pyhÄjoen kuulumisetkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf ·...

16
P YHÄJOEN K UULUMISET LAUANTAINA 12.6.2010 – VIIKKO 23 KUVAAJA: PAULIINA RAIVIO MAUNO PELTOKETO, JUHLA- PUHE YLIOPPILASJUHLASSA Aikaikkuna on tulevaisuuden- kuvaan, sen tuomiin mahdolli- suuksiin ja niihin reagoimiseen liittyvä käsite. Teille tuttu ja tärkeä. Sallittehan, että tässä elämäntilanteessa kat- son vähän menneeseenkin. Pidän kiikaria matkassa näin keväisin, muuttolintujen tul- lessa. Kiikari suurentaa ja tuo lähelle. Käännettynä se pie- nentää ja vie kauas. Käytän nyt kiikarin pienentävää päätä ja katson 1960-luvun Pyhäjo- elle ja kokemaani. Kuusikymmentäluvun alku- puolella harvat menivät op- pikouluun ja vielä harvemmat kävivät ylioppilaiksi. Kunnal- lisen keskikoulun tulo muutti jo tilannetta. Silti kansa- ja kansalaiskoulu ja ammattikou- lut Raahessa olivat monien valinta. Itselläni meni muuta- ma vuosi maatalous- ja met- sätöissä kansakoulun jälkeen. Muihin opintoihin tie vei ar- meijan jälkeen ja niistä kunta- töihin 1974. Kun lapsiperhe pohtii elä- mänpiirin valintaa, työn lisäksi tärkeysjärjestyksen kärjes- sä ovat hyvät peruspalvelut, lääkäriin pääsy ja koulut. Ne saattavat ratkaista tulevan kotikunnan. Kun muutimme Pyhäjoelle joulun tienoilla 1980, palvelut olivat melko lailla kunnossa, lääkäriin pääsi, mutta lukiota ei ollut. Lukio- ajatuksen siemen oli kuiten- kin itämässä. Meni jokunen vuosi. Pyhäjoki anoi, perusteli hanketta hyvin ja sai lukiolu- van 1986. Ensimmäiset oppi- laat kannettiin kultatuolissa koulunmäen vanhan rivitalon asunnosta tehtyyn luokkaan 1987. Innostus on valtava. Pyhäjoen lukio oli tabula rasa, kirjoittamaton taulu. Juuri tuolloin kunnassa oli menossa koulutus- ja kehittämishanke, jolla haettiin potkua yrityselä- mään, ja hanke tuli myös kou- luihin. Lukion nuoret opettajat näkivät nämä mahdollisuudet, lukion sisällön kehittäminen käynnistyi ja jatkuu edelleen. Tuossa junalukiossa - siihen- hän tehtiin käytävä toiseen laitaan ja siihen liitettiin vai- heittain asuntoja luokkati- loiksi - oppilasmäärä oli par- haimmillaan muistaakseni noin 120. Tunnelmat olivat innos- tuneen tiiviitä ja kiihkeitä. Uuden lukiorakennuksen ideointi ja suunnittelu "Teh- taasta Studioon" -seminaarei- neen tavoitteli ja kantoi uu- denlaisen oppimisympäristön ja oppimisen ideaa ja sisältöä. Oliko välillä tilanne sellainen, että tulossa oli esteetön läpi- näkyvä talo ilman seiniä? No, seiniäkin sitten tehtiin. Filoso- feeraamisen, suunnittelun ja rakentamisen tuloksena syn- tyi hyvä koulu. Lukiomme on pieni, mut- ta identiteetiltään vahva ja opettajat työskentelevät poikkeuksellisen luovasti ja sitoutuneesti. Opiskelija ei ole osa massaa - jokainen on oma persoonansa. Op- pimistulokset hämmästyt- tävät - taas kerran. Pienten lukioiden edessä näkyy myös varjoja: opiskelijamäärien pie- neneminen, talous, tarjonnan laajuus ja laatu. Keksimisen ja kehittämistyön on jatkuttava tavoitteenaan muun muassa lukioiden laajeneva verkkoyh- teistyö. Te lukion päättävät olette käyneet hyvän koulun. Olette löytäneet lahjanne ja käyt- täneet mahdollisuuksianne. Keskusteluissa, väittelyissä, opintomatkoilla, esseissä, messuilla ja Kuulumisissa on syntynyt osaamista, joka tu- kee opiskelemaan pyrkiessä, opiskeluvuosina ja työelämäs- sä. Rohkeus, itseluottamus, kyky ajatella ja toimia ovat korvaamattomia. Vuosia sit- ten valmistuneet, myös omat tyttäreni, kertovat näistä lä- hes yhtenevin sanoin. Enti- set yrttisläiset ovat käyneet kertomassa opinnoistaan ja työstään mitä moninaisimmis- sa ammateissa. Tulevaisuus on tullut teille todemmaksi. Nuorten kokemus voi olla, että kotiseudulla ilma ei vaih- du ja vesi seisoo - tuntuu että elämä virtaa toisaalla. Näin oli kiikariin katsojallakin. Jos niin on, niin saa olla, ehkä pitääkin olla. Hyvät nuoret. Teillä on edessänne tulevaisuuden ik- kuna maailmaan. Näette siellä lukuisia vaihtoehtoja ja mah- dollisuuksia opiskeluun ja kiin- nostaviin työtehtäviin. Voitte nähdä siellä myös uhkia. Tär- keintä on, että tartutte mah- dollisuuksiin, käytätte omia vahvuuksianne ja uskotte ky- kyihinne. Työelämän sisällöt muuttuvat, mutta perusto- tuudet pätevät ammateista riippumatta. Osaajan osa on parhain. Ajan kuluessa kuva taakse jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa- vat. Kotiseutu ja yhteisö ovat lähteneittensä takana. Perhei- den tuki on varauksetonta. Olemme tehneet työtä sen eteen, että tämä alue ja koti- seutu kehittyisi ja voisi tarjota työtä, halutun asuinseudun ja elämänpiirin Teille. Toivon, että näin käy. Kiitän perheitä, kouluyhtei- söä ja opettajia tuestanne ja työstänne nuortemme hyväk- si. Tähän hetkeen liittyy osal- tani haikeutta. Oma sarkani kunnan tehtävissä on päätty- mässä. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla mukana tekemässä työtä hienon kou- luyhteisön ja hienojen nuor- ten kanssa. Kevät on varhainen. Kylvöt on tehty. Jokivarret, niityt, rannat, pihat ja peltojen laidat kukkivat. Luonto juhlii kans- samme. Hyvät nuoret, hyvää juhla- päivää Teille. Turvallisuutta, iloa ja onnea elämäänne. Saatte valkolakin, todistuk- set ja ruusut. Lennätte maail- maan. Tehkää valintoja, jotka tunnette oikeiksi. Lentäkää rohkeasti. Hyvä juhlaväki, hyvät ylioppilaat

Upload: others

Post on 16-Oct-2020

4 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

PYHÄJOEN

KUULUMISETl a u a n t a i n a 12 . 6 . 2 0 1 0 – v i i k k o 2 3

kuva aja : Paul i ina R aiv io

Mauno Peltoketo, juhla-Puhe ylioPPilasjuhlassa

Aikaikkuna on tulevaisuuden-kuvaan, sen tuomiin mahdolli-suuksiin ja niihin reagoimiseen liittyvä käsite. Teille tuttu ja tärkeä. Sallittehan, että tässä elämäntilanteessa kat-son vähän menneeseenkin. Pidän kiikaria matkassa näin keväisin, muuttolintujen tul-lessa. Kiikari suurentaa ja tuo lähelle. Käännettynä se pie-nentää ja vie kauas. Käytän nyt kiikarin pienentävää päätä ja katson 1960-luvun Pyhäjo-elle ja kokemaani.

Kuusikymmentäluvun alku-puolella harvat menivät op-pikouluun ja vielä harvemmat kävivät ylioppilaiksi. Kunnal-lisen keskikoulun tulo muutti jo tilannetta. Silti kansa- ja kansalaiskoulu ja ammattikou-lut Raahessa olivat monien valinta. Itselläni meni muuta-ma vuosi maatalous- ja met-sätöissä kansakoulun jälkeen. Muihin opintoihin tie vei ar-

meijan jälkeen ja niistä kunta-töihin 1974.

Kun lapsiperhe pohtii elä-mänpiirin valintaa, työn lisäksi tärkeysjärjestyksen kärjes-sä ovat hyvät peruspalvelut, lääkäriin pääsy ja koulut. Ne saattavat ratkaista tulevan kotikunnan. Kun muutimme Pyhäjoelle joulun tienoilla 1980, palvelut olivat melko lailla kunnossa, lääkäriin pääsi, mutta lukiota ei ollut. Lukio-ajatuksen siemen oli kuiten-kin itämässä. Meni jokunen vuosi. Pyhäjoki anoi, perusteli hanketta hyvin ja sai lukiolu-van 1986. Ensimmäiset oppi-laat kannettiin kultatuolissa koulunmäen vanhan rivitalon asunnosta tehtyyn luokkaan 1987. Innostus on valtava. Pyhäjoen lukio oli tabula rasa, kirjoittamaton taulu. Juuri tuolloin kunnassa oli menossa koulutus- ja kehittämishanke, jolla haettiin potkua yrityselä-mään, ja hanke tuli myös kou-luihin. Lukion nuoret opettajat näkivät nämä mahdollisuudet,

lukion sisällön kehittäminen käynnistyi ja jatkuu edelleen. Tuossa junalukiossa - siihen-hän tehtiin käytävä toiseen laitaan ja siihen liitettiin vai-heittain asuntoja luokkati-loiksi - oppilasmäärä oli par-haimmillaan muistaakseni noin 120. Tunnelmat olivat innos-tuneen tiiviitä ja kiihkeitä.

Uuden lukiorakennuksen ideointi ja suunnittelu "Teh-taasta Studioon" -seminaarei-neen tavoitteli ja kantoi uu-denlaisen oppimisympäristön ja oppimisen ideaa ja sisältöä. Oliko välillä tilanne sellainen, että tulossa oli esteetön läpi-näkyvä talo ilman seiniä? No, seiniäkin sitten tehtiin. Filoso-feeraamisen, suunnittelun ja rakentamisen tuloksena syn-tyi hyvä koulu.

Lukiomme on pieni, mut-ta identiteetiltään vahva ja opettajat työskentelevät poikkeuksellisen luovasti ja sitoutuneesti. Opiskelija ei ole osa massaa - jokainen on oma persoonansa. Op-

pimistulokset hämmästyt-tävät - taas kerran. Pienten lukioiden edessä näkyy myös varjoja: opiskelijamäärien pie-neneminen, talous, tarjonnan laajuus ja laatu. Keksimisen ja kehittämistyön on jatkuttava tavoitteenaan muun muassa lukioiden laajeneva verkkoyh-teistyö.

Te lukion päättävät olette käyneet hyvän koulun. Olette löytäneet lahjanne ja käyt-täneet mahdollisuuksianne. Keskusteluissa, väittelyissä, opintomatkoilla, esseissä, messuilla ja Kuulumisissa on syntynyt osaamista, joka tu-kee opiskelemaan pyrkiessä, opiskeluvuosina ja työelämäs-sä. Rohkeus, itseluottamus, kyky ajatella ja toimia ovat korvaamattomia. Vuosia sit-ten valmistuneet, myös omat tyttäreni, kertovat näistä lä-hes yhtenevin sanoin. Enti-set yrttisläiset ovat käyneet kertomassa opinnoistaan ja työstään mitä moninaisimmis-sa ammateissa. Tulevaisuus on

tullut teille todemmaksi.Nuorten kokemus voi olla,

että kotiseudulla ilma ei vaih-du ja vesi seisoo - tuntuu että elämä virtaa toisaalla. Näin oli kiikariin katsojallakin. Jos niin on, niin saa olla, ehkä pitääkin olla.

Hyvät nuoret. Teillä on edessänne tulevaisuuden ik-kuna maailmaan. Näette siellä lukuisia vaihtoehtoja ja mah-dollisuuksia opiskeluun ja kiin-nostaviin työtehtäviin. Voitte nähdä siellä myös uhkia. Tär-keintä on, että tartutte mah-dollisuuksiin, käytätte omia vahvuuksianne ja uskotte ky-kyihinne. Työelämän sisällöt muuttuvat, mutta perusto-tuudet pätevät ammateista riippumatta. Osaajan osa on parhain.

Ajan kuluessa kuva taakse jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö ovat lähteneittensä takana. Perhei-den tuki on varauksetonta. Olemme tehneet työtä sen

eteen, että tämä alue ja koti-seutu kehittyisi ja voisi tarjota työtä, halutun asuinseudun ja elämänpiirin Teille. Toivon, että näin käy.

Kiitän perheitä, kouluyhtei-söä ja opettajia tuestanne ja työstänne nuortemme hyväk-si. Tähän hetkeen liittyy osal-tani haikeutta. Oma sarkani kunnan tehtävissä on päätty-mässä. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla mukana tekemässä työtä hienon kou-luyhteisön ja hienojen nuor-ten kanssa.

Kevät on varhainen. Kylvöt on tehty. Jokivarret, niityt, rannat, pihat ja peltojen laidat kukkivat. Luonto juhlii kans-samme.

Hyvät nuoret, hyvää juhla-päivää Teille. Turvallisuutta, iloa ja onnea elämäänne.

Saatte valkolakin, todistuk-set ja ruusut. Lennätte maail-maan. Tehkää valintoja, jotka tunnette oikeiksi.

Lentäkää rohkeasti.

hyvä juhlaväki, hyvät ylioppilaat

Page 2: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 2

Kirkonkylän koulu

Kouluikäisen lapsen tulisi liik-kua kaksi tuntia päivittäin. Lii-kunta edistää terveyttä ja aut-taa jaksamaan arjen askareissa mm. koulutyössä. Huolestunei-na olemme panneet merkille, että useimmat lapset liikkuvat aivan liian vähän ja joidenkin lasten fyysinen kunto on niin heikko, että liikuntatunneilla opetukseen osallistuminen-kin on välillä hankalaa. Myös l i ikuntataidot(laj itekniikat) näyttävät pikku hiljaa rapistu-van. Liikunnan opetusta on ala-koulussa 2-3 h/viikossa, mutta se ei riitä alkuunkaan hyvän fyy-sisen kunnon ja riittävien tek-niikkataitojen saavuttamiseen.

Jatkossa yritämme innostaa lapsia koulussa entistä aktiivi-semmin myös välituntiliikuntaan erilaisten liikuntatempausten avulla.

Toukokuussa järjestimme kah-den viikon mittaisen välitunneil-la toteutetun juoksukampanjan, joka sai lasten keskuudessa erin-omaisen vastaanoton. Oppilaat kiersivät juosten ( tai kävellen ) tiettyä reittiä välituntien aikana ja laittoivat kiertämänsä kier-rosmäärät taulukkoon ylös. ”Li-säporkkanana” juoksemiseen

Juoksutempaus onnistui mainiosti. Porukassa liikkuminen on erityisen mukavaa ja liikunnasta tulee äkkiä hyödyllinen rutiini.

liikunnan riemua

vt. RehtoRi tuula tiRilä

Tämä kirjoitukseni on siinä mielessä historiallinen, että kirjoitan viimeisiä koulumme kuulumisia Kirkonkylän koulu-nimikkeen alla. Koulullamme on tapahtumassa kunnanval-tuuston päätöksen mukaisesti hallinnollinen yhdistyminen yhtenäiskouluksi Pyhäjoen Ylä-asteen kanssa. Varsinainen kou-lutyö jatkuu varmasti aika lailla entiseen malliin, mutta toivot-tavasti yhteistyö yläluokkien opettajien ja oppilaiden kanssa entisestään lisääntyy ja saam-me muutenkin yhdessä luotua ”omannäköisemme”, yhteistoi-minnallisen yhtenäiskoulun.

Kuluneena lukuvuonna koulul-lamme on ollut toimintaa lähes kellon ympäri aamukuudesta ( tai jopa viidestä ) iltaviiteen saakka, sillä päiväkodin toimi-essa remontin aikana Pirttikos-kella, myös eskareiden aamu- ja iltapäivähoito on järjestetty koululla. Kaikki on sujunut kai-kin puolin hyvin. Muutamilla lapsista päivästä koululla on tullut pitkä, mutta vaihtelua siihen on saatu eri toiminnoilla ja sillä, että toimintaa on ollut sekä monitoimitalolla että kou-lun puolella.

Kuluneesta talvesta jäi mielee-ni tuntu, että se oli sääolosuh-teiltaan pitkään aikaan oikea, kunnon talvi, joka mahdollisti monenlaisen talviurheilun ja muut talvinautinnot. Sekin on mielestäni tärkeää, että lapset

pääsivät kokemaan ”oikean” tal-ven tunnelman, ja postikortti-maisia talvimaisemia pystyttiin työstämään vaikkapa kuvatai-de- ja askartelutöissä.

Tänä vuonna kevään ja syksyn liikuntatuntimahdollisuuksia ra-jaa pallokentän puute, kun enti-nen kenttä on muotoutumassa uudeksi urheilukentäksi. Uusi urheilukenttä koulun vieressä on ehdottomasti erinomainen asia, mutta jatkossakin tarvitaan myös kunnon pallokenttää, kun uudella kentällä ei käsittääkseni voi esim. pesäpalloa pelata. Pal-lokenttä onkin lupailtu rakentaa jäähallin pihapiiriin.

Yksi huolta ja harmia aiheut-tanut asia koulullamme on ollut vakituisen, päivittäin koulukes-kuksessa työskentelevän talon-miehen puute, johon on toki luvattu parannusta syksyksi. Pelkonamme on, että hyvät tilat alkavat ilman säännöllistä huol-toa ja silmälläpitoa rapistua. Talonmies on yksi olennaisen tärkeä työntekijä koulujen ja monitoimitalon jokapäiväisessä arjessa.

Itse koulutyö sujui kuluneena lukuvuonna ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilökunnan an-siosta oikein hyvin. Kirkonkylän koulun oppilasmäärät ovat sel-keässä nousussa ja luokkakoot näyttäisivät vakiintuvan yli 20 oppilaan kokoisiksi. On pelkäs-tään hyvä asia, että lapsia riit-tää, mutta suurehkot luokka-koot asettavat omat haasteensa koulutyölle. Jakotuntien avulla

oppilaat saavat kuitenkin osan opetuksesta pienemmissä ryh-missä ja koulunkäyntiavustajat tuovat tärkeän työpanoksensa koulumme arkeen.

Suurin osa lukuvuoden koulu-päivistä oli tavallisia työpäiviä, mutta erilaisia teemapäiviä, vie-railuja, juhlia ja muita tapahtu-mia oli höysteenä piristämässä arkista puurtamista. Vierailijois-ta mieleeni jäivät erityisesti tai-dokas taikuri timo tiilikainen ja nautinnollisen ”Sibeliuksen helmiä”-konsertin tarjonneet taiteilijat. Kevätjuhlan toteutim-me tällä kertaa siten, että jär-jestimme päivällä erityisnäytök-sen, johon kutsuimme vieraiksi senioreita Pyhäjoen eläkeläis-järjestöistä ja Jokikartanosta sekä kehitysvammatoiminnan ja pienkoti Koivulan väkeä. Ha-lusimme tarjota vieraille mah-dollisuuden päästä seuraamaan pienten koululaisten keväistä juhlaohjelmistoa ja esiintymisen riemua.

Tulevana lukuvuonna kou-lullamme jatkaa edelleen kaksi esikouluryhmää, joihin tulevat myös Parhalahden ja Pirttikos-ken eskarit. Tulevat esikoulu-ryhmät ovat mukavankokoisia 11 lapsen ryhmiä. Esikoulu-laisten aamuhoito järjestetään jatkossa päiväkodilla, kun taas iltapäivähoito toteutetaan edel-leen koulun iltapäiväkerhon yh-teydessä.

Henkilökunnassa tapahtuu sen verran muutoksia, että lu-kuvuoden ajan koulullamme

kirkonkylän koulun kuulumisia

Lukuvuoden ai-kana järjestimme kaksi koko koulu-päivän kestänyt-tä teemapäivää. Lokakuussa YK-päivän tienoilla vietimme kan-sainvälisyyspäi-vää. Päivän aikana oppilaat pääsivät tutustumaan eri tavoin eri mai-den kulttuureihin. Hauskin ohjelma-numero oppilai-den mielestä oli opettajien ”valeh-telijoiden klubi”. Opettajat olivat tuoneet ulko-maanmatkoiltaan tuomiaan esineitä ja sepittivät sitten esineiden alkupe-rästä ja käyttötarkoituksesta mahdollisimman uskottavia ta-rinoita. Oppilaiden tehtävänä oli kertomusten perusteella päättää, kuka opettajista puhui totta. Opettajat ovat puhetyö-läisiä ja kaikki tarinat kuulosti-vat niin uskottavilta, ettei ai-kuinenkaan kuulija kyennyt aina

teemapäivät

oli se, että juoksemalla saattoi tienata arpalippuja lopuksi suo-ritettavaan arvontaan. Ideana oli, että mitä enemmän juoksi, sen enemmän arpalippuja tie-nasi. Lähes kaikki oppilaat osal-listuivat juoksutempaukseen ja innokkaimmat juoksivat kahden viikon välituntien aikana jopa 40-50 kilometrin matkan. Tem-pauksen lopuksi kokoonnuimme liikuntahallille liikunta-aiheisten tavarapalkintojen arvontaan.

Palkintoja oli arpomassa py-häjokinen yleisurheilija, SM-mi-talisti Matias korpela. Matias kertoi lapsille elävästi omasta urheilu-urastaan ja harjoittelus-taan korostaen sitä, että palkin-tojen sijasta liikunnan riemu on se, joka saa hänet urheilemaan päivittäin. Matias kehotti lap-sia liikkumaan monipuolisesti vapaa-ajallakin, sillä Pyhäjoella on liikuntaan erityisen hyvät mahdollisuudet.

5.lk:n opettajana toimineen Rauna Mätäasahon sijaispesti koulullamme päättyy ja väärä-län tapio palaa taas vuoden vapaan jälkeen opetustyö-hön. Luokanopettaja Johanna karjaluoto-Pisilä siirtyy Par-halahden koulun muuttuessa 2-opettajaiseksi kouluksi mei-dän koulumme 4.luokan opet-tajaksi. Henk.koht. avustaja kaisa luoto ja iltapäiväkerhon ohjaaja Jaana Pietilä siirtyvät muihin työtehtäviin. Kiitän läm-

pimästi Raunaa, Kaisaa, Jaanaa ja myöskin harjoittelijana toimi-nutta Salmisen Saaramariaa koulumme hyväksi tekemästän-ne työstä.

Kiitokset myöskin koulul-la jatkaville opettajille, muulle henkilökunnalle, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille sekä koulumme johtokunnalle. Kii-tän lämpimästi myös kaikkia mahdollisia yhteistyökumppa-neitamme. Lopuksi erityisen lämpimät kiitokset kanslisti an-

jalle ja yläasteen apulaisrehtori terolle, joiden merkittävällä työpanoksella, avulla ja hyväl-lä yhteistyöllä olen selvinnyt uuden rehtorin tehtäväni työ-kuormasta ja haasteista. Nyt on aika unohtaa kouluasiat ja nauttia toivottavasti lämpimäs-tä kesästä. Palaamme koulutyö-hön taas torstaina 12. elokuu-ta. Hyvää ja rentouttavaa kesää aivan kaikille!

todenpuhujaa osoittamaan, niin uskottavia tarinat olivat.

Kevätlukukaudella järjestim-me saamelaisuus-teemapäivän. Sen järjestelyistä suurimman vastuun kantoi opettaja Rau-na Mätäsaho, joka on kotoisin Lapista, opiskellut opettajaksi Norjan Kautokeinossa ja joka

opiskelee saamen kieltä Oulun yliopistossa. Saamelaisuuspäi-vänä oppilaat pääsivät monin eri tavoin mm. laulamalla, leik-kimällä ja valmistamalla Lapin rummun tutustumaan saamen kieleen ja kulttuuriin.

Kuvassa saamelaisuuspäivän kirjanäyttelyä ja oppilaiden valmistamia saamelais-paperinukkeja.

Kunnon talvisäät tuntuivat vesisadetalvien jälkeen mahtavilta. Kävimme hiihtoloman alla koko koulun väki hiihtoretkellä perinteisellä nuotiopaikallamme jokisuulla.

Page 3: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0 sivu 3

EsikouluryhmäKati Koutonen

Kaila JuhoKalliokulju MinjaKoivukangas HillaKunnasmäki ViljamiLindelä AatuMämmelä TaijaNiemelä JoonasPaavola SamiPulkkanen JoniSaario HeikkiSarpola HeikkiSarpola NelliSirkka NeaSliden TommiUkonsaari Hilla

EsikouluryhmäRiitta Muurinen

Airaksinen TaraAnttila EmmiEno Jussi-ValtteriHaapakoski KaleviHautamäki VivianHuiskonen HennaKallio SaskaKleine Staarman NadiaKurikka NikoLehtelä IngaNuorala AadaTiikkaja JereViirret MarkoWesterlund SofiiaYrjänä Liisa

1. lkPaula Salminen

Harjuhaahto SaanaKallio Elmer

Kaurala EliasKopisto AatuKoskela PetraLehtelä MillaLoukusa TiiaMalinen JohannesMikkonen EllaLinna PietariNikki JenniOllila JamiPekkarinen JamiRautio OivaRinkinen JennaRöning JennySaario HeidiSimonen JukkaSimonen KeijoTurpeinen NikoVasanoja JennikaWallin Jere

2. lkKaisa Tornberg

Alatalo LauraAittola TeemuHarjuhaahto SaagaIkola KonstaJärvenpää NeaKallio LuukasKetola EliasKittilä NikoKorpela KataLohikoski TatuLuoto ErikaOllila JasminPehkonen SaaraPirkola KonstaPuhakka PetteriRaitanen MiljaRinkinen JesseTuikkala JussiTuuttila Anna

3. lkTuula Tirilä

Anttila Jutta Haapakoski NikoHeinula Emilia Jussila JasminKallio KasperKalliokulju MinttuKaurala MiljaKnuutinen JaniLanginen DenisLanginen NikitaLouhimaa MikkoLuoto ArttuLuoto IlariMalinen EmiliaMartikkala RoniMartin KalleMikkonen VaulaRautio HiljaTiikkaja IlariTiikkaja JennyTiirola VeetiTuuttila OssiWesterlund JanneYrjänä Julius

4. lkKatja Mattila

Heikkilä JanikaHelaakoski TomiIkola Anna-RiinaJatkola JamiKeskinen TiiaKeskitalo AleksiKleine Staarman OlgaKorpela RikuKunnasmäki VilmaLuoto Hanna-SofiaMartin Juho Matela Janne

Ohvo RoniPehkonen SanteriPekkarinen SofiinaPeltola LassiPuhakka SanteriSalmela ViliSeppä SonjaSimonen PinjaTuuttila Vesa

5. lkRauna Mätäsaho

Airio Valtteri Haapakoski JenniHeikkilä NikoHirvikoski EliasIkola Henna-Riikka Loukusa TomiLuoto JonnaMustonen Mikko Nikki SonjaNuorala Matias Piilola RaijaRantala Oskari Simonen Teuvo Suni JasminToppari Jeremia Westerlund Kevin

6. lk Sakari Vuolteenaho

Heikkilä Annika Helaakoski Aki Jylhä Venla Kaurala Tuomas Keskitalo Teemu Kestilä AnnuKopisto Roosa Kunnasmäki VenlaKylmälä Tommi Lindelä Arttu

Malinen Jeremias Mustonen MiikaNikki Lauri Tiikkaja Jyri Tiirola Vikke

PiEnRYHMÄHelena Keski-Panula

3 lkAhonen AleksiImpola ValtteriKallio LeoKopisto Topias

5 lkAlatalo LauriRåman ErikaSaukko Mikko

6 lkJussila JereLuoto SamiPietilä Niko

PiEnRYHMÄSusanna Myllylä

EsikoululainenSimonen Anu1 lkJylkkä Ninni

3 lkSaukko Marko

6 lkRauta Sanna

7 lkKallio Jesse

9 lkPahkala Lassi

Oppilasluettelo lv. 2009-2010oPEttaJat luokka/oppiaine Tuula Tirilä 3.lk/koulunjohtaja Helena Keski-Panula pienryhmä Susanna Myllylä pienryhmä/harjaantumisopetus Kati Koutonen esiopetusKatja Mattila 4.lkRiitta Muurinen esiopetus Rauna Mätäsaho 5.lk Paula Salminen 1.lk Kaisa Tornberg 2.lk Sakari Vuolteenaho 6.lk Soili Illikainen erityisopetus ( eskarit ja 3.lk )Pauliina Kuusirati englanti (3.lk, 4.lk, 5.lk ja 6.lk )Minna Lapinkangas englanti ( 4.lk )Anu Natunen liikunta ( pienryhmät ) Ulla Pisilä erityisopetus ( 1.lk, 2.lk, 4.lk, 5.lk ja 6.lk)Kirsi Rautio uskonto 2.lkTimo Silvola tekninen työ ( 3.lk, 4.lk, 5.lk, 6.lk ja valinnaistekninen)Johanna Takala tekstiilityö ( 3.lk, 4.lk, 5.-6.lk ja valinnaistekstiilityö )Teresa Tuuttila kuvataide ( 3.lk, 5.lk, 6.lk ja valinnaiskuvataide )

koulunkÄYntiavuStaJatVirpi Helander esiopetus/iltapv.kerho Eija Huiskonen aamuhoito/harjaantumisopetusElisa Kittilä harjaantumisopetusSirpa Lankila esiopetus/iltapv.kerhoKaisa Luoto harjaantumisopetusLaila Ohvo harjaantumisopetusJaana Pietilä iltapv.kerhoPäivi Suua yleisopetusPirkko Tuikkala pienryhmäSaaramaria Salminen harjoittelija ( yleisopetus )

JoHtokunta Merja Rajaniemi puh.joht.Mira Parkkila varapuh.joht.Tuula Tirilä sihteeriLaura Bäckman jäsenRisto Kittilä jäsenHannu Simonen jäsenPaula Salminen opettajakunnan edustaja

stipenditMannerheimin lastensuojeluliiton Pyhäjoen osaston Reilu Kaveri-stipendi on opintomenestykses-

tä riippumaton stipendi, joka myönnetään reilulle, avuliaalle, toiset huomioonottavalle, positiivisesti asennoituneelle ja kohteliaalle nuorelle.

Kirkonkylän koulun 6.lk:sta stipendin saivat venla kunnasmäki ja aki Helaakoski.

Muutamia poimintoja lukuvuoden varrelta:

Koulumme kuoro työsti ohjaajansa Kaisa Tornbergin johdolla ”Matka maailman ympäri”-musiikkinäytelmän. Kuvassa kuorolaisia japanilaisissa tunnelmissa. Toukokuun lopulla kuoro osallistui Oulussa mahtavaan lasten laulujuhla-tapahtumaan, jossa oli mukana 2500 pohjois-suomalaista lapsikuorolaista.

Neljäsluokkalaiset halusivat viettää yönsäkin koululla. Toukokuisessa yökoulussa käy-tiin ensin kalastamassa Tervossa, pelailtiin pesistä, paistettiin vohveleita ja ennen kaik-kia nautittiin luokkakavereiden mukavasta seurasta.

Kuudesluokkalaiset viettivät talvisen leirikouluviikon Syötekeskuksessa Pudasjärvellä. Leirikoulussa oli monenlaista mielenkiin-toista ohjelmaa kuten kuvan ongelmarata, jossa piti pystyä vaihtamaan paikkoja tietyn ohjeistuksen mukaan. Leirikouluvarojen keräämisen organisoivat tällä kertaa kiitettävästi oppilaiden vanhemmat Tiina Tiirolan johdolla. Suuret kiitokset kuudesluokka-laisten vanhemmille ja kaikille kyläläisille, jotka ostoksia tekemällä tukivat leirikoulun rahankeruuta.

Page 4: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 4

Parhalahden kouluhanna MäkikauPPila

Jälleen on yksi työntäyteinen lukuvuosi takanapäin ja suvi-virsi laulettu. Kesän koittaessa on lupa unohtaa koulutyö ja kerätä voimia tulevaa lukuvuot-ta varten. Kouluvuoteemme on arkisen aherruksen lomaan mahtunut monenlaisia retkiä ja vierailijoita, jotka toivat muka-vaa vaihtelua tavalliseen kou-lutyöhön ja antoivat uusia elä-myksiä niin oppilaille kuin meille opettajillekin.

Kuluneen lukuvuoden kanta-vana teemana kulki lukeminen ja kirjoittaminen sekä kirjallisuus. Idea sai alkunsa satusetä Wilson kirwan vierailusta. Tutustuim-me lukuvuoden aikana erilaisiin satuihin, kirjoihin ja kirjoittami-sen tyyleihin sekä viestintään. Teemavuoden kruunasi koulun oman satukirjan kirjoittaminen sekä kevätretki Kemin kaupun-ginteatteriin.

Kulunut lukuvuosi on koulul-lamme tietyllä tavalla erityinen, koska se päättää Parhalahden koulun kymmenen vuotta kes-täneen taipaleen kolmiopet-tajaisena kouluna, sillä ensi syksystä lähtien koulu toimii jälleen kaksiopettajaisena. Parhalahdella tämä ei ole uusi asia, koska liki satavuotisen historiansa aikana koulu on toiminut enemmän kaksi- kuin kolmiopettajaisena. Viimeksi vuodesta 1979 vuoteen 2000 asti. Vuonna 2000 valmistunut koulun laajennus mahdollisti aikanaan kolmiopettajaiseksi

siirtymisen. Oppilasmäärä on kymmenen vuoden aikana pikku hiljaa pudonnut ja on luonnol-lista, että koulun toiminta elää oppilasmäärien mukaan. Van-hemmat ja johtokunta suhtau-tuivat tulevaan muutokseen hy-vin tyynesti ja ymmärtäväisesti. Heille tärkeintä oli kuitenkin se, että lapset saavat käydä koulua oman kylän koulussa.

Lukuvuosi 2011-2012 on jäl-leen pohdinnan paikka, koska silloin 1-2 luokkalaisten määrä putoaa tämän hetkisten tilas-tojen valossa kahteen oppi-laaseen. Mutta samalla täytyy todeta, että viimeisen kolmen vuoden aikana syntyneiden lasten määrä kylällä on nous-sut mukavasti. Toivon Pyhäjo-en kunnan päättäjiltä viisautta päätöksissään, kun he miettivät kouluratkaisuja tulevina vuosi-na. Kylä, jossa ei ole koulua, ei houkuttele nuoria perheitä eikä rakentajia.

Koulun kerhot ovat jälleen ol-leet suosittuja oppilaiden kes-kuudessa. Osaan kerhoista olisi ollut enemmän tulijoita, kuin on voitu ottaa. Kerhotoiminnassa on pyritty monipuolisesti tarjo-amaan harrastusmahdollisuuk-sia kylän lapsille. Kädentaitoja on hiottu käsityö-, askartelu- ja lennokkikerhossa. Koulun enti-nen keittäjä annukka Rautio lupautui keväällä vetämään kok-kikerhon, joka oli jymymenes-tys. Suurkiitokset siitä Annukal-le! Toivoisimme, että saisimme kyläläisiä ja vanhempia yhä ak-tiivisemmin kerhotoimintaan

Parhalahden kuulumisia

oona MuuRinen

Ke.28.4.2010 Lähdimme Par-halahden koulun kanssa kevät-retkelle Kemin teatteriin. Me-nimme katsomaan Tuhkimoa. Koululta lähtö sujui mukavasti eikä kukaan ollut myöhässä. Linja-auto lähti klo 7.45. Koulu-laiset valitsivat paikat ja tunnel-ma oli hyvä. Lähtö oli aikainen, mutta kukaan ollut väsyksissä, vaikka joillakin unet olivat jää-neet lyhyiksi. Menomatka kesti kaksi tuntia ja emme pysähty-neet kertaakaan. Kun tulimme teatterille, meille oli varattu ruokailu teatteriravintolassa. Olimme kuitenkin vähän aika-taulussa edellä, sillä jouduimme odottelemaan puolituntia en-nen kuin

saimme mennä syömään. Ruo-aksi oli valittu enemmistön ää-nestämänä kalapuikot ja rans-kalaiset. Ruokaan kuului myös juoma, leipä ja salaatti. Mehu meinasi loppua kesken, kun yli puolet porukasta otti mehua.

Ruokailun jälkeen meillä oli vielä aikaa käydä vessassa en-

nen kuin esitys alkoi. Meillä oli hyvät paikat, sillä olimme viitos- ja nelosriveillä. Kun näytelmä al-koi, kaikki olivat jännittyneitä. Kaikki luulivat, että näytelmä oli aivan perus Tuhkimo, mutta näytelmä osoittautui kuitenkin hupaisaksi. Oli hyvin keksitty, että kaksi rumaa sisarpuolta olivat miesnäyttelijöitä. He oli-vat oikeasti rumia, ja oli hauskan näköistä, kun he juoksentelivat korkokengät ja hienot mekot yllään lavalla. Kaikki näyttelijät olivat hyviä näyttelemään ja hiiretkin olivat oikeasti ihmisiä. Näytelmä oli tosi hyvä! La-vasteetkin olivat hienot, mut-ta yksinkertaiset. Näytelmän asusteet olivat myös hienoja ja todella näyttäviä leninkejä.

Näytelmän jälkeen meille oli varattu esittelykierros teatte-rissa. Kierto oli sillä lailla eri-koinen, että mies, joka kiersi kanssamme, oli jo aika vanha, ja kierto oli hänen viimeisensä. Ensin näimme ison näyttämön sivusta ja mies kertoi, että se oli näyttelijöiden näkymä, kun he menivät lavalle. Kävimme myös puu- ja metalliosien valmistus-

huoneessa. Siellä kaksi miestä kertoi meille työstään ja saimme nähdä lavasteita tekovaihees-sa sekä hienoja pienoismalleja. Kerrallaan huoneessa työsken-teli kaksi työntekijää. Pääsimme katsomaan myös ompelupuolel-le. Saimme nähdä erilaisia hat-tuja ja leninkejä. Nainen kertoi meille kuinka hankalaa on tehdä kauluksia joiden on pysyttävä pystyssä tai jotain muuten eri-koisia asusteita. Saimme kokeil-la hattuja päähämme ja niitä oli todella paljon! Kävimme myös pienellä näyttämöllä, jossa pi-dettiin suurimmaksi osaksi las-ten nukketeatteria yms. Mies kuitenkin kertoi, että joitain neljän näyttelijän esityksiä oli siellä näytelty. Pääsimme kat-somaan tarkemmin myös näyt-tämöä, jossa olimme nähneet Tuhkimon. Retki oli kyllä todella mukava ja kaikki tykkäsivät näy-telmästä, tai ainakin kaikki ty-töt. Tulomatkalla pysähdyimme kerran Kärkkäiselle, jossa olim-me 20 minuuttia. Aika moni osti vapuksi hiusvärejä. Loppumatka sujui mukavasti ja kello oli kuusi kun olimme takaisin koululla.

Parhalahden koulun kevätretkiRiikka kangas ja janika silvola

Annukka Raution pitämässä kokkikerhossa helppoja välipaloja valmistui helposti hyvässä seuras-sa. Annukka innostui kerhon pitä-misestä, sillä lapset ja tilat olivat tuttuja. Vaikka aiempaa kokemusta kerhojen pitämisestä ei ole, kerho-jen vetäminen tuntui luonnistuvan häneltä oikein hyvin. 1-3-luok-kalaisten kokkikerhossa tehtiin helppoja välipaloja, joita sai myös kokeilla kotona. Oppilaat kertoivat

tulleensa kerhoon enimmäkseen oppimaan.

Oppilaiden mielestä paras ker-hossa – mahdollisesti myös kotona - tehty ruoka oli minipizza, jonka pohjana käytettiin minirieskaa. Op-peja onkin jo kotona hyödynnetty. Lapset olivat tehneet oppimiensa asioiden mukaisesti kotona väli-paloja. He aikoivat kokeilla myös minipizzaa, jota vierailukerrallam-me tekivät. Kerhossa oli kuulemma ihan mahtavaa, mutta tiskaus ei

oikein kiinnostanut, ei edes asti-anpesukoneella. Annukka opetti kerhossaan lapsia mm. pesemään kätensä, tiskaamaan, käyttämään haarukkaa ja veistä sekä käyttäyty-mään muutenkin siivosti. Annukka piti erikseen kerhoja 1-3-luokkalai-sille ja 4-6-luokkalaisille. Juttu on kirjoitettu 1-3-luokkalaisten kok-kikerhosta. Kerhossa kävi yhteensä noin 10 oppilasta, sekä tyttöjä että poikia. Kerhojen teemana olivat vä-lipalat, joita oli helppo valmistaa esimerkiksi koulun jälkeen.

kokkikerho

kaRiM saRPola ja niklas Pyhälä

Aamulla, kun tulimme kouluun niin lähdettiin linja-autolla Ka-lajoelle meriluontokeskukseen.

Siellä tutkittiin kaloja ja merta. Siellä oli myös vanha kalastus-vene. Me kävimme tutkimassa

myös metsää. Myös ulkoilimme ja juoksimme rannalla. Katsoim-me myös vanhan hotellin pie-noismallia.

Siellä oli myös tosi hauskaa. Me kävimme myös uimahallissa, mutta emme uineet.

Meriluontokeskus

Kemin kaupunginteatterin lavalla oli tilaa.

Japanilaisen vaihto-oppilaan Takahiro Kimuran opein origameja.

mukaan, koska kylältä löytyy varmasti monenlaista tietotai-toa, jota kerhotoiminnassa voi-taisiin hyödyntää.

Lopuksi haluan kiittää oppilai-ta ahkerasta kouluntyöstä. Mo-net teistä voivat varmasti tyy-tyväisenä katsoa todistustaan ja todeta, että aherrus ei ole mennyt hukkaan. Johtokunta

on ollut aktiivinen ja järjestänyt muun muassa kevättalkoot, jois-sa vanhemmat tekivät suuren työn koulupihan viihtyisyyden eteen. Kiitokset myös henkilö-kunnalle ja kaikille yhteistyöta-hoillemme kuluneesta lukuvuo-desta. Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille!

Page 5: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0 sivu 5

janika, Riikka, Pinja, helen, joona

jesse ja antti

Keskiviikkona lähdimme klo 8:00 aamulla koulun pihasta pikkubussilla. Ensimmäinen py-sähdyksemme oli Pudasjärven ABC. Saavuimme Oivankiin noin kello 12:30 ja söimme saman tien lounaaksi hernekeittoa. Sen jälkeen saimme infoa An-nelta. Infon jälkeen teimme lei-ripaidat, joihin sai joko painaa haluamamme kuvan tai kirjoit-taa haluamamme tekstin. Paito-jen painamisen jälkeen menim-me tutustumaan huoneisiimme. Tutustumisen jälkeen menimme tutkimaan Oivangin pelikenttiä ja -huoneita. Kolmelta söimme päivällisen, minkä jälkeen val-mistauduimme keilaukseen. Kei-lahallissa jakauduimme kolmeen kolmen hengen ryhmään ja siir-ryimme pelaamaan. Vaikka aluk-si kaikilla oppilailla oli ongelmia keilapallojen painojen kanssa, homma alkoi luistaa pian. Kaikil-la oli hyvin hauskaa ja pienistä lipsahduksista huolimatta kaik-ki olivat iloisia. Seitsemältä läh-dimme kohti Oivankia. Matkalla kävimme M-marketissa ja Han-na tarjosi meille jäätelöt. Noin kahdeksalta olimme jälleen Oi-vangin pihassa ja menimme ilta-palalle. 21:00 majoittauduimme huoneisiimme ja teimme iltatoi-memme. Hiljaisuus alkoi kello

22:00. Torstai 20.5 heräsimme noin puoli kahdeksalta ja hoi-dimme aamutoimemme. Aamu-pala alkoi 8:30 ja sen jälkeen menimme tiimitehtäviin. Tiimi-tehtävissä tehtiin ryhmätyötä. Sen jälkeen lähdimme vaelluk-selle Juuma-Jyrävä-Juuma. Mat-kaoppaaksi saimme Juissi-koiran ja Annen. Vaellus oli 6 km pitkä ja kesti noin 4 tuntia. Maisemat olivat sanoinkuvaamattoman uskomattomia. Juissi-koira oli uskollisesti meidän mukanam-me. Vaelluksen jälkeen olimme väsyneitä, mutta kuumuuden takia menimme uimaan ennen päivällistä. Päivällisen jälkeen lähdimme köysilaskeutumaan Rukan pienemmän hyppytornin valvontatornin katolta. Vaikka kaikkia pelottikin hieman alus-sa, lopussa kaikki olivat usko-mattoman iloisia. Halukkaat saivat laskeutua kaksikin kertaa, sen verran mahtavaa se oli. Sen jälkeen söimme iltapalan Oivan-gissa. Noin kahdeksalta menim-me saunaan ja uimaan. Vesi oli kylmää, mutta uimme silti. Klo 21:00 menimme kämpille lait-tautumaan valmiiksi diskoon. Diskossa ei ollut muita kouluja. Pojat menivät Hannan kanssa pelaamaan frisbeegolfia dis-kon sijaan. Tytöt olivat innok-kaita tanssijoita ja olivat koko ajan takkahuoneessa. Noin klo 22:00 disko päättyi ja menim-

me hetkeksi ”hillumaan” pihalle. Pian me väsyimme, menimme kämpille hoitamaan iltatoimet ja nukkumaan.

Perjantai 21.5 heräsimme kukin omaan aikaamme ja me-nimme syömään aamupalan. Aamupalan jälkeen menimme takaisin siivoamaan huoneem-me ja pakkaamaan loppuun. Lähdimme Oivangin pihasta noin 8:30 kohti Kiutaköngäs-tä. Kiutakönkäällä oli mahtavat maisemat. Putousten pauhu oli voimakasta. Pian lähdim-me ajelemaan kohti Kuusamon kaupunkia. Kävimme syömässä Ampan Pizza – nimisessä pizze-riassa. Ruokailun jälkeen kävim-me pizzerian lähistöllä sijaitse-vassa Valintatalossa ostamassa tuliaisia ja makeisia. Ostosten jälkeen lähdimme kohti kotia. Ensimmäinen pysähdys matkal-la oli Taivalkosken ABC. Pienen vessatauon jälkeen matka jatkui. Toisen kerran pysähdyimme Pu-dasjärven ABC:llä.

Kaipaamme takaisin Oivan-kiin, sillä siellä oli todella haus-kaa. Pelasimme leirikoulumme aikana paljon mm. tennistä. Leirikoulumme huippukohdat olivat köysilaskeutuminen, kei-laus, uinti sekä disko. Kaikilla oli mukavaa. Säät leirikoulumme ai-kana olivat suotuisat perjantain pilvisestä säästä huolimatta.

leirikoulu kuusamoon

1. luokkaFlink TeemuIsotalus ToniJylkkä NetteKeskinen TarmoMattila JussiMuikkula JuusoNiinimaa Janette

2. luokka Kittilä KasperiPietilä JennaPyhälä NiklasSarpola KarimSipilä Sofia

3. luokkaIsotalus RiinaKittilä MeriMustakallio LauriMustakallio VilleNiinimaa JoonasPietilä MiiaSarpola Melisa

4. luokkaKarsikko JarkkoKarsikko JenniKarsikko TyttiKittilä VesaMartin JuliaMuurinen OonaPyhälä Tomi

5. luokkaKangas RiikkaKeskinen HelenKeskitalo JesseMattila AnttiMyllylä Pinja

6. luokkaAhonen JoonaSilvola Janika

yhteensä 33 oppilasta

Stipendit:

Hyvästä koulumenestyksestä: Janika SilvolaRiikka Kangas

Hyvästä menestyksestä mate-matiikassa:Jarkko Karsikko

Ilmaisutaito:Jenni KarsikkoTytti KarsikkoJulia MartinOona Muurinen

MLL:n reilu kaveri 6lk:Janika Silvola

Uimakandidaatit:Antti MattilaOona MuurinenPinja Myllylä

Parhalahden koulunoppilasluettelo lv. 2009-2010

Kiutakönkäällä.

Tiimitehtävissä ei sooloilulla pärjännyt.

Köysilaskeutumisessa hymy herkässä.

koulun johtokunta1.1. 2009 alkaen

Muurinen Riitta, puheenjohtajaKeskinen Hannu, varapuheenjohtajaFlink Eija, jäsenSipilä Katja, jäsenSarpola Abed, jäsenMäkikauppila Hanna, sihteeri

Henkilökunta:Mäkikauppila Hanna 1-2 luokka, koulunjohtajaHelena Haapakoski, luokanopettajan viransijainen 3-4 luokkaMiika Heikkilä, luokanopettaja 5-6 luokkaSoili Illikainen, erityisopetus Soile Tikka, musiikkiMinna Mattila, koulunkäyntiavustajaAnneli Paavola, ruoka- ja laitoshuoltaja

Page 6: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 6

Pirttikosken koulu

Oli ihan normaali koulupäivä toukokuun alussa, kun opettajam-me Ahti Virpiranta kertoi aamulla meille, että kilpailisimme jalkapallo-turnauksessa Kalajoella. Kaikki läh-tivät matkaan iloisin mielin, mutta ei kukaan arvannut kuinka pitkälle pääsisimme. Pelit sujuivat loistavas-ti, emmekä hävinneet yhtään peliä. Tunnelma oli katossa, kun Ahti ker-toi meille, että jatko-turnauksen paikat olisivat taatut.

Lähdimme Pirttikosken koululta kello 8.20 suuntaamaan kohti Ka-lajokea Etelänkylän koululle. Ensim-mäinen pelimme alkoi vähän ennen kymmentä, joten ehdimme katsoa ensin yhden pelin ja verrytellä. Ensimmäinen erä sujui ihan hyvin. Molemmat joukkueet pitivät hyvin puolensa, sillä kumpikaan joukkue ei saanut maalia. Pienen juoma-tauon jälkeen saimme ensimmäisen maalin, joka ratkaisi koko ensimmäi-sen pelin. Voitimme Pahkalan kou-lun 1-0. Pelasimme toisella kerralla Mehtäkylän koulua vastaan. Kun kaksi hyvää joukkuetta pelaavat toi-siaan vastaan, saattaa tulla todella vauhdikas ja tasavertainen peli. Mehtäkylä ja Pirttikoski olivat hyvin tasavertaisia. Aluksi peli ei meinan-

nut sujua kummallakaan joukkueel-la. Pallo karkasi vähän väliä kentän ulkopuolelle ja kentällä leijuva pöly haittasi hieman pelaamista. Kuiten-kin saimme hyvän maalintekopaikan ja tilanne muuttui: 1-0, Pirttikos-kelle. Yksi pelaajistamme loukkaan-tui ja tuli pieni hämminkitilanne. Piti nopeasti vaihtaa kannustaja pelaa-maan ja Mehtäkylä sai maalin. Peli päättyi tasapeliin 1-1. Pelimme Ete-länkylän koulua vastaan alkoi noin kello 12.15. Peli sujui hyvin ja meillä oli mahtavat kannustusjoukot julis-teineen. Hetken pelaamisen jälkeen Pirttikoski nousi johtoon 1-0. Peli loppui pian ja Pirttikoski voitti Ete-länkylän. Taas kerran, olimme jat-kossa. Kyllä me olimme onnellisia. Kokkolaan oli mentävä 1.6, edusta-maan Pyhäjokea.

Pian koitti juuri se tärkeä päivä. Olimme lähdössä Kokkolaan. Linja-automme lähti koululta klo 7.00. Kaikkien oli huolehdittava itse, että olisi ajoissa koululla. Matkasimme Kokkolaa kohti mutta ensin kouk-kasimme Kalajoen kautta ja haimme sieltä Etelänkylän koulun joukku-een mukaan kisaamaan.

Kokkolassa meitä odottaisi Kes-ki-Pohjanmaan koulujenväliset jal-

kapallokilpailut. Pirttikoski pääsi ensimmäistä kertaa Kokkolaan asti näyttämään taitojaan. Pelasimme kolme peliä, joista voitimme yh-den, hävisimme yhden ja yhdestä väänsimme tasapelin. Pelitaso oli todella korkea, ja muiden koulujen pelaajat olivat meitä kaksi kertaa isompia. Kun meillä oli tauonpaik-ka, menimme bussin luo syömään eväitä, keskustelimme pelistä ja hiomme pelitaktiikoita.

Kun kaikki pelit olivat pelattu, meille kerrottiin suureksi iloksem-me, että olimme pronssiottelun arvoisia. Lähdimme suunnistamaan kohti kenttää, joka oli aika kaukana bussistamme. Perille päästyämme piti opettajamme meille kannustus-puheen: ”Hyvin on mennyt, ollaan nyt jo ylitetty itsemme. Neljäs sija-kin on kova paikka.” Tuo ytimekäs puhe toi jokaiseen oppilaaseen hymyä, rankan pelipäivän jälkeen. Meidän harmiksemme, vastusta-jamme olivat meitä taas isompia ja huomattavasti taitavampia. Pronssi ottelu päättyi 4-0. Mutta saimme sentään neljännen sijan ja valtavasti kokemusta. Olipa nyt hyvä lähteä kotiin päin huristelemaan.

Kesä otti varaslähdön tänä kevää-nä, kun helleaalto iski jo toukokuun puolivälissä. Ote työntekoon mei-nasi herpaantua sekä opettajilta mutta erityisesti oppilailta liian aikaisin. Onneksi ilmat viilenivät vielä ja saatiin lukuvuosi saatettua kunnialla loppuun.

Kulunut kouluvuosi alkoi hyvissä merkeissä, kun saimme kouluumme paljon uusia oppilaita. Kirkonkyläl-lä ekaluokan aloittava ikäluokka oli niin suuri, että sitä katsottiin par-haaksi jakaa. Niinpä neljän oppilaan vanhemmat vastasivat kyselyyn, että heidän lapsensa voisi aloittaa ekaluokan Pirttikoskella. Tämän li-säksi koulupiirimme alueelle muut-ti uusia asukkaita, minkä ansiosta oppilasmäärämme nousi vielä kol-mella.

Koulun elämä on ollut muutenkin vilkasta. Ilmestyihän koulun pihalle elokuussa paljon pieniä ja isojakin hymyileviä kasvoja, kun päivähoito siirsi Kivitaskun ja Kurrelan toi-minnat väliaikaisesti Pirttikoskelle kirkonkylän työtilojen remontin vuoksi. Pienten lasten iloiset äänet ja terhakka toiminta on piristänyt koko kouluyhteisöä, ja isommat oppilaat ovat joutuneet pakostakin ottamaan huomioon, että pihalla puuhailee välituntisin myös pikku-väkeä. Sillä on ollut sekä kasvatta-va, että yhteisön toimintaa ja ilmet-tä pehmentävä vaikutus.

Päätöksenteko ja suunnittelu päi-väkodin siirtymisestä Pirttikosken koulun tiloihin jäivät viime tinkaan ja tiedottaminen ainakin minun suuntaani oli olematonta. Niinpä koulun alkua edeltävä viikko, jonka käytän aina koulutyön suunnitte-luun, oli yhtä kaaosta. Minun aikani kului kalusteiden siirrossa, kaappi-en ja komeroiden tyhjentelyssä ja työtilajärjestelyistä sopimisessa. Eihän päiväkodin väki sentään tyh-jiin käyttämättömiin tiloihin tullut. Onneksi sain kaisun ja anna-kaisan myös avukseni. Tällä en halua arvostella tehtyä ratkaisua, päinvastoin olin itse ehdottamas-sa kouluamme väliaikaiseksi päivä-hoidon järjestämispaikaksi, koska tiedän koulumme alueen ihanteel-liseksi lasten kannalta. Mutta pitää muistaa, että yhteistyö ja tiedotta-minen eri hallintokuntien (sosiaali-, koulu- ja tekninen-) välillä on to-della tarpeellista esim. lisätyövoi-

matarpeen määrittämiseksi.Kaikki on kuitenkin alkuvaikeuk-

sien jälkeen sujunut todella hyvin. Joustavien ja myönteisesti asioi-hin suhtautuvien ihmisten kesken on aina helppo tehdä yhteistyötä. Päivähoidon puoli on elänyt omaa elämäänsä ja koulun puoli omaan-sa. Ja kun välitunnilla on satuttu yhtä aikaa pihalle, on kaikille kum-minkin löytynyt tilaa. Yhteisiä toi-mintojakin on vähän kokeiltu esim. kuljetuksissa tapahtumiin, johon ovat osallistuneet sekä päivähoi-don väki, että koulun väki. Myös kuusijuhla oli yhteinen. Siitä olikin tulla katastrofi, kun juhlasaliimme tuli lähes kaksi kertaa niin paljon ihmisiä, kuin sinne mahtuu. Keit-tiössämme on myös ollut vipinää tavallista enemmän, kun sieltä on palveltu kahta yhteisöä. Ahdasta on varmasti ollut, mutta sopu on antanut sijaa.

Tämän hetken tietojen mukaan Kivitaskun ja Kurrelan remontit val-mistuvat heinäkuuksi, joten tuolloin he muuttavat tiloistamme pois. Vä-hän haikealta tuntuu, kun talomme hiljenee siltä osin ensi lukuvuodek-si. Varsinkin, kun ryhmäperhepäi-vähoitopaikka Puuhalakin lopettaa toimintansa lasten vähyyden takia. Päivähoitoväelle on kuitenkin var-masti upea hetki astua uusittuihin työtiloihin, jotka on suunniteltu erityisesti lasten käyttöön. Onnea heille!

Lasten määrän väheneminen kylällämme kasvattaa huolta kou-lumme tulevaisuudesta. Alla oleva taulukko kertoo koulumme oppilas-määrät tulevina lukuvuosina:

2010-2011 35, 2011-2012 25, 2012-2013 23, 2013-2014 20, 2014-2015 18.

Pienenevät ikäluokat eivät ole ainoastaan meidän kylämme on-gelma. Vastaava kehityssuunta on koko kunnassa ja valtakunnassa, mutta pienet kylät ovat suurimpia häviäjiä. Parhalahdella on lähes sama tilanne kuin meillä. Yppärissä väkeä näyttää toistaiseksi riittävän.

Seuraava lukuvuosi on koulumme osalta vielä turvattu, mutta ensi syksynä talousarvion laadinnan yhteydessä joudutaan pohtimaan tulevaisuutta siitä eteenpäin. Pal-jon tulee riippumaan kuntamme taloudellisesta kehityksestä. Tällä hetkellä Suomen kansantaloudella

kuluneesta kouluvuodesta ja tulevaisuudesta

Pirttikoski kokkolaan!

Tunnelmia ensimmäisestä karsinnasta, Kalajoelta.

ei mene hyvin, ja sen vaikutukset heijastuvat myös omaan kuntaam-me.

Koulun merkitys kylälle on suuri. Se tarjoaa oppilaille mahdollisuu-den käydä koulua suhteellisen lä-hellä kotia. Pienet koulut ovat oi-vallinen sosiaalinen kasvuympäristö oppilaille, sillä siellä kaikki oppivat tuntemaan toisensa ja isojen ja pienten välisestä kanssakäymisestä tulee luontevaa ja toisia arvostavaa. Koulu tarjoaa kyläläisille mahdolli-suuden kokoontua, saada koulu-tusta eri opintopiireissä ja harras-taa. Koulun olemassaolo kylällä on tärkeä myös silloin, kun lapsiperhe harkitsee kodin rakentamista tai muuttoa kylälle.

Jos koulutoimen menoja täytyy supistaa tulevina vuosina, se tar-koittaa opettajien määrän vähen-tämistä, koska muiden menojen su-pistamisella ei kovin suuria säästöjä aikaan saada. Jos supistamistoimet kohdistuvat pieniin kouluihin, meil-

lä täytyy olla sellainen yhteisesti sovittu toimintamalli, jolla kyliin kohdentuva haitta olisi mahdolli-simman pieni.

Viime syksyn budjetin teon yhte-ydessä rehtori arvo Helanti ja si-vistystoimenjohtaja antero tervo-nen toivat esille mallin Parhalahden ja Pirttikosken koulujen yhdistämi-sestä siten, että toisesta koulusta tehtäisiin koulu, jossa on yhdys-luokka 1-2 ja toisesta koulu, jossa ovat yhdysluokat 3-4 ja 5-6. Kou-lujen ko. luokkien oppilaat kuljetet-taisiin kylältä toiselle. Myöhemmin mallia on kehitetty vielä ajatuksella, että koulussa, jossa on yhdysluok-ka 1-2, pidettäisiin myös esikoulua, jolloin opettajia olisi kaksi, mikä li-säisi työyhteisön toimivuutta.

Parhalahdella ja Pirttikoskella on kevään kuluessa pidetty yleisöti-laisuus, jossa kummankin koulun tulevaisuutta on pohdittu. Näissä kokoontumisissa on myös edellä esitetty toimintamalli otettu esil-

le, mutta ainakaan vielä yhteistä lämpenemistä asialle ei ole tapah-tunut.

Mielestäni malli on kuitenkin hyvä. Se osoittaa selkeästi koulu-toimen johdon halun säilyttää kou-lu kummallakin kylällä ja näin tukea kylän olemassaoloa ja kehittymistä. Lisäksi kunnassamme täytyy olla koulutilojen joustovaraa, sillä kaik-ki eivät mahdu nykyisiin keskustan koulutiloihin.

Pyhäjoen päättäjät ovat olleet hyvin koulumyönteisiä. He ovat ym-märtäneet koulun tärkeyden lapsen kehittäjänä ja kasvattajana. Se nä-kyy siinä, että koulutiloista on pi-detty hyvää huolta. Opetusvälineet ja oppikirjat on pystytty säilyttä-mään kohtuullisen ajanmukaisina. Oppilaille tarjottavan opetuksen tuntimääristä ei ole kohtuuttomasti tingitty. Ja mikä mielestäni on mer-kittävintä, meillä on vielä toimin-nassa pieniä kouluja, jonka kokoiset on monista naapurikunnista jo lak-

kautettu. Toivottavasti sama henki jatkuu ja ratkaisuissa opetustoimen osalta inhimillinen näkökulma on edelleen keskeisessä osassa.

kiitoksenaiheita

Parhaat kiitokset vanhemmille lastenne koulunkäynnin tukemises-ta ja hyvästä yhteistyöstä opettaji-en ja muun henkilökunnan kanssa. Teidän panoksenne on koulun kan-nalta todella merkittävä. Kiitokset reippaille kerhotyön vetäjille ja talkootöihin osallistuneille. Kiitok-set laitosmiehille, jotka olette mui-den kiireiden ohessa huolehtineet myös meidän koulumme tarpeista. Kiitokset vielä koulukyydeistä huo-lehtineille turvallisesta kuljetukses-ta, kärsivällisyydestä ja joustavuu-desta.

Hyvää kesää omasta ja omieni puolesta toivottaen

ahti

Page 7: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0 sivu 7

Ensin piiriin istahdetaan,ja sitten makuulle kopsahdetaan.On mukava siinä olla vaan,ja sitten siinä vaan haukotellaan.Sitten siitä pesulle,ja saippuaa joka puolelle.Tässä on nyt pieni runo, ja mummu minulle sukat kuto.

Elina 2.lk

Pieni runo

Ossi pellolla puuhasi ja sieltä Ansaa etsiskeli.Ansa pellolla piileskelee ja Ossi vaikeasti etsiskelee.Ja Ansa pellolla hiljaa hihittää ja se Ossia harmittaa.

kimi 1. lk

Koulun joulutonttu on jännä. koulun joulu-tontu on jännä kunse menee kaheltatoistal-ta nukkumaan. koulun joulu tontu oli hassu tänään kun vietiin pipareita

Me suunnittelimme kesäksi monen monta asiaa, on uintia, on matkailua ja sitten menoksi Mannilaan. Siellä on kissoja, kanoja, lampaita, vuohia, hevosia ja kaneja. Muuten lampaista puheen ollen, meille tulee lampaita sitten, kun niiden omistaja soittaa, me voimme hakea ne.

Elina 2. lk

Kesä on parasta vuodenaikaa. Me mökille mennään ja rannassa uida saa.Ja kotona huoneessa mun luultavasti tapetoidaan.

Ekaluokalla on kivaa. Ekaluokalla on kivaa. Ekaluokalla on Riku minä Kimi ja Emilia Juhani ja Henri ja Elias. Ja opettajan nimi on Kaisu ja Annakaisa.

Milla 1.lk

Oli aluksi aika tylsää, kun piti vaan ommella ja ommella. Mut-ta sittenkin se oli hauskaa kun laitettiin täytteitä. Sitten piti vaan ommella täyttöaukko kiinni. Ja piti vaan ommella silmät ja korvat.

Ensin ommeltiin kiinni. Sitten laitettiin vanua. Ommeltiin hän-tä. Sitten silmät ja nenä. Lopuksi ommeltiin korvat kiinni. Sen tekeminen oli joskus mukavaa ja joskus ärsyttävää. Se oli är-syttävää, että en jaksanut tehdä, mutta oli pakko tehdä. Se oli mukava asia, että jaksoi tehdä.

tuukka 2.lk

Me leivoimme piparia joulun lähellä. Me annoimme koulun joulutontulle piparia. Me veimme tontulle piparit ja seuraava-na päivänä me mentiin katsomaan ja me huomattiin että tont-tu oli syönyt ne.

Emilia 1.lk

Me leivoimme pipareita. Ope toi taikinan. Kaulim-me taikinan itse. Sitten me otimme muotilla taiki-nasta pipareja. Sitten ne paistettiin. Piparit mais-tuivat hyvälle.

Henri 1.lk

iida koRPela 6lk

Alkuvuodesta 2010 päätin aloittaa tilkkupeiton alakoulun lopputyönä. Valitsin mieleisiä-ni kankaita: vihreää, toffeen karvaista ruskean sävyä ja tum-mempaa ruskeaa, sekä joitain kuviollisia kankaita. Aloitin tilk-kujen leikkuun, ja piakkoin aloin ommella niitä yhteen. Harmit-telin monta kertaa myöhemmin, kun olin tehnyt tilkuista niin pie-niä. Eihän siinä kuitenkaan muu auttanut, ompelin 4 kuukautta tilkkuja yhteen, välillä hiuksiani repien, mutta loppujen lopuksi työ oli mukavaa ja mielenkiin-toista, ja lopulta sain kuin sain-kin itse tilkkuosuuden valmiiksi. Mutta sen jälkeen hankalin työ-osuus vasta alkoi, kun asettelin vuoren ja pohjakankaan paikoil-

tilkkupeitto

1.lk Haapakoski HenriHaapakoski Juhani Haapakoski KimiLastumäki Emilia Möttönen MillaNevala RikuRantala Elias

2.lk Haapakoski TuukkaHalunen IidaKorpela OonaMattila ElinaSarpola Matti

Piparien leipominen

Piparien leipominen

koulun joulutonttu

Meidän kesäsuunnitelmia

niskatyynyn ompeleminen niskatyynyn tekeminen

Meidän kesäsuunnitelmat

Minä ekaluokalla

Henkilökunta:Kaisu Mattila 1-2 lk p. 435802Ahti Virpiranta 3-6 lk, koul.joht. p. 434299Päivi Haikola laitoshuoltaja Anna-Kaisa Tiikkaja koulunkäyntiavustajaRiikka Suni-Lajunen musiikkiSoile Tikka (Riikan sijainen 26.10-5.6) musiikki Pauliina Kuusirati englantiUlla Pisilä erityisopetus

koulun johtokunta:Jussi HalunenVeli-Matti HalunenEija HuiskonenOlli Mattila Eija Sarpola puh.joht.

3.lk Eno Lauri Nuorala SofiaOravisjärvi Julia Rödlin Lotta Vuoritie Roni

4.lk Halunen HannesMöttönen HennaRahkala Saga Sarpola Anna-Sofia

5. lk Airaksinen JoonaAnttila Eetu Brusin Tommi Haapakoski Viljami Keskitalo Taina Leppälä Jere Mattila Aleksi Nuorala Samuel

6. lk Halunen HennaHalunen SannaKorpela IidaNuorala JosefiinaRödlin Oona

Pirttikosken koulunoppilasluettelo lv. 2009-2010

leen ja rupesin tikkaamaan. Sil-loin sainkin purkaa muutaman kerran, mutta sekin vaihe tuli aikanaan valmiiksi. Enää olivat työn alla reunukset, jotka nekin tehtiin aika nopeaa. Sitten mi-

nulla olikin tilkkutäkki, suuren työn ja tuskan jälkeen kuiten-kin, mutta nyt se on mukavasti sänkyni päällä.

Runo

Page 8: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 8

Yppärin koulutaRja taskila

Lukuvuosi on taas takana-päin ja koulun väki aloitta-nut voimien keruun tulevaa lukuvuotta varten. Oppilaat ovat ”palkkansa” ansainneet, toivottavasti loma tuo heille vireyttä ja voimaa, samoin kuin meille kaikille.

Hyvä yhteishenki, positiivi-nen tekemisen meininki, tur-vallinen koulu, jossa on työ-rauha lapsilla ja aikuisilla… nämä tavoitteet ovat olleet koulun väellä ohjenuorana kuluneenakin lukuvuonna.

Yhteishengen ja perusope-tuksen osalta olemme hy-vässä asemassa, sillä pienissä yhteisöissä kanssakäynti op-pilaiden ja opettajien välillä on mutkatonta ja ongelmiin tartutaan heti, kun ne huo-mataan.

Työhönsä sitoutunut ja mo-tivoitunut henkilökunta on hitsautunut vuosien varrella yhteen ja sujuva yhteistyö takaa myös perusopetuksen sujuvan. Yppärin koululla on jo pitkään laadittu lukujär-jestys niin, että kaikki luo-kanopettajat opettavat kaik-kia oppilaita ainakin jossakin oppiaineessa. Ei ole sinun tai minun oppilaita, vaan mei-dän oppilaitamme!

Syyslukukauden lopulla toteutettu arviointikysely osoitti, että enemmistö op-pilaista kokee koulun turval-liseksi ja koulunkäynnin mie-luisaksi, mutta on niitäkin, jotka tuntevat itsensä yksi-näisiksi ja kokevat tulleensa kiusatuiksi. Onneksi kyse on vain muutamasta oppilaasta, mutta yksikin riittää tarttu-maan tilanteeseen.

Tulevana lukuvuonna tu-

lemme panostamaan turvalli-suuteen ja erityisesti kiusaa-misen vastaiseen toimintaan. Yppärin koulu lähtee mukaan Turun yliopiston kehittä-mään KiVa-koulu-hankkee-seen. Tavoitteena on tarttua kiusaamistapauksiin mah-dollisimman varhaisessa vai-heessa.

Opettajat ovat saaneet koulutusta kiusaamistilantei-den selvittämiseen ja materi-aalia ko. aiheiden käsittelyyn oppitunneilla. KiVa-koulu-hanketta esitellään vanhem-mille syksyn vanhempainil-lassa tarkemmin.

Opetushallituksen myön-tämä avustus koulujen ker-hotoiminnan kehittämiseen antoi meille mahdollisuuden jatkaa kerhotoimintaa, joka pääsikin hyvään alkuun edel-lisenä lukuvuonna.

Tämän kevään kerhon ve-täjänä on toiminut Sonja Haarakangas, jonka puu-hakerhossa on viikoittain käynyt 1-4-lk:ien oppilaita askartelun, leikin ja liikunnan merkeissä.

Tavoitteemme oli kehittää edelleen kerhotoimintaa ko-din ja koulun yhteistyönä. Vanhemmista löytyy monen-laisia musiikin-, liikunnan- ja kädentaitojen harrastajia, joista toivottavasti saamme jatkossakin vetoapua ker-hojen pidossa. Alustavasti olemme jo sopineet metsäs-tykseen ja luontoon liittyvän kerhon järjestämisestä syk-syllä Yppärin metsästysseu-ran avustuksella.

Pitkin vuotta koulun väki on huolestuneena seurannut koulurakennukseen ja pihan

kohti kesälaitumia

saMuli heinula 5.lk

5-6.luokka lähti Raaheen perjantaina 21.5. Menimme linja-autolla Raaheen. En-sin kävimme pyörähtämässä Pekka-patsaan luona ja seu-raavaksi menimme Raahen merimuseoon.

Opas esitteli museon esi-neitä, näimme maailman ensimmäise sukelluspuvun, kiinalaisen naisen kengän,

ikivanhoja rahoja ja lasipur-kissa ihmisen sikiön!

Museosta marssimme Kari Juvan veistospuistoon ja sit-ten Vesi-Pekkaan, Raahen uimahalliin. Osa suoritti ui-mamerkkejä, sukelluksia ja hyppyjä tornista.

Saimme käydä uinnin jäl-keen Hesburgerissa syömäs-sä ja loppupäivä oli omaa aikaa ostoksiin.

Kodin ja koulun yhteistyötä parhaimmillaan! Biologian tunnilla päästiin rapsuttelemaan Piukkalan lehmiä ja Virpi Kaivosojan tallilla tutustuttiin erilaisiin hevosiin ja niiden hoitoon. Tarhakettu-Linda Mannisen pihapiirissä ja metsästyskoira-Vilma Viirteen kennelissä kuuluivat myös vierailukohteisiimme.

Merimuseossa

5-6.lk:n kevätretkellä matka kävi Pehr Brahen ja Urho Kekkosen patsaiden kautta Kari Juvan veistospuistoon.

istutuksiin ja leikkivälineisiin kohdistunutta tihutyötä. Tuntuu, että yhteisen omai-suuden kunnioittaminen on kadoksissa ja kiusanteko ja roskaaminen on lisääntynyt. Peräämmekin ”Koko kylä kasvattaa”-henkeä kaikilta yppäriläisiltä, jotta koulu pihapiireineen säilyisi kun-nossa.

Yppärin koulu on keskellä kylää ja leikkivälineineen ja pelikenttineen kaikille yhtei-nen vapaa-ajanviettopaikka myös loma-aikoina. Toivom-me, että se sellaisena säilyy-kin.

Yppärin esikoulussa aloit-taa elokuussa kahdeksan op-pilasta. Kylälle on muuttanut myös lapsiperheitä, joten koulun tulevaisuus on tur-vattu. On ilahduttavaa, että monet Yppäristä opiskelun ja työn takia poismuuttaneet ovat palanneet kotikylälleen.

Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitamme, oppilaita ja heidän vanhem-piaan sekä koulun henkilö-kuntaa kuluneen lukuvuoden työstä ja oikein hyvää kesää kaikille!

Page 9: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0 sivu 9

Lukuvuosi on kulunut pääosin arkisen koulutyön merkeissä, mutta paljon on mahtunut vuoteen niitäkin päiviä, jolloin arjen rutiinit ovat unohtuneet ja olemme saaneet nauttia erilaisista koulupäivistä.

Seuraavassa muutamia poimintoja lukuvuoden tapahtumista: • Koululaisjumalanpalvelus lukuvuoden alussa ja lopussa• SPR: nälkäpäivän keräys 26.9, oppilaiden toimesta järjestetty keräys tuotti lähes 300 e• Mikko Perkoilan konsertti 12.10.• Luontoretki Palosaaren metsätilalle 14.10• Vierailu Piukkalan pihattonavetan avajaisiin 16.10.• Naamiaiset ja leikkejä Nenäpäivän merkeissä 6.11. • Wilson Kirwan vierailu 16.11.• Kuusijuhla22.12.• Kirpputori kyläläisille 9.1.• Jussi Makkosen ja Rait Karmin konserttivierailu Sibeliuksen musiikin merkeissä 17.2.• Pyhäjoen seurakunnan nimikkolähetin, Mikko Pyhtilän vierailu 4.3.• Kokkola cup-jalkapalloturnaukseen osallistuminen, välieräpelit Kalajoella• Taikuri Tiikkaisen esitys Monitoimitalolla 23.3.• 5-6.lk:n linturetki 18.5.

Lisäksi koululta on osallistuttu koulujen välisiin urheilukilpailuihin erinomaisella menestyksellä ja pe-rinteisesti on otettu mittaa Parhalahden, Pirttikosken ja Mehtäkylän kyläkoulujen kesken pesä-, jalka- ja kaukalopalloilun merkeissä.

Minna silvola, esikoulunoPettaja

Yppärin esikoulussa on ahkeroi-nut tänä vuonna 13 innokasta eskarilaista.

Ryhmässä on ollut lapsia sekä Yppäristä että Parhalahdelta. On ollut mukava seurata ystävyys-suhteiden syntymistä eri kylien lasten välillä.

Syksyllä tutustuimme uusiin kavereihin, esikoulun opetta-jiin Minnaan,Sirjeen ja arjaan, esikoulun ja koulun rutiineihin ja retkeilimme mörrimetsässä. Syyskuun aurinkoisena päivänä teimme koko koulun retken met-sähallituksen majalle ja luontopo-lulle Palosaareen. Luistelun taitoja pääsimme kokeilemaan jäähallille ennen joulua. Joulujuhlassa Pap-pa Panovin luona vierailivat myös eskarin tontut. Saatiin onnek-si aivan oikea talvi ja pääsimme laskemaan mäkeä Pörkkään use-ammin kuin aikaisempina talvina. Hiihto oli eskarilaisista mukavaa. Mörrimetsän juuri sopivan pelot-tavat mäet haastoivat kaikki las-

kemaan ja nousemaan mäkeä ylös eri tyyleillä. Ennen hiihtolomaa vietimme koko koulun yhteisen hiihtopäivän Rautiperällä.

Kevät toi uimakoulun Raahen uimahallilla. Aikaiset aamut eivät haitanneet, kun pääsi leikkimään vesileikkejä ja laskemaan vesiliu-kumäestä. Uimataitoa tuli leikki-en mukana.

Pitkin kevättä teimme puu- ja ompelutöitä sekä viimeisenä as-karteluna hienoja ötököitä ilma-palloista. Päätimme pitää eska-rissa käsityönäyttelyn. Kiitokset kaikille näyttelyvieraille! Eskarit saivat kokemusta omien töiden esittelystä ja saivat olla ylpeitä hienoista töistään. Perjantaina juhlimme vielä yhdessä koko kou-lu ja lähdemme kesälomalle. Kou-luun on tustustuttu pitkin vuotta ja tulevat kaverit ovat niitä tuttu-ja eskarikavereita.

Lämpimät kiitokset eskarilaisten vanhemmille kuluneesta vuodesta ja eskareille innokasta ja iloista koulutien alkua.

aRja vaaRala

iltaPäiväkeRhonohjaaja

-Hei Arja, onko mulla tänään iltistä? joku kysyy koulun käy-tävällä.

Iltis on iltapäiväkerho esikou-lulaisille ja ykkös- ja kakkosluok-kalaisille. Iltiksessä on turvallis-ta viettää aikaa vanhempien työstäpääsyä odotellessa.

-Tehtäiskö tänään dinoja? Vaikkapa! Toimintamme on lapsilähtöistä, valvottua ja oh-jattua. Lapset saavat paljolti itse valita tekemisensä. Raken-

teleminen, jumppasalileikit, kä-sityöt, askartelut, pelit ja aina niin tärkeät roolileikit ovat suo-situimpia. Ellei lapsi keksi itse tekemistä, on ohjaajalla kyllä jotain ”takataskussa”. Jos väsyt-tää, voi vaikka lepäillä lueskellen tai musiikkia kuunnellen.

Kotitehtäviä teemme, jos van-hemmat niin haluavat.

Välipalan syömme klo 14.00. Ulkoilemme paljon säiden niin salliessa.

Meillä on ollut mukavaa yh-dessä omatoimisten ja aktiivis-ten iltisläisten kanssa.

sofia Manninen 5.lk

Parhain menneeltä lukuvuo-delta jäänyt muisto on linturet-ki, vaikka pitikin herätä aikaisin, jo kolmelta aamuyöllä.Neljältä lähdimme pyöräilemään Sunintietä avolouhokselle ja oli tosi kivaa. Jalat olivat jo toisella pysähdyksellä kipeät. Ajokilo-metrejä tuli yli 13.

Paras bongauspaikka oli Elä-visluodon kalasatama. Kaikki-aan löysimme yhteensä 22 eri lintulajia Jennan, Maijan ja Em-

min kanssa.Omat eväät oli hyvä syödä,

ihan mihin vain halusi, sai jäädä pitämään evästaukoa.

Meidän ryhmä oli päätöspai-kalla eli Veteraanimajalla ensim-mäisenä, vaikka luultiinkin, että toiset ovat jo lähteneet!

Paluumatkalla kohtasimme Paltusmäellä rekan, joka oli tu-lessa. Onneksi pääsimme savun läåi, yskien kylläkin. Palokunta-kin oli jo tulossa paikalle. Haus-kaa oli!

EsikoululaisetImpola EmmiinaImpola LottaImpola VeeraKoskela SinnaMartin AnttiPietilä SamiPyhälä NiinaRaappana IidaRaasakka FransRajaniemi MiikaRantala NeaRåman MikaelSalo Urho

1.lkImpola EinoNiemelä JanneNiemelä JamiNätkin EerikaPehkonen SiruPirkola JereSuni Jaakko

2.lkImpola AliisaImpola JoelPisilä OonaRåman DanielSalo MaireÖversti Ville

3.lkImpola AnttiImpola HelmiImpola VenlaManninen SiljaMuikkula AnttonLuoma AleksiPetäjäsoja TuomasSuni TapaniTuikkala Jimi

4.lkHaikola JesseImpola HannaImpola TeijoNiemelä LauriPehkonen SanniPisilä InkaTuikkala MiljaViirret Pyry

5.lkHeinula SamuliImpola AnniImpola AnniinaImpola SamuelKeskitalo KatjaKestilä EmmiLuoma JennaManninen SofiaMuikkula MikkoPetäjäsoja HenriSuni TimoUusitalo Ronja

6.lkGrekula NiinaHaikola MiraHeikkilä MatiasImpola AleksiImpola EeroImpola Miia-MariaKaivosoja MaijaKeskitalo KalleKoskela MatiasLuoma Laura

yppärin koulu lv. 2009-2010

Henkilökunta

Minna Silvola esiopetusAnnukka Kolehmainen1-2.lk Tarja Taskila 3-4.lk, koulunjohtajaHeikki Salminen 5-6.lkSoili Illikainen erityisopetusPauliina Kuusirati englanti (3.lk ja 5.lk)Soile Tikka musiikki 1-2.lk ja 3-4.lk, (Riikka Suni-Lajusen viransijainen)Heikki Kärjä koulunkäyntiavustaja (4.lk)Sirje Sorjonen kouluavustaja 1-2.lkArja Vaarala iltapäivätoiminnanohjaajaHilkka Pyhälä laitos- ja ruokahuoltaja

Johtokunta

Matti Helaakoski, puheenjohtajaTaru Suni, varapuheenjohtajaKatja Huhtahaara-Salo, jäsenKimmo Niemelä, jäsenAnja Impola, jäsen

Palosaaren metsätilalla opittiin tunnistamaan kasveja, sammalia ja lintuja luontopolun varrella. Nuotiolla paistui makkara ja jälkiruuaksi saatiin tyttöjen valmis-tamia vohveleita.

Eskarilaisten keväinen ötökkäteema huipentui näyttelyyn, jonka virallisiin ava-jaisiin kutsuttiin 1-2.lk. Viidakoksi naamioitu näyttelytila kuhisi mielikuvituk-sellisia ötököitä katossa ja seinillä.

4.lk harjoitteli valokuvaamista, teemana ”Kevään merkkejä”. Jesse Haikolan ottama kuva on napattu jäiden lähdön aikaan Petäjäsleton rannalta.

iltapäivätoimintaa yppärin koululla

linturetkellä

yppärin esikoulun kuulumisia

MLL:n reilu kaveri -stipendi: Matias Koskela

Page 10: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 10

Pyhäjoen Yläaste

7aHirvikoski JohannaImpola IidaImpola JarkkoImpola JuliaKaivosoja JussiKeskinen TanelKeskitalo EemeliKetola JoelKorpela JuliaKorpela RiinaLindelä LeenaMartin KaisaMattila AnniNiemelä SofiaPehkonen ViiviPirkola AilaRahkala PatrikSarpola OmarSilvola AnnuTyybäkinoja Arttu

7BAirio SofiaAnttila EemeliBrusin SamiEno Anni-MarleenaHaapakangas JonnaHaapakoski OlaviKangas KirsiKangas ReettaKeskitalo Janne

koulun PoStioSoitEPyhäjoen YläasteKoulutie 986100 Pyhäjoki

kanSliStiAnja Pikkarainen (4390240)vt. REHtoRiTuula Tirilä (4390238, 0447390238)vt. aPulaiSREHtoRiTero Niemi (4390239, 0447390239)oPEttaJainHuonE(4390279)

oPPilaanoHJauSMinna Lapinkangas (9L, koordinointi)Paul Keski-Panula (8L)Tero Niemi (7L)

koulutERvEYDEnHoitaJaPaula Lammi (4390253, 0447390253)

Ahokas-Heikkinen Jaana (8A, liikunta, erityisopetus, sijaisuus Anu N.)Gerlander Helena (englanti, ranska)Helanti Arvo (matematiikka, atk)Hyvärinen Liisa (fysiikka)Juntunen Antti (biologia, maantieto, maa- ja metsätalous)Keski-Panula Paul (historia, yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus)Kukko Elisa (8C, kuvataide)Kuusirati Pauliina (saksa, englanti)Lantta Päivi (englanti, ruotsi)Lapinkangas Minna (englanti, ruotsi, oppilaanohjaus)Lukkarinen Tiina (kemia)Malinen Niina (erityisopetus)Malinen Sami (7A, liikunta, terveystieto)Mankinen Tuija (erityisopetus)Moilanen Eini (9C, kotitalous, yrittäjyys)Natunen Anu (8A, liikunta, terveystieto)Niemi Tero (9B, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, oppilaanohjaus)Rautio Kirsi (7B, äidinkieli, ilmaisutaito)Rautio Pauli (8B, matematiikka, fysiikka, kemia)Rintamäki Sari (äidinkieli, ilmaisutaito)Silvola Timo (tekninen työ, matematiikka)Suni-Lajunen Riikka (musiikki)Takala Johanna (9A, tekstiilityö, matematiikka)Tikka Soile (musiikki, sijaisuus Riikka S.-L.)Tuuttila Teresa (8C, kuvataide, sijaisuus Elisa K.)Väärälä Sisko (ruotsi)

PalkittujaPohjola-nordenSarkkinen Elina (9B)

MatematiikkakilpailuHirvikoski Matias (9A)

taloustietokilpailuHirvikoski Matias (9A)Haapakoski Kimmo (9C)Tiirinki Lari (9C)

stipenditoppilaskuntaHuiskonen Janne (9A)Junnikkala Anniina (9B)

lC Pyhäjoki-MerijärviAlatalo Henry (9A)Pyhäjokialueen kotiseutuliittoHaapakoski Kimmo (9C)Pyhäjoen kotiseutuyhdistysEno Ella (8B)teknologiateollisuus ryKeskinen Harri (8B)Ylöjärven lvi-palveluNikki Matti (9A)

olavi Muikkulan rahastostataito- ja taideaineistaKestilä Aku (9B)Nordström Tiina (7B)Paavola Niko (9B)Silvola Heikki (9B)

koulun stipendit (kiitettävän keskiarvon perusteella)Hirvikoski Johanna (7A)Korpela Julia (7A)Lindelä Leena (7A)Anttila Eemeli (7B)Brusin Sami (7B)Bäckman Jemina (8A)Impola Ismo (8A)Maliniemi Marleena (8C)Hirvikoski Matias (9A)Malinen Andreas (9A)Sarkkinen Elina (9B)Lukkarinen Kaisu (9C)Tiirinki Lari (9C)

7. ja 8. luokkien oppilaat

Leppälä EveMartin TiiaMuurinen MikaNiinimaa JennyNordström TiinaPeltola AadaPiilola TerhiRajaniemi AleksiRantala JerrySimonen Mikko

8aBäckman JeminaHeikkilä LauriHulanmäki JasminImpola AnnikaImpola IsmoImpola KatiKeskitalo JanikaKestilä EssiKleine-Staarman VincentKolppanen ToniMartinmäki AnnaNuorala JoelPakkanen SofiaRöning JaniSalmu Sanna-MariaSalmu Veli-Matti

8BAnttila Juho

Peruskoulun päättötodistuksen saaneet

9aAlatalo HenryAnttila Tiia-RiikkaBruun- Riegels LuukasHirvikoski MatiasHuiskonen HeliHuiskonen JanneImpola JoonasKaivosoja AnttiKarjalainen JennyKarsikko JennaKeskitalo Anna-LiisaMalinen AndreasNikki MattiOhvo MirellaParhaniemi IsabellaSarja Niko

9BHaataja HarriHourula LottaImpola SamuliJunnikkala AnniinaKestilä AkuMartin ElisaPaavola NikoSalmela JyriSarkkinen ElinaSeppä MariaSilvola HeikkiSimonen EllaSipilä JoonaTuikkala RikuTyybäkinoja Aleksi

9CAlatalo EetuHaapakoski KimmoHaapaposki PiiaHeikkilä MariaHelaakoski JereHelaakoski JoonasImpola AinoKeskitalo Aino-RiikkaKeskitalo VilleLukkarinen KaisuMöttönen MiikaPeltola TeroPelttari JohannaPirkola NettaTiirinki LariYrjänä Anna

koulun tiedot

opettajat, valvontaluokat ja oppiaineet

Eno EllaHaapakoski TeemuHaapakoski TomiHeinula NiklasHuiskonen TommiJuuso JohannaKeskinen HarriKoivusipilä AntonKopisto JereMöttönen ReettaNuorala KatriinaSipilä SakuTirilä KerttuTyybäkinoja EveliinaViirret Hinni

8CAhonen KimmoHautajoki SiniHelaakoski AnnaImpola MalviinaKeskitalo JanetteKylmälä OonaMalinen SamuelMaliniemi MarleenaNiinimaa Juho-KustiOja JoniPahkala Meri-TuuliPietilä JenniTiikkaja RiiaVehkala Aleksi

Ruoka Ja SiivouSPalvElutEija Sarpola (4390308, 0447390308)Outi ViirretKerttu ToppariTiina MattilaTarja AsikainenAino HourunrantaJaana KarkulahtiMarja-Leena Vierimaa

talonMiESTekninen OsastoPäivystäjä (4390265, 0447390265)

JoHtokuntaVeikko Ahonen (Pj.)Anja Impola (Vpj.)Heikki AnttilaLaura BäckmanVeli-Matti HalunenTuula Tirilä (S.)Tero Niemi (Op.)Matias Hirvikoski (Opp.)Jenna Karsikko (Opp.)

Ysiluokkalaiset päättökuvassa

Page 11: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0 sivu 11

MiRella ohvo ja tiia-Riikka anttila

”Hyvät oppilaat, opettajat, vanhemmat ja muu juhlaväki

Nämä kolme vuotta jotka on kulunut yläasteella, on mennyt loppujen lopuksi tosi nopeasti. Ja tuntuu niin ku just oltais tultu seiskaluokalle. Nyt on sitte aika haikea olo, ku alkaa miettiin että kaverit lähtee eri suuntiin ja muutenki elämä muuttuu. Ysiluokka on mennyt ehkä par-haiten kaikista vuosista ja vasta nyt on oppinut elämään opet-tajienkin kans samojen seinien sisällä. Meidän luokallakin on

ollut paljon vaikeuksia matkan varrella, mutta ollaan me niistä selvitty.

Tässä on kuitenkin vähän niitä hyviä muistoja menneiltä vuo-silta; 7 luokka yllätti positiivi-sesti. Ala-aste oli just loppunu ja oli kiva aloittaa jotakin uutta ja erilaista. Tapasi uusia ihmisiä ja myöhemmin jopa oppi tunte-maankin koko porukan. 8-luok-ka kului nopeaa eikä sinä aika-na tapahtunut paljon mitään erikoista. Nurinkurinpäivä ja hankijalkapallo jäivät kuitenkin mieleen.

Näiltä vuosilta kuitenkin mie-leenpainuvimmat muistot ovat olleet retket ja leirikoulu. Leiri-koulussa yölliset kommellukset olivat semmoisia aikoja, jotka muistaa aina ja niistäkin kertoi suuri väsymys aamuisin. Hel-singissä tuli kuitenkin käytyä sellaisissakin paikoissa, joissa ei ole aikaisemmin käynyt. Ja sen aikana oppi tuntemaan kaverit paremmin ja tutustui myös nii-hin, joiden kanssa ei ole aikai-semmin ollut tekemisissä.

Me haluttaisiin vielä kiittää meidän kanslistia anjaa, joka

on ollut aina paikalla hädän tullessa. Kiitos myös koulun sii-voojille ja keittäjille. Tilat on ol-lut tosi siistejä aina ja joka päivä saatu hyvät ruuat lakoistakin huolimatta. Me halutaan myös kiittää opettajia, me ollaan saa-tu teiltä tosi hyvä pohja tulevai-suutta varten.

Ja me halutaan toivottaa kai-kille erittäin hyvää ja ansaittua kesälomaa.”

teRo nieMi

Koulu on hiljennyt lukuvuoden 2009-10 päättymisen myötä. Päätavoite eli opintojen edis-tyminen toteutui tänäkin luku-vuonna. Kaikki 9. luokkalaiset saivat päättötodistukset ja alemmat luokat siirtyivät astet-ta ylemmäs.

Päättyneestä lukuvuodesta jäi hieman ristiriitainen kuva. Omaa vuottani leimasi astumi-nen ensin tammikuussa arvon saappaisiin ja sitten helmikuus-sa tuulan apuriksi.

Muutos opettajan työstä osaksi hallintoa oli kuin olisi vaihtanut päähän painavammat ja hieman synkemmät silmäla-sit.

Kansliasta tarkasteltuna kuva koulusta on väistämättä hie-man erilainen. Osa työn kuvaa on koulussa tapahtuvien rik-keiden käsittely. Isossa koulus-sa lähes jokaiselle päivälle ja vähintäänkin jokaiselle viikolle osuu potentiaalista kiusaamis-ta, ahdistusta, huonoa käytös-tä, pinnaamista ja muita arjen

törmäyksiä. Ja vaikka yleisesti tupakoinnin vaarojen ymmärtä-minen on vähentänyt nuorten polttamista, myös tupakointi tuntui taas muutamien vuosi-en hiljaiselon jälkeen nostavan selvästi päätään yläaste ikäisillä nuorilla.

Erityisen huomion ansaitse-va huolenaihe on alisuoriutu-misen ihannointi. Tyypillinen alisuoriutuja on poika. Hän on kohtalaisen lahjakas, hän on saanut hyvät pohjat alaluokil-ta olemalla tunnollinen, mutta suorastaan peruuttaa yläluokat läpi. Ilmiötä tukee kaveripiiri, jonka keskuudessa suoriutumi-nen on out ja alisuoriutuminen in. Valinnat ja teot tähtäävät helppouteen ja mukavuuteen. Koulua ja ennen kaikkea koulun-käyntiä vähätellään. Tämä ilmiö on tietenkin myös osa nuoruut-ta ja kapinointia, mutta osues-saan pahimmoilleen yläluokille se voi hankaloittaa elämää vuo-siksi. Paljolta jossittelulta sääs-tyttäisiin, kun pyrittäisiin malliin jossa juuri vaikeita asioita pide-tään tavoittelemisen arvoisina.

Kouluissa toivoisi näkevän sen miten nuoruuden kapinointi nä-kyisikin kriittisyytenä ja opet-tajan haastamisena hankitun tiedon avulla. Osattaisiin olla ylpeitä omista saavutuksista ja toisaalta tunnettaisiin tervettä kateutta kaverin paremmasta numerosta.

Vuoteen sisältyi myös paljon hienoja onnistumisia. Päällim-mäisinä vuosista jäävät usein mieleen yhteiset tapahtumat, kuten tänä vuonna juhlat, ilmai-sutaidon näytelmät, oppilaskun-nan organisoima hankijalkapallo tai ysien onnistuneet leirikoulut. Helposti muistetaan myös kou-luvierailut. Saimme nauttia mm. runoilija Markku kaskelasta ja Sibelius muusikoista. Mutta näi-den rinnalla haluaisin ennemmin muistella sitä miten ihan perus arjessa tehtiin tänäkin vuonna tärkeitä tekoja. Pieniä askelia opetuksessa ja pieniä oivalluk-sia oppimisessa. Näistä ikään kuin pienistä puroista kasvaa se todellinen kehitys ja oppiminen kouluissa.

Lämpimät kiitokset koulun

vt.RehtoRi tuula tiRilä

Pyhäjoen kunnanvaltuuston 28. toukokuuta tekemän pää-töksen mukaisesti Kirkonkylän koulu ja Pyhäjoen Yläaste yh-distyvät hallinnollisesti ns. yh-tenäiskouluksi elokuun alusta lähtien. Koululle on nimikilpai-lun avulla etsitty uutta, yhteis-tä nimeä. Koulun nimi muuttuu, mutta muuttuuko mikään muu? Mitä termi yhtenäiskoulu oike-astaan tarkoittaa?

Edellisessä opetussuunnitel-mauudistuksessa vajaat kym-menen vuotta sitten korostui keskeisesti termi yhtenäinen

perusopetus. Tavoitteena oli häivyttää ala-aste ja yläaste ter-mit ja asteiden välinen raja sekä korostaa opetussuunnitelmalli-sesti yhtenäistä opintopolkua esikoulusta 9. luokan loppuun asti. Oppisisällöt ja tietoraken-teet on opetussuunnitelmissa pyritty saamaan mahdollisim-man loogiseksi ja johdonmukai-seksi jatkumoksi.

Termillä yhtenäiskoulu ei ole olemassa varsinaista tarkkaa määritelmää. Yksinkertaisesti se on koulu, jonka ylläpitävä kunta ilmoittaa yhtenäiskouluk-si. Tällaisessa koulussa anne-taan samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikös-

kohti yhtenäiskoulua - mikä on yhtenäiskoulu?

kanslian kiireestä

oppilaiden puhe kevätjuhlassa

henkilökunnalle ja oppilaille ku-luneesta lukuvuodesta. Ennen kaikkea hatunnoston ansaitsee eläkkeelle jäävä rehtori arvo

Helanti. Pienellä haikeudella myös Pyhäjoen Yläasteen voi passittaa Arvon mukana eläke-päivien viettoon, kun yläasteen

toiminta erillisenä yksikkönä lakkaa. Oikein ansaittua kesälo-maa kaikille!

Oppilaskunnan stipendit saaneet Janne Huiskonen ja Anniina Junnik-kala

Tero Niemi ja Tuula Tirilä

sä opetusta vuosiluokille 0-9. Muuta määritelmää yhtenäis-koululle ei ole. Jokaisen yhte-näiskoulun pitää löytää ”oma juttunsa”, luoda oman yhte-näiskoulunsa henki ja toiminta-kulttuurinsa. Tähän luomiseen tarvitaan ehdottomasti koko koulun väkeä; sekä oppilaita, opettajia että muuta henkilö-kuntaa. Jokainen yhtenäiskoulu on siis koulukohtaisesti erilai-nen. Määrällisesti Suomessa on tällä hetkellä yhtenäiskouluja noin 400.

Jokaiseen muutokseen liittyy aina ennakkoluuloja ja pelkoja; usein suoranaista muutosvasta-rintaakin.

Yhtenäiskoulussa isot ja pie-net opiskelevat ja toimivat rinnakkain. Yhtenäiskouluun siirtyminen ei olennaisesti muu-ta varsinaista opetusta eikä tuntityöskentelyä, sillä alakou-lussa opetuksesta huolehtivat edelleen pääsääntöisesti luo-

kanopettajat ja yläkoulussa vastaavasti aineenopettajat. Uskon kuitenkin, että ns. ris-tiinopettaminen koulullamme edelleen jatkossa lisääntyy ts. aineenopettajat opettavat tunteja alakoulussa ja vastaa-vasti myös luokanopettajilla on mahdollisuus opettaa yläkoulun puolella. Tätä ristiinopettamis-tahan meidän koulullamme on jo nyt enemmän, kuin monella varsinaisella yhtenäiskoululla.

Jatkossa uskon ja toivon var-sinkin rajapinnalla eli 6.-7.luo-killa syntyvän entistä enemmän yhteistyötä. Voimme jopa muo-dostaa opetusryhmiä, joissa on sekä alakoulun ylimpien luok-kien että yläkoulun oppilaita. Ensimmäinen tällainen ope-tusryhmä itse asiassa aloittaa jo heti syksyllä, kun yläkoulun puolelle muodostettavassa pienryhmässä opiskelevat 6. ja 7. luokkalaiset yhdessä. Yh-teisiä opetusryhmiä voisi hyvin

olla myös esimerkiksi tietyissä valinnaisaineissa kuten vaikkapa musiikissa, ja miksei myös tie-tyissä pakollisissa oppiaineissa. Vaikkapa liikunta on mielestäni sellainen oppiaine, jossa ihan hyvin voisi joskus olla 6.-7.luo-kan opetusryhmä, jos se muu-toin on oppilasmäärien suhteen tarkoituksenmukaista.

Koulullamme voisi hyvin toi-mia myös kerhoja esimerkiksi liikunta- tai musiikkikerhoja, joissa olisi oppilaita molem-milta kouluasteilta. Osa kou-lun tilaisuuksista ja juhlista voi olla yhteisiä, vaikka ne pää-osin pysynevätkin oppilaiden laajasta ikähaitarista johtuen erillisinä. Toimintatapoja ja pe-lisääntöjä mm. järjestyssäännöt tullaan yhdenmukaistamaan. Toki sääntöjen soveltamisessa otetaan jatkossakin huomioon oppilaan ikä; vapausaste kasvaa iän myötä, mutta toisaalta ylä-koululaiselle sälytetään omaa

vastuunottoa enemmän kuin alakoululaiselle. Opettajien eri-tyisosaamista ja oppilaantunte-musta voidaan jatkossa tehok-kaammin hyödyntää

Kyselin alussa, muuttuuko yh-tenäiskoulussa nimen lisäksi mi-kään muu? Mielestäni tulemme täällä koululla epäonnistumaan, jos yhteisen nimen ja hallinnon alla jatkaa kaksi täysin erillise-nä toimivaa koulua. Muutosten ei tarvitse olla suuria, niitä ei voi tehdä väkisin, eikä niitä voi tehdä liian nopealla aikataulul-la. Toivoisin kuitenkin, että ajan kanssa yhtenäiskoulustamme muodostuu aidosti yhteistoi-minnallinen, toimintakulttuuril-taan yhtenäisempi koulu, jossa ala- ja yläkoulun raja entises-tään hälvenee, ja jossa ilmenee toinen toistamme ja toistemme työtä kunnioittava, arvostava ja tukeva ilmapiiri.

Page 12: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 12

Pyhäjoen lukio

ville koRPela

Roomalainen filosofi Mar-cus tullius Cicero on kir-joittanut hyvästä puhujasta: hänellä on oltava loogikon äly, filosofin ajatukset, ru-noilijan kieli, juristin muisti, laulajan ääni ja hänen tulee olla ulkonäöltään lähellä suosituinta näyttelijää. No, kerrankin on löydetty oikea mies tehtävään.

Nyt suurin osa ajattelee, että miten minä voin sanoa näin. Fakta kuitenkin on, että Suomessa nöyristelys-tä, vaatimattomuudesta ja vähättelystä on tehty kan-santaidetta. Vain Suomessa on mahdollista pitää Juha Miedon kaltaista ikuista kakkosta kansallisena hiih-tokuninkaana, jonka suurin henkilökohtainen saavutus on hävitä kultamitali sekun-nin sadasosalla. Pituushyp-pääjä tommi Evilä erehtyi lausumaan ennen 2005 MM-kotikisoja, että hän aikoo mennä kisoihin ja hy-pätä suomelle mitalin. Medi-assa Evilästä tehtiin pöyhkeä itserakas pelle. Noh, Tommi meni kisoihin, hyppäsi mita-lin ja selkääntaputtelijoita riitti Hangosta Inariin.

Suomessa Evilän kaltaisten

itsevarmojen tyyppien luon-teen kahlitseminen ja tasa-päistäminen alkaa jo perus-koulussa. Opetus tapahtuu aina heikompien oppilaiden ehdoilla ja terävä-älyisimmil-le oppilaille lyödään jarru-sukat jalkaan ja odotellaan, kunnes muut pääsevät sa-malle tasolle. Tämän sijaan pitäisi pyrkiä antamaan myös nopeimmille mahdollisuus jalostaa itseään entistä te-rävämmäksi. Valitettavasti ikiaikainen suomalainen pe-riaate itsensä kehittämiselle on se, että aina pyritään ke-hittämään heikkouksia, eikä koskaan parantamaan vah-vuuksia. Tuloksena on, että yhteiskuntamme on täynnä mattimeikäläisiä ja taunota-salakkeja.

Lukiossa muotti ja kiristys-ruuvit ovat alkaneet pikku-hiljaa hellittää. Ajattelun- ja valinnanvapaus on noussut suurempaan rooliin. Tämä mahdollistaa vastuun ot-tamisen itsestään ja tule-vaisuudestaan. Sinulla on itse mahdollisuus vaikuttaa, mitä haluat oppia enemmän ja mitä vähemmän. Voit ja-lostaa itseäsi vahvuuksissa entistä paremmaksi ja jättää heikommat ja itseäsi vähem-män kiinnostavat aineet pois.

Vaikka lukion perimmäinen tehtävä on yleissivistys, niin sekä sinä, että maamme ja-noaa erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset vahvuudet. Tä-hän lukio antaa loistavat eväät tulevaisuutta varten.

Mutta mitä muuta meille lukiosta jää kuin ponnahdus-lauta erikoistumiseen? Meille jää tästä ajasta älytön kasa hienoja muistoja ja ikuisia ystävyyssuhteita. Monikaan meistä ei muista tarkalleen, mistä se kaikki harmaa tieto on opittu, mutta muistam-me tasan tarkkaan ne hienot muistot keittiöhetkistämme, kuperkeikat opintomatkal-lamme Rooman yössä ja kei-lailut hotellihuoneessa. Osa meistä on jakanut saman luokkahuoneen kolme vuot-ta, osa jopa 12 vuotta ja tämän takia tuntuu käsittä-mättömältä sisäistää se, että olemme viimeistä kertaa yh-dessä koolla. Vaikka tuntui, että tämä aika kestää ikui-suuden, niin kaikki hyvä lop-puu aikanaan. Tämä on nyt se hetki, jota kohti olemme ponnistelleet viimeiset kol-me vuotta ja on ollut hienoa viettää tämä aika kanssanne.

Kaikkien ylioppilaiden puo-lesta, Grazie!

Pyhäjoen lukion paras yliop-pilasYlioppilas Ella keski-Panula

Helsingin Sanomain SäätiöHelsingin Sanomain säätiö onnittelee lahjoittamalla Hel-singin Sanomien vuosikerran tunnustuksena erinomaisesta äidinkielen taidosta. Tämän lahjoituksen myötä säätiö halu-aa kannustaa nuoria vaalimaan hyvää äidinkielen taitoa ja lu-kemaan sanomalehtiä heidän aloittaessaan omaa itsenäistä elämäänsä.Ylioppilas Ella keski-Panula

MatematiikkastipendiLahjakkaalle matematiikan opis-kelijalleYlioppilas Petri lukkarinen

Historian ja yhteiskuntaopin stipendiYlioppilas anssi-Pekka alata-lo

Pyhäjoen lukion stipendit

Pyhäjoen kukka Mäkynen

onnittElEE

uusia ylioppilaita ja ylioppilaiden perheitä. Yritys on parin viikon ajan ottanut vastaan paikallisten

onnitteluja ylioppilaille ja hankkinut hienot ruusuadressit. Työntekijät tekevät työn ilman korvausta; tämä on heidän

lahjansa ylioppilaille

hyvät oppilastoverit, kunnioitetut opettajat ja arvoisa juhlayleisö.

Soror optima-stipendiSoroptimist International on maailmanlaajuinen eri ammat-teja, kulttuureja ja maita edus-tavien naisten vapaaehtois-järjestö, jonka tehtävänä on edistää ihmisoikeuksia, naisten ja tyttöjen asemaa, ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta.Reipas ja sosiaalinen tyttö-opiskelija, joka ottaa toiset huomioon ja auttaa ystäviään ja on kiinnostunut kansainväli-syydestä ja mahdollisesti myös kehitysyhteistyöstä.Ylioppilas Päivi Pahkamaa

viestintästipendiOpiskelijalle, jolla on paljon ajatuksia ja rohkeutta ilmaista ajatuksensa monella eri kielellä. Tästä saimme näyttöä Englan-nin leirikoulussa. Hän on hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Hän sitoutuu, uskaltaa ja haluaa käyttää luovuutta ja osaamista myös yhteisön hy-väksi. Hän on oma-aloitteinen ja osaa ottaa asioista vastuuta.Jukka karsikko

kirjalahjatVaihto-oppilaat kano natsuko ja kimura takahiro.

laajan ja monipuolisen opin-to-ohjelman valinnut ja erin-omaisesti menestynyttuomas Ruotsalainen

Erinomaisesti lukiossa me-nestyneetkatja korpelakalle tornberg

ohjelmointistipendiOulun yliopiston tietojenkäsit-telytieteen ohjelmointikurssin erinomaisesta suorittamisesta. Ohjelmointityön ratkaisu on valmis yliopiston malliratkai-suksi.niko valtokarilions clubin stipenditOpinnoissaan erinomaisesti menestyneet, yhteistyökykyi-set ja kansainvälisistä asioista kiinnostuneet

Ylioppilas anna SilvolaYlioppilas veli-Matti kananen

Seurakunnan stipendit Humaanin elämänasenteen omaaville, opinnoissaan menes-tyneille Ylioppilas noora tornbergYlioppilas teemu lindelä

Yrittäjäyhdistyksen stipendiYrittämisen asenteen omaaville ylioppilailleYlioppilas Maija MartinmäkiYlioppilas antti karjalainen

Pyhäjokialueen kotiseutulii-ton stipendiYlioppilas Reeta-Mari lou-kusa

kotiseutuyhdistyksen stipen-diYlioppilas lauri louhimaa

Pyhäjoki Datan osake Kuulumisten toimittajalle ja taittajalleYlioppilas ville korpela

kirjalahja mediaosaamisesta kuulumisten toimittajalleYlioppilas Piia laitinen

Saksan suurlähetystön kirjas-tipendiSaksan suurlähetystön kirjasti-

pendi saksan ylioppilaskokees-sa hyvin menestyneelle yliop-pilaalleylioppilas veli-Matti kananen

Sverigekontakt i Finland –yhdistyksen kirjastipendi ylioppilaalle, joka on osoitta-nut kiinnostusta ruotsin kielen opiskelua kohtaan ja menesty-nyt oppiaineessa hyvinYlioppilas anna Silvola

Page 13: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0 sivu 13

2009 aloittaneet (i)

Haapakoski IlariHalunen MiraHelander SirpaHourula OttoKeski-Panula MariaKeskitalo JanikaKimura TakahiroKorpela KatjaKoskenlaine ReijaKoskenlaine RiikkaLohikoski OssiLohikoski TiinaLouhimaa JussiMaijala JariNikula MiiaNärhi AssiOja HennaPakkanen SampoPalosaari MonikaPetäjäniemi OlliSarpola SariSilvola SamuSolinen VilleTakalo JuhoTornberg KalleValtokari NikoVetoniemi Kaisa

Pyhäjoen lukio 23. lukuvuosi 17.8.2009-5.6.2010

Osoite: Koulutie 8 http://lukio.pyhajoki.fi, fax 4390 282 [email protected]: Pekka Viitanen puh. 4390 237, 0400 752 747 [email protected]: Tauno Rajaniemi puh. 4390 470, 040 536 0809 [email protected]: Jutta Pyhäluoto puh. 4390 470 [email protected]: Tarja Ruotsalainen puh. 044 963 8407 [email protected].: Paula Lammi puh. 4390 253, 044 7390 253 [email protected]: toimitus puh. 4390 244, fax 08- 4390 282 [email protected]* päätoimittaja Arvo Helanti puh. 044 023 7080 [email protected] Sari Rintamäki puh. 4390 242, 050 564 3648 [email protected]

lukuvuosi:I 17.08. – 25.09.09 II 28.09. – 13.11.09 III 16.11. – 22.12.09IV 07.01. – 19.02.10 V 22.02. – 16.04.10 VI 19.04. – 05.06.10Yhteensä 186 päivää; lisäksi työskennellään kahtena lauantaina.

Syyslukukausi 17.08.-22.12.2009Kevätlukukausi 07.01.-05.06.2010Syysloma 19.- 23.10.2009 (vk 43) Joululoma 23.12.2009 - 06.01.2010 Hiihtoloma 08.-12.03.2010 (vk 10)

Tänä lukuvuonna lukiolla oli kaksi vaihto-oppilasta Japanista. Natsuko Kano ja Takahiro Kimura lähtevät kesäkuun lopussa ta-kaisin kotimaahansa. Kiitokset heille rikastuttavasta kokemuksesta ja mukanaolos-ta. Varmasti heillekin on jäänyt pari mukavaa kokemusta kotiin vietäväksi.

Muuttolinnutpalaavat omalle maalleen

lukion johtokunta:Rantanen Niko (pj)Koskenlaine Riitta (varapj)Arola Vesa-Pekka Huhtahaara-Salo Katja,Louhimaa Tyyne oppilasedustajat: Lindelä TeemuTornberg Noora.

opettajat:Gerlander Helena EN, RAHyvärinen Liisa MAB, FY, ATKeski-Panula Paul HI, YH, OPOLukkarinen Tiina BI, GE, KE, TEMalinen Sami LIP, TENatunen Anu LIT Niemi Tero HIRajaniemi Tauno MAA, FYRintamäki Sari ÄI, ITSuni-Lajunen Riikka MUTikka Soile MU (Riikan äitiyslomittaja)Tuuttila Teresa KUViitanen Pekka UE, PS, FIVäärälä Sisko RU, SA

Pyhäjoen lukion oppilaat lv 2009-2010

2008 aloittaneet (ii)

Alatalo Katariinavon Bruun-Riegels KaislaKallio LiisaKano NatsukoKarsikko JukkaKiuru AleksiKivimäki TuukkaKoskelin NinniLuoto HeliMartinmäki LeaPalosaari MariannePirkola JoonasPyhälä HeidiPärkkä TiinaRaivio PauliinaRautio JaniRuotsalainen TuomasSalmela IiroSalminen HenriikkaSarja SannaSarpola AminaSipilä SonjaTikkala JoonasVirpiranta Hanna

2007 aloittaneet (iii)

Alatalo Anssi-PekkaBäckman SalomonKananen Veli-MattiKarjalainen AnttiKeski-Panula EllaKopisto NooraKorpela VilleLaitinen PiiaLindelä TeemuLouhimaa LauriLoukusa Reeta-MariLukkarinen PetriMartinmäki MaijaOllila JanneOllonen SanttuPahkamaa PäiviSilvola AnnaSuni PaulaTornberg NooraZakarian Garnik

Etälukion opiskelijat

Jokela LindaKeskinen OutiMattila KimmoPeltola Anne

Ylioppilaat kunniakäynnillä sankarihaudoilla.

Page 14: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 14

vesa ojanPeRä yMPäRistösihteeRi

Jätevesiasetuksen antama siir-tymäaika vanhojen kiinteistöjen kunnostukseen on vähitellen kään-tymässä loppupuolelle. Monilla kiinteistöillä tämä tarkoittaa jä-tevesijärjestelmien kunnostamis-ta. Osalla kunnostusta ei tarvitse tehdä tai nykyistä järjestelmää korjaamalla saadaan puhdistusteho asetuksen vaatimalle tasolle. Osalla vanha järjestelmä on syytä uusia kokonaan. Tässä on ohjeita tehtä-vistä toimista. Lisätietoja kannat-taa kysyä Pyhäjoellakin kunnasta ympäristösihteeri Vesa Ojanperältä (puh. 044-4393636) tai raken-nusvalvonnasta.

Asuntojen ja loma-asuntojen jä-tevesien käsittelyä sääntelee ym-päristönsuojelulain nojalla vesien suojelun toteuttamiseksi annettu jätevesiasetus. Asetuksen kovat jäteveden puhdistusvaatimukset koskevat rakennettavia ja saneerat-tavia kiinteistöjä. Myös vanhojen kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tulee vastata asetuksen vaatimuksia 1.1.2014 mennessä. Myöhemmästä toteutuksesta tulee ilmoittaa siirty-mäajan loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myöhennys on mahdollinen, mikäli

Haja-asutuksen jätevedet

Kaikki jätevesijärjestelmän asennustyöt tulee tehdä huolella.

asetuksen vaatimukset ovat kiin-teistön omistajalle kohtuuttomia niiden kalleuden tai poikkeukselli-sen vaativien teknisten ratkaisujen johdosta ja kiinteistöltä ympäris-töön aiheutuva kuormitus on vä-häinen. Myös ruokakunnan jäsen-ten yli 70 vuoden ikä on mainittu hyväksyttävänä perusteena jatko-ajalle. Kunnan vesihuollon kehittä-missuunnitelmassa viemäröitäväksi suunnitelluilla alueilla ei myöskään vaadita kiinteistökohtaisia kunnos-tuksia ennen viemäriin liittymistä.

Kaikilla haja-asutuksenkin kiinteis-töillä tulee jätevedet ensisijaisesti johtaa alueen vesihuoltolaitoksen tai muuhun yleiseen viemäriverkos-toon. Viemäriverkosto on raken-nettu kaikille asemakaava-alueille. Viime vuosien aikana jätevesiver-kostoja on ryhdytty rakentamaan myös haja-asutusalueiden kyläkun-nille ja siirtoviemäreiden yhtey-teen. Pyhäjoella kyläviemäreitä on toteutettu Yppärissä ja Parhalah-della. Mikäli tekniset liittämisedel-lytykset ovat olemassa, kannattaa

yksittäisenkin kiinteistön liittämistä viemäriin selvittää vielä 200 – 400 metrin etäisyydeltä viemärilinjoja. Loppuvuodesta valmisteluun tuleva Pyhäjoen vesihuollon kehittämis-suunnitelma listaa kesän ja syksyn aikana muiden vesi- jätehuollon asioiden ohella tulevia kylien vie-märöintisuunnitelmia aikajärjestyk-seen.

Kiinteistökohtaiset jätevesien kä-sittelyratkaisut tulevat kyseeseen niillä alueilla, joissa kiinteistön liit-täminen viemäriverkostoon ei ole taloudellisesti tai teknisesti mah-dollista. Viime vuosiin saakka ylei-sin kiinteistökohtainen ratkaisu on ollut jätevesien maaperäkäsittely. Suorat maaimeyttämöt ja kivipe-sät eivät kaikilta osin täytä jäte-vesiasetuksen vaatimuksia ja ne on korvattava muilla tehokkaammilla käsittelyjärjestelmillä. Maasuodat-tamo on edelleen käypä ratkaisu alueilla, jotka tullaan kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksil lä osoittamaan lievennettyjen käsit-telyvaatimusten alueeksi. Myös sel-laisten kiinteistöjen kohdalla, joilla jätevettä syntyy vähän maasuoda-tin on käytön ja huollon helppou-den johdosta hyvä ratkaisu.

Maasuodattamossa kiinteistöl-tä jätevedet johdetaan ensin ti-

lavuudeltaan oikean kokoisiin ja tiiviisiin saostussäiliöihin, jotka on tyhjennettävä vakinaisessa asumi-sessa kaksi kertaa vuodessa. Sa-ostuskaivoista jätevedet johdetaan kiinteistön ja käyttäjien mukaan mitoitetulle ja toteutetulle maasuo-dattamolle. Tällä päästään tehtyjen selvitysten perusteella vaadittuihin puhdistustehoihin vakinaisella asu-misellakin joitakin vuosia, jonka jälkeen maasuodattamon suoda-tuskenttä tulee uusia. Liittämällä järjestelmään kemikaalia käyttäen tehostettu fosforin poisto voidaan maasuodattamolla päästä vaadit-tuun puhdistustehoon noin 10 –15 vuoden ajan.

Haja-asutuksen jätevesien käsit-telyssä ovat yleistyneet panospuh-distamot ja muut jätevesien pien-puhdistamot. Näiden järjestelmien kauppiaita liikkuu nyt asioilla pal-jon. Ostopäätöstä kannattaa harki-ta ja eri valmistajien tuotteita tulee vertailla. Alan kehitystä kannattaa seurata Suomen ympäristökeskuk-sen tiedotteista (www.ymparisto.fi), jolle jätevesiasetus määräsi ajantasaisen ja puolueettoman tiedon seurannan ja välittämisen. Ennen hankintapäätöstä kannattaa kysyä lisätietoja myös kunnan ym-päristösihteeriltä.

Pienpuhdistamot toimivat samalla periaatteella kuin suuretkin jäteve-den puhdistamot. Jätevettä puhdis-tetaan niissä kemiallisella saostuk-sella ja biologisella prosessilla, jota ylläpidetään ilmastuksella tai ilma-valla suodatuksella. Eri järjestelmi-en hinnat vaihtelevat suuresti sa-moin kuin niiden puhdistustehokin. Laitteita hankittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niiden käyttöohjeisiin ja huoltotarpeeseen sekä toimittajan vastuuseen järjes-telmän toimivuudesta ja puhdistus-tehosta. Lähtökohtana ratkaisuissa kannattaa pitää omia tarpeita ja syntyviä jätevesiä. Puhdistamot vaativat huoltoa ja seurantaa, jotta ne toimisivat valmistajan tarkoitta-malla tavalla.

Monilla vapaa-ajan kiinteistöillä on edelleen käytössä kantovesi. Kantovedestä syntyvät jätevedet eivät yleensä edellytä jäteveden puhdistamista ennen sen päästä-mistä ympäristöön. Näille vesille riittää saunakaivon kautta tapahtu-va tai muu vastaava imeytys maa-han. Kuivakäymälät tai kompos-toivat käymäratkaisut ovat hyvin suositeltavia näille kiinteistöille.

Page 15: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0 sivu 15

seurakunta tiedottaa järjestöt toimivat kalenterikuollut: Kalle Tapio Klemettilä

Parhalahdelta 65 v 10 kk 29 pv

kastettu:Roni Niilo Aukusti JuolaJonne Ilmari Manninen

Jumalanpalvelus kirkossa su 13.6. klo 10

konfirmaatiojumalanpalvelus kirkossa su 20.6. klo 10

Juustokeiton myynti seurakun-tatalolla ke 23.6. klo 18 alkaen omiin astioihin. Astioita voi toi-mittaa seurakuntatalolle jo aikai-semmin

tuloSSa:- 50 vuotta sitten ripillepääs-

seiden kirkkopyhä kotiseutupäi-vänä su 4.7. alkaen ehtoollisjuma-lanpalveluksella klo 10. Ruokailu seurakuntatalolla, kotiseutujuhla Annalan museolla klo 13

laPSEt- Syksyn päiväkerhoihin il-

moittaudutaan poikkeuksellisesti jo nyt. Kerhoihin otetaan vuoden loppuun mennessä 4v. täyttäneitä lapsia. Kerhot ovat toimineet Sar-patissa, Yppärissä, Pirttikoskella ja Parhalahdella. Kerhoryhmä muo-dostuu mikäli lapsia ilmoittautuu vähintään viisi. Kaikkiin kerhoihin

ilmoittaudutaan päiväkerhon nume-roon 433183 tai 050-4416095.

- tuloSSa: alle kouluikäisten lasten päiväleiri 29.6-2.7. Raja-niemen rannassa. Lähtö aamuisin klo 9.30 Sarpatista ja paluu klo 15. Leirillä ruoka ja välipala. Vapaaeh-toinen maksu 2,50€/päivä.

nuoREt:- Gospel-cafe Sarpatissa pe

18.6. klo 19-23

Nuorten ja kouluikäisten toi-minnasta tiedustelut Hannulta p.0500-766031.

Herättäjäjuhlat kiuruvedellä 9.-11.7.2010. Linja-auto Herät-täjäjuhlille la 10.07 2010 kulkee reittiä Raahe - Pyhäjoki -Oulainen –Ylivieska. Tiedustelut Saarenpääl-tä puhelin 044-3754005

kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma 8-12, ti klo 12-16 ja ke klo 11-14. Tarvittaessa voitte sopia virastoasioista muulloinkin ja ottaa yhteyttä papistoon: Jukka Malinen p. 040-5050016 / 434414 tai Lauri Pietikäinen 050-3288107

Pyhäjoen seurakunnan kotisi-vut löytyvät osoitteesta:

www.pyhajoenseurakunta.fi

Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistys ry. Harmaahapset Veteraanimajal-le ma 21.6. klo 17. Veteraanitilai-suus alkaa klo 18. Nuotit mukaan!

Hanhikiven kiertäjät ry. Su 13.6. johtajiston melontaretki (säävaraus). Kokoontuminen klo 12 renkituvalle. Mukaan vaihto-vaatteet, kypärä (koskimelontaan sopiva) sekä omat eväät. Lisätieto-ja Pertiltä.

17.-18.6. VÄLKE kesäleiri suden-pennuille ja seikkailijoille Rajanie-messä. Leiri alkaa to klo 9 ja päät-tyy pe klo 19. Leirille saavutaan vanhempien kyydeillä. Lue tarkem-min leirikirjeestä.

Johtajat HUOM! osalla vielä pa-lauttamatta kevään läsnäolo/suo-ritustaulukko Katille. Toimittakaa pikaisesti.

MC-Pirttikoski. Nyt kun on kesä keho vaatii kulttuuria, Röön Rannan kesäteatterissa esitetään näytelmä KEIKKA. Otetaan suun-ta sinne eli su 18.7. klo 15. Olisi hyvä lähteä klo 12.30, jos halutaan pysähtyä välillä kahville. Oppaina Riitta ja Unto. Lippu 8e, väliajal-la kahvi+leivonnainen 5e. Matkaa reilu 100 km. Paikka on Tyrnävällä osoite Kylmäläntie 135A. Miksi et-siä ratkaisua, nautitaan vain ongel-masta. pötkis.

* kirjastossa Riikka Kivimäen Al-kuja- tekstiilinäyttely: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20.

* 14-18.6. Monitoimitalolla FunkyX-tanssileiri. Tiedustelut: Jo-hanna Ekoluoma puh. 044 - 554 2364, http://www.funkyhall.net/leiri

* su 20.6. Pyhäjoki-melonta: klo 10 Pyhänkosken sillan alta, klo 11-12.30 tauko Helaakoskella (mahdollisuus ruokailuun), klo 14

kahvitauko Halusen puhdossa, klo 15 saapuminen Pyhäjoelle 8- tien sillan yläpuolelle, missä esiintyy Vanhat Harput. Tiedustelut: Jouni Aitto-oja puh. 0500 282562

* Monitoimitalo avoinna ma-pe 7.30-21.00. Vuoroja vapaana!

* la 26.6. klo 21 Juhannuspäivän tanssit Merimajalla, Markus Kinnu-nen & yhtye, www.markuskinnu-nen.fi

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyiSSn 0788-6071

PÄÄtoiMittaJa Sari RintamäkiArvo Helanti

toiMituSSiHtEERitMatias Hirvikoski

Kimmo HaapakoskitaittaJat

Matias HirvikoskiKimmo Haapakoski

Seuraava lehti (nro 24) ilmestyy >> lauantaina 19.6. 2010

aineisto toimitettava >> tiistaina 15.6. 2010 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 23: 1780 kpl >> vko 24: 1780 kpl

Puh. (08) 4390 244 fax (08) 4390 282

http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected]

Taittaja: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242 Taloussihteeri: (08) 4390 470

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Taittaja paikalla kesäisin keskiviikkona klo14-16

No nyt oli Pirttikosken motoristit järjestäneet kivat kekkerit kaikelle kansalle. Lisää tällaisia tapahtuimia ja kiitos järjestäjille erilaisesta päivästä. terv. paikalla

hyvin viihtynyt pyörien katselija.

aihetta kiitokseen

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaanilehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 050 5600 512 (Minna Lattunen)

ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%)>> 0,35 €/pmm, toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 100 € >> koko sivu: 150 €>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi

ilmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Page 16: PYHÄJOEN KUULUMISETkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-23.pdf · jääneestä muuttuu: Kotiseutu raikastuu, ilma ja vesi virtaa-vat. Kotiseutu ja yhteisö

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 12 . 6 . 2 0 1 0sivu 16