sujuu kuin tanssi! musiikki, liike ja tunteet
TRANSCRIPT
SUJUU KUIN TANSSImusiikki, liike ja tunteet
Tommi Himberg
Kajaani 5.2. 2015
YhteystiedotNeurotieteen ja lääketieteellisen
tekniikan laitos
mindsync.wordpress.com [email protected]
@tijh www.slideshare.net/tijh/
2
Johtopäätökset• olemme kaikki musikaalisia • musiikilla on meihin emotionaalisia,
kognitiivisia ja sosiaalisia vaikutuksia • ihminen on sosiaalinen eläin, joka on
virittynyt vuorovaikutukseen ja kokee sen palkitsevaksi
• musiikki on ihmisenä olemista
3
Musiikkia löytyy kaikista kulttuureista ympäri maailman.
Miksi? Mitä musiikki tekee, mitä
hyötyä siitä on?
Mistä puhumme, kun puhumme musiikista?
• Henri Chopin (1922-2008): Définitions 5
• Silbo Gomero6
• Maorien Haka
7• Uuden Seelannin Haka
http://www.youtube.com/watch?v=83U_Vg1GRvA
• Thai Elephant Orchestra
8• Thailand Elephant Orchestra
http://www.youtube.com/watch?v=5UMJ8qfw-4E
Musiikin määritelmiä • musiikki on järjestettyä ääntä (organised sound) (Varèse)
• ”humanly organised sound for soundly organised humanity” (Blacking)
• ”human communication outside the scope of language” (Nettl)
• “Without musicality no music.” (Honing)
• “...music is whatever people choose to recognise as such...” (Nattiez)
• “You just pick a chord, go twang, and you've got music” (Sid Vicious)
• “The emotional essence of an experience crystallised in tone” (Mursell)
9
Music is clearly not just a passive, auditory stimulus,
it is an engaging, multisensory, social activity.
Overy & Molnar-Szakacs 2009
“
Musikaalisuus
• sykkeen havaitseminen -> metrinen rakenne
• sävelkorkeuksien erottaminen -> tonaalinen rakenne
• biologinen valmius <-> kulttuurinen harjaantuminen
• musiikin “passiivinenkin” kuuntelu edellyttää musikaalisuutta!
11http://aeon.co/magazine/culture/how-all-humans-got-to-be-music-experts/
Musikaalisuus evoluution näkökulmasta?
• sukupuolivalinta (Darwin, 1871; Miller, 2000)
• vauvan ja vanhempien siteen vahvistaminen (Dissanayake, 2008)
• henkisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen (Cross, 2007)
• sosiaalisen yhtenäisyyden lisääminen (Merker, 2000)
• vaikuttava keksintö (Patel, 2010)
• hyödyllinen leikki, joka haastaa kognitiiviset kyvyt (Honing, 2011)
12(Honing & Ploeger, 2012)
Mikä on voimakkain musiikillinen
kokemuksesi?
Musiikki ja tunteet
• tunteiden havaitseminen musiikissa • musiikin herättämät tunteet • musiikin esittäjän tunnetilat • musiikki tunteiden tutkimuksen välineenä
14
Dimensiomalli
Valenssi
Aktiviteetti
+
+-
-
Tyydyttynyt
Rauhallinen
TyyniRento
Masentunut
SurullinenSynkkä
TylsistynytVäsynyt
Unelias
Kiihkeä
Vihainen
Turhautunut
Ärsyyntynyt
Pelokas
JännittynytPelästynyt
Iloinen
Ilahtunut
Yllättynyt
TyytyväinenOnnellinen
Jännittynyt (pos.)
Russell (1980), Hevner (1936) 15musiclab.cc.jyu.fi/visualization
Musiikki, tunteet ja aivot• voimakkaat tunnekokemukset aktivoivat
aivojen tunnealueita, palkitsemis-järjestelmää ja mm. vireystilan säätelyä (Blood & Zatorre, 2001)
• musiikin harrastaminen * ikä vs. aivokuoren paksuus • motoriset alueet, DLPFC, OFC, päälaenlohko
• tulkinta: motoriikka, tilanhahmotus, tunteet, impulssikontrolli
16
17Hudziak et al. 2014
Tunteidensäätely
• miksi musiikkia kuunnellaan?
• Saarikallio: päämäärät, strategiat, musiikilliset toiminnat
18
Musiikki arkielämässäAktiviteetti %
Ajaessa / pyöräillessä 22
Kotitöissä 22
Työskennellessä 14
Nukkumaan mennessä 14
Syödessä 12
Herätessä 6
Liikunnan aikana 4
Taustana juhlissa jne. 4
Romantt. tapaht. taustalla 4
Julkisissa kulkuneuvoissa 4
Käyttötarkoitus %Muisteleminen / nostalgia 50
Mielialan parantaminen 16
Halu liikuttua 14
Vähentää stressiä 8
Vahvistaa mielialaa 8
Henkinen kokemus 6
Nautinnon lähde 6
Motivaatio 2
Visuaaliset mielikuvat 2
Lohdutuksen lähde 4
Sloboda (1999) N = 500 19
StrategioitaViihdyke
Pekka: ”Jos mä oon jossain tietokoneella ni kyl mä sillon aina kuuntelen musiikkia. Kyl mul
periaattees taukoomatta soi musiikki. Et se tuo sellast täytettä ja se tuo hyvää fiilistä ku
kuuntelee hyvii bändei.”
Elpyminen
Joonas: ”Rankan viikon päätteeksi sai hetkeksi omaa rauhaa ja kuuntelin The Crashiä, joka on erittäin hyvää rentoutumismusiikkia.”
Elämykset Liisa: ”Sitku mä kuuntelen tota (lempibiisi), ni joskus ku kuuntelee oikein tarkkaan ni tulee oikein kylmät väreet, se on mahtava tunne.”
Irtautuminen Sara: ”Jos on kauheen masentava fiilis ni kyl sit
on niinku mun mielest paljo kivempi alkaa kunteleen jotain piristävää.”
20Saarikallio, 2007 jne.
StrategioitaPurkaminen
Simo: ”Jos niinku, hirveen.. ahdistaa tai on hirveen masentunu, on se kyl sillee ihan jees pistää sit jotain kunnon mättöö niinku tulee
sieltä. ”
Mielikuvatyöskentely Sara: ”Mä rauhotun iltasin ennen
nukkumaanmenoo sillee et mä kuuntelen musiikkii, sit samal siin mä ajattelen niit päivän asioita koska sen jälkeen ku mä oon aatellu ne, sit mä
pystyn nukahtaan, et nyt nää on selvitettyjä.”
Lohtu Pekka: ”Jos mulla on ollu joku asia mikä
mua on häirinny, sit ku mä kuuntelen jotain kappaletta, sit mä saan niinku lohtua siitä et joku muuki ajattelee
noin.”
21
Musiikki ja liike
Tahdistuminen
24
Simulaatio ja video: Petri Toiviainenhttps://vimeo.com/50903469
Tahdistuminen on sosiaalista
• lapset taputtavat tarkemmin toisen ihmisen kuin “robotin” kanssa
• jo 2.5 vuotiaat tahdistuvat
• imitointi keskeinen oppimistapa
• tahdistuminen tärkeä myös kielenoppimisessa
25Kirschner & Tomasello, 2009, 2010
26
Musiikki ja liike
https://vimeo.com/102126754
27
Musiikki ja liike
Himberg & Thompson, 2011
28
Musiikki ja liike
Tahdistumisen vastustaminen
29Lucas, Clayton & Leante, 2011
Empatia
30
Musiikin vaikutuksia oppimiseen, muistiin,
älykkyyteen…
“Mozart-efekti”• Musiikin kuunteleminen parantaa
suoritusta spatio-temporaalisessa tehtävässä (Rauscher, Shaw & Ky 1993, 1995)
• “Musiikin kuunteleminen lisää älykkyyttä!”
• laaja uutisointi, poliittiset vaikutukset: vauva-cd:t ja opetusohjelmat
32
Soittoharrastus
• harjoittaa laajaa taitojen kirjoa: • motoriikka, ulkoa oppiminen, musiikilliset rakenteet, teoria, tunteiden
ilmaiseminen ja havaitseminen, keskittyminen ja tavoitteellinen, itsenäinen harjoittelu
• aiheuttaa myös pitkäaikaisia muutoksia aivoissa (Schlaug 2001) • rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset • auditoriset, motoriset ja koordinaatioalueet • spesialisaatio musiikin havaitsemiseen
33
Musiikin harrastamisen siirtovaikutuksia
• Musiikaalisuustesteissä pärjääminen korreloi positiivisesti: •yleisen älykkyyden kanssa (Anvari 2002) •symbolisen päättelykyvyn kanssa (Gromko 1998) •spatiaalisten kykyjen kanssa (Hassler 1985) •analogiaan perustuvan päättelyn kanssa (Nelson 1989)
• Soittoharrastus korreloi positiivisesti: •näön ja motoriikan kanssa (Orsmond 1999) •valikoivan huomion kanssa (Hurwitz 1975) •kielellisen muistin kanssa (Ho 2003, Jakobson 2003)
• pieniä yhteyksiä, vaikutusten suunta epäselvä
34
35http://xkcd.com/1462/
Aivot!
https://vimeo.com/32859237
Aivojen toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset• aivojen plastisuus: toimintojen ja rakenteen
muutokset aivojen käytön seurauksena
38Shahin et al. 2003 Schlaug et al. 2005
Muusikon aivot
• ammattimuusikot > amatöörit > ei-muusikot39
Schlaug et al. 2005
Sointujen erottaminen
40Putkinen et al. 2014
Yhteismusisoinnin positiivisia terveysvaikutuksia
41
Vanheneminen
42Sluming et al. 2002
43Särkämö et al.2008, 2014
Stroke Dementia
Musiikkiterapia• laaja käyttöalue
• aivohalvauksesta toipuminen, masennus, autismi, dementia…
• musiikki turvallinen keino käsitellä vaikeita tunteita
• musiikillisiin rakenteisiin voi heijastaa psyykkisiä prosesseja
• musiikin symbolinen etäisyys voi helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä (Ahonen, 1993)
• musiikin tunnemerkitykset sidoksissa positiivisiin tunteisiin
44
Sosiaalipsykologiaa
Sosiaalisen tilanteen vaikutus
• Aschin viivakoe osoitti paineen mukautua yhteisön näkemykseen faktoista riippumatta: 37%, 25% ei ollenkaan, 5% aina
• Milgramin sähköshokkikoe: auktoriteetin vaikutus: 37/40 valmis antamaan “kuolettavan” iskun
46
1 2A B C
Havainto vai päätöksenteko?
• Aschin kokeen variantti: fMRI-tutkimus ja tehtävänä mentaalinen rotaatio
• mukautumisvaikutus toimii paitsi päätöksenteon myös havainnon tasolla
47
Sosiaaliset aivot• sosiaalinen vuorovaikutus muovaa toiminnan havaitsemista
• vuorovaikutuspartnerin toiminta nostaa aktiviteettia
Kourtis et al. 2010
Peilineuronit (mirror neurons)
• löydettiin puolivahingossa makaki-apinoiden aivoalueelta F5
• motorinen alue: peilisolut aktivoituvat kun apina tarttuu tai kun hän näkee toisen tarttuvan
• mielen teoria, kommunikointi, evoluution suuri harppaus?
Gallese et al. 1996
49
Peilineuronit: keskustelua• onko ihmisillä lainkaan peilineuroneita?
• yksittäisten aivosolujen mittaus: on (Mukamel et al. 2010)
• miten systeemi on kehittynyt? (adaptaatio vai assosiaatio-oppimisen tulos?) (Heyes 2010)
• vain tietyillä aivoalueilla vaiko joka puolella? • auditoriset peilineuronit (Gazzola et al. 2006)
• huomattavan paljon hypeä, liitetty mitä erilaisimpiin ilmiöihin tutkimatta asiaa ollenkaan (Hickok, 2009, 2014)
50
51Himberg, 2014 / Gallese 2003
52https://vimeo.com/102126329
2-person neuroscience• sosiaalista vuorovaikutusta pitää tutkia
aidossa tilanteessa • “hyperscanning”, “hyperbrain” • synkronisaatio aivojen välillä • ongelmia: miten hyperaivojen odotetaan
toimivan? • Aalto: MEG-2-MEG
53Sänger, Lindenberger & Müller, 2011
2-person neuroscience
54Bäß et al. 2012
Aalto Media Factoryhttps://vimeo.com/98542820
Loppuyhteenveto
Kulttuurin tehtävä?• muistuttaa määritelmien ja raja-aitojen
keinotekoisuudesta
• kytkeä ihmiset yhteen; pareiksi, ryhmiksi ja yhteiskunnaksi
• opettaa, miten ajan ja tilan rajoitukset voidaan ylittää ja luoda vaihtoehtoisia maailmoja
• liikuttaa kehoa ja mieltä
• virittää ja kehittää tunneilmaisua, tunne-kokemuksia, empatiaa, mielenlukua
57
58
Tiivistetysti: olemme “kaikki” musikaalisia, ja musiikillinen kehityksemme alkaa jo kohdussa, mutta musiikkiharrastuksen aloittamiselle ole yläikärajaa.
Musiikki hyödyntää niitä mekanismeja, jotka ovat evoluution myötä tehneet ihmisistä sosiaalisia eläimiä; musiikki suuntaa huomiota, tahdistaa meitä muihin, saa meidät liikkumaan yhdessä ja aiheuttaa mielihyvää ja empatiaa.
Musiikki jäsentää aikaa, antaa tilaa ja luo uusia maailmoja. Tutkimuksen myötä tiedämme, että musiikki muovaa aivoja, tukee niiden kehitystä, vahvistaa tunneprosesseja, ja suojaa aivojamme vanhenemisen vaikutuksilta. Musiikki on sosiaalista toimintaa, joka syntyy liikkeestä. Musiikki on virtuaalista liikettä ja se saa meidät liikkumaan–yhdessä.
Musiikki on silta mielten välillä, lääke empatiavajeeseen. Musiikki tukee yksilön ja yhteisön hyvinvointia, mutta on ennen kaikkea kivaa.
[email protected] mindsync.wordpress.com @tijh slideshare.net/tijh