Elämykselliset tilatTila-ohjelman tuloskatsaus

Tekesin julkaisu 11/2012

Tekesin Tila-ohjelma on edistänyt suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjel-massa on kehitetty tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista sekä tilojen elämyksellisyyttä. Tila-ohjelma on painottunut muuttuviin käyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa.

Ohjelman aikana Tekes on rahoittanut lukuisia elämyksellisiin tiloihin liittyviä yritysten kehitysprojekteja sekä yritysten innovaa-tiotoimintaa tukevia soveltavan tutkimuksen hankkeita.

Tässä katsauksessa esitellään yhteensä 16 erilaista projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosi-na 2008!2012.

Tila-ohjelma päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Tekesin rahoitus ohjelman kohdetoimialoille jatkuu myös tulevina vuosina. Yhdeksi Tekesin strategian sisällölliseksi painopisteeksi on määritelty Älykäs rakennettu elinympäristö, jossa maamme yrityksil-lä ja tutkimuslaitoksilla on näköpiirissä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Tekes kiittää projektikatsauksessa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöstä katsauksen aikaansaamiseksi.

Katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Tila-ohjelman koordinaattorit Maarit Vuorela ja Hanna Koskela Ramboll Manage-ment Consulting Oy:stä.

Tila-ohjelma

Sisällys

Muotoilu Kolmen yrityksen yhteismallisto henkii ajattomuutta Lasijätteelle uusi elämä Sisustusvalaisinten uudet tuulet mahdollistavat kasvun Graa!sella betonilla ilmettä arkkitehtuuriin Käyttäjäkokemukset Uusi näkökulma myymäläsuunnitteluun Ambient Design tuo tilaan tunnelmaa Strategisia innovaatioita tilasta riippuvaisiin bisneksiin Avaimia tehokkaampiin ja innostavampiin kokouksiin Tilat ja designpalvelut auttavat varhaisen vaiheen ideointia Sosiaalinen media nostaa käyttäjät keskiöön palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä Elämykset Tarinankerronnalla elämyksellisiä julkisia tiloja Vuorovaikutuksen ja tunnelman yhteisöllinen jakaminen Korjaamo tarjoaa tilat työnteolle ja oleskelulle Voiko tilakokemusta muuttaa ja muokata? Miten turvataan luovien alojen ja vapaan kulttuuritoiminnan tilat? Uudet opastusjärjestelmät tukevat tilojen toimivuutta

468

10

121416182224

262830323436

Elämys sekä siihen liittyvä elämyksellisyyden tunne syntyy yksilön kokemuksesta. Tästä syystä henkilökohtaisesti koettua, moniaistista, merkittävää ja unohtumatonta tapahtumaa on vai-kea yksiselitteisesti kuvata.

Trendit muuttavat toimintaympäristöämme, johon kuuluvat elämäntapamme, asuinympäris-tömme, kiinteistöt, rakennukset ja toimintatavat. Tilan toiminnot ja tarkoitus rakentuvat siellä liikkuvien käyttäjien tai tekemisen mukaisesti. Tilat luovat siten uusia ja monipuolisia mahdol-lisuuksia olemassa olevien liiketoimintojen kehittämiseen sekä kokonaan uudenlaisten liike-toiminta-alueiden luomiseen erilaisille käyttäjä- ja asiakasryhmille.

Tila-ohjelman projekteissa tiloja sekä niihin liittyviä tuotteita ja palveluita on kehitetty ja tut-kittu monipuolisesti fyysisestä, virtuaalisesta ja sosiaalisesta lähtökohdasta. Elämyksellisiä ti-loja kehitettäessä kohteena ovat olleet kokemus sekä ihminen kokonaisvaltaisena kokijana tuotetta tai palvelua käytettäessä. Useissa projekteissa on hyödynnetty erilaisia uusia tekno-logioita.

Tila-ohjelman projektit ovat osoittaneet, että sillä miten kuluttajat kohtaavat tuotteet ja pal-velut tilassa on suoraan vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn ja menestykseen. Tilaan liittyvillä ratkaisuilla voidaan suoraan vaikuttaa esimerkiksi kuluttajan ostopäätökseen tai työntekijän työvireyteen. Sosiaalinen media on puolestaan avannut aivan uusia mahdollisuuksia kehittää uusia yhteisöllisiä ja vuorovaikutusta edistäviä ratkaisuja vaikkapa julkisiin tiloihin.

Elämyksellisiin tiloihin liittyvissä projekteissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty fyysistä ja virtuaalista maailmaa sekä luotu aivan uusia konsepteja. Tutkimusprojektien ja nopeiden kokeilujen myötä on saatu lisää ymmärrystä uusista käyttäjätarpeista ja teknologian tarjoa-mista mahdollisuuksista tiloihin liittyen.

Jakamalla kokemuksia ja käytännön esimerkkejä tuotteiden, liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisestä yritykset ja tutkimusryhmät voivat innostaa myös muita kehittämään omaa liiketoimintaansa.

Seinäjoella 31.10.2012

Antti AhonenasiantuntijaTekes

Liiketoimintaa elämyksellisyyden kokemisesta

4

Aava-mallistossa yritysten osaaminen ja erikoistuminen mattoihin, erilaisiin sisustustekstiileihin ja pellavatuotteisiin täydentävät toisi-aan. Uusien tuotteiden suunnittelu aloitettiin niiden arvojen mää-rittelyllä, joita malliston haluttiin ilmentävän. Aava-konsepti heijas-taa elämän hidastamiseen, hyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen tähtääviä ratkaisuja sekä perinteiden kunnioittamista. Tuotteet ovat ajattomia ja kestäviä.

Aava-mallisto sisältää klassisia perustuotteita, jotka liittyvät elämän eri tilanteisiin. Tuotteet on jaettu kolmeen kategoriaan: lepo & olei-lu, keittiö & kattaus sekä sauna & kylpy. Malliston ytimenä ovat ol-leet materiaalien omat värit ja luonnonvärit. Uutta ja ennakkoluulo-tonta näkemystä ja osaamista mallistoon ovat tuoneet ulkopuoliset designerit ja suunnittelijat. Malliston kehittämisessä ovat olleet mu-kana myös kansainvälistä tunnustusta saaneet suunnittelijat Saara Renvall ja Elina Helenius.

Vaikka Aava-tuotteet ovat ajattomia, vastataan niissä yksittäisiin se-sonkeihin. Mallistoon liitettävät uudet tuotteet noudattavat konsep-tin alkuperäisiä arvoja ja ne ovat keskenään yhdisteltävissä. Lisäksi malliston halutaan kattavan myös eri hintakategorian tuotteita.

Tavoitteena uusien jakelukanavien valloittaminen

Kolmen yrityksen yhteismallisto lanseerattiin vuoden 2012 Habitare-messuilla. Tuotevalikoima sai hyvin myönteisen vastaanoton myös messujen kansainvälisiltä kävijöiltä, ja tarjonnan koettiin ilmentävän skandinaavista muotoilua puhtaimmillaan.

Kolmen yrityksen yhteismallisto henkii ajattomuutta

Hyödyt

jakelukanaviin.

Tulokset

erikoistuneiden yritysten osaaminen täydentää toisiaan.

Jokipiin Pellava Oy, Lennol Oy ja VM-Carpet Oy ovat pohjalaista käsityöperinnettä vaalivia perheyrityksiä. Perinne on innoittanut yritykset tekemään yhteistyötä aina vuodesta 2001 yhteisten teemojen ja messuesiintymisten ympärillä. Toimiva yhteistyö kannusti yhteisen Aava-malliston luomiseen, jolla taataan parempi pääsy eri jakelukanaviin.

Kolmen yrityksen yhteistyö

edustaa uutta toimintamallia

tekstiilialalla. Kehitystyö on

osoittanut, että yhtä ainoaa

oikeaa tapaa tehdä bisnestä

ei ole.

Muotoilu

Kehitysprojektissa Aavalle luotiin myös oma myymäläkonsepti, jo-ka skaalautuu pienestä shop-in-shopista suuriin myymäläympäris-töihin. Konsepti- ja pakkausilmeen mallistolle on suunnitellut Pen-tagon Design Oy. Myymäläkonsepti tarjoaa elämyksellisen ostoko-kemuksen loppuasiakkaille sekä toimivan toteutuksen sisustusalan ketjuille ja tuotteiden jakelijoille.

Jakeluteiden vahvistamiseksi Aava-mallistolle toteutettiin myös verkkokauppasovellus. Verkkokauppa mahdollistaa tuotteille pa-remman näkyvyyden ja tarjoaa kanavan kuluttajarajapintaan. Lisäk-

5

Aava-malliston tuotteilla voi sisustaa koko kodin. Aa

va

Muotoilu

Mallistoa tukeva shop-in-shop-toteutus

mahdollistaa jakelukanavien tehokkaan laajentamisen.

Aava

si yrityksillä on kolme omaa jälleenmyyntipistettä Vantaalla, Jalasjär-vellä ja Jokipiissä.

Uusia jakelukanavia koskevat neuvottelut ovat käynnissä ja tarjon-ta on tarkoitus saada asiakkaiden ulottuville mahdollisimman pian. Kansainvälistymisessä pisimmällä ollaan USA:n, Japanin ja Englannin markkinoilla. Kasvussa hyödynnetään jokaisen yrityksen omia vien-tikanavia. Kotimaassa tavoitellaan entistä vahvempaa jalansijaa huo-nekalu- ja sisustusketjuissa.

Yhteistyö kannustaa jatkamaan

Kolmen yrityksen yhteistyö edustaa uutta toimintamallia tekstiilialal-la. Vaikka yhteistyö on tiiviimpää kuin aiemmin, yritysten toimintata-vat eroavat silti toisistaan. Omasta identiteetistä ei yhteistoiminnas-sa ole tarvinnut luopua. Kehitystyö on osoittanut, että yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä bisnestä ei ole.

Yhteistyö vähentää jonkin verran päätöksenteon ketteryyttä ja no-peutta, mutta sen myönteiset vaikutukset kannustavat jatkamaan. Työnjako yritysten välillä on sovittu selkeäksi: Jokipiin Pellavan toi-mitusjohtaja Timo Laurila vastaa liikkeenjohdosta, VM-Carpetin toi-mitusjohtaja Marja Hanhisalo markkinoinnista ja Lennolin toimitus-johtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen tuotteistosta. Laskut laitetaan kol-meen osaan ja päätökset tehdään yksimielisesti. Tulonjaon määrää-vät asiakkaat.

6

Lasilinkki Oy hyödyntää lasijätettä esimerkiksi boordeissa, kahvoissa, mosaiikissa, koriste-esineissä ja jopa kookkaammissa teoksissa ku-ten lasireliefeissä ja hautakivissä. Asiakkaille on tehty tilan elämyksel-lisyyttä korostavia sisustusratkaisuja, kuten STX Finland Oy:n luksus-risteilyaluksien lasiseinäkkeet ja hotelli Levitunturin sviittien lavuaa-rit ja käsinmaalatut ovilasit.

Lasijäte murskataan, sulatetaan ja muokataan uuteen muotoon. La-siin saadaan erilaisia pintoja sulatuslämpötiloja muuttamalla: lasi voidaan sulattaa täysin tasaiseksi tai jättää pinnastaan hieman epä-tasaiseksi.

Valaistuksella saadaan rakenteisiin lisää tunnelmaa; lasi elää valosta. Lasiratkaisut ovat kulutusta kestäviä ja lasimurskan sävyjä yhdistele-mällä eri väri- ja tummuusvaihtoehtojen kirjo on laaja.

Yrityksen tavoitteena on panostaa entistä enemmän lasijätteen uu-siokäyttöön ja kierrätyslasituotteisiin. Kehitysprojektin myötä kierrä-tyslasin moniulotteisuutta selvitettiin sisustus- ja rakennushankkeis-sa. Lasilinkki on luonut oman mallistonsa ja jalostanut liiketoimin-tamalliaan tavoitteena kasvaa niin kotimaan kuin ulkomaan mark-kinoilla.

Ympäristöystävällisyys ja muotoilu valtteina kansainvälistymisessä

Kehitysprojekti on edellyttänyt pitkäjänteistä tutkimustyötä siitä, mi-hin kaikkiin käyttökohteisiin lasi muotoutuu, ja miten sen tuotanto-teknologiaa voitaisiin kehittää. Tuotannon kehittämisen ohella pro-jektissa vahvistettiin Lasilinkin tarjontaa. Markkina-analyysi auttoi kartoittamaan, millaista kysyntää lasisille sisustustuotteille esiintyy, ja sen pohjalta syntyi ideoita uusista tuotteista. Tuotekehitys ja tuo-tantotapojen uudistaminen ovat olleet selkeitä tukitoimia kasvulle.

Kehitysprojektin aikana Lasilinkki toteutti Kuopiossa Tavaratalo Carl-sonin vanhoista näyteikkunoista tilataideteoksen. Suunnittelukilpai-lun tuloksena syntyneessä teoksessa hyödynnettiin useita eri teknii-koita, jotka ilmentävät kierrätyslasin monipuolisia käyttömahdolli-suuksia.

Lasijätteelle uusi elämä

Hyödyt

on ekologista.

Tulokset

erilaisissa sisustusratkaisuissa.

Lasilinkki Oy:ssä kierrättäminen ja ympäristöystävällisyys ovat keskeisiä teemoja uusien sisustuslasituotteiden kehittämisessä. Kierrätettävälle lasille on luotu menetelmä, jossa hyödynnetään yrityksen lasituspuolen jätettä uusien tuotteiden materiaalina.

Lasi taipuu moniin

käyttökohteisiin oikeilla

tuotantoteknologioilla.

Muotoilu

7

Yhteistyö Pekka Paikkarin ja arkkitehti Kirsti Sivenin kanssa tuotti jul-kisivupaneeleita kierrätyslasimurskasta asuinkerrostaloihin sekä lasi-sia tilataideteoksia porraskäytäviin. Lasilla saadaankin luotua elävä-pintaisia katseenvangitsijoita hyvin erilaisiin tiloihin.

Lasilinkin kehitysprojektin lopputuloksena syntynyt Essi’s sisustusla-simallisto lanseerattiin Habitare-messuilla syksyllä 2012. Mallisto kat-taa muun muassa lasialtaita, keittiön välitilan lasitusratkaisuja, kat-tovalaisimia, peilinkehyksiä sekä vateja. Mallistoon kuuluvat myös sulattamalla valmistetut ja käsityönä kuvioidut ovet, seinäkkeet se-kä lasialtaat. Malliston johtotähtenä on yhteistyössä Tapio Anttilan kanssa suunniteltu kierrätyslasinen Sirua-kattovalaisin.

Noin puolet Essi’s malliston tuotteista on valmistettu kierrätyslasista. Yrityksessä syntyy viikoittain satoja kiloja lasijätettä ja tämän määrän hyödyntäminen on edellyttänyt oman laitteiston rakentamista. Ky-syntäpiikeissä yritys on käyttänyt myös muita alueen lasiliikkeitä raa-ka-aineen lähteinä.

Essi’s malliston tuotteet tarjoavat ekologisia sisustusratkaisuja, jotka kiinnostavat niin sisustusalan ammattilaisia, arkkitehtejä ja suunnit-telijoita, kuin yksittäisiä kuluttajia. Yritys palvelee molempia asiakas-ryhmiä, joten uuden malliston myötä myös jakelukanavia mietitään uudelleen.

Lasijätettä voi soveltaa monissa kohteissa.

Lasil

inkk

i

Muotoilu

Lasil

inkk

i

Lasil

inkk

i

8

Sisustustuotemarkkinoila erilaiset LED-sovellukset ovat yleistymäs-sä kovaa vauhtia. Näin ollen jakeluporras, vähittäismyyjät, sisustus-suunnittelijat ja arkkitehdit kartoittavat jatkuvasti mahdollisuuksia täydentää tarjontaa uusilla kodin- ja julkitilojen sisustusratkaisuilla.

nGlassin kehitysprojektissa on tutkittu tuotteen valmistettavuuteen liittyviä menetelmiä ja kehitetty itse tuotekonseptia. Lisäksi on laa-

dittu kansainvälistymiseen tähtäävä liiketoimintamalli SOLU-valai-sinkonseptille sekä toteutettu tätä tukeva markkina- ja asiakastarve-kartoitus.

Markkinoilta saadun palautteen perusteella SOLU-konseptille kehi-tettiin erilaisia tuotesovelluksia. Yrityksen keksintöä on tarkoitus hyö-dyntää mahdollisimman monipuolisesti, tavoitteena laaja mallisto. Uusien sovellusten jatkuva kehittäminen on tärkeää yrityksen kilpai-lukyvyn takaamiseksi. Yhden konseptin varaan ei voida rakentaa kas-vua eikä tällä pystytä vastaamaan markkinoilta tulevaan asiakaspa-lautteeseen.

Kehitysprojektin avulla on haluttu myös löytää potentiaalisimmat vientimaat ja laatia maakohtaiset kansainvälistymissuunnitelmat. Selvitykseen sisältyi kartoitus kulttuurikohtaisista eroista sekä riskeis-tä eri markkina-alueilla.

Markkinakartoitus kehittämisen työvälineenä

SOLU-sisustusvalaisimessa LED-valo ohjataan tasaisesti ohuen vär-jätyn lasilaatan sisälle. Markkinoilla ei ole toista vastaavaa ratkaisua. Asiakas voi asetella 13x13 cm kokoisia valaisinlaattoja haluamas-saan järjestyksessä esimerkiksi seinälle. Lasin värin ja kuvion voi vali-ta useista eri vaihtoehdoista, mikä lisää variointimahdollisuuksia.

Pääsääntöinen käyttökohde valaisimille ovat kylpyhuoneet ja kylpy-lät, mutta ne soveltuvat myös portaikkoon ja muihin kapeisiin koh-teisiin sekä makuuhuoneisiin. Helppohoitoisen ja kestävän valaisi-men paksuus on 8 mm eli se on suhteellisen helppo integroida käyt-tökohteeseen.

Tuotekehityksen lähtökohtana ovat olleet vientimarkkinat, missä Eu-rooppa toimii eräänlaisena kotimarkkinana. Kansainvälisillä markki-noilla esiintyvää kiinnostusta tuotteelle on kartoitettu muun muassa Keski-Euroopan sisustusmessuilla.

Sisustussuunnittelun ammattilaisilta saatu palaute on edistänyt tuo-tekehitystä ja vahvistanut tuotteeseen kohdistuvaa kysyntää. Eri maista ja asiakkailta on tullut aloitteita esimerkiksi valaisinlasien eri-laisista väreistä ja kuvioista. Erityisesti Englannista, Ranskasta, Saksas-ta, Hollannista ja Itävallasta koottu markkinakartoitus on auttanut

Sisustusvalaisinten uudet tuulet mahdollistavat kasvun

Hyödyt

korkeissa lämpötiloissa.

sisälle.

Tulokset

voi lasilaatoista rakentaa haluamansa kokoisen ja muotoisen sisustusvalaisimen.

ekologinen.

integroida käyttökohteeseen.

nGlass Oy tarjoaa uuden teknologian lasin muotoiluun ja värjäämiseen korkeissa lämpötiloissa. Yrityksen panostukset ovat konkretisoituneet SOLU-valaisimeen, missä LED-valo johdetaan uudella menetelmällä lasilaattojen sisälle.

Sisustustuotemarkkinoilla

uudet teknologiat, kuten

LED-sovellukset, monipuolistavat

valaisintarjontaa.

Muotoilu

9

nGlassin keksinnössä valoa ohjataan sulatetuilla

lasisiruilla. Kristallimaiset sirut antavat samalla valoille tyylikkyyttä ja arvokkuutta.

nGla

ss

kansainvälistymistä merkittävästi tuotteen jatkokehityksen ja tuo-tantomenetelmien parantamisen edistämiseksi.

Valaisimien valmistusmenetelmät perustuvat nGlassin omaan tek-nologiaan. Yrityksen koko tuotanto on Suomessa ja vain sähkö- ja muovikomponentit ostetaan alihankintana. LED-tekniikassa ja säh-köjärjestelmissä yhteistyökumppaneina ovat toimineet LumiComp Oy ja SGS Fimko Oy.

nGlassilla on jo nyt valmiudet valmistaa noin 50 000 tuotetta vuo-dessa. Tuotannossa kehittämistyö on keskittynyt muun muassa lasin työstämisen menetelmiin, joiden avulla parannetaan valon tehokas-ta ja oikeanlaista leviämistä lasin sisällä.

Tutkittavana ovat olleet myös kosteusluokitellut rakenteet ja kom-ponentit. Lisäksi on selvitetty pintakuvioinnin parempia toteutus-vaihtoehtoja, muun muassa silkkipainotekniikan ja eri värilaatujen hyödyntämistä. Pintakuviointi on oleellinen osa tuotteen ominai-suutta, jolla valon jakautumista lasin sisällä ohjataan. Uuniteknolo-giassa on tehostettu lasilaattojen tuotantoa.

Ekologinen ratkaisu taipuu monille markkinoille

Valaisinalan murroksessa SOLU-valaisimella koetaan olevan hyvät edellytykset menestyä Euroopan ohella myös USA:n markkinoilla. Sekä kotimaassa että ulkomailla tuotteella on kummassakin noin 20 jälleenmyyjää.

Kehitysprojektissa kerätty palaute potentiaalisilta asiakkailta on edis-tänyt sekä yrityksen tuotteistamista että tuotannon kehittämistä. In-vestointien kautta on varauduttu tuotannon virtaviivaistamiseen ja sarjatuotantoon valmistautumiseen. Itse kehitetty tuotantolaitteis-to ja toimivat tilat takaavat tuotannon joustavuuden. Tähän perus- tuen nGlass on asettanut tavoitteekseen kolminkertaistaa tuotan-tonsa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Muotoilu

Arctic Sky -elementeillä voi rakentaa isoja ja näyttäviä

kokonaisuuksia.

Modulaarisilla SOLU-valoilla on helppo asentaa itselle parhaiten sopiva kokonaisuus.

nGla

ss

nGla

ss

10

Graphic Concreten liikeidea perustuu sisustusarkkitehti Samuli Naa-mangan kehittämään, patentoituun keksintöön käyttää perinteisiä painotekniikoita pintahidastinaineen painamisessa erikoiskalvolle.

Graafinen betoni on menetelmä, jossa betonielementin pintaan luodaan pysyvä ja yksityiskohtainen kuvio. Menetelmä mahdollistaa rastereiden, kuvioiden, taideteosten ja tekstien esiintuomisen beto-nipinnalle niin vertikaalisti kuin horisontaalisti. Betonipinnan kuvio saadaan aikaan sileän pinnan ja kiviaineksen kontrastista. Modulaa-risten tuotteiden rinnalla on mahdollisuus myös asiakkaan oman ku-vion toteutukseen.

Betonipintoja hyödynnetään pääsääntöisesti julkisivuissa, seinissä, muureissa ja laatoissa, sillä pinnat eivät vaadi erityistä ylläpitoa.

Haussa uusia kumppaneita ja toimintatapoja

Kehitysprojektissaan Graphic Concrete on etsinyt jakeluun uusia kumppaneita ja toimintatapoja. Tässä työssä on otettu huomioon niin suunnittelu-, valmistus- kuin rakentamisvaiheen toimijat. Mah-dollisimman korkeatasoisen ja toimivan lopputuloksen varmistami-seksi yritys konsultoi koko rakennusketjua arkkitehdeistä ja beto-

Graafisella betonilla ilmettä arkkitehtuuriin

Tavoitteet

tamalla markkinoiden tarpeet täyttävä tuotanto.

palveluja ja prosesseja, jotka vastaavat kansainvälisten markkinoiden kysyntään ja haasteisiin.

Graphic Concrete Oy tarjoaa arkkitehdeille, rakennuttajille, urakoitsijoille ja betonielementtitehtaille mahdollisuuden luoda ja käyttää kuvioitua betonipintaa. Tuotteissa kohtaavat arkkitehtuurin ja betonielementtiteollisuuden haasteet sekä kustannustehokas ja turvallinen tuotantotapa.

Graafinen betoni sopii

julkiseen ja kaupalliseen

rakentamiseen, teollisuusraken-

tamiseen, asuntotuotantoon

ja sisustukseen.

nielementin valmistajista rakennuttajiin. Yritys huolehtii tarvittaessa koko arvoketjun sitouttamisesta hankkeeseen, mikä madaltaa graa-fisen betonin käyttökynnystä.

Tuotteistamalla yrityksen palveluja kansainvälisille yhteistyökump-paneille tarjotaan näille toimivat työkalut myydä ja markkinoida graafista betonia omalla markkina-alueellaan. Teknologioita ja pal-veluita tuotteistamalla asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden käyttöön taataan nopea laajentuminen ja kasvu mahdollisimman pienillä omilla resursseilla.

Graphic Concreten painotekninen osaaminen on Suomessa – kal-von painaa alihankintana suomalainen painotalo. Graafinen beto-ni on kustannustehokas tapa tuottaa tyylikästä betonipintaa. Mene-telmä parantaa myös pesubetonipintojen valmistuksen työturvalli-suutta ja työviihtyvyyttä, sillä hidastinaine toimitetaan kuivana. Teh-taan henkilöstön ei tarvitse käyttää muottiöljyä, käsitellä liuotinainei-ta eikä puhdistaa muotteja kiinni jääneestä pintahidastinaineesta.

Tuotantoteknologiaa lähelle asiakasta

Tällä hetkellä Graphic Concretella on kotimaan lisäksi toimintaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa, Benelux-maissa, Sak-sassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Japanissa ja Australiassa. Toi-

Muotoilu

11

Graa!nen betoni elävöittää muun muassa laajoja

julkisivukokonaisuuksia.

mintamallit vaihtelevat kuitenkin maittain ja kehitysprojektissa on luotu mahdollisimman monistettava toimintatapa Euroopan mark-kinoille, missä yrityksen kansainvälisen kasvun pääpaino on.

Kehitysprojektissa luotu uusi tuotantoteknologia mahdollistaa kan-sainväliseen kysyntään vastaamisen; teknologia edistää toiminnan tehokkuutta, lyhentää toimitusaikoja ja vahvistaa tuotteen laatua.

Jotta tuotantoteknologia vastaisi kansainvälisiin haasteisiin, se tulee tarvittaessa siirtää lähemmäksi asiakasrajapintaa eli myös Suomen ulkopuolelle. Tuotantokapasiteetin siirto edellyttää kuitenkin tietty-jä, valmistajaan kohdistuvia kriteereitä, jotka liittyvät muun muassa kustannustehokkuuteen, painotarkkuuteen sekä painojäljen tasai-suuteen.

Kansainvälistymisessä toimijoina hyödynnetään myös agentteja, jäl-leenmyyjiä ja omaa henkilöstöä. Yhteistyö valittujen kumppaneiden kanssa sisältää muun muassa koulutusta, tuotteiden ja palvelujen testausta, toiminnan suunnittelua sekä tuotekehitystyötä. Konsep-tointi on ulotettu myyntiin ja myyntitapojen tuotteistukseen; myyn-ti tehdään mahdollisimman helpoksi jakelukanaville, mikä edellyttää yritykseltä järjestelmällistä opastusta ja konsultointia.

Kansainvälistymistavat laaditaan markkinakohtaisesti. Haasteena tässä on löytää kumppanit, jotka pystyvät puhumaan suunnitteli-

Gra

phic

Con

cret

e

Graa!sen betonin valmistuksessa on

otettu huomioon myös työturvallisuus.

Gra

phic

Con

cret

e

joiden kieltä ja jotka ymmärtävät julkisivurakentamista. Rakennus-hankkeet ovat usein pitkiä ja käsittävät useita toimijoita. Näitä toi-mijoita ja tätä kautta markkinoita kasvatetaan ja vahvistetaan tule-vina vuosina muun muassa Ranskassa, Saksassa, Benelux-maissa ja Skandinaviassa.

Muotoilu

12

Mozo halusi lisätä asiakkaidensa kilpailukykyä ja luoda Suomeen ym-märrystä kuluttajakohtaamisten merkityksestä ja menestyksekkääs-tä suunnittelusta. Yrityksen kehitysprojektissa tarkastelussa oli fyysis-ten tilojen ja virtuaalimaailmojen yhdistäminen, jotka yleensä suunni-tellaan toisistaan erillään, kahtena vaihtoehtoisena kanavamuotona.

Fyysistä ja virtuaalista maailmaa yhdistettäessä haasteet kohdistuvat mitä suuremmissa määrin käytettävyydelle, elämyksen suunnittelul-le ja uudenlaisten konseptien tuottamiselle. Kuitenkin kuluttajakult-tuurin muutoksessa esimerkiksi vähittäiskaupat joutuvat osin pako-tetusti miettimään e-kaupan tarjoamia mahdollisuuksia. Internet ei tue toimintaa eristettynä osana, vaan fyysiseen kauppaan yhdistet-tynä palvelumuotona.

Projektissa kehitettiin ja testattiin suunnitteluprosessi, jolla elämyk-selliseen tilaan liittyvää projektia viedään eteenpäin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tuloksena syntynyt Shop Design 360 -palvelu ot-ti huomioon yritysten näkökulman toimituskanavia ja logistiikkaa si-vuten. Palvelun avulla suunnitteluprosessi voidaan monistaa Mozon asiakkaille yksilöllistä ja elämyksellistä lopputulosta unohtamatta.

Kuluttaja ja brändi vuorovaikutuksessa

Kokonaisvaltainen elämys syntyy viidestä ulottuvuudesta: aistiha-vainnoista, tunteista, ajatuksista, toiminnasta sekä yhteenkuulu-vuuden kokemuksesta. Myönteisen brändimielikuvan syntymiseen vaaditaan onnistunut, mieleenpainuva vuorovaikutus kuluttajan ja brändin välillä.

Mozo korostaa toimintatavassaan kokonaisvaltaista design manage-mentia, jonka avulla hallitaan tuotteen, palvelun, viestinnän ja ym-päristön yhtenäistä viestintälinjaa.

Mozon myymäläsuunnittelussa keskiössä ovat myymäläympäris-tön elämyksellisyys ja kuluttajalle syntyvä kokonaisvaltainen palve-lukokemus. Kehitysprojektissa etsittiin uudenlaisia interaktioalueita ja -ratkaisuja, joilla fyysisiä ja virtuaalisia tiloja integroidaan ja linkite-tään sosiaalisiin tarpeisiin ja ihmisen kokemusmaailmaan.

Kehitysprojektissa toteutetun markkina-analyysin perusteella kehi-tetty Shop Design 360 -palvelukokonaisuus tähtää kokonaisvaltai-

Uusi näkökulma myymäläsuunnitteluun

Hyödyt

tukee siten liiketoiminnan kasvua.

Tulokset

elämykselliseen tilaan liittyvä projekti toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa.

Designtoimisto Mozo Oy:n kehittämisprojektissa luotiin elämyksellisiä tilaratkaisuja jakelutien hyödynnettäväksi. Projektin ydinkysymyksiin kuului tilan uudenlainen hahmottaminen: mitä elementtejä suunnittelijan ja asiakkaan on otettava huomioon elämyksellisiä kohtaamisia suunniteltaessa.

Kuluttajien suhde brändeihin

ja ostamiseen on muuttunut.

Oivasti visualisoitu tila ei riitä,

tarvitaan myös vaivattomuutta

ja mielenkiintoisuutta.

Käyttäjäkokemukset

13

Moz

o

seen palvelutarjontaan. Shop Design 360 -palvelukokonaisuus toi-mii prosessina, jossa lopputulos on asiakkaan saatavissa ”avaimet kä-teen” -periaatteella.

Shop Design 360 -palvelu yhdistää teknologiaa, tuotteita ja tutki-mustietoa, ja tuottaa niiden avulla kaupallista liiketoimintaa. Projek-ti antoi lisää ymmärrystä uusista käyttäjätarpeista sekä tuki poikki-toimialaista ja -tieteellistä verkottumista ja yhteistyötä. Palvelu aut-taa koko palveluprosessin hahmottamisessa aina strategian luonnis-ta design-ratkaisuihin ja toteutukseen.

Elämyksellisyyttä etsimässä Ekokauppa Ruohonjuuressa

Shop Design 360 -palvelua piloitoitiin Ekokauppa Ruohonjuuren myymäläfacelift -projektissa. Myymälän asiointiviihtyisyyttä lisättiin elämyksellisyyden avulla. Projekti tuki myös liiketoiminnan kasvua. Lähtötilanteessa myymälän uusasiakasvirta oli suhteellisen heikkoa eikä olemassa olevien asiakkaiden keskiostos ollut saavuttanut yri-tyksen toivomaa tasoa.

Muutoksen lähtökohta oli kartoittaa ideaaliseen ostotilanteeseen vaikuttavat seikat. Myymälässä tehtiin ostokäyttäytymistutkimusta siitä, miten asiakkaat haluaisivat ostoksensa tehdä. Tuloksia analysoi-malla tilan elämyksellisyyttä vahvistettiin ja myymälän yleisilme uu-sittiin kokonaisvaltaisesti.

Myymälän valaistusta, julkisivua, kassapisteitä ja kalusteita muu-tettiin. Myös tuotteiden esillepanoon kiinnitettiin huomiota, lisäksi henkilöstön asiantuntemusta ja myymälän laajaa valikoimaa tuotiin paremmin esiin. Yrityksen brändia vahvistettiin uusitulla visuaalisel-la ilmeellä, joka kattoi niin myymälän kuin yrityksen markkinointima-

Käyttäjäkokemukset

teriaalin. Visuaalisen identiteetin muuttamisen myötä yrityksen liike-toiminta on kasvanut ja asiakastyytyväisyys on vahvistunut.

Mozon suunnittelupalvelun laajentumisen edellytyksenä on vahvis-taa asiakkaan ymmärrystä elämyksellisen tilasuunnittelun tuomasta lisäarvosta. Käyttäjälähtöisyyden ja elämyksellisyyden kokeminen on aina subjektiivista, mikä aiheuttaa suunnittelulle omat haasteensa.

Myönteisten kokemusten johdosta palvelulle uskotaan olevan tu-levaisuudessa yhä enemmän kysyntää. Jatkossa kehitysprojektis-sa luotu suunnitteluprosessi laajennetaan koskemaan mitä tahan-sa fyysistä tilaa, joka liittyy kaupalliseen tai sosiaaliseen kontekstiin. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi asemahallit, linja-autojen odotustilat, kauppakeskusten ”yleiset tilat” tai sairaalat ja vanhainkodit.

Ruohonjuuren kassapisteen ja kyltityksen kokemat

muutokset edistivät omalta osaltaan myymälän

liiketoimintaa.

14

dSign Vertti Kivi on kehittänyt Ambient Design -tilamallin, joka tar-joaa myönteisen kokonaiselämyksen. Mallin avulla luodaan tiloja, joiden houkuttelevuus muuttaa asiakaskokemuksen myynnin kas-vuksi ja motivoituneen henkilöstön tehostuneeksi tavaksi tehdä työtä.

Pääkohteita konseptin markkinoinnissa ovat olleet kansainväliset boutique-hotellit, ravintolat, yritysten pääkonttorit ja myymälätilat.

Sama tila – monet kasvot

Kuluttajien ostopäätökset ovat nopeita ja ostoimpulsseja voidaan edistää erilaisten aistiärsykkeiden tuomisella tilaan. Esimerkiksi va-loja suuntaamalla ja tuotteiden esillepanolla asiakas saattaa tuntea, että tämä tuote on juuri hänelle tarkoitettu, mikä luonnollisesti lisää tuotteen hankkimisen todennäköisyyttä. Myymälöiden väri- ja tuok-sumaailma merkitsevät ostopäätöstä tehtäessä, samoin kuin valais-tusratkaisut.

Vastaavasti yritysten toimitiloissa esimerkiksi liikkuvat työpisteet, teknologian automatisoimat valaisinten ja verhojen siirrot sekä mo-nentyyppiseen työn tekemiseen muuntautuvat tilat virittävät aistit työn tekemiseen. Myönteinen tilaelämys tähtää vahvan muistijäljen syntymiseen, jotta tilaan palaamisen todennäköisyys kasvaa.

Muuntautuvuus lisää tilojen käyttöastetta, sillä tilat elävät päiväryt-min mukaisesti. Esimerkiksi kahvila tarjoaa aamulla asiakkailleen vir-keää aamutunnelmaa aamiaisen myötä, kun taas lounas tuo ren-touttavan hetken työpäivän piristykseksi. Illalla tilalta vaaditaan jälleen toisenlaista tunnelmaa, mikä edistää ihmisten pidempiaikais-ta viihtyvyyttä. Tunnelmanvaihdokset ovat mahdollisia muuttamal-la esimerkiksi tilan valaistusta, kalusteiden järjestystä, materiaaleja tai värejä.

dSign Vertti Kiven tilakonseptin kehitys aloitettiin potentiaalisia markkina-alueita ja siellä esiintyvää kilpailua ja kysyntää kartoitta-malla. Asiakkaiden tarpeita käytiin läpi muun muassa hotellijohta-jien, yritysjohtajien ja myymälänomistajien haastatteluilla. Taustatie-don ja aiempien kokemusten pohjalta luotiin kolme erillistä konsep-tia, joista hotellikonsepti parantaa hotellin kilpailukykyä, yrityskon-septi synnyttää myönteistä yritysmielikuvaa ja myymäläkonsepti toi-mii myynninkasvattajana.

Fyysinen elämystila simulointia varten

Fyysinen Ambient Design -elämystila, jossa virtuaalisia konsepteja voidaan testata, toteutettiin dSign Vertti Kiven omaan tutkimus- ja testikäyttöön. Tilan koko on noin 50 m2, ja samaa tilaa voidaan hyö-dyntää eri käyttötarkoituksia simuloitaessa.

Asiakas hahmottaa valmiin tilan helpommin, kun suunnittelussa hyödynnetään elämystilaa. Myös tilojen muunneltavuus ilmenee paremmin. Yrityksen tarjoamien ratkaisujen avulla tilan käyttöaste nousee ja käyttö tehostuu. Virtuaalimallinnus ei ole sidonnainen fyy-

Ambient Design tuo tilaan tunnelmaa

Hyödyt

ja tuo kilpailuetua.

Tulokset

ja siellä käytetyistä väreistä, materiaaleista, valoista, liikkuvasta kuvasta, äänistä, tuoksuista ja jopa mauista.

dSign Vertti Kiven & Co:n kehitysprojektin lähtökohtana oli elämyksellisen tilakonseptin luominen ja vastauksen löytäminen kysymykseen, miten tilaa voidaan muuntaa emotionaalisesti ja fyysisesti.

Tiloilta edellytetään yhä

enemmän elämyksellisyyttä,

wau-efektejä ja viihtymistä.

Samat odotukset kohdistuvat

myös työympäristöihin.

Käyttäjäkokemukset

15

dSig

n Ve

rtti

Kivi

& C

o

Käyttäjäkokemukset

siseen paikkaan, joten sen avulla voidaan palvella niin roomalaista kuin rovaniemeläistä asiakasta.

Projekti osoitti, että kansainvälistyminen edellyttää uusia design- innovaatioita ja markkinatilanteen selvittämistä. Kansainvälistymi-sessä tie on pitkä, sillä asiakkaan luottamus on ensin voitettava. Ver-kottuminen vaatii osaavien henkilöiden kouluttamista ja kokemus-ten kartuttamista.

dSign Vertti Kivi hakee ulkomailta kasvua erityisesti Lähi-idästä, Poh-jois-Amerikasta, Euroopasta sekä Venäjällä Moskovasta sekä Pietaris-ta. Tulevaisuudessa kolmanneksen yrityksen projekteista toivotaan tulevan ulkomailta.

Hotellin aulatila palvele asiakkaita aamulla erityisesti

vastaanottotilana, mutta toimii iltaisin cocktail-tilaisuuden

tapahtumapaikkana.

dSig

n Ve

rtti

Kivi

& C

o

Tuotteistettu, virtuaalinen sisustussuunnittelumenetelmä

konkretisoi tilan eri mahdollisuudet myös ulkomailla toimivalle

asiakkaalle.

16

Tutkimustyön taustalla oli ajatus tilariippuvasta liiketoiminnasta aloilla, jotka eivät ole uudistuneet muun toimintaympäristön kehit-tymisen rinnalla. Valitut alat tekevät merkittävästi liikevaihtoa, työllis-tävät paljon ihmisiä sekä palvelevat runsasta määrää asiakkaita.

Actland-tutkimusprojekti aloitettiin palvelukokeiluihin soveltuvan ti-lan varustamisella. Sen jälkeen tehtiin viisi uusien tilasta riippuvais-ten liiketoimintakonseptien kokeiluprojektia hyödyntämällä palve-lukokeilumenetelmiä:

1) Uudenlainen yökerhotoimialan perinteitä haastava yökerhokonsepti. Kahden ratkaisukonseptin avulla luotiin mahdollisuus ihmisten kohtaamiseen nykyistä paremmin.

2) Maailman paras puistokokemus. Kokeilun seurauksena Sinebrycho" palkkasi kesällä 2012 Ko#n puistoon kaksi Park Rangeria. Toiminta sai paljon julkisuutta ja Helsingin kaupungin johto, Pekka Saurin suulla, totesi uuden, kiinnostavan käytännön syntyneen Helsinkiin. Taustalla oli kyseisen puiston kielteinen mielikuva julkisuudessa, johon haluttiin muutos.

3) Aineeton kauppa toimi hetken Ilmastoinfo-pisteessä Sanomatalossa, sen jälkeen kun tila ja toiminnot oli ensin konseptoitu kokeilutilassa.

4) Parturi-kampaamojen toimialan perinteitä haastavassa kokeilussa oli 11 näkökulmaa alan uudistamiseen esimerkiksi lisäämällä ihmisten välisiä kohtaamisia. Toteutettiin myös hiustenleikkausten valitsemispalvelun pilotti.

5) Kukkakauppa-alan toimialan perinteitä haastava konsepti.

Palvelukokeilut kehittämisen ajurina

Kaikki kokeilut maailman parasta puistokokemusta lukuun ottamat-ta tehtiin Aalto Venture Garageen sisustetussa noin 60 m2 tilassa. Lii-kuteltavien seinien, kankaiden, verhojen, valojen ja äänien avulla ti-lassa oli helppo tehdä erilaisia fyysisiä muutoksia. Lisäksi huonekalu-jen avulla luotiin asiakaspalvelupisteitä ja istuinryhmiä kutakin esi-merkkitapausta varten. Esimerkkitilat noudattivat kunkin toimialan konventioita, joita sitten muutoksia tekemällä haastettiin. Testiryh-missä oli tutkijoita ja Aallon campukselta rekrytoituja opiskelijoita.

Strategisia innovaatioita tilasta riippuvaisiin bisneksiin

Hyödyt

palvelukehittäjät vain itse siirtyvät kokeilutilaan.

kokeilemista opiskelijoille ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä mukana oleville henkilöille.

Tulokset

liiketoiminnan kehittämiseen.

edustajat oppivat toiminnallisen tavan kehittää liiketoimintakonsepteja suunnittelun sijasta.

Actland-tutkimusprojektissa luotiin menetelmiä ja työkaluja tilariippuvien liiketoimintojen, kuten kuntosalin, parturi-kampaamon tai kukkakaupan kehittämiseen.

Strategisia innovaatioita eli

toimialaa ennakkoluuttomasti

haastavia palveluja ei luoda

suunnittelemalla. Tarvitaan

kokeiluja, jotka opettavat mikä

toimii ja mistä asiakkaat ovat

valmiita maksamaan.

Käyttäjäkokemukset

17

Käyttäjäkokemukset

Kokeiluja tehtiin sekä kokeilutilassa että oikeassa ympäristössä, myös yhdessä asiakkaiden ja palveluntarjoajien kanssa. Innovaatioprojek-teissa luotiin kokeilemalla kunkin toimialan konventioita haastava konsepti. Jokaisesta projektista tehtiin lyhyt video, jolla esitellään lopputulosta ja prosessia.

Kokeilutila auttaa vaihtoehtojen karsinnassa

Palvelukokeilutila tarjoaa turvallisen ympäristön täysin uudenlais-ten palvelukonseptien kokeiluihin. Se tarjoaa kokeilijoille leikkiken-tän, joka mahdollistaa nopeat ja karkeat kokeilut palveluideoiden ympärille.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä tilannetta, joissa palvelukokeiluti-lasta on erityisesti hyötyä:

1) Uutta palveluideaan liittyvää palveluympäristöä ei vielä ole ole-massa, joten se täytyy luoda kokeilemalla.

2) Toteutuksen vaihtoehtoja on joko liian vähän tai liian runsaasti, jolloin nopeilla, karkeilla kokeiluilla ja what if -toiminnalla saadaan nopeasti selville, mikä kokonaisuus tuottaa parhaiten asiakasarvoa.

3) Kun uuden palveluidean implementointi vaatii paljon investoin-teja, on parempi varmistaa idean toimivuus ennen oikeaan ympäris-töön siirtymistä.

4) Jos kokeilu oikeassa ympäristössä häiritsisi sen hetkistä liiketoi-mintaa eli asiakkaita ja tuottajia.

Palvelukokeilutila tarjoaaturvallisen ympäristönennakkoluulottomille

kokeiluille.

Aalto

-ylio

pist

o

Palvelukokeileminen on vielä uusi ja varsin tuntematon työväline lii-ketoiminnan kehittämisessä. Tutkimusprojektissa haasteeksi osoit-tautui myös yritysten pienuus ja valituilla aloilla vallitseva life-style-yrittäjyyden kulttuuri, mikä ei tue liiketoiminnan kehittämistä ja kas-vua. Mikäli aidosti halutaan tietyn alan uudistumista, ajattelumallei-hin on vaikutettava jo koulutuksen aikana ennen yrittäjäksi ryhty-mistä.

18

Tutkimuksessa etsittiin erityisesti uusia liiketoimintamahdollisuuk-sia kokoushotelleille. Projektin edetessä näkökulma laajeni myös ko-kousjärjestäjiin ja kokouksiin osallistujiin.

Tutkimusprojektin konseptitilaksi rakennettiin BEST WESTERN PLUS Hotel Haagaan virikkeellinen kokoustila Griini, jota yritykset ja muut toimijat voivat varata käyttöönsä onnistuneempien kokouksien ta-kaamiseksi. Projektin rinnalla toteutettiin Tulevaisuuden kokousho-telli -projekti. Siinä kokoustarjontaa päivittämällä vahvistettiin sekä yrityksen omaa että koko toimialan kilpailukykyä.

Miten tulevaisuudessa kokoustetaan?

Tutkimusprojektissa kartoitettiin uudentyyppisiä, olemassa olevia kokous- ja tilaratkaisuja Pohjoismaissa, joissa innovatiivisiin kokous-tiloihin on erityisesti panostettu. Projektissa analysoitiin yhteensä yli 500 kokoustilaa 63 hotellissa tai muussa yrityksessä. Kartoituksen pe-rusteella olemassa oleva tarjonta keskittyy tilojen sisustusratkaisui-hin. Tämä tarkoittaa, että värit, kalusteet ja tekniikka ovat pääosassa, mutta kokouksen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät palvelut jäävät taustalle.

Tulevaisuuden kokoukselta edellytetään ajankäytöllistä tehokkuutta, jolloin annin pitää olla hyvin suunniteltua ja valmisteltua. Kokouksen tavoitteet on viestittävä osallistujille ja osallistujilta saatetaan edellyt-tää myös ennakkotoimia. Kokoustilojen tulisi puolestaan olla jousta-via ja muunneltavia. Tulevaisuuden kokouksissa korostuu myös ai-to vuorovaikutteisuus; kaikkien on voitava osallistua keskusteluun.

Kokousdesign ottaa koko kokousprosessin huomioon

Kokousdesign on kokonaisvaltainen ajattelutapa, joka tehostaa ko-kouksia monin tavoin. Kokouspalvelujen kehittäminen on aiem-min tapahtunut yksittäisten komponenttien kautta. Kokoustilas-sa tämä on saattanut merkitä piirtoheittimen vaihtamista datatyk-kiin tai tilan visuaalisen ilmeen muuttamista, kun taas kokousde-sign ottaa huomioon koko kokousprosessin ja sitä tukevat toimin- nallisuudet.

Kokousdesign kattaa kokoustilan sisustuksen, ilmastoinnin, valais-tuksen, äänimaailman, kokoustekniikan, tarjoilut, kokouksen tarkoi-tuksen mukaiset työkalut sekä kokousdesignerin eli kokousisännän roolin. Lisäksi kokousta voidaan tukea erilaisilla lisäpalveluilla esimer-kiksi liikunnallisilla aktiviteeteilla tai ryhmäytymisen työkaluilla.

Avaimia tehokkaampiin ja innostavampiin kokouksiinHuomisen kokoushotelli -tutkimusprojektissa selvitettiin kokoustamisen muuttumista lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin millaisia ovat parannetut fyysiset kokoustilat, tekniset ratkaisut, osallistujia aktivoivat prosessit ja kokonaisvaltaiset palvelut.

Käyttäjäkokemukset

Toimiva kokoustila on

inspiroiva, riittävän suuri,

muunneltava ja se tarjoaa

kokousta tukevia apuvälineitä

ja toimintoja.

19

Käyttäjäkokemukset

Griini tukee kokoustavoitteita kodikkailla ja muunneltavilla tilaratkaisuilla.

HAA

GA

HEL

IAGriini tarjoaa kokoukselle testiympäristön

Tutkimusprojektissa kehitetty interaktiivinen kokoustilakonsepti ra-kennettiin ja pilotoitiin BEST WESTERN PLUS Hotel Haagassa. Testi-ympäristön luominen oli hyvin keskeistä, sillä se mahdollisti jokaisel-le yhteistyökumppanille konkreettisen testialustan.

Griini on muunneltava tila, jossa tilan ilme ja dynamiikka on vaihdet-tavissa. Griini tarjoaa perinteisten kokouskalusteiden rinnalle muun muassa SMART Board -interaktiivisen älytaulun, videoneuvottelu-laitteiston, valkotaulun ja käyntikorttipuun käyntikorttien keräämis-tä varten.

SMART Boardiin tarjotaan valmiita pohjia työskentelyn lähtökohdak-si. Tilan akustiikkaan ja äänimaailmaan on kiinnitetty huomiota; teks-tiilien takia tila ei kaiu ja asiakas voi valita tilaan itselleen sopivan ää-nimaailman. Taustamusiikkina on tilaan tarjolla kolme räätälöityä musiikkimaailmaa; tervetulo-, rentouttava tai inspiroiva musiikkipa-

20

Käyttäjäkokemukset

ketti. Tilassa voi myös seurata reaaliaikaisesti kokouksesta syntyvää hiilijalanjälkeä. Lisäksi tilan ilmastointiin ja valaistukseen on kiinnitet-ty huomiota.

Griini-testiympäristöä on testannut noin 700 kävijää, muun muas-sa Suomessa toimivat keskeiset hotelliketjut. Käyttäjät kokevat tilan erilaisuuden ja kodikkuuden myönteisenä. Tekniikalla ja kalusteiden järjestyksellä kokousta voidaan tehostaa – sama vaikutus saavute-taan myös valaistuksella, tuoleilla, karvalankamatolla ja kenkien pois ottamisella.

Hotelli Haagan kannalta Griini on osoittautunut erittäin suosituksi. Tilan käyttöaste on keskimääräistä parempi kuin muilla kokoustiloilla ja tarjonnan onnistumista kuvaa se, että asiakkaat haluavat palata ti-laan uudestaan. Erityisesti tila on koettu toimivaksi uutta luotaessa ja

Tulokset

kokoustilan lisäksi kokousdesign-palvelun.

-työkaluja ja -prosesseja kokousdesign-palvelun avulla.

Hyödyt

myönteisenä.

innovoitaessa. Tilan tarjoama teknologia on integroitu kokonaisuu-teen toimivasti eikä se korostu esimerkiksi sisustuksessa.

Yritysprojektin myötä on löydetty uusia toimintatapoja kokouksen virkistävämpään suunnitteluun ja läpiviemiseen. Erityisesti ymmär-rys tämän päivän kokoustajien tarpeista lisääntyi, mikä takaa parem-min onnistuneen kokouselämyksen osallistujille. Keskeistä uusille toimintatavoille on kokousdesign-ideologian soveltaminen, missä painotetaan ennen kokousta toteutettavia toimia.

Griiniä on jatkokehitetty kerätyn palautteen myötä. Testiympäristöä on viety eteenpäin myös siirrettävällä pop-up-kokouskonseptilla. Loppuvuodesta 2012 pop-up-tila löytyy Helsingin keskustassa, mis-sä se on vapaasti käytettävissä.

HAA

GA

HEL

IA

21

Käyttäjäkokemukset

Leen

a H

eino

nen

Griini-konsepti on jalkautettu spontaanin kokouksen sallivaan pop-up-muotoon.

Uudet toimintamallit turvaavat konseptin monistettavuuden

Tutkimusprojektin aikana saadut myönteiset kokemukset ovat vah-vistaneet teeman kehitystä, mikä konkretisoituu jatkoprojektina. HAAGA HELIA tutkii kokousdesign-konseptin kaupallistamisen mah-dollisuuksia ja erityisesti sen kansainvälistämistä. Kaupallistamisen pilotointia on suunniteltu toteutettavan Aasiassa.

Tiivistä yhteistyötä Huomisen kokoushotelli -tutkimusprojektis-sa ovat tehneet pääyhteistyökumppanit BEST WESTERN PLUS Ho-tel Haaga, Santa’s Hotels, hotelli Hullu Poro, Holiday Club Resorts, Vi-king Line, Suomen Messut, Aronet-Esitysyhtiö Oy, Eurokangas Pro, Ecompter Oy, Interoute, Studio Arcibella, Quadriga, Cisco Systems Finland ja Isku Interior.

22

Tilaratkaisuja kehitetään neljän eri LAB-nimisen kokonaisuu-den alla, jotka sisältävät fyysisiä ja virtuaalisia tilaelementtejä. Näissä uutta luotaavaa toimintaa voidaan suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa. Lisäksi uusista kehitettävistä tilakonsepteista muodostetaan Pentagon Designille ainutlaatuinen ja profiloiva kokonaisuus.

Projekti lisää Pentagon Designin osaamista asiakasprosessien ja tuotteistettujen palveluiden kehittämisessä LAB-konseptiympäris-töjen avulla. Projektin aikana fyysisissä ja virtuaalisissa tiloissa testa-taan erilaisia osallistavia suunnittelumenetelmiä ja uusia toiminta-malleja. Kehittämistyössä sovelletaan uutta teknologiaa sekä teh-dään nopeita mallinnuksia ja prototyyppejä ideoista. Kaikki nämä toiminnot tuloksineen helpottavat asiakkaan päätöksentekoa ja valintatilanteita keskellä haastavaa kehitysprosessia.

Inspiraatiota käyttäjiltä kehittämistyöhön

Projekti noudattaa muotoiluajattelulle tyypillistä nopean kokeilun toimintamallia. Siinä nopean mallintamisen ja iteraatiokierrosten kautta saavutetaan uudenlaisia ratkaisumalleja, jotka ovat altistettu kokeilulle ja eri sidosryhmien arvioinnille.

Projektissa toteutettavat fyysiset ja virtuaaliset LAB-ympäristöt ovat konkreettinen tilaratkaisujen, menetelmien ja liiketoimintamallin si-mulaatio, jota kehitetään projektin edetessä. LAB-ympäristö voi ol-la fyysinen tai virtuaalinen tila, jossa ideoita altistetaan eri sidosryh- mien palautteelle. LAB-ympäristöjä on kehitetty projektin ensim-mäisessä vaiheessa neljä kappaletta:

1. Strategy LAB

olevia menetelmiä osana strategisen ja varhaisen vaiheen kehittämistä.

2. Co-creation LAB

muun kontekstin simulointi ja inspiraation hakeminen tekemisen kautta

dokumentointia videoin, valokuvin ja äänityksin.

Tilat ja designpalvelut auttavat varhaisen vaiheen ideointia

Hyödyt

ja nopeuttaminen, koska uudet palvelut ja tilat mahdollistavat aiempaa nopeammat kokeilut ja testaukset.

varhaiseen kehitysvaiheeseen.

innostavassa ympäristössä.

kasvattaminen erityisesti tilallisissa ratkaisuissa.

Tavoite

jota tukevat ideointiin innostavat tilaratkaisut.

Pentagon Designin projektissa luodaan ideointialusta, joka tukee erilaisia varhaisen vaiheen kehitystarpeita. Tätä tavoitetta tukemaan projektissa suunnitellaan inspiraatioita ja ideointia tukevia tilaratkaisuja Pentagon Designin tiloihin.

Muotoilussa saavutetaan

uudenlaisia ratkaisumalleja

nopeilla kokeiluilla.

Käyttäjäkokemukset

23

Käyttäjäkokemukset

3. Proto LAB

joka tukee muiden LABien työskentelyä

jotka tuodaan muiden LABien käyttöön.

4. Launch LAB

fyysinen ja virtuaalinen tila

vaiheen konsepteista.

Tilat ja erilaiset menetelmät edesauttavat alkuvaiheen ideoin-tia ja iteratiivista kehitystyötä. Esimerkiksi pikamallien avulla voi-daan arvioida erityyppisten ratkaisujen soveltuvuutta. Co-crea-tion -menetelmillä voidaan hakea inspiraatiota käyttäjäryhmien kanssa. Ambience-simuloinnissa voidaan esimerkiksi säätää väre-jä sekä tunnelmaa valon ja äänen avulla pienoismallinnettuihin kohteisiin.

Projektissa kehitettäviä ratkaisuja on luotu menetelmälähtöisesti. Esimerkiksi liiketoimintamalleja luodaan omalla työkirjapohjalla ja käyttäjät taas puolestaan voivat työstää ratkaisuja askartelupaket-tien avulla.

Pentagon Design on suunnitellut tilaratkaisuja,

jotka tukevat inspiraatioita ja ideointia.

Käyttäjälähtöisyys on oleellinen ja erilaistava näkökulma; asiakasyri-tysten toiminnassa näillä menetelmillä ja näkökulmilla voidaan saa-vuttaa merkittävää lisäarvoa. Osaa menetelmistä on jo ehditty testa-ta ja osa on vielä testausvaiheessa. Kustakin testitilanteesta kerätään palautetta, jota käytetään hyödyksi kehittämistyössä.

Pent

agon

Des

ign

Pent

agon

Des

ign

24

Projektissa tutkitaan, kuinka sosiaalinen media toimii yrittäjien mark-kinoinnin apuna ja käyttäjien palautekanavana sekä sitä kuinka käyt-täjät voivat osallistua tilan ja palveluiden kehittämiseen. Samalla kokeillaan kuinka käyttäjiin voidaan vaikuttaa uuden teknologian avulla.

Fyysisten tilojen kehittäminen sosiaalisen median avulla ja sosiaali-seen mediaan yhdistettynä on melko uusi ajatus. Käytännössä so-siaalinen media tarjoaa kanavan kerätä käyttäjiltä palautetta, jota on mahdollista mitata ja seurata reaaliaikaisesti. Liian usein fyysisiä ja virtuaalisia tiloja pidetään erillisinä saarekkeina. Haastamalla tä-

mä ajatus voidaan tarjota sosiaalisesta mediasta kumpuavia uusia ajattelumalleja, jotka rikkovat käsityksen fyysisten tilojen rajoitteista. Sosiaalisen median avulla kerätty palaute edesauttaa fyysisten ja vir-tuaalisten tilojen yhdistämistä ja yhteiskehittämistä.

SOMELETTI-projektin toinen tutkimusteema on käyttäjien osal-listuminen tilojen suunnitteluun tai uudelleenjärjestelyyn. Kun crowdsourcing-periaatteet ovat saavuttaneet suosiota osallistuvas-sa suunnittelussa, on tärkeää ymmärtää milloin ja missä tilanteis-sa lähestymistapa tuo aitoa lisäarvoa. Samalla valjastetaan sosiaali-nen media myös uusien sähköisiä jakelukanavia hyödyntävien tuot-teiden ja palveluiden testaukseen. Tutkimusprojektissa kehitetään käyttäjäkeskeistä kehitystyötä tukevia menetelmiä ja mittareita, jol-loin käyttäjät ovat aidosti mukana uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa.

Kolmas tutkimusteema on käyttäjiin vaikuttaminen, erityisesti hei-dän motivoimisensa antamaan palautetta virtuaalis-sosiaalisen ka-navan kautta fyysisistä tiloista ja palveluista ja osallistumaan sekä nii-den että virtuaalisen kanavan kehittämiseen. Sähköisten kanavien käyttäjien asenteisiin ja käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa vakuut-tavan teknologian avulla (engl. persuasive technology).

Käyttäjille julkista palautetta osallistumisesta

Projektin tavoitteena on rakentaa mahdollisimman monta tietojär-jestelmätestausta vastaamaan jokaiseen tutkimusteemaan. Tekno-logisten ratkaisujen pohjaksi valittiin jo olemassa olevia sosiaalisen median järjestelmiä, jotka ovat suurelle osalle ihmisistä tuttuja. Näitä ovat muun muassa Facebook, Twitter ja Foursquare.

Palautteen keräämistä varten projektissa on luotu ”AviaFeedback”-järjestelmä, jossa matkustajat voivat antaa palautetta annettuihin kysymyksiin Twitterin avulla. Palaute näkyy Oulun lentoaseman kah-vion viereen asetetussa käytäväruudussa, ja kaikki käyty keskustelu tallentuu omaan tietokantaansa jatkokäsittelyä varten. Ruudulla esi-tetään palautevirran vieressä myös kommentteja, joilla aktivoidaan ihmisiä palautteenantoon. Vastaava järjestelmä voidaan ottaa käyt-töön myös kauppakeskus Kapteenissa.

Oulun lentoasemalle rakennettavalla ”EarlyBirds”-järjestelmällä vai-kutetaan matkustajiin, jotta he saapuisivat lentoasemalle aikaisem-

Sosiaalinen media nostaa käyttäjät keskiöön palveluiden ja tuotteiden kehittämisessäSOMELETTI-projektissa etsitään keinoja siihen, miten fyysinen tila ja sen palvelut voidaan yhdistää sosiaalisen median kanssa. Testikohteina ovat Oulun lentoasema ja kauppakeskus Kapteeni Oulussa.

Nykyisten vakiintuneiden

sosiaalisen median järjestelmien

pohjalta voidaan rakentaa uusia

jännittäviä ratkaisuja fyysisiin

tiloihin.

Tavoitteet

ja palvelujen kehittämisessä.

testausta, jotka vastaavat projektin tutkimusteemoihin.

Hyödyt

fyysisten ja virtuaalisten tilojen yhdistämistä ja yhteiskehittämistä.

Käyttäjäkokemukset

25

Oulun lentoasemallatestataan, miten

sosiaalinen mediatukee lentokentän

palveluja.

min. Varsinkin säännöllisesti matkustavat tulevat kentälle viime ti-passa ja aiheuttavat vaikeuksia sekä lentokentälle että lentoyhtiöille. Tähän ongelmaan pureutuvassa järjestelmässä hyödynnetään paik-katietoihin perustuvaa Foursquare-järjestelmää.

Lentokentälle tultuaan matkustaja voi merkata itsensä tietylle len-nolle, jonka myötä järjestelmä laskee, onko matkustaja tullut edel-lisiä kertoja aikaisemmin kentälle. Saapumalla aikaisemmin matkus-taja voi kivuta ”EarlyBirds”-luokkaan. Kaikki järjestelmässä tapahtu-vat aktiviteetit näkyvät kahvion yhteyteen asennetulla käytäväruu-dulla. Aktiviteetit kertovat myös muille matkustajille paikalla olijat ja mahdollistavat tuttujen kontaktoinnin samassa paikassa tämän pe-rusteella.

Kauppakeskus Kapteeniin rakennetaan ”Lukutoukka”-järjestelmä, jonka avulla lisätään kaunokirjallisuuden lukemista eri-ikäisten luki-joiden parissa. Tätä varten tehdään parhaillaan kirjakauppaan sijoi-tetun ruudun ja Facebook-sovelluksen välistä järjestelmää. Käyttäjät kirjaavat lukemansa teokset Facebookiin kirjallisuuslajeittain ja ker-tovat kirjan sisällöstä.

Julkinen tunnustus motivoi käyttäjiä

Ensimmäisenä valmistunutta AviaFeedback-järjestelmää on tutkit-tu Oulun yliopistolla vertaamalla kahden eri testiryhmän palautetta. Molemmille ryhmille annettiin käyttöön muutoin sama järjestelmä, mutta vakuuttava elementti oli molemmilla ryhmillä eri.

Tutkimusten perusteella on havaittu, että järjestelmä motivoi ihmi-siä paremmin, jos se antaa tunnustusta kullekin käyttäjälle erikseen. Palaute ilmaantuu ruudulle julkisesti ja samalla henkilökohtaisesti kuten ”Hyvä Seppo, hienosti tehty” ja sitä mukaan kun käyttäjä syöt-tää tietojaan sosiaalisen median sovelluksiin, hän nousee osallistu-

jien joukossa ylöspäin. Sovelluksiin voi osallistua myös tiiminä, ja tä-mä innostaa antamaan palautetta yhä enemmän.

Sosiaalinen media markkinointikanavana

Tutkimusprojektissa saatujen kokemusten perusteella nykyisten va-kiintuneiden sosiaalisen median järjestelmien pohjalta voi rakentaa runsaasti uusia jännittäviä ratkaisuja fyysisiin tiloihin. Sosiaalisen me-dian integroiminen eri tiloihin on mahdollista jo nykyisin saatavilla olevilla teknologioilla, ja välineet ovat tuttuja isolle osalle käyttäjistä.

Teem

u Pu

olita

ival

Käyttäjäkokemukset

26

Palvelumuotoilun näkökulmasta hahmotettiin asiakasnäkökulmaa ja luotiin asiakaspolun ja asiakaskokemuksen kautta kokonaisku-va ympäristöstä ja sen yksityiskohdista. Osana tutkimusta Spice loi myös vaihtoehtoisia konsepteja esimerkkitiloille ja palveluratkaisuil-le. Konseptisuunnittelussa tutkittiin esteettistä ja mielikuvituksellis-ta julkisen ympäristön elämystä sekä ihmisen ja urbaanin ympäris-tön suhdetta.

Konsepteja ei ollut tarkoitus toteuttaa sellaisenaan, vaan ne olivat väline pohtia ja kommunikoida erilaisia mahdollisuuksia. Näin erilai-set konseptit johdattavat keskustelua ja voivat toimivia suunnitte-lun inspiraationa.

Projektin aikana luotiin uudenlaista tutkimusyhteistyötä muotoilun, lavastuksen, käsikirjoituksen sekä sosiologian välille. Lavastuksen ja käsikirjoituksen keinot yhdistettynä käyttäjäkeskeiseen suunnit-teluun tarjoavat uuden luovan tavan tarkastella urbaania ympäris-töä ja elämyksellisiä tiloja. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen osallistuminen projektiin vahvisti osaltaan urbaanin kulttuurin histo-rian näkökulmaa projektissa. Tämän avulla voidaan kuvata nykyistä kaupunkikulttuuria ja paikallista ympäristöä.

Metroasemalla voi olla sielu

Spicessä kokeiltuja ja kehitettyjä tarinallisia menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi Länsimetron asemien suunnittelussa. Par-haimmillaan voidaan ajatella, että metrolla matkaava tunnistaa ja paikantaa sijaintinsa lukematta metroaseman kylttejä aistimalla kun-kin metroaseman henkeä ja luonnetta.

Helsingin metroasemat ovat hyvin anonyymejä ja neutraaleja ja ne koetaan samanlaisiksi keskenään. Metroasemien suunnittelussa ei ole otettu huomioon asemaa ympäröivää aluetta eikä asema heijas-ta alueen ominaispiirteitä, tarjolla olevia palveluita tai henkeä.

Tarinallisuutta ja urbaanin kulkemisen ajattelutapaa voidaan hyö-dyntää uusia metroasemia ja niiden palveluverkostoa suunnitelta-essa. Uudet metroasemat voivat parhaimmillaan vahvistaa alueellis-ta identiteettiä ja jopa kaupungin imagoa. Spice-projektissa hahmo-tettiin tulevan Länsimetron varrelle rakennettavien asemien, erityi-

Tarinankerronnalla elämyksellisiä julkisia tiloja

Hyödyt

projektin tuloksena syntynyttä työkalupakkia ja tutkimukseen osallistumista sekä sisäisessä että ulkoisessa markkinoinnissaan.

muotoilijoiden, lavastajien ja elokuvakäsikirjoittajien kanssa.

Tulokset

konkreettisia esimerkkejä tarinallisista menetelmistä ideoiden keräämiseksi ja niiden soveltamiseksi eri tilanteissa.

ja yleisiä konsepteja julkisten ympäristöjen suunnitteluun.

kuvattuna.

Spice - Spiritualising space -projektissa tarkasteltiin tarinallisten menetelmien soveltamista elämyksellisten julkisten tilojen suunnitteluun. Projektissa etsittiin tapoja luoda ja virittää monesti anonyymeinä koettuihin tiloihin, kuten metroasemiin, ainutlaatuinen tunnelma.

Tarinalliset työtavat soveltuvat

hyvin julkisten ympäristöjen

suunnitteluun. Paras tulos

saadaan, kun ne nivotaan

mukaan heti suunnittelun

alkuvaiheessa.

Elämykset

27

sesti Otaniemen ja Niittykummun, ratkaisumahdollisuuksia paikal-lista identiteettiä, kokemuksia ja toimintoja tutkimalla ja tarinoita vi-rittämällä.

Tutkimusprojekti osoitti, että tarinalliset työtavat soveltuvat hyvin julkisten ympäristöjen suunnitteluun. Projektissa havaittiin, että on-nistumisen varmistamiseksi tarinallisuus elementtinä pitää olla mu-kana heti suunnittelun alkuvaiheessa ja sitä tulee tukea monin eri käytännön menetelmin projektin edetessä. Tarinallisuus ei ole vain yksi menetelmä vaan työ- ja ajattelutapa, jota voidaan tehdä monin eri tavoin ja eri ihmisten kesken.

Spice-tutkimuksen tuloksena työtapoja ja ideoita

Spice-projektissa järjestettiin useita työpajoja, joissa kokeiltiin, ke-hitettiin ja tutkittiin tarinallisia työtapoja ja ratkaisuja. Työpajoissa muun muassa hyödynnettiin Spice-projektia varten luotuja mene-telmäkortteja, joiden avulla tutustuttiin erilaisiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiin ja arvioitiin niiden soveltuvuutta kysei-seen projektiin.

Projektissa mukana olevat yritykset osallistuivat aktiivisesti ja sitou-tuneesti työpajoihin. Yritykset todennäköisesti käyttävät projektin tuloksena syntynyttä työkalupakkia ja tutkimukseen osallistumis-ta sekä sisäisessä että ulkoisessa markkinoinnissaan. Projektin tulok-sia esitettiin ’Mitä jos…’ -näyttelyssä Länsimetron tiloissa Tapiolassa, Siton tiloissa Espoossa ja Cembritin tiloissa Helsingissä. Näyttelyssä oli esillä projektin tuotoksia artikkeleista ja menetelmistä aina kuva-kollaaseihin ja pienoismalleihin asti. Näyttelyyn tutustuneet pohti-vat innostuneesti työtapojen soveltamista omissa työtehtävissään.

Spice-projektissa käynnistettiin tutkimus- ja suunnitteluyhteistyötä muotoilijoiden, lavastajien ja elokuvakäsikirjoittajien kanssa. Hedel-mällinen yhteistyö haastoi perinteisiä rajoja ja ajattelutapoja myös tutkimusryhmän sisällä.

Tarinallisuutta ja urbaanin kulkemisen ajattelutapaa

voidaan hyödyntää uusia metroasemia ja

niiden palveluverkostoa suunniteltaessa.

Aalto

-ylio

pist

o

Elämykset

Spice-projekti toi lisäarvoa muotoilun tutkijoiden tapaan tehdä tut-kimusta. Spice-projektista on käyty kertomassa akateemisten tilai-suuksien lisäksi myös yrityksissä, esimerkiksi WSP Finlandin järjestä-mässä tilaisuudessa Espoossa. Yritykset ovat ottaneet Spice-henki-sen ajattelutavan hyvin vastaan. Spice-projektin myötä Länsimetro on nostanut esille uusien asemien suunnittelussa paikallisen identi-teetin ja ympäristön huomioimisen tärkeyden. Propdea Oy puoles-taan on soveltanut ja edelleen kehittää Spicessä tutkittuja tarinalli-sia työtapoja. Projektin tuloksia on raportoitu kansainvälisesti muun muassa Milanossa 2012, Tanskassa 2012 ja 2011 sekä Chilessä 2011.

Spice-projektin tuloksena syntynyttä osaamista olisi mahdollista hyödyntää vielä paljon laajemmin. Tulosten pohjalta yrityksille voi-si syntyä uusia tuotteita ja palveluja sekä jopa uutta yritystoimintaa. Tulosten laajempi hyödyntäminen ja jalkauttaminen vaatii kuitenkin oman erillisen projektinsa. Menetelmien käyttöä yrityksissä ja muissa organisaatioissa voitaisiin edistää esimerkiksi työpajoilla, joita myy-täisiin projektissa mukana olleille yrityksille sekä muille tahoille.

28

Tutkimusprojektissa tarkasteltiin erityisesti ratkaisuja, joilla voidaan tu-kea kokemusten jakamista samassa tilassa olevien henkilöiden kesken. Keskeisen välineen osallistumiskokemuksen vahvistamiseen tarjoavat arjessa mukana kulkevat laitteet kuten matkapuhelin, tabletit ja digika-merat.

Virtuaalisen tilan ja todellisen julkisen tilan vuorovaikutus toteutetaan matkapuhelimella tai muulla laitteella, jonka tuottamaa sensoridataa käytetään vuorovaikutuksen rikastamiseen. Tuloksena saadaan esimer-kiksi paikkatietoja osallistujien liikkumisesta, käyttäjien syketiedon analy-sointia tai välitöntä palautetta tapahtuman annista muiden osallistujien tai tapahtumajärjestäjän hyödynnettäväksi.

Tutkimusprojektissa selvitettiin, miten käyttäjät kokevat vuorovaikutuk-sen virtuaalisia tiloja ja fyysisiä tiloja yhdistävässä tilassa. Miten tilan vir-tuaalisia elementtejä voidaan hyödyntää tapahtumapalveluissa ja mi-ten kävijöiden kesken voidaan rakentaa niin sanottua pikayhteisöllisyyt-tä. Lisäksi projektissa kartoitettiin, miten yhteisöllisiä ja yhteistoiminnalli-sia pelejä, jotka yhdistävät virtuaalisia ja fyysisiä tiloja, voidaan toteuttaa.

Projektissa oli yhteistyökumppaneina Teknologiakeskus Hermia Oy, Hä-meen kesäyliopisto, HC Ässät Pori ry, Verkkopeliyhdistys Insomnia ry, In-somnia tapahtumapalvelut Oy, GoodMood Oy sekä Elisa Oyj. Projektis-sa syntyneet havainnot ja palvelukonseptit ovat myös laajemmin sovel-lettavissa elämys-, viihde- ja IT-teollisuuden aloilla.

Uutta potkua pelaamiseen ja tapahtumakokemukseen

Onnistuneimmillaan virtuaaliset elementit vahvistavat osallistumis-kokemusta; osallistujille tarjotaan uudenlaista tapahtumiin liittyvää lisätietoa ja edistetään vuorovaikutusta osallistujien välillä. Pelillisten ja leikkisien elementtien kautta yhteisöllisyys vahvistuu.

Yhteisöllisyyttä tukevissa tilatoteutuksissa peruskävijöiden, esimer-kiksi tapahtumaan osallistuvien rinnalla on otettava huomioon myös tilaisuuden esiintyjät, näytteilleasettajat ja tapahtumajärjestä-jät. Teknologiaa hyödyntämällä yleisölle tarjotaan mahdollisuus ja-kaa tapahtumakokemus muiden kävijöiden kanssa sekä saada jopa reaaliaikainen yhteys tapahtumajärjestäjiin esimerkiksi välittömän palautteen antamiseksi.

CoEx-projektissa tutkittiin millaisia palveluja ja palvelukonsepteja voidaan toteuttaa käyttäjien keräämän sensoridatan avulla. Käyttä-jät toimivat fyysisissä ja sosiaalisissa tiloissa sensoreina, jolloin käyttä-jän matkapuhelin tallentaa käyttäjän ympäristöstä tai käyttäjästä da-taa. Käyttäjät voivat toiminnallaan, havainnoillaan ja vuorovaikutuk-sellaan tuottaa tietoa ympäristöstään. Kun tällaista sensoridataa ke-rätään esimerkiksi tapahtuman kävijöiden tuottamana, voidaan ra-kentaa uudenlaisia palveluja.

Projektissa toteutettiin yhdessä HC Ässät Pori ry:n kanssa pilotti, jos-sa SM-liigan jääkiekko-ottelun yleisöstä valittiin vapaaehtoisia koe-henkilöitä, jotka käyttivät ottelun aikana matkapuhelimeen liitet-tyä sykemittaria. Jokaisen koehenkilön syketieto tallennettiin palve-limelle ja kollektiivisen syketiedon perusteella laskettiin yleisön kes-kiarvo. Järjestelmä mahdollistaa uudenlaisia oheiskilpailuja – yleisö voi esimerkiksi arvata, mikä kollektiivisyke on ottelun ensimmäisen maalin kohdalla. Jääkiekkopeleissä testattu sykesovellus tarjosi kat-sojille kokonaan uudenlaisen tavan osallistua urheilutapahtumaan.

Vuorovaikutuksen ja tunnelman yhteisöllinen jakaminen

Tulokset

elementtien hyödyntämistä kokemusten jakamisessa erilaisissa tapahtumissa.

Yhteisöllistä tekemistä tukevat tilat kokemusten jakamisessa (CoEx) -tutkimusprojektissa toteutettiin sosiaalista mediaa, yhteisöllisyyttä ja lisättyä todellisuutta hyödyntäviä virtuaalisia ja julkisia tiloja, joissa käyttäjät voivat jakaa kokemuksiaan.

Virtuaalisten elementtien avulla

osallistujille voidaan tarjota

tapahtumiin liittyvää lisätietoa

ja edistää vuorovaikutusta

heidän välillään.

Elämykset

29

Haamut jahtaavat Pac-Mania Pac-Man in Flesh -pelissä

Porin taidemuseossa.

Petr

i Saa

rikos

ki

Toisessa pilotissa, Pori Jazz 2010 -festivaaleilla, toteutettiin sosiaali-sen median palvelujen avulla tapahtuman tunneilmaston mittari, jonka avulla käyttäjä äänesti valitsemalla kolmesta kasvokuvasta ta-pahtuman ilmapiiriä kuvaavan hymiön. Web-sovelluksella tai teksti-viestillä toteutettavan äänestyksen mukana välitettiin myös käyttä-jän valitsema paikkatieto.

Äänestysten perusteella toteutettiin reaaliaikainen, tapahtuman kol-lektiivista tunneilmastoa kuvaava palvelu, jossa Googlen karttapoh-jalla näytettiin tunneilmastoa kuvaavia hymynaamoja. Kollektiivisen sensoridatan perusteella tuotettua tietoa voidaan esittää tapahtu-massa esimerkiksi näytöillä tai valkokankailla, tai käyttäjät voivat saa-da tiedon omiin matkapuhelimiinsa.

Projektissa kehitettiin myös yhteisöllistä tekemistä tukevaa virtuaa-lista tilaa konferensseihin, yliopisto-opetukseen ja tapahtumiin so-vellettavaksi. Virtuaalisella tilalla lisätään tapahtumien interaktiivi-suutta, yhteisöllisyyttä, viihteellisyyttä ja kiinnostavuutta.

Kehitetty palvelukonsepti monipuolistaa ja syventää konferenssi-kokemusta ja lisää interaktiivisuutta osallistujien ja esiintyjien välil-le. Samalla selvitettiin, kuinka konferenssien ja tapahtumien osallis-tumisen aikajännettä voitaisiin laajentaa sekä miten tapahtuma oli-si mahdollista liittää osaksi muita sosiaalisia verkostoja, esimerkiksi Twitteriin tai Facebookiin.

Tapahtuman osallistujia voidaan tukea löytämään kiinnostavimmat konferenssiesitykset tai esittelypisteet. Palvelukonseptin myötä kehi-tetty ohjelmisto mahdollistaa virtuaalisen kommunikoinnin tilan, jossa osallistujat voivat verkostoitua ja kommunikoida uudella tavalla. Sovel-lus mahdollistaa oman virtuaalisen konferenssikalenterin luomisen, mi-hin voidaan merkitä omat suosikkiesiintyjät, luoda tapaamisia muiden osallistujien kanssa sekä lähettää yhteydenottopyynnön esiintyjille.

Tutkimusprojektissa kehitettyjen sovellusten käyttöönoton haasteet liittyvät tekniikkaan. Teknisiä ongelmia esiintyy, vaikka laitteet ja so-vellukset alkavat olla tuttuja. Tämä nostaa käyttäjäkynnystä sekä vai-keuttaa myönteisen käyttökokemusten syntyä.

Elämykset

30

Vaunuhallissa toimii Helsingin kaupunginmuseon alainen Ratikka- museo. Koko toiminnan taustalla on Helsingin kaupungin kanssa teh-tävä yhteistyö, jonka tavoitteena on elävöittää vanhoja teollisuusra-kennuksia. Vuosittain Korjaamo kerää noin 130 000 henkeä ja run-saslukuinen käyttäjäkunta turvaa monimuotoisten tilojen käytön.

Kolmannen kehitysvaiheen ideana oli rakentaa Korjaamolle kriitti-nen massa toimintoja ja tilaa siten, että kokonaisuus houkuttelee tu-lemaan paikalle kauempaakin. Tällä ajatuksella rakennettiin berlii-niläisen arkkitehti Florian Köhlin idean mukaisesti kylämäinen rait-ti vanhaan Korjaamohalliin.

Lähtökohtana oli ajatus kylänraitista mökkeineen keskustorin ympä-rillä. Kehitysprojektin myötä Korjaamon toinen kerros ripustettiin ra-tapalkkien varaan katosta roikkuvaksi työnteon puutarhaksi.

Rakennusmateriaalit noudattavat kestävän kehityksen mukaista nä-kemystä ja tällä perusteella valikoitiin historiallisten lattiakiven ja tii-liseinän lisäksi havuvaneria sisäseiniin ja teräspalkkeja kannattele-maan kokonaisuutta. Mielikuva on kuitenkin hyvin high-design vi-herseinineen ja taidemaalauksineen. Suomalaisena arkkitehtina toi-mi Jan Tromp Yatta Oy:stä ja sisustusarkkitehti Petri Majantie.

Monipuolinen kattaus palveluja

Kun alakerran toimistotilat siirrettiin yläkertaan, alakerta vapautui jul-kiseen käyttöön. Korjaamon tavoitteena on profiloitua paikaksi, jo-ka on jotain kodin ja työpaikan väliltä. Tiloista löytyy muun muas-sa kuukausittain vaihtuva taidenäyttely sekä pop-up-kauppa. Raken-nuksesta löytyy nykyään jopa 12 erilaista tilaa, joissa voi järjestää pie-niä ryhmätapaamisia tai jopa 2 000 hengen juhlia ja seminaareja. Vuokrattavat tilat tuovat uudenlaista virtaa koko toimintaan.

Tilalle on selvästi ollut kysyntää Helsingissä. Keskeinen kohderyh- mä on ajanviettäjät, jotka istuvat kahvilassa ja tekevät luovaa työ-tä sekä työpaja- ja ryhmätyötiloja tarvitsevat organisaatiot. Korjaa-mon palveluihin kuuluu myös työpajojen fasilitointi ja tapahtumien tuottaminen sekä asiakasyritysten sisältömarkkinointiin liittyvä kon-sultointi.

Korjaamo tarjoaa tilat työnteolle ja oleskelulle

Hyödyt

tavoitteita ja asiakasryhmiä.

Tulokset

ja tilaa siten, että kokonaisuus houkuttelee tulemaan paikalle myös Helsingin ulkopuolelta.

Korjaamo on kulttuurikeskus, jonka liiketoiminnan ytimessä on kulttuuri. Korjaamo aloitti toimintansa kulttuuritehtaana vuonna 2004, ja vuonna 2008 käynnistyi toiminnan toinen vaihe Vaunuhallin yhdistyessä kokonaisuuteen. Kolmannessa kehitysvaiheessa Korjaamolle rakennettiin tiloja, jotka tavoittavat suuren käyttäjäkunnan.

Korjaamo on esimerkki

uuden elämän saaneesta

teollisuusrakennuksesta.

Elämykset

31

Pop-up-kaupan vaihtuva tarjonta kerää uusia kävijöitä

Korjaamoon.

Korja

amo

Erilaiset tilaprofiilit erilaisiin käyttötarkoituksiin

Korjaamossa kunkin tilan funktio ja toiminnot on mietitty tavoitteen ja asiakasryhmien kannalta tarkasti. Kahvila toimii oleskelun ja koh-taamisen paikkana, aulan kirjakaupassa voi viettää aikaa odotellessa ja mediahuone on kalustettu erityisesti mediatyötä varten.

Useat tyylikkäät ja mukavat, langattomalla nettiyhteydellä ja video-tykeillä varustetut erikokoiset neuvottelutilat täyttävät yritysten tar-peet. Myös tiimien ja osastojen yhteistä tekemistä varten on raken-nettu keittiötila, jossa voidaan valmistaa yhdessä ruokaa. Tilan ylä-kerrasta löytyy pitkä pöytä kokoustamiseen tai illastamiseen.

Vaunuhallin yläkerrassa toimii Korjaamon Vintti, joka on luotu musii-killista ohjelmaa ja yritysten omia tapahtumia varten. Vintti onkin ol-lut ahkerassa käytössä pienine näyttämöineen.

Elämykset

Korjaamon vintin ikkunoissa on Helsingin vanhoja karttoja.

Korja

amo

32

Tampereen yliopiston DREX (Tapahtumallisen tilan uudet muodot) -projektissa painopiste oli tapahtumallisessa tilassa eli tilaa ei mielle-tä pelkästään fyysiseksi sijainniksi tai paikaksi. Tutkimuksessa pereh-dyttiin erityisesti tilassa toimivan tai esiintyvän ihmisen ja tämän il-maisua tulkitsevan teknologian väliseen vuorovaikutukseen.

Projektissa kehitettiin vuorovaikutteisia ohjelmistoratkaisuja, jotka soveltuvat monenlaisiin tiloihin ja tilan monikäyttöisyyden tukemi-seen. Tulokset lisäävät tilojen toiminnallisuutta ja muunneltavuutta, ja tämä mahdollistaa niiden entistä monipuolisemman käytön.

Tarkastelun kohteena oli erityisesti teatterimaailma, mihin tarjottiin uusia ratkaisuja näyttelijän, yleisön ja tilan väliseen vuorovaikutuk-seen. Projektissa etsittiin vastauksia myös uudenlaisiin katsomo- ja näyttämörakenneratkaisujen toteutukseen. Projektissa kartoitettu-ja ratkaisuja voidaan soveltaa muun muassa simulaatio- ja oppimis-ympäristöihin, arjen tiloihin sekä julkisiin tiloihin. Toiminnallisuuden mahdollistaman tilan käyttöpotentiaali on kuitenkin suurelta osin vielä hyödyntämättä, joten sovelluskohteita ja -tapoja on runsaas-ti löytämättä.

DREX-projekti on esimerkki poikkitieteellisestä yhteistyöstä taiteen tutkimuksen ja tekemisen sekä tietojenkäsittelytieteiden ja vuoro-vaikutustutkimuksen välillä. Projektissa olivat mukana Tampereen yliopiston Tampere unit for Computer Human Interaction (TAUCHI) -yksikkö, Tutkivan teatterityön keskus-T7, Näyttelijäntyön koulutus-ohjelma, Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine sekä 12 yritys-osapuolta.

Projektin yritysyhteistyökumppaneita olivat STX Finland Oy, SKS Mechatronics Oy, Kone Oyj, Merima Ltd., Tiedekeskussäätiö (Tiede-keskus Heureka), Turku 2011 -säätiö, Musicmakers Oy, Panphonics Oy, VALOA design Oy, Lumi Interactive Ltd., Lappeenrannan kau-punginteatteri sekä Bluegiga Technologies Oy.

Toiminnallista ja tapahtumallista tilaa etsimässä

Projektissa toteutettiin interaktiivinen Energo-installaatio Turun So-kos Wiklundin näyteikkunaan hyödyntämällä ääni- ja valokuitutek-niikkaa. Teoksen ääni ja valot seurasivat ohikulkevien ihmisten liik-keitä ja tuottivat niistä jatkuvasti uusiutuvaa musiikki- ja valokudos-ta. Ohikulkijat pystyivät ohjaamaan vuorovaikutteista teosta liiketun-nistinkameran avulla.

Projektissa toteutettiin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen tanssiryhmän (TADaC) kanssa interaktiivinen, puheentunnistukseen perustuva tanssiteos. Nimeämätön-tanssiteos rakentui interaktiossa tanssijan liikkeen, kanssatanssijoiden välisten impulssien ja yleisön assosiaatioiden kanssa. Teos tarjosi mahdollisuuden muokata esityk-sen dramaturgiaa. Samalla osa esityksestä muuttui ennakoimatto-maksi, itseään luovaksi tapahtumaksi.

Yksi esimerkki tilan toiminnallisuuden edistämisestä on myös laivan-rakentaja STX Finland Oy:n osuus tutkimusprojektissa. STX etsi uu-denlaisia tilallisia ratkaisuja, joita risteilijöissä voitaisiin hyödyntää. Ajatuksena oli, että risteilymatkustajat voisivat tulevaisuudessa saa-da risteilyaluksen tiloista mahdollisimman paljon irti ilman valmiiksi lukkoon löytyä toimintaa tai tapahtumaa.

Risteilylaivan julkiset pinnat voitaisiin valjastaa interaktiivisiksi, viih-dyttäviksi elementeiksi, jotka voisivat ilmentää esimerkiksi risteilyn teemaa tai matkustettavaa reittiä ja siellä esiintyviä käyntikohteita. Järjestelmään voidaan liittää esimerkiksi havaintoja ja lisätietoja ris-teilyn reittiin ja ympäristöön liittyvästä kulttuurista tai historiasta. Li-säksi seinäpintaan voidaan heijastaa taiteellista, pelillistä, kaupallista tai kasvatuksellista sisältöä.

Voiko tilakokemusta muuttaa ja muokata?DREX-projektissa tila miellettiin toiminnallisena, aktiivisena ja muuntuvana elementtinä, joka voi tekniikan avulla olla vuorovaikutuksessa tilan käyttäjien kanssa.

Teknologiaa on hyödynnetty

toiminnallisen tilan luomisessa

toistaiseksi vähän.

Elämykset

33

Energo-installaatiossa valokudos piirtyy

näyteikkunaan ohikulkijan aiheuttaman liikkeen avulla.

Tulokset

monenlaisiin tiloihin ja tilan monikäyttöisyyden tukemiseen.

Tam

pere

en y

liopi

sto

Teatterille kaikki on mahdollista

Teatterissa ajatus tilasta voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Teatterissa kaiken ei tarvitse olla tarkoituksenmukaista. Toiminnallisessa tilassa tilan käyttäjä voi muokata tilaa lisäämällä sinne valoa, ääntä, kuvaa, videota ja muita vastaavia elementtejä. Uusia elementtejä tilaan luodaan muun muassa eleohjauksen ja kosketusnäyttöjen avulla.

Tila rakentuu esimerkiksi teknologian, kuvan, äänen sekä ihmistoimin-nan vuorovaikutuksessa sekä näiden synkronoituessa. Tilaan toteutet-tava sisältö voi puolestaan olla taiteellista, informatiivista tai vaikkapa si-sustuksellista. Teatterissa seinäpinnoille voidaan heijastaa video- tai ku-vamateriaalia samalla kun ääni- ja valomaailma vahvistavat tilan koke-musta. Esimerkiksi näyttelijä voi ohjata ääni- ja valotekniikkaa tilassa esi-tyksen aikana, jolloin jokainen esitys saattaa olla hiukan erilainen.

DREX-projektissa tehtiin tiivistä yhteistyötä muun muassa Tiedekeskus Heurekan kanssa. Heurekassa, Tiedeteatteri Minervan sovelluksessa ke-hitettiin uusia työkaluja, joiden avulla tiedeteatterin esityksistä saadaan yllättävämpiä ja siten yleisön kannalta mielenkiintoisempia ja jännit-tävämpiä. Yleisön osallistuminen ja osallisuus on tärkeää, jolloin yleisö pääsee osaksi tapahtumia ja osallistumiskokemus vahvistuu.

Elämykset

DREX-projektissa tehtiin tiivistä yhteistyötä muun muassa

Tiedekeskus Heurekan kanssa.

Teem

u M

äätt

änen

34

Kulttuurituotannon kaupunkitilat -tutkimusprojekti pureutui suur-ten ja monipuolisten kulttuuri-, tapahtuma- ja luovien alojen yritys-ten toimintaan erikoistuneiden kiinteistöjen sekä itsenäisten kult-tuurikeskusten toimintakonsepteihin. Lisäksi projektissa tarkasteltiin keskuksiin liittyviä julkis-yksityisiä yhteistyömalleja, keskuksien liike-toimintamahdollisuuksia sekä niiden suhdetta ympäröivään kau-punkitilaan.

Projektissa vertailtiin 15 kulttuuri- ja luovien alojen keskusta Euroo-passa. Kohteissa toiminta on vakiintunutta ja niissä on rinnakkain jul-kista, kaupallista ja kansalaislähtöistä toimintaa. Otoksessa korostui-vat keskukset, jotka ovat syntyneet ruohonjuuritason tekijöiden ta-voitteista ja joilla ei ole ainakaan aluksi ollut asemaa osana kaupun-kien tarjoamia kulttuuripalveluita. Suomessa on tarkasteltu Kaapeli-tehdasta Helsingissä ja Manillaa Turussa.

Tutkimuksen yhteistyökumppanit olivat Pöyry CM, Skanska, Cursor, Posek, Lahden kaupunki, Turun kaupunki ja Turku 2011 -säätiö.

Tilojen hyödyntäjät rakentavat itselleen toimivan konseptin

Tarkastelun kohteena olleet kulttuurikeskukset toimivat tiloissa, jotka ovat aiemmin olleet muussa käytössä, muun muassa tehtaana, yliopis-torakennuksena, rautatieasemana ja jopa hautajaiskappelina. Uusi käyt-tötarkoitus on kuitenkin löytynyt pian vanhan toiminnan loputtua.

Rakennusten lähiympäristö on ollut murrostilassa ja kulttuurikäyttö on toiminut suunnannäyttäjänä alueen muutoksessa. Kiinteistöjen käyttö-oikeus ja uudistaminen eivät ole edellyttäneet suuria investointeja, jol-loin vuokrataso on pystytty pitämään matalana. Usein tilat on mielletty hankaliksi tavanomaisen kiinteistökehityksen näkökulmasta, esimerkiksi suojelumääräysten tai suuren koon takia. Näin ollen kulttuuritoiminnal-la on ollut erityinen arvo tilojen uusiokäytössä.

Kulttuuri- ja luovien alojen keskusten erityisyys syntyy aina niiden seinien sisällä tapahtuvasta tekemisestä. Tilojen perustamista ajaneet tahot ovat poikkeuksetta omasta näkemyksestään luoneet kokonaisuuden. Keskusten organisoituminen on tapahtunut mitä suurimmassa määrin alhaalta ylös, ilman viranomaisohjausta.

Sittemmin toiminta on saattanut institutionalisoitua, jolloin esimerkiksi yhdistyksen ja kaupungin välille on muodostunut partnerisuhde, johon sisältyy kaupungin taloudellista tukea, esimerkiksi kiinteistön markkina-hintaa edullisempi vuokra. Lisäksi kaupunki tai muu julkinen taho saat-taa tukea joidenkin yksittäisten tiloissa toimijoiden eli vuokralaisten toimintaa.

Kaupunki, sijoittajat ja yritykset vaikuttavat tilojen saatavuuteen

Kaupungin motivaatio tukea keskuksia liittyy sekä näkemykseen toi-minnan täydentävästä luonteesta kaupungin kulttuuritarjonnassa

Miten turvataan luovien alojen ja vapaan kulttuuritoiminnan tilat?

Tulokset

toimintakonseptit perustuvat, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia niihin sisältyy sekä minkälaista politiikkaa kaupunkien tulee harjoittaa, että keskusten kehittyminen on mahdollista.

Luovien alojen yrittäjät ja vapaat kulttuuritoimijat sijoittuvat mielellään klusterin tapaisesti tiloihin, joissa on omaleimainen miljöö ja jotka ovat kaupunkiympäristössä hyvin saavutettavissa. Jatkuva taloudellinen rakennemuutos takaa, että tarkoitukseen sopivaa kiinteistökantaa vapautuu jatkuvasti.

Kulttuurivetoinen kaupunkike-

hittäminen on noussut keskei-

seksi jälkiteollisten kaupunkien

uudistamisen keinoksi.

Elämykset

35

Hvide Kødby eli Kööpenhaminan teurastamoalue

on yksi uusiutuva kulttuuritilakokonaisuus. Pä

ivi R

anni

la

että keskusten tärkeästä roolista muuttuvien kaupunkialueiden uu-distajina. Esimerkiksi Helsingissä Suvilahden kulttuurikäyttö on mer-kittävästi lisännyt tietoisuutta koko aiemmin suljetun Kalasataman alueen keskeisestä sijainnista ja uusista mahdollisuuksista.

Mikäli kulttuuritilan omistaa yksityinen kiinteistösijoittaja, taloudel-lista hyötyä on kahdentyyppistä. Epätyypillisessä kiinteistöbisnek-sessä omistaja ei pyri kiinteistön muutokseen kokonaisvaltaisesti si-tä kunnostamalla, vaan vuokraa tilaa edullisesti, peruskuntoisena. Tällöin kiinteistön ostohinta on ollut kohtuullinen, ja sijoitetun pää-oman hyvä tuotto perustuu korkeaan käyttöasteeseen.

Toinen vaihtoehto on luovuttaa tila käyttäjille edullisesti, jotta kes-kus tukisi alueen vetovoimaisuutta, jolloin kiinteistö itse, osa siitä tai ympäröiviä kiinteistöjä voitaisiin myydä voitolla. Kiinnostus kiinteis-töjen tilapäisiin kulttuurikäyttöihin on kasvanut sijoittajien keskuu-dessa taloudellisen rakennemuutoksen jättäessä yhä enemmän tilo-ja tyhjilleen ja finanssikriisin jarruttaessa uusia kehittämishankkeita.

Sekä Kaapelitehdas että Manilla ovat syntyneet vuokralaisten pai-nostuksesta, kaupungin tullessa vastaan (Kaapeli) tai toimiessa välit-täjänä kiinteistön järjestämisessä kulttuuritoimijoille (Manilla).

Monet uudemmista kulttuuritoiminnan keskuksista ovat kuitenkin varsin julkisvetoisia ja seurailevat tavanomaisempaa kiinteistökehi-tyksen logiikkaa. Tämä on sidoksissa julkisen sektorin toimijoiden vahvaan rooliin aluekehittämisessä. Vuokralaisissa korostuvat sa-man katon alle kootut julkiset kulttuuritoimijat (esim. Verkatehdas ja Vanha Paukku), joilla on samantasoinen maksukyky (esim. Logomo). Konseptit ovat alkaneet jopa kehittyä varsin kauppakeskusmaisiksi (esim. Porvoon taidetehdas). Viime vuosien hankkeissa poissaolol-

Elämykset

laan loistavat toiminnan alhaalta ylöspäin organisoituminen. Luovan alan toimijat etsivät kuitenkin jatkuvasti kiinnostavia miljöitä ja hal-vempia vuokrakohteita työtiloikseen.

Julkisvetoisen aluekehittämisen sijaan olisi syytä keskittyä toimin-nan perusedellytyksien, kuten edullisen vuokratason, turvaamiseen. Keskusten toiminnan tulisi antaa kehittyä omaehtoisesti. Arkkitehti-suunnittelun ja rakennusliiketoiminnan kannalta oleellista on kyky tarjota tiloille kevyitä uudistamiskonsepteja. Tilojen tulisi olla muun-neltavissa ja kiinteistötekniikan osalta ratkaisujen tulisi tukea maltil-lista vuokratasoa.

36

Tilan tulisi neuvoa ja opastaa siellä liikkuvia ihmisiä vaivattomasti. Valtaosa olemassa olevista opastusjärjestelmistä perustuu perintei-siin menetelmiin eli opastauluihin. Edistyksellisemmät järjestelmät voivat toimia matkapuhelimessa, mikä edellyttää puhelimen näytön aktiivista seuraamista. Tämä sitoo tilassa liikkuvan henkilön huomion laitteeseen eikä tilaan.

SPAGU-projektissa Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto kehittävät sovelluksen, jonka avulla tila opastaa siellä liikkujaa. RFID-tunnistusjärjestelmä mahdollistaa opastuksen ja seuraamisen niin, että tilan käyttäjän kantama RFID-tunniste akti-voi esimerkiksi seinäpinnassa olevan opasteen ja ohjaa kävijää näin oikeaan suuntaan.

Tutkimus keskittyy erityisesti julkisten tilojen käyttöön ja siellä liikku-miseen. Sovelluskohteena ovat museot, mutta palvelu on sovellet-tavissa mihin tahansa julkiseen, opastusta tarvitsevaan tilaan, kuten sairaaloihin ja virastoihin.

Keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat Espoon Näyttelykeskus WeeGee:ssa toimivat viisi museota: Espoon Kaupunginmuseo, He-

linä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, EMMA (Espoon mo-dernin taiteen museo), Kellomuseo sekä Lelumuseo (Teatteri Hevo-senkengän kannatusyhdistys).

Koska WeeGee-talossa yksi pääsylippu takaa pääsyn kaikkiin mu-seoihin, järjestely ei tuota museoiden kaipaamaa tietoa siitä, missä kävijät liikkuvat ja kuinka pitkään he viipyvät missäkin näyttelyssä tai museossa. Käyttäjien seurannan kannalta keskeisenä tavoitteena on kehittää sovellusratkaisuja tilallisen ajankäytön ja reittien seurantaan sekä saavutetun tiedon analysointiin.

Museoiden ohella hankkeen yhteistyökumppaneina ovat 9Solu-tions Oy, Marimils Oy, Palko Interactive Oy, Agaidi Oy sekä Espoon Kaupunkikulttuuriyksikkö.

Miten tila opastaa kävijää?

Näyttelykeskus WeeGeen museoissa toteutettavalla käyttäjätutki-muksella kartoitetaan henkilöiden liikkumista tilassa ja heidän opas-tuksellisia tarpeitaan. Tarkoituksena on kerätä tietoa, miten erilaiset teemat keräävät asiakkaita ja miten opastusjärjestelmää pitäisi kehit-tää, jotta saavutettaisiin miellyttävä ja elämyksellinen museovierailu.

Lisäksi kartoitetaan kuinka museoasiakkaat kokevat teknologian käytön. Lähtökohtaisesti asiakkaat ovat olleet valmiita hyväksymään teknisten apuvälineiden käytön, jolloin tulevaisuudessa erilaiset asiakasprofiilit voidaan yhdistää reittiin, opastamiseen ja museoko-kemukseen, sekä näin ollen tarjota entistä myönteisempi, tilaratkai-suiltaan toimivampi museokokemus.

Tutkimusta varten WeeGeen museoihin on kehitetty erilaisia sovel-luksia. Paikannusjärjestelmä kattaa kaikkien museoiden ja aulatilo-jen alueen. Paikannuspalveluiden avulla pystytään muun muassa

Uudet opastusjärjestelmät tukevat tilojen toimivuutta

Tavoite

jotta useita henkilöitä voitaisiin opastaa yksilöllisesti samassa tilassa yhtäaikaisesti.

SPAGU-projektissa kehitetään älykkäitä ja kustannustehokkaita ratkaisuja tunnisteperustaiseen käyttäjän seurantaan ja opastamiseen sisätiloissa. Käyttäjää opastetaan tilassa tapahtuvien herätteiden kautta, esimerkiksi erilaisten valolaitteiden ja näyttötaulujen avulla.

Tulevaisuuden tila neuvoo

ja opastaa siellä liikkuvia

ihmisiä vaivattomasti.

Valtaosa olemassa olevista

opastusjärjestelmistä perustuu

edelleen opastauluihin.

Elämykset

37

Paikannus- ja opastusjärjestelmää

tukeva tekniikka kulkee kävijän mukana esimerkiksi

rannekkeena.

Met

ropo

lia

tutkimaan erilaisten käyttäjäryhmien tyypillisiä reittejä sekä visuali-soimaan vierailijoiden ajankäyttöä sisätiloissa. Reittianalyysien avul-la pystytään todentamaan tilojen toimivuutta ja tukemaan tilallisia suunnitteluratkaisuja. Paikannukseen perustuen voidaan lisäksi tar-jota reaaliaikaisia, tilaan perustuvia opastusratkaisuja sekä uudenlai-sia vuorovaikutusmalleja tilojen käyttäjien välillä.

RFID-tunniste voidaan liittää kävijän pääsylippuun tai tarjota erilli-senä, museoasiakkaan käyttöön annettavalla laitteella. Laite voi ol-la esimerkiksi rannekelloa muistuttava esine, jonka käyttö ei edelly-tä asiakkaalta mitään toimia – laitteen kautta teknologiat keskustele-vat huomaamattomasti keskenään ja takaavat kävijälle oikean reitin.

Opastaminen tapahtuu valonauhojen ja valopaneeleiden avulla. Usean henkilön lähes samanaikainen opastaminen voidaan toteut-taa myös värisevän tunnisteen avulla.

Kosketusnäytöllisillä opastustauluilla on nähtävissä museoiden kart-ta ja lisäksi näytöllä esitetään havainnollisesti reitti valittuun kohtee-seen. Lisäksi näytöltä saa ajankohtaista tietoa museoista tekstinä, ku-vina ja videoina. Opastustaulujen avulla museot voivat toteuttaa uu-della tavalla yhteistä tiedottamista.

Tutkimusprojektissa tehtyjen havaintojen perusteella museot ovat olleet tyytyväisiä sovellusten tarjoamaan tietoon, ja niiden keskinäi-nen vuorovaikutus on projektin myötä lisääntynyt.

Elämykset

Valonauha ilmoittaa aarteen löytyneen Kellomuseosta.

Met

ropo

lia

38

Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta

Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen.

Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita

Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkostoitumis- mahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia.

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Vaihde 029 50 55000Asiakasneuvonta info@tekes.fi Kirjaamo kirjaamo@tekes.fi

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila, PL 69 00101 Helsinki

www.tekes.fi

Tila-ohjelman tuloskatsaukset Elämykselliset tilat, Muuttuva Asuminenja Virtuaalitilat: www.tekes.fi/ohjelmat/tila

Tutustu tutkimustietoon: www.hankegalleria.fi