Ratkaisukeskeinen toimintatapa

Kirsi Saukkola 2013 Ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja

1

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Ratkaisukeskeisyys on käytännön strategia, joka antaa välineitä toimia ongelmatilanteissa ja kehittämistyössä.

•  Kyse ei ole omien ratkaisujen tarjoamisesta keskustelukumppanille, vaan keskustelukumppanin omien tavoitteiden ja näkökulmien hakemisesta.

•  Kaikki asiat eivät aina ole ratkaistavissa, aina on kuitenkin löydettävissä tavoitteita, päämääriä sekä voimavaroja, joilla voi päästä hankaluuksista eteenpäin tai kestää niitä paremmin.

Lähde: Hirvihuhta, Litovaara, Ratkaisun taito 2003

Ratkaisukeskeisyys

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Ratkaisukeskeisyyden taustalla ovat eniten vaikuttaneet systeemiteoria, kybernetiikka ja sosiaalinen konstruktionismi.

•  Systeemiteoreettinen näkökulman mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.

•  Kybernetiikka vaikuttaa siihen, että asioita ei tulkita vaan päätelmät perustuvat aina havaintoihin.

•  Sosiaalisen konstruktionismin mukaan todellisuus, jota havainnoimme on aina sosiaalinen konstruktio kokemuksistamme.

Ratkaisukeskeisyyden taustaa

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Kaikki vaikuttaa kaikkeen •  Yksi muutos saa aikaan toisia •  Kokonaisuuden osat ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa

keskenään •  Työtiimi tai työyhteisö voidaan nähdä systeeminä, jossa

yhden osan muuttuminen vaikuttaa koko systeemiin •  Pienetkin liikahdukset saattavat olla suurien muutosten

alkuja.

Systeemiteoreettinen näkökulma

Jos yksi ryhmän jäsen muuttaa

toimintatapojaan, on sillä vaikutus kaikkien

ryhmän jäsenten toimintatapoihin

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  On systeemiteorian osateoria •  Asioita ei tulkita, vaan päätelmät

perustuvat aina havaintoihin •  Kybernetiikka on kreikkaa ja merkitsee laivan ohjaamista •  Ohjataan vuorovaikutusta

Kybernetiikka

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Sosiaalisen konstruktionismin mukaan luomme todellisuutta kielen avulla.

•  Kieli ja sanat ovat tärkeitä, sanoilla on merkitystä •  On tärkeää ja merkityksellistä millaista kieltä

käytämme vuorovaikutuksessa toisten kanssa, itsestämme, elämästämme, työstämme

Sosiaalinen konstruktionismi

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Ihminen tekee parhaansa. Sen mikä on mahdollista juuri nyt

Ratkaisukeskeisyyden tärkeä taustaoletus

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Ratkaisukeskeisiä toiminta-ajatuksia

1.  Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki! 2.  Tee lisää sitä, mikä toimii! 3.  Tee pieni muutos siihen, mikä ei toimi!

8

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Ongelma / pulma nostetaan esiin ja kuunnellaan se huolella •  Ongelma tai vaikeus muutetaan tavoitteeksi. Tavoitteen

määrittely merkitsee ei-ongelmatilan määrittelyä. •  Ongelmakeskeinen puhe pyritään muuttamaan ratkaisu- ja

voimavarakeskeiseksi puheeksi eli keskustelu, ajattelu ja työskentely suunnataan toivottuun tulokseen tai tavoitteeseen, aikaisempiin onnistumiskokemuksiin sekä edistysaskeliin, jotka vievät tavoitetta kohden.

•  Hyvä nyrkkisääntö on, että n. 80 % olisi hyvä olla ratkaisupuhetta ja 20 % ongelmapuhetta.

•  Ratkaisuun kannattaa pyrkiä ensin ja sitten palata ongelmiin, jos ne vielä ovat olemassa.

1. Tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Ratkaisukeskeinen vs. ongelmakeskeinen ajattelu ja toiminta

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

11

Ongelmat tavoitteiksi

•  Mitä halutaan saada – Ei mistä halutaan eroon

•  Minne päin halutaan mennä – Ei mistä halutaan poispäin

•  Minkä alkamista – Ei minkä loppumista

•  Mitä tulee ongelman tilalle à Tavoitteet realistisiksi!

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Keskustelu, ajattelu ja työskentely suunnataan toivottuun tulokseen tai tavoitteeseen sekä edistysaskeliin, jotka vievät tavoitetta kohden.

•  Voimavarat, vahvuudet ja toiveikkuus nostetaan keskustelun keskipisteeksi

•  Huomio suunnataan aikaisempiin onnistumisiin ja taitoihin

•  Etsitään yhdessä menneisyyden tarinoita voimanlähteiksi uuden muutoksen aikaansaamiseksi. Ihmisellä on voimavaroja saada aikaan itselleen tärkeät muutokset

2. Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Huomion kiinnittäminen pieniin edistysaskeliin tai liikahduksiin, etenemiseen kohti unelmaa, tavoitetta tai muutostoivetta kannustaa ponnistelemaan ja jatkamaan.

•  Ratkaisukeskeinen toimintatapa on voimaannuttavaa ja asiakkaalle energiaa antavaa. Toiminnassa huomioidaan ja nostetaan esiin pienetkin onnistumiset ja onnistumisen aikeet, ajatukset ja yrittämiset. Riittää kun on jo liikahdettu oikeaan suuntaan.

3. Edistys tapahtuu pienin askelin

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Keskustelukumppaneihin suhtaudutaan arvostaen heidän ideoitaan ja kunnioittaen heidän tapaansa toimia. Vuorovaikutus tähtää hyvän yhteistyön syntymiseen.

•  Ratkaisukeskeisessä toimintatavassa keskustelukumppani on tasavertainen yhteistyökumppani.

4. Tasavertaisuus ja yhteistyö

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Toisten ihmisten ajattelutavan ja maailmankuvan sekä arvojen kunnioittaminen, mikä ilmenee hyvänä kuunteluna. Arvostaminen ilmenee myös asiantuntijan omien ennakkokäsitysten taustalle siirtämistä.

•  Keskustelukumppanille ei kannata tuputtaa omia ideoitaan tai ajatuksiaan. Silloin, kun aikoo ehdottaa jotain toimintamallia tai ratkaisua, siihen kannattaa pyytää toiselta lupa. Toisella on oikeus hylätä tai hyväksyä ehdotettu toimintamalli.

5. Arvostaminen

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori otetaan mukaan keskusteluun ja ajatteluun

•  Leikin ja huumorin avulla voidaan rikkoa juuttuneita käsityksiä

•  Puutteiden ja hankaluuksien tutkimisen sijaan keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin näkökulmiin. Epäonnistumisia tarkastellaan oppimiskokemuksina

6. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Ongelmiin on olemassa monia vaihtoehtoisia ratkaisuja

•  Ammattihenkilön tehtävänä on auttaa asiakasta löytämään uusia ratkaisuja ja uusia näkökulmia

•  Edistyminen tapahtuu pienin askelin ja asiakkaan ehdoilla.

7. Ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Avoimet kysymykset •  Tarkentavat kysymykset •  Toivetilaa ja tavoitetta kartoittavat kysymykset •  Myönteiset poikkeukset ongelman suhteen •  Selviytymistä koskevat kysymykset •  Asteikkokysymykset •  Ihmekysymys

Ratkaisukeskeisten kysymysten perusmallit

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Mitä? •  Milloin? •  Mikä? •  Missä? •  Miten? •  Kuka?

Avoimia kysymyksiä

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Kuuntelijan on hyvä tehdä täsmentäviä ja yhteenvetäviä kysymyksiä tarkistaakseen, että hän on todella ymmärtänyt puhujaa oikein. •  Kerro lisää? •  Tarkentaisitko? •  Mitä vielä? •  Mitä täsmälleen tarkoitit sanoessasi…? •  Voitko vielä tarkentaa ja täsmentää…? •  Olenko oikeassa jos tiivistän sanomasi näin…?

Kehotuksia, tarkentavia kysymyksiä

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Millaiseksi toivot tilanteen muuttuvan? •  Mitkä asiat tulevat olemaan eri lailla hyvässä, toimivassa

tilanteessa? •  Millainen on tilanne silloin, kun se toimii hyvin? •  Mikä auttaa sinua pääsemään tuohon tilanteeseen? •  Mistä huomaisit, että asiat toimivat hyvin? •  Mikä on mielestäsi riittävän hyvä tilanne? •  Mikä olisi ensimmäinen pieni askel, joka sinun

kannattaisi tehdä?

Toivetilaa ja tavoitetta kartoittavat kysymykset

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Jos arvioit asteikolla 1-10, missä olet nyt? •  Mikä sai sinut antamaan juuri tuon numeron? •  Mikä on riittävän hyvä taso sinulle? •  Miten asiat toimivat silloin, kun olet siinä? •  Mistä näkisit, että olet edennyt ½ pykälää? •  Mikä on ensimmäinen pieni asia, minkä voit tehdä

edetäksesi ½ pykälää?

Asteikkokysymykset

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Milloin ongelmaa ei ole ollut? •  Milloin asiat viimeksi sujuivat hyvin? •  Miten sait sen aikaan? •  Millainen toiminta silloin auttoi?

Myönteiset poikkeukset

Selviytymistä koskevat kysymykset •  Miten olet selviytynyt vastaavista hankalista tilanteista tähän

asti? •  Miten silloin toimit? •  Mikä sinua on siinä auttanut? •  Keneltä olet saanut edes hiukan apua? •  Miten pääsit silloin eteenpäin?

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

•  Ratkes - kysymykset (avoimet kysymykset) •  Unelmatyöskentely (myönteiset mielikuvat tulevaisuudesta) •  Narratiivisuus (tarinallisuus= millaista tarinaa ylläpidämme

lapsesta) •  Uudelleenmäärittely (miten voin uudelleen määritellä positiivisesti

negatiiviset tapahtumat, asiat, teot tai ihmisen luonteenpiirteet) •  Arvostava vuorovaikutus (onnistumisten huomioiminen ja

onnistumisten analysointi= mitkä taidot ovat mahdollistaneet onnistumisen jne.)

•  Positiivinen psykologia ( myönteisten tunnekokemusten merkitys lapsen hyvinvoinnille ja kehittymiselle, huomio vahvuuksissa, motivaation herättäminen)

•  Aito dialogi ( keskustelussa kumpikin saavat toisiltaan, aito dialogi synnyttää aina uutta)

24

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

25

Positiivisuussuhde Marcial Losada

•  ”maaginen suhde” : 3:1 ( 3-11:1) – Kun suhde ylittää 3:1 rajan syntyy kukoistusta – Yläraja 11:1

•  www.positivityratio.com – nettipohjainen testi, jolla suhdetta voi arvioida

•  N. 20%:llä suhde 3:1 tai enemmän •  Valtaosalla ihmisiä suhde on n. 2:1 •  3:1 raja pätee tutkitusti yksilöissä, •  parisuhteessa luku on 5:1 •  Hyvin suoriutuvien tiimien positivity ratio oli

poikkeuksellisen suuri 6:1

7.12.2013 25 Kirsi Saukkola

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

26

Mitä on kukoistus? •  Ihminen voi hyvin •  Asiat etenevät, sujuvat, rakentuvat •  Ihmissuhteet rakentuvat, kukoistavat, ei vain “minä itse”

vaan “me” •  Kyvyt ja taidot kasvavat, rikkovat aiempia rajoja •  “Tähän en tiennyt pystyväni” •  Palautuminen takapakeista helpottuu •  Kielteiset asiat ovat olemassa, mutta eivät rajoita elämää

7.12.2013 Kirsi Saukkola 26

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

27

Myönteisyys lisää

•  Fyysisiä voimavaroja –  Terveys (vähemmän sydänsairauksia, diabetesta, verenpainetta), –  unen laatu, –  vastustuskyky, –  madaltaa stressihormonitasoja, –  Lisää oxytocinia ( ”antistressi hormoni”) –  lisää aivojen dopamiinia ja opioideja

•  Sosiaalisia voimavaroja –  sosiaalisten suhteiden verkosto, –  sosiaalinen tuki, –  syvemmät ja luottavaisemmat ihmissuhteet

•  Henkisiä voimavaroja

–  luovuus, tietoinen läsnäolo, arjen kauneus, näkökulmien vaihtamisen taito

•  Psykologisia voimavaroja - Vaikeuksista selviytyminen, sitkeys, optimismi, avoimuus, itsensä

hyväksyminen, elämän merkityksellisyys

7.12.2013 27 Kirsi Saukkola

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Nega%ivisuuden  harha    (engl.  Nega*vity  Bias,  Rozin  et.)  

•  Kielteisen  voima  on  suurempi  kuin  myönteisen:  – Kiinnitämme  helpommin  huomiota  kielteisiin  kokemuksiin  ja  *etoon  kuin  myönteisiin  vastaaviin  

– Huomaamme  luontaises*  helpommin  ja  nopeammin  *lanteissa  uhat  kuin  mahdollisuudet  

– Neutraalikin  väriCyy  helpommin  kielteiseksi    

 

28

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Nega*ivisuuden  harhan  vastalääke:  WWW  =What  went  well?    •  Mikä  meni  hyvin  (kaikesta  huolimaCa)?  •  Mikä  toimii?  •  Mikä  oli  tänään  mukavaa?  •  Mikä  oli  kaunista?  •  Missä  pienessä  onnistuit?  •  Mistä  olet  kiitollinen?  

29

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

Innostava vastaaminen

•  Aktiivinen rakentava: –  Hienoa, oletpa

taitava, kerro lisää!

•  Passiivinen rakentava: –  Ihan kiva juttu

�  Aktiivinen ei-rakentava: ◦  Mikäs tässä nyt oli,

että tämä yksi lasku ei sujunut?

�  Passiivinen ei-rakentava: ◦  Ei vastausta/ei kuule

toista ollenkaan

Esim. ”Sain matikan kokeista….!”

K i

r s i

C o

n s

u l

t i n

g

kirsi@kirsiconsulting.com

040-723 5349

www.kirsiconsulting.com