sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä

23
Sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä Jenni Blomgren, tutkimustiimin päällikkö, Kela Sairauspoissaolot lyhyemmiksi millä keinoin? Seminaari, Kela, Helsinki, 1.12.2016 Tackling Inequalities in Time of Austerity

Upload: kelan-tutkimus-research-at-kela

Post on 10-Apr-2017

73 views

Category:

Government & Nonprofit


2 download

TRANSCRIPT

Sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä

Jenni Blomgren, tutkimustiimin päällikkö, Kela

Sairauspoissaolot lyhyemmiksi – millä keinoin?

Seminaari, Kela, Helsinki, 1.12.2016

Tackling Inequalities

in Time of Austerity

Lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot

2

Sairauspoissaolopäiviä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20+

Lyhyt poissaolo

* 1–3 pv* oma ilm.

Lyhyehkö poissaolo

* 4–11 kalenteripv* alle sairauspäivärahan omavastuun* yleensä lääkärintodistus

Pitkä poissaolo

* vähintään 12–13 kalenteripv * oikeus sairauspäivärahaan* lääkärintodistus

Kelan sairauspäiväraha: vähintään 12 kalenteripäivän sairauspoissaolot

• Sairauspäivärahaa omavastuuajan (1+9 arkipäivää)

ylittävästä sairauspoissaolosta

• Maksetaan työnantajalle, jos tämä maksaa

sairausajalta palkkaa

• Muussa tapauksessa maksetaan sairastuneelle itselleen

• Tilastoissa nämä lasketaan yhteen

• Sairauspäivärahan saaminen ei edellytä työsuhdetta

• Vain sairauspäivärahalla korvattuja pitkiä

sairauspoissaoloja voidaan seurata

keskitettyjen kansallisten rekisterien kautta

3

Suomalaisten sairauspoissaolot

• Sairauspoissaolo vuoden aikana: 60–63 % työllisistä (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2013)

• Sairauspäiviä keskimäärin vuoden aikana poissa

olleilla: 8–9 työpäivää (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2013)

• Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja, osuus

teoreettisesta työajasta: 4,3 % (EK:n työaikakatsaus 2014, koskee teollisuutta, rakennusalaa ja palvelualoja)

• Kelan korvaama sairauspoissaolo vuoden 2015 aikana:

9 %:lla 16–64-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista (Blomgren 2016, ilmestyy )

4

Maksetut sairauspäivärahat ja päivät 1996–2015

5

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000199

6

199

7

199

8

199

9

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

20

10

201

1

201

2

201

3

201

4

201

5

Sairauspäivärahapäiviä

(milj. päivää), oikea

asteikko

Maksetut rahat (milj. €

2015 rahassa), vasen

asteikko

Sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevasta väestöstä 1996–2015

6

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

199

6

199

7

199

8

199

9

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

201

0

201

1

201

2

201

3

201

4

201

5

%

Ikä:

16–64

50–64

35–49

16–34

Lähde: Blomgren 2016; omat laskelmat Kelan ja Tilastokeskuksen tiedoilla.

Sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevasta väestöstä 1996–2015

7

0

2

4

6

8

10

12

141

99

61

99

71

99

81

99

92

00

02

00

12

00

22

00

32

00

42

00

52

00

62

00

72

00

82

00

92010

201

12

01

22

01

32

01

42

01

5

%

Naiset

Miehet

Lähde: Blomgren 2016; omat laskelmat Kelan ja Tilastokeskuksen tiedoilla.

Sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevasta väestöstä 1996–2015

8

0

1

2

3

41

99

61

99

71

99

81

99

92

00

02

00

12

00

22

00

32

00

42

00

52

00

62

00

72

00

82

00

92

01

02

01

12

01

22

01

32

01

42

01

5

%Tuki- jaliikuntaelin

Mielenterveys

Vammat

Hengityselin

Ruoansulatuselin

Kasvaimet

Hermosto

Verenkiertoelin

Lähde: Blomgren 2016; omat laskelmat Kelan ja Tilastokeskuksen tiedoilla.

Maksettuja päivärahapäiviä saajaa kohden diagnooseittain 1996–2015

9

0

10

20

30

40

50

60

70

801

99

61

99

71

99

81

99

92

00

02

00

12

00

22

00

32

00

42

00

52

00

62

00

72

00

82

00

92

01

02

01

12

01

22

01

32

01

42

01

5

Päiv

iä s

aaja

a ko

hd

en, k

eski

arvo

Kasvaimet

Mielenterveys

Verenkiertoelin

Hermosto

Yhteensä

Tuki- jaliikuntaelinVammat

Ruoansulatuselin

Hengityselin

Lähde: Omat laskelmat Kelan tiedoilla.

Sairauspoissaolot noudattelevat taloussuhdanteita

10

0

2

4

6

8

10

12

14

161

99

61

99

71

99

81

99

92

00

02

00

12

00

22

00

32

00

42

00

52

00

62

00

72

00

82

00

92

01

02

01

12

01

22

01

32

01

42

01

5

%

Työttömyysaste 15–64-vuotiailla (%)

Sairauspäivärahaa saaneet 16–64-vuotiaista (%)

Blomgren 2016, ilmestyy.

Tutkimus vuonna 2013 alkaneista uusista sairauspäivärahakausista sosioekonomisen aseman mukaan * Kuka sai sairauspäivärahaa? * Kuinka kauan?

Tekeillä artikkeli: Jenni Blomgren & Sauli Jäppinen: Socio-economic differences in the incidence and length of sickness absence episodes by different diagnoses: zero-inflated negative binomial analysis including 1,6 million Finns

Tutkittava väestö: työikäiset suomalaiset

• Vuoden 2012 lopun 25–62-vuotias väestö

• 70 % otos väestöstä – 1,6 miljoonaa henkilöä

• Eläkkeellä olevat eivät mukana analyyseissa

13

• Sosioekonominen asema (Tilastokeskuksen tieto)

Naiset Miehet

Ylemmät toimihenkilöt 20 % 19 %

Alemmat toimihenkilöt 43 % 19 %

Työntekijäasemassa olevat 14 % 31 %

Yrittäjät 7 % 13 %

Työttömät 9 % 12 %

Muut 7 % 7 %

Yhteensä 100 % 100 %

Vuonna 2013 alkaneet kaudet aiemmin ”terveillä” henkilöillä

• Uudet vuonna 2013 alkaneet

sairauspäivärahakaudet Kelan rekisterissä

• Laskelmissa ”terveet” eli ne henkilöt, joilla ei ollut

edellisen vuoden aikana sairauspäivärahakausia

• Kauden pituus: vuoden 2013 aikana alkaneiden

korvattujen poissaolojaksojen yhteenlaskettu kesto

kalenteripäivinä

14

Kuinka suurella osalla väestöä eri sosioekonomisissa ryhmissä alkoi uusi sairauspäivärahakausi?

Henkilöitä, joilla alkoi uusi sairauspäiväraha-kausi vuonna 2013 (% väestöstä)

16

0

2

4

6

8

10

12

14

16

%

Naiset

Miehet

Alkoi sairauspäivärahakausi tuki- ja liikuntaelinten sairauden perusteella (M-ryhmä), % väestöstä

17

0

1

2

3

4

5

6

7

%

Naiset

Miehet

Alkoi sairauspäivärahakausi mielenterveyden häiriön perusteella (F-ryhmä), % väestöstä

18

0

1

2

3

%

Naiset

Miehet

Mikä oli kausien yhteenlaskettu kesto niillä, joilla oli kausia?

Vuonna 2013 alkaneiden pitkien sairaus-poissaolojen yhteenlaskettu kesto kalenteripäivinä

20

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Päiv

iä k

eskim

ääri

n

Naiset

Miehet

Vuonna 2013 alkaneiden pitkien sairauspoissaolojen yhteenlaskettu kesto kalenteripäivinä

21

0

30

60

90

120

150

180

210

Päiv

iä k

eskim

ääri

n

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Naiset

Miehet

0

30

60

90

120

150

180

210

Mielenterveyden häiriöt

Pohdintaa

• Pitkien sairauspoissaolojen trendi laskeva

• Sosioekonomisen aseman mukaiset erot selviä

• Ses-erot varsin pysyviä ajassa (Pekkala et al. 2016,

käsikirjoitus)

• Työttömien tilanne vaatii huomiota

• Sairauspoissaolojen alkavuuden vähentäminen:

huomio erityisesti työntekijäasemassa oleviin ja alempiin

toimihenkilöihin

• Alkaneiden kausien pituuden lyhentäminen:

huomio erityisesti työttömiin ja yrittäjiin

22

Kiitos!

[email protected]

Twitter: @JenniBlomgren

Tackling Inequalities

in Time of Austerity