ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, TUTKIMUSTIEDOTE

Tekijä: Taru Nevalainen-Yakovlev

Opiskelijanumero: 250871

Tutkielman nimi: Siviileitä ja sotilaita… sekä muutama koira. Viihdytyskiertueiden ja esitysten kohteet

ja henkilöstö vuosina 1941-1944

Tiedekunta/oppiaine: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Suomen historia

Sivumäärä: 66 + 4 liitettä

Aika ja paikka: Huhtikuu 2019, Joensuu

Pro gradu -tutkielma käsittelee jatkosodassa 1941-1944 toimineiden suomalaisten viihdytysjoukkojen

kiertueiden ja esitysten komennuspaikkoja, sekä viihdytysjoukoissa käytettyä henkilöstöä. Tutkimustehtä-

vänä on selvittää, miten viihdytysjoukot suunnattiin komennuspaikkoihinsa, sekä minkälaisten esittävien

taiteiden edustajista viihdytysjoukot koostuivat ja kuinka paljon henkilöstöä käytettiin määrällisesti.

Lähdeaineistona käytän Suomen armeijan sodanaikaisen viihdytystoimiston arkistoituja asiakirjoja, kuten

komennustodistuksia. Käsin täytetyistä komennustodistuksista selviää viihdyttäjän lähtöpaikka, määrän-

pää, komennuksen kesto, ryhmän koko, esiintyjien sukupuolet, sekä ryhmää saattavan sotilaan arvo. Kvan-

titatiivista tutkimusmenetelmää käyttämällä vertailin viihdytysjoukkojen toiminnan volyymiä jatkosodan

hyökkäys-, asemasota- sekä perääntymisvaiheessa.

Viihdytysjoukot eivät toimineet pelkästään rintamien läheisyydessä, vaan niiden toiminta kattoi suuren

osan Suomea. Kiertueita ja esityksiä pidettiin eniten kaupungeissa, joissa oli varuskuntia, ja jotka sijoittui-

vat hyvien rautatieyhteyksien läheisyyteen, muun muassa Tampereella, Joensuussa, Kotkassa, Hyvin-

käällä, Hämeenlinnassa ja Viipurissa. Rintaman läheisyydessä järjestettiin suhteellisesti vähemmän viih-

dytystoimintaa kuin mitä sisä-Suomessa. Lapissa ja Länsi-Suomessa pidettiin vain muutamia viihdytys-

esiintymisiä.

Rintamalinjan vakiinnuttua 1942 viihdytystoiminnan määrä nousi. Suosituin vuodenaika kiertueille ja esi-

tyksille oli kesä, siksi ohjelmatkin oli suunniteltu pidettäväksi ulkona. Kevään ja syksyn rospuuttokelit

sekä talven lumisuus vaikeuttivat viihdytysjoukkojen liikkumista. Parhaimmillaan esityksiä ja kiertueita

oli kolme päivässä. Viihdytysjoukot koostuivat sekä esittävän taiteen, että urheilun edustajista. Viihdyttä-

jinä toimivat sekä sotilaat, että siviilit, joista jälkimmäinen ryhmä koostui suurimmaksi osaksi naisista.

Tunnetuimmat viihdyttäjä-siviilit olivat muun muassa näyttelijät Tauno Palo, sekä Siiri Angerkoski.

Siviileitä ja sotilaita… sekä muutama koira

Viihdytyskiertueiden ja esitysten kohteet ja henkilöstö vuosina 1941-1944

Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Historia- ja maantieteiden laitos

Suomen historian pro-gradu tutkielma

4/2019

Taru Nevalainen-Yakovlev

Ohjaajat Kimmo Katajala ja Pasi Tuunainen

Sisällys

1 Johdanto ............................................................................................................................................................ 3

Viihdytys sodissa Suomessa ja muualla ..................................................................................................... 3

Viihdytystoiminta jatko-sodan aikana. ....................................................................................................... 6

Tutkimustehtävät ...................................................................................................................................... 11

Aineiston esittely ja metodit ..................................................................................................................... 12

Tutkimuskirjallisuus ja tutkimusperinne .................................................................................................. 17

2 Komennuksen määränpää: koko Suomi ...................................................................................................... 18

Vuosi 1941: viihdytystoiminnan hidas, mutta varma alku ....................................................................... 18

Vuosi 1942 ja asemasodan alku: tapahtumia jo yli kolme joka päivä ...................................................... 22

Vuosi 1943: sota rauhoittuu, mutta viihdytys ei ....................................................................................... 26

Vuosi 1944: sodan ja viihdytyksen viimeiset kuukaudet.......................................................................... 34

3 Tähtiä ja nyrkkeilijöitä. Kiertueille ja esityksiin osallistuneet henkilöt. ................................................... 38

Luokittelu ................................................................................................................................................. 38

Naiset , vapaaehtoiset miehet sekä sotilaat ............................................................................................... 40

4 Kiertueille ja esityksiin osallistuneiden määrät ........................................................................................... 43

Mukana olleiden ihmisten määrät ............................................................................................................. 43

Vuosi 1941: pienellä joukolla viihdytys alkuun ....................................................................................... 44

Vuosi 1942: isommalla porukalla kesään keskittyen ................................................................................ 48

Vuosi 1943: entistä enemmän väkeä, vielä enemmän viihdettä ............................................................... 52

Sodan viimeinen kevät 1944..................................................................................................................... 57

5 Johtopäätökset ................................................................................................................................................ 59

Lähdeluettelo........................................................................................................................................................... 63

Liitteet ...................................................................................................................................................................... 67

3

1 Johdanto

Viihdytys sodissa Suomessa ja muualla

”Unohtumaton oli retkemme Karhumäestä esiintymään sadoille sotilaille keskelle met-

sää. Me lauloimme ja soitimme ilman mikrofoneja näille jermuille, jotka olivat hetken

päästä lähdössä kuumimpaan etulinjaan. Vihollisen koneet lensivät yläpuolella, mutta

metsä suojasi meitä. Kun Harmony Sisters siellä luonnon keskellä lauloi Karjalan kun-

nailla, kaverit lähtivät kyyneleet silmissä suoraan konsertista taisteluun.”1

Viihde- ja viihdytystoiminta sodissa eivät olleet pelkästään suomalainen toisen maailmansodan

aikainen innovaatio. Viihdykettä ja mieltä nostattavaa toimintaa on käytetty jo aiemmin osana

sodankäyntiä esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikana muun muassa Venäjän ja Yh-

dysvaltojen, heidän rintamajoukkojen keskuudessa.2 Suomessakin viihdytystoiminta alkoi en-

nen jatkosotaa. Viihdytystoimintaa järjestettiin jo talvisodassa mutta sen varsinaiset juuret ovat

muutaman vuosikymmenen aikaisemmin Suomen itsenäisyyden alkuaikoina syntyneessä suo-

jeluskuntatoiminnassa.

Jo tuolloin ihmisten viihtyvyyteen ja mielialaan kiinnitettiin huomiota: tästä syystä suojelus-

kunnat alkoivat organisoida ja järjestää muun muassa iltamia, perinteisiä suomalaisia juhlia ja

tansseja suojeluskuntalaisten iloksi. Viihdetoiminnan lisäksi suojeluskunnat järjestivät usein

myös urheilutoimintaa ja erilaista valistustoimintaa.3 Niillä oli tärkeä rooli suojeluskunnassa ja

kulkivat käsi kädessä myös myöhemmin armeijan toiminnassa.4

1 Niiniluoto 1995, 33. 2 Salminen 1976, 22. 3 Valistustoimintaa on esim. alkoholi tietouden jakaminen, tapojen ja hyödyllisten taitojen opastus, sekä toisi-

naan myös hengellinen ohjaus. 4 Salminen 1976, 25–27.

4

Kun Suomen armeija perustettiin vuonna 1918, muodostettiin se aluksi paikallisista suojelus-

kunnista.5 Näin myös suojeluskunnissa ollut viihdytys- ja valistusperinne levisi Suomen ar-

meijan käytäntöihin sekä sotilaallisiin periaatteisiin. Tästä syystä Suomen armeija pyrki jo tal-

visodan aikana viihdytystoiminnan organisoitiin, mutta toiminnan volyymi jäi organisaation

jäykkyyden, yllätyksenä tulleen nopean tarpeen sekä sodan lyhyen keston takia pieneksi.

Viihdytystoimintaa ei siis ollut juuri lainkaan edellä mainituista syistä, eikä se ennättänyt olla

yhtä aktiivista kuin mitä se tuli olemaan tulevan jatkosodan aikana.6 Talvisodan aikana vähäistä

viihdytystä hoiti esimerkiksi vapaaehtoisena toiminut jo yli 50-vuotias ”korsukolpoltööri”

Kalle Väänänen,7 joka teki yhden miehen kiertuetta8, jonka aikana hän kiersi pitkin talvisodan

rintamia eri asemapaikoilla.9

Koska viihdytystoiminta10 oli ollut hyvin pientä talvisodassa ja aiheuttanut pienuudellaan jopa

keskustelua talvisodan päättymisen jälkeen, tällaisen toiminnan tiedostetun tarpeen takia oli jo

jatkosodan alkaessa viihteen ja ajanvieton ohjauksen tarpeeseen ja määrään panostettu huomat-

tavasti enemmän armeijan maanpuolustuksellisessa suunnitellussa. Myös viihdytystoiminnan

sisältöön ja laatuun oli kiinnitetty enemmän huomiota.1112 Viihdytystoiminnan ja valistustoi-

minnan tärkeimpänä tehtävänä jatkosodan aikana nähtiin olevan muun muassa yleisen mie-

lialan kohottaminen, koti-ikävän ja ahdistuneisuuden ehkäiseminen sekä taistelutahdon ylläpi-

täminen niin suomalaisten sotajoukkojen kuin siviilien keskuudessa.13

Viihdytystoiminta oli jatkosodan aikana monimuotoista ja sitä pyrittiin tarjoamaan sekä koti-

rintamalla, jossa se pyrki tavoittamaan sekä siviilit ja lomalla tai sairaalassa olevat sotilaat, että

sotarintamalla siellä palveleville lotille ja sotilaille. Toimintaan kuuluivat viihdytyskiertueet,

5 Kronlund 1988, 48. 6 Salminen 1976, 25–27. 7 1888-1960. Väänänen oli alun perin kirjailija ja runoilija. 8 Kiertue sisälsi lähinnä jutustelua, ei niinkään esitystoimintaa. 9 Pilke & Kleemola 2015, 165. 10 Talvisodan jälkeisessä keskustelussa käytettiin sanaa ajanviete, ei viihde. 11 Pilke & Kleemola 2015, 165. 12 Ei enää yhden miehen keskustelukiertueita. 13 Koskimies 1980, 3.

5

jotka kiersivät rintamalla ja siviilialueilla esittämässä erilaisia ohjelmanumeroita aina musii-

kista, laulamisesta ja runoudesta lausuntaan sekä kupletista ja huumorista erilaisiin ryhmien

esittämiin tanssi- ja voimisteluesitykseen. Mukana oli niin vapaaehtoisia naisia ja iäkkäämpiä

miehiä kuin armeijapalveluksessa olevia miehiäkin.14 Mukana olleet ihmiset olivat osittain so-

tavelvollisia mutta huomattava osa heistä oli myös vapaaehtoisia, tosin heilläkin oli sodan ai-

kainen työvelvoite. Ryhmien koko vaihteli yhdestä ihmisestä ja hänen niin sanotusta ”yhden

miehen show´sta” aina useiden kymmenien ihmisten voimistelu-, tanssi- tai orkesteriryhmiin.

Myös ryhmien esiintymisen taitotasot vaihtelivat paljon. Mukana oli niin ammattilaisia, puo-

liammattilaisia kuin täysin amatöörejä. Kaikkien panos oli kuitenkin tärkeä osa viihdytystoi-

mintaa. 15

Lisäksi järjestettiin esityksiä, jotka olivat kiertueita yleensä lyhempiä yksittäisiä tapahtumia.

Viihdytyskiertueiden ja esitysten lisäksi järjestettiin myös monenlaista muuta toimintaa.16 So-

dan aikana toimi esimerkiksi useita sota- ja rintamateattereita, kuten Karhumäen teatteri sekä

Karhumäen tivoli.17 Lisäksi järjestettiin muun muassa urheilukilpailuja. Koska rintamalla ei

ollut aina mahdollista esittää ohjelmaa tai järjestää muuta toimintaa ulkona, perustettiin erilai-

sia rintamaradioita kuten Aunuksen radio. Niiden avulla oli helppo viihdyttää isojakin joukkoja

kerralla vaivatta. Radio-ohjelmista oli myös helppo tehdä viihteellisiä, mutta niiden kautta pys-

tyi myös kätevästi tiedottamaan asioista niin koti- kuin sotarintamalla. Se oli myös helppo ja

hyvä tapa pitää yllä sidettä koti- ja sotarintaman välillä.18

Myös elokuvatoiminta oli erittäin aktiivista: elokuvia tehtiin armeijan antamalla rahallisella ja

henkilöstöllisellä tuella. Koska rintamilla - varsinkin eturintamalla - oli vaikea näyttää elokuvia

suurelle joukolle ulkoilmassa, oli olemassa muutamia kenttäelokuvateattereita, jotka kiersivät

paikasta toiseen.19 Lisäksi julkaistiin erilaisia rintamalehtiä, kuten Tappara.20 Kaiken tämän

14 Korpela 1991, 122, 144. 15 Komennustodistukset 1941-1943, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 16 Korpela 1991, 90. 17 Eteläpää, 2002, 123–125. 18 Korpela 1991, 90, 148. 19 Korpela 1991, 99–100. 20 Koskimies 1980, 6.

6

toiminnan lisäksi rintamalla kiersi myös valistusupseereja sekä sotilaspapiston pitämiä hengel-

lisiä kiertueita21.22

Viihdytystoiminta jatko-sodan aikana.

Viihdytystoiminta ei ollut pelkästään ihmisten pitämiä esityksiä, elokuvia tai radiolähetyksiä.

Viihdytystoimintaa organisoivan viihdytystoimiston (Ttus 2 H) tehtävänä oli toimittaa, valmis-

taa ja luoda myös erilaisia viihdytystarvikkeita, kuten pelejä, kirjoja, lehtiä ja lauluvihkoja rin-

tamalla oleviin tukikohtiin, siellä palvelevien miesten ja naisten iloksi ja huviksi sinä aikana,

kun kiertueita ja esityksiä ei ollut tai kun joukot oli sijoitettu alueille, johon esitykset ja kiertu-

eet eivät voineet tai ehtineet tulla. Tämä oli hyvin tärkeä osa viihdytystoimiston tehtävää, koska

sen avulla joukot saatiin pidettyä tyytyväisinä kokonaisvaltaisesti ja pysyvästi, eikä joukkojen

ainoaksi huvitukseksi jäänyt ainoastaan korsuissa tehdyt puhdetyöt23.24

Viihdytystoimiston tuottamat dokumentit, kuten komennustodistukset, toimivat tutkimukseni

päälähteinä. Viihdytystoimisto oli sijoitettu armeijan organisaatiossa valistustoimintaa koske-

van yksikön alaisuuteen, kuitenkin omana osastonaan. Viihdytystoimiston tehtävänä oli siis

hoitaa kaikki viihteeseen, kiertueisiin ynnä muuhun. liittyvät päätökset, aineistot ja asiat. Sen

pääasiallisena asemapaikkana oli Helsinki. Viihdytystoimiston toimintakenttä oli siis hyvin

laaja ja sen toiminta-alue ulottui koko Suomeen sekä myös sen ulkopuolisille rintama-alueille.

Se vastasi kiertueiden järjestämisen ja tavaroiden toimittamisen lisäksi muun muassa urheilu-

kilpailuista, viihdepeleistä, kirjastoista sekä sen oman toiminnan ja sen tuottaman materiaalin

tarkistuksista, joita tehtiin varsinkin kiertue- ja esitysohjelmiin ja lehtiin. Edellä mainittujen

21 Hengellisiä kiertueita toimittavat monet eri hengelliset ryhmät. Muun muassa Suomen evankelisluterilainen

kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko. 22 Korpela 1991, 35. 23 Puhdetyöt tarkoittavat vapaa-ajalla tehtyjä puutöitä ja askartelutöitä. Puusta valmistettiin mm. huonekaluja,

astioita, laukkuja jopa koruja. 24 Korpela 1991, 28–32;,Viihdytystoimiston kirjeenvaihto, PV:n viihdytystoimiston arkisto, 7781/2.KA

7

lisäksi toimisto hoiti myös monta muuta viihdytystoimintaan liittyvää asiaa, kuten korjasi soit-

timia.25

Viihdytystoiminta ei koskenut pelkästään rintama-alueita vaan sitä kohdennettiin paljon myös

kotirintamalle. Yhtenä tällaisena kotirintamalla järjestettävänä toimintamuotona oli sotasairaa-

latoiminta. Sen osana esiintyjät kävivät kiertämässä ja viihdyttämässä sairaita ja haavoittuneita

sotilaita ja heidän hoitajiaan niin kotirintaman kuin sotarintaman sairaaloissa. Myös kotirinta-

milla järjestettyihin juhliin, kuten iltamiin26, lähetettiin ja kutsuttiin viihdytystoimiston alaisina

toimivia ja työskenteleviä henkilöitä.27

Asemiesillat olivat vapaammin järjestettyjä iltaman tyyppisiä sotilaille sekä siviileille tarkoi-

tettuja ohjelmallisia hupitapahtumia. Asemiesillat olivat maksullisia tapahtumia, ja niissä esiin-

tyi yhden illan aikana useampia eri viihteenlajien edustajia omin pienin ohjelmin. Asemiesillat

useimmiten radioitiin viihdytystoimiston määräyksestä suorina lähetyksinä, jolloin ne toimivat

myös laajemman yleisön viihdyttäjinä niin koti- kuin sotarintamalla. Näin ne toimivat mielen-

nostattajina myös niissäkin paikoissa, joissa muuta viihdettä ei välttämättä voitu muuten jär-

jestää. Asemiesiltoja järjestettiin niin sota- kuin kotirintamalla ja niitä katsomassa ja niissä

esiintymässä oli niin sotilaita kuin siviilejäkin.28

Viihdytystoimintaa johtanut organisaatio oli tiukan hierarkkinen ja se koostui monesta eri or-

ganisaation osista. Se koostui niin armeijan kuin siviilihallinon osasista. Tämän organisaation29

huipulla olivat päämajan komentoesikunta sekä toisaalta myös sen rinnalla pääministeri kans-

lioineen. Päämajan komentoesikunnasta seuraavana toimi Päämajan tiedotusosasto yhdessä

pääministerin alaisen valtiontiedotuslaitoksen kanssa. Päämaja johti kansliaa (Ttus5) sekä ku-

25 Korpela 1991, 23–24, 28. 26 Vapaamuotoinen illalla järjestettävä ohjelmallinen tilaisuus. Sisältönä on esimerkiksi puheita, kulpetti- ja lau-

luesityksiä tai näytelmiä. 27 Korpela 1991, 24–25. 28 Niiniluoto 1995, 36. 29 Kts. Kuvio 1.Viihdytystoiminnan organisaatio.

8

vaosastoa. Kanslia taas johti tiedotustoiminnasta, valistustoiminnasta, propagandasta sekä sen-

suurista vastanneita yksiköitä. Viihdytystoimisto taas oli tässä organisaatiossa laitettu toimi-

maan valistustoimiston alaisuuteen kuitenkin omana osastonaan.30

Kuvio 1. Viihdytystoiminnan organisaatio..Kuvion pohja: Suomen sota 1941–1945 osa 10.59.

Perko 1974, 17–19.

Viihdytystoimiston väki koostui armeijan osastona asevelvollisista miehistä, mutta suurem-

milta osin myös vapaaehtoisista naisista ja miehistä, jotka kuitenkin olivat työvelvoitteisia sota-

aikana.31 Asevelvolliset miehet olivat usein ammatti- tai puoliammattilaistaiteilijoita tai jonkin

erityisen taidon omaavia henkilöitä, jotka oli siirretty toisista yksiköistä viihdytystoimiston

käyttöön sodan aikana. Ammattitaiteilijat, kuten näyttelijät, eivät läheskään aina olleet vain

viihdytystoimiston käytettävissä, vaan heitä ”lainailtiin” ja heillä käytiin kauppaa myös eloku-

vateollisuuden, sekä suurien teattereiden, kuten Kansallisteatterin, kanssa. Näin saatiin myös

30 Katso lähteet kuvion 1 kohdalta. 31 Valmiuslaki

Kuvaosasto

Päämajan tiedotusosasto

Kanslia (Ttus5)

Valistustoiminta Ttus 2

Päämajan komentoesikunta Pääministeri

Valtiontiedoituslaitos

Tiedoitustoiminta Ttus

Propaganda Ttus 3 Sensuuri

Ttus 4

Viihdytystoiminta Ttus 2 H

9

elokuva- ja teatteritoiminta toimimaan kotirintamalla, mikä edisti niin siviilien kuin rintama-

miehienkin viihdytystä.32 Viihdytystoimiston käytössä oli monien viihdytysalojen erityisosaa-

jia: näyttelijöitä, laulajia, muusikoita, runonlausujia, koomikkoja, tanssijoita, voimistelijoita ja

taikureita. Joukkoihin kuului myös muitten alojen ammattilaisia, kuten kuvaajia, teknikkoja ja

korjaajia, radiotoiminnan asiantuntijoita sekä myös esimerkiksi autonkuljettajia, jotka hekin

osaltaan tekivät tärkeää työtä viihdytystoiminnan sujuvuuden ylläpitämisen takaamiseksi.33

Viihdytyskiertueet, yksittäiset esityksen ja totta kai myös niiden lisäksi muun muassa ase-

miesillat olivat yksi viihdytystoimiston ja sen koko organisaation muulle väestölle näkyvim-

mistä osista. Ne, sekä radiolähetykset, olivat niin sotilaiden kuin siviiliväestön tavoitettavissa

olevia tapahtumia. Niitä seurattiin niin paikan päällä itse tapahtumapaikalla kuin radion väli-

tyksellä myös ympäri koko muuta Suomea. Ne jopa ylittivät sota-ajan uutiskynnyksen ja niistä

kerrottiin eri lehdissä tasaisesti koko sodan ajan.34

Jos ryhmien koot vaihtelivat runsaasti, niin myös kiertueiden pituudet vaihtelivat huomatta-

vasti. Kiertue saattoi kestää yhdestä päivästä aina jopa useaan kuukauteen. Pisimmät kiertueet

kiersivätkin suuria alueita ja pysähtyivät monissa eri paikoissa. Ne saattoivat kuitenkin jäädä

yhteen paikkaan pidemmäksi ajaksi, mikä helpotti työtaakkaa esiintyjillä, joiden jatkuva mat-

kustaminen ja jatkuvat esitykset olivat usein rankkoja - varsinkin alueilla, joissa matkaa taitet-

tiin junan lisäksi muun muassa kuorma-auton lavalla istuen. Toisin kuin kiertueet, viihdytys-

toimiston järjestämät esitykset koostuivat useimmiten lyhyistä yhdestä tai kahdesta tapahtuman

rupeamista, jonka jälkeen esiintyjät palaisivat useimmiten takaisin kotiin tai asemapaik-

kaansa.35

Esitysten ja kiertueiden sisältö ja repertuaari olivat monipuolisia. Ohjelmanumeroita valmis-

tettiin ja esitettiin laidasta laitaan. Mukana oli niin jo suojeluskuntien iltamista tuttuja laulu-,

puhe- ja näytelmäesityksiä, mutta myös tanssia, voimistelua, huumoriesityksiä sekä taikatemp-

puja tekeviä taikureita. Myös erilaisia kuoroja liikkui viihdyttämässä rintamilla.Osa näistä oli

32 Korpela 1991, 27, 102–105. 33 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 34 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 35 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA

10

myös niin sanottuja asemieskuoroja, kuten kenttätykistön rykmentti 18:n kuoro, joka koostui

vuosien 1941 ja 1942 15:stä edellä mainitussa rykmentissä palvelleesta laulutaitoisesta sotilas-

jäsenestä.36 Rintamalla kiersi myös erikseen rintamateatteriryhmiä, joiden tehtävä oli esittää

pitkiäkin koko illan näytelmiä aina niillä paikkakunnilla, jonne he kulloinkin sattuivat pysäh-

tymään. Nämä olivat kiertäviä vastineita sota-aikana perustetuille sotateattereille, jotka olivat

kiinteitä teattereita37, joita ei kaikkialle voitu perustaa taloudellisesta tilanteesta johtuen.38

Vaikka monet kiertueille osallistuneista olivatkin harrastelijoita ja amatöörejä, mahtui mukaan

monia oman aikansa suomalaisen viihdetaiteen huippunimiä sekä kirkkaimpia tähtiä. Palvelus-

velvollisina näyttelijöinä mukana olevia muun muassa Esa Pakarinen, Tauno Palo, Leif Wager

sekä Hannes Häyrinen. Vapaaehtoisina näyttelijöinä ja näyttelijättäriä oli mukana muun mu-

assa Aku Korhonen, Siiri Angerkoski ja Lasse Pöysti. Näistä Korhonen oli jo palvelusiän ylit-

tänyt, kun taas Pöysti oli vain nuori poika, jotka molemmat ikänsä takia toimivat siis vapaaeh-

toisina. Mukana oli toki muitakin kuin vain näyttelijöitä, esimerkiksi musiikkitähdet Georg

Malmsten ja Viljo Vesterinen sekä Lulu Paasipuro. Kiertueella kävivät myös lauluyhtye Har-

mony Sisters sekä muun muassa taikuri Solmu Mäkelä.39

Kiertueita järjestettiin mitä mielenkiintoisimmissa paikoissa. Alussa tapahtumia järjestettiin

paljon ulkona, koska kiinteitä esiintymispaikkoja ei vielä ollut. Paikaksi kävi mikä tahansa au-

kea, vaikka metsässä tai pellolla. Tässä tokin piili omat riskinsä, olihan aukea paikka helppo

kohde viholliselle. Tärkeintä oli, että niin yleisö, kuin esiintyjät löysivät paikalle jotta esitykset

saatiin pidettyä. Esiintyjät kirjaimellisesti jopa kannettiin esiintymispaikalle, jos maastossa oli

esimerkiksi naishenkilöiden muuten vaikea kulkea. Myöhemmin asemasodan aikaan esiinty-

mispaikat alkoivat vakiintua ja rakennettiin kiinteitä rakennuksia, joissa esiintyä, kuten taloja,

korsuja ja jopa suuria amfiteattereita40 ulkokäyttöön. Kiinteiden rakennusten avulla kiertueet

ja esitykset helpottuivat, kun aikaisemmin olot olivat olleet hyvinkin karut, mitkä toki sotilaille

oli täysin arkipäivää.41

36 Pilke & Kleemola 2015, 166–167. 37 Esimerkkinä Karhumäen teatteri. 38 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 39 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 40 Tälläisiä löytyi muun muassa Mäkrätjärveltä tai Karhumäeltä. 41 Niiniluoto. 1995. s25

11

Viihdytystoimisto seurasi ja arvioi esiintyjiä ja esityksiä jatkosodan aikana. Yleensä esiinty-

mispaikalla asiasta vastaava upseeristo teki arvion esityksestä sen laadun ja sisällön suhteen ja

raportoi siitä eteenpäin. Kuri oli kovaa ja sopimattomat esitykset sensuroitiin, ja palautteen

avulla kiertueita ja niiden numeroita joko muotoiltiin ajalle ja tarpeeseen paremmin sopivam-

paan muotoon tai jopa kokonaan lopetettiin.42

Tutkimustehtävät

Tässä tutkimuksessani ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää, mihin kaupunkeihin

tai muihin sijainteihin suomalaisten viihdytysjoukkojen viihdytyskiertueet sekä esitykset mää-

rättiin armeijan toimesta sodan aikana vuosina 1941, 1942. 1943 ja 1944. Tarkoituksena on

myös analysoida näiden kaupunkien tai sijaintien kiertueita ja esityksien maantieteellistä jär-

jestelyä, sekä onko viihdytystoiminta painottunut niille alueille, jotka vuosina 1941, 1942,

1943 ja 1944 olivat sotilaallisesti aktiivisia. Lisäksi peilaan tuloksia muun muassa liikenne-

verkkoihin ja selvitän niiden vaikutusta kiertueiden ja esitysten määrään. Toisena tutkimusky-

symyksenä teen analyysiä kiertueiden ja esitysten määristä eri vuosina. Analysoin siis toimin-

nan jakautumista vuosille 1941, 1942, 1943 ja 1944 ja jakautumiseen mahdollisesti liittyviä

syitä. Kolmantena tutkimuskysymyksenä tutkin sitä, kuinka paljon henkilöitä komennettiin

mukaan ja keitä silloisia julkisuuden ja viihteen huippunimiä käytettiin osana tätä viihdytys-

toimintaa.

Vaikka viihdytystoimintaa oli jatkosodan aikana paljon muutakin kuin vain viihdytyskiertueet

ja viihdytysesitykset, olen tutkimuksessani päättänyt tutkia vain edellä mainittuja viihdytys-

kiertueita ja viihdytysesityksiä sekä niiden henkilöstöä. Tutkitusta aiheesta on rajattu pois

muun muassa elokuva- ja valokuvauskiertueet, teattereiden toiminta sekä urheilutoiminta.

42 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA

12

Myös se toiminta, joka tehtiin tarvikkeiden, esimerkiksi pelien ja muiden viihdytystarvikkeiden

osalta, on rajattu pois.

Koska viihdytystoimintaa sekä -kiertueita on tutkittu jo aikaisemmin, vaikkakin vain rajatusti,

päätin rajata tutkimukseni alueelle, jota ei niinkään ole tutkittu. Tästä syystä valitsinkin tutki-

mukseni aiheeksi kiertueiden ja esitysten sijoittumisen Suomessa sekä mukana olleiden henki-

löiden määrän. Koska tätä aihetta ei ole tutkittu, pystyin luomaan uuden tavan rajata tutkimuk-

sen ja määrittämään tutkimuksessa käytetyt reunaehdot. Koska aineistoa on paljon, rajasin

tutkimuksen koskemaan vain toisen maailmansodan vuosia 1941, 1942, 1943 ja 1944 rajaten

tutkimuksen vain jatkosodan aikaa jättäen pois niin talvisodan kuin Lapin sodan. Aikarajauk-

seen vuodet 1941, 1942, 1943 ja 1944 luovat mielestäni hyvän ja ehjän kokonaisuuden.

Aineiston esittely ja metodit

Ensisijaisena lähteenä tälle tutkimukselle toimivat Kansallisarkistosta löytyvät viihdytystoi-

miston vuoden 1941, 1942, 1943 ja 1944 komennustodistukset43 sekä muut asiakirjat44. Käytin

myös viihdytystoimiston toimintasuunnitelmia sekä raportteja edellä mainituilta vuosilta. Ar-

kistosta olevaa aineistoa on näiltä vuosilta noin 7000 tietoyksikköä. Ne sisältävät kaikki ko-

mennukset, jotka viihdytystoimisto oli antanut. Niistä valitsin läpikäynnin jälkeen ne, joiden

komennukset koskivat viihdytyskiertueita tai esityksiä, joten pois tutkimuksesta jäivät hengel-

liset kiertueet ja esitykset, erikoistehtävät ja korjauskomennukset sekä valokuvaukseen tai elo-

kuviin liittyvät komennukset. Lisäksi pois jäivät rintama- ja muihin teattereihin liittyvät ko-

mennukset sekä kaikki ne työkomennukset, jotka eivät koskeneet kiertueita tai esityksiä.45

43 Komennustodistus on Viihdytystoimiston luoma asiakirja josta selviää komennettavat henkilöt, lähtö- ja pa-

luuaika sekä -paikka, vastuuhenkilöt sekä matkustusreitti. 44 Esimerkiksi pöytäkirjat ja kuljetuslitterat. 45 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA

13

Komennustodistuksista yleensä selviää, mistä kiertueet ovat lähteneet, mihin ne on suunnattu,

sekä missä kaupungeissa yksittäisiä esityksiä on pidetty. Lisäksi niistä voidaan selvittää esi-

tyksiin tai kiertuekomennuksille määrättyjen henkilöiden määrä sekä sukupuoli, miehillä myös

sotilasarvo tai siviilisääty. Kaikkien osallistujien nimiä ei kuitenkaan ole mahdollisista selvittää

komennustodistuksista, koska niihin on merkitty vain ryhmänjohtajan tai -johtajien nimi.

Muista osanottajista on yleensä kirjattu vain arvo tai sukupuoli. Todistuksista on yleisesti ot-

taen mahdollista arvioida kiertueiden pituus sekä esitysmatkojen kesto, koska niihin on mer-

kitty lähtöpäivä sekä päivät, jolloin komennuksella olevan on ilmoittauduttava takaisin viihdy-

tystoimistoon.46

Toimintasuunnitelmista ja raporteista taas käy ilmi viihdytystoimiston yleistä toimintaa, kuten

hankintoja, kiertueiden aikatauluja sekä henkilöstölistoja. Niistä on kuitenkin mahdollista sel-

vittää myös vuosien 1941, 1942, 1943 ja 1944 kiertueiden liikkeitä ja niillä mukana olleiden

henkilöiden nimiä niiltä osin, kun ne on ilmoitettu tai merkitty komennustodistuksiin.47

Tutkimuksen aineistoa oli hyvin haasteellista käydä läpi ja analysoida. Ensinnäkin aineistoa oli

paljon, eikä se monestakaan syystä ollut aina aikajärjestyksessä, joten ensimmäinen tehtävä

läpikäydessä oli omien tiedostojen järjestäminen kronologiseen järjestykseen tutkimusta var-

ten. Toisena suurena haasteena oli osasta komennustodistuksista tehdyt kaksoiskopiot, jotka

oli sijoitettu useimmiten eri arkistolaatikkoihin. Tämä aiheutti helposti sekaannusta laskuissa,

ja vaati suurta tarkkuutta, että suuren otannan sisältä oli mahdollista löytää kaikki kaksoiskap-

paleet. Myös aineiston osittainen huono kunto ja levinneet/haalistuneet musteet, myöhemmin

yleensä käsin tehdyt korjaukset muun muassa henkilö määriin sekä paikkakuntiin ja ajoittain

jopa lyijykynällä tehdyt täytöt komennustodistuksiin aiheuttivat oman haasteensa aineiston lä-

pikäynnille ja sen analysoinnille. Myös hajanainen arkistointi ja puutteelliset arkistointimer-

kinnät hankaloittivat aineiston kokoamista ja analyysiä.

46 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 47 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA

14

Kuva1. Esimerkki komennustodistuksessa, ryhmänjohtajan nimi sensuroitu. Lähde Komen-

nustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA

Vaikka aineistoa onkin runsaasti, se ei ole täydellisen aukotonta. Varsinkin vuoden 1941 ko-

mennustodistuksissa merkintätavat eivät ole vielä vakiintuneet, minkä vuoksi aineiston luokit-

telu on hankalampaa kuin esimerkiksi vuoden 1942 lopussa, jolloin komennustodistukset ovat

jo identtisiä toistensa kanssa. Siksi olen luonut joitakin luokitteluehtoja, joilla pyrin järjestel-

mällistämään luokittelun. Materiaalista näkyy myös usein kirjureiden väliset erot muun muassa

tavoissa täyttää komennustodistukset sekä säädösten tai toimintatapojen muutokset. Suurin

puute on kuitenkin vuodelta 1944, jonka aineisto päättyy huhtikuuhun 1944. Kuitenkin tiedossa

on, että toimintaa on järjestetty vielä kesäkuussa, komennustodistuksia ei näistä ole. Aineiston

15

puutteeseen voi olla ja varmasti onkin monia syitä: esimerkiksi arkiston kokoojan muutto sodan

keskellä, myöhäisempi arkistointi tai viihdetoiminnan alasajo. Näihin syihin perehdyn vielä

myöhemmissä luvuissa. Kuitenkin tutkimukseni voidaan toteuttaa ja toteutetaan olemassa ole-

valla aineistolla.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin tutkimukseni perustuu sodanaikaisiin asiakirjoihin, ja ei voida

olla varmoja, ovatko kaikki asiakirjat säilyneet tähän päivään asti. On hyvinkin mahdollista,

että osa alkuperäisetä aineistosta on tuhoutunut tai jostain syystä tuhottu. On myös mahdollista,

että aineistoa on kadonnut myös sodan jälkeen, ennen sen päätymistä kansallisarkistoon. Kui-

tenkaan vuosien 1941, 1942 ja 1943 osalta ei ole havaittavissa suurempia puutteita ja aukkoja

aineistossa, joten voidaan olettaa sen olevan hyvinkin kattava ja todenperäinen. Kuitenkin vuo-

den 1944 aineistossa voidaan todeta olevan suuriakin puutteita varsinkin sodan viimeisten kuu-

kausien kohdalla. Tätä puutteen syytä voidaan spekuloida johtuvan joko sodan lopussa muut-

tuneista määräyksistä, mahdollisesta aineiston tuhosta, siitä, ettei sitä sodan viimeisinä ja kii-

reisinä kuukausina koskaan tehty, tai että se on tuhoutunut tai kadonnut sodan jälkeen arkis-

toinnista johtuvista tai sen puutteesta johtuvista syistä.

Tutkimusmetodina on aineistoon ja sen tilastointiin perustuva analyysi, jota peilaan vallinnei-

siin olosuhteisiin. Tutkimuskysymyksistäni johtuen käytän tutkimuksessani suurimmaksi

osaksi kvantitatiivisia menetelmiä, kuten tilastoja, mutta seassa on myös hieman kvalitatiivista

tutkimus, kun peilaan tapahtumia muun muassa mukana olleiden taiteilijoiden elämänkertoi-

hin. Tulokset tässä tutkimuksessa saan vertailemalla eri asiakirjoja sekä tilastoimalla niitä ja

muodostamalla kokonaiskuvan sitten tämän vertailun pohjalta . Koska juuri tästä aiheesta ei

ole ennen tehty tutkimusta, olen määritellyt joitakin ehtoja, joiden mukaan analysoin ainestoa:

1. Jos kiertueelle tai esitykseen on merkitty useampi paikkakunta, niiden kohdalla tarvittava

merkintä (kiertue/ esitys) tehdään jokaisen paikkakunnan tai sijainnin kohdalle.

2. Jos samalle kiertueelle on kuitenkin eri todistuksilla komennettu useita henkilöitä ja heidät

on kiertuevihossa laitettu yhdeksi ryhmäksi tai heidät on muuten mahdollista määrittää yhdeksi

16

ryhmäksi, laitetaan heistä vain yksi kiertuemerkintä sijaintia kohti. Kuitenkaan tätä ei sovelleta

täysin samoin yksittäisiin esityksiin, koska esityksissä ei voida olla varmoja, että samaan kau-

punkiin määrätyt henkilöt menevät samaan kohteeseen. Esitysten kohdalla katsotaan tarkem-

min muun muassa lippunumeroita, kohdepaikan kokoa ja päivämäärätietoja. Poissulkien tie-

tenkin asemiesillat, joihin menivät ovat automaattisesti samaa ryhmää.

3. Lajittelun viihdytyskiertueisiin ja -esityksiin olen tehnyt komennustodistuksessa merkittyjen

tietojen mukaisesti. Kuitenkin jos samaan paikkaan on merkitty kahdessa eri komennustodis-

tuksessa henkilöitä - toisessa esitykseen ja toisessa kiertueelle, mutta muut tiedot ovat samat -

merkitään ne kiertueeksi, jos niistä löytyy merkintä kiertuekirjasta tai henkilöt on muuten mah-

dollista määrittää yhdeksi ryhmäksi.

4. Jos komennustodistuksessa on merkitty esiintymispaikaksi pelkkä yksikkö, eikä sen olin-

paikkaa voida tarkemmin selvittää, toimitaan niissä tilanteissa siten, että taulukoinnissa ne mer-

kitään sarakkeeseen ”paikka tuntematon”.

5. Tuon ajan julkisuuden henkilöiksi luokittelen ihmisiä, jotka tulevat esiin oheiskirjallisuu-

dessa.

6. Jos henkilö on merkitty todistuksiin pelkin nimikirjaimin tai muuten siten, ettei hänen suku-

puolestaan voida olla varmoja, luokitellaan hänet henkilöstöryhmään ”muut”. Tämä ryhmä

analysoidaan oman ryhmänään.

7. Ne komennustodistukset, joissa ei ole selkeää viihdytyskiertue- tai esitysmerkintää luokitel-

laan seuraavasti: esitystarkoituksella merkatut laitetaan samaan esitysten kanssa, samoin viih-

dytystarkoitusmerkinnällä olevat. Kiertuetarkoitukseen merkityt taas rinnastetaan viihdytys-

kiertueeseen. Tämä tehdään, jotta tuloksista saataisiin vuosien kesken vertailukelpoisia.48

48 Tarkasteltavana vuodet 1941, 1942, 1943 ja 1944, joista vuodet 1941 ja 1944 eivät ole kalendaarisesti koko-

naisena huomioituja.

17

Tutkimuskirjallisuus ja tutkimusperinne

Viihdytystoiminnasta jatkosodan aikana ei ole tehty juurikaan tutkimuksia, mutta aihetta sivu-

taan jatkosotaan liittyvässä kirjallisuudessa. Maarit Niiniluoto on kirjoittanut aihetta koskevan

kirjan On elon retki näin eli miten viihteestä tuli sodan voittaja (1995), joka käsittelee viihdy-

tystoimintaa yleisesti sodan aikana. Muita samantyyppisiä kirjoja ovat esimerkiksi Heikki Ete-

läpään kirjoittama Jees, teatteria! – sanoi vääpeli Ryhmy, sotateatterit 1941–1944 (1991), joka

kertoo viihdytystoiminnan eräästä alalajista eli sotateattereista jatkosodan aikana, sekä Viljo

Korpelan Niin se on poijaat. Viihdetaitelijat sodissamme 1939–1945 (1991), joka antaa hyvän

ja todenmukaisen oloisen kuvauksen kiertueiden toiminnasta ja sisällöstä, mutta kirjan sisältä-

mät luvut viihdytystoiminnan määrästä ovat osittain ristiriidassa tutkimukseni kanssa. Korpe-

lan teos ei sisällä lähdeluetteloa, vaan kirja perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin, henkilö-

haastatteluihin, sekä lukijoille tuntemattomiin läheisiin. Uusin tutkimukseeni liittyvistä teok-

sista on Helena Pilkkeen sekä Olli Kleemolan Elämää juoksuhaudoissa, Sotilaiden huvit ja

harrastukset jatkosodan rintamilla (2015). Aihetta myös sivutaan monessa viihdettä tai sotaa

koskevassa teoksessa. Myös tuon ajan huippunäyttelijöiden elämänkerroista löytyy otteita ja

pintapuolista tietoa viihdetoiminnasta sodan aikana: tällaisia ovat muun muassa Maarit Niini-

luodon kirjoittama Esa Pakarisen elämänkerta sekä Leif Wagerin muistelmat.

Varsinaista tutkimusta viihdytystoiminnasta sodissa on tehty vähän. Käytössäni on kolme Hel-

singin yliopissa valmistunutta pro gradu -tutkimusta, jotka käsittelevät aihetta. Vanhin tutki-

muksista on Päivikki Koskimiehen vuonna 1980 tekemä Kiertue- ja teatteritoiminta rintama-

joukoissa 1941–1944: päämajan Tiedotusosaston johtama viihdytystoiminta, joka on kattava

tutkimus viihdytystoiminnan toiminnasta sekä sen eri lajeista jatkosodan aikana. Koskimiehen

pro gradussa kerrotaan armeijan omista tilastoista, joihin on laskettu mukana olleiden henki-

löiden määrät sekä kiertueiden sijoittuminen itsenäisille sotatoimiyhtymille. Nämä Koskimie-

hen tutkimuksessa mainittavat paperit eivät kuitenkaan kuulu tutkimukseni lähdeaineistoon,

eivätkä tietojeni mukaan vastaa tutkimukseni sijainti- tai henkilöstömäärän laskutapaa, joten

en tutkimuksessani vertaa tuloksiani häneen. Tarkoitukseni on kuitenkin omassa pro gradu -

tutkimuksessani vertailla näitä edellä mainittuja tilastoja omiin tuloksiini.

18

Lisäksi käytössäni on Katariina Suvannon vuonna 2008 julkaistu tutkimus Kysymys viihdytys-

toiminnasta armeijan valistustoiminnan kentässä jatkosodan aikana 1941–1944 joka perustuu

paljon Koskimiehen tutkimukseen. Lisäksi käytän myös Annukka Ruuskasen vuonna 1996 jul-

kaistua Teatteri sodan palveluksessa - ajanvietettä vai propagandaa?: kiinteiden rintamateat-

tereiden toiminta Suomen jatkosodassa 1941–1944- tutkimusta, josta löytyy hyvää perustietoa

myös omaan aiheeseeni tueksi.

Koska pääpaino tutkimukseni materiaalissa on arkistosta saamissani asiakirjoissa, on tutkimus-

kirjallisuus ja aiheesta aikaisemmin tehty tutkimus vain runkona ja selittäjänä sille yleisilmiölle

eli viihdytystoiminnalle, jota tutkimuksessani käsittelen. Varsinaisiin tutkimukseni tutkimus-

kysymyksiin ei tutkimuskirjallisuudessa tai aikaisemmassa tutkimusperinteessä ole suoranaista

vastausta.

2 Komennuksen määränpää: koko Suomi

Vuosi 1941: viihdytystoiminnan hidas, mutta varma alku

Jatkosota alkoi virallisesti 22. kesäkuuta 1941, kun Neuvostoliito hyökkäsi Suomeen. Suomi

oli jälleen sodassa lyhyen rauhan jälkeen talvisodan loputtua. Tästä syystä rintamalle tarvittiin

taas piristystä ja sotavoimaa ylläpitävää toimintaa, siksi Suomen armeija alkoi jälleen käynnis-

tää viihdytystoimintaa. Viihdytystoimistoa ja sen toimintaa alettiin organisoimaan heti sodan

alusta, valmisteluja oli kuitenkin jo tehty aikaisemmin. Komennustodistusten perusteella esi-

tystoiminta saatiin ensimmäisen kerran käyntiin heinäkuussa, jolloin suoritettiin yksi esitys.

Heinäkuussa järjestetyn esityksen jälkeen toimintaa saatiin seuraavan kerran järjestetyksi vasta

19

syyskuussa, jolloin toteutettiin neljä kiertuetta. Tämän jälkeen määrät alkavat vähitellen jatko-

sodan edetessä lisääntymään siten, että joulukuussa 1941 järjestettiin yhteensä 59 viihdytysta-

pahtumaa. Yhteensä esityksiä ja kiertueita oli vuoden 1941 loppukesän ja syksyn sekä alkutal-

ven aikana 118 kappaletta.49 Tämä kaikki voidaan nähdä ja tulkita myös kuviosta 2.

Kiertueiden ja esitysten määrä siis kasvoi kohti vuoden 1941 loppua. Kasvun syinä voidaan

pitää viihdytystoimiston organisaation käynnistymistä sodan jatkuessa, samoin kuin joulu-

kuussa 1941 alkanutta rauhallisempaa asemasotavaihetta, joka tulisi kestämään seuraavat kaksi

ja puoli vuotta.50 Viihdytystoimiston kokoisen organisaation käynnistäminen ei ollut mikään

nopea tehtävä. Lisäksi voidaan ajatella, että sodan kiireisimpänä aikana viihdytystoimisto ei

ole ollut korkeimmalla niissä prioriteeteissa, mitä sodan alussa on ollut, vaan tällaisia ovat ol-

leet erilaiset sotatoimet, sotajoukot sekä perushuollon ylläpitäminen.51

Vuonna 1941 viihdytystoimiston ohjaamat viihdytysjoukot kävivät yhteensä 36:lla eri paikka-

kunnalla. Niistä suurin osa sijoittui kotirintamalle, kuten Tampereelle, Hämeenlinnaan tai Hel-

sinkiin, mutta esityksiä pidettiin myös muutamalla sota-alueella sijainneella paikkakunnalla.

Näitä paikkakuntia olivat muun muassa Salmi, Petroskoi (tai Äänislinna niin kuin se aineis-

tossa on mainittu), Viipuri sekä Karhumäki. Kotirintamalle sijoittuneet esityspaikkakunnat si-

joittuivat suurimmaksi osaksi Länsi-Suomeen sekä Helsingin ja Turun ympäristöön. Pohjoisin

paikkakunta, jossa joukot vuonna 1941 kävivät, oli Rovaniemi. Myös Suomen itäosassa, mutta

varsinaisen sota-alueen ulkopuolella oli muutamia kohdepaikkakuntia, kuten Joensuu.52 Tämä

kaikki voidaan havaita myös kartasta 1.

Kaikki vuoden esiintymiskohteet sijaitsivat lähellä sen aikaisia rautatierataverkkoja tai niiden

välittömässä läheisyydessä. Tämä on järkeen käyvää ottaen huomioon, että suurimmaksi

osaksi viihdytysjoukot liikkuivat paikasta toiseen junalla. Se oli nopein ja käytännöllisin tapa

liikkua, koska tiet eivät olleet tuohon aikaan kovinkaan hyvässä kunnossa varsinkaan sota-

alueella. Siksi oli hyvin järkevää sijoittaa kohteet lähelle asemaa, josta oli mahdollista kulkea

49 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA 50 Leskinen & Juutilainen 2005, 341. 51 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA 52 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA

20

eteenpäin rataverkosta kauempana oleviin kohteisiin. Tämä voidaan hyvin huomata myös

katsomalla karttaa 1. johon on kymmenen käytetyintä sijaintia vuoden 1941 tapahtumapai-

koista, ja vertaamalla sitä sen aikaiseen junaverkostoon.53

Kuvio 2. Kiertueiden ja esitysten määrät jatkosodassa vuonna 1941.

Lähde: Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA

KA.N=180

Vuoden 1941 tuntemattoman sijainnin paikat oli merkitty sotayksikköjen salaisilla tunnuk-

silla 1200 sekä 9000. Näitä kohteita ei tutkimuksen tässä vaiheessa ole ollut mahdollista pai-

kantaa maantieteellisesti.54

53 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA; Suomen kulkuneuvokartta

1943 < http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79321/1201013742.jpg?sequence=1>. 26.4.2016. 54 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA

Heinäkuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi

Kiertue 0 4 4 10 5 23

Esitys 1 0 2 6 27 36

koko 1 5 6 16 32 59

0

4 4

10

5

23

1 0

2

6

27

36

1

5 6

16

32

59

Kiertue

Esitys

koko

21

Vuoden 1941 tapahtumien ja niiden määränpäitten määrä ei ollut kovinkaan suuri. Tämän

voidaan ajatella johtuvan vasta alkavasta sodasta ja organisaation käynnistämisestä, sekä se-

kavasta tilanteesta ennen asemasodan alkamista niin kuin aikaisemmin jo todettiin. Sekä esi-

tyksiä että kiertueita pidettiin kohtuullisen tasaisesti kaikissa 36:lla eri paikkakunnalla.

Kartta 1. Vuoden 1941 10 suurimman paikan viihdytyskiertueiden ja esitysten maantieteelli-

nen sijoittuminen. Lähde: Komennustodistukset 1941-1943, PV:n viihdytystoimiston arkisto,

T-7776/1, KA.

Suurimmat piikit muodostivat Hyvinkää, Hämeenlinna, Tampere sekä Viipuri, joissa kaikissa

järjestettiin joko useampi esitys tai kiertue tai usein molemmat. Syynä tähän voidaan pitää näi-

den kaupunkien tärkeää ja hyvää sijaintia suhteessa viihdytystoimistoon, joka sijaitsi tuolloin

22

Helsingissä. Sijainnin lisäksi toisena syynä voidaan pitää myös näiden kaupunkien isoa kokoa,

sekä sitä, että näissä kaupungeissa oli kaikissa jonkinlaista sotilaallista toimintaa. Muilla paik-

kakunnilla tapahtui vain muutamia esityksiä tai kiertueita tai molempia.55

Vuosi 1942 ja asemasodan alku: tapahtumia jo yli kolme joka päivä

Vuoden 1942 viihdytystoiminta oli huomattavasti edeltävän vuoden toimintaa laajempaa ja

monimuotoisempaa. Toiminta ulottui koko Suomeen niin koti- kuin sotarintamalle. Sen lisäksi,

että toiminta ulottui suurelle alueelle, näiden rintamien sisällä oli sitä myös huomattavasti

enemmän mitä aikaisempana vuonna 1941.56

Kokonaisuudessaan vuonna 1942 tehtiin 1219 esitystä ja kiertuetta, esityksiä näistä oli 648 ja

kiertueita 571. Vuosi 1942 oli asemasodan aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tilanne

sodassa oli jo rauhoittunut ja rintamalinjat pysyivät suurin piirtein paikallaan. Tästä johtuen

viihdytystä oli helpompi toteuttaa, kuin aikaisemmin vuonna 1941, jolloin sotilaallinen tilanne

oli muutosherkempi. Tätä voidaan pitää myös syynä sille, että tapahtumia on enemmän. Sa-

moin organisaatio oli saatu toimimaan kunnollisesti vuoden 1941 aikana mikä helpotti ja auttoi

suuremman toiminnan järjestämistä vuonna 1942.57

Kiertueiden ja esitysten määrän vaihtelua voidaan selittää vuodenkierrolla. Alkutalvesta on vä-

hiten esityksiä, mutta määrä nousee kohti kesää. Kesän ja syksyn jälkeen määrä alkaa hieman

laskemaan alkutalvesta. Määrä siis selvästi mukailee vuodenaikojen vaihtelua. Alkutalvesta

55 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA 56 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 57 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA

23

säät ovat kaikkein huonoimmat, ja kulkeminen lumen ja kylmyyden takia vaikeaa. Lisäksi ai-

noa mahdollisuus esiintyä oli sisätiloissa, mikä rajasi ja vähensi mahdollisuuksia toteuttaa viih-

dytystoimintaa.58

Kiertueiden ja esitysten määrä nousee kohti kevättä, jolloin säiden parannuttua niin liikkumi-

nen paikasta toiseen kiertueille tai esityksiin siirtyessä, kuin tapahtumien järjestäminen oli hel-

pompaa kuin talvella, koska oli mahdollista käyttää sotatilanteesta riippuen myös ulkoalueita

viihdytys- ja esiintymiskäyttöön. Myös säät olivat lämpimämpiä ja lumi ei ollut esteenä liik-

kumiselle eikä tapahtumien ulkona järjestämiselle. Kiertueiden ja esitysten määrä on siis hui-

pussaan kesällä, kun liikkuminen ja esitysten järjestäminen oli helpointa. Tämä voidaan havaita

myös katsomalla kaaviota 359. Syksyä kohden esitysten ja kiertueiden määrä laskee hieman,

mutta ei kuitenkaan niin alhaiseksi, kuin mitä määrä oli saman vuoden alkutalvella sekä ke-

väällä. 60

Vuoden 1942 aikana esitysten ja kiertueiden määrä on kohtuullisen tasainen toisiinsa verrat-

tuna kuukausittain. Poikkeuksen tekevät vain touko-, kesä- ja joulukuu, jolloin ero oli huomat-

tavampi esityksiä ja kiertueita verratessa. Erot eri kuukausien välillä voivat johtua myös aino-

astaan kirjurin virheistä. Muita mahdollisia syitä voivat olla muun muassa kirjurin vaihtuminen

tai jonkinlainen inhimillinen virhe. Syynä voidaan pitää teillä ollutta rospuuttoa, joka on vai-

keuttanut pidempien ja isompien kiertueiden järjestämistä varsinkin toukokuussa, mutta myös

joulukuussa.61

Vuoden 1942 aikana viihdytysjoukot kävivät yhteensä 213:ssa paikassa. Suurin osa näistä on

tunnistettavia paikkoja, kuten kaupunkeja, kyliä tai kuntia, mutta mukana on myös koodattuja

tai muuten tunnistettuja paikkoja. Paikkakunnat ovat jakautuneet niin sota- kuin kotirintamalle.

Suurin osa paikkakunnista ja sijainneista oli kuitenkin kotirintamalla. Tämä voidaan nähdä

myös kartasta 2.62

58 Katso kuvio 3. 59 Ks. s24. 60 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 61 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 62 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA

24

Suurimmat keskittymät olivat vuonna 1941 sekä eteläisessä Suomessa että länsirannikolla. Tä-

män lisäksi tapahtumia kuitenkin järjestettiin huomattavasti myös keskisessä ja itäisessä Suo-

messa. Myös Lapissa järjestettiin muutamia tapahtumia. Karttaa 2 sekä liitettä 2 katsoessa

voidaan huomata, että useimmat tapahtumakeskittymät ovat sijoittuneet lähelle jotain suurta

kaupunkia, kuten Helsinkiä, Turkua, Tamperetta, Jyväskylää, Joensuuta, Kuopiota, Imatraa tai

Lappeenrantaa. Lisäksi voidaan huomata, että myös vuonna 1942 tapahtuma-alueet mukailevat

myös Suomen tuon aikaista rautatieverkostoa siten, että suurimmat keskittymät ovat sen var-

rella tai sen välittömässä läheisyydessä, jotta kulkeminen olisi ollut helppoa.63

Kuvio 3. Kiertueiden ja esitysten määrät kuukausittain vuonna 1942.

Lähde: Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA.

63Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA; Suomen kulkuneuvo-

kartta 1943 < http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79321/1201013742.jpg?sequence=1>. Luettu

26.4.2016

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

kiertue 29 25 23 52 2 116 81 70 34 48 68 23

esitys 21 33 29 16 39 61 58 60 80 69 96 86

29

25

23

52

2

11

6

81

70

34

48

68

23

21

33

29

16

39

61

58 6

0

80

69

96

86

0

20

40

60

80

100

120

140

AK

SELI

N O

TSIK

KO

25

Vuonna 1942 esiintymiset ja kiertueet jakautuvat epätasaisesti eri paikkakuntien välille. Tämä

voidaan havaita parhaiten liitteessä 2 olevasta vuoden 1942 paikkakuntalistauksesta, joka si-

sältää määrälliset tiedot kaikkien 213 paikkakunnan tai sijainnin esiintymisten ja kiertueiden

määristä. Suurimmassa osassa sijainneista tapahtui vain muutamia esityksiä tai kiertueita tai

molempia. Ei myöskään ole tavatonta, että sijainnissa toteutui ainoastaan joko esitys tai kiertue.

Kartta 2. Kymmenen suurimman kiertue- ja esityspaikan maantieteellinen sijoittuminen

vuonna 1942. Lähde: Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-

7776/1-4, KA.

26

Nämä sijainnit, joissa tapahtui vain muutamia viihdytystapahtumia, olivat useimmiten pieniä

paikkakuntia kotirintamalla. Ne eivät olleet useimmiten suuria keskuksia eivätkä sijainneet

strategisesti tai sotilaallisesti mitenkään tärkeällä alueella.

Vaikka suuressa osassa paikkakunnista tapahtumia järjestettiin vain muutamia, oli mukana silti

myös sellaisia paikkakuntia, joissa tapahtumia järjestettiin runsaammin. Nämä paikat sijaitsivat

niin sota- kuin kotirintamalla, ne olivat useimmiten suuria keskittymiä eli isoja kaupunkeja ja

kotirintamallakin ne olivat joko sijainniltaan tärkeitä paikkoja tai niissä tai niiden välittömässä

läheisyydessä oli jotakin sotilaallista toimintaa. Yleensä niissä sijaitsi joko sotasairaala tai jon-

kinlainen sotilaallinen keskittymä, kuten komppania tai vastaava. Näissä paikoissa oli usein

paljon ihmisiä, niin siviileitä kuin sotilaitakin.64 Näitä paikkoja olivat muun muassa Tampere,

Viipuri, Kotka, Hamina, Lappeenranta, Hanko, Hyvinkää, Vaasa, Joensuu sekä Karhumäki.

Kaikki näistä edellä mainituista olivat suuria paikkoja, joissa oli sotilaallista toimintaa. Esi-

merkiksi edellä mainituista kaupungeista Tampereella, Viipurissa, Lappeenrannassa, Joen-

suussa sekä Vaasassa oli sotasairaalat. Jokaisessa paikassa oli myös jonkinlainen sotilastuki-

kohta, koulutuskeskus tai muu vastaava armeijan alainen toimipiste, kuten Vaasassa ilmator-

juntakomppania, Kotkassa varuskuntakomppania tai Lappeenrannassa komendanttivirasto,

mitkä osaltaan selittävät suurempaa viihdytyksen tarvetta.65

Vuosi 1943: sota rauhoittuu, mutta viihdytys ei

Viihdytystoimiston organisoima viihdytystoiminta oli hyvin myös aktiivista ja kattavaa vuonna

1943. Vuoden 1943 aikana viihdytystoimisto järjesti yhteensä 1939 kiertuetta ja esitystä, mikä

on huomattavasti enemmän kuin aikaisempina sodan vuosina 1941 ja 1942 yhteensä. Vuonna

1942 kiertueita ja esityksiä tehtiin yhteensä 1219 ja vuonna 1941 vain 180. Tämä tarkoittaa,

että jokaiselle vuoden 1943 päivälle voitiin keskiarvoisesti kohdentaa yli viisi tapahtumaa.

64 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 65 Kopsa, 1991, 17, 34, 38–39, 45–46.

27

Näistä 1939 järjestetystä esityksestä viihdytyskiertueiden nimellä oli 547 kappaletta ja loput

1387 olivat merkitty esityksiksi. Tästä voidaankin huomata, että suurin ero vuosiin 1941 ja

1942 verrattuna on esitysten suuri lisääntyminen. Luvuista voidaan nähdä se, kuinka tärkeänä

Suomen puolustusvoimat piti joukkojensa viihtyvyyttä sekä taistelutahdon ylläpitämistä, sillä

rintamatilanne oli varsinkin vuodesta 1941 rauhoittanut asemasodan takia. Viihdytystoiminta

olikin tärkeä tekijä siinä, että joukot pysyivät toimintakykyisinä ja virkeinä varsinkin vuonna

1943 vallinneen asemasotavaiheen aikana. Tuolloin sotilaallista aktiivisuutta ja näin myös päi-

vittäistä toimintaa oli huomattavasti vähemmän kun aikaisemman hyökkäysvaiheen aikana.66

Viihdytystoimintaa eli viihdytyskiertueita sekä esityksiä, sisältäen myös asemiesillat, tapahtui

vuoden 1943 aikana yhteensä 237 tunnetulla paikkakunnalla tai paikalla. Tämä ei ole juurikaan

enemmän kuin vuonna 1942, vaikka itse tapahtumien määrä onkin itsessään noussut. Todelli-

suudessa paikkakuntien ja paikkojen lukumäärä on huomattavasti suurempi, mutta koska osa

paikoista oli merkitty salaisilla peitenimillä kuten yksikkö 3000 tai peura 5167, ei kaikkia paik-

koja voitu tarkalleen tutkimuksessani selvittää, vaan ne luokiteltiin nimikkeellä ”paikka tunte-

maton”. Yhteensä tilastostani siis löytyy 238 eri kohtaa, joista yksi on paikka tuntematon.68

Kuten kartasta 3 voidaan huomata, esitykset ja kiertueet eivät jakautuneet maantieteellisesti

tasaisesti Suomen alueelle myöskään vuonna 1943. Suurimmat keskittymät ovat selvästi ran-

nikolla Helsingin, Turun ja Kotkan ympäristössä, sota-alueella Laatokan sekä Viipurin ympä-

ristössä sekä Keski-Suomen ja Itä-Suomen alueilla. Melkein kokonaan ilman viihdytystoimin-

taa jäivät Lapin alueet sekä länsirannikko, lukuun ottamatta muutamia suurempia kaupunkeja

tai muita tärkeitä kohteita, kuten Rovaniemi, Oulu, Vaasa, Rauma, Petsamo, Muonio ja Mik-

keli.69

Verrattuna aikaisempiin sodan vuosiin, suurinta muutosta voidaan nähdä siinä, että paikkakun-

nat ovat selvästi lisääntyneet sekä sotatoimialueella että Pohjois-Suomessa. Tämä voidaan par-

haiten havainnoida vertaamalla karttoja 1, 2 ja 3 sekä liitteitä 1, 2 ja 3 toisiinsa. Varsinkin

66 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 67 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 68 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 69 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA

28

sotatoimialueella on tapahtunut suurta muutosta, tähän syynä voidaan pitää asemasodasta joh-

tuvaa sotatilan rauhoittumista, mikä on helpottanut esitysten ja kiertueiden toteuttamista sota-

toimialueella.

Kartta 3 Kiertueiden ja esitysten 10 yleisimmän kohdepaikan maantieteellinen jakautuminen.

Lähde Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA .

Kartasta 3 sekä liitteestä 3 olevasta kaupunki- ja paikkaluettelosta voidaan nähdä se, että monet

kiertueet suuntautuivat suuriin kaupunkeihin ja niiden ympäristöön sekä alueille, jotka olivat

29

sotilaallisessa käytössä. Tällaisia kaupunkeja oli muun muassa Helsinki, Turku, Kotka, Lahti,

Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Imatra, Viipuri, Mikkeli ja Joensuu, joihin jokaiseen koh-

distui useampia esityksiä ja kiertueita. Tämä sama ilmiö tapahtui jo aikaisempina vuosina 1941

sekä 1942, jolloin kiertueet ja esitykset suuntautuivat myös suuriin kaupunkeihin lähellä sota-

toimialuetta.70

Kuten kartasta 3 sekä liitteenä olevasta luettelosta 3 voidaan havaita, suurimmat esitys- ja kier-

tuemäärät suuntautuivat alueille, jotka olivat vuonna 1943 toimineiden junarataosuuksien var-

rella, niin kuin havaittiin jo aikaisempina vuosina.71 Kun lähtöpaikkana esityksiin ja kiertueille

lähes poikkeuksetta oli Helsinki, on helppo nähdä, miten maantieteellinen sijoittuminen menee

paljolti junaratojen mukaisesti. Tästä syystä maantieteellinen jakautuminen on kohdistunut

sota-alueiden lisäksi paljon muun muassa pääkaupunkiseudulle, Turun ympäristöön, Tampe-

reen ja Jyväskylän väliselle alueelle sekä Itä-Suomeen, jonne oli olemassa toimivat junaradat.

Varsinkin keskinen Suomi, eli Tampereen ja Jyväskylän alueen sekä Pieksämäen ja Varkauden

seudun useat kohteet, ovat erinomaisessa sijainnissa liikkumisen kannalta, kun verrataan ra-

tayhteyksiä esitysten ja kiertueiden sijoitukseen. Kartassa 3 ja toiminnan jakautumista kuvaa-

vasta paikkakuntaluettelosta 3 siis näkyy hyvin Helsinki-Tampere, Tampere-Jyväskylä sekä

Jyväskylästä Kuopioon ja Joensuuhun suuntautuneiden ratojen vaikutus esitysten ja kiertuei-

den paikkakuntien valinnassa ja toteutuksessa. Totta kai myös Helsinki-Turku välisen radan

vaikutus on huomattava.72

Ratakarttojen vertailu liitteenä olevien luetteloon sekä karttoihin 1, 2 ja 3 näyttää sen, miten

rataverkkojen ulkopuolella olleiden kaupunkien esitysten määrä oli vähäisempi tai ne puuttui-

vat kokonaan viihdytystoiminnan toimialueelta. Tällaisia kaupunkeja olivat rataverkkojen lä-

heisyydessä sijainneet, mutta kuitenkin niistä poikenneet kaupungit kuten Puumala sekä koko-

naiset alueet kuten Länsi-lappi, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu sekä Pohjois-Pohjanmaan itäiset

osat, jotka jäivät suureksi osaksi ilman minkäänlaista toimintaa.73

70 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 71 Suomen kulkuneuvokartta 1943 < http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79321/1201013742.jpg?se-

quence=1>. 15.5.2015. 72Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8 KA; Suomen kulkuneuvokartta

1943 < http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79321/1201013742.jpg?sequence=1>. 15.5.2015. 73 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA; Suomen kulkuneuvo-

kartta 1943 < http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79321/1201013742.jpg?sequence=1>. 15.5.2015.

30

Viihdytyskiertueiden sekä esitysten määrät eivät kuitenkaan jakautuneet tasaisesti paikkakun-

nittain myöskään vuonna 1943. Isossa osassa 238 paikkakunnasta tai paikasta esityksiä tai kier-

tueita järjestettiin vain yksi. Tällaisia paikkoja olivat muun muassa Laurittala, Vammala, Kauk-

lahti sekä Läyliäinen, joissa kussakin järjestettiin vain yhdet esitykset vuoden 1943 aikana,

sekä Niva, Nousiainen, Suonenjoki sekä Koivisto, joissa vuonna 1943 tehtiin vain yhdet viih-

dekiertueet. Läheskään kaikissa paikoissa ei edes järjestetty sekä esitystä että kiertuetta vaan

vain jompikumpi. Toisaalta taas useilla paikkakunnilla tai paikoilla järjestettiin suuriakin mää-

riä sekä viihdytyskiertueita että esityksiä. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Viipuria,

jossa vuoden aikana kiertueita oli 24 ja esityksiä jopa 110, mikä tarkoittaa, että Viipurissa oli

esitys lähes joka kolmas päivä; tai Tampere, jossa esityksiä oli 76 ja kiertueita 10.74

Esitysten ja kiertueiden määrissä on havaittavissa useita piikkejä tiettyjen kaupunkien koh-

dalla. Tämä on kuvattu liitteenä 3 olevassa taulukossa. Kun suurimmassa osassa kaupungeissa

esitysten määrä oli pieni - vain muutamia kappaleita niin kuin liitteestä 3 voidaan havaita -

erottuivat nämä suurempiin lukemiin päässeet paikkakunnat hyvin muiden joukosta. Tällaisia

suuren esitys- ja/tai kiertuemäärän omaavia kaupunkeja ovat muun muassa Hanko, Sortavala,

Jyväskylä, Tampere, Viipuri, Pori, Porvoo, Turku, Kotka, Rovaniemi, Äänislinna, Raivola sekä

Imatra. Kaikkia näitä edellä mainittuja kuntia yhdistää se tosiasia, että ne kaikki ovat rautatei-

den varrella. Osa kaupungeista sijaitsee joko hyvin lähellä tai itse sota-alueella, jolloin viihdy-

tystoiminnan tarve on selkeä, koska näillä alueilla sotilaita eli viihteen tarvitsijoita on. Tällaisia

kaupunkeja/paikkoja olivat muun muassa Raivola, Äänislinna, Imatra sekä Viipuri.75

Kuitenkin monet edellä mainituista kaupungeista ovat selvästi itse sota-alueen ulkopuolella.

Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Hanko, Jyväskylä, Tampere, Pori, Kotka, Rovaniemi

sekä Turku. Kuitenkin määrätty useita esityksiä ja kiertueita tai jopa molempia on niissä sel-

västi ollut viihdytyksen tarvetta, ja tämä tarkoittaa myös sitä, että niissä on ollut sotilaita. Se,

miksi näihin kaupunkeihin on määrätty näin runsaasti viihdytystoimintaa, on selitettävissä use-

alla eri asialla. Yhtenä syynä voidaan pitää sitä, että osassa kaupungeissa on jatkosodan aikana

toiminut sotasairaala. Koska viihdytystoimisto vieraili usein myös sotasairaaloissa, selittyy osa

74 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA. 75 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA.

31

varsinkin esityksiin tulleista piikeistä sillä. Sotasairaaloita oli muun muassa Varkaudessa, Jy-

väskylässä, Tampereella, Turussa sekä Porvoossa, jossa suurempia esiintymismääriä on ollut.76

Kuitenkaan sotasairaalat eivät selitä koko piikkiä, mitä edellä mainituissa kaupungeissa on.

Toisena selityksenä voidaan pitää sitä, että niihin oli helppo järjestää toimintaa. Olosuhteet

olivat suhteellisen rauhalliset, koska kaupungit sijaitsivat hieman kauempana sota-alueesta ja

niihin oli hyvät kulkuyhteydet niiden keskeisen sijainnin ansioista. Useilla paikkakunnilla oli

myös jonkinlainen sotilaallinen tukikohta tai varuskunta. Tällaisia oli muun muassa Rova-

niemi. 77 Isona syynä voidaan pitää niitten keskeistä sijaintia ja hyviä yhteyksiä Helsinkiin,

mutta muina tärkeinä syinä voidaan pitää sotasairaaloiden sekä varuskuntien sijaintia, jotka

loivat pohjaa viihdytyksen tarpeelle.

Sen lisäksi, etteivät kiertueet jakautuneet tasaisesti paikkakuntien mukaan, eivät ne jakautuneet

tasaisesti myöskään vuoden eri kuukausille. Tässä jakaumassa on selvästi nähtävissä se, kuinka

talvella ja loppusyksyllä on huomattavasti vähemmän toimintaa kuin kevät- ja kesäkuukausina.

Sotatilanteen muutoksella ei näitä muutoksia voida oikeastaan ollenkaan perustella, koska

vuonna 1943 oltiin edelleen vuodesta 1941 alkaneessa asemasotavaiheessa, jossa suurempia

sotilaallisia muutoksia ei tapahtunut. Tällöin ainoaksi selitykseksi jää se tosiasia, että kuljetus-

ten järjestämisen suhteen kiertueiden järjestäminen oli huomattavasti helpompaa lämpimäm-

män sään aikana, ja näytöksiä sekä esityksiä voitiin järjestää myös ulkoilmassa sopivan paikan

sattuessa.78 Sitä paitsi talvella viihdytystoiminnan järjestäminen oli huomattavasti vaikeampaa,

koska ulkona ei voinut olla kylmän sään sekä helpomman paljastumisen takia, kun kasvusto ei

ollut suojaamassa vihollisen ilmavalvonnalta ja valkoista lunta vasten olisi suurempi ihmis-

joukko ollut paremmin erotettavissa.79

Kiertueiden lukumäärä vaihteli selvästi vuoden eri kuukausien aikana. Tämä voidaan havaita

myös kuviosta 4. Vähiten kiertueita järjestettiin alkutalvesta, jolloin esimerkiksi tammikuussa

76 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 77 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 78 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 79 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA

32

oli vain 27 kiertuetta sekä heti kesän jälkeen elokuussa, jolloin määrä oli vain 31. Kesällä taas

kiertueita järjestettiin runsaasti, kesäkuussa 68 ja heinäkuussa 91. Myös joulukuun kiertuelu-

kema on suuri, mutta sen takana on muutos viihdytystoimiston merkintätavassa. Yksittäisiin

esityksiin lisättiin nimike viihdytyskiertue, jolloin tutkimukseni periaatteen merkintä laitettiin

kiertueiden sarakkeeseen. Todellisuudessa kiertueita ei siis järjestetty joulukuussa 74 kappa-

letta vaan huomattavasti vähemmän. Suuri luku on siis tilastoinnin sääntöjen muuttuessa syn-

tynyt tilastollinen harha.80

Kuvio 4. Kiertueiden ja esitysten vertailu kuukausina 1943. Lähde Komennustodistukset

1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA

Kiertueiden määrät jäivät esitysten määriä huomattavasti pienemmiksi, vaikka ihmisten määrä,

joka kiertueille ja esityksiin osallistui, oli suurin piirtein yhtä suuri.81 Kiertueiden vähäisyydelle

voidaan etsiä syytä muun muassa siitä, että ne olivat usein pidempiä kuin esitykset ja niihin

80 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 81 Katso lisää luvusta 4.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

KesäkuuHeinäku

uElokuu Syyskuu Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kietue 27 48 44 25 44 68 91 31 22 24 49 74

Esitys 39 88 97 157 89 171 136 142 150 145 102 71

27

48

44

25

44

68

91

31

22 24

49

74

39

88

97

15

7

89

17

1

13

6 14

2 15

0

14

5

10

2

71

KIERTUEDEN JA ESITYSTEN MÄÄRÄT YHTEENSÄ

Kietue Esitys

33

osallistui enemmän ihmisiä kerralla, joten niitä tästä johtuen järjestettiin harvemmin, kuin esi-

tyksiä, jotka olivat kestoltaan lyhyempiä kuin ja joihin osallistui kerralla vähemmän ihmisiä.82

Toisena syynä voidaan ajatella niinkin yksinkertaista syytä kuin kirjureiden ja muiden pape-

reita käsitelleiden henkilöiden mahdollinen valta päättää itse komennuspapereita kirjatessa ja

järjestelyjä tehdessä onko tapahtuma statukseltaan esitys vai kiertue.

Kuukausittainen esitysten määrien vaihtelu oli huomattavasti kiertueita vähäisempää. Tämä

voidaan hyvin havaita kuviosta 4. Myös esitysten määrät olivat kautta vuoden huomattavasti

kiertueiden määriä suurempia, vaikka niin kuin jo aikaisemmin on mainittu, sekä kiertueiden

että esitysten henkilöstömäärät olivat suuri piirtein samalla tasolla. Esitysten määriin vaikuttaa

myös se, että samaan aikaan samoissa kaupungeissa olleet esitykset laskettiin omikseen. Ei

voitu olla varmoja, että ne olisivat samassa paikassa, koska tarkempia osoite- tai esityspaikka-

tietoja, kuten kaupunki tai paikkakunta, ei aineistosta löytynyt. Todellisuudessa esitysten

määrä on luultavasti pienempi mitä ne tilastoissa näyttävät mutta tutkimuksen toteutuksen kan-

nalta käyttämäni järjestelmä oli parempi.83

Esitysten ja kiertueiden välinen suhde ei jakautunut tasaisesti kuten kuviosta 4 voidaan havaita.

Tähän syynä ovat jo edellä mainittujen järjestelmien erilaisuudet. Tasaisimpina kuukausina

voidaan nähdä heti alkuvuodesta tammikuu sekä loppuvuoden joulukuu, jolloin erot eivät olleet

kovinkaan suuria. Joulukuussa tasaisuuden voidaan olettaa johtuvan merkkintämenetelmän

muutoksesta jonka johdosta useita esitykselle muuten kuuluvia merkintöjä siirtyi kiertueille.

Tammikuun tasaisuus taas johtuu niin esitysten kuin kiertueidenkin vähyydestä. Tämän vähäi-

syyden todellista syytä ei tiedetä. Kuitenkin juuri ollut juhlakausi, jolloin järjestettiin enemmän

esityksiä voi olla syynä. Myös aikaisemmin mainittu sää ja järjestysolot olivat huonot tammi-

kuussa.84

82 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 83 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 84 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA

34

Vuosi 1944: sodan ja viihdytyksen viimeiset kuukaudet

Jo vuoden 1944 vaihteessa Suomi tiesi sotilaallisen tilanteensa olevan tukala. Se näkyi myös

muutoksena viihteen järjestämisessä. Vuoden 1944 alussa kiertueita järjestettiin vielä enem-

män, kuin esimerkiksi edellisen vuoden joulukuussa. Kiertueita järjestettiin 93, kun taas esi-

tyksiä vain 30. Kuitenkin tämän jälkeen määrät alkoivat hieman laskea. Viimeiset aineistoni

komennustodistukset on päivätty huhtikuun viimeisille päiville ja niiden oli määrä toteutua

toukokuun alussa. Tämän jälkeiseltä ajalta komennustodistuksia ei enää ole. Tämä voi johtua

joko asiakirjojen tuhoutumisen, Ttus 5 muuton Helsingistä Nurmijärvelle sodan lopussa, tai

huonon arkistoinnin takia.

Muissa lähteissä85 on kuitenkin selvinnyt, että viimeinen rintamakiertue lähti liikkeelle vielä

kesäkuussa 1944 kohti Äänislinna. Mukana olivat upseerit Tauno Palo ja Hannes Häyrinen,

Jorma Huttunen, Yrjö Nieminen sekä Olavi Tilli. Kiertueen matka kuitenkin keskeytyi Neu-

vostoliiton suurhyökkäyksen takia eikä se koskaan päässyt suorittamaan kiertuettaan loppuun.

Tämä tarkoitti rintamakiertueiden lopullista päättymistä, joista näkyy selviä merkkejä jo ke-

vään tilastoissa. Myös muu sotaviihdetoiminta kuten radiot, teatterit ja rintamateatterit ajettiin

alas kevään ja kesän aikana. Asemiesillat jatkuivat, mutta ne muuttuivat ne asemiesilloista

eräänlaisiksi toivelaulukonserteiksi. Viimeisiä aktiivisia toimia olivat vielä syksyllä 1944 jär-

jestetyt sotasairaalavierailut, jossa esiintyi muutamia viihdytystoimiston jäseniä 86

Kevään tapahtumat ja kiristynyt sotilaallinen tilanne näkyvät viihdytyksen osalta selvästi vuo-

den 1944 kevättalvena. Sotilaallisen tilanteen tiukkenemiseen varauduttiin ja yhä enemmän

miehistöä siirrettiin pois Ttus 2 käytöstä taistelujoukkojen käytettäväksi. Yhä useampi komen-

nustodistus siis oli miehistön siirtotodistuksia, jolla kyseinen sotilas tai sotilaat siirrettiin takai-

sin joka omaan alkuperäiseen yksikköön, tai johonkin muuhun yksikköön rintamalle. Tämä

näkyy välillisesti myös viihdytyskiertueissa. Koska miehistöä oli vähemmän kuin ennen, ei

85 Niiniluoto. 1995. 174. 86 Niiniluoto.1995.170-172.

35

toimintaa voitu järjestää samalla tavalla ja varsinkin esitysten määrä väheni radikaalisti verrat-

tuna esimerkiksi edellisen vuoden kevääseen, joka oli tilastollisesti viihdytysesitysten kulta-

aikaa.

Esitysten ja viihdytyskiertueiden määrät 1944. Lähde Komennustodistukset 1941-1944, PV:n

viihdytystoimiston arkisto, T-7776/8-9, KA

Kiertueiden esitysten vähenemisen lisäksi muutos tapahtui myös niiden suhteessa. Aikaisem-

min kiertueita oli järjestetty huomattavasti kiertueita enemmän, mutta nyt tapahtui täydellinen

muutos ja kiertueita järjestettiin maaliskuuta lukuun ottamatta enemmän kuin esityksiä. Osit-

tain tämä varmasti selittyy kirjaustavan muutoksella, mutta vähenevässä henkilöstömäärässä

kiertueet olivat varsinkin pitkillä matkoilla tehokkaampia tapoja viihdyttää. Esimerkiksi viih-

dyttäjät kuljettiin päämäärään, jonka jälkeen he pysähtyivät paluumatkalla muilla paikkakun-

nilla esiintymässä, tai toisinpäin. Samalla reissulla tehtiin enemmän kuin yksi esitys ja kansa

sai mitä tarvitsi, eli viihdettä.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu

Kiertue 93 81 66 66

Esitys 30 46 68 62

93

81

66 66

30

46

68

62

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Esitysten ja kiertueiden määrät 1944

Kiertue Esitys

36

Suurimmat viihdytyksen kohteet pysyivät keväänä suurin piirtein samana, mitä ne olivat aikai-

sempina vuosina. Suurimipien joukossa olivat muun muassa Rovaniemi, Tampere, Lahti, Kar-

humäki, Valkjärvi, Viipuri sekä Äänislinna. Jokaiseen näistä tehtiin yhteensä yli kymmenen tai

jopa useampi kymmenen kiertuetta tai esitystä. Suuret määrät selittyvät samoilla syillä, kuin

aikaisempina vuosina, edellä mainitut paikkakunnat olivat aktiivisia sotilaskaupunkeja kuten

Karhumäki tai suuria siviilikohteita kuten Tampere.

Kartta 4. Vuoden 1944 kymmenen suosituimman esitys- ja kiertuepaikan maantieteellinen si-

jainti. Lähde Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/8-9,

KA.

37

Paikkakuntia tai paikkoja oli vähentyneestä esitys- ja kiertuemääristä huolimatta edelleen pal-

jon, kuitenkin suhteessa enemmän oli komennuksia suoraan koodattuihin yksiköihin. Tällaisia

komennuksia oli sekä esitysten sekä kiertueiden kohdalla. Yksiköt sijaitsivat useimmiten rin-

tamalla, jonka takia koodaus oli välttämätöntä, ja näissä yksiköissä saattoi olla isokin sotilas-

määrä, joka ei voinut liikkua lähimpiin kaupunkeihin, varsinkin kun sotilaita alettiin sitoa ase-

masodan aikana kiinteämmin rintamalle. Oli helpompi viedä muutamat esiintyjät suoraan yk-

sikköön kuin siirtää yksikköä. Tämä suoraan yksiköihin määrääminen helpotti myös esiintyjien

liikkumista. Mahdollisten yksiköiden siirtyminen ei haitannut, koska määräys oli sidottu juuri

yksikköön eikä maantieteelliseen sijaintiin. Tällöin matkaajat pääsivät helpommin perille ei-

vätkä jääneet jumiin tiukkojen matkustussääntöjen takia määränpäähän ilman yleisöä.

Vaikka tilanne oli huono, pyriittiin viihdettä jakamaan vielä 1944 niillä vahvuuksilla, joita Suo-

men sotajoukoilla ja Ttus 5 oli jäljellä. Toiminta pysyi kevääseen 1944 asti tehokkaana ja se

levitti viihdettä ympäri Suomea koko kevään ajan, sekä vielä senkin jälkeen, vaikka heikommin

resurssipulan takia. Vielä sodan loputtua toiminta jatkui vähäisenä sotasairaalatoimintana, kun-

nes se lakkautettiin kokonaan.

38

3 Tähtiä ja nyrkkeilijöitä. Kiertueille ja esityksiin osallistuneet henkilöt.

Luokittelu

Viihdytystoimiston henkilöstö eli ne ihmiset, jotka olivat mukana niin esiintyjinä kuin muissa

käytännön töissä, koostuivat kolmesta pääryhmästä: naisista, sotilaista, jotka täyttivät velvolli-

suuksiaan armeijassa, sekä vapaaehtoisista miehistä, jotka eivät syystä tai toisesta olleet ase-

velvollisia. Tilastoissa esiintyy myös neljäs ryhmä, tuntemattomat, jotka tosin kuuluvat kol-

meen edelliseen ryhmään, mutta heitä ei ole ollut jostain syystä pystytty identifioimaan noihin

ryhmiin.

Myös monet oman aikansa kuuluisat viihdyttäjät; laulajat, näyttelijät, soittajat sekä monet muut

eri taiteenlajien, joskus myös urheilulajien, edustajat kantoivat oman kortensa kekoon sotatoi-

mien hyväksi, kukin omalla tavallaan - viihdyttämällä. Osa tuon ajan viihdyttäjänimistä oli

viihdytystoimiston henkilöstölistoilla, palvelusvelvolliset määrättyinä sotilaina tai sitten va-

paaehtoisina naisina ja miehinä, jotka olivat toiminnassa mukana omasta tahdostaan, tosin ylei-

sen työvelvollisuuden velvoittamana.87

Mukana oli paljon myös oman alansa tuon ajan huippuja. Heistä moni oli oman aikansa ylei-

sölle tuttu jo teattereista sekä valkokankaalta. Tällaisia henkilöitä olivat muun muassa näytte-

lijät Siiri Angerkoski, Tauno Palo ja Aku Korhonen. Tietenkään mukana olleet huipputaiteilijat

eivät olleet ainoastaan näyttelijöitä. Mukana oli myös monia musiikkimaailmasta tunnettuja

henkilöitä. Tällaisia oli muun muassa Harmony Sisters sekä George de Godzinsky. Mukana oli

myös muita enemmän tai vähemmän tunnettuja muusikoita ja laulajia mutta myös monien mui-

den taiteenlajien ja viihteen edustajia, kuten voimistelijoita ja nyrkkeilijöitä sekä lausujia ja

87 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA

39

runoilijoita, omien alojensa huippunimiä, mutta nykyaikana vähemmän tunnettuja henkilöitä,

kuten esimerkiksi taikuri Solmu Mäkelä, joka on tunnettu myös sota-ajan jälkeen.88

Iso osa viihdytystoimen käyttämistä vapaaehtoisista henkilöistä oli naisia. Tämä johtui siitä,

että naisviihdyttäjiä, niin ammattilaisia kuin harrastelijoita, oli paljon helpompi saada mukaan

kuin miehiä johtuen miesten yleisestä asevelvollisuudesta. Naisia saatiin myös mukaan sillä

velvoitteella että, joka jokaisella työhön kelpaavalla aikuisella oli sodan aikana velvollisuus

osallistua sotatoimiin. Naiset on komennustodistuksissa useimmiten merkitty joko taiteilijatta-

rina tai siviilisäädyn mukaan (neiti tai rouva), joissakin yksittäistapauksissa on käytetty myös

ammattinimikettä tai Lotta-arvoa (heidät laskettu mukaan sotilaisiin tilastoissa). Se määrä hen-

kilöitä, jota todistus koskee, on aina ilmoitettu nimikkeellä nainen tai naiset.89

Merkityt sotilaat olivat yleensä ammattilaisia tai puoliammattilaisia viihdyttäjiä, jotka oli siir-

retty muista yksiköistä viihdytystoimiston käyttöön. Mukana oli muun muassa aikansa suosik-

kinäyttelijät Tauno Palo, Leif Wager sekä Hannes Häyrinen, jotka palvelivat sodan aikana viih-

dytysjoukkojen riveissä.90 Sotilaat on merkitty aina komennustodistukseen sotilasarvonsa mu-

kaisesti. Myös se määrä, jota todistus koskee, on aina eroteltu aseman mukaan, esimerkiksi 3

luutn. (luutnantti), 2 kapt. (kapteeni) ja 1 stm. (sotamies). Tähän ryhmään on laskettu myös

Lotta -nimikkeellä olleet naiset - olivathan he osana puolisotilaallista Lotta Svärd -organisaa-

tiota.91

Vapaaehtoiset miehet olivat ryhmä, jotka eivät jostain syystä olleet kelpoisia armeijaan. He

olivat usein liian iäkkäitä armeijaan, kuten Lapatossunakin tunnettu näyttelijä Aku Korhonen92,

tai ulkomailta tulleita tai ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita, kuten George de Godzinsky tai

muuten armeijaan sopimattomia henkilöitä. Tällaiset henkilöt ovat komennustodistuksiin mer-

88 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 89 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 90 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 91 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 92 Lehtinen 2004, 61 (kuva).

40

kitty joko taiteilijoina tai sitten arvonimen tai aseman mukaan esimerkiksi professorina tai joh-

tajana. Se määrä henkilöitä, jota todistus koskee, on kuitenkin aina merkitty miehinä tai taite-

lijoina.

Tuntemattomat henkilöt ovat ryhmänä ne komennustodistusten henkilöt, joita ei ole ollut mah-

dollista liittää mihinkään edellisestä ryhmästä. Syy tähän on lähinnä ollut se, että nämä henkilöt

ovat olleet merkittynä vain sukunimillä, jolloin edes henkilön sukupuolta ei ole mahdollista

selvittää. Komennustodistusten mukaan mukana on ollut myös joitakin eläimiä, muun muassa

muutama koira, joita en ole tilastoinut mihinkään.93 Edellä mainittua luokittellua käytetään

myös kappaleessa 4.

Naiset , vapaaehtoiset miehet sekä sotilaat

Viihdytyskiertueiden kokoonpanot ja niiden osallistujien määrät vaihtelivat suuresti: pienim-

mät kiertueet olivat yhden hengen show, suurimmat taas olivat useiden kymmenien osallistu-

jien kokoisia. Usein kiertueelle osallistui niin miehiä kuin naisia, mutta varsinkin pelkkiä nais-

kiertueita oli useampia. Myös esitysten osallistujamäärät vaihtelivat yhdestä esiintyjästä kym-

meniin esiintyjiin, jossa mukana oli usein jokin tietty ryhmä, esimerkiksi voimistelujoukkue.

Oman lukunsa näihin isoihin kertaesityksiin tekee myös jo aiemmin mainitut asemiesillat, joi-

hin osallistui yleensä suuria määriä eri viihdelajien taiteilijoita.94

Hyvänä esimerkkinä mukana olleista naisista voidaan pitää näyttelijä Siiri Angerkoskea, oman

aikansa kansansuosikkia, joka on tullut nykypäivänä tunnetuksi muun muassa Pekka Puupään

topakkana Justiina-vaimona. Angerkoski osallistui kyllä viihdytyskiertue- ja esitystoimintaan,

mutta oli myös mukana vuosina 1941 ja 1942 muun muassa ilmestyneissä Suomisen Ollin tem-

paukset, Kaivopuiston kaunis Regina ja Niin se on poijaat -elokuvissa, sekä osallistui muun

93 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 94 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA.

41

muassa seuraavana vuonna ensi-iltansa saaneen Suomisen taiteilijat -elokuvan kuvauksiin.95

Sen lisäksi, että Angerkoski oli aktiivisesti mukana niin sota-ajan elokuva- kuin kiertueviih-

teessä, ja toi näin oman suuren panoksensa Suomen sotaviihteelle, hän oli monen muun nais-

esiintyjän tapaan myös äiti, hänen tapauksessaan yksinhuoltaja, sillä hänen myöskin taitelijana

tunnettu miehensä Kaarlo Angerkoski kuoli vuonna 1939 sydänhalvaukseen.96 Tästä huoli-

matta Siiri osallistui aktiivisesti myös sotatoimintaan. Angerkoskikin oli suurimman osan nais-

ten tapaan mukana vapaaehtoisena.97

Yksi suosituista naisyhtyeistä oli Harmony Sisters joka koostui Valtosen siskoista Verasta,

Mairesta ja Raijasta.98 Valtosen sisarukset olivat aikansa suosittu suomalainen naisyhtye, joka

esiintyi muun muassa Hitlerin Saksassa vuonna 1943, eivätkä silloin osallistuneet Suomen

viihdytystoimintaan.99 Heitä voidaan käyttää myös hyvänä esimerkkinä tunnetuista naisista rin-

tamalla.

Vapaaehtoiset miehet ovat viihdytyskiertueilla vähiten edustettu ryhmä vuotena 1942 sekä

myöhemmin sodan muina vuosina. Poikkeuksena he kuitenkin olivat vuonna 1941 käytetyin

ryhmä. Vapaaehtoiset miehet eivät olleet armeijan alaisia henkilöitä, vaan heitä velvoitti vain

yleinen työvelvollisuus niin kuin naisiakin. Miesten kohdalla vähäisyyttä voidaan selittää sillä,

että he ovat sodan aikana olleet hyvin rajattu ryhmä, koska suurin osa miehistä kuului sotavel-

vollisiin, lisäksi useimmat vapaiden miesten ryhmään kuuluneet olivat sellaisia, jotka eivät so-

veltuneet myöskään esityspalvelukseen, esimerkiksi vammaiset tai vanhukset.100

Vapaaehtoisista miehistä eli miespuolisista henkilöistä, jotka eivät syystä tai toisesta kelvan-

neet armeijan riveihin, mukana olivat muun muassa pitkän linjan näyttelijä Aku Korhonen ”La-

patossu”. Korhonen oli osana vapaaehtoisia miehiä, koska ei korkean ikänsä vuoksi ilmeisesti

soveltunut enää armeijan riveihin. Korhonen osallistui useampaan kertaan vuosien 1941 ja

95 Uusitalo 2000, 205; Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA 96 Uusitalo 2000, 111–112, 179–181. 97Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 98 Niiniluoto 1992, 65. 99 Niiniluoto 1992, 122. 100 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA.

42

1942 aikana esityksiin ja kiertueisiin. Hän oli mukana muun muassa ensimmäisellä viihdytys-

kerralla vuoden 1941 heinäkuussa. Muita vapaaehtoisia miehiä olivat muun muassa Reino Val-

kama sekä aikaisemmin mainittu muusikko George de Godzinsky, joka oli vapaaehtoinen ul-

komaalaisen taustansa takia. Hän toimi niin muusikkona kuin kapellimestarina asemiesil-

loissa.101

Tauno Palo, joka oli toki viihdytystoimiston vakinaisella henkilölistalla, kuului ryhmittelyssä

luokkaan sotilaat. Palvelusvelvollisena henkilönä hän osallistui vuosina 1941 ja 1942 viihdy-

tystoimintaan niin kuin edellä mainittiin, mutta osallistui silti samoina vuosina elokuvien Kai-

vopuiston kaunis Regina, Kulkurin valssi, Avioliittoyhtiö sekä Onni pyörii kuvauksiin, joissa

hän esiintyi muun muassa yhdessä edellä mainitun Siiri Angerkosken kanssa. Mukana oli myös

kiertueilla mukana ollut Aku Korhonen.102 Viihdytystoimiston palveluksessa Palo osallistui

niin esityksiin, kiertueille kuin asemiesiltoihin. Hän oli jo tuona aikana suuri tähti alallaan ja

siksi hyvin suosittu näyttelijä ja esiintyjä niin elokuvissa kuin kiertueillakin.103

Muita viihdytyskiertueille ja esityksille omistautuneita näyttelijöitä olivat muun muassa Leif

Wager sekä Hannes Häyrinen. Molemmat osallistuivat ympäri vuoden aktiivisesti sekä esiin-

tymisiin että kiertueille. Tästä huolimatta hekin olivat mukana samaan aikaan erilaisissa elo-

kuvatuotannoissa.104 Myös Joensuussakin oman nuoruutensa viettänyt Esa Pakarinen, joka

tuona aikana ei vielä ollut tehnyt läpimurtoaan elokuvamaailmassa, osallistui aktiivisesti viih-

dytystoimintaan vuosien 1941 ja 1942 aikana.105 Muista edellä mainituista henkilöistä poiketen

Pakarinen ei osallistunut vuosina 1941 ja 1942 ollenkaan elokuvien tekoon, vaan teki oman

elokuvadebyyttinsä vasta vuonna 1951 elokuvassa Rovaniemen markkinoilla.106

101 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 102 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. Nevalainen, 253-255. 103 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 104 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA; ”Leif Wager”

<http://www.elonet.fi/fi/henkilo/160484>. 24.4.2015. ”Hannes Häyrinen” <http://www.elonet.fi/fi/hen-

kilo/117286>. 24.4.2015. 105 Niiniluoto 1989, 21. 106 Niiniluoto 1989, 267.

43

Läheskään kaikki asevelvolliset taiteilijat eivät olleet koko sodan ajan pelkästään viihdytystoi-

miston käytössä, vaan iso osa heistä oli mukana myös ”tavallisemmassa” sotatoiminnassa. Täl-

laisia kuuluisuuksia oli muun muassa Tauno Palo ja Esa Pakarinen.107 Myös sodan aikana lä-

pilyöntinsä Katariina ja Munkkiniemen kreivi -elokuvassa tehnyt Leif Wager yritti värväytyä

armeijaan normaalijoukkojen toimiin ennen liittymistä viihdytysjoukkoihin. Pyyntö kuitenkin

evättiin Wagerin norjalaisen syntyperän takia.108 Lopulta hänet kuitenkin otettiin osaksi armei-

jaa juurikin viihdytysjoukkoihin.

4 Kiertueille ja esityksiin osallistuneiden määrät

Mukana olleiden ihmisten määrät

Tässä kappaleessa käytän osallistujien luokitteluun samaa luokittelua kuin kappaleessa 3. Eli

sotilaat ovat miehiä, joista komennustodistuksissa kerrotaan sotilasarvo, naiset naisia, vapaa-

ehtoisen miehet niitä miehiä, joilla sotilasarvoa ei ole. Lisäksi on ryhmänä tuntemattomat:

muun muassa nimikirjaimin merkityt tai muuten sukupuolettomat merkinnät, joita ei voida var-

muudella määrittää mihinkään edellä mainittuun ryhmään. Kaikki ryhmät analysoidaan omina

ryhminään.

Sekä kiertueille että esityksiin osallistui suuret määrät väkeä. Osallistujiksi ei laskettu pelkäs-

tään esiintyjiä vaan myös muita henkilöitä, kuten autonkuljettajia tai kassanhoitajia. Kuitenkin

rajaan tutkimuksen vain esiintyjiin. Kokonaisuudessaan vuosina 1941 ja 1942 osallistui sekä

viihdytyskiertueille että esityksiin yhteensä 2748 henkilöä. Näistä 2668 henkilöä oli mukana

107 Niiniluoto 1981, 54–55; Meri, 280. 108 Wager 2000, 109–110, 117.

44

vuonna 1942 ja loput 180 vuonna 1941. Todellisuudessa luku on kuitenkin pienempi, koska

luvussa ei oteta huomioon sitä, että sekä kiertueille että esityksiin osallistui samoja henkilöitä

useaan otteeseen vuoden aikana. Tätä seikkaa ei kuitenkaan aineiston vajavuuden takia voida

eritellä. Koska niin kuin jo aikaisemmin mainitsin esitykset ja kiertueet eivät jakautuneet tasai-

sesti eri kuukausille, myöskään esiintyjien määrät niin kiertueilla kuin esityksissä eivät olleet

eri kuukausina tasaisesti jakautuneita.109

Myös henkilöstömäärissä voidaan nähdä parempien säiden ja ulkona esiintymisen tuomien pa-

rempien järjestämismahdollisuuksien vaikutukset niin kiertueiden kuin esitystenkin kohdalla.

Mitä helpompi kiertueita ja esityksiä oli järjestää, sitä enemmän niitä oli. Varsinkin verratessa

vuosia 1941 ja 1942 toisiinsa voidaan myös nähdä sotatilan vakiintumisen ja asemasodan al-

kamisen vaikutus sekä kiertueiden että esitysten kohdalla. Esityksiin osallistuneiden henkilöi-

den määrässä voidaan nähdä muutosta myös niiden kuukausien kohdalla, jolloin järjestettiin

yksi tai useampi asemiesilta. Asemiesillat nimittäin työllistivät jopa kymmeniä ihmisiä kerralla

yhtenä iltana. Tämä lisäsi helposti kuukauden väkimäärää.110

Vuosi 1941: pienellä joukolla viihdytys alkuun

Vuonna 1941 niin esitysten kun kiertueiden määrä oli hyvin vähäistä niin kuin aikaisemmin on

jo todettu. Tästä voidaan myös päätellä, että myös henkilöstömäärät olivat vuonna 1941 hyvin

pienet ja suppeat. Siksi ne eivät juurikaan ole vertailukelpoisia muiden vuosien kanssa. Lähes

ainoa järkevä vertailukohde on se muutos mitä sodan eteneminen ja asemasodan alkaminen on

aiheuttanut. 111

Tämä onkin muutos, joka näkyy niin kiertueiden ja esityksissä ja henkilöstömäärässä sen suu-

rena kasvuna myöhempinä vuosina siten,että jokaisena kuukautena oli viihdytystoiminnassa

109Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA . 110 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA. 111 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA.

45

työskenteleviä ihmisiä. Tämä ei tietenkään voinut vielä 1941 toteutua, toiminnan käynnistyttyä

keskellä vuotta, sodan syttymisen seurauksena 112

Henkilöstömäärät olivat siis vielä vuonna 1941 hyvin pieniä, verrattuna tuleviin vuosiin. Ko-

konaisuudessaan komennuksia oli 180 eri henkilöille. Eli 180 kertaa ihminen ns. työllistettiin

viihdytystoiminnan käskystä . Koska väkimäärä on näin pieni, ei vuodelta 1941 ole mielekästä

tehdä vertailua esityksissä ja kiertueilla käytettyjen henkilöiden komennusten välillä ja siksi

käsittelen tämän vuoden kohdalla vain henkilöiden komennusten muodostamaa kokonaisuutta,

enkä tosin kuin jatkossa vertaile heitä komennuksen tarkoituksen eli viihdytyskiertueen tai esi-

tyksen pohjalta.113

Kuvio 4. Viihdytyskiertueiden ja esitysten henkilöstön komennusten kokonaismäärät jatkoso-

dassa kuukausittain vuonna 1941. Lähde Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoi-

miston arkisto, T-7776/1, KA

Henkilöstön käyttö jakautui vuonna 1941 viidelle kuukaudelle: heinäkuulle sekä syyskuusta

joulukuulle. Näistä kuukausista ehdottomasti suurin komennusmäärältään oli joulukuu,

112 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA. 113 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA.

Heinäkuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

Sotilaat 1 6 5 3

Naiset 3 8 3 15 33

Miehet 4 7 5 34 45

Tuntemattomat 2 3 0 3

1

6 5

33

8

3

15

33

4

7

5

34

45

2 3

0

30

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Sotilaat Naiset Miehet Tuntemattomat

46

toiseksi suurin marraskuu. Tätä vähäistä määrää voidaan selittää parhaiten sillä, että sota oli

vasta alkuvaiheessa, jolloin viihdytystoimiston toimintaa vasta aloitetiin. Myös se, että tuolloin

oli menossa hyökkäysvaihe, joten suurin osa henkilöstöstä, koskien sotilaita sekä niitä vapaa-

ehtoisia naisia, jotka olivat lottia, tarvittiin rintamalla hyökkäysvaiheen.114 Kun sodan tila va-

kiintui ja asemasota alkoi, voitiin henkilöstöä vapauttaa sieltä myös enemmän viihdytystoimis-

ton käyttöön. Tämä voidaan todeta myös siitä, että vuoden 1941 lopussa ja 1942 alussa viihdy-

tystoimiston papereista löytyy monia kymmeniä siirtokomennuksia, joissa muista yksiköistä

siirretään henkilöstöä viihdytystoimiston käyttöön. Nämä henkilöitä ovat niin miespuolisia so-

tilaita ja vapaaehtoisia miehiä kuin vapaaehtoisia naisia, joita on muiden yksiköiden alueilta

siirretty osaksi viihdytystoimiston sekä valistustoimiston alaisuutta.115

Kuvio 5. Vuoden 1941 viihdytyskiertueissa ja -esityksissä käytetyn henkilöstön jakauma.

Lähde: Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA.

KA.N=180.

Kokonaisuudessa vuonna 1941 komennuksia annettiin seuraavasti: sotilaita käytettiin 15 ker-

taa, naisia 62 kertaa, miehiä 95 ja tuntemattomia henkilöitä kahdeksan kertaa. Suurin käytetty

114 Leskinen-Juutilainen 2005 , 122-132. 115 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA.

8 %

34 %

53 %

5 %

Sotilaat

Naiset

Miehet

Tuntemattomat

47

ryhmä oli siis miehet. Tämä voidaan perustella joko sillä, ettei kaikkia sotilaita ollut vielä tuol-

loin otettu palvelukseen tai sitten sillä, että viihdytystoimiston komennustodistusten kirjoitus-

tapa ja merkinnät eivät olleet tuolloin vielä vakiintuneet kunnolla, koska monet vuonna 1941

taiteilijoina merkityt miehet esiintyvät myöhemmin vuonna 1942 sotilaina merkittynä. Eri

esiintyjäryhmien jakauma on siis hyvin erilainen vuonna 1941 kuin mitä se on myöhemmin

yleisesti koko sodassa. Tämä voidaan hyvin todeta esimerkiksi vertaamalla kuvioita 5 ja 9 kes-

kenään, jolloin huomataan, että kuviossa 5 suurin ryhmä on miehet, kun taas kuviossa 9 se on

sotilaat.116

Kummassakin edellä mainitussa kuviossa toiseksi suurin ryhmä on kiistatta naiset. Tästä voi-

daan siis päätellä, että sodan aikana sotilaiden ja miesten käyttö toisiin ryhmiin vaihtaa mää-

rällisesti paikkaa. Paikat vaihtuvat niin, että sotilaista tulee selvästi muita isompi ja domi-

noivampi esiintyjäryhmä, kun taas vapaaehtoisten miesten ryhmän käyttö vähenee niin että se

väistyy isoimmasta ryhmästä kolmanneksi vuonna 1942. Syyksi tähän voidaan todeta joko kir-

jurin vaihdos, kirjaussääntöjen muutos tai sitten se, että näistä aikaisemmin taitelijoina määrä-

tylle henkilöille annetiin vuoden 1941 ja vuoden 1942 alun aikana oikea sotilasarvo ja heidät

värvättiin osaksi armeijaa.

Vuonna 1941 komennusten määrät olivat pieniä ja suhteet eri ryhmien välillä hakivat vielä

paikkaansa. Sotilaiden vähäinen käyttö kertoi niin hyökkäysvaiheen miehistötarpeesta,myös

siitä, ettei kaikkia miehiä välttämättä ollut vielä värvätty armeijan palvelukseen. Tästä merk-

kinä voidaan pitää sitä, että aikaisemmin miehinä esiintyneet olivat myöhemmin kirjoilla myös

sotilaina. Myöskään kirjausmenetelmä ei ollut vielä täysin kehittynyt, mikä saattaa selittää osan

merkinnöistä. Vuoden 1941 toiminta kuitenkin antoi hyvän pohjan tulevalle toiminnalle.

116 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1, KA

48

Vuosi 1942: isommalla porukalla kesään keskittyen

Koska vuonna 1942 henkilöstön komennusmäärät olivat huomattavasti isompi kuin vuonna

1941, voidaan vuoden 1942 kohdalla tehdä analyysiä henkilöstön käytöstä niin kokonaismää-

rissä kuin esitysten ja kiertueiden kohdalla erikseen. Kuviosta 6 voidaan nähdä se mikä todet-

tiin jo kiertueiden ja esitysten määrissä aikaisemmin luvussa 2. Suurimmat henkilömäärät ovat

siis käytössä kesällä, jolloin tapahtumien järjestäminen on helpointa. Huomattavasti pienempi

määrä käytettyä henkilöstöä on taas alkutalvesta ja alkukeväällä, jolloin liikkuminen ja järjes-

täminen on ollut kaikkein haastavinta. Myös loppuvuoteen nähden kesä on suurempi työllis-

täjä, mutta ero ei ole niin suuria, kun verrataan kevättä ja kesää.

Kuvio 6. Viihdytyskiertueiden ja -esitysten henkilöstön kokonaiskäyttömäärä vuonna 1942.

Lähde: Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA

Vuodenaikojen vaihtelun ja niiden aiheuttamien haasteiden lisäksi kesän suurempaa henkilö-

käyttömäärää voidaan ajatella selittävän myös ihmisten kesälomilla. Eli niillä ihmisillä, lähinnä

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

ElokuuSyysku

uLokaku

uMarras

kuuJouluk

uu

Henkilöstömäärä 118 127 146 139 147 316 396 305 224 298 286 166

118127

146 139147

316

396

305

224

298286

166

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

49

naisilla ja miehillä, jotka olivat viihdytystoiminnan lisäksi myös normaaleissa töissä, oli suu-

rempi mahdollisuus osallistua viihdytystoimintaan. Tämä voidaan todentaa myös katsomalla

kuvioita 8 ja 9 joista voidaan nähdä, että sekä kiertueiden että esitysten henkilömäärissä kesällä

perinteisinä kesälomakuukausina eli kesä-, heinä- ja elokuussa naisten määrä on muuta vuotta

huomattavasti suurempi. Kiertueilla heinäkuussa naisten määrä oli jopa suurin kaikista ryh-

mistä. Siksi mielestäni yhtenä syynä ihmisten määrän lisäykseen kesäkuukausina voidaan pitää

kesäloma-aikaa, jolloin normaali työ ei niin paljon velvoittanut vapaaehtoisena mukana ollutta

henkilöstöä.117

Kuvio 7. Kiertueiden henkilöstömäärät kuukausittain eroteltuna vuonna 1942.

Lähde: Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA .

117 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

Sotilaat 6 9 1 6 0 89 114 107 80 162 120 49

Naiset 9 12 21 13 7 95 136 107 57 51 33 26

Miehet 33 30 55 89 6 43 46 23 13 13 40 3

Tuntematon 11 22 11 7 0 6 0 3 2 1 0 0

6 91

60

89

114107

80

162

120

49

9 1221

137

95

136

107

5751

3326

33 30

55

89

6

43 46

2313 13

40

311

22

11 70

60 3 2 1 0 0

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Sotilaat Naiset Miehet Tuntematon

50

Vertaillessa kiertueiden ja esitysten käyttämiä henkilöitä voidaan todeta ainakin yksi yhteinen

piirre. Molemmissa sotilaiden käyttö lisääntyi huomattavasti kesäkuusta 1942 alkaen. Alku-

vuodesta sotilaiden käyttö oli molemmissa hyvinkin vähäistä ja esimerkiksi toukokuussa 1942

ei kiertueilla käytetty ollenkaan sotilaita. Tämä samainen sotilaiden vähäinen käyttö, on nähtä-

vissä myös vuoden 1941 henkilöstöjakaumassa, jossa sotilaita käytettiin myös erittäin vähäisiä

määriä.

Tämä sama ilmiö on siis saanut alkunsa jo vuonna 1941 ja se jatkuu aina vuoden 1942 kevää-

seen saakka. Selitys tälle on luultavasti aivan yksinkertainen. Nähtävästi keväällä 1942 viihdy-

tystoimisto joko sai uudet täyttöohjeet komennustodistusten täyttöön, tai sitten taloon on tuol-

loin tullut uusi kirjuri, joka muutti komennustodistusten merkintätapaa. Yksi mahdollisuus

vielä tietenkin on, että kevään 1942 aikana viimeisetkin armeijaan edes jollain tavoin soveltu-

vat henkilöt värvättiin sen palvelukseen ja monet aikaisemmin taitelijoina kulkeneet miehet

saivat sotilasarvon, jota alettiin sitten käyttämään. Varmuutta ei kuitenkaan voida tutkimuk-

sessa todentaa, koska aineistossa ei löydy mitään syytä tällä ilmiölle.118

Kuvio 8. Esitysten henkilöstömäärät kuukausittain vuonna 1942.Lähde: Komennustodistukset

1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA

118 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

Sotilaat 11 8 11 5 7 42 50 35 37 38 66 39

Naiset 10 9 9 1 45 30 47 19 24 25 19 45

Miehet 31 26 29 17 81 10 3 12 11 8 8 4

Tuntematon 7 11 9 1 1 1 0 0 0 0 0 0

11

8

11

5 7

42

50

35 3

7 38

66

39

10

9 9

1

45

30

47

19

24 25

19

45

31

26 2

9

17

81

10

3

12

11

8 8

4

7

11

9

1 1 1 0 0 0 0 0 0

51

Suurin osa henkilöistä osallistui viihdytyskiertueille vuonna 1942 ja heitä oli kokonaismäärän

2668 henkilöstä 1767 henkilöä. Loput 902 olivat taas mukana esityksissä. Sekä esityksissä, että

kiertueilla henkilöstö jakautui kokonaisuudessaan siten, että eniten oli sotilaita, sitten naisia,

sitten miehiä ja pienin ryhmä on tuntemattomat, niin kuin jo aikaisemmin on sanottu. Kiertu-

eilla jakauma on ollut seuraava: sotilaita 743, naisia 567, miehiä 394 ja tuntemattomia 63. Esi-

tyksissä samainen jakauma on: sotilaita 349, naisia 283, miehiä 240 ja 30 tuntematonta. Pro-

sentuaalisesti siis esityksissä oli sotilaita 38,7 % naisia 31.4 %, miehiä 26,6 % ja tuntemattomia

3,3 %. Kun taas kiertueilla sotilaita oli 42 %, naisia 32 % miehiä 22,2 % tuntemattomia 3.5 %.

Molemmissa voidaan siis nähdä, että tuntemattomien määrä pysyy vakioina. Muuten luvuissa

onkin enemmän vaihtelua. Suurin ero onkin se, että kiertueilla sotilaat ovat suuremmassa roo-

lissa kuin esityksissä joissa henkilöstöjakauma on hyvinkin tasainen.

Kuvio 9. Vuoden 1942 viihdytyskiertueissa ja -esityksissä käytetyn henkilöstön jakauma.

Lähde: Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA .

N=1670.

1092; 41 %

850; 32 %

634; 24 %

92; 3 %

Sotilaat

Naiset

Miehet

Tuntemattomat

52

Voidaan siis todeta, että selvästi suurin henkilöstöryhmä on ollut sotilaat. Tämän voidaan aja-

tella johtuvan suurimmaksi osaksi siitä, että sotilailla oli suurin velvollisuus toimia viihdytys-

toiminnassa. He olivat velvoitettuja palvelemaan sotilaallisesti maataan sodan aikana ja tämä

oli heidän työtään. Muilla ryhmille toiminta oli vapaaehtoista. Näillä henkilöillä oli kuitenkin

työvelvollisuus, jota he saattoivat toteuttaa viihdytysjoukoissa, mutta ymmärrykseni mukaan

heillä olisi mahdollista tehdä sitä myös muualla, joten he olivat vapaaehtoisia.119

Vuonna 1942 viihdytystoiminta alkoi laajeta ja se voidaan nähdä myös komennusten määrissä

selkeästi. Verrattuna vuoteen 1941 määrät suorastaan räjähtivät suuremmiksi. Vuoden 1942

suurin ryhmä oli sotilaat ja toiseksi suurin naiset. Viimeiseksi jäivät vapaaehtoiset miehet.

Muutosta vuoteen 1941 voidaan nähdä tässäkin: suuret muutosten voidaan nähdä johtuvat ase-

masodan alkamisesta eli sota-olojen rauhoittumisesta siinä määrin, että kiertueiden järjestämi-

nen on helpompaa ja turvallisempaa. Myös aika teki tehtävänsä, sillä viihdytystoimiston ko-

koisen organisaation järjestäytyminen ja käynnistäminen vie aikansa.

Vuosi 1943: entistä enemmän väkeä, vielä enemmän viihdettä

Sekä kiertueille, että esityksiin osallistui suuret määrät ihmisiä vuonna 1943. Kokonaisuudes-

saan komennuksia esiintyjille annettiin sekä viihdytyskiertueille että esityksiin yhteensä 3353

kappaletta. Tämä on huomattavasti enemmän mitä aikaisempienvuosien 1941-1942 yhteis-

määrä, 2668 komennusta. Koska niin kuin jo aikaisemmin mainitsin esitykset ja kiertueet eivät

jakautuneet tasaisesti eri kuukausille, myöskään esiintyjien määrät niin kiertueilla kuin esityk-

sissä eivät olleet eri kuukausina tasaisesti jakautuneita.120 Väkimäärässä voidaan nähdä parem-

pien säiden ja ulkona esiintymisen tuomat paremmat järjestämismahdollisuudet edellisten vuo-

sien tapaan.

119 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-4, KA 120 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-8, KA

53

Esityksiin osallistuneiden henkilöiden määrässä voidaan nähdä kasvua myös niiden kuukau-

sien kohdalla, jolloin järjestettiin yksi tai useampi asemiesilta. Asemiesillat nimittäin työllisti-

vät jopa kymmeniä ihmisiä kerralla yhdeksi illaksi esiintymään.121

Kuvio 10. Viihdytyskiertueiden henkilöstön kuukausittainen jakauma vuonna 1943. Lähde Ko-

mennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA.

Kuviosta 10 voidaan nähdä se, mikä jo kiertueiden määrissä on todettu. Kiertueilla olleiden

henkilöiden määrä nousee kesäkuukausille ja on vähäisempää alkutalvesta ja lopputalvesta.

Joulukuun lievä nousu syksyn laskussa nähden voidaan selittää sillä seikalla, että joulukuun

kohdalla komennustodistuksissa oli muuhun vuoteen verrattuna merkitty yhteen todistukseen

esitys sekä esityksenä että viihdytyskiertueena. Syynä tähän voi jälleen kerran olla joko käy-

tännön muuttuminen tai uuden kirjurin tuleminen yksikköön. Tällaisissa tilanteissa olen mer-

kinnyt tilastoihin esityksen sijaan viihdytyskiertueet.

Tilastosta nähdään, miten naisten ja vapaiden miesten osuus kasvoi kokonaisuudessaan alku-

vuoteen kesäkuukausina, loppusyksystä vähemmän,mutta kuitenkin niin että tammikuun lu-

121 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA

Tammikuu

Helmikuu

Maalskuu

Huhtikuu

Toukokuu

KesäkuuHeinäku

uElokuu Syyskuu Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Sotilaat 54 68 57 46 36 76 98 41 42 66 51 66

Naiset 13 27 45 98 64 126 134 78 67 33 40 91

Miehet 5 8 17 9 14 38 43 5 11 22 23 15

54

68

57

46

36

76

98

41 42

66

51

66

13

27

45

98

64

12

6 13

4

78

67

33 4

0

91

5 8

17

9 14

38 4

3

5

11

22 23

15

Sotilaat Naiset Miehet

54

kuihin verraten ei määrä pienene kuin miesten osalta elokuussa. Sotilaiden osalta kasvua ta-

pahtuu myös koko vuoden ajan tasaisesti, mutta ei niin paljon kuin esimerkiksi naisilla, joiden

määrän kasvu on suurempi kuin millään muulla ryhmällä.122

Sotilaita on kiertueissa käytetty tasaisesti vuoden aikana. Keskimäärin sotilaita käytettiin kuu-

kaudessa noin 58. Kokonaisuudessa vuoden aikana kiertueella mukana oli 701 sotilasta. Nämä

sotilaat olivat valistustoimiston henkilöstölistoilla olleita sotilaita, jotka suorittavat omia ase-

velvollisuuksiaan viihdytyksen parissa normaalin asepalveluksen sijaan.123

Naisia mukana kiertueella oli kasvavasti läpi vuoden. Tammikuun naismäärä, 13, kasvoi suu-

rimmillaan heinäkuussa 134:een. Naisia käytettiin siis paljon epätasaisemmin kuin miehiä kier-

tueiden jäseninä vuoden aikana. Kokonaisuudessaan kiertueille osallistui 816 naista, eli enem-

män kuin miehiä ja sotilaita yhteensä. Tätä selittää osittain se, että miehiä useammin naiset

osallistuivat kiertueille isompina ryhminä, mihin voi olla syynä se, että naiset esiintyivät miehiä

enemmän ryhmävoimistelu- ja tanssiesityksissä.

Usein myös isommilla naisryhmillä oli mukanaan yksi tai kaksi miestä, joko sotilaita tai va-

paaehtoisia. Syynä tähän voivat olla muun muassa turvallisuusseikat tai se, että säestykseen tai

juontamiseen käytettiin yleensä miehiä. Myös naisten värvääminen viihdytystoimintaan on

ollut helpompaa, koska naisilla ei ollut palveluvelvollisuutta mutta kuitenkin työvelvolli-

suus.124

Vapaaehtoiset miehet olivat viihdytyskiertueilla vähiten edustettu ryhmä. Myös vapaiden mies-

tenkin osalta kasvua on nähtävissä. Kokonaisuudessa vapaita miehiä käytettiin vuoden aikana

208. Jos vapaiden miesten käyttö jakautuisi tasaisesti jokaiselle kuukaudelle, se tarkoittaisi

noin 17 miestä kuukaudessa.

122 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 123 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA. 124Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/1-9, KA.

55

Vapaaehtoisista miehistä eli miespuolisista henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta kelvanneet

armeijan riveihin, mukana olivat muun muassa Lapatossunakin tunnettu pitkän linjan näyttelijä

Aku Korhonen. Korhonen osallistui useampaan kertaan vuoden 1943 esityksiin ja kiertueille.

Muita vapaaehtoisia miehiä oli muun muassa näyttelijä-koomikko Reino Valkama.125

Kuvio 11 Esitysten henkilöstöjakauma kuukausittain. Lähde Komennustodistukset 1941-1944,

PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA.

Samoin kuin viihdytyskiertueilla myös esityksissä henkilöstön määrä kasvoi kesäkuukausina

ja väheni taas loppuvuonna. Joulukuun sekä naisten että miesten määrän selvän laskun voi se-

littää jo aikaisemminkin mainitulla komennustodistuksissa ilmenneellä merkintätavan muutok-

sella, jonka seurauksena joulukuun tapahtumat painottuivat enemmän viihdytyskiertueille kuin

esityksille.126

Toisin kuin viihdytyskiertueilla, esityksissä selvästi suurin käytetty ryhmä on sotilaat. Tämän

voidaan katsoa johtuvan esimerkiksi siitä, että monet myös elokuvateollisuudessa olleet mie-

het,kuten esimerkiksi Tauno Palo, tekivät enimmäkseen lyhyitä esityskeikkoja, kun taas naiset

125 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA 126 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/4-8, KA

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

KesäkuuHeinäku

uElokuu Syyskuu Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Sotilaat 42 72 73 93 50 138 102 80 98 96 64 83

Naiset 12 21 28 54 30 53 31 70 40 39 35 19

Miehet 2 12 16 20 16 30 17 22 26 18 18 6

42

72 73

93

50

13

8

10

2

80

98

96

64

83

12 2

1 28

54

30

53

31

70

40

39

35

19

2

12 16 20

16

30

17 2

2 26

18

18

6

Sotilaat Naiset Miehet

56

tekivät enemmän suuria viihdytyskiertueita.127 Leif Wager sekä Hannes Häyrinen olivat mu-

kana samaan aikaan erilaisissa elokuvatuotannoissa.128

Kuvio 12. Viihdytyskiertueiden ja esitysten henkilöstön jakauma kuukausittain. Lähde T-7776.

KA

Niin viihdytyskiertueille kuin esityksiin osallistui vuoden aikana hyvin tasaisesti väkeä, mikä

voidaan nähdä myös kuviosta 12. Tähän tekee kuitenkin poikkeuksen heinäkuu sekä joulukuu,

joissa on selvästi enemmän ihmisiä kiertueilla kuin esityksissä. Tämä voidaan nähdä johtuvan

siitä, että heinäkuussa järjestettiin useita isompia kiertueita, jotka lisäsivät selvästi väkimäärää.

Joulukuussa taas selityksenä on komennustodistuksissa tapahtunut merkintämuutos, jonka ta-

kia merkinnät painottuivat silloin selvästi enemmän viihdytyskiertueilla kuin esityksissä. Ku-

viosta 12 voidaan myös nähdä se aikaisemmin havaittu ilmiö, että kesäkuukausina niin kiertu-

eilla kuin esityksissä käytettiin huomattavasti enemmän henkilöstöä esimerkiksi alkutalvesta

tammi- ja helmikuussa.129

127 T-7776.KA 128 T-7779. ”Leif Wager” <http://www.elonet.fi/fi/henkilo/160484>. 24.4.2015. ”Hannes Häyrinen”

<http://www.elonet.fi/fi/henkilo/117286>. 24.4.2015. 129 Komennustodistukset 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/8-9, KA

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

ElokuuSyysku

uLokaku

uMarras

kuuJouluku

u

Kiertueet 72 103 119 153 114 240 275 124 120 121 114 172

Esitykset 56 105 117 167 96 221 150 172 164 153 117 108

72

103119

153

114

240

275

124 120 121 114

172

56

105117

167

96

221

150172 164

153

117 108

0

50

100

150

200

250

300

Kiertueet Esitykset

57

Sodan viimeinen kevät 1944

Vaikka jo vuoden 1944 alusta viihdytystoiminnan määrässä oli nähtävissä muutoksia sotilaal-

lisen tilanteen mukaan, ei samanlaisia muutoksia ole nähtävissä niin suuresti esitysten ja kier-

tueiden henkilöjakaumassa eikä myöskään henkilöstön määrässä. Huomattavaa muutosta näh-

dään edellä mainituissa vasta maaliskuussa sekä huhtikuussa, kuin alla olevassa kuviosta 13 on

nähtävissä.

Kuvio 13. Viihdytyksen henkilöstö 1944, kuukausi jakauma. Lähde Komennustodistukset

1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/8-9, KA.

Suurin muutos tapahtuu tietenkin sotilaiden määrässä. Tämä selittyy muun muassa viihdytys-

toiminnan alkaneella alasajolla sekä suurilla siirtomäärillä rintamalle. Maaliskuussa iso osa so-

tilaista korvattiin naisilla. Naiset olivat helpommin käytettävissä tuossa vaiheessa kuin sotilaat,

joita tarvittiin rintamalla. Naisia oli myös mahdollisuus värvätä lisää, mikä ei ollut niin helppoa

vapaaehtoisten miesten kohdalla, koska heidän joukkonsa huomattavasti suppeampi perustuen

ikään, palveluskelpoisuuden puuttumiseen tai kansallisuuteen.

tammiesitykset

tammikiertue

helmiesitykset

helmikiertue

maalisesitykset

maaliskiertue

huhti esityshuhti

kiertue

naiset 6 59 9 74 18 101 12 84

sotilaat 47 115 72 93 38 44 35 54

miehet 6 28 20 26 36 57 11 23

0

20

40

60

80

100

120

140

Viihdytyksen henkilöstö vuonna 1944

naiset sotilaat miehet

58

Kuviosta 14 voidaan huomata suuret erot kiertueille ja esityksille komennettujen henkilöiden

välillä. Vaikka vielä 1944 melkein jokaisena kuukautena järjestettiin esityksiin luettavat ase-

miesilta, jäivät esitysten henkilöstö määrät vähäiseksi. Ilmeisesti sodan viimeisenä keväänä on

tahdottu panostaa kiertueisiin, jotka usein olivat pidempikestoisia kuin yksittäisiin esityksiin.

Toki kyseessä voi olla myös merkinnällinen muutos, jossa kaikkea toimintaa on aloitettu ”

tasapäistämään” ja näin merkkitsemään myös aikaisemmin esityksen statuksella olevia tapah-

tumia kiertueiksi.

Kuvio 14. Henkilöstön jakautuminen esitysten ja kiertueiden kesken 1944. Komennustodistuk-

set 1941-1944, PV:n viihdytystoimiston arkisto, T-7776/8-9, KA

Vaikka vuosi 1944 oli monin tavoin erilainen verrattuna aikaisempiin vuosiin, yhdistää sitä

aikaisempiin vuosiin samat henkilöt viihdytystoiminnan tekijöinä. Vaikka henkilöitä siirrettiin

paljon muihin yksikköihin viimeiselle kiertueelle kesäkuussa lähtivät kansalle tutut Hannes

Häyrinen ja Tauno Palo130. Aikansa suurimpia tähtiä siis pidettiin viihdytystoimiston käytössä

viimeiseen asti ennen heidän siirtämistään sotatoimiin rintamalle. Myös naisissa sekä vapaa-

ehtoisissa miehissä näkyivät vielä vuonna 1944 samat nimet kuin aiemmin Siiri Angerkoski,

Aku Korhonen sekä Reino Valkama kuin.

130 Niiniluoto 1992 .174.

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu

esitys 59 101 92 58

kiertue 202 193 202 161

0

50

100

150

200

250

Aks

elin

ots

ikko

Henkilöstön jakautuminen esitysten ja kiertuiden kesken 1944

esitys

kiertue

59

5 Johtopäätökset

Tutkimukseni osoittaa, että Suomen armeijan organisoima ja viihdytystoimiston järjestämä

sota-ajan viihdytys on ollut vuosina 1941 ja 1942 silloiseen sotatilanteeseen suhteutettuna hy-

vinkin aktiivista ja toimivaa. Se on varsinkin vuonna 1942 ulottunut koko Suomen alueelle

käymällä 213:ssa eri paikassa tai kohteessa. Suurimmassa osassa paikoista tapahtumia järjes-

tettiin vain muutaman kerran. Kuitenkin tutkimustuloksista on huomattavissa, että joillakin

keskeisillä paikkakunnilla, jotka niin sijainniltaan, kuin sotilaalliselta tärkeydeltään ovat kes-

keisiä, tapahtumia on järjestetty suuriakin määriä. Tällaisia paikkakuntia olivat vuosina 1941

ja 1942 muun muassa Tampere, Joensuu, Kotka, Hamina, Hyvinkää, Hämeenlinna sekä Vii-

puri.

Suurin osa paikoista, joille tapahtuvat ovat sijoittuneet, ovat sijainneet vuosien 1941 ja 1942

sota-aikana sotarintaman ulkopuolella eli kotirintamalla. Kuitenkin myös sotarintamalla on ta-

pahtunut viihdytystoimintaa, muttei niin paljon, kuin kotirintamalla. Sotarintamalla tapahtumat

ovat sijoittuneet alueille missä on ollut paljon joukkoja, kotirintamalla taas kaupunkeihin missä

myöskin on ollut sotilaallista toimintaa, kuten sotasairaaloita tai varuskuntia tai varikoita.

Kiertueita ja esityksiä on vuosina 1941 ja 1942 järjestetty noin 1250. Suurin osa näistä on ollut

esityksiä, mutta ero esitysten ja kiertueiden välillä ei ole ollut suuri. Toiminta on ollut aktiivista

ja joka päivä on järjestetty keskimäärin 3,5 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Määrät ovat suuria.

Suurin osa näistä tapahtumista on pidetty vuoden 1942 aikana ja hyvin vähäinen määrä vuoden

1941 aikana. Vasta käynnistyvä toiminta ei ollut tuolloin laajaa eikä monipuolista vallitsevan

hyökkäyssotavaiheen takia. Viihdytystoiminnan sesonkiaikaa oli kesä, jolloin suoritettiin

enemmän esityksiä ja kiertueita kuin muina vuodenaikoina. Huonoin esitysaika oli talvi sekä

alkukevät, jolloin sääolot haittasivat niin liikkumista kuin ulkona esiintymistäkin.

Viihdytystoimintaan osallistui monenlaista väkeä. Tutkimuksessa jaoin osallistujat neljään

ryhmään. Ryhmät olivat sotilaat, naiset, miehet sekä tuntemattomat. Vuonna 1941 suurin käy-

tetyin ryhmä oli miehet. Vuonna 1942 käytetyimmäksi ryhmäksi nousivat sotilaat. Molempina

60

vuosina toiseksi suurin ryhmä oli naiset ja pienin tuntemattomat. Osallistuneet ihmiset olivat

monen alan osaajia. Mukana oli niin ammattilaisia kuin amatöörejä. Ihmisten esitykset vaihte-

livat kaikesta laulun ja näyttelemisen väliltä aina taikatemppuihin sekä nyrkkeilyyn.

Vuosina 1941 ja 1942 tapahtunut viihdytystoiminta oli siis kokonaisuudessaan laajaa ja se ulot-

tui niin koko Suomen alueelle, kuin niille sota-alueille missä suomalaiset sotivat tuona aikana.

Toimintaan osallistui huomattava määrä henkilöitä, sekä muutama koira. Mukana oli niin va-

paaehtoisia kuin sotavelvollisuuttaan täyttäviä esittävän taiteen osaajia, joista jokainen toteutti

omalla tavallaan viihdytystoiminnan missiota, jonka tarkoituksena oli helpottaa niin sotilaiden

kuin siviilien oloa niissä kauheissa ja epävakaissa olosuhteissa, jotka käynnissä oleva sota ai-

heutti.

Vuonna 1943 järjestetty viihdytystoiminta on ollut hyvinkin runsasta sekä monipuolista. Vuo-

den aikana oli järjestetty yhteensä 1929 kiertuetta ja esitystä, jotka suuntautuivat ympäri Suo-

mea yhteensä 238 eri kaupunkiin tai paikkaan. Ero kiertueiden ja esitysten välillä on lähinnä

kosmeettinen, näiden merkitseminen oli mielivaltaista ja saattoi riippua kirjurista ja hänen mer-

kitsemistavastaan. Suurimpana erona voidaan nähdä kesto, joka esityksissä oli usein lyhyempi,

sekä se, että esitys saattoi sisältyä johonkin suurempaan esitysjoukkoon, kuten esimiesiltaan

tai olla osa jotain kiertuetta. Näistä 1929 tapahtumasta viihdytyskiertueiden nimellä oli 547 ja

loput 1382 olivat esityksiä. Näihin osallistui 3353 henkilöä. Heistä 1725 osallistui kiertueille

ja loput 1628 esityksiin Tämä sisältää kaikki mukana olleet esiintyjät: niin naiset, miehet kuin

sotilaatkin, ja luvussa ei ole laskettu yksittäisiä henkilöitä, vaan se kokonaisuus joka komen-

nustodistuksiin on merkattu. Todellisuudessa toimintaan osallistuneiden määrä on huomatta-

vasti pienempi. Mukaan ei ole laskettu muuta henkilökuntaa eikä muihin tehtäviin lähetettyjä.

Vuonna 1944 viihdytyskiertueiden ja esitysten määrä alkoi pikkuhiljaa hiipua. Viimeinen toi-

minta suoritettiin aineiston mukaan toukokuussa 1944. Viimeiset kiertueet tapahtuivat kuiten-

kin kesäkuussa 1944, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys pysäytti ne sekä lähes koko viihdy-

tystoiminnan. Sodan loputtua syyskuussa 1944 toimintaa jatkettiin vielä pienimuotoisina sota-

sairaalakiertueina sekä toivelaulukonserteiksi muuttuneina asemiesiltoina, kunnes toiminta lo-

petettiin muun sotilaistoiminnan mukana kokonaan Moskovan rauhansopimuksen mukaisesti.

61

Kiertueet ja esitykset eivät jakautuneet tasaisesti koko Suomen alueelle. Suurimmat keskitty-

mät olivat sota-alueella, pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla, Tampereen ja Jyväskylän väli-

sellä alueella sekä Pohjois-Karjalassa. Melkein kokonaan ilman toimintaa jäivät Lapin seutu

sekä länsirannikko. Esitys- ja kiertuepaikat paikantuivat useimmiten niille aluille, jotka olivat

junarataverkoston läheisyydessä. Suurimmaksi osaksi paikkakunnilla tai paikoissa käytiin ker-

ran tai kaksi, mutta joissakin isoissa kaupungeissa sekä tärkeissä kohteissa käytiin useammin.

Tallaisia olivat muun muassa Viipuri, Tampere, Turku ja Kotka.

Järjestetyt kiertueet ja esitykset eivät myöskään jakautuneet vuoden ajalle tasaisesti. Kesällä

järjestettyjä tapahtumia on niin kiertueiden kuin esitysten suhteen eniten. Alkutalvesta ja syk-

syllä niitä oli taas huomattavasti vähemmän. Tähän syynä voidaan pitää vuodenaikojen vaih-

teluiden tuomat haasteet, jotka kohdistuivat niin kuljetuksiin kuin järjestysmahdollisuuksiin -

eivät niinkään muutokset sotatilanteessa tai rintamilla.

Määrinä esityksiä oli huomattavasti enemmän kuin kiertueita läpi vuoden. Poikkeuksen tähän

tekevät tammikuu ja joulukuu 1943, jossa luvut ovat huomattavasti lähempänä toisiaan. Syynä

tähän voi olla se, että kiertueet olivat esityksiä pidempiä, sekä enemmän henkilöitä työllistäviä.

Toisena syynä voidaan nähdä myös asemiesiltojen vaikutus esitysten määrän lisääntymiseen.

Vaikka esityksiä oli enemmän kuin kiertueita, oli molempien henkilöstön työllistämismäärä

taas hyvin lähellä toisiaan, eikä niiden ero ollut kuin reilu sata henkeä.

Henkilökunnasta iso osa oli naisia sekä sotilaita. Pienemmäksi ryhmäksi jäivät vapaaehtoiset

miehet. Kiertueilla naiset olivat käytetyin henkilöryhmä, mutta esityksissä taas sotilaat olivat

enemmistönä. Tätä voidaan selittää sillä, että naisia osallistui pitkille kiertueille sotilaita enem-

män. Lisäksi he kulkivat yleensä isommissa ryhmissä kuin sotilaat, jotka olivat useimmiten

pienissä 1-4 hengen ryhmissä tai jopa yksin.

62

Kiertueille ja esityksiin osallistuneista henkilöistä monet olivat oman aikansa kuuluisuuksia.

Mukana toiminnassa olleet kuuluisuudet olivat niin sotilaita eli asevelvollisia kuin vapaaehtoi-

sia naisia ja miehiä. Heidän panostustaan kiertue- ja esitystoiminnalle voidaan pitää merkittä-

vänä. Mukana olleita kuuluisuuksia olivat muun muassa Tauno Palo, Siiri Angerkoski, Esa

Pakarinen sekä Leif Wager.

63

Lähdeluettelo

Painamattomat lähteet

Arkistolähteet

Kansallisarkisto, Helsinki

Puolustusvoimien viihdytystoimisto

T-7776/1 Komennustodistukset 1941/1942

T-7776/2 Komennustodistukset 1942

T-7776/3 Komennustodistukset 1942

T-7776/4 Komennustodistukset 1942/1943

T-7776/5 Komennustodistukset 1943

T-7776/6 Komennustodistukset 1943

T-7776/7 Komennustodistukset 1943

T-7776/8 Komennustodistukset 1943/1944

T-7776/9 Komennustodistukset 1944

Päämaja. Valistus- ja viihdytystoimiston (Ttus 2) Helsingin toimisto

T-7771/6 Kiertuekirjat

Valtion tiedotuslaitos. Viihdytysosasto, Päämaja. Valistus- ja viihdytystoimiston (Ttus 2)

Helsingin toimisto, Puolustusvoimain viihdytystoimisto

T-7781/2 Kirjeenvaihto jotka sisältävät raportit sekä toimintasuunnitelmat

Painetut lähteet

Kirjallisuus

Eteläpää, Heikki 2002. Jees, teatteria! – sanoi vääpeli Ryhmy, sotateatterit 1941–1944.Edita,

Helsinki.

64

Haavio, Martti 1969. Me marssimme Aunuksen tietä. WSOY, Porvoo.

Jutikkala, Eino 1997. Valtion tiedotuslaitoksen salainen sotakronikka. WSOY, Juva.

Kopsa, Pentti 1991. Kenttäposti 1941-1945. Miktor, Helsinki.

Korpela, Viljo 1991. Niin se on poijaat viihdetaitelijat sodissamme 1939–1945.WSOY, Juva.

Koskimies, Päivikki 1980. Kiertue- ja teatteritoiminta rintamajoukoissa 1941–1944 : pääma-

jan Tiedotusosaston johtama viihdytystoiminta. Pro-Gradu Helsingin yliopisto. Helsinki.

Kronlund, J (toim.) 1988. Suomen Puolustuslaitos 1918–1939. WSOY. Porvoo.

Lehtinen, Lasse 2004. Itsenäisyyden puolustajat kynällä, kameralla ja kiväärillä. WSOY, Por-

voo.

Leskinen, Jari & Juutilainen ,Antti 2005. Jatkosodan pikku jättiläinen. WSOY, Porvoo.

Meri, Lauri 2008.Tauno Palo. Otava, Keuruu.

Nevalainen, Petri 2007. Kaikkien aikojen Tauno Palo. Gummerus, Jyväskylä.

Niiniluoto, Maarit 1989.Esa Pakarinen hanuri ja hattu. WSOY, Juva,.

Niiniluoto, Maarit 1992.Sulle salaisuuden kertoa mä voisin –Harmony Sistersin tarina.

WSOY, Juva.

Niiniluoto, Maarit 1995. On elon retki näin eli miten viihteestä tuli sodan voittaja. Kirjayh-

tymä, Karisto oy, Hämeenlinna.

Perko, Touko 1974.TK-miehet jatkosodassa. Otava, Keuruu.

65

Pilke, Helena & Kleemola, Olli 2015. Elämää juoksuhaudoissa. Sotilaiden huvit ja harrastuk-

set jatkosodan rintamilla. Bookwell OY , Porvoo.

Rasila, Viljo 1977. Tilastolliset menetelmät historian tutkimuksessa. Otava, Keuruu.

Ruuskanen Annukka 1996. Teatteri sodan palveluksessa - ajanvietettä vai propagandaa?:

kiinteiden rintamateattereiden toiminta Suomen jatkosodassa 1941–1944. Pro-Gradu Helsin-

gin yliopisto, Helsinki.

Salminen, Esko 1976. Propaganda rintamajoukoissa; Suomen armeijan valistustoiminta ja

mielialojen ohjaus jatkosodan aikana. Otava, Kuopio.

Suvanto, Katariina 2008. Kysymys viihdytystoiminnasta armeijan valistustoiminnan kentässä

jatkosodan aikana 1941–1944. Pro Gradu Helsingin yliopisto, Helsinki.

Toim. Maanpuolustuskorkeakoulun historian laitos 1994. Jatkosodan historia 6.WSOY; Por-

voo.

Uusitalo, Kari 2002. Siiri ja Kaarlo; Näyttelijäparin tarina. Edita, Helsinki.

Wager, Leif 2000. Hävyttömän hyvä elämä. WSOY, Juva.

Digitaaliset lähteet

”Leif Wager”. 2013, Kansallisfilmografian www-sivut. <http://www.elonet.fi>. 24.4.2015.

”Hannes Häyrinen”. 2013, Kansallisfilmografian www-sivut. <http://www.elonet.fi>.

24.4.2015.

66

”Suomen kulkuneuvokartta 1943”. 2015, Kansalliskirjaston www-sivut < http://www.do-

ria.fi/> 15.4.2016

Liitteet

Liite 1

Viihdytyskiertueiden ja esitysten jakautuminen käydyille paikkakunnille vuonna 1941 Lähde T-

7776.KA.

Paikka kiertue esitys

1200/ 4 asekompania ja esikunta

1

9000/ Torjuntapiiri esikunta 1

1

Aunus 1

Dragvik

2

Hamina 1

Helsinki

2

Hyvinkää

5

Hämeenlinna 2 3

Joensuu 1

Jyväskylä

1

Kajaani 1

Kangasala 1

Kanneljärvi 1

Karhumäki 1

Kotka 1 1

Kouvola

1

Kuopio

2

Käppäselkä 1

Lahti 2

Lohja

1

Meltola

1

Mikkeli

1

Nokia 1

Perniö

1

Pori

1

Rovaniemi 1

Salmi 1

Seinäjoki

1

Tampere 3 2

Turku 2 1

Valkjärvi 1 1

Viipuri 1 3

Vilppula

1

Äänislinna 1 2

Liite 2

Viihdytyskiertueiden ja esitysten jakautuminen käydyille paikkakunnille vuonna 1942.Lähde T-

7776.KA.

paikka kiertue esitys

1083/ 1. mittaus prikaati

2

1268 /2 jalkaväkirykmentti 46 1

1400/8 . Divisioona esikunta 1

2710/ Jalkaväkirykmentti 1

1

3014/1 Jalkaväkirykmentti 27

1

3710/3.kranaatinheitin joukkue / jalkaväkirykmentti 28

1

3820/7.Divisioonan esikunta 1

4000/2.Konekiväärikomppania / Jalkaväkirykmentti 51 1

7300/Jalkaväkirykmentti 61

2

7346/ Runnin invalidikoti 1 1

7600/17.Divisioona esikunta 1

8026/Linnoitusrakennuspataljoona 1

8672/Panssarilaiva Vainämöinen 1

8810/3. Rannikkoprikaatiesikunta 1

2120/3.Sotasairaala Järvenpää 1

Antrea 2 5

Asemäki 1 1

Aunus 5 5

Aura 39

1

Elisenvaara 1

Enso 4 3

Fiskari

1

Forssa 2 1

Hamina 8 12

Hanko 18 10

Harjavalta 1 1

Helsinki 2 2

Hiitola

1

Hollola

1

Hurmoila

1

Huuhanmäki 2

Huutokoski 1 1

Hyrylä 3 3

Hyrynsalmi 8 3

Hyvinkää 9 13

Hämeenlinna 7 12

Iisalmi 5 2

Iitala

1

Ilmajoki 1

Imatra 6 3

Immola 1 1

Isosaari

3

Ivalo 1

Jaakkimaa 3

Joensuu 8 7

Jokela 4 1

Joroinen 1

Jukola 1

Jyväskylä 11 9

Jämsänkoski 2

Kaivola 1

Kajaani 9 12

Kallvik

1

Kangasala 1 1

Kanneljärvi 7 5

Kannus 1

Karhula 1 1

Karhumäki 27 25

Karjaa 1

Karkkila

4

Karkkoo

1

Karstula 1

Kaskela

1

Kauhajoki 1 2

Kauhava 2 2

Kauttua 1

Kellokoski 1

Kemi 5 8

Kemijärvi 1 2

Kenneljärvi 1

Kerava 6 3

Kiila 1

Kiila 14

1

Kirkkonummi 1

Kiuruvesi

1

Kiviniemi

1

Koivisto 4 2

Koivu

1

Kokkola 1 4

Korkeakoski 2

Kotka 15 19

Kouvola 5 6

Kuokkala 2

Kuopio 8 3

Kuorevesi 2 2

Kurikka 1 4

Kuusankoski 1 3

Kymi 2 3

Käkisalmi

2

Käppäselkä 5 2

Kääpäselkä 1

Lahdenpohja 2

Lahti 11 24

Lappeenranta 12 14

Latva 12 1

Lieksa 9 1

Lievestuore 1

Limink 1

Lohja 3 4

Loimaa

1

Lomi

1

Loviisa 2 1

Lövö

1

Malmi

3

Marianham 1

Matkaselkä 1

Mikkeli 11 18

Myllykoski 3 3

Mäkiluoto 1 4

Mäkriä 1

Mänttä 5 1

Mäntyharju 1 2

Mäntyluoto 1

Naantali 1 2

Niinisalo 4 20

Nokia 1 1

Nummela 1

Nurmi

1

Nurmijärvi 1 4

Nurmoila

1

Orimattila 2

Oripohja 1

Orivesi 5 1

Otalampi

2

Oulu 7 6

Oulunkylä 1

Parainen 1

Parikkala 2 2

Parola 1 1

Perniö 1 1

Petsamo 1

Pieksamäki 2

Pitkäranta 1

Pitjämäki 1

Pori 4 7

Porokylä 2 1

Porvoo 9 9

Pulosa

1

Punkaharju 1

Pälksaari 2

Raahe 2

Raivola 16 3

Rajamäki

2

Rantasalmi 1

Rantsila

1

Rauha

1

Rauma 2 2

Rautalammi 1

Riihimäki 2 11

Rovaniemi 12 14

Rukajärvi 5 2

Ruoholahti 1 1

Ruovesi 1

Rysäkari

2

Rättijärvi

1

Saarenpää 1

Salmi 3 1

Salo 2

Santahamina 3 2

Savitaipale 1

Savonlinna 5 4

Seinäjoki 3 5

Siiranmäki 1

Somerniemi 1

Somero

1

Sortavala 6 5

st sairaala Kimkoma 1

Suinula

1

Sulku 19

1

Suojoki

1

Suolahti

1

Suomenlinna 4

Suonenjoki 2

Syväri 5 1

Taalintehdas 1 1

Tainionkoski 2

Tammisaari 3

Tampere 13 54

Terho 12

1

Tiira 14

1

Toijala 1 4

Tokari 2

Tornio

4

Tulos

1

Tuntematon 1 3

Turku 17 22

Tyrvää 1

Töysä

1

Urjala

1

Utti 1 2

Uuksu 10 6

Uusikaupunki 1

Vaasa 5 15

Valkeakoski 1

Valkjärvi 15 9

Vammala

1

Varkaus 5 1

Vemsjärvi 1 1

Vierumäki 1

Vihtijärvi 1

Viipuri 14 43

Vilppula 2

Virasoja

1

Vitelä 1

Voikkaa 2 1

Vuokseniska4 4 3

Vuotas 1

Värtsilä 1

Yhdyslaiva 1

Ylivieska 1

Äänekoski 2

Äänislinna 20 18

Heinävesi 1

Liite 3 Viihdytyskiertueiden ja esitysten määrät mukana olleissa paikkakunnissa /paikoissa vuonna

1943. Lähde T-7776. KA

Kaupunki Kiertue Esitys

Ahtila 0 1

Alavus 0 2

Antrea 0 4

Artijärvi 0 1

Askola 0 1

Aulanko 0 1

Aunuksenlinna 9 7

Aunus 4 6

Aura 0 1

Dahlavk 0 1

Elimäki 0 1

Elisevaara 1 1

Enso 3 7

Forssa 0 10

Haapamäki 0 1

Hamina 4 17

Hanko 14 18

Harjavalta 3 1

Heinola 0 2

Heinäjoki 4 2

Helsinki 4 14

Helylä 3 0

Herrala 0 1

Hiitola 0 1

Hirvaa 1 0

Huuhanmäki 0 4

Hyrylä 1 1

Hyrynsalmi 0 4

Hyvinkää 5 14

Hämeenlinna 7 33

Iisalmi 2 2

Iittala 0 1

Imatra 5 9

Immola 2 0

Inkeroinen 0 1

Isosaari 0 1

Jaakkima 1 1

Jaala 0 2

Jessoila 0 1

Joensuu 5 8

Jokela 0 4

Jokiainen 0 2

Jyväskylä 11 15

Järvelä 0 1

Järvenpää 0 4

Jääski 1 1

Kajaani 1 3

Kangasniemi 0 3

Kankanpää 1 6

Kanneljärvi 7 5

Karhula 0 7

Karhumäki 30 40

Karima 0 1

Karjaa 0 2

Karkkila 0 4

Kaskela 1 0

Kauhava 0 2

Kauklahti 0 1

Kavantsaari 0 3

Kellokoski 0 8

Kemi 3 1

Kerava 2 11

Kerkkoo 0 1

Keuruu 0 2

Kilo 0 1

Kilpasilta 2 1

Kirkkonummi 3 0

Kiviniemi 2 3

Koiria 0 1

Koirinoja 2 1

Koivisto 1 0

Kokkola 1 3

Kolosjoki 0 1

Konginkangas 1 0

Kontiolahti 0 1

Korkeakoski 0 1

Koski 0 1

Kotka 12 32

Kouvola 1 9

Kuivasaari 0 1

Kuopio 6 11

Kuorevesi 0 2

Kuru 0 4

Kuusankoski 1 10

Kymi 1 10

Käkisalmi 7 3

Käppäselkä 5 2

Käyrä 0 1

Lahdenpohja 0 1

Lahti 8 58

Lappeenranta 6 30

Lappohja 0 1

Latva 3 3

Laurittala 0 1

Lauttakylä 0 1

Lempäälä 0 2

Lieksa 2 4

Liikkala 0 1

Lohja 1 9

Loimaa 1 2

Loviisa 1 1

Läskelä 0 1

Läyliäinen 0 1

Makslahti 3 1

Marianhamina 2 2

Masala 2 3

Mastola 1 0

Mellilä 1 3

Miessaari 0 1

Mikkeli 12 45

Muonio 0 1

Myllykoski 4 7

Mäkiluoto 1 2

Mäkriä 4 1

Mäntsälä 0 2

Mänttä 0 4

Mäntyluoto 0 1

Naantali 0 2

Naarajärvi 3 0

Nastola 3 1

Niinisalo 2 21

Niva 1 0

Nokia 0 2

Nousiainen 1 0

Nummela 0 3

Nummi 0 1

Nurmes 1 4

Nurmijärvi 0 3

Nurmoila 2 0

Ojakkala 1 1

Orivesi 0 4

Oulu 5 9

Paimio 0 1

Parainen 1 12

Parola 0 11

Perkjärvi 3 2

Perniö 0 4

Petjävesi 0 1

Petsamo 0 1

Petäjämäki 1 1

Petäjävesi 0 1

Pieksamäki 1 5

Pietarsaari 1 2

Pitkäranta 2 2

Pitäjämäki 0 1

Pori 1 26

Porvoo 3 12

Pukinmäki 0 1

Punkaharju 1 2

Punkalaidun 0 1

Puumala 0 1

Pälksaari 1 0

Pöytyä 0 1

Raahe 1 4

Raivola 19 36

Rauha 0 1

Rauma 3 6

Rautalammi 0 1

Ridasjärvi 0 1

Riihimäki 3 16

Rovaniemi 27 34

Rukajärvi 3 9

Ryssänkari 0 1

Ränkkö 1 0

Rönkiä 1 0

Rönkkä 1 2

Röykkä 0 1

Röykkö 0 1

Sakkola 0 1

Salo 0 6

Sammatti 0 1

Santahamina 0 1

Savonlinna 4 8

Seeste 0 1

Seinäjoki 1 4

Siilinjärvi 1 0

Simpeli 0 1

Somero 0 1

Sortavala 14 20

Sotkamo 0 1

Suolahti 1 3

Suomenlinna 1 1

Suonejoki 1 0

Suulajärvi 2 1

Suursaari 4 1

Syväri 10 7

Särkisalo 0 1

Taavetti 3

Tainionkoski 1 1

Tali 0 2

Tammio 0 1

Tammisaari 3 0

Tampere 10 76

Tarvasjoki 0 1

Terijoki 0 1

Tienhaara 0 1

Tikkala 0 1

Tikkurila 0 1

Tiutinen 0 1

Toijala 1 1

Tokari 5 0

Tuntematon 67 78

Turku 9 54

Tuusula 0 2

Tyrvää 1 1

Uhtua 1 3

Uuksu 1 0

Utti 6 6

Uurainen 0 1

Uuras 0 4

Uusikaupunki 0 3

Vaajakoski 0 2

Vaasa 0 9

Vaavoja 0 1

Valkeakoski 0 1

Valkjärvi 15 28

Vammala 0 1

Vampula 0 1

Varkaus 3 4

Vehkalahti 0 1

Vierumäki 4 2

Vihti 0 3

Viiala 1 1

Viipuri 24 111

Viitasaari 1 1

Villinki 0 1

Vilppula 1 2

Viraoja 1 2

Virojoki 0 1

Virrat 0 1

Vitele 1 4

Voikkaa 1 1

Vuoksenniska 0 1

Värtsilä 5 0

Ähtäri 0 1

Äänekoski 1 2

Äänislinna 22 47

Liite 4. Esitysten ja kiertueiden määrät paikkakunnittain/sijainneittain vuonna 1944. Lähde T-

7774.KA

Tuntematon 29 67

Antrea 0 1

Askola 1 0

Aulanko 0 1

Aunuksenlinna 0 4

Forssa 1 1

Haapajärvi 2 1

Hamina 3 3

Hanko 5 0

Harjavalta 0 1

Harjus 14 0 1

Heinola 2 2

Helsinki 11 2

Huuhanmäki 0 1

Hyrylä 0 1

Hyvinkää 5 0

Hämeenlinna 4 9

Iisalmi 0 1

Imatra 1 1

Jyväskylä 1 1

Jämsä 1 0

Järvenpää 0 3

Kajaani 0 1

Karhula 1 1

Karhumäki 6 14

Kaukalahti 0 2

Kauliranta 0 1

Kauniainen 0 1

Kemi 0 2

Kemijärvi 0 2

Kerava 2 5

Kirkkonummi 0 2

Kiuruvesi 0 1

Koivisto 0 1

Kontiolahti 0 1

Korso 1 0

Kotka 2 2

Kouvola 3 2

Kovasjärvi 0 1

Kuopio 2 6

Kymi 0 3

Kymintehdas 1 0

Käkisalmi 0 2

Lahti 7 4

Lappeenranta 2 3

Latva 0 2

Leppävaara 1 0

Lieksa 0 3

Liikkala 1 0

Liinahamari 1 0

Lohja 0 1

Maarianhamina 0 1

Masala 1 0

Matkaselkä 0 1

Mikkeli 8 5

Myllykoski 0 1

Myrskylä 0 1

Mäkiluoto 0 1

Mäkriä 0 1

Mänttä 4 0

Mäntyharju 1 0

Naantali 1 1

Nasala 1 0

Niinisalo 0 1

Nivala 0 1

Nummela 1 0

Nurmes 1 2

Nurmijärvi 3 0

Orimattila 1 0

Oulu 1 1

Paimio 1 0

Pallastunturi 0 1

Palojoki 1 0

Parola 0 3

Pietarsaari 0 1

Pori 1 0

Porvoo 1 0

Punkaharju 1 1

Raivola 1 11

Rajamäki 2 2

Rautalampi 2 0

Riihimäki 2 4

Rovaniemi 8 14

Rukajärvi 0 1

Ryttylä 1 0

Savonlinna 1 5

Seinäjoki 1 0

Simpele 1 1

Siuntio 1 0

Sortavala 1 4

Suomenlinna 2 0

Suursaari 0 1

Syväri 1 0

Taalintehdas 0 1

Tainionkoski 1 0

Tampere 11 6

Tervakoski 1 0

Tikkurila 0 1

Tokkari 1 2

Tornio 0 2

Tuomikylä 1 0

Turenki 2 1

Turku 3 4

Tuusula 0 1

Tyrvää 3 2

Uhtua 1 0

Utti 2 4

Vaasa 1 2

Valkeakoski 1 1

Valkjärvi 11 8

Vammala 1 1

Varkaus 1 1

Viiala 0 1

Viipuri 3 18

Vironlahti 2 0

Vitele 0 3

Voikka 2 0

Äänislinna 7 14