Silja Oyj Abp Vuosikertomus 2000

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

-70

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

0

100

200

300

400

500

600

700

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

Milj. euroa 2000 1999 1998 1997 1996

Bruttolaskutus 526 540 593 605 669

Liiketulos 23 43 –20 22 18

Tulos rahoituserien jälkeen 1 17 –62 –13 –22

Liiketoiminnan kassavirta 43 65 36 28 39

Korolliset velat 420 492 517 653 629

Sijoitettu pääoma 575 646 656 772 768

Riskipääoman osuus, % 31 29 26 20 22

Avaintietoja

Liiketoiminnankassavirta, milj. euroa

Tulos rahoituserienjälkeen, milj. euroa

LiiketoimintaKertaluonteiset erät

Korolliset velat,milj. euroa

VaihtovelkakirjalainaMuut velat

Riskipääomanosuus, %

0

10

20

30

40

50

60

70

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96 0

5

10

15

20

25

30

35

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

Silja lyhyesti

Silja Oyj Abp perustettiin vuonna 1883 Finska

Ångfartygs Aktiebolaget -nimisenä (Suomen

Höyrylaiva Osakeyhtiö). Yhtiön osakkeet on

noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 1912,

jolloin pörssi aloitti toimintansa.

Konsernin liikeidea on tarjota korkealaatuisia

matkustajakuljetuksia ja merellisiä elämystuotteita

sekä tavarakuljetuksia Itämeren alueella. Puoli

vuosisataa jatkunut matkustajien ja lastin kuljetta-

minen samalla aluksella, ja tällaisten yhdis-

telmälaivojen kehittäminen, muodostaa toiminnan

perustan tänä päivänä ja tulevaisuudessa.

Silja Line on Itämeren johtava matkustaja-

lauttavarustamo. Silja Linen tunnettu tuote-

merkki, joka on rakennettu määrätietoisella pitkä-

aikaisella panostuksella laatuun, nojaa viiteen

arvoon, jotka leimaavat konsernin toimintaa.

Nämä arvot ovat: turvallisuus – asiakas – välittä-

minen – laatu – kannattavuus.

Konsernin pääomistaja on huhtikuusta 1999

lähtien ollut Lontoossa toimiva Sea Containers

Ltd., joka omistaa 50 prosenttia osakekannasta ja

äänivallasta.

Sisältö

2 Vuoden tapahtumat

4 Osakkeenomistajille

5 Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoiminta

6 Silja Line

6 Matkustajaliikenne

10 Lastiliikenne

11 Muu toiminta

12 Laivasto

14 Ympäristö

15 Turvallisuus

16 Henkilöstö

Tilinpäätös

17 Hallituksen toimintakertomus

21 Konsernin tuloslaskelma

22 Konsernitase

24 Konsernin rahoituslaskelma

25 Laskentaperiaatteet

27 Konsernitilinpäätöksen viitteet

37 Emoyhtiön tuloslaskelma

37 Emoyhtiön tase

37 Emoyhtiön rahoituslaskelma

38 Viitteet emoyhtiön tilinpäätökseen

40 Viisivuotiskatsaus

43 Määritelmät

44 Osakkeet ja osakkeenomistajat

48 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

49 Tilintarkastuskertomus

50 Konsernin hallinto

52 Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja

53 Johtokunta

54 Osoitteita

55 Tietoa osakkeenomistajille

2 SILJA OYJ ABP

Vuoden tapahtumat

2000TammikuuRisteilyalus Crown Dynasty myytiin CommodoreHoldings Ltd.:lle.

Kahden viikon pituisen telakoinnin aikanaSilja Europan pääkoneisiin asennettiin katalyytti-nen pakokaasun puhdistusjärjestelmä ja laiva saiuuden evakuointijärjestelmän.

MaaliskuuLars Wendelinistä tuli matkustajaliikenteestä vas-taava johtaja Riitta Vermaksen erottua yhtiön pal-veluksesta.

Silja Line valittiin kahdeksannen kerran par-haaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

HuhtikuuSea Containersin pika-alus SuperSeaCat Fouraloitti liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä.

ToukokuuYhtiökokouksen päätöksellä konsernin nimi muu-tettiin Silja Oyj Abp:ksi 30.5.2000 alkaen.

Työmarkkinatoimet haittasivat Silja LinenSuomen lipun alla purjehtivien alusten liikennettä.

KesäkuuKonsernin toimitusjohtaja Jukka Suominenilmoitti, että hän jättää tehtävänsä 31. heinäkuuta.Nils-Gustaf Palmgren nimitettiin uudeksi toimi-tusjohtajaksi.

Konserni myi 50 prosentin osuutensa huo-lintayhtiö Oy Backman-Trummer Ab:sta.

Voimakkaasti nousseiden polttoainekustan-nusten vuoksi Silja Line alkoi veloittaa polttoaine-lisää, joka lisättiin matkalipun hintaan kaikilla kul-jetus- ja risteilymatkoilla sekä rahtihintoihin.

HeinäkuuSilja Europa oli poissa liikenteestä viisi vuorokaut-ta potkurivaurion vuoksi.

5,2 miljoonaa matkus-

tajaa toivotettiin terve-

tulleiksi Silja Linen

aluksille uuden vuosi-

tuhannen ensimmäisenä

vuonna.

SILJA OYJ ABP 3

ElokuuNils-Gustaf Palmgren aloitti Silja-konsernin toi-mitusjohtajana 1. elokuuta.

SyyskuuKannattamattomasta Merenkurkun liikenteestäaloitettiin neuvottelut viranomaisten kanssa.

Silja Line vastaanotti Ruotsissa Volvo Trans-port -ympäristöpalkinnon.

Yhteistyötä Silja Linen ja Scandic-hotellienvälillä tiivistettiin mm. yhdentämällä yhtiöidentuotteita, markkinointia ja kanta-asiakasjärjestel-miä.

LokakuuSilja antoi tulosvaroituksen, joka oli seuraustakohonneista kustannuksista sekä tappioista Me-renkurkun liikenteessä, ja ilmoitti Silja Europanlipunvaihtoa koskevista suunnitelmistaan sekäMerenkurkun liikenteen lakkauttamista koskevistavalmisteluistaan.

Aiemmin käyttöön otettua lipun hintaanlisättyä polttoainelisää korotettiin.

Siljan varatoimitusjohtaja ja rahoitusjohtajaHenrik Österberg ilmoitti eroavansa yhtiön palve-luksesta vuoden 2001 alkupuolella.

Suomen Varustamoyhdistys ja Suomen Meri-mies-Unioni sopivat työehtosopimusmuutoksista,joita aletaan soveltaa keväällä 2001 ja jotka mer-kitsevät noin 15 prosentin kustannusleikkauksia.Lipunvaihtosuunnitelmat keskeytettiin.

MarraskuuMerenkurkun liikenne päätettiin lopettaa vuoden-vaihteessa vähentyneiden matkustajamäärien aihe-uttaman tappion seurauksena.

JoulukuuPäätettiin, että vuoden 2001 maaliskuusta touko-kuun puoleen väliin Silja Europa liikennöi Tuk-holman sijasta Kapellskäriin. Suomen markkinoil-le saadaan näin parempi risteilytuote, samalla kunpolttoainekustannukset alenevat.

Ruotsin hallitus ilmoitti lakialoitteesta, jokakoskee matkustaja-alusten nettopalkkausjärjestel-mään siirtymistä vuonna 2002.

Commodore Cruise Line hakeutui velka-saneeraukseen (Chapter 11).

2001HelmikuuHenrik Österberg erosi varatoimitusjohtajan tehtä-västä ja yhtiön johtokunnan jäsenyydestä.

Sören Pettersson nimitettiin uudeksi talous-johtajaksi (CFO).

Fennia-laiva myytiin.

Helsingin kulttuuri-

kaupunkivuoden 2000

kohokohtia oli Tall Ships’

Race heinäkuussa.

Suomen kulttuuriministeri

Suvi Lindén seurasi

tapahtumaa Silja Sere-

naden komentosillalta.

4 SILJA OYJ ABP

Osakkeenomistajille

Sea Containersin ensimmäinen täysi vuosi Siljan suurimpanaosakkeenomistajana on ollut ”tulikaste”. Kolme vakavaa ongel-maa on vaikuttanut tulokseen. Ensinnäkin polttoainekustan-nukset olivat 19 milj. euroa korkeammat kuin vuonna 1999 jaSilja saattoi kattaa tästä vain osan korkeammilla lippuhinnoilla.Toiseksi Vaasa-Uumaja-liikenne oli raskaasti tappiollista vero-vapaan myynnin päätyttyä. Kolmanneksi uuden pika-alus-liikenteen käynnistäminen Helsingin ja Tallinnan välille tuliarvioitua kalliimmaksi.

Nyt uskomme kuitenkin kaikkien näiden ongelmien ole-van takanapäin. Olemme kyenneet ennakko-ostoin hankkimaansuurimman osan vuonna 2001 tarvittavasta polttoaineesta huo-mattavasti edullisemmin. Olemme lopettaneet Vaasa-Uumaja-liikenteen ja myyneet ms Fennian uudelle liikenteenharjoitta-jalle. Sea Containers on solminut ammattiliittojen kanssa sopi-muksen, joka mahdollistaa virolaisen palveluhenkilöstön käytönkansainvälisin palkkausehdoin pika-aluksella.

Merihenkilöstön palkkakysymys on ollut arka aihe. Ruot-sin hallitus tukee nettopalkkajärjestelmää ja Suomenkin hallitusharkitsee asiaa. Järjestelmä merkitsee, että työnantaja maksaanettopalkkaa työntekijälle ja saa veroedun hyväkseen. Lisäksimeidän on parannettava tuottavuuttamme säilyttääksemme kil-pailukykymme Suomen ja Ruotsin lippujen alla, ja merenkulki-

jamme ovat luvanneet myötävaikuttaa tämän tavoitteen saavut-tamiseksi. Näiden uusien järjestelyjen pitäisi turvata merenkul-kijoidemme työpaikat Suomen ja Ruotsin välisillä reiteillä. Rei-teillä, joilla kilpailemme alhaisin kustannuksin toimivien Baltianmaiden alusten kanssa, meidän täytyy lisätä sekamiehitystä, jotaon jo kokeiltu pika-alusliikenteessä.

Turku-Tukholma-linjalla Silja toteuttaa seuraavat toimen-piteet: Ensiksi Silja Festivalia uudistetaan parantamalla sisustuk-sen tasoa, lisäämällä hyttejä ja kohentamalla yleisiä tiloja. Toi-seksi Silja Europa liikennöi Turun ja Kapellskärin välillä talvellauudella aikataululla, mikä suo lisäaikaa laivalla oloon parantaennäin risteilytuotetta. Kolmanneksi aiomme vuoden 2002 alussakorvata Star Windin paljon suuremmalla rahtialuksella, joka voikuljettaa myös matkustajia.

Nils-Gustaf Palmgrenista tuli Siljan toimitusjohtaja 1. elo-kuuta 2000 Jukka Suomisen jälkeen. Nils-Gustaf Palmgrenillaon erittäin laaja kokemus Siljasta ja sen monista edeltäjäyhtiöis-tä. Hänen tehtävänsä on vahvistaa johtoa sisäisin nimityksinsekä palkkaamalla uusia henkilöitä, pitää Siljan imago ”raik-kaana ”, tehostaa toimintoja ja lisätä tuottoja. Äskettäin yhtiönpalveluksesta eronneille Jukka Suomiselle ja Henrik Öster-bergille yhtiöllä on aihetta olla kiitollinen. Molempien panosSiljan hyväksi on ollut merkittävä.

Commodore Cruise Line, aiemmin Siljan omistama yhtiö,hakeutui velkasaneeraukseen (Chapter 11) USA:ssa joulukuussa2000. Commodore on velkaa Siljalle noin 30 milj. US-dollariakahden aluksen ostosta. Näiden lainojen vakuutena on kiinnityslaivoihin. Yhtiön hallitus katsoi aiheelliseksi tehdä 15 milj.euron varauksen vuoden 2000 tilinpäätökseen kattaakseen mah-dolliset tappiot alusten uudelleenmyynnistä.

Kaikista vuoden 2000 vaikeuksista huolimatta uskon, ettäSilja on nyt vahvempi yritys, joka pystyy laajentamaan toimin-taansa vakaalta pohjalta. Henkilökunta ansaitsee kiitoksensitoutumisestaan ja uskollisuudestaan.

James B. Sherwood

Hallituksen puheenjohtaja

SILJA OYJ ABP 5

Toimitusjohtajan katsaus

Kulunut vuosi ei kuulu yhtiön historian menestyksellisimpiin,mutta se oli tapahtumarikas ja sen vuoksi monin tavoin merki-tyksellinen. Vuoden alussa konsernin keskittyminen ydinalueel-leen Itämerelle oli saatettu loppuun ja voimat voitiin täydelläteholla suunnata Silja Linen ydintoimintojen hoitoon ja kehittä-miseen. Lukuun ottamatta vuotta 1995 Silja Line on itsenäisenätulosyksikkönä tarkasteltuna ollut selvästi voitollinen koko1990-luvun. Vuosi 2000 osoitti kuitenkin, että liiketoiminta-ympäristössämme tarvitaan uudistuksia ja että marginaalit ovatliian kapeat.

Tuotot ja kustannukset eivät viime vuonna olleet tasapai-nossa. Kilpailun kiristyminen maailmalla yleensä ja erityisestialemmin palkkakustannuksin toimivien ulkomaisten varusta-moiden taholta aiheutti paineita. Myös erittäin tärkeän vero-vapaan myynnin alenevat marginaalit pienensivät tuloja. Kun joennestään korkeat Suomen ja Ruotsin palkkakustannukset jat-koivat nousuaan ja polttoaineen hinta kohosi ennätyslukemiin,Siljan toiminnan nettotulos painui tappiolliseksi. Polttoainekus-tannukset, jotka vuonna 1999 olivat 3 prosenttia tuotoista, nou-sivat 19 milj. eurolla vuonna 2000 vastaten 7 prosenttia tuotois-ta. Muiden liiketoiminnan kulujen suhteellinen osuus pysyimuuttumattomana vastaten 79 prosenttia tuotoista.

Voidaksemme jatkossakin ylläpitää hyvää palvelutasoa poh-joismaisen kaupan, matkailun ja liikenteen hyödyksi, tarvitsem-me uuden kustannusympäristön. Tästä alkavat varustamot,ammattiyhdistysliikkeet ja viranomaiset olla yhtä mieltä ja vuo-den aikana tehtiinkin useita tärkeitä ja lupaavia läpimurtoja.

Ruotsissa solmittiin koko merihenkilöstöä koskeva keski-tetty sopimus, jonka mukaan henkilökohtainen työtuntimääräperustuu vuotuiseen työaikaan. Tämän vuoden alusta lähtienpalkkakustannukset joustavat, alenevat ja sopeutuvat paremmin

kausivaihteluihin. Suomessa päästiin vastaavaan tilanteeseenneuvottelemalla Merimies-Unionin kanssa uusi sopimus, jokasisältää muutoksia työajan laskemiseen ja muihin vanhen-tuneisiin ehtoihin. Tämän vuoden aikana voimaan astuvan sopi-muksen on laskettu merkitsevän 10-15 prosentin kustannus-säästöjä.

Nämä edistysaskeleet eivät kuitenkaan riitä suomalais-ruotsalaisen lauttamerenkulun kilpailukyvyn palauttamiseen,vaan Suomen ja Ruotsin edellytetään seuraavan muiden pohjois-eurooppalaisten merenkulkuvaltioiden esimerkkiä ja sisällyttä-vän matkustajamerenkulun EU:n nettopalkkausjärjestelmään.Tätä koskeva ehdotus on Ruotsissa jo tehty ja Suomessa asia onvalmisteilla.

Operatiivisen toiminnan kehitys- ja muutostyöt ovat jat-kuneet vuoden aikana. Painopisteenä on ollut laadun kohotta-minen laivoilla mm. kaikkien suurten alusten telakointien yhte-ydessä. Laadun kehittämiseen kuuluvat myös turvallisuus- jaympäristöparannukset, ja suuret alukset ovatkin ehdotontahuippuluokkaa tässä suhteessa. Hintatason nostamiseen onmyös pyritty määrätietoisesti, ja siinä on osittain onnistuttukin.

Päätös lakkauttaa Merenkurkun liikenne tehtiin asian-omaisten viranomaisten kanssa käytyjen perusteellisten neuvot-telujen jälkeen, joiden tarkoituksena oli löytää kestävä taloudel-linen ratkaisu. Liikenne kaatui taxfreen poistumiseen ja sitäseuranneeseen dramaattiseen matkustajamäärien laskuun, mikäselvästi osoittaa taxfreen merkityksen matkahoukuttimena.Ruotsin ja Suomen välisessä lauttaliikenteessä taxfree on ollutperustana sille, että liikenne on kasvanut nykyiseen laajuuteensailman mainittavaa valtiollista tai alueellista panostusta. Kehityk-sen ovat maksaneet matkustajat ja lastiasiakkaat samalla kunmerihenkilöstölle on tarjoutunut työtä hyvin ehdoin ja asian-omaisille alueille korkealaatuisia ja luotettavia liikenneyhteyksiä.Kaukonäköisten ahvenanmaalaisten poliitikkojen ansiosta tax-free-myynti jatkuu Ahvenanmaan kautta kulkevilla reiteillä.Vaikka taxfreen merkitys on vähentynyt, ja tulee edelleen vähe-nemään, se on etu, josta Silja yhä hyötyy kahdella päälinjallaan,joilla nykyinen konsepti on edelleen ajankohtainen ja elinvoi-mainen. Edellyttäen, että uusi kustannustaso voidaan saavuttaa,mihin tällä hetkellä on syytä uskoa, Siljan ydinliikenne on kehi-tyskelpoista ja siihen kannattaa panostaa.

Konsernin sisäistä vahvuutta kuvastaa, että nollatulos pys-tyttiin saavuttamaan huolimatta monista odottamattomista vai-keuksista, joista mainittakoon ensisijaisesti korkeat polttoaine-kustannukset, Merenkurkun liikenteen romahtaminen, pika-alusliikenteen käynnistysvaikeudet ja Commodoren maksu-kyvyttömyys.

Onnistuminen oli mahdollista monien hienojen ja uhrau-tuvaisten panosten ansiosta. Haluan kiittää kaikkia myötävai-kuttajia, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja aivan erityisestikonsernin henkilökuntaa maissa ja merellä.

Helsingissä helmikuussa 2001

Nils-Gustaf Palmgren

0

1

2

3

4

5

6

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

Silja Line

Konsernin operatiivinen toiminta keskittyy SiljaLineen, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on96 prosenttia.

Silja Line tarjoaa laadukkaita matkustaja-ja lastikuljetuksia sekä viihtyisiä vapaa-ajan- jakokousristeilyjä.

Silja Line liikennöi viidellä matkustajalau-talla, joista yksi, Silja Europa, on vuokrattu. WasaQueen, joka vuonna 2000 liikennöi Merenkur-kussa, on tällä hetkellä poissa liikenteestä ja myy-tävänä. Fennia, joka myös oli ollut poissa liiken-teestä, myytiin helmikuussa 2001. Tämän lisäksitytäryhtiö SeaWind Line liikennöi kahdella yhdis-tetyllä auto/junalautalla, Sea Wind ja Star Wind.

Silja Linen toiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

• Matkustajaliikenneyksikkö – vastaa kaikistamatkustajiin liittyvistä toiminnoista, kuten kul-jetus-, kokous- ja virkistyspalveluista, sekä myy-mälätoiminnan harjoittamisesta laivoilla.• Cargo – markkinoi alusten lastitilaa ja tarjoaamuita lastiliikenteeseen liittyviä palveluita.• Shipping – käsittää alusten käytön, huollon,turvallisuuden ja ympäristötekniikan.

Matkustajaliikenne

Vuonna 2000 kokonaismatkustajamäärä pohjoi-sella Itämerellä oli 16 miljoonaa, suunnilleenedellisvuoden tasolla.

Silja Line kuljetti vuoden 2000 aikana 5,2miljoonaa matkustajaa. Vähennystä edellisvuoteenoli 5 prosenttia. Lasku oli seurausta voimakkaastipienentyneistä matkustajamääristä Merenkurkunliikenteessä, mikä puolestaan johtui verovapaanmyynnin päättymisestä 1.7.1999. Silja Linenmarkkinaosuus oli 34 prosenttia (33). Markkina-osuus Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä,Ahvenanmaa mukaan lukien, oli 49 prosenttia(50).

Taxfree-myynti jatkui kaikilla Silja Linenliikennöimillä reiteillä, Merenkurkun liikennettälukuun ottamatta.

Volyymi- ja tuottokehitys Silja Linen pää-linjoilla oli tyydyttävää, kun taas voimakkaastikohonneet polttoainekustannukset vaikuttivattulokseen negatiivisesti.

Silja Linen kanta-asiakasohjelma kehittyimyönteisesti. Kanta-asiakaskotitalouksia on Suo-messa noin 268.000 ja Ruotsissa noin 174.000.Kokonaismatkustajamäärästä on kanta-asiakkaitanoin 35 prosenttia.

Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-linjaEdellisvuosien tapaan reittiä liikennöivät sisar-alukset Silja Serenade ja Silja Symphony. Matkus-tajamäärä lisääntyi kahdella prosentilla 1.467.609matkustajaan (1.442.956). Silja Line on linjanmarkkinajohtaja 56 prosentin markkinaosuudella(56). Käyttöaste, kun oletuksena on kaksi henkilöähytissä, oli 102 prosenttia (102).

Alukset ovat koko vuoden ajan poikenneetMaarianhaminassa sekä meno- että paluumatkalla.Tämä on mahdollistanut verovapaiden tuotteidenmyynnin laivan myymälöissä ja samanaikaisestimerkinnyt päivittäistä yhteyttä Helsingistä ja Tuk-holmasta Maarianhaminaan.

Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-linjaLinjalla liikennöivät Silja Europa ja Silja Festival.Silja Linen matkustajamäärä väheni hiemanedellisvuodesta ja oli 1.927.690 (2.023.946). Syitätähän ovat mm. Silja Europan tammikuinen kaksiviikkoa kestänyt telakointi ja potkurivian aiheut-tama viiden päivän liikennekatkos heinäkuussakesken huippukautta. Markkinaosuus reitilläTurku-Tukholma oli 56 prosenttia (56). Käyttö-aste päivä- ja yövuoroilla oli keskimäärin 73 pro-senttia (75).

Poikkeaminen Ahvenanmaalla, päivisin Maa-rianhaminassa ja öisin Långnäsissä, on mahdollis-tanut verovapaan myynnin laivoilla.

Vuonna 2001 maaliskuusta toukokuunpuoleen väliin Silja Europa liikennöi Tukholmansijasta Kapellskäriin. Tavoitteena on luoda huippu-kauden ulkopuolelle entistä houkuttelevampiristeilytuote Suomen markkinoille sekä vähentääpolttoainekustannuksia. Huippukauden aikana,

Palvelun korkea laatu

on asiakastyytyväisyyden

edellytys. Äyriäisravinto-

lat Happy Lobster ovat

suosittuja kun nälkä

yllättää.

Liiketoiminta

6 SILJA OYJ ABP

Matkustajat/markkina-alue, milj.

SuomiMuut markkinat

Silja Line tukee

Nuori Suomi -projektia,

jonka tarkoituksena on

antaa lapsille mielekäs

vapaa-aika. Kesän

aikana panostettiin

erityisen paljon nuoriin

matkustajiin.

SILJA OYJ ABP 7

Liiketoiminta

kesä–elokuussa, Silja Europa liikennöi jälleenTukholmaan, mutta palaa sen jälkeen keväänristeilyaikatauluunsa.

Helsinki–Tallinna-linjaFinnjet liikennöi Helsingin ja Tallinnan välilläpäivittäin tammikuusta toukokuuhun sekä syys-kuusta joulukuuhun. Huhtikuun puolivälistäalkaen linjalla liikennöi myös Sea Containersinnopeakulkuinen yksirunkoalus SuperSeaCat Four,josta tuli nopeakulkuisten alusten markkinajoh-taja.

Vaikka kapasiteetti oli ensimmäisen vuosi-neljänneksen aikana pienempi kuin edellisvuonna,

Silja Linen matkustajamäärät nousivat, SuperSea-Cat Four mukaan lukien, samalle tasolle kuin edel-lisvuonna eli 1.167.122 matkustajaan (1.158.592).

Helsinki–Tallinna–Rostock-linjaEdellisvuoden tapaan Finnjet liikennöi linjallakesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin.Matkustajamäärä kasvoi 102.840 matkustajaan(95.634).

Poikkeaminen Tallinnassa sekä meno- ettäpaluumatkalla mahdollisti verovapaan myynninlaivalla.

Matkustajarakenne,% lipputuloista

1 Kuljetus2 Virkistys3 Konferenssi

VOLYYMIT JA MARKKINAOSUUDET Volyymit Markkinaosuudet %

2000 1999 1998 2000 1999 1998

MATKUSTAJATHelsinki–Maarianhamina–Tukholma 1 467 609 1 442 956 1 412 180 56 56 56Turku–Tukholma (ml. SeaWind Line) 1 927 690 2 023 946 1 993 285 56 56 56Merenkurkun liikenne 299 730 539 494 977 127 100 100 100

3 695 029 4 006 396 4 382 592 57 59 61

Turku/Tukholma–Ahvenanmaa 248 408 234 460 135 900 18 18 11Helsinki–Tallinna 1 167 122 1 158 592 1 223 842 19 19 21Helsinki–Tallinna–Rostock 102 840 95 634 99 460Matkustajat yhteensä 1) 5 213 399 5 495 082 5 841 794 34 33 35

LASTIYKSIKÖTSuomi–Ruotsi 105 959 99 361 103 040 40 40 41Helsinki–Tallinna 11 404 18 347 19 746 10 19 18Helsinki–Rostock 85 121 180Lastiyksiköt yhteensä 2) 117 448 117 829 122 966 31 34 34

AUTOTHelsinki–Maarianhamina–Tukholma 68 493 68 289 70 453 54 55 57Turku–Tukholma (ml. SeaWind Line) 142 192 138 284 144 457 53 52 54Merenkurkun liikenne 43 296 52 505 73 607 100 100 100

253 981 259 078 288 517 55 56 59

Turku/Tukholma–Ahvenanmaa 15 377 12 017 13 149 8 7 8Helsinki–Tallinna 62 172 18 617 22 188 26 9 12Helsinki–Tallinna–Rostock 19 490 19 101 23 432Autot yhteensä 1) 351 020 308 813 347 286 35 30 35

1) Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajaliikenteessä Silja Linen markkinaosuudet mitattuna pääkilpailijaan nähden.2) Suomen ja Ruotsin välisessä lastiliikenteessä Silja Linen markkinaosuudet mitattuna kahteen suureen kilpailijaan nähden.

8 SILJA OYJ ABP

1

2

3

Merikokous on käytän-

nöllinen, tehokas ja

virikkeitä antava. Silja

Linen kokouspalvelu

on saanut ISO 9002

-standardin mukaisen

laatusertifikaatin.

SILJA OYJ ABP 9

10 SILJA OYJ ABP

0

70

80

90

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

60

50

40

30

20

10

Liiketoiminta

Markkinaosuudetmatkustajat, %

Tku-StoHel-StoHel-Tallinna

Tuotot/matkustaja,euroa

RavintolaMyymäläMatkalippu

Lastimäärät,tuhat yksikköä

Lastimäärät, muutLastimäärät, Suomi-Ruotsi

Kanta-asiakas-ohjelma

Kanta-asiakastalouk-sien lkm, 1000 kpl

Osuus matkustaja-määrästä, %

Merenkurkun liikenneLiikennettä harjoitti koko vuoden VaasanlaivatOy, joka oli sopinut Suomen ja Ruotsin valtioidenkanssa kaksivuotisesta liikennetuesta. Matkustaja-lautta Wasa Queen liikennöi linjalla koko vuoden.

Matkustajamäärät alenivat 44 prosentilla299.730 matkustajaan (539.494) edellisvuoteenverrattuna, mikä oli seurausta verovapaan myyn-nin päättymisestä laivan myymälöissä 1.7.1999.

Vuoden aikana käytiin neuvotteluja hallituk-sen edustajien kanssa tavoitteena uusi sopimus jakorkeampi tukitaso liikenteen kohtuullisen kan-nattavuuden palauttamiseksi. Koska neuvottelut

eivät johtaneet toivottuun tulokseen, liikennepäätettiin lopettaa vuodenvaihteessa. Wasa Queenliikennöi linjalla viimeisen kerran 31.12.2000 japoistettiin sen jälkeen liikenteestä.

SeaCat-liikenne, Göteborg (SeaCat AB)Silja Line toimi Sea Containersin maaliskuunlopussa aloittaman Göteborgista Tanskan Fred-rikshavniin ja Norjan Langesundiin suuntautuvankatamaraaniliikenteen kaupallisena agenttina Sea-Cat AB:n (Sea Containersin) vastatessa operatiivi-sesta toiminnasta. Matkustajamäärien kehitys jäikesäkauden aikana epätyydyttäväksi, mm. epä-vakaista sääolosuhteista ja heikoista markkinoistajohtuen. Sen vuoksi liikenne Norjaan lopetettiinheinäkuussa. Tanskan-liikenne päättyi elokuunpuolivälissä, kuukautta suunniteltua aikaisemmin.

Lastiliikenne

Yksikkölastimarkkinat vahvistuivat vallitsevankorkeasuhdanteen seurauksena Pohjois-Itämerenalueella vuoden aikana. Silja Line ja SeaWind Linekuljettivat 117.448 yksikköä (117.829). SiljaLinen osuus kokonaismarkkinoista oli 31 prosent-tia (34). Markkinaosuus Suomen ja Ruotsin väli-sessä lastiliikenteessä oli 40 prosenttia (40) ja Suo-men ja Viron välillä, jossa kapasiteetti pieneni, 10prosenttia (19). Edellä mainittujen lastiyksiköidenlisäksi vuoden aikana kuljetettiin 28.000 uuttatehdasvalmisteista henkilöautoa.

Silja Linen kokonaislastimäärästä noin 60prosenttia kuljetettiin matkustajalauttojen auto-kansilla. Loput kuljetettiin SeaWind Linen kah-della aluksella Sea Windillä ja Star Windillä, jotkaovat yhdistettyjä auto- ja junalauttoja. Aluksetliikennöivät koko vuoden linjalla Turku-Långnäs-Tukholma.

0

10

30

40

50

60

70

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

20

0

100

200

300

400

500

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

30

42

3637

35

Lastituotot/yksikkö,euroa

0

100

120

140

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

80

60

40

20

0

400

500

600

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

300

200

100

SILJA OYJ ABP 11

Silja Linen turvallisuus-

ajattelu perustuu pitkään

perinteeseen, korkeaan

ammattitaitoon ja edis-

tykselliseen tekniikkaan.

Komentosillalla on aina

kaksi luotsin pätevyyden

omaavaa perämiestä

laivan kulkiessa saaris-

tossa.

Muu toiminta

Konserni omistaa kaksi risteilyalusta. Walrus onjoulukuuhun 2002 asti vuokrattu Singaporestakäsin toimivalle Havens Pte:lle, ja se risteileeHongkongin vesillä. SuperStar Taurus (entinenLeeward) on vuokrattu Star Cruises -yhtiöllelokakuuhun 2002 asti, ja se risteilee Kaukoidässä.

12 SILJA OYJ ABP

Laivasto keväällä 2001

SILJA LINE

Helsinki–Maarianhamina–TukholmaSilja SerenadeRakennettu 1990 SuomessaGT 58.376Matkustajia 2.852/hyttejä 986Autokantta 900 m/henkilöautoja 360Rekisterimaa SuomiPääkoneissa vesiruiskutusApukoneessa katalysaattori

Helsinki–Maarianhamina–TukholmaSilja SymphonyRakennettu 1991 SuomessaGT 58.377Matkustajia 2.852/hyttejä 986Autokantta 900 m/henkilöautoja 360Rekisterimaa RuotsiPääkoneissa vesiruiskutusApukoneessa katalysaattori

Turku–Ahvenanmaa–Tukholma/KapellskärSilja EuropaRakennettu 1993 SaksassaGT 59.912Matkustajia 3.123/hyttejä 1.152Autokantta 860 m/henkilöautoja 340Rekisterimaa SuomiPääkoneissa katalysaattori

Turku–Ahvenanmaa–TukholmaSilja FestivalRakennettu 1986/92 SuomessaGT 34.414Matkustajia 1.916/hyttejä 588Autokantta 885 m/henkilöautoja 306Rekisterimaa RuotsiPääkoneissa katalysaattori

Helsinki–TallinnaFinnjet (syksy, talvi, kevät)Rakennettu 1977 SuomessaGT 32.940Matkustajia 1.781/hyttejä 521Autokantta 715 m/henkilöautoja 395Rekisterimaa Suomi

Helsinki–Tallinna–RostockFinnjet (kesä)

SILJA OYJ ABP 13

SEAWIND LINE

WalrusRakennettu 1990 EspanjassaGT 15.270Matkustajia 616/hyttejä 263Rekisterimaa PanamaVuokrattu joulukuuhun 2002

Ei liikenteessä: Wasa Queen

Turku-Ahvenanmaa-TukholmaStar WindRakennettu 1977/94 NorjassaGT 13.788Matkustajia 119/hyttejä 29Autokantta 850 m/rautatiekiskoja 622 mRekisterimaa Ruotsi

Turku-Ahvenanmaa-TukholmaSea WindRakennettu 1971/89 TanskassaGT 15.879Matkustajia 260/hyttejä 100Autokantta 1.100 m/rautatiekiskoja 430 mHenkilöautoja 60Rekisterimaa Ruotsi

RISTEILYALUKSET

SuperStar Taurus (ex Leeward)Rakennettu 1992/95 SuomessaGT 25.611Matkustajia 1.200/hyttejä 482Rekisterimaa PanamaVuokrattu lokakuuhun 2002

14 SILJA OYJ ABP

Ympäristö

Silja Linen ISO 14001-sertifioitu ympäristöjohta-misjärjestelmä on olennainen osa yhtiön laatu-järjestelmää (Silja Quality Management). SiljaLinen ympäristöstrategia määrittelee yhtiön tavoit-teet ja periaatteet kokonaisvaltaisen ympäristön-suojelun osalta ja muodostaa samalla Silja Linenjatkuvaan parannukseen tähtäävän ympäristötyönperustan. Asetetut pitkän tähtäyksen tavoitteettoteutetaan vuotuisten toimintaohjelmien avulla.Tavoitteisiin kuuluvat mm. typen oksidien päästö-jen vähentäminen 75 prosentilla ennen vuoden2003 loppua, laivoilla syntyvän jätteen määränvähentäminen sekä tehokkaampi jätteiden lajitteluja kierrätys.

Siljan alusten pitkän tähtäyksen ympäristö-tavoitteiden mukaisesti Silja Europan pääkoneisiinasennettiin vuoden 2000 aikana katalysaattoritvähentämään typen oksidien päästöjä. Vuoden2001 alussa myös Silja Festivalin pääkoneisiinasennettiin vastaava tekniikka. Tällä tavoin pysty-tään vähentämään mm. typen oksideja yli 90 pro-sentilla. Silja Serenadelle ja Silja Symphonylle onaiemmin asennettu vesiruiskutustekniikka, jokavähentää typen oksideja 70 prosentilla, joten kaik-ki Siljan laivaston suuret alukset käyttävät pako-kaasun puhdistustekniikkaa. Nämä toimenpiteet

oikeuttavat Silja Linen alennettuihin väylä- jasatamamaksuihin Ruotsissa.

Aiemmin toteutettuihin ympäristöä säästä-viin toimenpiteisiin kuuluvat mm. vähärikkisenpolttoaineen käyttö, Helsingistä ja Turusta Tukhol-maan liikennöivien alusten jätevesien toimittami-nen maihin puhdistettavaksi sekä ympäristöase-mien perustaminen satamiin jätteiden lajittelua jamateriaalien kierrätystä varten. Alusten rungot onmuotoiltu vähentämään aallonmuodostusta jaenergiankulutusta. Aluksissa käytetään vainepoksipohjaisia pohjamaaleja, mikä eliminoi myr-kyllisten aineiden pääsyn mereen.

Vuoden aikana Silja Linelle myönnettiinRuotsissa Volvo Transport -ympäristöpalkinto.

Laivojen taxfree-myymälöiden maksullisistamuovikasseista saatu tuotto käytettiin edelleenkinItämeren hyväksi antamalla tukea ja lahjoituksiaeri organisaatioille ja yhteisöille.

Silja Line julkaisee vuosittain erillisen ympä-ristöraportin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Selöytyy myös yhtiön www-sivuilta.

Silja Linen ympäristö-

johtaminen on sertifioitu

ISO 14001 -standardin

mukaisesti. Laivalla

ympäristötyön keskeisiä

asioita ovat kierrätys ja

jätteiden minimointi.

SILJA OYJ ABP 15

Turvallisuus

Silja Linen turvallisuustyöllä on pitkät perinteet,joiden ansiosta turvallisuuskulttuuri on syväänjuurtunut kaikkialle yhtiöön. Silja Linen syste-maattinen turvallisuusjohtamisjärjestelmä SSMS(Silja Safety Management System) on rakennettuja sertifioitu kansainvälisen ISM-koodin mukaan.Merenkulkuviranomaisten vuoden aikana suorit-taman perusteellisen ja hyvän tuloksen antaneenauditoinnin jälkeen turvallisuusjohtamissertifi-kaatti uudistettiin.

Panostus turvallisuuskoulutukseen on jatku-nut vuoden aikana. Asteittain voimaan astuvaSTCW-sopimus (YK-sopimus: Standard of Trai-ning, Certification and Watchkeeping) edellyttäämm., että jokainen työntekijä on saanut peruskou-lutuksen ja että hän saa lisäkoulutusta, joka räätä-löidään turvallisuuskaavion hänelle määrittelemientehtävien mukaisesti. Vuorovaikutteinen CBT-pohjainen (Computer Based Training) koulutus-ohjelma, jota Silja Linella on jo aikaisemmin kehi-telty valmistautumismielessä, on otettu käyttöönvuoden aikana.

Vuoden aikana myös koko kansipäällystönkoulutus on jatkunut Valtion teknillisen tutkimus-keskuksen kanssa kehitetyllä simulaattorilla. Simu-laattorikoulutuksessa harjoitellaan erikoistilanteita,kuten alusten kohtaamisia ahtaissa väylissä, häi-riöitä navigointilaitteistoissa sekä aluksen ohjaa-mista voimakkaassa tuulessa esim. satamaan saa-vuttaessa. Simulaattorilla on myös harjoiteltu SiljaEuropan käyntiä Kapellskärin satamassa.

Kaikki Silja Linen liikenteessä olevat mat-kustaja-alukset täyttävät jo nyt vuonna 2002 voi-maantulevat Tukholman sopimuksen vakavuus-vaatimukset. Tammikuussa 2001 Silja Festivaliinasennettiin vakavuutta parantava nk. peräspon-sooni sekä autokannen jakava väliportti. SiljaLinen muihin aluksiin on jo alun perin rakennet-tu kapeat autokannet vakavuutta parantamaan.

Pelastuskalustoa on uusittu tai parannettukaikilla Silja Linen aluksilla. Silja Europalle asen-nettiin vuoden aikana uudentyyppinen, nopea jatehokas evakuointijärjestelmä joka kostuu nk.pelastussukista ja 100 hengen pelastuslautoista.Aluksiin asennettiin uudet nopeakulkuiset pelas-

tusveneet, joiden nopea lasku veteen ja tehokaskäyttö on mahdollista vaikeissakin olosuhteissa,sekä järjestelmä veden varaan joutuneiden pelasta-miseksi. Kaikki pelastuslautat on uusittu ja ne ovatitseoikaisevia.

Myös laivojen paloturvallisuutta parannettiinvuoden aikana. Kaikkien alusten tuuletuskanaviinasennettiin SOLAS-määräysten mukaisesti lisääautomaattisia palopeltejä, jotka estävät savun taipalon leviämisen tilasta toiseen.

Pelastuskalustoa paran-

netaan jatkuvasti Silja

Linen laivoilla. Nk. itse-

oikaisevat pelastuslautat

ovat korvanneet aikai-

semmin käytössä olleet.

Henkilöstö

Henkilöstön määrä väheni edelleen vuoden 2000aikana. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin3.135 henkilöä (3.345), joista maahenkilökuntaaoli 25 prosenttia tai 772 henkilöä (832), ja meri-henkilökuntaa 2.363 henkilöä (2.513). Runsaat60 prosenttia henkilöstöstä työskenteli Suomessatai Suomen lipun alla liikennöivissä aluksissa.

Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen ovatSilja Linen perusarvoihin kuuluvien laadun ja kor-kealuokkaisen palvelun edellytyksiä. Tämän vuoksiSilja Line kouluttaa henkilökuntaansa jatkuvasti.Koulutus keskittyy asiakaspalveluun, johtamiseenja tiimityöskentelyyn.

Silja Linen merihenkilöstölle järjestetäänlakisääteistä turvallisuuskoulutusta sekä kansain-välisten määräysten mukaisia pakollisia koulutus-ohjelmia.

Yrittäjäkoulutus jatkui vuoden aikana. Sentavoitteena on yrittäjäasenteen omaksuminen, joh-tamisvalmiuksien parantaminen ja taloudellistenmittareiden hallitseminen. Tähän koulutukseenosallistui noin 120 työntekijää, pääosin merihenki-löstöä. Koska tehokas johtaminen on yhä tärkeäm-

pää, Silja Europalla ja Silja Festivalilla on aloitettupilottiohjelmana Leadership-koulutus esimies-asemassa oleville. Koulutus koskee käytännöllisestikatsoen kaikkia työnjohtajia laivalla.

Asiakaspalvelun parantamiseksi annetaan jat-kuvasti mm. saksan ja venäjän kielen koulutusta.

Oppisopimuskoulutukseen osallistuu 160henkilöä. MBA-tutkintoa varten opiskelee tällähetkellä kymmenkunta henkilöä. Kaikkiaan lähes1.000 henkilöä osallistui erilaisiin koulutusohjel-miin.

Koulutuskulut nousivat runsaaseen 1 milj.euroon.

Siljan laatuajattelua on laajennettu koske-maan myös yhteistyökumppaneita, joiden henkilö-kuntaa koulutetaan Siljan arvoihin.

Silja Line on asettanut tavoitteeksi laatu-johtamisjärjestelmän kehittämisen. Silja Linenkokouspalveluille on myönnetty ISO 9002 -serti-fikaatti. Silja Conference Service -laatujärjestelmäon osa koko Siljan kattavaa Silja Quality Mana-gement -järjestelmää. Palveluprosessin systemaatti-nen kehittäminen jatkuu.

Koulutus ja kurssi-

toiminta on tärkeä osa

Silja Linen panostusta

henkilöstön kehittämi-

seen. Joka kolmas

työntekijä osallistui

erilaisiin koulutusohjel-

miin vuoden aikana.

16 SILJA OYJ ABP

SILJA OYJ ABP 17

Hallituksen toimintakertomus

Yleistä. Konsernin tuotoista 96 prosenttia syntyi matkustaja-ja lastiliikenteestä pohjoisella Itämerellä, eli Silja Linen liiketoi-minnasta. Silja Linen osuus konsernin sijoitetusta pääomastaoli vuoden 2000 lopussa 64 prosenttia (56).

Matkustajaliikenteen kokonaismarkkinat Suomen jaRuotsin sekä Suomen ja Viron välillä liikennöivillä lautoillapienenivät kolme prosenttia. Silja Line kuljetti vuonna 2000kaikkiaan 5,2 miljoonaa matkustajaa, eli 5 prosenttia vähem-män kuin edellisenä vuonna. Lasku johtui lähinnä matkustaja-määrien vähenemisestä Merenkurkun liikenteessä 44 prosentil-la, mikä oli seurausta verovapaan myynnin päättymisestä1.7.1999. Verovapaa myynti jatkui kaikilla muilla linjoilla.

Merenkurkun liikennettä hoiti tytäryhtiö Vaasanlaivat Oy,joka oli sopinut Suomen ja Ruotsin valtioiden kanssa taloudel-lisesta tuesta kahdeksi vuodeksi. Liikennöintisopimuksen pe-rustana olleisiin odotuksiin nähden matkustajamäärät osoittau-tuivat liian vähäisiksi. Liikennettä rasitti lisäksi yllättävä kustan-nusten kasvu, joka johtui lähinnä kohonneista polttoainekus-tannuksista. Vaasanlaivojen tappiot ensimmäisen liikennöinti-vuoden aikana Vaasa-Uumaja-reitillä ylittivät selvästi valtiolli-sen tuen.

Valtioiden edustajien kanssa ostoliikennesopimuksenpuitteissa huonon taloudellisen tuloksen vuoksi käytyjen neu-vottelujen jälkeen todettiin, ettei liikenteen harjoittaminensovitulla konseptilla ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Senvuoksi liikenne lopetettiin 31.12.2000. Oli valitettavaa, ettämonivuotinen antoisa yhteistyö alueella päättyi tällä tavoin.

Risteilyalus Crown Dynasty myytiin tammikuussa 2000Commodore Holdings Ltd.:lle 86 milj. US-dollarin kauppa-hinnasta, josta 24 milj. US-dollaria oli myyjän myöntämäälainaa, jonka vakuutena on pankkilainoja huonomman etu-oikeuden tuottava kiinnitys. Syksyllä ilmenneiden rahoitus-vaikeuksien johdosta Commodore hakeutui joulukuussa 2000velkasaneeraukseen (Chapter 11).

Kaksi jäljellä olevaa risteilyalusta ovat vuokrattuina kan-sainvälisille risteilyvarustamoille tyydyttävin vuokrin. Walruson vuokrattu joulukuuhun 2002 asti singaporelaiselle HavensPte:lle, ja se risteilee Hongkongin vesillä. SuperStar Taurus(ent. Leeward) on vuokrattu Star Cruises -varustamolle loka-kuuhun 2002 asti, ja se risteilee Kaukoidässä.

Risteilyalusten osuus konsernin tuotoista oli noin 4 pro-senttia ja niiden osuus sijoitetusta pääomasta oli 31 prosenttia(39) vuoden lopussa.

Tuloskehitys. Konsernin bruttolaskutus vuonna 2000 oli 526milj. euroa (540). Tuottokehitys Silja Linen päälinjoilla oli tyy-dyttävä, ja Silja Linen bruttotuotot olivat 506 milj. euroa(515). Tuotot muusta toiminnasta, joka pääosin muodostuuristeilyaluksista, olivat 20 milj. euroa (25).

Konsernin liiketulos laski 20 milj. eurolla 23 milj. euroon(43) pääosin yhtiöstä riippumattomista syistä. Kohonneidenpolttoainekustannusten vaikutus Silja Linen liikennekatteeseenoli 19 milj. euroa, ja ne nousivat 37 milj. euroon (18). Huoli-matta siitä, että Suomen ja Ruotsin valtiot tukivat Merenkur-kun liikennettä 3 milj. eurolla, liikennekate pieneni 8 milj.eurolla verovapaan myynnin päättymisen aiheuttamasta mat-kustajamäärien supistumisesta johtuen. Silja Linen liiketulosaleni näin ollen 10 milj. euroon (37). Risteilyalusten liiketulosoli 8 milj. euroa (6). 2 milj. euron parannus syntyi luovuttaessaSuperStar Tauruksen (ent. Leeward) nopeutetusta poistosuun-nitelmasta aluksen uuden liikennöinnin johdosta.

Liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä 9 milj. euroa(3). Yhtiön oman eläkesäätiön ja ruotsalaisen eläkevakuutusyh-tiö SPP:n maksamat eläkevarojen palautukset olivat 20 milj.euroa. Commodoren velkasaneeraushakemuksen seurauksenatehtiin yhteensä 15 milj. euron arvonalennus konsernin yhteen-sä 30 milj. euron saataviin mainitulta yhtiöltä. Merenkurkunliikenteen lopettamiskuluja kirjattiin 2 milj. euroa.

Rahoitustulos oli -22 milj. euroa (-26). Konsernin tulosrahoituserien jälkeen oli 1 milj. euroa (17).

Tulos/osake oli 0,01 euroa (0,26) ja oma pääoma/osake2,33 euroa (2,32).

Konsernilla ei ole osingonjakokelpoisia varoja ja hallitustoteaa, ettei tilivuodelta voida jakaa osinkoa.

Rahoitus ja maksuvalmius. Konsernin korolliset velat olivatvuoden 2000 lopussa 420 milj. euroa (492). Niistä 55 milj.euroa (55) oli vaihdettavaa debentuurilainaa. Tämän lisäksikonsernilla on 8 milj. euron pääomalaina, joka esitetään omassapääomassa.

Konsernin veloista uudelleenneuvoteltiin 370 milj. euroa.Merita Pankista, Skandinaviska Enskilda Bankenista, Landes-bank Schleswig-Holsteinista ja Bank of Nova Scotiasta koostu-va pankkikonsortio järjesti uudelleenlainoituksen. Takaisin-maksu tapahtuu seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Yhtiö onlisäksi sopinut pankkien ja Sea Containersin kanssa runsaan 30milj. euron kausirahoituksesta varmistaakseen maksuvalmiu-tensa hiljaisemman talvikauden aikana.

Konsernin korollisia lainoja lyhennettiin vuoden 2000aikana 242 milj. eurolla (85), ja uusia lainoja otettiin 164 milj.euroa (37).

Konsernilla ei ole lainoja euroalueen ulkopuolisissa valuu-toissa (19 prosenttia vuonna 1999). Konsernin koko laina-kannan keskimääräinen korkoprosentti vuoden 2000 lopussaoli 6,6 prosenttia (5,5), mukaan lukien vaihdettava debentuuri-laina, jonka korko on 7 prosenttia. Konsernin omavaraisuusasteoli 22 prosenttia (20) ja riskipääoman osuus 31 prosenttia (29).

Tilinpäätös

0

1

2

3

4

5

6

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

18 SILJA OYJ ABP

Hallituksen toimintakertomus

Matkustajamäärä,milj. matkustajaa

Liiketoiminnankassavirta, milj. euroa

Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 43 milj. euroa(65). Konsernin kassavarat, käyttämättömät luottolimiitit mu-kaan lukien, olivat vuoden lopussa 43 milj. euroa (54).

Investoinnit ja myynnit. Vuoden 2000 aikana myytiin omai-suutta yhteensä 88 milj. euron arvosta (9). Crown Dynastymyytiin tammikuussa 2000 Commodore Holdings Ltd.:lle.Aluksen myyntihinta, 86 milj. US-dollaria, vastasi kirjanpito-arvoa. Konserni myi kesäkuussa 50 prosentin osuutensa OyBackman-Trummer Ab:sta. Konserni sai kaupasta luovutus-voittoa lähes 2 milj. euroa.

Investointien kokonaismäärä vuonna 2000 oli 42 milj.euroa (19), josta 24 milj. euroa oli Crown Dynastyn myynninyhteydessä myönnettyä luottoa. 4 milj. euroa liittyi Silja Euro-pan telakointiin, jonka yhteydessä alukseen asennettiin kataly-saattorit ja uusi pelastuskalusto. 5 milj. euroa (7) kohdistuimuiden alusten parannustöihin ja 2 milj. euroa (2) tietotek-niikkaan.

Alukset. Konsernin liikenteessä oli vuoden 2000 lopussayhteensä 11 alusta. Silja Linella oli seitsemän matkustaja-auto-lauttaa, joista Silja Europa on vuokrattu Fährschiff EuropaKb:lta, josta konserni omistaa 17 prosenttia. Aluksella liiken-nöidään tulosperusteista korvausta vastaan. Fennia oli poissa lii-kenteestä koko vuoden, lukuun ottamatta paria kesäkuukautta,jolloin se liikennöi lastilauttana Turun ja Kapellskärin välillä.Alus myytiin helmikuussa 2001. Wasa Queen poistettiin liiken-teestä vuodenvaihteessa Merenkurkun liikenteen lopettamisenjälkeen. SeaWind Line liikennöi kahdella roro-aluksella, jotkavoivat kuljettaa myös junanvaunuja. Neljä alusta liikennöiRuotsin ja viisi Suomen lipun alla. Konsernin kaksi kansain-välisille risteilyvarustamoille vuokrattua risteilyalusta purjehti-vat Panaman lipun alla.

Huhtikuusta 2000 alkaen Sea Containers liikennöi yhteis-työssä Silja Linen kanssa nopeakulkuisella SuperSeaCat Four-aluksella. Sea Containers vastasi aluksen liikennöinnistä ja SiljaLine toimi lippu- ja laivamyynnin agenttina. Silja Line kantoitaloudellisen vastuun tästä pikaliikenteestä.

Yhtiö seuraa säännöllisesti laivaston markkina-arvon kehi-tystä, vaikka markkina-arvo sinänsä ei vaikuta operatiiviseentulokseen. Laivaston markkina-arvo ylittää kirjanpitoarvon.

Turvallisuus ja ympäristö. Turvallisuus- ja ympäristökysymyk-siin panostettiin edelleen voimakkaasti vuoden 2000 aikana jauseita investointeja toteutettiin uuteen turvallisuustekniikkaan.Kaikki Siljan liikenteessä olevat matkustaja-alukset täyttävät jo

Tulos rahoituserienjälkeen, milj. euroa

LiiketoimintaKertaluonteiset erät

Bruttolaskutus,milj. euroa

MuuRisteilyaluksetSally UKSilja Line

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

-70

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

0

10

20

30

40

50

60

70

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

0

500

600

700

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

400

300

200

100

SILJA OYJ ABP 19

nyt vuonna 2002 voimaan astuvan Tukholman sopimuksenmukaiset vakavuusvaatimukset. Kaikkien alusten pelastus-kalustoa on uusittu ja parannettu, joten kiristyneiden, myöstakautuvasti jo liikenteessä olevien alusten osalta sovellettavienSOLASin turvallisuusvaatimusten täyttäminen ei lähivuosinavaadi lisätoimenpiteitä.

Merenkulkuviranomaiset uudistivat yhtiön turvallisuus-johtamiselle annetun ISM-sertifikaatin.

Matkustaja-alusten pitkän tähtäyksen ympäristötavoittei-den mukaisesti Silja Europan pääkoneisiin asennettiin vuoden2000 aikana katalysaattorit vähentämään typen oksidien pääs-töjä. Vuoden 2001 alussa myös Silja Festivalin pääkoneisiinasennettiin sama tekniikka. Tällä tavoin pystytään vähentämäänmm. typen oksideja yli 90 prosentilla. Silja Serenadelle ja SiljaSymphonylle on aiemmin asennettu vesiruiskutustekniikka,joten kaikilla Siljan laivaston suurilla aluksilla on käytössäpakokaasun puhdistustekniikka. Nämä toimenpiteet oikeutta-vat Silja Linen alennettuihin väylä- ja satamamaksuihin Ruot-sissa.

Vuoden aikana ei ilmennyt tapauksia, joilla olisi ollutympäristöseuraamuksia.

Yhtiön tiedossa ei ole ympäristövastuuta koskevia tapauk-sia, jotka vaikuttaisivat yhtiön tulokseen.

Oikeudenkäynnit. Bureau Veritas on haastanut Silja FinanceOy:n (joka on fuusioitu Silja Oyj Abp:hen), Viking Sally -aluk-sen (sittemmin Estonia) tilanneen Rederiaktiebolaget Sally-yhtiön oikeudenomistajana kanssavastaajaksi oikeusprosessiin,jonka joukko Estonian uhrien omaisia on pannut vireille Rans-kassa. Kanne on hylätty ensimmäisessä oikeusasteessa peruste-luin, että vastaava prosessi on käynnissä Ruotsissa (siinä yhtiöei ole asianosaisena). Tuomiosta on valitettu. Haaste perustuneeyksinomaan tarkoitukseen saada aluksen entinen omistaja osal-listumaan oikeuden mahdollisesti määräämiin selvityksiin.Tämän toimintakertomuksen päiväykseen mennessä mitäänvaatimusta ei ole esitetty.

Silja Oyj Abp:ta ja sen tytäryhtiö EffJohn InternationalB.V:ta vastaan on nostettu Yhdysvalloissa kanne vuosina 1993ja 1994 käydyissä neuvotteluissa tehdyn väitetyn suullisen sopi-muksen rikkomisesta. Neuvottelut liittyivät Commodore Crui-se Linen myyntiin. Tuomari julisti kesäkuussa 1999 pidetyn oi-keudenkäynnin mitättömäksi. Molemmat osapuolet ovat hake-neet muutosta tuomioistuimen päätökseen, ja prosessi jatkuu.

Norwegian Cruise Linen (NCL) palauttaessa Leewardinsyntyi 11 milj. euron kustannus laivan korjaamisesta sopimuk-sen mukaiseen kuntoon. Yhtiö on kirjannut 7 milj. euron saa-

Korolliset velat,milj. euroa

VaihtovelkakirjalainaMuut velat

Investoinnit jamyynnit, milj. euroa

InvestoinnitMyynnit

Markkina-arvo 31.12.,milj. euroa

0

70

80

90

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

60

50

30

20

40

10

0

80

120

140

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

60

40

20

100

0

100

200

300

400

500

600

700

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

0

5

10

15

20

25

‘97 ‘98 ‘99 ‘00‘96

Omavaraisuusaste, %

20 SILJA OYJ ABP

Hallituksen toimintakertomus

tavan NCL:ltä, joka kieltäytyy maksamasta. Yhtiö on nostanutkanteen saatavansa perimiseksi.

Edellä mainittujen oikeudenkäyntien lisäksi konserni onosallisena vain pienemmissä prosesseissa.

Konsernirakenne. Yhtiön toiminimi muutettiin 11. touko-kuuta 2000 yhtiökokouksen päätöksellä Silja Oyj Abp:ksi.Nimenmuutos rekisteröitiin 30. toukokuuta 2000.

Yhtiörakenteen yksinkertaistaminen jatkui suunnitelmienmukaisesti vuoden aikana. Yhteensä 23 konserniyhtiötäfuusioitiin, myytiin, lopetettiin tai poistettiin rekisteristä ilmantulosvaikutusta. Konserniyhtiöiden määrä oli vuoden lopussa36. Näistä kolme yhtiötä, Wasa Line Oy Ab, Oy Svea Line(Finland) Ab ja Railscandia Oy Ab, fuusioitiin Silja LineOy:öön 2. tammikuuta 2001. Rakenteen yksinkertaistaminenjatkuu.

Henkilöstö. Konsernin palveluksessa oli vuonna 2000 keski-määrin 3.135 henkilöä (3.345), joista maahenkilöstöön kuului772 henkilöä (832) ja merihenkilöstöön 2.363 henkilöä(2.513). Noin 60 prosenttia merihenkilöstöstä työskenteleeSuomen lipun alla purjehtivilla aluksilla.

Ulosvuokratuilla risteilyaluksilla ei ollut lainkaan konser-nin henkilöstöä.

Useiden matkustaja-alusten ulosliputusuhan alla SuomenVarustamoyhdistys ja Suomen Merimies-Unioni solmivat mar-raskuussa 2000 sopimuksen matkustaja-alusten työvoimakus-tannusten leikkauksista, joiden arvioidaan olevan 10–15 pro-sentin suuruusluokkaa. Täytäntöönpano edellyttää lainmuutok-sia, ja sopimuksen arvioidaan astuvan voimaan keväällä 2001.

Varustamoiden ja Merimies-Unionin välisessä vuoropuhe-lussa sopimusta voidaan pitää merkittävänä käännekohtana jase on huomattava edistysaskel kilpailukyvyn parantamiseksi.Suomen lipun alla harjoitettavan matkustajaliikenteen tulevai-suuden turvaamiseksi on kuitenkin saavutettava muissa poh-joiseurooppalaisissa ETA-maissa vallitseva kustannustaso, mikäedellyttää valtiovallan päätöksiä.

Sopimuksen seurauksena Silja Europan lipunvaihtopro-sessi keskeytettiin.

Hallitus ja tilintarkastaja. Varsinainen yhtiökokous pidettiin11. toukokuuta 2000. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä valit-tiin uudelleen James B. Sherwood ja David G. Benson. Halli-tuksen muut jäsenet ovat Daniel J. O’Sullivan, Eric D. Nilsson,Tommy Nilsson, Erik Stadigh ja Kari Toikka. Hallituksenpuheenjohtaja on James B. Sherwood ja varapuheenjohtajaDavid G. Benson.

Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jukka Suominen 31.heinäkuuta saakka ja Nils-Gustaf Palmgren 1. elokuuta alkaen.Varatoimitusjohtaja Henrik Österberg eroaa yhtiön palveluk-sesta 23. helmikuuta 2001.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastus-yhteisö Tuokko Deloitte & Touche Oy. Vastuullinen tilintar-kastaja on Kaj Kiljander, KHT.

Euro. Euron käyttöönotto tilivaluuttana ei ole aiheuttanut mai-nittavia lisäkustannuksia tai muutostöitä, koska konserni onperinteisesti käsitellyt useita valuuttoja taloushallintojärjestel-missään. Suomen markka säilyy toistaiseksi konsernin kirjan-pitovaluuttana. Kaikki ulkoinen raportointi tapahtuu euroissakurssiin 5,94573.

Tulevaisuuden näkymät. Tilivuoden tulosta heikensivät eten-kin korkeat polttoainekustannukset, tappiollinen Merenkurkunliikenne ja edelleenkin liian korkeat henkilöstökustannukset,etenkin Suomen lipun alla liikennöivillä aluksilla. Hinnankoro-tuksilla, Merenkurkun liikenteen lakkauttamisella ja Merimies-Unionin kanssa solmitulla työehtosopimuksella pyritään synty-neitä tappioita vähentämään. Silja Linen operatiivisen tuloksenkohentumiselle on näin luotu edellytykset.

Kestävä parannus vaatii kuitenkin Suomen ja Ruotsinvaltioilta päätöstä kummankin maan lipun alla liikennöivienmatkustaja-alusten kustannustason saattamiseksi muiden Poh-jois-Euroopan ETA-maiden tasolle. Tässä kilpailukyvyn kan-nalta elintärkeässä kysymyksessä odotetaan päätöksiä keväänaikana.

Yllämainittujen seikkojen perusteella vuoden 2001 tulok-sen liiketoiminnasta odotetaan olevan parempi kuin vuonna2000.

SILJA OYJ ABP 21

Tuloskehitys vuosineljänneksittäin 2000 1999 1998

Milj. euroa I II III IV I II III IV I II III IV

Bruttolaskutus 108 133 153 132 119 144 151 126 124 154 178 137Liikevaihto 103 128 145 127 116 138 144 120 119 148 171 131Poistot –9 –9 –9 –10 –11 –12 –11 –10 –11 –12 –12 –13Kertaluonteiset erät 8 3 –2 3 0 –59Liiketoiminnan muut kulut –97 –118 –124 –112 –102 –114 –112 –106 –112 –130 –131 –109Liiketulos –3 9 15 2 3 12 24 4 –4 6 28 –50Rahoitustulos –5 –5 –5 –7 –8 –6 –9 –3 –9 –13 –12 –8Tulos rahoituserien jälkeen –8 4 10 –5 –5 6 15 1 –13 –7 16 –58

Taulukon numerotiedot ovat tilintarkastamattomia

Milj. euroa Viite 2000 % 1999 % 1998 %

Bruttolaskutus 526 105 540 104 593 104

Liikevaihto 1 503 100 518 100 569 100Aineet ja tarvikkeet 2 –115 –121 –128Henkilöstökulut 3 –131 –131 –142Poistot 4 –37 –44 –48Kertaluonteiset erät 5 9 3 –59Liiketoiminnan muut kulut 6 –205 –182 –212Liiketulos 23 5 43 8 –20 –4

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 7 0 1 0Rahoitustuotot ja -kulut 8 –22 –27 –42Tulos rahoituserien jälkeen 1 0 17 3 –62 –11

Verot 9 0 –1 0Tilivuoden tulos 1 0 16 3 –62 –11

Konsernin tuloslaskelma

22 SILJA OYJ ABP

Konsernitase

Milj. euroa Viite 31.12.2000 % 31.12.1999 % 31.12.1998 %

VASTAAVAA

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 10Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 9 7 7

Aineelliset hyödykkeetAlukset 500 614 611Maa-alueet 0 0 0Rakennukset ja rakennelmat 12 14 14Koneet ja kalusto 5 5 5

517 633 630

SijoituksetOsuudet osakkuusyhtiöissä 11 0 2 2Muut osakkeet ja osuudet 11 15 15 15Muut pitkäaikaiset sijoitukset 33 18 24

48 35 41

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaisetsijoitukset yhteensä 574 86 675 93 678 92

Laskennallinen verovelka 3 4 6

Vaihto- ja rahoitusomaisuusVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 8 9 9

Saamiset 12Myyntisaamiset 19 13 20Muut lyhytaikaiset saamiset 17 13 9Siirtosaamiset 24 3 9

60 29 38

Rahat ja pankkisaamiset 27 15 16

Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 95 14 53 7 63 8Vastaavaa yhteensä 672 100 732 100 747 100Annetut pantit 19 636 676 674

SILJA OYJ ABP 23

Milj. euroa Viite 31.12.2000 % 31.12.1999 % 31.12.1998 %

VASTATTAVAA

Oma pääoma 13Osakepääoma 106 106 105Ylikurssirahasto 43 43 43Muu sidottu oma pääoma 16 17 16Kertynyt voitto tai tappio –19 –36 30Tilivuoden tulos 1 16 -62Pääomalaina 14 8 8 8Oma pääoma yhteensä 155 23 154 21 140 19

Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma

Vaihtovelkakirjalainat 15 55 55 55Lainat rahoituslaitoksilta 16 319 341 376Muu pitkäaikainen vieras pääoma 17 6 4 4Laskennallinen verovelka 3 4 6

383 404 442

Lyhytaikainen vieras pääoma 18Lainat rahoituslaitoksilta 16 45 96 85Ostovelat 20 19 19Muut lyhytaikaiset velat 29 11 7Siirtovelat 40 48 55

134 174 166Vieras pääoma yhteensä 517 77 578 79 608 81Vastattavaa yhteensä 672 100 732 100 747 100Vastuusitoumukset 19,20 5 16 21

24 SILJA OYJ ABP

Milj. euroa 2000 1999 1998

LiiketoimintaTulorahoitus

Liiketulos 23 43 –20Ei-kassaperusteisten erien oikaisu 44 41 90Rahoitustulos –24 –31 –37Verot 0 –1 0

43 52 33

Käyttöpääoman muutosVaihto-omaisuus 2 –1 0Lyhytaikaiset saamiset 21 –9 13Korottomat velat –22 23 –10

0 13 3Liiketoiminnan kassavirta 43 65 36

InvestoinnitAlusinvestoinnit –5 –16 –6Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen –37 –3 –4Desinvestoinnit, alukset 86 6Desinvestoinnit, muu käyttöomaisuus 2 3 5Kurssioikaisut –2 –16 –7

44 –26 –12Kassavirta investointien jälkeen(operatiivinen kassavirta) 87 39 24

RahoitusPitkäaikaisten saamisten muutos 4 8 16Pitkäaikaisten velkojen lisäys 164 37 14Korollisten lainojen lyhennykset –242 –85 –134Uusanti 83

–74 –40 –21Likvidien varojen muutos 13 –1 3

Likvidit varat vuoden alussa 15 16 13Likvidien varojen muutos 13 –1 3Likvidit varat vuoden lopussa 27 15 16Likvidit varat ml. käyttämättömät luottolimiitit 43 54 73

Erittely:Ei-kassaperusteisten erien oikaisu

Poistot ja alaskirjaukset 55 44 48Alusvuokrat 0 0Muut erät –10 –2 42

45 41 90Rahoituslaskelman eriä ei voida johtaa suoraan taseesta johtuenmm. valuuttakurssimuutoksien vaikutuksesta tase-eriin.

Konsernin rahoituslaskelma

SILJA OYJ ABP 25

Laskentaperiaatteet

Tilinpäätöksen liitetiedot

Muuttumattomat laskentaperiaatteet. Konsernin laskenta-periaatteet eivät ole muuttuneet viime vuodesta. Konsernintilinpäätös on laadittu suomalaisten tilinpäätösperiaatteidenmukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu Suomen markoissa ja seperustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Tilinpäätös esitetääneuroissa muunnettuna kurssilla 1 euro = 5,94573 markkaa.

Konsolidointi. Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja neyhtiöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti yli 50prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimää-rästä. Tilivuoden aikana hankitut, perustetut tai myydyt tytär-yhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen vain omistusta vastaa-valta ajalta.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat on eliminoitukonsolidoinnin yhteydessä.

Konsernitilinpäätöksessä on käytetty hankintamenomene-telmää, jonka mukaan tytäryhtiöosakkeiden hankintameno oneliminoitu hankintahetken taseen mukaisia omia pääomia javarausten oma pääoma -osuutta vastaan. Eliminoinnissa synty-nyt ero on kohdistettu ostettuun käyttöomaisuuteen ja liike-arvoon. Konsernilla ei ole poistamatonta liikearvoa.

Konsernin osuus osakkuusyhtiöissä (viite 7), eli yhtiöissä,joissa konsernin omistusosuus on 20–50 prosenttia osakepää-omasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, esitetäänequity-menetelmän mukaisesti. Tuloslaskelmassa esitetäänkonsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöntuloksesta liiketoiminnassa tai rahoituseränä ja osakkeidenkirjanpitoarvoa korjataan taseessa kyseisen vuoden tulososuuk-silla.

Osakkuusyhtiöiden osingot on eliminoitu.

Ulkomaiset tytäryhtiöt. Konsolidoinnin yhteydessä kaikkienulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu Suo-men markoiksi vuoden keskikurssin mukaan ja niiden taseettilinpäätöspäivän osto- ja myyntikurssin keskiarvoon. Muunto-erot on viety suoraan konsernin omaan pääomaan, eivätkä nenäin ollen vaikuta tilivuoden tulokseen.

Equity hedge ja kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöidenemoyhtiöltä nostetuista oman pääoman luonteisista valuutta-määräisistä lainoista on eliminoitu konsernin oman pääomanmuuntoeroa vastaan.

Liiketoiminnan lopettamishetkellä ulkomaisessa alakon-sernissa oleva markkamääräinen sidottu pääoma jää konserninsidotuksi pääomaksi.

Valuuttamääräiset erät. Valuuttamääräiset liiketapahtumat onkirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Myynnistä aiheutuneetkurssierot sisältyvät liikevaihtoon, kun taas ostoista aiheutuneetkurssierot sisältyvät liiketoiminnan kuluihin.

Valuuttamääräinen rahoitusomaisuus ja valuuttamääräisetvelat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Rahoituksesta ai-heutuneet kurssierot esitetään nettomääräisinä tuloslaskelmassa.

Johdannaissopimukset. Bunkkerisuojauksen tulos kirjataanpolttoainekuluksi ja muut suojaukset rahoitustulokseen. Vuo-den vaihteessa avoinna olevat termiinisopimukset ja positiotarvostetaan yksitellen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Liikevaihto. Myyntituotoista vähennetään välilliset verot,alennukset ja komissiot sekä valuuttakurssierot.

Eläkejärjestelyt. Konsernin henkilöstön eläketurva on järjestet-ty kunkin maan paikallisen käytännön mukaan.

Konsernin suomalaisyhtiöiden eläkevastuut on vakuutettuvakuutusyhtiöissä ja omassa eläkesäätiössä. Eläkesäätiön vastuu-vajausta laskettaessa varat on arvostettu käypään arvoon tilin-päätöspäivänä.

Mahdollinen vastuuvajaus sekä yhtiön vastuulla olevieneläkevastuiden pääoma-arvo on esitetty taseessa velkana ja vuo-den muutos kuluna.

Tutkimus- ja tuotekehitys. Yhtiöllä ei ole olennaisia tutkimuk-sesta ja tuotekehityksestä aiheutuneita menoeriä. Kustannuksetkirjataan vuosikuluksi.

Kertaluonteiset erät. Kertaluonteiset erät ovat vertailua vää-ristäviä eriä. Tällaisia ovat esimerkiksi liiketoimintojen tai mer-kittävien omaisuuserien myyntitulokset sekä tervehdyttämis-kulut.

Pääomalaina. Pääomalaina luokitellaan omaksi pääomaksi ja seesitetään omana eränään omassa pääomassa. Tunnuslukuja las-kettaessa pääomalaina sisällytetään velkoihin.

Vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuuteen lasketaan alustenmyyntituote- ja tarvikevarastot. Vaihto-omaisuus on arvostettuhankintamenoonsa tai todennäköiseen alhaisempaan luovutus-arvoon.

26 SILJA OYJ ABP

Käyttöomaisuus ja poistot. Käyttöomaisuuden hankintamenopoistetaan suunnitelman mukaisesti hankintahetkellä arvioiduntaloudellisen käyttöajan kuluessa. Uusien alusten jäännösarvollavähennetty hankintameno poistetaan pääsääntöisesti 4 prosen-tin vuotuisina tasapoistoina.

Alusten poistoajoissa on myös huomioitu kunkin aluksenerityisominaisuudet, ansaintakyky ja jälleenmyyntiarvo.

Konsernin käyttämät poistoajat ovat:

Alukset 8–30 vuottaRakennukset ja rakennelmat 5–50 vuottaKoneet ja kalusto 3–10 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot 2–25 vuotta

Laivojen vuotuiset korjaus- ja ylläpitokustannukset kirjataankuluksi. Suurehkot peruskorjauskustannukset aktivoidaan japoistetaan enintään laivan jäljellä olevan taloudellisen käyttö-ajan kuluessa. Laivojen uudistus- ja muutostyöt aktivoidaan japoistetaan laivan mahdollisesti pidentyneen taloudellisenkäyttöajan kuluessa. Telakointikustannukset kirjataan kuluksitapahtumavuonna. Laivat telakoidaan vuorotellen kahden-kolmen vuoden välein.

Leasingsopimukset. Konsernilla ei ole olennaisia leasingsopi-muksia. Alusvuokrat ovat luonteeltaan operatiivisia ja ne esite-tään vuokrakuluina. Myös huoneisto-, auto- ja konevuokrat esi-tetään vuokrakuluina. Tiedot vuokrista ja leasingsopimustenmukaisista vuokranmaksuista esitetään viitteessä 19.

Tilinpäätössiirrot. Suomen, samoin kuin eräiden muiden mai-den, lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä kirjanpidossa javerotuksessa suunnitelman ylittäviä poistoja, ja siten siirtääveronmaksun ajankohtaa. Yksittäisten yhtiöiden tilinpäätöksis-sä tehdyt suunnitelman ylittävät/alittavat poistot esitetään kon-sernitilinpäätöksessä kauden tuloksena vähennettynä laskennal-lisella verovelalla. Kumulatiiviset suunnitelman ylittävät poistoton konsernitilinpäätöksessä jaettu laskennalliseen verovelkaanja jakokelvottomaan omaan pääomaan.

Verot. Veroihin sisältyvät sekä todellinen vero että laskennalli-nen vero. Laskennallinen vero lasketaan tase-erien verotuksel-lisesta ja kirjanpidollisesta erotuksesta. Laskennallinen vero-velka esitetään kokonaisuudessaan, mutta laskennallista vero-saatavaa kirjataan ainoastaan verovelkaa vastaava määrä.

Maksettava vero esitetään lyhytaikaisissa veloissa, kun taaslaskennallinen vero esitetään pitkäaikaisena velkana. Veroa eilasketa suomalaisten tytäryhtiöiden jakamattomille voitto-varoille, koske ne voidaan siirtää emoyhtiölle veroseuraamuk-sitta.

Valuuttakurssit

Tilinpäätöspäivän Vuoden keskikurssi kurssi 31.12. tammi–joulu

2000 1999 1998 2000 1999 1998

FIM 5,94573 5,94573 5,94573 5,94573 5,94573 5,94573

USD 0,9305 1,0046 1,1667 0,9214 1,0653 1,1146

GBP 0,6241 0,6217 0,7055 0,6091 0,6586 0,6719

SEK 8,8313 8,5624 9,4874 8,4437 8,8072 8,8399

SILJA OYJ ABP 27

Konsernitilinpäätöksen viitteet

Viite 1. LiikevaihtoMilj. euroa 2000 1999 1998

Lipputuotot 133 120 127Ravintolamyynti 128 127 128Myymälämyynti 182 200 210Lastiliikenne 52 52 64Muut tuotot 11 16 15Silja Line 506 515 544Risteilyalukset 20 25 28Muut 0 0 21Bruttolaskutus 526 540 593Oikaisuerät 1) –23 –22 –24

503 518 5691) pääosin Silja Linen alennuksia ja komissioita

Viite 2. Aineet ja tarvikkeetMilj. euroa 2000 1999 1998

Tuotteet ja tarvikkeet 113 121 127Varaston muutos 2 0 0

115 121 128

Viite 3. HenkilöstökulutMilj. euroa 2000 1999 1998

Maksetut palkat, ml. luontoisedutToimitusjohtajat ja hallitus 2 1 2Merihenkilöstö 82 82 86Muu henkilöstö 23 23 26

107 106 114Luontoisedut –3 –3 –4Oikaisuerät 0 1 0

104 104 110Eläkekulut 10 10 10Muut henkilösivukulut 17 17 22

131 131 142

Henkilöstökulujen jakaumaKansi- ja konemiehistö 28 27 27Muu merihenkilöstö 74 76 77Merihenkilöstö yhteensä 102 103 104Maahenkilöstö 26 27 30

Silja Line 128 130 134Muut 3 1 8

131 131 142

28 SILJA OYJ ABP

2000 1999 1998

Henkilöstömääräkeskimäärin

merihenkilöstö 2 363 2 513 2 674maahenkilöstö 772 832 1 021

3 135 3 345 3 695

31.12.Suomessa 1 872 1 932 2 096ulkomailla 1 131 1 153 1 255

3 003 3 085 3 351

Johdon palkat ja palkkiotPalkkoihin sisältyy 0,1 milj. euron bonus toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle ja 0,1 milj. euroa muulle johdolle.Lukuihin sisältyy johdon erokorvauksia 1,2 milj.euroa. Konsernin sisäisille hallituksille ei makseta palkkioita.

Johdon eläke-ehdotKonserniyhtiöiden toimitusjohtajilla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60-65 vuoden iässä riippuen virkavuosista konsernissa.Eläke, joka vastaa 60–66 % palkasta, on turvattu vakuutuksella.

EläkemaksutKonsernilla on Suomessa oma eläkesäätiö. Eläkesäätiön omaisuuden hyvän arvonkehityksen johdosta työnantaja ei oletehnyt siirtoja eläkesäätiöön vuoden 1992 jälkeen. Eläkevarojen palautus on kirjattu kertaluonteisiin eriin eikä vaikutavuoden eläkekuluihin.

Viite 4. PoistotMilj. euroa 2000 1999 1998

Aineettomat hyödykkeetMuut pitkävaikutteiset menot 2 2 2

Aineelliset hyödykkeetAlukset 22 24 25Maa-alueet 0Rakennukset ja rakennelmat 1 1 1Koneet ja kalusto 2 2 3

Silja Line 27 29 31Muut 10 15 17

37 44 48

SuperStar Tauruksen (ex Leeward) poistoaikaa on pidennetty vuoden 2000 alusta vastaamaanaluksen uutta liikennöintiä mikä vähentää vuosittaisia poistoja 2,2 milj. euroa.

SILJA OYJ ABP 29

Viite 5. Kertaluonteiset erätMilj. euroa 2000 1999 1998

Toimintojen lakkauttamisesta aiheutuneet kulut 2 –48Myyntivoitot 2Eläkevarojen palautus 20Muut kertaluonteiset erät –15 3 –11

9 3 –59

Viite 6. Liiketoiminnan muut kulutMilj. euroa 2000 1999 1998

Alusvuokrat 27 20 24Polttoaineet 37 18 17Ylläpito 16 16 19Satama- ja väylämaksut 34 37 36Muut aluskäyttökulut 40 43 44Markkinointi- ja hallinnolliset kulut 48 41 46Silja Line 203 175 186Muut 2 6 25

205 182 212

Alusvuokriin sisältyvät Silja Europan ja SuperSeaCat Fourin vuokrat.

Silja Line miehittää ja hoitaa Silja Europa alusta omistajan lukuun pitkäaikaisen hoitosopimuksen nojalla tulosperusteistapalkkiota vastaan. Samanaikaisesti alus liikennöi yhtiön liikenteessä niinikään pitkäaikaisen rahtaussopimuksen nojalla.Sopimuksen mukainen tulosperusteinen korvaus kirjataan vuokriin. Yhtiöllä on edelleen oikeus ostaa alus sovittuunhintaan, jota alentaa aluksen omistajan maksamat pankkirahoituksen lyhennykset. Tämän lisäksi yhtiö omistaa 17 %aluksen omistavasta yhtiöstä ja on osallistunut yhtiön rahoitukseen korottomalla 15,5 milj. euron lainalla.

Silja Line toimi Sea Containersin omistaman SuperSeaCat Fourin lippu- ja laivamyynnistä vastaavana agenttina.Sea Containers laskutti Silja Lineltä 8,5 milj. euroa aluksenkäyttökuluina ja 4,1 milj. euroa pääomakuluina. Kulut onkirjattu alusvuokriin. Silja Linen kokonaistuotot liikenteestä oli 13,7 milj. euroa. Tulos oli tappiollinen alkukaudenkorkeiden kustannusten johdosta.

Viite 7. Osuudet osakkuusyhtiöissäOsakkuusyhtiöt on lueteltu viitteessä 11Milj. euroa 2000 1999 1998

Osuus tilivuoden tuloksesta ennen veroja 0 1 0Osuus osakkuusyhtiöiden veroista 0 0 0Osuus tilikauden tuloksesta 0 1 0

Osuus omasta pääomasta 0 2 2Osakkeiden kirjanpitoarvo 0 0 0

0 2 2Osuus Oy Backman-Trummer Ab:sta myytiin kesäkuussa 2000.

30 SILJA OYJ ABP

Viite 8. Rahoitustuotot ja -kulutMilj. euroa 2000 1999 1998

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksistaOsingot 0 0 0Korkotuotot 3 1 2

Muut korko- ja rahoitustuototKorkotuotot 0 0 1

Kurssierot 0 2 –3Korkokulut ja muut rahoituskulut

Korkokulut –24 –29 –39Emissiokulut –1Muut rahoituskulut –2 –1 –2

–22 –27 –42Kertynyt korko pääomalainalle esitetään vastuusitoumuksissa viitteessä 19

Viite 9. VerotMilj. euroa 2000 1999 1998

Välittömät verot tilikaudelle 0 1 0Vero-osuudet osakkuusyhtiöissä 0 0 0Laskennallinen vero 0 0 0

0 1 0

Laskennallinen verosaaminenkonserniyhtiöissä 29 37 54taseeseen kirjaamatta –26 –33 –48

3 4 6

Laskennallinen verovelkatilinpäätössiirroissa –3 –4 –6

–3 –4 –6

Suomalaisten tytäryhtiöiden voittovaroille ei ole laskettu veroa, koska varat voidaan siirtää emoyhtiölle ilmanveroseuraamuksia.

Suomen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä kirjanpidossa ja verotuksessa suunnitelman ylittäviäpoistoja ja siten siirtää veronmaksun ajankohtaa. Konsernin poistopohja suunnitelman ylittäville poistoilleon noin 180 milj. euroa.

SILJA OYJ ABP 31

Viite 10. Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut pitkävaikutteiset menot Maa-alueet

Milj. euroa 2000 1999 1998 2000 1999 1998

Hankinta-arvo 1.1. 24 21 23 0 0 28Investoinnit 5 2 1Desinvestoinnit 0 –2 0 –26Kurssioikaisut 0 1 –1 –2Hankinta-arvo 31.12. 29 24 21 0 0 0

Poistot 1.1. 17 14 13 0 0 2Desinvestoinnit 0 –1 –3Tilivuoden poisto 2 2 2 0Kurssioikaisut 0 1 0Poistot 31.12. 19 17 14 0 0 0Tasearvo 9 7 7 0 0 0

josta 1994 emissiokulut 0 1 1Suunnitelman ylittävät poistot 0 0 0

Alukset Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Milj. euroa 2000 1999 1998 2000 1999 1998 2000 1999 1998

Hankinta-arvo 1.1. 922 897 913 22 21 39 22 24 27Investoinnit 5 16 6 0 0 2 2 3Desinvestoinnit –119 –35 –1 –2 –16 0 –4 –5Kurssioikaisut 8 44 –21 0 1 –2 –1 1 –1Hankinta-arvo 31.12. 816 922 897 20 22 21 23 22 24

Poistot 1.1. 308 286 246 8 7 13 17 19 21Desinvestoinnit –27 –29 –1 –6 0 –4 –4Tilivuoden poisto 32 39 42 1 1 1 2 2 3Kurssioikaisut 3 11 –2 0 –1 –1 0 –1Poistot 31.12. 316 308 286 8 8 7 18 17 19Tasearvo 500 614 611 12 14 14 5 5 5

Suunnitelman ylittävät poistot 1 4 11 0 0 0 2 0 0Vakuutusarvo 841 804 900

Osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset sijoitukset

Milj. euroa 2000 1999 1998 2000 1999 1998

Hankinta-arvo 1.1. 15 15 20 18 24 40Investoinnit 0 0 30 1Desinvestoinnit –1 –5 –19 –6 –17Kurssioikaisut 0 0 4Hankinta-arvo 31.12. 15 15 15 33 18 24Osuus osakkuusyhtiöidenomasta pääomasta 0 2 2Tasearvo 15 17 17

josta osuus osakkuusyhtiöissä 1 2 2josta korottomat saatavat 16 8 8

32 SILJA OYJ ABP

Viite 11. Osakkeet ja osuudetKotipaikka Osakkeiden % Valuutta Nimellis- Kirjan-

lukumäärä osakkeista/ arvo pitoMilj. euroa äänistä arvo

TytäryhtiötSilja Line Oy Turku 920 100 FIM 23 10

Tytäryhtiöt 15 kpl 1)

Wasa Line Oy Ab 1) Vaasa 1 000 100 FIM 10 2Sally Ab Maarianhamina 1 000 100 FIM 10 2EffJohn International B.V. Amsterdam 177 000 100 NLG 111 0Eff-Shipping Limited Cayman Islands 50 000 100 USD 0 0

EJI Cruise Vessels N.V. Alankom. Antillit 320 000 100 USD 0Crown Jewel Inc. Panama 100 100 USD 0Crown Dynasty Inc. Panama 100 100 USD 0Crown Cruise Line Inc. SA Panama 10 000 100 USD 14

Muut tytäryhtiöt 5 kplNeptun Juridica Oy Helsinki 25 000 100 FIM 3 0Vaasanlaivat Oy Vaasa 100 000 100 FIM 1 0Muut tytäryhtiöt 4 kpl 0

14OsakkuusyhtiötBaltic Tours AS Tallinna 50 50 EEK 0 0Muut osakkuusyhtiöt 4 kpl 0

0Osuus osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta 0

Muut yhtiötBiljettDirekt Sverige AB Tukholma 5 600 10 SEK 1 0Fährschiff Europa Kb Helsinki 17 FIM 76 13Oy Hotelli Marina Ab Turku 280 4 FIM 1 0Muut yhtiöt 2

1515

Vuoden 2000 aikana on yhteensä 23 konserniyhtiötä myyty, fuusioitu, asetettu selvitystilaan tai poistetturekisteristä.1) Wasa Line Oy Ab, Railscandia Oy Ab ja Oy Svea Line (Finland) Ab on fuusioitu Silja Line Oy:öön 2.1.2001

Erittely sisältää ainoastaan merkittävimmät omistukset.Konsernin talousosastolla on täydellinen luettelo osakkeista ja osuuksista.

Viite 12. SaamisetSaamiset Sea Containers Ltd.:ltä ovat 0,3 milj. euroa.Yhtiöllä ei ole muita saatavia omistajilta tai johdolta.Siirtosaamiset muodostuvat pääasiassa korkojaksotuksista.

SILJA OYJ ABP 33

Viite 13. Oma pääomaMilj. euroa 2000 1999 1998

Osakepääoma 1.1. 106 105 73Osakepääoman alennus –36Uusanti 1 68

Osakepääoma 31.12. 106 106 105

Vararahasto/ylikurssirahasto 1.1. 43 43 43Tappion kattaminen –11Emissiovoitto 0 11

Ylikurssirahasto 31.12. 43 43 43

Muu sidottu pääoma 1.1. 17 16 16Emissiotili –1 1Muuntoero –1 2 –1

Muu sidottu pääoma 31.12. 16 17 16

Kertynyt voitto tai tappio 1.1. –20 –32 –21Tappion kattaminen 48Muuntoero 1 –4 3

Kertynyt voitto tai tappio ennen tilikauden tulosta –19 –36 30

Tilivuoden tulos 1 16 –62

Pääomalaina 8 8 8Oma pääoma yhteensä 31.12. 155 154 140

Jakokelpoiset varatKertynyt voitto tai tappio 31.12. –18 –20 –32Oman pääoman osuus tilinpäätössiirroissa –3 –4 –12Kertynyt korko pääomalainalle –1 –1 0Vajaus jakokelpoisissa varoissa –22 –25 –44

Vuonna 1997 liikkeeseen lasketuilla optioilla voidaan merkitä 848.160 osaketta merkintähintaan 5,82 euroa(34,63 markkaa) osakkeelta. Jos kaikki optioihin perustuvat osakkeet merkitään, nousee osakepääoma 1,4 milj. euroa.Merkintäaika päättyy 2002. Yhtään osaketta ei ole merkitty 31.12.2000 mennessä.

Mikäli vaihdettava debentuurilaina kokonaisuudessaan vaihdetaan osakkeiksi, nousee osakkeiden määrä 4.692.074kappaleella osakepääoman noustessa tällöin 7,9 milj euroa. Jokainen 168,18 euron (1.000 markan) nimellisarvoinendebentuuri voidaan vaihtaa 14,25283 Silja Oyj Abp:n osakkeeseen laskennallisen vaihtohinnan ollessa 11,80 euroa(70,16 markkaa). Vaihto-oikeus päättyy 10.2.2004. Yhtään debentuuria ei ole vaihdettu osakkeiksi 31.12.2000mennessä.

Viite 14. PääomalainaPääomalaina on luonteeltaan omaa pääomaa, mutta sitä käsitellään velkana tunnuslukuja laskettaessa. Tälle rahoitus-laitoksen myöntämälle lainalle ei ole asetettu vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin vaihdettavalla debentuurilainalla.Laina voidaan maksaa takaisin yhdessä erässä 19.2.2004, vain mikäli yhtiöllä ja konsernilla on täysi kate sidotullepääomalle ja muille jakokelvottomille erille viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Vuotuinen korko on 2 %31.12.2000 saakka. 1.1.2001 lähtien korko on Euribor 365-korko + 2 % ja 19.2.2004 lähtien on marginaali 5 %.Korkoa voidaan maksaa vain siihen määrään saakka kuin määrä ei ylitä sitä oman pääoman määrää jota voidaan käyttäävoitonjakoon viimeisen vahvistetun taseen mukaan. Maksamaton korko kumuloituu ja erääntyy maksettavaksi ennenosinkoa. Maksamaton siirtyvä korko 31.12.2000, 0,7 milj. euroa, esitetään vastuusitoumuksissa viitteessä 19.

34 SILJA OYJ ABP

Viite 15. VaihtovelkakirjalainatMilj. euroa 2000 1999 1998

Vaihtovelkakirjat yhteensä 115 115 115josta yhtiön hallussa –60 –60 –60Vaihtovelkakirjalaina yhteensä 55 55 55

Silja Oyj Abp (ent. EffJohn) laski lainan liikkeeseen 1994 ja 1995. Laina erääntyy 18.2.2004. Korko on 7 %.Lainalla ei ole vakuutta. Lainaan perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Silja Oyj Abp:n muilla sitoumuksillalukuun ottamatta pääomalainaa. Laina noteerataan Helsingin Pörssissä. Jokainen 168,18 euron (1.000 markan)nimellisarvoinen debentuuri voidaan vaihtaa 14,25283 Silja Oyj Abp:n osakkeeseen, laskennallisen vaihtohinnan ollessa11,80 euroa (70,16 markkaa). Vaihto-oikeus päättyy 10.2.2004. Yhtään debentuuria ei ole vaihdettu osakkeiksi31.12.2000 mennessä.

Viite 16. Lainat rahoituslaitoksiltaMilj. euroa 2000 1999 1998

KorollisetErääntymisvuoden mukaan1 vuodessa 45 96 851–2 vuodessa 41 85 1012–3 vuodessa 26 146 753–4 vuodessa 31 76 554–5 vuodessa 31 16 39myöhemmin 190 18 106

364 437 461Lainojen keskimääräinen erääntymisaika 31.12.2000 oli 5 vuotta.

Osuus veloista joiden vakuudeksi on annettu vakuus 362 433 457

Valuutan mukaan eriteltynäFIM/EUR 100 % 81 % 54 %USD 19 % 40 %GBP 5 %SEK 0 % 0 % 1 %

Vaihtuvakorkoinen osuus lainoista 55 % 82 % 73 %Vaihtuva keskikorko 6.5 % 5.3 % 6.1 %Kiinteä keskikorko 6.5 % 5.9 % 6.0 %

Viite 17. Muu pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. euroa 2000 1999 1998

KorotonEläkevelat 1 1 1Optiolaina 0Muut pitkäaikaiset velat 4 3 3

6 4 4

SILJA OYJ ABP 35

Viite 18. Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. euroa 2000 1999 1998

KorotonOstovelat 20 19 19Muut lyhytaikaiset velat 1) 29 11 7Siirtovelat 2) 40 48 55

89 78 81KorollinenLainat rahoituslaitoksilta 45 96 85

134 174 1661) Sisältää velkaa Sea Containers Ltd.:lle 3,5 milj. euroa

2) Sisältää pääasiassa jaksotettuja henkilöstökuluja ja korkoja

Viite 19. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

Milj. euroa 2000 1999 1998

Kiinnityksetalukset 611 637 633kiinteistöt 17 17muu omaisuus 25 19 19

636 673 669Muut pantit

osakkeet 3 5636 676 674

Annettu vakuutena konserniyhtiöidenveloista rahoituslaitoksille 362 433 457taseen ulkopuolisista vastuista 5 6 8käyttämättömistä luottolimiiteistä 16 27 57

383 466 522

Vastuusitoumukset 5 15 21Kirjaamaton siirtyvä korko pääomalainalle 1 1 0

5 16 21

Konsernin vuokranmaksut ovat pääasiassa alusvuokria jahuoneistovuokria, joiden irtisanomisajat ovat enintään12 kuukautta. Vuosikustannus jakautuu seuraavasti:

Alusvuokrat 27 20 31Muut vuokrat 41 37 39

68 57 70

Vastuu leasingsopimusten mukaisista vuokranmaksuistajosta erääntyy1 vuoden sisällä 2 3 4myöhemmin 2 4 3

Kaikki eläkesitoumuksista johtuvat vastuut sisältyvät taseen velkoihin.Pantteja ja muita sitoumuksia ei ole annettu yhtiön johdon eikä osakkeenomistajien puolesta.

36 SILJA OYJ ABP

Viite 20. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusyksikköön, joka koordinoi konsernin rahoitusta ja vastaapitkäaikaisesta lainanotosta. Rahoitusyksikkö vastaa valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskien sekä alustenpolttoaineiden hintoihin liittyvien riskien hallinnasta. Hallitus vahvistaa konsernin rahoitusperiaatteet.

ValuuttariskiNoin kolmannes konsernin tuotoista ja kuluista on muissa valuutoissa kuin euro, etupäässä Ruotsin kruunuissa jaUS-dollareissa. Konsernin tavoitteena on minimoida valuuttariski sovittamalla yhteen kunkin valuutan sisääntulevia jaulosmeneviä rahavirtoja. Toisentyyppinen valuuttariski, tase-eriin liittyvä muuntoriski, on seurausta konsernin investoin-neista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Sekä valuuttakauppoihin että muuntoihin liittyviä avoimia riskipositioita minimoidaankäyttämällä etupäässä termiinikauppoja ja valuuttaoptioita. Sopimusten erääntymisaika on alle 1 vuoden.

KorkoriskiMerkittävin korkoriski sisältyy konsernin lainakantaan. Noin puolelle konsernin veloista on solmittu kiinteä korkosopimus,jonka keskimääräinen erääntymisaika on n 2 vuotta. Näin ollen vuoden lopussa noin puolet konsernin veloista oli kiinteä-korkoisia. Konsernin lainojen keskikorko vuoden lopussa oli 6,6 % (5,5), mukaan lukien vaihdettava debentuurilaina,jonka korko oli 7 prosenttia. Konsernin lainakanta muodostui lähes yksinomaan eurolainoista. Yhden prosenttiyksikönmuutos korkokannassa merkitsee n 2 miljoonan euron muutosta rahoitusnettoon vuodessa.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskiRahoitusyksikkö hoitaa sekä kotimaiset että kansainväliset lainanotot. Velkataakan pienentämistä ja turvallisenmaksuvalmiuden ylläpitämistä pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Rahoituksen saatavuus turvataan pitkäaikaisillalainasopimuksilla. Liiketoiminnan kausivaihteluista johtuen tarvittava maksuvalmius turvataan luottolimiiteillä.

PolttoainehintariskiKonsernin polttoaineostot aluksiin ovat noin 15 % aluskäyttökustannuksista. Polttoaineiden hinnanmuutokset seuraavatöljyn hinnan ja US-dollarin kurssin kehitystä. Polttoaineiden hintoihin liittyvien riskien hallintaan käytetään futuureja,swapeja ja optioita.

VastapuoliriskiKonserni minimoi vastapuoliriskin tekemällä sopimuksia ainoastaan tunnettujen pankkien ja luottolaitosten kanssa.

Johdannaissopimusten nimellisarvot vuodenvaihteessa 1) Nimellisarvo Markkina-arvo2000 1999 1998 2000 1999 1998

Valuuttatermiinit 2) 3) 24 17 24 0 0 0Myydyt valuuttaoptiot 2) 3) 20 34 0 0Ostetut valuuttaoptiot 2) 3) 10 17Myydyt korkosopimukset 168 –1Ostetut korkosopimukset 84Korkotermiinit 151 84 –2 0Muut 2) 7 2 3 0 0 0

212 103 331 –1 0 –1

1) Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot eivät pääsääntöisesti vastaa osapuolten vaihtamia

rahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuna anna oikeaa kuvaa konsernin riskiasemasta.2) Sisältää myös suljetut johdannaissopimukset.3) Sisältää ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen investointien suojauksia.

SILJA OYJ ABP 37

Emoyhtiön tuloslaskelmaMilj. euroa Viite 2000 1999 1998

Liikevaihto 3 2 2Liiketoiminnan muut tuotot 2 0Henkilöstökulut 1 –3 –1 –1Poistot 0 0 0Kertaluonteiset erät 2 –5Liiketoiminnan muut kulut –3 –2 –2Liiketulos –8 1 –1

Rahoitustuotot ja -kulutTuotot pitkäaikaisista sijoituksista 3 7 5 5Muut korkotuotot ja rahoitustuotot 4 0 0 0Kurssierot 2 8 –6Korkokulut ja muut rahoituskulut 5 –7 –5 –7

Tulos rahoituserien jälkeen –5 9 –9

Satunnaiset erätTytäryhtiösijoitusten arvonkorjaus –11 –75Konserniavustus 17 31 36

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 12 29 –48

Suunnitelman ylittävät/alittavat poistot 0 0Tilivuoden tulos 12 29 –48

Emoyhtiön rahoituslaskelmaMilj. euroa 2000 1999 1998

LiiketoimintaTulorahoitus

Liiketulos –8 1 –1Ei-kassaperusteisten erien oikaisu 12 0 0Rahoitustulos –1 6 –5

3 7 –6Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaiset saamiset –3 2 5Lyhytaikaiset velat 38 –25 0

36 –23 5Liiketoiminnan kassavirta 39 –16 –1

InvestoinnitInvestoinnit 0 0 0Desinvestoinnit 0 3 0

0 3 0Kassavirta investointien jälkeen 39 –13 –1

RahoitusPitkäaikaisten saamisten muutos –51 –25 –96Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 1 2 0Konserniavustus 31 36 14Uusanti 83

–20 13 1Likvidien varojen muutos 19 0 0

Likvidit varat vuoden alussa 0 0 0Likvidien varojen muutos 19 0 0Likvidit varat vuoden lopussa 19 0 0

Erittely:Ei-kassaperusteisten erien oikaisu

Poistot 15 0 0Henkilöstökulut 0 0 0Muut kulut –3 0

12 0 0

Emoyhtiön taseVASTAAVAA 31.12. 31.12. 31.12.Milj. euroa Viite 2000 1999 1998

Käyttöomaisuus ja muutpitkäaikaiset sijoituksetAineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 0 1 1

Aineelliset hyödykkeetKoneet ja kalusto 0 0 0

SijoituksetOsakkeet saman konsernin yrityksissä 6 14 26 29Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 271 217 187Muut osakkeet ja osuudet 0 0 0Muut pitkäaikaiset sijoitukset 2 4 10

287 247 226Käyttöomaisuus ja muut pitkä-aikaiset sijoitukset yhteensä 287 248 226

Vaihto- ja rahoitusomaisuusSaamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 7 21 37 39Muut lyhytaikaiset saamiset 5 0 1Siirtosaamiset 5 0 0

31 37 40

Rahat ja pankkisaamiset 19 0 0Vaihto- ja rahoitusomaisuus yhteensä 50 37 40Vastaavaa yhteensä 337 285 266Annetut pantit 11 8 25 25

VASTATTAVAA 31.12. 31.12. 31.12.Milj. euroa Viite 2000 1999 1998

Oma pääoma 8Osakepääoma 106 106 105Ylikurssirahasto 43 43 43Muu sidottu oma pääoma 1Kertynyt voitto tai tappio –19 –48Tilivuoden tulos 12 29 -48Pääomalaina 8 8 8Oma pääoma yhteensä 150 138 109

VarauksetSuunnitelman ylittävät poistot 0 0 0

Pakolliset varauksetUlkomaisten tytäryhtiöiden tappioidenjohdosta tehty varaus 67 67 56

Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma

Vaihtovelkakirjalainat 55 55 55Velat saman konsernin yrityksille 2 2 14Muu pitkäaikainen vieras pääoma 9 1 1 1

58 58 70

Lyhytaikainen vieras pääoma 10Lainat rahoituslaitoksilta 10 15Ostovelat 0 0 0Velat saman konsernin yrityksille 47 2 26Muut lyhytaikaiset velat 1 1 2Siirtovelat 5 4 3

63 22 31Vieras pääoma yhteensä 121 80 101Vastattavaa yhteensä 337 285 266Vastuusitoumukset 11 360 427 459

38 SILJA OYJ ABP

Viite 1. HenkilöstökulutMilj. euroa 2000 1999 1998

Maksetut palkat, ml. luontoisedutToimitusjohtaja ja hallitus 1 0 0Muu henkilöstö 1 1 1

2 1 1Luontoisedut 0 0 0Oikaisuerät 0 0 0

2 1 1Eläkekulut 1 0 0Muut henkilösivukulut 0 0 0

3 1 1

Henkilöstömääräkeskimäärin 10 7 931.12. 10 7 9

Viite 2. Kertaluonteiset erätMilj. euroa 2000 1999 1998

Palautus Konttorihenkilökunnan eläkesäätiöltä 10Lopetettuihin tytäryhtiöihin tehtyjensijoitusten arvonkorjaus –15

–5

Viite 3. Tuotot pitkäaikaisista sijoituksistaMilj. euroa 2000 1999 1998

Osingot 0 0 0Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 6 5 4Korkotuotot muilta yrityksiltä 1 0 1Muut tuotot 0

7 5 5

Viite 4. Muut korkotuotot ja rahoitustuototMilj. euroa 2000 1999 1998

Korkotuotot 0 0 0Muut rahoitustuotot 0

0 0 0

Viite 5. Korkokulut ja muut rahoituskulutMilj. euroa 2000 1999 1998

Korkokulut saman konsernin yrityksille 2 0 0Korkokulut muille yrityksille 5 5 6Emissiokulut 1Muut rahoituskulut 0 0 1

7 5 7

Kertynyt korko pääomalainalle esitetään vastuusitoumuksissa viitteessä 11.

Viite 6. Osakkeet saman konsernin yrityksissä

Osakkeet on lueteltu konsernitilinpäätöksen viitteessä 11.

Viite 7. Saamiset saman konsernin yrityksiltäMilj. euroa 2000 1999 1998

Myyntisaamiset 3 2Muut lyhytaikaiset saamiset 21 31 36Siirtosaamiset 3 1

21 37 39

Viite 8. Oma pääomaMilj. euroa 2000 1999 1998

Osakepääoma 1.1. 106 105 73Osakepääoman alennus –37Uusanti 1 68

Osakepääoma 31.12. 106 106 105

Vararahasto/ylikurssirahasto 1.1. 43 43 43Tappion kattaminen –11Emissiovoitto 0 11

Ylikurssirahasto 31.12. 43 43 43

Muu sidottu pääoma 1.1. 1Emissiotilillä –1 1

Muu sidottu pääoma 31.12. 0 1

Kertynyt voitto tai tappio 1.1. –19 –48 –48Tappion kattaminen 48

Kertynyt voitto tai tappio ennen tilikauden tulosta –19 –48 0

Tilivuoden tulos