja nuorilla kasvuyrityksillä on kova vauhti päällä maailmalla. Tekes vastaa niiden tarpeisiin entistä paremmin uudella liiketoiminta-alueella, jota vetää kokenut kasvuyrittäjä Jukka Häyrynen. Lue Jukan haastattelu sivulta 34.

tehdas pöydällä ja pienyritykset hotellissa

www.tekes.fi/tuotantokonseptit

www.hankintatoimi.fi

www.tekes.fi




Tekesin SymBio – Biotekniikasta tuotantoon -ohjelman tavoitteena oli edistää bioteknolo-gisten sovellusten siirtymistä yritysten käyt-töön laajasti eri teollisuudenaloilla.

Ohjelmassa rahoitettiin yritysten ja tutki-musorganisaatioiden kehittämistyötä 65 mil-joonalla eurolla, josta Tekesin osuus oli yhteen-sä 32 miljoonaa euroa ja osallistujien oman ra-hoituksen osuus saman verran.

”Noin kolmannes ohjelman projekteista on yhä kesken, joten niiden perusteella syntyvää liikevaihtoa on vielä vaikea arvioida. Jo päätty-neiden projektien tuloksena arvioidaan synty-vän yhteensä noin 300 miljoonaan euron edes-tä liikevaihtoa vuosittain. Tästä suurin osa syn-tyy pk-yritysten toiminnan tuloksena”, kertoo SymBio-ohjelman päällikkö Teppo Tuomikoski.

tekesin SymBio-ohjelma vauhditti yritysten liiketoiminnan kasvua

BiotekniikAn soVellUsten kehittäMinen jA

käyttÖÖnotto lisäsi tekesin syMBio-ohjelMAAn

(2006-2011) osAllistUneiDen yritysten VUosittAistA

liikeVAihtoA AinAkin 300 MiljoonAllA eUrollA.

SymBio-ohjelman rahoittamissa projek-teissa kehitettiin konkreettisia ratkaisuja ja so-velluksia teollisen tuotantoon metsä-, paperi-, lääke-, kemian- ja kaivosteollisuuden sekä elin-tarviketeknologian aloilla. Sen myötä lisättiin myös eri teollisuudenalojen, kuten paperite-ollisuuden ja entsyymiteollisuuden yhteistyö-tä. Lisäksi ohjelmassa panostettiin ympäristön puhdistukseen bioteknisin menetelmin.

BIOTEKNOLOgIAN vAIKuTTAA MYös IhMIsTEN ArKEEN

esimerkiksi elintarviketeollisuuden hankkeissa on parannettu elintarvikkeiden rakennetta tai makua tai alennettu tuotteiden valmistuspro-sessin hintaa. Toinen hyvä esimerkki on alhai-

sessa lämpötilassa toimivien pesuaine-entsyy-mien kehitys. Myös kaikki ympäristön puhdis-tukseen liittyvät projektit tulevat lähelle arke-amme”, toteaa Tuomikoski.

SymBio-ohjelman projekteissa on syntynyt merkittävä määrä uusia tuotteita, tuotantopro-sesseja ja palvelutuotteita sekä vahvaa akatee-mista tutkimusosaamista ja verkostoja, jotka jatkavat toimintaansa ohjelman päättyessäkin.

www.tekes.fi/ohjelmat/symbio

tekes panosti lääketeollisuuden toimintatapojen uudistamiseentekesin PhArMA – kilPAilUetUA UUsistA toiMintAtAVoistA -ohjelMAssA

rAhoitettiin 2008–2011 lähes 80 yritys- jA jUlkisen tUtkiMUksen

hAnkettA yhteensä noin 30 MiljoonAllA eUrollA. ohjelMA tUki

toiMiAlAn kehittyMistä, sUoMAlAistA erityisosAAMistA sekä AlAn

kAnsAinVälistyMistä.

”Yksi ohjelman merkittävimmistä saavutuksista oli saattaa kliinisen lääketutkimuksen toimijat hyvään yhteistyöhön. Ohjelma paransi myös kliinisen lääketutkimuksen kilpailukykyä käyn-nistämällä yliopistosairaanhoitopiirien kansal-lisen toimintamallin kehityshankkeen”, kertoo Pauli Saarenketo, Pharma-ohjelman päällikkö.

Ohjelmassa kehitettiin lääketeollisuutta uu-distavia ja tehostavia toimintatapoja ja työkalu-ja. Samalla tuettiin yritysten liiketoimintaosaa-misen kehittymistä. Ohjelma rakensi myös yri-tysten ja tutkimusryhmien yhteistyöverkosto-ja. Lisäksi se nosti esille palveluyritysten roolia

tulevaisuuden verkottuneessa liiketoiminnassa. Pharma-ohjelma edisti myös yksilöllisen

terveyden ja hyvinvoinnin toimintaympäristön kehittymistä Suomessa.

Ihminen voi hyvin kun henkinen ja fyysinen terveys ovat kunnossa. ”elinvoimainen ihminen” on valittu Tekesin yhdeksi kuudesta strategises-ta painopistealueesta, jossa keskeisinä osa-alu-eina ovat terveyden edistäminen, terveyden-huoltojärjestelmän kehittäminen sekä työhyvin-vointi ja vapaa-aika osana ihmisen kokonaisval-taista hyvinvointia.

Terveyden ja hyvinvoinnin toimiala on suu-ressa murroksessa kaikkialla maailmassa täh-däten entistä kokonaisvaltaisempaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin.

”Julkisen ja yksityisen sektorin entistä vah-vempi sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen ja asioiden tekemiseen entistä fiksummalla taval-la avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä antaa suomalaisille toimijoille merkittävää kil-pailuetua vastata tähän globaaliin haasteeseen”, kertoo Tekesin bio-, lääke- ja elintarviketuotan-toalueen toimialajohtaja Minna Hendolin.

www.tekes.fi/ohjelmat/pharma

www.tekes.fi/ohjelmat/symbio

www.tekes.fi/ohjelmat/pharma


Uus

ia ju

lkai

suja

Learning Solutions 2011-2015Oppimisratkaisut-ohjelman tavoitteena on kehittää kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kehittää uusia toimintatapoja, luoda uutta osaamista sekä kehittää tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.

www.tekes.fi/fi/document/56406/tekes_learning_solutions_pdf

Finnish Excellence in Industrial BiotechnologySymbio-ohjelman tuloksista kertova englanninkielinen esite

www.tekes.fi/u/symbio_loppuesite_engl.pdf

Capabilities for innovation activities Impact Study 291/2012Katsauksessa selvitetään miten Tekesin toimenpiteet ovat edesauttaneet innovaatiokyvykkyyksien rakentumista suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä.

www.tekes.fi/u/capabilities_for_innovation_activities.pdf

muiTA Tekesin esiTTeiTä

Tekes funding services for small and medium-sized enterprisesTekesin rahoituspalvelut pk-yrityksille -esitteen englanninkielinen versio.

www.tekes.fi/u/rahoitusesite_engl.pdf

Tekes Finansieringstjänster för små och medelstora företagTekesin rahoituspalvelut pk-yrityksille –esitteen ruotsinkielinen versio.

www.tekes.fi/u/rahoitusesite_swe.pdf

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012Suomalaisten hyvinvointi pohjautuu innovaatioiden luomaan talouskasvuun. Tekes on vaikuttanut laajasti innovatiivisten tuotteiden syntyyn, innovaatiotoiminnan tuotoksiin ja yritysten kasvuun. Tekes on koonnut julkaisuun keskeiset tutkimukset ja kansainväliset vertailut.

www.tekes.fi/u/Vaikuttavuusraportti_2012.pdf

The Impact of Tekes and Innovation Activities 2012Tekesin ja innovatiotoiminna vaikutukset 2012 –esitteen englanninkielinen versio.

www.tekes.fi/fi/document/55671/tekes_and_innovation_activities_2012_pdf

Tekesin vuosikertomus 2011Vuosikertomus sisältää keskeiset kohdat Tekesin toiminnasta ja toiminnan tuloksista ja vaikutuksista vuonna 2011.

www.tekes.fi/u/vuosikertomus2011.pdff

Annual ReviewTekesin englanninkielinen vuosikertomus.

www.tekes.fi/u/Annual_review_2011.pdf

Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus – Hyvä työpaikka menestyyTekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus kannustaa suomalaisia työpaikkoja kehittämään uusia toimintatapoja. Työorganisaatioiden innovatiivisella kehittämisellä on keskeinen rooli Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja työn tuottavuuden parantamisessa.

www.tekes.fi/fi/document/55696/tyke_esite_2012_pdf

Tekesin ohjeLmien esiTTeiTä

Tekesin ohjeLmien rAPorTTejA

Tekesin kATsAuksiA

Pharma - Kilpailuetua uusista toimintatavoista 2008-2011Pharma-ohjelmassa kehitettiin lääketeollisuutta uudistavia ja tehostavia toimintatapoja ja työkaluja. Samalla tuettiin yritysten liiketoimintaosaamisen kehittymistä.

www.tekes.fi/u/Pharma_loppuraportti_2012.pdf

Software, mobile solutions and games industry - Evaluation of Tekes’ software related programmes 2/2012Selvityksessä käydään läpi Tekesin ohjelmistoalan ohjelmia SPIN (2000-2003) ja Verso (2006-2010), liiketoiminnan mobiileihin ratkaisuihin keskittynyttä VAMOSia (2005-2010), niiden vaikutusta Suomen ohjelmisto-osaamisen vahvistumiseen sekä alan toimintaympäristön kehittymistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomen ilmiömäisen menestynyt peliala ja Tekesin rooli sen takana on myös otettu tarkasteluun. Selvityksessä annetaan lisäksi toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta varten.

www.tekes.fi/u/software_mobile_solutions.pdf

SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelma 2006-2011 5/2012SymBio-ohjelman loppuraportti.

www.tekes.fi/u/symbio_loppuraportti.pdf

VENE-ohjelma 2007-2011 - Parempia veneitä ja palvelujaVene-ohjelmassa luotiin suuri määrä uutta tutkimustietoa venealan tuotteiden ja palveluiden kehittämisen avuksi. Yhteistyö venealan yritysten ja tutkijoiden välillä moninkertaistui.

www.tekes.fi/u/Vene_ohjelma_loppuraportti.pdf

www.tekes.fi/fi/document/56406/tekes

www.tekes.fi/u/Symbio_loppuesite_engl.pdf

www.tekes.fi/u/capabilities_for_innovation_activities.pdf

www.tekes.fi/u/rahoitusesite_engl.pdf

www.tekes.fi/u/Rahoitusesite_swe.pdf

www.tekes.fi/u/Vaikuttavuusraportti_2012.pdf

www.tekes.fi/fi/document/55671/tekes

www.tekes.fi/u/vuosikertomus2011.pdff

www.tekes.fi/u/Annual_Review_2011.pdf

www.tekes.fi/fi/document/55696/tyke

www.tekes.fi/u/Pharma_loppuraportti_2012.pdf

www.tekes.fi/u/Software_mobile_solutions.pdf

www.tekes.fi/u/Symbio_loppuraportti.pdf

www.tekes.fi/u/Vene_ohjelma_loppuraportti.pdf


teem

a

kasvukeskukset panostavat älykkäisiin ympäristöihin

kestäVän kehityksen keskeiset PeriAAtteet AlkAVAt VihDoin ollA osA AsUMisen

jA rAkennUttAMisen käytäntÖä. MUUn MUAssA tAMPereelle jA jyVäskylään on

rAkenteillA jA sUUnnitteillA UUsiA AsUinAlUeitA, joillA lähtÖkohtAnA on kestäVä

kehitys jA tAVoitteenA älykäs rAkennettU elinyMPäristÖ.

TeKSTI: VesA TomPuri | PIIrrOKSeT: isTockPhoTo


nergian hinnan nousu ja ihmisten lisääntynyt halu vaikuttaa omaan elinympäristöönsä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ovat keskeisiä tekijöitä meneillään olevassa, rakentamisen ja asu-

misen ehtoja uusiksi kääntävässä kehityksessä. Samalla on lan-seerattu uusia käsitteitä ohjaamaan tavoitteenasettelua. Yksi esimerkki tästä on ’älykäs rakennettu elinympäristö’, jonka kehittämisen Tekes on sisällyttänyt strategiaansa.

älykkään rakennetun elinympäristön kehittämi-nen on jo nyt konkreettisessa vaiheessa. Kaavoitta-jat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat ja palve-luntuottajat tekevät kukin tärkeää työtä saattaessaan strategian tavoitteet toteutuvien rakennushankkei-den osaksi.

vuOrEKsEN ALuE MALLIEsIMErKKI

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä voimakas maan sisäinen muuttoliike. Se on sekä mahdollisuus että haaste uusien asuinalueiden kehittäjille. Osa näistä uusista, yhä useammin älykkään ympäristön piir-teitä sisältävistä alueista syntyy tuloksena rakentamisesta aiemmin kos-

kemattomaan maastoon, osa taas alueen ja sen rakennusten käyttötar-koituksen muutoksista.

helsingin uusien kaupunginosien Jätkäsaari ja Kalasatama rakenta-minen on päässyt käyntiin, kun rahtisatama muutama vuosi

sitten siirtyi Vuosaareen. Näiden uusien alueiden kaa-voituksessa ja suunnittelussa on voitu ja haluttu ottaa

huomioon kestävän kehityksen periaatteita ja älyk-kään ympäristön piirteitä. Jossakin määrin niitä on toteutettu myös jo pidemmälle rakennetussa Ara-bianrannassa. Siellä hankituista kokemuksista ol-laan joiltakin osin ottamassa oppia Tampereen uutta Vuoreksen asuinaluetta rakennettaessa.

”Vuorekseen tulee asukkaiden omistama ICT-verkko, jollaisesta jo Arabianrannassa on kertynyt

kokemuksia. huoneistokohtaisen laajakaistan kapasi-teetti tulee olemaan molempiin suuntiin sata megatavua,

mikä on perusteltua, koska yksi alueen peruslähtökohdista on teknisesti rajoittamaton mahdollisuus tehdä etätyötä”, Vuores-pro-

jektin johtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta toteaa.Vuoreksen rakentaminen on jo alkanut, ja ensi vaiheessa valmistuvat

Mitä tarkoittaa älykäs rakennettu elinympäristö?se on puistoja, liikenneväyliä, eri asioiden välisiä datavirtoja, sähköisiä ajoneuvoja, palveluita, energiatehokkaita rakennuk-sia, aurinkoenergiaa, turvallisuutta ja paljon muuta. Välttämättä asukkaat eivät edes havaitse mistä kaikista palasista arjen ympäristö koostuu, mikäli kokonaisuus on fiksusti toteutettu.

juuri fiksun kokonaistoteutuksen edistämiseen Tekesin älykkään rakennetun elinympäristön alue pyrkii. sen alla on tällä hetkellä kuusi ohjelmaa: eVe – sähköisten ajoneuvojen järjestel-mät, kestävä yhdyskunta, Polttokennot, rakennettu ympäristö, Tila ja Turvallisuus.

suomessa on 37 kansallis-

puistoa, 19 luonnon-puistoa ja 5 kansallista

kaupunkipuistoa.

www.ymparisto.fi

www.ymparisto.fi


tämän vuoden asuntomessujen tontit. Koko uudesta kaupunginosasta asuntomessualue muodostaa vain noin viisi prosenttia. Kokonaisinves-toinneiltaan noin 2,5 miljardiin euroon yltävästä hankkeesta Tampereen kaupungin osuus on hieman alle kymmenen prosenttia. Oman osansa kustantaa myös Lempäälän kunta, koska alue valmistuu Tampereen ete-lärajan molemmin puolin.

”Päätös tämän kasvusuunnan ensisijaisuudesta syntyi kaupungin hallintoelimissä jo runsaat kymmenen vuot-ta sitten. Pitkällä aikavälillä päätös tukee helsinki-hä-meenlinna-Tampere –akselille ennakoitavaa kasvua, joka erittäin pitkälle ulotettavana skenaariona voi merkitä näiden kasvukeskusten sulautumista yhä yhtenäisemmäksi alueeksi”, Tamminen visioi.

Keskeisin idea Vuoreksen kehittämisessä ei kuitenkaan ole koko Suomea syleileviin ennustei-siin varautuminen vaan pyrkimys alueen sisäiseen toimivuuteen ja älykkään ympäristön rakentami-seen. Kehittyneen ICT-verkon ohella tämä periaate toteutuu esimerkiksi tavassa järjestää jätehuolto. Vuo-reksen jätteet kerätään maanalaisen putkikeräysjärjestel-män avulla. Idea ei ole uusi; ruotsissa keksintö on ollut jo aiem-min käytössä ja Suomessakin tällaisia järjestelmiä ollaan toteuttamassa, ensimmäisenä espoon Suurpellossa. Vuores tulee olemaan toinen alue, jossa jätteiden putkikeräysjärjestelmä otetaan käyttöön.

Suomalainen MariMatic Oy on parantanut järjestelmää varustamalla jätteenkeräyslinjat syöttöasemalla ja putken yläpäihin asennettavilla, jä-tettä pienemmiksi pilkkovilla formaattoreilla. Tämän seurauksena putkien läpimittoja on voitu oleellisesti pienentää, ja putkimateriaaliksi on valittu teräksen asemesta muovi.

”Pienemmistä mitoista seuraa pienempi energiankulutus, mikä tie-tysti palvelee Vuoreksen rakentamisen keskeisiä tavoitteita”, Pertti Tam-minen toteaa.

Vuoreksen alueelle muuttaa 2020-luvun alkuun mennessä noin 14 000 asukasta. Tampereen kaupungin rakennuttama ja osin itse ra-kentama infrastruktuuri katuverkkoineen sekä vesi- ja energiahuoltoineen alkaa olla valmiina. Kaavoitus jatkuu noin vuoteen 2015 asti, ja samaan aikaan rakentaminen on käynnissä alueen jo kaavoitetuissa osissa. Kaa-

voituksessa on Tammisen mukaan otettu koko ajan huomioon uudet energiamuodot mahdollisimman monipuolisesti.

”Niin ikään kestävää kehitystä ja energiatehokkuut-ta tukee se, että rakennusten sijoittamisen ilmansuun-

nat on mietitty jo kaavoitusvaiheessa energiankulu-tusnäkökohdat huomioon ottaen”, Tamminen lisää.

jYväsKYLässä uusI ALuE, rIIhIMäELLE vANhAN KOhENNus

Tampereen tavoin myös Jyväskylä on ryhtymässä toteuttamaan kasvustrategiaansa kestävän kehi-

tyksen perustalta. Kaupungin keskustan koillispuo-lella sijaitseva Kankaan alue on parhaillaan kaavoitus-

vaiheessa. Uusi kaava tarvitaan, koska tämä noin 27 heh-taarin alue on tähän asti ollut muussa kuin asuinkäytössä.

Vanha paperitehdasalue sisältää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka on päätetty säilyttää. Uudisrakentamista tarvitaan sil-ti runsaasti, koska alueella tulee sijaitsemaan noin 4000 ihmisen koti ja 1500–1700 ihmisen työpaikka.

Kaikkiaan noin 0,6–0,7 miljardin hanke etenee näillä näkymin raken-nusvaiheeseensa vuonna 2014.

”esiselvitys alueellisesti omistetusta ja hallinnoidusta ICT-verkosta sekä putkikeräysjärjestelmän hankkimisesta koko alueelle on käynnissä, pari esimerkkiä kestävää kehitystä ja älykästä ympäristöä muodostavis-ta ratkaisuista mainitakseni. Keskeinen suunnittelun lähtökohta on myös se, että kolmasosa Jyväskylän alueella sijaitsevista työpaikoista sijaitsee Kankaasta enintään kahden kilometrin päässä. Tästä näkökulmasta on luonnollista edistää ratkaisuja, jotka tukevat työmatkojen tekoa jalkaisin”, kertoo hankejohtaja Anne Sandelin Jyväskylän kaupungilta.

riihimäkeläistä, pahamaineisenakin pidettyä Peltosaaren asuinaluet-ta on vuodesta 2010 lähtien kehitetty ekologisuutta ja energiatehokkuut-ta parantamalla sekä aktivoimalla asukkaita. Peltosaaren rakentaminen käynnistyi 1972 siinä uskossa, että teollisten työpaikkojen tarve tulee yhä

polkupyörää käyttää

työmatkoilla yli 30 % kööpenhaminalaisista, yli 20 % oululaisista, mutta alle 10 % helsinkiläisistä.

www.poljin.fi

www.poljin.fi


jatkumaan. Kun tunnetusti on käynyt toisin, pääradan varrella sijaitsevaan Peltosaareen on muodostunut jyrkkä kunnan omistamien vuokrakerros-talojen ja toisaalta omistusasuntokerrostalojen kahtiajako.

riihimäen kaupunki järjesti syksyllä 2010 arkkitehtikilpailun, jossa ensi kertaa Suomen arkkitehtikilpailujen historiassa kaikki saivat kom-mentoida kilpailuehdotuksia internetin kautta jo ennen tuomariston pää-töstä. Kilpailun voitti Antti Huttusen kestävää kehitystä ja älykästä ym-päristöä tukeva Spinning Wheels.

’Siviilitoimessaan’ Pohjois-Pohjanmaan eLY-keskuksessa arkkitehti-na työskentelevä huttunen kertoo kilpailuvoittajaehdotuksensa pohjau-tuneen Peltosaaren uuteen, entistä selkeämpään jäsentelyyn ja kestävän kehityksen periaatteisiin.

”Julkisten ja pihatilojen suhde oli aiemmin huono. Autoliikenteen oh-jaaminen reunoille ja lähiön keskialueiden pitäminen autottomina olivat ratkaisu tilanteen parantamiseksi. Muutenkin pidin ohjenuorana kestävää kehitystä ja pyrkimystä älykkääseen rakennettuun ympäristöön”, huttu-nen perustelee.

elokuussa 2011 Peltosaari-projekti käynnisti vuokratalojen asukas-haastattelut, jotka ovat osa ArAn projektilta tilaamaa asuinalueen uu-distamisen käsikirjaa.

”haastattelut osoittivat, että peltosaarelaisten ylivoimainen enem-mistö viihtyy alueella hyvin ja haluaa tulevaisuudessakin pysyä pelto-saarelaisina”, kertoo projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula.

Tekes rahoittaa Peltosaaren aluetta kehittävää Kaupunginosan uusi elämä -hanketta.”

Vuoreksen projektinjohtaja Pertti Tamminen kertoo ottaneensa myös pääkaupunkiseudun kohteista. ”olemme pyrkineet hyödyntämään hyviä käytäntöjä, mutta myös tekemään asioita paremmin.”

Vuoreksen alueelle rakennetaan jätteiden keräysputkistoa yhteensä 13 kilometriä. ensimmäiset putkilinjat valmistuvat tämänvuotisiin asuntomessuihin mennessä.

Vuoreksen rakentaminen on näkyvin esimerkki Tampereen kaupungin omaksumasta kasvustrategiasta, jossa älykkäällä rakennetulla elinympäristöllä on tärkeä osansa.

suomessa on 1 136 000

pientaloa, 383 000 rivitaloasuntoa ja 1235000 kerros-

taloasuntoa.Lähde: Tilastokeskus

KU

VA

: TA

MPe

ree

N K

AU

PUN

KI/

VU

Or

eS

KU

VA

: TA

MPe

ree

N K

AU

PUN

KI/

VU

Or

eSK

UV

A: J

Uh

O P

AA

VO

LA


Älykkäitä ympäristöjä suosiva trendi on yleis-maailmallinen, mutta eri maiden välillä on merkittäviä eroja siinä, millaisia edellytyksiä tälle kehitykselle ollaan luomassa. 21st Century Urban Design, FinNoden tutkimus älykaupun-geista globaaleilla kasvualueilla avasi näkymiä kansainväliseen kehitykseen. Finprossa aihee-seen liittyvän uuden liiketoiminnan kehittämi-sestä vastaava johtaja Leila-Mari Ryynänen on toiminut hankkeen ohjausryhmässä ja seuran-nut myös kaupunkien kehittymistä työskennel-lessään useissa eri maissa, viimeksi Iso-Britan-niassa.

”Suomea voi pitää uusien teknologioiden käyttöönoton mallimaana. Ihminen ja toimi-va elinympäristö eivät Suomessa ole aina ol-leet suunnittelun keskiössä, toisin kuin koke-mukseni mukaan esimerkiksi Iso-Britanniassa. Kaikkein pisimmällä tosin mielestäni ollaan ympäristökysymyksien huomioonottamises-sa Saksassa, Tanskassa ja Hollannissa”, Ryy-nänen sanoo.

Tanska on Ryynäsen mielestä älykkään ympäristön periaatteiden soveltamisessa lähin pohjoismainen vertailukohta Suomen kanssa.

”Aiemmin Tanska oli kaikista Pohjoismais-ta pisimmällä älykkäiden ympäristöjen piirteitä sisältävien uusien kaupunginosien kehittäjänä. Muista Euroopan maista mainitsisin myöntei-senä esimerkin Hollannin, jota voi pitää ennak-koluulottomana uusien asuinympäristöjen ko-keilijana.”

Hiljattain Ryynänen perehtyi Austinissa Texasissa sovellettuihin ideoihin. Kaupunki on hänen mukaansa elävä esimerkki siitä ympä-ristökysymyksiin liittyvästä asennemuutok-sesta, joka USAssa on meneillään. Austinis-sa keskustasuunnittelun keskeinen lähtökohta on nykyään autottomuuden suosiminen. Nuo-ria koulutettuja ihmisiä houkuttelevassa – ja houkuttelemaan onnistuneessa – kaupungis-sa pyöräilijöiden osuus on eurooppalaisittain-kin korkea.

”Ja tietotekniikka on todella lyönyt läpi ih-misten arjessa - suomalaisestakin näkökul-masta tarkasteltuna. Läppäri on luonnollisena työkaluna läsnä sosiaalisissa tilanteissa. Toi-saalta asukkaiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa – samalla välttäen asuinalueiden jyrkkää ja-koa tulotason ja sosiaalisen aseman mukaan”, Ryynänen toteaa.

Ryynäsen havaintojen ja kokemusten pe-rusteella Austin näyttäisi olevan matkalla kau-pungiksi, jonka voi todeta täyttävän kestävän kehityksen ja älykkään rakennetun ympäristön kriteerit.

”Käyttäjien mukaiset tarpeet, palvelut ja prosessit ovat keskeinen osa kestävää kehi-tystä”, Ryynänen muistuttaa. ¡

kansainvälinen trendi

KU

vA

: EEv

A A

NU

ND

I


ea suuronen 9 vuottakoululainenSuomi

hyvä ja toimiva elinympäristö on siisti ja rau-hallinen, ettei siellä ole häiriköitä. enimmäk-seen on omakotitaloja ja enemmän luontoa. Pitää olla mahdollisuus harrastaa eri asioita ja meri, mihin voi mennä polskuttelemaan.

Millainen on hyvä ja toimiva elinympäristö?

Grace si36 vuottaprojektipäällikköPeking, Kiina

haluaisin omakotitalon lähiöstä niin, että työ-matkaani kuluisi julkisilla liikennevälineillä noin puoli tuntia. Talooni saisi mielellään kuulua pieni piha sekä kasvi- ja yrttimaa, jossa voisin kasvattaa esimerkiksi rosmariinia ja minttua. Vesi, sähkö, lämmitys ja nettiyhteys tulisivat olla tarjolla infrastruktuurin kautta. Kävelymat-kan päässä tulisi olla liikekeskus, jossa olisi ruo-kakauppa ja pankki sekä hyvinvointipalveluita (apteekki, kasvohoidot, kuntosali, uimahalli). Olisi hienoa, jos lähistöllä olisi puisto, jossa olisi paljon puita, kasveja ja lammikko.

mira muurinen23 vuotta opiskelijaSuomi

helsingissä on viime aikoina saatu nauttia kas-vavasta määrästä uudenlaisia, rohkeita, inno-vatiivisia ja useimmiten jokseenkin epävirallisia kaupunkiympäristön haltuunottoja. esimerk-keinä voisi mainita vaikkapa ravintolapäivän, We Love helsinki -yhteisön tai eri kaupungin-osien asukkaiden yhteisprojekteina järjestämät korttelijuhlat ja kaupunkiviljelykset. Mielestäni hyvä elinympäristö on sellainen, joka mahdol-listaa tämänkaltaisen toiminnan, jopa rohkai-see siihen. Asuinympäristö voi inspiroida ja kannustaa asukkaitaan niin, että alueen tilo-jen ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen tuntuu mahdolliselta, tärkeältä ja mielekkäältä. Kaikenkokoisissa kaupungeissa voisi panostaa entistä enemmän julkisiin, kaupallisesta kulut-tamisesta vapaisiin tiloihin, joissa kaupunkilai-set voisivat kohdata toisensa sekä vaihtaa ja toteuttaa ideoitaan viihtyisämmän kaupunki-ympäristön rakentamiseksi.

ea suurosen piirros hyvästä elinympäristöstä

hyVästä elinyMPäristÖstä kertoVAt sUoMAlAinen koUlUlAinen

jA oPiskelijA sekä kiinAlAinen ProjektiPäällikkÖ.

TOIMITUS: TiinA LifLänder

Gal

lup

KU

vA

: EEv

A A

NU

ND

I


Vaivatonta taksimatkaa

jokAinen, jokA on seissyt lentoAseMAllA Pitkässä tAksijonossA tAi riiDellyt

UlkoMAillA tAksikUskin kAnssA reitistä jA MAksUtAVAstA, osAA ArVostAA

CABforCe.CoM:in PAlVelUA, VAkUUttAA toiMitUsjohtAjA toMMi holMGren, yksi

CABforCen PerUstAjistA.

abforce.com on matkailualan toimija, joka tuo kansainvä-liset taksipalvelut yhteen varauskanavaan ja osaksi mat-katoimistojen ja lentoyhtiöiden palveluita. Palvelu paikkaa varsinkin liikematkailusta puuttuneen linkin: kuljetukset lentokentille, hotelleihin ja kotiin. Kyydin hinta on selvillä etukäteen ja sen voi maksaa turvallisesti luottokortilla. Mat-

kasta saa sähköisen kuitin, joka on helppo lisätä yrityksen kulunhallintaan.Taksiyhtiöt maksavat Cabforcelle markkinoinnista toteutuneiden tila-

usten mukaan. Palvelun kautta tehdyt varaukset ovat käyttäjille maksut-tomia. eli taksin varaaminen sujuu internetin kautta yhtä vaivattomasti kuin varaisi lentoa tai hotellia. Linkit palveluun löytyvät lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen nettisivuilta sekä myös muutaman yhtiön intranet-si-vuilta. Tällä hetkellä palvelu kattaa 18 eurooppalaista suurkaupunkia lä-hiympäristöineen, tämän vuoden loppuun mennessä 40 suurkaupunkia.

”Oikeastaan katamme jo nyt yli 100 kaupunkia. esimerkiksi helsinki kattaa noutojen osalta myös espoon ja Vantaan, sekä vientien osalta ko-ko eteläisen Suomen. Sama pätee euroopan kohteissa.”, kuvailee Tuuk-ka Ylälahti, Cabforcen viestinnästä vastaava ja hänkin yksi yhtiön pe-rustajista.

IdEAsTA YhTIöKsI

Cabforce.com lanseerattiin tämän vuoden alussa. Perustajista kolme työskentelee täysipäiväisesti, heidän lisäksi henkilöstö on kasvanut kuu-

della online-osaajalla. Tommin mukaan vuoden loppuun mennessä jouk-koon liittyy muutama netin ja matkailualan osaaja lisää.

Palataan vuoteen 2008, jolloin Tuukka Ylälahti työskenteli Andreas Hanssonin, konsulttitoimistossa. Idea kansainvälisestä luotettavasta tak-sipalvelusta syntyi omasta tarpeesta ja omista kokemuksista.

”Idea oli kypsynyt mielessäni vuosituhannen vaihteesta asti, mutta 2008 palaset lähtivät loksahtamaan teknologian ja bisnesmallin osalta kohdilleen. Kehitimme konseptia Andreaksen kanssa ja lopulta lähes-tyimme Tommia. Tommi oli työskennellyt matkailualalla yrityksissä, jois-sa tehtiin tämän alan softaa ja lisäksi hänellä oli hyvät suhteet matkatoi-mistoihin. Tunsimme toisemme työn kautta ja meillä oli ollut jo aiemmin pari yhteistä hanketta”, Tuukka kertoo ja huomauttaa, että heidän tiiminsä vahvuus piilee siinä, että eri alojen osaajat täydentävät toisiaan.

holmgren, Ylälahti ja hansson perustivat yhtiön vuoden 2009 lopul-la ja tekivät töitä ensin vapaa-ajalla oman toimen ohella. Vuonna 2010 Tekes alkoi rahoittaa yhtiön ensimmäistä pilottihanketta, jolloin myös en-simmäiset työntekijät alkoivat saada korvausta työpanoksestaan.

”Tekesin rahoituksella kehitimme prosessin, jolla tunnistamme Cab-forcelle sopivat kaupungit ja potentiaaliset taksiyhtiöt. Taustatyö kannat-ti tehdä hyvin, sillä se helpotti myyntityötä roimasti. Olemme pystyneet laajentumaan moniin eurooppalaisiin suurkaupunkeihin yllättävän lyhy-essä ajassa”, Tommi sanoo, mutta lisää, että taustatyössä tarvittiin myös riittävästi nöyryyttä. ”Pitää tietää, mitä on tekemässä, mutta myös osata kuunnella ja ottaa opiksi. esimerkiksi meidän strategiamme nykymuo-

TeKSTI: mAAriT kAuniskAnGAs | KUVAT: eeVA Anundi

Cabforce.com

abforce.com

Cabforce.com


Cabforce.com -kaupungit lähialueineen

kööpenhamina

cabforce-tiimin vahvuus piilee siinä, että eri alojen osaajat täydentävät toisiaan.

Birmingham

Geneve

Lappeenranta

nizza

Barcelonamadrid

Lontoo

mancester Livepool

AmsterdamBerliini

Varsova

moskova

helsinki

oulu

milano

Pariisi

Tallinna

Tampere

Tukholmaoslo

münchen

Bryssel

Pietari

Cabforce.com


to kirkastui vasta Tekesin NIY hankkeessa KoppiCatchin sparrauksesta.”

Kenties Cabforcen strategia on ollut oikea, sillä start-up-yhtiö on on-

nistunut haalimaan rahoittajakseen muun muassa online-matkailualan

gurun Gregg Brockwayn. Cabforcen johdolla on kuitenkin jalat maassa.

Tommi holmgren huomauttaa, että yhtiöllä on tämä vuosi aikaa näyttää,

että liiketoiminta kannattaa.

hELpOMMAN MATKANTEON puOLEsTA

Tasalaatuinen taksipalvelu lienee maailmassa melkoinen harvinaisuus.

esimerkiksi ruotsissa taksitoiminta on vapautettu ja kyydin hinta voi

vaihdella rajusti. ruotsissa sentään hinnat ovat selkeästi esillä. Monessa

tapauksessa taksikuski saattaa luvata edullisen hinnan, mutta kyydin

lopussa selviää, että luottokortilla ei voi maksaa ja kuittia ei saa ilman

roimia lisämaksuja – jos silloinkaan. Kaikki tämä vieraalla kielellä, vie-

raassa kulttuurissa.

”Olen huomannut, että yrityksissä käydessäni helposti tulee juteltua

puolikin tuntia kaikenlaisista taksikokemuksista. Kuitenkin taksilla mat-

kustamisen pitäisi olla luotettavaa ja vaivatonta. Cabforce-palvelun an-

Tapaa ja tervehdiTEKSTI JA KUvAT: ILMO ANUNDI

olen ennakkoon ostanut taksimatkan Lontoosta maidstoneen cabforcen verkkopalvelusta. Limusiinin sijaan olen valinnut paikallisen taksin, koska cabforce takaa matkan vailla ikäviä yllätyksiä kaikissa autoluokissa. heathrown lentokentällä tunnistan kuljettajani kyltistä, jossa lukee nimeni. Tämä on ”meet & greet”. kyydin luvataan odottavan oikeaan aikaan, vaikka lento saapuisi myöhässä. kuljettajani Leonard mehmeti ottaa matkalaukkuni kun häärään kameran kanssa. komea mersu odottaa parkkihallissa.

matka on mukava eikä mehmeti kaahaa. hän huomauttaa olevansa ”cab driver”, ei tavallinen taksikuski. ohitamme rekan, jossa lukee ”Polska”. ”oletteko puolalaisia?”, hän avaa keskustelun. matka taittuu mukavia jutustellen. cabforcen ”best value cab” löytää hotellini ongelmitta.

siosta voi keskittyä taksikyydin aikana vaikkapa seuraavaan palaveriin”, Tommi holmgren sanoo.

Tuukka lisää, että Cabforce-taksiyrittäjien verot ja vakuutukset ovat kunnossa sekä autot turvallisia. Taksikyydin hinta on etukäteen määri-telty, ja se veloitetaan noin vuorokauden kuluttua matkasta. Lentokent-tänoudoissa hintaan sisältyy nouto nimikyltin kanssa ja lennon saapu-misen seuranta. Näin matkustaja pääsee siirtymään suoraan autoon ja välttää taksijonoissa seisomisen, riippumatta siitä onko lento myöhässä tai ajoissa.

Cabforce onkin noussut matkailualan kuumaksi puheenaiheeksi. Tuukka Ylälahden mukaan esimerkiksi Googlesta ei tästä aiheesta vielä vuosina 2008 ja 2009 tullut juurikaan osumia, kun nyt niitä saa useita satoja. ”Lähdimme liikkeelle juuri oikeaan aikaan. Kilpailijoitakaan ei ole vielä näkyvissä euroopassa. USA:ssa sitä vastoin on jo pitkään ollut li-musiini-palveluja. Tosin limusiinikyyti maksaa moninkertaisesti tavallisen taksikyydin verran, joten ihan suoria kilpailijoita ne eivät ole.” ¡


suu

nnan

näyt

täjä

oko seinän levyisestä ikkunasta avautuu näkymä helsingin Kuusisaaren merellisiin maisemiin. ensimmäiset vesilinnut ovat saapuneet talven jälkeen pesintäpuuhiin. hiljaisuuden rikkoo vain harvakseltaan kuuluva lokkien kirkuna. Digieco-

City Oy:n toimitusjohtaja Mauri Tommilalla riittää kuitenkin inspiroi-vassa työympäristössään kiireistä tehtävää. Osaltaan siitä ovat pitä-neet huolen kaksi valtavaa kaupunkihanketta, joiden avulla toteutetaan täysin uudenlaista rakennusajattelua Kiinassa. ensimmäisten Digieco-City-nimeä kantavien kaupunkien on tarkoitus nousta Kiinan Gongqin-gin ja Danyangin alueille. Molemmat järven rannalla sijoittuvat idylli-set paikkakunnat sijaitsevat vain muutamien satojen kilometrien päässä Shanghaista.

”Gongqingissa infran rakentaminen on jo käynnissä ja Danyangis-sa ollaan kaavasuunnitteluvaiheessa. Valmistuessaan molemmista kau-pungeista kasvaa 70 000–80 000 asukkaan uudenaikaisia asuinym-päristöjä, joista molemmista on nopea junayhteys Shanghain metropo-liin”, Tommila kertoo.

hankkeiden nopeaa etenemistä on edistänyt se, että mukana so-pimuksia on ollut tekemässä sekä Suomen että Kiinan ylintä valtion-johtoa. Se on taannut myös sen, että tehdyt sopimukset ovat pitäneet.

kiinAAn on noUseMAssA kAksi MoDerniA kAUPUnkiA,

joiDen sUUnnittelUssA jA rAkentAMisessA

hyÖDynnetään tiiVistä rAkentAMistA jA

yMPäristÖAjAttelUA. sUoMAlAisellA osAAMisellA on

ollUt toteUtUksessA MerkittäVä rooli.

Kiinassa eletään vahvaa kasvubuumia ja kansantalouden kannalta mer-kittävimpiä hankkeita halutaan viedä valtion korkeimmalla tasolla no-peasti eteenpäin.

rAKENTAMIsEN vIENTIä uudELLA TAsOLLA

DigiecoCity on suomalainen kaupunkiformaatti, joka rakentuu pohjois-maiselle osaamiselle. Sen tarkoituksena on yhdistää digitaaliset inno-vaatiot, kestävän kehityksen periaatteet ja modernit kaupunkitoiminnot. Tähän pyritään mahdollisimman tiiviillä yhdyskuntarakenteella – niin asu-minen, työnteko, palvelut kuin vapaa-ajanviettomahdollisuudetkin ovat käytännössä kävelymatkan päässä toisistaan.

”Kiinalla on edessään historiallinen haaste, sillä arviolta 400 miljoo-naa ihmistä muuttaa maalta kaupunkeihin seuraavan 15–20 vuoden ai-kana – käytännössä noin yhden euroopan verran. DigiecoCity-konseptin tavoitteena on tarjota inhimillinen vaihtoehto keskitetylle suurkaupungil-le. rakentaminen on suurin ympäristöön vaikuttava tekijä, ja ilman koko-naisvaltaisia ratkaisuja tilanne muodostuu pidemmän päälle kestämät-tömäksi. Voikin sanoa, että Kiina vaikuttaa valinnoillaan koko maapallon hyvinvointiin”, Tommila toteaa.

DigiecoCityhaastaa suurkaupungitTeKSTI: PekkA säiLä | KUVAT: eeVA Anundi


”kiinalla on edessään historiallinen haaste, sillä arviolta 400 miljoonaa ihmistä muuttaa maalta kaupunkeihin seuraavan 15–20 vuoden aikana – käytännössä noin yhden euroopan verran”, mauri Tommila toteaa.


digitaalisuuden hyödyntäminen vaikuttaa digiecocity-konseptissa merkittävästi koko kaupunkirakenteeseen. se näkyy yhtä hyvin työnteossa, terveydenhuollossa, liikenteen järjestämisessä kuin ostosten tekemisessäkin.

mauri Tommilan luotsaama digiecocity-hanke on suomalainen kaupunkiformaatti, joka rakentuu pohjoismaiselle osaamiselle. se yhdistää digitaaliset innovaatiot, kestävän kehityksen periaatteet ja modernit kaupunkitoiminnot.


Suunnittelutyön suurimpana haasteena on nykyistä paremman tasapainon löytäminen ih-misen ja luonnon välillä. Shanghain ja Pekingin kal-taiset suurkaupungit ovat jo kasvaneet niin valtaviksi, että niiden kohdalla on hyvin hankalaa tehdä enää koko-naisvaltaisia suunnitelmia.

”Tiiviin kaupunkirakenteen ja liikenteen vähentämisen lisäksi ta-voitteena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti uusiutuvia energia-lähteitä, kuten aurinko- ja tuulienergiaa sekä käyttää myös jätteiden uudel-leenkäsittelystä saatavaa energiahyötyä. Myös vedenpuhdistusta voidaan tehdä useilla teknologioilla ja hyödyntää esimerkiksi sadeveden keräystä. Näin ympäristölle aiheutuva kuormitus saadaan mahdollisimman vähäi-seksi”, Tommila sanoo.

dIgITAALIsuus MäärITTää KAIKKEA TEKEMIsTä

Koska mallikaupungit päästään rakentamaan kokonaan alusta alkaen, voi-daan myös rakennusten suunnittelussa hyödyntää DigiecoCity-konseptia mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena ovat rakennukset, joissa on mini-maaliset sisäiset ja ulkoiset kuormat.

”Näihin tavoitteisiin päästään muun muassa luonnonvalon maksi-moinnilla, matalaenergiavalaistuksella sekä rakennuksiin integroiduilla au-rinkopaneeleilla. Tavoitteena on pystyttää nollaenergiataloja, jotka tuotta-vat energiaa yhtä paljon kuin kuluttavat.

Tommila nostaa erityisesti esille digitaalisuuden hyödyntämisen, joka vaikuttaa DigiecoCity-konseptissa merkittävästi koko kaupunkirakentee-seen. Digitaalisuuden hyödyntäminen tulee näkymään yhtä hyvin työn-teossa, terveydenhuollossa, liikenteen järjestämisessä kuin ostosten teke-misessäkin.

”Digitaalisuus muodostaa ikään kuin oman infrastruktuurinsa jota sil-mällä pitäen kaikki suunnitellaan rakennuksia ja liikenneyhteyksiä myöten. ”

Digiecocityn suunnitteluvaiheessa yhteistyökumppaneina on toiminut

useita kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, kuten ramboll Finland, Åf Group, Nokia Siemens Net-

works ja Arkkitehdit Tommila Oy. Suomessa yhteis-työorganisaatioita on ollut Tekesin ohella useita, ku-

ten elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, rakennusteollisuus ja energiateollisuus. Yhteistyötä on tehty

myös yli pohjoismaisten rajojen. Sitä tultaneen hyödyntämään jatkos-sakin, sillä toimintatavat ja yhteiskuntajärjestelmät ovat Skandinavian alu-eella hyvin samantapaiset. Niillä on Kiinan suunnalla myös vankka maine.

uuTTA AjATTELuA vOIdAAN MALLINTAA

Suomalaisille on annettu uusien kaupunkien toteutuksessa todella merkit-tävä vastuu, sillä mukana olevat yritykset ja sijoittajat omistavat Digieco-city-yhteenliittymästä 60 prosenttia ja Kiinan valtio 40 prosenttia. Tom-mila toteaakin DigiecoCityn tarjoavan suomalaisille yrityksille valtavasti mahdollisuuksia. Suunnitteluvaiheessa korostuu suunnittelu- ja konsep-tiosaamisen vienti, kaupunkien rakennusvaiheessa taas infraan sekä raken-nuksiin liittyvien järjestelmien, tuotteiden ja palveluiden vienti.

Kaupunkien käyttövaiheessa kotimaisilla yrityksillä on mahdollisuus vakiinnuttaa jalansija modernissa ja jatkuvasti kehittyvässä toimintaym-päristössä. Jos käsillä olevat kaupunkiprojektit onnistuvat tavoitteidensa mukaisesti, uskoo Tommila vastaavanlaisia hankkeita olevan jatkossakin tiedossa.

hänen mielestään on kuitenkin tärkeää huomioida, että pohjoismais-ta osaamista viedään paikallisille ihmisille, jolloin on osattava kunnioittaa kiinalaisia perinteitä.

”Onnistuessaan DigiecoCity voi toimia mallina Kiinan kasvavalle kau-pungistumiselle. Samankaltaista konseptia voitaisiin viedä tulevaisuudessa minne tahansa muuallekin, joissa ollaan samojen haasteiden edessä. Mie-lestäni maailma tarvitsee lukuisia vastaavanlaisia projekteja selvitäkseen tulevaisuuden väestönkehityksen aiheuttamista haasteista.” ¡

”digitaalisuus muodostaa

kokonaisuuden, jota silmällä pitäen kaikki

suunnitellaan rakennuksia ja liikenneyhteyksiä

myöten.”


idea

sta

kons

eptik

si

OMO Jeansin toisen perustajan vaimo valitti jatkuvasti, ettei mistään saa istu-via farkkuja, vaikka kaupat ovat farkkuja

täynnä. Liikeidea mittatilausfarkuista alkoi kehit-tyä“, perustajaosakas, toimitusjohtaja Mari Sil-vennoinen kertoo.

NOMO Jeansin strategiassa käsityöläispe-rinne yhdistyy uudenlaiseen teknologiaan, kivi-jalkakauppa verkkobisnekseen.

Asiakas rakentaa ensin liikkeessä unelmi-ensa farkut yhdessä myymälän asiantuntijoi-den kanssa. hän valitsee mieleisensä mallin, vyötärön korkeuden, värin, mahdolliset kulu-tusefektit, tikkien värin ja taskukankaan sekä muut yksityiskohdat.

Lopulta asiakkaan alavartalosta otetaan noin 40 eri mittaa liikkeen kehoskannerissa. Tiedot syötetään järjestelmään. Tilaus siirtyy

Yritys hyppäsi asiakkaan housuihin

liikeiDeA syntyi ArkikokeMUksestA:

hyVin istUViA fArkkUjA on VAikeA

lÖytää. PerUstettiin yritys,

jokA kehittää MAssAtUotettUjA

MittAtilAUsfArkkUjA.

AsiAkAslähtÖisyyteen PerUstUVA

liikeiDeA innostAA MAAilMAllAkin.

TeKSTI: AnuLiinA sAVoLAinen | KUVAT: nomo jeAns

tehtaalle Viroon tai Kiinaan. 5–6 viikon päästä valmiit farkut toimitetaan asiakkaalle. ensim-mäisen ostoksen jälkeen on helppo tilata uu-sia housuja yrityksen verkkokaupan kautta, sillä mitat ovat tallella järjestelmässä.

Kaikki farkut maksavat 136 euroa. Kohtuul-linen hinta selittyy sillä, että räätälöidyt farkut tuotetaan teollisesti.

pOIKKITIETEELLINEN YdINpOruKKA

Syksyllä 2011 myynnin aloittaneella yrityksellä on liikkeet helsingissä ja hampurissa. Työnte-kijöitä on nykyään viisitoista. Ydinjoukko koos-tuu insinööristä, kauppatieteilijästä, suunnit-telijasta ja kahdesta IT-alan asiantuntijasta. Perustajaosakkaat Jussi Mononen ja Harri Rautio ovat olleet mukana startup-yrityksissä aiemminkin.

“Yleensä Suomessa vaatealan yritykset ovat designvetoisia. Meidän toimintamme pe-rustuu asiakaslähtöisyyteen”, Mari Silvennoi-nen sanoo.

Alussa NOMO Jeans sai asiakastarpei-den kartoittamiseen Tekesin Nuoret innova-tiiviset yritykset (NIY) -rahoitusta, jota on jat-kettu myös kansainvälistymisvaiheessa. Julki-sen rahoituksen lisäksi mukaan on saatu myös

yksityisiä sijoittajia. Yritys sai lisäksi tutkimus- ja kehitysrahoitusta Tekesin Serve-ohjelmasta.

Liikeidea kantaa: yritys hakee jo uusia liike-tiloja Suomesta ja Saksasta. Myös Pohjoismai-den markkinat kiinnostavat. Lisäksi tavoitellaan kasvua franchising-konseptin avulla. Idean is-kuvoimasta kertoo, että nyt samantyyppisiä yrityksiä kehitellään muualla maailmalla.

“Kilpailua tulee aivan varmasti”, Silvennoi-nen povaa. Suomalaisyrityksellä on kuitenkin etumatkaa, sillä teknologian kehittäminen, lo-gistiikan ja tuotannon hallinta sekä asiakasläh-töisyyden kehittäminen vaativat perusteellista pohjatyötä, joka NOMO Jeansissa on jo hyväl-lä mallilla.

Mittatilausfarkkubisnes on hyvä esimerk-ki Tekesin “ratkaisukeskeiset palvelut ja ai-neettomat sisällöt arvonluojina” -strategian sovelluksesta. Tekes kannustaa suomalaisia yrityksiä keskittymään teknologisen osaami-sen lisäksi aineettomiin arvoihin ja asiakas-tuntemukseen. ¡

Tavoitteena täydelliset farkut

www.nomojeans.comwww.tekes.fi/info/niywww.tekes.fi/ohjelmat/serve

www.nomojeans.com

www.tekes.fi/info/niy

www.tekes.fi/ohjelmat/serve


JaPanIn TUleVaISUUS

avallisen japanilaisen elämä on tällä hetkellä täysin ennallaan. Televisiossa kuitenkin lähes päivittäin kerrotaan

tsunamiuhreista ja Fukushiman evakoiden elä-mästä. Japanin murros vaikuttaakin ennen kaikkea sekä Japanin politiikkaan että liike-elä-mään. Japanin ongelma on suuri valtionvelka, noin 200 prosenttia valtion vuosibudjetista. Se on kuitenkin pääosaltaan sisäistä velkaa ja tavallaan siis siirrettyä veronkantoa. Pääminis-teri Nodan suurin haaste onkin löytää keinot ALV:n nostamiseksi 5 prosentista 10 prosent-tiin, joka riittäisi hyvin sekä velan maksuun että myös tsunamituhojen korjaamiseen.

Vaikka Japani on ollut kansainvälisen ta-louden mittareilla mitaten lähes nollakasvun maa jo pitkään, se ei juurikaan näy ihmisten elintasossa. Keskiluokka on suuri, ja yli 120 mil-

joonan ihmisen sisämarkkina Aasian suurin os-tovoimalla mitattuna. erityinen kysyntä kulut-tajatuotteissa onkin merkkitavaroissa. esimer-kiksi Italian ja ranskan kauppataseet Japanin kanssa ovat ylijäämäiset designin ja kalliiden brändien ansiosta.

Suomen näkökulmasta Japani on juuri nyt erittäin ajankohtainen. On mahdollista, että Suomi tekee energiaan liittyen Japanin kans-sa historiallisen suuria kauppoja. Suomen on jatkossa pyrittävä tasapainottamaan oma kauppataseensa Japanin kanssa. Tänä vuonna kauppatase oli ensimmäisen kerran Suomelle positiivinen juuri tsunamituhojen aiheuttaman puutavaran kysynnän kasvun seurauksena ja Japanin autoteollisuuden ongelmien vuoksi. On selvää, että Japanin energiapolitiikassa tapah-tuu isoja muutoksia. Toistaiseksi uusiutuvan

ris

teyk

sess

ä

reijo munTher TeKeSIN TOKION YKSIKöN PääLLIKKö | KUVA juLiA munTher

energian osuus Japanin energiantuotannossa on vain 9 prosenttia ja tästäkin 5 prosenttia on niin sanottua pumppuvoimaa eli sidoksis-sa ydinenergiaan. Suomella on mittavaa osaa-mista esimerkiksi bioenergiassa. Sekä Suomes-sa että Japanissa 70 prosenttia pinta-alasta on metsää, biomassaa siis riittää.

Toinen merkittävä syy yhteistyön raken-tamiselle on Japanin avautuminen ulkomaa-ilmaan onnettomuuksien seurauksena. Yri-tysten arvoketjut ovat muotoutumassa uu-delleen. Japanilaiset toimijat ovat kansainvä-lisiä monialayrityksiä, jotka toimivat globaa-leilla markkinoilla. Liikesuhteilta edellytetään pitkäaikaisuutta. Mikäli nyt onnistumme luo-maan yhteistyötä, se tulee kestämään vuosi-kymmeniä. ¡

japani on verkostoyhteiskunta. reijo munther on myös finnode japanin johtaja päätehtävänään tulevaisuuden ennakointi. japanilaispienokaisen koushi hashimoton äiti on työskennellyt suomessa. hän pyysi muntherit vauvan apuisovanhemmiksi.

jAPAni elää tällä hetkellä

VoiMAkAstA MUrroskAUttA. tsUnAMi,

VAhVA jeni jA thAiMAAn tUlVAt iskiVät

jAPAnin tAloUteen tAVAllA, jokA sAi

jAPAnin PääMinisterin VertAAMAAn

tilAnnettA VAkAViMMAksi sitten

toisen MAAilMAnsoDAn.


”Yhteistyössä on haasteensa, kun toimijat ovat niinkin erilaisia kuin jättimäiset operaattorit ja pienet sovelluskehittäjät. juuri siksi me toimimme välissä saranana”, joonas hjelt sanoo.

liik

etoi

min

tam

allit


uonna 2010 perustettu Blaast näkee mahdollisuutenaan seu-raavat miljardi internetin käyttä-jää, jotka tulevat muun muassa

Kiinasta, Intiasta, Indonesiasta, Brasiliasta ja Venäjältä. Siellä nettiin mennään valtavalla, yhä kiihtyvällä vauhdilla.

”haluamme tarjota mobiilisovellukset näil-le ihmisille suunnilleen samalla käyttökoke-muksella, kuin ne ovat saatavilla älypuhelimis-sa. Facebook, Twitter, pelit ja muut – tuomme ne pilvipalvelujen avulla tavallisiin kännyköi-hin”, kertoo Blaastin perustajiin kuuluva toimi-tusjohtaja joonas hjelt.

”Mobiilisovellukset ovat oikeastaan inter-netin toinen aalto, ja siksi niiden ympärillä käy iso pöhinä.”

innovatiivinen liiketoimintamalli siivittää kasvuunsUoMAlAinen kAsVUyritys BlAAst oy kehittää PAlVelUjA, jotkA tUoVAt älyPUheliMistA

tUtUt soVellUkset PerUskännykÖihin. yrityksen lUPAAVAt näkyMät PohjAUtUVAt

teknoloGisen oiVAllUksen lisäksi nerokkAAseen liiketoiMintAMAlliin jA rohkeAAn

MArkkinA-AlUeen VAlintAAn.

TeKSTI: PAuLA BöhLinG | KUVAT: eeVA Anundi

pOsITIIvINEN KIErrE

hjelt luonnehtii Blaastia alustaksi, ”platfor-miksi”, joka palvelee kahta asiakasryhmää: sovellusten kehittäjiä ja niiden käyttäjiä.

Sovellusten kehittäjille yritys on jakeluka-nava, joka ”tasoittaa tietä markkinoille”. Kun sovellus tehdään Blaastin työkaluilla, se toimii kaikissa puhelimissa. Käyttäjät saavat palve-lut ulottuvilleen ostamalla kännykän, jossa on Blaastin teknologia valmiina, tai sitten he lataa-vat sen myöhemmin.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat pu-helinvalmistajat ja operaattorit. Operaattorit markkinoivat palveluja, sisällyttävät ne kuukau-sihintaiseen datapakettiinsa ja hoitavat lasku-tuksen.

Operaattorit maksavat osan kännykän käyttäjiltä saamistaan tuloista Blaastille, joka maksaa sovellusten kehittäjille sen mukaan, paljonko aikaa asiakkaat kunkin sovelluksen parissa käyttävät.

”Kun saat lisää käyttäjiä, tulee lisää kehit-täjiä, jotka tekevät uutta kiinnostavaa sisältöä, joka tuo taas uusia käyttäjiä. Syntyy positiivi-nen kierre, yksi maailman parhaita kilpailuetu-ja”, kuvailee hjelt toimintalogiikkaa.

MAhdOLLIsuuKsIEN MAAILMA

Kaikki Kaakkois-Aasian maat ovat helsinkiläis-yritykselle ”kuumaa markkinaa” ja ”työn alla”, mutta Indonesiassa on ehditty pisimmälle.

ratkaisu asiakkaan

tarpeeseen syntyy yhä useammin verkostoissa,

joiden osat ovat hajautuneet ympäri

maailmaa.


”ennen kansakunnat pyrkivät menestymään vahvojen klustereiden voimin. Suomessa pie-netkin yritykset pystyivät hyötymään kansain-välisten markkinoiden kasvusta, kun ne toimi-vat alihankkijoina vaikkapa metsäteollisuuden, metalliteollisuuden tai telealan veturiyrityksille. enää se ei välttämättä onnistu”, toteaa Tekesin Kansainvälinen verkosto -yksikön johtaja Kari Komulainen.

”innovatiivisen liiketoimintamallin avulla voi löytyä mahdollisuuksia silloinkin, kun teknologisen edelläkävijyyden keinot on käytetty”, kari komulainen muistuttaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen viennistä on noin 13 prosenttia, selvästi vähemmän kuin kilpailijamaissa. Paine kansainvälistymiseen kasvaa, sillä liiketoiminnan ja yritysten keskinäisen yhteistyön tavat ovat muuttuneet.

”kehittyvät maat eivät suinkaan kulje samaa uraa, jota muut ovat edenneet. ne menevät omaa tietään, ja esimerkiksi kännykkä on jo nyt tarvehierarkiassa erittäin korkealla. Tällaisiin mahdollisuuksiin kannattaisi suomalaisyritysten tarttua”, hjelt rohkaisee.

”Maassa on 240 miljoonaa ihmistä, joista puolet alle 29-vuotiaita. Netissä on vasta pie-ni osa väestä, mutta esimerkiksi Facebookin ja Twitterin käyttäjänä maa on jo nyt kärkisijoilla maailmassa. Se kertoo paljon tulevasta ja siitä, miksi lähdimme liikkeelle juuri sieltä.”

Tammikuussa 2012 Blaast solmi sopimuk-sen Indonesian toiseksi suurimman operaatto-rin, 46 miljoonan käyttäjän XL Axiatan kans-sa. Kuukauden päästä lanseerattiin sosiaalinen sim: jokaisella XL:n myymällä sim-kortilla on Blaastin palvelu valmiina.

”Samalla pääsimme mukaan valtakun-nalliseen kampanjaan. Logomme näkyy katu-jen varsilla valtavilla mainostauluilla, ja se on esillä televisiossa, lehdissä ja ostoskeskuksis-sa. Meillä ei olisi ollut sellaiseen varaa vuosiin.”

Tähänastisista saavutuksista merkittävin on hjeltin mukaan oman tiimin ja kehittäjäyh-teisön luominen Indonesiaan. ”Yli 2 000 sovel-luskehittäjää – se tekee meistä maan suurim-man mobiilisovellusekosysteemin.”

NOpEAT sYöväT hITAAT

Blaast toimii alalla, jossa menestyminen edel-lyttää suurta nopeutta ja ketteryyttä.

hjelt arvostaa sitä, että rahoittajat ovat us-koneet yrityksen erilaiseen liiketoimintamalliin. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin Vigo-oh-jelma toimi erinomaisesti ja mahdollisti riva-kan käynnistymisen. Pääomasijoittajista mu-kaan ovat tulleet esimerkiksi Skypen perustaja Ambient Sound Investments, yhdysvaltalainen startup-guru Steve Blank ja Vigo-kiihdyttämö Veturi Venture Accelerator.

”Mikään ei ole varmaa, mutta nyt näyttää hyvältä. Facebookin ostettua pahimman kilpai-lijamme olemme saaneet peuhata aika rauhas-sa”, hjelt kuvaa noin 40 henkilöä työllistävän yrityksen markkinatilannetta.

”Koko teollisuudenalan näkökulmasta olemme merkittävä pelaaja vasta, kun käyttä-jiä on 100 miljoonaa. Siihen on päästävä mah-dollisimman pian!” ¡

Tilanteen on mullistanut se, että tietoa, osaamista, ja tavaroita on yhä helpompi siirtää paikasta toiseen yhä pienemmin kustannuksin. Tuotteet ja palvelut syntyvät entistä kansainvä-lisemmissä, monia toimijoita sisältävissä ver-kostoissa.

”On siirrytty toimialojen välisestä kilpailus-ta hienosyisempään kilpailuun. Nyt kysymys on siitä, minne yritysten kannattaa sijoittaa korke-an jalostusarvon toiminnot”, Komulainen ki-teyttää.

ETsI TuOrE TApA TOIMIA

Tekes auttaa asiakasyrityksiään kehittämään toimintaansa ja löytämään paikkansa muuttu-

villa kansainvälisillä markkinoilla. ”Tarjoamme rahoituksen keinoin riskinja-

koa ja mataloitamme kynnystä sellaisten hank-keiden käynnistämiseen, joissa kehittämiskoh-teena on liiketoimintamalli”, Komulainen roh-kaisee.

Kehittäminen ja innovointi voivat liittyä tuotteen ohella siihen, kenen kanssa tehdään yhteistyötä, miten tehtäviä jaetaan, mitä kana-vaa pitkin asiakas tavoitetaan tai kuinka ansain-ta verkostossa syntyy ja jaetaan. ¡

ratkaisu asiakkaan

tarpeeseen syntyy yhä useammin verkostoissa,

joiden osat ovat hajautuneet ympäri

maailmaa.

tekes auttaa yrityksiä uudistumaan

www.blaast.comwww.vigo.fiwww.tekes.fi/info/niy

www.blaast.com

www.vigo.fi

www.tekes.fi/info/niy


Tradenomi Kirsi Lehikoinen on nimitetty määräaikaiseksi talouskoordinaattoriksi talouspalvelut-yksikköön.

MMM Laura Nieminen on valittu määräaikaiseksi tarkastusassistentiksi sisäinen tarkastus –yksikköön.

nim

ityks

iä

Nuorille kasvuyrityksille suunnattu liiketoi-minta-alue käynnistyi huhtikuussa Jukka Häy-rysen johdolla. häyrysellä on vankka koke-mus alkavien yritysten pääomasijoitustoimin-nasta sekä sijoittajan että sijoituksia hankkivan ja saavan yrityksen kannalta. hän on toiminut alkavien yritysten pääomasijoitustehtävissä eqvitec Partnersissa 11 vuotta ja sitä ennen Sit-rassa johtajana siemenrahoituksessa.

Jukka siirtyi Tekesiin nanopinnoitealalla toimivasta Picodeonista, jonka toimitusjohta-jana hän toimi vuodesta 2009. Yritys varmisti tammikuussa merkittävän pääomasijoituksen.

Kasvavat ja kansainvälistyvät nuoret yri-tykset ja pk-yritykset ovat tärkeässä osas-sa kansantalouden kannalta. Kuluvan vuoden alusta Tekes on varannut yritysten kokonaisra-hoituksestaan noin kolmanneksen nuorten, alle 6-vuotiaiden yritysten projekteihin.

TeKSTI: kAj nordGren, sAnnA nuuTiLA | KUVA: susAnnA LehTo

tekes AUttAA sUoMAlAisiA

kAsVUyrityksiä entistä

sUUreMPAAn Menestykseen

MAAilMAllA UUDellA liiketoiMintA-

AlUeellA jA kokeneen

kAsVUyrittäjän oPeillA.

MENEsTYKsEN AvAIMET

Mitä luotsaamasi uusi liiketoiminta-alue painottaa?”Menemme yhä enemmän kohti yhden luukun palvelua nuorille yrittäjille ja kehitämme palve-luitamme asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi.”

”Tulevina vuosian levitämme Tekesissä lii-ketoimintaosaamista ja siihen liittyvää apua. Pyrimme tuomaan yrityksille uusia käytäntöjä ja tehokkaampia menetelmiä omien toiminto-jensa virittämiseksi. Tekesin pitää pystyä toimi-maan muutosten tahdissa – yritysten ketterä kehitystyö tuo uusi haasteita rahoittajille esi-merkiksi hakemusten käsittelyyn.

Mitä vinkkejä annat nuorelle startup-yrittä-jälle ja kansainvälistymistä suunnittelevalle kasvuyritykselle?”Käytä aikaa selvittääksesi ennakolta tapoja helpottaa käynnistyksen ja kasvun tuskaa; haastattele kokeneita yrittäjiä, ota selvää jul-kisista rahoitus- ja tukilähteistä, puhu kiihdyt-tämöiden, yksityissijoittajien ja pääomasijoit-tajien kanssa. Käy puhumassa Tekesin asian-tuntijoiden kanssa yrityksesi mahdollisuuksista erilaisiin rahoitusinstrumentteihin yrityksen kehityksen eri vaiheissa. Ota selvää, millä pie-

nillä alkuvaiheen valinnoilla teet myöhemmän elämäsi helpommaksi ja riskisi pienemmiksi. hanki hyviä ja pyyteettömiä neuvonantajia. Kun tiedät, mitä tulisi tehdä, tee aina tietoi-sia päätöksiä äläkä ajaudu tilanteisiin. Mutta älä jää liikaa pohtimaan vaan toimi, nopeus on usein suurin valttisi!”

Jukan omakin työelämä on hektistä. Vas-tapainoa sille hän saa lapsistaan, 4 ja 7 vuotta, merestä sekä lukemisesta asteikolla dekkareis-ta tieteeseen ja historiaan.

Kasvun asialla


Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

PL 69, 00101 heLSINKI

www.tekes.fi

Tekes on myös

Facebookissa

Virallinen posti: [email protected]

henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa

[email protected]

Vaihde 010 191 480, arkisin 8–16.15

(09) 694 9196

hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki:

puh. 010 60 55051, arkisin klo 9–16

Uusien asiakkaiden neuvonta:

puh. 010 60 55052, arkisin klo 9–16

Sähköinen rahoitustunnustelupalvelu:

www.tekes.fi/tunnustelu

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy 14.9.2012.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde

mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset

ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi

tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Etelä-Savon ELY-keskusInnovaatiot ja yritysrahoitusMikonkatu 5PL 164, 50101 MikkeliPuh. 020 63 60120

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 020 63 60030

Hämeen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikköKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 020 63 60130

Kaakkois-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 010 60 60090

Kainuun ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 020 63 60100

Keski-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaCygnaeuksenkatu 1PL 44, 40101 JyväskyläPuh. 020 63 60040

Lapin ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaruokasenkatu 2PL 8060, 96101 rovaniemiPuh. 020 63 60010

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 020 63 60010

Pirkanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 020 63 60050

Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta hovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 020 63 60140

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteristirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. 020 63 60140

Pohjois-Karjalan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 63 60110

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 020 63 60020

Pohjois-Savon ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1PL 2000, 70101 KuopioPuh. 020 63 60080

Satakunnan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 020 63 60150 Uudenmaan ELY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 helsinkiPuh. vaihde 020 63 60070 Varsinais-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja yritysrahoitusratapihankatu 36PL 236, 20101 TurkuPuh. 020 63 60060

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (eLY) Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia eU-yhteystoimisto, Bryssel

Japani Tokio

Kiina Peking

Shanghai

USA Piilaakso

Washington, D.C.

Tekes jakaa kehitystoimintaan liittyviäriskejä. Yrityksesi voi toteuttaa projektinlaajempana, haasteellisempana janopeammin Tekesin rahoituksen avulla.Tekes rahoittaa tuotteiden, palvelujen,prosessien, liiketoimintaosaamisen, palvelumallien, organisaatiorakenteiden jatyöelämän kehittämistä. Tekesin asiantuntijoilta saat apua idean arviointiin jajalostamiseen. he neuvovat myös muidenrahoituskanavien käytössä ja tarjoavatmahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia.

Näin autamme yrityksiä

www.tekes.fi

yhte

ystie

dot

www.tekes.fi

mailto:[email protected]


www.tekes.fi/tunnustelu


www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/yhteystiedot

www.tekes.fi

Siihen on mahdollisuus esimerkiksi Hankegalleriassa www.hankegalleria.fi

Asiakkaiden tuloksia -sivuilla www.tekes.fi/menestystarinatNäköalat-lehdessä

oletko tekesin asiakas?haluatko kertoa tutkimus- ja kehitystyösi tuloksista?

Ota yhteys Tekesin viestintään: [email protected]


www.tekes.fi/menestystarinat


tekes näköalat 2 2012

Documents