Renkomäen päiväkodin

Esiopetussuunnitelma

SISÄLLYS: 1.Esiopetuksen toiminta-ajatus ja arvot 2. Esiopetuksen toimintaympäristön kuvaus 2.1 Esiopetuksen järjestäminen 2.2 Fyysinen oppimisympäristö 2.3 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö 3. Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen sekä noudatettavat kasvatus- ja oppimistavoitteet 3.1. Keskeiset sisältöalueet 3.1.1. Kieli ja vuorovaikutus 3.1.2. Matematiikka 3.1.3. Etiikka ja katsomus 3.1.4. Ympäristö ja luonnontieto 3.1.5. Terveys, fyysinen ja motorinen kehitys 3.1.6. Taide ja kulttuuri 4. Kasvun ja oppimisen tuki 4.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) 4.2 Ryhmän oppimissuunnitelma (ROPS) 4.3 Esiopetuksen oppilashuolto 4.3.1 Oppilashuoltotyö Renkomäen päiväkodin esiopetuksessa 4.3.2 Ruokailu osana oppilashuoltoa 4.3.3 Terveyden ja turvallisuuden edistäminen osana oppilashuoltoa 4.3.4 Kiusaamisen ehkäisy ja myönteisen ilmapiirin rakentaminen osana oppilashuoltoa 4.3.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 4.4 Kolmiportainen tuki 5. Yhteistyö 5.1 Yhteistyötahot 5.1.1 Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa 5.1.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten esiopetuksen järjestäminen 7. Arviointi ja seuranta 8. Esiopetukseen osallistumisesta annettava todistus Liitteet

1. Esiopetuksen toiminta-ajatus ja arvot

Päiväkotimme suojaisa pesäkolo jossa jokaisella paikka ja hyvä olo.

Eskarissa tutkimme leikin kautta opimme

uusia asioita kokeilemme ja monia taitoja harjoittelemme. Ryhmä on meille tärkeä juttu

jokainen on toiselle tuttu. Huumori ja iloinen mieli

se on meidän yhteinen kieli. Kiire pois ja hoppu

kaikelle saadaan hyvä loppu.

KUNNIOITTAMINEN JA TURVALLISUUS ovat päiväkotimme esiopetuksen arvoja

2. Esiopetuksen toimintaympäristön kuvaus 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Päiväkodissamme toimii kaksi esiopetusryhmää: kokopäiväryhmät Soraset (21 lasta) sekä Muruset (21 lasta). Toiminnan luonteesta riippuen lapsia jaetaan erikokoisiin pienryhmiin. Ryhmissä työskentelee yhteensä neljä lastentarhanopettajaa, kaksi päivähoitajaa sekä tarvittaessa ryhmäavustaja. Esiopetusta annetaan ryhmissä päivittäin 4 tuntia 8.30-12.30 välisenä aikana. Syys-, joulu- ja talvilomat myötäilevät koulun loma-aikoja. 2.2 Fyysinen oppimisympäristö Vuonna 2006 valmistunut päiväkotimme sijaitsee viihtyisässä maalaismaisemassa pellon laidalla, Renkomäen koulun, kirjaston ja seurakuntatalon välittömässä läheisyydessä. Neuvola toimii samas-sa rakennuksessa päiväkotimme kanssa. Päiväkodin piha mahdollistaa esikoululaisille monipuolisen ja virikkeellisen ulkoilun. Pihalla on käytettävissä erilaisia kiipeily-ja leikkivälineitä. Lapsille on tarjolla erilaisia materiaaleja ja välinei-tä monipuolisten leikkien rakenteluun myös ulkona. Hyödynnämme lähiympäristöä ja koulun kent-tää ulkoilun monipuolistamiseksi sekä talviurheilulajien harjoittelemiseen. Päiväkotimme esiopetustilat ovat viihtyisät ja monipuoliset. Murusilla on oma tilava kura- ja eteisti-la, ryhmähuone sekä lepohuone. Sorasilla on oma kura-ja eteistila sekä kaksi ryhmätilaa. Ruokailu tapahtuu kotikeittiössä ja lepohetki järjestetään jumppasalissa. Kaikkia tiloja hyödynnetään moni-puolisesti lasten päivittäiseen leikkiin ja toimintaan. Esiopetusryhmien käytettävissä on myös päi-väkodin yhteisiä tiloja, kuten Paja, vesileikkihuone Lutakko, jumppasali sekä käytävätilat.

2.3 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen oppimishalun kehittymistä. Toiminnassamme painottuvat leikinomaisuus, vuorovaikutustaidot, monipuoliset oppimiskokemukset, terveen itsetunnon kehit-tyminen sekä toisten kunnioittaminen. Lasten ja heidän ajatustensa arvostaminen näkyy arjessa. Lasten kiinnostusten kohteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Kaikkea oppimista ja hyvin-vointia edistää positiivinen ja innostava ilmapiiri.

3. Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen sekä noudatettavat kasvatus- ja oppimistavoitteet Esiopetusvuoden aikana herätellään lasten kiinnostus oppimiseen ja pyritään luomaan perusta, val-miudet ja into elinikäiselle oppimiselle. Opetuksessa käytettävä materiaali valitaan niin, että se roh-kaisee kokemukselliseen, ongelmakeskeiseen, ja tutkivaan oppimiseen. Lapselle tarjotaan mahdolli-suuksia leikkiä, työskennellä, oppia ja jakaa kokemuksia vuorovaikutuksessa opettajan ja vertais-ryhmän kanssa. Sisältöalueet luovat puitteet toiminnalle ja ovat opettajan työväline toiminnan suunnittelussa. Kes-keiset sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, liikunta ja terveys sekä taide ja kulttuuri. Esiopetus pohjautuu toiminnan eheyttämi-seen. Eheyttäminen tarkoittaa leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää toimintaa ja opetusta, jossa itse prosessi on merkityksellisempi kuin sisällöt ja tuotokset. Jokaiselle esikoululaiselle tehdään oma oppimissuunnitelma, joka laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. Oppimissuunnitelma toimii asiakirjana, johon kirjataan lapsen vahvuudet/tuen tarpeet eri osa-alueittain: myönteinen minäkuva, toimiminen ryhmän jäsenenä, oppimaan oppimisen taidot, esiopetuksen sisältöalueet. Syksyllä kirjataan tavoitteet ja keväällä käydään arviointi. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, ja kehitys ja oppimisedelly-tyksiä sekä ennalta ehkäistä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Oppimissuunnitelma siirtyy kou-luun vanhempien luvalla. 3.1. Keskeiset sisältöalueet 3.1.1. Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja itseilmaisun sekä vuorovaikutuksen väline. Kieli on keskeinen väline suomalai-sen kulttuurin välittämisessä, myös tuleville sukupolville. Kielen avulla muovautuu maailmankuvamme ja sen hallinta on perusta muiden kielten ja kulttuuri-en oppimiselle. Kielen oppimisessa ja harjoittelussa hyödynnämme eri aisteja. Kasvu- ja oppi-misympäristössä haluamme luoda mahdollisuuden toiminnallisuuteen, yhdessä oppimiseen ja oival-tamiseen. Hyvän kielellisen vuorovaikutuksen kautta lapsi löytää oman paikkansa ryhmässä ja voi tuntea itsensä hyväksytyksi.

SISÄLLÖT JA TOIMINTATAVAT:

LAPSI KUUNTELIJANA:

Toisen kuunteleminen Oma puheenvuoro Kuullun muistaminen Esitykset Sadut, kertomukset, lorut,

runot

LAPSI RUNOILIJANA:

Kielellä leikkiminen: lorut, riimit, omat ru-not ja jutut, hokemat, vitsit ja arvoitukset

LAPSI LUKIJANA:

Lukusuunta Leikkilukeminen Lukuleikit Lukudiplomi Kirjat ja kirjastokäynnit

LAPSI KIRJOITTAJANA: Tietoisuus puheen muuttami-

sesta kirjoitukseksi Mallikirjoitus: oikea kynäote

ja kirjoitussuunta Tärkeimmät aakkoset: äänne,

tavu, taputus Leikkikirjoitus Omat kirjoitukset esim. kortit,

kirjeet, tarinat ja pikkuviestit

LAPSI PUHUJANA: Jokapäiväiset kielenkäyttöti-

lanteet Sanavaraston ja käsitteiden

kartuttaminen Keskustelu ja mielipiteiden

vaihtaminen Ongelmatilanteiden ratkaise-

minen Sadutus ja kuvakerronta Draama- ja roolileikit

3.1.2. Matematiikka Matematiikan avulla lapsi jäsentää ja hahmottaa ympäröivää maailmaa, samalla oma ajattelu ja on-gelmaratkaisutaidot kehittyvät. Päiväkotimme esiopetuksessa matemaattisia taitoja harjoitellaan päivittäin arkipäivän tilanteissa. Ohjaamme lasta tekemään havaintoja, kertomaan niistä ja peruste-lemaan ratkaisujaan. Lapsen oppimisympäristö muokataan lasta innostavaksi ja oppimista tukevak-si. Lapset saavat harjoitella matemaattisia taitojaan toiminnallisten työtapojen kuten pelien ja leik-kien kautta. Matematiikan taitojen harjoittelu nivoutuu saumattomasti eri sisältöalueisiin. SISÄLLÖT JA TOIMINTATAVAT:

NUMEROT

Lukumäärä Numeromerkki Numeron ja lukumäärän vastaa-

vuus Lukujonotaidot Yhteen- ja vähennyslaskut Raha

AIKA Ajan hahmotta-

minen Vuorokaudenajat Viikonpäivät Kuukaudet Vuodenajat Kello Aikakäsitteet

GEOMETRIA

Ympyrä Nelikulmio Kolmio Kuutio 2-3-uloitteellinen hah-

mottaminen Symmetria

LUOKITTELU, VERTAAMINEN, SAR-JOITTAMINEN

Enemmän-vähemmän Yhtä monta Ylä- ja alakäsitteet Järjestäminen

MITTAAMINEN JA TILA

Pituus Paino Lämpötila Tilavuus Tilastot Paikan ilmaisut Avaruudellinen hah-

mottaminen

3.1.3. Etiikka ja katsomus Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta, kulttuurista katsomuskasvatusta. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan, se lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten vä-lisiin sosiaalisiin taitoihin sekä ympäristöön jossa elämme. Esiopetuspäivän aikana syntyy tilanteita ja tapahtumia joita pohditaan yhdessä aikuisen ja ryhmän kanssa. Pohdimme mm. yhteisiä sääntöjä, hyviä tapoja, pettymysten sietämistä, oikeaa ja väärää, pelkoja sekä anteeksipyytämistä ja –antamista. Perustana on tukea lapsen persoonallista kasvua ja myönteistä minäkuvaa sekä suhdetta muihin Uskonnollis-katsomuksellinen ulottuvuus on osa maailmankuvaamme, jossa tutustumme kristillisiin perinteisiin, tapoihin ja arvoihin. Esiopetuksessa keskustelemme lapsia mietityttävistä katsomuksel-lisista asioista. Uskontokasvatuksen tavoitteena on mm. kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutus-tua uskonnollisiin juhliin- ja perinteisiin. SISÄLLÖT JA TOIMINTATAVAT :

Keskustelut aikuisen ja

ryhmän kanssa Yhteisesti sovitut sään-

nöt Uskonnollisten juhlapy-

hien vietto Leikki Sadut ja tarinat Draama Musiikki

YHTEISTYÖSSÄ SEU-RAKUNNAN KANSSA:

Joulu-ja pääsiäiskirk-ko

3.1.4. Ympäristö ja luonnontieto Luonto on kuin suuri taideteos, joka muuttuu vuodenaikojen mukaan. Päiväkotimme sijaitsee maa-laismaisemassa peltojen ja metsien keskellä. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden liikkua, tutkia, kokeilla ja oppia monenlaisia asioita ja ilmiöitä. Kun lapselle kehittyy tunneside luontoon, hänestä kasvaa vastuullinen, luontoa kunnioittava aikuinen. Toimintamme perustana on luonnon havaitse-minen, tutkiminen ja kunnioittaminen eri vuodenaikoina. Kestävän kehityksen päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville sekä turvata ympäristön kantokyvyn ja luonnon moninaisuuden säilyminen.

SISÄLLÖT JA TOIMINTATAVAT:

YMPÄRISTÖKASVATUS: Metsäretket ja luontopolut Metsä leikkipaikkana Luonto oppimisympäristö-

nä kokonaisvaltaisesti (luonnonmateriaalien hyö-dyntäminen opetuksessa)

Luonto ajattelun ja ihmet-telyn paikkana mm. et-simme yhdessä vastauksia lasten kysymyksiin

Luonto kauneuden ja hy-vänolon paikkana

Luonto viihtymisen ja hauskanpidon paikkana, turvallisena ympäristönä.

KESTÄVÄ KEHITYS AR-JESSA:

Jätteiden lajittelu ja kier-rättäminen

Sähkön ja veden säästä-minen

Paperin ja materiaalien säästäminen

Lähiympäristön kunnioit-taminen sekä sisällä että ulkona

Vastuuseen kasvattami-nen

3.1.5. Terveys, fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksessa harjoittelemme huolehtimaan omasta terveydestä ja jokapäiväisestä hygieniasta. Kannustamme ja rohkaisemme lapsia maistelemaan erilaisia makuja ja opettelemme myös terveelli-siä ruokatottumuksia. Ruokailutilanteissa harjoittelemme kauniita pöytätapoja. Keskellä päivää lap-silla on mahdollisuus rauhoittumiseen ja lepoon. Koemme liikunnan tärkeänä osana lapsen kokonnaisvaltaisessa kehityksessä. Lapsen oppimisedel-lytykset paranevat kehittämällä motorisia taitoja. Motoristen taitojen ohella harjaantuvat myös op-pimiseen, itsetuntemukseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen tarvittavat taidot. Liikunnan avulla ohjaamme lapsia terveellisiin elämäntapoihin ja oman kunnon ylläpitämiseen sekä haluamme luoda pohjaa elinikäiselle liikkumiselle. Lähiympäristössä liikkumalla harjoittelemme samalla myös turvallista liikennekäyttäytymistä. Päiväkotimme tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikkumiseen. Päiväkodissamme on oma liikuntasali, jossa jokaisella ryhmällä on oma salipäivänsä. Käytössämme on monipuolisia liikuntavälineitä mm. trampoliini, köydet, leikkivarjo, renkaat, ”monitoimiseinä” sekä perusliikuntavälineistöä. Lisäksi päiväkotimme piha-alue tarjoaa innostavan ja virikkeisen leikkiympäristön lapsen omaehtoiseen liikkumiseen. Teemme retkiä lähimetsiin ja talvisin hiihdämme viereisellä pellolla ja luistelemme koulun kentällä. Osallistumme vuosittain Nuoren Suomen järjestämään Varpaat vauhtiin liikunta-kampanjaan. Liikunnalla on tärkeä sija monissa sisältöalueissa. Liikunnan avulla lapsi jaksaa keskittyä ja uusien asioiden oppiminen sujuu helpommin. SISÄLLÖT JA TOIMINTATAVAT:

LIIKUNTA:

Oman kehon tuntemus, hahmottaminen ja hal-linta

Motoriset perusliikunta-taidot

Välinevoimistelu Palloilu Musiikki- ja luovalii-

kunta Liikuntaleikit Retkeily, seikkailu ja

suunnistus Hiihto Luistelu

TERVEYS: Käsien pesu Hyvät ruokailutavat Lepo Turvallisuus Pukeutuminen

3.1.6. Taide ja kulttuuri Musiikki ja erilaiset taidekokemukset vahvistavat lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Ohjaamme lapsia pitkäjäntei-seen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan sekä omia että muiden töitä. Näin voimme tukea lapsen tunteiden hallinnan, aisti-herkkyyden, havaintokyvyn ja avaruudellisen hahmottamiskyvyn kehittymistä. Meillä on monipuoliset mahdollisuudet laittaa lasten töitä esille eri puolella taloa mm. lasivitriini. Lapsen oman kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä sekä kulttuurien monimuotoisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja ra-kennetun ympäristön sekä esine-ympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Kulttuurikasvatuksessa kannustamme lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin sekä draaman keinoin, äänenpai-noin ja –sävyin, ilmein, elein ja liikkein. Tutustumme Lahteen ja sen keskeisimpiin nähtävyyksiin ja rakennuksiin sekä kulttuuritapahtumiin. Hyödynnämme myös päiväkodin ulkopuolista kulttuuritar-jontaa ja mahdollistamme näin monipuolisen elämyksien kokemisen. Mediakasvatuksessa tutustutamme lapset havainnoimaan ja pohtimaan mediaympäristöään ja sen tuottamia tarinoita. Medioita ovat mm. televisio, elokuva, radio, sanoma- ja aikakauslehdet, kirjat, julisteet, mainokset, pelit, internet sekä kännykkä. Tutustumme edellä mainittuihin medioihin toi-minnallisten menetelmien kautta, jotta lapsi oppisi ymmärtämään toden ja epätoden sekä faktan ja fiktion eron. SISÄLLÖT JA TOIMINTATAVAT:

KUVALLINEN ILMAI SU: piirtäminen maalaus muovailu grafiikka

MUSIIKKI: rytmi musiikin kuun-

telu soittaminen ja

soittimiin tutus-tuminen

laulaminen musiikkiliikunta

DRAAMA: roolileikit sadut lorut lasten omat esi-

tykset ja näytel-mät, teatteri

vierailevat esiin-tyjät ja vierailu-käynnit kulttuu-rikohteissa

MEDIAKASVATUS: sanomalehtien-

ja aikakausleh-tien lukeminen

omien tarinoi-den tuottami-nen(sanomalehti, sarjakuvat, video)

tutustuminen internettiin

keskustelut

KÄDENTAIDOT: leikkaus liimaus rakentelu ompelu pujottelu

4. Kasvun ja oppimisen tuki 4.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) Kaikille Lahden kaupungin esiopetuksessa oleville lapsille laaditaan oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen asiakirja joka sisältää suunnitelman lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä, esiopetuk-sessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Suunnitelma lisää opettajan tietoi-suutta lapsesta ja helpottaa opettajan työn suunnittelua sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Op-pimissuunnitelma laaditaan syksyllä ja arvioidaan keväällä yhdessä huoltajien kanssa. Esiopetus-vuoden jälkeen kopio esiopetuksen oppimissuunnitelmasta toimitetaan lapsen tulevaan kouluun huoltajien suostumuksella. Näin vahvistetaan lapsen hyvää koulupolkua esi-ja alkuopetuksen yh-teistyöllä. 4.2 Ryhmän oppimissuunnitelma (ROPS) Ryhmän oma opetussuunnitelma pohjautuu ryhmän lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmista nou-seviin tavoitteisiin. Oppimissuunnitelmat ovat apuna koko ryhmän toiminnan suunnittelussa ja to-teutuksessa. Vaikka Päiväkodin oma esiopetussuunitelma luo pohjan toiminnan sisältöjä ja mene-telmiä valittaessa, opetuksen painotukset ja menetelmät pohjautuvat lasten oppimissuunnitelmissa sovittuihin asioihin. Ryhmän oppimissuunnitelmassa määritellään ryhmän työntekijöiden yhteiset toimintatavat ja sopimukset sekä varhaiskasvatus- ja oppimisympäristöön kohdistuvat kehittämis-tarpeet. Renkomäen päiväkodin esiopetuksessa laaditaan syksyisin ryhmän oppimissuunnitelma. 4.3 Esiopetuksen oppilashuolto 4.3.1 Oppilashuoltotyö Renkomäen päiväkodin esiopetuksessa Renkomäessä oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat neuvolan kouluterveydenhoitaja, kiertävä erityis-lastentarhanopettaja, psykologi, päiväkodin johtaja ja esiopettajat. Oppilashuoltotyöryhmä kokoon-tuu syksyllä. Vanhemmille tiedotetaan tulevasta oppilashuoltopalaverista etukäteen. Oppilashuolto-palaverissa käydään läpi esikouluryhmien tilannetta. Esioppilaan vuositehtäväpaketin pohjalta arvi-oidaan kunkin lapsen taitoja ja oppimisen tavoitteita. Kaikki oppilashuoltoon kuuluvat asiakirjat dokumentoidaan, säilytetään ja arkistoidaan päivähoidossa. Esiopetusvuoden aikana oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa käsittelemään yksittäisen lap-sen oppimisen- ja kasvun tukemista yhdessä vanhempien kanssa. 4.3.2 Ruokailu osana oppilashuoltoa Päivittäinen ruokailu on osa esiopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Sen tavoitteena on tarjota lounas, joka ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Mah-dolliset erityisruokavaliot toteutetaan lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen perusteella. Päiväkotiimme tulee lounas kuljetettuna Kärpäsen koulun keittiöstä, muut ateriat valmistaa päivä-kotimme oma ruokapalveluvastaava.

4.3.3 Terveyden ja turvallisuuden edistäminen osana oppilashuoltoa Oppilashuolto pyrkii ehkäisemään, tunnistamaan, lieventämään ja poistamaan kasvun ja oppimisen esteitä ja oppimisvaikeuksia mahdollisimman varhain. Oppilashuollon tehtävä on yhteistyössä huol-tajien kanssa seurata ja tukea jokaisen esikoululaisen hyvinvointia. Tarvittaessa puututaan jo varhai-sessa vaiheessa kasvua ja kehitystä uhkaaviin tekijöihin. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Lasten ja henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on lähtökohta ope-tuksen järjestämiselle. 4.3.4 Kiusaamisen ehkäisy ja myönteisen ilmapiirin rakentaminen osana oppilashuoltoa Kiusaaminen määritellään systemaattiseksi, tahalliseksi ja toistuvaksi samaan ryhmään tai henki-löön kohdistuvaksi kielteiseksi toiminnaksi. Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä sanallista tai sanatonta. Häirintä on epäasiallista kohtelua joka sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä tai eleitä tai ei toivottua koskettamista. Kiusaaminen voi olla fyysisen voiman tai vallan käyttöä tai sillä uhkailua. Kaikki kiusaamiseksi määritelty toiminta uhkaa lapsen kasvua –ja kehitystä. Kaikkia kiusaamisen esiintymismuotoja tulee ennalta ehkäistä ja puuttua niiden ilmetessä. - Kiusaamisen ehkäisy esiopetuksessa lähtee arvokeskusteluista, joita käydään niin kasvatushenki-löstön kuin lapsienkin välillä. Turvallinen oppimisympäristö, aikuisen malli vuorovaikutuksesta ja välitön läsnäolo lapsiryhmässä ovat perusta kiusaamisen vastaiseen työhön. Kiusaamiseen ja häirintään ennaltaehkäisyn ja puuttumisen keinot:

Aikuisen läsnäolo Kasvatuskumppanuus Turvallinen oppimisympäristö Hyvät vuorovaikutustaidot Kiusaamisen dokumentointi ja seuranta, Renkomäen päiväkodin kiusaamisen seuranta-

lomake (liite)

4.3.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajan kans-sa. Kaikki yksittäiseen lapseen tai hänen perheeseensä liittyvät asiat ovat salassa pidettäviä, samoin oppilashuoltoon liittyvät asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot. Tietojen vaihtamiseen yhteistyötahojen välillä pyydetään aina ensisijaisesti lupa lapsen huoltajalta. 4.4 Kolmiportainen tuki Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessa ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, turvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Päiväkotimme esi-opetuksessa työskentely on leikinomaista, toiminnallista, lapsen kehitystason huomioivaa ryhmä- ja yksilöohjausta. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vah-vuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa huomioidaan lapsen tuen tarpeen vaihtelu. Tuen tarpeeseen reagoidaan ja mietitään, millä tavalla lasta voidaan tukea esiope-tusryhmässä. YLEINEN TUKI Lapsen oppimisen tukeminen aloitetaan omassa esiopetusryhmässä tarjoamalla laadukasta ja moni-puolista kasvatusta ja opetusta. Esiopetuksen yleinen tuki kuuluu kaikille esioppilaille. Esiopettaja vastaa jokaisen lapsen lähtökohtien huomioimisesta ja tuen tarpeen arvioinnista. Päiväkodissamme kaikille esioppilaille teetetään Esioppilaan tehtäväpaketti annetun aikataulun mu-kaisesti. Tämä on osa kouluvalmiuden arviointia. Esiopettajat osallistuvat oppilashuoltoryhmän toimintaan ja ovat yhteistyössä muiden moniammatillisten tahojen ja perusopetuksen kanssa. Päiväkodissamme esiopettajat laativat syksyllä vanhempien kanssa yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jossa kartoitetaan lapsen vahvuudet, tavoitteet ja harjoiteltavat taidot. Keväi-sin käydään vanhempien kanssa lapsen kehittymisen ja arvioinnin seurantakeskustelu. Esimerkkejä yleisestä tuesta:

Lapsen havainnointi Säännöllisen arvioinnin tekeminen Oppimisympäristön järjestely Monimuotoinen oppiminen Joustavat ryhmittelyt; pienryhmä, pari- tai yksilötyöskentely Kuvien monipuolinen käyttö Apuvälineiden käyttö; kynätuki, dynair-tyyny, kehon levottomuutta rauhoittavia välineitä Kelton ja avustajan työpanos Tarvittaessa terapeuttien ja psykologin konsultaatio

TEHOSTETTU TUKI Tehostetun tuen piiriin lapsi siirtyy silloin kun yleinen tuki ei riitä. Esiopettajan kokoamien havain-tojen perusteella tehdään lapselle pedagoginen arvio. Arvion laatimisessa esiopettaja tekee tarvitta-essa yhteistyötä muiden asiantuntijoiden (esimerkiksi päivähoidon psykologi, kiertävä erityislasten-tarhanopettaja KELTO, terapeutit) ja vanhempien kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja lapsen mahdollinen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä (OHR). Lapselle sovitut tukitoimet kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. JOS YLEINEN TUKI EI RIITÄ:

ERITYINEN TUKI Erityisen tuen piiriin lapsi siirtyy silloin, kun tehostettu tuki ei riitä ja lapsen taidot eivät kehity riit-tävästi. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavaja-vuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityinen tuki edellyttää lääketieteel-listä, psykologista tai sosiaalista asiantuntija arviota tai lausuntoa sekä pedagogisen selvityksen laa-timista moniammatillisesti yhdessä huoltajien kanssa. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen päätöksen saaneelle lapselle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä kos-keva suunnitelma (HOJKS), joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Erityisen tuen tarve tarkistetaan, mikäli lapsen tuen tarve muuttuu ja tällöin tehdään uusi pedagogi-nen selvitys.

Keskustelu van-hempien kanssa

Pedagoginen arvio ja OHR

Päätös tehoste-tusta tuesta

Kirjaaminen lapsen oppimis-suunnitelmaan

Sovittujen tuki-en ottaminen käyttöön

Tilanteen tar-kistaminen puolivuosittain

YLEISESTÄ TUESTA TEHOSTETTUUN TUKEEN

JOS TEHOSTETTU TUKI EI RIITÄ:

. 5. Yhteistyö 5.1 Yhteistyötahot 5.1.1 Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Säännöllinen yhteistyö varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen kanssa luo hyvät edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen esiopetukseen. Osa esikoululaisista siirtyy oman päi-väkodin 3-5 vuotiaiden ryhmästä, jolloin tiedon siirto on helppoa ja luonnollista. Suurin osa päiväkotimme esikoululaisista siirtyy Renkomäen kouluun. Yhteistyö Renkomäen kou-lun kanssa on yhdessä suunniteltua ja toteutettavaa toimintaa. Karusellissa esikoululaiset ja 1. luok-kalaiset toimivat kerran viikossa sekaryhmissä, koulun, päiväkodin ja kirjaston tiloissa. Muiden koulujen kanssa yhteistyötä tehdään tarvittaessa lähinnä keväisin. 5.1.2 Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken Esiopetukseen osallistuvan henkilöstön kesken yhteistyö on päivittäistä, silloin kun opettajat työs-kentelevät samassa ryhmässä. Lisäksi heillä on viikoittain tiimipalaveri, johon osallistuu myös ryh-män muu henkilökunta. Eri ryhmissä työskentelevien esikouluopettajien kesken on palavereita aina tarpeen vaatiessa, mm. yhteisiä juhlia suunniteltaessa. Alueellamme kokoontuu vuosittain esi- ja alkuopettajien työfoorumi, jossa vaihdetaan kuulumisia ja suunnitellaan tulevaa.

Keskustelu van-hempien kanssa

Pedagoginen arvio ja OHR

Päätös erityi-sestä tuesta

Lapselle tehdään HOJKS

Sovittujen tuki-toimien käyt-töönottaminen

Tilanteen tar-kistaminen vähintään vuo-sittain

TEHOSTETUSTA TUESTA ERITYISEEN TUKEEN

5.1.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Olemme säännöllisesti yhteydessä kiertävään erityislastentarhanopettajaan mm. ”Esioppilaan tehtä-väpaketin” tiimoilta myös päivähoidon psykologin palvelut ovat käytettävissämme. Neuvola sijait-see samassa rakennuksessa ja yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan. Muita yhteistyökumppaneita ovat kirjasto, Launeen srk, Päijät-Hämeen Perheneuvola, toimintaterapeutit, PHKS:n lasten neuro-logian poliklinikka, Nuori Suomi ja lastensuojelu. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten esiopetuksen järjestäminen Toimintamme tavoitteena on tukea eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen suomenkielen kehitystä, lapsen identiteetin vahvistamista sekä kouluvalmiuksien saavuttamista. Vieraan kielen omaksumi-sessa on merkittävässä osassa lapsen oman äidinkielen kehittyminen ja sen tukeminen yhdessä van-hempien kanssa. Ennen esiopetuksen alkua varaamme vanhemmille riittävästi aikaa keskustelulle arkikäytännöistä. Keskustelussa käymme läpi perhesuhteet, perheen/lapsen historian, kielin, uskonnon sekä päiväko-din toiminnan. Suomi toisena kielenä eli S2-opetusta annetaan päiväkotimme esiopetuksessa tarvittaessa. Tarjo-amme esiopetuksessa monipuolisia mahdollisuuksia ymmärtää, harjoitella ja tuottaa suomen kieltä kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa. Laadimme henkilökohtaisen S2-suunnitelman, jossa seurataan ja arvioidaan lapsen suomen kielen kehitystä. Tarvittaessa käytämme tulkkipalvelua ja kieliavustajia. Lahden varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa käytetään oppimissuunnitelmaan liittyvää erillistä S2-opetuksen suunnitelmaa (liite ). S2- suunnitelma tehdään myös viittomakielisille lapsille. Suun-nitelmaan kirjataan havaintoja lapsen oman kotikielen osaamisesta. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan keväällä yhteistyössä vanhempien kanssa. 7. Arviointi ja seuranta Päiväkodissamme esiopetuksen arviointi perustuu esiopetuksen yleisiin tavoitteisiin, sekä yksittäi-selle lapselle asetettuihin tavoitteisiin. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti ja päähuomio koh-distuu lapsen omien kasvu- ja oppimisprosessien edistymiseen. Tavoitteiden saavuttaminen on osa kasvu- ja oppimisprosessia. Toteutamme arviointia seuraavilla tavoilla: Yhteistyössä vanhempien kanssa

Keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa Erikseen sovitut keskustelut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Moniammatilliset yhteistyöpalaverit erikseen sovittuna lapsen tarpeen mukaisesti Oppilashuoltopalaverit

Lapsen itsearviointi

Päivittäisissä, luontevissa vuorovaikutustilanteissa lapsen ja aikuisen välillä Lapsen esittelykaavake, jossa lapsi kertoo itsestään ja toiveistaan, mitä haluaisi oppia. Lapsella on omien töiden kansio, josta omat taidot sekä osaaminen tulee näkyväksi

Lapsen oppimisen seuranta

Esioppilaan tehtäväpaketti Havainnointi

Toiminnan arviointi ja kehittäminen

Keskustelut vanhempien kanssa ja heiltä saatu palaute Lahden kaupungin arviointikysely päiväkotilasten vanhemmille kahden vuoden välein Henkilökunta suunnittelee ja arvioi toimintaansa viikoittain palavereissa. Henkilökunnan kehityskeskustelut esimiehen kanssa kerran vuodessa Henkilökunnan koulutukset Esiopetussuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen vuosittain

8. Esiopetukseen osallistumisesta annettava todistus Esiopetukseen osallistuneet lapset saavat Lahden kaupungin esiopetustodistuksen sekä päiväkotim-me oman runomuotoisen Esiopetustodistuksen.

RENKOMÄEN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISEN SEURANTA

Kiusaamistilanne, mitä tapahtunut?

Tilanteen selvittely, Miten on toimittu?

Jatkotoimenpiteet, seuranta Laatijat, päivänmäärä: __________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________

Liite lapsen esiopetuksen suunnitelmaan Esiopetuksen sisältöalueet/ suomi toisena kielenä Äidin äidinkieli: __________________________________________________________________ Isän äidinkieli: __________________________________________________________________ Lapsen kotikieli/kielet:_____________________________________________________________ Lapsi aloittanut varhaiskasvatuksessa: _________________________________________________ Havaintoja lapsen oman kotikielen osaamisesta: Havaintojen tekijä: Suomi toisena kielenä Lapsen vahvuudet: Näissä hän tarvitsee tukea: Puheen ymmärtäminen

ymmärtää tavallista esiope-tuksen sanastoa

ymmärtää ohjeita, yksilölli-sesti annettuja, ryhmälle an-nettuja

pystyy seuraamaan keskus-teluja

kuuntelee ja ymmärtää toisia lapsia/opettajaa

osaa jatkaa keskustelua ja odottaa vuoroaan

pystyy seuraamaan satuja, kertomuksia ja asiatekstiä; löytää ja tunnistaa pääaja-tukset

Puheen tuottaminen osallistuu keskusteluun ja

leikkiin toisten kanssa osaa esittää kysymyksiä ilmaisee itseään, ajatuksiaan

ja kokemuksiaan kertoo asioista ja vastaa ky-

symyksiin spontaanisti isos-sa/pienessä ryhmässä

kertoo asioista ja vastaa ky-symyksiin kehotuksesta

kertoo kuulemansa sadut, vitsit, arvoitukset

osaa antaa ohjeita muistaa asioita ja osaa yh-

distää niitä omiin kokemuk-siinsa

leikkii sanoilla, äänteillä. riimeillä ja loruilla

Luku- ja kirjoitustaidon kehit-tyminen

on kiinnostunut kirjoista ja kirjoitetusta kielestä

löytää äänteet (alkuäänne, loppuäänne, määrä) ja tavut

kirjoittaa oman nimensä lukee äänteiden avulla/ ko-

konaisia sanoja/lauseita ymmärtää lukemansa

Sanasto ja rakenteet sujuva kohtalaisen laaja sa-

navarasto ymmärtää ja käyttää useita

erilaisia rakenteita; kieliop-pivirheet tavallisia, mutta eivät haittaa ymmärrettä-vyyttä

ääntäminen ymmärrettävää

Arviointi /pvm/laatijat JP2008