sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä
TRANSCRIPT
Sairauspoissaolot yleisimpiä duunareilla mutta pisimpiä yrittäjillä ja työttömillä
Jenni Blomgren, tutkimustiimin päällikkö, Kela
Sairauspoissaolot lyhyemmiksi – millä keinoin?
Seminaari, Kela, Helsinki, 1.12.2016
Tackling Inequalities
in Time of Austerity
Lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot
2
Sairauspoissaolopäiviä
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20+
Lyhyt poissaolo
* 1–3 pv* oma ilm.
Lyhyehkö poissaolo
* 4–11 kalenteripv* alle sairauspäivärahan omavastuun* yleensä lääkärintodistus
Pitkä poissaolo
* vähintään 12–13 kalenteripv * oikeus sairauspäivärahaan* lääkärintodistus
Kelan sairauspäiväraha: vähintään 12 kalenteripäivän sairauspoissaolot
• Sairauspäivärahaa omavastuuajan (1+9 arkipäivää)
ylittävästä sairauspoissaolosta
• Maksetaan työnantajalle, jos tämä maksaa
sairausajalta palkkaa
• Muussa tapauksessa maksetaan sairastuneelle itselleen
• Tilastoissa nämä lasketaan yhteen
• Sairauspäivärahan saaminen ei edellytä työsuhdetta
• Vain sairauspäivärahalla korvattuja pitkiä
sairauspoissaoloja voidaan seurata
keskitettyjen kansallisten rekisterien kautta
3
Suomalaisten sairauspoissaolot
• Sairauspoissaolo vuoden aikana: 60–63 % työllisistä (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2013)
• Sairauspäiviä keskimäärin vuoden aikana poissa
olleilla: 8–9 työpäivää (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2013)
• Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja, osuus
teoreettisesta työajasta: 4,3 % (EK:n työaikakatsaus 2014, koskee teollisuutta, rakennusalaa ja palvelualoja)
• Kelan korvaama sairauspoissaolo vuoden 2015 aikana:
9 %:lla 16–64-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista (Blomgren 2016, ilmestyy )
4
Maksetut sairauspäivärahat ja päivät 1996–2015
5
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000199
6
199
7
199
8
199
9
200
0
200
1
200
2
200
3
200
4
200
5
200
6
200
7
200
8
200
9
20
10
201
1
201
2
201
3
201
4
201
5
Sairauspäivärahapäiviä
(milj. päivää), oikea
asteikko
Maksetut rahat (milj. €
2015 rahassa), vasen
asteikko
Sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevasta väestöstä 1996–2015
6
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
199
6
199
7
199
8
199
9
200
0
200
1
200
2
200
3
200
4
200
5
200
6
200
7
200
8
200
9
201
0
201
1
201
2
201
3
201
4
201
5
%
Ikä:
16–64
50–64
35–49
16–34
Lähde: Blomgren 2016; omat laskelmat Kelan ja Tilastokeskuksen tiedoilla.
Sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevasta väestöstä 1996–2015
7
0
2
4
6
8
10
12
141
99
61
99
71
99
81
99
92
00
02
00
12
00
22
00
32
00
42
00
52
00
62
00
72
00
82
00
92010
201
12
01
22
01
32
01
42
01
5
%
Naiset
Miehet
Lähde: Blomgren 2016; omat laskelmat Kelan ja Tilastokeskuksen tiedoilla.
Sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevasta väestöstä 1996–2015
8
0
1
2
3
41
99
61
99
71
99
81
99
92
00
02
00
12
00
22
00
32
00
42
00
52
00
62
00
72
00
82
00
92
01
02
01
12
01
22
01
32
01
42
01
5
%Tuki- jaliikuntaelin
Mielenterveys
Vammat
Hengityselin
Ruoansulatuselin
Kasvaimet
Hermosto
Verenkiertoelin
Lähde: Blomgren 2016; omat laskelmat Kelan ja Tilastokeskuksen tiedoilla.
Maksettuja päivärahapäiviä saajaa kohden diagnooseittain 1996–2015
9
0
10
20
30
40
50
60
70
801
99
61
99
71
99
81
99
92
00
02
00
12
00
22
00
32
00
42
00
52
00
62
00
72
00
82
00
92
01
02
01
12
01
22
01
32
01
42
01
5
Päiv
iä s
aaja
a ko
hd
en, k
eski
arvo
Kasvaimet
Mielenterveys
Verenkiertoelin
Hermosto
Yhteensä
Tuki- jaliikuntaelinVammat
Ruoansulatuselin
Hengityselin
Lähde: Omat laskelmat Kelan tiedoilla.
Sairauspoissaolot noudattelevat taloussuhdanteita
10
0
2
4
6
8
10
12
14
161
99
61
99
71
99
81
99
92
00
02
00
12
00
22
00
32
00
42
00
52
00
62
00
72
00
82
00
92
01
02
01
12
01
22
01
32
01
42
01
5
%
Työttömyysaste 15–64-vuotiailla (%)
Sairauspäivärahaa saaneet 16–64-vuotiaista (%)
Blomgren 2016, ilmestyy.
Tutkimus vuonna 2013 alkaneista uusista sairauspäivärahakausista sosioekonomisen aseman mukaan * Kuka sai sairauspäivärahaa? * Kuinka kauan?
Tekeillä artikkeli: Jenni Blomgren & Sauli Jäppinen: Socio-economic differences in the incidence and length of sickness absence episodes by different diagnoses: zero-inflated negative binomial analysis including 1,6 million Finns
Tutkittava väestö: työikäiset suomalaiset
• Vuoden 2012 lopun 25–62-vuotias väestö
• 70 % otos väestöstä – 1,6 miljoonaa henkilöä
• Eläkkeellä olevat eivät mukana analyyseissa
13
• Sosioekonominen asema (Tilastokeskuksen tieto)
Naiset Miehet
Ylemmät toimihenkilöt 20 % 19 %
Alemmat toimihenkilöt 43 % 19 %
Työntekijäasemassa olevat 14 % 31 %
Yrittäjät 7 % 13 %
Työttömät 9 % 12 %
Muut 7 % 7 %
Yhteensä 100 % 100 %
Vuonna 2013 alkaneet kaudet aiemmin ”terveillä” henkilöillä
• Uudet vuonna 2013 alkaneet
sairauspäivärahakaudet Kelan rekisterissä
• Laskelmissa ”terveet” eli ne henkilöt, joilla ei ollut
edellisen vuoden aikana sairauspäivärahakausia
• Kauden pituus: vuoden 2013 aikana alkaneiden
korvattujen poissaolojaksojen yhteenlaskettu kesto
kalenteripäivinä
14
Henkilöitä, joilla alkoi uusi sairauspäiväraha-kausi vuonna 2013 (% väestöstä)
16
0
2
4
6
8
10
12
14
16
%
Naiset
Miehet
Alkoi sairauspäivärahakausi tuki- ja liikuntaelinten sairauden perusteella (M-ryhmä), % väestöstä
17
0
1
2
3
4
5
6
7
%
Naiset
Miehet
Alkoi sairauspäivärahakausi mielenterveyden häiriön perusteella (F-ryhmä), % väestöstä
18
0
1
2
3
%
Naiset
Miehet
Vuonna 2013 alkaneiden pitkien sairaus-poissaolojen yhteenlaskettu kesto kalenteripäivinä
20
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Päiv
iä k
eskim
ääri
n
Naiset
Miehet
Vuonna 2013 alkaneiden pitkien sairauspoissaolojen yhteenlaskettu kesto kalenteripäivinä
21
0
30
60
90
120
150
180
210
Päiv
iä k
eskim
ääri
n
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Naiset
Miehet
0
30
60
90
120
150
180
210
Mielenterveyden häiriöt
Pohdintaa
• Pitkien sairauspoissaolojen trendi laskeva
• Sosioekonomisen aseman mukaiset erot selviä
• Ses-erot varsin pysyviä ajassa (Pekkala et al. 2016,
käsikirjoitus)
• Työttömien tilanne vaatii huomiota
• Sairauspoissaolojen alkavuuden vähentäminen:
huomio erityisesti työntekijäasemassa oleviin ja alempiin
toimihenkilöihin
• Alkaneiden kausien pituuden lyhentäminen:
huomio erityisesti työttömiin ja yrittäjiin
22