Ratkaisukeskeinen journalismi

Länsi-Savo

23.04.2013Sami.majaniemi (at) verkkodemokratia.fi

(cc BY-SA 3.0)

Ratkaisukeskeisen journalismin piirteitä

Syihin ja seuraksiin pureutuvaa asiajournalismia, jossa joukkoistetusti rakennetaan ratkaisuvaihtoehtoja yhteisiin ongelmiinLuodaan medianäkyvyyttä kansalaisten ja asiantuntijoiden mielipiteille ja tutkimustuloksilleBiaksen käsittely, objektiivisuus, riippumattomuus, palomuurit jne.Tiedon yhteisjalostus (co-creation)

Ratkaisukeskeisen journalismin piirteitä

Tarjotaan mediakuluttajille/lukijoille/osallis-tujille/kuntalaisille jatkuva vaikuttamiskanava (ekosysteemi), jonka avulla käyttäjät voivat oppia uutta päätöksentekokulttuuria, johon kuuluu muutakin kuin äänestäminen ja arvokeskusteluTiedontuotanto avointa mutta kaksiportainen tuotantomalli antaa toimittajille mahdollisuuden luoda haluamiaan painotuksia. Faktat voidaan tarkistaa neutraalista välitietovarastosta (ks.

kpl 2: Tiedon jalostaminen ja tutkiva journalismi)

Mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja

1. Media ja yhteisöllinen päätöksenteko

Yleistetyt ‘vaalikoneet’, kuntahallitusohjelmat ja osallistuva budjetointi

Kunnissa yleistyvät osallistuvan budjetoin-nin ja demokratian kokeilut ja käytännöt tarjoavat medialle uudentyyppisiä vuorovai-kutusmahdollisuuksia ‘lukijakuntansa’ kanssa.

Vahvempi vuorovaikutteisuus avaa myös palveluliiketoimintamahdollisuuksia

Osallistuva budjetointi - mitä se on?

Kansalaiset ja eturyhmät mukaan budjetin suunnitteluun ja päätöksentekoonRajattu budjettivaltaToiminta lähtee ruohonjuuritasolta, ei ‘ylhäältä’ ‘alas’Yhteistyö hallinnon kanssa: ei pelkkää kuulemista tai äänestämistä, vaan myös suunnitteluun osallistumista ja perusteltujen vaihtoehtojen tarjoamista

Osallistuva budjetointi - missä sitä käytetään?

Porto Alegre, Brasilia (20 000 osallistujaa, 1989: 160 M$)

Latinalainen Amerikka, USA (http://tinyurl.com/budrw4q)

Jo 150 paikkakuntaa Englannissa,1% budjettivalta (http://www.thepeoplesbudget.org.uk/)

Ranska, Saksa.. (http://www.buergerhaushalt-europa.de/)

Helsingin kaupungin demokratiapilotit (Arabianranta, Toukola: http://tinyurl.com/br9ueum

Nuorisoasiankeskus Ruutibudjetti: http://tinyurl.com/c9qd3oo)

Osallistuva budjetointi - miksi se kannattaa?

Luo kiinnostusta yhteisiin asioihin

Luo omistajuutta ja vastuuntuntoa

Luo politikkaa, jota noudatetaan

Helpottaa poliittisesti epämiellyttävien mutta välttämättömien päätösten tekemistä

Osallistuva budjetointi - miten sitä tehdään?

Fyysisissä työpajoissaInternet-palveluiden (budjettikoneen*) avullaRatkaistava ongelma: Kuinka laatia yhdessä kunnalle toimintasuunnitelma (kuntahallitus-ohjelma) ja budjetti?Paikallismedia mahdollistaa, analysoi ja osallistuu ratkaisuprosessin dokumentointiin sekä keskusteluun

*Yleistermi, jota seuraavassa käytetään kuvaamaan osallistuvan budjetoinninmahdollistavaa palvelua. Periaatteessa voidaan laajentaa kuvaamaan mitä tahansa ongelmanratkaisupalvelua tai suunnittelua.

Taustaa 1Budjettikonetta voidaan ajatella eräänlaisena uudentyyppisenä (laajen-nettuna) vaalikoneena. Ehdokkaiden sijasta etsitään itselle sopivimpia ratkaisuvaihtoehtoja kunnan rahankäyttöön. Budjettikone laajentaa vaalikone-käsitteen toiminnallisuutta. Se mahdollistaa mm. eri toimijoiden (puolueiden, etujärjestöjen, kuntalaisten) rakentamien budjettivaihtoehtojen ja niiden perusteiden vertailun ja väittelyn sekä kertoo ideoiden ja ehdotusten kannatuksen eri eturyhmien näkökulmasta.

Budjettikone tutustuttaa kuntalaiset kunnan rahankäyttöön ja mahdollistaa yhteisöllisen budjetoinnin (sivistystavoite)

Budjettikone antaa kuntalaisille mahdollisuuden esittää oman mielipiteensä kunnan budjetista sekä rakentaa vaihtoehtoisia esityksiä perusteluineen yhteistyössä muiden kuntalaisten ja virkamiesten kanssa.

Budjettikonetta voidaan käyttää paitsi perinteisen vaalikoneen rinnalla vaaleissa myös muutoin itsenäisenä sovelluksena. Vaalikoneen kysymyksissä esitetyt toimenpidevaihtoehdot voidaan hinnoitella ja esittää kustannuserinä budjettikoneessa osana käyttäjien määrittelemiä kustannuseriä, joista budjetti rakentuu.

Taustaa 2Budjettikone mahdollistaa selkeämmän, realistisemman ja tarkemman vaaliohjelman laatimisen kuin perinteiset vaalikoneet, sillä budjettikoneeseen on ’toivelistan’ lisäksi laadittava tasapainoinen budjettiehdotus (käyttäjä voi laatia koko budjetin tai rajoittua vain jonkin itseään kiinnostavan osa-alueen budjetointiin)

Kunnan edellisvuotista budjetti lähtökohtanaan käyttäjä kertoo millaisia muutoksia hän vanhaan budjettiin verrattuna haluaa.

Perinteisten vaalikoneiden tapaan kuntalainen voi verrata omaa ehdotustaan vaaliehdokkaiden tai muiden kuntalaisten budjettiehdotuksiin.

Mediatalot voivat esim. houkutella puolueita ja ehdokkaita tekemään etukäteen konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Jos ehdokkaat eivät halua esiintyä omissa nimissään budjettiehdotusten tekijöinä vaalilupausrikkomusten pelossa, voivat puolueet laatia omat esimerkkibudjettinsa joihin ehdokkaat tukeutuvat. Omia budjettejaan voivat laatia myös kansalaisjärjestöt ym. etujärjestöt, kuntalaisten lisäksi, ja ehdokkaat voivat ottaa kantaa myös näihin ehdotuksiin

Budjettikone (1)

Budjettikone (2)

Budjetointipalveluita on jo rakennettu ja hyödynnetty mediassa

Kaleva-lehden budjettitalkoot (http://tinyurl.com/apazt9a, http://www.budjettitalkoot.fi/)

Apps4Finland- kisan 2012 budjettikone (http://www.budjettikone.fi/)

Budjettivisualisointeihin Veropuu (http://www.hahmota.com/)

Laajojen budjettiselvitysten tekeminen vaatii tutkimustyötä. Asiantuntija-apua tarvitaan mm. selvitettäessä kuinka paljon ehdotukset maksavat ja mistä syystä. Tavoiteverokertymän määrittelyssä voidaan hyödyntää erilaisia laskentamalleja. Myös dokumentaatio on tärkeää:

Jokaisella rahasäkillä (ehdotetulla tulo- ja menolajilla) oma wikisivunsa, jossa tiivistelmä ehdotuksesta, sekä ehdotukseen liittyvä keskustelu (puoltavat, vastustavat ja neutraalit kommentit, perustelut)Keskustelu ja väittely tapahtuu avoimesti joten päätöksentekohistoria tulee dokumentoitua

Budjettikone (3)

Käyttäjiä kiinnostavia kysymyksiäSuosituimmat ja epäsuosituimmat ehdotuksetPoikkeavuudet edellisvuosien budjeteistaKenen ideoilla on ollut vaikutusta rankingissä nousseisiin ehdotuksiin (eturyhmät, yksilöt)Äänestysstatistiikka

Budjettikone mahdollistaa poliittisen keskustelun koherenssin tarjoamalla kaikille käyttäjilleen yhteisen jalustan (esim. simulaatiomallit tulonjakoa varten), jonka avulla keskustelu ja suunnittelu jäsentyy ja ehdotusten yhteismitallinen vertailu tulee mahdolliseksi

Vrt. Ruotsin budjettimalli ja eduskunnan tietopalvelu-uudistus

Budjettikone mahdollistaa erilaisten lisäarvopalvelujen jalostamisen sekä koulutusliiketoiminnan kehittämistä

Lisäarvopalvelujen jalostaminen: Vaikutusvertailu (mitä vaikutuksia valinnoillani on minulle/eturyhmälleni?), visualisoinnit (esim. Veropuu)Osallistuvan päätöksentekokulttuurin koulutus (media, virkamiehet, kuntalaiset)

Budjettikone (4)

Budjetin muodostus (monia tapoja):Virkamiesten tekemän raamin päälleÄänestys eri ryhmien muodostamista ehdotuksistaArvokartoitukseen perustuva painotusAlgoritmiset menetelmät (mm. tulonjako- ja verotusmallit, SISU-mallin integrointi)

Joukkoistaminen: Keitä mukaan osallistavaan budjetointiin?

Journalistit/Mediatalot vaalikoneineenMinimitavoite “vanhanaikaisessa” vaalikäytössä: avataan mediatalojen vaalikoneiden data analyysille sekä kaikkien ehdokkaiden että kuntalaisten vastausten osaltaLaajempi tavoite: hyväksytetään uudentyyppisiä, budjetointia ja kuntahallitusohjelman rakentamista auttavia kysymyksiä vaalikoneisiin (Huom: dataa avattiin jo 2010, Yle, HS, MTV3)

Vielä laajempi tavoite: budjettikoneiden käyttö jatkuvassa päätöksenteossa osana kaikkea suunnittelua

Virkamiehiä ja tutkijoita moderoimaan keskusteluja, toimimaan asiantuntijoina esim. ‘hinnoittelussa’ ja vaikutusanalyysien teossa (Huom: Wikihallitusohjelma 2011 hinnoiteltu täysin amatöörivoimin)

Kuntalaisia kertomaan arvonsa, esittämään vaihtoehtoja, vertailemaan ehdotuksia (Helsinki, Ruutivaalit)

Poliitikkoja, joille porkkanana tarjotaan esim. puoluepolitiikan selkeämpää profilointimahdollisuutta

Lisätietoja

Lisätietoja yhteisöllisestä budjetoinnista:http://tinyurl.com/bc3msmd (case: Salon kaupunki)

http://ominvoimin.com/santas-little-helpers-wikidemocracy-in-finland (case: yleisesitys wikidemokratiasta)

2. Tiedon jalostaminen ja tutkiva journalismi

Toteutettuja esimerkkejä

Neutraalin ‘välivaraston’ käyttö ‘esipureskellulle’ tiedolle

(esim. Opasnet http://fi.opasnet.org/, jonka sisältöjä toimittajat voivat vapaasti ja jatkuvasti

hyödyntää CC BY-SA lisenssin puitteissa)

Case: Suomen hallitusohjelma

Hallitusohjelman ja budjetin muodostaminen wikipohjai-sessa ympäristössä: http://tinyurl.com/d367m5n

Kymmenien etujärjestöjen, yritysten ja yksityisten ihmisten tavoitteetWikihallitusohjelman kehittäminen ei katkea vaaleihin vaan se on jatkuvasti käynnissä oleva, jatkuvasti parantuva, kaikille avoin prosessiUusia polittiisia ratkaisuehdotuksia ja vertailuja hallituksen esityksiin (joista osa julkaistu myös valtamediassa, mielipidepalstoilla ja blogeissa, esim. ALV-malli)Toimii tiedonjalostuksen välivärastona medialle. Materiaalia voivat toimittajat hyödyntää (CC BY-SA-lisenssi)

Case: Venäjän duuman vaalit

Vaalit 4.12.2011Yhteistyössä A-studion kanssaJoukkoistettu analyysi tilastollisista vaalianomalioistaJohtopäätöksiä tukevat tiedot tuotettu välivarastoon (http://tinyurl.com/cselcuq)

Analysoinnin nopeus, vrt. artikkelin deadline. Ongelmat akateemiseen aikajanaan tottuneille.Hyvä harjoitus nopeatempoiseen poliittisen päätöksenteon tiedonjalostukseen, jossa operoidaan epätäydellisellä informaatiolla

Case: Kilometrikorvaus

Yhteistyössä Avoimen Ministeriön (http://www.avoinministerio.fi) kanssa osana kansalaisaloitteiden perusteluosien tuottamistaTaustainformaatio, mm. kulukorvausneuvottelukunnan dokumentit kerätty välivarastoon, Opasnet-verkkotyötilaan (http://tinyurl.com/brgks54)

Tavoitteena auttaa lukijoita ymmärtämään eri ratkaisuvaihtohtojen kustannukset sekä henkilökohtaisesti että koko yhteiskunnan tasolla. Eri kilometrikorvauskäytäntöjä voi vertailla keskenään avoimen lähdekoodin laskuria käyttäen.Laskuri voidaan upottaa mihin tahansa verkkomediaan (HS-open, datajournalismi)Kansalaisaloitteista generoitavissa paljon materiaalia julkiseen keskusteluun, innokkaita toimittajia kaivataan!

Case: Hyöty-riski analyysi ydinvoimasta

Joukkoistettu mm. lukiolaisten avulla. Ei-ammattimainenkin työvoima oikein ohjeistettuna tuottaa hyviä tuloksia.

Taustainformaatio kerätty välivarastoon, Opasnet-verkkotyötilaan (http://fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima)

Tavoitteena auttaa lukijoita ymmärtämään eri ratkaisuvaihtohtojen kustannukset terveysvaikutukset, taloudelliset kustannukset, vaikutukset kansantalouteen sekä riskiarviot.

Laajat kirjallisuusselvitykset analysoitu ja tiivistetty ml. kaikki mediassa käydyt verkkokeskustelut (kuten kilometrikorvaus-esimerkissäkin)

Uusi toimintamalli mediaan (keskusteluissa Yle:n kanssa), kommenttiketjujen tiivistelmät, pääargumenttien kerääminen ja rakentavimpien vastausten seulonta. Ks. Sosiaali- ja terveyden-huollon palvelurakenne -keskustelu (http://tinyurl.com/cvnmc92)

3. Ongelmia ja ratkaisuja

Joukkoistamiseen, uusiin rooleihin ja liiketoimintamalleihin liittyen

Muuttuvat roolitMedia(t) jatkaa valtiomahtina, ei portinvartijanaRatkaisukeskeinen journalismi ja tiedontuotantomalli on proaktiivista toimintaa, vastakohtana wikileaksmäiselle jälkikäteen tapahtuvalle ‘vuoto-journalismille’Objektiivisuus toteutuu vaihtoehtojen tasapuolisessa tarkastelussaJournalistit ja tutkijat keskustelunohjaajina, yhteenvetäjinä, organisaattoreinaViittauskäytännöt, lisenssit ym. osaksi toimituskulttuuria (mahdollisia ongelmia vanhojen palkitsemiskäytöntöjen suhteen)Osallistujien löytäminen, vain harva tuottaa korkealaatuista sisältöä ja vielä harvempi ilman mitään palkintoja. Palkintojen ei tarvi olla rahallisia vaan huomiotalous toimii myös

esim. tutkijoiden valjastaminen yliopistojen kolmannen tehtävän toteutukseen käytännön ongelmien ratkaisemisessaTutkijat ilmaista työvoimaa ja tulokset ilmaista materiaalia medialleYhteiskunnallinen soveltava ongelmanratkaisu ja julkaiseminen nostettava yhtä arvostettavaksi kuin tiedelehdissä julkaiseminen (mikä on miljardibisnestä)

Liiketoimintamalleista

Joukkoistaminen ja avoin tieto luovat uutta liiketoimintaa pidemmällä aikajänteellä mutta aiheuttavat maksetun työn vähenemistä erityisesti lähitulevaisuudessa.Osa hyödyistä muuttuu vaikeasti rahassa mitattavaksi (vrt. Britannica - Encarta - Wikipedia) erityisesti lyhyellä aikavälilläTiedonjalostuksessa useita liiketoimintamahdollisuuksia (sovelluskauppa, esim. HS-datajournalismi*, erikoisanalyysit, vertailujalustojen kehittäminen, ratkaisijayhteisöjen fasilitointi, koulutus jne.)

• Helsingin Sanomien sovelluskauppamallin kuvaus OKF-konferenssissa ( http://bambuser.com/v/2990343, alkaen kohdasta 1.15:10)

• Ks. Myös HS-sovelluskilpailu (http://tinyurl.com/chb86eb)

4. Seuraavat askeleet

Jo käynnissä olevia projekteja

Tutkiva uutispalvelu Huuhkaja (http://huuhkaja.fi/)

Osallistujat voivat seurata työn alla olevia hankkeita, antaa arvokkaita tietoja ja osallistua aineiston arviointiin. Ideaosastossa voi ehdottaa jutun aihetta, tekotapaa tai hyviä lähteitä.

Toimittajat kirjoittavat valmiiksi haudotut ideat jutuiksi, jotka julkaistaan suomalaisissa lehdissä

YLE:n kokeellinen toimintaSOTE-keskustelujen tiiivistys- ja väittelykäytäntöjen kehittäminen (http://tinyurl.com/cvnmc92)Keskusteltu mahdollisuudesta artikkeleiden yhteiskirjoitus ja lukukokemusta syventävien datajournalististen apuvälineiden tuottamiseen (http://yle.fi/uutiset/plus/)

Projekti-ideoita

Kaupunkisuunnitteluharjoituksen toteutus yhteistyössä median kanssa (vrt. Helsingin demokratiapilotit)Joukkoistettu myytinpurku (vrt. Suomen Kuvalehden Totuusmittari)Budjettipeli, esim. kunnan nuorisobudjetin kohdentaminenTiedontuonto välivarastoon median jatkojalostettavaksi (sopivia kuumia perunoita: metallimalmikaivostoiminta, SOTE-uudistus…)Datavisualisointien toteutus tai muu joukkoistettu ongelmanratkaisu: Apps4Finland 2013-kisa (http://apps4finland.fi)