sienituholaiset lämpenevässä ilmastossa s nevalainen
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus
Sienituhot lämpenevässä ilmastossa
Seppo Nevalainen, Luke Joensuu
pohjana Heli Viirin, Tuula Pirin ja Juha Kaiteran esitykset
© Luonnonvarakeskus
Männynjuurikääpä(Heterobasidion annosum s.s.) aiheuttaa tyvitervastautia
• Tappaa mäntyjä ryhmittäin
• Kaikenikäiset ja –kokoiset männyt alttiita
• Kuivilla mäntykankailla, missä puulajia ei voi
vaihtaa, krooninen kasvupaikan tauti
• Useilla puulajeilla!
Kuva T.Piri Kuva T.Piri
© Luonnonvarakeskus
Tuula Piri
TuulaPiri
Timo Silver
© Luonnonvarakeskus
Männynjuurikäävän itiöemiä
Kuva: T.Piri Kuva: T.Piri
© Luonnonvarakeskus
Tyvitervastautia myös turvemailla!
2016 ensimmäiset
tyvitervastauti-havainnot turvekankaiden männiköissä Etelä-Suomessa.
Timo Silver Suomen metsäkeskus
© Luonnonvarakeskus
• Kuusen juurikääpälahossa kuusenjuurikääpä (90%) ja männynjuurikääpä (10%)
• Yleensä laho ulottuu 3-6 m korkeuteen, jopa yli 10-12 metriin
• Laho etenee rungossa keskimäärin 20 cm/v
• Usein lahoa aluetta ympäröi violetinvärinen rengas)
• Valkolaho
Kuva: Metla
Kuusenjuurikääpä Heterobasidion parviporum
Tuula Piri
Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
Juurikääpälahon tunnistaminen kuusikossa
• Kuusikko usein ulkoisesti hyväkuntoinen
juurikääpälahosta huolimatta ja laho paljastuu yleensä vasta hakkuun yhteydessä.
• Merkkejä pitkälle edenneestä lahosta:
– Rungon pihkavuoto
– Latvuksen harsuuntuminen
– Pituuskasvun tyrehtyminen
– Tuulenkaadot
– Loppuvaiheessa heikentynyt puu altistuu hyönteisten iskeytymiselle
© Luonnonvarakeskus
Kuusenjuurikäävän itiöemät
• Vasta itiöemät varma tuntomerkki: käävät puun
tyvellä, kaatuneen rungon alapinnalla, juurakossa
Kuva: Heli Viiri
Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
Juurikääpien leviäminen
© Luonnonvarakeskus
Lahon kuusikon uudistaminen kuuselle:
• 1) Jos puusto lahoa, myös alikasvoskuuset ovat saaneet tartunnan, eikä sitä kannata hyödyntää uudistamisessa.
• 2) Juurikääpä leviää istutuskuusiin pääasiassa lahoista kannoista. Vähälahoisilla kohteilla kuusen taimet tulisi istuttaa 3 m päähän kannoista.
• 3) Kantojen korjuulla voidaan jonkin verran vähentää taudin leviämistä seuraavaan puusukupolveen. Ei katkaise tautikierrettä.
• 4) Kulotus vähentää taudin leviämistä, mutta soveltuu harvoin kuusikoihin.
• 5) Uusien juurikääpätartuntojen torjuminen tärkeää; talvihakkuut tai kantokäsittely juurikäävän itiöinnin aikana.
Harvennuskohde: Yksi voimakas, viivästetty yläharvennus ja lyhennetty kiertoaika?
© Luonnonvarakeskus
Talvi lyhenee
Routa-aika
lyhenee
Lumettoman
ajan hakkuut
lisääntyvät
Itiöiden
tartunta-aika
pitenee
Rihmaston
kasvuaika
pitenee
Korjuuvauriot
lisääntyvät
Metsien
kiertoaika
lyhenee
Puiden kasvu
nopeutuu
+ + +
Juurikääpätuhojenmäärä +– + +
Juurikääpärihmaston
kasvu nopeutuu
Kesä lämpenee
Tuulisuuslisääntyy
Myrskytuhot
lisääntyvät
Juurikäävän
itiötuotanto
lisääntyy
Müller ym. Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja 4/2012.
Ilmastonmuutos lisää juurikääpätuhoja!!
© Luonnonvarakeskus
Mesisienet
Pohjanmesisieni ja nuijamesisieni
• Aiheuttavat kuusella tyvilahoa, 5-10 %
tyvilahosta
– Voivat lahottaa sydänpuun kokonaan → ontto laho, mutta ei nouse rungossa korkealle
– Lahottaa usein yhdessä
juurikäävän kanssa
Kari KorhonenMäntymesisieni
• tappaa männyn taimia
© Luonnonvarakeskus
• Mesisienet lahottavat sekä havu- että lehtipuita
• Tarttuvat heikentyneiden puiden juuriin
• Iskeytyminen kuoren vioittuman kautta, sientä kaikkialla metsämaassa
• Leviää itiöinä ja rihmastojänteiden eli ritsomorfien avulla paikallisesti, kuljettaa niillä ravinteita esim. kannosta
Jouni Väkevä
© Luonnonvarakeskus
MäntymesisieniPohjanmesisieni
MycobankMycobank
© Luonnonvarakeskus
Ritsomorfeja Levymäistä rihmastoa
Kuvat: Roll-Hansen, F. Skogsykdommer
© Luonnonvarakeskus
Mesisienet hyötyvät ilmastonmuutoksesta
• Mesisienelle altistavia tekijöitä ovat kuivuus, liika
kosteus ja varjostus.
• Mesisienen torjunta on vaikeaa (leviäminen metsämaassa ritsomorfien avulla).
• Tuhoja voidaan hallita huolehtimalla puusto elinvoimaisuudesta: kasvupaikalle sopiva puulaji ja alkuperä sekä kasvatushakkuiden tekeminen ajallaan.
© Luonnonvarakeskus
Versosurma (aiheuttaja surmakka-sieni Gremmeniella abietina
• Eri mäntylajeilla + ku, leku
• Kaikenikäisissä puissa kasvainkatoa, koroja ja ranganvaihtoja
• Alalatvuksen karsiutuminen männyllä
• Riukuasteen männyissä oireita joka puolella latvusta
• Alikasvoskuusten latvan kuivuminen
• Männyn taimilla koroja ja ’kuristumistauti’
• Sienestä tunnetaan A- ja B-tyyppi Suomessa
© Luonnonvarakeskus
Versosurman tuntomerkkejä
• silmu kuollut (pihkoittunut)
• neulasten väri harmahtava, neulaset löyhästi kiinni latvassa
• neulaset ruskettuvat kantaosasta alkaen ja taipuvat sateenvarjomaisesti alaspäin
Versosurma männyn taimissa
© Luonnonvarakeskus
Versosurma nuoressa männyssä (elokuu) Versosurman suorittamaa karsintaa
Seppo Nevalainen Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
Versosurmainen oksa kesäkuun lopulla
Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
• Noin vuoden kuluttua tartunnasta kehittyy sairaisiin versoihin sienen suvuttomia kuromapulloja, ja vuoden
kuluttua suvulliset kotelomaljoja. Näistä vapautuvat itiöt tartuttavat uusia puita
Kuromapulloja
Risto Jalkanen
Kotelomaljoja
Seppo Nevalainen
Seppo Nevalainen
Seppo Nevalainen
Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
Versosurman torjunta
• Terveet taimet männynviljelyssä
• Alttiiden kasvupaikkojen välttäminen
(hallanarat ja kosteat painanteet, jokien rinteet <pienilmasto suosii versosurmaa
• Vältetään alkuperien siirtoja etelästä pohjoiseen
• Vältetään ylitiheyttä
Sairaissa metsiköissä luokittelu>> jääkö toipumiskykyisiä puita tarpeeksi?
Ennakkotorjunta!
© Luonnonvarakeskus
Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia versosurmaan
• Lumipeitteen oheneminen voi vähentää B-tyypin
versosurman esiintymistä
• Syynä laajoihin epidemioihin kosteat ja viileät kesät,
joiden välillä lauha talvi, jotka yhdessä edesauttavat
sienen itiölevintää kasvukaudella ja kasvua
versoissa lepokaudella
• Ennustettu lauhojen talvien lisääntyminen ja kevään
ja syksyn leudontuminen suosii sienen kasvua
puiden lepokaudella
© Luonnonvarakeskus
Tervasroso
• Aiheuttaa männyn runkoon ja oksiin pihkaa vuotavia koroja, joista kehittyy tervastuneitakoroja
• Kaiken ikäisissä männyissä
• Tuho kohdistuu latvukseen
Erkki Oksanen
Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
Tervasrososta 2 eri muotoa:
• Väli-isäntäkasveja luonnossa ovat kuusiot, maitikat, käärmeenpistonyrtti, pionit ja silmäruohot
• Kantaitiöt väli-isäntäkasvien lehdillä loppukesällä >männyn neulasiin>pikkukuromapullot 2v. kuluttua> seur. kesänä helmi-itiöaste > väli-isäntään
• Aiheuttanut vakavaa tuhoa nuorissa rehevissä männiköissä mm. Pohjois-Ruotsissa ja Länsi-Lapissa 2000-luvulla
Väli-isäntää tarvitseva Cronartium flaccidum
© Luonnonvarakeskus
Männystä mäntyyn siirtyvä Peridermium pini
• helmi-itiöt tartuttavat männyn neulasia ja versoja >
pikkukuromapulloja 1v. kuluttua> seuraavana kesänä helmi-itiöpesäkkeet männyn oksissa ja rungolla
• yleisempi muoto?
© Luonnonvarakeskus
Tervasrosoa nuorissa männyissä
Lapissa
Tervasroson helmi-itiöpesäkkeet männyn oksissa ja
rungolla kesäkuussa
Ari Nikula
Risto Jalkanen
”Liputtava oksa”
koro
Seppo Nevalainen
© Luonnonvarakeskus
Tervasroson torjunta
• Sairaiden siemenpuiden poisto vähentää alttiin siemenen leviämistä (männystä mäntyyn tarttuva muoto)
• Itiöivien ja sairaiden puiden poisto vähentää itiölevintää
• Viljeltävän puulajin valinta kasvupaikoilla, jossa voidaan käyttää kestäviä mäntyalkuperiä, kontortamäntyä tai lehtikuusta männyn sijasta tai lehtipuusekoitusta
• Myös mahdollisesti heinän (maitikoiden) torjunta
• Männyn viljelyn välttäminen reheville kuusen kasvupaikoille (etenkin metsämaitikan kasvupaikat)< onko syynä pohjoisen epidemiaan?
© Luonnonvarakeskus
Tervasroso ja ilmastonmuutos
• Kasvukaudet lämpenevät � männyn kasvu paranee �sienen kasvu paranee
• Kevät aikaistuu � männyn kasvu aikaistuu � sienen itiöintiaikaistuu ja sen vaihtelu kasvaa ja lisääntyy � itiöintitehostuu
• Syksy pitenee ja lämpenee � kantaitiötartunnan ajankohta pitenee � männyn tartunnan ja tuhojen lisääntyminen
• Kasvukausi pitenee � väli-isäntäkasvien kausimuuntelu kasvaa � voi lisätä tartuntaa väli-isännillä � epidemiat yleistyvät entistä pohjoisempana
• Kosteat kasvukauden jaksot lisääntyvät � sienen itiöinti ja tartunta tehostuu
• Kuumat ja kuivat kasvukauden jaksot lisääntyvät � tartunnan väheneminen väli-isännillä, kasvien kuivuminen, sienen elinkierron katkeaminen
© Luonnonvarakeskus
Suopursuruoste vain uusimmassa (saman kesän neulaskerrassa)
Kuusensuopursuruoste, rämeruoste
Laajoja epidemioita, viime vuosina erityisesti Pohjois-Suomessa
Alkukesän sateet edesauttavat itiötartuntaa neulasiin
© Luonnonvarakeskus
Männynversoruoste
• Männyllä: Tartuntakohtaan muodostuu keltainen helmi-
itiöpesäke, jonka kohdalta kasvain
käyristyy
• Latvakasvaimen vioittuminen
aiheuttaa laatuvikoja ja
kasvutappioita
Marja Poteri
© Luonnonvarakeskus
Männynversoruosteen elinkierto
R. Kasanen 2009
© Luonnonvarakeskus
Harmaakariste
• Harmaakariste yleinen taimikoissa ja nuorissa männiköissä ja aiheuttaa kasvutappioita
• Erityisen haitallinen rehevillä mailla, pääravinteiden (N, P, K) suuri määrä suhteessa hivenravinteisiin altistaa taudille
• Tietyt alkuperät alttiita taudille
• H. acicola sieni estää neulasissa harmaakaristeen itiöemien syntymisen, joten se rajoittaa taudin leviämistä
• Tartunta edellisvuoden neulasissa olevista itiöemistä > uusiin kasvaviin neulasiin
© Luonnonvarakeskus
Harmaakariste sairas oksa kesäkuussa (Kuhmo). Edellisvuoden neulaskerrassa
on sekaisin terveitä ja sairaita neulasia. Uusi neulaskerta on vasta muodostumassa.
Markku Tiainen
Terve silmu
Jyrkkä raja
© Luonnonvarakeskus
Seppo Nevalainen
Harmaakaristeinen mänty elokuussa
© Luonnonvarakeskus
Yhteenvetotaulukko ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sienitauteihin
Alkukesän sateisuus lisääntyy Versosurma+, Suopursuruoste+, Männynversoruoste+
Kasvukauden sateisuus lisääntyy
Versosurma+, Suopursuruoste+, Männynversoruoste+, Karisteet+
Kasvukaudet lämpenevät Versosurma(-), Juurikääpä+, Tervasroso(+)
Kevät aikaistuu ja lämpenee Versosurma+, Juurikääpä+
Syksy pitenee ja lämpenee Versosurma+, Juurikääpä+
Kuivuusjaksot lisääntyvät Versosurma-, Mesisienet+, Tervasroso-,Männynversoruoste-
Talvet leudontuvat Versosurma+, Juurikääpä+
Lumipeite vähenee Versosurma (B-tyyppi)-