Sivuillamme

TÄNÄÄN mm.

Kurkijokelaisen, hiitolaisen ja karjalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä57. VUOSIKERTA Irtonumero 2 E (sis. alv 22 %)Nro 8-9 • Perjantaina 24. helmikuuta 2006

Karjalan Liitto tiedottaa ....................3Jaakontytär muistelee ........................5Kurkijoen marttojen vuosi 2005 ... 6-7Korpisaaren ”Kyläteos” ................. 8-9Heikinmaa muistelee, osa 25 ............10Romanssi Karjalassa ........................ 11Pitäjälehdet Valamossa.....................12

Seuraavat Kurkijokelaiset ilmestyvät10.3., 24.3., 7.4., 21.4., 5.5.

Vuoden 2005 toukokuunalussa minulle soitti Yleis-radion toimittaja ErkkiRahkola Oulusta. Hän ky-

syi, lähtisinkö mukaan Eli-senvaaraan, kun TV1 ku-vaisi juttua Elisenvaaran tu-hopommituksesta 20. 6.

1944. Keskustelimme asi-asta, ja lopuksi kysyin, mis-tä hän tiesi minun olleensiellä. Hän vastasi:

”Anopiltani.”Myöhemmin selvisi, että

Erkki Rahkolan anoppi olijuuri se 20-vuotias lotta,josta olen aiemmin kerto-nut. Hän oli juuri päässytsiviiliin Kannakselta ja haa-voittui pommituksessa pa-hoin. Hänen manttelinsaselkäpuoli oli ihan verinen,mutta hän valitteli jalko-jaan.

Matka tehtiin viime vuo-den elo-syyskuun vaihtees-sa. Mukana olivat toimitta-ja Erkki Rahkola, kuvaajaJussi Norokytö, evakkoju-nassa olleet Aila Rusi s. Ti-moska, Esko Ahola, ilma-sotahistorian asiantuntijaCarl F. Geust sekä minäAnnikki Söderholm s. Kyl-liäinen.

Matkallamme Käkisal-meen poikkesimme vete-raanien muistopatsaallaTali-Ihantalassa, jossa vuo-den 1944 heinäkuussa ve-näläisten eteneminen saa-tiin pysähtymään ankarientaistelujen seurauksena.Ennen Käkisalmea poikke-simme Esko Aholan syn-nyinkodissa, joka on komeakaksikerroksinen entinenkoulurakennus. Se on pidet-ty hyvässä kunnossa jamaalattu. Jotain toimintaasiellä nykyäänkin on. Es-kon äiti oli opettaja.

Elisenvaaran asemallaSeuraavaa päivänä me-

nimme Elisenvaaran ase-malle. Radalla kuvatessam-me siihen ilmestyi paikalli-nen eversti sotamiehenkanssa kyselemään, mitäsiellä oikein teimme. Ilma-sotahistorian asiantuntija

Carl Geust kertoi sujuvallavenäjänkielellä, mikä olikuvauksen tarkoitus. Hänkertoi niin ikään, että ku-vaamisesta oli sovittu etu-käteen.

Esko Ahola näytti soti-laille kuvia pommitusuhri-en patsaan paljastuksesta1990-luvulta. Se oli jännit-tävä hetki. Erkki Rahkolaoli tehnyt suuren työn. Joskuvaus olisi mennyt mön-kään, olisi se ollut hänellesuuri pettymys.

Venäjällä voi joskus tul-la vastaan jotain aivan ar-vaamatonta, kuten olemmevuosien varrella nähneet.Eversti kielsi kuvaamastamitään vaihteita tai henki-löitä. Lähtiessään hän sa-

YllätysmatkaElisenvaaraan

noi: ”No problem.” Huo-kaisimme helpotuksesta.

Minä laskin leikkiä ja sa-noin Geustille: ”Mihin myöolis jouvuttu, jos et olisiosannut selostaa.” Hän jat-koi samaan tyyliin, nauroija sanoi: ”Elisenvaaran put-kaan.”

Elisenvaaran asemapääl-likkö oli kaunis nuori nai-nen. Hän tarjosi meille tee-tä. Kuvaaja Jussi Norokytöoli hakenut aseman takaakaupasta pullaa, oli ostanutkaiken, mitä siellä oli ollut,joten pullaa kyllä riitti.Meillä oli oikein mukavanleppoisa teehetki asema-päällikön toimistossa. Ase-

Venäjän sotapäiväkir-joista suomeksi kään-tänyt Carl F. Geust

1. 13 VA:n (ilma-ar-meijan) tilanneilmoitus20.6.1944 klo 23.00

276 BAD (pommitus-lentodivisioona)

Päivän aikana Pe-2 -ryhmät pommittivat Si-molan ja Elisenvaaranasemia sekä Saimaan ka-navan Juustilan sulkua.Yksittäisillä koneilla tie-dusteltiin vihollisen ope-ratiivista selustaa Karjalankannaksella.

Elisenvaaran asemallapommitettiin 8-12 junaa,tuhottiin 182 rautatievau-nua (vaunut palavat), sy-tytettiin 18 tulipaloa, tu-hottiin noin 300 metriä ra-taa. Tulokset on vahvistet-tu valokuvia tulkitsemal-la.

Simolan asemalla pom-mitettiin 8-10 junaa, tu-

Elisenvaaran rautatieaseman pommitus 20.6.1944hottiin 180 vaunua sekälaituri, tuhottiin 8-10 ase-marakennusta, sytytetty20 tulipaloa. Vahvistettuva lokuva tu lk inna l la .Juustilan sulku tuhottiinsuoralla FAB-500 –pom-min osumalla. Tuloksetvahvistettu valokuvatul-kinnalla. Ei havaittu vi-holliskoneita, ei tappioita.

58 BAP:n (58PommLeR:n)sotapäiväkirja

Huom. Tämä oli yksikolmesta 276 BAD:n alai-sesta pommitusrykmentis-tä, muiden kahden ryk-mentin tietoja ei ole käy-tettävissä.

20.6.1944Rykmentin tehtävänä

oli suorittaa Elisenvaaranaseman pommitus. Tehtä-vää suoritti 58 konetta,joista yksi oli tiedustelu-kone.

16 Pe-2 –konetta (en-simmäisten yhdeksän ko-neen vetäjänä v.luutn.Strujenkov, seitsemän ko-neen vetäjänä luutn. Le-peshkin) lähti lennolle klo12.27-12.45 kahdentoistaJak-9 –koneen (29GIAP)suojaamina. Klo 13.30suoritettiin Elisenvaaranaseman sekä aseman luo-na olevien noin kymme-nen junan vaakapommitusH 2100 m.

Pudotettu 22 FAB-500,96 FAB-250, 100 FAB-100, 92 FAB-50 ja 640AO-2,5 –pommia, 1835UB-ammusta ja 100 SH-KAS-ammusta. Lentoaikasotalennoilla 110 h 30min., ei-sotalentoilla 4 h 5min. Seitsemän laskua.

Huom. Yllä rykmentinmolempien pommitus-hyökkäysten tulokset20.6.1944, siis mukanasekä Elisenvaara että Si-

mola / C. Geust.Samana päivänä suori-

tettiin vielä yksi 16 Pe-2 –koneen pommituslentokahdessa ryhmässä. Yk-köseskadrillista osallistuiseitsemän Pe-2 –konettaLepeshkin-Tarasevitsh-Tshegodin konekunnanvetäminä, kakkoseskadril-lin yhdeksää konetta vetikonekunta Srujenkov-Us-tinöv-Pushelatskij kah-dentoista Jak-9 –hävittä-jän suojatessa, pommitet-tiin Elisenvaaran asemaa3 000 metrin korkeudesta.

21.6.1944Rykmentillä oli tehtä-

vänä päivän kuluessapommittaa Simolan ja Eli-senvaaran asemia, muttahuonosta säästä johtuen eivoitu suorittaa sotalentoja.Yksi eskadrilli suorittiharjoituslentoja, ja muutlentäjät olivat valmiudes-sa nro 2.

Elisenvaarassa Aila Rusi (vas.) ja nuori asemapäällikkö.

Kiviniemen sillalla vasemmalta Esko Ahola, toimittaja Erkki Rahkola, kuvaaja Juha Noro-kytö ja Aila Rusi.

JATKUU SIVULLA 4

Perjantaina 24. helmikuuta2 – 2006 – Nro 8-9

24.2 .2006

Karjalaisuuden päiväLaskiainen

Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖwww.kurkijoki.fi

Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitusToimitus: Päätoimittaja Raija Hjelm

ja kaikki Kurkijokelaisen ystävät

Toimitus: Koulukuja 7, 32200 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14

puh./fax (02) 762 2551, matkapuh. 050-521 3336Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä nume-roista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja ly-hentää lähetettyjä aineistoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestätai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituk-sesta maksetun hinnan palauttamiseen.

ILMOITUSHINNAT:4-väri .............. 60 centtiä/mm + alv 22 %Mustavalk. ...... 45 centtiä/mm + alv 22 %

Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alennus. Väri-ilmoi-tukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattu-neista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoitusaineistojen jättöaika: keskiviikko klo16 mennessä.

TILAUSHINNAT:

vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat ..... 39 euroaMuualle ........... 46 euroa

Lehti ilmestyy pääasiassa joka toinen perjantai. Painosmäärä 2000 kpl.

toimitus@kurkijokelainen.inet.fiTilinumero: LSOP 523900-4897

Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

ISSN 0782-5668

Hartaus sunnuntaiksi 26.2.Laskiaissunnuntai

Muistettavaa

1. Kenen lempinimi oliUkko-Pekka?

2. Millä nimellä nykyinenNissan-automerkki aiem-min Suomessa tunnettiin?

3. Minkä Afrikan maan pää-kaupunki on Kampala?

4. Miten kuuluu Katekis-muksen ensimmäinenkäsky?

5. Missä päin Suomea järjes-tetään kesäisin taidenäyt-tely Retretti?

6. Millainen on apaatti-nen ihminen?

7. Minkä maan entisenhallitsijan arvonimioli shaahi?

8. Mikä oli Norjan pää-kaupungin Oslonaiempi nimi?

9. Mistä päin maailmaaon peräisin tanssinimeltä rumba?

10. Mistä tunnetaanfirma nimeltä Rapala?

Yleisöltä

80 v. 17.1.2006”Täys’ onni on sen,joka maataan saaees’ palvella hivenenverran.”

KiittäenAune Niskanen

PeruutusKurkijoen Aromäen Hämäläisten matka Kur-kijoelle ja Hiitolaan 2.-4.6.2006 peruuntuu,koska ilmoittautumisia ei tullut tarpeeksi. Yri-tämme ensi vuonna uudelleen.

Kokouksia

Kurkijoki-Seura ry:nvuosikokous

sunnuntaina 12.3.2006 klo 14 Karjalatalon Käkisalmi-salissa, Käpylänkuja 1, Helsinki.Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaanKarjalan Liiton jäsenmaksu-uudistuksesta.Kahvitarjoilu Tervetuloa Hallitus

Annikki Söderholm s. Kylliäi-nen täytti 80 vuotta 12.1. Lahdes-sa. Entinen koti oli Elisenvaarassa.

Kalakurjet. Nikolain-pilkit la 4.3.Säkylän Pyhäjärvellä Loimaan kau-pungin kesäsiirtolassa Vaapukka-rannassa. Kilpailu alkaa klo 10. Pie-ni osallistumismaksu kerätään. Kil-pailun jälkeen keitto- ja kahvitarjoi-lu sekä palkintojen jako.

Lappeenrannan kurkijokelaiset.Viivästynyt tapaamisemme su 5.3.klo 13 Eeva Kemppisellä, Ainonka-tu 37 B 5, Lappeenranta. Tervetu-loa!

Hiitolan Pitäjäseuran kevätkokousja tarinailta ti 7.3. klo 18. Porissa,Tuomarink. 2. Tervetuloa mukaanentiset ja uudet.

Elisenvaaran marttakerho ko-koontuu Ritvalla ke 8.3. klo 12. Yh-teislähtö Kalevalankadulta klo11.45.

Olen muistellut niitä laskiaisia, joita vietin Kurkijoen Sosku-an kylässä, Laatokan lahden läheisyydessä. Lahden rannallaoli peltoaukea, mutta sitten noustiin korkealle vuorelle, josta olihieno näköala koko Soskuan kylään sekä Lopottiin ja Otsan-lahdelle. Kotimme sijaitsi kyllä kallion juurella, mutta sen ver-ran korkealla, että sieltä voi lasketella moneen suuntaan.

Laskiaisena erikoisesti käytimme tilannetta hyväksemme.Mäkeä laskettiin suksilla, kelkoilla ja reellä. Kirkkoreki oli hyvinsopiva suuren lapsijoukon yhteiseksi kulkuvälineeksi. Ilo oliylimmillään. Laskiainen oli riehakas, muistiin painuva juhla.Sitä vietettiin sekä sunnuntaina että tiistaina, jonka jälkeen al-kaa pitkä paastonaika.

Mikä yhteys tällä voisi olla ensi sunnuntain evankeliumiin?Tekstissä, Markus 10:32-45, ei puhuta mistään riehakkaastatunnelmasta eikä laskettelusta. Päinvastoin tunnelma on apeaja hämmentävä. Yhteys löytyy Jeesuksen seuraajien joukosta.Mukana on sekä opetuslapset että muitakin seuraajia. Yhteyskoetaan voimakkaana ja kiinnostus Jeesuksen sanomaan onsyvä.

Tekstissä tulee esille sekä yhteys että kilpailu. Hämmästelynja ihmettelyn keskellä nousee kaksi opetuslasta, Jaakob ja Jo-hannes, vaatimaan itselleen erikoisasemaa Jeesuksen viittaamas-sa tulevassa Jumalan valtakunnassa. He pyytävät, että saisivatolla Jeesuksen oikealla ja vasemmalla puolella, kun hän nouseevaltaistuimelleen. Se saa toiset närkästymään ja pahastumaan.

Vallan käyttö on ollut ja on suuri ongelma. Eräässä ruotsin-kielisessä kirjassa kuvattiin Rooman valtakunnan elämää. Vaik-ka olen tiennyt, mitä kirjassa kirjoitettiin, selkäpiitäni karmi or-janaisten ja heidän lastensa osa. Ei siis ihme, että Jeesus opettinöyryyden ja rakkauden täyttämää elämää. Ihminen ei saanutelää vain itselleen. Hänen ei pitänyt tulla vain toimeen toisten-sa kanssa, vaan hänen tuli pitää huolta toisista. Vaikka oppi onmennyt huonosti perille, on se kuitenkin nostanut elämän aivanuuteen arvoonsa.

Muistelin alussa omia lapsuusaikojani. Ne ovat olleet esillänyt, kun olen saanut seurata lastenlasteni leikkejä. Saimme nythiihtoloman alkaessa vieraaksemme poikamme perheen, jossaon kolme lasta. Täällä Espoossa oleva Kaisla valmisteli serkku-jensa tapaamista nukeilla ja muilla leikkikaluilla. Erikoisestihän tahtoi antaa mahdollisimman paljon virikkeitä vuotta nuo-remmalle Amanda-serkulleen. Nyt jo koulunsa aloittaneetManu ja Matilda jäivät valmisteluissa sivuosaan, mutta leikkei-hin hekin mahtuivat.

En ehtinyt seurata heidän leikkejään täällä meilläkään niinpaljon, että olisin huomannut kenenkään hallintahaluja. - Vä-hän nuorempana espoolainen Kaisla osoitti omistushaluaankertomalla Jyväskylän serkuille, Laurille ja Mikolle, ukkiin kiin-ni tarttuen: ”Tämä on minun ukkini.”

Lasten yhteys, yhdessä leikkiminen ja toisistaan huolen pitä-minen, on sitä näyttöä, joka sopii niin iloomme kuin suruum-mekin. Laskiaisen riemu, paastonajan hiljaisuus ja syventymi-nen, niin kuin surun syvyyskin ovat elämää rikastuttavia tekijöi-tä, kun tunnemme olevamme turvallisessa hoidossa. Siitä hoi-dosta ensi sunnuntainkin teksti antaa hyvän vakuutuksen. Senturvallisuuden löydämme elämäämme Jumala-suhteestamme jasitä voimme myös rakkaudessa toisillemme jakaa.

Eino Orpana

Kurkijoki-Säätiön valtuuskunnankokous la 11.3. klo 12 Loimaalla.

Hiitolan Pitäjäseuran pilkkikilpai-lut Kuivalahdella la 11.3. klo 10.lähtö Jouko Ijäksen mökkirannasta.Sarjat: miehet ja naiset. Kilpailuka-lana ahven. Ajo-ohje: Luvialta Kui-valahden kesk. (n.10 km) viitoitusoik. Pihlaus, josta opasteet perille.Lisätietoja Villeltä p. 0400-192 801.Kaikki tervetulleita.

Hiitolan ja Kurkijoen sukututki-muspiirin seuraava tapaaminen to16.3. klo 18 Karjalatalon Wärtsilä-salissa, Käpylänkuja 1, Helsinki.Saapua voi jo klo 15.

Kalakurjet. Kurkijoen pilkkimatkal-le lähdetään pe 24.3. Virttaalta klo4.30, Alastaro klo 4.40, Hirvikoskiklo 4.50, Loimaan asema klo 5.00,Helsinki Kiasma klo 7.00.

Merkkipäivät

pe 24.2. Matti, Matiasla 25.2. Tuija, Tuiresu 26.2. Nestori, Laski-

aissunnuntaima 27.2. Torstiti 28.2. Onni,

Laskiaistiistai,Kalevalanpäivä, suoma-laisen kulttuu-rin päivä,karjalaisuudenpäivä

ke 1.3. Alpo, Alpi,Alvi

to 2.3. Virve, Virvape 3.3. Kaukola 4.3. Ari, Arsi, Atrosu 5.3. Leila, Lailama 6.3. Tarmoti 7.3. Tarja, Taruke 8.3. Vilppu, Kan-

sainvälinennaistenpäivä

to 9.3. Auvo

Pitäjälehtiseminaari pidettiin pari viikkoa sittenUudessa Valamossa, jossa pääsin käymään ensim-mäistä kertaa elämässäni. Vanhassa Valamossa kä-vin vuonna 1999. Molemmissa paikoissa on hyvinharras tunnelma.

Se mihin kiinnitin huomiota Uudessa Valamos-sa, oli tupakointikielto koko luostarin alueella.Myös autot jäivät kauas parkkipaikalle. Roskia einäkynyt missään. Tiet olivat putipuhtaan valkoiset.Niille ei oltu levitetty edes so-raa. Tietenkin kova pakkanen-kin sai aikaan ”puhtaan” vaiku-telman. Myös rakennukset loi-vat rauhallisen tunnelman.

Vanhassa Valamossa käydessäni alue ei ollut ko-vin siistin näköinen. Pääkirkkoa korjattiin, joten senseinät olivat rakennustelineiden peitossa. Oli myöskevät, joten lumensulamisen jälkeen olivat kaikkiojanpenkat näkyvissä, kun ruohokaan ei ollut vieläkasvanut niitä peittämään.

Laskiaistiistai sattuu tänä vuonna samalle päiväl-le kuin Kalevalan päiväkin. Päivä on nimetty myössuomalaisen kulttuurin päiväksi. Me karjalaisetolemme alkaneet viettää päivää karjalaisuuden päi-vänä. Aluksi karjalaisuuden päivää yritettiin sovit-taa Pyhäinpäivän yhteyteen.

Miten sitten viettäisimme karjalaisuuden päi-vää? Päivän valtakunnallinen tilaisuus järjestetäänJoensuun Carelicum-keskuksessa. Seminaarin aiheon Karelianismi, rajat ylittävää kulttuuria. Karja-lan Liitto toivottaa pohjoiskarjalaiset ja karjalaisuu-desta laajemmaltikin kiinnostuneet tervetulleiksipäivän juhliin.

Helsingin Karjalatalolla on iltatilaisuus, jonkaaiheeksi on valittu Kalevalan kuvitus. Ohjelmassa

on musiikin, lorujen ja leikkienohella myös esitelmä Kalevalan ku-vittamisesta ennen ja nyt. Karjala-seurat eri puolilla Suomea järjestä-vät karjalaisuuden päivänä omia ti-

laisuuksiaan, joissa monissa otetaan karjalaisuudenohella esille myös kansalliseepoksemme Kalevala.

Lipputangon omistavat vetävät tietenkin Suo-men lipun salkoon ja juhlistavat näin karjalaisuu-den päivää. Myös perinteiset laskiais- ja karjalaisetruuat tuovat yksityiseen kotiin juhlan tuntua. Kale-valan esiin ottaminen ja lukeminen ei myöskään olehuono tapa viettää päivää.

Oikein hyvää karjalaisuuden päivää teille kaikil-le!

Raija Hjelm

”Kalevalan käsikirjoituksenesipuheensa Elias Lönnrotpäiväsi 28. helmikuuta 1835.”

Perjantaina 24. helmikuuta 2006 – Nro 8-9 – 3

Sanan Voimaa

24.2. Itse rauhan Herrasuokoon teille rauhan,aina ja kaikin tavoin.Herra olkoon teidänkaikkien kanssa. 2. Tess.3:16

25.2. Jumala, vapauta Israelkaikesta hädästä! Ps.25:22

26.2. Herra, minun Jumala-ni! Käänny kuitenkinpalvelijasi puoleen jakuule nöyrä pyyntöni,kun nyt hartaasti rukoi-len sinun edessäsi. 1.Kun. 8:28

27.2. Autuas sinä joka us-koit! Herran sinulle anta-ma lupaus on täyttyvä!Luuk. 1: 45

28.2. Joka aamu Herranarmo on uusi, suuri onhänen uskollisuutensa.Val. 3:23

1.3. Herra tekee köyhäksi jaantaa rikkauden, painaamaahan ja kohottaa. 1.Sam. 2:7

2.3. Sitä varten minä pon-nistelen ja taistelen kai-kella hänen voimallaan,sillä voimalla, joka vai-kuttaa minussa. Kol. 1:29

3.3. Ajatelkaa häntä, joka

kesti syntisten ankaranvastustuksen, jotta ettemenettäisi rohkeuttanneja antaisi periksi. Hepr.12:3

4.3. Herran kunnia ilmestyy,kaikki saavaat nähdä.Näin on Herra puhunut.Jes. 40:5

5.3. Jeesus tuli heidän luok-seen ja puhui heille näin:”Minulle on annettukaikki valta taivaassa jamaan päällä.” Matt.28:18

6.3. Herran vapaiksi ostamatpalaavat ja saapuvat rie-muiten Siioniin. He kan-tavat päänsä päällä ikuis-ta iloa. Ilo ja riemu astu-vat portista, huoli ja huo-kaus pakenevat kauas.Jes. 51:11

7.3. Hän on meidän sydä-memme ilo, hänen py-hään nimeensä me luo-tamme. Ps. 33:21

8.3. Ei Jumala lähettänytPoikaansa maailmaansitä tuomitsemaan, vaanpelastamaan sen. Joh.3:17

9.3. Minä olen elämän leipä.Joh. 6:48

Julia Holm Raumalta täytti 6 vuotta ja sanoi, että paras lah-ja oli pikku sisko. Rotinoilla käydessä otettu kuva. Kolmeviikkoa sitten tavatessamme Noora Kristiina osasi jo hymyil-lä. Tyttöjen mummo on Ihojärven Torvisen Irja, nykyinenTeräväinen.

Kurkijokelaisen palsta kuvallisia onnitteluja varten. Lähetätai tuo lapsen (tai miksei vanhemmankin) valokuva jaonnitteluteksti Kurkijokelaisen toimitukseen. Kerro myös,minkä päivän lehteen onnittelun haluaisit. Saat täältä 8euron laskun, jonka voit maksaa pankkiin (hinta sisältää 22%:n arvonlisäveron). Onnittelun voi maksaa myös täällätoimituksessa.

Etsin Siiransukua

Olen jonkin aikaa tehnytsukutukimusta Siiran su-vusta. Mummoni VappuIlona Siira (19.2.1926-21.4.1997) oli kotoisin Kur-kijoelta. Hänen isänsä olisuutari Antti Siira(7.11.1892-3.9.1961), jon-ka vanhemmat olivat Juha-na ja Varpu Siira o.s. Hirvo-nen (17.3.1866-16.6.1951).

Löysin Antti ja VarpuSiiran kuolinilmoituksetvuosikymmenen välein il-mestyneistä Kurkijokelai-sista.

Olen kiinnostunut löytä-mään vielä hengissä oleviaJuhana ja Varpu Siiran jäl-keläisiä. Jos joku lukija tie-tää mahdollisista sukulai-sistani, toivoisin ottamaanyhteyttä minuun. Yhteystie-toni ovat alla.

Pauliina KarjalainenVellamonkatu 16-18 B 23

00550 HELSINKIPuh. 040-537 3969

pkarjalainen@helsinkilainen.com

kynä kertooEija Kareen

Viipuriin suunnitellutKarjalan Liiton hengellisetpäivät pidetään 12.3. Imat-ralla. Hengelliset päivät pi-detään viikkoa ilmoitettuaaiemmin ja tällä kertaa yk-sipäiväisenä ekumeenisenatilaisuutena. Viipuriin suun-niteltu hengellisten päivienseminaari on sen sijaan ko-konaan peruutettu, sillä oh-jelmaltaan ja profiililtaanseminaari oli tarkoitettu ni-menomaisesti Viipurissa to-teutettavaksi.

Perinteisesti ohjelma to-teutetaan ekumeenisena.Sunnuntaina aamulla klo 10alkaa Imatrankosken luteri-laisessa seurakunnassa

messu, jota vietetään myöstalvisodan loppumisenmuistoksi. Ortodoksinen li-turgia on samaan aikaanImatran Pyhän Nikolaok-sen kirkossa. Piispallisen li-turgian toimittaa arkkipiis-pa Leo.

Kello 12 on ruokailu.Ohjelmallinen ekumeeni-nen päivätilaisuus Imatran-kosken kirkon alasalissa al-kaa kello 13.30. Ohjelmas-sa on kummankin kansan-kirkon tervehdykset, mu-siikkiesityksiä sekä mm.Viipurin hengellisestä elä-mästä kertova esitelmä. Ti-laisuudessa puhuvat arkki-piispa Leo, piispa Matti

Karjalan Liiton hengelliset päivät12.3.2006 Imatralla

Sihvonen, Imatran SeudunKarjalaisten puheenjohtajaAhti Husu, Karjalaisseuro-jen Etelä-Karjalan piirinpuheenjohtaja Pekka Lattu,Imatran kappalainen OssiOjanen, isä Timo Tynkky-nen ja Karjalan Liiton toi-minnanjohtaja Hannu Kil-peläinen.

Laulua esittävät KaleviIgnatius, Imatran ortodok-sinen kirkkokuoro ja Imat-ran seurakunnan nuortenkuoro. Ennen Karjalaistenlaulua ja piispojen suoritta-maa matkaan siunausta luo-vutetaan hengellisten päivi-en kiertävä ikoni ja perga-menttikäärö seuraaville

hengellisten päivien järjes-täjille.

Kirkkopäivien toteutta-misesta vastaa KarjalanLiitto, KarjalaisseurojenEtelä-Karjalan piiri, Imat-ran Seudun Karjalaiset japaikalliset seurakunnat.Karjalan Liiton hengellinentoimikunta toivoo, että kar-jalaiset osallistuisivat suu-rin joukoin Imatran hengel-lisen päivän tilaisuuksiin.

Tarkempia tietoja toi-minnanjohtaja Hannu Kil-peläinen, puh. (09) 72881711,hannu.kilpelainen@karjalanliitto.fi.

Karjalan Liitto tiedottaa

Kalevalan päivän juhlas-sa Käpylän musiikkiopis-ton opiskelijat esittävät mu-siikkia, Akseli Gallen-Kal-lelan museon johtaja TuijaWahlroos esitelmöi Kaleva-lan kuvittamisesta ennen janyt. Hänen aiheenaan onAkseli Gallen-Kallelan Ka-levala – suomalaisen tai-

teen sydän. Lisäksi ohjel-massa Kalevala-aiheisia lo-ruja ja leikkejä. Kalevalanpäivän vietto on osa karja-laisuuden päivän viettoa.

Tilaisuuteen on vapaapääsy. Tilaisuuden järjestä-vät Käpylän Lions Club,Karjalainen Nuorisoliitto jaKarjalan Liitto.

Kalevalan jakarjalaisuuden päiväKarjalatalolla

Karjalan Liiton naistoi-mikunta täyttää tänä vuon-na 30 vuotta. Tasavuosiajuhlistetaan lokakuussaKarjalatalolla. Lisäksi nais-toimikunta järjestää juhla-vuoden kunniaksi kaikilleavoimen käsityökilpailun.

Kilpailu käynnistyy hetija päättyy syyskuun lopus-sa. Kilpailussa on omat sar-

Naistoimikunta 30-vuotiasJuhlan kunniaksi käsityökilpailu

jansa miehille ja naisille.Miesten kilpailutehtävinäovat pajutyöt ja luuta, nais-ten puolestaan pajutyöt japipo. Jokainen kilpailija voiosallistua kilpailuun yhdel-lä tai useammalla työllä.

Jokainen piiri valitseeoman alueensa kilpailutöis-tä yhteensä viisi parasta pi-poa, pajutyötä ja luutaa lo-

Kalevalan ja karjalaisuuden päivää vietetäänperinteiseen tapaan Karjalatalolla

pulliseen kilpailuun. Kil-pailutyöt tulee toimittaaoman piirin naistoimikun-nan edustajalle, joka yhdes-sä piirihallituksen kanssavalitsee toimitetuista töistäviisi parasta käsityötä jat-koon. Näitten töitten jou-kosta naistoimikunta valit-see voittajat. Kisan par-haimmisto asetetaan esilleKarjalatalolle naistoimi-kunnan 30-vuotisjuhlassa.

Kilpailutyöt tulee palaut-taa Karjalan Liiton naistoi-mikunnan jäsenille syys-kuun loppuun mennessä.

Lisätietoa kilpailustanaistoimikunnan puheen-johtajalta Aira Viitaniemel-tä p. 040- 550 8461 ja kult-tuurisihteeri Anna Dantche-vilta p. (09) 7288 1712 taia n n a . d a n t c h e v @karjalanliitto.fi.

LintuseinLennä, lintu pieni,laudalle ikkunan,vie terveiset rakkaimmalle,jota eniten rakastan.

Tule, lintu pieni,luokseni laulaen,tuo terveiset häneltä,jota kaipaan iltaisin.

Lennä, lintu pieni,istahda olkapäälle ystävän,laula ikävästä:häntä useasti muistelen.

Lennä, pieni kultasiipi,oksalle koivupuun,laula äänellä heleällä,kuinka kaunista elämä on.

Ulla

Pitikö aloittaa?Kuten useimmat lapset

seitsenvuotiaat kaksosenihaluavat harrastaa kaik-kea mahdollista: jääkiek-koa, taitoluistelua, balet-tia, uintia… Muutamassaviikossa heidän intonsalaantuu, ja he haluavatlopettaa. Silloin minullaon tapana sanoa: ”Halu-sitte aloittaa, joten tehkääasiat loppuun.”

Yhtenä aamuna, kun hevalmistautuivat lähtemäänkouluun, kuulin pojanvalittavan siskolleen:”Meidän ei olisi ikinäpitänyt aloittaa tätä.”

Hanna

Hymyähuuleen

Perjantaina 24. helmikuuta4 – 2006 – Nro 8-9

tävät soittelivat hänelle jakysyivät, minkälaista säätäSuomen TV oli lupaillut,koska Suomen televisiossaon selvät sääennusteet.

Murheellisia muistojaSuohovissa

Asemalta menimmeSuohovin koululle. Satuim-me hyvään aikaan, silläsiellä oli tehty valmistelujaseuraavaa päivää varten,jolloin alkaisi koulu. Kesänaikana oli maalattu lattiat,seinät ja ikkunapielet. Op-pilaat olivat piirtäneet tau-luja, oli kukkia ja ilmapal-lojakin seinustalla.

Opettajat olivat hyvinystävällisiä. He esittelivätkoulua joka puolelta. Toi-sessa kerroksessakin kä-vimme. Minä en ole käynyttätä koulua, mutta meidänkoulun opettaja Antti Jussi-la vei kerran meidän koulu-orkesterin Suohovin kou-luun soittamaan opettajainkokoukseen. Se olikin tä-

hän mennessä ainoa kerta,kun olin tuossa talossa käy-nyt.

Aila Rusille ja EskoAholalle Suohovin kouluoli murheellisten muistojenpaikka. Suohovin koululle-han koottiin Elisenvaaransuurpommituksen jälkeenkaikki haavoittuneet jamuutkin pommituksestaselvinneet. Heitä löytyimetsistä ja pusikoista yms.paikoista.

Aila kertoi rappuja si-sään noustessamme, ettähän muisti tuon paikan hy-vin. Ihmiset olivat silloinolleet järkyttyneitä, kysel-leet, oliko joku nähnyt hei-dän omaisiaan. Aila ei löy-tänyt talosta omaisiaan.Kaikki olivat kuolleet. Ai-noastaan Ailan isä säästyi,koska tämä oli ollut rinta-malla. Seitsemän ristiä lai-tettiin lehteen.

Navetta täynnämenehtyneitä

Kolmantena matkapäi-vänä ajoimme Kurkijoelle,

Lopottiin. Menimme maa-miesopiston navetan rauni-oille. Navetta oli kesällä1944 se paikka, jonne koot-tiin kaikki pommituksessakuolleet. Osan heistä siuna-si kirkkoherra Arvi KujalaKurkijoen hautausmaallayhteishautaan, suuren osanheistä tuntemattomina.Muistan, miten eräs räisälä-läinen rouva Tervonen yrit-ti navetalla tunnistaa sor-muksien nimistä ja päivä-määristä kotikylänsä ihmi-siä.

Kurkijoella kuvattu YlenYkkösdokumentti on tar-koitettu kunnianosoituk-seksi Elisenvaaran suur-pommituksen uhreille jasiitä selviytyneille ja siinämenehtyneille. Monelta ta-holta olen vuosien varrellakuullut ihmisten kertovanystävistään ja sukulaisis-taan, joita siellä on ollut. Senäkymä, mikä silloin ase-malla oli (kaikkine järkyttä-vine yksityiskohtineen) eiunohdu koskaan. Minätyöskentelin Ensiapuase-

malla siihen asti, kunneskaikki haavoittuneet oliviety pois.

Kurkijoen matkammesyyskesällä 2005 kului rat-toisasti, vaikka olimmekaikki vieraita toisillemmeja matkamme aiheena jär-kyttävä, surullinen tapahtu-ma. Alussa minua jännitti,mutta kuvaaja Juha Noro-kytö oli niin hauska ja sa-navalmis, että aina hän löy-si hyviä sanasutkauksiajoka asiaan ja siten sai mei-dät nauramaan.

Toimittaja Erkki Rahko-la sitä vastoin oli asiallinenja hyvin rauhallinen. Hänantoi minun kertoa tapauk-sia ihan niin, kuin ne todel-lisuudessa olivat tapahtu-neet.

Carl Geustin suuriurakka

Ilmasotahistorian asian-tuntija Carl Geust kertoi ol-leensa neljä vuotta töissäMoskovassa. Kun Mosko-van sota-arkistot avautui-vat, hän pääsi tutkimaan ja

suomentamaan sotapäivä-kirjoja. Matkallamme hä-nellä oli mukanaan Simolanja Elisenvaaran pommitus-päiväkirjat 19.-20.6.1944.Hän kertoi, että venäläistenpiti tulla pommittamaanElisenvaaraa myös seuraa-vana päivänä 21.6., muttasilloin oli niin huono ja pil-vinen sää, että se jäi.

Huono sää pitää paik-kansa. Tarkistin sen Valk-järven kenttäsairaalan sota-päiväkirjoista. Olin hankki-nut ne Sota-arkistosta, kos-ka siskoni oli Valkjärvellälottana. Näin siinä luki:”20.6. päivä aurinkoinen,taivas täysin pilvetön. Kokopäivän vilkasta lentotoi-mintaa. 21.6. pilvinen jaharmaa päivä. Ei erikoista.”Näinhän saattoi olla kokoKannaksella.

Carl Geust katseli pape-reitaan. Minä mietin, roh-kenisinko pyytää itselleniniistä kopioita. Olin lapse-na ja nuorena melko ujo,mutta elämä on opettanut.Epäröin, koska ajattelin,

että ne olivat sentään olleetkovan työn takana ja tuotuihan Moskovasta asti.

Mutta rohkeasti vainpyysin, ja hän lähetti kään-tämänsä sotilasasiakirjatminulle. Siitä suuri kiitosGeustille. Ohessa olennai-sin Carl Geustin minulle lä-hettämistä kuudesta lius-kasta tekstiä. Kysyin jopaluvan käyttää niitä tässä kir-joituksessa, ja lupa tuli.

Viime aikoina on näistäElisenvaaran pommituksis-ta kirjoitettu paljon oma-kohtaisia kokemuksia.Niinpä ajattelin, että voisikirjoittaa noista Venäjän so-tapäiväkirjoistakin.

TV:n Ykkösdokumenttitulee ulos ensi huhtikuun 9.päivänä Urheiluruudun jäl-keen. Työnimenä on Vaiet-tu murhenäytelmä.

Lahdessa 9.2.2006Annikki Söderholm

JATKOA SIVULTA 1

Kirjoitettu 12.1.2006

Hei Teille Kaikille!

Toivottavasti teillä kai-killa oli hyvät juhlapyhät!Nyt varmaan elämänne onjo palautunut normaaliinuomaansa ja kaikki teke-mämme uudenvuodenlupa-uksetkin ovat vielä voimas-sa. Minulla menee täällähyvin.

Ystäväni Emeril kutsuiminut ja joukon muita va-paaehtoisia viettämään jou-lua luokseen kaupunkiin,jonka nimi on Pilar. Pilarsijaitsee Paraguay-joen var-rella maan lounaisosassa.Oli oikein mukavaa viettää

joulu toisten amerikkalais-ten seurassa. Teimme perin-teisiä jouluruokia, joihinolemme kotona tottuneet.Minä tein suomalaisia pi-parkakkuja ja glögiä äidinreseptien mukaan. Niitähänmeillä aina jouluna on ollutsiellä kotona jouluaattona.

Glögi osoittautui suurek-si hitiksi, sillä kukaan muuei ollut sitä aikaisemminmaistanut. Sitten minullaoli mahdollisuus soittaa ko-tiväelleni kotiin Connecti-cutiin. Siellä oltiin parhail-laan availemassa lahjoja janauttimassa glögiä. Näinpääsin jakamaan joulunheidän kanssaan ainakinyhdessä mielessä. Isällä oli

Miriamin joulu Paraguayssalääkekuuri menossa niin,että häneltä taisivat jäädäglögit väliin.(Korjasin asi-an myöhemmin, kääntäjä-isän huomautus.)

Kun olin puhumassa ko-tiin, niin kylän lapset juok-sentelivat ympäriinsä pau-kutellen ilotulitusraketteja.Vaikka mieli oli siellä koto-na, niin en päässyt eroonsiitä tosiasiasta, että olinkeskellä Paraguayn jouluaja että kesä oli kuumimmil-laan.

Jouluaamuna ihmisetpaistoivat suuria pannukak-kuja ja eräänlaisia teeleipiä.Emerilin naapurit toivat nii-tä meidänkin nautittavak-semme. Myöhemmin eräs

naapuri toi vielä perinteisiäParaguayn jouluruokia, joi-ta kutsutaan chipa’ksi jachipa guazu’ksi.

Myöhemmin päivällälähdimme pitkälle kävelyl-le kaupunkiin ja joelle ui-maan. Meille oli outo koke-mus mennä uimaan joulu-na, myös niille, jotka olivatkotoisin Kaliforniasta. Ran-nat olivat täynnä ihmisiä.Minulle se oli hyvin terve-tullutta vaihtelua, sillä Cha-cossa, minne minut on si-joitettu, en uimaan pääse.Myös uutena vuotena meil-lä oli hauskaa. Sen me vie-timme Chacossa.

Ystäväni, myös vapaa-ehtoinen ja minun lähin

amerikkalainen naapuriniDan kutsui minut ja viisimuuta luokseen 50 mailinpäähän uudeksi vuodeksi.Hän on itse tiilestä rakenta-nut pienen tupansa. Sielläoli meitä seitsemän, jotkutmeistä nukkuivat sisällä,toisille oli teltta ulkona.Dan itse nukkui riippuma-tossa.

Kaikki on nyt palannutnormaaliin. Tosin koulut ei-vät ala kuin vasta helmi-kuun puolessa välissä. Nyt-hän täällä on kesäloma.

Mielestäni me, joilla onkoti pohjoisella pallonpuo-liskolla, olemme onnek-kaampia, kun voimme viet-tää kesälomat, kun on läm-mintä ja juhlat jakaantuvatkylmille kuukausille. Mut-ta täällä voi poimia mango-ja ja muita hedelmiä suo-

raan puista tai maasta jou-luna niin, että ehkä kaikkilopulta jakautuu tasan, jaonhan niinkin, että mihinkasvaa, siihen tottuu.

Terveisiä kaikille ja hy-vää Uutta Vuotta.

Mucho Love

Miriam

Miriam on yhdysvalta-lainen nuori nainen, jonkaisä on suomalainen Kurki-joen Rummunsuolla synty-nyt Urpo (nyk. Ray) Heino-nen. Hän on nykyään va-paaehtoisena ”työläisenä”Paraguayssa. Urpo-isä jaRakel-täti lähettävät ainasilloin tällöin Miriamin kir-jeitä Kurkijokelaiseen.

Olin kuulemassa Kaari-na Suonperän esitelmää hy-västä käytöksestä, oli hyväesitelmä. Siinä käsiteltiinnykyihmisen käytöstä.Suonperä kertoi, kuinka onjäänyt pois teitittely, tilalletullut sinuttelu, on jäänytpaikan luovuttaminen van-hemmalle yms. tavat, jotkaovat käytössä muualla Eu-roopassa ja olisivat suota-via vielä täälläkin.

Mieleni tuli talvi 1949-50, jolloin olin oppilaanaPaimion Kansanopistossa.Pelkäsin vähän sinne me-noa, taas oli vastassani uusikoulu, jossa en tuntisi ke-tään.

Iloinen yllätys oli kui-tenkin, että sinne oli tullutkaksi entistä tuttuani: Kai-no Könönen ja Irja Symilä.Tiiviisti siellä opiskeltiin.Päivät olivat pitkiä, aamuyhdeksästä ilta kahdeksaan.

Kuri oli myös ankara,siitä piti huolen johtajatarSiviä Siltanen, joka kävi il-taisin tarkastamassa, olivat-ko kaikki paikalla. Joskus

Kurkijoen tyttöjä Paimion Kansanopistossa lukuvuonna 1949-50. Oikealta Helvi Sintonen,Kaino Känönen, Irja Symilä ja kirjoittaja Terttu Järvinen.

Talvi 56 vuoden takaajoku oli iltaisin luvattomil-la reissuilla, silloin täytyiluotetun kaverin päästäähänet sisään ikkunasta, ovetkun lukittiin kymmeneltä.

Kyllä siinä iässä olihauskaa, miten niin kaikkiasiat naurattivatkin, etenkin

silloin, kun olisi täytynytolla vakavana. Siihen ai-kaan suurimman ajan kou-lutunneista veivät tytöilläkäsityö- ja kotitaloustunnit.

Muiden aineiden lisäksisiellä opeteltiin kohteliai-suutta ja hyvää käytöstä,

kaikissa mahdollisissa ti-lanteissa. Hyvät ruokailuta-vat, tervehtiminen, esittelyja kunnioitus vanhempaan-sa kohtaan. Opittiin avaa-maan ovi ja päästämään toi-nen ensin sekä paljon muu-ta, mistä on ollut apua elä-män varrella.

Aurinkoista kevättä luki-joille toivottaa

Terttu Järvinen

MuistojenkohtaaminenMonet kohtaavat muistoissa hylätyt talot,autiot pihat. Tiet piirtyvät vielä maisemaan.Huomaamme piirteitä menneestä elämästä.Kaikki menneitä katsomaan palanneettuntevat olevansa muukalaisia itselleenja uutta maata heille, jotka kenties saapuvat.Kun joskus tulisi sellainen päivä, ettei pelota.Miten tulisi ihminen sinuksi pelkonsa kanssa?Ettei pelko masentaisi, vaan kutsuisi esiinpiileviä voimavaroja –toisi lähelle ihmisen ja Jumalan.

Muistojen kohtaaminen on vaikean ihanaa.Muistot olisi saatava siirtymään tähän päivään,ja tämä päivä olisi saatava sovintoonmuistojen ja kokemusten kanssa.Ikävän tunteminen on jotenkin sukua rakkaudelle,sillä ilman ikävää ei olisi rakkauttakaan.silti kuuluu rakkauden olemukseenmyös jotain läsnä olevaa, jotain kirkastuvaa.

Luovuttaminen on jonkun muiston itseensätallettamista, usein vuosiksi vaikenemista,kunnes aika ja ihminen on kypsäniissä kirkastumaan.

Heimo Suontausta

Perjantaina 24. helmikuuta 2006 – Nro 8-9 – 5

Kuukausi sitten oli leh-dessämme kirjoitus asevel-jien muistolaatan paljastuk-sesta Washingtonin suurlä-hetystössä. Sepä toi mielee-ni taas sen ajan, kun minäsiellä työskentelin. Lähe-tystön päällikkökin onsama kuin minun viimeinenisäntäni. Hän on tosin siellävirkansa puolesta jo toistaerää.

Työelämässä ollessanisanoin joskus leikilläni jol-lekin: ”Vuotahan Vyöter, komurut joutuut” eli kunhankirjoitan elämäni tarinan,kerron kaikki salat julki, jo-ten on paras olla minunkanssani hyvissä väleissä.No, se nyt oli vain sen ajantarinaa tarinan vuoksi, jo-hon tuskin kukaan reagoimillään tavalla, ehkä vainhymyillen ymmärtäväisestitietäen, että tosiasiassaemme voi julkisesti kertoa,mitä vain, se oli jo kirjoitet-tu työsopimukseenkin. Sii-nä oli myös seuraava lause:”Työntekijä on velvollinenkaikessa toiminnassaannoudattamaan asemamaanlakeja ja tapoja.” Niin se olisanasta sanaan kirjoitettu.Tässä olisi sopiva ohje mie-lestäni myös Suomeenmuuttajille.

Kaikki loppuu aikanaan,kuten minunkin työrupea-mani, vaikka olin sanonut-kin joskus, etten lähde poiskulumallakaan. Lähettiläätvaihtuivat, maan presidentitsamoin, minä vain jatkointyötehtävässäni kokonaista18 vuotta aina eläkeikäänasti. Sanoin olevani uranihuipulla, eikä köyhä kor-

kealta putoa, korkeintaanluudan päältä lattialle.

Oikeastaan olisin vieläsaanut jatkaa pari vuotta,mutta katsoin jo ajan tul-leen luovuttaa tehtävät toi-selle. Olihan siinä jo saanutkattaa pöydän yhdelle jostoiselle vieraalle presiden-teistä senaattoreihin, liike-maailman ”silmäätekeviin”ja mitä kaikkea he nyt edus-tivatkaan. On useita henki-löitä, joita todella muistelenmielelläni ihan hymyssäsuin vieläkin.

SilitysrautaJuhlan jälkeen aina arki

tulee, kuten tiedämme. Sil-loin hopeat laskettiin, laitet-tiin talon tavarat paikoil-leen, pestiin ja silitettiinsuuri kasa liinoja sekä ser-viettejä. Siinä sivussa hoi-dettiin myös suurlähettiläänvaatehuolto. Jos kaikki ka-sattaisiin yhteen, olisi siinämelkoinen vuori paitojakin,joita meikätyttö on silittä-nyt, myös pukuja, smokke-ja, frakkeja, tummia ja vaa-leita pukuja ym.

Niinpä ei ollut ihme, ett-en ostanut itselleni edes si-litysrautaa, kun tulin Suo-meen. Mutta arvatkaapas,mitä! Eivätkös hyvät ystä-väni lahjoittaneet minulleomaan kotiini silitysraudan,tosin oikein kauniin! Olisi-vatkohan vaatteeni olleetkurttuisia. Joka tapauksessahe ovat huumoriväkeä. No,onhan sillä raudalla toki ol-lut käyttöä.

Tuli sitten se viimeinentyöpäiväni ja historiallinenhetki, jota kutsuin työtove-

rini katsomaan. Nimittäinsitä, kun silitin vihoviimei-sen miehenpaidan, ja asiaon selvä minun osaltaniloppuiäkseni!

LäksiäisetJuhlallisesti minut saa-

tettiin oloneuvoksettarenpäiville. Oikein limousinel-la minut haettiin kotoa javietiin illalliselle ravinto-laan. Siellä kitaransoittajatuli pöydän viereen soitta-maan ja laulamaan. Aterian

jälkeen menimme kakku-kahville toiseen ravinto-laan. Sitten vielä teimmekierroksen WashingtonDC:n tutuilla ja vähemmäntutuilla paikoilla ennen aa-munkoittoa, joten olihan seikimuistoinen ilta. Valoku-vat ovat albumissa tallellakaikesta tuosta.

Monet ovat ne Amerikanihmeet, kuten eräs serkkunisanoo. Ja olenkin niitä siel-lä matkoillani nähnyt. Tun-nen todella surua New

Niin taas muistoihinmenneisiin…

Washingtonin suurlähetystössä juhlat ovat päättyneet, ja henkilökunta on järjestelemässäpaikkoja kuntoon. Aili keskustelemassa nuoren miehen (hovimestarin?) kanssa.

Orleans’in kaupungin tu-hon johdosta, kun olen näh-nyt sen ja kokenut ”syvänetelän” tunnelman, Louisi-ana ja Alabama mukaan lu-kien. Eräällä matkoistanisattui koneessa olemaansuomalainen lentoemäntä,ja minut toivotettiin suurek-si yllätyksekseni tervetul-leeksi koneeseen ihan sel-vällä suomen kielellä.

On eräs tapa, jota lämpi-mästi kannatan. Se koskeemerkkipäivien viettoa. Siel-lä ystävät järjestävät juhlatalusta loppuun. Ei tarvitse”juhlakalun” hiki hatussatouhuta tarjottavien kanssaja olla sitten rättiväsynytjuhlapäivänä.

Sattuipa kerran, kun olinsiellä matkalla, että matka-toverit saivat tietoonsa mi-nun syntymäpäiväni. Annasolla, onnittelukortti oli au-ton istuimella, kun tulin, jaillalla eräs kalifornialainenpariskunta vei minut ravin-

tolaan tarjoten kolmen ruo-kalajin illallisen ja vieläkahvit kakun kera, jossa pa-loi kynttilä. Tarjoilijat lau-loivat vielä ”Happy Birth-day”, joten olin ihan mykis-tynyt. Kaikki tämä tuli ihanventovieraiden taholta, jot-ka olivat samalla matkalla.

Lopuksi vielä kerronmatkatoimiston virkailijas-ta, joka aina kysyi jälkeen-päin, millainen matka mi-nulla oli ollut. Ennen Suo-meen lähtöäni hän tarjosiminulle lounaan ja kerranjopa kyyditsi ani varhainlentokentälle sunnuntai-aamuna. Hän tuli sitä vartenVirginian puolelta, jossaasui. Tätä kaikkea minäkutsuisin hyväksi palveluk-si. Hän teki kaiken, vaikkeise hänen työnkuvaansakuulunutkaan. Muistot tosi-aan lämmittävät mieltä!

Jaakon tytär

Suurlähetystön seinustalla helmikuussa kukkineet kameliatsaivat joskus lunta oksilleen.

Jouluna terassilla Sirkka-työtoverin kanssa. Aililla Aino-puku yllään. Sama puku on nähty useasti myös Kurkijoki-juhlilla.

Aili Heinosen läksiäisaterialla Washington DC:ssä vasemmalta työtoverit Leila ja Sirkkasekä Aili kuuntelemassa serenadia. Eivätkä juhlat siihen loppuneet…

BongauspäiväPakkanen kun paukahteli,pihapiiriin lehahtelipikkulinnut nälissääntalviruokaa etsimään.

Keltasirkut lyhteen täytti,sekin mukavalta näytti,kauranjyvät maistuivat,koht’ oli vatsat pulleat.

Punatulkut metsienlensi ruokaa etsien,tikka talipalloakoputteli nokalla.

Saapui sitten harakatvalko-mustat komeat.Närhiparin hauska tahti,toinen söi ja toinen vahti.

Suuri parvi tiaistenkeltaisten ja sinisten,ruokaa riitti lintusille,suurille ja pienimmille.

Lintulaudan viimeiseksioravakin sitten keksi.Pähkinöitä nakerteli,herkkuhetken kurre eli.

Tuota itse katselinmielin herkin, iloisin.Mikäs meillä ihmisilläpakkasilla, lämpimillä.

Terttu Ketola

Perjantaina 24. helmikuuta6 – 2006 – Nro 8-9

Kurkijoen Marttayhdistys ry:n toimjan taiton teki Hannu Mäke-lä. Yhdistys hankki itsel-leen 300 kirjan painoksen.Kirjan nimestä järjestettiinnimikilpailu jäsenien kes-ken. Ehdotuksia tuli muuta-ma, ja lopulta päädyttiin ni-meen ’Se on sata’.

Historiikin julkaisu jayhdistyksen 100-vuotisjuh-lat pidettiin sunnuntaina20.11.2005 Metsämaalla.Juhla alkoi sanajumalan-palveluksella, jossa liturgi-na toimi kappalainen ElinaRouhiainen ja kanttorinaEeva Taneli. Saarnan pitiPöytyän kirkkoherra RistoMiettinen. Ennen jumalan-palvelusta laskivat ArjaSchwartz ja Hannele Piipa-rinen muistokukat Karja-laan jääneiden sekä sanka-rivainajien muistomerkeil-le.

Varsinaiseen juhlaanosallistui 142 vierasta. Juh-lapuheen piti Marttaliitonhallituksen puheenjohtajaMerja Siltanen. Yhdistystämuistivat seuraavat yhteisötja yksityiset henkilöt: Mart-taliitto ry, Varsinais-Suo-men Martat ry, LoimaanMarttayhdistys ry, Kojon-kulman Marttayhdistys ry,Mellilän Isonperän Martta-yhdistys ry, Kurkijoki-Sää-tiö, Loimaan Seudun Karja-laseura ry, Pöytyän Lou-kunkulman Marttayhdistysry, Humppilan KarjalainenMarttayhdistys ry, Alasta-ron-Virttaan Marttayhdis-tys ry, Loimaan kaupunki,Metsämaan Lähikauppa,Metsämaan Urheilijat, Loi-maan seurakunta, Eläkelii-ton Loimaan kaupungin yh-distys, Marjatta Kaunis-maa, Riitta Heinonen, Mir-ja Linden, Anni Clewe,Eeva Setälä, Elma Hartik-ka, KustannusHD ja Metsä-maan Maa- ja kotitalous-naiset.

Kaikki kerhot olivatkoonneet juhlapaikalleoman näyttelypöytänsä,

Kurkijoen Marttayhdistys ry:n toimjoilla oli esillä kerhojen toi-mintaan liittyvää materiaa-lia, kuvia sekä vanhoja kä-sitöitä.

100-vuotisjuhlassa jaet-tiin ansiomerkkejä seuraa-vasti:

Kultainen ansiomerkkiSinikka SikiöHopeinen ansiomerkki

Sirkka-Liisa Erlund, AlliKihlanki, Elsa Koskinen,Alli Mäkinen, Hannele Pii-parinen, Eevi Poutanen,Saini Repo, Rauha Riiko-nen, Erja Tiainen, MarjaTirri ja Marita Ventto.

Pronssinen ansiomerkkiMarjatta Heinonen, RitvaIhamäki, Terttu Kanervo,Linnea Kilpinen, Ritva Kät-kä, Pirkko Laine, Ulla Lam-minaho, Pirkko Martikai-nen, Lea Rastas, Aino Rau-tanen, Eila Rautio, UllaSalo, Arja Schwartz, UllaSchwartz, Laila Suonpää,Taina Suvila, Marja-LeenaSätilä, Riitta Tiippana jaEeva Turkumäki.

Juhlassa jaettiin myösvuosimerkkejä seuraavasti:

50-vuotismerkkiTyyne Havukainen ja

Meeri Littunen40-vuotismerkkiAiri Pullinen25-vuotismerkkiMarjatta Heinonen, Sari

Mäkilä, Marja Tirri ja RailiVirtanen

10-vuotismerkkiRaija Hjelm, Ritva Kät-

kä, Riitta Mikkola, EilaTuominen ja Anna-MaijaVeikkolainen

Alli Kihlanki/Elisenvaa-ran mko jatkoi lähialueyh-teistyötä Kurkijoella Eli-senvaaran naisryhmänkanssa. Emäntä-lehden tila-usmyyjinä olivat Airi Pulli-nen, Maila Sihvonen, LeaRastas, Alli Kihlanki, EevaTurkumäki ja Anne Mäki.Kurkijoki-museolla esilläollut yhdistyksen näyttelypurettiin syksyllä. Näytte-lyyn tutustui 120 henkilöä.

TiedottaminenYhdistyksen sekä kerho-

jen kokoontumisista ilmoi-tettiin Loimaan Lehdenseuratoimintapalstalla,Kurkijokelaisen Muistetta-vaa-palstalla ja AuranmaanViikkolehden Muistilista-palstalla. Viralliset kokous-kutsut ilmoitettiin LoimaanLehdessä ja Kurkijokelai-sessa.

Vuoden aikana on leh-dissä ollut yhteensä kah-deksan kirjoitusta yhdistyk-semme toiminnasta. Kurki-jokelaisessa oli marttojen100-vuotisjuhlanumero4.11. Yhdistys oli esitellyttoimintaansa sen lisäksi jo28.1. Kerhot tekivät omatsivunsa Kurkijokelaiseenseuraavasti: 25.2. Aromä-en-Piltolan mko, 1.4. Eli-senvaaran mko, 29.4. Kau-hanojan mko, 27.5. Loi-maan Kirkonseudun mko,1.7. Metsämaan mko, 26.8.Raholan mko ja 23.9. Rum-munsuon mko. Lisäksi juh-lista kirjoitettiin Kurkijoke-laisessa 2.12.

OpintokerhotOpintokerho ’Marttayh-

distyksen satavuotisjuhla-järjestelyt’ on kokoontunut17 kertaa, osallistujia kaik-kiaan 106. Opintokerholuokiteltiin tänä vuonna eri-koiskerhoksi, sillä tavoit-teena oli niin historiikinjulkaisu satavuotisjuhlissakuin itse juhlien suunnitte-lu ja toteuttaminen.

HallintoVuonna 2005 hallituksen

puheenjohtajana toimi ArjaSchwartz. Muut jäsenet oli-

Vuonna 2005 toiminnanteemana jatkui Iloa ja tur-vaa martoissa. Iloita yhdis-tyksessämme saatiinkin,sillä vietimme juhlavuot-tamme. Kiitokset toimin-nasta halutaan antaa yhdis-tyksen jäsenille, hallituk-selle ja puheenjohtajallesekä erityisesti talkooväel-le juhliemme järjestelyistä.

JäsenistöYhdistyksemme jäsen-

määrä vuonna 2005 oli kuu-si (6) jäsentä. Jäsenmäärälaski vuoden aikana yhdel-lä jäsenellä. Yhdistyksenalaisuuteen kuuluu seitse-män (7) kerhoa. Kerhojenjäsenmäärät olivat seuraa-vat:

Aromäen-Piltolan mart-takerho 23, Elisenvaaran

marttakerho 17 ja nuoriso-jäseniä 1, Kauhanojanmarttakerho 21, Loimaankirkonseudun marttakerho20, Metsämaan marttaker-ho 30 ja nuorisojäseniä 3,Raholan marttakerho 13,Rummunsuon marttakerho19 ja nuorisojäseniä 1

Yhteensä jäseniä 143,nuorisojäseniä 5.

Kunniajäsenet:Aromäen-Piltolan mart-

takerhon jäsenet Alli Hä-mäläinen ja Elma Hartikka,molemmat vuodesta 1995,Loimaan kirkonseudunmarttakerhon Anna Poski-parta vuodesta 1983, Met-sämaan marttakerhon jä-senet Aini Kylliäinen vuo-desta 2000 (kuollut29.9.2005) ja Eila Tuomolavuodesta 2001 sekä Rum-

munsuon marttakerhon jä-senet Vieno Lerkki vuodes-ta 2000, Martta Lankinenvuodesta 2003 (kuollut9.12.2005) ja Helmi Kyl-liäinen vuodesta 2005(kuollut 29.10.2005).

ToiminnastaKulunut vuosi oli yhdis-

tyksemme 100. toiminta-vuosi. Vuosi kului pääosinhistoriikin työstämisessä ja100-vuotisjuhlien järjeste-lyissä. Historiikin tekstivalmistui keväällä 2005.Valokuvien keruu, tallen-nus ja kuvatekstien kirjoi-tus jäi Marja Tirrin huolek-si ja vastuulle.

Kirjan painatus annettiintarjouskilpailun jälkeen loi-maalaiselle KustannusHD:lle /Arto Pietilälle. Kir-

Marttojakin pitkään työllistänyt historiikkikirja ‘Se on sata’ julkaistiin yhdistyksen 100-vuo-tisjuhlassa. Kirjauutuus poseerasi juhlissa “vanhempiensa” kirjoittaja Päivi Mikolan ja kir-jaidean isän Kari Rahialan välissä. Kirjaa myyvät yhdistyksen hallituksen jäsenet. Sen voimyös tilata postitse Marja Tirriltä, puh. (02) 767 6541 iltaisin tai marja.tirri@lai.fi. Kirjanhinta 25 euroa (+ toimituskulut). Kuva Jouko Uusi-Laitila.

SiivouspäiväValkoista untuvaa,höyhentä valkeaaputoilee taivahalta.Ovat ne kotoisinkaukaa tuoltapilvenhattaralta.

Pilvirouva setyynyjä, peittojasiellä pudisteli.Ylimääräisethöyhenet, untuvatmaahan tipahteli.

Terttu Ketola

Uusipöytästandaari

- lahjaksi- muistoksi- omalle pöydälle- kiitokseksi

35Tilaukset ja kyselyt:

KurkijokelainenKoulukuja 7, 32200 LOIMAApuh. (02) 762 2551, 050-521 3336toimitus@kurkijokelainen.inet.fi

€

”Kurkijoen vaakuna”

35

”

UnikuvaSamosin lehtoa Laatokansinikellot vierellä soittiviris’ peipon laulu lähelläinouto rauha sieluni täytti.

Kimmels’ järvi metsänsiimekseentuoll’ kullerot tuoksuaanloihtikevättuntoja hiljaamielessäinkoin rantaan kulkea sinne.

Koitti illansuu, sehämyssäänkuin jostain kaukaa ennenkukan poimin, pysähtyenloin katseen Laatokalle.

Lask’ kehrä aavaa kullatenvanaa kuikka pintaan piirsikävin polkua hiljaamietteissäinlehto vehreä taakseni uinui.

Paavo Vepsä

1905-2005

KurkijoenMarttayhdistys ry

Perjantaina 24. helmikuuta 2006 – Nro 8-9 – 7

mintavuosi 2005mintavuosi 2005

Kurkijoen Marttayh-distyksen vuosikokous pi-dettiin Tuulensuun palve-lukeskuksessa torstaina16.2. Kokoukseen oli saa-punut 23 yhdistyksen jä-sentä. Puheenjohtajanatoimi Arja Schwartz ja ko-kouksen sihteerinä yhdis-tyksen sihteeri Tuija Vi-hervirta.

Kokouksessa käsitel-tiin sääntöjen määräämätasiat. Koska puheenjohta-ja oli vuosi sitten valittukahdeksi vuodeksi, jatkaasiis Arja Schwartz pu-heenjohtajana. Yhdistyk-sen sihteerin kieltäytyessäjatkamasta, valittiin uu-deksi sihteeriksi EeviKemppinen.

Erovuoroiset hallituk-sen jäsenet Ulla Salo jaSoili Valkeapää valittiinuudelleen. Muina halli-tuksen jäseninä toimivatHannele Piiparinen, RiittaSario, Marja Tirri ja TuijaVihervirta. Rahastonhoi-

tajana jatkaa Marja Tirri.PR–marttana toimii sih-teeri.

Varsinaisiksi tilintar-kastajiksi valittiin RiittaHeinonen ja Ulla Kotiran-ta sekä varalle Alli Kih-lanki ja Saini Repo. Yh-distyksen edustajanamarttapiiriliiton kokouk-sissa toimii ArjaSchwartz, varalla Hanne-le Piiparinen ja Marja-Leena Sätilä. Yhdistyksenkokoukset ilmoitetaanKurkijokelaisessa ja Loi-maan Lehdessä.

Tuija Vihervirta esittitoimintakertomuksen työ-vuodelta 2005, joka hy-väksyttiin kiitoksella. Toi-mintaa oli paljon johtuenyhdistyksen 100–vuotis-juhlista, sekä satavuotis-historiikin ”Se on sata”saattamisesta valmiiksikirjaksi.

Esitettiin vuoden 2005tilit ja tilintarkastajienniistä antama lausunto,

Kurkijoen Marttayhdistysry:n vuosikokous

hyväksyttiin tilit ja vah-vistettiin tilinpäätös sekämyönnettiin vastuuvapaustilivelvollisille. Hyväksyt-tiin toimintasuunnitelmavuodelle 2006.

Jäsenmaksu päätettiinsäilyttää kymmenessä eu-rossa. Hyväksyttiin halli-tuksen jäsenten matkakor-vaukseksi 0,20 + kilomet-riltä tai kulut julkisissakulkuneuvoissa. Hyväk-syttiin sihteerin laatimatalousarvio vuodelle2006.

Kurkijokelainen tila-taan sihteerille. Kurkijo-kelaisten pitäjäjuhlienMuistojen iltamien ravin-tolan pidosta vastaa Eli-senvaaran marttakerho.Heillä on myös yhdistyk-sen joulujuhlan vetovas-tuu. Vuosikokouksen tar-joilusta vastasi Kauhano-jan marttakerho.

Eevi Kemppinensihteeri

vat varapuheenjohtaja Han-nele Piiparinen, sihteeriTuija Vihervirta, rahaston-hoitaja Marja Tirri ja jä-senet Ulla Salo, Soile Val-keapää ja Riitta Sario. Hal-litukseen kuuluu yksi edus-taja joka kerhosta.

PR-marttana toimi TuijaVihervirta ja opintomartta-na Marja Tirri.

Tilintarkastajina olivatRiitta Heinonen ja Ulla Ko-tiranta sekä varalla AlliKihlanki ja Saini Repo.

Kerhojen puheenjohtaji-na toimivat Ulla Salo Aro-mäen-Piltolan mko, Ulla

Lamminaho Elisenvaaranmko, Maila Sihvonen Kau-hanojan mko, Minna Yli-Puntari Loimaan Kirkon-seudun mko, Liisa JokinenMetsämaan mko, Marja-Leena Sätilä Raholan mkoja Airi Pullinen Rummun-suon mko.

Yhdistyksen vuosikoko-us pidettiin keskiviikkona16.2.2005 Loimaalla Tuu-lensuun Palvelukeskukses-sa. Vuosikokouksessa käsi-teltiin sääntömääräiset asi-at. Vuosikokoukseen osal-listui 21 yhdistyksen jäsen-tä.

YhteistyökumppanitVuonna 2005 yhteistyö-

tä tehtiin Marttaliitto ry:n,V-S Martat ry:n, Kurkijoki-Säätiön, Päivi Mikolan, Eli-senvaaran naisryhmän Kur-kijoella (Elisenvaaranmko), Loimaan seurakun-nan,

8. neuvontapiirin, KariRahialan, Kurkijoelta ny-kypäivään –hankkeen/Ma-ria Kauppisen ja Kustan-nusHD/Arto Pietilän kans-sa.

Yhdistyksemme oliedustettuna Varsinais-Suo-men Martat ry:n vuosi- ja

syyskokouksessa. Marja-Leena Sätilä kuuluu Varsi-nais-Suomen Martat ry:nhallitukseen. Piiriliiton jär-jestämiin koulutustilai-suuksiin on osallistuttu niinyhdistyksen kuin kerhojen-kin toimesta.

YhteenvetoYhdistyksen toiminta

keskittyi sadan vuoden um-peen kuromiseen. Historii-kin julkaisu ja 100-vuotis-

juhlat olivat merkkipaaluja,joista voimme olla ylpeitä,samalla kuitenkin nöyryyt-tä tuntien. On hyvä kunni-oituksella muistaa ja kiittäämenneiden sukupolviennaisia ensimmäisestä sa-dasta vuodesta. Tämän päi-vän Suomessa on helppoaolla martta.

Kolmivuotinen teema-kausi ’Iloa ja turvaa mar-toissa’ päättyi. Kauden ai-kana saimme konkreettista

oppia turvallisuudesta.Myös oma marttayhteisösaatetaan tuntea turvallisek-si, siihen joukkoon on help-po mennä mukaan jaka-maan kokemuksiaan, ilo-jaan ja surujaan. Päällim-mäisinä marttailloissa kai-kuu yleensä nauru: iloamartoissa on todellakin tot-ta. Tästä on hyvä jatkaa.

Tuija Vihervirta

Syksyllä 2005 pidettiin marttapaitakurssit. Kelpaa siinä Seija Lehden (kesk.) ja MirjaMattilan (oik.) nyt kokoustaa uutukaisissa paidoissaan. Ulla Schwartz (vas.) oli om-mellut paitansa jo aiemmin. Kuva Tuija Vihervirta.

Kurkijoen marttayhdistyksen vuosikokouksessa kahvittajina olivat Kauhanojan marttaker-holaiset, vasemmalta Maila Sihvonen, Senja Seppälä, Erja Tiainen ja Pirkko Martikainen.Kuva Tuija Vihervirta.

Karjalassa naapurinam-me pienen lampemme toi-sessa päässä hoiteli maati-laansa Matti kolmen sisa-rensa kanssa äitimuori Stii-nan antamien neuvojen mu-kaan. Toki perheellä oli su-kunimikin, mutta Matti kul-ki naapureiden keskuudes-sa nimellä Tiinan Matti.Naisvaltaisessa talossa olipoika saanut kaiken huomi-on, ja Matti osasi taidon ot-taa palveluita vastaan.

Pari siskoista ”pääsi nai-misiin”, kuten Matti asianilmaisi. Vain vanhin sisa-ruksista jäi veljensä kanssaasumaan. Vielä evakkoai-kanakin tämä sisko-veli –suhde toimi moitteettomas-ti. Matti kuitenkin antoioman lempinimen siskol-leen, eli siskosta tuli Matil-

Tiinan Mattile Loviisa. Elämä jatkuirauhallisesti Loviisan huo-lehtiessa veljensä hyvin-voinnista, kunnes tuli Lo-viisakin evakkopolkunsapäähän ja Matti jäi orvoksi,orvoksi siksikin, ettei hänvarmasti ollut itse keittänytkoskaan korvikettakaan,ruuanlaitosta puhumatta-kaan.

Mutta kun hätä on suuri,on apu lähellä, niin nytkin.Läheltä seurasi sisarustenelämää Mattia nuorempileskirouva, joka kiirehtihoivaamaan orpopoikaa.Ensimmäiseksi hän toi ra-dionsa mattia viihdyttä-mään ja neuvoi, mistä nap-pulasta painaen kuulee”Lauantain toivotut levyt”.

Mielellään mies kuunte-likin musiikkia, kävipä jos-

kus Ojajärvellä seurantalol-la tansseissakin, varsinkin”Viattomien lasten päivä-nä”, joiden joukkoon hänsanoi itsekin kuuluvansa.Tuskin hän kuitenkaan he-vostaan valjasti tuolloin-kaan tanssin vuoksi, muttamusiikki ja tarinointi tuttu-jen kanssa oli se huvipuoli.Matille olivat hevoset hy-vin rakkaita, joita ei turhantähden rasitettu eikä juok-sutettu. Harjatessaan ajok-kiaan hän totesi: ”Kyl Pollelautast lämäjää ku rasvat-tu.”

Talvisodan pakkasissaMatin kaivosta väheni vesi,ja he joutuivat ajamaan he-vosen kanssa meidän lam-mesta karjalleen juomave-den. Lammessa pidettiinvain yhtä avantoa sulana

heinäsäkin avulla. Se toimi-kin, sillä ohi ajavatkin juot-tivat ajokkinsa avannonluona olevasta ämpäristäpeittäen avannon huolelli-sesti ja panemalla ämpärinalassuin kepinpäähän.

Mattikin erehtyi kerrankeskipäivällä vedenha-kuun. Hän oli reessä olevattynnyrit saanut täytetyksi,kun vihollisten pommiko-neet yllättivät hänet täysin.Pommeja rupesi satamaanlähimaastoon. Siitä Matti

oivalsi toden olevan ky-seessä. Tuota pikaa olivat-kin vesitynnyrit pois reestäMatin roimiessa hevostaan”lautasille” käskien sitä pa-koon rannan metsikköön.

No, hevonen ja mies pe-lastuivat, mutta jäähän tulirailoja koneaseista. Onnek-

si tynnyritkin olivat säästy-neet tuhoilta. Kun pommitoli pudotettu ja koneet häi-pyneet, täytti mies tynnyrituudelleen. Silloin oli pakkohymyillä naapurin kiireelle,vaikka olikin niin sanotusti”läheltä piti” –tapaus. Ko-timme sijaitsivat radan jajoen välimaastossa, ja mo-lempien siltoja oli viholli-sen ollut tarkoitus pommit-taa ja siten katkaista yhteysja kuljetukset rintamalle.

Mutta palataanpa vieläMattiin. Se hyvä halti-ja, joka vei miehelle ra-dion, neuvoi samalla,mistä kuuluisi hänen

mieliohjelmansa Lauantaintoivotut levyt. Hän lähti sit-ten itse jatkamaan työpäi-väänsä käydäkseen sen pää-tyttyä katsomassa Matinkuulumisia. Kysäisipä siinäkuin ohi mennen, oliko ra-diosta kuulunut kauniita le-vyjä. Vastaus kuului: ”Ol

yks, se Lesken lempi on su-loisemp.”

Vastaus pisti lesken päänsekaisin, eikä pää seonnutainoastaan leskeltä, vaanmyös Matti tunsi jotakinlämmintä sisällään. Tuotapikaa he huomasivat ole-vansa papin pakeilla. Niin,että joskus se on vähästäkiinni.

Niin saivat toisensa Mat-ti ja leskirouva. He elelivätonnellisina, kunnes Matinelämäkaari tuli täyteen.Tämä oli tositarinaa enti-sestä hyvästä naapuristam-me Tiinan Matista, naapu-rista, jota en koskaan muis-ta nähneeni pahalla päällätai kiireisenä lukuun otta-matta sitä vedenhakumat-kaa Talvisodan pommisa-teessa. Näin muisteli naa-puriaan

Aino Koppi

”Pommeja rupesisatamaan lähimaastoon.”

Perjantaina 24. helmikuuta8 – 2006 – Nro 8-9

Korpisaaren asutustapääosin vuosina 1900-1944

Korpisaari on saarikylä.Pääsaari on noin 2,5 km le-veä ja 7 km pitkä. Sinne pää-see Lopotista, kun Hiitolaanvievältä tieltä kääntyy va-semmalle Riekkalan ja Kan-nansaaren väliselle tielle.Korpisaaren kylään kuuluvianimettyjä saaria Korpisaari-nimisen pääsaaren lisäksi on14. Korkeimmat mäet pää-saaressa ovat yli 55 metriäkorkeita. Korpisaareen kulje-taan maanteitse Uitonsalmenyli kylän ”lahen puolelle”(Laikkalanlahden puoleinenosa saaresta) Revonmäelle,josta tie haarautuu eri suun-tiin. Toista puolta saarta sa-nottiin ”kylän puoleksi”, jos-sa useimmat talot olivat =Korpisaaren ”kylä”.

Kurki-Säätiön (nykyisinKurkijoki-Säätiö) vuonna1972 julkaisemassa teokses-sa ”Kurkijoki kylästä ky-lään” on laajasti kuvailtumyös Korpisaarta sellaisena,kuin se oli viimeisenä rauhanvuosikymmenenä 1930-lu-vulla. Seuraavassa esitykses-sä on vielä haluttu tuoda esil-le kylän asukkaat perhekun-nittain vuosina 1900-1944.Tiedot on koonnut ReinoKontulainen (68). Haastatel-tavina ovat olleet muun mu-assa seuraavat Korpisaaressasyntyneet henkilöt: RistiinaRastas (94), Ilmari Kontulai-nen (90), Aino Jakonen (79)ja Kalevi Kuosa (69).

Seuraavassa asukasluette-lossa on käytetty Korpisaa-ren kyläkartan talojen nume-rointia. Talojen nimien yhte-ydessä on myös vanhoja pai-kannimiä, joita on Kurkijoenkartoissa vuosilta 1920 ja1931. Henkilöiden syntymä-ja kuolinaikoja on vain viit-teellisesti. Nimien yhteydes-sä saattaa olla seuraavia mer-kintöjä (arkistoviitteidenMK, VA, Lk tai UK lisäksi):(+ on aviopuoliso”?” tarkoittaa täydennystä

tai tarkistusta vaativaatietoa

”I”, ”II” jne. on avioliitonjärjestysnumero

”ev” on evakossa syntynyt”vk” esiintyy liitteenä ole-

vassa valokuvassa”kk” on kansakoulu”myöh.” on vuoden 1944

jälkeinen tapahtuma”k” on kuollut

1. Ristiniemi(Kontulainen)

Apteekkari Oskari Piiro-sen huvila Kontulaisiltavuokratulla maalla. Rakenta-jana oli ammattikirvesmiesHavakka Kurkijoen Uusiky-

Poskiparta, Mikko; muut-ti kylänpuolelle Punnosen-lahden rantamaille ja edel-leen vuokralle Hännisen au-tiotuvalle n. v. 1920.

Tukia, Eljas Matinp (s.1875) Hämeenlahdesta.

Matti Martinp Jakonen (s.1900) meni kylänpuoleltaaviol. 1923 Hiitolaan (+ Hil-ma Eerikäinen (vk) Hiitolas-ta, josta 1920-luvun lopullatulivat Halkoniemeen Hiito-lasta, lapsia:

Elsa Jakonen (s. 1925)avioitui myöh. (+ SalminenRaumalta, lapsia.

Yrjö Jakonen avioituimyöh. (+ Eila VaalasrantaMellilästä, lapsia.

Reijo Jakonen avioituimyöh. (+ Margit Norrgård,lapsia.

4. RinneLieneekö paikalla asunut

vielä 1914 arkeol. JuhaniRinne? Vrt. Korpisaari Ran-talinnamäki, Kuuppala Jää-mäki ja Hämeenlahti Linna-mäki. Myyhkienmäen (sa-nottiin Myhkiinmäki) sivu-tietä notkelman yli toisenmäen syrjässä Rinne-nimi-sellä paikalla asui

Heikki Martinp. Jakonen(s. 1.5.1881) (+ Anni Laine,lapsia:

Martti Jakonen (s. 1913)kaatui 1941 (+ Hilja o.s. ?,lapsia: Terttu, Elvi ev.

Eino Jakonen (1916-1999) avioitui myöh. Jyväs-kylä (+ vaimo ? , lapsia:Aimo, ?

Aili Jakonen (+ Lem-ström, lapsia: ?

Sulo Jakonen (+ Eine Vis-ti, lapsia: Anne, Hannu

Tauno Jakonen avioituimyöh. Mellilässä (+ LiisaHolkeri, lapsia: Raimo, Rit-va.

Heikki harrasti kalastustaja oli tunnettu kivimies, jokarakensi mm. Pekka Mielosenkivinavetan ja Anni-vaimooli hieroja. Heikki Jakosenperhe muutti Kannansaareen1930-luvun alussa. Kts. koh-ta 23.

(Vertaa Maakunta-arkis-ton Mk 062 s. 125 Korpisaari3).

Rinne-nimisen paikanomisti Matti Jakonen Heikki-veljen muutettua Hämeen-lahteen. Taustalla olevaa mä-keä on 1900-luvun alussavielä nimitetty Mielosenmä-eksi (vrt. Muistojemme Kur-kijoki -kirjan karttaan v:lta1920). Viimeksi paikalla asuiMaria Mielonen (o.s. Kurri).

Antti Juhonp Mielonen (s.1863) (+ Maria Juhont. Kurri(s. 1874), lapsia:

Anni Mielonen,Helena Mielonen k. lapse-

na,Juhana Mielonen k. lapse-

na,Ida Mielonen,Helena Mielonen (k. Po-

rissa myöh.) (+ Aarne Könö-nen Hiitolasta heillä lapsia:Irja, Anneli,

Juhana Mielonen asuuLaukaassa,

Pekka Mielonen (”KurrinPekko”, vk) avioitui Helsin-gissä (+Aino, o.s. ?

Maria, avioitui ev. (+ Ha-linen Laukaan Kuohusta.

5. AkanniemiValkama-nimisellä pai-

kalla asuivat Pekka Mielonen(1868-1934) vih. 1893 (+Matilda Karjalainen (1874-1940) Jyväskylä, Kurkijoki,heillä lapsia:

Heikki Mielonen,Maria Mielonen, muutti

Kanadaan,Anna Mielonen avioitui

Hiitolaan (+ Matti Oinonen,Pekko Mielonen avioitui

Hiitolaan (+ Laina Meklin,Katri Mielonen k. lapsena,Aina Katri Mielonen avi-

oitui Mutalahteen (+ PekkaKuosa,

Kerttu Mielonen avioituisamaan kylään (+ Erkki Kon-tulainen,

Ristiina Mielonen avioituiRiekkalaan, Viipuriin (+ Ei-nari Rastas Riekkalasta,

Anton Mielonen asutti ko-titilaa (+ Elsa o.s. Punta,Pohjiin kylästä, lapset: Ola-vi, Kyllikki, (Jouko ja Ritvasyntyneet myöh.).

Reino Mielonen avioituimyöh. Ilmajoella (+ Alli Vä-limaa, lapsia: Leena, Jarmo,Juhani, Tuula, Antero, Juha-ni ja Timo syntyneet myöh.

6. Myyhkienmäki(sanottiin Myhkiinmäki.

Tästä on v. 1920 kartassakäytetty nimitystä Mielosen-mäki.)

Maria Mielosen ja vieres-sä Helena Tontin pienoiset ti-lat. Keskeltä saarta kylätiestävasemmalle asuivat:

Reijo Juhananp. Mielonen

(1856-1886 Kurkijoki) (+Maria Pääkkönen (8.5.1861-21.6.1940 Keuruu), lapsia:

Marian I aviol.Helena Mielonen (s.

1882) (vk) (+ Tuomas Tontti.Kts. kohta 7.

Johan Mielonen meniAmerikkaan 1918.

Marian II aviol.Juho Juhananp. Mielonen

(1859-1898) Kurkijoki, lap-sia:

Anni Mielonen,Antti Johannes Mielonen

(2.2.1891-26.2.1926 Korpi-saari) (+ Maria Siira Sosku-asta (22.5.1904-16.12.1995),heillä lapsia: Anna MariaMielonen (s. 1924) avioituimyöh. (+ Toivo GröndahlTaivassalo, joilla lapsia: Ani-ta, Leila ja Ismo.

Antti Johannes Mielonen(11.7.1926 Kurkijoki-29.9.1956 Mellilä).

Simo Mielonen (1894-1894),

Susanna Mielonen (s.1896) (vk) (+ Pekka JakonenKorpisaaresta. Kts. kohta 23.

7. Tontinmäki(tästä on käytetty vuoden

1920 nimitystä Mielosenmä-ki) Mäen juuressa on ollutasuintalo, ”arolato”. MariaMielosen vieressä Tontinmä-essä oli pienoinen tila.

Helena Tontti (o.s. Mielo-nen) (s. 1882) (vk) (+ Tuo-mas Tontti muutti myöhem-min Amerikkaan, joilla lap-sia:

Iida Tontti (vk) (+ TopiasKokko Hiitolasta,

Anna Tontti,Hilma Tontti (vk) avioitui

ev (+ I Aarne Piippa Keski-Suomesta, lapsia: Reijo ev,Raimo ev, k. (+ II Sulo Sal-minen.

Antti Tontti (+ Anna Mus-tonen (vk) Veripäästä, joillatytär Eila (vk),

Lyyti Tontti (vk) k. nuore-na.

8. KemppisenmäkiPaikalla asuivat Pekko

Kallenp. Karjalainen (1832-1902) Korpisaaressa (+ KatriAadolfintr Kontulainen(1847-1898), lapsia:

Kristiina (s. 1867),Maria Karjalainen (s.

1870),Matilda Karjalainen

(1874-1940) (+ Pekka Hei-kinp. Mielonen (1868-1934).Kts. kohta 5.

Juhana Karjalainen(1823-1897) (+ Anni Aadolf-intr Kontulainen (1844-1896) Korpisaari, poika:

Pekko Juhananp. Karja-lainen (1866-1902) Korpi-saari vih. 1892 (+ Maria An-tint. Nukarinen (o.s. Kuokka-nen) (1862-1934) Jaakkima.Marian III aviol. vih. 1906Heikki Juhananp. Karjalai-nen (1867-1923), vaimomuutti leskenä Kuopioon1931.

Lapsia II aviol.:Juhana Karjalainen (s.

1893) (+ Hilma ?, lapsia:Heikki ja Maija. Juhana käviAmerikassa, muutti Kuopi-oon.

Antti Karjalainen (s.1895) (+ Anni ?, poika Yrjö.Menivät Jussin luo Kuopi-oon.

Anna Karjalainen vih.1923 (+ Veikko Mustonen,

Korpisaari,Kurkijoen saarikyläLaatokan rannalla

lästä. Piironen oli muuttanutKaavilta Kurkijoelle.

2. HerttuaMaanviljelystilalla asui kel-loseppä Antti Herttua 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa.Tämän jälkeen kelloseppäsiirtyi kylänpuolelle Majurinmäkeen (josta myöhemminPietariin?), kun Soskuassaasuneen Heikki Kontulaisen(s. 1700) suvun pojanpojanpojanpoika Pekka Kontulai-nen hankki paikan v. 1905.

Pekka Kontulainen (1880-1918) (+ Maria PylkkänenMikkelin mlk, lapsia:

Kerttu Kontulainen, k.nuorena naisena v. 1927.

Erkki Kontulainen, kaatui1941 (+ Kerttu Mielonen,lapsia: Raili, Reino ja Irja ev.

Martta Kontulainen, avi-oitui Vehkamaalle. Kts. koh-ta 13.

Katri Kontulainen, avioi-tui Pohjiin kylään (+ JaakkoLankinen.

Ilmari Kontulainen (+Elsa Lankinen, lapsia: Toiniev , Eeva ja Asta syntyneetmyöh.

Bertta Kontulainen.

3. HalkoniemiPaikkaa ovat asuttaneet

ennen Matti Jakosta mm.Kohonen, Käkisalmen Kau-kolasta.

Inkinen, Antti (s. 1875)Riekkalasta avioitui n. v.1906 Helena Mielosen (s.1885) kanssa Korpisaaressa.Sitten muuttivat Riekkalaanja edelleen Viipuriin. Heidänjälkeläisiään asuu Kanadas-sa, mm Torontossa, sekäUSA:ssa.

KuulutusKorpisaaresta ei ole valokuvia aiemmin julkaistuissaKurkijokea käsittelevissä teoksissa kovinkaanpaljon. Eniten Korpisaarta on käsitelty kirjassaKurkijoki kylästä kylään. Siis jos mielenkiintoa olisi,voitaisiin koota ”Kyläteos”. Se olisi hyvä saadaaikaiseksi ennen ”syksyä” eli ennen muistitietojenkatoamista.

Ohessa on eräänlainen malli siitä, millainen voisiolla teos ”Korpisaari, Kurkijoen saarikylä Laatokanrannalla”. Tarvitaan vain muutamia yhteistyöhalui-sia henkilöitä asiasisältöä pohtimaan ja kokoelmaatoteuttamaan. Jos olet korpisaarelainen tai Korpi-saaren asioita tunteva tai muistava henkilö jahaluaisit kantaa kortesi kekoon kyseisen asianpuolesta, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Korpisaaren emäntiä ja lapsia kansakoululla äitienpäivänä vuonna 1927. Ylärivissä vasemmalta oikealle: ?, Hilma Jakonen,Riitta Veripää, Maria Kontulainen, Maria Kuosa, ?, Maria Kesseli ja ?. Toinen rivi vas: ?, Anni Jakonen, Tilda Lajunen, ?, Ma-ria Mielonen (Myhkiistä), Maria Jakonen, ?, Hilja Hovi, Anna Kesseli, Katri Hannukainen, emäntä Kemppinen, Anni Jakonen,Maria Mielonen (o.s. Kurri), Aino Kesseli, Kristiina Poskiparta, Sanna Jakonen, Helena Tontti, Iida Nenonen, ?. Alarivissä vas.Maria Kuosa, Riitta Meskanen, Martta Lajunen, Riitta Kuosa (RatlaRiitta), Maria Meskanen, Vilho Kesseli, Heta Kuosa, Katrit. Maria Lajunen (Vehkamaalta), Anna Kesseli, ?, Katri Karvinen. Ikkunasta kurkistaa mm. Ilmari Kontulainen.

Perjantaina 24. helmikuuta 2006 – Nro 8-9 – 9

muuttivat Juankoskelle1924.

Lapsia Marian III aviol.Pekko Heikinp. Karjalai-

nen (s. 1906) (+ Fanny ? Poh-janmaalta, jäi hoitamaan tilaa.

Elsa Karjalainen (1909-6.6.2004) Hämeenlahteen, (vk)asui Riihikoskella (+ KaarloTukia, Hämeenlahti (vk).

Myöhemmin Matti Kuosaosti tilan.

Kemppisenmäen paikalletuli asumaan vanhaemäntäEmma, o.s. ?, Kuosa (vk) (+Martti Kuosa, lapsia:

Matti Kuosa avioitui ev (+Kirsti Manninen,

Eero Kuosa (+ Helmi Kin-nunen lapsia: Eino, Seppo ev,Arvi ev.,

Arvi Kuosa k. sotaväenjälk.,

Tyyne Kuosa k. nuorena,Hilja Kuosa (+ Littunen

Kurkijoen Aromäestä t. Titos-ta,

Aili Kuosa vk, VeikkoKuosa (vk),

Helvi Kuosa (+ KuusistoIlmajoelta.

9. Repomäki(sanottiin Revonmäki, täs-

tä on v. 1920 kartassa käytet-ty myös nimitystä Jakosen-mäki)

Paikalla asui Revon Anni(vk) (+ Pekka Repo, joillalapsia Onni ja Pekka (+ vai-mo? evakosta. Molemmathyviä rakennusmiehiä En-sossa ja Harjavallassa.

Myöhemmin Revonmäenautiotaloon muuttivat MattiNenonen, ahkera kalamies,ojankaivuumestari (+ Iidao.s.? , lapsia:

Emil Nenonen (+ SylviKojo Riekkalasta. MuuttivatLapinsaareen. Kts. kohta 25.

Maria Nenonen, (kk:n va-lokuvassa v. 1929),

Martta Nenonen,Toivo Nenonen,Eino Nenonen,Anni Nenonen.Revonmäeltä Nenoset

muuttivat Eero ja Matti Kuo-san sivutilalle (kotipaikka)rannan töyräällä olevaan ta-loon. Kts. kohta 17.

Viimeksi Revonmäenpaikka oli Matti, Väinö jaToivo Kuosalla, ks. kyläkart-ta.

10. Korpisaarenkansakoulu

Kylänpuolella Punnosen-lahden ja Mutalahden poikki-käytävän rinteellä oli Korpi-saaren kansakoulu Antti ?(Pekka, Ilmarin tieto) Neno-selta vuokratussa talossa.Koulu toimi supistettunakansakouluna (lakiasetus v.1921) vuodesta 1922 alkaen.Jatkosodan loppuaikana kou-lu toimi Veripään tiloissa.Opettajana toimi Hilja Vänt-si (+ Matti Hovi (vk) Säkki-järven Vilajoelta koulun pe-rustamisesta alkaen. TytärSirkka (kk:n vk v. 1929). Hil-jan mies oli kuollut hukku-malla varhain lapsen synt. ai-koihin. Opettaja oli Lottienpj. ja Martoissa sekä mones-sa kylän opintokerhojen toi-minnassa mukana. Koulussaoli oppilaita myös Hiitolanpuolelta.

11. Mutalahti(v:n 1920 kartassa on mai-

ninta Savipelto. Vesi on ai-

koinaan jakanut Korpisaarenkahtia, Poikkikäytävä: Hepo-lahti-Mutalahtea myöten).

Ihan Mutalahden rannallaPekka Nenonen (+ HelenaVeripää naapurista, lapsia:

Alma Nenonen (vk) (+Harri Tukia Hämeenlahdes-ta,

Matti Nenonen (+ EevaKuusela Riekkala, lapsia:Petteri, Markku ev. Jaalassa,

Eino Nenonen (vk),Aino Nenonen,Hilja Nenonen (vk) (+

Kaarlo Härkönen Kesälahti,lapsia: Isto (lienee viimeinenKorpisaaressa syntynyt hen-kilö),

Aune Nenonen (+ SakariMynttinen Valkeala,

Erkki Nenonen (+ VienoHynni Valkeala.

12. MutalahtiMutalahden talo Linna-

mäen juuressa Heikki Kuosa(vk), (+ Maria o.s.? HiitolanHaapalahdesta, lapsia:

Martti Kuosa muutti Lo-pottiin (+ Miina KuokkanenLapinlahdesta, kuoli, II (+Tyyne ?, Kipinästä.

Selma Kuosa (vk) (+ JussiUhotoinen Riekkalasta, II (+Inkinen,

Hilma Kuosa (vk) (+ Ja-konen Hiitolan Tounaan ky-lästä,

Pekka Kuosa (+ Aina Pe-kant. Mielonen (vk) hoitivatkotitilaa, jossa Heikki eli elä-kevaarina. Lapsia: Sinikka,Niilo k. 1 v. ikäisenä, Perttik. 1/2 v. ikäisenä, Kalevi.

13. VehkamaaNaismeren puolella Veh-

kamaa-nimisellä paikallaasuivat

Pekka Tanelinp Lajunen(s. 1867) (+ Katri EerikintHannukainen, lapsia:

Pekka Lajunen (s. 1908)(vk) ”Vehkamaan Pekko” (+Martta Pekant. Kontulainen(vk), lapsia: Airi, Arvi, Irma.

Pekan ja Katrin luona oliLyyli Veikkolainen, jokakävi koulua Korpisaaressa jaavioitui Oriveden suunnallemyöhemmin.

14. KatajikkomäkiAntinniemen lähellä. Lä-

hellä oli Abraham (Aapro)Juhonp. Karvinen (s.1860Kitee) Hiitolasta 1886vih.1894 (+ Katri Mielonen,Toiviaisen 1882 vihitty leski,joilla lapset: Helena ja MariaToiviainen. Katrin II 1894avioliitosta lapsia:

Juho Karvinen (s. 1899)(+ Hilja o.s.?, lapsia: Kerttu(s. 1919), muuttivat vähänennen sotaa Elisenvaaraan,jossa Juho oli Rautateillä,

Anna Karvinen (+ KallePenttinen Viitasaarelta Kur-kijoelle, lapsia: Erkki, Tuo-mas, poika ?.

Tilalla asui myös AnttiKilpiö (s. 1873 Jaakkima).

15. KarjalainenPunnosenlahden lähellä

mäen kupeella asui mahd.?Isakki Kaarlonp. Karjalainen(s. 1840) (+ Maria Matint.Mielonen (s. 1854) vih.1872, lapsia: Johan (s. 1873)(+ Anna Sofia Matint. Hämä-läinen (s. 1879), Helena, Ii-sak, Helena.

Myöhemmin paikan osti-vat Meskaset.

Matti Meskanen (+ vaimo

?, lapsia mm. tytär Anni Mes-kanen (s. 1867) vih. 1889 (+Antti Mielonen (s. 1861) so-tamies, vap.s.

Taloa asutti leski RiittaMeskanen (o.s. Kuosa) (+Meskanen, lapsia:

Maria neiti,Matti Meskanen (vk),

vap.s.,Pekka Meskanen (+ Anna

Kylliäinen Vätikästä k. Kur-kijoella, tytär Airi Meskanen(+ Reino Haapala,

Elsa Meskanen (vk) (+Mikko Lasonen Kurkijoki,

Aune Mielonen eli talossakuin omana lapsena.

16. MeskanenRannan naatikalla rintees-

sä oli talo Martti Meskanen(+ Maria o.s. ? (vk) Jaakki-masta, lapsia:

Anni Meskanen (vk) (+Kalle Kumpulainen Viitasaa-ri

Antti Meskanen amm. ka-lastaja (+ Anna NenonenHaavikolta, lapsia: Sirkka,Pertti

Matti Meskanen (vk) (s.1891)

Väinö Meskanen (+ Mii-na Heinonen Vätikästä, lap-sia: Martti, Anja, Risto, Tuu-la ja Raija.

Viljo Meskanen (+ HelmiValkonen, (vk), lapsia: Tai-mi, poika? ev.

Eeva Meskanen (+ Sink-konen

Lydia Meskanen, (vk) (+Lätti Vätikästä.

17. MattilaRannan töyräällä oli Mat-

ti ja Eero Kuosan syntymäti-la, Mattila, jonka osti ”Muta-lahden” Pekka. Tilalla asuiMatti Nenonen ja Iida, o.s.? ,lapsia:

Emil Nenonen (+ SylviKojo Riekkalasta. AsuivatLapinsaaressa. Kts. kohta 25.

Maria Nenonen,Martta Nenonen,Toivo Nenonen,Eino Nenonen,Anni Nenonen.

Heidän kanssaan eli Re-von Anni (vk)

18. RyntymäkiKeskellä saarta (paikan

vanha nimi Ryntymäki). Ky-lätien varressa vauras herras-kainen talo, jolla aikoinaanasui viisi veljestä: mm. Pärt-tyli Veripää (+ Maria Heino-nen, heillä oli tytär Kristiina,jonka mies (+ Pekka Kaarti-nen muutti myöhemmin Al-hoon.

Pärttylin veli Juho Veripää(+ vaimo ?, joilla poika:

Antti Veripää (+ RiittaToro Hiitolasta (vk), lapsia:

Eeva Veripää (vk) (s.21.9.1905) (+ I Yrjö Lampi-nen Sillankorvasta, katositalvisodassa, heillä tytär Tert-tu-Tuulikki, asuu Lappeen-rannassa. Eevan (+ II JussiVeijalainen (s. 15.10.1905Titto).

Antin sisar Aino Veripääeli talossa ja meni naimisiin(+ Väinö Kuosa naapurista.Kts. kohta 19.

Antin sisar Helena Veri-pää. Kts. kohta 11.

19. KuosalaToisella puolen Miilinmä-

keä.Pekka Kuosa (+ Heta,

o.s.? Soskuasta, lapsia: Väi-nö Kuosa (+ Aino Veripää,Anna Kuosa k. Karhulassa,Toivo Kuosa (+ Ellen, o.s.?,joilla kolme poikaa.

Matti Kuosa (+ Maria Kuok-kanen Lapinlahdesta, tytärKatri (vk), k. Kausalassa.

20. LajunenVeripäästä rantaan päin.Martti Tanelinp. Lajunen

(s. 1845) vih.1870 (+ AnnaHeikint. Kesseli (s. 1845),joilla mm. kolme poikaa.

Pekka Martinp. Lajunen(1873-1956) (vk) ”kylänpuo-len Pekko” (+ MaTilda Ny-känen, ensimm. kiertokoulunop. saarella, lapsia:

Anna Lajunen (+ AnttiKoho, seppä Titto/Elisenvaa-ra, lapsia: Lauri ja Veikko,

Heikki Lajunen (+ IidaMaria Niemistö Mellilä.Heikki oli S.k:n kyläosastonIII pj.,

Martti Lajunen (vk) (+Anna-Liisa Torikka (k.7.9.1937), II vaimo Hilja,o.s.?, Käkisalmen suunnalta,lapsia: Sirkka ev, Pekka ev.,

Martta Lajunen (+ EinoKojo Lapinlahdesta, lapsia:Eeva, Lauri.

veli Antti Martinp Laju-nen, Muolaaseen, vap.s.

veli Taneli Martinp Laju-nen, muutti Muolaaseen.

21. PeltomäkiJuho Kuosa (s. 1871) (+

Maria Simont Hannukainen(s. 1870 Hiitola), lapsia:

Maria Kuosa (+ HeikkiKesseli lapsia: Simo, Johan-nes ja Vappu,

Pekka Kuosa (+ Edith,o.s.?,

Iida Kuosa (+ Lajunen,Anni Kuosa (+ Laukka-

nen, lapsia: mm. poika?,Vappu Kuosa (+ Hirvo-

nen,Lauri Kuosa (vk) (+ Iida

Siviä Poskiparta Lapinlah-desta, lapsia: Eino, Eero,Helmi, Raija ev, Kari ev.

22. Ristikallio (edell.puolen km:n päässä)

Vanhaisäntä Simo Kesseli(s.1865) (+ Anna Yrjönt. Hir-vonen, sekä vanhapoikaHeikki Kesseli (s. 1869) Si-mon veli.

Simon ja Annan lapsia:Heikki Kesseli (+ Maria

Kuosa (vk) lapsia: Simo Kes-seli (+ Kerttu, o.s.?, Viipuris-ta, lapsia: Terttu,

Johannes Kesseli (+ Kirs-ti o.s.?, Koskelta, ja VappuKesseli (vk) (+ VirrasojaMellilä.

Antti Kesseli (+ AinoAhokas Ihojärveltä, lapsia:Anna, (vk 1929), Vilho (vk1929), Yrjö, Aino, Aarne.

Juhana Kesseli, vanhap.,vap.s.

23. Roanniemi(vanha norpan traanin-

keittopadat olivat sijainneetniemen kalliolla) ”Niemelä”.Kerrotaan, että Tijakan saa-ressa on ollut luostari(?).

Martti Matinp Jakonen(1855-1930) (+ Maria MatintNenonen (1855-1937), lap-sia:

Heikki Martinp. Jakonen(s. 1881) (+ Anni Laine, lap-sia: Katso kohta 4.

Pekka Martinp. Jakonen(s. 1891) vap.s. (+ SuSannaMielonen. Katso alla kohtaPekka Jakonen.

Matti Martinp. Jakonen (s.1900) (+ Hilma Eerikäinen.Matti avioitui Hiitolaan.v.1923, josta muutti Halkonie-meen. Katso kohta 3.

Pekka Martinp Jakonen(s. 1891) (+ SuSanna Mielo-nen (s.1896) Korpisaaressa.Omistivat Jakosten kotipai-kan ja Tijakan saaren, lapsia:

Martti Jakonen (1920-1993) Mellilä, kk valokuvas-sa v. 1929, avioitui myöh. (+Annikki Riski Uusikirkko,lapset: Raija, Raimo ev, Riit-ta ev, Erkki ev, Eila ev.,

Aino Jakonen, konsul.Hki,

Martta, o.s. Jakonen, kkvalokuvassa v. 1928, avioituimyöh. (+ Veikko RiitamaaMarttila k., lapset: Päivi,

Patjantekokurssilaisia vasemmalta oikealle Aina Kuosa,Anna Meskanen, Riitta Veripää, Maria Mielonen, KerttuKontulainen, Aino ja Hilja Nenonen (Mutalahdesta), EevaNenonen (o.s. Kuusela), opettaja Elli Saunisto, Elsa Meska-nen, Katri Kuosa ja Martta Lajunen (Vehkamaalta).

Eija, Taina.,Väinö Jakonen, kuoli

Pöytyällä poikam.,Kerttu (o.s. Jakonen) avi-

oitui myöh. (+ Heikki Lahti-nen Mellilä, lapset: Sari, Tii-na, Timo.

Pekka oli S.k:n kyläosas-ton II pj., kunnanvaltuutettu,hyvä nuottakalastaja kahdel-la nuotalla Hän kävi myy-mässä kaloja Lopottiin, Hii-tolaan, Elisenvaaraan, En-soon ja Vuoksenlaaksoon.Sanna kuului Marttoihin jaLottiin.

Pekalla oli vuokralla Mat-ti Antinp. Jakosen orpojentyttöjen Katrin (vk) ja Ainonkotitalo Hänninen-niminentila, tytöt kuin omia perheen-jäseniä. Kts. kohta 24.

24. HänninenRätlämäen kupeessa (sa-

nottiin Ratla). Hänninen-ni-minen tila (nro 24) oli Rätlä-mäen kupeessa, tilaa asuttiMatti Antinp Jakonen (1875-1919) (+ Anni-Katri Väisä-nen (1884-1915), lapset:Katri Jakonen avioit. myöh.(+ Yrjö Majakari, Aino Jako-nen avioit. myöh. (+EinariAnttonen. Matin lapset jäivättäysorvoiksi 3-5-vuotiaina jatila autioksi. Vähän ennenkuolemaansa Matti pyysi ser-kultaan Pekka Martinp Jako-selta, että tämä huolehtisi hä-nen pienistä lapsistaan. Mat-ti Antinp Jakonen oli Korpi-saaren v. 1911 perustetunnuorisoseura Oraksen I pu-heenjohtaja.

Rasimäen juuressa ”Kum-mun” Matin paikka (sanot-tiin ”Kyöpeli”) oli Pekka Ja-kosen kotitilasta Lukonnie-mestä lohkaistu tontti. (Tytötrakennuttivat huvilan)

Matti Nenonen (+ MiinaIjäs muuttivat Titosta, lapsia:

Iida Nenonen, läänin ter-veyssisar, menehtyi 1956 Ki-visalmen onnettomuudessa,

Maria Nenonen (+ JarlSaren Porista, lapsi: Maj-BritHelena.

25. LapinsaariEmil Nenonen (+ Sylvi KojoRiekkalasta lapsi: Sirkka

Korpisaaren huvilat To-rosaaressa:

26. Lismakari (Lind)27. Vehviläinen Antti28. Hiltunen velj.Ristiniemessä:1. Oskari PiironenEdellä olevaa selvitystä

on tarkoitus rikastuttaa mm.valokuvaliitesarjalla. Valo-kuvia selostuksesta on vastavk- tai kk-merkityistä henki-löistä. Korpisaarelaisten elä-miseen ja tekstiin liittyviätäydentäviä ja/tai korjattaviatietoja, sekä valokuvia kir-joittaja ottaa mielellään vas-taan myös laajemman selos-tuksen valmiiksi saattamistavarten. Korpisaaressa on ar-keologisten tutkimusten mu-kaan arvioitu olleen asutustalöydettyjen muinaislinna-paikkojen, Rantalinnamäkija Linnamäki, perusteella(rautakausi-keskiaika) jo1000-luvun alussa.

Reino KontulainenHöylääjänkatu 23 E

26100 RAUMAPuh. (02) 824 0814 tai

0500-768 252reino.kontulainen@

luukku.com

Perjantaina 24. helmikuuta10 – 2006 – Nro 8-9

Eino Heikinmaan Lapsuusmuistoja-sarjan osa 25

Tekemistä löytyy kaikilleOi niitä aikojaentisiä ja lapsuusvuosia noitaMuistelmani alkavat aivan lapsuusvuosistani Kurkijoen Saa-reksen kylästä 16-vuotiaaksi nuorukaiseksi asti. 4.1.1942sain kutsun IS-joukkoihin Kurkijoelle, ja siitä alkoi Suomenarmeijan palveleminen aina 23.10.1945 saakka. Nämä tari-nat olen kirjoittanut aivan muistinvaraisesti, en ole mitäänmuistiinpanoja käyttänyt. Ne muutamat päivämäärät, jotkatästä löytyvät, on otettu teoksista, jotka on myös mainittu.

Eino Heikinmaa

Tuhkarokkoepidemiantakia sairaalassa

Kauppareissuista minäen oikein muista, kuinkane tehtiin karanteenin ai-kana, mutta Tauno-enotaisi siinä meitä avustaa,koska he asuivat sen tienvarressa, mistä me etu-päässä kuljettiin kirkolleja minä maitoreissuille.

Mennessäni vein ostos-lapun määrättyyn paik-kaan, ja he sitten käviväthakemassa kaupasta ruo-katarpeet. Minä taas mää-rättyyn aikaan kävin nehakemassa. Näin meidänruokahuolto toimi myöskaranteenin ajan. Kunkaksi viikkoa oli kulunut,loppui meidän karantee-nimme.

Sitten pääsimme ajatte-lemaan jo omia mahdolli-suuksiamme jatkaa elä-mää uusilla asuinsijoilla,vaikka se vaikeaa tulisiolemaankin. Ihmettelenkyllä vanhempieni voimaaja tarmoa, että he kestivättämän kaiken mitään nu-risematta. Eivät he sitä ai-nakaan meille lapsillenäyttäneet.

Sillä aikaa kun Toivo-enon perhe oli sairaalassa,mitä kesti ainakin neljäviikkoa, eno kävi etsimäs-sä töitä jostain kauempaa,koska Viitasaarella ei sil-loin tuntunut olevan mi-tään töitä eikä asunnosta-kaan ollut mitään tietoa.Se meidän asunto oli meil-le kaikille kerta kaikkiaanliian pieni. Hänen etsin-tänsä johti viimein tulok-seen, ja hän sai LaukaaltaKuusaan kartanosta talli-miehen paikan.

Kuusaan karta-no sijaitsi Vatianpysäkillä lähelläKuusaankoskea.Työmiehen mökkisijaitsi aivan kos-ken rannalla. Kos-ken kuohut olivat mahta-vat keväällä, kun oli run-saammin vettä. Kävimmeheitä siellä katsomassa,koska he muuttivat sinnesuoraan, kun pääsivät poissairaalasta.

Kevään saapuessatartuttiin töihin

Oli jo kevättä ilmassa,aurinko paistoi lämpimäs-ti. Lumikinokset väheni-vät, ja linnut visertelivätkauniisti. Kaikilla tuntuiolevan kevättä rinnassa, jamikseipä evakkokin olisisaanut siitä iloita. Muttavaikeata se iloitseminenoli, kun rakas kotiseutu olitäytynyt jättää ja lähteäraskaalle evakkomatkalle.

Mutta vaikeudethanovat voittamista varteneikä niihin pitäisi alistua.On vai ponnisteltavaeteenpäin eikä pidä jäädäniitä murehtimaan. Siinävanhempamme olivat hy-

vänä esimerkkinä meillelapsille.

Isä sai töitä kunnanvi-rastosta. Äiti puolestaanpääsi semmoiselle kukka-mummolle töihin, jokakasvatti puutarhakasvientaimia ja kukkasia myyn-tiä varten. Se olikin äidilletuttua hummaa: olihanmeillä kotonakin kasvatet-tu kaikki kevään taimetitse, kuten monet kauniitkukkasetkin.

Minusta tuntui, että äitipiti siitä työstä sekä työn-antajastaan, sillä tämä oliniin tavallinen ihminen.Tätikin sai mieluista työ-tä. Viitasaarelle oli perus-tettu sellainen työtupa,josta sai kangaspuilla ku-tomistyötä. Sitähän hänoli tehnyt jo kotonakin,niin ettei se mitään outoahommaa hänelle ollut.

Minun tehtäväkseni jäisitten hevosen hoito, ja si-tähän minä olin oppinut jotekemään, ja olinhan minäomiani sitä tekemään. Ei-pähän tarvinnut olla jou-ten. Ella ja Anja-Liisa pi-tivät seuraa toisilleen. Mi-ten he aikansa viettivät,sitä en kyllä muista, muttakyllä kai he jotain keksi-vät aikansa kuluksi.

Siirtolaisten määrä vainlisääntyi Viitasaarellakinniin kuin kaikissa muissa-kin Keski-Suomen kun-nissa. Jokainen evakko-perhe joutui kulkemaanoman korpivaelluksensapäästäkseen vihdoin peril-le. Meidän naapuriin saa-pui Kurkijoen Marianvaa-rasta lähtenyt Kopsan Ant-ti perheineen, joten juttu-seuraakin saatiin.

Etenkin Antin isä, jokaoli vanha merimies ja sei-lannut ympäri maailmaa,oli kova kertomaan meri-miesten juttuja. Ja niitä-hän merimiehillä aina riit-tää. Kun meillä ei ollutmuutakaan tekemistä kuinhevosten ruokkiminen,riitti aikaa kuunnella An-tin isän tarinointia.

Sekä Kopsalla ettämeillä oli hevoset, silläViitasaarelle ei oikeistaansiihen aikaan milläänmuulla kulkuneuvollapäässytkään. Rautatielleoli matkaa 120 kilometriä,ja linja-autoja kulki erit-täin harvoin, joten hevo-nen oli yleisin kulkuväli-ne Viitasaarella.

Kesällä 1940tavaroiden ajoa

Ensimmäinen kevätvieraalla paikkakunnallateki tuloaan. Tuntui vähänoudolta, kun ei ollut kiiret-

tä mihinkään. Kunhanvain oltiin ja odoteltiin,mitä kesä toisi tullessaan.Kyllähän kesän saapumi-nen toikin hiukan iloisem-man mielen. Pääsimmemyös töihin käsiksi. Josniistä ei juuri rahaa heru-nut, niin ainakin aika ku-lui paremmin.

Kesäaika siellä näyttialkavan vasta sitten, kunlaiva alkoi liikennöidäViitasaaren ja Suolahdenväliä. Kun Keitele oli va-pautunut jäistään, siinä al-koi säännöllinen laivalii-kenne kaksi kertaa viikos-sa. Sitä hoiti viipurilainenlaivuri Matikka vuokraa-mallaan Yläkeitele-nimi-sellä aluksella, jolla voi-tiin kuljettaa niin rahtita-varaa kuin matkustajiakin.Siten liikenneyhteydet pa-ranivat huomattavasti.Laiva jatkoi matkaa Keite-lepohjaan saakka ja poik-keili vielä Ilmolahdella,Suovanlahdella jaKymönkoskella, palvellennäin monia ihmisiä Keite-leen rannalla.

Koska tavaraliikennealkoi toimia, myös siirto-laisten tavaroita alkoi Vii-tasaarelle saapua. Nekintäytyi saada jotenkin jär-jestykseen. Koska isäni olitäällä siirtolaisten edusta-ja, niin hänen kuului hoi-taa tämä asia kuntoon.

Isä saikin luvan perus-taa lähellä Hietalan laitu-ria sijaitsevaan Metsähal-lituksen käpyriiheen siir-toväen tavaravaraston.Myös toinen varasto pe-rustettiin Kennään talonyhteen liiteriin, joten ai-kaisemmin Sarasteen au-totalliin varastoitu pienimäärä tavaroita voitiin si-joittaa niihin kahteen suu-rempaan varastoon. Isäntehtäväksi tuli näiden va-rastojen hoito ja kirjanpi-to.

Kun laivamiehet olivatnostaneet tavarat laiturille,siitä eteenpäin oli vastaan-ottajan huolehdittava nii-den siirtämisestä. Se kuu-lui isän tehtäviin. Siinä lä-hellä kirkonkylässä asu-neet ja kauempanakin asu-neet kävivät silloin tällöinkatselemassa, joko omiatavaroita olisi tullut. Sat-tuipa joskus niinkin, ettämeidänkin laatikko taisäkki oli saapuneiden ta-varoiden joukossa.

Jos evakkoperhe sattuiasumaan jollain sellaisellakylällä, mihin laiva poik-kesi, niin tavarat lähetet-tiin sinne. Suurin osa jou-duttiin viemään varastoonodottamaan omistajaa.Kaikki paikkakunnallesaapuneet siirtolaiset oliluetteloitu, joten tarkaantiedettiin, keitä Viitasaa-relle oli tullut. Kaikki kä-vivät itse kyselemässä,oliko heille tullut tavaroi-ta. Isällä oli aina muka-

naan tavaraluettelot, jois-ta hän saattoi heti tarkistaaasian.

Laiturille jätettyjen ta-varoiden siirtäminen va-rastoon jäi minun ja Tau-no-enoni tehtäväksi, silläkirkonkylällä ei tietääkse-ni muilla siirtolaisilla olluthevosta kuin meillä jaKopsan Antilla. Antti kävijossain hommissa, jotenhän ei kerinnyt semmoi-siin ajoihin.

Sattui niin hyvin, ettämaalari Mikon vajastalöytyi kärryt, joita meilläpäin sanottiin maitokär-ryiksi. Niiden keskiosassaoli istuinpenkki, ja taka-osassa oli tilaa maitoton-kille ja tavaroille. Toisillaniissä oli linjerit eli jousettoisilla ei. Näissä ei ollutjousia, ja me saatiin nekäyttöömme, sillä meilläei ollut omia kärryjä.

Evakkoon lähtiessäm-me oli kova talvi, jolloinkärryillä ei tehnyt mitään.Ne taisivat jäädä vielä tal-viteloilleen, mutta onnek-si kärryjen puutteemmeratkesi mukavasti. Minäpääsin enon kanssa hevos-hommiin kaksi kertaa vii-kossa. Palkkaa en muista,mutta olipa kuitenkin jo-tain tekemistä että ei tar-vinnut aivan joutenkaanolla.

Oudon hajun lähdeselviää

Saimme myös tehtä-väksemme tyhjentää Sa-rasteen autotallin siirtovä-en tavaroista, sillä autoili-ja tarvitsi itse autotallinomaan käyttöönsä. Kunme menimme tallille niitätavaroita hakemaan, mei-dän nenäämme tuoksahtivähän outo tuoksu, jonkatotesimme tulevan varas-toiduista tavaroista. Kunvähän nostelimme niitä ta-varoita, niin haju sen kuinvain lisääntyi. Ja sieltähänne hajun aiheuttajat löy-tyivät: kolme pyttyä, joi-hin oli naulattu puukannetpäälle.

Kun avasimme yhdenpytyn kannen, niin tote-simme, että ne olivat täyn-nä sianlihaa, mutta nyt jotaas elävässä muodossa.Päällys oli kauttaaltaanelävien matojen vallassa,joten siinä oli menossaeväslihat vääriin suihin.Laitoimme nopeasti kan-nen kiinni ja lähdimme et-simään paikkaa, mihin nepytyt vietäisiin, sillä niitäei voinut viedä normaaliinvarastoon. Muut tavaratpanimme kärryille javeimme ne käpyriiheen,joka oli siinä lähellä.

Isä sattui olemaan sillävarastolla ja kerroimmehänelle tilanteen että siel-lä olisi kolme pyttyä jotkajo elävät ja haju on mel-koinen, hän läksi välittö-mästi kunnanvirastolle ot-

tamaan selvää, mihin pi-laantuneet lihat voisi vie-dä. Pian hän palasi ja käs-ki meidän viedä lihapytytkaatopaikalle ja haudatane maahan niin syvälle,etteivät ne enää haisisi ke-nenkään nenään. Hän neu-voi, missä kaatopaikka si-jaitsi. Sinne sitten menivätjonkun siirtolaisen eväät.

Siirtolaisten tavaroidenajoa jatkui jonkin aikaa.Sitten Tauno-eno läksi uit-toyhtiön hommiin. Hänpääsi laivamieheksi erää-seen laivaan, joka hinailitukkilauttoja sahoille.Minä jäin isän kanssa kah-destaan hoitelemaan tava-roiden siirtelemisen lai-valta varastoon tai sittentakaisin keskusvarastoonJyväskylään, jos täältä eilöytynyt tavaroiden omis-tajaa.

Sellaiset tavarat, joissaei ollut minkäänlaistaosoitetta tai edes mitäännimeä, lähetettiin keskus-varastoon. Sieltä jokainenvoi itse käydä etsimässätavaroitaan. Se oli vakitui-nen tehtäväni tuon kesänaikana. Mutta jäihän sitävapaata aikaa omiinkinharrastuksiin tai ajanviet-toon.

Kun kevät jatkui, ruohoalkoi vihertää. Puut saivatlehtensä, ja kesä teki tulo-aan vieraalla paikkakun-nalla. Koska rakas syn-nyinseutu oli jäänyt rajantoiselle puolelle, tuntuihaikealta kesän kynnyk-sellä, kun mieli paloi vainKarjalaan.

Minun tehtäväkseni olijäänyt hevosen ruokkimi-nen, niin kuin naapurinukollakin. Hän oli liianvanha ja minä liian nuorijulkisilla työmarkkinoilla,joten meillä oli aikaa vaik-ka hevosten laiduntami-seen, ja sehän meiltä su-jui…

Asuntomme sijaitsivatvähän taajaman ulkopuo-lella, ja siinä välittömässäläheisyydessä oli jouto-maata, jossa olimme saa-neet luvan syöttää hevo-sia. Se ei ollut mitään niit-tyä eikä mitään metsää,sellaista suuria mättäitä jaharvakseen pajupusikkoa,jossa kasvoi luonnonhei-nää. Sinne ei voinut laittaahevosia liekaan, vaan nii-tä täytyi aina seurata pit-kän köyden päässä. Kop-san ukolla oli sellainen

metrin pituinen halko si-dottuna nuoran päähän, et-tei tarvinnut aina pitäänuorasta kiinni. Minä pite-lin nuorasta kiinni, etteiMirkku-hevosemme olisikarannut.

Vanhan merimiehenjuttuja

Hevoslaitumella istus-kellessamme Kopsanukko oli halukas kertoi-lemaan nuoruusaikansajuttuja. Hän kertoili,kuinka hän nuorenaseilaili maailman meriäaina toiselle puolen

maapalloa asti.Kopsan ukko oli kova

tupakkamies. Hän polttelipiippua, ja minä ihmette-lin hänen piippunsa hajua.Se ei ollut aivan tavallistakessun hajua, ja uteliaanarupesin kyselemään, mis-tä hän oli saanut niin hy-vän hajuista kessua.

”Et ole ainoa, joka sitäon ihmetellyt. Kyselijöilleminä aina kerroin tuovanisitä sieltä maailman meril-tä. Jotkut pyysivät tuo-maan hänellekin saatuaanpolttaa muutaman piipul-lisen. Muutamille lupasin-kin tuoda seuraavana ke-sänä, jos sattuisin sitä saa-maan, sillä ei sitä joka pai-kasta saakaan, sillä tämäon aika harvinainen laji-ke”, kertoi ukko.

Muutaman päivän pe-rästä, kun istuimme siellätutulla paikalla ja Kopsanukko tuprutteli piippuaanniin kuin ennenkin, joskinvähän niin kuin veitikkasilmäkulmassa. ”Arvaas,mistä minä sitä erikoistu-pakkaa oikein hankin”, sa-noi ukko. Mistäs minä sel-laista olisin arvannut, kos-ka meillä ei isäkään silloinpolttanut, ja silloin kunhän poltteli, niin jotain pil-litupakkaa hän veteli.

Ukko jatkoi: ”Tämä onhalpaa tupakkaa, kun tämäkasvaa kylvämättä ja ai-van luonnossa ja tässä ai-van lähelläkin. Tässä kes-sun joukossa on katajankuorta.” En olisi uskonut,että katajankuori voi vai-kuttaa niin paljon, ettäkessukin tuoksui hyvältä,jos nyt yleensä tupakkavoi hyvältä tuoksua. Ukol-la oli tuollaisia juttujavaikka kuinka paljon,mutta eivät ne läheskäänkaikki jääneet mieleeni.Tämä kai oli niin erikoi-nen, että se on säilynytmielessä aina tähän päi-vään saakka.

Kun avasimme yhdenpytyn kannen, niin totesimme,että ne olivat täynnäsianlihaa, mutta nyt jo taaselävässä muodossa.”

En olisi uskonut, ettäkatajankuori voi vaikuttaaniin paljon, että kessukintuoksui hyvältä.”

Perjantaina 24. helmikuuta 2006 – Nro 8-9 – 11

Esk

on p

uum

erk

ki

Tässä tulee ihmeteltyäpäivittäin tuota suuren maa-ilman meininkiä. Tuleehansitä uutista herkeämättä sii-tä tuutista, kun vain jaksaakatsoa. Islam-uskoiset nekuvissa karjuu suut seläl-lään. Länsimaalainen on pi-tänyt suurta profeettaa pilk-kanaan. Siksi kaikki skan-dinaavit ovat nyt pahasta.Mutta kyllä heitä silti pak-kaa tänne herjaavaan Eu-rooppaan satojatuhansia.

Entäs jos Tanska alkaisihuomautella, että sopii vie-raiden lähteä kotiinsa, jospito ei miellytä? Heti alkai-si suuri huuto syrjimisestäja muusta rasismista. Ja taasliput palaisivat!

Se aihe on loputon suo,jotenka jätän sen viisaam-mille. Ja alan ihmetellä näi-tä olympialaisia. Mies hih-kuu sohvalla, kun joku toi-nen mies telkkarissa työn-tää suurta kahvalla varus-

Maailman menoatettua kiveä. On tullut mie-leen se Kivenpyörittäjänkylä, Heikki Turusen ro-maani. Mutta siitä tässä eikai ole kysymys. Tässä cur-lingissa yksi siis lykkää ki-velle vauhtia ja kaksi muu-ta kiillottaa jäätä kivenedestä, että kulku olisi ta-saista. Omituista hommaa!

Julkinen sana joskus pu-huu curling-vanhemmista,ja se kai tarkoittaa, että van-hemmat kiillottavat lasten-sa tien, että lapsi, kivi liu-kuu tasaisesti läpi elämänsäilman pahoja kolhuja ja pet-tymyksiä. No ihmismieli onsiitä omituinen, että tällai-set curling-lapset ehkä ha-luavatkin raivata omantiensä ihan itse sellaisiinpäämääriin, joita vanhem-mat eivät ymmärrä.

Khalil Gibran on runos-saan kertonut: ”Sinun lap-sesi eivät ole sinun lapsiasi/ he ovat huomispäivän tyt-

täriä ja poikia” sekä ”Sinäolet jousi, suuren jousimie-hen kädessä / josta lapsesilähtevät kuin elävät nuolet /siis taivu riemulla!” Ja niin-hän me joudumme teke-mään. Riemulla tai ilman.

Naiset pelaavat olympia-laisissa jääkiekkoa, ei mi-tään sievistelevää ringetteä,vaan kiekkoa niin, että lai-dat paukkuvat. Naiset hiih-tävät ja laskettelevat, pujot-televat siinä missä miehet-kin.

Seuraaviin talvikoitok-siin saadaan ehkä naistenmäkihyppykin. Kyllä niitäkuulemma on jossakin näi-tä naaraspuolisia mäkikot-kia. Eläköön siis tasa-arvo!Eläköön ja hyvin voikoonmyös olympialaiset sekämuut urheilut, kunhan vainminun ei tarvitse ottaa osaa.Eikä katsoa.

Vieno Hovatta

Turistibussi Karjalaankiitää halki öistä maisemaa.Valokiilat terävät lakaisevattietä tummaa. Bussissa si-sällä uninen on tunnelma.Matkustajat nukkuvat, tork-kuvat, roikkuvat penkeil-länsä.

Turistibussi Karjalaankiitää halki öistä maisemaa.Valokiilat terävät lakaisevattietä tummaa. Uninen onedelleen tunnelma, vaankaikki eivät sittenkäännuku.

Anna-Kaisa penkillänsävääntää, kääntää: ”En minäosaa nukkua autossa. Mit-enköhän tässä saisi aikansakulumaan mukavammin?”Hän ottaa lehden käteensäja alkaa lukea. Sekään eikiinnosta pidemmän päälle.

”Hei, mutta tuossahan onjokin kilpatehtävä. Ai, sii-hen tarvitaan kynä. No,missä minun kynäni on?Mihin minä sen olen oikeinpistänyt? Ainahan minullaon kynä mukana. No, ol-

koon, en voi ketään torkku-vaa matkustajaa häiritä ky-nän takia”, ajattelee Anna-Kaisa.

Tässä vaiheessa ikäänkuin joku olisi kuiskannutAnna-Kaisalle: ”Katsotaaksesi.” Ja Anna-Kaisakatsoi. Siellä oli toinenkinvirkeä matkustaja: Martti,Anna-Kaisalle ennestäänvieras mies. ”Oiskos siullakynää?” kysyi Anna-Kaisa.Olihan Martilla kynä ja use-ampikin.

Tässä tilanteessa heidänvälillään tapahtui lyhyt kat-sekontakti, jossa jo ensim-mäiset kipinät ja kiinnosta-vat impulssit sinkoilivatpuolin ja toisin. Anna-Kai-san aikoessa palauttaa ky-nän Martti sanoi kohteliaas-ti: ”Saat pitää sen.”

”Voi, kiitos”, sanoiAnna-Kaisa. Tuolloin hei-dän välillään tapahtui toi-nen lyhyt katsekontakti, jakipinät ja impulssit sinkoi-livat taas.

Romanssi Karjalan matkalla”Siinä tuntuu olevan

mielenkiintoinen herras-mies. Pidetäänpä mieles-sä”, ajatteli Anna-Kaisa.”Tuossa naisessa on jotainkiinnostavaa. Otetaanpa sii-tä vielä selvää”, ajatteliMartti.

Turistibussi jatkaa mat-kaa, kiitää nyt jo päivän-paisteista vaihtelevaa karja-laista maisemaa. Kohta tul-laan Pyhäjärvelle. Mitäsiellä sitten tapahtuu, onkinkokonaan toinen tarina.Näin pienestä kaikki voi al-kaa, kun kaikki osatekijätkolahtavat kohdalleen.

Martti ja Anna-Kaisa vi-hittiin Ystävänpäivänä14.2. Porissa. Saamani tie-don mukaan Anna-Kaisa ontallettanut Martilta saaman-sa kynän silkkipaperiinkäärittynä korulippaaseen-sa. Kannattaakin säilyttää!Ja tämä tarina on tosi.

Eino AhokasSiikainen/Hiitola

Suomi saa tulevaisuu-dessa EU:lle maksamistaanrahoista takaisin yhä vä-hemmän. Joidenkin mieles-tä 100 euron nettomaksu jo-kaista suomalaista kohdenon pieni hinta. Kysymys onkuitenkin ennen kaikkeasiitä, mitä muuta kuin 3 000000 000 markan vuotuistanettomaksua EU-jäsenyystarkoittaa.

EU-jäsenyys ei ole tuo-nut Suomelle mitään sel-laista hyvää, jota emme oli-si saaneet ilman EU:ta. Sensijaan eurosopimus ja EU:nmääräämä politiikka ovatmerkinneet ja merkitsevätedelleen hyvinvointiyhteis-kunnan alasajoa, kasvavaaeriarvoisuutta ja työttö-myyttä, suomalaisen talou-

Miksi maksammeyhteiskuntammetuhoamisesta?

den näivettymistä, pääomi-en ja työpaikkojen jatkuvaamaasta pois vientiä.

Näin ollen maammeEU:hun liittämisen Suomenkansalle aiheuttamat kus-tannukset ovat joka vuosinettomaksuun verrattunamoninkertaiset. Maksam-me siis siitä, että yhteiskun-nan perustaa tuhotaan.

On jo korkea aika lopet-taa vaikeneminen EU-poli-tiikan vaihtoehdosta, val-tiollisesta itsenäisyydestä jaaidosta kansanvallasta.

Hyvää ”loppuvuotta”kaikille

Uimosen EinoTurusta

Lähde: Vapaa Suomi –lehti nro 1/2006

Mielipide

Nyt ei ole kaik iha oikei!On niin monenlaista valitta-mista. Päähä ottaa niin pal-jo, et se on iha mahotonta.Ja kaik pittää kestää. Siinon kovilla sekä ylä- että ala-pää. Alapää joutuu koville,ko pittää kahtoo näitä kiso-ja sielt Torinosta. Iha tuntuusiltä, ko olis pakarat puutu-neet ja usein vielä tyhjänjohdosta, ko ei nuo meikä-läiset ole viel saaneet yhtääkultaa tänne kotmaaha tuo-tavaks. Ja se tuntuu yläpääs.

On se kyl hyvä, ettei nemeijä kilpailijat ole syyllis-tynneet ennää siihe ”toppa-uksee” niiko sillo Lahes.Nyt on itävaltalaiset vuo-rostaa tulilinjalla. On se ih-misen pää kova, ko ei uskovähemmästä! Ja vippaskon-steilla yritettää saaha pa-

rempii tuloksii aikaa. ”Ihasituttaa”, sano miu mum-moin aina sillo ko tuntu oi-kein pahalt ja siihe naapu-rin mummo viel lisäs: ”Ihareijättömäst kohtaa.” Niisillo ja niin nytkii.

Ja lissää niitä yläpäänharmin aiheita. Minnuuhuolestuttaa tää karjalaisenkulttuurin väljehtyminen.Ei mennä ennää kyllää silloko huvittaa, eikä olla niivieraanvaraisia kuin silloenne vanhaa. Sillo kaikiltuppaa tulijoil tarjottii ruo-kaa tai kahvii, jos sellasenaika talos ol. Ain löyty kup-pi tuntemattomalleki kulki-jal. Nyt ei aina ees ovveeavata. Meihin on tarttunttää jäyhän asukasympäris-tön jäykät ja alkuun nuivattavat! Mitä varte, kysyn?

Ottaa nii päähä Mut menkäähä ottamaaoppii nyt tuonne Itä-Suo-mee, Savoon ja Karjalaan.Siellä vielä liikkeen kassa-kin uskaltaa antaa hymyn jaheittää mukavan sanan ou-dollekin ostajalle, jollointulloo suu iha makiaks jamieli hyvälle tuulelle. Jatätä toivon tänne lännelle-kin, tätä välittämistä toinentoisistamme heimoon,ikään ja sukupuoleen katso-matta. Ei saisi olla niitäkynnyksiä, joiden yli eipääse kuin kaikkein vah-vimmat.

Kato sie tiellä vastaantu-levaa silmii, äläkä tönttyytäetteepäi katse maaha luotu-na. Se antaa sillo hyvän ku-van sille tulijalle ja hym-myile, sillä se lämmittäänäin pakkasellakin. Eikä sitota nii paljo siihe yläpäähä,jos saa hymyn vastalahjaks.Toivoo

Tulevaisuuden tutkija

Koulukuja 7, 32200 LOIMAAPuh./fax (02) 762 2551

Lopottia kirkontornista itään päin otettu kuva. Kuvauspäivänä 26.9.1920 paljastettiin sanka-ripatsas. Hevosia on riu’uissa vieri vieressä vanhan kunnantalon ja osuuskaupan lähellä.Sortavalaan menevä maantie nousee taustalla ylös postin rinnettä.

Vanha kuva Kurkijoelta

Perjantaina 24. helmikuuta12 – 2006 – Nro 8-9

Asianajajia

AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja

Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 2313heikki.rantanen@kolumbus.fi

AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OY

Asianajaja, varat. Jari Heikmanvaratuomari Kaarina Nylamovaratuomari Katri Nieminenvaratuomari Anne RöppänenTuruntie 8–14, II krs. Loimaa,

puh. (02) 762 4400, fax 763 1301jari.heikman@aatsto.inet.fi

www.heikman.com

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.

Varatuomari

LAATUAEDULLISUUTTA

AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus

KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky

Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760

(Kaupungintaloa vastapäätä)

KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ

ERLUND-taloERLUND-talo Hengittävä hirsitalo. Rakenteissa eimuoveja eikä epäorgaanisia aineita.Englannin MTV:n valinta Suomenedustajaksi Grand Designs-ohjelmaan.

Asu terveellisesti, hengitä vapaastiunelmiesi talossa, Erlund-talossa!

Kotimaan myynti:Juhani Eklund p. 0400-530 979e-mail: myynti@erlund-house.com

MELLILÄN HIRSITYÖYsitie 345, 32300 MELLILÄ

ERLUND-taloMUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA

Puh. 7622 950,Oikokatu 3

Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00

EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko

MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa

Ajanvaraus puh. (02) 763 1179

KukkaBoxPuh. 762 2669

Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa

Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU

Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700

Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547

ONKSTIETOOVASTAUKSET1. presidentti

P. E. Svinhuvfudin2. Datsun3. Ugandan4. Minä olen Herra, si-

nun Jumalasi. Sinullaei saa olla muita ju-malia.

5. Punkaharjulla6. tylsä, välinpitämätön7. Persian (nyk. Iran)8. Kristiania (1624-1924)9. Kuubasta10.uistinten valmistajana

KOTISEUTUMATKATKURKIJOELLE 20064 vrk 12.-15.6., 15.-18.6.ja 26.-29.6.3 vrk 14.-16.7.

4 vrk matkat 280 E/hlö/PH

3 vrk matkat 225 E/hlö/PHHinta sis.: Maj. hot. Vierasmaja H2puolihoidolla, kuljetus, viis., vak.Kysy myös muita matkojamme,ryhmille. Paikkoja myös muillelähtöpäiville.

Puh. (02) 486 5880www.matka-niinimaki.fi

Pitäjälehtien tekijät ValamossaKarjalan Liitto järjesti jo

ties monennenko kerran pi-täjälehtien tekijöille kurs-sin, jolla oli näille lehti-ih-misille paljon annettavaa.Tosin kokoontumisten yh-tenä tavoitteena on myöstutustuttaa toimittajat toi-siinsa. On mukava välilläviettää aikaa toisten vastaa-vassa asemassa olevienkanssa.

Pitkä matka taisi tälläkertaa pelottaa aika montatoimittajaa, sillä osanottaja-määrä ei ole koskaan ollutnäin vähäinen. Meitä oli

paikalla vain kuusi. Kurssinvetäjiä oli kolme. VellamoVehkakoski Kodin Kuva-lehdestä (ent. Helsingin Sa-nomat) kertoi, miten hyväjuttu tehdään. Saimmemyös käsiimme Uudet jour-nalistin ohjeet.

Nyt tiedämme myös,mitkä ovat kirjoittajan 10tautia. Listalta löytyvätmuun muassa substantii-visyöpä, lapamatovirkkeetsekä uudissanaummetus.

Karjala-lehden päätoi-mittaja Antti O. Arponenkertoi, mitä 1.1.2004 enti-

sen Painovapauslain tilalletullut Laki sananvapaudes-ta pitää sisällään. Hänen ai-heensa oli Lehden toimitta-misen vastuukysymyksiä.

Heinäveden Valamo olierittäin miellyttävä paikkapitää kurssi. Siellä oli rau-hallista, kaunista sekä mau-kasta ruokaa ja kodikkaathuoneet. Sinne täytyy pääs-tä uudelleen, mutta ehkäkuitenkin kesäaikaan.

Raija Hjelm

Karjalan Liiton järjestämään tämän vuoden pitäjälehtisemi-naariin ei tullut tungosta. Jaakkiman Sanomat, jonka perus-tamisesta tuli juuri kuluneeksi 100 vuotta, oli hyvin edustet-tuna. Päätoimittaja Irma Sinerkari (kesk.) sekä toimitusneu-voston jäsenet Tea Itkonen ja Leo Malinen (vas.) olivat kurs-silla mukana. Rautulaisten lehden tekijä Seija Lipsanen(oik.) oli tullut Mikkelistä. Johannekselaista edusti lehtitoi-mitukunnan jäsen Liisa Katajainen Littoisista.

Uudessa Valamossa Heinä-vedellä oli lauantaina 11.2.melkein 20 astetta pakkasta.Aurinko paistoi, ja Valamonpääkirkko näytti kirkkaatkasvonsa. Tämä Ivan Kudr-javzevin suunnittelema kak-siosainen kirkko edustaapohjoista bysanttilaista tyy-liä. Kirkko on pyhitetty Kris-tuksen kirkastumisen muis-tolle. Suuressa kirkkosalissasäilytetään suomen ortodok-sisen kirkon aarretta, ihmei-tä tekevää Konevitsan Ju-malan äidin ikonia.

SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18, su 12-21

RuokakauppaSinun makuusi

762 2848

LOP-Kultapiste

763 2150

040-765 7028

Ritvanja OilinEines-keittiö

76368520762 4432

762 2062

762 1413

Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle

Tarjoukset voimassa: perjantai - lauantai 24. - 25.2.2006.

Espanjanjäävuori-salaatti kg260 Hollannin

Jonagoldomena 099

kg

5,99Suomalainen naudansuikale- tai palapaisti

kg

Tuoretta & raikasta Tuoretta & raikasta

kg4,99Spar Maustettu porsaan uunifilee

n. 1,4 kg

269pkt

HK Kabanossigrillimakkara

500 g (5,38 kg)

Atria Hunajamarinoidutbroilerin fileesuikaleet

400 g (7,48 kg)

299rasia

Valio Oltermanni taiOltermanni 17

900-1000 g (5,99-6,66 kg)

599kpl

Atria Keittokinkku250 g (10,36 kg)

259pkt

Kotiuunin Pasteijat450-500 g (5,56-5,00 kg)

250ps149

ps

OululainenReilu leivät500 g (2,98 kg)