saarijärven keskustan yleiskaava · kaupan palveluverkkoselvitys. entrecon oy. 5.5.2009. valtatien...

A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven keskustan yleiskaava, Saarijärven kaupunki

YLEISKAAVA, SELOSTUS 23.2.2015

Saarijärven kaupunki Omistajaohjauksen jaosto 4.6.2012 (luonnos) Nähtävillä 20.6.- 30.9.2012 (luonnos) Kaupunginhallitus 14.4.2014 (ehdotus) Nähtävillä 26.5. – 31.7.2014 (ehdotus) Kaupunginhallitus 13.4.2015 Kaupunginvaltuusto 21.4.2015

Saarijärven keskustan

yleiskaava

SELOSTUS

Yleiskaava

27.2.2015

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus

Yleiskaava 27.2.2015

Kansikuva: Saarijärven edustusmaisemiin kuuluvaa Palvasalmea keskustassa, Paavontien tuntumassa. Valokuva A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011. Selostuksen muut valokuvat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2008–2011 / Minna Seppänen, Juha Vehmas, Hanna Aitoaho, Sanna Karppinen, Mikko Siitonen. Selostuksen ilmakuvat: Saarijärven kaupunki / Lentokuva Vallas, 2008.

3




Johdanto 6 1 Yleiskaavan tavoitteet 7 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet 7 1.2 Visio 7 1.3. Tavoitteet 7 1.3.1 Strategiset tavoitteet 8 1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet 8 1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 9 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset 11 2.1 Kaavoitukselliset taustat sekä alueiden käytön ja rakentamisen muu ohjaus 12 2.1.1 Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot 12 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 2.1.3 Keski-Suomen maakuntakaavat 14 2.1.4 Yleiskaavat 19 2.1.5 Asemakaavat 22 2.1.6 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot 23 2.2 Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat 23 2.2.1 Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) 23

2.2.2 Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) 24 2.2.3 Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) 25 2.2.4 Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) 27

2.3 Yleiskaavan muut selvitykset 33 2.4 Muita selvityksiä ja suunnitelmia 34 3 Yleiskaavan lähtötiedot 35 3.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne 36 3.1.1 Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa 36 3.1.2 Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu 37 3.1.3 Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne 39 3.1.4 Väestö 39 3.1.5 Elinkeinot ja työssäkäynti 41 3.1.6 Palvelut 43 3.1.7 Asuminen 50 3.2 Ympäristö 53 3.2.1 Maisema 53 3.2.2 Luonto 57 3.2.3 Kulttuuriympäristö 60 3.2.4 Rakennettu ympäristö 70 3.2.5 Liikenne 72 3.2.6 Yhdyskuntatekniikka 79 3.2.7 Ympäristöterveys 81 4 Yleiskaavan sisältö 84 4.1 Suunnitelman yleiskuvaus 85 4.2 Yleiskaavan sisältö maankäyttömuodoittain 86 4.2.1 Keskusta ja palvelut 86 4.2.2 Elinkeinot 88 4.2.3 Asuminen 89 4.2.4 Vapaa-aika ja virkistys 92 4.2.5 Liikenne 94 4.2.6 Yhdyskuntatekniikka 96 4.2.7 Ympäristö ja luonto 97 4.2.8 Kulttuuriympäristö 98 4.2.9 Ympäristöterveys 100 5 Yleiskaavan vaikutusten arviointi 101 5.1 Tavoitteiden toteutuminen yleiskaavaluonnoksessa 102 5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009) 102 5.1.2 Saarijärven kaupungin strategiset tavoitteet 102 5.1.3 Suunnittelun yleistavoitteet 102 5.1.4 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 103 5.2 Yleiskaavan suhde aikaisempiin oikeusvaikutteisiin kaavoihin 103 5.2.1 Keski-Suomen maakuntakaava 103 5.2.2 Saarijärven keskustan asemakaavat 103 5.3 Yleiskaavan suhde lähtöaineistoihin 104 5.4 Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut 104 5.5 Kaavan toteuttaminen 104 5.5.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 104 5.5.2 Maa- ja kallioperä, vesi. ilma ja ilmasto 105 5.5.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 105 5.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne 106 6 Kaavaprosessi ja vuoropuhelu 108 6.1 Kaavaprosessin kulku 108 6.2 Toteutuneet vaiheet 108 6.3 A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n työryhmä 109 6.4 Yhteystiedot 110 7 Lähteet 111

4




KAAVASELOSTUKSEN KARTTALIITTEET (A3) Liite 1. Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä, pienennös A3. Liite 2. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavamerkinnät ja –määräykset, pienennös A4.

27.2.2015 Liite 3. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartan pienennös A3 (alkuperäinen 1:10

000). 27.2.2015. Liite 4. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartta ilman pohjakarttaa, pienennös A3

(alkuperäinen 1:10 000). 27.2.2015 Liite 5. Saarijärven keskustan yleiskaavan pohjakartta 2014, pienennös A3 (alkuperäinen

1:10 000). KAAVASELOSTUKSEN ERILLISET LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Päivitetty 27.2.2015.

Yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven keskustan yleiskaava. Maisemaselvitys. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Tapani Vuorinen 29.10.2010.

Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30.12.2011. Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma. Vuonna 2011 tehdyn aineiston päivitys ja täydennys. Saarijärven kaupunki ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 14.4.2014 ja 27.2.2015. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Ark-kitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009.

Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. Saarijärven kaupunki ja Keski-Suo-men ELY-keskus. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.2.2010. Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Marraskuu 2013.

5




Johdanto

Saarijärven keskusta sijaitsee järvien välisellä kapealla kannaksella. Pinta-alaltaan laajan Saarijärven kaupungin asukkaista yli puolet asuu keskustassa tai sen läheisyydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen suu-ria linjauksia tulevia vuosikymmeniä varten. Yleiskaavan keskeisiä sisältöjä ovat maan-käyttö, liikenne ja ympäristö. Yleiskaavalla on myös strateginen merkitys kaupungin ja koko seudun menestyksekkään kehittämisen välineenä. Yleiskaava palvelee mm. elinkeinojen, saavutettavuuden, asumisen, matkailun ja kaupungin imagon kehittämistä. Saarijärven keskustan yleiskaavan laadinta kirjattiin kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna 2007. Kaavan valmistelu alkoi vuonna 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtä-villä vuonna 2009. Valmisteluvaiheessa vuosina 2008 - 2011 laadittiin useita selvityksiä. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä kesällä 2012. Tämän jälkeen tehtiin täydentäviä selvi-tyksiä ja suunnitelmia mm. valtatiestä 13, kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täyden-nysrakentamisesta ja luonnosta (liito-oravat ja Mustikkakorven alue). Suunnittelun aikana kaikkein keskeisimmäksi kysymykseksi nousi valtatie 13 sijainti ja siihen liittyvät muut lii-kennejärjestelyt. Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.5. – 31.7.2014. Kaavaehdotuksesta tuli 14 muistutusta ja 4 lausuntoa. Palautteeseen laadittiin vastineet. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtiin kaavakartalle, kaavamääräyksiin sekä kaavaselostukseen muutoksia. Nämä muutokset eivät kuitenkaan olleet niin merkittäviä, että kaavaehdotus olisi ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaan tehdyistä muutoksista tiedotettiin muis-tutuksen jättäneitä, minkä pohjalta saatiin 1 muistutus. Muistutuksen pohjalta kaavaan ei tehty muutoksia. Yleiskaavan hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto.

6




1 Yleiskaavan tavoitteet

Tässä luvussa kuvataan Saarijärven kaupungin yleiskaavalle asettamat tavoitteet. Saarijärven keskustan yleis-kaavan alustavat tavoitteet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä vuonna 2009, lisäksi OAS on ollut nähtävillä vuosina 2012 ja 2014 kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen yhteydessä. Saari-järven keskustan yleiskaavatyön tavoitteita ja keskusta-alueiden kehittämisen strategisia linjauksia on pohdittu yleiskaavatyön ohjausryhmässä 2.3.2010 ja 21.6.2010, samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän tavoitteiden kanssa. Tavoitteita voidaan tarkentaa kaavaprosessin edetessä, eikä kaikkia tavoitteita välttämättä voida toteut-taa sellaisenaan.

Kuvat: Yleiskaavan tavoitteisiin sisältyvän vision mukaan Saarijärven kaupunki haluaa kehittyä maaseutukaupunkina. Myönteistä kaupunki-imagoa voidaan kehittää mm. vaalimalla ympäristön arvokkaiksi tunnistettuja maisemia ja miljöitä sekä täydennysrakentamalla keskustan vajaakäyttöisiä kohtia. Yläkuvassa yleiskaava-alueen Jyväskylän puoleista osaa ja kehittyviä yritysalueita valtatien 13, rautatien ja Uuraistentien varressa. Alhaalla vasemmalla Saarijärven kirkko ja urhei-lukenttä, oikealla yksi mahdollisuus kehittää keskustan kaupallista ydintä. Kuvat Saarijärven kaupunki ja A-insinöörit Suun-nittelu Oy.

7




1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet

Saarijärven keskustan yleiskaavan tavoitteiden taustaksi yleiskaavan ohjausryhmä määrit-teli Saarijärven keskustan maankäytöllisiä vahvuuksia, heikkouksia ja haasteita. Saarijärven keskustan vahvuudet • maankäytöllisesti ja toiminnallisesti hyvin jäsentynyt ydinkeskusta • hieno maisemarakenne, hoidettu ympäristö • keskustan liikennejärjestelyt ovat toimivat • keskustan perusinfra on kunnossa • julkisen hallinnon ja palvelujen aluevaraukset keskusta-alueella ovat pääosin riittävät • kulttuuri, rakennettu kulttuuriympäristö sekä liikuntapalvelut tasokkaita • kirkon ympäristö hienoa aluetta • hienot vesistöt ympäröivät keskustaa Saarijärven keskustan heikkoudet • keskustassa on vääränlaista tai tehotonta rantojen maankäyttöä (teollisuusalueet ran-

nalla) • maanomistusolot ovat haasteelliset • kaupunkipuisto (vihreä nauha kaupungin läpi) puuttuu • valtatieympäristö Saarijärven keskustan kohdalla haasteellinen. Näkymät keskustaan

valtatieltä puutteelliset ja järvinäkymät keskustasta puuttuvat • ydinkeskustan erikoiskaupan näivettyminen ongelma • Myllymäentien sisääntulotie ei ole edustava • valtakunnallinen ja paikallinen liikenne sekoittuva erityisesti Asemankannaksella, mikä

aiheuttaa ongelmia turvallisuudessa, sujuvuudessa ja kaupunkikuvassa Saarijärven keskustan haasteet • keskustan sijoittuminen vesistöjen ympäröimälle kannakselle • urheilukentän - kirkon ympäristön kehittäminen haasteellista • keskustaan saapuminen; ympäristöjen kehittäminen sisääntuloväylillä • maamerkki tarvitaan

1.2 Visio

Ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustalle vision, joka varsinaisten tavoitteiden lisäksi on ohjeena yleiskaavan suunnittelulle. Visio sopii hyvin myös kaupunkikeskustan imagon ja muun kaupunkikeskustan kehittämisen perustaksi. Saarijärven keskustavisio 2030 Saarijärvi on vireä keskisuomalainen maaseutukaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, yritykset menestyvät ja jonka maisemat ja tapahtumat tunnetaan kaikkialla Suomessa.

1.3 Tavoitteet

Yleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Yleiskaavan aluevarausten tulee olla riittävät vähintään tähän tavoitevuoteen saakka, ainakin asemakaavoituksella toteutettavien asuntoalueiden, yritysalueisen ja muiden merkittävien maankäyttömuotojen osalta. Saarijärven keskustan yleiskaavan maankäyttötavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: • Strategiset tavoitteet • Suunnittelun yleistavoitteet • Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet.

8




1.3.1 Strategiset tavoitteet

Keskustan asukasluku vuonna 2030 • Saarijärven keskustan asukasluku on noin 20 vuoden kuluttua 5600 - 6000 asukasta.

Vuonna 2010 keskustassa asuu 5700 asukasta ja ennuste vuodelle 2025 on 5400 asu-kasta. Saarijärven ydinkeskustan asukasluku kasvaa, mikä edellyttää tehokasta täy-dennysrakentamista ja tukee palvelujen säilymistä ja monipuolistamista *.

*Asumistottumuksien muutoksiin liittyvä yleinen asumisväljyyden kasvu (38 > 50 m2/hlö) vaikuttaa karkeasti siten, että tarvitaan n. 10 m2 uutta asuntokerrosalaa / 1 ny-kyinen asukas (5700 x 10) eli 57 000 m2. Tämä vastaa 670 keskikokoista kerrostalo-asuntoa (á 85 m2) tai 230 omakotitaloa (á 250 m2). Tämän päälle pitää vielä arvioida haviteltavien uusien asukkaiden määrä. Keskimääräinen asumisväljyys Saarijärvellä on 41,5 m2 / asukas (vuonna 2010). Kaupan selvityksen kaavioissa näkyy hyvin, että asu-misväljyyden kasvu on jo nyt vähentänyt keskustassa asuvien ihmisten määrää, mikä on huono mm. palvelujen kannattavuudelle.

Seudullinen keskus • Saarijärvi on seutukuntakeskus kaupan, palveluiden ja asumisen alalla. Saarijärvi on

osa maakunnan kehityskäytävää. • Saarijärvellä kehitetään tasa-arvoisesti keskustaa ja vahvoja kyläalueita sekä hyödyn-

netään ja etsitään vahvuuksia taajama- ja maaseutuasumisesta. • Saarijärvellä tavoitteena on "Oma hyvä elämänympäristö" maakunnan keskellä. • Saarijärven kilpailuvaltteja asuntomarkkinoilla ovat asumisen väljyys ja ympäristön Iap-

siystävällisyys • Saarijärven imagoon kuuluvat vesistömaisemat, maalaiskaupungin viihtyisyys ja kau-

punkitasoiset palvelut

1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet

Kaupallisen keskustan kehittäminen • Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään tehokkuutta lisäämällä, mikä toteutetaan kerros-

lukua kasvattamalla ja täydennysrakentamalla • Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään kävelykeskustana • Ydinkeskustan erikoiskaupan näivettymistä estetään maankäytöllisin keinoin eli isot

kaupalliset ketjut tulee voida sijoittaa myös keskusta-alueelle • Tilaa vievää erikoiskauppaa kehitetään valtatien 13 varrella • Saarijärven ydinkeskustan kaupallisen alueen tulee liittyä jouhevasti valtatielle 13. Kes-

kustan asukasmäärän kasvu edellyttää keskustan erikoiskaupan kehittämistä Liikenneväylät, päälinjaukset (tarkistettu 14.4.2014) • Valtatien 13 linjauksen sijainti yleiskaavassa ei muutu, mutta liittymiä voidaan kehittää.

Asemankannaksen ja kaupunkikeskustan kohdalla järjestetään mahdollisuus käyttää rinnakkaistietä valtatien sijaan.

• Sujuva pääsy Saarijärven ydinkeskustaan tulee turvata Paavontien ja Kannonkosken-tien liittymistä

• Rautatiealueen kaavallisessa tarkastelussa huomioidaan radan parantamisen ja tava-raliikenteen tarpeet

Teollisuusalueet • Teollisuus- ja yritysalueita varataan valtatien varrelle Jyväskylän suuntaan • Yritysalueet sijoitetaan liikenteellisesti järkevästi • Yritystontteja on tarjolla kooltaan ja luonteeltaan erilaisiin tarpeisiin • Ympäristölle häiriötä aiheuttavat toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle asutuksesta ja

virkistysalueista

9




Kansallinen kaupunkipuisto ja VAT –alue (tarkistettu 14.4.2014) • Saarijärven keskustan ja taajama-alueen läheiset puistot, vanhat kulttuurikohteet, ve-

sistöt ja maisemat täyttävät kansallisen kaupunkipuiston kriteerejä ainakin osittain. Kan-sallista kaupunkipuistoa vastaavia sisältöjä kehitetään yleiskaavassa maankäytön kei-noin (aluevaraukset, reitit, kohteet). Varsinaisen virallisen kansallisen kaupunkipuiston luokituksen haku jätetään erilliseksi hankkeeksi yleiskaavatyön ulkopuolelle. Jatkossa alustavaksi aluerajaukseksi esitetään laajaa kokonaisuutta Julmat lammit - Mannilan männikkö - VAT-alue - Kusiaismäki - Summassaaren Haikankärki.

• Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (VAT, rky 2009) eli Saarijär-ven vanha keskusta kirkon lähiympäristössä tulee huomioida yleiskaavatyössä siten, että yleiskaava ohjaa tarkemmin alueen asemakaavamuutoksia ja rakentamistapaoh-jeiden laadintaa. Alueesta tulee laatia esim. yleiskaavan asiakirjoihin liitettävä apu-kartta, jossa yksityiskohtaisemmin voidaan ohjata alueen maankäytön suunnittelua.

Asuminen • Asumisväljyys kasvaa yleisesti, jonka takia yleiskaavaan on varattava asumisalueita • Rantoja ja rantojen läheisiä alueita hyödynnetään asuntoalueina • Mannilan männikön läheisyydessä olevien asuinalueiden täydennysrakentamismahdol-

lisuus on tutkittava (esim. Sistuslammen rannalla). Omarantaisten tonttien sijoitus Pikku-Pentinniemeen on myös tarkasteltava, koska alue on kaupungin omistuksessa.

• Mannilan männikköön liittyvän Matorannan alueen maankäytön mahdollisuuksista on esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja (ohjausryhmän kokouksessa ei muodostunut yksi-mielistä kantaa Matorannan maankäytölle)

Matkailu, urheilu, kulttuuri • Matkailun kehittämisessä huomioidaan Kolkanlahden - Summassaaren matkailukäy-

tävä. • Heramäen, keskustan, Kusiaismäen ja Summassaaren välistä yhteyttä kehitetään

maankäytön keinoin • Saarijärveä kehitetään monipuolisena urheilu-, liikunta ja retkeilykeskuksena (Kusiais-

mäessä erityisesti talviurheilu, urheilukentällä erityisesti yleisurheilulajit, uutena vesiur-heilukeskus ja myös palloilulajit tulee huomioida)

• Saarijärveä ja kaupunkiympäristöä kehitetään kulttuuri- ja taidekaupunkina Rannat • Kaupungin imagolle tärkeiden järvinäkymien avaaminen ja säilyminen huomioidaan

yleiskaavoituksessa. • Rantojen viheralueet ja niihin kytkeytyvät verkostot palvelevat sekä arkielämää että

matkailua

1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet

Ydinkeskustan kehittämiskohteet (tarkistettu 14.4.2014 ja 27.2.2015) • Keskustan kehittämisalueita ovat mm. Villenkulman ja Ilolantien ympäristö. Villenkul-

man "mammuttiparkkialue" on huono kohde taajamakuvassa. • Nahkurintien valtatieliittymä katkaistaan ja Paavontien liittymää parannetaan • Timonmäen alue varataan kerrostaloalueeksi (7 kerroksisia kerrostaloja). • Saarijärven ydinkeskusta voi olla IV –kerroksinen • Täydennysrakentamista mahdollistetaan • Linja-autoasemalle osoitetaan uusi sijainti, joka on ohjeellinen • Asemankannasta kehitetään ydinkeskustan kaupallisia palveluja täydentävänä ja tilaa

vievän kaupan alueena

10




Ydinkeskustan lähestymisalueet • Saarijärven keskustan lähestymisalueiden imagoa kehitetään joko luonnonelementeillä

(puut, istutukset), rakenteilla (valaisimet) tai rakennuksin • Lähestymisalueiden siisteyttä ja ympäristön hoitamista on kehitettävä

Asuminen • Keskusta-alueella huomioidaan vuokra-asuntojen riittävyys tulomuuttajien tarpeisiin • Opiskelijoiden vuokra-asuntotarjontaa kehitetään Rannat (tarkistettu 14.4.2014) • Saarijärvelle toteutetaan asiointisatama ja hyvä veneiden laskupaikka • Laituri- ja satamapaikkoja kehitetään • Rantojen saavutettavuutta ja virkistyskäytönmahdollisuuksia parannetaan (reitit, ulkoi-

lun tukikohdat, alueet) Urheilu, kulttuuri (tarkistettu 14.4.2014) • Liikuntakulttuurin aluevaraukset huomioidaan yleiskaavoituksessa (Kusiaismäki, urhei-

lukenttä, vesiurheilukeskus (matkailustrategiasta) • Kisasuojan alue on mahdollinen monipalvelu-kulttuurikeskus, joka voisi toimia seniorien

palvelukeskuksena • Jalkapalloilulle ja koiraurheilulle mahdollistetaan harrastuspaikkoja

11




2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset

Tässä luvussa kuvataan yleiskaavoituksessa huomioon otettavat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset kaavat ja muut maankäyttösuunnitelmat sekä alueidenkäytön ohjauksen ja rakentamisen ohjauksen keskeiset tiedot. Luvussa kuvataan myös yleiskaavan sisältöön merkittävästi vaikuttaneet, yleiskaavaa varten tehdyt esi-suunnitelmat sekä yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja muut merkittävät tausta-aineistot.

Kuvat: Yleiskaavan suurimmat suunnitteluhaasteet keskittyvät valtatien 13 ympärille keskustan ja Asemankannaksen kohdalla. Näistä kohdin tehtiin yleiskaavan valmisteluvaiheessa erilliset selvitykset ja esisuunnitelmat, joissa käsiteltiin erityisesti liikenteen, kaupan toimintojen ja täydentävän asuntorakentamisen kysymyksiä. Ilmakuva: Saarijärven kaupunki / Lentokuva Vallas, 2008. Valokuvat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011.

12




2.1 Kaavoitukselliset taustat sekä alueidenkäytön ja rakentamisen muu ohjaus

Yleiskaavan kaavallisia lähtöaineistoja ovat Keski-Suomen maakuntakaava sekä Saarijär-ven kaupungin maankäyttösuunnitelmat. Näistä oikeusvaikutteisia ovat Keski-Suomen maakuntakaavat (2009) ja Saarijärven kaupungin voimassa olevat asemakaavat. Näiden lisäksi kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009).

2.1.1 Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot

Yleiskaava laaditaan Maanmittauslaitoksen laatimalle maastotietokantaan perustuvalle pohjakartalle mittakaavassa 1:10 000. Maastotietokannan aineisto on vuodelta 2013. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan lisäksi suunnittelussa on käytetty apuna ase-makaavoituksen pohjakarttaa, joka on tarkistettu ja ajantasaistettu mm. vuonna 2011. Saarijärven kaupunki ylläpitää ja ajantasaistaa pohjakarttaa jatkuvasti, minkä vuoksi kar-talla ei ole virallista hyväksymispäivämäärää. Pohjakartan ajantasaisuudesta vastaa maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen. Kaavoituksen apuna on käytetty myös orto- ja viistoilmakuvia vuodelta 2008 (kuvaaja Hannu Vallas, Lentokuva Vallas Oy).

2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on laadittu vuonna 2000. Tarkistetut tavoit-teet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat aluei-denkäytön kansallisen tason ohjausväline, joilla linjataan koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Saarijärven keskustan yleiskaavatyössä erityisesti huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne • Monikeskuksinen, verkottuva, hyvät liikenneyhteydet • Erityisesti taantuvilla alueilla olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja elin-

keinotoiminnan monipuolistaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja eheyttäminen • Taajamia eheytettäessä elinympäristön laadun parantaminen • Palvelut ja työpaikat hyvin eri väestöryhmien asuinpaikkojen läheisyydessä • Keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja

vapaa-ajan alueina • Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. • Elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskun-

tarakennetta hyödyntäen. • Yleiskaavan lähtökohtana perusteltu väestönkehitysarvio • Asunto- ja työpaikkarakentamiseen riittävästi tonttimaata • Edellytykset hyvälle taajamakuvalle • Viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia • Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvan haitan välttäminen ja vähen-

täminen • Energian säästön sekä uusiutuvien energiamuotojen ja kaukolämmön käytön edelly-

tysten parantaminen

13




Kulttuuri- ja luonnonperintö • Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtele-

van luonteen säilyttäminen • Ekologisten yhteyksien säilyttäminen • Yhtenäisten luonnonalueiden säilyttäminen pirstomattomina • Hiljaisten alueiden säilyttäminen • Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto • Liikennejärjestelmät eri liikennemuotojen kokonaisuuksia • Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen • Liikenneturvallisuuden parantaminen • Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen • Riittävästi tilaa tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille

14




2.1.3 Keski-Suomen maakuntakaavat

Keski-Suomessa on voimassa kokonaismaakuntakaava ja neljä vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavat täydentävät ja/tai muuttavat kokonaismaakuntakaavaa tai aikai-semmin laadittuja maakuntakaavoja. Maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laaditta-essa. Keski-Suomen maakuntakaavoista Saarijärven keskustan yleiskaava-aluetta tai sen vaikutusaluetta koskettavat:

Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ym-päristöministeriön 14.4.2009 vahvistama.

Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakun-tavaltuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012.

Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto 14.11.2012.

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkko ym. Maakuntaval-tuusto 3.5.2013.

Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympä-ristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen maakuntakaava laadittiin vuosina 2003–2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (ym 2009). Saarijärven keskustan yleiskaava-alue on merkitty punaisella.

15




Keskeisiä sovellettavia sisältöjä ovat:

Saarijärven keskusta on merkitty seudullisesti merkittäväksi keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ympyrä, c-tunnus). Alueen kehittämisessä tulee kiinnit-tää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen, keskus-ta-alueen kaupunkikuvaan ja suojelukohteiden (kulttuuriympäristö, luonto jne.) säi-lymiseen.

Valtaosa yleiskaava-alueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Yksi-tyiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä-mistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liiken-neverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjeste-lyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelu-kohteet. Asemankannaksen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon valta-tien 13 ohikulku- ja sisääntulovaihtoehtojen sekä rinnakkaistie-, kevytväylä- ja liit-tymäjärjestelyjen tilantarve.

Summanen-järven ja vt 13:n välinen alue on merkitty ranta-alueita lukuun ottamat-ta merkittäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T ja t). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisten olosuhteiden jär-jestämiseen. Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuus tulee tur-vata tarvittavilla rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyillä. Maakunnallisesti ja valtakun-nallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt tulee säilyttää.

Asemankannakselle on osoitettu keskustatoiminnoista erillään oleva, seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö (oranssi ympyrä ja km-tunnus).

Valtatie 13 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieksi (ruskea viiva) ja sen Jyväskylä-Saarijärvi-osuus joukkoliikenteen laatukäytäväksi (jl). Tällä osuudella joukkoliikenteen tarpeet tulee korostetusti huomioida tie- ja ratasuunnittelussa. Seututeiksi (st) on merkitty Ähtäriin (lounaaseen) ja Kannonkoskelle (pohjoiseen) johtavat tiet. Yhdysteiksi on merkitty Saarijärveltä Uuraisiin (kaakkoon) ja Viitasaa-ren suuntaan (koilliseen) johtavat tiet. Saarijärven keskustaan on osoitettu uusi eritasoliittymä (valkoinen ympyrä) ja kaava-alueen poikki olemassa oleva rautatie.

Kusiaismäki on osoitettu seudullisesti merkittäväksi virkistysalueeksi (vihreä). Saarijärven ydinkeskustan poikki etelästä pohjoiseen ja suunnittelualueen itäosis-ta Kusiaismäelle on osoitettu ohjeellisena Keski-Suomen maakuntaura tai sitä tu-keva ulkoilureitti (vihreä palloviiva). Summaselta Saarijärvelle Leuhunjoen kautta on osoitettu vesiretkeilyyn sopiva reitti (sininen palloviiva). Moottorikelkkailun oh-jeellisia runkoreittejä on osoitettu niin ikään Summaselta Saarijärvelle sekä Sum-maselta Pyhäjärvelle (väkäsviiva).

Ydinkeskustan pohjoispuolisia alueita lukuun ottamatta koko kaava-alue kuuluu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (vaaleansininen rajaus, kuk). Kirkonseutu on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympä-ristöksi (vihreä ympyrä). Suunnittelualueeseen rajautuva Rahkolan kulttuurimai-sema on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi (sininen vaakaviivoitus ja m-tunnus). Yleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi muinaismuistokohdetta (ruskeat neli-öt).

Suunnittelualueen itäosien teollisuusalueiden poikki ja suunnittelualueen pohjois-osien poikki on osoitettu voimalinja (musta viiva ja z-tunnus). Pylkönmäeltä Saari-järven ydinkeskustaan on osoitettu ohjeellinen päävesijohdon linjaus (musta kat-koviiva ja v-tunnus), jolla on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakenta-misrajoitus. Summasen luoteiskulma ja Saarijärven keskustan eteläranta on mer-kitty pohjavesialueeksi (sininen pistekatkoviivarajaus).

16




Keski-Suomen 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen toisessa vaihemaakuntakaavassa (Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakuntavaltuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012) Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella on pohjavesialueiden merkintöjä (pv). Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa (Turvetuotanto, suoluonto ja tuu-livoima. Maakuntavaltuusto 14.11.2012) ei ole merkintöjä Saarijärven keskustan yleis-kaava-alueella. Lähin tuulivoima-alue (tv8) on lähellä Pylkönmäkeä, joka on Saarijärven kaupungin suurin taajama. Merkittäviä turpeenoton alueita (tu) on niin ikään samalla suunnalla.

17




Keski-Suomen neljännessä vaihemaakuntakaavassa (Kaupan palveluverkko ym. Maa-kuntavaltuusto 3.5.2013) annetaan määräyksiä erityisesti kaupan toimintojen sijainnista ja määristä. Saarijärvellä nämä koskettavat erityisesti keskustaa ja Asemankannaksen aluet-ta. Kartan jälkeen lainauksena ovat tätä erityisteemaa koskevat ja yleiskaavan suunnitte-lua ohjaavat maakuntakaavamääräykset.

18




19




2.1.4 Yleiskaavat

Saarijärven kirkonkylän yleiskaava (1982, oikeusvaikutukseton) Kaavoitettavalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Saarijärven keskusta-alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982 mittakaavaan 1:20 000 (Suunnit-telukeskus Oy, Helsinki). Yleiskaavan aluevaraukset eivät enää kaikilta osin vastaa kes-kustan kehittämistarpeita.

20




Kyläyleiskaavat (vireillä, kaavaehdotukset 2014) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu parhaillaan laadittavana oleviin kyläyleiskaa-voihin. Kaavat laaditaan viiden kylän alueelle oikeusvaikutteisina niin, että niiden perus-teella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia. Kaavoitus käynnistyi 2009. Kaavaluon-nokset ovat olleet nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011 ja kaavaehdotukset heinä-elokuussa 2014. Kaavoitettavia kyläalueita ovat Kolkanlahti, Rahkola, Linna, Tarvaala ja Lannevesi. Kaavat laaditaan neljässä osassa, jossa Rahkola-Linna käsitellään yhtenä kaava-alueena ja muut kylät omina alueinaan. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on turva-ta kyläalueiden ja ranta-alueiden monipuolinen käyttö huomioiden asutus, elinkeinot, vir-kistys- ja suojelualueet.

Kuva: Kyläyleiskaavojen rajaukset. Kartta Saarijärven kaupunki.

21




Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava (vireillä, OAS 2011) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu etelä- ja kaakkoisosistaan parhaillaan laaditta-vana olevaan Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä joulu-tammikuussa 2011. Kaava laaditaan niille kaupungin kaavoittamattomille pienvesistöille, jotka sijoittuvat taajama-alueen, kyläyleis-kaava-alueiden, Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan sekä Pyhäjärven rantaosayleis-kaavan ulkopuolelle. Kaavoitettava alue on jaettu neljään osaan eli itäiseen osa-alueeseen, pohjoiseen osa-alueeseen, läntiseen osa-alueeseen ja eteläiseen osa-alueeseen. Saarijärven keskustan yleiskaava rajoittuu läntiseen (Saarijärvi) ja eteläiseen (Leuhunjoki ja Kirjapainontien lounaispuolinen lampi) osa-alueeseen. KKuva: Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan kuuluvat alueet sinisellä.

22




2.1.5 Asemakaavat

Saarijärven keskustan asemakaava-alueella on lukuisia yksittäisiä asemakaavoja eri vuo-sikymmeniltä. Keskustan asemakaava-alue on digitoitu tekniseksi apukartaksi (kaavayh-distelmäkartta, 2008). Aivan ydinkeskustassa on myös asemakaavaltaan vanhentunutta aluetta. Uusia asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kaiken aikaa. Kuva: Asemakaavoitettu alue Saarijärven keskustassa. Punaisella asemakaava-alueet (n. 600 ha), joita ei ole laadittu numeerisessa muodossa ja vihreällä uudet numeeriset asemakaavat. Kuva: Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä vuodelta 2009. Asemakaavoitettua aluetta on lisäksi mm. yleiskaava-alueen itäosassa Linnan alueella.

23




2.1.6 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot

Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuus-tossa 16.2.2009.

2.2 Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat

Yleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtiin kaksi merkittävää esisuunnitelmaa yleiskaavan yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen pohjaksi. Esiselvitykset tehtiin Asemankannakselta liittyen valtatiehen 13 sekä ydinkeskusta—Asemankannaksen alueelta liittyen täydennys-rakentamisen mahdollisuuksiin ja liikenteeseen. Molempia päivitettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksen laatimista varten. Esisuunnitelmien kannalta erit-täin merkittävä muutos oli valtatein linjaukseen liittyvä periaate: yleiskaavaluonnoksessa esitetystä valtatien radan varteen siirrosta peräydyttiin, yleiskaavaehdotuksessa valtatietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Seuraavassa esitellään selvitysten molemmat vaiheet.

2.2.1 Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010)

Katso myös kpl 2.2.2 Valtatien 13 linjaukseen Asemankannaksen kohdalla liittyvät kysymykset tunnistettiin Saa-rijärven keskustan yleiskaavasuunnittelun alkuvaiheessa erityisen haasteellisiksi ja kes-keisiksi suunnittelukysymyksiksi. Aikaisemmat maakunnalliset ja paikalliset maankäyttö-suunnitelmat, toteutunut rakentaminen ja kaupungin päätökset eivät olleet linjassa keske-nään. Yhteisen tahtotilan selvittämiseksi Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus teettivät asiasta erillisen selvityksen, jossa käsiteltiin sekä liikenteen että maankäy-tön kysymyksiä suunnittelun, vaihtoehtojen vertailun ja vaikutusten arvioinnin keinoin. Sel-vitys valmistui vuonna 2010 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy). Selvityksen lopputuloksena oli suositus valtatien siirtämisestä Asemankannaksen kohdalla radan varteen. Tällöin liiken-teen sujuvuus ja turvallisuus paranevat huomattavasti. Samalla kaupunkirakenteen toi-minnallisuus paranee, ja Asemankannaksen aluetta voidaan kehittää kaupunkimaisena keskustaan liittyvänä alueena. Saarijärven keskustan yleiskaavasuunnittelu perustuu sel-vityksen suosituksiin.

Kuvat: Valtatien 13 esiselvitys Aseman-kannaksella -selvityksen suosittamat maan-käytön ja liikenteen periaateratkaisut. Yleis-kaavasuunnittelun vaiheessa periaaterat-kaisuja kehiteltiin edelleen ja tarkennettiin. (Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus/ A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2010). Valtatiesuunnitelmia on vuonna 2013 päivi-tetty kaavaehdotusta varten.

24




2.2.2 Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013)

Toimenpidesuunnitelman (Keski-Suomen ELY-keskus, 2013) tarkoitus oli määrittää valta-tien 13 kehittämisen pääperiaatteet ja varmistaa ratkaisujen toteutettavuus niin teknisesti, maankäytöllisesti kuin taloudellisestikin. Liikenteellisten tavoitteiden perustana oli paran-taa merkittävästi turvallisuutta ja taata liikenteen toimivuus tavoitevuoteen 2030 asti sekä samalla parantaa matka-ajan ennakoitavuutta. Työn lähtökohtana oli vuoden 2012 päätös, että valtatie pysyy nykyisessä maastokäytävässään, koska Liikenneviraston kannanoton mukaan näköpiirissä ei ollut mahdollisuutta rahoittaa valtatien siirtoa radan varteen. Työssä tutkittiin aluksi valtatien taajamajakson kehittämistä kiertoliittymillä. Liikenneviras-ton uuden linjauksen mukaisesti tarkastelua jatkettiin liikennevaloliittymillä, jotka tukevat kiertoliittymiä paremmin pitkämatkaisen valtatieliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa. Hankkeessa otettiin huomioon etenkin joukkoliikenteen, raskaan liikenteen ja kevyen lii-kenteen turvallisuus. Valtatien kehittäminen tukee maankäytön kehittämistä. Erityisesti sekä Uuraistentien ja Rajalantien tuntumassa, Kannonkoskentien suunnassa sekä Asemankannaksella maan-käytön tehostaminen ja liikenneverkon tehokas hyödyntäminen edellyttävät liittymäjärjes-telyiden parantamista. Tavoitteenasettelun mukaisesti toimenpidesuunnitelmassa esitettiin valtatielle 13 kehittä-misratkaisut, jotka mahdollistavat suuremmat liikennemäärän sekä maankäytön kasvun. Yleiskaava-alueella valtatietä 13 kehitetään niin, että valtatiellä ei enää ole suoria liittymiä nauhamaiseen asutukseen eikä maanteiden valo-ohjaamattomia nelihaaraliittymiä. Tavoi-teverkon liittymätiheys vastaa standardia, sillä useat katu-, tontti- sekä maa- ja metsäta-lousliittymät on katkaistu. Jäljelle jäävien liittymien kehittäminen vähentää merkittävästi riskiä etenkin risteämis- ja kääntymisonnettomuuksiin. Lisäksi yleiskaava-alueen maan-käytöllinen kehittyminen sekä pitkämatkaisen että paikallisen liikenteen erottaminen on tehty mahdolliseksi rinnakkaistiejärjestelyillä. Kuva: Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella -toimenpidesuunnitelmassa esite-tään valtatien 13 kehittämisratkaisut, jotka mahdollistavat maankäytön kasvun.

25




2.2.3 Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011)

Katso myös kpl 2.2.4

Saarijärven kaupunkikeskustan ydinalueesta tehtiin yleiskaavatyön yhteydessä täyden-nysrakentamisselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011). Selvityksessä kuvattiin kaupun-kikeskustan rakennetun ympäristön, liikenteen ja pysäköintijärjestelyiden nykytila sekä esi-tettiin visio keskusta-alueen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikenne- ja pysä-köintijärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kau-punkiympäristön kehittämisessä. Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvityksen ja ideasuunnitelman ta-voitteita olivat:

tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät ydinkeskustassa tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet ydinkeskustassa osoittaa laajenemissuuntia olemassa oleville toiminnoille (julkiset palvelut, kaupal-

liset palvelut) siirtää ja muuttaa toimintoja osa-alueille sopiviksi (kaupalliset palvelut, asuinalu-

eet) vahvistaa olemassa olevia toimintoja (asuinalueet, kaupalliset toiminnot) kehittää kaupunkikeskustan liikennejärjestelyjä, pysäköintiä ja liikenneturvallisuut-

ta vahvistaa kaupunkikeskustan imagoa ja kaupallista vetovoimaa parantaa viihtyisyyttä, elinvoimaa, kaupunkikuvaa ja siihen liittyvää identiteettiä.

Kaupan rakentamisen mahdollisuudet Erityiskysymyksenä tarkasteltiin kaupan rakentamisen mahdollisuuksia. Saarijärven kau-punkikeskustan alueella on ollut pulaa erityisesti pienen ja keskisuuren erikoistavarakau-pan toimitiloista. Ideasuunnitelmassa keskustan alueelle on osoitettu 17 000 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä keskusta-alueella ole-vien pienempien rakennusten purkamista, vajaalla käytöllä olevien kortteleiden uudelleen rakentamista sekä rakennusten laajennusosia tai kerroskorotuksia. Massoiltaan suuret lii-kerakennukset sovitetaan Saarijärven pienipiirteiseen kaupunkikuvaan katujulkisivujen ja-ottelulla ja materiaalivalinnoilla. Asuinrakentamisen mahdollisuudet Ideasuunnitelmassa uusia asuinrakennuksia on sijoitettu Kauppakadun läheisyyteen, Paavontien ja Ilolantien varteen. Kaupunkikeskustan alueelle on arvioitu mahtuvan uutta asuinkerrosalaa noin 17 000 k-m². Asuinrakennustyypeiksi on ehdotettu pienimittakaavai-sia 2-4 kerroksisia kerros-, rivi- tai luhtitaloja. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli säilyttää keskustan nykyinen katuverkko jatkossakin autoliikennettä palvelevana, mutta kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liike-alueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Jalankulkuympäristön viihtyisyyttä tuetaan laadukkaalla toteutuksella sekä sijoittamalla pysäköinnin painopiste korttelien taakse pysäköintikeskittymiin. Jalankulkuympäristön kehittymistä tuetaan myös ydinkes-kustan 30 km/h aluenopeusrajoituksella ja mm. korottamalla Paavonaukion risteysalue jal-kakäytävien tasoon. Pyöräilylle järjestetään jalankulusta erotetut pääreitit.

26




Kuvat: Kaupunkikeskustan ideasuunnitelman mukaan suurimmat pitkän aikavälin rakentamismah-dollisuudet ovat Kauppakadun - Ilolantien välisessä ympäristössä, missä maankäyttöä olisi mahdol-lista tehostaa nykyistä kaupunkimaisemmaksi. Karttakuvassa asuinrakennukset on esitetty vaalean ruskealla värillä, liikerakennukset vaalean sinisellä, rakenteilla olevat rakennukset tumman sinisellä ja muut uudet rakennukset ruskealla. Yleiskaavassa ideasuunnitelman tuloksia käytetään mm. asuntorakentamisen mitoitusarvioissa (uusia ikääntyvälle väestölle sopivia asuntoja lähelle palvelu-ja), kaupallisten toimintojen sijainnin suunnittelussa (keskustassakin kaupan lisärakentamiselle hy-viä mahdollisuuksia) ja liikenneympäristön kehittämisessä (katuhierarkia, pyöräily, jalankulku, jouk-koliikenteen reitit ja terminaali). Suunnitelmia on päivitetty vuosina 2013-2014 kaavaehdotusta var-ten ja tarkennettu edelleen ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä 2015.

27




2.2.4. Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014)

Yleiskaavatyön yhteydessä tehtyä Saarijärven kaupunkikeskustan ideasuunnitelmaa (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011) päivitettiin yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen ja suunnit-telualue laajennettiin koskemaan Asemankannaksen aluetta. Suunnitelmaa kehitettiin kaavaprosessin myötä tarkentuneiden tavoitteiden, saadun palautteen ja erityisesti valtatie 13 uusien ratkaisujen pohjalta. Nahkurintien liittymän poistuminen ja valtatien pysyminen nykyisellä paikallaan Asemankannaksen alueella edellyttivät maankäytön ja liikennejärjes-telyjen tarkempaa tutkimista ja yhteensovittamista. Ideasuunnitelmassa esitetään visio kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta lii-kennejärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kau-punkiympäristön kehittämisessä. Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisen ideasuunnitelmaa tarkistettiin seuraavista lähtökohdista:

Nahkurintien liittymän poistuminen ja muuttuminen kevyen liikenteen alikuluksi Ilolantien ympäristön kehittäminen pienipiirteisenä asumiseen painottuvana osa-

alueena keskusta-alueen pysäköintijärjestelyt eivät nojaa rakenteelliseen tai maan alle si-

joittuvaan pysäköintiratkaisuun linja-autoaseman sijoittuminen Paavontien varteen (sijainti ohjeellinen) linja-autoaseman poistuessa nykyiseltä paikaltaan torin ja valtatien välisen alueen

kehittäminen tehokkaasti rakentamalla radalle ei tule henkilöliikennettä palvelevaa seisaketta keskusta-alueen kohdalle

Asemankannaksella täydennysrakentamisen ideasuunnitelman tavoitteita olivat:

tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät Asemankannak-sen alueella

tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella tutkia hotellin, palvelutalon, huoltoaseman sekä harrastustilojen/ -hallien sijoittu-

misen mahdollisuudet Asemankannaksen alueelle kehittää liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta vahvistaa Asemankannaksen elinvoimaa, kaupunkikuvaa sekä imagoa parantaa viihtyisyyttä erottaa yleisen tieverkon ja katuverkon liikenne toisistaan tutkia viher- ja virkistysympäristön kehittämismahdollisuudet osana kaupunkiym-

päristöä

28




Rakentamisen mahdollisuudet kaupunkikeskustan alueella Ydinkeskustan alueella tutkittiin erityisesti pienen ja keskisuuren kaupan sijoittumisen mahdollisuuksia. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä pienempien rakennusten purkamista ja vajaakäyttöisten kortteleiden uudelleen rakentamista ja - järjestelyä. Nahku-rintien liittymän poistumisen myötä liikerakentamisen painopiste on Kauppakadun ja Tori-kadun ympäristöissä. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on osoitettu 14 500 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Ideasuunnitelmaan otettiin mukaan myös Saarijärvellä käynnissä olevien todellisten ra-kennushankkeiden suunnitelmat. Suurin uusi suunnitteilla oleva asuinrakentamisen koko-naisuus on Ketunhiekan alueella, jonne on esitetty useita uusia 2. – 4. kerroksia asuinra-kennuksia. Ideasuunnitelmassa on esitetty myös uusia asumisen paikkoja Paavontien, Ilo-lantien ja Urheilutien ympäristöihin. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on esitetty 50 500 k-m² uutta asuinkerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt keskusta-alueella Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli edelleen säilyttää keskustan nykyinen ka-tuverkko autoliikennettä palvelevana sekä kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liikenne-alueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Ideasuunnitelmaa on päivitetty liiken-nejärjestelyjen osalta lähinnä valtatie 13 uudistamisesta johtuvilla muutoksilla, joita ovat Nahkurintien liittymän poistuminen sekä Paavontien ja Sillankorvan alueen mahdollinen kehittäminen. Lisäksi liikennejärjestelmien visiosta on poistettu junaradan henkilöliikenteen seisake. Pysäköintijärjestelyissä on luovuttu kokonaan rakenteellisesta ja maanalle sijoittu-vista pysäköintiratkaisuista ja pysäköinnille on pyritty järjestämään riittävästi tilaa kenttä-pysäköintinä kortteleiden sisältä ja rakentamattomilta tonttien ja kortteiden osilta. Kuvat seuraavilla sivuilla: Ideasuunnitel-missa uudet liikerakennukset on esitetty vaalean sinisellä, uudet asuinrakennukset vaalean ruskealla, muut uudet rakennukset tumman ruskealla ja olemassa olevat ra-kennukset tumman harmaalla.

29




Kuvat: Keskusta-alueen ideasuunni-telmassa suurimmat pitkän aikavälin kaupan rakentamisen mahdollisuudet ovat Kauppakadun ja Torikadun ympä-ristöissä. Ilolantien ympäristöä kehite-tään asumiseen painottuvana pienimit-takaavaisena alueena. Suunnitelmaa on täydennetty Ketunhiekan asuinalu-een suunnitelmilla sekä valtatie 13 uu-distamisesta johtuvilla muutoksilla. Kuvassa yllä 2015 päivitetty suunni-telma, kuvassa alla täydennysraken-tamisen ideasuunnitelma vuodelta 2014. Linja-autoaseman sijainti Paa-vontien varressa on ohjeellinen.

30




Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelman päivitys (2015) Saarijärven kaupunkikeskustan ideasuunnitelmaa päivitettiin edelleen yleiskaavan ehdo-tusvaiheen jälkeen keväällä 2015. Suunnitelmaa kehitettiin saadun palautteen ja alueella käynnistyneiden rakennushankkeiden mukaisesti (jäähalli). Muutokset keskittyvät Ilolantien ympäristöön, jossa olemassa olevaa rakennuskantaa säilytetään enemmän sekä Paavon-tien varteen, josta poistettiin kaksi uutta liikerakennusta. Muutokset vähentävät kaupunki-keskustan alueelle esitettyä uutta asuinkerrosalaa noin 1500 k-m² (jolloin uusi asuinker-rosala 49 000 k-m²) ja kaupan rakentamisen kerrosalaa noin 1000 k-m² (uusi kaupan ra-kentamisen kerrosala 13 500 k-m²). Kuva: Keskusta-alueen täydennTäydennysrakentamisen ideasuunnitelmassa (2015) Ilolantien ympäristö säilytetään pääosin ennal-laan, liikerakentamista on myös vähennetty Paavontien varresta.

31




Rakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella Asemankannaksen alueella keskityttiin erityisesti keskisuuren ja suuren kaupan rakenta-misen mahdollisuuksiin ja enimmäismääriin. Rakentamiseen soveltuvia paikkoja on saatu esittämällä huonokuntoisten, elinkaarensa loppuvaiheessa olevien rakennusten purkamista ja vajaalla käytöllä olevien osa-alueiden uudelleen rakentamista ja jäsentelyä. Ideasuunni-telmassa Asemankannaksen alueelle on osoitettu 36 500 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Asuinrakentamiselle Asemankannaksen ideasuunnitelmassa on osoitettu 12 500 k-m² uut-ta kerrosalaa. Pääosa asuinrakentamisesta on sijoitettu Hietalahteen Saarijärven eteläran-nalle, jonne on esitetty 4-kerroksisten asuinkerrostalojen rakentamista sekä Pieni-Lumperoisen pohjoisrantaan, jonne on esitetty rakennettavaksi pientaloja. Ideasuunnitelmassa Asemankannaksen alueelle on esitetty myös paikat uudelle hotellille, huoltoasemalle, palvelutalolle sekä harrastushallille. Huoltoasema ja hotelli on sijoitettu näkyvälle ja maisemassa kauniille paikalle valtatie 13 ja Myllymäentien risteykseen. Palve-lutalo on esitetty rakennettavaksi Pajulammen rannalle ja harrastushalli junaradan pohjois-puolelle Pieni-Lumperoisen rannalle. Ideasuunnitelmassa muuhun rakentamiseen on osoi-tettu Asemankannaksen alueella 9500 k-m² uutta kerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Asemankannaksen alueella Asemankannaksen liikenneverkon järjestämiseen vaikuttavat merkittävästi valtatie 13 ja junaradan sijainti kapealla kannaksella. Valtatie 13 uudistamisen yhteydessä suorat tontti-liittymät yritys- ja liiketonteille valtatieltä poistuvat. Junaradan ja valtatien väliin jääville kort-teleille liikennöidään radan varteen rakennettavan rinnakkaiskadun eli Asemantien kautta. Hietalahden rannan maankäyttöä on tehostettu täyttämällä Hietalahden pohjukkaa ja ra-kentamalla katuyhteys ranta-alueille Myllymäentien kautta. Pysäköinti on järjestetty alueel-la kenttäpysäköintinä liikerakennusten ympäristöistä.

32




Kuvat: Asemankannaksen ideasuuunni-telmassa kaupanrakentamisen pääpaino-pisteet ovat valtatie 13 ja junaradan väli-sellä alueella, Myllymäentien länsipuolella sekä Kunniavuorentien varrella. Asuinra-kentamista on esitetty Saarijärven etelä-rannalle ja Pieni-Lumperoisen pohjoisran-nalle. Valtatien varren maisemaa on ryt-mitetty puuistutuksilla ja uudella rakenta-misella.

33




2.3 Yleiskaavan muut selvitykset

Yleiskaavaa varten tehtiin valmisteluvaiheessa edellisessä luvussa kuvattujen lisäksi seu-raavat perusselvitykset, joista kaupan selvitys oli yhteinen Pylkönmäen kirkonkylän yleis-kaavan kanssa. Perusselvitysten sisältöä kuvataan tarkemmin selostuksen lähtötietoja koskevassa osassa aihepiireittäin. Yleiskaavan valmisteluaineistoon kuuluvien selvitysten raportit on julkaistu monisteraportteina.

Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Maisemaselvitys. Saarijärven keskustan yleiskaava. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Tapani Vuorinen 29.10.2010. Saarijärven keskustan täydennysinventointiselvitys. Keski-Suomen museo. Saija

Silén 2009. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristönselvitys.

Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro

Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen tehtiin seuraavia täydentäviä selvityksiä luon-nonympäristöstä:

Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013.

Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013.

Julkaisemattomia työnaikaisia yleiskaavan valmisteluaineistoja ovat mm.:

Saarijärven keskustan taajamarakenne, taajamakuva ja muuttuva maankäyttö. Saarijärven kaupunki ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Raportoimattomia työskente-lyaineistoja 2009 – 2010.

Tavoitetyöpajojen keskusteluaineistot. Saarijärven kaupungin ohjausryhmä 2010.

Kuvat: Yleiskaavan valmisteluvaiheen esisuunnitelmat ja perusselvitykset, jotka ovat yleiskaavan valmisteluaineistoa. Kaavaehdotusta varten selvityksiä tehtiin lisää.

34




2.4 Muita selvityksiä ja suunnitelmia

Yleiskaavan taustalla on runsaasti monenlaista lähtöaineistoa, mm. vahvistuneisiin tai te-keillä oleviin asemakaavoihin liittyen. Aiemmin muussa yhteydessä laadituista selvityksis-tä ja suunnitelmista merkittävimpiä ovat:

Saarijärvi-strategia 2010–2020. Kaupunginvaltuusto 14.12.2009. Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma (Tiehallinto ja Saarijärven

kaupunki, 2005) Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma (”Small Town Networks”,

2002 – 2005, sisältää maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja) Asemankannaksen yleissuunnitelma (Sigma-Konsultit, 2007 – 2008) Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo

Ky, 2002) Saarijärven kaupungintalon lähiympäristön sosioekonominen vaikutusarviointi

(asemakaavamuutostyötä varten, päivitetty helmikuussa 2008) Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutusarviointi (2007, Asemankannaksen yleis-

suunnittelutyötä ja Liikennekeskuksen asemakaavamuutostyötä varten) Keskustan asemakaavamuutosten ja -laajennusten perusselvitykset (eri vuosilta,

mm. useita luonto- ja maisemaselvityksiä) Viheralueluokitus (Mari Siltala, v. 2004; säilytettävät ja kehitettävät puistoalueet) Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille

2009–2020. Keski-Suomen ELY-keskus 3/2010.

35




3 Yleiskaavan lähtötiedot

Tässä luvussa kuvataan suunnittelualueen nykytilaa ja kaavoituksen käytössä olevia, yleiskaavan sisällön ja vaikutusten kannalta olennaisia lähtötietoja.

Kuvat: Ympäristön monimuotoisuutta yleiskaava-alueella. Ylhäällä Saarijärven kaupunkikeskustan moni-ilmeistä rakenta-mista ja asumiselle ihanteellista etelään suuntautuvaa rinnemaastoa järvenrantoineen. Vasemmalla alhaalla maisemiltaan edustavaa maaseutua alueen länsiosassa. Oikealla alhaalla kehittyviä yritysalueita alueen itäosassa. Ilmakuvat Saarijär-ven kaupunki / Lentokuva Vallas, 2008.

36




3.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne

3.1.1 Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa

Saarijärvi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa. Maakunnan keskuskaupunkiin Jyväsky-lään on matkaa noin 65 km. Lähin kaupunki on Äänekoski, jonne on matkaa noin 35 km. Saarijärven vaikutusalueella olevia pienempiä keskuksia ovat kaupunkiin kuuluva Pylkön-mäki sekä Karstula, Kannonkoski, Konginkangas, Uurainen ja Multia, jotka ovat kaikki 30-50 km päässä Saarijärven keskustasta.

Kuva: Saarijärven sijainti suhteessa Keski-Suomen pääliikenneväyliin. Kartta Maanmittauslaitos 2010 (Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06).

Kuva: Saarijärven kaupungin asutusrakenne suhteessa aluerakenteeseen. Väestö 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopulla. Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, 2009. Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy.

37




3.1.2 Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu

Saarijärven keskusta sijaitsee harjukannaksella vesistöjen välissä. Alueen halki kulkevat kaakko-luoteissuunnassa valtatie 13 ja rautatie (tavaraliikenne). Tiiviisti rakennettuja alu-een osia on näiden molemmin puolin. Lähiseudulla on useita asuttuja kyliä ja maaseu-tuasutusta. Yleiskaavan suunnittelualue käsittää Saarijärven kaupungin ydinkeskustan, siihen liittyvät nykyiset taajama-alueet sekä mahdolliset laajentumisvyöhykkeet nykyisellä haja-asutusalueella. Suunnittelualue käsittää pääosin asemakaavoitettua taajama-aluetta, mut-ta reunamilla on myös maaseutumaisia taajaman lievealueita sekä maa- ja metsätalous-alueita. Alueella asuu vähän yli puolet Saarijärven kaupungin asukkaista.

Saarijärven kes-kustan yleiskaava-alue

Saarijärven kaupunki

Yleiskaava-alueen

osuus koko kaupun-gista, %

Pinta-ala (km2), 2011

25 1420 1,8

Asukkaita (henkilöä), 2011

5700 10670 53

Kuva: Saarijärven keskustaajama osana laajempaa aluerakennetta. YKR-aluejako taajama / kylä / pienkylä / harva maaseutuasutus kuvattu vihreillä väreillä tummemmasta vaaleampaan. Aineisto Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietojärjestelmästä. Aineisto luotu vuonna 2005.

Taulukko: Yleiskaava-alue osana Saarijärven kaupunkia. Yleiskaava-alueen pinta-alassa on mukana vesialuetta. (Lähde: Saarijärven kaupunki 2011).

38




Kuvat: Saarijärven keskustan yleiskaava-alue ja lähivaikutusalue, johon kuuluu kehittyviä kyliä, elä-vää maaseutua ja metsätalousalueita. Saarijärven kaupungin keskusta on laajan alueen seudullinen palvelukeskittymä. Kartat Maanmittauslaitos 2012 (Ammattilaisen karttapaikka, lupanumero 725/KP/06).

39




3.1.3 Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne

Suunnittelualueen nykyistä toiminnallista rakennetta kuvaa oheinen kaavio. Rakentaminen ja toiminnot ovat keskittyneet enimmäkseen valtatien 13 ympärille sekä aluetta rajaavien järvien väliselle kannakselle. Julkiset ja erikoistavarakaupan palvelut sijaitsevat ydinkes-kustassa, mutta kaupan toimintoja on myös Asemankannaksella. Merkittävimmät työpaik-ka-alueet sijaitsevat suunnittelualueen itäosassa, keskustasta Jyväskylän suuntaan. Asu-tusta on eniten valtatie 13:n eteläpuolella. Rakentamattomat alueet ovat virkistyskäytössä olevia metsiä ja rantoja tai maa- ja metsätalousalueita.

Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne yksinkertaistettuna kaa-viona.

3.1.4 Väestö

Saarijärven kaupungissa asuu vakituisesti 10 670 henkilöä (vuonna 2011, lähde: Saarijär-ven kaupunki). Vähän yli puolet Saarijärven asukkaista asuu keskustassa ja yleiskaava-alueella (noin 5 700 henkilöä). Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuosina pääosin taantuva, mitä tilannetta kohensi Pylkönmäen kuntaliitos vuoden 2009 alussa. Väestön ikärakennekehityksessä on merkittävää, että yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista kasvaa tulevaisuudessa. Tämä on otettava huomioon yleis- ja asemakaavoituksessa. Vakituisen asujaimiston lisäksi Saarijärvellä on noin 2 200 kesäasukasta, joista pieni osa yleiskaava-alueella (Lähde: Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009). Saarijärven kaupungin väestökehitys 1990-luvulta 2000-luvulle viiden vuoden välein (Läh-de: Saarijärven kaupunki): - vuonna 1995: 10 753 asukasta - vuonna 2000: 10 278 asukasta - vuonna 2005: 10 041 asukasta - vuonna 2010: 10 580 asukasta.

40




Kuva: Saarijärven keskustan ja sen lähialueiden väestön sijainti vuosina 2002-2007 laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009. Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy).

Kuva: Saarijärven keskustan väestömuutokset vuosina 2002-2007 laskettuna 250 metrin ruuduissa. Punainen väri kuvaa lisäystä ja sininen vähenemistä. Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan pal-veluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009 (Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy).

41




3.1.5 Elinkeinot ja työssäkäynti

Saarijärvi on varsin työpaikkaomavarainen kaupunki: 80 % saarijärveläisistä on töissä oman kunnan alueella. Luku on pohjoisen Keski-Suomen keskitasoa. Suurin osa koko kaupungin työpaikoista sijaitsee yleiskaava-alueella, erityisesti valtatie 13:n varrella. (2500 3000:sta eli yli 80 % vuonna 2005. Lähde: Entrecon Oy, Kaupan palveluverkkoselvitys, 2009). Saarijärveläisiä työllistää lähinnä pienteollisuus. Tunnettuja saarijärveläisiä yrityksiä ovat mm. lämpökattiloita valmistava Ariterm Oy, muoviputkia valmistava Uponor Oy ja kirjapai-no Saarijärven Offset Oy. Saarijärvellä ei ole kovin vanhaa teollisuushistoriaa, kaupunki on ollut pitkään maaseutuvoittoista aluetta. Teollisuusrakentaminen alkoi 1970-80-luvuilla Hietalahdesta ja laajeni sieltä Sara-Ahon alueelle ja edelleen länteen valtatie 13 varrelle.

Kuva: Työmatkojen suuntautuminen Saarijärvellä vuonna 2003. (Lähde: Saari-järvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverk-koselvitys. Entrecon Oy, 2009. Aineisto-lähde: Tilastokes-kuksen SuomiCD).

Kuva: Työpaikkojen lukumäärä ja sijainti Saarijärvellä vuoden 2005 lopulla, lasket-tuna 250 metrin ruu-duissa. (Lähde: Saa-rijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverk-koselvitys. Entrecon Oy, 2009. Aineisto-lähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy).

42




Kuvat yllä: Pienteollisuus työllistää suuren osan Saarijärven keskustaajaman asukkaista, mutta myös maa- ja metsätalous ovat edelleen elinvoimainen osa kaupungin elinkeinorakennetta. Valokuvat A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011.

43




3.1.6 Palvelut

Julkiset palvelut Saarijärven julkiset palvelut ovat monipuoliset ja ne ovat sijoittuneet pääosin kaupunkikes-kustan alueelle. Saarijärven kaupungin tarjoamia hallinnon, sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpiä julkisia palveluja ovat mm.:

Terveyskeskus Kaupungintalo Kirjasto Päivähoito ja esiopetus Alakoulut Yläkoulu (Keskuskoulu) Lukio Nuorisotalo Kulttuuripalveluita (musiikkiopisto, kansalaisopisto, kuvataidekoulu, museo) Liikuntapalveluita (uimahalli, laskettelukeskus ja hyppyrimäki, urheilukenttä, ul-

kourheilupaikat ja -reitit) Maaseutu- ja yrityspalvelut

Kuvat yllä: Saarijärven julkisia palveluita, ylärivissä terveysasema ja nuorisotalo, alarivissä kirjasto ja Paavolan päiväkoti.

Kaupalliset palvelut Saarijärven keskustan ja Pylkönmäen yleiskaavaa varten tehtiin kaupan palveluverkkosel-vitys, johon yleiskaavassa käytetyt tiedot ensisijaisesti perustuvat (Entrecon Oy, Kaupan palveluverkkoselvitys, 2009). Saarijärven keskustaajama on seudullisestikin merkittävä kaupallinen keskittymä. Kauppa on jakautunut pääosin kahteen sijaintiin, keskustaan ja Asemankannakselle. Toimipaikkojen määrä on suurin keskustassa. Asemankannakselle on sijoittunut lähinnä suurempia kaupan yksiköitä, uusimpana Halpa-Halli.

44




Alueella toimii myös mm. Rautia, Agrimarket ja Ale-Makasiini. Vähittäiskaupan liikevaihto on pysynyt Saarijärvellä melko samana koko 2000-luvun ajan. Selvityksen mukaan Saari-järven oman väestön ostovoimaan perustuva vähittäiskaupan liikepinta-alan kasvutarve olisi noin 10 000 kerrosalaneliömetriä eli noin automarketillisen verran. Tämän lisäksi kau-pan tuleviin rakentamistarpeisiin vaikuttavat ohikulkijat, kesäasukkaat ja kaupan palvelui-den ja ravitsemusliikkeiden tarpeet. Kaupalliselle rakentamiselle näyttäisi siis Saarijärvellä olevan tarvetta lähivuosina. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen arvioiden mukaan kaupan tontteja tarvittaisiin ainakin mm. rauta-, huonekalu-, auto- ja paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle hyvin liikennöitävään paikkaan. Vähittäis- ja erikoistavarakauppa taas voisi mielellään kasvaa siellä missä asukkaita on eniten eli kaupunkikeskustassa. Ydinkeskustaan liittyviä kaupan rakentamismahdollisuuksia tutkittiin tämän vuoksi yleiskaavaa varten tehdyssä täydennys-rakentamisselvityksessä. Se osoitti että tehostamalla keskustan kaupunkirakentamista vähittäis- ja erikoistavarakaupan toimintoja voitaisiin hyvinkin keskittää myös sinne. Kaupan rakentaminen, rakenteet ja sijainnin ohjaus ovat myös seudullinen ja maakunnal-linen kysymys. Vuonna 2012 Saarijärven kaupunki tarkensi Keski-Suomen maakuntakaa-voituksen tarpeisiin kaupan rakentamista koskevia tietojaan. Samanaikaisesti valmisteilla olevien yleiskaavan ja maakuntakaavan kauppaa koskevat maankäyttöratkaisut onkin mahdollista sovittaa yhteen.

Kuva: Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella. (Läh-de: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy,2009.Pohjakartta Logica Oy)

45




.

Kuvat yllä: Saarijärven kaupallisia palveluita keväällä 2011.

46




Kuva: Saarijärven keskustaajaman ja lähialueiden päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2008. Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy, 2009. Aineistolähde A.C. Nielsenin myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki. Pohjakartta Logica Oy.

Kuva: Saarijärven keskustan ja Asemankannaksen päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2008. Läh-de: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy, 2009. (Aineistolähde A.C. Nielsenin myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki. Pohjakartta Logica Oy.)

47




Kuva: Kaupan toimipaikkojen määrä postinumeroalueittain vuonna 2008 Lähde: Saarijärven ja Pyl-könmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy,2009. (Aineistolähde: Tilastokeskus, Toimi-paikkarekisteri. Pohja-kartta Logica Oy) Seurakunnalliset palvelut Saarijärven kaupunkikeskustassa on evankelisluterilainen kirkko, seurakuntatalo sekä kaksi hautausmaata. Saarijärven vanha pappila ei ole enää seurakunnan omistuksessa. Keskustan lähellä sijaitsevat myös Vapaakirkon tilat sekä ortodoksinen rukoushuone, tsa-souna.

Kuvat: Ylhäällä Saarijärven kirkko ja ortodoksi-nen rukoushuone, Arseni Konevitsalaisen tsasou-na (kuva: Kohderaportti, Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventointiraportti, Keski-Suomen museo, 2008). Oikealla Saarijärven Vapaakirkon tilat.

48




Vapaa-ajan palvelut Saarijärvellä on monipuoliset vapaa-ajan ja virkistyksen toimintamahdollisuudet. Pääosa kaupungin julkisista vapaa-ajan palveluista on keskustan yleiskaava-alueella. Kaupungis-sa on kokoonsa nähden erittäin hyvät liikunta- ja kulttuuripalvelut. Sisäliikuntapaikat: Saarijärven kaupungin sisäliikuntapaikkoja ovat keskustassa sijaitse-vat uimahalli, koulujen, seurakuntakeskuksen sekä metsäoppilaitoksen liikuntasalit sekä monitoimitalo, jossa on monenlaisia tiloja eri urheilulajeille. Uimahallin yhteydessä toimii li-säksi ilma-aserata. Pieni-Lumperoisen rannalla on Kukonhiekan tanssilava. Ulkourheilupaikat: Ulkourheilupaikkoja Saarijärvellä ovat Paavontien alkupäässä sijait-seva yleisurheilu- ja jalkapallokenttä, tenniskentät, jääkiekkokaukalo sekä koulukeskuk-sen, Mannilan sekä Kusiaismäen urheilukentät. Kaupunki ylläpitää useita kuntoratoja ja hiihtolatuja Kusiaismäessä, Mannilassa ja Heramäessä. Kusiaismäen hiihtokeskuksen yh-teydessä on kolme hyppyrimäkeä, jotka ovat myös kesäkäytössä. Saarijärven riistanhoi-toyhdistys ylläpitää useita ampumaratoja Pyssylässä. Kaupungilla on yleisiä uimarantoja Autiolahdessa, Mansikkaniemessä, Hietalahdessa, Husuahossa, Matorannassa ja Paju-lammella. Pulaa tiedetään olevan mm. jalkapallon ja koiraharrastuksen ulkokentistä. Kulttuurikohteet: Kaupungin keskustassa toimii mm. Saarijärven museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto sekä kuvataidekoulu. Pieni-Lumperoisen rannalla on kesäteatteri. Julkiset veistokset ja ympäristötaide kuuluu Saarijärven kulttuurikaupungin kaupunkikuvaan. Lähiseudun vapaa-ajan palveluja: Yleiskaavassa huomioon otettavia merkittäviä vapaa-ajan palvelukeskittymiä kaava-alueen ulkopuolisella lähiseudulla ovat mm. Summassaari (mm. kylpylähotelli liikuntapalveluineen, kivikauden kylän esihistoriamatkailukohde) ja Kol-kanlahti. (mm. Puuhapuisto Veijari, Ahvenlampi Camping).

49




Kuvat: Saarijärven vapaa-ajan palveluja ja kulttuurikohteita.

50




3.1.7 Asuminen

Yleiskaava-alueen asumisolot ovat hyvät ja monipuoliset. Asuntokanta on monipuolista keskustan kerrostaloista rivitaloihin, pientaloihin ja maaseudun tilakeskuksiin. Yli puolet koko kaupungin väestöstä asuu keskustassa. Asumisväljyys on hieman maamme keskiar-voa suurempi. Asuntokerrosalasta vajaa puolet on omakotitaloissa, vajaa neljännes rivita-loissa ja vähän yli neljännes kerrostaloissa. Asemamaavoitetut asuntoalueet ovat liiken-teelliseltä ja maisemalliselta sijainniltaan hyviä, enimmäkseen hyvien ulkoilumaastojen tuntumassa. Yleiskaava-alueella on jonkin verran myös loma-asuntoja. Tulevaisuudessa kaupungin väestön ikärakenteen vanheneminen aiheuttaa kasvavaa tar-vetta keskustapalvelujen lähelle toteutettavalle asuntorakentamiselle. Kysyntää olisi myös rannoille tai rantojen läheisyyteen sijoittuvista asumisen mahdollisuuksista. Molemmat ta-voitteet toteutuvat keskustassa Herajärven rannalla meneillään olevassa rakennushank-keessa (Sivulanpelto, palveluasumista). Uusin rannalla sijaitseva omakotialue on Kotinie-mi keskustasta Tarvaalan ja Uuraisten suuntaan.

Asuntotyyppi Kerrosalaneliömetriä (k-m2)

Vakituiset asunnot

- kerrostalot 67 316 - rivitalot 49 972 - erillispientalot 199 395Loma-asunnot 1 899

Keskimääräinen asumisväljyys (k-m2/hlö) Koko Saarijärvellä: 41,5 Taajamissa: 40,3 Kerrostaloalueilla: 40,3 Pientaloalueilla: 40,1 Harvalla pientaloasutuksen alueilla: 42,2 Haja-asutusalueilla: 43,1

Taulukko: Asumisväl-jyys Saarijärvellä (koko kaupunki vuonna 2010). Lähde: Ympäris-töhallinnon OIVA-tietokanta.

Taulukko: Asuntotyyp-pien jakauma yleiskaava-alueella. Lähde: Saarijär-ven kaupunki 2012.

Kuva: Loma-asutusta ja lomarakennuksia on jonkin verran myös yleis-kaava-alueella Saarijär-ven keskustan tuntu-massa. Kesämökkien lukumäärä Saarijärven keskustan lähiseudulla vuoden 2006 lopussa laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saa-rijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkko-selvitys. Entrecon Oy. 2009. Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakart-ta Logica Oy).

51




Kuvat: Rakenteilla olevaa Kotiniemen asuntoaluetta Summasen Uuraistentieltä pistävällä niemekkeellä. Saarijärvellä rantatontit ja järvimaisemiin sijoittuvat tontit ovat kysytyimpiä. (Lähde: Saarijärven kaupun-ki).

52




Kuvat: Yleiskaava-alueen asuinrakennuksia maaseutumaisista kaupunkimaisiin.

53




3.2 Ympäristö

3.2.1 Maisema

Maisemaa koskevat tiedot perustuvat ensisijaisesti yleiskaavaa varten tehtyyn ja maise-maselvitykseen (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Tapani Vuorinen, 2009), joka on yleiskaavan valmisteluaineistoa. Saarijärvi kuuluu maisemamaakuntaluokituksessa (YM 1992) Itäiseen Järvi-Suomeen ja sen Keski-Suomen järviseudun osa-alueeseen. Alueelle ovat tyypillisiä lukuisat järvet ja vallitsevan moreenimaan vuoksi karuhkot metsämaat. Erityisesti Saarijärvelle ovat tyypilli-siä kumpuileva maasto ja suuret korkeuserot (115-200 mmpy) sekä harjualueiden suppa-lammet. Saarijärven erikoisuutena on lisäksi alueen runsas lähteisyys. Saarijärven keskustan maisemarakenteen rungon muodostavat vesistöt, niiden välitse kulkeva luode-kaakko-suuntainen pitkittäisharju sekä sen etelä- ja pohjoispuolella kohoa-vat moreeniselänteet. Harjun lievealueet ovat harjusta huuhtoutuneen hiedan alueita ja suotuisia viljelylle ja asutukselle. Kokonaan vedenkoskemattomia alueita kaava-alueella ovat Heramäki ja Leppämäki keskustan pohjoispuolella ja Kusiaismäki keskustan etelä-puolella. Huuhtoutumattomilla selänteillä ovat säilyneet hienoimmat maa-ainekset, minkä vuoksi ne ovat muinaisrantavyöhykkeen rinnealueita rehevämpiä ja niiden painumissa on runsaasti soita. Kuva: Jääkauden jälkeiset muinaisrannat (siniset alueet) ovat voimakkaita maisemaelementtejä. Saarijärvellä ne ovat keskittyneet keskustan pohjois- ja eteläpuolelle. Vedenkoskemattomat, kartalla vihreällä värillä merkityt alueet, jäävät muinaisrantojen rajaamiksi, muuta ympäristöä korkeammiksi saarekkeiksi.

54




Kuva: Saarijärven keskustan maiseman perusrakenteen muodostavat vesistöjen lisäksi luode-kaakko -suuntainen pitkittäisharju (1, 1A, 1B ja 1C) sekä sen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat mo-reenimäet (2, 2A ja 3). Saarijärven maisemakuvan arvokkaita piirteitä ovat vesistöt, harjumaisemat ja erityisesti rantaharjut Mannilassa ja Voudinniemellä. Heramäki ja Kusiaismäki sekä muut moreeni- ja kalliomäet ovat komeita kehyksiä rakennetuille alueille. Ne ovat havaittavissa myös kes-kustan katuja taajama-maisemissa. Kirkko ympäristöineen on erityinen solmupiste ja ko-hokohta niin kaukomaisemassa kuin keskustan lähimaisemissakin. Saarijärvellä onkin mainiot edellytykset hyödyntää arvokkaita maisemiaan kaupungin imagotekijänä. Kaupun-kiin saapuvien lähestymismaisemat ovat vaikuttavia ja oikeilla hoitotoimenpiteillä niitä voi-daan vielä korostaa. (Vuorinen, 2009) Kuvat: Vesistönäkymät ovat olennainen ja arvokas osa Saarijärven maisemakuvaa. Saarijärven kirkko sijaitsee maisemallisessa solmukohdassa ja näkyy vesistöjen yli hyvin eri puolille kaupunkia.

55




Kuva: Kartalla maisemallisesti arvokkaat alueet on merkitty vihreällä ja ongelmakohteet punaisella värillä. Arvokkaat alueet, kuten kirkko ympäristöineen, ovat sijoittuneet pääosin vesistöjen rannoille. Rantojen saavutettavuus on melko huono, vaikka rantaviivaa on paljon. Maisemallisesti merkittäviksi arvioituja kokonaisuuksia ovat:

1. Pajulammin rinteet ja Kusiaismäki 2. Rantaharjulaakso 3. Kirkko, Palvasalmi ja urheilukenttä maisemallisessa solmukohdassa 4. Liikekeskus 5. Keskustan pääsisääntulokohta 6. Rantaharju, Mannilan männikkö 7. Kuivalammin ympäristö, vesistökannas 8. Voudinniemi

Kuva: Kaupunkia ympäröivien vesistöjen hyödyntäminen imago- ja viihtyisyystekijänä on Saarijärvellä vielä osin käyttämätön mah-dollisuus. Taka-alalla kaupungin keskusta.

Kuva: Korkeat, osin vedenkoskemattomat mo-reenimäet ympäröivät kaupunkia ja ovat kau-komaisemien taustana kaikkialla.

56




Kuva: Saarijärvellä edustavia vesistömaisemia avautuu sekä rakentamattomilta että rakennetuilta alueilta.

57




3.2.2 Luonto

Luontoa koskevat tiedot perustuvat ensisijaisesti yleiskaavaa varten tehtyihin luontoselvi-tyksiin. Näistä ensimmäinen on kaavan aloitusvaiheen perusselvitys (Saarijärven kes-kustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Marko Vauhkonen. 2009). Alueelta on lisäksi tehty muita luontoselvityksiä mm. asemakaavahankkeiden yh-teydessä. Yleiskaavaluonnoksen jälkeen luontoselvityksiä täydennettiin kaavaehdotusta varten (Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013; Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013.) Yleiskaava-alue sijaitsee Saarijärven keskustan ympärillä maanteiden varsilla ja vesistö-jen rannoilla. Suuri osa alueesta on jo rakennettua. Laajempia metsäalueita on lähinnä kaava-alueen pohjoisosissa (mm. Heramäki) ja eteläosassa (Kusiaismäki). Nämä ovat tärkeitä ekologian ja virkistyskäytön kannalta. Saarijärven keskustan reuna-alueilla on jäljellä vain vähän peltoja, eivätkä viljelysmaat muodosta yleiskaava-alueella luonnon kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Rakennettu-jen alueiden ja peltojen ympärillä on pääasiassa moreenimaiden talousmetsiä. Tuoreen kankaan metsät ovat vallitsevia, mutta myös kuivahkon kankaan metsiä tavataan paikoin. Lehtomaisia kangasmetsiä on siellä täällä lähinnä mäkien rinteillä ja vesistöjen rannoilla sekä järvien välisellä harjualueella. Varsinaisia lehtoja on hyvin vähän ja ne sijaitsevat ojien varsilla sekä vesistöjen rannoilla. Huomionarvoinen piirre yleiskaava-alueella on sen rajautuminen useisiin vesistöihin: Saa-rijärveen, Herajärveen, Summaseen ja Pieni-Lumperoiseen. Lisäksi kaava-alueella on useita lampia. Maastokarttaan on merkitty yleiskaava-alueelta useita lähteitä, jotka ovat kuitenkin luonnontilaltaan muuttuneita. Lähteisyys näkyy paikoin ojavarsien ja korpijuottien kasvillisuudessa. Soita yleiskaava-alueella on vain vähän ja useimmat räme- tai korpipai-nanteet on ojitettu. Yleiskaava-alueella on kaksi yksityisille maille perustettua luonnonsuojelualuetta, jotka ovat metsäalueita Kusiaismäen eteläpuolella. Lisäksi yleiskaava-alueella on kaksi järviin pistävää harjuniemeä, jotka on suojeltu kaavallisesti. Yleiskaavaa laadintaa varten on ennen kaavaluonnosta tehty luontoselvitys, jonka maas-totyöt tehtiin 9.4. - 27.7.2009 välisenä aikana. Selvityksen mukaan kaava-alueella ei ole suojeltuja pienvesiä (vesilaki 1 luvun 15 a § tai 17 a §) eikä kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luonto-tyyppien tai metsälain 10 §:n mu-kaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Kaava-alueelta löytyi seitsemän pai-kallisesti arvokasta luontokohdetta, joihin sisältyy myös kaksi uhanalaiseksi luokiteltua luontotyyppiä: harjumetsien valorinteet sekä lehdot. Arvokkaita luontokohteita ovat:

1. Kotiniemen luonnonsuojelualue 2. Kehälampi–Paskolampi 3. Peltolampi–Hiekkaniemi 4. Koiralampi 5. Mannilan männikkö 6. Salkopuro 7. Pieni-Lumperoisen rantalehto

Kaava-alueen merkittävät lajiesiintymät ovat liito-orava ja viitasammakko. Molemmat ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heiken-täminen ja hävittäminen on kielletty. Liito-oravaa esiintyy kaava-alueella jonkin verran (oheinen kuva). Soidintavia viitasammakoita havaittiin Koiralammella, joka on luokiteltu edellä paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi.

58




Kaava-alueella oli kaavaluonnosta laadittaessa alueita, joiden luontoarvoja ei vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä oltu selvitetty (oranssinruskea alue kartalla). Vuonna 2013 tehdyssä täydentävässä Mustikkakorven selvityksessä alueen eteläosista löytyi luonnol-taan arvokkaita alueen osia, jotka tulevat merkittäväksi yleiskaavaan. Samana vuonna tehdyissä liito-oravareviirien tarkistuskartoituksessa todettiin osa reviireistä tuhoutuneiksi.

Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet, liito-oravan esiintyminen sekä vielä inventoimattomat alueet kaavaluonnosta laadittaessa. Kaavaehdotusta varten tehdyissä lisäselvityksissä vuonna 2013 löytyi orassinpunaisen alueen eteläosasta luonnoltaan arvokkaita ja kaavaan merkittäviä alueita. Samassa vaiheessa todettiin, että osa kaavaluonnosvaiheessa tiedos-sa olleista liito-oravareviireistä oli tuhoutunut hakkuiden myötä. Yleiskaavaehdotukseen luontotiedot merkitään ajantasaistettuna.

Kuva: Mustikkkakorven kasvillisuu-deltaan ja muulta luonnoltaan arvo-kas alue yleiskaava-alueen pohjois-osassa. Lähde Saarijärven Mustik-kakorven luontoselvitys 2013. Saari-järven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013.

.

59




Kuvat: Saarijärven keskustalle tyypillistä järvien rannoilla olevaa harjuluontoa, joka soveltuu erin-omaisesti virkistyskäyttöön. Paljon käytetyillä harjuluontoalueilla ulkoilun ohjaaminen selkeille reiteil-le on tarpeen kulumisen ehkäisemiseksi. Yleiskaava-alueen moreenipohjaisilla mäkialueilla maasto on kivikkoista ja metsäluonto rehevämpää.

60




3.2.3 Kulttuuriympäristö

Saarijärven asutushistoriaa historiallisella ajalla Saarijärven seudulla on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Jo erätalouteen perus-tuvan kivikautisen kulttuurin ihmiset asuttivat silloisten merien ja järvien rantamia. Varhai-simman asutuksen jälkiä kuvataan jäljempänä arkeologisen kulttuuriperinnön yhteydessä Hämäläisten eränautinta-alueena olleelle Saarijärven alueelle muodostui kiinteää asutusta vasta 1500-luvun kuluessa. Uudisasukkaat olivat pääosin savolaisia ja osittain hämäläi-siä. Vuoden 1560 maakirjassa Saarijärvelle oli merkitty 13 taloa. Talojen lukumäärä kasvoi sekä uudisasutuksen että halkomisten ja myöhemmin lohkomisten myötä niin, että vuonna 1725 Saarijärven alueella oli 38 taloa ja vuonna 1865 talojen määrä oli jo 279. (Könönen, 2009) Kylät olivat pieniä, alun perin vain muutaman talon kyläkuntia. Kaskitalous suosi yk-sinäisasutusta ja kylät säilyivät harvoina väkiluvun kasvettua voimakkaastikin. (Vuorinen, 2009) Torppia perustettiin ensin 1700-luvulla virkatalojen maille, ja myöhemmin talonpoikaista-loihin, eniten 1800-luvun puolivälin jälkeen. 1918 torpat ja mäkituvat itsenäistyivät ja pien-tilojen lukumäärää kasvoi sadoilla. Sotien jälkeinen 1900-luvun asutustoiminta suuntautui lähinnä Tarvaalan ja Kolkanlahden kyliin sekä kirkonkylän lähistölle. Keskustan yleiskaa-va-alueella sodanjälkeisen asutustoiminnan alueita ovat Saarijärven keskustan Mansikka-niemi ja Saarijärven itärannan Hietalahden alue. 1960-luvulta lähtien viljelystilat autioitui-vat ja saarijärveläiset siirtyivät syrjäkylistä kirkonkylän läheisille asuntoalueille, kuten kes-kustan länsipuolelle Mannilaan ja läheiseen Pyyhkälään. Myös 1950-luvun alueita täyden-nysrakennettiin. (Könönen, 2009) 1970 – 1980-luvuilla rakennettiin Autionlahden rannalle keskustan pohjoispuolelle uusi kerrostaloalue ja Hietalahden asuinaluetta tiivistettiin ja täydennettiin sen eteläosasta, sa-moin Pyyhkälän asuinaluetta. Uusina asuinalueina rakennettiin keskustan pohjoispuolelle Husuahon ja Mustikkakorven asuinalueet. (Könönen, 2009.) 2000-luvulla uutta asutusta on syntynyt niin kaupunkimaiseen keskustaan kuin kaava-alueen pientaloalueillekin. Hallinnollisesti Saarijärvi on kuulunut 1500-luvun lopulta Rautalammin hallintopitäjään, josta se erosi omaksi kappeliseurakunnakseen vuonna 1639. Kunnallishallinto perustettiin vuonna 1866 ja kaupunki Saarijärvestä tuli vuonna 1986. (Könönen, 2009.) Saarijärvestä on muodostettu Karstulan, Uuraisten ja Pylkönmäen kunnat. Siihen kuului myös osia Ää-nekosken kaupungista. Vuoden 2009 alussa Pylkönmäki yhdistettiin takaisin Saarijärveen. (Vuorinen, 2009.)

Kuva: Saarijärven keskustassa on kaupungin vanhimpia rakennetun kulttuuriympäristön kerrostu-mia. Kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluetta.

61




Kulttuurimaisema Kulttuurimaiseman historiaa, piirteitä ja arvoja on kuvattu tarkemmin kaavan valmisteluai-neistoon kuuluvissa selvityksissä. Yleiskaava-alueen kulttuurimaisema on monipuolinen ja edustava. Siihen kuuluu sekä rakentamattomia että rakennettuja kulttuuripiirteitä. Yleiskaava-alueen laidoilla on erittäin edustavia maaseudun kulttuurimaisemia järviin las-kevine peltoineen. Keskustassa taas on viihtyisiä taajamamaisemia, joiden viehätys pe-rustuu pikkukaupunkimaiseen rakennustapaan, vesistöjen ja rantaharjujen läsnäoloon se-kä taustamaisemassa kohoaviin korkeisiin metsäisiin mäkiin. Vesistöt ja tiet ovat ohjanneet asutuksen sijoittumista ja leviämistä. Saarijärven keskus-tan kulttuurimaiseman selkärangan muodostaa vesistöjä halkaisevalle hiekkapohjaiselle harjukannakselle syntynyt maantie (Kuopio-Laukaa-Vaasa, keskustassa nimellä Paa-vontie) sekä sen tuntumaan rakentunut talonpoikainen asutus sekä myöhemmin miljööl-tään kauppalamainen liikeraitti ja kirkonseutu. Kulttuurimaiseman kehyksen muodos-tavat lukuisat vesistöt ja korkeat moreenimäet. Ensimmäiset viljelykset on raivattu vesis-töjen läheisiin hiesulaaksoihin rannoille ja harjujen liepeille. Asutus on sijoittunut ympäris-töään korkeammille pienille mäille ja rinteille, pellot taas pihapiirien ympärille viettäen ve-sistöön. Taajamamaiset rakennetut ympäristöt erottuvat vanhemmista kerroksista laajempina ja yksiaikaisempina kokonaisuuksia. Saarijärven keskustan nykyistä kulttuurimaisemaa ovat muokanneet voimakkaasti kaksi merkittävää liikenneväylää: Suolahden-Haapajärven rau-tatie vuodesta 1949 alkaen ja valtatie 13:n rakentaminen vuonna 1957 alkaen. Ne ovat mm. erottaneet Pieni-Lumperoisen Saarijärven keskustasta. (Könönen, 2009) Maakunnalliset maisema- ja muut kulttuuriympäristöarvot Saarijärven kulttuurimaisemalliset ja muut kulttuuriympäristöön liittyvät laaja-alaiset arvot on noteerattu ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakun-takaavassa (Rahkolan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä osa-alue kuk, kult-tuuriympäristön kehittämisen kohdealue)

Kuva: Kaava-alue lähiympäristöineen 1840-luvun pitäjänkartalla. Kulttuuriympäristön keskuksena on maisemallisessa solmukohdassa sijaitseva Saarijärven kirkko ja pappila. Tilakeskukset sijaitsevat enimmäkseen kaava-alueen länsiosissa, itäosa on enimmäkseen asumatonta.

62




Arkeologinen kulttuuriperintö Yleiskaava-alueen arkeologisessa kulttuuriperinnössä korostuvat kivikausi ja historialli-nen aika. Kaava-alueella sijaitsee kymmenkunta muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Lisäksi on kolme mahdollista muinaisjäännöstä tai rauhoitusluokan 3 kohdetta, jotka eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia eivätkä vaikuta rajoitteena maan-käyttöön. Muinaisjäännöksistä suurin osa eli seitsemän on kivikautisia asuinpaikkoja. Hiekkainen harjukannas järvien välissä on vastannut oivallisesti kivikautisiin asuinpaikka-vaatimuksiin. Voudinniemen moniperiodiselta muinaisjäännösalueelta on löydetty merkke-jä kivikauden lisäksi myös varhaismetallikaudesta ja rautakaudesta. Muut kohteet ovat his-torialliselta ajalta. Näihin kuuluu mm. maailmansotien aikaisia vallihautarakenteita Ase-mankannaksella. Osa muinaisjäännösalueita on laajoja yksittäisistä kohteista koostuvia alueita, jotka ovat osittain jo rakennettujen ympäristöjen alla. Näitä koskevia tietoja ja vai-kutuksia maankäyttöön tarkennetaan kaavaprosessin aikana yhdessä Keski-Suomen mu-seon kanssa. (Lähde: Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, www.kulttuuriymparisto.nba.fi)

Voudinniemi

Kuvat: Ilmakuvissa Saarijärven merkittäviä kivikauden asutuksen keskittymiä. Voudinniemen asuin-paikat ovat samassa vesimaisemassa matkailukohteisiin kuuluvan Summassaaren kanssa (kivikau-den kylä). Itämeren varhaisvaiheiden rantaviivat, joihin kivikauden asutus hakeutui ovat vain hieman ylempänä Summasen rantoja. Maiseman perusrakenne on säilynyt samana tuhansia vuosia, vaikkei peltoja vielä kivikaudella ollut. Voudinniemen moniperiodinen muinaisjäännös jatkuu harjumuodos-tumaa seurailevana alueena Uuraistentien yli metsäiselle ja osin rakennetulle alueelle. Saarijärven arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluu maailmansotien aikaisia vallituksia rakenteineen Aseman-kannaksella. Nekin ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä.

Summassaari Voudinniemi

63




Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen suojellut kiinteät muinaisjäännökset sekä mahdolli-set kiinteät muinaisjäännökset ja/tai rauhoitusluokan 3 kohteet Museoviraston muinaisjäännösrekis-terin 2014 mukaan. Numerointi vastaa alla olevan luettelon numerointia. (Lähde: Museovirasto, Kult-tuuriympäristön rekisteriportaali, www.kulttuuriymparisto.nba.fi ja Keski-Suomen museo) Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Otetaan huomioon yleiskaavassa, maankäytössä ja rakentamisessa. Rauhoitusluokan 1 kohteiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Rauhoitusluokan 2 kohteet vaativat tarkempia tut-kimuksia.

1. Mannila Lemmenpolku 1. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 1. 2. Mannila Lemmenpolku 2. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 1. 3. Mannilan harju. Pyyntikuopat, hiilimiiluja ja kivikautinen asuinpaikka. Ajoittamattomia, mo-

niperiodinen.Rauhoitusluokka 1. 4. Palvasalmi. Tervahauta. Rauhoitusluokka 2. 5. Lumperon taistelukaivanto ja siihen liittyvä Kunniavuoren taistelukaivanto. Sotahistoriallisia

kohteita ensimmäisen maailmansodan ajalta. Sijaitsee Asemankannaksella. 6. Pajuniemi. Kivikautinen asuinpaikka ja 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. Rauhoitus-

luokka 2. 7. Kukonhiekka. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 2. 8. Mäkelänlampi SE. Pyyntikuopat. Ajoittamaton. Rauhoitusluokka 2. 9. Voudinniemi. Kivikautisia, varhaismetallikautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkoja sekä

rautakauden irtolöytö ja ajoittamattomia pyyntikuoppia. Rauhoitusluokka 1. 10. Natri. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 2.

Muut, rauhoituksesta vapaat arkeologiset kohteet. Eivät rajoita maankäyttöä ja rakentamista.

11. Karhila. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 3. 12. Kirkonkylä Sikstuslampi. Historiallisen ajan asuinpaikka. Mahdollinen muinaisjäännös. 13. Rajalan hiilihaudat. Historiallisen ajan hiilimiilut. Mahdollinen muinaisjäännös.

64




Rakennettu kulttuuriympäristö Yleiskaava-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä voi luonnehtia monipuoliseksi, sillä sii-hen kuuluu kaikkea kaupungin ja maaseudun väliltä. Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen museon inventointeihin ja yleiskaavaa varten tehtyyn rakennuskulttuuriselvitykseen. Kulkuyhteydet sekä itään savolaisalueille että län-teen Pohjanmaalle ovat muokanneet Saarijärven perinteistä rakentamista. Saarijärvi sijait-see itäisten ja läntisten alueiden risteyskohdassa, missä esiintyy rinnakkain molempia piirteitä niin rakennustavoissa, työvälineissä kuin perinteisissä pihamuodoissakin. Saari-järven vanha rakennuskanta on pohjoisen Keski-Suomen rakennuskantaan nähden vau-ras ja monipuolinen. Rakentamisen pohjana on vankka talonpoikainen perinne. Kaupunki-keskustassa huomiota kiinnittävät komean kirkon lisäksi mm. kaupunkirakenteeseen si-sään jääneet talonpoikaiset pihapiirit, kauppalamaiset katunäkymät, muutamat funktiona-listiset rakennukset sekä hyvä 1950- ja 60-luvun asunto-, koulu- ja muu arkkitehtuuri. Yk-sittäisten rakennusten lisäksi Saarijärvellä miljööllisiä rakennusperintöarvoja mm. vanhoilla pientaloalueilla. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (rky 2009, VAT) ”Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. Voimakkaasti kasvaneen ja uusiutu-neen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja sii-hen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saari-järven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaa-lan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamista-vasta. Lähinnä empiretyyliä edustava puukirkko on keskeisesti korostettu sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskitilassa on kahdeksankulmaiselta kookkaalta attikalta kohoava suuri, täysin pyöreä kupoli lanterniineineen. Kirkkosalissa seinät ovat pilasterien jäsennöimät ja ristikeskusta reunustaa kaareva lehterikerros. Kirkon sisätila ja kiinteä sisustus on kokenut lukuisia muutoksia vuosina 1930 (arkkitehti Kauno S. Kallio), 1961 (Veikko Leistén) ja 1997 (Aulis Jääskeläinen) tehdyissä korjauksissa.

Yleiskaava-alueeseen kuuluu valta-kunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Saarijärven van-ha osa. Se sisältää osan Saarijärven vanhaa keskustaa mm. kirkollisine ja kaupallisine rakennuksineen, urhei-lukenttineen sekä Palvasalmen ka-peikon. Kokonaisuus on edustava ja Saarijärven identiteetin kannalta olennainen miljöö. Alueen kuvaus Museoviraston kulttuuriympäristö-portaalin mukaan (Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, www.kulttuuriymparisto.nba.fi):

65




Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Keski-Suomen maakuntakaava, ym 2009) Rakennettujen kulttuuriympäristöjen maakunnalliseksi kohteeksi arvottaminen perustuu Keski-Suomen maakuntakaavaan (Alueluettelo ja Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt [Keski-Suomen] maakuntakaavassa). Yleiskaava-alueella sijaitsee kolme maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:

- Pajuniemi: Kymi-yhtiön uittopäällikön asuinrakennus 1880-90-luvuilta sijaitsee samannimisessä niemessä Pieni-Lumperoisen rannalla. Rakennus on säilynyt hy-vin alkuperäisessä asussaan, myös sisätiloiltaan. Kohde on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 19, kohde sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella.

- Vanhat kansakoulut. Saarijärven kirkonkylän kansakoulu 1870-80-luvulta ja opet-tajien asuinrakennus 1920-luvulta sijaitsevat keskustassa, Paavontien eteläpuolel-la. Koulu toimii nykyään kansalaisopistona ja asuinrakennus päiväkotina. Kohteet on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 63, kohde sijaitsee ydinkeskustan alueella.

- Sivulan tila ja pihapiiri. Pihapiiri sijaitsee Herajärven rannassa omana kokonaisuu-

tenaan. Yhtenäisen pihapiirin monipuolinen rakennuskanta on pääosin peräisin 1910-20-luvuilta. Kohde on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 51, kohde si-jaitsee ydinkeskustan alueella.

Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriym-päristön kohteet. Numerointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden yhteydessä esitettyihin koh-deluetteloihin.

66




Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt

Yleiskaava-alueen paikallisesti arvokasta rakennuskantaa on tutkittu kahdessa inventoin-nissa, joista toisessa keskityttiin ydinkeskustan alueeseen ja toisessa sen reuna-alueisiin. Keski-Suomen museo on inventoinut ydinkeskustan alueen vuosina 1987–1988 sekä tehnyt alueella täydennysinventoinnin vuonna 2008. Täydennysinventoinnissa kah-deksan aluekokonaisuutta ja 56 rakennusta, pihapiiriä tai muuta rakennetun ympäristön kohdetta määritettiin paikallisesti arvokkaaksi. Ydinkeskustan alueet ja kohteet on lueteltu alla:

Alueet ja kohteet on lueteltu alla:

Alueet: 1. Ilolantie 2. Kirkkoympäristö 3. Koulukeskus 4. Liikekeskusta 5. Mansikkaniemi 6. Myllyperäntie 7. Paavontie 8. Rautatieasema

Kohteet: 9. Alkuvoima- julkinen veistos ja Paavonaukio 10. Gummerus-liikerakennus eli Tourula 11. Heräjärven koulu 12. Honkaharju 13. Huuto Vedestä- julkinen teos ja Lukion

puisto 14. Huvila, Entinen Wahlmannin huvila, Ilolan-

tie 10 15. Häkkinen (Pirkkola), Paavontie 16. Härkämänty 17. Ilola 18. Irene Mendelinin muistolaatta (Koivikon

paikka) 19. Kaupungintalo 20. Kemppisen talo 21. Keski-Suomen Valon talo 22. Keskuskoulu (kansalaiskoulu) 23. Kirjasto 24. Kirkko 25. Kotiranta (Ihantola) 26. Kotirinne, Myllyperäntie 12 27. Kotitupa 28. Kunnantupa (Palavasalmi) 29. Leuhunkoski Osakeyhtiön mylly- ja saha-

alue, Myllyperä Ketunniemi 30. Lukio 31. Läntinen Hautausmaa

32. Mansikkaharju 33. Mansikkaniemen virkatalo 34. Matoranta, Saarijärven kaupungin kesä-

paikka 35. Metsätalo 36. Myllytie 4 kerrostalo 37. Nuorisotalo (entinen Marttala, entinen

Lottala) 38. Paavola 39. Paavonrinne Oy 40. Puistokoti 41. Rautatieaseman asuinrakennukset 42. Rautatieasemarakennus 43. Rautatieläisparakki 44. Rautatiemakasiini 45. Rautatien tavaramakasiinit ja huoltora-

kennukset 46. Reunala 47. Saarijärven pt. Arseni Konevitsalaisen

tsasouna 48. Seurahuone ympäristöineen 49. Seurakuntatalo 50. Sillankorva / Sieväsenkorva 51. Sivula / MYÖS MAAKUNNNALLISESTI

ARVOKAS 52. Sofianranta / Sofiakoti 53. Säästölä 54. Tapuli 55. Tarvaalan pappila ympäristöineen 56. Taukotupa / asuinrakennus 57. Tervalan liikerakennus 58. Toivola ja Ranta-Toivola 59. Työväentalo, Paavontie 60. Urheilukenttä 61. Valtion virastotalo 62. Vanha hautausmaa 63. Vanhat kansakoulut, Kansanopisto ja

Päiväkumpu / MYÖS MAAKUNNALLI-SESTI ARVOKKAITA

64. Vuoden 1918 muistomerkki

67




Kuva: Saarijärven ydinkeskustan arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet. Nu-merointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden inventointien esittelyjen yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin (violetti Keski-Suomen Museo 2009, ruskea Könönen 2009). Kartta on ote jäljem-pänä esitetystä koko kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön alueita ja kohteita kuvaavasta kartasta. Ydinkeskustan ulkopuoliset, kaava-alueeseen sisältyvät alueet on inventoitu vuonna 2009 (Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen). Inventoinnissa tunnistettiin yhteensä 25 kult-tuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta, pi-hapiiriä tai rakennusryhmää. Ydinkeskustan ulkopuoliset kohteet on lueteltu alla:

1. Peltoniemi, alue

1) Peltoniemi, Koskelinin talon 1800-luvun pihapiiri

2) Peltoniemi, Saarijärven museo 3) Peltoniemi, Toivi Järvisen koti

2. Onnela 3. Paloasema 4. Saarijärven pyhittäjä Arseni

Konevitsalaisen tsasouna 5. Mannilan alue

1) Mannilan päiväkoti 2) Saarijärven Helluntaiseurakunnan

rukoushuone 6. Vanha Juhola 7. Juhola 8. Karhila 9. Huipunniemi 10. Herala 11. Heramäen ja Autiolahden alue

1) Ensola 2) Saarijärven Vapaakirkko 3) Sairaala-terveyskeskus

12. Lahdenperä 13. Mäntylän kerrostalot 14. Hämeenniemen asutus

1) Purola 15. Hietalahden teollisuus 16. Kunniavuoren asutus 17. Lumperon vallihaudat 18. Lumperon alue 19. Pajuniemi / MYÖS MAAKUNNALLISESTI AR-

VOKAS 20. Kukonhiekan alue

1) Kukonhiekan tanssilava 21. Kusiasmäen hiihtokeskus ja Paavon rinteet,

alue 22. Nurmela 23. Tarvaalan jälleenrakennuskauden asutus

1) Einola 2) Koivuranta

24. Kolsa 25. Linnan asema-alue

68




Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat). Numerointi viittaa paikallises-ti arvokkaiden kohteiden inventointien esittelyjen yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin (violetti Keski-Suomen Museo 2009, ruskea Könönen 2009).

69




Kuvat: Rakennetun kulttuuriympäristön moniarvoisuutta Saarijärven keskustassa. Rakennettu kaupunki- ja kulttuuriympäristö muuttuu aikojen myötä.

70




3.2.4 Rakennettu ympäristö

Yleiskaava-alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa, vanhimmat osat periytyvät vä-hintään 1700-luvulta ja uutta rakennetaan kaiken aikaa. Saarijärven ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 1950, minkä jälkeen taajamien rakennettu ympäristö on kehittynyt suunnitellusti. Tuohon saakka rakentaminen oli kehittynyt vapaasti (Keski-Suomen museo, 2008.). Rakennuskannaltaan ja -tiheydeltään muusta alueesta erottuu keskustaajama (kaupunkikeskusta), jossa sijaitsee suurin osa Saarijärven kerrostaloista ja liikerakennuksista. Kaupan toimitiloja löytyy keskustan lisäksi myös Asemankannaksen suunnalta. Teollisuusrakennuskantaa on erityisesti alueen itäosassa. Asuntorakentamisen painopiste on asemakaava-alueella. Yleiskaava-alueen nykyisestä rakennuskannasta ja sen ominaisuuksista on esitetty tilasto-tietoja seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Yleiskaava-alueen rakennusten yhteenlas-kettu kerrosala on reilu puoli miljoonaa kerrosalaneliömetriä. Kaava-alueen rakennus-ten kerrosalasta noin 55 % koostuu asumisesta, loput palveluista ja työpaikkarakennusten kerrosalasta. Yleiskaava-alueen asuinrakennuskanta on keskustaa lukuun ottamatta pää-osin erillispientalovaltaista (noin 63 % asuinrakennuksista). Rakentamisen vuosittainen kokonaismäärä koko kaupungin alueella on 2000-luvulla vaih-dellut 30 000 kerrosalaneliömetrin molemmin puolin. Omakotitaloja rakennetaan Saarijär-ven kaupungin alueelle 15 – 25 kpl vuodessa. Rakentamisen kokonaismäärä Saarijärvellä 2000-luvulla viiden vuoden välein (Lähde: Saarijärven kaupunki 2012) oli:

- vuonna 2000: 28 973 k-m2 - vuonna 2005: 27 348 k-m2 - vuonna 2010: 33 436 k-m2.

Rakennetun ympäristön kehitys ja tulevaisuuden rakentamismahdollisuudet määritellään asemakaavoilla. Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella voimassa olevien asemakaa-vojen kerrosalavaranto on esitetty käyttötarkoituksittain oheisessa taulukossa (tilanne vuonan 2011). Taulukko: Voimassa olevien asemakaavojen varanto. Lähde: Saarijärven kaupunki.

Rakennusten pääkäyttötarkoitus Saa-rijärven voimassa olevissa asema-kaavoissa

Asemakaavoitettu rakentamaton kerros-ala (k-m2) 2011

Varanto vuotta koh-den aikavälillä 2012 – 2030 (k-m2)

Erillispientalot: AO (omakotitalot) 48 813 2440

Pientalot: AP (rivitalot, kytketyt pientalot)

26 619 1330

Asuin / Liike: AL (kerrostalot) 20 784 1040

Kaikki talotyypit yhteensä: A

(AO+AP+AL)

96 216 4810

Työpaikka-alueet yhteensä: T

(T+TT+TY+TP+ jne.)

12 739 635

Kaupan alueet yhteensä: K

(K+KM+KTY+jne)

5 629 280

Yleiset alueet: Y

(Y+YOS+jne)

4 160 210

71




Taulukko: Yleiskaava-alueella olevien rakennusten kerrosalatietoja. Lähde: Saarijärven kaupunki. Asumisväljyystiedot: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta: Yhdys-kuntarakenteen seurantajärjestelmä/SYKE, Tilastokeskus. 2010.

Rakennusten käyttötarkoitukset

Olemassa oleva rakennuskanta 2011, kerrosala

Lisätietoja ja kom-mentteja

Asemakaava-alueet, k-m²

Haja-asutus-alueet, k-m²

Yhteensä (asemakaava-alueet ja haja-asutusalueet, ko-ko kaava-alueen kaikki rakennuk-set), k-m²

Koko rakennuskanta yhteensä

579 995 Vuosittain Saarijärven kaupungin alueelle ra-kennetaan noin 30 000 k-m2.

Asuminen yhteensä (vakituinen ja loma-asuminen)

318 582 Koko Saarijärven kes-kimääräinen asumis-väljyys 41,5 k-m2/hlö (myös yleiskaavan ul-kopuoliset alueet).

Vakituiset asunnot xxx xxx

kerrostalot 67316 - 67 316 Keskimääräinen asu-misväljyys 40,3 k-m2/hlö.

- rivitalot xxx xxx 49 972 - erillispientalot xxx xxx 199 395 Keskimääräinen asu-

misväljyys 40,1 k-m2/hlö (harvaan ra-kennetulla pientalo-alueella 42,2 k-m2/hlö ).

Loma-asunnot xxx xxx 1 899 xxx kpl Työpaikat

xxx xxx xxx xxx

Palvelut ja hallinto

- julkiset xxx xxx xxx Koulut, hallinto, seu-rakunnalliset raken-nukset yms.

- yksityiset xxx xxx xxx Matkailupalvelut yms. - kaupan rakennukset

xxx xxx xxx

Maatalous- rakennukset

xxx xxx xxx Maaseudun tuotanto-rakennukset: eläin-suojat, viljankuivurit yms.

Muut sekalaiset

xxx xxx xxx Talousrakennukset, saunat, sekalaisia ra-kennuksia.

72




3.2.5 Liikenne

Yleiskaavaa varten liikenteen olosuhteita tutkittiin kolmessa erillisessä laajahkossa selvi-tyksessä, joissa keskityttiin kaava-alueen liikennejärjestelyjen kriittisiin kohtiin. Selvityksis-tä ensimmäinen oli vuonna 2010 valmistunut Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. Selvitystä jatkettiin valtatien 13 toimenpidesuunnitelmalla vuonna 2013. Kolmas vuonna 2011 valmistunut selvitys koski ydinkeskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä liittyen täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin (Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysra-kentamisselvitys ja ideasuunnitelma, jota päivitettiin ja täydennettiin vuonna 2013-2014). Selvitykset ovat yleiskaavan valmisteluaineistoa, ja selostuksessa esitetyt tiedot perustu-vat ensisijaisesti niihin. Liikennettä koskevien selvitysten merkittävin lopullinen tulos ja yleiskaavaehdotuksen tausta on valtatien 13 parantaminen nykyisellä paikallaan sekä toimenpidesuunnitelman antama suositus valtatien liittymätiheyden vähentämisestä ja rinnakkaistieratkaisusta Asemankannaksen kohdalla. Kaupunkikeskustan kohdalla selvityksessä esitettiin muun muassa Nahkurintien liittymän katkaisua. Liikenneverkko Yleisellä tieverkolla alueen pääliikenneväylä on Saarijärven ydinkeskustan pohjoisreunalla kulkeva kaakko- luode –suuntainen Nuijamaan, Lappeenrannan, Jyväskylän ja Kokkolan välinen valtatie 13. Saarijärven kohdalla valtatien nopeusrajoitus on 60-80 km/h. Keskus-tan kohdalla valtatiehen liittyy pohjoisesta Kannonkoskelle johtava seututie 648. Seututie 633 johtaa Asemankannakselta länteen Pylkönmäen ja Ähtärin suuntaan. Alueella on myös useita valtion ylläpitämiä yhdysteitä, joista tienumero 6304 palvelee myös seudulli-sia tarpeita Uuraisten suuntaan ja tie 6510 Viitasaarelle. Kaava-alueen läpi kulkee tavaraliikenteen käytössä oleva Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi-Ylivieska -rata. Saarijärven kaupunkikeskustan kohdalla rata myötäilee valta-tie 13 linjausta. Etelästä päin rakennettu rata ulottui Saarijärvelle vuonna 1954 ja Haapa-järvelle vuonna 1960. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1978. Tällä hetkellä Saari-järven asemalla on enää puutavaran lastausta. Lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Jyväskylässä 64 kilometrin päässä. Valtatie 13 ja seututie 648 risteävät radan kanssa eri tasossa. Keskustan kohdalla Kannonkoskentie alittaa sekä valtatie13 että radan. Alem-piasteisella verkolla on tasoristeyksiä. Yleisten teiden muodostamaa liikenteen pääverk-koa täydentää kaupungin sisäisten katujen verkko. Liikennemäärät yleisillä teillä Tieviranomaisen ylläpitämän tierekisterin mukaan valtatie 13 liikennemäärät vaihtelevat Saarijärven alueella 2450-6300 ajoneuvoa/vrk (v. 2013). Liikenne on vilkkainta keskustan itäpuolella, Paavontien ja Myllymäentien (st 633) välisellä Asemankannaksella, jossa val-tatie 13 on ainoa liikenneväylä. Raskaan liikenteen osuus valtatiellä on noin 10 %, mutta keskustan tuntumassa ainoastaan 5 % runsaasta henkilö-autoliikenteestä johtuen. Seutu-tiellä 633 valtatien 13 liittymän läheisyydessä liikennemäärä on keskimäärin 1450 ja seu-tutiellä 648 noin 4650 ajoneuvoa/vrk.

Kuvat seuraavalla sivulla: Liikenneverkko ja Yleisten teiden liikennemäärät Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella (v.2013).

73




74




Kevyt liikenne Kaava-alueella kevyenliikenteen pääreitit kulkevat valtatie 13 laidalla idästä Kannonkos-kentien risteykseen saakka. Pohjoiseen kulkee kevyen liikenteen väylät molemmin puolin Kannonkoskentietä. Kaupunkikeskustassa on melko kattava jalankulku- ja pyöräilyverkos-to. Keskustan alueella kevyen liikenteen pääreitit kulkevat vilkkaimpien katujen ja teiden varsilla. Yleiskaavasuunnittelun yhteydessä saadun palautteen mukaan kevyen liikenteen verkossa on puutteita mm. Kukonhiekan ja Ranta-Hännilän suunnalla ja turvallisuuson-gelmia mm. valtatiellä 13. Joukkoliikenne Kaukoliikennettä palveleva Saarijärven linja-autoasema sijaitsee nykyisin valtatien 13 ja torin välissä kaupunkikeskustan pohjoisosassa. Yleiskaavasuunnittelun aikana linja-autoasemalle on etsitty parempaa sijaintia. Joukkoliikennetarjonta on suhteellisen hyvä, Jyväskylän suuntaan vuoroja on yli 20 molempaan suuntaan (v. 2011). Valtatiellä 4 ja Uu-raisten kautta kulkevalla reitillä on noin kymmenen päivittäistä vuoroa. Saarijärven läpi kulkee päivittäin 7 pikavuoroa. Lähes kaikki vuorot poikkeavat Saarijärven linja-autoasemalla. Vuorot kulkevat pääosin Jyväskylä-Kokkola – linjalla. Vakioliikenteen lisäksi Saarijärvellä on työpaikka- ja koululaisliikennettä palvelevia linjoja. Linja-autoaseman yh-teydessä toimii myös taksiasema. Lähin lentoasema on Jyväskylän Tikkakoskella ja sinne on matkaa 47 kilometriä. Myös lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Jyväskylässä. Jy-väskylän matkakeskuksessa on erinomaiset vaihtoyhteydet junista Saarijärven busseihin.

Kuva: Joukkoliikenteen reitit ja palvelutaso Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella (v. 2011).

75




Kuva: Saarijärven keskustan liikenneympäristöjä. Nykytilanteessa suurimmat liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmat ovat valtatiellä 13 , missä paikalliset ja pitkämatkaiset liikennevirrat sekoittuvat ja paikoin myös kevyttä liikennettä ohjautuu valtatien tasoylityksiin (kuva Paavontien liittymästä).

76




Liikenneturvallisuus Tieviranomaisen onnettomuusrekisterin mukaan vuosien 2008–2012 aikana kaava-alueella valtatiellä 13 on tapahtunut 61 onnettomuutta, joista kolme on ollut kuolemaan johtaneita ja 13 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksista jalankulkija ja pyöräilijäonnettomuuksia on tapahtunut neljä. Kaikki on-nettomuudet ovat olleet henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneista onnetto-muuksista yksi on tapahtunut Koiralammentien liittymän läheisyydessä, jossa on kuollut jalankulkija ajoradan ylitystilanteessa. Muut kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat ol-leet kohtaamisonnettomuuksia. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut Kannonkoskentien ja Uuraistentien liittymien tuntumassa, jossa liikennemäärätkin ovat suurimpia. Kaupunkikeskustassa ja asuinalueilla on katujen 40 km/h aluenopeusrajoitus. Taajamien ulkopuolella yhdysteiden nopeusrajoitus on 50-60 km/h. Keskustan paikallisia liikennetur-vallisuuskysymyksiä on käsitelty tarkemmin yleiskaavan erillisselvityksissä. Valtatien 13 toimivuuden parantaminen Toimenpideselvityksessä ”Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella” (2013) suosituksena esitettiin valtatien vilkkaimpien liittymien parantamista eritasoliittymik-si tai liikennevaloliittymiksi, liittymätiheyden vähentämistä sekä rinnakkaistien rakentamis-ta Asemankannaksen kohdalle. Nahkurintien katkaisu ohjaa ydinkeskustan liikenteen pa-rannettuihin liittymiin. Tavoitteena on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuus parantaminen valtatiellä 13.

77




78




Kaupungin ydinkeskustan ja Asemankannaksen liikennekysymykset Kaupunkikeskustassa liikenteen kehittämistarvetta on erityisesti liittymisessä valtatielle, pysäköinnissä liittyen kaupan ja asumisen kehittämiseen sekä kevyen liikenteen turvalli-suudessa ja liikenneympäristön viihtyisyydessä. Yleiskaavaa varten tehdyssä täydennys-rakentamisselvityksessä ja ideasuunnitelmassa (2011) selvitettiin ydinkeskustan autolii-kenne-, pysäköinti- ja kevyen liikenteen oloja. Yleiskaavan taustaksi ideoitiin niiden kehit-tämistä liittyen liikenneverkon kehittämiseen, tehostavaan täydennysrakentamiseen ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Valtatien 13 liikenneratkaisuilla on merkittävä vaikutus keskustan paikalliseen katuverk-koon ja liikenneympäristöön. Maankäytön näkökulmasta ydinkeskusta ja Asemankannas muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa monet rinnakkaiset liikenteen toiminnot on saatava mahtumaan kapealle vyöhykkeelle vesistöjen väliin. Kaupunkirakenteeseen valtatiellä on auttamatta estevaikutusta, meluvaikutusta ja toiminnallista vaikutusta. Jotta valtakunnallinen ja paikallinen liikenne voivat kumpainenkin sujua hyvin, tarvitaan kaupun-kirakenteeseen valtatien suuntainen rinnakkainen väylästö. Yleiskaavan luonnosvaiheessa suunnitelmat perustuivat ajatukseen, jossa valtatie 13 siir-rettäisiin Asemankannaksen kohdalla radan varteen. Valtion liikenneviranomaisten muu-tettua kantojaan, päädyttiin lopulta valtatien parantamiseen nykyisellä paikallaan. Tämä vaatii rinnakkaistiejärjestelyn paikalliselle liikenteelle. Perusratkaisut jäsennöitiin Keski-Suomen ELY:n teettämässä toimenpideselvityksessä (2013). Tätä täydensi ja tarkensi ra-kennettuun ympäristöön painottuva maankäytön ideasuunnittelu (2014, päivitys keskusta-alueelle 2015). Yleiskaavan katuverkkoratkaisut perustuvat näihin selvityksiin ja suunni-telmin. Tärkeimpiä muutoksia paikallisessa katuverkossa ovat mm.:

- Nahkurintien liittymä: autoliikenne katkaistaan, tilalle kevyen liikenteen alikulku - Paavontien liittymä: parannetaan nykyisen paikan tuntumassa - Paavontieltä Asemankannaksen suuntaan rinnakkaiskatu, joka valtatien ali radan

varteen palvelemaan kaupan aluetta ja jolta uusi katuyhteys Kukonhiekan suun-taan

Kuva: Saarijärven keskustan liikenneympäristöä vuoden 2015 ideasuunnitelman mukaan: Nahkurintien liittymä on katkaistu ja tilalla on kevyen liikenteen alikulku Lumperoisten ja Husuahon puolelle kaupunkia.

79




3.2.6 Yhdyskuntatekniikka

Vesihuolto (vesi- ja viemäriverkostot) Saarijärven keskustaajama kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Vuonna 2010 toiminta-alueella sijaitsevien asiakaskiinteistöjen liittymisprosentti on n. 90%. Vesijohtoverkoston painetasoa pitää yllä Heramäen rinteellä sijaitsevat kaksi yläve-sisäiliötä. Kaupungin vedenhankinta perustuu pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Saarijärven kaupungilla on viisi jätevedenpuhdistamoa, joista Saarilammen puhdistamo käsittelee keskustaajaman vedet. Viemäriverkoston vanhimpia ja huonokuntoisimpia koh-tia on saneerattu eikä verkoston kunnossa tai kapasiteetissa ole ongelmia juurikaan esiin-tynyt. Saarijärven vedenhankinnan toimintavarmuuden arvioidaan olevan kohtuullisen hyvä. Saarijärvellä on tehty valmiuslakiin perustuva vesihuollon valmiussuunnitelma poikkeusti-lanteiden varalle. Valmiussuunnitelman tarkoituksena on olla apuvälineenä kartoitettaessa erilaisia vesihuoltolaitosta uhkaavia tekijöitä sekä suunniteltaessa laitoksen toimintaa normaali- ja poikkeusajan häiriö- ja erityistilanteissa. Energiahuolto (sähkö, kaukolämpö, tuulivoima) Saarijärven Kaukolämpö Oy toimii keskustan alueella ja sillä on nykyisin toiminnassa kak-si lämpölaitosta. Toimintavuoden 2010 lopussa kaukolämpöverkoston pituus oli noin 19,5 km. Sähkönjakelua palveleva 110 kV voimalinja kulkee keskustaajaman itäpuolella ja Iso- ja Pieni-Lumperoisten välistä, Mustikkakorpeen, jossa on Saarijärven sähköjakeluasema. Kaupungin alueella olevan jakeluverkon omistaa Elenia Verkko Oy (entinen Vattenfall Verkko Oy). Tuulivoima on tulevaisuudessa yksi mahdollinen energiamuoto Saarijärvellä. Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymässä 3. vaihemaakuntakaavassa on Pylkönmäen suunnalla varaus tuulivoimala-alueelle. Tietoliikenneverkostot Saarijärven alueella on Elisan ja Soneran puhelin- ja tietoliikennekaapeleita. Valtioneuvos-to on käynnistänyt vuonna 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille mahdollisuus liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuinpaikasta riippumatta. Saarijärven kaupungin Laajakaista kaikille -hankkeen toteutta-jana on Verkko-osuuskunta Kuuskaista, joka tekee tällä hetkellä suunnittelua sekä liittyjien kartoitusta.

80




Kuva: Saarijärven keskustan yhdyskuntatekniset verkostot.

Kuva: Saarijärven paloasema keskustassa.

81




3.2.7 Ympäristöterveys

Pilaantuneet maat Maaperän tilan tietojärjestelmään on koottu tietoja maa-alueista, joilla maaperään on voi-nut päästä haitallisia aineita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta sekä alueis-ta, jotka on tutkittu tai kunnostettu. Näiden kohteiden maaperän pilaantuneisuus on selvi-tettävä, kun alueen käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa tai sille aiotaan rakentaa. Maaperän pilaantuneisuuden selvitystä vaatii suunnittelualueella 20 toiminnassa olevaa tai lopetettua kohdetta, joilla on sijainnut esimerkiksi huoltoasema, saha, kone- tai metalli-teollisuutta tai pesulatoimintaa. Maa-ainesten käyttörajoite (maamassoja ei saa kuljettaa alueen ulkopuolelle ilman lupaa) on Saarijärven kaukolämpö Oy:n tontilla, joka on kunnos-tettu vuonna 2008. Entisellä Neste dieselasemalla Sara-ahontiellä on maankäyttörajoite eli alue ei sovellu nykyisessä kunnossaan herkkään maankäyttöön kuten asumiseen tai las-tentarhaksi. Alueen puhdistustarve tulee arvioida uudestaan maankäytön muuttuessa.

Kuva: Suunnittelualueella olevat kohteet, joilla on todettu tai epäillään olevan pilaantunei-suutta ja jotka on merkitty Maaperän tilan tietojärjestelmään (ent. PIMA-rekisteriin). Liikenteen melu, päästöt ja tärinä Kaava-alueen läpi kulkeva valtatie 13 ja tavaraliikenteen rata aiheuttavat tärinää, melua ja päästöjä ympäristöönsä. Samassa maastokäytävässä ja kaupunkirakenteen keskellä kul-kevien liikenneväylien vaikutusten yhteisarviointi on haastavaa. Vesistöjen yli tai sopivia maaperiä pitkin haitat saattavat kantautua etäällekin lähteestään. Ratatärinää on tutkittu mittauksin ja laskennoin Asemankannaksella kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun yhteydessä (Asemakannaksen kaava-alueen tärinäselvi-tys 10.6.2009, Geomatti Oy). Radan varren muiden alueiden tärinätasoja ei ole selvitetty. Geomatti Oy:n selvityksen mukaan Asemakannaksen alueella rautatietärinätaso on poik-

82




keuksellisen korkea verrattuna muualla samankaltaisissa olosuhteissa mitattuihin tärinäta-soihin. Osasyynä korkeisiin tärinän arvoihin voi olla radan kunto ja radan sijainti harjukan-naksella. Kaksi- ja puolitoistakerroksisten rakennusten värähtelyluokan C (suositus uusilla asuinalueilla, taulukko 1) etäisyys radasta on noin 80 metriä ja yksikerroksisilla rakennuk-silla vastaavasti noin 60 metriä. Liittyen keskustan ja Asemankannaksen täydennysraken-tamisen ideasuunnitteluun arvioitiin ratatärinään liittyviä kysymyksiä asiantuntijakonsultaa-tiona (DI Timo Huhtala, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013), mutta mitään varsinaista selvi-tystä ei tehty. Junaliikenne on vähäistä, eikä ratatärinää voi siten yleisellä tasolla pitää ko-vinkaan merkittävänä haittana. Ratamelusta ei ole käytettävissä tietoja. Saarijärven kohdalla rata kuuluu palvelutaso-luokkaan T4, mikä tarkoittaa, että suurin sallittu akselipaino on 20 tonnia ja suurin sallittu nopeus 60 – 80 km/h. Rataosa on vähäliikenteinen sillä vuonna 2010 siellä kuljetettiin vain 271 nettotonnia tavaraa. Vastaava luku rataosalla Äänekoski-Jyväskylä oli 1421 nettoton-nia ja rataosalla Jyväskylä-Tampere 2274 - 3106 nettotonnia. Raideliikenteen meluhaitta on siten todennäköisesti kohtuullisen pieni lukuun ottamatta Asemankannaksella sijaitse-van puunkuormausterminaalin aiheuttamaa meluhaittaa. Raideliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat pienistä tavarankuljetusmääristä johtuen kaava-alueella myös vähäiset, vaik-ka rataosa on sähköistämätön ja veturit ovat dieselkäyttöisiä. Junaliikenne on vähäistä, ei-kä ratamelua voi siten yleisellä tasolla pitää kovinkaan merkittävänä haittana. Valtatien 13 liikennemelua on selvitetty vuonna 2004 Keski-Suomen tiepiirin ja Saarijär-ven kaupungin toimeksiannosta ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittämisen suunnittelun yhteydessä. Tuolloin tehdyissä melulaskennoissa on käytetty vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaisia liikennemääriä ja lähes samaa val-tatien linjausta kuin kaavaluonnoksessa. Melulaskennat osoittivat, että vuoden 2030 lii-kennemäärät aiheuttavat runsaasti meluntorjuntatarpeita. Valtatien melualueen (yli 55 dB) leveys vaihteli noin 20 metristä yli 150 metriin. Meluntorjunnan tarpeet Saarijärven kes-kustan yleiskaava-alueella ovat erittäin ilmeiset. Valtatien 13 liikennepäästöistä ja niiden vaikutuksista ilman laatuun ei ole laskennallista tai mallinnettua tietoa. Valtatien 13 nykyisten liikennemäärien (3500 – 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa) perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että voimassa olevat ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996) ja raja-arvot (VNa 711/2001) alittuvat jo noin 15 metrin etäisyy-dellä valtatien reunasta. Liikennemäärien kasvaessa suositusetäisyys kasvaa myös ja esim. 20000 ajon./vrk liikennemäärillä suositusetäisyys on noin 30 m. (Liikenteen jäljet. Tietoa liikenteen ilmanlaatu- ja meluvaikutuksista asuinympäristöissä, YTV 2001).

83




Vesistöjen tila Kaava-alueen isoimmat järvet ovat Saarijärvi, Summanen, Pieni-Lumperoinen, Hera-järvi ja Pajulampi. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekemässä pintavesien ekologi-sessa luokituksessa järvet kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Herajärvi ei sisälly luokitukseen, mutta sen tila on ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta saatujen vedenlaatutietojen mukaan parempi kuin edellisten ollen luultavasti luokassa hyvä. Kaava-alueella on lisäksi useita pienempiä lampia, joista monet ovat harjualueilla. Joidenkin Saarijärven vesistöjen tilaa heikentää valuma-alueilla oleva turvetuotanto.

Kuva: Kaava-alueen pintavesien ekologinen luokka (Lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-palvelu).

Pieni-Lumperoinen

Saarijärvi

Summanen

84




uus

4. Yleiskaavan sisältö

Tässä luvussa kuvataan yleiskaava suunnitelmana, perustellaan merkittävimmät suunnitteluratkaistut ja kuvataan tärkeimpien kaavamerkintöjen käyttöperiaatteet. Yleiskaavakartan pienennös ja kaavamääräykset ovat liitteenä selostuksen lopussa. Kaavaa tulkittaessa tulee aina käyttää karttaa alkuperäisessä mittakaavassaan 1:10 000.

Pohjakartta: maankäytön nykytilanne

Yleiskaava: maankäytön tulevaisuus

85




4.1 Suunnitelman yleiskuvaus

Saarijärven keskustan yleiskaavassa osoitettu maankäytön, liikenteen ja ympäristön ko-konaisrakenne perustuu suunnittelualueen luontaisiin ominaisuuksiin, kasvusuuntiin ja ke-hittämistarpeisiin sekä Saarijärven kaupungin yleiskaavan sisällölle asettamiin tavoitteisiin. Suunnittelun reunaehtoina on otettu huomioon mm. valtakunnallisten liikenneväylien tar-peita, ympäristöarvoja ja ekologisia rakenteita. Yleiskaavalla osoitetaan Saarijärven keskustaajaman tulevien vuosikymmenien tavoitel-tava kokonaisrakenne. Kaavalla ohjataan esimerkiksi asumisen, elinkeinojen, palvelui-den, liikenneväylien sekä virkistyspaikkojen ja -reittien sijoittumista, määrää ja laatua. Mah-dollisia uusia rakentamisalueita on eniten yleiskaava-alueen itä- ja pohjoisosissa. Saari-järven yleiskaavassa osoitetut uudet rakentamisaluevaraukset riittävät useiksi vuosikym-meniksi eteenpäin. Yleiskaavassa olevien kokonaan uusien alueiden lisäksi tonttivarantoa on lisäksi jo asemakaavoitetuilla alueilla. Kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen kaupunkirakenteen kehittäminen yhtenä ko-konaisuutena on koko yleiskaavan merkittävimpiä strategisia sisältöjä. Palvelujen, asumi-sen, matkailun ja vapaa-ajan toimintoja kehitetään kokonaisvaltaisesti muuttuvaan liikenne-verkkoon tukeutuen. Mahdollisia uusia asuntoalueita on joka puolella kaava-aluetta. Uusia työpaikka-alueita on erityisesti kaava-alueen itä- ja pohjoisosissa. Merkittävimpiä virkis-tysalueita ovat Heramäki ja Kusiaismäki sekä lukuisat vesistöt ja niiden rannat.

Taulukko: Yleiskaava-alueen merkittävimpien maankäyttöluokkien mahdollistamat rakentamisen määrät tulevaisuudessa. Mukana arvioitu kaupunkikeskustan täydennysrakentaminen ja jo asema-kaavoitettujen alueiden toteutumaton kaavavaranto. Luvut ovat likimääräisiä. Laskelmat Saarijärven kaupunki ja A-insinöörit Suunnittelu Oy, 2012 ja 2015.

Maankäyttömuoto ja rakennusten käyttötarkoitus

Olemassa oleva ra-kennus-kanta 2011 kerrosala-neliömet-reinä, k-m2 (2012)

Vahvistettu-jen asemakaa-vojen arvioitu varanto eli käyttämätön rakennusoi-keus rakenta-mattomilla tonteilla, k-m2

(2012)

Arvioitu yleiskaa-van varanto (jo asemakaavoitet-tujen alueiden ul-kopuolelle syn-tyvä rakennus-oi-keus) ja keskus-tan täydennysra-kentaminen, k-m2

(2015)

Asemakaavojen ja yleiskaavan va-ranto yhteensä eli käyttämätön ra-kennusoikeus ko-konaisuutena, k-m2

(2012/2015)

Varanto yhtä vuotta kohden vuoteen 2030, k-m2 (2015-2030, 16 vuotta)

Vakituinen asu-minen

316 500

7 500

281 000

288 500

18 000

Työpaikat

xxx

12 500

258 500

271 000

16 940

Kauppa ja palve-lut

xxx

5 500

75 500

81 000

5060

86




4.2 Yleiskaavan sisältö maankäyttömuodoittain

Seuraavassa kuvataan yleiskaavan tärkeimpiä sisältöjä maankäyttömuodoittain ja toimi-aloittain. Samoin kuvataan sisällön kannalta keskeisten kaavamerkintöjen käyttöperiaat-teet. Kaavakartta ja kaavamerkinnät kokonaisuudessaan ovat selostuksen liitteenä.

4.2.1 Keskusta ja palvelut

Saarijärven ydinkeskusta on yleiskaava-alueen ja koko seudun kaupunkikuvallinen koho-kohta ja palvelullinen painopiste. Kaupallisten palvelujen ja erityisesti tilaa vaativan kaupan toimintojen osalta Asemakannas on keskustan laajenemisalue. Yhdessä ydinkeskusta (C) ja Asemankannas (KM-1) muodostavat Saarijärven palvelukeskustan, joka voi palvella myös naapurikuntien asukkaita. Maantieteellisistä oloista johtuen alue on pitkänomainen, minkä vuoksi Asemankannasta ja ydinkeskustaa yhdistävän katuja kevyen liikenteen ver-kon toimivuus on erittäin tärkeää palvelukeskustan käytettävyydelle. Matkailun ja vapaa-ajan rakentamiselle on varauksia Asemankannaksella ja keskustassa. Jyväskylän suun-nalla on uuden kokoojakatuyhteyden valtatieliittymään tukeutuva uusi iso liikennepalvelu-alue. C-alueet Saarijärven kaupunkikeskustan ydinalue on merkitty aluevarausmerkinnällä C. Alue kattaa hallinnollisen ja kaupallisen palvelukeskustan, joka on rakentamistavaltaan kaupunkimai-sena kehitettävää aluetta. Kortteleiden ja rakennusten käyttötarkoitukset voivat olla sekoit-tuneita ja kehittyä asemakaavoituksen ja muun tarkemman kaupunkisuunnittelun keinoin. Yleiskaavaa varten vuosina 2011 ja 2014 tehdyt kaupunkikeskustan täydennysrakentamis-selvitys ja ideasuunnitelma (keskusta-alueen ideasuunnitelman päivitys 2015) osoittivat, että korttelirakenteita tehostamalla on mahdollista toteuttaa huomattava määrä uuttakin ra-kentamista. KM-1 -alueet Asemankannaksella tai sen tuntumassa sijaitsevat KM-1 -alueet on varattu paljon tilaa vaa-tivien ja paljon asiointiliikennettä aiheuttavien kaupan toimintojen käyttöön (rautakauppa, autokauppa, huonekalukauppa jne.). Alueelle voidaan myös sijoittaa liikennemyymälä. Alu-eet näkyvät valtatielle 13 ja voivat houkutella asiakkaita myös ohi kulkevasta liikenteestä. Toiminnallisesti ja liikenteellisesti aluekokonaisuus liittyy keskustan C-alueeseen.

87




P-3 -alueet Oranssit P-3 -alueet ovat vapaa-ajan palvelujen rakentamisalueita, jotka voivat olla sekä julkisia että yksityisiä. Vapaa-ajan ja virkistyksen toimintoja ovat esim. Kusiaismäkeen liit-tyvä urheilurakentaminen, tanssilava ja kesäteatteri. PY-alueet PY-alkuiset violetit alueet ovat julkisten palvelujen alueita. Alueet PY-1 on varattu sosiaali- ja terveystoiminnoille, PY-2 kirkollisille ja seurakunnallisille toiminnoille, PY-3 museo- ja kulttuuritoiminnoille. RM-alueet ja A-2 -alueet Matkailutoiminnoille on varattu pienehköjä alueita keskustan etelärannalta. Matkailutoimin-toihin sopivat hyvin myös taajamiin liittyvät alueet A-2, joilla on myös muita hyviä mahdolli-sia taajamatoimintoihin liittyviä käyttötarkoitusmahdollisuuksia ml. asuminen tai sitä palve-levat toiminnot. Muita keskusta- ja palvelumerkintöjä Keskustan toiminnallisessa painopisteessä on tori (ruuturasteri), jonka lähialuetta on kes-kustan ideasuunnitelman (2015) mukaan mahdollista täydennysrakentamalla kehittää en-tistä kaupunkimaisemmaksi. Eräänlainen palvelualue on myös keskustassa oleva hautaus-maa (turkoosi EH). LH-alueet ja lha-alue Liikennepalvelun eli huoltoasema-alue on osoitettu merkinnällä LH-1. Huoltoasema-alue-varaus on valtatien varressa keskustasta itään, uuden kokoojakatuyhteyden valtatieliitty-mässä. Tämä alue voi palvella erityisesti työpaikka-alueisiin liittyvää rekkaliikennettä. Nykyisen Hietalahden rannalla oleva huoltoasemakortteli voitaisiin pitkällä aikavälillä ottaa tehokkaamman kaupunkirakentamisen tai esimerkiksi hotellitoimintojen käyttöön, sillä mai-semallinen sijainti rannalla on hyvä. Asemankannaksella KM-1 alueelle voidaan myös si-joittaa liikennemyymälä. Nykyinen linja-autoasema (punareunainen pallo lha) poistuu torin tuntumasta. Linja-auto-aseman ensisijainen sijaintipaikka on kaupungin ydinkeskustassa (C-alue) ja tarkan sijain-nin määrittely edellyttää vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen vertailua ydinkeskusta-alueella.

88




4.2.2 Elinkeinot

Saarijärvellä tuotantotyyppisille yritystoiminnoille houkutteleviksi ovat osoittautuneet mah-dollisimman hyvin saavutettavat alueet valtatien ja radan tuntumassa, erityisesti keskus-tasta Jyväskylän suuntaan. Tämän vuoksi uusien yritysalueiden painopiste on yleiskaa-vassa Asemankannakselta itään. Itäisten yritysalueiden liikennöinnin tehostamiseksi on yleiskaavassa osoitettu myös uusia kokoojakatuyhteyksiä yritysalueilta suoraan valtatielle ja uusi iso liikennepalvelujen alue. Osa itäistä yritysalueista voi Linnan teollisuusalueen tie-noilla tukeutua myös rautatiehen, jota yleiskaavassa esitetään parannettavaksi siten että raidelogistiikan kuormaustoiminnot olisivat mahdollisia. Hyvien ja kehitettävien liikenteellis-ten olosuhteiden takia ylipitkällä aikavälillä on nähtävissä itäisen yritysaluekonaisuuden laa-jenemismahdollisuuksia yli yleiskaavarajojen. Yleiskaava-alueen pohjoisosassa on uusi yritysalue, joka soveltuu sijaintinsa takia hyvin esimerkiksi maa- ja metsätaloustoimintaan kytkeytyvään yritystoimintaan, mutta myös mikä tahansa muukin yritystoiminta on mahdollista. Lisäksi yleiskaava-alueen laitamilla on muu-tamia kylämäisen asutuksena alueita, joilla voi olla myös yritystoimintaa. Oheisella kartalla on havainnollistettu nämä nimenomaan työpaikkarakentamispainotteiset alueet, joiden li-säksi elinkeinoja ja työpaikkoja on monilla muilla maankäyttöalueilla, esimerkiksi ydinkes-kustassa, palvelualueilla, kaupan alueilla ja matkailualueilla. Elinkeinoalueita ovat myös maatilojen tilakeskukset niihin liittyvine maa- ja metsätalousalueineen. T-alueet Tuotantopainotteisten, puhtaasti teollisten yritystoimintojen alueita T on yleiskaava-alueen itäosassa. Muut yritystoimintojen alueet TP-1 ja TP-2 ja TY-1 sijaitsevat enimmäkseen niin ikään Asemankannakselta itään ja ovat erittäin hyvin valtatieltä saavutettavia. TY-1 -alueet ovat rautatien välittömässä läheisyydessä, missä on jo toteutuneena toiminnassa oleva bio-terminaali. Samalla kohtaa rautatietä esitetään parannettavaksi siten, että se voisi palvella yritysalueiden kuljetuksia. Pohjoisessa olevat TY-alueet eivät saa aiheuttaa häiriötä ja hait-taa läheiselle asutukselle.

89




Eräät A-alueet ja M-alueet Taajaman ja maaseudun rajapinnassa sijaitsevat kyläalueet AT-1 on varattu asumisen ja yritystoiminnan yhdistelmiin. Maatilojen tilakeskukset AM sisältävät elinkeinollisen merki-tyksen, joihin liittyy maa- ja metsätalousalueita M-2, MU (ulkoilun ohjaamistarve asutuksen läheisyyden takia), MA-2 ja MA-3 (kulttuurimaisemallisia arvoja).

4.2.3 Asuminen

Yksi kaavan keskeisistä sisällöistä on uusien asuinalueiden ja olemassa olevien asuinalu-eiden laajenemissuuntien osoittaminen siten, että kaavoitettu asuntorakennusmaa riittää vähintään kaavan tavoitevuoteen 2030. Tavoitevuoteen mennessä toteutettavien asunto-alueiden lisäksi osoitetaan reservialueita (/res, MA-3) tästä pitemmälle aikavälille. Ohei-sessa teemakartassa mukana ovat sekä tavoitevuoden 2030 asuntoalueet että tämän jäl-keiset reservialueet. A-alkuisilla ruskeilla kaavamerkinnöillä osoitettujen alueiden lisäksi yleiskaava-alueella on asumista muuallakin, mm. keskusta-alueella C.

Uuden asuntorakennusmaan tarvetta arvioitaessa otettiin yleiskaavan valmistelussa huo-mioon: - Ennakoitu yleinen keskimääräinen asumisväljyyden kasvu (n. 10 k-m2 / hlö). Yleis-

kaava-alueen nykyinen asujaimisto (noin 5 700 asukasta) tarvitsee tämän vuoksi uutta asumispinta-alaa noin 57 000 k-m2.

- Saarijärven kaupungin tavoittelema yleiskaava-alueen väestökasvu, joka on Tilastokes-kuksen ennustetta suurempi. Yleiskaava-alueen maksimaalinen tavoite vuonna 2030 on 6000 henkeä, jolloin kasvua olisi 300 henkeä. Tämä määrä tulevalla asumisväljyy-dellä 50 k-m2 / hlö vastaa 15 000 k-m2:n kerrosalaa.

- Asumisväljyyden ja tavoitellun väestökasvun aiheuttama uuden asuntopinta-alan tarve on yhteensä noin 72 000 k-m2, mikä on laskennallinen arvio tarvittavasta asuntoraken-nusoikeudesta. Omakotitaloiksi (a´ 300 k-m2) muunnettuna määrä vastaa noin 240 omakotitaloa ja keskimääräisiksi muiksi asunnoiksi (a´ 85 k-m2) muutettuna noin 850 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä.

90




Laskennallisesti asuntorakennusoikeuden tarve 72 000 k-m2 mahtuisi jo asemakaavoite-tuille alueille, joiden asumisen kerrosalavaranto on arvioiden mukaan samaa luokkaa 75 000 k-m2. Käytännössä kaikki asemakaavoitettu tonttireservi ei kuitenkaan todennäköi-sesti toteudu. Asumisen yleiset laatuvaatimukset ovat ihmisten arvostuksissa nousussa, ja esimerkiksi aikaisempaa parempia omakotitontteja tarvitaan, etenkin jos halutaan houku-tella tulomuuttajia oman kaupungin ulkopuolelta. Myös maanomistusolot tai ympäristökehi-tyksen epävarmuus voivat hidastaa jo asemakaavoitetun asuntorakennusoikeuden käyt-töön ottoa. Asumisen arvostettuja laatutekijöitä Saarijärven keskustassa ja sen tuntumassa voivat jatkossakin olla väljyys, rantojen läheisyys ja veneilymahdollisuudet, monipuolisten virkis-tys- ja liikuntapaikkojen läheisyys, rakennetun ympäristön viihtyisyys sekä koulu- ja asioin-timatkojen turvallisuus. Näiden jo olemassa olevien laatutekijöiden edelleen kehittämisen mahdollisuudet ovat Saarijärven kaupungin suuria strategisia mahdollisuuksia. Asumisen kehittämisessä on otettava huomioon myös, että väestön ikärakenne vanhenee tulevina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi tarvitaan kerrostalo-, rivitalo ja palveluasuntoja keskustaan tai sen lähelle. Saarijärven keskustassa on tarvetta myös opiskelija-asunnoille mm. Tarvaa-lassa sijaitsevan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) vuoksi. C-alueet Keskustaajaman ydinalueet on yleiskaavassa osoitettu C-merkinnällä, joka mahdollistaa monipuolisen ja kaupunkirakennetta eheyttävän sekä keskustaa tiivistävän asuntorakenta-misen. C-alueet on asumisen kannalta tarkoitettu tehokkaaseen kerros- ja rivitalovaltaiseen asumiseen. C-alueiden maankäytön tiivistäminen vaatii osin nykyistä tehokkaampaa raken-tamista, asemakaavojen uusimista ja vanhojen rakennusten purkamista ja/tai korottamista. Käytännössä C-alueen asuntorakentamiskysymykset ratkaistaan asemakaavoituksen kei-noin. A-alueet Merkinnällä A-1 osoitetut alueet rajautuvat keskustatoimintojen tai Asemankannaksen pal-velujen alueisiin sekä Husuahon-Luhdan asuinalueisiin. Ne ovat siten ydinkeskustasta seu-raavaa taajamatoimintojen kehää. Alueet on tarkoitettu kerros- ja rivitalovaltaiseen, palve-lujen läheisyyttä hyödyntävään suhteellisen tehokkaaseen ja kaupunkimaiseen asumiseen. A-alueilla voi olla muitakin taajamatoimintoja, erityisesti asumiseen liittyen. A-2–merkinnällä on osoitettu asumista ja/tai matkailua ja palveluja yhdistävät alueet. AP-alueet sijaitsevat taajamassa tai ovat taajaman laajentumisalueita. Ne ovat pientalovaltaisia, luonnonläheisiä alueita, jotka rajautuvat virkistys-, vesi- tai maa- ja metsätalousalueisiin ja hyödyntävät niitä asumisen vetovoimatekijöinä. AT-alueet sijaitsevat suunnittelualueen laitamilla, taajama-rakenteen ulkokehällä, maaseutumaisessa ympäristössä. Ne on tarkoitettu väljään, maa-seutumaiseen asumiseen ja elämäntapaan soveltuviksi alueiksi. AT-1-merkinnällä on osoi-tettu asumisen ja tilaa vaativan yrittämisen yhdistämisen alueita. Ne ovat teollisuusalueiden liepeillä sijaitsevia kylämäisen asutuksen alueita, joille saa sijoittaa asumiseen liittyviä, ym-päristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritystiloja. AM-alueet AM-merkinnällä on osoitettu kylä-mäisen asutuksen alueiden ulkopuoliset maatalouden talouskeskukset. R-alueet RA-1 -merkinnällä on osoitettu olemassa olevat, järven rannalla sijaitsevat loma-asumisen yksityiset alueet. Alueiden rakennusoikeutta ei ole emätilaperusteisesti tutkittu yleiskaa-vassa. RM-merkinnällä on osoitettu loma-asumisen ja matkailun alueita.

91




Taulukko: Asuntorakentamisen varannot yleiskaava-alueella 2015–2030. Saarijärven nykyinen ra-kentamistahti on 15 – 30 omakotitaloa/vuosi. Laskelmissa ovat mukana myös kaavakartalla res-mer-kinnällä osoitetut pitkän aikavälin reservialueet. Laskelmat Saarijärven kaupunki ja A-Insinöörit Suun-nittelu Oy 27.2.2015.

* -merkinnällä osoitettu kerrosneliömetrimäärän varantoarvio on yleiskaavan liiteasiakirjaksi laaditun keskustan täydennysrakentamisselvityksen mukainen arvio ja edellyttää osin nykyisten rakennusten korottamista ja purkamista. Täydennysrakentamisselvityksen arvioidut asuinkerrosalat jakautuvat ydinkeskustan A- ja C-alueille.

Merkintä yk:ssa

Varanto asemakaa-voissa, k-m2

Varanto yk:ssa, k-m2

Varanto yh-teensä (ak ja yk), k-m2

Varanto vuotta koh-den vuosina 2015–2030 (16 vuotta)

Havainnollistavat vertailut vuosina 2014–2030 Asuntojen keskikoko: 85 k-m2.

Omakotitalojen keskikoko: 300 k-m2 (sis. talousraken-nukset). AT-1 ja A-2 alueilla raken-nusten koko arviolta 400 k-m2 (250 k-m2 asuminen ja 150 k-m2 yritystilat)

Asuminen yhteensä

7 500 281 000 288 500 18 000 Yhteensä asuntoja 189 kpl/vuosi tai omakotitaloja 54 kpl /vuosi. Tavoitteellinen ja laskennalli-nen kokonaistarve 72 000 k-m2 vuoteen 2030 mennessä. Asumisen varanto asema-kaavoissa ja yleiskaavoissa yht. 281 000 k-m2 reservialu-eet mukaan lukien.

ydinkeskusta*

(A-1, C) 49 000* 3060* 36 asuntoa/vuosi*

A-1 26 600 3 600 30 200 1 890 22 asuntoa/vuosi.

A-2 20 780 3 800 24 580 1 540 4 rakennusta/vuosi

AP 48 800 177 000 225 800 14 110 47 omakotitaloa/vuosi.

AT 27 000 27 000 1 690 6 omakotitaloa/vuosi.

AT-1 20 600 20 500 1 281 4 omakotitaloa/vuosi.

92




4.2.4 Vapaa-aika ja virkistys

Saarijärven kaupungin kaavalle asettamien tavoitteiden mukaisesti on yleiskaavassa kiin-nitetty erityistä huomiota rantojen avaamiseen ja vesistöjen aktivointiin kaupunkilaisten käyttöön ja matkailun tarpeisiin. Tavoitteisiin kuului myös Summassaaren, kaupunkikeskus-tan ja Kolkanlahden välisen virkistys- ja matkailuvyöhykkeen vahvistaminen maankäytön keinoin (keltainen kehittämisvyöhykemerkintä). Kokonaisuutena Saarijärven keskustalla on erittäin hyvä virkistysalueverkosto. Sen ytimiä ovat vesistöjen rannat sekä maa-alueista Ku-siaismäen ja Heramäen laajat ja keskustasta hyvin saavutettavat ulkoilumetsäalueet. Yleiskaavassa virkistysalueiden muodostamaa kokonaisuutta on nivottu yhteen kehittä-mällä ulkoilun, kevyen liikenteen, veneilyn ja moottorikelkkailun reitistöjä aikaisempaa pa-remmaksi kokonaisuudeksi sekä lisäämällä virkistysalueiden ja -kohteiden määrää. Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien ja radan liikennekäytävän estevaikutuksen vähentämiseen (alikulkuja, uusia reittejä molemmin puolin) ja siten vapaa-ajan ympäristöjen savutettavuu-den parantamiseen kaupunkikeskustasta käsin. Strategisesti merkittävä yleiskaavassa esi-tetty tavoite on nykyisin vajaakäyttöisen ja syrjäiseltä tuntuvan Asemankannaksen pohjois-rannan osoittaminen ensisijaisesti vapaa-ajan toiminnoille. Yleiskaavan rakentamisalueina kehittyvillä maankäyttöalueilla laajat rakentamisalueet on yleiskaavassa pilkottu pienempiin osiin viherkäytävillä, jotka palvelevat asumiseen liittyviä ulkoilu- ja virkistystoimintoja sekä myös luonnonympäristön yhteystarpeita ekologisina vyö-hykkeinä. VL-, VL-1-, VU-1-, VU-3-, VU-5-alueet Kaava-alueen kaksi laajinta virkistysaluetta ovat keskustan pohjoispuolella oleva Heramäki (VL) reitistöineen sekä Kusiaismäki (VL, VU-5) kaava-alueen eteläosassa. Näistä Kusiais-mäki on merkittävä talviurheilukeskus, minkä toiminnoille on osoitettu ajatuksellinen laajen-nusvara etelään kirjapainon kortteliin saakka (VU-5). Kusiaismäkeen kytkeytyviä ja keskus-taa palvelevia liikunta-, virkistys- ja matkailupalvelutoimintoja voi sijoittaa myös Aseman-kannakselle vedenlaadultaan hyvän Pieni-Lumperoisen rannoille, missä jo onkin mm. tans-silava, kesäteatteri, arkeologiakohde ja melonnan tukikohta. Luontoarvoja sisältävät virkis-tysalueet on merkitty omalla merkinnällään (VL-1), näistä laajimmat Mannilanharju ja puu-lajipuisto ovat kaava-alueen länsiosassa. Asuntoalueiden tuntumassa on lisäksi vanhoja ja

93




uusia pienialaisempia lähivirkistysalueita. Merkittävimmät uimarannat ovat omalla merkin-nällään (VU-3). Pieniä uimapaikkoja on ja voi sijoittaa jatkossakin kaikille virkistysalueille ja myös rakennettuihin kortteleihin. Saarijärven juhannuskisoista kansallisesti tunnettu kes-kusurheilukenttä on kaavassa merkinnällä VU-1, keskustan ja kirkon kupeessa. LV-alueet, vv-osa-alueet, veneilyreitit Venesatamia (LV) on kaava-alueella kolme. Lännessä Ranta-Hännilän sillan molemmin puolin olevan venesataman lisäksi yleiskaava-alueelle on osoitettu kaksi uutta venesata-maa. Kauniiden vesistön yli kaupunkikeskustan suuntaan avautuvien näkymien takia Hie-talahden venesatama voi olla matkailullisesti erittäin vetovoimainen. Paikka on nykyisen pysäköintipaikan kohdalla. Toinen uusi venesatama on Asemankannaksella Pieni-Lumpe-roisen puolella, missä jo nyt on melojien tukikohta. Paikallisen asutuksen käyttöön tarkoi-tettuja venevalkamia voi lisäksi olla virkistysalueilla ja niitä voi sijoittaa myös rakennettujen kortteleiden sisään. Ulkoilureitit ja ulkoilun tukikohdat Merkittävät laajat virkistysalueet ja kaava-alueen ulkopuoliset Summassaaren ja Kolkanlah-den matkailupalvelukeskittymä kytketään toisiinsa entistä paremmin palvelevin ulkoilurei-tein, joiden sijainti on yleiskaavassa ohjeellinen. Maakunnallinen pääreitti osoitetaan kul-kemaan kaupunkikeskustan kautta (keltainen rasteriviiva ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien alla, talviaikaan maakuntauraan kuuluva hiihtoreitti voi nykyiseen tapaan kulkea jäitä pitkin). Maakunnallisena kehitettäväksi reitiksi on lisäksi osoitettu pisto keskustasta Manni-lan männikön kautta Ranta-Hännilän venesatamaan. Reitin varrella ja tuntumassa on erit-täin edustavien luonnonmaisemien lisäksi lukuisia opastettavaksi sopivia luonto- ja kulttuu-rikohteita. Koko yleiskaava-alueen kattavan ulkoilureitistön avainkohtiin on merkitty virkis-tyspalvelujen tukikohtia (vihreä kolmio), joiden toteutustapa voi vaihdella olosuhteiden mu-kaan esim. tulipaikoista ja laavuista urheiluvälinepisteisiin tai uimapaikkoihin. Yleiskaavassa on hierarkialtaan kolmen tasoisia ulkoilureittejä pituuden ja merkittävyyden mukaan. Mer-kittävimmät risteämät yleisten teiden kanssa suositellaan järjestettäväksi yli- tai alikulkuna. Myös pyörätiet, veneväylät ja moottorikelkkareitit palvelevat Saarijärven keskustassa mahdollisia vapaa-ajan toimintoja. Merkittäviä uusia ulkoilureittejä on yleiskaavassa osoi-tettu erityisesti keskustan kohdalla oleville valtatien ja radan viereisille rannoille. Molemmat näistä edellyttävät pengertämistä veteen, joten käytännössä niiden toteuttaminen odottaa liikenneväylien muutoinkin toteutuvia parannustöitä (esim. valtatien nykyisin puuttuva poh-javesisuojaus Herajärven kohdalla, radan tekninen perusparannus keskustan kohdalla ja Pieni-Lumperoisen rannalla).

94




4.2.5 Liikenne

Yleiskaavassa liikkumista on suunniteltu kaikki liikkumismuodot kattavana järjestelmänä. Liikenneverkon muutokset kytkeytyvät vahvasti maankäytön kehittämiseen. Asemankan-naksella ja keskustassa liikenneratkaisut perustuvat valmisteluvaiheessa tehtyihin erillissel-vityksiin. Kaavakartalla ajoneuvoliikenteen verkostossa uudet tiet ja kadut on korostettu pu-naisella. Merkittävästi parannettavat autoliikenteen väylät on korostettu puna-mustalla kat-koviivalla ja merkittävästi parannettavat rataosuudet punaisella värillä. Valtatien 13 ja rautatien osalta on huomattava, että yleiskaavan viivamerkintätapa ei kerro valtakunnallisten liikennekäytävien ja niiden liittymäalueiden todellista ja aluevarauksellista tilantarvetta. Valtatien ja radan vaatimat aluevaraukset ovat useita kymmeniä metrejä le-veitä maastokäytäviä ja eritasoliittymien alueet kooltaan suuria rakentamiskortteleita vas-taavia alueita. Yleiskaavassa ei ole voitu myöskään ottaa kantaa kaikkiin yleisten teiden liittymätyyppeihin, koska niistä ei ole vielä suunnitelmia olemassa. Todellista vastaavat tila-varaukset on mahdollista osoittaa siten vasta asemakaavassa. Liikenteen merkintöjä

vt (valtatie), st/pk (seututie/pääkatu), yt/kk (yhdystie/kokoojakatu), ka-

dut (nykyinen/parannettava/uusi)

rata (nykyinen/parannettava)

eritasoristeykset, ali- ja ylikulut

ohjeellinen lha-alue (linja-autoasema)

kevyen liikenteen reitit, ulkoilun reitit, veneilyn reitit, moottorikelk-

kailun reitit

LH- ja LV-alueet (huoltoasema- ja venesatama-alueet)

95




Merkittävimmät alueen liikenneolosuhteita koskevat muutokset ovat valtatien 13 ja sen liit-tymien parantaminen, liittymätiheyden vähentäminen sekä rinnakkaistieyhteyksien ja ke-vyen liikenteen yhteyksien luominen ja/tai kehittäminen. Näillä toimilla saadaan valtakun-nallinen ja paikallinen liikenne erotettua toisistaan, parannettua turvallisuutta ja kohennettua kaupunkikuvaa. Valtatien 13 toimivuuden ja turvallisuutta kehitetään parantamalla sitä nykyisellä paikallaan ja kehittämällä rinnakkaisteiden/katujen verkostoa. Tällä on erittäin merkittäviä vaikutuk-sia kaupungin paikalliseen katuverkkoon ja sen myötä rakennettuun ympäristöön.

Keskustan länsipuolella Koiralammentien rinnakkaisväylä voidaan jatkaa Kolkan-lahteen. Lisäksi nykyinen Koiralammentien pohjoispään liittymän kehittäminen vai-heittain eritasoliittymäksi parantaa moottoriajoneuvojen ja kevyen liikenteen turval-lisuutta.

Liittymätiheyden pienentämiseksi Nahkurintien liittymä katkaistaan ja liikenne ohja-taan ydinkeskustaan liikennevalo-ohjauksella parannettuun Kannonkoskentien liit-tymään ja kehitettävään Paavontien liittymään.

Nahkurintien liittymän paikalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulku, joka merkit-tävästi vähentää valtatien/radan estevaikutusta, parantaa kaupunkirakenteen toi-mivuutta ja sujuvoittaa kevyen liikenteen yhteyksiä keskustan etelä- ja pohjoisosien välillä.

Paavontien valtatieliittymää parannataan, mikä voi edellyttää liittymän sivuttaissiir-toa ahtaassa paikassa.

Paavontien päästä kohti Asemankannaksen kaupallisten toimintojen aluetta, radan ja valtatien välissä, rakennetaan uusi rinnakkaiskatu. Kaupan alueiden liikenne oh-jataan kokonaan tätä radan vartta menevää uutta katua pitkin.

Edelliseen uuteen katuun voidaan liittää Kukonhiekan ja keskustan välinen paikal-linen liikenne

Uuraistentien liittymän sekä Kirjapainontien liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi parantaa turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kukonhiekantien ongelmallinen liittymäpaikka on siirretty. Rajalantie jatketaan radan yli valtatielle, missä uusi kanavoitu liittymä ja liikennepal-

veluasema. Valtatien parantamiseen liittyy uusia ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen alikul-

kuja sekä ulkoilun ja kevyen liikenteen reittejä. Paikallinen katuverkko ja uudet maankäyttöalueet on kytketty uusilla kokoojakaduilla muuhun liikenneverkkoon. Yleiskaavassa kaupungin sisäisistä kaduista on merkitty vain pääkokoojakadut.

Ydinkeskustan nykyistä katuverkkoa kehitetään viihtyisyyttä ja kauppaa ym. kes-kustatoimintoja tukevalla tavalla. Nahkurintie muutetaan ensisijaisesti kevyttä lii-kennettä palvelevaksi vt13:n alikulkuineen. Kevyen liikenteen ja ulkoilun pääreittejä kehitetään kaupunkimaisessa keskustassa siten, että rantojen ja virkistysalueiden saavutettavuus paranee.

Osoitetaan uusia maankäyttöä palvelevia kokoojakatuyhteyksiä, joista merkittävim-piä ovat Asemankannaksen uudet kadut, Rajalan yritysaluetta palveleva uusi yh-dyskatu sekä Kusiaismäen yli kirjapainon ohi Tarvaalan suuntaan menevä kokoo-jakatu

Osoitetaan uusien asuntoja yritysalueiden kokoojakatuyhteydet Kevyen liikenteen pääreitit lähtevät keskustasta säteittäisesti eri suuntiin kattaen varsin hyvin sopivalla pyöräilyetäisyydellä olevat vanhat ja uudet rakentamisalueet. Merkittävim-mät yhteydet sijaitsevat paljolti muiden pääteiden ja -katujen kuin valtatien varressa. Kaik-kien merkittävien asunto-, työpaikka- ja palvelualueiden suuntaan osoitetaan kevyen liiken-teen pääreitit. Merkittävimpiä periaatteita

Hyvät pääreittitasoiset yhteydet sinne missä niitä toiminnallisesti tarvitaan Huomiota kevyttä liikennettä tuottavien alueiden keskinäiseen kytkentään (esim.

ydinkeskusta – Asemankannas – Kusiaismäki)

96




Hyvä kytkentä ulkoilureitteihin parantaa kevyen liikenteen reitistön palvelutasoa ja tuo lisää vaihtoehtoja (mm. Herajärven ympäri menevä reitti voi olla myös pyöräil-tävä)

Kevyen liikenteen sujuva kulku uusien eritasoliittymien kohdalla tulee ottaa huomi-oon tarkemmassa suunnittelussa

Valtatien estevaikutusta vähennetään uusilla alikuluilla (Nahkurintie, Asemankan-nas, muut)

Uusia yhteyksiä (mm. Asemankannas, Kukonhiekka, Rajala, Kusiaismäen itäpuoli ja kirjapainon mäki)

Joukkoliikenne hyötyy kehittyvistä valtatie- ja rinnakkaiskatujärjestelyistä sekä liittymien parantamisesta matka-aikojen lyhenemisellä sekä turvallisuuden parantumisella. Linja-au-toaseman sijainti muuttuu ja se on kaupungin ydinkeskustan C-alueella, jossa se palvelee keskustan asukkaita. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan joukkoliikenneterminaa-lin ja mahdollisten linja-autopysäkkien läheisyydessä olevien huoltoasemien liityntä-pysäköintijärjestelyillä.

4.2.6 Yhdyskuntatekniikka

Yleiskaavaan on merkitty merkittävimmät olemassa olevat yhdyskuntatekniset rakenteet ja verkostot. Uusien rakenteiden ja verkostojen tarvetta voidaan arvioida ehdotusvaiheessa, kun lopulliset rakentamisaluevaraukset ovat selvillä. Yhdyskuntatekniset kustannukset ovat merkittävä osa kaupungin kaavataloutta. Kustannusarvioita ja -vertailuja on mahdollista tehdä yleiskaavan jatkosuunnittelussa. EN-alueet EN-alkuiset vaaleanpunaiset alueet ovat energiahuollon alueita. Alueet EN-1 on varattu sähköverkon muuntoasemille (2 kpl) ja alue EN-2 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n kaukoläm-pökeskukselle.

97




ET-alueet ET-alkuiset vaaleanpunaiset alueet on varattu yhdyskuntatekniselle huollolle. Alueilla ET-2 sijaitsee vedenottamo eikä niiden läheisyyteen saa sijoittaa pohjaveden laadulle riskiä ai-heuttavia toimintoja. Alueella ET-3 sijaitsevat Heramäen kaksi ylävesisäiliötä. Johtolinjat Saarijärven kunnan alueella kulkeva 110 kV voimalinja on merkitty kaavaan johtomerkin-nällä, jossa lisämääreenä on Z-kirjain.

4.2.7 Ympäristö ja luonto

Yleiskaavaan on merkitty luonnonsuojelualueet, luonnon kannalta arvokkaiksi tiedetyt alu-eet asemakaavoitetun alueen ulkopuolella, pohjavesialueet ja pintavesien merkittävät luon-taiset valumasuunnat. SL, SL-1 Luonnonsuojelun vahvimpia aluevarausmerkintöjä yleiskaavassa ovat SL ja SL-1. SL-mer-kinnällä on esitetty lakiin perustuvat luonnonsuojelualueet, jotka ovat yleiskaava-alueella yksityisestä aloitteesta perustettuja. SL-1 merkinnällä ovat asemakaavoissa osoitetut luon-nonsuojelualueet (Voudinniemi ja Pappilan eteläpuoleinen harjuniemi). MYU, VL-1 Merkinnällä MYU on osoitettu sellaisia maa- ja metsätalousalueiden osia, joilla on merkittä-viä luontoarvoja ja myös ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkittävimpiä ovat Mustikkakorven ja Salkopuron alueet. Merkinnällä VL-1 on osoitettu alueita, joilla virkistys on ensisijainen maankäyttömuoto, mutta joilla on merkittäviä luontoarvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Man-nilan männikön ja Asemankannaksen rannoilla sijaitsevat harjuluontoalueet. pohjavedet (pv, osa-alue), pintavedet (nuoli, valuntasuunta) Kaava-alueen pohjavesialueet on osoitettu kaavassa merkinnällä pv. Alueiden rajaukset ovat ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta. Merkittävät ja jatkosuunnittelussa huomioon otettavat pintavesien valuntasuunnat on osoitettu sinisin katkoviivoin, perustuen maasto-havaintoihin ja silmämääräiseen karttatulkintaan. Asemakaavoitetulla alueella olevaa Paju-lammen valuntasuuntaa Paskolammin kautta Hietalahteen ei ole merkitty karttaan, mutta

98




sitä voi pitää merkittävänä pintavesien valuntareittinä, joka on yleiskaavan ohjaamassa ase-makaavoituksessa ja muussa suunnittelussa otettava huomioon luo-1, luo-2, luo-3, luo-4, luo-5 (osa-alue), yhteystarpeet Yleiskaavaan on merkitty kaavaa varten tehdyn luontoinventoinnin (Enviro Oy 2009), yleis-kaavan täydentävien luontoselvitysten (Ahlman Group Oy, 2013) sekä muiden aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella alueen arvokkaat ja vaalittavat luontokohteet (vihreä piste-katkoviiva, osa-alue luo, luo-x). Niiden läheisyydessä on vältetty rakentamista. Liito-oravien luo-4-alueista osa on osittain yleiskaavan asuntoalueiden sisällä, koska puus-ton ja elinolosuhteiden säilyminen tiedetään voivan turvata asemakaavoituksen keinoin. Merkittävimpien liito-oravaympäristöjen väliset liikkumistarpeet on osoitettu paksuin sinisin katkoviivoin, eikä niiden välille ole osoitettu rakentamista. Luo-osa-alueiden merkintöjen in-deksit (1-5) viittaavat erityyppisiin luontoarvoihin seuraavasti: 1. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä linnusto- ja kasvistoarvot 2. Harjuluonto 3. Rantalehdot 4. Liito-orava 5. Puro- ja/tai metsäluonto

4.2.8 Kulttuuriympäristö

Saarijärven yleiskaavassa vaalitaan kulttuuriympäristön arvokkaita piirteitä sekä alueiden-käyttöratkaisuin että merkinnöin ja määräyksin. Huomioon on otettu alueella olevat kulttuu-riympäristön valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvot. Maankäytön päälinjat tu-kevat maisemarakenteen, kulttuurimaiseman ja kulttuuriympäristön arvokkaiden ominais-piirteiden säilymistä. Kulttuuriympäristömerkinnät koskevat arkeologista kulttuuriperintöä, kulttuurimaisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristön vaaliminen yleis-kaavassa tukee Saarijärven kulttuurikaupunki-imagon vahvistamista ja kansallisen kaupun-kipuiston sisältöjen kaltaisia tavoitteita. Osa yleiskaavasta kuuluu Keski-Suomen maakun-takaavassa olevaan laajaan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (kuk). Yleis-kaavan maankäyttöratkaisut, suojelumerkinnät ja kehittämismerkinnät edistävät tähän liitty-vien kehittämispotentiaalien toteutumista.

99




Osa-alueet sm- ja sm-1, kohteet sm Muinaisjäännösalueet ja -kohteet rajauksineen perustuvat Museoviraston muinaisjäännös-rekisteriin (2013). Muinaisjäännöksiin liittyvistä maankäyttöratkaisuista ja kehittämismah-dollisuuksista on keskusteltu Keski-Suomen museon kanssa. Pinta-alaltaan pienet muinais-jäännökset on merkitty sinisellä kohdeneliöllä ja tunnuksella sm. Laajat ja useista kohteista koostuvat aluemaiset kokonaisuudet ovat sinisellä pistekatkoviivalla/viivarasterilla ja osa-alueen tunnuksella sm. Opetus- ja matkailukohteina sijaintinsa puolesta kehitettäviksi sopi-vat muinaisjäännösalueet on korostettu merkinnän perässä olevalla indeksillä 1 (sm-1 osa-alue). Näitä ovat Mannilan männikössä oleva laaja, enimmäkseen esihistoriallinen alueko-konaisuus sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset Lumperon taistelukaivannot. Kehi-tettävien kohteiden lisäksi arkeologisia matkailukohteita lähiseudulla jo vanhastaankin (mm. Kivikauden kylä Summassaaressa). sk/vk osa-alue, sk/mk ja sk osa-alueet ja kohteet Kaava-alueella sijaitseva valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue (rky 2009, VAT), Saarijärven kirkko ja pappila ympäristöineen, on merkitty punaisella viiva-rasterilla (tunnus sk/vk). Kirkon, hautausmaan ja pappilan alueet on merkitty myös alueiksi, jolla ympäristö säilytetään. Kolme kaava-alueella sijaitsevaa maakunnallisesti arvokasta ra-kennetun kulttuuriympäristön kohdetta, Sivula, Pajuniemi ja Päiväkumpu, on merkitty pu-naisella neliöllä (tunnus sk/mk). Maakunnallisesti arvokkaat kohteet on määritetty Keski-Suomen maakuntakaavaan liittyvässä selvityksessä Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa (julkaisu A 27, 2009) ja esitelty myös maakuntakaa-van liitteenä olevassa alueluettelossa. Kaava-alueen paikallisesti merkittävät rakennuspe-rintökohteet on merkitty kaavaan punaisella neliöllä ja tunnuksella sk ja kohteiden muodos-tamat aluekokonaisuudet punaisella pistekatkoviivalla ja tunnuksella sk. Rakennusperintö-kohteiden valinta perustuu kahteen kaava-aluetta koskevaan rakennusinventointiin: Ydin-keskustan osalta Keski-Suomen museon tekemään Saarijärven keskusta-alueen täyden-nysinventointiin (Saija Silén, 2008) ja muilta osin Saarijärven keskustan reuna-alueiden ra-kennetun kulttuuriympäristön selvitykseen (Nina Könönen, 2009). Verrattuna lähtötietona oleviin selvityksiin, on kaavakartan paikallisesti arvokkaissa alueissa muutamia poikkeamia, joista Saarijärven kaupunki on neuvotellut Keski-Suomen museon kanssa. ma/mk (osa-alue) Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetun Rahkolan maakunnallisesti arvokkaan mai-sema-alueen läntiset osat ulottuvat yleiskaava-alueella Pieni-Lumperoisen rantamille. Alu-eet on merkitty osa-alueena ma/mk. Alueista pohjoisemman ja suuremman maisemallisten arvojen säilymistä on edistetty yleiskaavan aluevarusmerkinnällä MA ja MA-1. MA-2 ja MA-3 Maisemallisesti arvokkaiksi pelloiksi (MA-2, MA-3) on osoitettu laajahkot, maisemakuvalli-sesti keskeiset ja visuaalisesti edustavat pellot. Pelloilla on paitsi maisemallista arvoa, mer-kitystä myös Saarijärven paikallisidentiteetin syventämisessä ja taajamakuvan rikastami-sessa. Monilla näillä on myös asutus- ja kulttuurihistoriallista merkitystä. Kaupunki- ja maisemakuvan kannalta merkittävä kehitettävä näkymä (nuoli) Kaupunki- ja maisemakuvan kannalta merkittäviksi kehitettäviksi näkymiksi on merkitty kuusi Saarijärven järvikaupunki-imagon kannalta keskeistä näkymää (keltainen nuolimer-kintä). Vesistöjen yli avautuvia imagomaisemia kehitetään osana julkisia tie- ja kaupunkiym-päristöjä. Näkymän maisema-arkkitehtoninen avaaminen ja rajaaminen otetaan huomioon asemakaavoituksessa, muussa tarkemmassa suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa. Maisema-, kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä koskeva suositus 6.1 Koko kaava-aluetta koskevat suositukset kehittää maiseman ja ympäristön luontaisia vah-vuuksia. Alueidenkäytössä näitä ovat rannat ja vesistömaisemat, maisemaa kehystävät kor-keat moreenimäet, edustavat viljelymaisemat, rakennettuun kaupunkiympäristöön liittyvät harjualueet pienine lampineen, arvokkaat luontokohteet sekä rakennettu ja arkeologinen

100




kulttuuriympäristö. Maisema- ja kaupunkikuvaa kehitetään olemassa olevaa ympäristöä hoitamalla, vajaakäyttöisiä alueita käyttöön ottamalla, hyvällä täydentävällä rakentamisella ja uudella arkkitehtuurilla. Julkisen ympäristön parantamistoimia kohdennetaan eniten käy-tettyihin, viihtyisyyden, vetovoimaisuuden ja imagon kannalta merkityksellisiin miljöön osiin (esim. ydinkeskustan sisääntulotiet, pääkadut, rannat ja satamat, matkailualueet, julkiset puistot).

4.2.9 Ympäristöterveys

Ympäristöterveyteen liittyviä merkintöjä ovat yleiskaavassa pilaantuneisiin maa-alueisiin liit-tyvät kaavamerkinnät ja suojaviheralueet liikenneväylien ja teollisuuden tuntumassa. Välil-lisesti asiaan liittyvät pohjavesialueet. Liikenteen melu- ja tärinäkysymyksiin liittyviä suosi-tuksia on kaavamääräysten kohdassa 5.1 sekä ratojen ja valtateiden kaavamääräyksissä. Yleiskaavassa osoitettu alueidenkäytön kokonaisrakenne tukee ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. saa (kohteet/alueet) Puhdistettavat, mahdollisesti pilaantuneet ja maa-ainesten käyttörajoitteita sisältävät koh-teet (22 kpl) on merkitty kaavakarttaan saa-merkinnöin. Merkinnät pohjautuvat Maaperän tilan tietojärjestelmään, jonne on koottu tietoja tiedossa olevista tai potentiaalisesti pilaan-tuneista maa-alueista sekä tutkituista tai kunnostetuista alueista. Merkintä saa-1 on alueilla, joilla pilaantuneisuus on tiedossa ja jotka on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhty-mistä. Merkintä saa-2 on alueilla, joilla pilaantuneisuus on selvitettävä maankäytön tai omis-tajan muuttuessa tai mikäli ympäristöhaittoja ilmenee. Merkintä saa-3 on alueilla, joilla on voimassa oleva maa-ainesten käyttörajoite eli maamassoja ei saa kuljettaa alueen ulkopuo-lelle ilman yhteydenottoa viranomaisiin. EV, ev-osa-alueet Valtatien ja radan läheisyyteen osoitettujen uusien asuinalueiden väliin on merkitty suojavi-heralueet sinisellä EV-merkinnällä. Osa-alueita ev on teollisuuden ja asutuksen välivyöhyk-keillä.

101




5. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Tässä luvussa arvioidaan yleiskaavan vaikutuksia suhteessa kaavalle asetettuihin tavoitteisiin, suunnittelun pe-rustana olleisiin lähtöaineistoihin sekä kaavan toteuttamisen kannalta. Arvioinnissa on pyritty tunnistamaan vai-kutuksiltaan merkittävät ja suunnittelun kannalta keskeiset seikat, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvat-tujen periaatteiden mukaisesti.

Kuva: Yleiskaavan toteutuessa taajama-alue laajenee ja haja-asutusalue pienenee. Asemakaavoitun alueen (punaisella rajattu valkoinen alue) ulkopuolella olevat uudet rakentamisalueet yleiskaavassa. Yleiskaava tukee kaupungin strategista kehittämistä (elinkeinot, asuminen, ympäristö, imago).

102




5.1 Tavoitteiden toteutuminen yleiskaavaluonnoksessa

5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009)

Toimiva aluerakenne: Saarijärven keskusta voi vahvistua seutukeskuksena osana Keski-Suomen aluerakennetta. Yritystoimintaan liittyvät rakentamismahdollisuudet kasvavat ja monipuolistuvat. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleiskaavan maankäyttö ja lii-kennejärjestelmä eheyttävät ja tehostavat yhdyskuntarakennetta. Elinympäristön laatu pa-ranee yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuessa, palvelutarjonnan saavutettavuuden parantuessa sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien parantuessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö: Yleiskaava nostaa esiin ja vaalii Saarijärven kulttuuri- ja luonnonperinnön arvokkaita kokonaisuuksia ja kohteita. Valtakunnallisesti arvokas raken-nettu kulttuuriympäristö ja sen merkitys Saarijärven identiteettimiljöönä säilyy. Maiseman vahvuuksia korostetaan maankäytössä. Joitakin maaseudun viljelymaisemia muuttuu ra-kennetuiksi alueiksi mutta kaikkein edustavimmat maaseudun kulttuurimaisemat säilyvät. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: Liikenteen olosuhteet selkiytyvät erityisesti Ase-mankannaksella ja keskustassa valtatien 13 ja rinnakkaistieverkon osalta. Liikkumisver-kosto on yleiskaavassa osoitettu kokonaisvaltaisena liikennejärjestelmänä, joka palvelee maankäytön kehittämistä aikaisempaa paremmin. Energiahuollon verkoston runko säilyy, muutoin yleiskaava ei ota erityisesti kantaa energiahuoltoon.

5.1.2 Saarijärven kaupungin strategiset tavoitteet

Saarijärven keskustavisio 2030, joka on strategisten tavoitteiden taustalla: Yleiskaava edistää vision toteutumista. Keskustan asukasluku 2030: Yleiskaava mahdollistaa tavoitellun, tilastokeskuksen en-nusteita myönteisemmän väestökehityksen. Seudullinen keskus: Yleiskaava luo mahdollisuuksia Saarijärven seudullisen palvelutar-jonnan vahvistamiselle sekä imago- ja identiteettimerkityksen kasvattamiselle.

5.1.3 Suunnittelun yleistavoitteet

Kaupallisen keskustan kehittäminen: Yleiskaavassa oleva keskustamerkintä C ja kau-pan alueiden merkintä KM-1 mahdollistavat kaupallisten toimintojen merkittävän kehittämi-sen tavoitteiden mukaisesti. Yleiskaavan liikenneratkaisu mahdollistaa ydinkeskustan ke-hittämisen erikoistavarakaupalle soveltuvana kävelykeskustana ja Asemankannaksen ke-hittämisen kaupallisen keskustan laajennusalueena erityisesti tilaa vaativan kaupan osalta. Keskustan ja Asemankannaksen rakentamismahdollisuuksia tutkittiin erillisselvityksillä. Liikenneväylät, päälinjaukset: Tavoite valtatien 13 liittymäjärjestelyiden parantamisesta toteutuu. Liikennejärjestelyjä voidaan toteuttaa vaiheittain. Paikalliselle liikenteelle saadaan yhtenäinen rinnakkaiskatu lähes koko keskustajaksolle. Keskustan katuja on mahdollista kehittää nykyistä enemmän keskustatoimintoja tukevina ja jalankulkijan mittakaavassa. Su-juvat ja turvalliset kevyen liikenteen reitit johtavat keskustaan kaikista maankäyttösuunnista. Keskustan turvallinen saavutettavuus jalan ja pyörällä paranee. Teollisuusalueet: Yleiskaavan yritysalueet ovat tavoitteiden mukaisesti erityisesti Jyväs-kylän suunnalla.

103




Kansallinen kaupunkipuisto ja VAT-alue: Kaavaan on merkitty matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke ja lukuisia kulttuuriympäristön suojelumerkintöjä. Kulttuuriympäristön vaalimista on edistetty maankäyttöratkaisuin, kaavamerkinnöin ja kaavamääräyksin. Val-misteluaineistoon kuuluvat keskustan ja Asemankannaksen ideasuunnitelmat tarkentavat ja havainnollistavat asiaa keskeisellä alueella. Asuminen: Mahdollisia asuinalueita on yleiskaavassa maksimaalinen määrä, yli laskennal-lisen tarpeen, myös rannoilla ja rantojen tuntumassa. Reservialueet (/res) ovat pitkän aika-välin varauksia. Matkailu, urheilu, kulttuuri: Kolkanlahden – Summassaaren matkailukäytävä on esitetty kehittämisvyöhykkeenä ja sen toteuttamista on tuettu maankäyttöratkaisuin. Urheilun, lii-kunnan, ulkoilun ja muun vapaa-ajan tarpeisiin on varattu uusia alueita. Valmisteluaineis-toon kuuluvissa keskustan ja Asemankannaksen ideasuunnitelmissa näiden sijaintia on tut-kittu yleiskaavaa tarkemmassa mittakaavassa. Rannat: Rantojen tuntumaan on osoitettu uusia asuinalueita, palvelualueita, virkistysalu-eita, venesatamia, uimarantoja, matkailualueita ja virkistysreittien tukikohtia. Rantojen saa-vutettavuutta on parannettu kevyen liikenteen ja ulkoilun reitistöjä lisäämällä.

5.1.4 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet

Ydinkeskustan kehittämiskohteet: Yleiskaava mahdollistaa kohteiden kehittämisen. Ydinkeskustan lähestymisalueet: Lähestymisalueiden merkittävät näkymät on merkitty kaavaan, ja asiaa edistetään myös maisemaa ja kaupunkikuvaa koskevissa suosituksissa. Asuminen: Keskusta-asumisen rakentamismahdollisuuksia tutkittiin erillisselvityksillä ja ideasuunnitelmilla. Niiden mukaan uudelle asuntorakentamiselle keskustassa on huomat-tavia mahdollisuuksia, jos rakennetta tehostetaan. Keskustassa on myös käyttötarkoitus-taan muuttavia alueita, jotka mahdollistavat täydentävää asuntorakentamista. Rannat: Asiointisatamalle ja veneiden vesillelaskupaikoille on osoitettu uusia venesatama-alueita Hietalahdesta ja Asemankannaksen pohjoisrannalta. Lisäksi on muita uusia ran-noilla olevia virkistysalueita, joille voi sijoittaa venevalkamia. Rantojen uudet virkistysreitit tuovat vesistöt nykyistä paremmin kaupunkilaisten käyttöön. Urheilu ja kulttuuri: Liikuntapaikoille on luotu uusia mahdollisuuksia. Kusiaismäkeä kehi-tetään talviurheilualueena ja vesiurheilukeskukselle on useita sijaintimahdollisuuksia ran-noilla olevien venesatamien, matkailualueiden ja virkistysalueiden tuntumassa.

5.2 Yleiskaavan suhde aikaisempiin oikeusvaikutteisiin kaavoihin

5.2.1 Keski-Suomen maakuntakaava

Yleiskaava noudattaa ja toteuttaa Keski-Suomen maankuntakaavan sisältöä ja tarkoitusta.

5.2.2 Saarijärven keskustan asemakaavat

Yleiskaavan valmisteluvaiheessa arvioitiin kaupungin ja konsultin yhteistyönä asemakaa-vojen ajantasaisuutta kauttaaltaan. Asemakaavoitetun alueen sisällä olevat käyttötarkoitus-ten muutostarpeet on otettu huomioon yleiskaavassa. Yleiskaavan toteutuessa asemakaa-voitettu alue laajenee (kuva luvun 5 alussa).

104




5.3 Yleiskaavan suhde lähtöaineistoihin

Yleiskaavaa varten tehtyjen selvitysten sisältö on pääosin voitu ottaa huomioon yleiskaa-vassa. Poikkeamia on pienissä yksityiskohdissa, mutta ne ovat perusteltuja. Kulttuuriympäristö: - Voudinniemen laaja muinaisjäännösalue ja läheisten peltojen maisemalliset arvot vaa-

tivat lähtöaineistojen (muinaismuistorekisteri, maisemaselvitys) valossa yhteensovi-tusta ja tarkempaa vaikutusten arviointia asemakaavoja laadittaessa. Asemakaavavai-heessa Saarijärven kaupunki neuvottelee Keski-Suomen museon ja ELY-keskuksen kanssa kulttuuriympäristöltään moniarvoisen alueen suunnittelukysymyksistä ja yksi-tyiskohtaisista suojelutarpeista. Yhdyskuntarakenteen ja -talouden sekä asuntomarkki-noilla olevan kysynnän puolesta alue on hyvä asumiselle. Suojeltavien muinaisjäännös-ten tarkka sijainti on mahdollista ottaa huomioon vasta asemakaavan tarkkuutta vas-taavassa suunnittelussa.

- Valtakunnallisesti ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat itsestään selvästi suojeltavia kohteita tai alueita, jotka yleiskaavassa on osoitettu sellaisenaan. Joissakin paikallistason kohteissa ja alueissa on pieniä perusteltuja poikkeamia suhteessa lähtö-aineistoon. Näistä Saarijärven kaupunki on neuvotellut Keski-Suomen museon kanssa. Yleiskaava osoittaa ne kohteet ja alueet, joiden suojelutarpeet tulee erityisesti tutkia asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Paikallisesti arvokkaiden rakennetun kult-tuuriympäristön kohteiden ja alueiden suojelukysymykset, kuten myös näihin liittyvä täydennys- ja uudisrakentamisen ohjaus ratkaistaan tarkemmin asemakaavalla.

- Rakennetun kulttuuriympäristön inventoituja kohteita on maankäytön voimakkailla muu-tosalueilla. Näillä alueilla on enimmäkseen voimassa muutoksen mahdollistava asema-kaava, joten asia ei sinänsä ole enää yleiskaavassa ratkaistava kysymys.

5.4 Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut

Merkittävimpiä kaupunkirakenteellisia vaihtoehtotarkasteluja tehtiin Asemankannakselta ja ydinkeskustasta, joista molemmista tehtiin suunnittelullisia elementtejä sisältäviä selvityksiä useassa vaiheessa kaavaprosessia. Painopiste oli valtatiehen 13 liittyvissä liikennejärjeste-lyissä ja näiden vaikutuksissa rakennettuun ympäristöön. Ydinkeskustan ja Asemankannaksen alueilla rakennetun ympäristön vaihtoehtotarkastelut tehtiin rakennusmassoittelun tasolla, jotta realistiset kerrosalavolyymit saatiin luotettavasti tutkittua erityisesti kaupan pinta-alojen ja asuntorakentamisen osalta. Nämä rakennetun ympäristön vaihtoehtotarkastelut ovat hyödynnettävissä myös asemakaavoituksen viite-suunnitelmina. Vaihtoehtotarkastelut ja -vertailut on kuvattu selvitysten raporteissa. Muilta osin valmistelu-vaiheen vaihtoehtotarkastelut olivat suunnitteluun liittyviä ja yksityiskohtia koskevia.

5.5 Kaavan toteuttaminen

5.5.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö

Kokonaisuutena ihmisten elinolot ja elinympäristön laatu paranevat esimerkiksi liikkumis-verkoston selkiytyessä ja palvelutarjonnan parantuessa sijainniltaan hyvänä. Yhdyskunta-rakenteen toimivuuden parantuminen lisää erityisesti arkisen liikkumisen sujuvuutta ja tur-vallisuutta. Asuminen kehittyy monipuolisesti ja virkistysmahdollisuudet paranevat. Toteu-tuva elinympäristön laatu on suuressa määrin riippuvainen asemakaavoituksesta ja muusta tarkemmasta suunnittelusta sekä toteutuksen onnistumisesta.

105




Valtatiehen liittyvän liikenneverkon järjestelyt aiheuttavat merkittäviä muutoksia erityisesti valtatien ja radan välisellä alueella ja valtatien lähivaikutusalueella. Tarkkoja vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida ennen tiesuunnitelmien tarkentumista ja asemakaavoitusta. Il-meistä kuitenkin on, että radan ja valtatien välialueet eivät jatkossa sovellu esimerkiksi asu-miseen tai muille melulle herkkiin toimintoihin. Melun ja tärinän osalta vyöhyke vaatii tar-kempia selvityksiä asemakaavoituksen ja toteuttavan suunnittelun yhteydessä. Yleiskaavalla on rakennettua ympäristöä, maisemaa, kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä eheyttävä vaikutus, joka tarkentuu asemakaavoituksen ja rakentamishankkeiden kautta. Yleiskaavaan ja sen taustasuunnitelmiin pohjautuva kaupunkiympäristön kehittäminen pa-rantaa elinympäristön laatua.

5.5.2 Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto

Valtatien parantaminen nykyisellä paikallaan tai muu rakentaminen ei aiheuta merkittäviä laajoja muutoksia maa- ja kallioperään tai pinnantasaukseen. Suurimpia paikallisia muutos-kohtia ovat eritasoliittymät ja alikulut. Maaperän pilaantuneisuuteen liittyvät riskit on tunnistettu ja esitetty kaavakartalla. Riskiä aiheuttavia toimintoja on siirretty pois vesistöjen tuntumasta. Huoltoasema- tai muita poh-javesiriskiä aiheuttavia toimintoja ei ole pohjavesialueella. Rantarakentaminen lyhentää vapaan rantaviivan pituutta. Venesatamat ja rannoilla olevat uudet maankäyttötoiminnot vaikuttavat vesistöihin jossakin määrin. Rantaviivan muutokset ja täytöt ovat mahdollisia esimerkiksi Hietalahden alueella, jossa maankäyttö muuttuu. Herajärven pohjoisrannalle pengerryksenä tehtävä suojaviheralue mahdollistaisi samalla pohjavesisuojaustyyppisten suojarakenteiden ja meluesteiden rakentamisen valtatielle, työnaikaiset haitat veden laadulle ovat mahdollisia. Asemankannaksen palvelualueella korttelialueiden lammet jäävät rakennetun alueen si-sään ja niihin voi kohdistua muutoksia. Hulevesien merkittäviä luontaisia valuntauomia on tunnistettu ja merkitty kaavakartalle otettavaksi huomioon asemakaavoituksessa ja muussa tarkemmassa suunnittelussa.

5.5.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat

Alueidenkäytön kokonaisrakenne edistää luonnon monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta. Yleiskaava turvaa koko yleiskaava-alueen ekologiset verkostot siinä määrin kuin se maasto-olosuhteisen puolesta ja vallitsevasta rakentamisen nykytilanteesta lähtien on mah-dollista. Uusien alueiden käyttöönotto vähentää luonnonympäristön määrää, mutta se on kaupunki-kehityksen kannalta välttämätöntä ja laajemman aluekokonaisuuden kannalta tarkoituksen-mukaista. Uusi maankäyttö liittyy tiiviisti nykyiseen rakenteeseen jättäen ympäröivät luon-non ydinalueet rauhaan. Uusien rakentamisalueiden sisään on jätetty eliölajien leviämistä ja populaatioiden säilymistä mahdollistavia viherkäytäviä. Kansalliset ja paikalliset luonnonsuojelualueet on esitetty yleiskaavassa suojelualueina (SL, SL-1). Näitä ympäröivät maankäyttömuodot edistävät hyvin suojeluarvojen säilymistä. Suo-jelualueiden läheisyyteen ei ole osoitettu rakentamista tai luontoarvoja uhkaavia toimintoja.

106




Yleiskaavan luontoselvitysten osoittamat arvokkaat luontoalueet ja lajiesiintymät on jätetty enimmäkseen rakentamisen ulkopuolelle. Muutamia liito-oravareviirejä on uusien asunto-kortteleiden rajapinnoissa, mutta nämä on mahdollista ottaa huomioon asemakaavavai-heessa.

5.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne

Saarijärvi vahvistaa yhdyskuntarakenteellista merkitystään Keski-Suomen alueraken-teessa. Uusien rakentamisalueiden myötä Saarijärven keskusta voi entistä painokkaammin kehittyä koko kaupungin ja koko seudun keskustaajamana palveluineen, monipuolisine asu-misen mahdollisuuksineen ja kehitettävine elinkeinoineen. Yleiskaava-alueen sisäinen yhdyskuntarakenne selkiytyy ja yhdyskuntarakenteen toimi-vuus paranee erityisesti ydinkeskustan ja Asemankannaksen välillä. Tiivistäminen ja tehos-taminen mahdollistavat taloudellisen yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja hajarakentami-sen hallinnan koko kaupungin alueella. Liikennejärjestelmä palvelee maankäytön strategista kehittämistä. Liikenneolosuhteet sel-keytyvät ja turvallisuus paranee. Liikenneympäristön viihtyisyys kehittyy myönteisesti ja keskustan saavutettavuus eri liikennemuodoilla paranee. Liikenteelliset toimenpiteet, kuten valtatien liittymien parantaminen ja uudet yhteydet, toteutetaan vaiheittain maankäytön ke-hittymisen mukaan ja liikennemäärien kasvaessa niin, että liikenteellinen turvallisuustaso säilyy. Yleiskaavan pohjaksi ydinkeskustan ja Asemankannaksen alueille tehtyjen täydennysra-kentamisen ideasuunnitelmien pohjalta tiedetään, että kaupunkirakennetta on mahdollista tiivistää merkittävästi nykyisen asemakaava-alueen sisällä. Valtatien ja radan lähialueilla tämä saattaa edellyttää erityisiä toimia liikennemelun ja -tärinän torjumiseksi. Nämä toimet ovat monilla alueilla tarpeen jo nykyisenkin asutuksen ja virkistysalueiden takia. Yleiskaavassa osoitettuja uusia rakentamisalueita voidaan toteuttaa vaiheittain ja tarpeen mukaan, ottaen huomioon kaupungin maanomistuksen kulloinenkin tilanne, yksityisten maanomistajien toiveet sekä katujen ja kunnallistekniikan kaupungilta vaatimat investoinnit. Yleiskaavan luonnoksessa on rakentamisalueita reilusti enemmän kuin mitä tavoiteltuun väestönkasvuun ja ennakoituun asumisväljyyden kasvuun perustuvat tarvearviot osoittavat. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja yhdyskuntatalouden takia kaupungin asemakaavoituk-sella toteutettavaksi tulevien rakentamisalueiden vaiheistus on välttämätöntä. Yleiskaavassa pitkän aikavälin reservialueet on merkitty tunnuksella /res pääkäyttötarkoi-tusmerkinnän jälkeen. Myös Uuraistentien varrella ja Summasenjärven rannalla olevia mai-semallisesti arvokkaita peltoalueita (MA-3) varataan asumisen käyttöön pitkällä aikavälillä. Asuntoalueiden karkeaa vaiheistusta on havainnollistettu oheisessa kuvassa.

107




Kuva: Yleiskaavassa osoitettujen asuntoalueiden karkea vaiheistus: jo asemakaavoitetut alueet rus-kealla peittovärillä, yleiskaavan ensimmäisen toteutusvaiheen alueet vaalean ruskealla peittovärillä (A-1, A-2, AP, AP), yleiskaavan toisen toteutusvaiheen alueet eli pitkän aikavälin reservialueet vaa-lean ruskealla vaakarasterilla (AP/res, AT/res) ja pystyrasterilla (MA-3).

108




6. Kaavaprosessi ja vuoropuhelu

Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kaavaprosessin kulku, vuoropuhelu, suunnitteluasiakirjat ja kaavaa valmistelevat tahot yhteystietoineen.

6.1 Kaavaprosessin kulku

Saarijärven keskustan yleiskaavan valmistelu alkoi vuonna 2008, jolloin ensimmäiset sel-vitykset käynnistettiin. Kaavaprosessi saatettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunni-telma asetettiin nähtäville vuoden 2009 alussa. Saarijärven keskustan ja Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavoja valmisteltiin osaksi sa-manaikaisesti. Yhteisiä vaiheita olivat strateginen osuus ja useat selvitykset. Taaja-mayleiskaavojen kanssa samanaikaisesti valmisteltiin keskustan yleiskaavaan rajautuvien maaseutualueiden kyläyleiskaavoja. Ensimmäiset selvitykset valmistuivat vuonna 2009 (kaupan palveluverkko, luonto, maise-ma, rakennettu kulttuuriympäristö). Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella valmistui vuonna 2010 ja kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma 2011. Yleiskaavaluonnos valmistui ja asetettiin nähtäville kesällä 2012. Tämän jälkeen selvityk-siä täydennettiin ja päivitettiin (luonto, valtatie 13, keskustan ja Asemankannaksen idea-suunnitelmat). Yleiskaavaehdotus asetettiin nähtäville 26.5. – 31.7.2014. Ehdotuksesta tuli 14 muistutus-ta ja 4 lausuntoa. Palautteeseen laadittiin vastineet. Muistutusten ja lausuntojen johdosta kaavakartalle – ja selostukseen tehtiin vähäisiä muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä että kaavaehdotus tulisi laittaa uudestaan nähtäville. Muutoksista tiedotet-tiin muistutuksen jättäneitä. Kaavaehdotukseen tehdyistä muutoksista saatiin yksi muistu-tus, jonka johdosta kaavaan ei tehty muutoksia. Lopullisen yleiskaavan hyväksyy kaupun-ginvaltuusto.

6.2 Toteutuneet vaiheet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmistunut 30.3.2008 (luonnos), päivitetty 29.1.2009, 29.5.2012, 14.4.2014,

27.2.2015 Nähtävillä Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksen ilmoitustaululla (Maankäyttö ja

kaavoitus) sekä kaupungin internet–sivuilla (www.saarijarvi.fi) 30 päivän ajan (12.2. -16.3.2009), missä yhteydessä palautetta saatiin 2 kpl.

Viranomaisyhteistyö

Vireille tulovaiheen MRL 66 §:n ja MRA 18 §:n mukainen viranomaisneuvottelu 26.1.2009.

Viranomaisten työneuvottelut 29.5.2009, 30.8.2011 ja 4.2.2013 MRA § 18 mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu 3.3.2015

Kunnan/kaupungin päätöksenteko

Päätös kaavan laatimisesta 28.2.2008 § 31 Vireille tulokuulutus 5.2.2009 Sampo -lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä

kunnan kotisivuilla www.saarijarvi.fi, samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan kanssa

109




Saarijärven kaupungin omistajaohjauksen jaosto, päätös kaavaluonnoksen nähtä-ville asettamisesta 4.6.2012

Saarijärven kaupunginhallitus, päätös kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 14.4.2014

Kaavasuunnitelma nähtävillä ja lausuntokierroksella

Yleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto: 20.6.- 30.9.2012 Yleiskaavaehdotus 26.5. – 31.7.2014

Ohjausryhmä

Kokoukset 27.4.2009, 20.1.2010, 2.3.2010 (tavoitetyöpaja), 28.4.2010, 21.6.2010, 2.9.2010, 8.10.2010, 29.6.2011. Kokouksissa käsiteltiin myös Pylkönmäen kirkon-kylän yleiskaavaa

Saarijärven kaupungin nimeämä kokoonpano on vaihdellut kaavaprosessin aika-na. Ohjausryhmän koostuu enimmäkseen kaupungin luottamushenkilöistä ja si-dosryhmien edustajista. Ohjausryhmän työskentely päättyi kaavan valmisteluvai-heeseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehtonen/Arja Koskenlahti (pj.) Valtuuston puheenjohtaja Jorma Viitanen / Sami Tuominen Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Martti Luotola Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Matti Tannermäki Sivistysjohtaja Jouni Wilpola / Arja Siikström Kuntayhtymän johtaja Mikael Palola Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Esa Järvinen Saarijärven Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Hietaniemi SSYP toimitusjohtaja Risto Lahti Talousjohtaja Eeva Kuusela Saarijärvi-Seura ry:n pj. Hannu Luotola Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi (sihteeri) (Tekninen johtaja Hannu Seppälä, osan aikaa)

Hankeryhmä Käytännön työtä avustaneen kaupungin asiantuntijajoukon kokoonpano on vaih-

dellut kaavaprosessin aikana. Työskentely päättyi kaavan valmisteluvaiheeseen. Kokoukset 24.11.2008, 18.12.2008, 29.1.2009, 29.4.2009 sekä lukuisia työpala-

vereita. Kokouksissa ja palavereissa käsitelty myös Pylkönmäen keskustan yleis-kaavaa.

Tiedotus

Lehdistötiedote/kuulutus yleiskaavoituksen käynnistymisestä, OAS:n nähtäville asettamisesta 3.2.2009, kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ja kaavaehdo-tuksen nähtäville asettamisesta

Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tiedotus kirjeitse hankkeen vireille tulosta. (2-3/2009), kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta (6/2012), kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (4/2014)

Kaava-asiakirjat

Yleiskaavaluonnos on valmistunut 29.5.2012 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) Yleiskaavaehdotus on valmistunut 14.4.2014 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) Yleiskaava on valmistunut 27.2.2015 (A-insinöörit Suunnittelu Oy)

6.3 A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n työryhmä

Pääkonsultti A-Insinöörit Suunnittelu Oy

110




Hanna Aitoaho (projektipäällikkö, pääsuunnittelija), arkkitehti, YKS 525: keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen 28.2.2014 alkaen

Minna Seppänen (projektipäällikkö, pääsuunnittelija), arkkitehti SAFA, YKS 401: maankäyttö, strateginen ja toiminnallinen kehittäminen, yhdyskuntarakenne, kult-tuuriympäristö 28.2.2014 saakka

Tapani Vuorinen (varaprojektipäällikkö), arkkitehti SAFA, YKS 223, maisema-arkkitehti MARK: maisemaselvitys

Mikko Siitonen (suunnittelija), arkkitehti SAFA, YKS 463: maankäyttö, mitoituslas-kelmat, täydennysrakentaminen, taajamakuva

Sanna Karppinen (suunnittelija), arkkitehti SAFA, maisema-arkkitehti yo, YKS 457: maankäyttö

Juha Vehmas (liikenteen pääsuunnittelija), DI: liikennejärjestelmä ja –ratkaisut Outi Harju (liikenteen suunnittelija), DI: liikennejärjestelmä ja – ratkaisut Merja Tyynisimaa (suunnittelija), FM: ympäristö, luonto, vaikutusten arviointi Elina Ahlqvist (suunnittelija), DI: yhdyskuntatekniikka, pilaantuneet maat Satu Suuronen (suunnitteluavustaja): karttatuotanto Janne Pekkarinen (suunnitteluavustaja), ins. AMK: karttatuotanto Sari Tuominen (assistentti): toimistotehtävät

Alikonsultit Ympäristösuunnittelu Enviro Oy: luontoselvitys Entrecon Oy: kaupan palveluverkkoselvitys Arkkitehtipalvelu Nina Könönen: rakennuskulttuuriselvitys

6.4 Yhteystiedot

Saarijärven kaupunki PL 13 (Sivulantie 11) 43101 Saarijärvi www.saarijarvi.fi

Ulla-Maija Humppi Kaavoitusarkkitehti Puh. 014 459 8405, 044 459 8405 Tarmo Heinänen Maanmittausinsinööri Puh. 014 4598 314, 044 4598 314 Mirja Tarvainen Kaavasuunnittelija Puh. 014 459 8435, 044 4598 435 A-Insinöörit Suunnittelu Oy (kaavakonsultti) Satakunnankatu 23 33210 TAMPERE www.a-insinoorit.fi Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 Hanna Aitoaho Kaavan suunnittelija arkkitehti, YKS 525 Puh. 0207 911 683 [email protected]

111




7. Lähteet

Kaavat

Asemakaavayhdistelmä, Saarijärven kaupunki. 2009. Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavakartta ja kaavaselostus. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen maakuntakaava. Alueluettelo ja alueluettelon liite: Maakunnallisesti arvok-kaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Maa-aineshuolto ja luontoarvot Maakuntaval-tuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakun-tavaltuusto 14.11.2012. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto 3.5.2013. Saarijärven kirkonkylän osayleiskaava. Suunnittelukeskus Oy. 1:20 000. 3.11.1982.

Saarijärvi. Viiden kylän yleiskaava ja Saarijärvenreitin ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavo-jen muutos. Kolkanlahti, Lannevesi, Rahkola-Linna, Tarvaala. 1:10 000. Luonnos 22.11.2010. Pöyry Finland Oy Jyväskylä.

Kartat ja kuvat Asemakaavan pohjakartta. Saarijärven kaupunki. Päivittyvä. Ilmakuvat, Hannu Vallas, 2008. Johtokartta Saarijärven kaupunki. 2012. Maakuntaura paikkatietoaineistona. Keski-Suomen liitto. 17.12.2009. Maaperäkartta, digitaalinen kartoitusaineisto. Geologian tutkimuskeskus. Mittakaava 1:20 000. 7.10.2008. Saarijärven kaupunki. Opaskartta. 19.1.2011. Saarijärven keskustan peruskartta. Maanmittauslaitos. 1966. Rekisterit Lupatiedot keskeneräisistä rakennuksista: käyttötarkoitus ja omistajan tiedot. Saarijärven kaupungin rakennusvalvonta, luparekisteri. 31.10.2008. Maaperän tilan tietojärjestelmä (ent. PIMA-rekisteri). Saarijärven kaupunki. Irrotus 29.11.2011.

112




Museovirasto, Kulttuuriympäristöportaali. Muinaisjäännösrekisteri ja Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rekisteri. Haut 2010-2012. Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri. Ote 2013. OIVA. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Kallioalueet, luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, pohjavesialueet, virkistysalueet. Haut 3-6/2011. Rakennus- ja huoneistorekisteri, toimitilarekisteri. Saarijärven kaupunki. 31.10.2008. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Elinympäristön seuranta. Väestön ikäjakauma, asumisväljyys (haku 6.11.2011).

Raportit, selvitykset, suunnitelmat

Central Finland. Urban Milieu Development in fourteen municipalities. Summary Report. Regional Council of Central Finland. Architect’s Office Kauko Lahti Ltd. Kaspnet 2000. Ka-relian-Atlantic Spatial Development Network. 30.11.2000.

Keskustan kehittämissuunnitelma. Small Town Networks. Saarijärvi. 30.4.2005. Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahl-man Group Oy. Raportteja 14/2013. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010. Liikenneviraston tilastoja 7/2011. Liiken-nevirasto. 2011.

Maisemaselvitys. Saarijärven keskustan yleiskaava. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Tapani Vuorinen 29.10.2010.

Reinilän metsäpuisto. Opaskirja. Saarijärven kaupunki. 2003. Saarijärven kaupungintalon lähiympäristön sosioekonominen vaikutusarviointi Saarijärven kaupunki. Asemankannaksen kaava-alueen tärinäselvitys. Työnro 359. Geo-matti Oy. 10.6.2009.

Saarijärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Ramboll. Työnro 82116931. 16.4.2009.

Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventointi. Inventointiraportti. Keski-Suomen mu-seo. 16.12.2008.

Saarijärven kaupunki. Asemankannaksen yleissuunnitelma. Sigma Konsultit, Saarijärven kaupunki. Perusselvitysluonnos. 16.8.2007.

Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30.12.2011. Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuun-nitelma. Vuonna 2011 tehdyn aineiston päivitys ja täydennys. Saarijärven kaupunki ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 14.4.2014 sekä kaupunkikeskustan aineiston päivitys 27.2.2015.

113




Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Arkkiteh-tuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Saarijärven Kolkanlahden alueen liikennejärjestelyt. Toimenpideselvitys. Tiehallinto, Jy-väskylä. 2005. Saarijärven maisemanhoitosuunnitelma. Maisema- ja puutarha-arkkitehtuuritoimisto Virve Veisterä. Saarijärven kaupungin ympäristönsuojelulautakunta. 15.6.1989. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Saarijärvi. Pienvesien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Mikroliitti Oy. Timo Jussila. Saarijärvi. Rajalan asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007. Mikroliitti Oy. Timo Jussila. Saarijärvi - Asemankannaksen yleissuunnitelma. Saarijärven kaupunki, Tiehallinto, Liidea, Sigma Konsultit. 2008. Saarijärvi-strategia 2010-2020. Saarijärven kaupunginhallitus 7.1.2009 ja kaupunginval-tuusto 14.1.2009.

Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä. Tuomas Santasalo Ky. 2002. Suunnittelutarvealueiden rajaukset. Saarijärven kaupunki. 31.10.2008. Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma. Tiehallinto ja Saarijärven kaupunki. 2005. Valtatie 13 Saarijärven kohdalla. Yleissuunnitelma. Saarijärvi. Tielaitos, Keski-Suomen tiepiiri. Saarijärven kaupunki. 1994. Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.2.2010. Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, Toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy. 11/2013.

Valtatien 13 (Jyväskyläntie) parantaminen välillä Asemantie-Kukonhiekantie, Saarijärvi. Päätie, Suunnitelmakartta. Destia, Tiehallinto. 1:1000. 29.5.2009. Valtatien 13 (Jyväskyläntie) parantaminen välillä Asemantie-Kukonhiekantie, Saarijärvi. Suunnitelmakartta, kiertoliittymä. Destia, Tiehallinto. 1:1000. Luonnos 21.4.2009. Valtatien 13 (Jyväskyläntie) parantaminen välillä Asemantie-Kukonhiekantie, Saarijärvi. Yleiset asiakirjat, Yleiskartta. Destia, Tiehallinto. 1:10 000. 29.5.2009. Viheralueiden hoito- ja käyttöluokitus Saarijärven kaupungin asemakaava-alueilla. Saari-järven kaupunki. 22.12.2004.

saarijärven keskustan yleiskaava · kaupan palveluverkkoselvitys. entrecon oy. 5.5.2009. valtatien...

Documents