saarijärven pienvesistöjen...
TRANSCRIPT
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava
Luonto- ja maisemaselvitys
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2018 P33384
Luonto- ja
maisemaselvitys
1 (66)
Kärkkäinen Jari/Takalo Minna 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Sisällysluettelo
1 Johdanto ................................................................................................................. 1
2 RantaosayleisKaava-alue .......................................................................................... 2
3 Aineisto ja menetelmät ............................................................................................. 3
3.1 Yleistä ............................................................................................................ 3
3.2 Lähtöaineisto .................................................................................................. 3
3.3 Maastotyö ....................................................................................................... 3
3.3.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus ....................................................... 3
3.3.2 Viitasammakkoselvitys ........................................................................... 4
3.3.3 Liito-oravaselvitys ................................................................................. 4
3.3.4 Kirjojokikorentoselvitys .......................................................................... 4
3.3.5 Linnustoselvitys .................................................................................... 4
3.4 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen .................................................. 6
3.5 Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusluokitus ..................................................... 6
3.6 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet ...................................................... 7
4 Ympäristön yleiskuvaus ............................................................................................ 8
4.1 Luonnonhistoria ............................................................................................... 8
4.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia ..................................................................... 8
4.3 Maisema ........................................................................................................ 10
4.4 Pinta- ja pohjavedet ........................................................................................ 12
4.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet ........................... 16
4.5.1 Pyhä-Häkin kansallispuisto (KPU090013) ................................................ 16
4.5.2 Luonnonsuojelualueet ........................................................................... 16
4.5.3 Natura-alueet ...................................................................................... 18
4.5.4 Suojeluohjelmien kohteet ...................................................................... 20
4.6 Geologisesti arvokkaat kohteet ......................................................................... 22
4.6.1 Arvokkaat moreenimuodostumat............................................................ 22
4.6.2 Arvokkaat kallioalueet .......................................................................... 23
4.6.3 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat ...................................................... 23
4.7 Maakuntakaavan suojelukohteet ....................................................................... 24
4.8 Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA)................................................................. 24
4.9 Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet ............................................. 25
4.10 Muut kohteet ................................................................................................. 27
4.11 Arvokkaat maisemat ....................................................................................... 27
4.11.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet (MAO) ...................... 27
4.11.2 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ............................................ 28
4.11.3 Perinnebiotoopit ................................................................................... 28
Luonto- ja
maisemaselvitys
2 (66)
Kärkkäinen Jari/Takalo Minna 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5 Luonto- ja maisemaselvitys ...................................................................................... 30
5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit............................................................................... 30
5.2 Linnusto ja eläimistö ....................................................................................... 35
5.2.1 Pesimälinnusto .................................................................................... 35
5.2.2 Eläimistö ............................................................................................. 38
5.3 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit ................................................................. 38
5.4 Uhanalaiset lajit ............................................................................................. 39
5.4.1 Äärimmäisen uhanalaiset (CR) ............................................................... 39
5.4.2 Erittäin uhanalainen (EN) ...................................................................... 40
5.4.3 Vaarantuneet (VU) ............................................................................... 40
5.5 Silmälläpidettävät ja huomioarvoiset lajit ........................................................... 40
5.6 Arvokkaat luontokohteet .................................................................................. 42
5.7 Maisemakohteet .............................................................................................. 1
6 Lähteet ................................................................................................................... 3
Paikkatietoaineistot: Ilmakuva ja pohjakartta © Maanmittauslaitos 2018 Maa- ja kallioperä © GTK 2018 Kasvupaikat © LUKE 2018 Pohjavesialueet, suojelualuerajaukset © OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2017 Valokuvat ja teksti © FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; Jari Kärkkäinen, Minna Takalo
Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2018: Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava. Päivitetty Luonto- ja maisemaselvitys.
Liitteet
Liitekartat 1-14: Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
1
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava
Luonto- ja maisemaselvitys
1 JOHDANTO
Saarijärven kaupunki aloitti Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan laatimisen 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 24.11.2010 - 31.1.2011. Saarijärven kaupungin tavoitteena oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osa käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72§). Kaavaluonnos oli nähtävänä 9.2. - 13.3.2017.
Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa (KESELY/230/2017) kaavaluonnoksesta todetaan, että kaavatyön pohjana käytetty Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys (Suunnittelukeskus Oy 2004) on tietyiltä osin vanhentunut ja puutteellinen tämän päivän vaatimuksiin nähden. Lisäksi tämä selvitys ei kattanut Saarijärven rantoja ja
Elosaaren itäpuolista rantaa, jotka kuuluvat kaava-alueeseen. Tällä osalta on aiemmin laadittu Saarijärven reitin luonto- ja maisemaselvitys (Jyväskylän yliopisto 1994).
Tämä työ on Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen päivitys. Työn tavoitteena on paikantaa merkittävät maisema-alueet ja arvokkaat luontokohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia sekä selvittää kaavatyön kannalta merkittävän direktiivilajiston sekä uhanalaisen tai alueellisesti muutoin huomionarvoisen lajiston esiintymiä ja esiintymisedellytyksiä riittävällä tarkkuudella. Selvitysraportissa on esitetty alueen ympäristöolosuhteiden ja maisema- ja luontoarvojen nykytila sekä hankkeessa huomioitavat maisema- ja luontokohteet.
Luonto- ja maisemaselvityksen päivityksestä on vastannut FM, biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (Kuopio) sekä FM biologit Minna Takalo ja Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n (Oulu). Pesimälinnustoselvitysten maastotöihin on osallistunut myös linnustoasiantuntija Kalle Hiekkanen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
2
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2 RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUE
Kaava-alue sisältää Saarijärven kaupungin pienvesistöt, paitsi entisen Pylkönmäen kunnan puoleiset pienvesistöt (Kuva 1). Kaava-alueeseen sisältyvät keskustan ulkopuolelta kaikki ne vesistöt, jotka eivät ole sisältyneet muihin yleiskaavoihin.
Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. (pohjakartta @ MML).
Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on kaikkiaan noin 385 km. Yli yhden hehtaarin kokoisten saarien rantaviivaa on kaikkiaan 8,1 km. Kaava koskee maasto-olosuhteiden ja suunnittelutarpeen mukaan noin 150–250 metrin levyistä ranta-alueetta.
Suunnittelualueen suurimmat vesistöt (yli 20 ha) ovat: Saarijärvet, Iso Suolijärvi, Luotojärvi, Heinäjärvi, Valkeinen, Kangasjärvi, Saarinen, Iso-Haaranen, Iso Sääkspää, Katajajärvi, Puteri, Lautajärvi, Majajärvi, Kuorejärvi, Pieni Haaranen, Alajärvi sekä Iso Kylkijärvi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
3
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
3 AINEISTO JA MENETELMÄT
3.1 Yleistä
Selvitysalueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto.
Luontoselvitysraportissa on kuvailtu alueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä paikannettu luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä.
3.2 Lähtöaineisto
Tärkeimmät lähtöaineistot ovat olleet:
Avoin tieto:
GTK, kallio- ja maaperäkartta (http://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/).
Luonnonvarakeskus, Monilähteisen Valtakunnan Metsien Inventoinnin karttamuotoiset aineistot (http://kartta.luke.fi/opendata/valinta.html)
Suomen Metsäkeskus, Erityisen tärkeät elinympäristökuviot (https://www.metsaan.fi/paikkatietoaineistot 20.3.2018).
Suomen ympäristökeskus, ympäristöhallinnon avointieto (http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot#Y 20.7.2017 ja 20.3.2018).
Muu paikkatieto:
Suomen ympäristökeskus, Uhanalaiset lajit (18.7.2017).
Lisäksi oli käytettävissä useita tuulivoimalahankkeisiin liittyviä ja muita luontoselvityksiä. Nämä on lueteltu lähdeluettelossa.
3.3 Maastotyö
Maastotyö kohdistettiin erityisesti luonnoksessa esitettyjen rakennuspaikoille.
3.3.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus
Kasvillisuusinventoinneissa tarkasteltiin vesistöjen rantaluontotyyppejä, rantametsien luonnontilaa, metsien käsittelyastetta, rantojen luonnonmaisemaa ja vesistön rehevyystasoa. Rantametsien ja luhtien osalta on mainittu metsälain 10§ erityisen tärkeät elinympäristöt, jota on käytetty osaltaan arvokkaiden luontokohteiden perusteluissa. Lisäksi on inventoitu muita metsälain tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan tai alueellisesti huomionarvoisen lajiston kasvupaikkoja. Luontotyyppi-inventoinnit on toteutettu touko-kesäkuussa. Maastokauden 2018 lämpimän kevään johdosta lajisto ja kasvillisuuskohteet (lehdot) olivat hyvin inventoitavissa jo alkukesästä. Vesikasvillisuusvyöhykkeet olivat kesäkuun alussa vielä kehittymättömiä, joten vesistöjen kasvillisuudesta ei ole saatu kattavaa kuvaa, mutta koska kyseessä ei ole vesistökunnostushanke, ei vesikasvillisuuden inventoinnilla ole suurta merkitystä. Yleiskaavan suunnittelun tarpeisiin koko kunnan alueen järvien, lampien ja virtavesien ominaisuuksista ja alueellisesta vaihtelusta on saatu kattava kuva. Merkittävimpiä luontoarvoja
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
4
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
koko kaava-alueella ovat erilaisten luontotyyppien kokonaisuudet, joihin sisältyy virtavesi, koski ja rinnelehto. Lisäksi arvokkaita kohteita ovat pienet, suorantaiset tai puustaan edustavien kangasmaiden ympäröimät lammet, jotka ovat rauhallisia mm. kaakkurin pesimälampena.
Maastotyöitä koko selvitykseen on toteutettu kahdella maastokaudella; 2017 ja 2018. Luontotyyppien ja kasvillisuuden inventoinneista ovat vastanneet FM biologi Minna Takalo (2018) ja FM Jari Kärkkäinen (2017) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Vuoden 2017 luontotyyppejä on inventoitu kirjojokikorennon erillisselvityksen aikaan 2.8.2017. Maastokauden 2018 luontotyyppi-inventointeja on toteutettu 18.-23.5 sekä 11.-12.6.2018.
3.3.2 Viitasammakkoselvitys
Vesistöjen viitasammakkopotentiaali on useissa kohteissa hyvä, sillä lajille soveliasta elinympäristöä on runsaasti etenkin niillä vesistöillä, joilla on rehevyyttä ja matalia luhtarantoja. Viitasammakkoa on kuunneltu toukokuun pesimälinnustoselvitysten aikana 18.-23.5. sekä 29.5-2.6.2018. Säätila oli vuoden 2018 toukokuussa helteinen ja myös viitasammakon kutuaika alkoi hyvin aikaisin, jo toukokuun alkupuoliskolla.
3.3.3 Liito-oravaselvitys
Touko-kesäkuun inventointiaikaan 18.-23.5 sekä 29.5.-2.6. ja 6.6.-8.6. 2018 tutkittiin myös liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt eli varttuneet ja vanhat kuusimetsät ja kuusisekametsät, joissa kasvaa sekapuuna lehtipuuta kuten haapaa ja koivua. Inventoinneissa merkittiin liito-oravan papanapuut tai koordinaatti kohteelle, jonka ympäristössä esiintyy useita papanapuita. Kolopuut, joiden alla esiintyy papanaa, tulkitaan lajin ydinreviiriksi. Useilla kohteilla havaittiin vain muutama papana yhden tai kahden puun alla, jolloin rantametsä on lajin liikkumisaluetta tai osa reviiriä, mutta ydinreviiriä ei voitu tulkita kaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä.
3.3.4 Kirjojokikorentoselvitys
Kirjojokikorentoselvityksen maastotyö suoritettiin kesällä 2017. Maastotyö keskittyi Kotajoen, Konttijoen, Murronjoen sekä Isojoen koskipaikoille. Lajia on aikaisemmin tavattu Isojoen Piikakoskelta 7.8.2007 ja 16.6.2009. Selvitykset toteutettiin 27.7, 1.8 ja 2.8.2017 hyvissä sääoloissa. Viimeinen selvityspäivä oli sääoloiltaan vaihteleva, aamupäivä oli poutainen, jolloin kartoitus tehtiin, mutta iltapäivä oli sateinen. Selvityspäivinä muun sudenkorentolajiston todettiin olevan aktiivisesti lennossa.
Selvityksessä keskityttiin ennalta arvioitujen voimakasvirtaisten paikkojen inventointiin, koska nämä ovat kirjojokikorennon suosimia elinympäristöjä. Menetelmänä käytettiin aikuisten yksilöiden havainnointia reviireillään koskien kivillä ja veden ylle ulottuvilla puunrungoilla ja muilla vastaavilla kohteilla. Havainnoinnissa käytettiin apuna kiikareita. Yhdellä kohteella viivyttiin aina niin kauan, että tarkkailuun osui aurinkoinen jakso.
Maastoinventoinnin toteuttivat FT biologi Marjo Pihlaja ja FM biologi Tuomo Pihlaja Latvasilmu osk:sta sekä FM biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
3.3.5 Linnustoselvitys
Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava-alueiden pesimälinnustoa selvitettiin soveltaen yleisesti käytössä olevia Luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurantamenetelmiä (pistelaskenta, vesilintulaskenta, kartoituslaskenta). Kaava-alueelle sijoitettiin yhteensä 164
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
5
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
laskentapistettä, jotka sijoittuivat suunnitelluille rakennuspaikoille tai niiden välittömään läheisyyteen (Kuva 2). Jokaisella laskentapisteellä suoritettiin pistelaskentaohjeiden mukainen pistelaskenta, minkä lisäksi kohteella laskettiin vesi- ja rantalinnut vesilintulaskennan ohjeita soveltaen. Kaikki havaitut lajit ja tulkitut parimäärät kirjattiin ylös. Laskentapisteen koordinaatit tallennettiin, minkä lisäksi laskentapisteen elinympäristö kuvattiin yleispiirteisesti.
Valituilla laskentapisteillä käytiin vähintään yhden kerran selvitysten aikana, mutta muutamilla kohteilla käytiin toisenkin kerran täydentämässä laskentoja. Laskentoja suoritettiin aikavälillä 18.5.-12.6.2018 yhteensä 16 maastotyöpäivän aikana. Laskentoja suoritettiin pääasiassa aamun ja aamupäivän aikana sekä myöhään iltapäivästä ja alkuillasta, jolloin esimerkiksi vesilintujen arvioitiin olevan helpoimmin havaittavissa.
Linnustoselvitysten aikana keskityttiin kartoittamaan suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä rantaosayleiskaavan alueella ja erityisesti suunniteltujen rakennuspaikkojen lähiympäristössä. Pesimälinnustoselvityksen erityishuomion kohteena olivat erityisesti vesi- ja rantalinnut sekä suojelullisesti arvokkaat lintulajit kuten valtakunnallisesti uhanalaiset lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit (Tiainen ym. 2016), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit (Dir 79/409/ETY), luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla erityistä suojelua vaativaksi ja uhanalaiseksi säädetyt lajit. Lisäksi huomioitiin tapauskohtaisesti myös muut alueellisesti harvalukuiset ja hankkeen mahdollisille vaikutuksille herkät lajit. Suojelullisesti arvokkaiden lajien lisäksi selvitettiin kaava-alueen linnustollisesti arvokkaita kohteita ja eri lajeille tärkeitä elinympäristöjä tai elinympäristökokonaisuuksia. Yleisten ja runsaslukuisten pesimälajien reviirejä ja parimääriä ei kartoitettu samalla tarkkuudella, mutta niiden esiintyminen alueella kirjattiin muistiin.
Laskentatulosten tulkinta tehtiin laskentakertojen vähäisestä määrästä ja alueen laajuudesta johtuen ns. minimiperiaatteen mukaisesti, jolloin yksikin ko. lajille sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto (esim. laulu tai varoittelu) riittää reviirin tulkintaan (mm. Koskimies & Väisänen 1988, Väisänen ym. 1998).
Linnustoselvitysten maastotyön toteuttivat linnustoasiantuntija Kalle Hiekkanen sekä FM biologi Minna Takalo FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Aineistojen tulkinnasta vastasi FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
6
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 2. Laskentapisteet (pohjakartta @ MML).
3.4 Arvokkaat luontokohteet ja niiden arvottaminen
Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa.
Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (Lsl 46 § ja 47 §) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) sisällytettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 §).
Inventoinneissa arvokkaiksi luontokohteiksi arvotettiin luontotyypit tai niiden yhdistelmät, jotka ovat lakisääteisesti turvattuja (MetsäL., VesiL.) tai niillä esiintyy direktiivilajiston elinympäristöä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana tulkittiin kohteet, joilla esiintyy kolopuiden alla papanoita ja useampia papanapuita. Lisäksi arvokohteina korostettiin pieniä ja ennestään rauhallisia kaakkurin pesimälampia.
3.5 Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusluokitus
Selvityksen lajien uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2010) sekä nisäkkäiden ja lintujen osalta uusimpaan luokitukseen (Tiainen ym. 2016 ja Liukko ym. 2016). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
7
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Uhanalaisten lajien esiintymätiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) uhanalaisten lajien rekisteritietoihin (irrotusajankohta 18.7.2017) ja maastohavaintoihin.
Luontotyyppejä on tarkasteltu niiden uhanalaisluokituksen perusteella, jolloin mm. lehdot on arvotettu tärkeiksi kivennäismaan kohteiksi. Selvitysalue luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen (Raunio ym. 2008).
3.6 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet
Arvokkaat maisemakohteet perustuvat aikaisempaan Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen aineistoon (Suunnittelukeskus Oy 2004). Lisäksi aineistoa on täydennetty uudemmalla selvitysaineistolla, joita ovat
- Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Keski-Suomen Liitto 2016).
- Saarijärven reitin maisemanhoitosuunnitelma (Rantanen 2015). - Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Saarijärven reitti (Virola 2004).
Kuva 3. Kaakkuri on lintudirektiivin liitteen II laji, jonka pesimälampia selvitysalueelta inventoitiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
8
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
4 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS
4.1 Luonnonhistoria
Viimeisin jääkausi päättyi noin 10 000 vuotta sitten, ja jäätiköiden sulaminen x alueella tapahtui noin 9500–9100 välisenä aikana (Bisi 1988, Alalammi 1990). Yoldiavaiheen aikana muodostunut korkein ranta on selvitysalueella noin metriä 150–170 mpy. Ainoastaan korkeimmat mäet ovat vedenkoskemattomia (supra-akvaattinen) alueita, sillä ne jäivät ylimmän rannan yläpuolelle. Selvitysalueella on useita mäkiä, joiden lakialue on vedenkoskematonta (Kuva 4). Maan vapauduttua jäätikön painosta se alkoi kohota nopeasti.
Kuva 4. Korkein ranta ja vedenkoskemattomat alueet (aineisto © GTK pohjakartta @ MML).
4.2 Maa- ja kallioperä sekä topografia
Keski-Suomen kallioperä on iältään 1800–1900 miljoonaa vuotta. Alueen kallioperä on pääosin happamia ja niukkaravinteisia syväkivilajeja. Valtaosan kallioperästä muodostavat graniitti sekä granodioriitti, tonaliitti ja kvartsidioriitti. Saarijärven itäosassa on laajahko alue metavulkaniittia. Saarijärven eteläosassa esiintyy pieninä alueina paikallisesti kiillegneissiä ja kiilleliusketta sekä emäksistä gabroa, dioriittia ja peridotiittia. Näille alueille sijoittuvat kasvillisuudeltaan rehevimmät alueet. Kuva 5 Maaperä on suurelta osin pohjamoreenia (Kuva 5). Avokallioita ja kalliomaata (moreenipeite alle metrin paksuinen) on pienialaisina kohteina eri puolilla Saarijärveä, eniten Hännilän ja Leuhun alueella. Laajat peltomaat sijoittuvat vesireittien varsille, jossa vallitsevana maalajina ovat meri- ja järvikerrostumina syntyneet siltti ja savi. Tällaisia alueita on mm. selvitysalueen luoteisosassa Kalmarin kylässä sekä Saarijärvi-Pyhäjärvi-Summanen järvialueiden ympäristö. Hienoista
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
9
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
aineksista savikerrostumia esiintyy myös järvenlahtien pohjukoissa. Aluetta halkovat vaihtelevan kokoiset, yhtenäiset, luode-kaakkosuuntaiset harjujaksot, joista merkittävin on Kokkola-Saarijärvi-Laukaa –harju. Harjun maa-aines on soraa ja hiekkaa. Monessa paikassa on harjukuoppia ja hautoja. Suot ovat turvemaata.
Kuva 5. Maaperä (maaperä © GTK, pohjakartta @ MM).
Pinnanmuodoiltaan alue on hyvin vaihtelevaa, paikoin kumpuilevaa mäkimaata (Kuva 6). Suhteelliset korkeuserot ovat paikoittain huomattavan suuria ja useat yksittäiset mäet kohoavat korkealle ympäristöstään. Yli 200 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavia mäkiä ovat mm. Lannevedellä Kallinmäki, Kaupinmäki, Haarasenmäki, Raiskinmäki, Haukimäki ja Heinävuori. Mahlu eroaa pinnanmuodostukseltaan Saarijärven muista osista. Korkeimmat mäet, Kulhanvuori ja Soidinmäki, ovat Keski-Suomen korkeimpia, molemmat yli 260 metriä maanpinnasta. Keski-Suomen kallioperälle on tyypillistä selvä ja suhteellisen runsas lohkoutuminen. Ruhje- ja siirroslinjat näkyvät maastossa laaksoina ja vesistölinjoina, joista vahvimmat ovat luode- kaakkosuuntaisia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
10
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 6. Alueen korkokuva (@ MML).
4.3 Maisema
Pääosa Saarijärvestä kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen Keski-Suomen järviseutuun. Kunnan lounais- ja luoteiskulmat kuuluvat Suomenselän maisemamaakuntaan.
Itäisen Järvi-Suomen Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä polveilevien järvialtaiden, vesireittien sekä kumpuilevien metsämaiden vaihtelu. Vesimaisema edustaa tyypillistä suomalaista suurjärvimaisemaa. Järvien selät, saaret ja harjut noudattavat kallioperän luode-kaakko- ja pohjois-eteläsuuntaista kuviointia. Rannoille ovat tyypilliset kivikko-, kallio- ja kivikkopohjaiset rannat. Laajemmat ruovikkorannat lähes puuttuvat. Metsät ovat valtaosin mäntyvaltaisia. Suomenselän vedenjakajaseutu on karua, laakeaa ja pinnanmuodoiltaan melko tasaista. Suhteelliset korkeuserot jäävät alueella yleensä alle 20 metrin. Maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Koko alueella vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Tyypillisiä ovat suuret suot sekä karut harju- ja mäntykankaat, jotka vaihtelevat mosaiikkimaisesti. Soita on keskimäärin puolet maa-alasta. Muutamien isompien järvialtaiden lisäksi alueella on runsaasti suorantaisia pikkujärviä, lampia ja suomaiden halki kulkevia latvajokia ja pikkupuroja. Koko Suomenselkä on ympäristöään karumpaa. Seutu on harvaan asuttua takamaata. Pienet kylät ja pellot sijaitsevat yleensä vesistöjen varsilla, laaksoissa tai selänteillä.
Saarijärven maiseman merkittävä elementti ovat pääosin luonnontilaisina säilyneet joki- ja koskireitit sekä vesialueet. Vesistöjä reunustavat korkeat metsäiset mäkimaat ja paikoin alavammat rinteet. Metsät ovat pääosin mäntykankaita. Mäkien rinteitä ja yläosia peittävät
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
11
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
kuusikot. Rehevämmät metsätyypit keskittyvät viljelysten lähettyville, lähteiden ja purojen ympäristöön sekä rannoille, joissa on lehtimetsiä.
Saarijärvi on kulttuurimaisemaltaan monipuolista aluetta. Kulttuurimaisemassa on erotettavissa erilaisia luonnonpiirteitä sekä toimintojen ja kehitysvaiheiden kulttuuripiirteitä. Maiseman monipuolisuutta lisäävät muinaisjäännökset, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja perinnemaisema-alueet. Kulttuurimaisema on pääosin maatalouden muovaamaa maisemaa, peltoja, teitä ja pihapiirejä. Saarijärven reitin asutus sijaitsee pääasiassa vesistön varsilla. Viljelykset ja laidunmaat sijaitsevat tyypillisesti järveen viettävillä rinteillä, ja maatalot viljelysten yläosassa metsän reunassa.
Selvitysalueelle sijoittuu osittain kansallisesti arvokas Saarijärven reitin kulttuurimaisema (MAO090075) ja pääosin maakunnallisesti arvokas Pajupuro-Tarvaalan maisema-alue ja Saarijärven reitin kulttuurimaiseman laajennusalueet, jota on ehdotettu valtakunnalliseksi alueeksi. Lisäksi Rahkolan maakunnallisesti arvokas maisema-alue pieneltä osin sijoittuu selvitysalueelle.
Maisemaa pirstovat paikoin kauas näkyvät mäenrinteiden ja lakiosien laajat avohakkuut. Lisäksi maatalousmaisemaa rikkovat vesistöjä ja viljelyksiä halkovat voimalinjat sekä rappeutuneet autiotilat ja metsittyneet pellot.
Kuva 7. Saarijärvi on kulttuurimaisemaltaan monipuolista aluetta. Kuvassa Tarvaalan
kylämaisemaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
12
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 8. Puterijärven kulttuurimaisemaa. Puterin maisemat ovat osa maakunnallisesti
arvokasta Pajupuro-Tarvaala maisema-aluetta.
Kuva 9. Lautajärvi on maakunnallisesti tärkeä lintualue ja myös osa maakunnallisesti
arvokasta Pajupuro-Tarvaala maisema-aluetta.
4.4 Pinta- ja pohjavedet
Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen (vesistöaluetunnus 14), Saarijärven reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Saarijärven halki kulkeva reittivesien ketju muodostaa Saarijärven reitin. Vedet virtaavat Saarijärven jälkeen Leuhunjokea pitkin Kallinjärveen ja edelleen Summasjärveen. Kallinjärvi on Saarijärven kuuluisa meteoriittikraatteri.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
13
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 10. 3. jakovaiheen valuma-alueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).
Järvien ekologinen tila on etupäässä tyydyttävä – hyvä ruskeavetisyyden ja ravinteisuuden vuoksi. Saarijärvi on erinomaisessa tilassa. Voimakkaasti umpeenkasvaneita ja rehevöityneitä järviä on kunnostettu ruoppauksin (mm. Lautajärvi).
Selvitysalueeseen kuuluvat Kotajoki, Konttijoki, Leuhunjoki sekä osa Murronjokea ja Isojokea. Leuhunjoki on noin 3 kilometriä pitkä. Se alkaa Saarijärvestä ja päättyy Kallinjärveen. Murronjoki laskee Pieni-Haarasen järvestä Rimminlammen kautta Kallinjärveen. Suurimman osan matkasta joki kulkee peltovaltaisella alueella. Pääuomaan laskee pelto-ojia, kala-altaiden laskuojia ja muutama sivupuro. Murronjoen vesi on humuksen värjäämää ja ravinnepitoisuuksiltaan suhteellisen rehevä.
Kota–Konttijoen vesistö Kotajoen ja Konttijoen osavaluma-alueet kuuluvat Mahlunjärven valuma-alueeseen. Konttijoen haara virtaa kokonaisuudessaan Saarijärven kunnan alueella. Kotajoen haaran alajuoksu kuuluu Saarijärveen ja yläosat sijaitsevat Multian ja Uuraisten kuntien puolella. Kota- ja Konttijoen vedenlaatu on tyydyttävä. Vesi on vahvasti humuksista ja sen väri on erittäin ruskea. Konttijokeen purkautuu pohjavettä ja se on ollut aikanaan hyvin merkittävä uittoväylä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
14
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 11. Saarijärven alueen järvien ekologinen tila (Vesikartta 2018).
Kuva 12. Kotajoessa on useita koskia. Päistärkosken aluetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
15
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Saarijärvellä on useita luokitettuja pohjavesialueita, joista vain osa sijoittuu kaava-alueelle (Taulukko 1, Kuva 13). Näitä ovat Kalmari, Kulhanvuori, Pajupuro, Hukanmäki, Haukilampi, Ahvenlampi, Majajärvenkangas, Syrjäharju, Lannevesi, Lähteenmäki ja Pyhänkangas.
Taulukko 1. Pohjavesialueet. (Merkintä M = muodostumisalue, * pohjavesialue sijoittuu osittain Saarijärven puolelle).
Nimi Tunnus Luokka Antoisuus Pinta-ala M Pinta-ala
Rillakangas* 922651 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1500 3,65 2,61
Majajärvenkangas 972953 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 500 1,71 1,01
Syrjäharju 972910 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 3500 9,98 6,73
Kalmari 972904 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 500 2,21 1,02
Haukilampi 972903 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 500 1,64 0,99
Sadeharju 972909 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 250 1,2 0,53
Pyhänkangas 972951 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 2000 5,18 4,09
Ahvenlampi 972902 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1800 3,3 2,57
Pöytälähteenkangas 972919 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 80 0,94 0,94
Vuosmäki 972917 Muu pohjavesialue 150 0,79 0
Vihanti 963303 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 500 1,39 0,85
Mannila 972906 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1400 0,72 0,39
Lähteenmäki 972907 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 300 1,63 0,94
Voudinniemi 972901 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1000 1,47 0,56
Hiekkalankangas 963302 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 350 1,08 0,6
Myllymäki 972916 Muu pohjavesialue 250 0,95 0,7
Summassaari 972908 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 450 1,22 0,48
Rimminkangas 963301 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 300 0,94 0,38
Mahlu 972912 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 30 0,46 0
Pajupuro 972911 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 25 0,43 0,24
Laiha 972914 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 30 0,29 0
Lannevesi 972905 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1800 4,15 2,46
Hukanmäki 972918 Muu pohjavesialue 100 0,42 0
Kulhanvuori 972952 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1000 3,99 2,17
Sirkkakangas* 999252 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 500 1,98 1,04
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
16
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 13. Luokitetut pohjavesialueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).
4.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet
4.5.1 Pyhä-Häkin kansallispuisto (KPU090013)
Pyhä-Häkin kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km2. Vuonna 2016 Pyhä-Häkissä vieraili 17 300 kävijää. Alueen vanhat metsät ovat keski-iältään yli 250-vuotiaita. Puolet kansallispuiston alueesta on suota ja toinen puoli kangasmaastoa ja mäkiharjanteita.
4.5.2 Luonnonsuojelualueet
Selvitysalueen luonnonsuojelualueet on lueteltu taulukossa 2 ja esitetty kuvassa 14.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
17
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 14. Saarijärven alueella olevat luonnonsuojelualueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).
Taulukko 2. Selvitysalueelle sijoittuvat luonnonsuojelualueet. Nimi Tunnus Luonne Perustamis-
päivämäärä
Kulhanvuoren suojelualue VMA090067 Vanhojen metsien suojelualue 3.12.1993
Outiskosken rauhoitusalue MRA207230 Määräaikainen rauhoitusalue (MRA; LsL 25 §)
19.12.2012
Saarijärven pikkusuot YSA092044 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 23.7.1981
Julmatlammit YSA092045 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 23.7.1981
Korkiankankaan luonnonsuojelualue
YSA097517 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 22.4.2003
Louhiston luonnonsuojelualue
YSA200095 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 2.10.2003
Iso-Mustan luonnonsuojelualue
YSA200661 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 16.9.2004
Taimelan luonnonsuojelualue
YSA201673 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 15.8.2005
Riihenaluslammen luonnonsuojelualue
YSA202427 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 5.5.2006
Ankeriaskosken luonnonsuojelualue
YSA205984 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 10.12.2010
Kaakkolammen luonnonsuojelualue
YSA207266 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 21.11.2012
Ruohoneva YSA207691 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 5.8.2013
Lisä-Sivula YSA231628 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 10.6.2015
Ranta-Pohjolan luonnonsuojelualue
YSA230431 Yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA) 18.12.2014
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
18
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
4.5.3 Natura-alueet
Kaavoitettavalle rantavyöhykkeelle sijoittuu neljä erillistä Natura 2000 –ohjelman aluetta (Kuva 15):
Pyhä-Häkin alue (FI0900069)
Lehtisenneva (FI0900137)
Kulhanvuoren alue (FI0900112)
Julmatlammit–Kitukorpi (FI0900017) Saarijärven kaupungin alueelle on myös neljä muuta Natura-aluetta, jotka eivät sijoitu kaavoitettavalle rantavyöhykkeelle. Nämä ovat Pyhäjärvi (FI0900027), Jylhänrinteen metsä (FI0900054) Ristiniemen lähteikkö (FI0900113) ja Saarijärven reitti (FI0900025). Lisäksi Saarijärven länsiosalla on Tervaniemen alue (FI0900128) ja Silmäsuo-Kiminginjoki (FI0900127).
Kuva 15. Saarijärven Natura-alueet (© SYKE, pohjakartta @ MML).
Pyhä-Häkin alue (FI0900069)
Pinta-ala: 2125 ha Aluetyyppi: SAC ja SPA Pyhä-Häkin alue sijaitsee Saarijärven ja Kannonkosken rajalla. Sen ydinalueena on Pyhä-Häkin Kansallispuisto (KPU090013), jolle ovat tyypillisiä karun Suomenselän vedenjakajamaat. Puiston alueella vuorottelevat kangasmetsät, avosuot, tiheät korvet ja mäntyä kasvavat rämeet. Pyhä-Häkin kansallispuiston metsät ovat Etelä-Suomen edustavimpia vanhoja metsiä. Pyhä-Häkin kansallispuiston eteläpuolella sijaitsee harjualue, jonka pohjoisosa on kansallispuiston sisällä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
19
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Eteläpuolinen puiston ulkopuolinen alue on enimmäkseen puustoltaan komeaa männikköä. Harjualueeseen kuuluu useita rinnakkaisia, paikoin toisissaan kiinniolevia harjuselänteitä sekä näiden välisiä harjukuoppia ja pitkiä harjuhautoja. Alueen eteläosassa on pitkä dyynimuodostuma. Pyhä-Häkin alue on liitetty Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon luonto- ja lintudirektiivin perusteella. Suojelun toteutuskeinot ovat
Luonnonsuojelulaki: Pyhä-Häkin kansallispuisto (toteutunut), Kylmämäen metsät, osa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta
Maa-aineslaki, metsälaki, rakennuslaki, vesilaki: Kansallispuiston eteläpuolinen harjualue, valtaosa kansallispuiston luoteispuolisesta harjualueesta
Lehtisenneva (FI0900137)
Pinta-ala: 28,7 ha Aluetyyppi: SAC Lehtisennevan alueeseen kuuluu Lehtisenlammen etelärantaan rajoittuva Lehtisenneva puronvarsikorpineen. Lehtisen rannassa kiertää luhtainen nevareunus, joka muuttuu Lehtisen laskupuron suualueen tuntumassa luhtaletoksi. Lehtisennevasta Kortehettoon laskevan puron varressa on muutoin luhtanevaa, samoin umpeenkasvavan Korteheton reunamilla. Korteheton alueelta löytyy myös pensaikkoluhtaa. Lehtisenneva on pääosin harvapuustoista rämettä-nevarämettä. Ruuhipuron varressa on korpia ja korpirämeitä. Lehtisenlammen lounaispuolinen korpi on osittain rehevämpää ruoho- ja heinäkorpea. Alue ei sisälly kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin eikä kaavojen suojeluvarauksiin. Toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Natura -alueella on Louhiston luonnonsuojelualue (YSA200095), jonka pinta-ala on 0,6 ha.
Kulhanvuoren alue (FI0900112)
Pinta-ala: 745 ha Aluetyyppi: SAC ja SPA Kulhanvuoren alue on Keski-Suomen korkeimpia alueita, itse Kulhanvuori on tunnettu näköalapaikka. Monipuolinen luonto käsittää luonnontilaisia soita, edustavaa metsäluontoa sekä geologisesti arvokkaita kohteita. Alueen metsät ovat pääosin puolukka- ja kanervatyypin mäntyvaltaisia kankaita. Aluetta luonnehtii valtakunnallisesti merkittävä harjualue, Kiviharjun-Kulhanvuoren harjujakso. Harjun pohjoispuolella sijaitseva Syväojanrotko on rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa puro. Rotkon jäkälälajistossa on pohjoisen lajiston piirteitä. Kulhanvuoren suojelualueen luoteispuolen Iso-Mustan ympäristön suolla ja etenkin Koirajoen luusuan ympäristössä on luhtanevaa.
Alue käsittää Kulhanvuoren vanhojen metsien suojelualueen sekä siihen kuuluvan, osittain välittömästi siihen rajautuvan harjujensuojeluohjelman mukaisen harjualueen rajauksen. Lisäksi alueeseen kuuluu kaksi yksityismaiden vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta (Viuhkavuori ja Saunalehto).
Natura-alueen toteutuskeinona Kangaslammin ympäristön harjualueella on maa-aineslaki ja metsälaki. Muut alueet toteutetaan luonnonsuojelualueina. Vesialueilla toteuttamiskeinona on
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
20
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
vesilaki ja rannoilla voi tulla kyseeseen rakennuslaki.
Julmatlammit–Kitukorpi (FI0900017)
Pinta-ala: 89 ha Aluetyyppi: SAC Julmatlammet-Kitukorpi on Saarijärven kaupungissa sijaitseva kolmesta erillisestä osa-alueesta muodostuva monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.
Julmienlampien aluetta hallitsee lähes pohjois-eteläsuuntainen noin kilometrin mittainen voimakas ruhjelaakso, jonka molemmin puolin on edustavat pystysuorat louhikkoiset jyrkänteet. Korkeutta porrasjyrkänteillä on noin 25 m. Ruhjelaakson pohjalla on useita pieniä lampia, jotka yhdessä jyrkänteiden kanssa muodostavat edustavan ja mielenkiintoisen pienimuotoisen maiseman. Rotkon pohjalla on kivikoita ja kaksi pientä suppaa.
Kirkasvetisten lampien kohdalla jyrkänteet ovat melko niukkalajisia ja paljaitakin, mutta metsäisillä jaksoilla jyrkänteitä peittävät oligotrofiset sammallajit. Lampien itäpuolisten jyrkänteiden tyvillä kasvaa myös mesotrofisia lajeja.
4.5.4 Suojeluohjelmien kohteet
Suomessa on kuusi valtakunnallista luonnonsuojeluohjelmaa (soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat). Taulukossa 3 on lueteltu Saarijärvelle sijoittuvat suojeluohjelmien kohteet, näistä kaava-alueelle sijoittuu vain harjujensuojeluohjelman kohde Kiviharju–Kulhanvuori. Suuri osa Saarijärven kunnan alueesta kuuluu koskiensuojeluohjelmaan (Kuva 17).
Taulukko 3. Suojeluohjelmien kohteet.
Nimi Koodi Ohjelma
Kylmämäki AMO000073 Vanhojen metsien suojeluohjelmat
Kiviharju-Kulhanvuori HSO090100 Harjujensuojeluohjelma
Pyhäjärvi (Keski-Suomen lääni) RSO090071 Rantojensuojeluohjelma
Saarijärven reitti RSO090072 Rantojensuojeluohjelma
Aittosuon aarnialue SSO090254 Soidensuojeluohjelma
Lisäksi soidensuojelun täydentämisohjelmassa on esitetty neljää suokohdetta Saarijärveltä (Alanen ja Aapala 2015), mutta Nämä kohteet eivät sijoitu kaavoitettavalle alueelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
21
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 16. Suojeluohjelmien kohteet (© SYKE, pohjakartta @ MML).
Kuva 17. Koskiensuojelualue (© SYKE, pohjakartta @ MML).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
22
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
4.6 Geologisesti arvokkaat kohteet
4.6.1 Arvokkaat moreenimuodostumat
Leppälamminvuoren kumpumoreenialue (MOR-Y09-059)
Leppälamminvuoren 1200 x 500 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Keski-Suomen kumpumoreenikentän keskiosaan. Alue koostuu loivapiirteisestä kumpareikosta ja yksittäisistä, paikoin jyrkkäpiirteisistä soikeista moreenikummuista ja selännemäisistä rakenteista. Muodoilla on lievä lounaskoillissuuntaus. Alueella on useita suppia ja kapeita soistuneita painanteita. Kumpujen halkaisija on noin 20-100 metriä ja korkeus 3-8 metriä. Kohdealue sijaitsee epätavallisen korkealla, lähes kalliomäen laella, hieman mäen kaakkois- eli suojasivulla. Alue on mahdollisesti kerrostunut samoihin aikoihin länsipuolella olevan harjun kanssa. Harjujakson liepeillä on runsaasti kohdealueen tyyppisiä kumpumoreenialueita.
Alue on selvästi supra-akvaattinen. Ylimmän rannan taso hahmottuu hyvin länsipuolisen harjukankaan ja deltan tasaisena lakena. Alue on osittain Silmäsuon ja Valkealammen rajaama. Leppälamminvuoren kumpumoreenialue sijoittuu osittain kaava-alueelle.
Horonjärven kumpumoreenialue (MOR-Y09-088)
Horonjärven 1600 x 900 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Keski-Suomen kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Alue koostuu suurista ja jyrkkäpiirteisistä yksittäisistä kummuista ja hieman loiva- ja pienipiirteisemmästä kumpareikosta. Myös suppia ja kohtalaisen tasaistakin maastoa löytyy. Alueelta hahmottuu lievä rakenteiden lounas-koillissuuntaus, mikä heijastuu myös koko aluerajauksen muodossa. Kumpujen halkaisija on noin 20-100 metriä ja korkeus 2-15 metriä. Muutamissa kummuissa on hyvin jyrkkiä rinteitä. Kumpujen taitteet ovat alueen reunoilla ohuelti soistuneet, pääosin kuitenkin näkyvissä. Alue on varsin edustava.
Kumpumoreenialue sijoittuu osittain kaava-alueelle. Alue rajautuu Horonjärven rantaan, Horonjärvi on virkistyskalastusaluetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
23
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 18. Geologisesti arvokkaat kohteet (© SYKE, pohjakartta @ MML).
4.6.2 Arvokkaat kallioalueet
Selvitysalueelle sijoittuu maisema- ja luonnonarvoiltaan merkittävä Julmatlammit (KAO090230) kallioalue, jota hallitsee noin kilometrin mittainen voimakas ruhjelaakso, jota reunustavat edustavat louhikkoiset jyrkänteet. Alueen kallioperä on hienorakeista metavulkaniittia, joka on varsin poikkeuksellista Keski-Suomen hyvin laajan graniittisen syväkivialueiden keskellä. Rotkoalue on hyvin tunnettu nähtävyys, jonne on tehty Runebergin eräpolku. Jyrkänteiden reunat ovat ahkeran kulkemisen vuoksi varsin kuluneita. Julmienlampien kallioalue on kasvillisuudeltaan ja lajistoltaan monipuolinen. Julmatlammit -kallioalue sijoittuu pääosin kaava-alueelle.
4.6.3 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat
Kaavoitettavalle ranta-alueelle ei sijoitu arvokkaita tuuli- ja rantakerrostuma-alueita. Pienen Suojärven länsipuolella, noin 330 m päässä rannasta, on Multapakat (TUU-09-022) arvokas tuulikerrostumakohde.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
24
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
4.7 Maakuntakaavan suojelukohteet
Alla on kuvattu maakunnallisesti arvokkaat geologiset kohteet, jotka sijoittuvat osittain kaava-alueelle.
Ahvenlampi
Ahvenlampi on saumamuodostumajaksoon kuuluva ja valtatie 13:n varrella sijaitseva harjualue, jonka jyrkkärinteistä, 15–20 m korkeaa pääselännettä reunustavat suuriin harjuhautoihin syntyneet Ahvenlampi ja Saarilampi. Selänteen länsisivulla on suurehko sivudelta ja itäsivulla on sivukumpareita. Kasvillisuus on VT-kangasta. Keskeisin osa harjualueesta on säilynyt geomorfologisesti luonnontilaisena, mutta alueen laidoilla on vanhoja soranotto-alueita. Ahvenlammen rannalla on leirintäalue ja lammen luoteispuolella on vedenottamo. Alueella on valaistu pururata.
Ahvenlampi on monipuolinen ja maisemallisesti merkittävä harjukohde, joka on luokiteltu Keski-Suomen Poski-projektissa maakunnallisesti arvokkaaksi.
Kangasjärven dyyni
Kangasjärven dyyni sijaitsee Saarijärven itäosassa Aholanharjun–Syrjäharjun harjumuodostuman Laukaan–Kivijärven harjujaksolla. Morfologian perusteella kohde on luokiteltu sirpin muotoiseksi eli parabeelidyyniksi. Kangasjärvi on maakunnallisesti harvinainen, geologisesti arvokas dyynikohde, joka on luokiteltu Keski-Suomen Poski-projektissa maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Syrjäharju
Syrjäharju on pääosin luode-kaakko -suuntainen harjujakso, jonka pohjoisosa käsittää paikoin 20 m korkeita, lukuisten harjukuoppien erottamia rinnakkaisselänteitä sekä harjukumpuja. Eteläosalla on lampien ja kapeiden soiden reunustamaa jyrkkärinteistä ja pääasiassa kapealakista selännettä. Myös eteläselänne, joka on 20–25 m korkea, on paikoin harjukuoppien rinnakkaisselänteiksi jakama. Kaakkoisosastaan selänne laajenee tasalakiseksi.
Syrjäharju on luokiteltu Keski-Suomen Poski-projektissa geologisesti maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
4.8 Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA)
Selvitysalueelle sijoittuu Pyhä-Häkki FINIBA -alue (tunnus 610139) (Kuva 19). Alueen tärkeimmät pesimälajit ovat metso, pohjantikka, sinipyrstö, pikkusieppo ja kuukkeli. Pyhä-Häkki on kuukkelin eteläisimpiä tärkeitä pesimisalueita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
25
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 19. Pyhä-Häkki FINIBA –alue (pohjakartta © MLL 2018).
4.9 Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet
Lautajärvi (610159)
Lautajärvi on pieni rehevä lintujärvi, jolla levähtää merkittäviä määriä vesilintuja etenkin keväisin (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Pesimälinnustoon kuuluu vaateliasta lajistoa. Kohteen pinta-ala on 39 ha.
Lautajärvi sijaitsee Satosuon eteläosassa. Järveä on laskettu aikoinaan kaivamalla Satosuon kanava. Järven pintaa nostettiin vuonna 2001, mikä paransi merkittävästi linnustollista arvoa. Rannalla on ollut lintutorni vuodesta 2000 lähtien. Umpeenkasvaneen etelälahden luhtarantojen tyypillistä lajistoa ovat järvikorte, järviruoko, rentukka, jouhisara, myrkkykeiso, keltakurjenmiekka sekä vehka ja raate, jotka muodostavat laajoja yhtenäisiä kasvustoja. Veden pinnan noston seurauksena rantaan on muodostunut kuolleen puuston vyöhyke.
Lautajärven linnustoon kuuluu vesilintuja, kahlaajia ja peltolintuja. Lautajärven eteläpäässä todettiin Saarijärven ensimmäinen laulujoutsenen pesintä 1980-luvulla. Etelälahdella on naurulokki- ja pikkulokkiyhdyskunta. Pesimälajistoon kuuluvat myös laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, silkkiuikku, nokikana, taivaanvuohi, kuovi, valkoviklo, rantasipi, kalalokki ja kalatiira.
Lautajärvellä on merkitystä lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Jäiden lähdettyä vesilinnut valtaavat järven. Keväisin järvellä on tavattu levähtävänä harmaasorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, suokukko, mustaviklo, valkoviklo, liro, pikkulokki ja naurulokki. Syksyisin laulujoutsenet kokoontuvat järvelle suurina parvina.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
26
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 20. Lautajärven monimuotoista luhtaa, joka muodostaa hyvän elinympäristön runsaalle
vesi- ja rantalinnustolle.
Kuorejärvi (610043)
Kuorejärvi sijaitsee valtatie 13 varrella. Peltojen ympäröimä rehevä järvi on kasvanut lähes umpeen. Järven vedenpintaa on nostettu ja järven kapeikkoa ruopattu. Peltoja reunustaa saravaltainen, luhtainen vyöhyke, jossa kasvavat mm. pullosara, jouhisara, viiltosara, kastikat, järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, leveäosmankäämi, terttualpi ja vehka. Kelluslehtisistä lahden ovat vallanneet ulpukat, lumpeet ja uistinvita. Pinta-ala on 29 ha.
Kuorejärvi on pesimälajistoltaan edustava lintuvesi, jossa myös levähtää huomattavia määriä vesilinnustoa (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Itärannalla on lintutorni. Huvilanlahdella pesii naurulokki- ja pikkulokkiyhdyskunnat. Järvi on vesilintujen (mm. laulujoutsen) ja kahlaajien suosima muutonaikainen levähdyspaikka. Pesimälajistoon kuuluu useita uhanalaisia lajeja.
Alla esitetyt parimääräarviot perustuvat Tiiran havaintoihin (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Kohteella ei ole tehty tarkkaa linnustolaskentaa. Kriteerilajit kevät: Punasotka (11), mustakurkku-uikku (8). Pesimälajisto: Laulujoutsen (1), haapana (1), tavi (2), sinisorsa (5), jouhisorsa (1), lapasorsa (2), punasotka (3), tukkasotka (4), telkkä (3), silkkiuikku (1), härkälintu (2), mustakurkku-uikku (1), ruskosuohaukka (1), luhtakana (1), luhtahuitti (2), kurki (1), taivaanvuohi (1), valkoviklo (1), pikkulokki (15), naurulokki (50).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
27
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 21. Kuorejärven etelälahti on linnustollisesti arvokas. Järvi on alavien rantapeltojen
ympäröimä.
Satosuo (610082)
Lautajärven pohjoispuolella sijaitseva Satosuo on Saarijärven parhaita lintupaikkoja (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013). Laajalla Satosuon peltoaukealla on havaittu petolintuja, yölaulajia ja vesilintuja kaikkiaan yli sata lintulajia. Satosuo on lähes kokonaan peltoa pienine metsäsaarekkeineen ja ojanvarsipensastoineen. Peltoa halkoo keväisin tulviva Satosuon kanava. Pinta-ala on 245 ha.
Satosuon peltoaukea on merkittävä muuttolintujen levähdys- ja ruokailualue keväisin ja myös syksyisin. Keväällä ensimmäisenä ilmestyvät kymmenpäiset naakkaparvet, sitten pulmuset vielä mittavampina parvina. Satosuolla on nähty muutolla levähtävän peruslajiston lisäksi myös kattohaikara, valkoposkihanhi, tundrahanhi, sepelrastas, tunturikiuru ja jänkäsirriäinen. Alueella on merkitystä myös peltolinnuston pesimäalueena. Tuulihaukka ja sarvipöllö pesivät metsäsaarekkeissa lähes vuosittain, suopöllö ojanpientareilla ajoittain.
Satosuo on myös yölaulajien suosiossa. Alueella on kuultu ruisrääkkä, viita- ja luhtakerttunen sekä pensas- ja viitasirkkalintu.
Kriteerilajit kevät: Laulujoutsen, metsähanhi, kurki, kapustarinta, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, kuovi, sepelkyyhky. Kriteerilajit syksy: Laulujoutsen, kurki, suokukko, kalalokki, sepelkyyhky.
4.10 Muut kohteet
Selvitysalueella on useita alle hehtaarin kokoista lampia tai järviä, jotka ovat vesilailla suojeltuja (Vesilaki 2: 11 §).
4.11 Arvokkaat maisemat
4.11.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet (MAO)
Saarijärven reitin kulttuurimaisema (MAO090075) sivuaa Koskenkylässä selvitysaluetta ja selvitysalueeseen kuuluva Konttijoen Jokiniemen alue sijoittuu kulttuurimaisema-alueelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
28
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
4.11.2 Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Selvitysalueelle sijoittuu seuraavat maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (Keski-Suomen Liitto 2016).
Rahkola
Rahkolan maiseman perusrungon muodostavat kolme järveä – Pyhäjärvi, Iso-Lumperoinen ja Pieni-Lumperoinen. Rahkolan alue on kallioisten moreenimäkien ja niiden välisten viljeltyjen, alavien savimaiden luonnehtimaa. Maisema-alueelle sijoittuu yksi selvitysalueen vesistöistä: suorantainen Saunalampi.
Pajupuro-Tarvaala
Maisema-alue levittäytyy Pajupuron puolella Murronjokilaaksoon ja Puterilammen ympärille. Alue jakautuu maisemarakenteeltaan kolmeen osaan: Pajupuro, Tarvaala ja Satosuo. Pajupuro-Tarvaalan maisemassa vaihtelevat eri aikakausien pientaloasutuksen muodostamat ylänraittimaiset osuudet, vanhemmat tilakeskukset, metsät ja kumpuilevat peltonäkymät. Alueella olevat Lautajärvi ja Satosuon peltoaukeat ovat maakunnallisesti tärkeitä lintualueita.
Saarijärven reitin kulttuurimaiseman laajennusalueet
Maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jota on ehdotettu valtakunnalliseksi. Tähän laajennusalueeseen kuuluvat Länsi-Kalmarin alue, Tuhmalammen, Kalmarinselän ja Saarijärven ranta-alueet.
4.11.3 Perinnebiotoopit
Valtakunnallisesti arvokas Iso-Aholan laitumet -perinnemaisemakohde rajautuu kaava-alueeseen ja pieneltä osin on kaava-alueella. Iso-Aholan laitumet sijaitsevat aivan pihapiirin ympärillä. Edustavinta osaa on vanha riihen viereinen rinnehakamaa. Lisäksi alueeseen kuuluu kaksi muuta hakamaa-aluetta, joista toinen on maisemallisesti keskeisellä paikalla päärakennuksen ja rannan välisessä rinteessä (Rantanen 2015).
Iso-Löytänän rannalla on Puustin laitumet, joka rajautuu kaava-alueeseen.
Silmäkosken laidun on puron varrella laidunnettua perinnebiotooppia (Virola 2004). Puro on maisemallisesti kaunis ja lajistollisesti monimuotoinen elinympäristö. Laitumeen kuuluu metsäistä osaa, jonka puuston valtalajina on harmaaleppä sekä kuusta ja koivua. Avoin laidun on melko kosteaa, runsaslajista niittyä.
Savelan tilan perinnebiotooppi sijoittuu Paskolammen rannalle (Rantanen 2015). Alue on itäreunaltaan avointa tuoretta niittyä ja vaihettuu länsireunalle ja lammen rantaan sekapuuhaaksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
29
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 22. Saarijärven ranta-alueita Saarijärvenreitin laajennusalueella.
Kuva 23. Kaihlajärven rantapeltoja Koskenkylällä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
30
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5 LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
5.1 Kasvillisuus ja luontotyypit
Metsät
Saarijärvi kuuluu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaalisen havumetsävyöhykkeen lohkoon Pohjanmaa. Kasvillisuudessa kohtaavat levinneisyytensä rajoilla monet eteläiset, pohjoiset ja itäiset putkilokasvit. Saarijärven alueella luonnon erityispiirteenä on luonnon karuus ja runsasjärvisyys, kangasmaiden ja rantojen louhikkoisuus sekä toisaalta eteläosan jokivarsien viljavuus ja lehtojen runsaus.
Kuivahkojen, kuivien ja karukkokankaiden osuus Saarijärven metsämaasta on 30-40% (Koistinen 2000). Lehtojen, lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden osuus metsämaasta on noin 40-50 %. Yleisimpiä koko kunnassa ja myös kaavoitettavilla alueilla ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaan kuusikot ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat. Kallioisilla ja louhikkoisilla kankailla, etenkin kunnan pohjoisosassa, esiintyy myös kanervatyypin (CT) kuivia kankaita. Selvitysalueen koillis- ja luoteisosissa esiintyy myös laajemmin hiekkaharjanteiden alueita, missä kanervatyypin kangasmetsät ovat yleisempiä. Näillä alueilla myös vesistöt ovat karuja. Kaavoitettaville alueille ei sijoitu erityisen edustavia harjumetsiä. Puusto on hiekkaharjujen alueella mäntyvaltaista ja nuorta. Parhaat kalliokohteet kaava-alueilla sijoittuvat Leuhunjokivarteen taajaman eteläpuolella.
Kuva 24. Härkäkallion aluetta Leuhunjokivarressa
Lehtomaisia kankaita ja lehtoja esiintyy harvakseltaan mm. viljelysten lähettyvillä, purojen ja norojen ympäristössä, rannoilla ja lähdeympäristöissä. Lehtomaiset kankaat ovat käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kankaita. Puustossa kuusi on usein vallitsevana, seassa kasvaa myös mäntyä, koivua ja muita lehtipuita. Lehdot ovat pienialaisia ja lehtipuuvaltaisia. Pääpuulajeina
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
31
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
ovat vaihtelevasti harmaaleppä, rauduskoivu ja kuusi, seassa kasvaa pihlajaa, tuomea, tervaleppää ja haapaa. Ravinteikkaimmilla paikoilla kasvaa myös lehmusta.
Kasvillisuus vaihtelee käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) ja käenkaali-lillukkatyypin (ORT) tuoreista lehdoista rehevämpiin käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteisiin suurruoholehtoihin. Tuoreissa lehdoissa kenttäkerroksen valtalajistoon kuuluvat mm. käenkaali, oravanmarja ja lillukka. Muuta lajistoa mm. sudenmarja, metsäkurjenpolvi, vadelma, ahomansikka, karhunputki, huopaohdake sekä metsäimarre, korpi-imarre, metsäalvejuuri ja soreahiirenporras. Suurruoholehtojen kenttäkerroksen valtalajina on mesiangervo. Muuta lajistoa mm. metsäkurjenpolvi, ojakellukka, nokkonen, vadelma, metsäalvejuuri, metsäimarre, hiirenporras, rönsyleinikki ja nurmilauha. Vaateliaampaa lehtolajistoa lehdoissa edustavat lehto-orvokki, lehtotähtimö ja sudenmarja.
Kaavoitettavilla alueilla vaihtelevat pääosiin kuivahkot ja tuoreet, havupuuvaltaiset metsämaat. Kunnan eteläisempi puolisko sisältää myös rehevyyttä ja lehtoisia osia. Murronjokivarren peltoalue ja jokivarret Mahlusta Konttimäelle sekä alue Pajupurolta Lanneveden länsirannalle sisältävät runsaammin lehtoja. Jokivarsille nauhamaisesti sijoittuvat pellot onkin aikoinaan raivattu lehtoihin. Korkeuserot eli selänteiden ja laaksojen vuorottelu osaltaan lisää rinteiden alaosissa lehtomaisten kankaiden ja lehtojen määrää. Suurin osa kunnan lehdoista on raivattu pelloiksi tai ovat metsätalouskäytössä jo pitkään olleita rinnelehtoja. Osa lehtokasvillisuuden vallitsemista alueista on entisiä metsittyneitä pieniä peltopohjia. Rantapeltojen ja niitä ympäröivien puustoisten saarekkeiden alueilla on paikoin havaittavissa myös viitteitä entisestä metsälaidunnuksesta, mikä näkyy valoisina, lehtolajistoa sisältävinä metsinä.
Kuva 25. Tuoretta lehtoa ja vanhaa metsälaidunta Katajajärvellä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
32
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 26. Kasvupaikkatyypit Saarijärven alueella (Suomen Metsäkeskus 2018).
Kuva 27. Kallioperän lehto edustaa selvitysalueella kosteaa suurruoholehtoa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
33
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 28. Saniaisvaltaista lehtoa noron varressa Alakallion lähteinen korpi ja lehto –kohteella.
Suot
Soiden osuus selvitysalueella on vähäinen. Suot ovat lähinnä pienialaisia, mäkien väliin ja painanteisiin syntyneitä räme- ja korpisoita. Rämeet ovat pääsääntöisesti isovarpurämeitä, jonkin verran esiintyy tupasvillarämeitä. Muita rämetyyppejä on selvästi vähemmän. Korpia esiintyy tuoreiden ja lehtomaisen kangasmetsien soistumina. Tyypillisimpiä ovat aitokorpityypit; mustikkakorpi- ja muurainkorpi. Alueella on myös lähdevaikutteisia reheviä korpia, joista selvitysalueelle sijoittuvat ovat suurelta osin vesitaloudeltaan ojitusten myötä muuttuneita ja puustoltaan nuoria.
Yleisin ranta-alueiden suotyyppi on sara- ja korteluhta. Rantaluhtia esiintyy etenkin lahtien alavilla rannoilla. Saraluhtia reunustaa usein vaihtelevan levyinen järviruoko- tai kortevyöhyke. Alueella on lisäksi paju- ja koivuluhtia. Pienten lampien rannat ovat usein umpeen kasvavia ja nevakasvillisuudessa luhtalajit ovat yleisiä.
Rantatyypit ja rantojen kasvillisuus
Saarijärven suurjärvet kuuluvat kasvitieteellisessä järviluokituksessa karuun järviruokotyyppiin, johon luetaan kuuluvaksi valtaosa maamme suurjärvistä. Järviruokokasvustoja esiintyy lahdissa, lahdenpohjukoissa ja kivikkorannoilla. Pienemmillä järvillä tyypillisiä ovat järvikortteen muodostamat kasvustot. Pienten lampien ja järvien ranta- ja vesikasvillisuus on pääsääntöisesti niukkaa ja usein rantaa kiertää nevareunus.
Vesikasvillisuus on yleensä niukkaa. Kellulehtisistä tavallisimpia ovat ulpukat, pohjanlumme ja uistinvita. Ruovikoita ja rehevää ilmaversoiskasvillisuutta on mm. Iso-Suojärvellä, Katajajärvellä, Lautajärvellä ja Valkeisella. Lisäksi Palsankylän isommissa järvissä ilmaversokasvillisuutta on keskimääräistä enemmän. Kangasjärvi, Horo, Kohmujärvi, Saarijärvi, Mätäsjärvi, Saarinen ja
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
34
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Suolikko ovat karuja. Runsaampi ilmaversoiskasvillisuus on tyypillistä mm. Heinäjärvellä, Lakojärvellä, Lautajärvellä ja Pieni Ristijärvellä.
Vesi- ja rantakasvillisuudessa on havaittavissa selvää vyöhykkeisyyttä. Rannat ovat kallio- ja moreenirantoja tai luhtarantoja. Pääosin rantavyöhyke on kapea. Rantakasvillisuuteen kuuluvat yleisesti mm. pullosara, jouhisara, järvikorte, rentukka, kurjenjalka ja kastikat. Järvikorte- ja pullosaravyöhykkeiden edustalla on lahdissa ja matalilla rannoilla järviruokokasvustoja. Rantaluhtia on lähinnä suojaisissa lahdenpohjukoissa. Ruoho- ja saraluhdat rajoittuvat suoraan avoveteen tai niiden edustalla kasvaa järvikortetta tai järviruokoa. Avointa luhta-aluetta reunustavat monin paikoin koivu- ja pajuluhdat, joiden takana alkaa harmaalepän muodostama rantavyöhyke. Karuja kangasmaarantoja esiintyy etenkin selvitysalueen pohjoisosan kivisten ja karujen järvien rannoilla.
Kuva 29. Karuja kangasmaa- ja suovarpurantoja Horolla, selvitysalueen koillisosissa.
Kuva 30. Lauttalammen avointa rantanevaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
35
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kuva 31. Saarilampi, selvitysalueen pohjoisosissa on karu ja kirkasvetinen.
Kuva 32. Kalliolammit, karu ja osin suorantainen pieni lampi alueen keskiosissa.
5.2 Linnusto ja eläimistö
5.2.1 Pesimälinnusto
Linnustoselvitysten aikana rantaosayleiskaavan alueella havaittiin yhteensä 108 lintulajia. Näistä 32 lajia luetaan kuuluvaksi vesi- ja rantalintuihin, jotka tulkittiin tämän rantaosayleiskaavan vaikutusten arvioinnin kannalta olennaiseksi lajistoksi. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 28 lajia ja EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja kaikkiaan 18 lajia. Kohdekohtainen lajimäärä vaihteli välillä 2–31 lajia / laskentapiste.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
36
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Vesilinnuston osalta alueen yleisimmät havaitut lajit olivat laulujoutsen (35 havaintopaikkaa) ja telkkä (34 havaintopaikkaa) sekä tavi (20 havaintopaikkaa) ja sinisorsa (16 havaintopaikkaa). Kuikka havaittiin 15 ja kaakkuri kuudella kohteella. Alueen harvalukuisimpia vesilintuja ovat mm. härkälintu, nokikana ja mustakurkku-uikku. Kaikilla alueen pienimmillä ja karuimmilla vesistöillä ei havaittu lainkaan vesilintuja. Muista rantalinnuista yleisimpiä lajeja olivat kalalokki (35 havaintopaikkaa) ja kalatiira (26 havaintopaikkaa) sekä kuovi (25 havaintopaikkaa) ja kurki (21 havaintopaikkaa). Esimerkiksi naurulokkeja havaittiin 17 ja pikkulokkeja 11 kohteella. Selvitysten perusteella alueen harvalukuisimpia rantalintuja ovat mm. liro, pikkukuovi ja luhtahuitti sekä kaulushaikara. Useat harvalukuiset vesi- ja rantalinnut edustavat kuitenkin arvokkaampaa lajistoa, joita havaittiin selvitysalueen parhailla kohteilla, joissa myös kokonaislajimäärä oli korkea.
Selvitysalueen varpuslinnusto edustaa etupäässä seudullisesti tavanomaisille havupuuvaltaisille talousmetsille tyypillisiä lajeja, jossa yleisimmät ja runsaimmat lajit ovat peippo ja pajulintu. Kymmenen yleisimmän lajin joukossa on seudullisesti tavanomaisimpia metsien yleislajeja. Paikoin lehtipuuvaltaiset rantametsät ja viljelysalueiden reunametsät sekä avoimet alueet monipuolistavat kohteiden lajistoa. Laskentojen yhteydessä kohteilla havaittiin lisäksi alueellisesti tavanomaista metsäkanalintu- ja petolintulajistoa.
Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan linnustoselvitysten selvitysalueen linnustollisesti merkittävimmät kohteet ovat Lautajärvi, Alajärvi ja Iso Suojärvi, joissa havaittiin edustavaa vesi- ja rantalinnustoa sekä useampia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä sekä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Iso Suojärvellä on myös pienehkö lokkikolonia (kalalokki, naurulokki, pikkulokki), joiden joukossa pesii useampia yleisesti lokkikolonioista turvaa hakevia muita vesi- ja rantalintulajeja. Iso Suojärven viereen sijoittuva Pieni Suojärvi on myös linnustollisesti edustava, ja kohteet muodostavatkin toisiinsa yhteydessä olevan lintuvesikokonaisuuden. Niin ikään Alajärvellä ja Lautajärvellä esiintyy naurulokkikolonia.
Taulukko 4. Ranta- ja vesilinnuston edustavimmat kohteet.
Kohde Vesi- ja rantalintujen lajimäärä
Uhanalaisten lajien lajimäärä
Lintudirektiivin lajien lajimäärä
Lautajärvi 20 8 4 Alajärvi 16 8 5 Iso Suojärvi, Koivikkoniemi 14 4 Kuorejärvi itäosa 11 5 Iso Suojärvi, Tuliniemi 10 4 Kaihlalampi 10 6 Ranta-Hännilä, Mertu 10 6 Puteri, pohjoinen ranta 10 7 4 Pieni Suojärvi, Häkilä 8 5 Heinäjärvi 8 5 Tarvaalanlampi NW 7 Pieni Ristijärvi 7
Alajärven arvokkainta ja elinympäristöjen suhteen vaativinta vesilinnustoa edustavat mm. nokikana, mustakurkku-uikku ja heinätavi. Keski-Suomen MAALI-kohteiksi arvotetut Lautajärvi ja Kuorejärvi ovat selvitysalueen linnustollisesti arvokkaimpia kohteita, joista molemmilla järvillä havaittiin mm. hyvän lintuveden tyyppilaji kaulushaikara. Linnuston kannalta arvokkaimpiin lukeutuvina kohteina myös mm. Kaihlalampi ja Tarvaanlampi ovat reheviä ja viljelysalueiden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
37
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
keskelle sijoittuvia lampia, joilla on linnustollista merkitystä. Kaihlalammella tulkittiin pesiväksi mm. nokikana, ja lammen lähialueella havaittiin myös valkoselkätikka. Saarijärven lahti Mertu sekä muista vesistöistä Puteri, Heinäjärvi ja Pieni Ristijärvi ovat niin ikään linnustoltaan edustavampia. Mertulla ja Lautajärvellä tavattiin mm. hyvien lintuvesien indikaattorilaji heinätavi.
Kaakkurin pesimäpaikoiksi selvitysten aikana tulkittiin inventoiduista vesistöistä Puustinharjun Honkalampi, Iso Kurkilampi, Horon Kallioniemi, Haukilampi sekä Iso Suolampi. Ruokaileva kaakkuri havaittiin myös kunnan itärajalle sijoittuvalla Isolla Kalliojärvellä. Lajista on vanhoja havaintoja Häkkilän Kurkilammelta, josta vuonna 1988 on havaittu yksi paikallinen lintu ja Heinäpohjan Kotajärveltä, mistä vuosina 1988 ja 1989 on todettu kaksi paikallista lintua (SYKE 2017). Aikaisemmassa selvityksessä Hirvaanmäen Paskolammen oli todettu kaakkurin pesintä kesällä 2004 (Suunnittelukeskus Oy). Kaakkurin pesimälammet:
- Honkalampi, Kalmari. Kaakkurin vakiintunut pesimälampi (SYKE 2017, Maastokartoitus 2018).
- Iso-Kurkilampi. Vakiintunut pesimälampi (SYKE 2017). Vuonna 2016 pesintä epäonnistui (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2016).
- Horon Kallioniemi (Maastokartoitus 2018). - Haukilampi (Maastokartoitus 2018). - Kaivantolampi. Onnistunut pesintä 2016 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 2016).
Pesintätietoja myös aikaisemmilta vuosilta 2011-2015 (TIIRA -havaintotiedot). - Iso Suolampi, Pohjoisempi lampi (Maastokartoitus 2018).
Kuva 33. Linnustollisesti arvokkaat alueet selvitysalueella, arvo perustuu vaateliaampaan vesi-
ja rantalintulajistoon sekä pesiviin parimääriin. Kuvassa ei ole kaakkurilampia. (pohjakartta © MML).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
38
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5.2.2 Eläimistö
Alueen nisäkäslajistoon kuuluvat yleiset havumetsien ja viljelyseutujen lajit. Selvitysalueen maastoinventoinneissa havaittiin viitteitä myös villisian liikkumisesta kunnan lounaisosissa. Hirvieläimistä alueella esiintyvät hirven lisäksi myös metsäkauris ja valkohäntäkauris, joiden kanta on paikoin melko tiheä.
5.3 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit
Liito-orava (Pteromys volans)
Liito-oravasta on havaintoja laajasti Saarijärven kaupungin alueelta. Nyt tarkastelluilta kaavoitettavilta ranta-alueilta ei ole aikaisempia havaintoja liito-oravasta (SYKE 2017). Vuoden 2018 inventoinneissa lajia todettiin kahdeltatoista kohteelta. Kuusi aluetta tulkittiin havaintojen perusteella lajin ydinreviiriksi, muut ovat lajin liikkumisaluetta eli yksittäisiä papanapuita. Lajin ydinreviireiksi tulkitut kohteet on esitetty direktiivilajiston elinympäristön perusteella luontokohteena selvityksen liitekartoilla. Kursiivilla ydinreviirikohteet.
o Lakojärvi, Järvelä o Kolulampi o Konttijoki, Silmäkoski, Taunola o Konttijoki, Kallioperä o Soidinlampi o Leuhunjoki, Ryöppälä o Heinäjärvi o Katajajärvi, Perttula o Pieni-Haaranen o Murronjoki, Rimminkoski o Murronjoki, Kuopionkoski o Iso Suojärvi, Tuliniemi
Selvitysalueelle sijoittuu kohtalaisen runsaasti lajille soveliasta ympäristöä ja tietyillä alueilla lajia on etenkin kaava-alueiden ulkopuolella, mutta ei kaava-alueella. Rehevät, lehtomaisen kankaan rinnekuusikot järvien ympäristössä ovat paikoin liito-oravan esiintymisen keskittymiä. Viitasammakko (Rana arvalis)
Inventoinneissa viitasammakkoa paikannettiin soidinääntelyn perusteella kahdelta rehevältä lintujärveltä. Lajista on myös aiempia havaintotietoja.
Lautajärvi. Laji on havaittu huhtikuussa 2014 Lautajärvellä (SYKE 2017). Lautajärven rannat ovat matalia ja kasvillisuudessa esiintyy järvikorteluhtaa sekä laajoja järviruoko- ja osmankäämikasvustoja. Viitasammakon lisääntymisalue on lintutornin itäpuolisella rantaluhdalla.
Pihtilampi. Lammen pohjoisosassa oli vähintään 30 yksilöä soitimella keväällä 2013 (Ahlman 2013).
Tarvolampi. Tarvonlammella kuultiin viitasammakon ääntelyä tyynenä ja lämpimänä iltana. Alueella on peltorantaa ja sen edustalla pensaikkoluhtaa sekä sara- ja korteluhtaa. Ainakin yli 5 yksilöä oli äänessä inventointiajankohtana (FCG, maastokartoitus 2018).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
39
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kaihlalampi. Tarvonlammen lähelle sijoittuva Kaihlalampi on niin ikään rehevä, ns. hyvä lintuvesi. Tyynenä ja lämpimänä toukokuun iltana Kaihlalamesta laskevan ojan suuosan saraluhdalta kuultiin kahden viitasammakon pulputusta (FCG, maastokartoitus 2018).
Kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia)
Lajia on aikaisemmin tavattu Isojoen Piikakoskelta 7.8.2007 ja 16.6.2009. Kosken alueelta todettu 1 toukka ja 2 toukkanahkaa.
Kesällä 2017 ei saatu havaintoja lajista, muualta kuin Kotajoen varteen rakennetut kodan edustan kohdalta, missä kaksi aikuista saalisti Kotajoen pienellä virtapaikalla.
Tulosta arvioitaessa on otettava huomioon kesän 2017 melko poikkeukselliset sääolot. Kesän lämpösumma oli koko kasvukauden ajan selvästi keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Sudenkorentojen toukkien kehitykseen lämpötila vaikuttaa olennaisesti. Kuoriutuneiden aikuisten määrä on voinut tästä syystä olla poikkeuksellisen matala. Muutenkin korennoille ovat tyypillisiä melko voimakkaat vaihtelut runsaudessa vuosien välillä.
Saukko (Lutra lutra)
Selvitysalueeseen kuuluu runsaasti melko edustavia virtavesiä, joilla saukko erittäin todennäköistesti viihtyy. Saukko liikkuu laajasti elinpiirinsä alueella muulloin kuin pesimäkaudella, joten kaava-alueiden virtavedet ovat potentiaalisia saukon elinpiirin osia.
Lepakot
Kaavoitettavilla alueilla saattaa esiintyä kaikkia Suomessa yleisesti tavattavia lepakkolajeja, joista yleisimmin pohjanlepakkoa ja vesisiippaa. Alueet joilla esiintyy vanhoja rakennuksia, kolopuita ja louhikoita, toimivat lepakoiden potentiaalisina elinympäristöinä. Alueen missä on kolopuita runsaammin, ovat usein myös luontokohteita (lehtoa, liito-oravan elinympäristöä) ja siten säästyvät myös lepakon elinpiirin osana. Rantojen jo oleva mökkiasutus ulkorakennuksineen toimii lepakoiden päivehtimiskohteina tai pesintäpaikkoina. Virtavesien äärelle sijoittuvat rakennukset ja kolopuut ovat merkittävä osa siippojen elinolosuhteissa kaava-alueilla.
Suurpedot
Suurpedoista ilves on todennäköisesti runsaslukuisin Saarijärven alueella. Karhua esiintyy ja susikin saattaa liikkua satunnaisemmin. Matkaa Suomenselän ahmaseudulle on vähäisesti, joten ahman liikkuminen alueella ei ole mahdotonta. Suurpetokantojen tiheys alueella on kohtalainen ja niiden reviirit ovat laaja, joten osa yksittäisistä kaava-alueista varmasti lukeutuu myös suurpetojen reviireihin.
5.4 Uhanalaiset lajit
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät linnut mainitaan luvussa 5.7. ja arvokkaat luontokohteet taulukossa 5. Tässä esitettään ne lajit. jotka esiintymät ovat selvitysalueella. Tässä kappaleessa esitellään ne kaavoitettaville alueille sijoittuvat uhanalaislajit, joista on uhanalaisrekisterin havaintotieto tai muu havainto.
5.4.1 Äärimmäisen uhanalaiset (CR)
Kantokinnassammal (Scapania apiculata) Kantokinnassammal on hyvin pienikokoinen maksasammal. Se kasvaa lahopuulla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
40
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kolkanlahti, Julmalammit. Lammenrannan noin 12 cm:n paksuinen liekopuu. Lammen ympärillä vanhaa metsää (SYKE 2017).
5.4.2 Erittäin uhanalainen (EN)
Pikkupussisammal (Marsupella sprucei) Pikkupussisammal on matalina, laikkumaisina, tiiviinä peitteinä kasvava pienehkö maksasammal.
Julmalammit (SYKE 2017).
Korpikaltiosammal (Harpanthus scutatus) Purokaltiosammal kuuluu maksasammaliin.
Julmalammit (SYKE 2017).
5.4.3 Vaarantuneet (VU)
Pohjanpussisammal (Marsupella sphacelata) Pohjanpussisammal on lehdellinen maksasammal.
Julmatlammit (SYKE 2017).
Lajia kasvaa Kulhanvuorella kahdessa paikkaa:
Pieni-Musta. Pohjanpussisammal kasvaa varjoisan puron kivillä. Puro virtaa kohti koillista ja on tiheän metsän varjostama (SYKE 2017).
Syväoja. Pohjanpussisammal kasvaa purokivellä. Puro virtaa luode-kaakkosuuntaisen kalliorotkon pohjalla (SYKE 2017).
Sinikesijäkälä (Leptogium cyanescens) Hyytelöjäkälien (Collemataceae) heimoon kuuluva sinikesijäkälä on lehtimäinen, ohut ja alustaansa löyhästi kiinnittynyt. Laji on tavattu Karhisaaresta (SYKE 2017).
Suikeanoidanlukko (Botrychium lanceolatum) Suikeanoidanlukko on harvinainen, noidanlukkoihin kuuluva saniaislaji. Lajista on vanha tieto Pellonpäästä (SYKE 2017).
Suopunakämmekkä (Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata) Lehtisennevan Natura-alueella kasvaa suopunakämmekkä lammen rannan läheisellä luonnontilaisella suolla (SYKE 2017).
Haapariippusammal (Neckera pennata) Haapariippusammal on keskikokoinen (5-10 cm), laikkuina tai laajoina peitteinä lehtipuiden rungoilla kasvava sammal. Havainto on Pässipurolta. Kasvupaikka on vanha kuusisekametsäkuviolla, missä on isoja haapoja (SYKE 2017).
Lahokapo (Boros schneideri) Lahokapo on melko kookas vanhojen metsien kovakuoriaislaji. Lajia tavataan Pyhä-Häkin Kotajärven kaakkoisrannalta (SYKE 2017).
5.5 Silmälläpidettävät ja huomioarvoiset lajit
Kantoraippasammal (Anastrophyllum hellerianum) Kantoraippasammal on pieni, alle yhden senttimetrin korkuinen maksasammal.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
41
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Julmatlammit:
Lammen pohjoispään metsän vetisen supan E-puoli. Lahopuustoinen, kuusivaltainen tuore kangas (SYKE 2017).
Kolkanlahti, Julmatlammit, keskimmäisen Julmanlammen N-päässä. Kuusivaltaista MT-kangasta (SYKE 2017).
Kulhanvuori:
Pieni-Musta Havaintopaikka sijaitsee Pieni-Musta nimisestä lammesta laskevan puron koskiosuuden kohdalla, eteläpuolisella penkalla. Paikka on Kulhanvuoren harjukummun pohjoispuolella (SYKE 2017).
Kulhanvuori, Syväoja . Havaintopaikka on Syväojan puron varrella. Lajia tavataan puron lähimetsissä alajuoksulta aina kalliorotkon luoteispäähän saakka (SYKE 2017).
Kantokorvasammal (Jungermannia leiantha) Kantokorvasammal on keskikokoinen ja väriltään tummanvihreä–ruskeasävyinen maksasammal. Laji esiintyy Julmatlammit, pohjoisimman Julmanlammen kaakkoispäässä. Soistuneessa painanteessa kuusivaltaisella tuoreella kankaalla, missä on runsaasti lahopuuta (SYKE 2017).
Metsälovisammal (Lophozia longiflora) Metsälovisammal kuuluu korvasammalten (Jungermanniaceae) laajaan heimoon. Laji kasvaa lahoavalla havupuulla vanhoissa metsissä. Lajin kasvupaikat ovat Julmatlammit –alueella ja Kulhanvuorella, missä havaintopaikka sijaitsee Pieni-Musta nimisestä lammesta laskevan puron koskiosuuden kohdalla. Etelänhopeasammal (Gymnomitrion obtusum) Laji on löydetty Julmatlammit-alueelta. Itupyörösammal (Odontoschisma denudatum) Itupyörösammal kuuluu maksasammaliin ja sen kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Nukkamunuaisjäkälä (Nephroma resupinatum) Sen kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Lajia kasvaa Julmatlammit ja Kangaslampi –alueilla. Ripsilovisammal (Lophozia ciliata) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Vuoripussisammal (Marsupella sparsifolia) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Samettikesijäkälä (Leptogium saturninum) Lajista on havainto Kaakkolammelta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
42
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Sormikesijäkälä (Leptogium teretiusculum) Lajin kasvupaikka on Julmatlammit-alueella. Ruskopiirtoheinä (Rhynchospora fusca) Harvinaistunut ruskopiirtoheinä kasvaa ohutturpeisten nevojen ja lettojen rimmissä, pikkujärvien mutaisilla hiekkarannoilla ja kalliolätäköissä. Inventoinnin yhteydessä laji löydettiin Kangasjärven rantasuolta (Suunnittelukeskus oy 2004). lajista on tieto Pahalammelta.
5.6 Arvokkaat luontokohteet
Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on esitetty alla olevassa taulukossa ja liitekarttoina (1-14). Maisemallisesti arvokkaat alueet ilmenevät liitekartoilta (1-14).
Kuva 34. Indeksikartta (pohjakartta © MML).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 43 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Taulukko 5. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä kartoitettujen alueiden kuvaus (Merkinnät: EN= Erittäin uhanalainen, VU =vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, DIR = luontodirektiivi IV tai lintudirektiivi).
kartta järvi/lampi Kohteen kuvaus status Merkittävä lajisto ja muut huomiot. Linnustossa mainittu pesivinä tulkittavat
uhanalaiset ja direktiivilajit.
1. 1/1 Merilampi Mäntykankaiden ympäröimä, kapealti luhtarantainen ja rauhallinen lampi.
Pohjoispäädyssä sekapuustoinen korpi, oja oikaistu, ei rajattavia
luontokohteita.
1. 1/2 Patoinlampi Suorantainen pieni lampi, ojitettuja korpia ympärillä. Ei erityisiä
luontotyyppejä.
1 1/3 Leipolampi Peltojen ympäröimä rehevä pieni lampi. Vesi- ja rantalinnusto
monipuolisempi. Sekapuustoisia, osin mäntyvaltaisia kangasmaita.
Luontokohteena rantaluhta, jolla laulujoutsen pesii.
MetsäL 10§
rantaluhtaa laulujoutsen (DIR), naurulokki (VU), kalatiira (DIR)
1 1/4 Viitaanlampi Kapea ja rauhallinen lampi. Puusto ympärillä edustavaa. Itäpuolella
jyrkkää kallioseinämää, alla rehevää lehtomaista korpea. Vesilain
mukainen keskiravinteinen lähde ja pieni noro, rakennuspaikan lähellä.
Lähteen ja jyrkänteen alue rajattu luontokohdekokonaisuudeksi. Pyyn elinympäristöä. Kuusikkorinteessä alueen ulkopuolella muutama liito-
oravan papana, ei reviiritulkintaa kaava-alueella.
MetsäL. 10§;
kalliojyrkänteen alusmetsä. VesiL 11§ 2
luku; lähde
pyy (DIR)
1. 1/5 Kierälampi Luhtarantainen lampi, saranevaa. Laulujoutsenen pesä kunnanrajan
ulkopuolella. Rantaluhta rajautuu käsiteltyihin talousmetsiin.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
laulujoutsen (DIR), punajalkaviklo (VU)
1. 1/6 Pieni Korkealampi ja Korkealampi
Suorantaiset pienet lammet, lähialue ihmisen muokkaamaa, peltoja ja
istutusmetsää, koivikkoa. Kaava-alueen lähelle, kaakkoispuolelle sijoittuu
järeää lehtomaisen kankaan kuusikkoa, jossa liito-oravapotentiaalia ja
pohjantikan elinympäristöä. Kaava-alueella ei erityistä luontokohdetta.
Hiirihaukka saalistaa, ei pesää alueella.
1. 1/7 Pirunlampi Suorantainen pieni lampi, vahvasti käsitellyn talousmetsämännikön
ympäröimä. Eteläpuolella jyrkkärinteinen kuusikko edustavampaa metsää.
Ei liito-oravahavaintoja.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
1. 1/8 Tousanlampi Pieni, suorantainen ja umpeen kasvava lampi. Käsiteltyjen talousmetsien
ympäröimä.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
1 1/9 Lauttalampi Osin luhtarantainen lampi. Länsiosassa metsäinen luhdan ympäröimä
saareke, jossa osoitettu rakennuspaikka. Kangasmaan talousmetsiä,
lounaisrannalla lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Ei liito-oravahavaintoja.
MetsäL 10§ rantaluhtaa
laulujoutsen (DIR)
1 1/10 Tarvolampi Tarvolammen luhdat ja Tarvopuron lehto. Lampea reunustavat pajuluhdat. Tarvopuro on havu- ja lehtipuulehtojen reunustama, luonnontilainen
koskijakso.
MetsäL 10§
rantaluhtaa. lehto
virtaveden välitön
ympäristö
1 1/11 Paskolampi Savelan tilan perinnebiotooppi (Rantanen 2015)
2. 2 2/1 Pieni Ristijärvi Kunnanrajan yli ulottuva laajempi järvi. Laulujoutsen ja kuikka pesivät.
Rannat osin edustavaa kuusikkoa, etenkin Nuutinlahden alueella, missä
ojitettua korpea. Pohjois- ja koillisosat käsiteltyjä nuoria talousmetsiä.
Viitteitä liito-oravasta ei havaittu. Pitkälahden pohjoisrannalla pikkutikan
elinympäristöä. Ei erityisiä rajattavia luontokohteita.
laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), kalatiira (DIR), rantasipi (NT)
2 2/2 Saukonlampi Rakennuspaikat pelloilla ja sekapuustoisessa talousmetsässä ok. Lammen länsiosan rehevä lahdeke rantaluhtineen pesimälinnuston kannalta
merkittävä; laulujoutsen pesii. Rantametsissä ei liito-oravahavaintoja.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
laulujoutsen (DIR), naurulokki (VU)
2 2/3 Kuorejärvi Rehevä lintujärvi, peltojen ympäröimä, jonkin verran ruovikkoa;
kaulushaikara, ruoko- ja viitakerttunen. Eteläosassa luhtaa, jossa linnusto
monipuolinen. Itärannalla lintutorni.
MetsäL 10§
rantaluhtaa laulujoutsen (DIR), kaulushaikara (DIR), kurki (DIR), naurulokki (VU), kuovi (DIR,
NT), taivaanvuohi (VU)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
44
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2 2/4 Havulampi Mäntyvaltaista talousmetsää rannat. länsiosan ranta edustavampaa
männikköä, pohjoisosa ojitettua turvekangasta. Ei erityisiä luontokohteita.
Laulujoutsenpari, ei pesi.
laulujoutsen (DIR)
2 2/5 Valkeinen Peltojen ja nuoren koivuvaltaisen talousmetsän ympäröimä järvi.
Rehevyyttä kohtalaisesti, vaikka peltoja ympärillä. Luoteisosassa rantaluhtaa pienellä lahdella; linnuston kannalta merkittävämpi kohde,
kurki pesii. Ei muita erityisiä luontokohteita.
MetsäL 10§ rantaluhtaa
kurki (DIR), kalatiira (DIR), kuikka (DIR), naurulokki (VU)
2 2/6 Heralampi Rakennettu ympäristö, tehdasalue. Nurmikkoa ja asfalttia rantaan saakka.
Laulujoutsen hautoo lammen koillisrannalla, tehdasalueen tuntumassa.
Härkälintu kaksi paria, telkkä kolme paria. Ei luontokohteita, eikä liito-
oravapotentiaalia.
laulujoutsen (DIR)
2 2/7 Alajärvi Rehevä peltojen ympäröimä järvi. Laji- ja yksilömäärältään kunnan
edustavimpia lintuvesiä. Useita uhanalaisia pesimälajeja. Havaittu
selkälokki pesii laajemmilla vesillä, ruokailee alueella. Ei erityisiä
luontokohteita, paljon peltoaluetta. Lajistoltaan monipuolisin eteläosa,
jossa laaja nurmipelto/laidun rannassa sekä luhtarantaa, laulujoutsen pesii
luhdalla. Koivuranta –niminen rinne järven eteläpuolella; pitkä metsälaidunhistoria, monipuolinen linnuston elinympäristönä.
Perinnebiotooppikohteena huomioimisen arvoista osaa puustoltaan
edustavin rantavyöhyke. Järveä on kunnostettu lintuvetenä, EU-hanke.
Iso-Aholan laitumet sijoittuu alueelle.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
Arvokasta perinnebiotooppia
(metsälaidun)
laulujoutsen (DIR), silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku (EN, DIR), nokikana (EN),
heinätavi (EN), haapana (VU), naurulokki (VU), pikkulokki (DIR), selkälokki (EN),
kalatiira (DIR), rantasipi (NT), pikkulepinkäinen (DIR)
2 2/8 Honkalampi Pieni suorantainen lampi, jossa saari. Kaakkuri pesii. Koko lampi
ympäröivine rantanevoineen luontokohde. Sinisuohaukka saalistelee
luhdalla. Ei rakennuspaikkoja, sisältyy Alajärven kaavarajaukseen.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
kaakkuri (DIR), sinisuohaukka (DIR)
2 2/9 Pieni Löytänä Pieni, osin peltorantainen lampi. Ei erityisiä luontokohteita. Silkkiuikku
pesii lounaisrannalla. Vain peltokannas erottaa Iso-Löytänästä, joten
pesimälinnusto voi olla molempien järvien lajeja.
silkkiuikku (NT), taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR, NT)
2 2/10 Haukilampi–Tuomilampi
Kaksi lampea, kapean hiekkaharju välissä. Harjulla maa-ainestenottoa ja
voimajohtolinja. Haukilammen alueella liikenteen meteliä. Linnusto
niukkaa. Tuomilammen pohjoisosassa rantaluhtaa voimalinjan alla. Ei
edustavaa luontokohdetta, häiriövaikutteinen (liikenne, maa-ainesotto).
Ruokaileva kaakkuri Haukilammella, ei pesi.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
2 2/11 Lehmilampi Pieni lampi. Rantojen talousmetsät hyvin käsiteltyjä, ojitettua turvekangasta. Laulujoutsenpari, mutta ei pesi.
laulujoutsen (DIR)
2 2/12 Valkoinenlampi Pieni ja karu lampi, ympärillä jyrkkäpiirteistä mäntykangasta, osin puustoltaan edustavaa. Luonnonsuojelualueella.
Julmatlammit (YSA092045)
2 2/13 Kalatonlampi Pieni suolampi, kapealti luhtarantaa. Ympärillä ojitettua turvekangasta. Ei
erityisiä luontoarvoja.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
2 2/14 Kaitanen Kapea, karu järvi. Ympärillä kivikkoista mäntykangasta. Käsiteltyjä,
puustoltaan nuoria metsiä. Ei erityisiä luontokohteita. Eteläosissa laavu.
2 2/15 Saarinen Isohko karu järvi. Kallioisia saaria, yhdessä saarista pesii kuikka.
Kivikkoista mäntykangasta. Eteläosissa puustoltaan edustavaa vanhaa
kuusisekametsää, osin lehtomaista kangasta. Ei havaintoja liito-oravasta Saarisenpuro, jonka varressa pääosin tuoretta käenkaali-lillukkatyypin
(ORT) havu- ja lehtipuulehtoa. Etelärannalla noro ja luontokohde
MetsäL 10§
rantaluhta, lehto,
virtaveden välitön
ympäristö VesiL 11§: noro
kuikka (DIR), kalatiira (DIR), rantasipi (NT)
2 2/16 Ala-Jokilampi
Luhtaa ja puronvarsikasvillisuutta. MetsäL 10§
rantaluhtaa
2 2/17 Vehkalampi Suorantainen lampi, luhtaa.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 45 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
2 2/18 Lehmilampi ja Pieni Lehmilampi
Luonnontilaisten isovarpurämeen reunustama lampi, mahdollinen kuikan
pesimälampi. Nevaa.
MetsäL 10§ luonnontilainen
vähäpuustoinen suo
3 3/1 Horo Karu, kivikkorantainen isohko järvi. Kuntien rajalla. Pieniä saaria,
erämainen maisema. Isosaaren alueella niukkapuustoista luonnontilaista
rämettä rajattu luontokohteena, kuikka pesii.
MetsäL 10§
luonnontilainen vähäpuustoinen suo
kuikka (DIR), isokoskelo (VU), kalatiira (DIR), palokärki (DIR)
3 3/2 Kaakkolampi Kuntien rajalla, karu järvi. Kivikkoniemen alueella niukkapuustoinen suo,
etupäässä tupasvillarämettä, kurki pesii luoteisosissa. Selkälokin
ruokailualuetta.
MetsäL 10§
luonnontilainen
vähäpuustoinen suo
kurki (DIR), selkälokki (EN)
3 3/3 Suolikko Karu ja syvä järvi, kahden kunnan alueella. Rannat kivikkoista
mäntykangasta, päätehakkuista maisemassa. Pienialainen
niukkapuustoinen suo ja rantaluhta. Kaksi pientä karua saarta.
Laulujoutsen ja kuikka pesivät Karhusalmen rakennuspaikkojen lähellä. Miilunkankaalla luontokohde.
MetsäL 10§
vähäpuustoinen suo MetsäL 10§
rantaluhtaa,
virtaveden välitön
ympäristö
kuikka (DIR), laulujoutsen (DIR)
3 3/4 Koukkulammit Pieniä, karujen mäntykankaiden ympäröimiä lampia. Puustoltaan nuorta ja
käsiteltyä metsää. Ei luontokohteita.
3 3/5 Iso Kurkilampi Pieni turvemaarantainen lampi, ympäröivät metsät ojitettu. Kaakkuri
hautoo koillisrannalla. kaakkuri (DIR)
3 3/6 Pirttijärvi Kapea ja karu järvi. Rantametsät mäntyvaltaisia ja nuoria. Pohjoisrannalla muutama kaistale vanhaa kuusikkoa. Ei erityisiä luontokohteita. Pirttipuro
luontokohteena.
MetsäL 10§
rantaluhtaa,
virtaveden välitön
ympäristö
3 3/7 Saarijärvi Kohtalaisen suuri, karu ja kivinen järvi. Pieniä saaria, joista osa
luonnonsuojelualueella. Koillisrannalla peltoja ja asutusta, länsiosa
turvekangasta ja karua mäntykangasta. Selkälokkipari pesii ls-alueen saaressa, samoin kuikka. Kalasääski ruokailee järvellä, saaliin kanssa
luoteeseen. Rantametsät käsiteltyjä. Saarten ja Honkaniemen
edustavampi puusto tuo erämaista ilmettä järvelle. Eteläosissa kuusikkoa,
ei liito-oravaa. Aholassa luontokohde, joka ei ole aivan rannalla.
MetsäL 10§ Pienen Saarijärven saarten luonnonsuojelualue (YSA239615), kuikka (DIR), selkälokki (EN), kalatiira (DIR), rantasipi (NT), kalasääski (DIR) (ruokailualuetta)
3 3/8 Ylimmäinen Lapinlampi
Pieni suorantainen lampi, itärannalla ja lasku-uoman alueella luhtaa ja
luonnontilainen virtavesi. MetsäL 10§
rantaluhtaa,
virtaveden välitön ympäristö
kalatiira (DIR)
3 3/9 Alimmainen Lapinlampi
Edellistä karumpi, ympäröivät metsät tasaikäistä mäntykangasta. Lajisto
niukka, Etelä- ja pohjoisosassa luontokohde, puro. MetsäL 10§ virtaveden
välitön ympäristö
3 3/10 Ruuskanlampi Rakentamaton suorantainen lampi, osin rantaluhtaa MetsäL 10§
rantaluhtaa
3 3/11Sarvilammit
Alle 0,5 ha kokoiset lammet. MetsäL 10§ enintään
0,5 hehtaarin suuruisten lampien
välittömät
lähiympäristöt
3 3/12 Kourulampi
Pieni alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään
0,5 hehtaarin suuruisten lampien
välittömät
lähiympäristöt
3 3/13 Yltiölampi
Yltiölammen itäpuolella oleva puro, arvokas elinympäristö,
ympäristötukikohde.
MetsäL 10§ rantaluhtaa,
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
46
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
virtaveden välitön ympäristö
3 3/14 Rimminlampi
Pieni suorantainen lampi. MetsäL 10§
rantaluhtaa,
luonnontilainen
vähäpuustoinen suo
3 3/15 Suolampi Pieni suorantainen lampi. MetsäL 10§ luonnontilainen
vähäpuustoinen suo
4 4/1 Lakojärvi–
Saarilampi
Lakojärven eteläosa. Itäranta jyrkkä, mäntyvaltainen, maisemassa
edustava. Kuikka pesii Lakojärven ja Saarilammen välisen kannaksen
puusto edustavaa monirakenteista järeää kuusikkoa; liito-oravan reviiri
(kolopuut), kanahaukan pesä (ei asuttu), pohjantikka. Välijoen lasku-
uoman pensaikkoluhta rajattu luontokohteeksi, samoin liito-oravan pesäpuu
ja ydinreviiri. Saarilammen alueella Pukkisaaressa vanhaa metsälaidunta.
Koivuvuori jyrkkärinteinen ja maisemassa edustava, rakennuspaikat
taimikossa, pellolla tai vanhalla peltopohjalla. Saarilammen alueella
Myllylahden ja Järvelän metsälaitumen rantaluhdat luontokohteena. Laulujoutsen pesii. Raiskioniemessä luontokohde.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
Lsl. 49§ direktiivilajin
elinympäristö,
lisääntymisalue
laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), haapana (EN), silkkiuikku (NT), kalatiira (DIR),
rantasipi (NT)
liito-orava (DIR, NT)
4 4/2 Heinäjärvi Osin peltorantainen järvi. Luhtarantaa etelä- ja luoteisosissa. Heinäsaarta ei
ole inventoitu, saarella kapea luhtaranta. Linnusto monipuolinen.
Laulujoutsen pesii.
MetsäL 10§
rantaluhtaa laulujoutsen (DIR), silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku (EN, DIR), haapana (VU),
naurulokki (VU), kalatiira (DIR)
4 4/3 Mustalampi Kapea, karu, mäntykankaita rannat, puusto yksipuolisen tasaikäistä. Ei
erityisiä luontokohteita, lajisto niukka.
4 4/4 Pahalampi Kapea, karu ja jyrkkärantainen lampi. Maisemassa päätehakkuita, itärannan
puusto nuorta männikköä. Järven eteläpään puusto edustavampaa, ei liito-
oravaa. Lajisto niukkaa. Pahalammen ja Linjalammen välisen puustoltaan
nuoren korven alueella karuja lähteitä, rajattu luontokohteena. Laskupuron
varressa luontokohde.
VesiL 11§, 2 luku;
lähteet
MetsäL 10§ virtaveden välitön
ympäristö
4 4/5 Kaihinlampi Edellisten tapaan kapea ja karu järvi. Rantametsät tasaikäisiä
mäntykankaita. Harvennus- ja päätehakkuita. Ei erityisiä luontokohteita.
Lajisto niukka.
4 4/6 Kohmujärvi Rimminniemessä luhtaa MetsäL 10§ rantaluhtaa
4 4/7 Pirttilampi Pieni suorantainen lampi MetsäL 10§
rantaluhtaa
4 4/8 Levälampi Suorantainen lampi. Myllypuron varressa on lehto MetsäL 10§
rantaluhtaa, lehto
5 5/1 Kohmujärvi Karu järvi kuntien rajalla, ympärillä kivikkoinen mäntyvaltainen kangasmaa.
Maisemassa päätehakkuita. Tasaikäistä mäntypuustoa, paikoin
muinaisrantojen rakkakivikoita talousmetsässä. Eteläosassa puustoltaan edustavia saaria, kuikka pesii. Lajisto kohtalaisen niukka, kuikka runsas
koko järven alueella. Ei liito-oravapotentiaalia rantametsissä.
laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), rantasipi (NT), kalatiira (DIR)
5 5/2 Sammakkolampi Suorantainen pieni lampi, jonka ympäristö on tiuhaan ojitettua turvemaata.
Rantanevat ja nevarämeet luontokohteena. Lajisto niukkaa. MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
taivaanvuohi (VU)
5 5/3 Iso Kalliojärvi W Karu, syvä ja jyrkkärantainen. Puusto osin edustavaa männikköä. Ei liito-
oravapotentiaalia. Lajisto niukkaa. Kuikka pesii, kunnanrajalla. Kaakkuri
ruokailee järvellä. Iso Kalliojärven puro luontokohteena.
MetsäL 10§ virtaveden välitön
ympäristö
kuikka (DIR), kaakkuri (ruokailee) (DIR)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 47 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5 5/4 Käpylampi Pieni, karu ja rannoiltaan ojitettua turvekangasta. Lajisto niukka. Rannat
osoitettu metsälakikohteeksi. MetsäL 10§ rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
5 5/5 Lehmilampi Edellisen tapaan pieni, karu ja rannoiltaan ojitettua turvekangasta. Ei
luontokohteita, lajisto niukka.
5 5/6 Kalalampi Rehevä pieni lampi, ulpukkaa koko vesialue. Ei luontokohteita, lajisto
niukka.
5 5/7 Kangasjärvi Hiekkarantainen ja kohtalaisen karu järvi. Eteläpuolella laaja puutarha-alue.
Länsirannan niemessä edustavaa mäntyvaltaista järeää puustoa. Erämainen
maisema muutoin paitsi etelässä. pohjoisrannalla hiekkapohjainen
rantaneva, punakämmekkä ja ruskopiirtoheinä. Lajisto melko niukka.
Kuikan pesimäreviiri.
MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
kuikka (DIR), pikkulokki (DIR), rantasipi (NT)
5 5/8 Kangaslampi–Mustalampi
Karuja lampia, pienet rantanevat luontokohteena. Puustoltaan edustavaa
harjumaisemaa. Mäntyvaltaista, ei liito-oravaa. Niukka lajisto.
Kangaslammen pohjois- ja etelärannalla luontokohteet. Sijoittuvat arvokkaalle Syrjäharjun alueelle.
MetsäL 10§ rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
rantasipi (NT)
5 5/9 Lehtinen Suorantainen pieni lampi, rantaluhtaa ja nevarämettä. Eteläosissa luonnonsuojelualueita. Lähteisyyttä, mutta lähteet ojikossa. Ei
vesilakikohdetta.
MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
Louhiston luonnonsuojelualue (YSA200095) Taimelan luonnonsuojelualue
(YSA201673). Laulujoutsen (DIR), taivaanvuohi (VU), teeri (DIR)
5 5/10 Hirvaslampi Kapea, karu ja jyrkkärantainen lampi. maisema edustava, lajisto niukka.
Hirvaslammen laskupuro ja Hirvaslammen suo ovat metsälakikohteita.
MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
virtaveden välitön ympäristö
5 5/11 Helvetinlampi Luonnontilainen suoalue Rämettä ja avointa nevaa. Punakämmekkä. Alle
0,5 ha kokoinen lampi
MetsäL 10§
vähäpuustoinen suo
enintään 0,5 hehtaarin
suuruisten lampien välittömät
lähiympäristöt
punakämmekkä (VU)
5 5/12 Liisanlampi Alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään
0,5 hehtaarin
suuruisten lampien välittömät
lähiympäristöt
5 5/13 Pahalampi Suorantainen lampi MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
5 5/14 Porttilampi Pieni alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään
0,5 hehtaarin
suuruisten lampien
välittömät
lähiympäristöt
6 6/1 Haukilampi Pieni ja karunpuoleinen lampi. Nuorta mäntyvaltaista kangasmaata ympärillä. Jyrkähköt rinteet. Itäosan rämeet ojitettuja. Ei erityistä lajistoa.
Ei liito-oravaa.
6 6/2 Pieni Suojärvi Rantapeltoja, ei kovin rehevä, vaikka peltoaluetta. Maisemassa
päätehakkuita ja nuorta mäntyvaltaista metsää. Vesilintuja liikkunee Ison
Suolijärven suunnasta. Ei erityistä luontokohdetta. Monipuolinen
rantapuusto. Liito-orava joskus liikkunut, vanhoja yksittäisiä papanoita.
haapana (VU), telkkä, silkkiuikku (NT), kurki (DIR), kuovi (DIR, NT), valkoviklo,
naurulokki (VU), kalatiira (DIR)
6 6/3 Iso Suojärvi Iso ja monipuolinen järvi, suojaisia lahtia. Melko karu, jonkin verran
maataloutta ympärillä, laihoja ruovikoita, Pukkiniemen alueella ja
Koiralahdella joutsen hautoo eli 2 paria järvellä. Sekapuustoisia, melko
MetsäL 10§
rantaluhta, lehto
Lsl. 49§
laulujoutsen (DIR), kuikka (DIR), kurki (DIR), haapana (VU), tavi, silkkiuikku (NT),
sinisorsa, naurulokki (VU), pikkulokki (DIR), kalalokki, kuovi (DIR, NT), valkoviklo, nuolihaukka
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
48
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
nuoria rantametsiä. Luontokohteena Pukkiniemen lahden rantaluhtaa sekä
Tulliniemen pieni tuoreen lehdon kuvio, jolla myös liito-oravan ydinreviiriä;
runsaammin papanoita linnunpöntön alla, myös muutama kolopuu, mutta ei pesäpuina. Tulliniemen alueella nuolihaukan reviiri. Järven itäosassa
iäkkäämpiä kuusikoita. Liito-oravan liikkumista etelä- ja itärannalla, missä
paikoin niukasti papanoita siellä täällä. Itärannan kuusikoista ei paikannettu
ydinreviiriä, hyvin niukasti papanaa. Järven pesimälinnusto monipuolinen,
2-3 paria silkkiuikkuja pesii, pikkulokkiyhdyskunta Pukkiniemen edustalla.
Välijoen varressa metsälakikohde.
direktiivilajin elinympäristö,
lisääntymisalue
liito-orava (DIR, NT)
6 6/4 Kolunlampi Pieni lampi, jonka ympärillä rehevää ja monimuotoista metsää, lehtomaista
kangasta. Lammen pohjoisosassa luhtaa ja monipuolista lehtomaista
rantametsää. Liito-oravan ydinreviiriä lammen länsipuolella. Läntisellä
rakennuspaikalla liito-oravan kolopuita. Laulujoutsen pesii.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
Lsl. 49§
direktiivilajin
elinympäristö, lisääntymisalue
laulujoutsen (DIR), kuovi (DIR, NT), metsäviklo, kultarinta, tiltaltti, liito-orava (DIR)
6 6/5 Kantolampi Pieni lampi, peltoja länsipuolella. Nuorta sekapuustoista rantametsää, ei erityisiä luontokohteita. Lajisto niukka. Joutsenpari ruokailee, mutta ei pesi
järvellä.
kuovi (DIR, NT)
6 6/6 Paskolampi Pieni, kapea mäntykankaiden ympäröimä lampi. Lounaisosan rämeet
ojitettuja turvekankaita. Ei erityisiä luontokohteita rannoilla. Lajisto
niukkaa.
kaakkuri (DIR) aiemmissa selvityksissä
6 6/7 Porttilampi Porttilammen eteläosalla on puronvarsilehto. MetsäL 10§
lehto
6 6/8 Kurkilampi Kurkilammen pohjoisrannan suo. MetsäL 10§
rantaluhtaa, vähäpuustoinen suo
7 7/1 Saarilampi Vahvasti ihmisvaikutuksen alainen lampi; muokattua mökkirantaa,
peltorantoja, maa-ainestenottoalue kaakkoisrannalla. Keskellä
mäntyvaltainen saari, jossa rakenteita. Linnusto tavanomaista, kohde
häiriövaikutteinen. Ei erityistä luontokohdetta.
7 7/2 Lehtolampi Pieni turvemaiden ympäröimä lampi, pohjoisrannalla kapea rantaluhta.
Lajisto niukkaa. Ympäröivä metsä nuorta mäntyvaltaista, osin
turvekangasta, rämeet ojitettu.
7 7/3 Mäkilampi Suorantainen pieni lampi, rauhallinen. Lajisto niukkaa. Lasku-uoman
varrella korpea, puustoltaan nuorta. Ei rajattavia luontokohteita.
Voimajohtolinja lammen koillisosassa.
sinisorsa, metsäviklo
7 7/4 Joutenlampi Pieni, turvekankaiden ympäröimä lampi. Kaakkoispuolella niukkapuustoinen
nevaräme, joka luontokohteena, laulujoutsenen pesä. Muutoin rannat
nuoria mäntyvaltaisia talousmetsiä.
MetsäL 10§ rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
laulujoutsen (DIR)
7 7/5 Polkulampi Pieni lampi, häiriövaikutteinen; mökkiasutusta ja valtatie. Rantojen puusto
vahvasti käsiteltyä. Voimalinja lammen yli keskeltä. Ei luontokohteita, ei erityistä lajistoa.
7 7/6 Pilkkalampi Ojitettujen turvekankaiden ympäröimä pieni lampi. Lajisto niukka.
7 7/7 Salkolampi Junaradan lähelle sijoittuva pieni lampi. Ympäröivät metsät vahvasti
käsiteltyjä, etenkin itäpuolella. Lammen lajiston niukkaa. Salkolampeen idästä laskevan uoman varrelle sijoittuu lehtokorpea, luontokohteena
rajattu. Kaakkoispuolelle, kaava-alueen ulkopuolelle, sijoittuu edustavaa
järeää rinnekuusikkoa, jossa lahopuustoa. Kuusikkokuvion rannassa
valkoselkätikan syönnösjälkiä. Ei lajihavaintoa. Ei viitteitä liito-oravasta.
MetsäL 10§ aitokorpi
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 49 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
7 7/8 Riuttalampi Karujen kangasmaiden ympäröimä lampi. Länsi- ja eteläosissa ojitettuja
turvemaita. Lajisto niukkaa. Ei erityisiä luontokohteita. Joutsenpari laiturilla
nukkuu, ei pesi.
7 7/9 Riihilampi Kapea pieni lampi, jonka rantametsät vahvasti ojitettuja turvekankaita.
Pohjoispuolella maa-ainesottomonttuja. Itäosan metsät nuoria hiekkamaan männiköitä. Ei rajattavia luontokohteita, lajisto niukkaa.
telkkä, teeri (DIR)
7 7/10 Saunalampi Pieni lampi, jota ympäröi laaja luhtainen saraneva. Ympärillä sekapuustoista
talousmetsää, itäpuolella nuorta taimikkoa, kaakkoispuolella edustavampaa
sekametsää, jossa vanhaa puustoa; ruohokorpea. Avoimen saranevan
laiteilla tupasvillarämeitä. Lajisto niukkaa.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo,
aitokorpi
taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR, NT)
7 7/12 Ranta-Hännilä–Roikolankylä
Laajasti Saarijärven taajaman eteläpuolelle sijoittuvia ranta-alueita.
Rakennettuja kyliä, joiden rantapelloille ja rantametsään osoitettu
rakennuspaikkoja. Ranta-Hännilän alueella Mertu rehevä lintuvesi, lajisto monipuolinen. Peltorannoilla ei erityisiä luontoarvoja, mutta maisema
edustava. Palomäen rantametsät (Jokiniemi) lehtipuuvaltaisia ja
puustoltaan kohtalaisen nuoria. Kaava-alueen ulkopuolella viitteitä liito-
oravan liikkumisesta (Salmela).
Puterinlahden itäpuolella (Roikolankylä) jyrkkärinteiseen kuusikkoon
sijoittuu hiirenporrasvaltainen kostea keskiravinteinen lehtojuotti ja noro,
jonka laiteilla on lehtomaista kangasta. Lehtojuotin puusto on varttunutta ja
kuusivaltaista (kohde Puterinlahden lehtojuotit ja noro). Puterinlahden länsipuolella Riihiniemi-Kerkelänniemen alueella on laajalti lehtomaisuutta
ja vanhoja metsitettyjä peltopohjia, jotka on aikoinaan raivattu lehtoon.
Alueelta ei kuitenkaan rajattu riittävän luonnontilaista lehtoa. Metsien
pesimälinnusto on monipuolinen, rehevien lehtojen lajistoa.
MetsäL. 10§ leht,
VesiL 11§ 2 luku; noro
Huom. Laaja kaava-alue, kohde nro 7.12 katkaistu Hietalahden sillalle. Jatkuu kartalla nro 11
Ranta-Hännilän (Mertu) lajistossa haapana (VU), silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku
(EN), taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR, NT) Puterinlahden rantametsät; nuolihaukka, peukaloinen, kanahaukka
7 7/13 Vuoslampi Umpeen kasvava lampi laajojen rantaluhtien ja luhtaisten nevojen
ympäröimä. Vuoslammen lehto lähdealueen muodostavat tihkupinnat,
norot ja lähdelammikot.
MetsäL 10§ lähteet,
virtaveden välitön
ympäristö, rantaluhtaa ja lehto. VesiL 11§:
noro ja lähde
7 7/14 Mäkilampi Mäkilammen puro, arvokas elinympäristö, ympäristötukikohde MetsäL 10§ virtaveden
välitön ympäristö
8 8/1 Paskolampi Rehevä pieni lampi. Laidunaluetta aivan rannassa. Sekapuustoista rantametsää. Ei erityisiä luontoarvoja. Vesikasvillisuus runsasta.
naurulokki (VU)
8 8/2 Tarvolampi Rehevä lampi, joka osa Iso Löytänän ja Mahlunjärven välistä vesistöä; Kaihlapuron, Kaihlalammen ja Tarvopuron vesialuetta. Maatalousalueita
valuma-alueella. Peltoalueitä länsipuolella, märkää rantapeltoa,
peltokahlaajia. Etelärannalla pensaikkoluhtaa, tulvivaa saraluhtaa,
laulujoutsen pesii kaakkoiskulman luhdalla. Lajisto monipuolinen.
Viitasammakko äänessä. Kaihlalammelle on tehty KEMERA-
rahoituksella metsätaloudellisen kosteikko.
MetsäL 10§
rantaluhtaa
Lsl. 49§ direktiivilajin
elinympäristö,
lisääntymisalue
laulujoutsen (DIR), taivaanvuohi (VU), kuovi (DIR), kurki (DIR), sinisuohaukka (DIR)
viitasammakko (DIR)
8 8/3 Kaihlalampi Peltojen ympäröimä rehevä lintuvesi. Iso Löytänästä laskevan Kaihlapuron
alaosalla pensaikkoluhtaa. Rinnelaitumia rantaan saakka. Rehevä ja
kasvipeitteinen lampi. Lajistossa mustakurkku-uikku, laulujoutsen pesii.
Kapeita luhtarantoja, pensaikko- ja saraluhtaa. Monipuolinen lajisto.
Viitasammakko äänessä. Ei erityisiä puustoisia luontokohteita rannoilla.
MetsäL 10§
rantaluhtaa Lsl. 49§
direktiivilajin
elinympäristö,
lisääntymisalue
laulujoutsen (DIR), mustakurkku-uikku (EN, DIR), haapana (VU), taivaanvuohi (VU)
viitasammakko (DIR)
8 8/4 Pitkälampi Karu lampi, talousmetsät käsiteltyjä ympärillä. Eteläpuolella harjun päällä
edustavaa rinnekuusikkoa. Rantametsät puustoltaan nuoria. Joutsen pesii
pohjoisosassa. Ei erityisiä luontokohteita
laulujoutsen (DIR)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
50
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
8 8/5 Tervalampi Tummavetinen pieni lampi, jonka ympärillä vahvasti käsiteltyjä
talousmetsiä ja ojitettuja turvemaita. Ei erityisiä luontokohteita, lajisto
niukkaa.
8 8/6 Heinälampi Suorantainen lampi, ympärillä puustoista isovarpurämettä. Muutoin
rantametsät nuoria taimikoita ja päätehakkuita. Kaakkoispuolelle sijoittuu edustava rinnekuusikko. Lajisto niukkaa.
MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo
8 8/7 Kangaslampi Turvemaiden ympäröimä lampi. Etelä- ja lounaisosassa luhtaa ja
nevarämettä. Joutsen pesii länsiosan niemekkeessä. Ympäröivät metsät
mäntyvaltaisia nuoria kangasmetsiä. Idässä päätehakkuita.
MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
Laulujoutsen (DIR), kurki (DIR), naurulokki (VU)
8 8/8 Peuralampi Pieni rantanevan ympäröimä lampi. Mäntyvaltaista kasvatusmetsää
ympärillä. Kurki ruokailee alueella. Arvokas elinympäristö,
ympäristötukikohde
MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
8 8/9 Valskinlampi Nuorta mäntyvaltaista kangasmaata ympärillä. Pieni lampi, ei erityisiä
luontokohteita. Lajisto niukkaa.
8 8/10 Rummakko Pieni lampi, jonka ympärillä laajempi avoin lyhytkorsineva ja puustoinen
nevaräme. Avovesiala hyvin vähäinen. Lajisto niukkaa. Ympärillä
laajemmin ojitettuja turvekankaita. Metson elinympäristöä.
MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
metso (DIR)
8 8/11 Kalajärvi Hiekkamoreeniharjanteiden välinen kapea ja karu järvi. Lounais- ja
luoteisrannoilla puustoisia soita, rämeitä ja sekapuustoisia korpia. Muutoin
rannat Kasvatusmänniköitä. Lajisto niukkaa.
MetsäL 10§
vähäpuustoinen suo
8 8/12 Vaimolampi Metsät pääosin nuorta kasvatusmännikköä. Ei erityisiä rantojen
luontokohteita. Lajisto niukkaa. kurki (DIR)
8 8/13 Pieni Rauskalampi Rantaluhta. MetsäL 10§ rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
8 8/14 Pieni Valskinlampi Arvokas elinympäristö, rantaluhta. MetsäL 10§
rantaluhtaa,
vähäpuustoinen suo
9 9/1 Luotojärvi Karu, jyrkkärantainen järvi. Kivikkoisia mäntykankaita, kallioita. Ojitettua
korpea kaava-alueen pohjoisosissa. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä. Maisemassa päätehakkuita.
metso (DIR)
9 9/2 Soidinlampi Umpeenkasvanut lampi. Saranevaa- ja tupasvillarahkarämettä. Koillispuolelle sijoittuu edustavaa vanhan metsän piirteet omaavaa
kuusikkoa, osin alueen rajalle, suurin osa kaava-alueen ulkopuolella.
Viitteitä liito-oravan liikkumisesta koillispuolella, missä myös pikkusiepon
reviiriä. Rakennuspaikka eteläpuolella ok (päätehakkuualalla), Kuusikon
rakennuspaikka harkittava (liito-orava), lajin liikkumista (niukasti
papanoita) etäämmällä kaava-alueesta havaittu.
MetsäL 10§
vähäpuustoinen suo
Lsl. 49§
direktiivilajin elinympäristö
pyy (DIR), pikkusieppo (DIR)
liito-orava (DIR, NT)
9 9/3 Pihtilampi Pieni lampi, ympärillä nuorta turvekankaan männikköä. Laulujoutsenpari
paikalla, ei havaittu pesintää. Kaakkoisosassa iäkkäämpää kuusikkoa, ei
liito-oravahavaintoja.
laulujoutsen (DIR)
10 10/1 Konttijoki, Kulhanvuori
Kunnan eteläosissa Konttijoen varrelle sijoittuu edustavia koskia,
rantalehtoa ja pieniä yksityismaan suojelualueita sekä Kulhanvuoren
Natura-aluetta. Erämainen, luonnontilainen jokiosuus. Talousmetsiä ympärillä, välitön rantametsä edustavaa vanhaa metsää. Tarkastelualue
rajattu Korkeakankaaseen, jonka jälkeen alajuoksun suuntaan
joenvarsimetsät ovat paikoin puustoltaan nuoria ja käsitellympiä.
MetsäL 10§; lehto, virtaveden
välitön lähiympäristö
LsL 65§ Natura-aluetta koskeva
arviointivelvollisuus
tietyillä
rakennuspaikoilla
Kulhanvuoren Natura-alue (FI0900112, SAC), Korkeakankaan luonnonsuojelualue (YSA097517)
Pyy (DIR), pikkusieppo (DIR), rantasipi (NT), pohjantikka
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 51 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kulhanvuoren alueella Kangaslampi on rauhallinen erämainen ja karu lampi.
Maisema matalaa harjua, karua ja kivistä mäntykangasta, paljon käärmeitä.
Lajistossa telkkä, tavi ja metsäviklo. Sijoittuu Kulhanvuoren Natura-alueelle. Alueella retkeilyreitistöä.
Nataaninkosken rakennuspaikka päätehakkuualueella. Jyrkät rinteet
jokirantaan, missä kapealti keskiravinteista lehtoa. Matala koski,
luonnontilainen jokiosuus. Ympärillä talousmetsiä. Pikkusiepon reviiriä.
10 10/2 Konttijoki; Hentenkoski–Härkäkoski
Konttijoen jokiosuus välillä Hentenkoski–Härkäkoski sisältää uomaltaan
luonnontilaisen jokivarren, jonka alueelle sijoittuu eriasteisesti käsiteltyjä
talousmesiä. Pääosin hiekkaharjanteiden kuivahkoja mäntykankaita.
Jokeen on johdettu metsätalouden ojituksia Kissanevan laajemmalta
turvekankaiden alueelta. Joen länsirannan puusto on nuorta
kasvatusmetsää. Nälkäkosken alueella on edustava, pitkä matala koski, kangasmaanharjanteilla puusto tasaikäistä, varttunutta. Myllykosken
alueella mutkainen jokiuoma, taimikoiden ja tasaikäisten mäntymetsien
alueella. Nälkäkosken kohdalla on lehto.
MetsäL. 10§; lehto teeri (DIR), pyy (DIR), puukiipijä, töyhtötiainen (VU)
10 10/3 Konttijoki–Kotajoki; Halkokoski–Sillankorva–Jaakkolanmäki
Konttijoen jokiosuus välillä Härkäkoski-Sillankorva sijoittuu
hiekkaharjanteiden halkomaan maastoon, missä puusto on pääosin nuorta
talousmetsää. Alueella on laajalti lehtomaisuutta ja lehtomaisia kankaita,
mutta puusto on pääosin nuorta.
Konttikosken etelärannalla, Uittoruuhen kohdalla, Konttikoskelle saakka, on
arvokas elinympäristö ja ympäristötukikohde. Konttikosken alapuolella on
edustavaa kalliopaljastumien vallitsemaa koskea (Kylmälä), jyrkkärinteisiä kuusikoita, vanhoja metsitettyjä peltopohjia ja kapea-alaisia rinnelehtoja
(Kallioperän lehto).
Yksi rakennuspaikka tällä alueella sijoittuu Kallioperän lehtoon ja on hyvin
jyrkkää rinnettä. Lehdon yläosassa on lähde, joka on aikoinaan
kaivonrenkaalla suojattu ja kansitettu. Alakallion lähteinen korpi ja lehto on
luontokohteiden kokonaisuus sisältäen useita noroa, jotka ovat joen itä- ja
länsipuolella. Länsirannalla on viisi läheteistä ruohokorpi- ja
saniaislehtojuottia. Paikoin on mosaiikkimaisesti lehtomaista kangasta ja
suurruohokorpea. Kasvillisuus ilmentää selvästi lähteisyyttä ja alueella on tihkupintaa ja lähde. Itäpuolen noron varrella on lehtokasvillisuutta.
Lehtomaisen rehevissä tai järeää kuusta sisältävien rinteiden rantametsissä
paikoin runsas lintulajisto. Vanhojen metsälaitumien ja peltopohjien
monimuotoisilla kasvupaikoilla etenkin on runsas pesimälinnusto, välillä
Alakallio–Kankimäki.
Jokiosuudelle sijoittuu myös runsaasti hiekkaharjujen maa-ainesottoalueita.
Jaakkolanmäen alue on puustoltaan keskimäärin nuorta, mutta sisältää myös lehtomaisia kankaita. Kotajoki virtaa nuorten talousmetsien ja
peltoalueiden halki, eikä sen varrelle sijoitu edustavia lehtoja tai korpia.
Aivan rantaviivassa on paikoin hyvin pieniä, tulvanalaisia korpia. Pääosin
jokirannat ovat kivisiä kangasmaarantoja, paikoin hyvin jyrkkiä.
Jokivarressa on myös Jokelan lehto, Jokelan puro, Kankimäen puro
luontokohteet. Jokelan puro virtaa Kotajokeen ja sen varressa on
hiirenporras-käenkaalivaltaista lehtoa, puronvarrella ilmenee myös
MetsäL. 10§; lehto,
rehevä korpi ja
uomaltaan luonnontilaisen
virtaveden välitön
lähiympäristö VesiL
11§ 2 luku; noro ja
lähteet
Konttijoki ja Kotajoki ovat arvokalojen suhteen edustavia virtavesiä
Sirittäjä (NT), puukiipijä, pyy (DIR), lehtokurppa, mustapääkerttu, punavarpunen (NT), varpushaukka, pohjantikka, metso (DIR)
Liito-orava (DIR, NT)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
52
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
lähteisyyttä. Kankimäen puro on kivinen puro, jonka varrella on
hiirenporras- ja mesiangervovaltaista lehtoa.
Alajuoksulla Jokiniemen alueella, Silmäkosken kohdalla, on puustoltaan
edustava jokimutka ja koski, joka on virkistyskalastusalueena suosittu
kohde, tällä alueella on myös viitteitä liito-oravan liikkumisesta;
pelonreunan haapojen ja kuusten alla muutamia papanoita. Ei kolopuita.
Liito-oravan ydinreviiriä ei tältä jokiosuudelta paikannettu.
Silmäkoskella on puron varressa laidun alue (perinnebiotooppi).
Tässä tarkastellulle jokiosuudelle Konttijoen ja Kotajoen varsille osoitetut
rakennuspaikat sijoittuvat pääosin tavanomaisiin talousmetsiin tai peltorannoille. Yksi rakennuspaikka Kallioperän itärinteessä sijoittuu
jyrkkärinteiseen lehtoon.
10 10/4 Kotajoki; Päistärkoski–
Pykälistönmäki
Kotajoen jokiosuus välillä Päistärkoski-Pykälistönmäki sijoittuu suurelta osin
viljelysalueille. Yläjuoksulle (Peuranponsi) sijoittuu laajimmat taimikot ja
päätehakkuualat. Kotajoen varressa on Jäniskosken korpi ja lehto –
luontokohde.
Kirjojokikorennon elinympäristöä on Kotojoen Tuomelan kodan kohdalla.
Päistärkosken alueella on monimuotoinen uomasto, ja hyvin pieniä
tulvanalaisia korpia. Päistärkosken itärannalla on varttunut kuusikko, missä on metsäkortevaltainen korpijuotti, suoreunainen noro ja ruohokorpea.
Koskiympäristö on aitojokikorennon elinympäristöä.
Päistärkoski maisemallisesti edustava. Kotajoen länsirannalla oleva
muurain- ja puolukkatyypin korpi. Uomasta etäämmälle sijoittuvat
vähänkään laajemmat korvet on ojitettu tehokkaasti. Peltoalueiden välillä
Kotajoki virtaa kuivien mäntykankaiden matalan hiekkaselänteen keskellä.
Puusto on kohtalaisen nuorta. Jäniskosken alueelle sijoittuu kapealti
sekapuustoista rantametsää, jossa järeitäkin haapoja. Viitteitä liito-oravasta ei tarkastelualueella havaittu.
MetsäL. 10§; lehto,
aitokorpi, rehevä korpi
ja uomaltaan
luonnontilaisen virtaveden välitön
lähiympäristö
VesiL. 11§ 2 luku;
noro. Lsl. 49§
direktiivilajin
elinympäristö
pyy (DIR), sirittäjä (NT)
kirjojokikorento (DIR)
10 10/5 Iso Kylkijärvi –Pieni Kylkijärvi
Iso Kylkijärvi karu, kirkasvetinen. Mäntykankaiden ympäröimä. Lounaisrannalla vähän kuusikkoa, ja sekapuustoisia taimikoita.
Koillisrannalla lähde, jonka ympärillä ojituksia. Puustoinen korpikohde.
Maisemassa päätehakkuita. Pieni Kylkijärvi kapealti luhtarantainen. Järviä
yhdistävän puron suussa puustoista nevaa ja nevakorpea. Kylkijärven puron
uoma on luonnontilainen.
MetsäL 10§;
rantaluhta
VesiL 11 §;
lähde
10 10/6 Peuralampi Pieni suolampi. Rahkanevarämettä. Ympärillä laajemmin ojitettua rämettä
ja korpea. Kurki pesii.
MetsäL 10§
vähäpuustoinen suo
kurki (DIR)
10 10/7 Pirttilampi ja Pieni Pirttilampi
Laajasti sara-, tupasvilla- ja isovarpurämettä, myös korpea. MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo
11 11/1 Lehmälampi Pieni suorantainen lampi, pohjoispuolella puustoista rämettä. Lammen
eteläpuolella liito-oravan elinaluetta, pesäpuuta ei paikannettu.
Eteläisempi rakennuspaikka liito-oravan elinympäristön alueella.
MetsäL 10§
vähäpuustoinen suo Lsl. 49§
direktiivilajin
elinympäristö,
levähdysalue
idänuunilintu
liito-orava (DIR, NT)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 53 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
11 11/2 Soilampi Turvemaiden ympäröimä lampi. Etelä- ja pohjoisosassa rantaluhtaa sekä
Isonevan vähäpuustoista nevarämettä eteläpuolella. Kasvistoltaan rehevän
oloinen. Niukka lintulajisto.
MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo,
rantaluhta
11 11/3 Murronjoki–Leuhunjoki
Murronjoen ranta-alueet Pajupurolta Roikolankylälle; jokiosuudella on
alajuoksulla runsaasti peltoalueita.
Pajupuron pohjoispuolella (Murronjoen yläjuoksulla), Nyysäslammen
alueelle sijoittuu pensaikkoluhtaa ja peltojen ympäröimää rehevää
ruohokorpea (Nyysäslampi), jota on osin ojitettu. Monipuolinen
pesimälinnusto rehevässä rantametsässä Nyysäslammen–Tenttuniemen
välillä. Peltoalueiden laiteille sijoittuu reheviä monimuotoisia ja haapaa sisältäviä metsiä, joilla liito-orava saattaa liikkua. Murronjokivarresta ei
paikannettu viitteitä lajin esiintymisestä. Jokivarteen sijoittuu useita hyvin
pienialaisia lehtokorpijuotteja, jotka ovat tulvanalaisia, reheviä ja
linnustoltaan monipuolisia rantametsiä. Pääosin jokivarsi on peltoaluetta ja
suojavyöhykkeiden pensaikkorantatörmiä. Leppämäen alueelle sijoittuu
rakennettuja kosteikkoja, jotka toimivat vesiensuojelurakenteina, samoin
Puterinpuron alueella. Ennen Kallinjärveä on Pieni-Puteri, joka on
vähäpuustoinen suo.
Jolingissa Murronjoki laskee Kallinjärveen ja siitä edelleen Summaseen.
Jolingin alueen rakennuspaikka sijoittuu nuoren sekapuustoisen metsän
alueelle. Laajemmin Murronjoen laskuosan alueella rantametsät ovat
nuoria, eikä niissä esiinny erityisiä rantaluontotyyppejä.
Leuhunkosken voimalan pohjoispuolelle sijoittuu kaksi rakennuspaikkaa
Leuhunjoen rantametsään, jossa puusto on edustavaa, mutta viiteitä liito-
oravasta ei havaittu. Liito-oravaa sen sijaan esiintyy Juholan-Ryöppäälän
lehtomaisen kankaan ja tuoreen kankaan kuusikoissa. Pesäpuuta ei
paikannettu (kohde 11.3.3).
Härkäkallio on puustoltaan edustava kalliopaljastuma ja maisemassa
erottuva Leuhunjoen jyrkänne. Kallion ja lähialue metson elinympäristöä.
Härkäkallion korpi on Leuhunjoen itärannalla, Härkäkallion pohjoispuolella
oleva edustava ruoho- ja saniaiskorpi, johon liittyy muurain- ja
mustikkakorpea. Puusto on varttunutta ja kuusivaltaista. Korvessa on pieni
noro. Kuviolla on viitteitä liito-oravasta, mutta pesäpuuta ei paikannettu.
Härkäkallion eteläpuolelle sijoittuvat rakennuspaikat ovat kuivahkon
kankaan talousmetsässä. Tarkastellun jokiosuuden rakennuspaikat pääosin pelloilla, sekä osin talousmetsissä.
MetsäL 10§
rantaluhta, ruohokorpi
aitokorpi, vähäpuustoinen suo
VesiL 11§ 2 luku; noro.
Lsl. 49§
direktiivilajin
elinympäristö,
levähdysalue
metso (DIR)
liito-orava (DIR, NT)
11 11/4 Puteri Monipuolinen, peltojen ympäröimä lintujärvi. Niukasti edustavia
rantametsiä. Rehevöityneellä Kotalahdella luhtahuitti. Länsiosan rannoilla
monipuolinen linnusto. Peltokahlaajia runsaasti. Ei erityisiä luontokohteita.
kuikka (DIR), silkkiuikku (NT), haapana (VU), luhtahuitti (DIR), punavarpunen (NT)
11 11/5 Kalliolammit Karut ja syvät lammit, kalliorantaiset. Pääosin nuorta talousmetsää
rannoilla. Tuoreita päätehakkuita lännessä. Ojitettuja turvemaita etenkin
pohjoisemman lammen valuma-alueella. Ei liito-oravapotentiaalia.
Alueella ovat neljä arvokasta elinympäristöä: Kalliolammen suo,
Kalliolampien kallio, Kalliopuron suo ja Kalliopuro.
MetsäL. 10§; kalliot,
vähäpuustoinen suo,
rantaluhta ja uomaltaan
luonnontilaisen
virtaveden välitön
lähiympäristö
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
54
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
11 11/6 Heinäjärvi Ympäristössä peltoja ja vahvasti käsiteltyjä talousmetsiä. Vesi- ja
rantalinnusto kohtalaisen runsas. Länsipuolen sekapuustoisessa metsässä
viitteitä liito-oravasta, ei paikannettu pesäpuuta. Rannoilla ei erityisiä luontokohteita.
Lsl. 49§ direktiivilajin
elinympäristö,
levähdysalue
haapana (VU), taivaanvuohi (VU), naurulokki (VU)
11 11/7 Katajajärvi Monipuolinen, karuhko järvi. Pohjoisosassa voimajohtoaluetta. Järven ympäristön pellot raivattu aikoinaan lehtoihin. Kuikka kalastelee järvellä,
saattaa pesiä Talasniemessä. Koillisrannalla lehtomaisuutta, edustavaa
kuusikkoa, järeitä haapoja ja vanhoja metsälaitumia. Perttulan
ympäristössä järeää puustoa ja monipuolinen linnusto. Kaava-alueen
ulkopuolella (Perttula) pienialaisesti saniaislehtoa ja noro. Edustavia
metsälaitumia kasvamassa umpeen, lajisto monipuolista, liito-orava
liikkunut Perttulan alueella. Katajalahden pohjukasta lähtevän puron
varressa on arvokas elinympäristöä ja ympäristötukikohde.
MetsäL 10§
rantaluhta, ruohokorpi
aitokorpi ja uomaltaan
luonnontilaisen virtaveden välitön
lähiympäristö
VesiL 11§ 2 luku; noro.
Lsl. 49§ direktiivilajin
elinympäristö,
levähdysalue
kuikka (DIR), silkkiuikku (NT), haapana (VU), kuovi (DIR, NT), pyy (DIR), sirittäjä
(NT), pikkusieppo (DIR)
11 11/8 Iso Suolampi Laajalti suorantainen ja rauhallinen lampi, rantanevalla pieni erillinen lampi.
Ympärillä ojitettuja turvemaita, kasvatusmänniköitä. Maisemallisesti ei niin
edustava. Joutsen hautoo ja yksi joutsen syötynä rantanevalla. Kaksi
kaakkuria paikalla, tulkitaan kaakkurin pesimälammeksi.
MetsäL 10§
rantaluhta, vähäpuustoinen suo
kaakkuri (DIR), laulujoutsen (DIR)
11 11/9 Lautajärvi Rehevä, lintuvetenä hoidettu järvi. Eteläosassa lintutorni ja kota.
Peltorantainen ja rehevöitynyt, mutta monimuotoisen kasvuston vuoksi koko kunnan edustavin lintuvesi. Osmankäämi- ja järviruokokasvustot
mosaiikkimaisena avoveden kanssa. Osmankäämi- ja pensaikkoluhtaa.
Järvikortekasvustoja. Pieniä saarekkeita ruovikossa. Joutsen hautoo,
pesimälajisto runsas ja monipuolinen.
MetsäL 10§ rantaluhta, ruohokorpi
lehto
silkkiuikku (NT), mustakurkku-uikku (EN, DIR), nokikana (EN), laulujoutsen (DIR), haapana (VU), heinätavi (EN), pikkulokki (DIR), naurulokki (VU), kaulushaikara
(DIR), kalatiira (DIR), pajusirkku (VU), punavarpunen (NT)
11 11/10 Kalalampi Peltojen ympäröimä rehevä lampi. Metsälaidunta aivan rannassa. Hyvin
rehevä lampi. Lounais- ja etelärannalla pensaikkoluhtaa. Joutsen pesii.
Havainto valkoselkätikasta länsipuolen metsälaitumella, mutta ei
varmistettu myöhemmin pesimäkaudella reviiriksi.
MetsäL 10§
rantaluhta nokikana (EN), haapana (VU), laulujoutsen (DIR)
11 11/11 Kuivalampi Hyvin lähellä maantietä oleva pieni suorantainen lampi. Saranevan
ympäröimä umpeutuva vesi. Laulujoutsen pari paikalla, mutta ei pesintää.
Rantasuo luontokohteena.
MetsäL 10§
rantaluhta, vähäpuustoinen suo
laulujoutsen (DIR)
11 11/12 Lampsinlampi Hyvin lähelle maantietä sijoittuva pieni lampi, rannassa p-alue.
Roskaantumista rantaviivassa. Etelä- ja länsipuolella kapea vähäpuustoinen
rahkaräme. Lajisto niukkaa.
MetsäL 10§ vähäpuustoinen suo
11 11/13 Pajulampi Pieni ja kapealti pensaikkoluhtarantainen lampi. Joutsen pesii. Rantapelto
riistapeltona, villisika liikkunut. Lammesta laskevan Pajupuron uoman varrelle sijoittuu keskiravinteista saniaislehtoa ja lehtokorpea, jonka
edustavin osa on koulun eteläpuolella, kaava-alueen ulkopuolella. Lasku-
uoman alussa hakkuut ulottuneet lehtoon, ei täysin luonnontilainen kohde.
Pajulammen luodeosalla on arvokas elinympäristö, ympäristötukikohde ja
MetsäL 10§
lehto, rantaluhta,
rehevä korpi
laulujoutsen (DIR), taivaanvuohi (VU)
11 11/14 Kuikkalampi Peltojen ympäröimä pieni ja rehevä lampi. Pensaikkoluhtaa rannoiltaan.
Nuorta, sekapuustoista rantametsää. Ei erityisiä luontokohteita.
11 11/15 Pieni Suolampi Suolammen lähdelehto. Lähdettä on reunustettu kiveyksillä, muuten kohde
on luonnontilainen.
MetsäL 10§
lehto
VesiL 11§ 2 luku; lähde
11 11/16 Toukkalampi Luhtarantainen pieni lampi. Alle 0,5 ha kokoinen lampi. MetsäL 10§ enintään
0,5 hehtaarin
suuruisten lampien
välittömät lähiympäristöt,
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 55 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
rantaluhta, vähäpuustoinen suo
12 12/1 Pieni-Haaranen Kapea ja karuhko järvi. Rannoilla peltoja länsiosissa ja päätehakkuita sekä
nuoria kasvatusmetsiä. Voimajohtolinja yli järven. Järven pohjoisrannalla
pienialainen sekapuustoinen metsäkuvio (rakennuspaikat), jolla esiintyy
järeitä haapoja, myös kolopuita ja viitteitä liito-oravasta. Osa liito-oravan
reviiristä sijoittuu viereiselle hakkuulle. Liivikankaan etelärinne rehevää,
mutta puustoltaan nuorta metsää.
Lsl. 49§
direktiivilajin
elinympäristö,
lisääntymis- ja levähdysalue
liito-orava (DIR, NT)
12 12/2 Iso-Haaranen Maatalousalueen ympäröimä järvi, karun tyyppinen. Kapeaa rantaluhtaa,
joutsen pesii. Rantametsissä ei erityisiä luontokohteita. Länsirannalla pakoin
edustavia järeitä haapoja, ei viitteitä liito-oravasta. Luoteisrannalla aivan
rantaan saakka ulottuvia peltoja.
MetsäL 10§
rantaluhta
laulujoutsen (DIR), kuovi (DIR, NT)
12 12/3 Kaakkolampi Pieni suorantainen lampi, rajautuu lännessä luonnonsuojelualueeseen.
Rantaluhtaa ja vähäpuustoista lyhytkorsirahkarämettä itärannalla. Rauhallinen lampi, varttunutta kuusikkoa itärannalla, tuulenkaatoja ja
lahopuustoa. Erämainen ja rantapuustoltaan edustava lampi. Ei havaintoja
liito-oravasta.
MetsäL 10§ rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
Kaakkolammen luonnonsuojelualue (YSA207266)
12 12/4 Mallatlampi Pienehkö mäntykankaiden ympäröimä lampi, rantametsät osin taimikkoa,
etelä- ja länsiosan puusto nuorta. Kapeita rantaluhtia. Lounaassa lampeen
laskevan uoman varrella pensaikkoluhtaa ja sarakorpea. Lajisto niukkaa.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
12 12/5 Iso Sääkspää-Pieni Sääkspää
Karuhkoja järviä, puustoltaan nuoria kangasmaita ympärillä. Maisemassa
taimikkoa ja päätehakkuita. Iso Sääkspäällä joutsenpari. Pieni Sääkspäällä majavanpesä. Pienialainen rämeinen rantaluhta Pieni Sääkspään
pohjoiskulmalla. Eteläosassa Pihlajapuron lasku-uoman alueella luhtaa ja
sekapuustoista korpea. Rantametsät voimakkaasti käsiteltyjä, puustoltaan
nuoria. Lajisto niukka. Ei liito-oravahavaintoja.
MetsäL 10§ rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
laulujoutsen (DIR)
12 12/6 Särkilampi Pieni suorantainen lampi, peltojen ja ojitettujen turvemaiden ympäröimä.
Itärannalla saranevaa ja nevakorpea. Lajisto niukka.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
12 12/7 Pihlajalammit Ojitettujen korpien ympäröimät pienet lammet, joihin johdettu runsaasti
ojitusvesiä. Ei erityistä rantaluhtaa. Lajisto niukka. Itäisen lammen kangasmaalaiteeseen osoitettu.
12 12/8 Paskolampi Pieni ojitettujen turvemaiden ympäröimä lampi. Länsipuolella taimikkoa. Ei erityisiä luontotyyppejä. Lajisto niukka.
12 12/9 Hanhilampi Niin ikään ojitettujen turvekankaiden ympäröimä pieni lampi, kohtalaisen
rehevöitynyt. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä.
12 12/10 Rillut Pienet suorantaiset lammet (alle 1 ha). Ympärillä mäntykangasta ja ojitettua
turvekangasta. Rantaluhtaa, vähäpuustoista rämettä. Lajisto niukka.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
kurki (DIR)
12 12/11 Kotalampi Pieni, karuhko lampi, jonka rannat pääosin ojitettua rämettä.
Turvekangasta. Mäntyvaltaista kangasmaata. Ei erityisiä
rantaluontokohteita. Lajisto niukka.
12 12/12 Jämsänlampi Havupuurantainen lampi. Pienialaisia puustoisia soita, nevakorpia.
Mäntyvaltaista kangasmaata, myös järeämpää kuusikkoa. Lajisto niukka. Ei
viitteitä liito-oravasta.
MetsäL 10§ rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
12 12/13 Kivilampi Kuntien rajalle sijoittuva lampi. Luhtarantainen. Lähialueella on kaivettu
riistakosteikko/kalalampi. Ympärillä ojitettuja turvemaita. Pieni saari, jossa
kalalokki hautoo. Lajisto muutoin niukka. Ei viitteitä liito-oravasta.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
56
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
12 12/14 Murronjoki lasku-uoman alkuosa
Murronjoen uoma Kuopionkoskelta Pajupuron sillalle. Peltorantoja ja
lehtopuuvaltaista rantametsää, kapeana vyöhykkeenä. Rimminlammen
eteläpuolella, Rimminkosken rantametsät rehevän lehtomaisia. Liito-oravan ydinreviiriä (Rimminkoski). Rakennuspaikka pellolla ok, Rimminkosken
rinnemetsässä liito-oravan reviiriä. Niemenvuoren alue edustavaa
sekapuustoista metsää. Kuopionkosken alueella uoman rantametsät
tuoretta lehtoa ja lehtomaista kangasta ja lehtokorpea, kohteella liito-
oravan ydinreviiri (Kuopionkoski). Rimminkosken lähellä on lähde.
MetsäL 10§ lehto
VesiL 11§ 2 luku; lähde
Lsl. 49§
direktiivilajin elinympäristö,
lisääntymis- ja
levähdysalue
rantasipi (NT), punavarpunen (NT)
liito-orava (NT, DIR)
13 13/1 Leppälampi Kapealti luhtarantainen pieni lampi. Pohjoispuolella pelto, ympärillä
kuivahkon kankaan talousmetsiä.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
13 13/2 Raiskinhauta Mäntykankaiden keskellä oleva hyvin pieni lampi. Kaakkoisosassa puustoltaan edustavaa ruohokorpea. Ympärillä mäntykangasta, rantapuusto
edustava. Lajisto niukkaa.
MetsäL 10§
vähäpuustoinen suo
13 13/3 Valkealampi Saarijärven puolella vain aivan pohjoisosa järvestä. Rantaan saakka
ulottuva päätehakkuu. Lasku-uoman varrella ei luonnontilaista korpea.
Lajisto niukka.
13 13/4 Pirttilampi Ympärillä vahvasti käsiteltyjä talousmetsiä. Hyvin kapealti rantaluhtaa.
Kangasmaiden puusto nuorta. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä. Lajisto
niukka.
Mustalampi
13 13/5 Koukkulampi
Luhtarantainen pieni lampi, jonka rannat ovat metsälain arvokas
elinympäristöä
MetsäL 10§
rantaluhta, vähäpuustoinen suo
13 13/6 Keskilampi
Luhtarantainen pieni lampi, jonka rannat ovat metsälain arvokas
elinympäristöä
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
13 13/7 Pahalampi
Luhtarantainen pieni lampi, jonka rannat ovat metsälain arvokas
elinympäristöä. Alle 0,5 ha kokoinen lampi
MetsäL 10§ enintään 0,5 hehtaarin
suuruisten lampien
välittömät
lähiympäristöt,
rantaluhta, vähäpuustoinen suo
13 13/8 Pieni Hepolampi
Pieni suorantainen lampi ja puronvarsilehto. MetsäL 10§ lehto
13 13/9 Mustalampi Luhtarantainen pieni lampi. Alle 0,5 ha kokoinen lampi MetsäL 10§ enintään
0,5 hehtaarin
suuruisten lampien
välittömät lähiympäristöt,
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
14 14/1 Kallinlampi Kapea ja vähän rehevöitynyt lampi. Kallinvuoren jyrkänne maisemassa
edustava, mutta maisemassa myös päätehakkuita. Etelärannalla
lehtomaista kangasta, puusto kuusivaltaista, joukossa haapaa.
MetsäL 10§
lehto
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys 57 5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Pohjoisrannalle, pellon ja rannan väliin sijoittuu tuoretta mesiangervolehtoa.
Ei kolopuita, eikä viitteitä liito-oravasta.
14 14/2 Mustalampi Ojitettujen turvemaiden ympäröimä pieni lampi. Ei erityisiä
rantaluontotyyppejä. Lajisto niukka. .
14 14/3 Iso Hoikanlampi Monipuolinen lampi. Päälammen länsi- ja itäpuolella pienet lammet jotka yhdistyvät ojan välityksellä. Pienten lampien rannoilla rantanevaa ja
puustoista korpea. Järven etelä- ja kaakkoisosan metsät järeäpuustoisia
lehtomaisia kankaita. Samoin pohjoisrannalla vanhaa kuusikkoa. Lammen
rantametsät kauttaaltaan edustavia ja lajiston kannalta monipuolisia.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo
14 14/4 Pieni Palsanlampi Pieni suorantainen lampi, jonka ympärillä paljon nuoria talousmetsiä.
Etelärannalla rantaluhtaa ja puustoista rämettä, korpirämettä. Liiskinpuron
lasku-uoma pohjoisessa laiteiltaan korpea. Pohjoisrannan metsä edustavaa
kuusikkoa. Ei viitteitä liito-oravasta. Aivan kaavarajan tuntumassa lähde.
MetsäL 10§
rantaluhta,
vähäpuustoinen suo, virtaveden
lähiympäristö.
VesiL 11§ 2 luku, lähde.
14 14/5 Iso Palsanlampi Useita rantaluhtia. Itäosassa rehevää luhtaa, joutsen pesii. Lännessä osin
ojitettua pensaikkoluhtaa. Metsät mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, myös
päätehakkuita ja nuoria taimikoita maisemassa. Maa-ainestenottoa rannan
tuntumassa. Länsirannalla edustavaa kuusikkoa, liito-oravaa ei havaittu.
MetsäL 10§
rantaluhta, vähäpuustoinen suo,
laulujoutsen (DIR), kurki (DIR)
14 14/6 Iso Pohjoislampi Asutuksen, peltoalueiden, voimalinjan ja talousmetsien ympäröimä iso lampi. Ei erityisiä rantaluontotyyppejä.
kuikka (DIR)
14 14/7 Mustalampi Ojitettujen turvemaiden ympäröimä pieni lampi. Rantametsät
mäntyvaltaiset. Länsiosassa luhtaa ja pieni puustoinen saari. Kurki pesii,
kalalokki saaressa.
MetsäL 10§
rantaluhta kurki (DIR)
14 14/8 Isojoki Isojoen ranta-aluetta Outiskoskelta Piikakoskelle. Piikakosken etelärannalla
saniaislehtoa, ruohokorpea ja lehtomaista kangasta sekä noro ja
hetepintainen lähde (Piikakosken lehto ja lähteet). Mäkiahon tulvametsä on
Isojoen etelärannalla oleva tulvanalainen, koivuvaltainen metsä, jonka
alueelle sijoittuu myös ruohokorpea. Piikakosken länsipuolella on arvokas
elinympäristö, Sillamäen suo. Piikakoski on kirjojokikorennon
elinympäristöä.
MetsäL. 10§; lehto,
rehevä korpi ja
uomaltaan luonnontilaisen
virtaveden välitön
lähiympäristö
VesiL 11§ 2 luku; noro ja lähteet
Lsl. 49§
direktiivilajin
elinympäristö,
lisääntymis- ja levähdysalue
Outikosken rauhoitusalue (MRA207230)
punavarpunen (NT), kirjojokikorento (DIR)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
5.7 Maisemakohteet
Paikallisesti arvokkaat luonnon ja kulttuurimaisema-alueet ilmenevät alla olevasta taulukosta ja liitekartoilta (1-14).
Taulukko 6. Maisemallisesti arvokkaat alueet.
Nimi Tyyppi Kuvaus
Tolppipohja-Kalmari kma Laajat viljellyt peltoaukeat, tilakeskukset, metsäsaarekkeet, järvet ja lammet
Leipolammen pellot kma Vesimaisemaan erottuvat viljellyt pellot
Alajärvi kma Viljellyt pellot mäkimaisemassa, tilakeskukset, valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde.
Pieni-Löytänän pellot kma Vesimaisemaan erottuvat pellot
Kaihlajärvi kma Viljellyt pellot, tilakeskukset, hevos- ja karjalaitumet, metsälaitumet, puro, lammet
Kouranjärven saari ja rantametsä, Kouranjärvi
lma Järven keskiosan maisemallisesti arvokkaamman alueen muodostavat kituliasta mäntyä kasva pieni saari sekä länsirannan järeiden mäntyjen kaistale.
Selkäsaari-Koppelisaari-Kalliosaari-Heinäsaari, Saarinen
lma Puustoiset saaret muodostavat vesimaiseman tärkeän elementin.
Iso-Saari – Kotasaari, Horo lma Pieniä saari ja karuja rantaosia.
Kallioniemi, Horo lma Kallioniemi
Pieni-Horo lma Suorantainen pieni lahti
Saarijärven pienet saaret, Saarijärvi
lma Järven keskiosan pienet saaret muodostavat vesimaiseman solmukohdan.
Heinäjärvi, Heinäsaari ja Pöllösaaret
lma Heinäjärven keskellä oleva saariryhmä erottuu hyvin vesimaisemasta. Pöllösaaret ovat pieniä saaria.
Kivelänmäki lma Kalliojyrkänne hallitsee Pahalammen maisemaa.
Kaihinlammen kallioranta lma Kallioinen ranta erottuu hyvin vesimaisemasta.
Pieni-Kohmu-Jänissaari-Eteläsaari-Huuhkainsaari
lma Kallioinen ranta erottuu hyvin vesimaisemasta.
Kangaslammen ranta-alueet
lma Männikkö- ja suoranta erottuu hyvin vesimaisemasta.
Porttilampi lma Pieni maisemallisesti kaunis harjulampi.
Iso-Salminen lma Maisemasta hyvin erottuva mäntykangasniemi ja saari.
Ruuskanlampi lma Pieni maisemallisesti kaunis harjulampi.
Kalliosaari-Antinniemi lma Mäntyniemi ja pieni saari.
Pieni Suojärven rantamaisema
kma Pienen Suojärven etelärannalla oleva rantapeltomaisema ja tilakeskus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
2 (4)
5.11.2018 Liite 2
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kalliolahti-Aholanlahti kma, Katajajärvi
kma Vesimaisemaan erottuvat viljellyt pellot, tilakeskukset
Kutukallio, Katajajärvi lma Maisemallisesti arvokkaalla kalliorannalla on virkistysarvoa. Rantakallioilla kasvaa kitukasvuisia, vanhoja mäntyjä
Sääkspuron niemi, Iso Sääkspää
lma Järven kapean salmen niemessä kasvaa vanhaa mäntyä. Edustalla kortteikkoa ja ruovikkoa.
Iso-Haaranen kma Vesimaisemaan erottuvat viljellyt rinnepellot ja tilakeskukset (Rantakumpu, Rantala ja Kotiranta)
Pieni-Haaranen kma Viljellyt pellot, pihapiirit
Kuikkalahti, Katajajärvi kma Viljellyt pellot, metsäsaarekkeet, tilakeskukset.
Härkäkallio, Leuhunjoki lma Leuhunjoen tasaiseen peltomaisemaan tuo vaihtelua jyrkkä, vesimaisemaan putoava kallioseinämä.
Kallinkoski, Kallinjärvi lma Luonnontilainen koskialue ja siihen liittyvä suvanto
Leuhunjoki kma Viljellyt pellot, tilakeskukset, laidunmaat
Iso Pohjoislampi kma Iso Pohjoislammen pohjois- ja etelärannan rantapeltomaisemaa tilakeskuksineen.
Kylmälä lma Luonnontilainen koskialue ja siihen liittyvä suvanto
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
5.11.2018
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
6 LÄHTEET
Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.
Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Pitkärasin tuulivoimapuiston lintujen syysmuutto-selvitys 2013. Ahlman Group Oy.
Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.
Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.
Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013. Ahlman Group Oy.
Ahlman, S. 2013: Saarijärven Haapalamminkankaan liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013. Ahlman
Group Oy. Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko-
ja liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja
liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston maakotkaseuranta 2014. Ahlman
Group Oy. Alalammi 1990 (toim.): Suomen kartasto: vihko 123-126: Geologia, 35-36. Helsinki:
Maanmittaushallitus ja Suomen Maantieteellinen Seura. Alanen, A. ja Aapala, K. (toim.) 2015: Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun
täydentämiseksi. Ympäristöministeriö. Bisi, J. 1988: Ylä-Savon luonto ja sen kehityshistoria. Ylä-Savon Instituutti, tutkimusraportti
1989 Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulun
yliopiston Monistus- ja Kuvakeskus, Oulu. 2. korjattu painos. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston
luontoselvitykset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston
luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys. Husa, J. & Kontula, T. 1997: Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet
Keski-Suomen läänissä. Suomen ympäristökeskus 71. Janatuinen, A., Leminen, M., Saikku, M. & Uitti, A. 2014: Raportti Kota- ja Konttijoen vesistön
tutkimuskalastuksesta vuonna 2014. Suomen Urheilukalastajain Liitto & Virtavesien hoitoyhdistys
Keski-Suomen Liitto 1996: Keski-Suomen seutukaava. 5. VK, viides vaihekaava. Maakuntavaltuuston hyväksymä 17.4.1996.
Keski-Suomen Liitto 2016: Keski-Suomen valtakunnallisia ja maakunnalliset arvokkaat maisema-alueet 2016.
Keski-Suomen liitto 2017: Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymä.
Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet, Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 2013.
Keski-Suomen seutukaavaliitto 1982: Keski-Suomen lehtoalueselitys. Keski-Suomen seutukaavaliiton julkaisu n:o 66 sarja B.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luonto- ja maisemaselvitys
4 (4)
5.11.2018 Liite 2
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474031-0
Kotipaikka Helsinki
Kivelä, R. 2000: Keski-Suomen perinnemaisemat. Keski-Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 175.
Koistinen, A. 2000: Keski-Suomen metsäluonnon monimuotoisuus – alueellinen tarkastelu. – Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 39.
Kontturi, Osmo ja Lyytikäinen, Ari, Keski-Suomen harjuluonto. – Keski-Suomen seutukaavaliitto, julkaisu 63, sarja B. Jyväskylä 1981.
Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. & Pekkala, Y. 1997: Suomen kallioperäkartta 1: 100 000. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. (www.gsf.fi)
Kuitunen, P., Kääriäinen, S. & Martikainen, E. 1994: Saarijärven reitin luonto- ja maisemaselvitys. – Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus.
Lahnala, E-V. 1994: Saarijärven reitin kulttuurimaisemaselvitys. Mussaari, M., Koskinen, M. ja Horppila-Jämsä, M. 2005: Keski-Suomen maakunnallisesti
arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys ja täydennysinventointi 2004-2005.
Ramboll Oy 2013: Linnuston syysmuuton seuranta Saarijärven Rahkolassa. Ilmatar Windpower Oyj.
Ristaniemi, O. 1987: Itämeren korkein ranta ja Ancylusraja sekä Muinais-Päijänne Keski-Suomessa. – Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C 59.Turku.
Saari, V. 1999: Keski-Suomen luonnon historia. Teoksessa: Jokipii, M. (toim.) Keski-Suomen historia 1: 11-29. Keski-Suomen liitto. Jyväskylä 1999.
Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. - kaavoituksessa, YVA –menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109.
Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelu-julkaisuja. Sarja A; 14.
Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.
Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syymuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.
Välivaara, R. 2017: Valtakunnalliseen suojeluverkostoon kuulumattomat Keski-Suomen maakuntakaavan luontokohteet. Keski-Suomen Liitto.
Välivaara, R., Raatikainen, T., Saari, V., Salminen, M. & Raatikainen, M. 1991: Uhanalaiset kasvit Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto. Julkaisu A 2.
Ympäristöministeriö 1993: Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. – Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto.
Ympäristöministeriö 1993: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. – Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto.
Rantanen, R. 2015: Korkeilla kankailla, lehtoisilla rantamailla. Saarijärven reitin maisemanhoitosuunnitelma, Saarijärvi. Mahdollisuutena maisema, MAMA –hanke. Maisemanhoitosuunnitelmat ja kulttuurikartoitukset 2015.
Virola, T. 2004: Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Saarijärven reitti. Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 61