suomi

1 9 9 6

Silja-konserni

SALLY UK RISTEILYALUKSET KONSERNIESIKUNTA

•Helsinki–Tukholma-linja •Turku–Tukholma-linja •Tallinnan linja

•Vaasan liikenne •Finnjet-linja •Silja Cargo

•Markkinointi •Palvelut

TULOSYKSIKÖT

SILJA LINE PARTNERS

•Varustamo

Silja Oy Ab

Tammikuu 1997

Silja-konsernin emoyhtiö Silja OyAb (perustettu 1883) noteerataanHelsingin Arvopaperipörssissä.

Konsernin pääliiketoiminta onmatkustajalauttaliikenne Itämerel-lä. Sitä harjoittavan Silja Linenosuus konsernin laskutuksesta onyli 80 prosenttia. Silja Line kuljet-

taa lähes kuusi miljoonaa matkus-

tajaa ja runsaat 130.000 lastiyksik-köä vuodessa ja on Itämeren johta-va matkustajalauttavarustamo.

Konsernin muu liiketoimintakäsittää pääasiassa Sally UK:nEnglannin kanaalissa sekä kolmeulkopuolisille vuokrattua risteilya-lusta.

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetääntorstaina 17. huhtikuuta 1997 klo14.00 Hotelli Palacen Konferenssi-salissa, Eteläranta 10, Helsinki.

Osakkeenomistajalla, joka onmerkitty osakkaaksi Suomen Arvo-paperikeskus Oy:n ylläpitämäänyhtiön osakasluetteloon viimeistään7.4.1997, on oikeus osallistua yhtiö-kokoukseen.

Osakkeenomistajalla, jonkaosakkeita ei ole siirretty arvo-osuus-järjestelmään, on myös oikeusosallistua yhtiökokoukseen edellyt-täen, että osakkeenomistaja oli re-kisteröity yhtiön osakerekisteriinennen 4.3.1994. Tässä tapauksessaosakkeenomistajan on esitettäväyhtiökokouksessa osakekirjansa taimuu selvitys siitä, ettei osakkeidenomistusoikeutta ole siirretty arvo-osuustilille.

Osakkeenomistajan, joka haluaaosallistua yhtiökokoukseen, on il-moittauduttava viimeistään maa-nantaina 14. huhtikuuta 1997,joko kirjallisesti osoitteella Silja OyAb, Ulla-Maj Lukkarinen, PL 659,00101 Helsinki, tai puhelimitse(09) 180 4516.

Osakerekisteri

Osakkeiden rekisteröintiä, osoit-teen- tai nimenmuutoksia vartenosakkeenomistajaa pyydetään otta-maan yhteyttä siihen pankkiin taiarvo-osuusrekisteriin, joka hoitaaarvo-osuustiliä.

Taloudellinen tiedottaminen

■ Siljan vuosikertomus julkaistaansuomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

■ Osavuosikatsaus julkaistaan sa-moilla kielillä 15.8. jaksolta 1.1.–30.6.1997.

■ Tämän lisäksi julkaistaan tulos-tiedote 17.4. jaksolta 1.1.–31.3.1997 ja 31.10. jaksolta1.1.–30.9.1997.

■ Yllämainittuja julkaisuja voi tila-ta Silja Oy Ab:sta, PL 659, 00101Helsinki, tai puhelimitse nume-rosta (09) 180 4510.

■ Taloudellista tietoa Silja-konser-nista on saatavissa Internet-osoitteessa http://www.silja.com

Sisältö

Vuoden tapahtumat............................2

Toimitusjohtajan katsaus....................4

Konsernin esittely

Hallitus, tilintarkastajat ja konsernin johto ..............................6

Viisivuotiskatsaus...............................8

Osakepääoma, osakkeen-omistajat ja johdon omistus..............10

Liiketoiminta....................................15

Silja Line ......................................16

Muu toiminta ...............................19

Turvallisuus......................................20

Ympäristö ........................................21

Laivasto............................................24

Tilinpäätös 1996

Toimintakertomus ............................26

Konsernin tuloslaskelma...................30

Konsernin rahoituslaskelma .............31

Konsernitase.....................................32

Emoyhtiön tuloslaskelma .................34

Emoyhtiön tase.................................34

Emoyhtiön rahoituslaskelma ............34

Laskentaperiaatteet ..........................36

Viitteet .............................................38

Rahoitusriskien hallinta....................45

Määritelmät .....................................46

Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle ..............................47

Tilintarkastuskertomus.....................47

Osoitteita .........................................48

Vuoden tapahtumat

TAMMIKUU

Wasa Queen siirrettiin Vaasan liikenteestä voimakkaasti kasva-neelle Helsinki–Tallinna-linjalle talvi-, kevät- ja syyskausiksi.

Vaasa–Sundsvall-linja lopetettiin ja Vaasan liikenne keskitettiinVaasa–Uumaja-reitille.

HELMIKUU

Tukholmassa pidetyssä turvallisuuskonferenssissa vahvistettiinuudet laivojen vakavuusvaatimukset Itämerellä ja Luoteis-Euroopassa liikennöiville aluksille. Siljan alukset täyttävätnämä vaatimukset ilman olennaisia muutoksia.

MAALISKUU

Silja hankki 15 prosentin omistusosuuden Silja Europa -aluk-sen omistajayhtiöstä.

TOUKOKUU

Tax-free-myyntiä koskeva ns. 20 tunnin sääntö tuli voimaanmm. Suomen ja Viron välisessä liikenteessä.

Konsernin molemmat kylmälastialukset myytiin.

HEINÄKUU

Risteilyalus Nautican vuokrattiin ulkopuoliselle uudeksi kolmi-vuotiskaudeksi loppusyksystä 1996 alkaen.

Silja Line saavutti uuden kuukausikohtaisen ennätyksen,817.000 matkustajaa, eli keskimäärin 26.350 matkustajaapäivässa.

ELOKUU

Päätettiin, ettei Silja Scandinavian vuokrasopimusta jatketamaaliskuun 1997 jälkeen.

SYYSKUU

Sally UK, Belgian valtion omistama RMT-varustamo ja austra-lialainen Holyman-varustamo solmivat yhteistyösopimuksen,jonka mukaan Englannin kanaalin liikennettä hoitaa keväästä1997 alkaen uusi yhtiö Holyman Sally, josta Sally omistaa yh-den kolmasosan.

LOKAKUU

Silja Line sai Helsingin Sataman ensimmäisen ympäristöpalkin-non sataman ympäristön hyväksi tekemästään työstä ja erityi-sesti uraauurtavasta ja pitkäjänteisestä toiminnastaan ilmanlaadun parantamiseksi.

2

1 9 5 7 1 9 9 7

MARRASKUU

Silja Linen ja Gotlandsbolagetin yhteinen yhtiö, GotlandstrafikenAB, sai toimiluvan Gotlannin ja Ruotsin mantereen väliseenliikenteeseen vuodesta 1998 alkaen.

JOULUKUU

Yhtiön vaihdettavan debentuurilainan takaisinosto ja osakeantiparansivat yhtiön omavaraisuusastetta.

Silja Symphonyn pääkoneeseen asennettiin ns. vesiruiskutustek-niikka, jonka avulla typpioksidipäästöt alenevat puoleen entisestä.

Wasa Express -alus (entinen Sally Star Englannin kanaalin lii-kenteestä) päätettiin asettaa Vaasa-Uumaja-linjalle kesäkaudek-si 1997.

Päätettiin, että Wasa Queen liikennöi Tallinnan linjalla myöskesäkauden.

1997TAMMIKUU

Silja Linen organisaatio muutettiin niin, että se muodostuu lin-jakohtaisista tulosyksiköistä ja tukitoiminnoista.

Omistusosuudet Sally Eurolink ja Sally Euroroute -roro-lau-toista myytiin.

HELMIKUU

Sallyn yhteisliikenne Belgian valtion omistaman RMT-varusta-mon kanssa Englannin kanaalissa päättyi.

MAALISKUU

Tax-free-myynti tuli mahdolliseksi Suomen mantereen ja Ahve-nanmaan välisessä liikenteessä.

Holyman Sally aloitti liikenteen Englannin kanaalissa.

HUHTIKUU

Silja Festival siirtyi Turun linjalle ja Silja Scandinavia luovutet-tiin takaisin omistajalleen.

Tukholman Sataman Silja Linen terminaalin yhteyteen rakenta-ma jätevesien vastaanottoasema otettiin käyttöön.

20. toukokuuta 1997 tulee kuluneeksi40 vuotta siitä, kun Silja Line perustettiin.Yksityisautoilu ja rekoilla kulkevatavaraliikenne tekivät tuolloin tuloaan.Uudenaikainen matkustaja-autolauttanäki päivänvalon vuonna 1961.

3

■ Silja-konserni saavutti tavoit-teet ja huomattavan tulos-parannuksen vuonna 1996.

■ Pääliiketoiminta, Silja Linemenestyi sekä kaupallisestiettä tuloksellisesti. Tulosnousi voitolliseksi.

■ Velkojen vähennys ja taseenvahvistaminen jatkuu.

■ Painopiste edelleen konsernintervehdyttämisessä, muttakatse nousee kauemmashorisonttiin.

■ Silja Line on alan johtavatavaramerkki ja sen asemaItämerellä on hyvä tulevaisuut-ta ajatellen.

■ Alkaneen vuoden tuloskehityson jatkunut suunnitelmienmukaisena.

Toimitusjohtajan katsaus

1996 – haasteiden vuosi

Vuosi sitten viitoitin katsauksessanisuuntaa yhtiön ohjaamiseksi oike-alle väylälle. Tulevaisuudesta kirjoi-tettiin silloin paljon tätä päivääepävarmemmassa tilanteessa. Suun-nitelmat oli laadittu, konsernin uu-delleenjärjestely meneillään ja pa-nostus Silja Linen laadullisiin vah-vuuksiin oli asetettu etusijalle.Edessä oli vuoden 1996 haaste,näyttö suunnitelmien pitävyydestä.

Silja-konserni saavutti vuodelle1996 asetetut kokonaistavoitteet.Karibian risteilyliikenteen päätty-minen lopetti tappiot omalta osal-taan. Pääliiketoiminta Itämerellämenestyi sekä kaupallisesti että tu-loksellisesti yli varovaisesti mitoi-tettujen odotusten ja pääsi taas voi-tolle. Sally UK:n toiminta Englan-nin kanaalissa oli kuitenkin enna-koituakin suurempi pettymys, vaik-ka valmistelut tarvittavista uudel-leenjärjestelyistä oli jo aloitettu al-kuvuodesta. Tästä huolimatta voi-tiin konsernin velkaisuuden vähen-nystä jatkaa tavoitteiden mukaisestija tasetta vahvistettiin lisäksi alus-myynnein, debentuurilainan takai-sinostolla ja samanaikaisella osake-annilla.

Luottamuksen palautuminen jayhtiön osakekurssin voimakas nou-su vuoden aikana todistivat, ettäensimmäisestä haasteesta selvittiin.

Tervehdyttäminen jatkuu

Alkaneen vuoden toiminta ja toi-menpiteet eivät tule kurssiltaanpoikkeamaan edellisistä. Tärkeäuudelleenjärjestely Sally UK:ssa to-teutetaan keväällä 1997, Silja Linentuloksentekokykyä vahvistetaanluopumalla kalliista vuokra-aluk-

4

sesta sekä uudistetun, tehokkaam-man ja linjakohtaisen organisaationavulla. Velkojen vähentäminen jat-kuu toiminnan positiivisen kassa-virran avulla.

Silja-konsernin tuloksen arvioi-daan saavuttavan tai ylittävän nol-latason vuonna 1997.

Katse kauemmas horisonttiin

Viime vuosien aikana Siljassa onpäähuomio kiinnitetty tervehdyttä-miseen, jossa sinällään on vielä pal-jon työsarkaa. Horisontti on ollutlähellä, katse ei ole yltänyt kauas.Nyt yhtymän ja varsinkin Silja Li-nen piirissä tehdään suunnitelmiatulevaisuuden muutosten kohtaa-miseen.

Silja Linen osalta tulevaisuudennäkymien perustana ovat vuonna1996 saavutetut tavoitteet ja Ruot-sin markkinoiden odotettavissa ole-va jatkuva asteittainen elpyminen.Suomen matkustaja- ja kuljetus-markkinoiden arvioidaan pysyvännyt saavutetulla korkealla tasolla.Ratkaisevia muutoksia markkinoi-den kilpailuoloissa ei ole odotetta-vissa. Yhtiön uudenaikainen laivas-to täyttää korkeat turvallisuus- jaympäristövaatimukset ja se on hy-vin varustettu uusia erittäin tiuk-koja turvallisuusmääräyksiä silmäl-läpitäen.

Kun risteilyliikenteen aiheutta-mat tappiot ovat poissa ja Englan-nin kanaalin liikenteen tappiot mi-nimoitu, Silja-konsernin tulos alkaaseurata Itämeren liikenteen kehitys-tä. Aiempien vuosien tappioidenkonsernille aiheuttama rahoitusra-site keventyy vähitellen lainoja ly-hennettäessä.

Itämeren merkitys ja tulevaisuus

Itämeren merkitys ja rooli sitä ym-päröivien valtioiden yhdistäjänä onyhä vahvistumassa. Tämä antaa lisä-mahdollisuuksia asemansa vakiin-nuttaneelle matkustajalauttavarusta-molle. Yhdistämällä matkustajien jalastin kuljetus sekä matkailu- ja ris-teilyliikenne saadaan kustannuksetjaetuksi, mikä merkitsee kilpailuky-kyisempiä yksikkökustannuksia.

Verovapaan myynnin merkitystälaivojen myymälöissä ei voi aliar-vioida. EU päätti 90-luvun alussalopettaa tax-free-myynnin heinä-kuusta 1999 lähtien. Asioiden tär-keysjärjestys on kuitenkin sen jäl-keen muuttunut, ja EU:hun on liit-tynyt uusia jäsenmaita. Nyt kehi-tyksessä korostetaan Euroopan kil-pailukyvystä huolehtimista, infra-struktuuria ja työllisyyttä sekä erialueiden ja kansalaisten käytännöntarpeita. Nämä seikat puoltavattax-free-kaupan jatkamista myösvuoden 1999 jälkeen EU:n sisäisessäliikenteessä. Lisäksi Viron läheisyys

ja Ahvenanmaa antavat Suomenmatkustajalauttaliikenteelle muitaEU:n maita paremmat edellytykset.Siljalle tämä merkitsee mahdolli-suutta jatkuvaan kehittymiseen.

Silja Line – markkinoiden vahvintuotemerkki

Viime vuonna saavutettu myöntei-nen kehitys, mikä on jatkunut alka-neena vuonna, on monien saman-suuntaisten voimien summa. Mat-kustajien ja lastinkuljettajien ennä-tyksellinen kiinnostus yhtiön tuot-teita kohtaan, henkilöstön työpa-nos ja palvelukyky sekä yhteistyö-kumppanien ja muiden sidosryhmi-en luottamus on entuudestaan vah-vistanut tärkeintä omaisuuttamme– markkinoiden vahvinta tuote-merkkiä. Kiitän kaikkia osapuoliaheidän panoksestaan Siljan palau-tumisen ja kehityksen hyväksi.

Helsingissä 5. maaliskuuta 1997

Jukka SuominenToimitusjohtaja

5

Hallitus

Ylärivi vasemmalta: Jan Sjöqvist, Carl-Olaf Homén, Tommy Nilsson, Bernt Magnusson, Erik Stadigh ja Jukka Härmälä.Alarivi vasemmalta: Tauno Matomäki, Rune E. Smedman, Jaakko Ihamuotila ja Pirkko Alitalo.

Hallituksen jäsen vuodesta/erovuorossa vuonna *

PuheenjohtajaJaakko Ihamuotila, s. 1939 1990/1997Neste Oy:n hallituksen puheenjohtaja

VarapuheenjohtajaRune E. Smedman, s. 1931 1990/1997Johnson Line AB:n ent. toimitusjohtaja

Carl-Olaf Homén, s. 1936 1990/1997Varatuomari

Bernt Magnusson, s. 1941 1990/1997NCC AB:n hallituksen puheenjohtaja

Tauno Matomäki, s. 1937 1990/1999UPM-Kymmene Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja

Jan Sjöqvist, s. 1948 1990/1998NCC AB:n toimitusjohtaja

6

Hallituksen jäsen vuodesta/erovuorossa vuonna *

Jukka Härmälä, s. 1946 1992/1998Enso Oy:n toimitusjohtaja

Tommy Nilsson, s. 1944 1994/1999NCC Investin johtaja

Erik Stadigh, s. 1928 1995/1999Pankinjohtaja

Pirkko Alitalo, s. 1949 1995/1998Pohjola-ryhmän johtaja

Toimitusjohtaja

Jukka Suominen, s. 1947Diplomi-insinööri, ekonomi

Tilintarkastaja

Tilintarkastusyhteisö KPMG Wideri Oy Ab*Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta ja päättyy yhtiökokouksessa kyseisenä vuonna.

Konsernin johto

Jukka Suominen, s. 1947Diplomi-insinööri, ekonomiSilja Oy Ab:n toimitusjohtaja ja konsernijohtaja

Henrik Österberg, s. 1952DiplomiekonomiVaratoimitusjohtaja, rahoitus, talous, hallinto

Nils-Gustaf Palmgren, s. 1936VaratuomariNeptun Juridica Oy:n toimitusjohtaja

Lars Wendelin, s. 1942Silja Line Oy:n toimitusjohtaja

Gunnar Östin, s. 1941MerikapteeniSilja Line AB:n toimitusjohtaja

Vasemmalta: Lars Wendelin, Henrik Österberg, Jukka Suominen, Gunnar Östinja Nils-Gustaf Palmgren.

Tulosyksiköt

Helsinki–Tukholma-linjaJohtaja Christian Grönvall

Turku–Tukholma-linjaJohtaja Knut Forsbom

Tallinnan linjaJohtaja Lars Wendelin

Vaasan liikenneJohtaja Taito Rintala

Finnjet-linjaJohtaja Peter Doll

Silja CargoJohtaja Heikki P. Pesola

SILJA LINEN ORGANISAATIO 1.1.1997 ALKAEN SALLY UK

Toimitusjohtaja William Moses

Tukitoiminnot, Silja Line Partners

Markkinointi, myyntiJohtaja Lars Wendelin

Palvelut (henkilöstö, laatujärjestelmät, ostot)Johtaja Martti Laosmaa

Varustamo, käyttöJohtaja Gunnar Östin

Talous, atkJohtaja Ole Westerback

7

–400

–300

–200

–100

0

100Mmk

Liiketoiminta Kertaluonteiset erät

9695949392

Tulos rahoituserien jälkeen Konserni

–500

–300

–400

–100

100

92 94 9693 95

Vuositulos rahoituserien jälkeen (vuosineljänneksittäin liukuva)

KonserniMmk

0

–200

Mmk

–100

0

100

200

400

300

9695949392

Liiketoiminnan kassavirta Konserni

Mmk

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

9695949392

Korolliset velat Konserni

VaihtovelkakirjalainaMuut velat

0

10

20

30

9695949392

Riskipääoman osuus Konserni%

Viisivuotiskatsaus

KonserniTULOS, Mmk 1996 1995 1994 1993 1992Bruttolaskutus 3.978 3.777 4.403 4.713 3.735Liikevaihto 3.782 3.536 4.137 4.514 3.586Liiketoiminnan kulut –3.051 –3.039 –3.411 –3.880 –3.191Liiketoiminnan kate 731 497 726 634 395Bareboat-vuokrat –259 –219 –261 –148 –120Alusmyyntitulos 0 3 110 96 42Kertaluonteiset erät –84 –89 –99 –54 –12Käyttökate 388 192 476 528 305Suunnitelmapoistot –278 –280 –289 –326 –315Liiketulos 110 –88 187 202 –10Rahoitustulos –243 –301 –311 –322 –290Tulos rahoituserien jälkeen –133 –389 –124 –120 –300Vähemmistöosuus 0 0 –4Verot –1 103 –9 –15 71Tulos –134 –286 –133 –135 –233

TASE, MmkVastaavaAlukset 3.892 4.104 4.753 5.381 5.526Muu pitkävaikutteinen omaisuus 839 809 778 946 975Vaihto-omaisuus ja muut saamiset 505 568 813 558 539Rahat ja pankkisaamiset 87 78 76 285 310Vastaavaa yhteensä 5.323 5.559 6.420 7.170 7.350VastattavaaOma pääoma 826 605 913 1.082 1.192Vähemmistöosuus 1 1Vaihtovelkakirjalainat 329 634 330Muut pitkäaikaiset velat 3.116 3.223 3.911 4.672 4.727Lyhytaikaiset velat 1.052 1.097 1.266 1.415 1.430Vastattavaa yhteensä 5.323 5.559 6.420 7.170 7.350

TUNNUSLUVUTLiiketoiminnan kate liikevaihdosta, % 19,3 14,0 17,5 14,0 11,0Tulos rahoituserien jälkeen liikevaihdosta, % neg neg neg neg neg

Oma pääoma, Mmk 826 605 913 1.083 1.193Sijoitettu pääoma, Mmk 4.565 4.837 5.479 6.244 6.447Oman pääoman tuotto (ROE), % neg neg neg neg negSijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 2,9 neg 3,8 3,8 0,8Omavaraisuusaste, % 15,5 10,9 14,2 15,1 16,2Oikaistu omavaraisuusaste, % 18,6 12,5 18,0 23,1 24,5Riskipääoman osuus, % 21,7 22,3 21,0 16,5 17,4Oikaistu riskipääoman osuus, % 24,5 23,7 24,5 24,4 25,5

Laivaston markkina-arvon jasuunnitelma-arvon erotus, Mmk 200 100 300 750 800Operatiivinen kassavirta, Mmk 169 343 141 126 –866Investoinnit, Mmk 163 155 398 274 1.326Investoinnit liikevaihdosta, % 4,3 4,4 9,6 6,1 37,0Keskimääräinen henkilöstömäärä 5.249 6.104 7.565 6.610 7.911

8

Silja LineMmk 1996 1995 1994 1993 1992Lippututuotot 836 716 860 899 742Myyntituotot 1.923 1.829 1.722 1.769 1.454Lastiliikenne 416 371 349 258 211Muut tuotot 179 145 192 193 153Bruttolaskutus 3.354 3.061 3.123 3.119 2.560

Liikevaihto 3.164 2.830 2.881 2.952 2.425Henkilöstökulut –881 –816 –761 –736 –680Muut käyttökulut –1.707 –1.620 –1.611 –1.762 –1.497Liiketoiminnan kate 576 394 509 454 248Liiketoiminnan kate liikevaihdosta, % 18,2 13,9 17,7 15,4 10,2

Bareboat-vuokrat –180 –160 –165 –8 –7Alusmyyntitulos ja kertaluonteiset erät 120 96 38Käyttökate 396 234 464 542 279Suunnitelmapoistot –177 –175 –164 –196 –216Liiketulos 219 59 300 346 63Rahoitustulos –132 –153 –208 –241 –258Tulos rahoituserien jälkeen 87 –94 92 105 –195

Sijoitettu pääoma, Mmk 2.569 2.802 3.394 3.997 4.632Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 8,2 1,9 8,1 8,0 1,4Operatiivinen kassavirta, Mmk 279 899 1) 447 167 –823

1) Sisältää Sally Albatrossin siirron Silja Linesta risteilytoimintaan, 689 Mmk.

9

Mmk

–200

–100

0

100

200

9695949392

Tulos rahoituserien jälkeen Silja Line

–200

–100

100

300

92 94 9693 95

Vuositulos rahoituserien jälkeen (vuosineljänneksittäin liukuva)

Silja LineMmk

200

0

Mmk

0

1000

2000

3000

4000

9695949392

Korolliset velat Silja Line

4,0

5,0

4,5

5,5

6,0

9695949392

Matkustajamäärä Silja Line

Mijl. matkustajaa

30

90

60

120

150

9695949392

Lastimäärä Silja Line

Tuhat yksikköä

Laivan henkilökunnan ja mat-kustajien vuorovaikutus onmatkan onnistumiselle ratkaise-vaa. Se koskee palveluketjunkaikkia vaiheita.

Osakepääoma, osakkeen-omistajat ja johdon omistus

Osakkeet ja osakepääoma

Silja Oy Ab:n täysin maksettu jakaupparekisteriin merkitty osake-pääoma nousi 23.12.1996271.200.000 markasta436.332.920 markkaan.

Yhtiön vähimmäispääoma koro-tettiin 435.884.020 markkaan jaenimmäispääoma 1.743.536.080markkaan, missä rajoissa osake-pääomaa voidaan korottaa tai alen-taa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

K-osakkeita on 8.333.333 ja A-osakkeita 13.483.313 kappaletta.Kummankin sarjan osakkeiden ni-mellisarvo on 20 markkaa ja osak-keet oikeuttavat yhtä suureen osin-koon. Jokaisella K-osakkeella onyhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella yksi ääni. Yhtiön osak-keet on liitetty arvo-osuusjärjestel-mään Suomessa. Silja Oy Ab:nosakkeet noteerataan Helsingin Ar-vopaperipörssissä.

Hallituksella ei ole valtuuksiaosakepääoman muuttamiseksi.

Yleisölle suunnattu anti

Silja Oy Ab:n ylimääräinen yhtiöko-kous päätti 4.12.1996 korottaa yh-tiön osakepääomaa uusmerkinnälläosakkeenomistajien merkintäetuoi-keudesta poiketen. Osakkeenomis-tajien merkintäetuoikeudesta poi-kettiin, koska näin haluttiin paran-taa omavaraisuusastetta ja rahoitus-rakennetta. Merkintähinta oli 39,50

markkaa 20 markan nimel-lisarvoiselta A-osakkeelta.

Annissa merkittiin kaik-kiaan 8.256.646 A-osaket-ta, jolloin osakepääomanousi 165.132.920 markal-la ja vararahasto161.004.597 markalla.

10

Osakepääoman korotus rekiste-röitiin 23.12.1996.

Julkinen ostotarjous Silja Oy Ab:nvaihdettavan debentuurilainanhaltijoille

Silja Oy Ab:n ylimääräinen yhtiö-kokous päätti myös tehdä julkisenostotarjouksen vuosina 1994 ja1995 liikkeeseen lasketun, yhteensä683 Mmk:n debentuurilainan hal-tijoille. Ostotarjouksen vastike oli92,155 prosenttia lainan nimellisar-vosta sisältäen erääntymättömänkoron. Ostotarjous oli ehdollinensiten, että debentuurinhaltijan olisitouduttava merkitsemään vähin-tään debentuurien myynnistä saa-mallaan summalla Silja Oy Ab:n A-osakkeita yleisölle suunnatussauusannissa, joka toteutettiin saman-aikaisesti ostotarjouksen kanssa.

Silja Oy Ab:n suuromistajat oli-vat sitoutuneet myymään hallus-saan olevat debentuurit ja osallistu-maan samanaikaisesti järjestettyynuusantiin.

Ostettujen debentuurien nimellis-arvo oli 353.789.000 markkaa.

Silja Oy Ab:lla ei ole oikeuttavaihtaa hallussaan olevia debentuu-reja osakkeisiin. Takaisinostettujendebentuurien mahdollisesta myymi-sestä päättää Silja Oy Ab:n yhtiö-kokous.

Optiot

Yhtiö laski vuonna 1993 liikkee-seen konsernijohdolle suunnatunoptiolainan. Laina maksettiin ko-konaisuudessaan takaisin vuonna1994. Mikäli kaikki tuolloin liik-keeseen lasketut optiotodistuksetvaihdetaan osakkeiksi, merkitäänkaikkiaan 297.745 A-osaketta hin-

taan 37,75 markkaa osakkeelta.Tällöin osakepääoma nousee5.954.900 markalla vastaten 0,17prosenttia kokonaisäänimäärästä.Merkintäaika on vuosittain2.1.–30.11. ja päättyy 1.5.1998.Yhtään optiota ei ollut 28.2.1997mennessä vaihdettu osakkeiksi.

OSAKEPÄÄOMAN MUUTOSOsakkeiden lkm Osake-

pääoma Ääni-K-sarja A-sarja Yhteensä Mmk määrä

31.12.1990 8.333.333 5.226.667 13.560.000 271 171.893.327

1996 Uusanti 8.256.646 8.256.646 165 8.256.646

31.12.1996 8.333.333 13.483.313 21.816.646 436 180.149.973

OPTIOTODISTUKSET 1993Merkintäaikaa vuoteen 1998 297.745 297.745 6 297.745

VAIHDETTAVA DEBENTUURILAINA 1994–19951994 liikkeeseenlaskettu nimellismäärä 330.000.000Ostettu takaisin 1996 –848.000

329.152.000

1995 liikkeeseenlaskettu nimellismäärä 352.992.000Ostettu takaisin 1996 –352.941.000

51.000Liikkeessäolevien velkakirjojen nimellisarvo 329.203.000Konvertointiaikaa vuoteen 2004 3.429.199 3.429.199 69 3.429.199

Matkaa varattaessa syntyyensimmäinen ja usein ratkaisevaasiakaskontakti. TukholmanStureplanin myymälässä TiinaHurtig kertoo eri matkavaihto-ehdoista.

Vaihdettava debentuurilaina

Vuosina 1994 ja 1995 liikkeeseenlasketusta, yhteensä 682.992.000markan vaihdettavasta debentuuri-lainasta on jäljellä kaikkiaan329.203.000 markkaa. Lainalla onkiinteä 7 prosentin vuotuinen korkoja laina-aika päättyy 18.2.2004.

Laina noteerataan Helsingin Ar-vopaperipörssissä. Kokonaisvaihtovuonna 1996 oli 63 Mmk ja kurssi30.12.1996 oli 78 prosenttia nimel-lisarvosta.

Lainaehtojen mukainen vaihto-kurssi on 96 markkaa A-osakkeelta

eli jokainen tuhannen (1.000) mar-kan nimellisarvoinen debentuurivoidaan vaihtaa 10,41667 Silja OyAb:n A-osakkeeseen. Vaihtoaika onvuosittain 2.1.–31.10. Vaihto-oi-keus päättyy 10.2.2004.

Mikäli laina ehtojen mukaisestikokonaisuudessaan vaihdetaan A-osakkeiksi, nousee A-sarjan osak-keiden määrä 3.429.199 kappaleel-la, mikä vastaa 1,87 prosenttia ko-konaisäänimäärästä. Osakepääomanousee tällöin 68.583.980 markal-la. Yhtään debentuuria ei ollut28.2.1997 mennessä vaihdettuosakkeiksi.

Johdon osakkeenomistus

Silja Oy Ab:n hallituksen jä-senet ja konsernijohto omis-tivat 28.2.1997 yhteensä1.120 K-osaketta ja 3.485A-osaketta. Näiden osakkei-den yhteenlaskettu ääni-

11

Matkustajilla on useimmitenjotain kysyttävää lähtöselvityk-sen yhteydessä. Turun termi-naalissa Anders Levin kertoo,kuinka voi tehdä pöytävarauk-sen illalliselle.

määrä on 25.885 vastaten 0,014prosenttia kokonaisäänimäärästä.

Osakassopimukset

Silja Oy Ab:n tiedossa ei ole mitäänyhtiön omistukseen eikä äänivallankäyttöön liittyviä osakassopimuk-sia.

Osingonjako ja osingon-jakopolitiikka

Hallitus ehdottaa, ettei tilivuodelta1996 jaeta osinkoa.

Silja pyrkii suhdannejakson kulu-essa jakamaan vähintään viidesosantuloksesta osakkeenomistajille.Loppuosa tuloksesta jää yhtiöönturvaamaan kasvua ja vakavarai-suutta. Yhtiön tavoitteena on saavut-taa 30 prosentin omavaraisuusaste.

Siljan kurssikehitys

Siljan osakkeiden kurssi kehittyipositiivisesti vuoden aikana. K-sar-

12

jan ylin kurssi, 39,50 markkaa, no-teerattiin joulukuussa ja A-sarjanylin kurssi, 38,00 markkaa, notee-rattiin syyskuussa. Osakesarjojenalin kurssi, 14,00 markkaa K-osakkeelta ja 9,50 markkaa A-osakkeelta, noteerattiin tammi-kuussa. Vuoden lopussa sekä K-osakkeen että A-osakkeen kurssi oli 37,00 markkaa. Siljan pörssiar-vo oli vuoden vaihteessa 807 Mmk.Sekä K- että A-osakkeen verotusar-vo Suomessa vuonna 1996 oli25,00 markkaa.

Vuoden 1996 aikana vaihdettiinK-sarjan osakkeita 224.451 kappa-letta eli 2,7 prosenttia sarjasta ja A-sarjan osakkeita 5.207.069 kappa-letta eli 95,9 prosenttia sarjan kes-kimääräisestä osakemäärästä. Osa-kekannan kokonaisvaihto oli 39,5prosenttia laskettuna keskimääräi-sestä osakemäärästä (5,8 prosenttiaedellisenä vuonna).

Markkaa

0

25

50

75

100Mmk

0

300

600

900

1200

9695949392

Oma pääoma/osake ja pörssiarvo 31/12

Konserni

Oma pääoma/osake Pörssiarvo

Oikaistu kurssi Helsingin ArvopaperipörssissäOsakekurssin kehitys

Markkaa

0

80

70

50

60

40

30

10

20

100

90 K-osake

A-osake

tam

mi-9

2

touk

o

syys

tam

mi-9

3

touk

o

syys

tam

mi-9

4

touk

o

syys

tam

mi-9

5

touk

o

syys

tam

mi-9

6

tam

mi-9

7

touk

o

syys

OSAKEKANNAN JAKAUMA 28.2.1997

OMISTAJARYHMITTÄIN

Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä 0,1

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,2

Kotitaloudet 3,7Julkisyhteisöt 4,5

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 15,5

Hallintarekisteröidyt 11,5Yritykset 26,3

Ulkomaiset omistajat 38,2

Arvo-osuusjärjestelmään siirtämättä 0,1

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,2

Kotitaloudet 2,4Julkisyhteisöt 7,5

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 15,1

Hallintarekisteröidyt 4,0Yritykset 30,3

Ulkomaiset omistajat 40,4

% osakekannasta % äänistä

OMISTUKSEN SUURUUDEN MUKAANOmistajat Omistajat % osake- %

Osakkeet lkm lkm %-osuus kannasta äänista1– 500 2.388 84,3 1,5 1,1

501– 5.000 412 14,5 2,4 1,75.001– 10.000 6 0,2 0,2 0,1

10.001– 50.000 10 0,4 0,8 0,750.001– 100.000 5 0,2 1,8 3,1

100.001– 11 0,4 93,2 93,2Arvo-osuusjärjestelmäänsiirtämättä 0,1 0,1

2.832 100,0 100,0 100,0

Turun linjan nopea aikatauluedellyttää satamassa joustavaaja tehokasta lastin purkamista jalastausta. Yliperämies MikaelStröm ohjaa rekkaa Silja Euro-pan autokannella.

Osak-OSAKKEENOMISTAJAT (Osuus%) Sarja K Sarja A keista ÄänistäNCC AB 40,6 36,3 38,0 40,3UPM-Kymmene Oy 13,8 10,8 12,0 13,6Enso Oy 9,0 7,2 7,9 8,9Pohjola-ryhmä 8,1 6,7 7,2 8,0Teollisuusvakuutus Oy 6,4 5,4 5,8 6,3Neste Oy 6,6 4,9 5,5 6,4Merita Pankki ml. SYP eläkekassa 6,8 3,8 4,9 6,6Metra Oy Ab 0,8 0,3 0,8A Berg Sijoitusrahasto 0,4 0,0 0,4 1,0Hallintarekisteröidyt 3,0 16,8 11,5 4,0Muut 4,5 8,1 6,5 4,1

100,0 100,0 100,0 100,0

Konsernijohdon omistus, kpl 1.120 3.485 4.605Konsernin Keskinäinen Vakuutusyhtiö, kpl 65.630 65.630Konttorihenkilöstön eläkesäätiö, kpl 87.335 87.335

13

Kun matkustajat saapu-vat, hyttiemäntä KatarinaKullberg on lähellä autta-massa ja vastaamassamitä erilaisimpiin kysy-myksiin, kuten kuinkaherätys toimii ja mitenkotiin soitetaan.

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT1996 1995 1994 1993 1992

Tulos/osake (EPS) mk –9,74 –21,11 –9,82 –9,94 –17,18Oma pääoma/osake mk 35,57 44,61 67,30 79,77 87,90Osinko/osake mk 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Osinko/tulos % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Efektiivinen osinkotuotto K % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

A % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0P/E-luku (Price/Earnings) K e.t. e.t. e.t. e.t. e.t.

A e.t. e.t. e.t. e.t. e.t.Kurssikehitys

ylin kurssi K mk 39,50 57,00 104,00 85,00 76,00A mk 38,00 58,00 105,00 83,00 55,00

alin kurssi K mk 14,00 13,30 49,00 34,00 29,00A mk 9,50 12,50 49,00 24,80 15,00

keskikurssi K mk 29,09 30,78 87,04 64,56 37,81A mk 22,29 29,48 92,96 51,52 29,87

pörssikurssi 31.12. K mk 37,00 13,50 53,50 83,00 30,00A mk 37,00 13,30 51,00 80,00 23,00

Pörssiarvo 31.12. Mmk 807 182 712 1.110 370Osakkeiden vaihto kpl 5.431.520 792.285 4.251.515 1.388.105 431.791

K kpl 224.451 225.271 1.284.001 456.234 163.970A kpl 5.207.069 567.014 2.967.514 931.871 267.821

% 39,5 5,8 31,4 10,2 3,2K % 2,7 2,7 15,4 5,5 2,0A % 95,9 10,8 56,8 17,8 5,1

Mmk 123 24 388 77 14K Mmk 7 7 112 29 6A Mmk 116 17 276 48 8

Keskimääräinen kpl 13.763.032 13.560.000 13.560.000 13.560.000 13.560.000osakkeiden oikaistu K kpl 8.333.333 8.333.333 8.333.333 8.333.333 8.333.333määrä A kpl 5.429.699 5.226.667 5.226.667 5.226.667 5.226.667

Osakkeiden oikaistu kpl 21.816.646 13.560.000 13.560.000 13.560.000 13.560.000määrä 31.12. K kpl 8.333.333 8.333.333 8.333.333 8.333.333 8.333.333

A kpl 13.483.313 5.226.667 5.226.667 5.226.667 5.226.667

Osakkeiden oikaistu kpl 25.245.845 20.674.500 16.997.500 13.560.000 13.560.000määrä täysimääräisen K kpl 8.333.333 8.333.333 8.333.333 8.333.333 8.333.333vaihdon jälkeen 31.12. A kpl 16.912.512 12.341.167 8.664.167 5.226.667 5.226.667

14

Liiketoiminta

Konsernin liiketoimintaa on keski-tetty viime vuosina yhä enemmänpääliiketoimintaan Itämerellä, eliSuomen ja Ruotsin, Saksan sekäViron linjoilla liikennöivään SiljaLineen. Siljan osuus Englanninkanaalin liikenteestä väheni kevään1997 aikana, kun Sally UK -liiken-

ne siirrettiin maaliskuussa uudelleHolyman Sally -yhtiölle, josta Sallyomistaa yhden kolmasosan. Kon-sernin omistamat kolme risteily-alusta on vuokrattu ulkopuolisillepitkäaikaisilla sopimuksilla syksyyn1999 asti.

15

Bruttolaskutuksen jakauma Konserni

Silja Line

MuuSally UK

Risteilyalukset

VOLYYMIT JA MARKKINAOSUUDET

MATKUSTAJATMARKKINA-

VOLYYMIT OSUUDET %1996 1995 1994 1996 1995 1994

Silja LineHelsinki–Tukholma 1.331.781 1.357.543 1.447.446 55 57 56Turku–Tukholma(ml. SeaWind) 2.050.223 2.070.616 2.005.281 60 58 61Maarianhamina–Tukholma/Turku 99.267 83.666 55.082 12 11 7Vaasan liikenne 865.204 968.036 933.012 100 100 100Suomi–Ruotsi yhteensä1) 4.346.475 4.479.861 4.440.821 57 58 57

Helsinki–Tallinna2) 1.337.572 885.624 346.717 28 20 12Helsinki–Travemünde 220.815 208.005 243.752 <90 >90 100

Silja Line, yhteensä 5.904.862 5.573.490 5.031.290

Sally UK4) 2.792.449 3.405.714 3.587.780 9 13 15

Siljalandia on paikka,jossa lapset voivat pitäähauskaa. Silja Europanleikkitäti Eva Laine tietää,mistä lapset pitävät jasen, että vanhemmathaluavat hetken itselleen.

LASTIYKSIKÖTMARKKINA-

VOLYYMIT OSUUDET %1996 1995 1994 1996 1995 1994

Silja LineSuomi–Ruotsi 3) 104.068 103.927 99.638 47 47 46Helsinki–Tallinna 26.111 7.317Helsinki–Travemünde 1.578 1.589 2.077 <5 <5 <5

Silja Line, yhteensä 131.757 112.833 101.715

Sally UK4) 221.023 271.655 271.145 12 14 18

1) Silja Linen markkinaosuudet pääkilpailijaan nähden Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä.2) Silja Linen markkinaosuus muihin kilpailijoihin nähden.3) Lastiliikenteen markkinaosuudet kahteen suureen kilpailijaan nähden Suomen ja Ruotsin väli-

sessä liikenteessä.4) Sally UK:n volyymit ja markkinaosuudet sisältävät belgialaisen RMT:n kanssa yhteistyössä hoi-

detun liikenteen kokonaisvolyymit. Markkinaosuudet on mitattu Ramsgaten/Doverin/Folkstonenliikenteestä sekä Eurotunnelin volyymeistä vastaavilla kuljetussegmenteillä.

0

40

10

20

30

50

60

9695949392

Markkinaosuudet, matkustajat Silja Line%

Tku–Sto Hel–Sto Hel–Tallinna

70

Mk/matkustaja

0

100

200

300

400

500

600

9695949392

Tuotot/matkustaja Silja Line

MyymäläRavintola

Matkalippu

Hyvä ruoka ja palvelu ovattärkeä osa asiakastyytyväisyyttä.Keittiössä tehdään työta mel-kein vuorokauden ympäri. Jan-Erik Berlin valmistaa illanherkkuja.

Kokonaismarkkinat

Matkustajien kokonaismääräSuomen matkustajalauttaliikentees-sä vuonna 1996 oli 14,3 miljoonaa,lisäystä yksi prosentti edellisvuo-teen verrattuna. Koko 90-luvunajan liikenne on kasvanut pääasias-sa Helsingin ja Tallinnan välillä,kun taas Suomen ja Ruotsin väli-nen liikenne on pysynyt lähesmuuttumattomana. Kysyntä Suo-men markkinoilla on edelleen ollutvilkasta ja myös Ruotsin markki-noiden hidas elpyminen jatkuivuonna 1996.

Lastiliikenne Suomen ja Ruotsinvälisillä lautoilla on kasvanut pariprosenttia ja Tallinnan liikenteessärunsaat 20 prosenttia.

Silja Linen kehitys

Silja Linen operatiivinen tulos para-ni edelleen vuoden aikana. Vuoden1995 lopussa alkanut lipputuottojenelpyminen jatkui vuonna 1996. Eri-tyisesti kesäkausi, joka ratkaisevastivaikuttaa vuositulokseen, oli menes-tyksekäs sekä määrien että tuottojensuhteen. Tulos oli voitollinen.

Yhtiö säilytti vahvan markkina-osuutensa sekä matkustaja- ettälastiliikenteessä. Matkustajamäärälisääntyi 6 prosenttia 5,9 (5,6) mil-joonaan. Matkoista 70 prosenttiamyytiin Suomessa, 22 prosenttia

Ruotsissa ja 8 prosenttiamuissa maissa.

SILJA LINE

16

Vuoden aikana jatkettiin linjakoh-taista tuotekehittelyä, jonka tulok-sena muodostettiin uusi asiakasläh-töisempi organisaatio. Vuoden1997 alusta eri linjat, samoin kuinlastiliikenne, toimivat tulosvastuul-lisina yksikköinä.

Samanaikaisesti tuote- ja organi-saatiokehitystyön kanssa on sekämaa- että merihenkilöstöstä koos-tuva projektiryhmä työskennellyttavoitteenaan toisaalta lisätä tuot-tomahdollisuuksia ja toisaalta vä-hentää kustannuksia.

Elokuussa tehdyn päätöksen mu-kaisesti pääomakustannuksia vä-hennettiin palauttamalla SiljaScandinavia omistajalleen vuokra-sopimuksen päätyttyä huhtikuunalussa 1997.

Helsinki–Tukholma-linja

Linjalla liikennöivät sisaraluksetSilja Serenade ja Silja Symphony.Asiakaslähtöisen laatutuotteen vah-vistaminen, palvelun kehittäminenja määräsatamien ohjelmatarjonnanmonipuolistaminen sekä pyrkimysoptimaaliseen matkustajarakentee-seen olivat keskeisellä sijalla vuo-den aikana.

Matkustajamäärät ja markkina-osuus pienenivät pari prosenttia, sensijaan matkustajakohtainen tuottokasvoi. Alusten käyttöaste oli 94prosenttia (94), matkustajia keski-määrin 1.860 matkaa kohden.

17

0

2

1

4

5

3

9695949392

Matkustajat/markkina-alue Silja Line

Milj. matkustajaa

Suomi Muut markkinat

Matkustajarakenne Silja Line

Kuljetus Virkistys Konfrenssi

% lipputuloista

Hyvän viihteen ja tanssimusiikinansiosta ilta vaihtuu nopeastiyöksi. Joskus jopa suurimmallatanssilattialla voi olla ahdasta.

Turku–Maarianhamina–Tukholma-linja

Linja kehittyi positiivisesti sekäkuljetuslinjana että suosittuna ris-teilytuotteena erityisesti suomalais-matkustajien piirissä.

Matkustajamäärä Silja Europa jaSilja Scandinavia -aluksilla sekä SeaWind -junalautalla pysyi edellisvuo-den tasolla ja markkinaosuus vah-vistui parilla prosenttiyksiköllä.Käyttöaste oli 74 prosenttia (76) jakeskimääräinen matkustajamääräsekä päivä- että yövuorot mukaanlukien oli 1.460 matkustajaa mat-kaa kohden.

Huhtikuun alussa 1997 Silja Fes-tival palasi Turun linjalle, jota var-ten alus alun perin rakennettiinkin.Samanaikaisesti Silja Scandinaviapalautettiin omistajalleen vuokra-sopimuksen päätyttyä.

Vaasan liikenne

Merenkurkun liikenne keskitettiinlyhyelle Vaasa–Uumaja-reitille. Ke-säkautena liikennöitiin myös Pie-tarsaari–Skellefteå-linjalla, kun taasVaasa–Sundsvall-linja lopetettiintammikuun 1996 alussa. Fennian jakesällä myös Wasa Queenin tarjoa-ma kapasiteetti osoittautui oikeaksipaikallisiin, kausittain voimakkaas-ti vaihteleviin tarpeisiin.

Matkustajamäärät lyhytlinjoillalisääntyivät voimakkaasti, muttakokonaisvolyymi aleni 11 prosent-tia Sundsvallin liikenteen lopetta-misen seurauksena.

Kesäkaudeksi 1997 Vaasa–-Uumaja-linjalle asetetaan vuokrattumatkustajalautta Wasa Express(ent. Sally Star). Alus on rakennettuerityisesti lyhyitä päivämatkoja jatiheää liikennettä varten.

Tallinnan linja

Itämeren reiteistä Tallinnan liiken-ne on viime vuosina kasvanut eni-ten ja Silja Line on vakiinnuttanuthyvin asemansa tässä liikenteessä.Silja Festival liikennöi linjaa kokovuoden ja Wasa Queen talvi-, ke-vät- ja syyskausina 1996.

Tax-free-myyntiä koskevan ns.20-tunnin säännön tuleminen uu-destaan voimaan heikensi kuitenkinkannattavuutta kilpailutilanteessa,joka kustannusten suhteen on epä-edullinen suomalaisvarustamoille.

Silja Festivalin siirryttyä Turunlinjalle huhtikuun 1997 alusta,Wasa Queen aloitti pikaliikenteenajamalla kaksi edestakaista matkaavuorokaudessa.

Finnjet-linja

Heikot Saksan markkinat näkyivätjo toisena peräkkäisenä vuonnaGTS Finnjetin liikenteessä Helsing-in ja Travemünden välillä. Sen si-jaan kysyntä Suomen markkinoillakasvoi. Syksystä lähtien Finnjetilläon ollut myös kesäkauden ulkopuo-lella nopea aikataulu eteläänpäinmentäessä ja alus pystyy siten tarjo-amaan vuoden ympäri no-peimman merikuljetuksen

Kokousvieraat ovat vaativiamatkustajia. Konferenssipääl-likkö Harry Björklundin merki-tys on ratkaiseva, kun kaikenon toimittava hyvinvarustetullakonferenssiosastolla.

Manner-Eurooppaan.Matkustajamäärä kasvoi 6 pro-

senttia. Käyttöaste oli 84 prosenttia(84), noin 950 matkustajaa matkaakohden.

Lastiliikenne, Silja Cargo

Silja Linella on vahva asema myöstavaran kuljettajana. Matkustaja-lauttojen autokansilla yhtiö tarjoaalastiliikenteelle viikottain yhteensä82 lähtöä Suomen ja Ruotsin välil-lä, mikä on noin puolet näidenmarkkinoiden kapasiteetista. Tällähetkellä Silja Linella on ainoa juna-lauttayhteys Suomen ja Ruotsin vä-lillä Sea Wind -aluksellaan. LisäksiHelsingin ja Tallinnan välisessä lii-kenteessä on 28 lähtöä joka viikkoja Helsingin ja Travemünden välillä4–5 lähtöä.

Lastimäärät olivat Suomen jaRuotsin välisessä liikenteessä edel-lisvuoden hyvällä tasolla. Suomenja Ruotsin välisessä liikenteessä Sil-ja Line on 47 prosentin (47) mark-kinaosuudellaan markkinoidensuurin kuljetusyhtiö. Vuorojen li-säämisen ansiosta vuonna 1996Tallinnan liikenteessä kuljetettiinkolme kertaa enemmän lastiyksi-

18

köitä kuin vuonna 1995 ja Siljanmarkkinaosuus nousi 42 prosent-tiin.

Hotel Ariadne

Silja Line hoitaa 283 huonetta kä-sittävää hotelli Ariadnea Silja Linenterminaalin läheisyydessä Tukhol-massa. Yöpyjien määrä hotellissaoli 105.529 (110.462). Käyttöastepysyi korkeana, 64 prosentissa.

JBT

Konsernin kokonaan omistamallatytäryhtiöllä, Johnson Baltic Traf-ficmanagementilla on vuodesta1988 lähtien ollut operatiivinenvastuu N&T Gotlandslinjenin toi-milupaliikenteestä Gotlannin jaRuotsin mantereen välillä. Got-landslinjen kuljetti vuoden aikana1.102.000 (1.020.000) matkusta-jaa. N&T Gotlandslinjenin toimilu-pa päättyy vuoden 1997 lopussa.

Vuoden 1998 alussa toimilupasiirtyy uudelle yhtiölle, Gotlands-trafiken AB:lle, josta Silja Linellaon 40 prosentin ja Rederi AB Got-landilla 60 prosentin osuus. Samal-la JBT:n toiminta lopetetaan.

9695949392

Lastimäärät ja markkinaosuudet Silja Line

150

Lastimäärät, Suomi–RuotsiLastimäärät, muut

0

30

60

120

90

Tuhat yksikköa

Markkinaosuus Suomi–Ruotsi

%

0

10

20

30

50

40

0

1000

2000

3000

Markkaa

9695949392

Lastituotot/yksikkö Silja Line

4000

Sally UK

Ylikapasiteetti ja tuntuvat hinnan-alennukset Englannin kanaalin lii-kenteessä heikensivät kertomusvu-onna selvästi alueen lauttaliikennet-tä hoitavien yhtiöiden tuloskehitys-tä. Kokonaismatkustajamäärät (Eu-rotunnelin automatkustajat mu-kaan lukien) kasvoivat 15 prosent-tia ja lastimäärät 8 prosenttia, mut-ta lauttayhtiöiden volyymit eivätkäytännöllisesti katsoen kasvaneetyhtään.

Sallyn liikenne Englannin kanaa-lissa, jota Ramsgate–Oostende- jaRamsgate–Dunkerque-linjoilla onharjoitettu pooliyhteistyössä Belgi-an valtion omistaman Regie VoorMaritiem Transport -varustamon(RMT) kanssa, organisoitiin uudel-leen keväällä 1997. RMT lopettiliikennöinnin ja Sallyn liikenne siir-rettiin uudelle Holyman Sally -ni-miselle yhtiölle, josta Sally omistaayhden kolmasosan. Matkustajalii-kennettä hoidetaan kolmella nope-alla katamaraanilla, jotka omistaa

MUU TOIMINTA

australialainen Holyman-varusta-mo. Lastiliikenteessä käytetään li-säksi roro-aluksia.

Holyman Sally on tehnyt viisivuo-tisen liikennesopimuksen Ramsga-ten sataman kanssa, joka on edel-leen Sally UK:n omistuksessa.

Sallyn tulos vuodelta 1996 olihyvin tappiollinen ja sitä rasitti li-säksi toiminnan uudelleenorgani-soinnista aiheutuneet kustannukset,jotka esitetään tilinpäätöksessa ker-taluonteisina erinä. Uusien liiken-nejärjestelyjen lasketaan paranta-van tulosta merkittävästi keväästä1997 alkaen.

Risteilyalukset

Kolmen ulkopuolisille vuokratunristeilyaluksen tulos oli tyydyttävä.

Heinäkuussa tehtiin uusi kolmi-vuotissopimus Walrus-aluksen (ent.Nautican) vuokraamisesta loppu-syksystä 1996 lähtien. Kaikki kol-me risteilyalusta on siten vuokrattusyksyyn 1999 saakka.

19

Jatkuva koulutus ja harjoittelutakaavat korkean turvallisuus-tason. Uusi STCW-sopimusasettaa lisää vaatimuksia jokai-selle laivan työntekijälle. Tässäosa Silja Europan miehistöäkokoontuneena.

Turvallisuus

Uudet vakavuus- ja turvallisuus-vaatimukset

Viimeisten kahden vuoden aikana ontehty useita pohjoismaisia ja kan-sainvälisiä selvityksiä matkustaja-lauttojen meriturvallisuusvaatimus-ten tiukentamisesta. Silja Line on ol-lut aktiivisesti mukana tässä työssä.Uudet määräykset, jotka on täytettä-vä asteittain vuoteen 2010 mennessä,edellyttävät mm. vuotovakavuudenparantamista, pelastusjärjestelmienkehittämistä, parempaa paloturvalli-suutta sekä asettavat lisävaatimuksiakoulutukseen ja tietotaitoon.

YK:n meriturvallisuuselin Interna-tional Maritime Organization(IMO) päätti marraskuussa 1995uusista matkustajalauttoja koskevis-ta määräyksistä, jotka lyhyesti ku-vattuna lisäävät matkustaja-alustenvakavuusvaatimuksia, autokansienja niiden alapuolella olevien tilojenvesitiiviyttä, tehostavat pelastusjär-jestelmiä ihmisten pelastamiseksimerestä sekä edellyttävät automaat-tisesti aukeavia pelastuslauttoja jne.Seitsemän maata on lisäksi asettanutns. Tukholman sopimuksella vielänäitäkin tiukemmat vakavuusvaati-mukset pohjoiseurooppalaisilla ve-sillä liikennöiville matkustajalautoil-le. Alusten on pysyttävä pystyssämyös vahingoittuneina ja tilanteessa,jossa autokannelle on päässyt vettä.

Silja Linen laivasto, joka pääosinon rakennettu 1990-luvulla, täyttääuudet vaatimukset suhteellisen pie-

nin muutoksin ja investoin-nein. Vakavuusvaatimustenmukaiset muutostyöt onsuurelta osin jo tehty ja SiljaLinen laivasto on etuajassauusien määräysten suhteen.Tätä on helpottanut se, ettäSilja Linen suuret, nykyai-kaiset matkustajalautat sekäalukset, joissa on kapea au-

20

tokansi ja hytit laivan sivuilla, täyt-tävät periaatteessa uudet vaatimuk-set joko ilman muutoksia tai aivanvähäisin muutoksin.

Turvallisuusjohtamissertifikaatti

Vuonna 1995 Silja Linen varusta-mo-organisaatio, terminaalit jaalukset saivat turvallisuusjohtami-sesta sekä Suomen että Ruotsin me-renkulkuviranomaisten tarkastama-na kansainvälisen ISM-koodin (In-ternational Safety Management)mukaisen sertifikaatin, joka vastaaISO 9002 -laatustandardia. Tätävarten auditoitiin sekä alusten ettämaaorganisaation turvallisuusjär-jestelmät, dokumentaatio ja työs-kentelyrutiinit. Kesällä 1996 tällai-nen alusturvallisuutta ylläpitävä jakehittävä turvallisuusjohtamisjär-jestelmä tuli pakolliseksi kaikilleEU:n piirissä liikennöiville matkus-tajalautoille. Sertifikaatti on viisi-vuotinen ja se edellyttää jatkuvaavuosittaista auditointia.

Osaaminen ja koulutus

IMO:n laatima STCW-95-sopi-muksen (Standard of Training, Cer-tification and Watchkeeping) tiu-kennetut säännöt tulevat voimaankuluvan vuoden aikana. Ne tuovatmm. uusia ja tarkennettuja tieto- jaosaamisvaatimuksia kaikille aluk-silla työskenteleville sekä määräyk-siä osaamisen ylläpidosta ja seuran-nasta. Vaatimukset koskevat mm.kielitaitoa, pakollista turvallisuus-koulutusta, työhönopastusta, krii-sinhallintatietoja sekä lastin kiinnit-tämistä, vaarallisia aineita ja ympä-ristöasioita koskevaa koulutusta.

Turvallisuusinvestoinnit

Tarvittavat investoinnit turvallisuu-den kehittämiseen sisältyvät Siljannormaaleihin vuosittaisiin alusin-vestointeihin.

Ympäristö

Ympäristöpolitiikka

Silja Line allekirjoitti vuonna 1995Kansainvälisen kauppakamarinICC:n Kestävän kehityksen perus-kirjan, jonka mukaisesti yhtiö työs-kentelee aktiivisesti toiminnastaanaiheutuvien ympäristövaikutustenvähentämiseksi. Kertomusvuonnanimitettiin kokopäivätoiminen ym-päristöpäällikkö.

Silja Linen johdon vahvistamanympäristöpolitiikan mukaisesti ym-päristöohjelman toteutuksestaaluksilla vastaa kunkin aluksenpäällikkö. Maaorganisaation tehtä-vänä on kehittää, valvoa ja tukeaympäristönsuojelutyötä.

Safety officer Pekka Jansenvalmistelee laivan lähtöä SiljaEuropan komentosillalla. Laaja tarkistuslista käydäänjoka kerta kohta kohdalta läpi,

Ympäristöpolitiikka velvoittaayhtiötä mm.

■ asettamaan ympäristötyön entistätärkeämmälle sijalle

■ sisällyttämään ympäristön huo-mioonottamisen toimintatapoihinja parantamaan niitä edelleen

■ kouluttamaan ja motivoimaanhenkilöstöä ympäristötietoiseentyöskentelyyn

■ arvioimaan toimintamuutostenympäristövaikutukset

■ asettamaan vaatimuksia tavaran-toimittajille ja alihankkijoille

■ edistämään ympäristöviestintääsekä yhtiön sisällä sekä ulkopuo-lella

■ turvaamaan kestävää kehitystä.

ja kaikki toiminnot ja laitteettarkistetaan.

Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Silja Line on kehittänyt turvallisuus-johtamis- ja ympäristönsuojelujär-jestelmänsä ISM-koodin (ISO9002) mukaisesti, jonka perusteellamaaorganisaatio ja alukset on serti-fioitu. ISM-koodissa määritelläänlisäksi ympäristönsuojelun vaati-muksia. Osana vuoden 1996 pa-

nostusta ympäristöasioihin tehtiinpäätös yhtiön ympäristöjohtamis-järjestelmän edelleenkehittämisestätavoitteena ISO 14001:n mukainensertifiointi.

Ympäristövaikutukset

Yhtiön toiminnan ympäristövaiku-tukset koostuvat pääasiassa pako-kaasupäästöistä sekä pesuvedestä japuhdistetusta jätevedestä. Kiinteätjätteet, joita syntyy hotelli-, ravin-tola- ja muusta laivalla tapahtuvas-ta toiminnasta, viedään maihin jane rasittavat ympäristöä siltä osinkuin niitä ei voida kierrättää.

Päästöt muodostuvat typpioksi-deista, rikkioksideista, hiilioksideis-ta, hiilivedyistä ja hiukkasista, joillaon vaikutusta rehevöitymiseen,happamoitumiseen ja ns. kasvihuo-neilmiöön.

Vuonna 1996 jatkettiin työtä il-maan ja veteen kohdistuvien ympä-ristövaikutusten pienentämiseksisekä kiinteän jätteen vähentämisek-si.

Toimenpiteet ympäristövaikutustenvähentämiseksi

Päästöjen vähentäminen:Silja Serenadella ja Silja Sympho-nylla on toteutettu teknisiä muu-toksia alusten pääkoneisiin typ-pioksidipäästöjen vähentämiseksi25 prosentilla. Normaalin kunnos-sapidon yhteydessä tehtyinä toi-menpiteet eivät ole aiheuttaneetylimääräisiä kustannuksia.

Silja Symphonyn pääko-neeseen on yhteistyössäWärtsilä Dieselin kanssa vuo-denvaihteessa asennettu ns.vesiruiskutustekniikka, jonkaavulla typpioksidipäästöt pie-nenevät edelleen 50 prosentil-la. Tekniikkaa testataan kulu-van vuoden alkupuolella.

21

Tekninen kehitys ympäristö-vaikutusten vähentämiseksi onjatkuvaa. Silja Linen ympäris-töpäällikkö Henrik Bachér jaSilja Symphonyn konepäällikköBjörn Örnerstig tutkivat uuden,typpipäästöjä alentavan tek-niikan mittaustuloksia.

Silja Serenaden ja Silja Sympho-nyn apumoottoreihin asennettujentehokkaiden katalysaattoreiden an-siosta typpioksidipäästöt satamas-saoloaikana ovat vähentyneet 95prosenttia.

Silja Linen aluksissa käytetäänvähärikkistä raskasta polttoöljyätai dieselöljyä.

Jäteveden puhdistus: Aluksissa on hyväksytyt puhdistus-laitokset käymälöistä ja keittiöistätulevan jäteveden (ns. musta vesi)käsittelemistä varten. Puhdistama-ton vesi ja puhdistuslaitoksesta tu-leva jäte viedään edelleen käsiteltä-viksi maissa toimiviin puhdistuslai-toksiin. Vain puhdistettua vettä las-ketaan mereen. Puhdistusprosessi eipoista kaikkea fosforia tai kaikkeatyppeä. Tästä johtuva rehevöitymis-vaikutus on kuitenkin hyvin pieniverrattuna siihen rehevöitymiseen,jota eri lähteet maissa aiheuttavat.

Öljypäästöjen syntyminen on jokauan sitten estetty teknisin ratkai-suin ja toimintatavoin eikä siten ne

22

rasita ympäristöä lainkaan. Öljypi-toinen pilssivesi viedään maihin kä-siteltäväksi ongelmajätteenä.

Kertomusvuoden aikana Tukhol-man satamaan on rakennettu jäte-veden vastaanottoasema. Se otetaankäyttöön kevään 1997 aikana, jol-loin kaikki jätevesi (harmaa ja mus-ta vesi) Tukholmaan liikennöivistäaluksista pumpataan maihin. Tästäaiheutuvat lisäkustannukset kor-vautuvat osittain näiden alustenalenevina ylläpito- ja käyttökustan-nuksina.

Kiinteä jäte:Vuoden aikana on Tukholman sata-massa otettu käyttöön ympäristö-asema lajitellun jätteen kierrättämi-seksi sekä ongelmajätteitä varten.

Helsingissä ja Turussa satamalai-tureille on hankittu erikoissäiliötongelmajätteille.

Ympäristötyön tulevaisuudentavoitteet

Ympäristöohjelmassaan Silja Lineasettaa edelleen etusijalle toimenpi-

teet, jotka liittyvät typpioksidipääs-töjen vähentämiseen, harmaan ve-den puhdistukseen ja päästöjen vä-hentämiseen, kiinteän jätteen lajit-teluun ja kierrätykseen sekä kylmä-ja ilmastointilaitteissa käytettävienjäähdytysaineiden korvaamisen ym-päristöystävällisemmillä vaihtoeh-doilla.

Ruotsissa aiotaan ottaa käyttöönympäristöperusteiset väylä- ja sata-mamaksut vuodesta 1998 alkaen.Jo toteutetut ja Siljan ympäristöoh-jelmaan sisältyvät toimenpiteet vah-vistavat pitkällä aikavälillä yhtiönasemaa uusia maksuperusteita aja-tellen.

Ympäristöpalkinto

Silja Line sai syksyllä 1996 Hel-singin Sataman ensimmäisen ympä-ristöpalkinnon sataman ympäristönhyväksi tekemästään työstä ja erityi-sesti tunnustukseksi uraauurtavastaja pitkäjänteisestä toiminnasta il-man laadun parantamiseksi.

Viime vuosina toteutettuja merkittä-viä toimenpiteitä ympäristövaiku-tusten vähentämiseksi ovat:

■ vähärikkisen polttoaineen käyttö

■ hyväksytyt puhdistuslaitoksetjäteveden käsittelyyn

■ vähän vettä käyttävä wc-järjestel-mä

■ energiansäästöratkaisut mm.lämmön talteenoton avulla

■ apumoottoreiden katalysaattorit

■ ympäristöystävällisten pohjamaa-lien käyttö

■ kiinteän jätteen minimointi

■ kiinteän jätteen lajittelu sekämm. alumiinitölkkien, lasin, pape-rin, loisteputkien ja paristojen tal-teenotto

■ ongelmajätteiden toimittaminenjätteenkäsittelylaitoksiin

■ ympäristömerkin saaneiden pesu-aineiden käyttö

■ vaatimukset tavarantoimittajientuotteiden ympäristöystävällisyy-destä ja palautuspakkausten käy-töstä.

23

Värtanin satamassa sijaitsevanuuden jätevesisäiliön ansiostaharmaata vettä ei lasketa enäämereen Silja Linen Tukholmanliikenteessä. Kaikki jätevesikuljetetaan maihin keväästä1997 alkaen.

Silja Serenade

Silja Symphony

Silja Europa

Silja Festival

Fennia

Laivasto

Konsernin laivasto käsittää 14 alus-ta, joista konsernin omistuksessaon 11 ja vuokrattuja 3. Niiden yh-teenlaskettu vuodekapasiteetti on17.600 ja lastikapasiteetti 10.300kaistametriä.

Konsernin omistamien alustensuunnitelma-arvo oli vuoden 1996lopussa 3.892 Mmk (4.104 Mmkvuoden 1995 lopussa). Ulkopuolis-

24

ten meklarien tekemien arvioidenkeski-arvon mukaan konsernin lai-vaston markkina-arvon ja suunni-telma-arvon eroksi on joulukuun1996 lopussa arvioitu 200 Mmk(100 Mmk vuoden 1995 lopussa).

Konsernin omistaman laivastonkasko- ja etuusvakuutusarvo oli5.117 Mmk vuoden 1996 lopussa(5.270 31.12.1995).

SILJA LINEHelsinki–Tukholma-linja

Silja SerenadeRakennettu 1990GT 58.380Matkustajia 2.852Omistaja Silja LineRekisterimaa Suomi

Silja SymphonyRakennettu 1991GT 58.380Matkustajia 2.852Omistaja Silja LineRekisterimaa Ruotsi

Turku–Maarianhamina–Tukholma-linja

Silja EuropaRakennettu 1993GT 59.900Matkustajia 3.123Pitkäaikainen vuokrasopimus osto-optiollaRekisterimaa Suomi

Silja FestivalRakennettu 1986/92GT 34.500Matkustajia 1.916Omistaja Silja LineRekisterimaa Ruotsi

LAIVASTO KEVÄÄLLÄ 1997

Vaasan liikenne

FenniaRakennettu 1966GT 10.500Matkustajia 1.200Omistaja Silja LineRekisterimaa Suomi

Wasa Express (ent. Sally Star)Rakennettu 1981GT 16.829Matkustajia 1.760Vuokrattu syksyyn 1997 astiRekisterimaa Suomi

Helsinki–Tallinna-linja

Wasa QueenRakennettu 1975/89/92GT 16.546Matkustajia 1.599Omistaja Silja LineRekisterimaa Suomi

Helsinki–Travemünde-linja

FinnjetRakennettu 1977GT 32.940Matkustajia 1.686Omistaja Silja LineRekisterimaa Suomi

Wasa Express

SEAWIND LINETurku–Tukholma-linja

Sea WindRakennettu 1971/89GT 15.900Matkustajia 260Omistaja SeaWind LineRekisterimaa Ruotsi

Sea Wind IIRakennettu 1979GT 6.643Matkustajia 52Vuokrattu syksyyn 1997 astiRekisterimaa Ruotsi

Wasa Queen

Finnjet

Sea Wind

Sea Wind II

RISTEILYALUKSET

Walrus (ent. Nautican)Rakennettu 1990, GT 15.270, matkustajia 616Omistaja Silja, rekisterimaa Panama, vuokrattu syksyyn 1999 asti

Crown DynastyRakennettu 1993, GT 19.089, matkustajia 916Omistaja Silja, rekisterimaa Panama, vuokrattu syksyyn 1999 asti

LeewardRakennettu 1992/95, GT 25.611, matkustajia 1.200Omistaja Silja, rekisterimaa Panama, vuokrattu syksyyn 1999 asti

HOLYMAN SALLYRamsgate–Oostende

Holyman Rapide (katamaraani)Rakennettu 1996, GT 4.112, matkustajia 674, autoja 180Omistaja Holyman, rekisterimaa Luxemburg

Holyman Diamante (katamaraani)Rakennettu 1995, GT 4.112, matkustajia 674, autoja 180Vuokrattu, rekisterimaa Luxemburg

Euroway (roro-lautta)Rakennettu 1976, GT 9.079, vuokrattu, rekisterimaa Kypros

Purbeck (roro-lautta)Rakennettu 1978, GT 6.507, vuokrattu, rekisterimaa Bahama

Eurotraveller (ent. Sally Sky) Rakennettu 1976, GT 14.458, matkustajia 1.150Omistaja Sally UK, rekisterimaa Bahama

Ramsgate–Dunkerque

Condor 10 (katamaraani)Rakennettu 1993, GT 3.241, matkustajia 574, autoja 140Omistaja Holyman, rekisterimaa Singapore

25

Mmk

0

1000

2000

3000

4000

5000

9695949392

Bruttolaskutus Konserni

Muu toimintaSilja Line

Toimintakertomus

TULOKSEN JAKAUMA Bruttolaskutus Liiketoiminnan kateMmk 1996 1995 1994 1996 1995 1994Silja Line, liiketoiminta 3.354 3.061 3.123 576 394 509AlusmyyntitulosSilja Line, yhteensä 3.354 3.061 3.123 576 394 509

Muu toiminta, liiketoiminta 624 716 1.280 155 103 217AlusmyyntitulosKertaluonteiset erätMuu toiminta, yhteensä 624 716 1.280 155 103 217

Silja-konserni, yhteensä 3.978 3.777 4.403 731 497 726

Erittely kohtaanMuu toiminta, liiketoimintaSally UK 474 557 630 27 70 80Risteilytoiminta 137 141 587 132 40 119Muut liiketoimintayksiköt 13 18 63 –4 –7 18

Konsernihallinnon erät on jaettu liiketoiminta-alueille. Taulukossa Silja Linen tulokseen on jaettu tuottoja ja kuluja yhteensä +28 Mmk 1996, (+40 Mmk 1995 ja –14 Mmk1994).

Konsernin toiminta on kokonaisuu-tena sujunut tehtyjen suunnitelmienja asetettujen tavoitteiden mukai-sesti vuonna 1996. Tulos paranihuomattavasti, mutta jäi edelleentappiolliseksi. Tuloksen paranemi-sen saivat aikaan pääliiketoimintaSilja Line ja kolme ulkopuolisillevuokrattua risteilyalusta. Tappiolli-nen tulos muodostui pääasiassaSally UK:ssa, jonka markkina-alu-eelle ylikapasiteetti ja tuntuvat hin-nanalennukset olivat tunnusomai-sia koko toimintavuoden ajan.

Silja Linen myönteinen kehitysjatkui koko vuoden 1996. Vuodenaikana kuljetettiin 5,9 miljoonaamatkustajaa, noin 6 prosenttiaenemmän kuin vuonna 1995. Tal-linnan liikenteessä matkustajamäärälisääntyi runsaalla 450.000:lla.Ruotsin markkinoilla jatkunutkysynnän elpyminen ja vahvatmarkkinat Suomessa, sekä keskitty-minen yhä enemmän linjakohtai-seen tuotekehitykseen ja kilpaili-joista selvemmin eriytyvän profiilinluomiseen, ovat johtaneet lippu-tuottojen paranemiseen Suomen jaRuotsin välisessä liikenteessä.

26

Vaasa–Sundsvall-linjan lopetta-minen joulukuussa 1995 ja Meren-kurkun liikenteen keskittäminenVaasa–Uumaja-linjalle vähensivätmatkustajamäärää runsaalla100.000:lla, mutta paransi tulostahuomattavasti oikein mitoitetunkapasiteetin ansiosta.

Merenkurkun liikenteestä vapau-tunut Wasa Queen -alus siirrettiinHelsinki–Tallinna-liikenteeseen,jossa matkustaja- ja lastimäärätkasvoivat voimakkaasti ja tuloskehittyi positiivisesti.

Silja Line säilytti vahvan markki-na-asemansa vuoden aikana. Mark-kinaosuus Suomen ja Ruotsin väli-sessä reittiliikenteessä oli 57 pro-senttia (58). Myös lastiliikenteessäyhtiö säilytti asemansa johtavanatavarankuljettajana Suomen jaRuotsin välillä. Pääkilpailijoihinnähden markkinaosuus oli 47 pro-senttia (47).

Ylikapasiteetti ja tuntuvat hinnan-alennukset Englannin kanaalin lii-kenteessä heikensivät kertomusvu-onna selvästi alueen lauttaliikennettähoitavien yhtiöiden tuloskehitystä.Syksyllä Sally UK teki sopimuksen

australialaisen Holyman-varusta-mon ja Belgian valtion omistamanRMT-varustamon kanssa Belgian jaEnglannin välisen liikenteen mer-kittävästä rationalisoinnista ja uu-distamisesta. Sally UK on mukanauudessa, maaliskuussa 1997 aloite-tussa liikenteessä vain 33 prosentinosakkuudella. Sally/RMT-poolilii-kenteen lopettamiskustannukset jaliikenteen uudelleenjärjestelyt rasit-tavat vuoden tulosta 84 Mmk:lla jane esitetään kertaluonteisina kus-tannuksina.

Konsernin kolme risteilyalustaovat olleet kertomusvuonna vuok-rattuina ulkopuolisille yhtiöille.Kun Nauticanin vuokrasopimusuusittiin, kaikki kolme alusta onvuokrattu tyydyttävin ehdoin syk-syyn 1999 asti.

Liiketulos Tulos rahoituserien jälkeen1996 1995 1994 1996 1995 1994

219 59 180 87 –94 –280 120 0 120

219 59 300 87 –94 92

–25 – 61 –4 –136 –209 –1070 3 –10 0 3 –10

–84 –89 –99 –84 –89 –99–109 –147 –113 –220 –295 –216

110 –88 187 –133 –389 –124

–82 –38 –367 –4 28

–10 –19 –29

Tuloskehitys

Konsernin laskutus oli 3.978 Mmk(3.777), lisäystä 5 prosenttia. SiljaLinen bruttotuotot kasvoivat 293Mmk 3.354 Mmk:aan, sen sijaanmuun toiminnan tuotot vähenivätpääasiassa Englannin kanaalinepävarman markkinatilanteenvuoksi. Konsernin laskutukseen jatulokseen sisältyy 69 Mmk:n (43)suoritus Wärtsilä Marinen kon-kurssipesältä, mistä Silja Linenosuus on 61 Mmk (38).

27

Mmk

–1500

–1000

–500

0

500

1000

9695949392

Investoinnit ja myynnit Konserni

MyynnitInvestoinnit

Käyttökate oli 388 Mmk (192),lisäystä 102 prosenttia edellisvuo-teen verrattuna. Käyttökatteeseensisältyvä alusmyyntitulos oli 0 Mmk(3). Kertaluonteiset erät rasittavatkäyttökatetta 84 Mmk:lla (89), jokajohtuu kokonaan Englannin kanaa-lin liikenteen uudelleenjärjestelyistä.Vuonna 1995 vastaava 89 Mmk:nkustannus johtui oman risteilylii-kenteen lopettamisesta.

Liiketulos poistojen jälkeen oli110 Mmk (–88).

Rahoitustulos parani –301Mmk:sta –243 Mmk:aan 1996.Rahoitustulokseen sisältyy kurssi-voittoja 18 Mmk (4).

Tulos rahoituserien jälkeen oli–133 Mmk (–389) ja se jakautuuSilja Linen ja muun toiminnan välilläseuraavasti: Silja Line 87 Mmk (–94)ja muu toiminta –220 Mmk (–295).

Tuloksen jakautuminen eri liike-toimintayksikköjen välillä esitetäänoheisessa taulukossa.

Investoinnit ja myynnit

Vuoden investoinnit olivat 163Mmk (155), joista 76 Mmk on SiljaEuropasta aiemmin maksetun vuok-raennakon muuttaminen noin 15prosentin omistusosuudeksi aluk-sen omistavasta yhtiöstä, 37 Mmkturvallisuus-, ympäristö- ja muitainvestointeja Silja Linen laivastoon

ja terminaaleihin sekä 30 MmkSally UK:lla olleen option käyttä-minen 50 prosentin osakkuuteenyhtiöstä, joka omistaa roro-aluksetSally Eurolink ja Sally Euroroute.Osakkuus myytiin edelleen tammi-kuussa 1997 7 Mmk:n voitolla.

Vuonna 1996 myytiin aluksia jaosakkeita yhteensä 145 Mmk:n ar-vosta (552). Summa muodostuupääasiassa shipmanagement-yhtiöSemjomin osakkeiden sekä kahdenkylmälastialuksen myynnistä. Kon-serni on taannut noin 60 Mmk myy-tyjen kylmälastialusten rahoituksesta.

Alusten arvo

Laivaston markkina-arvon määrit-tämisessä käytetään säännöllisestiulkopuolisten meklareiden arvioita.Tammikuussa 1997 tehtyjen mekla-riarvioiden keskiarvon perusteellalaivaston markkina-arvon ja suun-nitelma-arvon väliseksi eroksi31.12.1996 on määritelty noin 200Mmk. Samalla tavalla laskettu erooli edellisenä vuonna 100 Mmk.

Uudenaikaisten matkustajalaut-tojen markkina-arvot ovat pysyneetennallaan kertomusvuonna, kuntaas muun tonniston hinnat ovathieman laskeneet. Siksi joidenkinvanhempien alusten poistoaikaa onlyhennetty, mikä heikentää tulostavuosittain runsaalla 10 Mmk:llavuodesta 1996 lähtien.

Uusmerkintä ja vaihdettavandebentuurilainan takaisinosto

Silja Oy Ab:n ylimääräinen yhtiö-kokous päätti joulukuussa 1996korottaa yhtiön osakepääomaaomavaraisuusasteen ja rahoitusra-kenteen vahvistamiseksi osakkeen-omistajien merkintäetuoikeudestapoiketen yleisölle suunnatullauusmerkinnällä. Samalla yhtiöko-kous päätti tehdä julkisen, ehdolli-sen ostotarjouksen vuosina 1994 ja1995 liikkeeseen lasketun deben-tuurilainan haltijoille.

28

Annissa merkittiin kaikkiaan8.256.646 A-osaketta, jolloinosakepääoma nousi 165 Mmk javararahasto 161 Mmk. Ostettujendebentuurien nimellisarvo oli 354Mmk, mikä yhdessä osakeanninkanssa vahvisti omavaraisuusastet-ta ja vähentää vuositasolla rahoi-tuskustannuksia noin 30 Mmk.

Rahoitus

Konsernin korollisia lainoja lyhen-nettiin 482 Mmk:lla (994) ja uusialainoja nostettiin 183 Mmk (465).Konsernin korolliset velat olivat3.740 Mmk (4.232). Niistä 329Mmk on jäljellä olevaa vaihdetta-vaa debentuurilainaa, joka sisälly-tetään konsernin riskipääomaantunnuslukuja laskettaessa. Lisäksikonserni otti 50 Mmk:n pääomaeh-toisen lainan, joka 14.2.1997 anne-tun, osakeyhtiölain muuttamistakoskevan lain mukaan esitetäänomana pääomana. Konsernin kokolainakannan keskimääräinen kor-koprosentti oli 5,9 (6,7) vuonna1996, lukuun ottamatta vaihdetta-vaa debentuurilainaa, jonka korkoon 7 prosenttia.

Konsernin riskipääoman osuusoli 22 prosenttia (22). Oikaisturiskipääoman osuus, johon sisältyymyös alusten markkina-arvon jasuunnitelma-arvon erotus, oli 25prosenttia (24).

Konsernin kassavirta parani 234Mmk:lla 232 Mmk:aan (–2). Ope-ratiivinen kassavirta investointienja myyntien jälkeen oli 169 Mmk(343).

Konsernin kassavarat, käyttä-mättömät luottolimiitit mukaan-lukien, olivat vuoden lopussa 351Mmk (515).

Turvallisuus ja ympäristö

Turvallisuusjohtamis- ja ympäris-tönsuojelujärjestelmien kehittämi-nen jatkui ISM-koodin (ISO 9002)mukaisesti.

Helmikuussa 1996 Tukholmassapidetyssä turvallisuuskonferenssissavahvistettiin uudet vakavuusvaati-mukset Itämerellä ja Luoteis-Euroopassa liikennöiville aluksille.Siljan alukset täyttävät nämä vaati-mukset ilman olennaisia muutoksia.

Erityisiin ympäristöpanostuksiinliittyen on vuonna 1996 tehtypäätös yhtiön ympäristöjohtamis-järjestelmän edelleen kehittämises-tä, tavoitteena ISO 14001 -järjestel-män mukainen sertifiointi. Kerto-musvuonna nimitettiin kokopäivä-toiminen ympäristöpäällikkö.

Vireillä olevat oikeudenkäynnit

Wärtsilä Marinen konkurssipesältäsaatiin vuoden 1996 aikana 69Mmk:n (43) suoritus konserninvaatimista viivästyskuluista yms.Tämän jälkeen on odotettavissaenää pienehköjä summia.

Edellisen vuoden vuosikertomuk-sessa mainittu välimiesoikeuskäsit-tely pietarilaista Baltic ShippingCompanya vastaan on ratkaistukonsernin eduksi. Vakuustoimenpi-teillä on saatu riittävä kate puuttu-ville saataville.

Silja Line on yhdessä Viking LineMarketing Ab Oy:n ja StockholmsHamn AB:n kanssa vastaajana Tuk-holman käräjäoikeuden kiinteistö-tuomioistuimessa käynnissä olevassaoikeudenkäynnissä, jossa kantaja,Stiftelsen Skärgårdsmiljöfonden,vaatii toisaalta vastaajien velvoitta-mista rajoittamaan alusten kokoa jaliikennettä Tukholman satamassa jasaaristossa, ja toisaalta vastaajienvahingonkorvausvelvollisuudentoteamista. Vuonna 1991 alkanutoikeudenkäynti on toistaiseksi koh-

distunut pääasiassa erinäisiin oikeu-denkäynnin menettelytapakysymyk-siin, joista Korkein oikeus on anta-nut tuomionsa joulukuussa 1994,mutta on nyt siirtymässä asiakäsitte-lyyn. Korkeimman oikeudentuomion ja muiden asiaan liittyvienseikkojen, mm. konsernin ympäris-tönsuojelullisten panostusten vuoksion tuskin todennäköistä, että vaati-mukset tullaan hyväksymään.

Bureau Veritas on haastanut SiljaFinance Oy:n, Viking Sally -aluksen(sittemmin Estonia) tilanneen Rede-riaktiebolaget Sally -yhtiön oikeu-denomistajana, kanssavastaajaksioikeusprosessiin, jonka joukko Esto-nian uhrien omaisia on pannut vi-reille Ranskassa. Haaste perustuneeyksinomaan muodollisiin syihin eikäsen arvioida johtavan vastuuseen.

Edellämainittujen lisäksi konser-ni on osapuolena joissakin pieneh-köissä oikeudenkäynneissä. Niidenyhteenlaskettu, lähivuosille kohdis-tuva taloudellinen merkitys arvioi-daan melko olemattomaksi.

Hallitus ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous pidettiin16. huhtikuuta 1996. Erovuorossaolleet hallituksen jäsenet TaunoMatomäki, Tommy Nilsson ja ErikStadigh valittiin uudelleen.

Varsinaisessa yhtiökokouksessatilintarkastajaksi valittiin tilintar-kastusyhteisö KPMG Wideri Oy Ab.

Konsernin rakenne ja organisaatio

Pääliiketoimintaan keskittämisenmyötä on konsernin rakennettayksinkertaistettu ja painotettu SiljaLineen. Vuoden 1997 alustaemoyhtiö Silja Oy Ab:n ja Silja

29

Linen organisaatioita lähennettiintoiminnallisesti ja vastuualueita tar-kennettiin.

Silja Linella on operatiivinen vas-tuu päätoiminnasta, Itämeren liiken-teestä. Eri linjat ja lastiliikenne ovatkukin tulosvastuullisia yksiköitä.Näitä palvelevat tukitoiminnot, SiljaLine Partners, vastaavat markki-noinnista ja myynnistä sekä varus-tamo-, henkilöstö- ja hallintoasioista.

Pienehkö konserniesikuntahoitaa konsernihallinnon tehtävätja konsernirahoituksen. Konserni-esikunta hoitaa myös konserninmuut liiketoiminnot, Sally UK:n jaristeilyalukset.

Henkilöstö

Vuoden 1996 lopussa Silja-konser-nin palveluksessa oli yhteensä4.899 (5.439) henkilöä, joista2.280 (2.844) ulkomailla. Henkilö-määrän väheneminen johtuu pää-asiassa kansainvälisen risteilyliiken-teen lopettamisesta ja Sally UK:ntoimintojen supistamisesta.

Tuleva kehitys

Kulutuskysynnän ennustetaan pää-markkina-alueilla vahvistuvan edel-leen. Tämän ja Silja Linen vahvanmarkkina-aseman perusteella SiljaLinen liikenteen tulosparannuksenodotetaan jatkuvan. Sally-liiken-teen tuloksen arvioidaan viime syk-synä aloitetun rakennemuutoksenjohdosta paranevan huomattavastikeväästä 1997 lähtien.

Kokonaisuudessaan konserninmyönteisen tuloskehityksen odote-taan jatkuvan ja vuoden 1997 tu-loksen lasketaan voivan saavuttaatai ylittää nollatason. Konsernin tu-loskehitystä arvioitaessa on otettavahuomioon, että vuoden 1996 tulos-ta paransi Wärtsilä Marinen kon-kurssipesältä saatu maksusuoritus.

Konsernin operatiivinen kassavir-ta on edelleen positiivinen ja vah-vistuu.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN Maahenkilöstö Merihenkilöstö1996 1995 1994 1996 1995 1994

Silja Line 943 971 961 3.268 3.281 3.389Sally UK 544 745 737 463 571 640Risteilytoiminta 4 60 92 447 1.340Muut liiketoimintayksiköt 368 5Konserniesikunta 27 29 33Yhteensä 1.518 1.805 2.191 3.731 4.299 5.374

Mmk Viite 1996 % 1995 % 1994 %

Bruttolaskutus 3.978 105 3.777 107 4.403 106Liikevaihto 1 3.782 100 3.536 100 4.137 100

Alusmyyntitulos 0 3 110

KulutAineet ja tarvikkeet 2 –780 –742 –766Henkilöstökulut 3 –1.034 –1.006 –1.016Vuokrat 4 –495 –466 –455Kertaluonteiset erät 5 –84 –89 –99Muut kulut –1.001 –1.044 –1.435

Kulut yhteensä –3.394 –3.347 –3.771Käyttökate 388 10 192 5 476 11

Poistot käyttöomaisuudesta ja muistapitkävaikutteisista menoista

Aineettomista hyödykkeistä 12 –26 –44 –23Aineellisista hyödykkeistä 13 –252 –236 –266

Poistot käyttöomaisuudesta ja muistapitkävaikutteisista menoista yhteensä –278 –280 –289Liiketulos 6 110 3 –88 –2 187 5

Rahoitustuotot ja -kulutOsinkotuotot 5 3 6Korkotuotot 21 26 30Korkokulut –274 –299 –302Kurssierot 18 4 2Muut rahoituskulut –14 –35 –49Osuus osakkuusyhtiöitten tuloksista 8 1 0 2

Rahoitustulos yhteensä –243 –301 –311Tulos rahoituserien jälkeen 11 –133 –4 –389 –11 –124 –3

Vähemmistöosuus 0Tulos rahoituserien javähemmistöosuuksien jälkeen –133 –4 –389 –11 –124 –3

Verot 10 –1 103 –9Tilivuoden tulos –134 –4 –286 –8 –133 –3

Konsernin tuloslaskelma

30

Mmk 1996 1995 1994

LiiketoimintaTulorahoitus

Käyttökate 388 192 476Rahoitustulos –243 –302 –311Verot –1 –1 –5

144 –111 160Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuus –1 10 5Lyhytaikaiset saamiset 55 214 –229Korottomat velat 34 –115 10

88 109 –214Liiketoiminnasta saadut varat 232 –2 –54

InvestoinnitAlusinvestoinnit –24 –85 –278Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen –139 –71 –120Desinvestoinnit, alukset 128 548 497Desinvestoinnit, muu käyttöomaisuus 23 18 21Kurssioikaisut –51 –65 75

–63 345 195

Rahoitusjäämä investointienjälkeen (operatiivinen kassavirta) 169 343 141

RahoitusPitkäaikaisten saamisten muutos 59 –133 –13Pitkäaikaisten velkojen lisäys 183 465 341Korollisten lainojen lyhennykset –482 –994 –977Vaihtovelkakirjalainat –305 300 330Pääomalaina 50Uusanti 326Rahoitusomaisuusarvopaperit 9 21 –31

–160 –341 –350Likvidien varojen muutos 9 2 –209

Likvidit varat vuoden alussa 78 76 285Likvidien varojen muutos 9 2 –209Likvidit varat vuoden lopussa 87 78 76Käyttämättömät luottolimiitit 264 437 457

Konsernin rahoituslaskelma

31

VASTAAVAA, Mmk Viite 31.12.1996 % 31.12.1995 % 31.12.1994 %

Käyttöomaisuus ja muutpitkäaikaiset sijoitukset

Aineettomat hyödykkeet 12

Liikearvo 12 26Muut pitkävaikutteiset menot 59 75 87

71 75 113

Aineelliset hyödykkeet 13

Alukset 3.892 4.104 4.753Maa-alueet 176 154 170Rakennukset ja rakennelmat 177 189 188Koneet ja kalusto 51 63 86

4.296 4.510 5.197

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muutpitkäaikaiset sijoitukset 14

Osakkeet ja osuudet 16 135 40 66Lainasaamiset 229 288 155

364 328 221

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaisetsijoitukset yhteensä 4.731 89 4.913 88 5.531 86

Vaihto- ja rahoitusomaisuus

Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 59 58 68

SaamisetMyyntisaamiset 272 277 270Siirtosaamiset 99 129 158Muut saamiset 75 95 286

446 501 714

RahoitusomaisuusarvopaperitOsakkeet ja osuudet 0 9 31

Rahat ja pankkisaamiset 87 78 76

Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 592 11 646 12 889 14

Vastaavaa yhteensä 5.323 100 5.559 100 6.420 100

Annetut pantit 27 3.433 3.984 4.434

Konsernitase

32

VASTATTAVAA, Mmk Viite 31.12.1996 % 31.12.1995 % 31.12.1994 %

Oma pääoma 18

Sidottu oma pääomaOsakepääoma 19 436 271 271Muu sidottu oma pääoma 392 204 238

Pääomalaina 21 50

Vapaa oma pääomaKertyneet voittovarat 82 416 537Titivuoden tulos –134 –286 –133

Oma pääoma yhteensä 826 16 605 11 913 14

Vieras pääoma

Pitkäaikainen 22Vaihtovelkakirjat yhteensä 683josta yhtiön hallussa –354

Vaihtovelkakirjalainat 23 329 634 330Lainat rahoituslaitoksilta 24 3.411 3.581 4.199Muut pitkäaikaiset velat 23 39 154Seuraavan vuoden lyhennysosat –318 –397 – 442

3.445 3.857 4.241Lyhytaikainen 25

Ostovelat 227 272 276Siirtovelat 477 376 410Muut lyhytaikaiset velat 348 449 580

1.052 1.097 1.266

Vieras pääoma yhteensä 4.497 84 4.954 89 5.507 86

Vastattavaa yhteensä 5.323 100 5.559 100 6.420 100

Vastuusitoumukset 27 207 147 32

33

Mmk Viite 1996 1995 1994

Liikevaihto 1 13 6 6Liiketoiminnan muut tuotot 45 27Kulut Henkilöstökulut 3 –5 –7 – 4

Vuokrat 4 –1 –1 –1Kertaluonteiset erät 5 –88Muut kulut –14 –20 –21Kulut yhteensä –20 –28 –114

Käyttökate 38 5 –108Poistot käyttöomaisuudesta ja muistapitkävaikutteisista menoista 15 0 0 0

Liiketulos 38 5 –108Rahoitustuotot ja -kulut 7

Osinkotuotot 0 0 4Korkotuotot 40 48 23Korkokulut –51 –50 –26Kurssierot 5 –7 –35Muut rahoituskulut –6 –6 – 4Rahoitustulos yhteensä –12 –15 –38

Tulos rahoituserien jälkeen 26 –10 –146Tytäryhtiösijoitusten arvonkorjaus 9 –451 –146 –200Konserniavustus 200 41 56

Tulos ennen varauksia ja veroja –225 –115 –290Suunnitelman ylittävät/alittavat poistot 0 0 0Verot 0

Tilivuoden tulos –225 –115 –290

Emoyhtiön tuloslaskelma

VASTAAVAA, Mmk Viite 31.12.1996 31.12.1995 31.12.1994

Käyttöomaisuus ja muutpitkäaikaiset sijoitukset 15Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 5 8 7Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 1 1 2Käyttöomaisuusarvopaperit ja muutpitkäaikaiset sijoitukset 17

Osakkeet ja osuudet Tytäryhtiöt 16 169 224 349Muut yhtiöt 1 1 1

Lainasaamiset 765 962 602935 1.187 952

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaisetsijoitukset yhteensä 941 1.196 961

Vaihto- ja rahoitusomaisuusSaamiset 17

Myyntisaamiset 38 8 3Siirtosaamiset 9 38 74Muut saamiset 225 42 23

272 88 100

Rahat ja pankkisaamiset 0 0 1

Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 272 88 101

Vastaavaa yhteensä 1.213 1.284 1.062

Annetut pantit 27 107 162

Emoyhtiön

34

tase VASTATTAVAA, Mmk Viite 31.12.1996 31.12.1995 31.12.1994

Oma pääoma 18Sidottu oma pääoma Osakepääoma 19 436 271 271

Muu sidottu oma pääoma 255 94 94Pääomalaina 21 50Vapaa oma pääoma Kertyneet voittovarat 7 122 412

Tilivuoden tulos –225 –115 –290Oma pääoma yhteensä 523 372 487

Vapaaehtoiset varaukset 0 0 0Pakolliset varaukset 9 232 87Vieras pääoma 26Pitkäaikainen 22

Vaihtovelkakirjat yhteensä 683josta yhtiön hallussa –354

Vaihtovelkakirjalainat 23 329 634 330Lainat rahoituslaitoksilta 0 50 50Muut pitkäaikaiset velat 92 83 155Seuraavan vuoden lyhennysosat 0 0 0

421 767 535Lyhytaikainen 25

Ostovelat 0 2 5Siirtovelat 26 47 26Muut lyhytaikaiset velat 11 9 9

37 58 40Vieras pääoma yhteensä 458 825 575Vastattavaa yhteensä 1.213 1.284 1.062Vastuusitoumukset 27 3.454 3.610 4.045

Mmk 1996 1995 1994

Liiketoiminta TulorahoitusKäyttökate 38 5 –108Rahoitustulos –8 –10 –38Verot 0 0

30 –5 –146Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaiset saamiset –184 12 146Lyhytaikaiset velat –21 18 –1

–205 30 145Liiketoiminnasta saadut varat –175 25 –1Investoinnit Investoinnit –252 –68 –320

Desinvestoinnit 0 133 100–252 65 –220

Rahoitusjäämä investointien jälkeen –427 90 –221Rahoitus Pitkäaikaisten saamisten muutos 197 –360 –317

Pitkäaikaisten velkojen lisäys 0 7 148Pääomalaina 50Vaihtovelkakirjalainat –305 300 330Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset –41 –79 –2Konserniavustus 200 41 56Uusanti 326

427 –91 215Likvidien varojen muutos 0 –1 – 6Likvidit varat vuoden alussa 0 1 7Likvidien varojen muutos 0 –1 –6Likvidit varat vuoden lopussa 0 0 1

Emoyhtiön rahoituslaskelma

35

Laskentaperiaatteet

Konsernin laskentaperiaatteet eivätole muuttuneet viime vuodesta.Konsernitilinpäätös esitetäänSuomen markoissa ja se perustuualkuperäisiin hankintamenoihin.

Konsolidointi

Konsernitilinpäätös sisältää SiljaOy Ab:n ja ne yhtiöt, joissa emoyh-tiöllä on joko suoraan tai välillisestiyli 50 prosenttia osakepääomastatai osakkeiden tuottamasta ääni-määrästä. Tilivuoden aikana hanki-tut, perustetut tai myydyt tytäryhti-öt sisältyvät konsernitilinpäätök-seen vain omistusta vastaavaltaajalta.

Kaikki konsernin sisäiset liiketa-pahtumat on eliminoitu konsoli-doinnin yhteydessä. Vähemmistö-osakkaiden osuus tytäryhtiöidentuloksesta ja omasta pääomastaesitetään erikseen tuloslaskelmassaja taseessa.

Konsernitilinpäätöksessä onkäytetty hankintamenomenetelmää,jonka mukaan tytäryhtiöosakkei-den hankintameno on eliminoituhankintahetken taseen mukaisiaomia pääomia ja varausten omapääoma -osuutta vastaan. Elimi-noinnissa syntynyt ero on kohdis-tettu ostettuun käyttöomaisuuteenja liikearvoon.

Liikearvo poistetaan suunnitel-man mukaisesti arvioituna vaikutus-aikanaan, kuitenkin viimeistäänkymmenessä vuodessa.

Konsernin osuus osakkuusyhti-öissä (viite 8), eli yhtiöissä, joissakonsernin omistusosuus on 20–50prosenttia osakepääomasta taiosakkeiden tuottamasta äänimää-

rästä, esitetään equity-menetelmänmukaisesti. Tuloslaskelmassa esite-tään konsernin omistusosuutta vas-taava osuus osakkuusyhtiön tulok-sesta rahoituseränä ja osakkeidenkirjanpitoarvoa korjataan taseessakyseisen vuoden tulososuuksilla.

Osakkusyhtiöiden osingot oneliminoitu.

Konsolidoinnin yhteydessä kaik-kien ulkomaisten yhtiöiden tuloslas-kelmat on muunnettu Suomen mar-koiksi vuoden keskikurssin mukaanja niiden taseet tilinpäätöspäivänosto- ja myyntikurssin keskiarvoon.Muuntoerot on viety suoraan kon-sernin omaan pääomaan, eivätkätäten vaikuta tilivuoden tulokseen.

Valuuttamääräiset erät ja johdannaissopimukset

Valuuttamääräiset liiketapahtumaton kirjattu tapahtumapäivän kurs-siin. Myynnistä aiheutuneet kurssi-erot sisältyvät liikevaihtoon, kuntaas ostoista aiheutuneet kurssierotsisältyvät kustannuksiin ennenkäyttökatetta.

Valuuttamääräinen rahoitus-omaisuus ja valuuttamääräiset velaton arvostettu tilinpäätöspäivänkurssiin. Rahoituksesta aiheutu-neet kurssierot esitetään netto-määräisinä tuloslaskelmassa.

Kurssierot ulkomaisten tytäryhti-öiden emoyhtiöltä nostetuistaoman pääoman luonteisista valuut-tamääräisistä lainoista on eliminoi-tu konsernin oman pääomanmuuntoeroa vastaan.

Vuoden vaihteessa avoinna ole-vat termiinisopimukset ja optiot onarvostettu tilinpäätöspäivänä.

36

Eläkejärjestelyt

Konsernin henkilöstön eläketurvaon järjestetty kunkin maan paikalli-sen käytännön mukaan. Konserninsuomalaisyhtiöiden eläkevastuut onvakuutettu vakuutusyhtiöissä jaomissa eläkesäätiöissä.

Eläkevastuiden pääoma-arvo onesitetty taseessa velkana ja vuodenmuutos kuluna.

Vastuuvajausta laskettaessa elä-kesäätiöden varat on arvostettukäypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Tutkimus- ja tuotekehitys

Tutkimuksesta ja tuotekehityksestäaiheutuneet kulut kirjataan vuosi-kuluksi.

Pääomalaina

Pääomalaina luokitellaan omaksipääomaksi ja se esitetään omanaeränään sidotun ja vapaan pää-oman välissä. Pääomalainaa ei si-sällytetä tunnuslukuihin Oma pää-oma/osake ja Oman pääomantuotto (ROE).

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuteen lasketaan alus-ten muona- ja tarvikevarastot sekämyyntituotteet. Vaihto-omaisuuson arvostettu hankintamenoonsa.

Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuden hankintamenopoistetaan suunitelman mukaisestihankintahetkellä arvioidun talou-dellisen käyttöajan kuluessa. Alus-ten jäännösarvolla vähennettyhankintameno poistetaan pääsään-töisesti 4 prosentin vuotuisina tasa-poistoina.

Konsernin käyttämät poistoajatovat:Alukset 10–25 vuottaRakennukset ja rakennelmat 5–50 vuottaKoneet ja kalusto 3–10 vuottaLiikearvo 10 vuottaMuut pitkävai-kutteiset menot 2–25 vuotta

Laivojen vuosittaiset korjaus- jaylläpitokustannukset kirjataankuluksi. Suurehkot peruskorjaus-kustannukset aktivoidaan ja poiste-taan enintään laivan jäljellä olevantaloudellisen käyttöajan kuluessa.Laivojen uudistus- ja muutostyötaktivoidaan ja poistetaan laivanmahdollisesti pidenneen taloudelli-sen käyttöajan kuluessa.

Leasingmaksut on käsiteltyvuokrakuluina. Leasingmaksutesitetään viitteessä 27. Konsernillaei ole olennaisia rahoitusleasing-sopimuksia.

Tilinpäätössiirrot

Suomen, samoin kuin eräiden mui-den maiden lainsäädäntö antaamahdollisuuden tehdä kirjanpidos-sa ja verotuksessa suunnitelmanylittäviä poistoja, ja siten siirtääveronmaksun ajankohtaa. Yksit-täisten yhtiöiden tilinpäätöksissätehdyt suunnitelman ylittävät/alitta-vat poistot esitetään konsernitilin-päätöksessä kauden tuloksenavähennettynä piilevällä verovelalla.Kumulatiiviset suunnitelman ylittä-vät poistot (kertyneet varaukset) onkonsernitilinpäätöksessä jaettupiilevään verovelkaan ja vapaaseenomaan pääomaan. Piilevä verovel-

ka lasketaan tulevan vuodenodotettavissa olevan verokannanmukaan. Verovelkaa laskettaessaotetaan huomioon mahdollisetvahvistetut tappiot. Verokannanmuuttuessa esitetään piilevän vero-velan muutos tilivuoden veroissa.

VALUUTTAKURSSITTilinpäätöspäivän kurssi Vuoden keskikurssi

31.12. tammi–joulu1996 1995 1994 1996 1995 1994

USD 4,644 4,359 4,743 4,594 4,382 5,239DEM 2,988 3,044 3,062 3,053 3,055 3,225GBP 7,869 6,741 7,409 7,177 6,913 8,007SEK 0,675 0,655 0,636 0,685 0,615 0,698NLG 2,662 2,719 2,734 2,725 2,729 2,876

37

Viitteet

VIITE 1

LIIKEVAIHTO Konserni Emoyhtiö1996 1995 1994 1996 1995 1994

Silja LineLipputuotot 836 716 860Myyntituotot 1.923 1.829 1.722Lastiliikenne 416 371 349Muut tuotot 179 145 192

3.354 3.061 3.123Sally UK 474 557 630Risteilytoiminta 137 141 587Muut liiketoimintayksiköt 13 18 63 13 6 6Bruttolaskutus 3.978 3.777 4.403 13 6 6Oikaisuerät –196 –241 –266

3.782 3.536 4.137 13 6 6

VIITE 2

AINEET JA TARVIKKEETKonserni

1996 1995 1994Tuotteet ja tarvikkeet 781 732 761Varaston muutos –1 10 5

780 742 766

VIITE 3

HENKILÖSTÖKULUT Konserni Emoyhtiö1996 1995 1994 1996 1995 1994

Maksetut palkatHallitukset ja toimitusjohtajat 12 9 9 1 1 1Merihenkilöstö 614 581 622Muu henkilöstö 197 227 231 2 2 2

823 817 862 3 3 3Eläkekulut 51 54 63 1 4 1Muut henkilöstökulut 183 181 157 0 0 0Oikaisuerät –23 –46 –66 1 0 0

1.034 1.006 1.016 5 7 4Henkilöstömääräkeskimäärin 5.249 6.104 7.565 9 8 8

Konserniyhtiöitten toimitusjohtajilla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60–65 vuoden iässäriippuen virkavuosista konsemissa. Eläke, joka vastaa 60–66% vuosipalkasta, onturvattu vakuutuksella.

VIITE 4

VUOKRAT Konserni Emoyhtiö1996 1995 1994 1996 1995 1994

Bareboat-vuokrat 259 219 261Muut vuokrat 236 247 194 1 1 1

495 466 455 1 1 1

VIITE 5

KERTALUONTEISET ERÄTKonserni Emoyhtiö

1996 1995 1994 1996 1995 1994Toimintojen lakkautta-misesta aiheutuneet kulut –84 –58 –81 –90Muut kertaluonteiset erät –31 –18 2

–84 –89 –99 –88

Mmk

38

VIITE 6

LIIKETULOS JA SIJOITETTU PÄÄOMÄLiiketulos Sijoitettu pääoma

Konserni 1996 1995 1994 1996 1995 1994Silja Line 219 59 180 2.569 2.802 3.394Sally UK –82 –38 –3 330 355 433Risteilytoiminta 67 –4 28 1.499 1.441 1.330Muut liiketoimintayksiköt –10 –19 –29 167 239 321Alusmyyntitulos 0 3 110Kertaluonteiset erät –84 –89 –99

110 –88 187 4.565 4.837 5.478

Konsernihallinnon erät on jaettu liiketoiminta-alueille.

VIITE 7

KONSERNIN SISÄISET RAHOITUSTUOTOTJA -KULUT Emoyhtiö

1996 1995 1994Korkotuotot 34 43 18Korkokulut 0 0Kurssierot 6 –7 –36

VIITE 8

OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄOsakkuusyhtiöt on lueteltu Konserniviitteessä 16 1996 1995 1994Osuus tilivuodentuloksesta 1 –1 2

Osakkeiden kirjanpitoarvo 22 3 4Osuus omasta pääomasta 7 13 13

29 16 17

VIITE 9

SATUNNAISET ERÄT Emoyhtiö1996 1995 1994

Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorjaus 219 59 200

Myöhemmin emoyhtiössä realisoituvien ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioiden johdosta tehty varaus 232 87(Varaus esitetään emoyhtiön taseessa pakollisena 451 146 200varauksena.)

VIITE 10

VEROT Konserni1996 1995 1994

Välittömät verot 0 0 –5Vero-osuudet osakkuusyhtiöissä –1 –1 0Piilevän verovelan muutos 0 104 –4

–1 103 –9

Piilevä verovelka on laskettu 25% verokannan mukaan vuonna 1994. Vuonna1995 piilevää verovelkaa ei ole vähennetty koska konsernin vahvistettujen tappioi-den ja käyttämättömien yhtiöveron hyvitysten yhteismäärä ylittää vapaaehtoistenvarausten yhteismäärän. Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät yhtiöveron hyvityksetvoidaan vähentää kymmenen seuraavan verovuoden tuloista edellyttäen että ylipuolet yhtiön osakekannasta ei ole vaihtanut omistajaa tappiovuonna tai senjälkeen. Mikäli yli puolet sellaisen osakkaan joka omista vähintään 20% yhtiönosakkeista, osakekannasta on vaihtanut omistajaa, katsotaan tämän osakkaanomistamien osakkeiden vaihtaneen omistajaa.

VIITE 11

TULOS VUOSINELJÄNNEKSITTÄINVuosineljännes 1 Vuosineljännes 2 Vuosineljännes 3 Vuosineljännes 4

Konserni 1996 1995 1996 1995 1996 1995 1996 1995

Bruttolaskutus 808 823 1.056 934 1.163 1118 951 902Liikevaihto 761 771 999 871 1.099 1.048 923 846Liiketoiminnan kulut –712 –787 –792 –727 –795 –777 –752 –748Liiketoiminnan kate 49 –16 207 144 304 271 171 98Bareboat-vuokrat –55 –36 –68 –56 –76 –69 –60 –58Alusmyyntitulos 0 0 3Kertaluonteiset erät –60 –1 –84 –28Käyttökate –6 –52 139 28 228 204 27 12Suunnitelmapoistot –66 –70 –68 –59 –65 –66 –79 –85Liiketulos –72 –122 71 –31 163 138 –52 –73Rahoitustulos –56 –81 –70 –84 –68 –70 –49 –66Tulos rahoituserien jälkeen –128 –203 1 –115 95 68 –101 –139

Silja LineBruttolaskutus 671 620 879 769 979 927 825 745Liikevaihto 625 570 823 709 917 860 798 691Liiketoiminnan kulut –596 –557 –668 –615 –675 –645 –648 –619Liiketoiminnan kate 29 13 155 94 242 215 150 72Bareboat-vuokrat –34 –26 –46 –45 –51 –54 –49 –35Käyttökate –5 –13 109 49 191 161 101 37Suunnitelmapoistot –41 –41 –44 –42 –43 –48 –49 –44Liiketulos –46 –54 65 7 148 113 52 –7Rahoitustulos –36 –41 –35 –40 –34 –39 –27 –33Tulos rahoituserien jälkeen –82 –95 30 –33 114 74 25 –40

39

VIITE 12

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETMuut pitkävai-

Liikearvo kutteiset menot YhteensäKonserni 1996 1995 1994 1996 1995 1994 1996 1995 1994Hankinta-arvo 1.1. 56 77 91 159 139 287 215 216 378Investoinnit 14 9 17 30 23 17 30Desinvestoinnit 0 –4 0 –13 0 –4 –13Muut oikaisut –57 –17 –14 1 3 –165 –56 –14 – 179Hankinta-arvo 31.12. 13 56 77 169 159 139 182 215 216

Poistot 1.1. 56 51 54 84 52 54 140 103 108Desinvestoinnit 0 –3 0 – 7 0 –3 – 7Tilivuoden poisto 1 17 6 25 27 17 26 44 23Muut oikaisut –56 –9 –9 1 5 –12 –55 –4 – 21Poistot 31.12. 1 56 51 110 84 52 111 140 103Suunnitelma-arvo 12 0 26 59 75 87 71 75 113

VIITE 13

AINEELLISET HYÖDYKKEETRakennukset ja

Alukset Maa-alueet rakennelmatKonserni 1996 1995 1994 1996 1995 1994 1996 1995 1994Hankinta-arvo 1.1. 5.117 5.779 6.374 165 180 179 256 248 255Investoinnit 24 85 278 0 0 25 6 20 17Desinvestoinnit –191 –737 – 641 –1 –22 0Muut oikaisut 129 –10 – 232 26 –15 –24 8 –12 –24Hankinta-arvo 31.12. 5.079 5.117 5.779 190 165 180 248 256 248

Poistot 1.1. 1.013 1.026 993 11 10 10 67 60 53Desinvestoinnit –63 –189 –144 –7Tilivuoden poisto 217 199 223 1 1 1 11 10 11Muut oikaisut 20 –23 – 46 2 –1 0 –3 – 4Poistot 31.12. 1.187 1.013 1.026 14 11 10 71 67 60Suunnitelma-arvo 3.892 4.104 4.753 176 154 170 177 189 188

Suunnitelman ylittävät poistot 178 287 388 1 0 1Vakuutusarvo 5.117 5.270 6.575Maa-alueet ja rakennukset SuomessaSuunnitelma-arvo 2 2 2 93 96 84Verotusarvo 3 3 4 49 48 45

Koneet jakalusto Yhteensä

1996 1995 1994 1996 1995 1994Hankinta-arvo 1.1. 201 235 240 5.739 6.442 7.048Investoinnit 16 14 43 46 119 363Desinvestoinnit –6 –38 –11 –220 –775 – 652Muut oikaisut –23 –10 –37 140 –47 –317Hankinta-arvo 31.12. 188 201 235 5.705 5.739 6.442

Poistot 1.1. 138 149 155 1.229 1.245 1.211Desinvestoinnit –4 –31 – 6 –74 –220 –150Tilivuoden poisto 23 26 31 252 236 266Muut oikaisut –20 –6 –31 2 –32 – 82Poistot 31.12. 137 138 149 1.409 1.229 1.245Suunnitelma-arvo 51 63 86 4.296 4.510 5.197

Suunnitelman ylittävät poistot 0 0 4 179 287 393

40

VIITE14

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset YhteensäKonserni 1996 1995 1994 1996 1995 1994 1996 1995 1994Hankinta-arvo 1.1. 27 53 64 288 155 142 315 208 206Investoinnit 94 20 5 133 13 94 153 18Desinvestoinnit –5 –9 –10 –59 –64 –9 –10Muut oikaisut 12 –37 – 6 12 –37 – 6Hankinta-arvo 31.12. 128 27 53 2291) 288 1) 155 357 315 208

Osuus osakkuusyhtiöittenomasta pääomasta 7 13 13 7 13 13Suunnitelma-arvo 135 40 66 229 288 155 364 328 221

Osakkeet ja osuudet SuomessaSuunnitelma-arvo 85 10 21Verotusarvo 91 15 19

1) Sisältää saatavia myydyistä risteilyaluksista 114 Mmk (107).

VIITE 15

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Muut pitkä- Koneet javaikutteiset menot kalusto Osakkeet ja osuudet

Emoyhtiö 1996 1995 1994 1996 1995 1994 1996 1995 1994Hankinta-arvo 1.1. 10 7 0 1 2 1 225 350 337Investoinnit 3 7 1 252 153 313Desinvestoinnit –1 –307 –278 –300Muut oikaisut –3Hankinta-arvo 31.12. 7 10 7 1 1 2 170 225 350

Poistot 1.1. 2 1 0 0 0 0Tilivuoden poisto 0 1 0 0 0Poistot 31.12. 2 2 0 0 0 0Suunnitelma-avo 5 8 7 1 1 2 170 225 350

Verotusarvo Suomessa 182 238 359

Lainasaamiset Yhteensä1996 1995 1994 1996 1995 1994

Hankinta-arvo 1.1. 962 602 286 1.198 961 624Investoinnit 360 317 252 516 638Desinvestoinnit –197 –504 –279 –300Muut oikaisut –1 –3 –1Hankinta-arvo 31.12. 765 962 602 943 1.198 961

Poistot 1.1. 2 1 0Tilivuoden poisto 0 1 0Poistot 31.12. 2 2 0Suunnitelma-arvo 765 962 602 941 1.196 961

41

VIITE 16

OSAKKEET JA OSUUDET%

Osakkeiden osakkeista/ Nimellis- Kirjanpito- Tilivuoden OmaKonserni Kotipaikka lukumäärä äänistä Valuutta arvo arvo tulos 3) pääoma

TYTÄRYHTIÖT

Silja Holding Oy Ab Helsinki 1.000 100 1 1 –73 270 1)

Silja Line Oy Turku 920 100 23Wasa Line Oy Ab Vaasa 1.000 100 10Sally Ab Maarianhamina 1.000 100 10Muut tytäryhtiöt (2 kpl)

Sally UK Holdings Plc Iso-Britannia 45.999.999 100 GBP 46 107 –200 107 1)

Tytäryhtiöt (13 kpl)EffJohn International B.V. Alankomaat 177.000 100 NLG 128 10 –16 –6 1)

Muut tytäryhtiöt (5 kpl)EffJohn Sweden AB Tukholma 1.000.000 100 SEK 10 16 0 4 1)

Tytäryhtiöt (7 kpl)Silja Finance Oy Helsinki 4.000 100 20 31 0 43Eff-Shipping Limited Cayman Islands 50.000 100 USD 0 0 –34 –240 1)

EJI Cruise Holdings Inc. Cayman Islands 18.010.000 100EJI Cruise Vessels N.V. Alankomaiden Ant. 320.000 100Muut tytäryhtiöt (3 kpl)

Neptun Juridica Oy Helsinki 25.000 100 3 3 0 3Muut tytäryhtiöt (6 kpl) 1 0 2

169OSAKKUUSYHTIÖT

Balti Reiside Aktsiaselts Tallinna 50 50 EEK 0 0 1 2 2)

Oy Backman & Trummer Ab Vaasa 200 50 2 3 3 10 2)

AB J A Henriksson & Co Uumaja 4.500 50 SEK 0 0 0 2 2)

Rosal S A Bahamasaaret 3.673.000 50 USD 4 19 0 31Muut osakkuusyhtiöt (4 kpl) 0

22Osuus osakkuusyhtiöitten omasta pääomasta 7

MUUT YHTIÖT

Fährschiff Europa Kb Helsinki 15 76Oy Hotelli Marina Ab Turku 280 20 1 1Oy Vaasan Matkailu Vaasa 2.391 16 2 0Muut yhtiöt (51 kpl) 29

106135

1) Konsernitilinpäätös.2) Tilinpäätös 31.12.1995.3) Tulos varauksien ja verojen jälkeen.

Erittely sisältää ainoastaan merkittävimmät omistukset.

Konsernin talousosastolla on täydellinen luettelo osakkeista ja osuuksista.

VIITE 17

KONSERNIN SISÄISET SAAMISETEmoyhtiö

1996 1995 1994Pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 169 224 349Lainasaarniset 715 912 552

SaamisetMyyntisaamiset 38 8 3Siirtosaamiset 6 29 64Muut saamiset 225 41 19

42

VIITE 18

OMA PÄÄOMAKonserni Emoyhtiö

1996 1995 1994 1996 1995 1994Sidottu oma pääomaOsakepääoma

K-osakkeet 167 167 167 167 167 167A-osakkeet 104 104 104 104 104 104Uusanti(A-osakkeet) 165 165

436 271 271 436 271 271Muu sidottupääoma 1.1. 204 238 317 94 94 94Emissiovoitto 161 161Konsernirakenteenmuutos –4 –2 – 4Siirretty vapaaseen omaan pääomaan –1 –7Siirretty vapaastaomasta pääomasta 8Muuntoero 24 –25 –75

392 204 238 255 94 94

Pääomalaina 50 50

Vapaa oma pääomaVoittovarat 1.1. 130 404 494 7 122 412Konsernirakenteenmuutos 3Siirretty sidotustaomasta pääomasta 1 7Siirretty sidottuunpääomaan –8Muuntoero –44 5 43Tilivuoden tulos –134 –286 –133 –225 –115 –290Vapaa oma pääoma 31.12. –52 130 404 –218 7 122

826 605 913 523 372 487

Vapaasta omasta pääomasta jakokel-poisia varojaVapaa oma pääoma 31.12. –52 130 404 –218 7 122Oman pääomanosuus varauksissa –179 –287 –312

–231 –157 92 –218 7 122

Mikäli kaikki liikkeeseen lasketut optiot vaihdetaan osakkeiksi, merkitään 297.745A-osaketta hintaan 37,75 markkaa osakkeelta. Tällöin osakepääoma nousee 6Mmk:lla.Merkintäaika päättyy 1998.Mikäli vaihdettava debentuurilaina kokonaisuudessaan vaihdetaan osakkeiksi vaih-tohintaan 96 markkaa osakkeelta, nousee A-sarjan osakkeiden määrä 3.429.199kappaleella. Osakepääoma nousee tällöin 69 Mmk:lla.Vaihtoaika päättyy 2004.

VIITE 19

OSAKEPÄÄOMAUusannissa 1996 merkittiin yhteensä 8.256.646 kpl A-osaketta hintaan 39,50markkaa osakkeelta. Osakepääoma nousi 165 Mmk ja vararahasto 161 Mmk.Osakepääoman korotus rekisteröitiin 23.12.1996. Osakepääoma jakaantuu21.816.646 kappaleeseen 20 markan nimellisarvoiseen osakkeeseen.Osakelajikohtainen jako: Sarja K 8.333.333 kpl, sarja A 13.483.313 kpl. K-osake oikeuttaa 20 ääneen ja A-osake 1 ääneen.

43

VIITE 20

VARAUKSETKonserni

1996 1995 1994Suunnitelman ylittävätpoistot 1.1. 287 393 359Tilivuoden muutos –110 –107 36Muut oikaisut 1 1 –2Suunnitelman ylittävätpoistot 31.12. 178 287 393Vapaaehtoisetvaraukset 1.1. 0 23 42Tilivuoden muutos –21 –18Muut oikaisut 1 –2 –1Vapaaehtoisetvaraukset 31.12. 1 0 23

179 287 416Piilevä verovelka 0 0 –104Oman pääoman osuus esitetään vapaassaomassa pääomassa –179 –287 –312

0 0 0

VIITE 21

PÄÄOMALAINAPääomalaina on luonteeltaan omaa pääomaa mutta sitä ei sisällytetä tunnuslu-kuihin Oma pääoma/osake ja Oman pääoman tuotto (ROE). Lainalle ei ole asetettuvakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin vaihdettavalla debentuurilainalla.Laina voidaan maksaa takaisin yhdessä erässä 19.2.2004, vain mikäli yhtiöllä jakonsernilla on täysi kate sidotulle pääomalle viimeisen vahvistetun tilinpäätöksenmukaan. Vuotuinen korko on 2% 31.12.2000 saakka. 1.1.2001 lähtien korko on6-kuukauden Heliborkorko + 2% ja 19.2.2004 lähtien on marginaali 5%.Korkoa voidaan maksaa vain siihen määrään saakka kuin määrä ei ylitä vapaataomaa pääomaa jota voidaan käyttää voitonjakoon viimeisen vahvistetun taseenmukaan. Maksamaton korko kumuloituu ja erääntyy maksettavaksi ennen osinkoa.

VIITE 22

PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMAKonserni Emoyhtiö

1996 1995 1994 1996 1995 1994KorollinenVaihtovelkakirjalainat 329 634 330 329 634 330Lainatrahoituslaitoksilta 3.411 3.581 4.199 0 50 50Seuraavan vuodenlyhennysosat –318 –397 – 442 0 0 0Muut korolliset velat 17 18 92 0

3.422 3.835 4.105 421 684 380Koroton 23 22 32 83 155Piilevä verovelka 0 0 104

3.445 3.857 4.241 421 767 535

VIITE 23

VAIHTOVELKAKIRJALAINATLaina laskettiin liikkeeseen 1994 ja 1995. Laina erääntyy 18.2.2004.Korko on 7%. Lainalla ei ole vakuutta. Lainaan perustuvilla saatavilla on huonompietuoikaus kuin Silja Oy Ab:n muilla sitoumuksilla lukuunottamatta pääomalainaa.Jokainen 1000 markan nimellisarvoinen debentuuri voidaan vaihtaa 10,41667Silja Oy Ab:n A-osakkeeseen, kun yhden A-osakkeen laskennallinen vaihtohintaon 96 mk. Vaihto-oikeus päättyy 10.2.2004. Mikäli laina kokonaisuudessaanvaihdetaan osakkeiksi nousee A-sarjan osakkeiden määrä 3.429.199 kpl jaosakepääoma 69 Mmk. Yhtään debentuuria ei ole vaihdettu osakkeiksi 28.2.1997mennessä. Laina noteerataan Helsingin Arvopaperipörsissä. Joulukuussa 1996 Silja Oy Ab teki julkisen ostotarjouksen vaihdettavan debentuuri-lainan haltijoille. Vastike oli 92,155% lainan nimellisarvosta sisältäen erääntymät-tömän koron. Ostotarjous edellytti että debentuurinhaltija sitoutui myynnin yhtey-dessä merkitsemään vähintään debentuurien myynnistä saamiaan varoja vastaa-valla määrällä Silja Oy Ab:n A-osakkeita samanaikaisesti ostotarjouksen kanssatoteutetussa yleisölle suunnatussa osakeannissa.Lainan kokonaisnimellisarvosta, 683 Mmk:sta, ostettiin tarjouksen perusteella 354Mmk Silja Oy Ab:lla ei ole oikeutta vaihtaa hallussaan olevia debentuureja osak-keisiin. Takaisinostettujen debentuurien mahdollisesta myymisestä päättää Silja OyAb:n yhtiökokous.

VIITE 24

LAINAT RAHOITUSLAITOKSILTAKonserni

1996 1995 1994Erääntymisvuodenmukaan eriteltynä1 vuodessa 318 397 4421–2 vuodessa 548 426 4632–3 vuodessa 517 586 4823–4 vuodessa 611 515 6844–5 vuodessa 295 624 606myöhemmin 1.122 1.033 1.522

3.411 3.581 4.199

Valuutan mukaan eriteltynäFIM 57% 57% 68%USD 36% 36% 24%GBP 5% 5% 5%DEM 1% 1% 2%SEK 1% 1% 1%Muut 0% 0% 0%

Vaihtuvakorkoinenosuus lainoista 54% 46% 31%Vaihtuva keskikorko 5,9% 7,1% 7,2%Kiinteä keskikorko 6,0% 6,4% 6,6%

VIITE 25

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMAKonserni Emoyhtiö

1996 1995 1994 1996 1995 1994KorollinenSeuraavan vuodenlyhennysosat 318 397 442 0 0 0Muut lyhytaikaisetvelat 0 18 10 8 8

318 397 460 10 8 8Koroton 734 700 806 27 50 32

1.052 1.097 1.266 37 58 40

VIITE 26

KONSERNIN SISÄISET VELATEmoyhtiö

1996 1995 1994Pitkäaikaiset velat 86 76 153Lyhytaikaiset velat 8 1

44

VIITE 27

ANNETUT PANTIT JA VASTUUSITOUMUKSETKonserni Emoyhtiö

1996 1995 1994 1996 1995 1994Kiinnityksetvakuutena konserni-yhtiöiden veloista

alukset 3.123 3.671 4.064kiinteistöt 218 217 267muu omaisuus 17 16 16

3.358 3.904 4.347

Muut pantitvakuutena konserni-yhtiöiden veloista

arvopaperit 75 80 87 107 1623.433 3.984 4.434 107 162

Vastuusitoumuksetkonserniyhtiöidenpuolesta 3.454 3.562 4.045muut vastuusitou-mukset 2071) 99 32

207 99 32 3.454 3.562 4.0451) josta 59 Mmk

myytyjen kylmälasti-alusten puolesta

Debentuurilainaemissiokurssiero1995 48 48

207 147 32 3.454 3.610 4.045

Johdannaissopimuksista johtuva vastuu

31.12. voimassa olevien johdannais-sopimusten määrä oli 607 606 458(kts. sivu 45).

Leasingmaksutjosta erääntyy1 vuoden sisällä 38 34 47myöhemmin 85 100 58

Kaikki eläkesitoumuksista johtuvat vastuut sisältyvät taseen velkoihin.

Pantteja ja muita sitoumuksia ei ole annettu yhtiön johdon eikä osakkeenomistajien puolesta.

Rahoitusriskien hallinta

Lauttaliikenne on pääomavaltainenelinkeino suurine alus- ja satamain-vestointeineen. Lisäksi toimintaaharjoitetaan useissa maissa ja erimaiden välillä, mistä aiheutuurahoituksellisia riskitekijöitä. Silja-konsernin tavoitteena on minimoi-da nämä riskit ja niiden hallinta onkeskitetty konsernin rahoitusyksik-köön. Se koordinoi konserninrahoitusta ja vastaa pitkäaikaisestalainanotosta sekä toimii sisäisenäpankkina, jonka tehtävänä onvaluutta-, korko-, rahoitus- jamaksuvalmiusriskien sekä alustenpolttoainehintoihin liittyvienriskien tasapainottaminen.

Valuuttariskit

Konsernin tärkeimmät laskutusva-luutat Suomen markan lisäksi ovatRuotsin kruunu, Yhdysvaltojendollari, Englannin punta ja Saksanmarkka. Konsernin tavoitteena onminimoida valuuttakaupoista ai-heutuvaa riskiä sovittamalla yhteenkunkin valuutan sisääntulevia jaulosmeneviä rahavirtoja.

Toisentyyppinen valuuttariski,tase-eriin liittyvä muuntoriski onseurausta konsernin investoinneistaulkomaisiin tytäryhtiöihin. Tätä

riskiä minimoidaan ensisijaisesti ra-hoittamalla toimintaa paikallisellavaluutalla.

Sekä valuuttakauppoihin ettämuuntoihin liittyviä avoimia riski-positioita minimoidaan käyttämälläerilaisia valuuttasuojausinstrument-teja, kuten termiinikauppoja ja va-luuttaoptioita.

Korkoriskit

Merkittävin korkoriski sisältyykonsernin lainakantaan. Konserninkorollisista veloista runsaat 40prosenttia on subventoituja telak-kaluottoja, jotka on nostettu alus-ten uudisrakennusten yhteydessä.Tämän tyyppiset luotot saadaantavallisesti nk. OECD-ehdoilla,jolloin niillä on kiinteä korko 8–10vuoden ajan. Sitä mukaa kuintelakkaluottoja lyhennetään, nekorvataan osittain vaihtuvakorkoi-silla luotoilla.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

Rahoitusyksikkö käsittelee sekäsuomalaiset että kansainvälisetlainanotot. Velkataakan pienentä-mistä ja turvallisen maksuvalmiu-den ylläpitämistä pidetään ensiar-voisen tärkeänä. Konsernin päivit-

45

täisen toiminnan rahoitukseentarvitaan vähintään 150 Mmk:nmaksuvalmius, mikä varmistetaanluottolimiiteillä.

Polttoainehintariskit

Konsernin polttoaineostot aluksiinolivat vuonna 1996 noin 20 pro-senttia aine- ja tarvikekustannuk-sista. Polttoaineiden hinnanmuu-tokset seuraavat öljyn hinnan jadollarin kurssin kehitystä. Polttoai-neiden hintoihin liittyvien riskienhallintaan käytetään erilaisiainstrumentteja.

JOHDANNAISINSTRUMENTTIEN NIMELLISARVOT 1) VUODENVAIHTEESSA

1996 1995 1994

Valuuttatermiinit 2) 3) 313 209 458Myydyt valuuttaoptiot 2) 3) 186 261Ostetut valuuttaoptiot 2) 3) 93 131Futuurit 2) 15 5

1) Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot eivätpääsääntöisesti vastaa osapuolten vaihtamiarahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltunaanna oikeaa kuvaa konsernin riskiasemasta.

2) Sisältää myös suljetut johdannaissopimukset.3) Sisältää ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen

investointien suojauksia.

Määritelmät

Bruttolaskutus Myyntituotot

Liikevaihto Myyntituotot – myynnin oikaisuerät (provisiot, alennukset, luottotappiot)

Oma pääoma Taseen oma pääoma + vähemmistöosuudet

Sijoitettu pääoma Taseen loppusumma – korottomat velat

Oman pääoman Tulos rahoituserien jälkeen + pääomalainan korot – verot x 100

tuotto (ROE), % Keskimääräinen oma pääoma

Sijoitetun pääoman Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100tuotto (ROI), % Keskimääräinen sijoitettu pääoma

Omavaraisuusaste Oma pääomax 100

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Oikaistu omavaraisuusaste Oma pääoma + alusten markkina-arvon ja suunnitelma-arvon erotus x 100

Taseen loppusumma – saadut ennakot + alusten markkina-arvon ja suunnitelma-arvon erotus

Riskipääoman osuus, % Oma pääoma + vaihtovelkakirjalainat + piilevä verovelka x 100

Taseen loppusumma

Oikaistu riskipääoman Oma pääoma + vaihtovelkakirjalainat + piilevä verovelka osuus, % + alusten markkina- arvon ja suunnitelma-arvon erotus

x 100Taseen loppusumma + alusten markkina-arvon ja suunnitelma-arvon erotus

Tulos/osake (EPS) Tulos rahoituserien ja vähemmistöosuuksien jälkeen – verot

Keskimääräinen osakkeiden oikaistu lukumäärä

Oma pääoma/osake Taseen oma pääoma – pääomalaina

Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12.

Oma pääoma/osake täysi- Taseen oma pääoma – pääomalaina + vaihtovelkakirjalainatmääräisen vaihdon jälkeen Osakkeiden oikaistu lukumäärä täysimääräisen vaihdon jälkeen

Oikaistu oma pääoma/osake Taseen oma pääoma – pääomalaina + alusten markkina-arvon ja suunnitelma-arvon erotus

Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12.

Osinko/osake Osinko

Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12.

Osinko/tulos, % Osinkox 100

Tulos rahoituserien ja vähemmistöosuuksien jälkeen – verot

Efektiivinen osinkotuotto, % Osakeantioikaistu osakekohtainen osinkox 100

Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.

P/E-luku (Price/Earnings) Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12.

Oikaistu tulos/osake

Pörssiarvo Osakkeiden lukumäärä x pörssikurssi 31.12.

Osakkeiden kurssikehitys Oikaistu keskimääräinen kuukausittainen kaupantekokurssi

46

Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Vuosituloksen käyttäminen

Konsernitaseen 31.12.1996 mukaan kertyneet tappiot ovat 52.502.000 markkaa. Konsernilla ei ole osingonjakokelpoisia varoja.

Emoyhtiön taseen 31.12.1996 mukaan on emoyhtiönVoittovarat edellisiltä tilivuosilta 6.598.197 markkaaTilivuoden tappio 224.754.277 markkaaKertynyt tappio yhteensä 218.156.080 markkaa

Hallitus ehdottaa, että tilivuoden tappio jätetään voitto- ja tappiotilille ja että tilivuodelta ei makseta osinkoa.

Helsingissä 5. maaliskuuta 1997

Jaakko Ihamuotila

Rune E. Smedman Carl-Olaf Homén Bernt Magnusson Tauno Matomäki

Jan Sjöqvist Jukka Härmälä Tommy Nilsson Erik Stadigh

Pirkko Alitalo

Jukka SuominenToimitusjohtaja

TilintarkastuskertomusSilja Oy Ab:n osakkeenomistajilleOlemme tarkastaneet Silja Oy Ab:n kirjanpidon, tilin-päätöksen ja hallinnon tilivuodelta 1996. Hallituksen jatoimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toiminta-kertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskel-man, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suoritta-mamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnontilinpäätöksestä ja yhtiön hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavanmukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperi-aatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastetturiittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätössisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tar-kastuksessa on selvitetty hallituksen ja toimitusjohtajantoiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännöstenperusteella.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka tili-vuodelta osoittaa tappiota 133.940 tmk konsernin osal-ta ja tappiota 224.754.277,10 mk emoyhtiön osalta, onlaadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista

47

koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti.Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavallaoikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toi-minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöskonsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa ja vastuu-vapaus voidaan myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenilleja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilivuodelta.Hallituksen esitys tilivuoden tappion käsittelystä on osa-keyhtiölain mukainen.

Olemme perehtyneet tilivuoden aikana julkistettuunosavuosikatsaukseen. Käsityksemme mukaan se on laa-dittu osavuosikatsauksia koskevien säännösten mukai-sesti.

Helsinki 7. maaliskuuta 1997KPMG WIDERI OY AB

Birger HaglundKHT

Osoitteita

SILJA OY ABPL 65900101 HelsinkiPuh. (09) 180 45 10Telefax (09) 17 66 23

NEPTUN JURIDICABulevardi 1 A00100 HelsinkiPuh. (09) 62 66 88Telefax (09) 62 87 97

SALLY UKDundee House23–26 Albion PlaceRamsgate, Kent CT11 8HQ, EnglantiPuh. +44-1843-58 55 99Telefax +44-1843-59 06 12

SILJA LINE (Suomi)

SILJA LINEPL 88000101 HelsinkiPuh. (09) 180 41Telefax (09) 180 44 84

SILJA LINEPL 21020101 TurkuPuh. (02) 33 52 11Telefax (02) 335 62 20

SILJA LINEVaasan liikennePL 21365101 VaasaPuh. (06) 323 31 11Telefax (06) 323 31 05

SILJA LINEJakob LinesRaatihuoneenkatu 768600 Pietarsaari Puh. (06) 723 50 11Telefax (06) 723 51 32

SILJA LINENorragatan 222100 MaarianhaminaPuh. (018) 167 11Telefax (018) 163 10

SILJA CARGOPL 88000101 HelsinkiPuh. (09) 180 41Telefax (09) 180 46 30

SILJA CARGOPL 21020101 TurkuPuh. (02) 33 52 11Telefax (02) 335 62 83

SEAWIND LINELinnankatu 8420100 TurkuPuh. (02) 210 28 00Telefax (02) 210 28 10

SEARAILPL 49000101 HelsinkiPuh. (09) 180 46 80Telefax (09) 180 46 90

48

SILJA LINE (Ruotsi)

SILJA LINEPositionen 8S-115 74 Tukholma, RuotsiPuh. +46-8-666 33 30Telefax +46-8-782 39 82

SILJA LINEUmeå HamnS-913 32 Holmsund, RuotsiPuh. +46-90-242 95Telefax +46-90-237 29

JOHNSON BALTIC TRAFFICMANAGEMENTBox 1007S-149 25 Nynäshamn, RuotsiPuh. +46-8-5206 66 00Telefax +46-8-5201 91 95

HOTEL ARIADNEPositionen 117S-115 74 Tukholma, RuotsiPuh. +46-8-665 78 00Telefax +46-8-662 76 80

SILJA CARGOPositionen 8S-115 74 Tukholma, RuotsiPuh. +46-8-666 33 30Telefax +46-8-782 39 32

SEAWIND LINEBox 29100S-100 52 Tukholma, RuotsiPuh. +46-8-660 79 50Telefax +46-8-660 88 25

SEARAILPositionen 104S-105 74 Tukholma, RuotsiPuh. +46-8-660 79 50Telefax +46-8-660 88 25

SILJA LINE (Saksa)

SILJA LINEPostfach 1610D-23547 Lübeck, SaksaPuh. +49-451-589 90Telefax +49-451-589 92 43

SILJA OY ABBulevardi 1A

PL 65900101 Helsinki

Puh. (09) 180 45 10Telefax (09) 17 66 23 K

reab

AB

/Tho

mas

Lin

der A

B/F

renc

kell,

Esp

oo 1

997