KKotta2014 1

PUHEKIELESTÄ

KKotta2014 2

1. LÜHENENUD ISIKULISED ASESÕNAD

• MÄ, MÄÄ (murretes: MIE, MNÄÄ)

• SÄ, SÄÄ (SIE, NÄÄ)

• SE, TOIkenen? MUN, SUN, SENketä? MUA, SUA, SITÄ

kenet? MUT, SUT, HÄNETkenellä? MULL(A), SULLA, SILLÄ

kenestä? MUST(A), SUSTA, SILTÄ

KKotta2014 3

2. ISIKULISED ASESÕNAD MITMUSES

• ME (MYÖ, MET, MEIJÄN)

• TE (TYÖ, TET, TEIJÄN)

• NE, NOI (NIITTEN = NIIDEN)

***

Must tuntuu, et se ois ihan jees!

NB: “se” ja “ne” käivad inimeste kohta!

KKotta2014 4

3. LÜHENENUD TEGUSÕNAVORMID

mä sä se te ne

oon /on oot oo ootte oo

tuun / tun

tuut tuu tuutte tuu

meen / men

meet mee meette mee

paan / pan

paat paa paatte paa

KKotta2014 5

Esimerkkejä

• Ne ei tuut_tänään. (He eivät tule tänään.)• Mikse(t) sä mee? (Miksi sinä et mene?)• Paap_pois se! (Pane se pois!)• Tuut_tänne! (Tule tänne!)• Ooh_hiljaa! (Ole hiljaa!)• Se sano et se tuu huomenna meille.• Mihi sä meet? (Mihin sinä menet?)• Paa ovik_kii! (Pane ovi kiinni!)

KKotta2014 6

4. SÕNADE LÜHENEMINE kaob “i”, “a” või “n”

• OSAS (osasi), HYPPÄS, LUPAS • JOS SE SÖIS, OIS (olisi), ANTAS, LÄHTIS,

TULIS

• SUUREKS, HUOMISEKS, KUULUSAKS• KAUPUNGIS, JUNAS, PIHALT, KAUPAST• YKS, KAKS, VIIS, KUUS• SELLANE(N), SILLON, KIRJOTETAAN,

TAKASI(N), JÄLKEE, KU• SIT, SITTE, MUT, ET, SIELT, NIIT, MONT,

TUOL, MEIL

KKotta2014 7

5. SÕNAD HÄÄLDUVAD KOKKU“ei” ja “olla”

• MULL-EI OOK_KYNÄÄ

• SIIN-OR_ROSKIA

• TUOSS-ON TOI LEHTI

• SIELT-EI PÄÄSEP_POIS

• ETTEN, ETTET, ETTEI

• MUTTEN, MUTTET, MUTTEI

• VAIKKEN, VAIKKET, VAIKKEI

KKotta2014 8

6. MITM. III PÖÖRE “ne” (he) KOOS AINS. III PÖÖRDE VERBIVORMIGA

(-vat / -vät puudub)

• LAPSET LEIKKII, TYTÖT MENEE

• NE TULEE HUOMENNA TAKASI

• POJAT ON KOULUS

• SEN VANHEMMAT LÄHTI MATKOILLE

• NE EI TULLU (He eivät tulleet)

• NE EI USKALLA (He eivät uskalla)

KKotta2014 9

7. VOKAALÜHENDI ASEMEL PIKK VOKAAL

• PIMEE (pimeä), KORKEE, KIVEE, NIMEE

• LÄHTEE (lähteä), LUKEE• RUPEEN (rupean = hakkan) • TALOO (taloa), HÖLMÖÖ, SANOO• EI HAJOO (ei hajoa), EI HALUU• KAUHEE (kauhea), HIRVEE• OIKEESTAAN (oikeastaan)• TÄYTYY NEUVOOS_SITÄ. (Täytyy

neuvoa häntä.)

KKotta2014 10

8. TS-ÜHENDI ASEMEL TT

• METTÄ (metsä), SEITTEMÄ, VIITTIÄ• KATTOA (katsoa): KATO! (vaata!)

9. “TÄMÄ” JA “NÄMÄ” LÜHIVORMID

TÄÄ: TÄ(Ä)N Mitä mä teen tän kans?NÄÄ Ota nää!

KKotta2014 11

10. “ME” + UMBISIKULINE VERB

• ME OLLAAN (olemme)

• ME TULLAAN (tulemme)

• ME ODOTETAAN (odotamme)

• ME OLTIIN (olimme)

• ME TULTIIN (tulimme)

• ME LAULETTIIN, KÄYTIIN, HALUTTIIN

KKotta2014 12

ESIMERKKEJÄ

• Me mennään ny. (Me menemme nyt.)

• Ei me käytys_siellä. (Me emme käyneet siellä.)

• Jos me nähtäis ne tutut. (Jos me näkisimme ne tutut.)

• Me tultii eilen. (Me tulimme eilen.)

• Me on tehty kaikki työt. (Olemme tehneet kaikki työt.)

KKotta2014 13

11. LÕPU-T KAOB VÕI MUGAVDUB JÄRGMISE SÕNA

ALGUSKONSONANDIGA

• MÄ EN TEHNYS_SITÄ. (En tehnyt sitä.)• KETÄÄ EI KÄYNYKKÄÄ. (Ketään ei

käynytkään.)• EN SAANUM_MITÄÄN.• SE OLI TIENNYS_SEN• KIRJOTTANU, MENNY, TEHNY• TULEN_NY! (Tule nyt!)

KKotta2014 14

12. “N” KAOB VÕI MUGAVDUB JÄRGMISE KONSONANDIGA

• LAPSEM MUMMO (lapsen mummo)

• ELÄIMMUSEO (eläinmuseo)

• OMPA KIVA IDEA! (Onpa kiva idea!)

• SUUREMMOINEN (suurenmoinen)

• KEŋŋÄT (kengät)

• HELSIŋŋISSÄ (Helsingissä)

KKotta2014 15

12. LÕPU-N MUGAVDUB JÄRGMISE SÕNA

ALGUSKONSONANDIGA

• POJAM MAILA (pojan maila)

• POJAŋ KELLO (pojan kello)• POJAM PALLO (pojan pallo)• POJAL LAUKKU (pojan laukku)• POJAR RAHAT (pojan rahat)• POJAV VAARI (pojan vaari)• POJAJ JALKA (pojan jalka)

KKotta2014 16

13. OMISTUSLIITED PUUDUVAD, ENT ISIKULISE ASESÕNA

LÜHIVORMI KOHUSTUSLIK

• MUŋ KIRJA (kirjani)

• SUŋ KEŋŋÄT (kenkäsi)

• MUŋ KANS, MUN LUOKSE (kanssani, luokseni)

***vuokses (vuoksesi), luokses, kanssas

KKotta2014 17

14. MA-TEGEVUSNIME LÜHIVORM

-maan / -mään, -massa / -mässä

• MÄ MEEN HAKEE POSTIN. (Menen hakemaan postin.)

• MÄ KÄVIN HAKEES POSTIN. (Kävin hakemassa postin.)

• SE LÄHTI KÄVELEEN. (Hän meni kävelemään.)

• KÄY SÄ LEPÄÄN. (Käy lepäämään.)

KKotta2014 18

15. MITMUSE OMASTAVA LÕPP -TTEN

• MAITTEN (MAIDEN)

• NIITTEN (NIIDEN)

• VIERAITTEN (VIERAIDEN)

• ASUKKAITTEN (ASUKKAIDEN)

*Murretes (“d” asemel midagi muud):

mairen, mailen, maijen, maihen

KKotta2014 19

16. “TUO” JA “NUO” ON KÕNEKEELES “TOI” JA “NOI”

• TOI, TON, TOTA, TOLLA, TOSSA• TOLLANEN, TOMMONEN• TOTA – NOIN, NOIN NIIKU

17. “D” KAOB SÕNASTYHELLÄ, YHEKSÄN, LÄHEN, LEHESSÄ,

EN TIIJÄ (en tiedä), MEIJÄN KANS (meidän kanssamme), UU(V)ESTAA, EES (edes)

KKotta2014 20

18. KÜSIMUSLIITE –KO/-KÖ VORMIKS –KS VÕI LIIDE PUUDUB

• ONKS TÄÄ VAPAA? (Onko tämä vapaa?)

• OOK_SÄ VALMIS? (Oletko valmis?)

• PELAATEKS TE FUTISTA? (Pelaatteko te jalkapalloa?)

• EIK_SE TAJUU? (Eikö hän ymmärrä?)

• OTAK_SÄ? OTAT SÄ LISÄÄ?

• PÄÄSET SÄ TULEEN? (Pääsetkö tulemaan?)

KKotta2014 21

19. ALGUSKONSONANDI KAHEKORDISTUMINE

• VENEP_PURJEHTII (vene purhehtii)

• VENEL_LASKETTIIN VESILLE

• VENEJ_JOUTUI MATALIKOLLE

• VENEH_HAAKSIRIKKOUTUI

• VENEK_KAATUI

• VENEN_NOSTETTIIN MAIHIN

• VENEV_VEDETTIIN YLÖS

• VENET_TÄYTTYI VEDELLÄ

KKotta2014 22

19. MILLAL KAHEKORDISTUB? I

• E-LÕPULISED SÕNAD– Tervettuloa, sadettakki, taidetteos,

viimev_viikolla

• LLE-KÄÄNDELÕPP– Lapsillev_vaatteita, rikkaillekkin jotain,

merellep_päin

• NSA-OMISTUSLIIDE (kui esineb kõnes)– Isänsäl_luvalla, poikansak_kanssa

• VERBI ALGVORM (DA-TEGEVUSNIMI)– Täytyy olla’ ‘ilman, saa juostak_kovaa

KKotta2014 23

19. MILLAL KAHEKORDISTUB? II

• “SINULE” SUUNATUD KÄSK– Syök_kaikki! Otal_lisää! Meep_pois! Mene’ ‘ulos!– Annappas olla! (anna+pa+s)

• EITUSVORMID– En otal_lisää. Ette puhut_totta. Etkö uskos_sitä?– Älä teen_noin! Älkää uskokok_kaikkea!

• MÕNED MÄÄRSÕNAD – Sähköitsej_ja puhelimitse. Sinnet_tänne– Hyvästis_sitten! Varovaisestil_laitetaan!

KKotta2014 24

19. MILLAL KAHEKORDISTUB? III

• NUT- / NYT- JA TTU- / TTY-LÕPP– EI TIENNYS_SITÄ – ON AINA PUHUTTUS_SIITÄ

KUI TEINE SÕNA ALGAB VOKAALIGA, SULGUB SÕNADE PIIRIL HETKEKS ÕHUVOOG

– EI OLE’ ‘OLLUT. OTA’ ‘ITSE! ÄLÄ OTA’ ‘ENÄÄ.– AVAA’ ‘IKKUNA! VENE’ ‘AJOI KARILLE.

KKotta2014 25

19. PIKKADE NUMBRITE LÜHENEMINE

• PARIKYT, KAKSKYTNELJÄ NELKYTKAKS, SATASEITKYTNELJÄ

TOMMONE TOSSA

ONKS TÄÄ VELIPOIKA

MISSÄ?

KKotta2014 26

KÕNEKEELSED SÕNAVORMID

• LÄPPÄRI (kannettava tietokone), STADI (kaupunki), ESMES (esimerkiksi), FIILIS (tunnelma), MESTA (paikka), JULKKIS (julkisuuden henkilö), DUUNATA (työskennellä), FRENDI (ystävä), BESTIS (paras ystävä), POINTTI (asian ydin)

• Kato! http://urbaanisanakirja.com/

KKotta2014 27

KIITTI!

*Lehikoinen, Laila (1994). Suomea ennen ja nyt: Suomen kielen kehitys ja vaihtelu.*Luennot Jyväskylän yliopistossa 2014