suomen talouden haasteet ja mahdollisuudet; harri sailas, ilmarinen
TRANSCRIPT
SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas
SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET
• Talouden pitkittynyt lama
• Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet
• Kilpailukyvyn heikkous
• Riittämättömät investoinnit
• Julkisen talouden nykyiset ja tulevat ongelmat
ENNÄTYKSELLISEN PITKÄ TAANTUMAKAUSI 2009−2014 • Suomen talous on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä
taantumasta vuosina 2009−2014
– Pisin taantumajakso modernin historian aikana (1860−)
• Vuoden 2008 BKT:n ja teollisuustuotannon taso saavutetaan ehkä vasta vuonna 2016
• Heikon kehityksen takana monia syitä:
– Finanssikriisi ja maailmantalouden lama 2009
– Vientiteollisuuden vaikeudet 2009−
– Kilpailukyvyn heikentyminen 2007−2012
– Kotimarkkinoiden hiipuminen 2013 →
BKT:N VOLYYMIN TOTEUTUNUT JA ENNUSTETTU KEHITYS JA VANHAN KASVUTRENDIN JATKUMO 2005−2015
90
95
100
105
110
115
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
toteuma/ennuste
vanha kasvutrendi
Perusvuosi 2005 = 100
Lähde: Tilastokeskus
VIENTITEOLLISUUDEN VAIKEUDET
Metsäsektori
• Paperin kysynnän lasku ja tehtaiden sulkeminen
Nokia-sektori
• Nokian kannattavuuden romahdus ja kotimaisen tuotannon loppu
Metalliteollisuus
• Metallien kysynnän ja maailmanmarkkinahintojen heikko kehitys
Konepajateollisuus
• Vientimaiden heikko investointikehitys
Laivanrakennus
• Telakkayhtiöiden ongelmat ja kilpailijamaiden tuotantotuet
VIENTI POLKENUT PAIKOILLAAN V:STA 2005, TUONTI KASVANUT 50 % 10 VUODESSA
0
10
20
30
40
50
60
70
vienti
tuonti
Vienti ja tuonti, mrd. euroa vuodessa
Lähde: Tulli
ULKOISEN TASAPAINON HEIKENTYMINEN • Pitkäkestoinen viennin lama on murentanut
kansantalouden tulopohjaa
• Tuonti on samaan aikaan jatkanut ripeää kasvua
– Keskeinen syy tuontienergian voimakas kallistuminen 2000-luvulla
• Seurauksena 1990-luvulla muodostuneen suuren kauppataseen ja vaihtotaseen ylijäämän supistuminen ja muuttuminen alijäämäksi vuonna 2011
– Alijäämä ei ole (vielä) suuri, mutta kehityksen suunta on kestämätön
KEHITYKSEN SEURAUS: KAUPPATASEEN TRENDINOMAINEN HEIKENTYMINEN
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kauppatase, mrd. euroa
Lähde: Tulli
JULKISEN TALOUDEN ONGELMAT • Julkisen talouden tila oli hyvä vuoteen 2008 asti
• Tuotannon romahdus vuonna 2009 johti verotulojen laskuun: seurauksena valtiontalouden suuri alijäämä
• Tulopohjan pettämisestä huolimatta valtion menot jatkoivat kasvuaan vuoteen 2012 asti
• Verotusta alettiin kiristää vuonna 2012
• Menojen kasvu taitettiin vuonna 2013, säästöjä luvassa vuodelle 2015
• 6 vuoden alijäämäjakso on kasvattanut valtion velkaa jo lähes 40 mrd. eurolla
• AAA-luokitus ja matala korkotaso on pitänyt velanhoitomenot toistaiseksi kurissa
VALTION TULOT JA MENOT OLIVAT TASAPAINOSSA VUOTEEN 2009 ASTI
0
10
20
30
40
50
60
tulot mrd euroa
menot mrd euroa
Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto ry
VALTIONTALOUS OLLUT ALIJÄÄMÄINEN VUODESTA 2009 LÄHTIEN
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Valtiontalouden ylijäämä/alijäämä, mrd. euroa
Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto ry
LISÄHUOLENA KESTÄVYYSVAJE • Kestävyysvaje kuvaa tulevia julkisen
talouden menopaineita
• Väestön ikärakenteen muutoksen ennakoidaan johtavan sosiaalimenojen bkt-osuuden 3−6 prosenttiyksikön kasvuun vuoteen 2030 mennessä
• Varautuminen edellyttäisi julkisen talouden ylijäämäisyyttä – nyt kuitenkin lähtökohtana on alijäämä
• Arviot sopeutustarpeesta vaihtelevat
• VM: kestävyysvaje 4−5 % BKT:sta eli noin 9 mrd. euroa
MIKSI SUOMEEN EI INVESTOIDA? • Talouden heikkoutta selittää myös
investointien lamaantuminen vuoden 2008 jälkeen
• Suomi ei ole onnistunut houkuttelemaan merkittäviä ulkomaisia investointeja
• Perinteiset kotimaiset alat ovat olleet vaikeuksissa ja supistaneet kapasiteettiaan
• Heikot vientinäkymät hillitsevät teollisia investointeja
• Kotimarkkina-alojen investoinnit kärsivät yksityisen kulutuksen heikoista kasvunäkymistä
• Velkaantuminen alkaa rajoittaa julkisen sektorin investointeja
ODOTTAMATTOMAT HAASTEET: UKRAINAN KRIISI • Maailma tuottaa yllätyksiä, joita ei voi ennustaa
– Syksyn 2008 finanssikriisi
– Ukrainan kriisi 2014
• Mitä Ukrainan kriisi merkitsee Suomelle?
– Jos tilanne tasaantuu, pysyvät vauriot jäävät vähäisiksi
– Jos seurauksena on pysyvä ruplan heikentyminen, on seurauksena vienti- ja matkailutulojen lasku
– Jos tilanne eskaloituu vakavampiin pakotteisiin, Suomen taloudella on paljon menetettävää:
• Venäjän vienti on 10 % koko viennistä
– Viennin supistuminen 25 % kääntäisi BKT:n kasvun miinukselle
HAASTEITA JA UHKIA PALJON – ENTÄ MAHDOLLISUUDET?
• Perusasiat ovat kunnossa
– Toimiva yhteiskunta, ei korruptiota, vähäinen byrokratia
– Korkeatasoinen infrastruktuuri ja hyvät palvelut
– Hyvin koulutettu työvoima
– Korkeatasoinen teknologinen osaaminen
– Vahvoja ja innovatiivisia teollisia yrityksiä
– Matala yhteisöverokanta
• Uudet yritykset ja innovaatiot
– Korkea T&K-panosten taso: Suomi ja Ruotsi maailman huipulla
– Suomi houkuttelee pääomasijoittajia (joillekin) kasvualoille
– Suomalaiset ovat innovatiivisia ja teknologia-orientoituneita
MITÄ PITÄISI TEHDÄ?
• Pitkä projekti, nopeat muutokset eivät onnistu rahaliitossa • Tuottavuuden kasvu & työmarkkinaratkaisut
Kilpailukyky kuntoon
• Säästöt vs. veronkorotukset: mistä löytyy oikea tasapaino? • Toimenpiteiden aikataulu: myös seuraava hallitus joutuu säästämään
Julkisen talouden tasapainotus
• Eläkeuudistus: vaikutus työuriin tulee näkyviin 2020-luvulla • Sote-uudistus: julkisten palvelujen tuottavuutta onnistutaan parantamaan
vähitellen, hyötyjä odotettavissa 2020-luvulla
Rakennepolitiikka
• Veropolitiikan ennakoitavuus, viennin rahoitus, energian hinta, hallinnollinen taakka…
Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimintaedellytykset