StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 38/2000 vp

Hallituksen esitys laiksi kuntouttavasta työtoi-minnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

VireilletuloEduskunta on 15 päivänä marraskuuta 2000 lä-hettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmis-televasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 184/2000 vp).

LausunnotEduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslaki-valiokunta (PeVL 44/2000 vp), hallintovalio-kunta (HaVL 27/2000 vp) ja työ- ja tasa-arvo-asiainvaliokunta (TyVL 17/2000 vp) ovat anta-neet asiasta lausunnon, jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

AsiantuntijatValiokunnassa ovat olleet kuultavina- työministeri Tarja Filatov- vanhempi hallitussihteeri Pasi Järvinen, työ-

ministeriö- hallitussihteeri Raimo Kärkkäinen, ympäris-

töministeriö- lainsäädäntöneuvos Leena Vettenranta, oi-

keusministeriö- ylijohtaja Kari Välimäki ja vanhempi hallitus-

sihteeri Hannu Hakkola, sosiaali- ja terveys-ministeriö

- toimistopäällikkö Niina Jussila, työttömyys-turvalautakunta

- kehittämispäällikkö Mirjami Airaksinen, Kansaneläkelaitos

- varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ja laki-mies Outi Raitoaho, Suomen Kuntaliitto

HE 184/2000 vp

- sosiaaliviraston johtaja Aulikki Kananoja ja toimistopäällikkö Pertti Siukola, Helsingin kaupunki

- johtava sosiaalityöntekijä Leena Lindholm ja kuntoutusohjaaja Raimo Kinnunen, Turun Sosiaalikeskus

- erikoistyövoimaneuvoja Leila Alaranta ja so-siaalityöntekijä Ritva Joutsenlahti, Vantaan kaupunki

- sosiaalijohtaja Niina Korpelainen, Kuusan-kosken kunta

- sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Alapiessa, Vih-din kunta

- johtaja Väinö Pässilä, Lahden työvoimatoi-misto

- johtaja Jukka Hakola, Rovaniemen monitoi-mikeskus-säätiö

- toimintakeskuksen johtaja Sampo Järvelä, Tampereen toimintakeskus

- asiamies Jukka Karhu, Palvelutyönantajat- sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus,

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

- lakimies Markku Kojo, Akava ry- tutkimusjohtaja Aila Järvikoski ja erikoistut-

kija Kristiina Härkäpää, Kuntoutussäätiö- ylilääkäri Timo Aro, Ilmarinen- ylilääkäri Sakari Tola, Varma-Sampo- professori Pertti Koistinen ja puheenjohtaja

Ilkka Sipiläinen, Työttömien ihmisoikeuk-sien asiantuntijaryhmä

- toiminnanjohtaja Soila Ahomantila ja halli-tuksen jäsen Terhi Pitkänen-Nuortamo, Val-takunnallinen Työpajayhdistys

Versio 2.1

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp Johdanto

- puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY

2

- projektipäällikkö Jyri Juusti.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kun-touttavasta työtoiminnasta sekä muutettavaksi sosiaalihuoltolakia, toimeentulotuesta annettua lakia, työmarkkinatuesta annettua lakia, työttö-myysturvalakia, työvoimapalvelulakia, kuntou-tusrahalakia ja tuloverolakia.

Pitkäaikaistyöttömien ja työttömyyden joh-dosta pitkään toimeentulotukea saaneiden ase-maa parannettaisiin selkiyttämällä heidän oi-keuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä tarkenta-malla työvoimahallinnon ja kuntien tehtäviä. Asiakas, työvoimahallinto ja kunta laatisivat yh-dessä aktivointisuunnitelman, joka voisi sisältää uutena toimenpiteenä kuntouttavaa työtoimin-taa. Kunta järjestäisi osana sosiaalihuoltoa kun-

touttavaa työtoimintaa, johon alle 25-vuotias olisi velvollinen osallistumaan.

Työvoimapoliittisten toimien tehostamiseksi työnhakuhaastattelusta ja työnhakusuunnitel-masta säädettäisiin nykyistä velvoittavammin lailla. Kuntoutustoimenpiteiden kannustavuu-den parantamiseksi ammatillisen kuntoutuksen aikaisen kuntoutusrahan vähimmäismäärä nos-tettaisiin 2 100 markkaan kuukaudessa, ja kun-toutusajalta voitaisiin maksaa myös ylläpitokor-vausta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousar-vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päi-vänä syyskuuta 2001.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

YleistäHallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamiensa selvitysten perusteella valio-kunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksen-mukaisena. Näin ollen valiokunta puoltaa halli-tuksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hy-väksymistä seuraavin huomautuksin ja muutos-ehdotuksin.

Hallituksen esityksen pyrkimystä parantaa pitkään työttömänä olleiden työllistymisedelly-tyksiä on pidettävä hyvänä. Pitkittynyt työttö-myys on suurin yksittäinen syy työikäisten köy-hyysongelmaan. Näin ollen sellaiset toimet, joil-la pyritään parantamaan henkilön asemaa työ-markkinoilla, ovat omiaan edistämään yksilön elämänhallintaa ja parantamaan hänen toimeen-tuloaan. Työllistymisedellytysten parantaminen on siten yksi askel köyhyyden ja syrjäytymisen estämisessä. Käytössä olleilla keinoilla ja re-sursseilla ei ole toivotulla tavalla pystytty estä-mään köyhyyden ja syrjäytymisen syntymistä ja

työttömien osan ajautumista pitkäaikaiseen työt-tömyyteen. Sen sijaan projektitoiminnalla ja eräiden kuntien uusilla toimintatavoilla on saa-vutettu hyviä tuloksia, jotka ovat olleet myös tä-män lainsäädännön pohjana. Ehdotettu uudistus tuo pitkään työttömänä olleille käyttöön uuden sosiaalipalvelun, johon liittyy myös taloudellis-ten etuuksien lisäyksiä.

Pitkäaikaistyöttömien joukossa on henkilöi-tä, joiden työttömyys olisi voitu ehkäistä tai kat-kaista riittävän varhain aloitetun kuntoutuksen avulla. Työeläkelaitosten rooli voi olla merkittä-vä myös pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemises-sä, joten varhaiskuntoutuksen ohella työeläke-laitosten osallistumista yhteistyöhön työstä luo-pumaan joutuneiden kuntouttamisessa tulisi vahvistaa.

Mikäli pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäyty-misen taustalla ovat terveydelliset rajoitteet, asiakkaan edun mukaista on päästä mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa laadukkaaseen terveyden- ja toimintakyvyn arviointitutkimuk-seen. Työvoimahallinnon arvioiden mukaan pit-

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

käaikaistyöttömistä on työkyvyttömiä 12—15 prosenttia. Näiden ihmisten työ- ja toimintaky-vyn selvittäminen vaatii erityisasiantuntemusta ja lisäresursseja, joita ei ole ollut tarpeeksi saa-tavilla. Valiokunta toteaa, että välittömät lisäre-surssit työkyvyttömien hoidon tarpeen ja eläke-edellytysten asianmukaiseen selvittämiseen ovat välttämättömiä.

Valiokunta tähdentää, että kuntouttava työtoi-minta on tarkoitettu toissijaiseksi toimenpiteek-si. Kaikissa niissä tapauksissa, joissa työvoima-poliittisten toimenpiteiden käyttö on mahdollis-ta, ne ovat ensisijaisia. Kuntouttava työtoiminta toissijaisena ei voi korvata työnhakusuunnitel-man mukaisia ensisijaisia toimenpiteitä. Valio-kunta pitää tärkeänä, että seurataan ensisijaisten toimenpiteiden ja tämän lain mukaisten resurs-sien riittävyyttä sekä kuntien kustannusten kehi-tystä. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Va-liokunnan lausumaehdotus 1).

Asiakkaan asemastaKuntouttavassa työtoiminnassa on kyse räätä-löidystä sosiaalihuollon palvelusta, jossa lähtö-kohtana tulee olla laadultaan hyvä palvelu ja asiakkaiden hyvä kohtelu ilman syrjintää. So-siaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslain) mukaiset toimintape-riaatteet ovat keskeisiä myös kuntouttavan työ-toiminnan järjestämisessä. Asiakkaan ihmisar-voa, vakaumusta ja yksityisyyttä tulee kunnioit-taa. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus ai-dosti osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suun-nitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensi-sijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Kun-touttavan työtoiminnan järjestämisessä tulee yh-dessä asiakkaan kanssa arvioida asiakkaan kun-toutustarvetta ja työtoiminnan kuntouttavia piir-teitä. Koska lain soveltamispiiriin kuuluvassa kohderyhmässä on henkilöitä, jotka oltuaan pit-kään syrjässä työelämästä ja mahdollisesti myös aktiivisesta yhteiskunnallisesta osallisuudesta eivät välttämättä ole kovin tietoisia oikeuksis-taan ja velvollisuuksistaan, valiokunta pitää tär-keänä, että kutsuttaessa henkilöä aktivointisuun-nitelman laatimistilaisuuteen, häntä jo kutsussa

informoidaan asiakaslain mukaisesti hänen oi-keuksistaan ja mahdollisuudesta käyttää sosiaa-liasiamiehen palveluita.

Asiakkaan elämäntilanne tulee ottaa huo-mioon suunniteltaessa kuntoutettavan työtoi-minnan käytännön järjestelyjä, joita ovat esi-merkiksi matkajärjestelyt, omaehtoinen opiske-lu, ja läheisten hoitotarpeet. Hallituksen esityk-sen mukaan kuntouttava työtoiminta on sovitet-tava yksilöllisesti henkilön työ- ja toimintaky-vyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työ-markkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riit-tävän vaativaa. Henkilön ammattitaito, työkoke-mus, koulutus, elämänkokemus, harrastukset, tulevaisuuden suunnitelmat ja muut vastaavat seikat on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja otettava huomioon aktivointisuunnitelmaa laadittaessa ja kuntouttavaa työtoimintaa järjes-tettäessä.

Uudistuksen voimavaratHallituksen esityksen mukaan lain soveltamis-alan piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 77 000 henkilöä. Aktivointisuunnitelmia tulisi laaditta-vaksi valtaosalle näistä henkilöistä vuoden 2002 loppuun mennessä. Hallituksen esityksen mu-kaan kuntouttavaan työtoimintaan tulisi vuosit-tain osallistumaan lähes 20 000 henkilöä. Esi-tyksessä lähdetään siitä, että aktivointisuunnitel-mien tekeminen ja niihin liittyvien haastattelu-jen ja työn organisointi edellyttävät 50 uuden so-siaalityöntekijän palkkaamista. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen arvioidaan edellyttä-vän 500 työtoiminnan ohjaajan työpanosta.

Valiokunta katsoo, että lakiehdotuksen mu-kaisen toiminnan toteutuksessa painopisteen tu-lisi olla suoritteiden laadussa määrän sijasta. Tästä syystä aktivointisuunnitelman tekemiseen tulee varata riittävästi resursseja, jotta voidaan huolellisesti paneutua henkilön elämäntilantee-seen. Suunnitelman huolellinen tekeminen, sa-moin kuin kuntouttavan työtoiminnan järjestä-minen asianmukaisesti, on aikaavievää, eikä lain toimeenpano tule laadultaan toteutumaan ajatel-luilla työpanosten lisäyksillä. Tästä syystä kun-tien tuleekin varautua asteittain lisäämään so-siaalityöntekijöitä ja työtoiminnan ohjaajia sitä

3

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

mukaa kuin velvoitteet lakiehdotuksen siirty-mäsäännösten mukaan laajenevat.

Kuntien kustannusvastuun osalta valiokunta, yhtyen hallintovaliokunnan lausunnossa esitet-tyyn, korostaa, että ottaen huomioon kuntien eri-laisuus, kustannusten kehittymistä kunnissa on seurattava tarkoin. Hallituksen tulee ryhtyä vä-littömästi toimenpiteisiin tilanteen korjaamisek-si, mikäli kustannukset nousevat nyt arvioiduis-ta ja siirtyvät liiaksi kuntien maksettaviksi. Kun-tien valtiolta saaman korvauksen osalta valio-kunta yhtyen perustuslakivaliokunnan lausun-nossaan esittämään toteaa, että kiinteää korvaus-ta, jota nyt ehdotetaan korotettavaksi, on mah-dollisesti muutettava, jos esimerkiksi kuntoutta-van työtoiminnan keskimääräinen kustannus osoittautuu olennaisesti suuremmaksi ja valtion ja kuntien kustannustenjako siten tulisi toisen-laiseksi kuin esityksessä on nyt arvioitu.

Koska kuntouttava työtoiminta on toissijai-nen toimenpide, sen tarkoituksenmukainen ja te-hokas täytäntöönpaneminen edellyttää, että työ-voimatoimistot tukevat työnhakijoiden työllisty-mistä käyttämällä ensin muita palvelukokonai-suuksia, kuten työnhakuhaastatteluita, osaamis-kartoituksia, työnhakusuunnitelmaa, koulutus-ta, palkkaperusteisia toimenpiteitä ja yhdistel-mätukea.

Ensisijaiset toimenpiteet on toteutettava si-ten, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistu-vat vain ne, joiden työllistyminen sitä vaatii. On huolehdittava siitä, etteivät henkilöt siirry toissi-jaisten toimenpiteiden piiriin sen vuoksi, ettei ensisijaisia toimenpiteitä toteuteta tehokkaasti riittämättömien resurssien tai hyödyntämättö-mien määrärahojen vuoksi. Lisäksi kuntoutta-vaan työtoimintaan osallistuvalla on aina oltava mahdollisuus päästä ensisijaisten toimenpitei-den piiriin, kun hänellä on siihen valmiuksia.

Työvoimahallinnon puolella on kuitenkin myös henkilöstön resurssivajetta eikä kuntoutta-va työllistäminen ja sen vaatima lisätyö saisi vä-hentää niukkoja resursseja esimerkiksi va-jaakuntoisten ja vammaisten työllistämisestä. Työvoimahallinnon vajaakuntoisten työllistämi-seen tarkoitettuja erityismäärärahoja tulisikin li-sätä.

4

Kuntouttavan työtoiminnan ohella on vahvis-tettava mm. tuetun työn kehittämistä ja laajem-paa käyttöä. Tuetun työllistämisen menetelmäl-lä on onnistuttu työllistämään Suomessakin sa-toja vaikeasti vammaisia henkilöitä, kuten kehi-tysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia. Ra-hoituksen vähentäminen merkitsisi uhkaa, ettei tuetun työllistämisen menetelmän hyviä koke-muksia kyetä hyödyntämään täysimääräisesti työelämästä syrjäytyneiden nuorten hyväksi.

Valtion ja kuntien yhteistyöHallituksen esityksen pyrkimys parantaa työvoi-mahallinnon ja sosiaalitoimen välistä yhteistyö-tä on erityisen kannatettava. Joissakin osin maa-ta ja eri paikkakunnilla on jo tähän mennessä jär-jestetty työllistämis- ja aktivointitoimia, jotka ovat rinnasteisia kuntouttavalle työtoiminnalle, kuten mestari/kisälli-hankkeita. Nämä hankkeet ovat pääsääntöisesti perustuneet eri toimijataho-jen kiinteään yhteistyöhön, jolloin on saatu ra-kennettua toimivia palvelukokonaisuuksia ja työllistymispolkuja. Valiokunta toteaa, että näissä hankkeissa saatuja kokemuksia tulisi pyr-kiä hyödyntämään ja turvaamaan myös jo toimi-viksi osoittautuneiden mallien jatkuminen. Va-liokunta painottaa, että vain hallinnonalojen vä-lisellä toimivalla yhteistyöllä pystytään turvaa-maan esityksessä tavoiteltu katkeamaton polku, joka johtaa henkilön työllistymiseen avoimille työmarkkinoille työsuhteeseen.

Valiokunta toteaa, että katkeamattomat polut nuorten osalta ovat erityisen tärkeitä. Siksi yh-teistyötä myös muiden hallinnonalojen, kuten opetustoimen kanssa olisi syytä lisätä. Suuri osa vaikeasti työllistettävistä nuorista on vailla am-matillista koulutusta. Tämän vuoksi olisi tär-keää, että polut kuntouttavasta työllistämisestä koulutukseen olisivat toimivia. Tällä hetkellä soveltuvia ammatillisen koulutuksen muotoja ja koulutuspaikkoja on kuitenkin liian vähän tarjol-la. Tämän vuoksi olisi perusteltua uudelleen ar-vioida ja suunnitelmallisesti kehittää toisen as-teen ammatillista koulutusta myös tämän ryh-män tarpeista lähtien.

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

Työtoiminnan järjestäminenLain tavoitteiden toteuttamisen kannalta on tär-keää korostaa kuntouttavan työtoiminnan räätä-löintiä kunkin yksilöllisten tarpeiden, kykyjen ja toiveiden mukaan. Työtoimintaa ei tulisi järjes-tää massatoimintana korostaen hallinnon näkö-kulmasta toiminnasta aiheutuvien kustannusten minimointia. Sen sijaan erityisesti nuorten koh-dalla toiminnan järjestäminen ryhmämuotoise-na voi olla hyvinkin perusteltua. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi hyödyllistä, jos henkilö voisi valita kuntouttavan työtoiminnan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta.

Esityksen perusteluissa on kuntouttavaan työ-toimintaan soveltuvina tehtävinä tuotu esiin eri-tyisesti hoitoalan työtehtävät. Valiokunta koros-taa, että hoitotyöhön sijoitettavien tulee täyttää työssä vaadittavat ammattitaitovaatimukset eikä hoidettavien hoidon laatua tai turvallisuutta saa vaarantaa epäpätevän työvoiman lisäämisellä. Hoitoalalla vallitsevaa henkilökuntavajetta ei saa korvata kuntouttavaan työtoimintaan osallis-tuvilla. Hoitoalalla henkilökunta kokee laajasti työuupumusta eikä heidän työtaakkansa kasvat-taminen esimerkiksi ohjaus-, opetus- ja koulu-tustehtävien vuoksi ole perusteltua.

Valiokunta ehdottaa lakiin muutosta, jolla mahdollistetaan kuntouttavan työtoiminnan jär-jestäminen myös valtionhallinnossa. Valtiolla on tarjottavana useita sellaisia esimerkiksi kult-tuuriin, ympäristön- ja kiinteistöjen hoitoon liit-tyviä työtehtäviä, jotka ovat soveltuvia kuntout-tavaan työtoimintaan osallistuville. Valiokunta esittää, että ministeriö selvittää, voidaanko kun-touttavaa työtoimintaa järjestää myös voittoa ta-voittelemattomissa yhteisöissä, kuten ns. sosiaa-lisissa yrityksissä.

Koulutuksen ja seurannan järjestäminenUudistuksen toimeenpanon käynnistäminen vaa-tii sekä työvoimahallinnon että sosiaalitoimen henkilöstön laajaa kouluttamista, jotta lain so-veltaminen kunnissa tapahtuisi yhdenmukaisin perustein. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö, työvoimaministe-riö, Kansaneläkelaitos, Kunnallinen työmarkki-nalaitos ja palkansaajajärjestöt sekä kolmannen

sektorin järjestöt laativat yhteistyössä uuden lainsäädännön vaatiman oppaan, joka soveltuu sekä asiakkaille että lain toimeenpanijoille.

Valiokunta toteaa, että 1990-luvun massa-työttömyyden aikana on luotu useita työnteon ja muun vastaavan toiminnan muotoja, joita ei teh-dä työ- tai virkasuhteessa. Näiden toiminnan muotojen jatkuminen pitempään ja kohtaantumi-nen samoille henkilöille voi lisätä syrjäytymi-sen riskiä ja marginalisoitumista. Valiokunta pi-tää tarpeellisena, että hallitus tekee kokonaisval-taisen selvityksen näistä ilman työsuhdetta ta-pahtuvista työnteon ja toiminnan muodoista ja niiden vaikutuksista henkilöiden elämänhallin-taan, myöhempään työllistymiseen, sosiaalitur-vaan ja toimeentuloon sekä työmarkkinoiden toimivuuteen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen täytäntöönpanoa ja tavoitteiden toteutumista sa-moin kuin toiminnan kuntoutus- ja työllistymis-vaikutuksia ja vaikutuksia syrjäytymisen ehkäi-syyn seurataan ja seurannan perusteella anne-taan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vuoden 2002 loppuun mennessä selvitys. Seurannan yh-teydessä tulee tarkastella rahallisten ja muiden kannustimien toteutumista sekä viranomaisten mahdollisten laiminlyöntien aiheuttamia ongel-mia, kuten työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntakin on lausunnossaan esittänyt. Lisäksi selvitykses-sä tulee arvioida mm. aktivointisuunnitelmien ja kuntouttavan työtoiminnan määrää ja laatua, asiakkaiden ja kuntouttavaa työtoimintaa järjes-täneiden tahojen kokemuksia lain tarkoittamista toimenpiteistä sekä viranomaisyhteistyötä. Va-liokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokun-nan lausumaehdotus 2).

Yksityiskohtaiset perustelut

3 §. Soveltamisala. Valiokunta ehdottaa pykä-län 2 momentin 2 kohtaan lisäystä, jolla lain so-veltamisen piiriin tulevat myös ne henkilöt, jot-ka työttömyysturvalain 26 §:n 2 momentin mu-kaisen työttömyyspäivärahakauden jälkeen ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 180 päi-vää. Kyse on henkilöistä, joilla ei ole oikeutta

5

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

60-vuotiaana työttömyyseläkkeeseen, vaan he saavat työmarkkinatukea.

4 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön. Valiokunta ehdottaa sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin viittaussäännöksiin lisättäväksi kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetun lain (604/1991).

5 §. Aktivointisuunnitelman laatiminen. Pykä-län 1 momentin mukaan työvoimatoimisto ja kunta ovat velvolliset laatimaan aktivointisuun-nitelman yhteistyössä työttömän kanssa. Valio-kunta pitää tarpeellisena, että henkilöllä, joka osallistuu suunnitelman laatimiseen, on oikeus ottaa mukaansa myös tukihenkilö avustajak-seen. Tukihenkilönä voi toimia esimerkiksi lä-hiomainen, työtoiminnan ohjaaja, henkilökoh-tainen tukihenkilö päihde- tai mielenterveysyk-siköstä tai työttömien yhdistyksen tukihenkilö tai muu vastaava asiakkaan tarpeellisena pitämä avustaja. Valiokunta ehdottaa tätä tarkoittavan lisäyksen tekemistä pykälän 5 momenttiin.

6 §. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen.Pykälässä säädetään kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen kunnan velvollisuudeksi. Kunta voi järjestää työtoiminnan paitsi itse myös teke-mällä sen järjestämisestä kirjallisen sopimuksen toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekiste-röidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön tai re-kisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Valiokunta ehdottaa, että sopimuksen tekemi-nen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä olisi mahdollista myös valtion viranomaisen kanssa. Valtionhallinnossa on paljon sellaisia työtehtäviä, jotka soveltuisivat kuntouttavaksi työtoiminnaksi ja valiokunnan ehdottama lisäys tuo siten lisää vaihtoehtoja toiminnan järjestä-miseen.

8 §. Suunnitelman sisältö. Lakiehdotuksen mu-kaan aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyt-tää työllistämismahdollisuuksia parantavia so-siaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelu-ja. Ottaen huomioon, että lain kohderyhmässä on huomattavan paljon vaikeasti työllistettäviä hen-kilöitä, valiokunta pitää tärkeänä, että tervey-

6

denhuollon palveluita aina käytetään, kun ilme-nee syytä arvioida henkilön työ- ja toimintaky-kyä. Mitä pidempään henkilö on ollut työttömä-nä, sitä tarpeellisempaa toimintakyvyn selvitys on. Valiokunta korostaa, että kun kyseessä ovat viimesijaiset toimet, tulee ne tehdä mahdollisim-man huolella ja perehtyä kunkin yksilölliseen elämäntilanteeseen. Suunnitelmaa laadittaessa on kuntoutuspalvelujen osalta selvitettävä myös mahdollisuuksia Kansaneläkelaitoksen tai työ-eläkelaitosten kuntoutuspalveluihin. Jotta myös Kansaneläkelaitoksen asiantuntemus tulisi huo-mioon otetuksi, valiokunta ehdottaa 8 §:n 2 mo-menttiin lisäystä, jonka mukaan aktivointisuun-nitelmaa laadittaessa kuullaan tarvittaessa kun-toutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmää.

Pykälän 3 momentissa säädetään, että akti-vointisuunnitelmaan on sisällytettävä kuntoutta-va työtoiminta, jos työvoimatoimisto arvioi, et-tei henkilölle voida välittömästi tarjota työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Valiokun-ta ehdottaa sanan "välittömästi" sijasta muotoi-lua "viimeistään kolmen kuukauden kuluessa". Kuntouttavan työtoiminnan vähimmäiskesto on kolme kuukautta, jolloin kuntouttavan työtoi-minnan järjestäminen ei olekaan perusteltua, jos arvioidaan, että sinä aikana voidaan tarjota ensi-sijaisia toimenpiteitä.

Valiokunta ehdottaa 4 momenttiin lisäystä, jonka mukaan arvioon siitä, ettei henkilö voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, tulee olla hänen työ- ja toimintakykynsä asettamista rajoituksista johtuvaa.

12 §. Oikeus salassapidettäviin tietoihin ja akti-vointisuunnitelman tallentaminen. Aktivointi-suunnitelman laatimiseen osallistuvilla olisi säännöksen mukaan oikeus salassapitosäännös-ten estämättä saada ja luovuttaa aktivointisuun-nitelman laatimiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot. Jotta säännöksessä tarkoitettujen osin ar-kaluonteisten ja salassapidettävien henkilötieto-jen käsittely tulisi säänneltyä lain tasolla riittä-vän täsmällisesti, ehdottaa valiokunta säännöstä täsmennettäväksi. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 44/2000 vp) edellyttänyt sääntelyä täsmennettäväksi siltä osin, mihin ta-

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

hoihin tarkoitettu tietojensaantioikeus kohdis-tuu ja että tietojensaantioikeuden todetaan kuu-luvan vain aktivointisuunnitelman laatimiseen osallistuville sekä oikeus ulotetaan pelkästään suunnitelman laatimiseen välttämättä liittyviin asioihin. Koska tietojen vaihto on tarpeellista vain aktivointisuunnitelman laatimiseen osallis-tuvien viranomaisten kesken ja vain yksilöity-jen, suunnitelmien laatimiseen liittyvien välttä-mättömien syiden vuoksi, ehdottaa valiokunta tätä tarkoittavan muutoksen tekemistä pykälään. Täsmennetyn säännöksen mukaan aktivointi-suunnitelman laatimiseen osallistuvilla viran-omaisilla tarkoitetaan 5 §:n 1 momentin mukai-sesti työvoimatoimistoa ja kuntaa. Asiantuntija-na käytettävillä henkilöillä tarkoitetaan 8 §:n 4 momentin mukaisesti kunnan terveyskeskusta tai sairaanhoitopiiriä. Lisäksi valiokunta toteaa tässä yhteydessä sen henkilötietojen käsittelyyn liittyvän yleisen periaatteen, että ensisijainen velvollisuus henkilöä koskevien tietojen antoon on henkilöllä itsellään.

Valiokunta huomauttaa myös, että säännök-sessä mainitun työvoimapalvelujen henkilöre-kisterin tietosisältöä koskevat säännökset ovat tällä hetkellä asetuksessa ja ne tulisi ennen uu-distuksen voimaantuloa siirtää perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle.

13 §. Toteuttaminen. Pykälän 1 momentin mu-kaan työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekäs-tä ja riittävän vaativaa. Lain lähtökohta on, että toiminta räätälöidään yksilökohtaisesti siten, että se palvelee henkilön työmarkkinoille pää-syä. Valiokunta viittaa yleisperusteluissa lausut-tuun ja painottaa, että järjestettävän työtehtävän tulee mahdollisimman hyvin soveltua henkilön työhistoriaan ja ammatti-identiteettiin. Tässä yhteydessä työvoimatoimiston ja kunnan sosiaa-litoimen edustajain ammatitaito erityisesti ko-rostuu, jotta voidaan onnistua mahdollisimman hyvin henkilön omien edellytysten huomioon ot-tamisessa. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 mo-menttiin lisättäväksi myös asiakaslakiin sisälty-

vän säännöksen henkilön uskonnollisen tai muun eettisen vakaumuksen kunnioittamisesta.

15 §. Kuntouttava työtoiminta eräissä tapauksis-sa. Pykälässä säädetään työttömän oikeudesta kuntouttavaan työtoimintaan ennen 3 §:ssä sää-dettyjen työttömyyden kestoa koskevien edelly-tysten täyttymistä. Järjestettäessä kuntouttavaa työtoimintaa tällaiselle henkilölle, se tehdään luonnollisesti yhteisymmärryksessä hänen kans-saan. Valiokunta ehdottaakin pykälään henkilön kuulemista koskevaa lisäystä sekä tarkennusta siitä, että tarjolla olevista toimenpiteistä kun-touttavan työtoiminnan tulee parhaiten tukea henkilön elämän hallintaa ja työllistämisedelly-tyksiä. Valiokunta toteaa, että vapaaehtoisesti kuntouttavaan työtoimintaan hakeutuville hen-kilöille tulee tämä aina pyrkiä järjestämään.

19 §. Kieltäytyminen ja keskeyttäminen. Jos henkilö keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan tai kieltäytyy siitä, on hänelle annettava mahdol-lisuus ennen pykälässä tarkoitetun seuraamuk-sen määräämistä keskustella sosiaaliasiamiehen kanssa ja antaa oma lausunto kieltäytymisen tai keskeyttämisen syistä. Valiokunta ei ehdota täl-tä osin pykälään muutosta.

20 §. Pätevä syy kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiseen tai sen keskeyttämiseen. Py-kälän 2 momentissa säädetään tarjottuun työtoi-mintaan liittyvistä kieltäytymisperusteista. Va-liokunta ehdottaa kohdasta 3. poistettavaksi sa-nan "olennaisesti", jolloin kunnan tai muun kun-touttavaa työtoimintaa toteuttavan lain noudatta-misen laiminlyönti on pätevä syy kieltäytyä kun-touttavasta työtoiminnasta.

Valiokunta toteaa, että kuntouttava työtoi-minta on järjestettävä siten, että henkilöllä on mahdollisuus osallistua siihen siten, että matka-korvaus kattaa todelliset matkakustannukset.

21 §. Toistuva aktivointisuunnitelmasta ja työ-toiminnasta kieltäytyminen. Pykälän 1 momen-tissa säädetään, että toistuvista aktivointisuunni-telman teoista kieltäytymisistä tai kuntouttavas-ta työtoiminnasta kieltäytymisistä tai keskeyttä-misistä voidaan asettaa työssäolovelvoite. Lisä-

7

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp Päätösehdotus

edellytyksenä velvoitteen asettamiselle on, että henkilön menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua osallistua tämän lain mukaisiin työmarkki-navalmiuksia edistäviin toimenpiteisiin. Valio-kunta ehdottaa momentista poistettavaksi sanat "tai muutoin", jolloin haluttomuutta osallistua tässä laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ei arvioitaisi muun kuin kohdan 1 ja 2 tarkoitta-man menettelyn perusteella.

24 §. Valtion korvaus. Valiokunta pitää kunnil-le kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä henkilöä kohti maksettavaksi ehdotettua mark-kamäärää liian pienenä ja ehdottaa sen korotta-mista 60 markkaan.

Työvoimapalvelulaki

10 d §. Määräaikaiset työnhakuhaastattelut. Asiakkaan terveydentilan ja työ- ja toimintaky-vyn selvittäminen on tärkeää tehtäessä työnha-kuhaastatteluja. Tästä syystä lisäpanostukset työkykyä ja terveydentilaa selvittäviin tutki-

8

muksiin ovat välttämättömiä. Erityisesti tilan-teissa, joissa henkilö ei aktiivisesti osallistu suunnitelman laatimiseen toimintakyvyn selvit-tämiseen on perusteita. Valiokunta ehdottaa 3 momenttiin lisäystä, että työnhakuhaastattelus-sa arvioidaan myös henkilön mahdollinen tarve työkykyä ja terveydentilaa selvittäviin tutki-muksiin.

PäätösehdotusEdellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysva-liokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 2.—4. ja 6.—8. lakiehdotukset hy-väksytään muuttamattomina,

että 1. ja 5. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutoseh-dotukset) ja

että hyväksytään kaksi lausumaehdo-tusta (Valiokunnan lausumaehdotuk-set).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.Laki

kuntouttavasta työtoiminnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 ja 2 § (Kuten HE)

3 §

Soveltamisala

(1 mom. kuten HE)

Tätä lakia sovelletaan lisäksi aktivointisuun-nitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoimin-nan järjestämiseen työttömälle 25 vuotta täyttä-neelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toi-meentulotukea saavalle, jolle on aiemmin laadit-tu työvoimapalvelulain 10 c §:n 1 ja 2 momen-tissa tarkoitettu työnhakusuunnitelma ja

(1 kohta kuten HE)2) joka on työttömyysturvalain 26 §:n 1 tai

2 momentin mukaisen työttömyyspäivärahakau-

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vpPäätösehdotus

den jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä; taikka

(3 kohta kuten HE)(3 ja 4 mom. kuten HE)

4 §

Suhde muuhun lainsäädäntöön

(1 ja 2 mom. kuten HE)Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään akti-

vointisuunnitelman laatimisesta ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, sovelletaan, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuk-sista annetussa laissa (812/2000), sosiaalihuol-tolaissa (710/1982) ja työvoimapalvelulaissa ja kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä anne-tussa laissa (604/1991) säädetään.

2 luku

Toimeenpano

5 §

Aktivointisuunnitelman laatiminen

(1—4 mom. kuten HE)Aktivointisuunnitelman kestosta, muuttami-

sesta ja keskeytyneen suunnitelman jatkamises-ta sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja henki-lön kesken. Asiakkaalla on mahdollisuus käyt-tää apunaan tukihenkilöä aktivointisuunnitel-man laadinnassa ja uudistamisessa. Työvoima-toimisto tai kunta tekee päätöksen siitä, onko suunnitelma katsottava keskeytyneeksi. Suunni-telma voidaan katsoa keskeytyneeksi kuukau-den kuluttua siitä, kun henkilö on työllistynyt työhön tai yritystoimintaan taikka aloittanut am-mattiin tai tutkintoon johtavat päätoimiset opin-not. Ennen keskeytyspäätöksen tekemistä työ-voimatoimiston tai kunnan on kuultava henki-löä.

6 §

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjes-tämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taik-ka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn sää-tiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskon-nollisen yhdyskunnan kanssa. Kunnan tulee an-taa tieto työvoimatoimistolle kuntouttavan työ-toiminnan järjestämisestä tekemästään sopimuk-sesta.

(2—5 mom. kuten HE)

7 §(Kuten HE)

3 luku

Aktivointisuunnitelma

8 §

Suunnitelman sisältö

(1 mom. kuten HE)Aktivointisuunnitelmaa laadittaessa on 1 mo-

mentissa tarkoitetuista toimenpiteistä ensiksi selvitettävä mahdollisuus tarjota työtä tai työl-listymistä edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma voi näiden toimenpiteiden ohella sisältää myös työllistymismahdollisuuksia parantavia sosiaa-li-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Tarvittaessa voidaan aktivointisuunnitelmaa laadittaessa kuulla kuntoutuksen asiakaspalve-luyhteistyöstä annetun lain mukaista kuntoutuk-sen asiakaspalvelun yhteistyöryhmää, jos asia-kas antaa tähän suostumuksensa.

Jos työvoimatoimisto arvioi, ettei henkilölle voida viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota työtä tai työllistymistä edistäviä toimen-piteitä, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta.

Jos kunta arvioi, ettei henkilö työ- ja toimin-takykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi vä-littömästi osallistua kuntouttavaan työtoimin-

9

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp Päätösehdotus

taan, suunnitelman tulee sisältää erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali- ja terveydenhuol-lon palveluja, jotka parantavat hänen mahdolli-suuksiaan osallistua myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan. Terveydenhuollon palvelujen tar-vetta arvioitaessa asiantuntijana toimii kunnan terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri.

(5 ja 6 mom. kuten HE)

9 — 11 §(Kuten HE)

12 §

Oikeus salassa pidettäviin tietoihin ja aktivoin-tisuunnitelman tallentaminen

Aktivointisuunnitelman laatimiseen 5 §:n 1 momentin mukaisesti osallistuvilla ja suunni-telmaa laadittaessa asiantuntijoina 8 §:n 4 mo-mentin mukaisesti käytettävillä henkilöillä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen aktivointisuun-nitelman laatimiseksi henkilöä koskevat välttä-mättömät tiedot. Aktivointisuunnitelma tallete-taan kunnan sosiaalihuollon henkilörekisteriin ja työvoimapalvelujen henkilörekisteriin.

4 luku

Kuntouttava työtoiminta

13 §

Toteuttaminen

Kuntouttava työtoiminta on sovitettava hen-kilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mu-kaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kan-nalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntoutta-va työtoiminta ei saa vakavasti loukata henkilön uskonnollista tai muuta eettistä vakaumusta.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

14 §(Kuten HE)

10

15 §

Kuntouttava työtoiminta eräissä tapauksissa

Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai työttö-myydestä johtuen toimeentulotukea pääasialli-sena tulonaan saavalle tai työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä määräaikoja, jos kunta ja työvoimatoimisto varattuaan henkilöl-le tilaisuuden tulla kuulluksi arvioivat kuntout-tavan työtoiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä. En-nen toiminnan järjestämistä on laadittava kun-touttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuun-nitelma siten kuin 3 luvussa säädetään. Henki-lön on esitettävä kuntouttavaa työtoimintaa kos-keva pyyntö työvoimatoimistolle tai kunnalle.

16 §(Kuten HE)

5 luku

Etuudet ja korvaukset

17 ja 18 §(Kuten HE)

6 luku

Kieltäytyminen ja keskeyttäminen sekä nii-den seuraukset

19 §(Kuten HE)

20 §

Pätevä syy kuntouttavasta työtoiminnasta kiel-täytymiseen tai sen keskeyttämiseen

(1 mom. kuten HE)Lisäksi henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä

kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää se

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vpPäätösehdotus

menettämättä oikeuttaan työmarkkinatukeen, jos hänelle tarjottu toiminta

(1 ja 2 kohta kuten HE)3) on järjestetty siten, että kunta tai muu kun-

touttavan työtoiminnan toteuttava (poist.) lai-minlyö tämän lain säännöksiä.

(3—5 mom. kuten HE)

21 §

Toistuva aktivointisuunnitelmasta tai kuntoutta-vasta työtoiminnasta kieltäytyminen

Henkilöllä, joka toistuvasti(1 ja 2 kohta kuten HE)3) jonka 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta menet-

telystä (poist.) on pääteltävissä, ettei hän halua osallistua tässä laissa tarkoitettuihin toimenpi-teisiin, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ennen kuin hän ollut työssä tai työmarkkinatuesta an-netun lain 10 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa vähintään kolme kuukautta.

(2 mom. kuten HE)

7 luku

Kuntouttavan työtoiminnan ehdot

22 ja 23 §(Kuten HE)

8 luku

Rahoitus

24 §

Valtion korvaus

Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työ-toiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 60 markkaa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henki-löä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan.

(2 mom. kuten HE)

25 §(Kuten HE)

9 luku

Erinäiset säännökset

26—32 §(Kuten HE)

5.Laki

työvoimapalvelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun työvoimapalvelulain (1005/1993) 10 a §:n otsik-

ko, 10 c, 10 d, 10 e § ja 20 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 10 a §:n otsikko, 10 c, 10 d ja 10 e § laissa 1353/1997, sekä

lisätään 10 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa (1353/1997), uusi 4 momentti ja 17 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

11

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp Päätösehdotus

10 a ja 10 c §(Kuten HE)

10 d §

Määräaikaiset työnhakuhaastattelut

(1 ja 2 mom. kuten HE)Myöhemmissä työnhakuhaastatteluissa ar-

vioidaan työnhaun tuloksellisuutta ja tehtyjen suunnitelmien toteutumista sekä selvitetään tar-

12

jolla olevia palveluvaihtoehtoja ja sovitaan jat-kotoimenpiteistä. Tällöin arvioidaan myös hen-kilön mahdollinen tarve työkykyä ja terveydenti-laa selvittäviin tutkimuksiin.

10 e, 17 ja 20 §(Kuten HE)

Voimaantulosäännös(Kuten HE)

Valiokunnan lausumaehdotukset1. Eduskunta tähdentää että kuntouttava

työtoiminta on tarkoitettu toissijaiseksi toimenpiteeksi. Kaikissa niissä tapauk-sissa, joissa työvoimapoliittisten toi-menpiteiden käyttö on mahdollista, ne ovat ensisijaisia. Kuntouttava työtoi-minta toissijaisena ei voi korvata työn-hakusuunnitelman mukaisia ensisijai-sia toimenpiteitä. Eduskunta edellyt-tää, että hallitus seuraa ensisijaisten toimenpiteiden ja tämän lain mukaisten resurssien riittävyyttä sekä kuntien kus-tannusten kehitystä.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seu-raa lainsäädännön vaikutuksia lain soveltamispiiriin kuuluvien henkilöi-den syrjäytymisen ehkäisemiseen, kun-toutumiseen ja työllistymiseen ja seu-rannan perusteella sosiaali- ja terveys-valiokunnalle annetaan vuoden 2002 loppuun mennessä selvitys, jossa ar-vioidaan uudistuksen tavoitteiden to-teutumista. Lisäksi selvityksessä tulee arvioida mm. aktivointisuunitelmien ja kuntouttavan työtoiminnan määrää ja laatua, asiakkaiden ja kuntouttavaa työtoimintaa järjestäneiden tahojen ko-kemuksia lain tarkoittamista toimenpi-teistä sekä viranomaisyhteistyötä.

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Marjatta Vehkaoja /sdvpj. Timo Ihamäki /kok (osittain)jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok

Merikukka Forsius /vihrTuula Haatainen /sdSaara Karhu /sdInkeri Kerola /kesk (osittain)Niilo Keränen /kesk

Valto Koski /sdMarjaana Koskinen /sd (osittain)Pehr Löv /rJuha Rehula /keskPäivi Räsänen /sklMarjatta Stenius-Kaukonen /vasRaija Vahasalo /kok

vjäs. Anne Huotari /vas.

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää.

13

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

VASTALAUSE 1

PerustelutToimeentulotukiasiakkaina on yhä enenevässä määrin päätoimisia opiskelijoita varsinkin yli-opisto- ja koulukaupungeissa. Monesti opiskeli-joiden opintososiaaliset etuudet ovat riittämättö-miä ja siksi turvaudutaan toimeentulotukeen. Toimeentulotukiasioita käsittelevät sosiaali-työntekijät ovat ylityöllistettyjä ilman ko. asia-kasryhmääkin. Myös hallituksen esityksessä ra-jataan päätoimiset opiskelijat kuntoutustoimen-piteitten ulkopuolelle.

14

EhdotusEdellä olevan perusteella ehdotan,

että hyväksytään vastalauseen mukai-nen lausumaehdotus (Vastalauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus pi-kaisesti selvittää opiskelijoiden toi-meentulotukiriippuvuuden ja ryhtyy toi-menpiteisiin opiskelijoiden opintoso-siaalisten etuuksien korjaamiseksi si-ten, ettei tarvetta toimeentulotukiasiak-kuuteen ole.

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000

Marjaana Koskinen /sd

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vpVastalause

VASTALAUSE 2

PerustelutPitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys on yhteiskun-tamme vaikeimpia ongelmia. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olevia oli vuoden 1999 lopussa noin 50 000 ja alle 25-vuotiaita oli työttömänä 44 000. Tämän asian edessä yhteis-kunta ei saa nostaa käsiä pystyyn. Pitkään työt-tömänä olleille tai vaikeasti työllistettäville nuo-rille tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä työvoi-mapoliittisia erityistoimia, jotta paluu työelä-mään tulee mahdolliseksi. Keskusta kannattaa sekä lainsäädännöllisesti että rahoituksellisesti yhtenäisen toimintamallin luomista kuntoutta-valle työtoiminnalle. Kuntouttava työtoiminta on oltava viimesijainen työvoimapoliittinen toi-menpide.

Lakiesityksen tavoitteet kunkin pitkäaikais-työttömän tai muuten syrjäytymisuhan alla elä-vän henkilön työmarkkinakelpoisuuden kohen-tamiseksi henkilön omista lähtökohdista lähtien on kannatettavaa. Tarvitaan tukityötä, koulutus-ta ja kuntoutusta, jotta toimintaan osallistuvien työllisyysmahdollisuuksia voidaan parantaa.

Asiantuntijakuulemisessa tuli esiin esityk-seen liittyviä monia puutteita ja korjaustarpeita, mutta ajan puutteen vuoksi niitä ei ollut mahdol-lista ryhtyä parantamaan. Tästä syystä esitäm-me, että hallitus seuraa tiiviisti kuntouttavan työtoiminnan käytännön toteuttamista ja antaa kahden vuoden kuluttua selvityksen kuntoutta-van työtoiminnan onnistumisesta ja tuloksista. Erityisen tärkeää on seurata, kuinka kuntoutta-vaan työtoimintaan osallistuvat työllistyvät avoimille työmarkkinoille.

Päävastuu kuntouttavasta työtoiminnasta siir-tyy kuntien sosiaalitoimelle. Kunnat suoriutuvat tehtävästä, jos niille annetaan riittävästi aikaa oman toimintamallin luomiseen ja jos huolehdi-taan riittävistä voimavaroista. Tämä on kuntout-tavan työtoiminnan onnistumisen edellytys. Kuntouttava työtoiminta on kunnille uusi tehtä-vä. Perustuslakivaliokunta on todennut mietin-nössään (PeVM 25/1994 vp), että uusista tehtä-

vistä säädettäessä on myös huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suo-riutua niistä. Valtio ei voi vapautua jonkin tehtä-vän toteuttamisvastuustaan pelkästään siirtämäl-lä lailla tätä tarkoittavia tehtäviä kunnille. Tä-hän liittyy koko lakiesityksen kriittisin kohta. Hallituksen esityksessä kuntouttamistoiminnan kustannukset on arvioitu noin 220 miljoonaksi markaksi, kun Suomen Kuntaliiton ja monien kuntien esittämät arviot ovat vähintään kaksin-kertaiset.

Hallitus arvioi, että kuntouttavasta työtoimin-nasta aiheutuva kustannus olisi 120 mark-kaa/henkilö/työtoimintapäivä, josta kunnille korvattaisiin 60 markkaa. Kunnalle maksettava korvaus on liian alhainen ja perustuu virheelli-seen kustannusarvioon. Mikäli kuntouttavasta toiminnasta halutaan tuloksellista ja lain tavoit-teet toteutetuksi, on siihen myös panostettava. Nyt ollaan taas siirtämässä kunnille velvoitteita, mutta ei huolehdita kuitenkaan taloudellisista voimavaroista.

Esitämme, että kuntouttavan työtoiminnasta kunnille maksettava korvaus olisi 120 mark-kaa/henkilö/työtoimintapäivä.

Kuntoutettavan matkakustannukset on ehdo-tettu maksettavaksi kuntien toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi, eikä ole tarkoituksenmukaista lisätä toi-meentulotuen asiakaspiiriä ja laajentaa perustei-ta. Niinpä esitämme matkakustannusten maksa-mista valtion työllisyysmäärärahoista.

EhdotusEdellä olevan perusteella ehdotamme,

että valiokunnan mietintöön sisältyvät 4.—8. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja

että 1. lakiehdotuksen 2, 18 ja 24 § sekä 3. lakiehdotuksen 1 § hyväksytään muu-tettuina seuraavasti:

15

StVM 38/2000 vp — HE 184/2000 vp

1. lakiehdotus

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:(1—7 kohta kuten StVM)8) matkakorvauksella valtion työllisyysmää-

rärahoista maksettavaa korvausta kuntouttavas-ta työtoiminnasta syntyvistä matkakustannuksis-ta;

(9—11 kohta kuten StVM)

18 §

Matkakorvaukset

Henkilöllä on oikeus saada korvaus valtion työllisyysmäärärahoista kuntouttavaan työtoi-

16

mintaan osallistumisesta aiheutuvista matkakus-tannuksista (poist.).

24 §

Valtion korvaus

Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työ-toiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työllisyysmäärärahoista 120 markkaa päivää ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henki-löä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan.

(2 mom. kuten StVM)

3. lakiehdotus

1 §

Toimeentulotuen tarkoitus

— — — — — — — — — — — — — —(3 mom. poist.)

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000

Juha Rehula /keskNiilo Keränen /keskPäivi Räsänen /skl