näköalat 2 2014

NÄKÖALAT 2 2014 1

Näytön paikkaPk-yritys uskoo

EU-rahoitukseenMeressä velloo

voimaSIVU 18

SIVU 25

SIVUT 12-21

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 2 | 2014

Teema

2 NÄKÖALAT 2 2014

02 sisältö

Joukkorahoituksen mahdollisuuksia ja uhkia pohtivat Lasse Mäkelä Invesdorista ja Jukka Häyrynen Tekesistä.

Testikäytössä oleva Wellon täysikokoinen aaltovoimala Skotlannissa on ollut yritykselle todellinen näytön paikka.

Kaikki startupit eivät ole bittejä ja appseja. Sofi Filtration on nuori kasvuyritys ja sen tuote on rautaa.

Biopankki Auriassa toimiva Pohjoismaiden ensimmäinen biopankkiprofessori Olli Carpén haluaa yhteistyötä yritysten kanssa.

Joukkorahoituslisää vaihtoehtoja

Meressä velloo valtavavoima

Sofi Filtrationsäästäävettä

Biopankkiaskel kohtiyksilöllistäterveydenhoitoa

12

18

22 28

Pääkirjoitus ................................................ 03

Valokeilassa .............................................. 04

Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjohtaja Esko Raunio - Rahastomarkkinoiden rakentaja ......... 06

Tekesin monikanavaista palvelua yhden luukun periaatteella .................... 08

Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma .......................................09

Mylab raivaa uusia markkinoita Kiinassa ................................. 10

Uusia julkaisuja ............................................. 11

Gallup: ......................................................... 16

Oravarallia Aasiaan ................................... 17

Pk-yritys uskoo EU-rahoitukseen .......... 25

Risteyksessä .............................................. 32

Tekesin tarjoama ..................................... 33

Uusiin asemiin .......................................... 34

Yhteystiedot ............................................. 35

Teema: Näytön paikka

Startupin tarina Suunnannäyttäjä

NÄKÖALAT 2 2014 3

ossakin vaiheessa tuotekehitysprojektia tullaan pisteeseen, jolloin ensimmäisille asiakkaille on pystyttävä näyttämään uuden ratkaisun toimivuus käytännössä. On sitten kyseessä laite, kokonainen prosessi,

ohjelmisto tai palvelu, niin asiakkaat eivät halua ottaa liian suuria riskejä vaan edellyttävät toimivan ratkaisun näkemistä.

Uuden ratkaisun toimivuuden osoittamista kannattaakin arvioida asiakkaan näkökulmasta. Kuinka suuren riskin investoinnista päättävä henkilö haluaa ottaa valitessaan uuden teknologian verrattuna sillä mahdollisesti saavutettaviin hyötyihin? Ja kuka kantaa vastuun, jos riskit toteutuvat? Demonstroinneilla näitä riskejä pienennetään ja saadaan asiakkailta vielä tärkeää palautetta ennen kaupalliseen tuotantoon siirtymistä.

Tutkimus- ja kehitysprojektien yhteydessä tehtävät pilotoinnit ja demonstroinnit vaihtelevat toimialoittain hyvin paljon. Ohjelmisto- tai palveluliiketoiminnassa tuotteiden elinkaaret voivat olla lyhyitä ja silloin myös uuden ratkaisun toimivuus on pystyttävä osoittamaan nopeasti. Toisaalta esimerkiksi energian tuotannossa ja prosessiteollisuudessa investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi. Näillä toimialoilla uusien menetelmien kehittäminen vie vuosia, joten niiden toimivuuden ja luotettavuuden osoittamiseen on varattava riittävästi aikaa.

On selvää että pk-yrityksille tuotantomittakaavaisten ja pitkäkestoisten demonstrointien tekeminen on taloudellisesti erittäin haastavaa. Hankkeiden kokonaisrahoitukseen vaaditaan tällöin useiden niin yksityisten kuin julkisten rahoittajien yhteystyötä.

Tekes kannustaa yrityksiä pilotoimaan ja demonstroimaan ratkaisujaan. Tämän takia Tekesillä on lainapohjaista rahoitusta juuri näiden kehitysvaiheiden rahoitukseen. Tämän rahoituksen avulla olemme rahoittaneet muun muassa tuuli- ja aaltovoiman hyödyntämiseen, materiaalien talteenottoon ja kierrätykseen, vesihuoltoon ja energiatehokkuuden palvelukonsepteihin liittyviä hankkeita.

Asko Vesanto

Rahoituspäällikkö

Toimiiko se?

pääkirjoitus 03

Julkaisija: Innovaatiorahoituskeskus TekesPäätoimittaja: Pia MörkToimituksen sihteeri: Susanna LehtoToimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén, Josi TikkanenToimitusneuvosto: Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen

Kansikuva: Eeva AnundiTaitto: Mainostoimisto Cake Oy/ Kari LehkonenPainatus: Punamusta Oy

ISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)Painos: 14 500Seuraava numero ilmestyy 12.9.2014

KU

VA

: EEV

A A

NU

ND

I

Numero 2/2014, 6.6.2014

4 NÄKÖALAT 2 2014

OikaisuNäköalat-lehden numerossa 1/2014 oli kahden henkilön kuvat vaihtaneet paikkaa. Pahoittelut! Tässä on oikeat kuvat Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöpäällikkö Antti Rädystä ja Fidelix Oy:n toimitusjohtaja Jussi Rantasesta.

Apteekin Terveyspiste tuo peruspalvelut lähiapteekkiin

04 KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN JA JOSI TIKKANEN

va

loke

ilassa

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

SAIRAANHOITAJA töissä apteekissa? Ajatus tuntui vielä muutama vuosi sitten monesta apteekkarista vieraalta, mutta herättää nyt kasvavaa kiinnostusta.

Taustalla on Kuopio Innovationin vuonna 2009 käynnistämä Terveyspiste-toimintamalli, joka on laajenemassa kolmelta pilottipaikkakunnalta –Raumalta, Raahesta ja Joensuusta – eri puolille Suomea. Tämän vuoden kuluessa sairaanhoitajan palveluja tarjoaa jo kymmenkunta apteekkia ja joukon uskotaan kasvavan entistä ripeämmin, kun konseptin oikeudet siirtyivät Suomen Apteekkariliitolle.

Terveyspiste-hanke on saanut rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelut-ohjelmasta.

Antti RätyJussi Rantanen

KU

VA

T: E

EVA

AN

UN

DI

NÄKÖALAT 2 2014 5

Digikoru

LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tutkijat sekä korusuunnittelija Ivary Vimm kehittävät Fast Coins -hankkeessa digikoruja osana Tekesin strategista tutkimusavausta. Digikoru on koru, jossa on elektroniikkaa ja tietotekniikkaa esimerkiksi erilaisten valojen ja efektien tuottamiseksi. Hankkeessa on kehitetty erilaisia digikoruja alkuideoista aina prototyyppeihin asti. Esimerkki prototyypistä on henkilön tärkeimmät terveystiedot sisältävä hengenpelastuskoru, josta on helppo lukea tiedot sairauskohtauksen sattuessa.

Fast Coins -hankkeessa suunnitellaan myös digikorujen käyttöä suomalaisessa joukkorahoitettavassa Iron Sky Coming Race -elokuvassa. Siinä koru luo vahvaa visuaalista ilmettä ja voi liittyä elokuvan juoneen, kuten valomiekka Tähtien Sodassa. Koru voi olla osa elokuvan markkinointia ja oheistuotteita ja se voidaan antaa vastineena elokuvaa rahoittaville yksityishenkilöille.

Korun sovittaminen elokuvaan vaatii paljon erilaisia kokeiluja. Esimerkiksi valon käyttäytymistä digikoruissa on vaikea mallintaa, joten fyysiset protot ovat erittäin tärkeitä. Niitä tehdään muun muassa 3D-tulostamalla.

LUT:n Erno Salmela näkee digikorut osana laajaa puettavan tekniikan ilmiötä, jolla on valtavat kasvuodotukset. Suomi on hänen mukaansa korujen osalta maailman eturintamassa ja liiketoimintaa syntyy tänne varmasti. Tärkeää on erottua rihkamasta ja luoda korkean arvon tuotteita.

on muutakin kuin kaunis katsella

TIESITKÖ, että Uuno Turhapuro muuttaa maalle oli Suo-men ensimmäinen lisenssipeli? Entä mikä oli kautta aiko-jen ensimmäinen kaupallinen suomalaispeli? Miten koti-maiset pelialan yritykset ovat syntyneet? Mikä oli Nokian rooli nykyisessä pelivallankumouksessa? Mitä Rovio teki ennen Angry Birdsiä ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Sinivalkoinen pelikirja esittelee kolmikymppisiään viettävän kotimaisen pelialan historian ja leijonanosan kaupallisesti julkaistuista suomalaispeleistä. Tekesin rooli Suomen pelialan pitkäjäntei-senä ja systemaattisena rahoittajana käydään myös läpi kirjassa. Tekes rahoitti ensim-mäisiä pelihankkeita 90-luvun puolivälissä. Nykyään vuotuinen rahoitus pelialalle on useita miljoonia euroja ja kesällä 2012 Tekes käynnisti ensimmäisen kokonaan pelite-ollisuudelle suunnatun ohjelmansa, Skene – Games Refueledin.

u www.sinivalkoinenpelikirja.com

MIKÄ erottaa kehittyvät ja taantuvat yritykset toisistaan? Vastaus löytyy Ravista-jat-kirjasta, joka ilmestyi huhtikuun alussa.

Tekes on vuodesta 2012 saakka ollut mukana Suomen Yrittäjien ja Seedi Oy:n Ravistajat-hankkeessa, jossa on etsitty suomalaista yhteiskuntaa, liike-elämää ja omaa toimialaansa ravistelleita yrityksiä.

Nyt hanke huipentui Ravistajat-kirjan julkistamiseen ja vuoden Ravistajan palkit-semiseen. Vuoden Ravistajaksi valittiin liikuntaseteliliiketoiminnan Suomeen käynnis-tänyt Smartum.

Ravistajat-kirja käy läpi kymmenen käytännönläheistä teemaa kymmenen Ravis-tajat-yrityksen kautta. Yritysesimerkkien lisäksi jokaiseen lukuun on koottu teemaan liittyvät kehitysehdotukset startup- ja pk-yrittäjille.

Kirjassa mukana olevat yritykset ovat Juustoportti, Innojok, Picosun, Fira, St1, Dermoshop, Smartum, Atma Trade, Onnibus ja Multitouch.

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

KU

VA

: LU

T

Kotimainen pelihistoria yksiin kansiin

Ravistajat-kirjasta oppia yritykselle

POIKKEA Porissa perjantaina 18.7. klo 12.15 –13.30 kaupungintalon pihalla kuulemassa terveydestä ja sen omaehtoisesta ylläpidosta. Tekesin järjestä-mässä Mittari, näytä arvos – olenko huomenna terve? -keskustelussa mukana Tami Tamminen, Kirsi Alm-Siira, Teemu Arina ja Minna Hendolin. Jutun juon-taa Jussi Heikelä.

Tekes SuomiAreenassa heinäkuussa

6 NÄKÖALAT 2 2014

6 Tekesin uutisia

ässä se on, Esko Raunio ajatteli, kun näki Tekes Pääomasijoitus Oy:n hakuilmoituksen.

Kokenut pääomasijoittami-sen ammattilainen oli tehnyt yli

kahden vuosikymmenen mittaisen uran vakuutusyhtiöissä, kun hän päätti hakea Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjoh-tajaksi.

”Se on isänmaallinen tehtävä”, Raunio perustelee innostustaan. ”Kehitämme markkinaa ja teemme sijoituksia suoma-laisten alkavan vaiheen yritysten kasvun mahdollistamiseksi”.

Tehtävä on houkutella lisää pääomia suomalaisille alkuvaiheen yrityksille. Viime vuonna alkuvaiheen yritykset keräsivät 129 miljoonaa euroa sijoittajilta, Suomen pää-omasijoitusyhdistyksen tilastot kertovat. Yhdysvalloissa yritykset keräsivät pelkäs-tään tämän vuoden ensimmäisellä neljän-neksellä 7,2 miljardia euroa. Väestölukuun suhteutettunakin Yhdysvaltojen sijoitukset ovat moninkertaiset.

Silti suomalaiset yritykset toimivat samoilla markkinoilla kuin amerikkalaiset. Raunion mukaan on erittäin tärkeää, että

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVA: SUSANNA LEHTO

Rahastomarkkinan rakentajaEsko Raunion tehtävä on rakentaa Suomeen alkuvaiheen yrityksiin sijoittava pääomasijoitusmarkkinaa. Tekes Pääomasijoitus Oy aloittaa tänä vuonna sijoittamisen rahastoihin.

parhaiden suomalaisstartupien kasvua edistetään terveellä ja yksityiseen pää-omaan nojaavalla pääomasijoitusmarkki-nalla.

”Suomessa on menossa yritysbuumi, josta on syntynyt jo useita menestystari-noita. Minulle on tärkeää, että voimme varmistaa yrityksillä olevan mahdollisuu-det yrittämiseen”, Raunio sanoo.

20 miljoonaa euroa vuodessa

Valtion panos on 20 miljoonaa euroa vuodessa. Näin paljon Tekes Pääomasijoi-tus Oy voi sijoittaa alkuvaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin vuosittain. Suoria sijoituksia yrityksiin Tekes Pääomasijoitus Oy ei tee.

Tällä panostuksella uusi raha mark-kinassa pyritään vivuttamaan vuosittain vähintäänkin kaksinkertaiseksi, sillä Tekes Pääomasijoitus Oy:n sijoituksen ehtona on, että kohderahaston pääomista vähintään puolet tulee yksityisiltä sijoittajilta.

Suunnitelman onnistuminen vaatii, että syntyvät rahastot saavat pääomia uusil-ta sijoittajilta. Sen takia yksityiset sijoittajat

on saatava liikkeelle. Raunion mukaan tämä ei kuitenkaan riitä.

”Tärkeää on saada myös institutio-naaliset sijoittajat uskomaan varhaisen vaiheen pääomasijoittamiseen. Rahastojen keräämisessä toimii ketsuppipulloilmiö. Ison sijoittajan mukaan lähteminen kerää huomiota ja helpottaa varainkeruussa.”

Tekes Pääomasijoitus Oy• Tavoitteena lisätä alkuvaiheen

yritysten riskirahaa Suomessa.

• Aloittaa toimintansa tänä vuonna.

• Yritys on itsenäinen osakeyhtiö, jonka valtio omistaa.

• Sijoittaa vuosittain 20 miljoonaa euroa rahastoihin, jotka sijoittavat alkuvaiheen yrityksiin.

• Tekes Pääomasijoitus Oy:n sijoituksen koko voi olla enintään puolet kohderahaston hallinnoimista pääomista.

NÄKÖALAT 2 2014 7

Esko Raunio• Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitus-

johtaja toukokuun alusta lähtien

• 51-vuotias oikeustieteen kandidaatti.

• 24 vuoden ura vakuutusyhtiöissä, viimeiset 12 vuotta pääomasijoitus-ten parissa. Viimeksi pääomasijoi-tusjohtajana Keskinäinen Työeläke-vakuutusyhtiö Elossa.

• Harrastaa liikuntaa työn vasta-painoksi sekä elokuvia ja seuraa intohimoisesti amerikkalaisia NHL-, MLB- ja NBA-urheilusarjoja.

8 NÄKÖALAT 2 2014

uhelinpalvelu on asi-akkaan näkökulmasta juoheva ja helppo kanava

päästä asiassaan eteenpäin yhdellä soitol-la: kaikki asiakkaat eivät ole potentiaalisia Tekes-asiakkaita, joten ohjaamme oman palveluneuvontamme päätteeksi heitä muiden toimijoiden, kuten ELY-keskusten, Finnveran tai seudullisten yritystoimijoi-den palveluihin”, sanoo Yritys-Suomi-pu-helinpalvelun palvelupäällikkö Marjo Öhmann.

Öhmann näkee, että palvelu on asiak-kaan kannalta ihanteellinen, sillä asiak-kaan ei tarvitse tietää mikä yrityspalvelu ja mikä organisaatio on hänen tarpeeseensa oikea, riittää että muistaa Yritys-Suo-men, joka on tie muihin yrityspalveluihin. Yritys-Suomen puhelinpalveluun tulee yhteensä noin 1 300 puhelua kuukaudes-sa, joista viitisenkymmentä liittyy Tekesiin. Lisäksi Yritys-Suomeen tulee yhteydenot-toja sähköisten välineiden kautta.

Vaikka Yritys-Suomen palvelu on neljässä vuodessa kasvanut reiluun

Monikanavaista palvelua yhden luukun periaatteellaTekesiltä rahoitusta ensimmäistä kertaa hakevat yritykset ohjataan ensin ottamaan yhteyttä Yritys-Suomi-puhelinpalveluun tai suoraan Tekesin sähköiseen tunnustelupalveluun, jolloin Tekesiltä soitetaan takaisin. Näin uudet asiakkaat saavat monipuolista ohjausta etenemiselleen, tarvittaessa myös kontaktin muihinkin julkisiin palveluihin.

”Monikanavainen tunnustelupalvelu tarjoaa yrityksille ohjausta ja sparrausta innovaatiotoimintaan ja sitä kautta Tekesin rahoitukseen”, palvelupäällikkö Anne Turula Tekesistä sanoo.

15 000 vuosittaiseen puheluun, palve-lua ei Öhmannin mukaan vielä tunneta tarpeeksi. Tämä selvisi keväällä tehdyssä julkisten yrityspalveluiden mielikuva- ja tunnettuustutkimuksessa.

Tunnustelupalvelu auttaa eteenpäin

Tekesin uusasiakastiimi on kouluttanut ja ohjeistanut Yritys-Suomen puhelinpalve-luhenkilöstöä tunnistamaan mahdolliset Tekesin asiakkaat. Asiakkailta kysytään hankkeen koosta, uutuusarvosta, taustalla vaikuttavasta osaamisesta ja tiimistä, riittävistä resursseista, kasvuhalukkuudes-ta jne.

Yritys-Suomen puhelinpalvelun tehtä-vänä ei ole neuvoa Tekesin rahoitus- instrumenteista ja niiden yksityiskohdista, vaan päätavoite on edellä mainittujen kriteerien perusteella potentiaalisen Tekes-asiakkaan tunnistaminen. Nämä asiakkaat ohjataan täyttämään Tekesin tunnustelulomake, jossa yrityksen pitää

8 Tekesin uutisia

TEKSTI: ANTTI LAGUS KUVA: EEVA ANUNDI

NÄKÖALAT 2 2014 9

Yritys-Suomen puhelinpalvelu puh. 029 502 0500 www.yrityssuomi.fi

Tekesin tunnustelupalveluwww.tekes.fi/tunnustelu

kuvailla lyhyesti muun muassa kehitys-ideaansa ja sen taustalla olevaa asia-kastarvetta ja liiketoimintapotentiaalia. Tekesin asiakkuudenhallintajärjestelmään tallentuva lomake toimii kimmokkeena Tekesin yhteydenotolle.

Tekesin palvelupäällikkö Anne Turula kertoo, että Tekesin tunnustelupalvelua hallinnoiva uusasiakastiimi ottaa yhteyttä yritykseen viikon kuluessa. Tätä nykyä yhteydenotto tulee keskimäärin neljäs-sä päivässä. Koska tiimin jäsenet ovat eri puolilla Suomea, on tietoturvallinen videoyhteys havaittu hyväksi tavaksi jat-kokeskusteluun. Videon käyttö helpottaa myös yritystä, jonka edustajat voivat olla vaikka toisella puolella maailmaa, kun keskustelu käydään.

”Tunnustelupalvelun avulla asiak-kaalle pystytään tarjoamaan nopeasti laaja-alaista ja tarkoituksenmukaista asiantuntemusta alueesta riippumatta, ilman matkustelua”, Turula sanoo. ¡

Tekesin, Finnveran ja Finpron uusi yhteinen rahoitusohjelma, Team Finland LetsGrow, tarjoaa suomalaisille pk-yrityksille rahoitusta ja neuvontaa kasvuun ja kansainvälistymiseen.

ahoitusohjelmassa yritys saa Tekesiltä avustusta inno-vaatiopalvelujen hankintaan, joka voi olla esimerkiksi kansainvälistymisstrategian kehittämistä tai tiedon

hankkimista siitä, miten tuotteita pitää kehittää vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia. Finnvera myöntää lainaa investoin-teihin ja käyttöpääomaan ja Finprolta yritykset saavat neuvontaa kansainväliseen kasvuun.

Team Finland LetsGrow on tarkoitettu kasvuhaluisille pk-yri-tyksille, joiden taloudellinen tila on vakaa ja liikevaihto 5–50 mil-joonaa euroa. Ohjelmaan valittavilla yrityksillä on oltava vahvasti kansainväliseen kasvuun tähtäävä liiketoimintasuunnitelma, innovatiivinen ja kilpailukykyinen tuote tai palvelu sekä osaava ja omistautunut tiimi toteuttamaan kasvua. Yritysten hakemukset käsitellään ja ohjelmaan hyväksyttyjen yritysten etenemistä seu-rataan ja tuetaan toimijoiden yhteistyönä. Periaatteena on Team Finland -verkoston mukainen selkeä ja joustava toimintamalli.

Rahoitusohjelman haku avattiin toukokuun lopussa. ¡

letsgrow.fi Tutustu!

Pk-yritykset kasvuun ja kansainvälisille markkinoille Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmalla

10 NÄKÖALAT 2 2014

amperelainen yritys on tehnyt merkittävän läpimurron Kiinassa ja saanut asiakkaakseen Kiinan kansanarmei-jan sairaaloita. Jo tässä vaiheessa puhutaan miljoonista potilaista, ja kasvumahdollisuudet ovat huimat. Yli 50 prosenttia Pekingin alueen suurista armeijan sairaalois-

ta on Mylabin asiakkaita.Nyt Kiinasta haetaan edelleen uutta liiketoimintaa Tekesin

kanssa Tsinghua SEM -ohjelmassa. Siinä Tsinghuan työelämässä kokeneet MBA-opiskelijat laativat suomalaisille pk-yrityksille liiketoimintasuunnitelman kohdemaan markkinoille. Tsinghua on Kiinan maineikkain yliopisto ja vuodesta toiseen kärkisijoilla erilaisissa vertailuissa.

”Monet Kiinan ylimmästä poliittisesta johdosta ovat opiskel-leet siellä, joten sitä kautta on mahdollista saada yhteyksiä hyvin laajalle kiinalaisessa yhteiskunnassa. Kiinassa on erittäin tärkeätä ymmärtää ”guanxi” eli suhdetoimintaverkostot”, Tsinghuan ohjel-masta Tekesissä vastaava Minh Lam kertoo.

”Nuoret ja kunnianhimoiset, paikallisen bisnesympäristön tuntevat opiskelijat pystyvät tarjoamaan näkemyksiä, joita ei voi ostaa isollakaan rahalla. Lopputuloksena on liiketoimintasuun-nitelma, jollaista yritys ei omin voimin voi saada aikaan. Ei edes paikanpäällä, saati Suomesta käsin.”

Haku Tsinghua SEM -ohjelmaan on jatkuva. Ohjelma sopii parhaiten yrityksille, jotka ovat jo menestyneet koti- ja länsi-markkinoilla ja haluavat kartoittaa mahdollisuuksiaan Kiinassa. Myös Kiinan markkinoilla jo toimivat yritykset ovat tervetulleita löytämään uusia näkökulmia.

� www.tekes.fi/tsinghua

Mylab

Maaliskuussa käynnistynyt Tsinghua SEM -ohjelma on tärkeä osa kliinisten laboratorioiden tietojärjestelmien valmistajan Mylabin Kiinan strategiaa.

10 Tekesin uutisia

TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: ISTOCKPHOTO

raivaa uusiamarkkinoita Kiinassa Tekesin ja Tsinghuan huippu-yliopiston avulla

NÄKÖALAT 2 2014 11

uusia julkaisuja 11

Suomi maailmanluokan innovaatio- keskittymäksi INKA-ohjelma, Suomi maa-ilmanluokan innovaatiokes-kittymäksi. INKA-ohjelman pikkuesite

Making Finland a world-class centre of innovation INKA-ohjelma, Suomi maailmanluokan innovaa-tiokeskittymäksi. INKA-oh-jelman englanninkielinen pikkuesite.

INK

A F

ININ

KA

EN

G

Verso – Vertical Software Solutions 2006-2010 307/2014 Tekesin Verso – Vertical Software Solutions -ohjelma (2006–2010) oli aikansa suunnannäyttäjä pk-yritys-ten kasvun ja kansainvälis-tymisen vaatimusten esiin nostamisessa. Ohjelmassa korostettiin voimakkaasti liiketoimintaosaamisen kehittämistä uusien tuottei-den ja sovelluskehityksen rinnalla.

TEKESIN KATSAUKSIA

TEKESIN LEHTIÄ

Functional Materials Programme 2007–2013 2/2014Tekesin Toiminnalliset materiaali -ohjelman (2007-2013) loppuraport-ti kokoaa yhteen ohjelman keskeiset tekemiset ja tulokset. Julkaisussa esitellään ohjelmassa mukana olleet yritys- ja tutkimushankkeet ja niiden tulokset.

TEKESIN ESITTEITÄ

Liideri – Business, productivity and joy at work 2012-2018 Liiderin englanninkielinen esite. Liideri-ohjelman tavoitteena on yritysten toiminnan uudistaminen. Visiona on, että Suomessa on Euroopan parhaat työ-paikat vuonna 2020.

Fiksu kaupunki 1/2014 Tekesin Fiksu kaupunki -oh-jelman uutislehdessä kerro-taan kaupunkien kuulumisia. Helsinki: Kalasatama saattaa asukkaat ja palvelujen kehittäjät vuoropuheluun. Jyväskylä: Kankaasta hou-kutteleva testipenkki yrityk-sille. Oulu: Pohjois-Suomeen rakennetaan kansainvälisesti kilpailukykyistä energia-alan kumppanuusverkostoa. Li-säksi tietoa Horisontti 2020 rahoitushauista.

Horisontti 2020 – Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisonttia 2020 -ohjelmassa?EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoi-tuksen lisäksi paljon muu-takin pienille ja keskisuurille yrityksille. Eurooppalaisten hankkeiden avulla kannus-tetaan erityisesti pk-yri-tyksiä löytämään uusia kansainvälisiä liiketoiminta-mahdollisuuksia, verkostoja ja asiakkaita.

Kolmen tuoreen Team Finland Future Watch -raportin tavoitteena on ollut identifioida Kiinan tulevia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Monipuolisessa ”China Growth Paths” -selvityksessä tarkastellaan Länsi- ja Sisä-Kiinan muuttuvaa liiketoimintaympäristöä ja kiinalaisen yritysmaailman muutosta. ”The Industrial Internet: Robotics, Automation, and the Future of Manufacturing” ja ”Health Improving Intelligence & Technology” keskittyvät teollisen internetin kehitykseen ja yritysten mahdollisuuksiin menestyä terveyteknologian markkinoilla Kiinassa.

Views Tekes Magazine 2014Tekesin kerran vuodessa ilmestyvä englanninkielinen lehti.

TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA

Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti 2007-2012 5/2013 Vapaa-ajan palvelut –oh-jelman (2006-2012) lop-puraportti kuvaa ohjelman toimenpiteet ja toiminnan. Raportti sisältää myös tilastoaineistoa hankkeista ja rahoituksesta.

Team Finland Future Watchkatsoo Kiinan tulevaisuuden markkinoihin

u Lue raportit: www.tekes.fi/Futurewatch


Joukkorahoituslisää vaihtoehtojaJoukkorahoitus yritysrahoituksen muotona kasvaa nopeasti. Yrittäjälle se tarjoaa mahdollisuuksia, mutta rahoituksen eri muodot on tunnettava.

12 teema

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: ISTOCKPHOTO JA EEVA ANUNDI


ielä vuonna 2011 Suomessa ei ollut joukkorahoitusta. Sen huomasi rahoitusalan kokenut ammattilainen Lasse Mäkelä, joka Merrill Lynchil-lä, Icecapitalissa ja Koneella vietettyjen vuosien jälkeen oli toteuttamassa unelmaansa, eli perustamassa yritystä.

Mäkelän neljän kumppa-nin kanssa perustama startup

rakentui osaltaan samalle ajatuksella kuin joukkorahoitus, eli joukkoistamiselle. Brainshop.comin ideana oli joukkoistaa erilai-sia luovia töitä.

He pohtivat joukkorahoitusta yhtenä vaihtoehtona rahoituk-sen keräämiselle. Joukkorahoituksessa hankkeelle tai yritykselle etsitään rahoittajia suuresta ihmismassasta yksittäisten isojen rahoittajien sijaan.

”Analysoimme markkinaa ja totesimme, että joukkorahoitusta ei välitä kukaan haluamassamme muodossa Pohjois-Euroopassa.”

Mäkelän tiiminsä kanssa perustama Invesdor julkaisi joukko-rahoitusalustansa ensimmäisenä avoimena palveluna Suomessa toukokuussa 2012 ja sai nopeasti kilpailijoita. Nyt joukkorahoitus-ta tarjoaa usea toimija Suomessa. Suurin on Invesdor. Valtiovarain-ministeriön huhtikuussa 2014 julkistaman raportin mukaan joukkorahoitusta kerättiin vuon-na 2013 yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Invesdorin osuus tästä oli noin 1,2 miljoonaa euroa.

Nyt Invesdor suunnittelee myös itselleen joukkorahoitusan-tia, jonka avulla se käynnistäisi kasvun Pohjoismaihin.

Kickstarter osoitti kysynnän

Mäkelän mukaan on useita syitä sille, että joukkorahoitus kasvaa juuri nyt. Keskeinen syy on teknologinen: internet on viimeistään nyt kehittynyt alustaksi, joka mahdollistaa rahoituskampanjat joustavasti ja ketterästi.

”Myös Kickstarter osoitti, että tälle todella on kysyntää”, Mäkelä sanoo.

Kickstarter on joukkorahoituksen amerikkalainen pioneeri, joka perustettiin vuonna 2009. Kickstarter kertoo keränneensä rahoitusta alustansa kautta yli miljardi dollaria.

Vaikka Suomessa joukkorahoitusmarkkina on vielä pieni, se on uusi rahoituksen vaihtoehto startup-yrityksille enkelien, pääomasi-joittajan ja Tekesin ohella.

”Se laajentaa yritysten mahdollisuutta saada pientä rahoi-tusta”, Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen johtaja Jukka Häyrynen näkee.

Invesdorin asiakkailleen järjestämät rahoituskierrokset ovat olleet keskimäärin 90 000 euroa. Kierrosten mediaani taas on ollut 58 000 euroa. Keskimääräinen yksittäinen sijoitus on ollut 2 000 euroa.

Useaan tarpeeseen

Samalla kun joukkorahoituksen volyymi on kasvanut, myös sen uskottavuus on parantunut.

Kriitikoiden mukaan rahoi-Lasse Mäkelä Jukka Häyrynen


Onnistuneita joukkorahoitushankkeita

BryggeriJoukkorahoitus ei ole vain it-startupien juttu. Olutravintola Bryggeri keräsi 158 000 euroa 164 sijoittajalta. Tällaisessa tapauksessa joukkorahoituksella voi rakentaa myös selvän kanta-asiakasjoukon.

OuyaEntrepreneur-lehden mukaan Yhdysvaltojen suurin rahoituskierros on videopelifirma Ouyan rahoitus. Yritys keräsi 8,6 miljoonaa dollaria, eli 6,2 miljoonaa euroa.

WishboneSuomen ensimmäisiä joukkorahoitusprojekteja oli Wishbone, jossa kerättiin rahaa kuulokkeen johdot selvänä pitävään osaan. Keräys onnistui yli odotusten. Joukkorahoitus on myös tapa selvittää tuotteen kysyntä.

On tärkeää, että joukkorahoitettavan

yrityksen liiketoiminta on helposti

ymmärrettävää.


tukseen liittyy ongelmia: joukkorahoitusta keränneen yrityksen voi olla hankala saada rahoitusta myöhemmin muualta, sillä muut ra-hoittajat säikähtävät levinnyttä omistusta. Tämän takia esimerkiksi pääomasijoittajat eivät ehkä halua rahoittaa yritystä myöhemmässä vaiheessa.

Tekesin Häyrysen mukaan ongelmana voi myös olla se, että joukkorahoitus on persoonatonta rahaa, joka ei anna yritykselle neuvoja tai avaa ovia kuten esimerkiksi hyvä pääomasijoittaja tekee.

Mäkelän mukaan muiden rahoittajien suhtautuminen jouk-korahoitukseen vaihtelee, mutta se on muuttumassa positiivisem-maksi.

”Yhdysvalloissa on selvästi nähtävissä, että pääomasijoittajat ja joukkorahoituskanavat tekevät yhteistyötä. Mikä antaa suurem-man todisteen idean elinvoimaisuudesta kuin se, että sata ihmistä on sijoittanut siihen.”

Joukkosijoitusraha ei välttämättä myöskään ole enää tyhmää. Suomessa enkelisijoittajat ovat sitoutuneet sijoittamaan yritykseen, mikäli yritys kerää myös tietyn osuuden joukkorahoitusta.

Omistuksen hajautumiseen liittyviä ongelmia voi pienentää osakassopimuksilla ja erillisillä osakesarjoilla. Tämä keskittää pää-töksentekovallan yrittäjille, vaikka omistus pirstoutuu.

Onnistunut anti

Invesdor on hyväksynyt yhteensä 53 yritystä rahoitusalustalleen. Näistä 12 yritystä on päässyt annille asetettuihin vähimmäistavoit-teisiin.

Nämä luvut kertovat, että kaikki yritykset eivät sovi joukko-rahoitettaviksi ja kaikki eivät onnistu keräämään tavoittelemaansa rahasummaa. Useat joukkorahoitusalustat toimivat siten, että rahoitusta hakeva yritys voi asettaa vähimmäistavoitteen. Jos tätä ei tavoiteta, jo kerätyt rahat palautetaan sijoittajille.

Mäkelän mukaan sijoituskierroksen onnistumista edesauttaa se, että yritys toimii kuluttajamarkkinoilla. Se ei ole kuitenkaan ehdoton edellytys.

”On tärkeää, että yrityksen liiketoiminta on helposti ymmär-rettävää.”

Yrittäjä itse voi parantaa annin onnistumista omalla aktiivi-suudellaan. Mäkelän mukaan auttaa paljon, jos yrittäjä kerää lähi-piiristään sijoituksia annin vauhdittamiseksi ja osallistuu voimak-kaasti annin markkinointiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jotta tietoisuus annista lisääntyy.

”Video auttaa paljon”, Mäkelä sanoo.

Sijoitusmotiiveja kolme

Joukkorahoitusmarkkina on vielä niin nuori, että kenelläkään ei ole selvää kokemusta koko kaaresta sijoittamisesta irtaantumiseen, eli osakkeiden myymiseen.

Suomessa vain harva yritys listautuu pörssiin. Invesdorin suunnitelma on rakentaa sijoituskohteilleen jälkimarkkinat. Inves-dor on sopinut Privanetin kanssa, että Invesdorin kautta rahoi-tusta keränneiden yritysten osakkeita voidaan myydä Privanetin Invesdor-listalla.

”Tavoitteena on, että olisimme kuten pörssi”, Lasse Mäkelä sanoo.

Tämä helpottaisi sijoittajan asemaa, kun he haluavat hyötyä sijoituksesta taloudellisesti.

Taloudellinen hyöty on kuitenkin vain yksi syy joukkora-hoittaa. Invesdorilla työskentelevä Andrea Di Pietrantonio tutki

Toimitusjohtaja Lasse Mäkelä (vas.) kertoo, että joukkorahoituspalvelua tarjoava Invesdor suunnittelee myös itselleen joukkorahoitusantia. Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen johtaja Jukka Häyrysen mielestä joukkorahoitus laajentaa yritysten mahdollisuutta saada pientä rahoitusta.


VIRPI HERRANENPietari, Venäjä

Venäjä on nopeiden kokeilujen maa, jossa bisnesideoita kokeillaan ja hylätään nopeasti. Yrityksen perustaminen on halpaa, joten kadunkulmaan pystytetty ravintola voidaan jo kuukauden päästä sulkea, kun huomataan, ettei sijainti tai konsepti ollut toimiva. Yritykset muuntelevat ja soveltavat jo olemassa olevia palveluita, sillä pienelläkin palvelulla voi olla miljoonamarkkinat, jos se on vähän parempi ja löytää oikeat asiakkaat.

TIINA TANNINEN-AHONENPiilaakso, USA

Kokeileminen on Piilaaksossa tapa toimia. Yrittäjyys on kokeilemista ja kehittämiskulttuuri on kaikkialla. Puolivalmiita tuotteita testataan käyttäjillä, heitä kuunnellaan ja heidän palautteeseen luotetaan. Malli jossa odotetaan, että tuote on valmis ennen kuin se laitetaan markkinoille, on jäämässä vähemmälle.

SARI ARHO HAVRÉNShanghai, Kiina

Kiinalaiset kuluttajat ovat ennakkoluulottomia ja kokeilevat mielellään uutta. Tämä koskee erityisesti nuorempia kuluttajaryhmiä. Toisaalta kaikista kuluttajista jopa 75 prosenttia olisi valmis ostamaan esimerkiksi älykkäitä vaatteita. Yritysten tuotekehitystä tehdään omalla rahalla yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin “time to market” pidetään lyhyenä. Kiinalaisia yrityksiä voidaankin innovaatiotoiminnassa kuvata parhaiten termillä “need seekers”.

16 gallup

Minkälainen kokeilukulttuuri alueellasi on?Vastaajina kolme Tekesin ulkomaanyksiköiden edustajaa

KOONNUT: EEVA LANDOWSKI

gradussaan syitä, miksi ihmiset osallis-tuvat joukkorahoitushankkeisiin. Syitä löytyi kolme.

Taloudellisen hyödyn lisäksi kampan-jaan osallistumiseen voi liittyä sosiaalisia ja statuksellisia syitä. Rahoittaja haluaa tukea yhteiskunnallisesti tärkeänä pitämäänsä yritystä tai omistaa vaikkapa omaa olutra-vintolaa.

”Joukkorahoituksessa sosiaaliset ja statukselliset syyt ovat ehkä voimakkaam-pia kuin pörssisijoittamisessa. Silti näen, että ne ovat aika lähellä. Eihän pörssissä-kään sijoiteta kohteisiin, jotka ovat täysin omien arvojen vastaisia.”

Joukkorahoitusmuotoja on useita

Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitusRahoitusmuodolla haetaan usein lahjoitus-rahaa sosiaalisen projektin läpiviemiseen. Tämäntyyppistä rahoitusta säädellään rahankeräyslailla.

Palkintomuotoinen joukkorahoitusPalkintomuotoisessa joukkorahoitukses-sa rahoittama tyypillisesti maksaa vasta tekeillä olevasta tuotteesta etukäteen. Tätä palvelua tarjoaa Suomessa Mesenaatti.me ja kansainvälisesti Kickstarter.

Lainamuotoinen joukkorahoitusLainamuotoinen joukkorahoitus tunnetaan myös nimellä vertaislainat, Siinä nimensä mukaisesti rahoitusta kanavoidaan yrityk-sille usealta lainottajalta alustojen kautta. Suomalaisia alustoja ovat muun muassa Lainaaja ja Fixura.

Sijoitusmuotoinen joukkorahoitusSijoitusmuotoinen joukkorahoitus on yritysmaailmassa kenties käytetyin joukko-rahoituksen muoto. Siinä sijoittaja sijoittaa yritykseen rahaa ja saa vastineeksi yrityk-sen osakkeita. Sijoittaja hyötyy sijoituksesta taloudellisesti, jos yritys pystyy maksa-maan osinkoa tai yrityksen arvo nousee. ¡


Minkälainen kokeilukulttuuri alueellasi on?Vastaajina kolme Tekesin ulkomaanyksiköiden edustajaa

oomlagoonin pelejä Noble Nutlingsia ja moninpelatta-vaa Nutlings Tournamentia on ladattu yli kaksi miljoonaa

kertaa ja yritys valmistautuu julkaisemaan uuden pelinsä kuluvan vuoden aikana. Perustajilla on vankka pelialan kokemus Roviolta, jossa he olivat rakentamassa An-gry Birdsin menestystarinaa. Tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana tulla tunnetuksi maailman suurimpana vetäviin ja vahvoihin hahmoihin perustuvien mo-biilipelien kehittäjänä. Tavoitetta helpottaa toukokuussa saatu 2,6 miljoonan euron pääomasijoitus.

Toimitusjohtaja Antti Stén, miten saitte ulkomaisen julkaisijan kiinnostumaan teistä?

Ensimmäinen pelimme Noble Nutlings tehtiin alunperin omaksi pelikseen Applen sovelluskauppaan. Sen kehittämiseen saimme tuotekehitysrahoitusta Tekesiltä. Peli sai hyviä arvosteluja ja Apple nosti sen

TEKSTI KAJ NORDGREN KUVA BOOMLAGOON

Oravarallia AasiaanVuonna 2012 perustettu helsinkiläinen mobiilipeliyritys Boomlagoon sai arvokasta oppia kansainvälisen pelijulkaisijan kanssa toimimisesta.

hyvin esiin useissa maissa. Laadukas peli ja hyvät arviot auttoivat meitä neuvotte-lemaan julkaisusopimuksen japanilaisen LINEn kanssa. Sillä on erittäin vankka asema Aasian markkinoilla.

Teimme jakelusopimuksen ja alkuperäinen Noble Nutlings muokattiin vastaamaan LINEn yhteisöllisten toimin-nallisuuksien vaatimuksia. Peli julkaistiin Nutlings Tournamentina LINEn alustalla viime vuoden lopussa.

Opimme tästä todella paljon. Sekä pelin yhteisöllisiin mekaniikkoihin, mo-netisointiin eli miten pelaajat saadaan käyttämään rahaa maksuttomassa pelissä ja Aasian markkinoihin liittyen. Silti jälkikäteen mietittynä tekisimme monia asioita toisin alkuperäiseen Noble Nutlingsiin ja LINE-yhteistyöhön liittyen.

Tällaisissa diileissä pitää miettiä hy-vin selvästi osapuolten vastuut ja mah-dollisuuksien mukaan pyrkiä rajaamaan tarkasti yhteistyötä koskevat markki-na-alueet. Tämä ei tietenkään aina ole pienelle pelifirmalle mahdollista.

Millä muilla tavoin Tekes on teitä auttanut?

Tekesin rahoittamassa hankkeessa kehi-tettiin jo julkaistujen pelien edellyttämää palvelinarkkitehtuuria sekä tulevaa peliä. Kansainvälisen kasvun suunnittelun rahoi-tuksella valmistaudutaan niin ikään tulevan pelin kansainväliseen lanseeraukseen.

Tekesin rahoittamilla projekteilla on ollut keskeinen merkitys yrityksen toi-mintaan. Ilman niitä Boomlagoon ei olisi kyennyt viemään projekteja läpi halutussa mittakaavassa. Tekes on myös toimi-nut haastajana liiketoiminta-ajattelun kehittämisessä ja pakottanut yrityksen miettimään omia liiketoiminnallisia tavoitteitaan. ¡

teema 17

Boomlagoonin Noble Nutlings -pelissä ollaan rallitunnelmissa pähkinöiden perässä.


VALTAVA VOIMA

18 teema

TEKSTI PAULA BÖHLING KUVAT EEVA ANUNDI, WELLO

MERESSÄ VELLOO


VALTAVA VOIMA

arinan alkujuuret ulottuvat peräti 1970-luvulle, jolloin ark-kitehti Heikki Paakkinen innostui vapaa-ajallaan tutkimaan erilaisia aaltovoimaratkaisuja. Into ja ideat kasvoivat vuosien ja vuosikymmenten myötä niin, että vuonna 2008 hän pe-

rusti Wellon. Sitten alkoi tapahtua.“Muut toimijat kehittävät edestakaiseen liikkeeseen pohjautuvia

teknologioita, kun taas meidän Pingviini-voimalamme kääntää aallon liikkeen pyörimisliikkeeksi ja siitä suoraan sähköksi. Kenelläkään ei ole tämäntyyppistä ideaa ja kaiken lisäksi meillä on siihen maailmanlaajuiset patentit”, kertoo Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen.

Kaksi vuotta sitten Wello ryhtyi testaamaan täysikokoista voimalaa. Takana ovat kolmen kuukauden mittaiset testijaksot Skotlannin Orkneys-sä vuosina 2012 ja 2013; edessä vielä yksi testikesä.

“Vuosi 2013 oli varsinainen näytön paikka. Silloin piti osoittaa, että laite todella toimii ja tuottaa sähköä – ja pysyy ankkuroituna vaikka 12-metrisessä aallokossa, jollaisia Skotlannissa saattaa esiintyä.”

“Onnistuimme siinä, ja samalla rynnimme maailman kärkikaartiin.”

Valtamerten aallot ovat ehtymätön energianlähde – yhtäkään aaltovoimalaa vain ei ole vielä saatu kaupalliseen tuotantoon. Espoolainen Wello Oy on päässyt pitkälle. Sillä on mahdollisuus maailmanlaajuiseen menestykseen.

Aaltoenergialle odotetaan suuria

markkinoita. Täyden mittakaavan voimala on toistaiseksi vain Wellolla,

muutamalla brittiläisellä ja australialaisella yrityksellä

sekä yhdellä yrityksellä USA:ssa.


Esikaupalliset pilotit käyntiin

Seuraava näytön paikka on siinä, että saadaan ensimmäiset esikaupalliset pilotit käyntiin ja kyetään osoittamaan, että teknologia on riittävän hyvä kaupallis-tettavaksi. Näköpiirissä on kiinnostavia mahdollisuuksia.

“Onnistuimme siinä, ja samalla

rynnimme maailman kärkikaartiin.”

Wellon Pingviini on noin 30-metrinen kelluva, laivamainen laite Epäsymmetrisyytensä vuoksi se muuntaa meren aaltoliikkeen pyörimisliikkeeksi eli gyraatioksi ja edelleen sähköksi.

Pingviini vastaa teholtaan pientä tuulivoimalaa. Yksi laite pystyisi tuottamaan sähkön noin 400 kotitaloudelle.

Irlantilaisella The Electricity Supply Board -sähköyhtiöllä on EU-rahoitteinen WestWave-hanke, jossa asennetaan ensim-mäiset aaltovoimalat koekäyttöön vuonna 2016. Wello on yksi “shortlistalle” päässeistä viidestä yrityksestä ja toivottavasti myös kol-mikossa, joka valitaan mukaan projektiin.

Wellon Pingviinin on ottanut listal-leen myös Fortum, joka aikoo pilotoida aaltoenergiaa Cornwallin rannikolla Lou-nais-Englannissa.

“Nämä ovat Wellolle merkittäviä mahdollisuuksia. Jos oikein hyvin kävisi ja pääsisimme mukaan kumpaankin pilottiin, niin aika äkkiä tässä oltaisiin tekemässä markkinaa isolla liikevaihdolla”, toimitus-johtaja toteaa.

Kovan luokan innovaatio

Wello on päässyt samalle tasolle pitkään aaltoenergiakehitystä tehneiden brittiyri-tysten kanssa – nopeasti ja huomattavasti pienemmin kustannuksin. Mikä on Wellon salaisuus?

“Kyllä se on ennen kaikkea hyvä innovaatio ja sen jälkeen määrätietoinen tekeminen, suomalaisille tyypilliseen tapaan. Liikkeelle lähdettiin rohkeasti kokeillen. Sitä kautta on opittu ja löydetty oikeanlaiset ratkaisut.”


Hyvän innovaation ohella oleellinen menetystekijä on ollut teollisten kom-ponenttien käyttäminen. Generaattori ja muut sähköntuotannon komponentit ovat samoja, joita käytetään tuulivoimaloissa.

“Tällä tavoin voitiin ohittaa aika monta vaihetta tuotekehitysprosessissa ja päästiin nopeasti testaamaan olennaista innovaatiota.”

Myös toimintamalli on mietitty tarkkaan. Ydinosaaminen on tietenkin pi-detty talossa, mutta kaikki, mikä voidaan ulkoistaa, on ulkoistettu. Sähköntuotan-nossa on tukeuduttu tuulivoiman osaajiin ja laitteen valmistuksessa laivateollisuu-teen. Skotlantilaiset laivurit ovat tehneet asennustyöt. Rahoitus haasteena

Aaltovoiman kehittämisen suurimpia haasteita on Luukkaisen mukaan rahoi-tuksen saaminen. Se on vaikeampaa kuin alalla, jossa tähdätään jo olemassa oleville markkinoille.

Welloa on auttanut eteenpäin Tekesin Groove-ohjelman kautta saatu tuotekehi-tyslaina.

“Tekesin rahoitus oli erityisen tärkeää viime vuonna, sillä sen avulla saimme testit käyntiin ja tehtyä. Testaaminen ei ole hal-paa hommaa, vaikka meidän laitteemme on hyvin suunniteltu ja muihin voimaloi-hin verrattuna kustannustehokas.”

“Tällä alalla on tehtävä aika paljon töi-tä, ennen kuin alkaa olla liikevaihtoa näkö-piirissä. Ja sijoittajat taas usein luokittelevat yrityksiä sen mukaan, kenellä on liikevaih-toa ja kenellä ei. Se tuo kehitystyöhön omat haasteensa”, Luukkainen luonnehtii.

Tekesin panostuksella onkin ollut tärkeä merkitys myös tässä: se on auttanut Welloa saamaan mukaan sijoittajia. Yhtiön ensimmäiset merkittävät sijoittajat ovat olleet VNT Management ja Avera.

Menestyksen kynnyksellä

Aaltovoimaloiden kehittäminen on pisimmällä Euroopassa, ja siellä avautuvat Luukkaisen mukaan ensimmäisenä myös markkinat.

“Esimerkiksi Skotlannissa on jo varattu merialueita useille 200 megawatin

“Tämä on äärimmäisen haastava ala sekä teknisesti että kaupallisesti. Nyt Wello on päässyt vaiheeseen, jossa ei enää tarvitse tehdä mitään suurta hyppyä. Meillä on hyvät mahdollisuudet maailmanlaajuiseen menestykseen”, Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen sanoo.

puistoille. Puuttuu vain riittävän kustan-nustehokas laite.”

Kun Pingviini pääsee kaupalliseen tuotantoon, Wellon roolina on laitteiden suunnittelu ja myynti. Valmistus ja asennus hoidetaan alihankintana, samoin kuin kehitysvaiheessa. Näin tuotanto mukautuu nopeasti kysyntään – ja Wellon ohella me-nestyy myös moni muu yritys.

Samalla, kun Wello valmistautuu markkinoiden avaamiseen, voimalasta kehitetään jo seuraavia sukupolvia.

“Ei voida tuudittautua siihen, että ollaan sitten maailman valtias. Kehitys ke-hittyy muuallakin, joten tarjolla pitää olla koko ajan uusia ja parempia tuotteita.” ¡


Vanha idea sai uutta eloa, kun keksijä Pertti Rantala päätyi samaan työhuoneeseen Simo Ahon kanssa. Nyt Sofi Filtrationin suodatinta viedään useille markkinoille.

Sofi Filtration säästää vettä

22 startupin tarina

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVA: EEVA ANUNDI


Sofi Filtration säästää vettä

aikki startupit eivät ole bittejä ja appseja. Sofi Filtration on nuori kasvuyritys, jonka tuote on rautaa ja asiakkaina muun muassa kaivos- ja

kemiateollisuutta. Yrityksen tuote on mi-krosuodatin, jonka avulla voidaan vähentää tuotantolaitoksen tuoreen veden tarvetta, jäteveden määrää, puhdistaa prosessivettä ja ottaa talteen arvopartikkeleita

Sofi Filtrationin ratkaisu mahdollistaa pienten partikkeleiden erottamisen suuris-ta vesimääristä. Perinteisille menetelmille kuten laskeuttamiselle pienet hiukkaset ovat hankalia, sillä ne eivät laskeudu tehokkaasti.

“Hienot partikkelit ovat yleensä se haitta-aines. Halusimme kehittää suo-dattimen, joka on yksinkertainen, itsensä puhdistava ja sopiva suurelle volyymille”, yrityksen tekninen johtaja Pertti Rantala sanoo.

Sofi Filtration ei vastaa myöskään mielikuvaa perinteisestä startup-yrityksestä henkilöstöltään ja historialtaan. Innovaa-tion juuret ovat 1990-luvulla ja perustaja-kolmikko on yhdistelmä nuoria yrittäjiä ja kokemusta.

Idea 1990-luvulta

Yrityksen tekninen johtaja Rantala sai aja-tuksen mikrosuodatuksesta 1990-luvulla.

Diplomi-insinööri Rantalalla on takanaan pitkä ura kaivoksissa ja teollisuudessa. esimerkiksi Laroxilla ja Outokumpu Min-tecillä eli nykyisessä Outotecissa.

Mikrosuodatusta Rantala alkoi pohtia ollessaan töissä Outokumpu Mintecillä. Hän perusti yrityksen, johon lähtivät kumppaniksi Newsteel ja Ahlströmin Savonlinnan konepaja.

Kehitysprojekti jatkui vuoteen 2000, jolloin Ahström myi Savonlinnan konepa-jan. Rantala vetäytyi yrityksestä ja siirtyi töihin Aalto-yliopistoon.

“Ajatus kuitenkin muhi kymmenen vuoden ajan. Se edistyi taas, kun päädyim-me Simo Ahon kanssa samaan työhuonee-seen. Saimme professori Kari Heiskaselta luvan tehdä virtausmallinnuksella simulaa-tion, joka onnistui”, Rantala sanoo.

Mukaan tuli vielä Ville Hakala, joka on Ahon kurssikaveri ja yhtiökumppani kaivosteollisuuteen näytteenottolaitteita tekevässä Sofiminessä.

Prototyyppi vuonna 2011

Teekkarikolmikko siirtyi mallinnuksen jälkeen rakentamaan prototyyppiä vuonna 2011 Tekes-rahoitteisessa projektissa.

Vuonna 2012 Sofi Filtrationin pro-totyyppi kiersi testattavana asiakkailla. Yrittäjien mukaan testit onnistuivat odo-tettua paremmin. Nyt Sofi Filtrationilla on parikymmentä asiakascasea meneillään.


Alun perin yritys suunnitteli keskit-tyvänsä kaivosteollisuuteen, mutta nyt fokusta on laajennettu. Yrityksen käynnis-tysvaiheessa kaivosbuumi oli voimakkaim-millaan. Nyt raaka-aineiden hinnat ovat laskussa, ja kaivosten kysyntä pienempää.

”Teknisessä mielessä kaivos- ja metallurginen teollisuus ovat meille hyvä asiakaskohde, mutta taloudellisessa mieles-sä se on hankala, koska suhdannevaihtelut vaikuttavat niihin paljon”, Ville Hakala sanoo.

Nyt toimintaa on laajennettu muun muassa voimaloihin, öljy- ja kaasuteolli-suuteen ja ongelmajätteidenkäsittelyyn.

Uudet toimialat merkitsevät pienelle yritykselle lisätöitä. Hakalan mukaan yrit-täjien on opittava ymmärtämään kunkin alan tekniset vaatimukset ja varmistetta-va, että oma patenttisalkku on kunnossa kullakin alalla.

”Meidän on lisäksi mietittävä eri alo-jen kustannusrakennetta meille ja paljonko lisäarvoa voimme tuottaa asiakkaalle. Nämä vaikuttavat siihen, miten rakennam-me hinnoittelun”, Hakala sanoo.

Kansainvälisille markkinoille

Sofi Filtration pääsi tänä vuonna mukaan Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusputkeen.

Rahoitus on tarkoitettu parhaiden suomalaisten startup-yritysten kasvun kiihdyttämisen. Rahoituksen turvin Sofi Filtration on aloittanut muun muassa pilot-tiprojektin itävaltalaisen asiakkaan kanssa.

”Kansainvälistyminen on nyt ykkösjuttu. Tähtäimessä ovat erityisesti Keski-Eurooppa, Kanada ja Yhdysvallat”, Hakala sanoo.

Yksityistä rahoitusta Sofi Filtration on saanut muun muassa bisnesenkeleiltä ja Vigo-kiihdyttämö Cleantech Investiltä.

Rahoitus mahdollistaa sen, että kevyesti kolmella hengellä pyöritetty Sofi Filtration on nyt palkkaamassa lisätyönte-kijöitä myyntiin. Silti strategiana on edetä uusille markkinoille kumppanien kanssa.

”Haluamme nopean kasvun yrityksek-si. Silloin on aika- ja taloussyistä järke-vämpää mennä markkinoille jakelijoiden kautta.” ¡

Sofi Filtration Oy• Mitä tekee: Teollinen

mikrosuodatin

• Perustettu 2011

• Kotipaikka: Espoo

• Henkilöstö: 3

• Toimitusjohtaja: Simo Aho

• Omistus: Henkilöstö, Cleantech Invest Oy, Brynolf Grönmark Oy, RIQ Yhtiöt Oy, Bioinvest Oy ja Pertti Nupponen.

Kolmikko Sofi Filtrationin takana: Simo Aho, Ville Hakala ja Pertti Rantala.


Pk-yritys uskoo EU-rahoitukseen

EU-rahoitus 25

”Kiinnostuimme Horisontin pk-instrumentista, kun huomasimme sen sopivan meille kuin nenä päähän”, innostuu toimitusjohtaja Aki Savonen Jomet Oy:stä kertomaan miten yritys päätyi hakemaan EU:n Horisontti 2020 –ohjelmaan.

TEKSTI: SOILE THALÉN KUVAT: EEVA ANUNDI


ometissa on juuri sopivassa vaiheessa oleva EU-rahoitukseen sopiva hanke. Nyt testa-taan innovaation toiminnallisuutta.

Jometin osaamista ovat tehokkaat au-tomaattiset pakkausprosessit ja uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen kierrätettävien

pakkausmateriaalien innovatiivinen käyttö auto-maatioratkaisuissa. Tavoitteena on tuottaa yrityksille merkittäviä kilpailu- ja markkinointikeinoja. Ne on tarkoitettu yritysten uusille tai olemassa oleville tuotteille.

”Tarkemmin tutustuessamme pk-instrumenttiin havaitsimme, että hakuprosessi ja mahdollisen hank-keen toteuttaminen on pk-yrityksen näkökulmasta konseptoitu ymmärrettäväksi ja mahdolliseksi hallita rajallisillakin resursseilla. Näyttää tosiaan siltä, että yritysystävällisyys on lisääntynyt uudessa EU:n tutki-muksen ja innovoinnin ohjelmassa”, toteaa Savonen.

Savosen mukaan rahoitusmalli on selkeä erityisesti yleiskustannusten käsittelyn osalta. Tämä helpottaa osaltaan liiketaloudellisen riskin analysoin-tia ja hallintaa.

Pk-yritys konsortion keskiössä

”Varsinkin rahoituksen ensimmäisessä vaiheessa meille on tärkeää, että tätä rahoitusta on tarjolla myös yksittäiselle pk-yritykselle ja niin että pk-yritys on konsortion keskiössä.”

Jometille tämä sattui hyvään saumaan, koska heidän hankkeensa on alkuvaiheessa ja kiinnostuneet loppukäyttäjät ovat kansainvälisiä suuryrityksiä.

”Näemme hyvänä mahdollisuutena tehostaa kansainvälistymistämme usealla tasolla. Uskon myös, että mahdollinen kansainvälinen rahoitus parantaa mahdollisuuksiamme kaupallistamisvaiheen oman pääomanehtoisen riskirahoituksen saamisessa.”

Demonstrointi ja sparraus avittaa kaupallistamisessa

Demomahdollisuus nousee voimakkaasti esiin Jome-tin hankkeessa. Se sitoo mahdollisesti rahoitettavan hankkeen osaksi heidän ydinprosessiaan ja strategi-aansa. ”Demonstrointi on juuri sitä mitä haemme.”

Rahoitusinstrumentin rakenne mahdollistaa sen, että hankkeen toteutettavuus tutkitaan myös riittävän huolellisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Savosen mukaan pk-instrumenttiin kuuluva sparraus vaikuttaa mielenkiintoiselta ”kaupanpääl-liseltä”. ”Yleisellä tasolla uskon, että ulkopuolisen näkemyksen hankkiminen on välttämätöntä tämän mittakaavan hankkeissa.”

Jometissa uskotaan Horisontin kautta löytyvän uusia asiakkaita, partnereita ja yhteistyökumppaneita sekä uusia markkinoita Euroopasta. ¡

� www.jomet.fi


Yritykset mukaan viemään Eurooppaa johtoasemaanEU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta suurin osa suunnataan Eurooppaa lähivuosina kohtaavan seitsemän suuren haasteen ratkaisemiseen sekä sellaisten teknologioiden kehittämiseen, joissa Euroopan toivotaan lähivuosina saavuttavan globaalin johtoaseman.

Teemat liittyvät

• väestön ikääntymiseen • elintarviketurvallisuuteen • energiatehokkuuden parantamiseen • liikenneratkaisuihin • ilmastonmuutokseen varautumiseen • yhteiskunnalliseen hyvinvointiin • turvallisuuteen

Ohjelmassa edustettuina ovat seuraavat teknologia-alat: ICT, nanoteknologia ja kehittyneet materiaalit, valmistus- ja pro-sessiratkaisut, bioteknologia ja avaruus-teknologia.

Pk-yritykset voivat osallistua kaikkiin hankkeisiin. Komissio suuntaa vähintään 20 prosenttia yhteiskunnallisten haas-teiden ja teknologioiden rahoituksesta pk-yrityksille.

Yleensä rahoitettavissa yhteishank-keissa on osallistujia vähintään kolmesta EU-maasta. Osallistujat voivat olla paitsi pk-yrityksiä, myös suuria yrityksiä, yli-opistoja, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja tai vaikkapa kansalaisjärjestöjä.

Pk-instrumentti lyhyesti

Pk-yrityksille on olemassa ihan oma ra-hoitusmuotonsa, jossa yksikin yritys – jos sen tuote tai konsepti vaikuttaa kansain-välisesti riittävän mullistavalta ja kilpailu-kykyiseltä – voi saada rahoitusta ja tukea tuotteen kehittämiseen.

Kolmivaiheisessa instrumentissa kon-septi arvioidaan ja tehdään liiketoiminta-suunnitelma. Kakkosvaiheessa testataan, pilotoidaan, demotaan ja tehdään ehkä tutkimus- ja kehitystyötä. Kolmannessa vaiheessa vuorossa on sparraus ja kaupal-listaminen.

� www.tekes.eu

”EU-projekteissa on loistavia

mahdollisuuksia tehostaa yrityksen kansainvälisyyttä.”


28 suunnannäyttäjä

TEKSTI: ANTTI LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI

Biopankin neljä p:tä: predictive,

preventive, personalised & participatory eli

Ehkäisevä, ennustava, yksilöllistetty ja

osallistava.

”Lääketieteen murroksessa hoitovaihtoehtojen määrä lisääntyy ja hoito saattaa samalla kallistua, jos ei tiedetä, miten kutakin potilasta kannattaa hoitaa. Vastauksia tähän tutkitaan Auria Biopankissa”, sanoo Turun yliopiston biopankkitutkimuksen professori Olli Carpén. Tämä on maailman ensimmäinen alan professuuri.


yt pystytään lukemaan yksit-täisen ihmisen genomia eli perimää ja yksittäisen taudin genomia. Tämä on mahdollis-tanut tautien ymmärtämisen

kudos- ja molekyylitasolla, sekä täsmä-lääkkeiden kehittämisen tunnistettujen muutosten pohjalta.

Lisääntynyt tieto on auttanut myös ymmärtämään, että tautikirjo on paljon laajempi kuin on tähän asti mielletty. Yhden diagnoosin, esimerkiksi keuhkosyö-vän, taustalla voi olla kymmeniä erilaisia molekylaarisia mekanismeja. Jopa niin, että jokaisen yksittäisen potilaan tauti on erilainen.

”Keskimääräisen taudin hoitamisen sijaan päästään siihen, että voidaan valita kullekin potilaalle yksilöllisesti tehokas ja

turvallinen hoito. Päämäärän saavuttami-nen edellyttää kuitenkin parempia taudin käyttäytymistä ja hoidon tehoa kuvaavia markkereita. Tähän tarvitaan biopankkia, joka kerää näytteitä sekä niihin liittyvää tietoa”, sanoo Turun yliopiston biopankki-tutkimuksen professori Olli Carpén.

Auria Biopankki perustettiin joulu-kuussa 2012 ja viime syksynä voimaan tulleen lain edellyttämä toimilupa saatiin maaliskuussa 2014. Auria Biopankki on Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiiri-en omistama ja ensimmäinen sairaala-biopankki. Samaan aikaan toimiluvan sai THL:n biopankki. Sinne on kerätty näytteitä pääosin terveistä ihmisistä monen vuosikymmenen ajalta.

Edistyksellinen laki on Suomen vahvuus

Carpén ennustaa, että Suomeen peruste-taan kymmenisen biopankkia, kun taas Ruotsissa biopankkeja on yli 700. Tällaiset biopankit ovat yksittäisen tutkijan tai yk-sikön perustamia ja niiden käyttötarkoitus on niiden koon vuoksi varsin rajoittunut. Carpén näkee, että lain edellyttämä am-mattimaisuus rajoittaa toimijoiden määrää Suomessa.

”Tarkoitus on perustaa suomalaisten biopankkien verkosto, jolla on yhteinen saatavuustietokanta. Tästä tutkija näkisi, millaisia näytteitä on missäkin tarjolla. Yhteistyö mahdollistaa myös sellaisten harvinaisten tautien tutkimuksen, joihin yhden biopankin väestöpohja ei riitä.”

Suomessa 80–90 prosenttia ihmisistä on valmiita tukemaan lääketieteellistä tutkimusta. Niinkin yksinkertainen asia kuin sosiaaliturvatunnus kuuluu myös Suomen etuihin. Monissa maissa tällaista näytteet ja henkilöt yhdistävää tunnistetta ei ole käytössä. Muissakin Pohjoismaissa on kattava julkinen terveydenhoitojärjes-

BiopankkiTurussa toimiva Auria Biopankki on perustettu vastaamaan terveydenhuollon ja lääketieteen haasteisiin. Lääketiede on kovaa vauhtia muuttumassa yhä parempien analysointimahdollisuuksien myötä. Ennen kaikkea asiaan vaikuttaa genomivallankumous.

askel kohti yksilöllistä terveydenhoitoa


telmä, mutta Suomen etu on viime syksynä voimaan tullut biopankkilaki, jota Carpén pitää varsin edistyksellisenä.

”Sairaalabiopankin idea on siinä, että näytteitä otetaan normaalien tutkimusten yhteydessä ilman ylimääräisiä toimenpi-teitä. Jos potilas on leikkauksessa, sellaista materiaalia, jota ei tarvita diagnostiikassa, voidaan käyttää tutkimukseen tai verinäyt-teiden yhteydessä voidaan ottaa yksi yli-määräinen näyte biopankkitutkimukseen, edellyttäen tietenkin, että potilas antaa tähän suostumuksensa.”

Laki huolehtii myös luovuttajien oikeuksista niin, että näytteitä käsitellään anonyymisti siten, ettei niitä ole mahdollis-ta yhdistää näytteenantajaan. Biopankkila-ki takaa myös luovuttajille mahdollisuuden saada tiedon tutkimustuloksista.

Yhteistyötä yritysten kanssa

”Biopankki ei ole kauppa, joka myisi näyt-teitä. Sen sijaan biopankin on mielekästä toimia yhteistyössä yritysten kanssa, jotka tekevät lääke- ja diagnostiikkakehitystä. Tarvitsemme tällaista partnerointia. Bio-pankki voi tässä tarjota näytteisiin liittyvää tietoa, joka auttaa muun muassa uusien lääkkeiden ja uusien diagnostiikkamenetel-mien kehittämisessä.”

”Uskomme, että tällainen toimin-ta-idea on kovin haluttu. Näemme, että biopankki voi olla osa sitä tuotealustaa, joka tekee Suomesta houkuttelevan

kohteen globaaleille lääkeyrityksille. Jos saamme niiden tutkimustoimintaa tänne, se avaa uusia mahdollisuuksia myös aka-teemisille tutkijoille.”

Carpén näkee, että näin myös pienet bioteknologiayritykset saavat mahdolli-suuden – ovatpa ne genomianalytiikkayri-tyksiä tai muulla tavoin tietoa analysoivia yrityksiä. Lisäksi tarvitaan paljon muita toimijoita, kuten VTT:tä, Biokeskus Suo-men analyysialustoja ja pieniä biotekniikan yrityksiä, joilla on usein ainutkertaista osaamista.

Suomen terveysteknologian osaamista on Carpénin mielestä vaikea markkinoida maailmalle, ellei meillä ole jotain sellais-ta, jota globaalit toimijat ehdottomasti tarvitsevat. Suomalaiset biopankit voivat osaltaan toimia houkuttimina. Hän pitää myös Tekesin roolia olennaisena, sillä Tekes on ollut mukana rakentamassa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimin-nan kasvustrategiaa. Siinä on tunnistettu pullonkauloja, jotka vaikuttavat siihen, ettei suomalainen huippuosaaminen johda tuotteisiin sillä parhaalla mahdollisella volyymillä.

Mahdollisuuksien ikkuna avautuu

Auria Biopankki on siinä erikoisessa tilan-teessa, että mahdollisuudet ovat valtaisat, mutta resurssit ovat rajalliset. Nyt on Car-pénin mielestä mahdollisuuksien ikkuna, sillä biopankkilaki antaa Suomelle selvän

kilpailuedun. Kun muihin maihin tulee vastaavanlaisia lakeja, etu on mennyt.

”Biopankkeja on maailmalla varsin laajalti, mutta Suomi on hyvä paikka tehdä biopankkitutkimusta, sillä meidän julkisen terveydenhoitomme ansiosta näytteet edustavat koko väestöä. Meillä on myös vuosikymmenten historia diagnostisten kudosnäytteiden keräämisessä ja arkistoin-nissa.”

”Yhteistyö niin yliopiston, Turun kaupungin kuin sairaanhoitopiirien kanssa on toiminut hyvin. Minulla esimerkiksi on kaksivuotinen Turun kaupungin lahjoitta-ma biopankkitutkimuksen professuuri. Se on ainoa laatuaan maailmassa.”

Tavoitteena yli viiden miljoonan ihmisen kattavuus

Suomessa voidaan saavuttaa yli viiden miljoonan ihmisen kattavuus, joka ei kansainvälisesti ole paljon, mutta Carpénin mukaan riittävä useimpiin tarkoituksiin.

”Yksi asia, joka nähdään Suomen vah-vuutena, on kliinisen tiedon ja näytteiden yhdistämisessä. Voimme yhdessä toimijoi-den kanssa kehittää päätöksenteon tukijär-jestelmiä lääkäreille. Olemmekin käynnis-tämässä yhdessä VTT:n kanssa hanketta, jossa selvitetään, miten keräämämme tieto sopii aikuisiän diabeteksen hoitoon.

Nykyään monet terveydenhoidon tutkimusmenetelmät, kuten vaativat kuvantamistutkimukset, maksavat saman verran kuin raakadatan saaminen ihmisen genomista. Carpénin mukaan raha ei enää olekaan esteenä genomianalyyseihin.

Sen sijaan vielä ei ole käytössä työkaluja, joilla voitaisiin yhdistää näin saatu tieto potilaan tietoon. Tämä vaatii myös koulutusta, jotta terveydenhuollossa osataan yhdistää tiedot. Genomitieto on nykyään ehkä kaukana sairaalan arjesta eikä potilashoidossa välttämättä ole resurs-seja genomitiedon käyttöön. ¡

Biopankki voi olla osa sitä tuotealustaa, joka tekee Suomesta

houkuttelevan kohteen globaaleille

lääkeyrityksille.


Biopankki ei ole kauppaBiopankissa säilytetään tutkimustarkoituksia varten veri- ja kudosnäytteitä. Maailmalla on useita biopankkeja, mutta Suomessa on toimintaa ohjaava maailman edistyksellisin biopankkilaki. Suomen kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä tukee biopankkitoimintaa.

Biopankki ei ole kauppa, joka myisi näytteitä. Sen sijaan biopankki voi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka tekevät lääke- ja diagnostiikkakehitystä.

Olli Carpén, 57 v• Turun yliopiston

biopankkiprofessori 2013

• Turun yliopiston patologian professori 2004

• Tutkija Helsingin yliopistossa 1980 - 2004

• Harvard Medical School 1988 – 1991

• Lääket. kir. tri Helsingin yliopisto 1987

• Carpénin oma tutkimus liittyy ennen kaikkea syövän käyttäytymiseen ja leviämismekanismeihin sekä diagnostisiin merkkiaineisiin, jotka ennustavat syövän käyttäytymistä ja vastetta täsmälääkkeille.


iuskekaasutuotannon laajat mahdollisuudet nostavat globaa-listi kaasun merkitystä energian-

lähteenä. Liuskekaasu on epätavallisiin esiintymiin sitoutunutta maakaasua, jonka hyödyntämisestä tuli taloudellisesti kan-nattavaa viime vuosikymmenen lopulla.

Liuskekaasuesiintymistä tehdyt arviot lisäävät maakaasun riittävyyttä nykykulu-tuksella peräti 300 vuodella, kun todenne-tut maakaasuvarat riittävät noin 56 vuo-deksi. Maailman liuskekaasuvarannot ovat levittäytyneet tavanomaisia maakaasuva-rantoja laajemmin. Nyt energiantuotantoa voidaan aloittaa myös uusissa valtioissa, mikä muuttaa globaaleja energiamarkki-noita merkittävästi.

Yhdysvalloissa on pystytty ensim-mäisenä maailmassa hyödyntämään liuskekaasuesiintymiä. Vuoden 2012 alussa maakaasun hinta Yhdysvalloissa oli vain 60 prosenttia Euroopan ja 20 prosenttia Aasian hintatasosta.

Liuskekaasuvallankumous on vuodes-ta 2008 ajanut Yhdysvaltoja energiatuojasta aloittelevaan energiaviejään sekä aikaan-saanut “teollisuuden renessanssin” ja talou-den kasvun. Maakaasu on korvannut kivi-hiiltä sähköntuotannossa, minkä ansiosta

Liuskekaasu mullistaa energiamarkkinat

Yhdysvallat on pystynyt lyhyessä ajassa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 10 prosenttia. Liuskekaasutuotanto on jatkuvassa kehityksessä, ja ympäristövaiku-tusten minimointivaatimukset tiukentuvat koko ajan. Varmaa on, ettei Yhdysvaltojen vallankumous enää pysähdy.

Kiinassa on maailman mittavimmat liuskekaasuvarannot, mutta ne ovat vai-keammin hyödynnettäviä kuin Yhdysval-tojen esiintymät. Euroopassa liuskekaasu pystyy kasvattamaan Venäjän maakaasusta riippuvaisten maiden energiaomavarai-suutta. Muun muassa Puola ja Iso-Bri-tannia kartoittavat omia varantojaan. Tuotanto tulee todennäköisesti seuraa-vaksi alkamaan Kiinassa, mutta Euroopan tuotannonkin nähdään alkavan oletettua nopeammin johtuen muuttuneesta poliitti-sesta ilmapiiristä.

Liuskekaasu vie maailmaa kohti kaasumaisempaa energiatulevaisuutta ja tuo mukanaan runsaasti liiketoimintamah-dollisuuksia suomalaisillekin yrityksille. Liuskekaasutuotannon puolelta mahdol-lisuuksia on puhtaissa kaivosprosessitek-niikoissa, tuotannonvesien puhdistuksessa sekä laite- ja kemikaalitoimituksissa. Liuskekaasun ja maakaasun myötä kaasun-

käyttö niin Suomessa kuin muuallakin lisääntyy, mikä tarjoaa liiketoimintamah-dollisuuksia ensimmäisenä teollisuuden ja meriliikenteen sekä myöhemmin maalii-kenteen ja kotitalouksien ratkaisuille.

Suunnitelmallisella etenemisellä pystytään kaasuun siirtymisellä ja sitä seuraavilla askelilla kustannustehokkaasti edistämään ilmastonmuutoksen hillitse-mistä. Kasvaneen kaasun käyttöinfrastruk-tuurin päälle voidaan rakentaa uusiutuvia energiamuotoja, ja esimerkiksi suomalai-nen vahva osaaminen biotalouden puolella tarjoaa mahdollisuuksia biokaasun ja biometaanin puolella. Uusiutuvilla kaasuilla pystytään lisäämään hajautettua energiantuotantoa ja lisäämään kotimaisen energian osuutta. ¡

32 risteyksessä

KUVA: SUSANNA LEHTO

Kuka?Marleena Ahonen, Teollisuuden ympäristö- ja energiatekniikka, Aalto-yliopisto

Mitä?Teki diplomityön Tekesille aiheesta “Liuskekaasun johdannaisvaikutukset Suomeen vaihtoehtoisissa tulevaisuusskenaarioissa.” Haastatteli DI-työtä varten toimijoita Yhdysvalloissa ja Suomessa.

Miksi?“Tämän hetkiset tuotannon haasteet tulee pikemminkin nähdä mahdollisuutena pienentää ympäristövaikutuksia. Suomalaisten yritysten kannattaa tarttua liiketoimintamahdollisuuksiin ennakkoluulottomasti ja toimia edelläkävijöinä kohti puhtaampaa tuotantoa ja vähähiilisempää tulevaisuutta.”


KUVA: ANTON KALLAND

Tekesin tarjoama 33

Rahoitusta parhaille ideoille ja eturivin yrityksille

ekes tarjoaa rahoitusta ja pal-veluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansain-

väliseen kasvuun. Rahoitamme kehitys-projekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organi-saatioita.

Miten arvioimme yrityksiä ja ideoita?

Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projek-tin sisältö ja sen resursointi. Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen.

Rahoitamme osan projektin kustan-nuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista. Rahoitus on avustusta tai lainaa.

Onko yrityksellänne huippuidea, josta aiotte tehdä kansainvälistä bisnestä? Onko teillä potentiaalisia asiakkaita, kysyntää ja kilpailuetua? Uskottava tiimi, osaamista ja resursseja? Kasvuhalua ja -kykyä? Jos vastasit edellisiin kysymyksiin myöntävästi, kannattaa tutustua rahoitustarjontaamme.

Tutustu tarjontaamme, ajankohtaisiin tapahtumiin ja avoinna oleviin rahoitushakuihin verkossa

www.tekes.fi

Uusien asiakkaiden neuvonta:

www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu

Tekesin ohjelmat, kampanjat ja muut palvelut:

www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut

Horisontti 2020: www.tekes.eu/horisontti-2020

Mikä on innovaatio?

Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi tuote tai palvelu, uudenlainen liiketoimintamalli tai yrityksen toiminta- tai tuotantotapoi-hin liittyvä uudistus. Oleellista innovaa-tiossa on loppukäyttäjän tai asiakkaan saama uusi hyöty. Innovaatiolla tulee olla merkittävää liiketoiminnallista potentiaa-lia. Uuden liiketoiminnan avulla yritykset tavoittelevat kansainvälistä kasvua.

Miten Horisontti 2020 rahoitus eroaa Tekesin rahoituksesta?

Horisontti 2020 on EU:n puiteohjelma ja siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014–2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eu-rooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Tekes neuvoo Ho-risonttiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä EU-tiimiimme, jos haluat tietää lisää.

Lue lisääverkosta!


KTM Petri Rajahalme on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Kasvuyritykset-vastuualueelle Kulutusmarkkina-yksikköön.

DI Hetemaa Janne on nimitetty asiantuntijaksi Nuoret yritykset -vastuualueelle Nuoret palveluyritykset -yksikköön.

VTM Hanna Vuorinen on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Ohjaus ja verkostot -vastuualueelle Ohjelmatoiminnan tukiyksikköön.

TkT Jussi Kajala on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Ohjaus ja verkostot -vastuualueelle Innovaatiorahoituksen strateginen tuki -yksikköön.

Nimityksiä

allintotieteiden tohtori Ilona Lundström on valittu Tekesin Suuret yritykset ja julkiset or-ganisaatiot -vastuualueen joh-

tajaksi. Hän siirtyy tehtävään Älykkäät ratkaisut -yksikön palvelujohtajan paikalta. Uutena palvelujohtajana aloittaa tekniikan tohtori Jaana Auramo.

“Tekesin rooli suurten yritysten pro-jektien rahoittajana on auttaa yrityksiä uu-distamaan liiketoimintaansa ja verkottaa suuria yrityksiä alkavien yritysten, kasvu-yritysten ja tutkimusryhmien kanssa”, Ilo-na Lundström sanoo.

Tekesissä Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualue vastaa suur-ten yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kuntatoimijoiden asiakaspalvelusta ja ra-hoituspäätösten tekemisestä.

”Suurten yritysten kannattaa miet-tiä ennakkoluulottomasti, millaisiin hank-keisiin he tarvitsevat Tekesiä kumppanik-si. Haluamme olla jakamassa kehittämi-sen riskia erityisesti silloin, kun tähtäimes-

sä on kunnianhimoinen uudistuminen pit-källä aikajänteellä”, Lundström sanoo ja kannustaa soittamaan Tekesiin tai kutsua käymään.

Molemmat tekesläiset kuuluvat Te-kesin aktiivisiin ulkoilmaihmisiin. Kesällä Jaana lähtee melomaan Saaristomerelle ja Ilona odottaa kesän partioleiriä.

”Lähdemme leirille koko perheen kanssa. Partiossa oppii jo nuorena johta-mistaitoja, joista saa ammentaa vielä pit-kään myös työelämässä.”

Ilona Lundström on työskennellyt Te-kesissä ensin asiantuntijatehtävissä ja 2012 alkaen yksikön johtajan tehtävis-sä. Hän aloitti uudessa tehtävässä maalis-kuussa Riikka Heikinheimon siirryttyä joh-tajaksi Suoman Akatemiaan. Jaana Au-ramo on aiemmin toiminut Tekesin Ser-ve-ohjelman ohjelmapäällikkönä ja vii-meksi asiantuntijana Hyvinvoinnin ratkai-sut -yksikössä.

34 uusiin asemiin

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: SUSANNA LEHTO

Ilona Lundström luotsaa Tekesin Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualuetta

Ilona Lundström (vas.) ja Jaana Auramo kuuluvat kumpikin Tekesin aktiivisiin ulkoilmaihmisiin.


Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-PasilaPL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 12.9.2014

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin ELY-keskusRuokasenkatu 2PL 8060, 96101 RovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Virallinen sähköposti

[email protected]

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected].

Puhelinvaihde

Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki

Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta

Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel

Intia New Delhi

Kiina Peking

Shanghai

USA Palo Alto

Washington D.C.

Venäjä Pietari

Moskova

Pohjanmaan ELY-keskusHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. . 029 50 28500

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusViestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

yhteystiedot 35

Yritykset ratkomaan Euroopan haasteitaHorisontti 2020 -ohjelmassa on haettavana 70 miljardia rahoitusta. Vähintään 20 prosenttia yhteiskunnallisten haasteiden ja teknologioiden rahoituksesta on suunnattu pk-yrityksille.

Näihin haetaan ratkaisuja: väestön ikääntyminen, elintarviketurvallisuus, energiatehokkuus, liikenne, ilmastonmuutos, yhteiskunnallinen hyvinvointi ja turvallisuus. Euroopan globaalia johtoasemaa pitää vahvistaa myös uusilla teknologioilla kuten ICT, nanoteknologia ja kehittyneet materiaalit.

Pk-yritykset voivat osallistua kaikkiin hankkeisiin. Hankkeissa osallistujia tulee olla vähintään kolmesta EU-maasta. Osallistujat voivat olla pk-yrityksiä, suuria yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja tai kansalaisjärjestöjä.

Pk-yrityksille on myös oma rahoitusmuoto, jota yksikin yritys voi hakea.

Ota yhteyttä[email protected]

Lisätietoa Horisontti 2020 –ohjelmasta

Osallistu keskusteluun!

www.tekes.eu

LinkedIn Horisontti 2020

Twitter #Horisontti2020

FacebookEU-hankevalmistelijat

Testaa oletko mestariainesta

www.tekes.eu /horizon-champion

näköalat 2 2014

Documents