tiina ylioja männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

21
Rusko- ja pilkkumäntypistiäinen Merkittävät neulastuhojen aiheuttajat männyllä Heli Viiri

Upload: suomen-metsaekeskus

Post on 20-Mar-2017

23 views

Category:

Education


1 download

TRANSCRIPT

Page 1: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Rusko- ja pilkkumäntypistiäinen

Merkittävät neulastuhojen aiheuttajat männyllä

Heli Viiri

Page 2: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäinen • ruskea pistiäinen

• toukka tuhonaiheuttaja, yleisväri vihreän harmaa, pää musta, sivuilla poikittaisjuovat, pituus 25 mm

• elää ryhmissä, syö männyn neulasia

• munat talvehtivat saman kesän neulasten sisällä

• 5-6 munaa/neulanen

• yleinen koko maassa

8.3.2017 2

Heli Viiri

Page 3: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäinen

• Neulasista jää jäljelle vain keskijänne, joka kellastuu ja kihartuu syönnin seurauksena (kuvassa)

• Kuva otettu kesäkuussa, kun syönti alkuvaiheessa ja toukat vielä pieniä

8.3.2017 3

Heli Viiri

Page 4: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäinen • saman vuoden neulaset

jäävät yleensä syömättä

• Lopulta neulaset syöty tyvituppea myöten

• Toukat ryhmissä, heilauttavat ruumistaan yhtä aikaa petojen pelottamiseksi

8.3.2017 4

Heli Viiri

Page 5: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

• muna neulasissa talvehtii

• toukat kuoriutuvat keväällä

• koteloituvat kesällä

• aikuiset kuoriutuvat koteloista ja lentävät syksyllä: munivat neulasiin

Antti Pouttu Antti Pouttu

Antti Pouttu

Antti Pouttu

Ruskomäntypistiäinen: 1-vuotinen elinkierto

Page 6: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäisen elinkierto: • Aikuiset pistiäiset lentävät ja munivat elo-syyskuussa

• Munat talvehtivat neulasissa, kellertävä laikku

• Toukat kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa heinäkuun alussa

• Pienet toukat järsivät neulasia reunoilta alkaen

• Isot toukat syövät neulaset kokonaan neulastuppea myöten

• Heinäkuussa toukat pudottautuvat maahan ja kutovat ympärilleen ruskean kotelokopan

• Uudet aikuiset kuoriutuvat ja lentävät elo-syyskuussa

8.3.2017 6

Page 7: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäinen

Munataskut männyn neulasessa

Kotelokopat

8.3.2017 7

Antti Pouttu Martti Varama

Antti Pouttu

Page 8: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäinen, massaesiintymät:

• Edullisissa olosuhteissa, esim. kuiva ja lämmin kesä, voi aiheuttaa laajoja massaesiintymiä

• Esiintymät kestävät muutaman vuoden

• Neulasten toistuva menetys merkitsee puustolle 10 vuodessa noin 40% kasvun menetystä

• Laajin tuho 1960-1962 Vaasa-Jyväskylä-Savonlinna linjan eteläpuolella, noin 200 000 ha

• Tuhoja ollut viime vuosina Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Lounais-Suomessa ja Saimaan alueella

8.3.2017 8

Page 9: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Julkaisusta. :Juutinen & Varama

(1986) Folia Forestalia 662

Page 10: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäistuhot

8.3.2017 10 Luke: VMI11, 2009-2013 Luke: Level I seuranta, 2010

Page 11: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Tuhot esiintyvät epäsäännöllisin välein ja kestävät yleensä 2-3 vuotta Tuhot ovat yleisimpiä karuilla kasvupaikoilla

8.3.2017 11

NFI 8 & NFI 9 plots (n = 70’632) 1986 – 2003

Fitted annual risks of pine sawfly damage (at least slight

damage at stand level) on different forest site types

Page 12: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäinen

• Toukat elävät ryhmissä eri-ikäisissä männyissä

• Tuhot loppuvat yleensä viruksen aiheuttamaan toukkien kuolemaan, virusta voidaan käyttää myös torjunta-aineena, spesifi ruskomäntypistiäiselle

• Tuho voi näyttää pahalta, mutta yleensä männyt toipuvat, aiheutuu vain kasvutappioita, ei pidä kiirehtiä hakkaamaan taimikkoa tai riukuvaiheeseen ehtinyttä männikköä liian aikaisin

• Seuraustuholaiset mahdollisia, tuhon kehittymistä seurattava muutama vuosi

8.3.2017 12

Page 13: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Mäntypistiäiset ja ilmastonmuutos

• Neuvonen & Virtanen (1999): Kohonneiden talvilämpötilojen odotetaan hyödyttävän erityisesti munina ja aikuisina talvehtivien hyönteisten selviytymistä

• > käytännössä meillä ruskomäntypistiäinen ja pilkkumäntypistiäinen

8.3.2017 13

Page 14: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäisen torjunta:

• Torjunta tarpeen vain jos taimikoiden kehitys vakavasti uhattuna tai varttuneen metsän kasvutappiot uhkaavat nousta erityisen suuriksi, edellyttää kuolleisuutta

• Yleensä virusten ja petojen luontainen kannannousu lopettaa paikalliset epidemiat

• Mahdolliset hakkuut ja harvennukset tehdään vasta joukkoesiintymän jälkeen, muuten ruskomäntypistiäiset siirtyvät ympäröiviin terveisin metsiin

• Vuonna 2007 torjuttiin Uudessakaupungissa monisärmiöviruksella tuhoja 700 ha alueella lentolevityksenä, lentolevityksen ja torjunnan järjestäminen nykyään erittäin hankalaa, vaatii käytännössä yli 1000 ha tuhoalan

8.3.2017 14

Page 15: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Ruskomäntypistiäinen

• Mäntypistiäisten kannanvaihteluissa on jo nähtävissä piirteitä, jotka viittaavat runsausjaksojen tihentymiseen.

• Virtanen T., Neuvonen., S., Nikula A., Varama M., Niemelä P. 1996. Climate change and the risks of Neodiprion sertifer outbreaks on Scots pine, Silva Fennica 30: 169-177.

8.3.2017 15

Page 16: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Pilkkumäntypistiäinen • toukka kellanvihreä, pää musta tai punertavan ruskea

• esiintyy tavallisesti karuilla kankailla vähälukuisena

• elää ryhmissä

• Elintavat hyvin samankaltaiset kuin ruskomänty-pistiäisellä

• vaarallisempi kuin ruskomäntypistiäi-nen, koska syö kaikkia männyn neulasvuosikertoja

8.3.2017 16

Erkki Oksanen

Page 17: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Pilkkumäntypistiäinen

• naaras munii kesällä

• toukat syövät kaikenikäisiä neulasia

Antti Pouttu

Antti Pouttu

Page 18: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Rusko- ja pilkkumäntypistiäistuhojen erottaminen voi olla joskus vaikeaa:

8.3.2017 18

Huomaa

ruskomäntypistiäinen

hyvin runsas kanta

pilkkumäntypistiäinen

seuraava kesä

Kuvat: Antti Pouttu

Page 19: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Pilkkumäntypistiäistuhoja Ilomantsissa:

8.3.2017 19

Kuvat: Seppo Nevalainen

Page 20: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

Pilkkumäntypistiäinen

• Tuhot vahingollisempia kuin ruskomäntypistiäisen tuhot, koska syö kaikki neulasvuosikerrat

• Seuraustuhot näin vakavampia, esim. runkoon iskeytyvät ytimennävertäjät ja pikikärsäkkäät

• Tuhot voivat jatkua 2-3 vuotta samalla paikalla, joten torjuntatarvetta voi syntyä

• Satunnaisesti esiintyy laajoja tuhoja

• Paksuuskasvu ei kärsi kovin paljon, koska syönti tapahtuu myöhemmin kesällä

8.3.2017 20

Page 21: Tiina Ylioja Männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa

• Ruskomäntypistiäinen talvehtii munana; munat kestävät keskitalvella noin -36°C

• Pilkkutoukkapistiäinen talvehtii maassa, lumipeite suojaa pakkasilta

• Kotelovaiheen saalistuksella suuri merkitys mänty-pistiäisten kannanvaihteluille ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuhojen esiintymiseen on vaikea ennustaa, paitsi ruskomänty-pistiäistuhojen maantieteellisen esiintymisalueen osalta

8.3.2017 21

Lämpenevät talvet voivat lisätä

ruskomäntypistiäistuhojen

esiintymisfrekvenssiä Itä- ja

Pohjois-Suomessa

(Virtanen ja muut 1996)