pyhÄjoen kuulumisetkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-20.pdf · taa sen...

PYHÄJOEN

KUULUMISETL a u a n t a i 2 2 . 5 . 2 0 1 0 – v i i k k o 2 0

PYHÄJoEn Lukion tuottaMa JoukkoJuLkaiSu

Oon Pyhäjoen uus pastor. Tu-lin tänne savonmualta Lapinla-helta. Siellä mulla on vaemo ja kolome poekoo. Oon syntynäk-kii siellä. Isä oel suntiona eli ny-kysin sanotaan seorakuntames-tarina. Isä ee halunna ottoo sitä titteliä, hänellä oli yks mestari ja hän oel mestarin palavelija.

Oon kasvanu kirkon juurella. Mulla oli kristitty koti. Kotona piettii iltahartaavet, isä var-sinnii veesas paljon vanahasta virskirjasta (1701 virsikirja) ja siioonista. Käötiin seoroessa ja kirkossa. Jumalan sana vaekut-taa sen mitä varten se on lähe-tetty. Niinpä Jumala rakkaoves-saan veti minutkin viliperin 13 vuotiaana joolukirkossa tilille elämästäni. Tajusin, että Jeesus synty minun takia tähän mu-alimaan. Minun omat syntini, myymälävarkaovet, äetin kuk-karolla käännit ja muut asiat pa-eno mielessä. Oon suana niistä tiliä tehä, tunnustoo ja omistoo anteeks.

Sittemmin oon kääny kaappa-koolun. Olin hautausmaahoita-jana, suntiona ja myöhemmin vt. nuorisonohjaajana useissa seurakunnissa. Sitten syntyi perhe ja siihen alako siunautua lapsia. Opiskelin siinä sitten maatalouslomittajaksi, karjan-hoitajaksi, teollisuusvartijaksi, seurakuntasihteeriksi, kirkon nuorisotyönohjaajaksi, diako-niksi.

Oon ollu diakoniatyöntekijä-nä muutamissa seorakunnissa. Pisimmän pätkän olin Juankos-kella nuorisotyönohjaajana. Siellä ollessa läksin avoemeen yliopistoon ylleistä teologioo oppimaan. Siitä sitten jatkoen Joensuun yliopistossa. Opiske-lin työnohjessa teologian maes-teriks. Valamistuin kevväällä 2008. Kun ee Kuopion hiip-pakunnalla ollu tarjota työtä. Niin hakkeovuin Oolun piispan puhheelle. Sitten huomasin ili-motuksen, että Ruahessa ehtii-vät pappia. Hajin ja piäsin ja niin miut vihittiin 8.6.08 Oolussa papiks ja miärättiin Ruaheen. Siellä olin sen vuen loppuun asti.

Kova oel hinku kotpuoleen. Niinpä sanoen ihten irti Ruahes-ta ja kyselin Kuopiosta hommia. Ee ollu tuaskaan heellä tarjota. Huomasin Mikkelin hiippakun-nasta, että Joutsassa hakkoovat pappia. Sinne piäsin miäräaeka-seen virkaan, jota hoejin elo-kuun loppuun 09. Sitten siinä elokuulla soettivat Kuopion tuomiokapitulista, että Joroisis-sa tarviisivat vuen loppuun vä-liaekasta pappia. Mänin sinne. Sen pestin jäläkee olin Vaalassa

saerasloman siijaesena. No, sit-ten huhtikuun puelvälissä Mali-sen Jukka soetti, että tulisinko Pyhäjoelle. No, niin siinä käv, että Oolun tuomiokapituli miä-räs minut tänne 1.5.10-31.7.11. väliseksi ajaksi. Ja nyt oon tiällä. En tiiä miten pitkään.

Minä tykkeen liikkua luon-nossa, juoksennella, ihastella ja ihmetellä. On hienon näköstä tuo Pyhäjoen ympäristö. Sinne meenoon kosken partaalle ka-lastelemmaan. Mielellään lähen merelle kalalle, kun joku kala-mies mukkaasa ottas. Tuo me-ripelastusyhistyksen hommakii kiinnostaa. Mielellään lähtisin siihennii. Sitä kun pelastushom-missa oon työksen, niin mikä ettee vappaa-aekanakkii voes uatella harrastusta semmosta, jossa immeesistä on kyse.

Sua nähä, että täätyskö tässä metästyskorttikii suorittoo ja alakoo mehtähommiin. Harras-tan myös aatolla ajelua, lues-kelua, laskettelua, laeskottelua. Vappaa aekana ja varsinnii vap-paapäevinä mään mielellään sa-vvoon mökille mehtähommiin ja saanomaan ja uiskentelemaan. Tämän viikon alussae olin kaks päevee taemenistutushommas-sa. Sitä vielä täätyy jatkoo ja kesemmällä harventoo taemik-koo ja polttopuitae oes mukava piästä hakkoomaan.

Mulla on kolome poekoo. Niitten kanssa talavella lasken mutkamäkkee, käön uimassa ja katon, kun ne huimapiät hyppii korkeelta tornista vetteen. Ke-säsin ne hyppii rampoliinilla ja kiipeelöö puissa ja ovat mahot-tomia vespetoja. Itekkii uin mie-lellään uimahallissa ja kesäsin järvessä. Kuntosalilla tykkeen reenaella muutaman kerran vii-kossa.

Täätyy tässä suunnistoo il-lemmalla vissiin tuonne uima-hallin suuntaan tae aenae sinne päen,tae vaekka juoksemaan pitkin tien varsia ja joen suisto-ja. Aenii, illalla nuorten kanssa lähetäännii partiokämpälle iltoo viettämään. Siellä oes meeninki saana suaha lämpimäks ja mak-karat ruskeeks ja letut kypsiks ja niitä sitten naatiskella ja ru-amatusta Jumalan sannoo ite-kullekkii evääks jakkoo. Sieltä tultua täätyy istua jännittäm-mää miten mejjän lejjoniin tänä iltana kääp.

Yhessä rukkooskokkookses-sa kevättalavella istahin kirkon takapenkkiin. Kohta tuil tunte-maton mies ja koppas käellään olokapiästä ja sano, että hiän ruukkoo nähä näkyjä ihmisten elämästä. Sano, että näki näön,

Pyhäjoen uusi pappi

jossa oel iso tie minun eessä ja siinä tuil vastaan puomi. Siitä puomin vierestä lähti kappee tie, joka vee vanahan ajan verä-jälle, jonka takana avvaotu iso laedun. Siinä oel Jumalan an-tama näkymä minun matkasta siitä hetkestä etteenpäen.

Nyt oon tiällä tasasilla seo-vuilla ja tiällä laetumia riittää. Taevaan Isän hommiin oon läh-tenä. Hiän on minut kuhtuna, minua koolina ja muokana työ-kalukseen. Nyt on kevät. Kesä tulloo. On aeka Jumalan valta-kunnan peltosaroella muokata muata, kylyvee ja hoetoo istu-tuksia. Se on kyllä näessä hom-missa sillä laella, että Jeesus on se varsinaenen puutarhuri, joka kylyvää, kasteloo ja huolehtii siitä että kasvua tulloo ja mua kantaa satonsa. On siinä jok-kaesella uskovalla oma sarkasa kynnettävänä ja hoejettavana. Mutta työn lopulta tekköö ja tuloksista vastoo Isä, Poeka ja Pyhä Henki.

Apostoli Paavali sannoo Ru-amatussa, että hiän kylyvi, Apollos kasteli, mutta Jumala antaa kasvun. Voetas tuo kohta kiäntee niinnii tae oekeestaan viäntee, että Paavali kylyvi, Apollos katseli ja Jumala anto kasvun. Seorakunnan työnteki-

jänä on siitä mahtava olla, kun suap olla Taevaan Isän hommis-sa. Se on nimittäen taevaan ja muan Herra. Hänellä on kaek-kivalta ja hänelle on kaekki ma-hollista. Hän ottaa hommiisa, ite tekköö työn ja lopussa mak-saa palakan.

Joko sinä oot sisällä tässä ihanassa mahtavassa Jumalan iankaikkisessa valtakunnassa. Siihen piäset sisälle, kun avvoot syvämmes oven ja elämäs Jee-sukselle ja pyyvät häntä elä-määsi. Tunnustat syntisi, teet parannuksen ja otat vastaan anteeks antamuksen. Sillon helluntaen henki, Pyhä Henki valtaa sinut, ottaa hoetoonsa, täöttää ja käöttää.

Aatteleppa vanahan ajan pä-rekoria se on reekänen astia ja ihan tyhjä, eekä siinä ves pysy. Mutta pistäppä se pärekori tuohon Pyhäjokkeen, niin se on vettä täönnä. Sitä on uskonelä-mä. Hyppee virtaan itessäs tyh-jänä, suat omistoo Pyhän Hen-gen, Jeesuksen ja Isän Jumalan. Jumalan virta virtaa kauttasi. Sinä alat elämään, kukoista-maan, kukkimaan ja kantamaan hedelmää. Ihan itestään mua kasvaa, kasvit tuottaa hedel-mää, kun niillä on juuri mehe-vässä muassa. Niin sinäkii ja mi-

näkii suahaan uskossa omistoo Jeesus, tarttua kiinni. Olla hy-vässä muassa kasvamassa. Myö suahaan kasvoo.

Pappina haluan olla ihmisten rinnalla. Kulukee kappaleen matkoo yhessä. Minua suap tarttua kylänraetilla hihasta ja tulla juttelemmaan. Haluan ku-lukee rinnalla ihmisten iloessa ja suruissa. Kun elämä murjoo, kun ahistaa, kun on huolta ja hättee, kun on surua ja mur-hetta, kun elämän tarkoitus tai tarkoituksettomuus vaevoo, kun Jumala on ottana kiinni ja omallatunnolla synti paenaa tae olipa mikä tahhaan, joka elämässä sisimmässä myllertää ja kaepoo ulospiästä, niin siinä kohtoo ja muutennii, ota roh-keesti yhteöttä.

Oon sananpalavelija. Haluan pittee esillä evankeliumia, ilo-sanomoo Jumalan rakkaovesta Jeesuksessa. Tykkeen messuta ja suarnata, huastella Jeesuk-sesta. Haluan polovistua toes-ten kanssa yhessä alttarin eessä rukkoelemmaan ja kohtoomaan elävee Vapahtajoo.

Papin virka on paemenen vir-ka. Jeesus on hyvä paemen, joka

jatkuu--->

ehtii eksyneetä. Joka haluaa jokkkaesen pelastoo ja hoetoo laamassaan ja viiä hyville ruo-kamaelle ja virvottavien vesien luo. Siinä hommassa hyvä pa-emen käättää meetä tavallisia talloojia apunaan.

Minä tykkeen kotseoroesta. Oes mukava kun Pyhäjoella piettäs kotseoroja ja tupailto-ja. Kylille kaepoon toemintoo, ettee kaekki keskittys keskus-taan. Tärkeetä oes myös pan-neotua itekunnii ruamattuun. Ja kokkoontua pienemmällä tae isommalla sakilla yhessäe ruamattua tutkimaan vaekkapa ruamattupiiriin. Haluaesinnii suaha aekaseks Pyhäjoen kylälle ruamattupiirin ja rukkoospiirin.

Raahessa tutustuin alfa-kurs-siin. Se on hyvä tapa tutustua kristinuskon perusteisiin lepp-osassa ilimapiirissä. Se on hyvä tie sisälle seurakuntaan. Toevo-esin, että voesin käännsitellä alfa-kurssia syksyllä Pyhäjoella. Siihen tarvittas mukkaan asias-ta kiinnostuneita vapaaehtosia ryhmien vetäjiksi ym. homman pyörittäjiksi.

Nuorissa on tulevaisuus. Seu-

Lauri Pietikäinen

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 5 . 2 0 1 0sivu 2

rakunta tavottaa hyvin varhais-nuoria ja ripari ikäisiä, mutta haaste on saada nuoret löytä-mään siitä eteenkinpäin tiensä seurakuntaan ja pääsemään sillä tavalla sisälle uskonelämään, että siitä tulisi elämän perusta.

Haaste onkín tavottaa aikuis-tuvia nuoria ja nuoria aikuisia. Alfa on tässä yksi hyvä kei-no. Alfa on levinnyt kaikkialle maailmaan. Englannissa jopa edellinen pääministeri Brail vae mikä se oli, kehu alfaa ja myös kruununprinssi Sarles vae mikä se oli.

Seurakunnan on jalakaovutta-va ihmisten arkeen kujille ja teil-le, harrastusten pariin, yhdis-tyksiin, seuroihin, sinne missä ihmiset ovat arjen keskellä.

Rukkoos on ristityn hengitys-tä. Se on se väline, jolla ollaan yhteövessä pyhän kaekkivalti-aan Jumalan kanssa. Se on se mualiman ensimmäenen, vana-hin ja käättövarmin kännykkä. Käet ristiin ja huokase Jumalale asias. Kerro huoles jaa ilos, kii-tä, ylistä ja myös kuuntele mit-tee Hänellä on sulle asioo. Sillä Hän haluaa kohdata, hoetoo, keskustella sinun kanssas. Hän haluaa johattoo sinua, antoo sinulle ohjeeta, miten ellee tätä päevee ihtesä ja toesten kanssa sopusoennussa.

Ennen vanahaan kooluissa oli luokissa harmooni. Sillä oel mukava kokkeela iäniä suaha aekaseks. Harmonia tarkottaa semmosta raahoo ja sopusoen-tua. Sitä Jumala haluaa meelle luomilleen immeesille tarjota Jeesuksen yhteövessä. Sisäes-tä raahoo. Semmosta raahoo, että vaekka kuinka myrskyäes ympärillä ja itessäe toesinaan, niin sisällä oes kuitennii harmo-nia, raaha, sopusoentu, selevät kaaniit raahalliset sävelet soes. Sitä ne apostolittii tarkotti, kun ne alotti ja lopetti kirjeesä toevottamalla kaekille lukijoel-le, seorakuntalaesille Jumalan raohoo.

Kohta koolut jiäp kesälomalle ja koolulaeset piäsöö kesäla-etumille. Myö lähetään rippi-koolulaesten kanssa silloen Pallastunturin kuppeelle lapin raahaan. Se seotu on mulle tut-tua ennestään. Olin 80-luvulla Muoniossa nuorisotyössä ja nuorten kanssa ja itekseennii

siellä erämaessa oon sammo-ellu. Myöhemmin oon menet reessut sinne vaeltelemmaan ja laskettelemmaan tehnynnä.

On se mahtavoo sinne männä patikoemaan, ihmettelemmään elämää ja Jumalaa. Se on hieno kokemus ja hetki nuorten elä-mässä. Aenutluatunen hetki. Se kannattaa ottoo vakavasti. Kannattaa avata korvasa, sisim-päsä ja avoemin vastaanottavin ennakkoluulottomin mielin läh-tee mukkaan.

Rippikoolu on mahtava juttu! Toevotannii riparilaesille ja hei-dän kotväelleen ja läheisilleen Taevaan Isän siunaosta ja avo-enta kyselevää vastaanottavaa mieltä pyhän meetä immeesiä rakastavan Jumalan eessä.

Minun vastuualueena tiäl-lä Pyhäjoen seorakunnassa on rippikoolu ja lähetystyö ja vissiin jollaen laella muutennii nuorisotyö. Lähetystyö on se homma johon Jeesus lähet-ti omansa. Hän antoi käskyn: Mänkee ja tehkee. Se ee ollu kehotus, että jos kehtootta ja siltä tuntuu, niin mänkee. Se oli käsky. Evankeliumi on vietävä kaekille kaekkijalla. Siinä hom-massa suan olla oman korteni kantamassa. On se hienoo! On se mahtavoo!

Tämmösiä ajatuksia tällä ker-too. Nyt on kesä! Mahtavoo! Kesällä suahaan ihmetellä kas-vien kasvua, elämee. Niin kuin kukkanen kedolla pinestä alkaa, kasvaa, kypsyy. Niin se on im-meesenkin elämän laeta. Oothan sinnäe mukana tässä prosessis-sa tääsillä. Elä elämäs tääsillä. Naati joka hetkestä. Avvoo sy-vämes Jeesukselle. Anna hänen hoetoon elämäs. Sillon sulla on tarkotus, suunta ja päämäärä. Sulla on hyvä elämä ja iankaikki-nen elämä. Se on nimittäen sillä laella, että iankaekkinen elämä alakaa tiällä muan piällä ja jat-kuu iäti taevaassa. Jeesuksen kanssa yhteös on iankaekkinen elämä. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Ee muita teetä oo. Yks tie elämään vie. Lähe sinnäe sitä tietä kulukemmaan ja kule peril-le kotiin asti.

Täätyy sannoo virren tekijän kanssa (virsi 560:3): Nyt ih-mettelen tässä mitenkä elämäs-sä lastasi talutat.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 5 . 2 0 1 0 sivu 3

Pyhäjoen kuntatarjouspyyntö

oStoLiikEntEEn HoitaMinEnPyhäjoen kunta pyytää tarjouksia jäljempänä määritellyn ostoliikenteen hoitamisesta. Ostoliikenteellä tarkoitetaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, jonka

hoitaminen perustuu palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen.

Tarjoaja hyväksyy tarjouksen jättäessään oheisen mallin mukaisen sopimuksen kokonaisuudessaan siinä mainittuine ehtoineen sekä sitoutuu solmimaan mallin mukaisen ostoliikennesopimuksen.Tarjouskilpailu on avoin kaikille, joilla on oikeus henkilöliikenteen harjoittamiseen.

1. ostajaPyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki, Yhteyshenkilö: Antero Tervonen, sivistystoimenjohtaja, puh 044-7390 232

2. HankintamenettelyTarjouskilpailussa käytetään avointa hankintamenettelyä. Hankintailmoitus kynnysarvon ylittävästä hankinnasta on jätetty työ- ja elinkeinoministeriön HILMA-ilmoituskanavaan http://www.hankintail-

moitukset.fi/fi/ Lisäksi tarjouskilpailusta ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla.

3. kohde, sopimuskausi ja optioTarjouskilpailu koskee Pyhäjoen kunnan kuljetusten hoitamista ostoliikenteenä joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla. Koululaiskuljetuksissa sopimuskausi on lukuvuosi 2010–2011. Koulupäivien

määrä lukuvuonna 2010-2011 on 188, joista kolme on lauantaityöpäivää. Asiointiliikenteen osalta tarjouskilpailun sopimuskausi on 1.8.2010 -31.7.2013.

Koulukuljetusten kohdalla ostaja varaa itselleen oikeuden neuvotella enintään kahden (2) vuoden jatkosopimuksen tämän kilpailun kohteiden voittajan / voittajien kanssa ilman uutta tarjouskilpailua. Option käytöstä tehdään päätös keväällä 2011. Sopimusta jatkettaessa käydään valitun tarjoajan kanssa tarvittavat neuvottelut. Sekä lisähankinnoissa että jatkosopimuksissa noudatetaan tämän tar-jouskilpailun asiakirjoissa määritet-tyjä ehtoja.

Tarjoajalla tulee olla valmiutta ja joustavuutta mukautua tilaajan toiminnan muutoksiin (mm lukujärjestysten ja oppilasmäärien muuttumiseen). Liikennöinti voi joko lisääntyä tai vähentyä. Muutoksista tilaaja ilmoittaa liikennöitsijälle niin pian kuin muutokset ovat tiedossa. Oppilaskuljetukset perustuvat toukokuussa 2010 tie-dossa olevaan tilanteeseen. Kuljetustarpeet tarkistetaan yhdessä ostajan ja tarjouskilpailun voittaneen yrittäjän kanssa ennen lukuvuoden alkua.

Kohteet määritellään tarkemmin tämän tarjouspyynnön liitteessä nro 1.

4. valintaperusteetTarjous tulee tehdä kilpailukohteittain siten kuin tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on määritelty. Tarjouksen voi jättää joko yksittäisistä kohteista tai yhdistelmätarjouksena. Mikäli kohteista tehdään

yhdistelmätarjous, on tarjoajan tehtävä myös erillinen tarjous jokaisesta kohteesta, joka sisältyy yhdistelmätarjoukseen. Yhdistelmätarjouksen hinta voi olla alhaisempi kuin yhteenlaskettujen erillis-tarjousten hinta. Mikäli yhdistelmätarjous ei tule sellaisenaan valituksi, on tarjouksen tekijällä velvollisuus hoitaa ne yhdistelmätarjouksessa mukana olevat kohteet, jotka mahdollisesti tulevat valituksi erillisinä kohteina erillisen tarjouksen hinnalla.

Kilpailun perusteella valitaan se tarjous/tarjoukset, joka/jotka on/ovat ostajalle kokonaishinnaltaan halvin ja täyttää liitteessä 2 mainitut tarjouskilpailun ehdot.

Jos kilpailussa tulee kohteen halvimman hinnan osalta samansuuruiset tarjoukset, niin ostaja valitsee kohteen voittajan arpomalla.

Ostaja voi hylätä kaikki tarjoukset, jos tarjousten hintataso on liian korkea tai jos olosuhteet tai liikenteen järjestämisen edellytykset ovat muuttuneet niin, että suunniteltua liikennettä ei ole tarkoi-tuksenmukaista tai mahdollista toteuttaa tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla.

5. LiikennöintiLiikennöitsijä sitoutuu järjestämään tarjoamansa kohteen liikennöinnin näiden tarjouskilpailuasiakirjojen mukaisesti.

6. tarjouksen sisältöTarjous tulee tehdä kilpailukohteittain asiakirjan TARJOUS mukaisesti. Tarjouksen tulee sisältää vaaditut tiedot ja selvitykset. Tarjouksessa tulee ilmoittaa kohteen hinta ajokerralta (euroa/ajokerta) tai

ajokilometriltä (euro/ajokm) ja kohteessa käytettävä autokalusto, siten kuin tarjouspyynnön liitteessä 1 ja asiakirjassa TARJOUS on määritelty. Liikenteessä mahdollisesti tapahtuvien muutosten varalta tarjouksessa tulee ilmoit-taa erikseen ajokilometrin hinnat. Tarjouksen tulee olla voimassa 31.8.2010 asti.

7. tarjouskilpailusta ilmoittaminen Tarjouskilpailusta on ilmoitettu HILMA –palvelun internet-sivuilla Pyhäjoen kunnan www-sivuilla http://www.pyhajoki.fi sekä Kuulumiset lehdessä

Asiakirjat toimitetaan suomenkielisinä. Tarjouskilpailuasiakirjat ovat noudettavissa tarjousaikana sähköisesti kunnan www-sivuilta http://www.pyhajoki.fi

Asiakirjat ovat saatavina paperitulosteina osoitteesta: Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 PYHÄJOKI.

Tarjousasiakirjoihin liittyvät kysymykset tulee esittää kirjallisina 4.6.2010 mennessä. Esitetyt kysymykset sekä annetut vastaukset ovat nähtävillä Pyhäjoen kunnan internet-sivuilla.

Tarjouskilpailua koskevat kysymykset tulee lähettää osoitteeseen Antero Tervonen, Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 PYHÄJOKI, [email protected]

Hankintakohteita ja/tai asiakirjoja koskevista muutoksista, lisäyksistä, täydennyksistä, korjauksista ja mahdol-lisesta hankintamenettelyn keskeyttämisestä ilmoitetaan kunnan kotisivuilla julkaistun hankintaa koskevan ilmoituksen yhteydessä. Mahdollisten muutosten tarkistaminen em. sivuilta on tarjoajien vastuulla.

Tarjouskilpailuasiakirjoja ovat:

1) TARJOUSPYYNTÖ liitteineen;2) TARJOUS liitteineen; ja3) OSTOLIIKENNESOPIMUS liitteineen. Sopimuslomake sisältää ehtoja, joihin liikennöitsijäsitoutuu ryhtyessään täyttämään liikennöintivelvoitettaan.

8. tarjousten jättäminenTarjoukset liitteineen tulee toimittaa suljetussa kirjekuoressa viimeistään 10.6.2010 klo 15.30 mennessä osoitteeseen: Pyhäjoen kunta, PL 6, 86101 Pyhäjoki. Kuoreen tulee merkitä ”TARJOUS

OSTOLIIKENTEEN HOITAMISESTA”.

Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon.


tiedeopiskeluunosallistuivat

oulun Suomalaisen Yhteis-koulun lukio

Tomi Saukkonen Ville-Veikko Vänttinen Kaisa Hyvärinen Emma Huhta Elina Seppälä Roosa Sippola Milla-Riina Rajala Krista Kauppi

Jarmo Huuki

kemin lukio Ville Tapalinen Teemu Turpeinen Iida-Marja Kari Juuli Palmu Joni Laukkanen Joonas Hilke Janne Pikkarainen Sampo Niittyviita

Seppo Korolainen

Pyhäjoen lukio

Tuukka Kivimäki Tuomas Ruotsalainen Hanna Virpiranta Heidi Pyhälä

Liisa Hyvärinen

Lisätietoa tiedeopiskelusta seuraavalla sivulla.

CERNTiedeopiskelu 2010

Atlas-kontrollihuoneen seinällä on kuva törmäyksestä.

The Globe of Science and Innovation on CERNissä oleva puusta rakennettu näyttelyrakennus.

Kemin Lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukio Pyhäjoen Lukio

Pyhöjoen opiskelijat Microkosmoksen pihalla

CERN-liitteen taittajat: Heidi Pyhälä ja Tuomas Ruotsalainen


IIda-Marja KarI,

juulI PalMu,

jonI lauKKanen, VIlle taPalInen

Euroopan ydinfysiikan tutkimuslaitoksessa tänä vuonna käynnistetty LHC-kiihdytin tutkii protonien törmäytyksiä ja etsii vasta-uksia fysiikan perimmäisiin kysymyksiin. Kokeellinen fyysikko ja tutkija Jorma Tuominiemi on työsken-nellyt opettajana Helsin-gin yliopistossa, mutta tekee nyt tutkimustyötä CERN:ssä. Tuominiemi esitteli fysiikanryhmällem-me hiukkaskiihdyttimien toimintaperiaatteita kieh-tovassa luennossa, jonka jälkeen pääsimme haastat-telemaan häntä fysiikan keskeisistä ongelmista ja tulevaisuudesta.

Fysiikan perimmäi-nen tarkoitus on löytää ns. kaiken teoria, joka selittäi-si kaikki luonnolliset ilmi-öt. Tuominiemen mukaan kaiken teoriasta ollaan hy-vin kaukana ja kokeellinen fyysikko suhtautuu kaiken teorian konseptiin teo-reetikkoja skeptisemmin. Läpimurtoja on kuitenkin tehty erityisesti standar-dimallin kohdalla, Tuomi-

niemi huomauttaa. Higgsin hiukkasen löytyminen joh-taisi standardimallin täy-dentymiseen heikon, vah-van ja sähkömagneettisen voiman selittäjänä. Ongel-mana on yhdistää stan-

dardimallin kolme voimaa gravitaatioon. Ongelman ratkeaminen johtaisi kai-ken teorian syntymiseen. Valtaosa fyysikoista uskoo Higgsin hiukkasen löyty-vän lähitulevaisuudessa.

Tuominiemen mukaan olisi kuitenkin paljon mielen-kiintoisempaa, jos Higgsin hiukkasta ei löytyisikään. ’’Kokeilijan suurin unelma on löytää jotain sellaista mitä teoreetikot eivät ole

ennustaneet’’, summaa Tuominiemi.

Teoreettisen ja kokeellisen fysiikan vä-lillä on huomattavia eroja. Teoreetikoilla on maail-mankaikkeuden luontees-ta jo vaikka minkä sortin teorioita, jotka odottavat vahvistusta, mutta joista suuri osa on nykyfysiikan ja ehkäpä jopa kaiken fy-siikan kokeiden ulottumat-tomissa. Supersäieteoria on esimerkki tällaisesta. Pelätään, että teoreet-tinen fysiikka menettää jalansijaansa kokeellisena tieteenä, jos sen teorioita ei pystytä kunnolla vah-vistamaan kokeilla, Tuomi-niemi tähdentää. Hän kui-tenkin myös kertoo, että teorioista on saatu irti sellaisia elementtejä joita kyettäisiin havainnoimaan jo LHC:n törmäytyksissä, jos ne pitävät paikkansa.

Maailman johtavana kokeellisen fy-siikan instituutiona CERN hyödyntää tekniikan terä-vintä kärkeä. Esimerkkinä Tuominiemi ottaa vakuu-miteknologian; hiukkas-kiihdyttimiin luodun tyhji-ön pitää olla parempi kuin kuun pinnalla. CERNin

tutkimuksessa kehitetään myös uutta teknologiaa, joka ei välttämättä heti näy tavallisen kadun-tallaajan olohuoneessa, mutta joka lopulta voi löytää tiensä sinnekin. IT-puolella CERN hyödyntää muiden rakentamia ohjel-mia. Tuominiemi mainitsee kiinnostavana esimerkkinä peliteollisuuden, jolta fyy-sikot saavat paljon soft-warea. Peliteollisuudessa on myös hyvin paljon pai-neita tehdä yhä parempia ja enemmän suoritustehoa vaativia pelejä, jolloin tie-totekniikan kehitys kiih-tyy.

Kokeellisen fyysikon työ vaatii innostusta ja pitkä-jänteisyyttä. Tuominiemi kertoo itse innostuneensa fysiikasta yläasteella, jon-ka jälkeen hän alkoi pereh-tyä enemmän moderniin fysiikkaan. Hänen neuvon-sa aloittelevalle tieteilijälle on opetella perusfysiikka hyvin ja kattavasti, vaikka kursseilla istuminen saat-taakin joskus olla tylsää, sillä se toimii pohjana kai-kelle muulle tieteen teke-miselle.

Pienestä vastauksia suuriin kysymyksiin

tuoMas ruotsalaInen

Olutpullo saattaa kado-ta, kun laitat sen jääkaap-piin, suljet oven ja avaat uudelleen. Kyseessä on teoreetikkojen mukaan mahdollinen teleportin tapainen tilanne. Maan-pinnalle palaamista ei helpottanut edes puheet traktorin munista. Trak-torin muna on teoriassa mahdollinen mutta hyvin epätodennäköinen ener-giasta massaksi muuttuva asia.

Perehdyimme Mar-kus nordbergin johdol-la uuteen tapaan nähdä maailmaamme. Ajatelkaa, jos maailma olisikin kym-menen- tai yksitoistaulot-teinen. Voisimme leikata neliulotteisesta pallosta vaikkapa… uusia palloja!

Nordberg esitteli meille CERNiä hieman tarkem-min ja puhui paljon eri

fysiikanosa-alueista, joita tutkitaan. ”Pääasiallinen hyöty on, että tiedämme, mistä olemme peräisin molekyyli- ja atomita-solla”, sanoo Nordberg. Hänen mukaansa Higgsin hiukkasen löytyminen ja teoriaan rinnastaminen on yhtä merkittävää kuin säh-kön keksiminen.

CERn, Suomi ja muu maa-ilma – hyötyä vai haittaa?

Suomi on saanut myy-tyä CERNille teknologiaa. Vaikka CERNin tarkoitus ei ole saada jäsenmaita saa-maan voittoa, on Suomen paluuprosentti yli 1%. ”Suomi on pärjännyt hy-vin tarjouskilpailuissa, jot-ka ovat siis verisiä”, toteaa Nordberg. Suomi maksaa CERNille vuosittain n. 1% Suomen BKT:stä.

Suomalaiset ovat olleet ahkerasti mukana CMS-kokeissa. CMS on

LHC:n hiukkasilmaisin. Myös uusimmassa LHC-kiihdyttimessä on suo-malaista osaamista - Ou-tokummun valmistamia magneetteja.

CERNissä ei satsa-ta rahaa opiskelijoihin tai yliopistossa opiskeleviin kummemmin. Luennot kuitenkin ovat mahdol-lisesti työajalla. Opiske-lijoihin on varattu n. 30 miljoonaa sveitsinfrangia. Tutustumiskierrokset teh-dään vapaaehtoisten voi-min. Yliopisto-opiskelijalla on mahdollisuus hakea Technical Student – paik-kaa ja tulla tekemään vaik-ka graduaan, jos tulee valituksi. Pelkästään Atlak-sessa on n. 300 väitöskir-jan tekijää ympäri maail-man. Vuodessa CERNissä saadaan n. 300 väitöskir-jaa valmiiksi!

”Tämä teidän ohjel-ma, jossa olette, on ihan

superluksus. Tämä on ihan Riitta Rinta-Filppulan ja Suomen oman aktiivisuu-den tulosta”, Nordberg huomauttaa. Liisa Hyväri-nen ja kaksi muuta opetta-jaa vastasivat sähköpostiin kertoen kiinnostuksensa CERN-opintomatkasta. Heistä muodostui oppi-laineen kolme pioneeri-ryhmää. ”Tämä kaikki on oikeastaan CERNin nor-maalitoiminnan ulkopuo-lella, kaikki suomalaiset teemme vapaaehtoistyötä täällä päässä”, Nordberg muistuttaa.

Sovelluksia, joita tutkijat kehittävät tut-kimuksia varten, tulee myös meidän arkielämään. Kuuluisin lienee WWW – World Wild Web. Odotet-tavissa saattaa olla myös GRID-tyylinen verkko, jossa tietokoneita ympä-ri maailman yhdistetään valokaapelilla toisiinsa.

Tällöin saadaan käytettyä toisten koneiden tehoja. Suhteellisen anonyyminä toimivat Internet-selailijat

saattavat tämän johdosta saada tai joutua ottamaan identiteetin.

Jorma Tuominemi luennoi mm. Hiukkasilmaisimista ja -kiihdyttimistä

Fysiikkaa oppimassa

Markus Nordberg esittelee ATLAS-kontrollihuonetta.


janne PIKKaraInen, teeMu

turPeInen, joonas HIlKe, saMPo

nIIttyVIIta

Jukka Klemin henkilöku-vaus

Jukka kelm on toiminut CERNissä 90-luvun alusta asti. Hän tuli aluksi kesä-opiskelijaksi Suomen lii-tyttyä CERNiin ja palasi sinne myöhemmin teke-mään diplomityötä ja väi-töskirjaansa. Nykyään hän työskentelee CERNissä fysiikan tietojenkäsittelyn puolella GRID-laskennan parissa. Hänen työtoi-menkuvansa on melko

vapaa, sillä hän joutuu fysiikan ongelmien lisäksi ratkomaan myös fysikaa-listen kokeiden tuloksiin liittyviä haasteita. Esimer-kiksi LHC tuottaa vuodes-sa 15 petatavua (15 mil-joonaa gigatavua) dataa, joka täytyy analysoida ja varastoida järkevästi. Tätä varten kehitettyyn GRID-hankkeeseen Klem tuli mukaan viisi vuotta sitten ja työskentelee sen paris-sa edelleen.

GRiD-laskenta

GRID (global research information database) on internetin ”seuraava askel”.

Grid-verkko koostuu ym-päri maailmaa sijaitsevista tietokonekeskittymistä, joista suurin sijaitsee tie-tenkin CERNissä. Esim. NorduGrid on pohjoismai-den välinen tietokoneiden verkosto johon kuuluu yh-teensä noin 6000 kesku-syksikköä. Datan käsitte-leminen perustuu siihen, että laskenta hajautetaan verkkoon kuuluville pro-sessoreille, joka vähentää CERNissä tarvittavien tie-tokoneiden määrää. ”Klus-terit” eli tietokoneryppäät ovat yhteydessä toisiinsa valokaapeliyhteyksillä, joi-den nopeus on moninker-tainen normaaliverkkoon

verrattuna. GRID-verkon on tarkoitus tulla lähitu-levaisuudessa myös arki-käyttöön kuten internetin, joka kehitettiin CERNis-sä alun perin tutkijoiden tarpeisiin. Arkikäyttäjän GRID toimisi näin: kau-pasta ostetaan tietokone tai muu laite, jolla pää-see käsiksi verkkoon. Sen jälkeen kytketään tämä GRIDin valokaapeliyhtey-teen ja näin käytettävissä on miljoonia gigahertsejä laskentatehoa, ts. kaikki-en verkkoon yhdistettyjen vapaiden koneiden pro-sessorit.

jukka Klem ja GrId-laskenta

oulun suoMalaIsen yHteIsKoulun

ryHMä

Yhdeksän hengen ryh-mä Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta sai mahdollisuuden vierail-la hiukkasfysiikan tutki-muskeskukseen Cerniin 14.–16.4. Koeasemiin tu-tustumisen ja luentojen yhteydessä meille annet-tiin tilaisuus haastatella suomalaista insinööriä, Risto nousiaista, joka on työskennellyt Cernissä li-neaarikiihdyttimen CLICin parissa viimeisen kolmen vuoden ajan.

Pyhäjärveltä lähtöisin oleva Nousiainen tiesi jo yläasteella, mihin jatko-opinnot suuntautuvat.

Armeijan käytyään hän päätyi VTT:lle kesähar-joitteluun, josta sai mah-dollisuuden päästä Cer-niin kolmen kuukauden työharjoitteluun. Nauraen Nousiainen kuitenkin to-teaa kolmen kuukauden venyneen jo kolmeksi vuo-deksi ja jatkuvan luulta-vasti vielä tulevaisuuteen. Kolmen kuukauden jakson aikana hän ehti tutustua suomalaiseen Helsingin fy-siikan instituutin ja CLIC-projektin vetäjään, joka auttoi pääsemään mukaan projektiin.

Nousiainen on koulutuk-seltaan insinööri ja sanoo työtehtäviensä vastaavan sitä, mitä on opiskellutkin. Lähinnä hänen työpäivän-

sä täyttyvät Compact Li-near Collidor:n tuennan ja lämpömallinnuksen si-muloinnista ja niiden on-gelmien löytämisestä ja ratkaisusta. Työ Sveitsissä ja Cernissä on Nousiaisen mukaan hyvin erilaista, kuin mihin suomalainen on tottunut. Työpäivät ovat yli yhdeksäntuntisia, mut-ta rennompia ja vapaampia kuin Suomessa. Työajan seurantaa ei ole, kunhan työt tulevat tehdyiksi. Työympäristö on kiinnos-tava ja mielenkiintoinen, ja työ on haasteellista ja mukavaa, koska siinä saa nähdä, missä nykypäivän fysiikassa mennään. Pää-töksenteko ei vastaa skan-dinaavista ajattelutapaa,

vaan päätöksiä tehdään herkemmin myös tässä 50 hengen ja yli 10 kan-sallisuuden värittämässä ryhmässä. Työkielenä toi-mii koko Cernin alueella englanti, mutta paikka sijaitsee ranskankielisellä alueella, jolloin ranskan kieli osoittautuu välttä-mättömäksi arkielämässä. Saksaa opiskellut Nousi-ainen harmittelee ranskan osaamattomuutta, mutta sanoo kielen tarttuvan ajan myötä.

Aikaa vievän työn ohes-sa aikaa kuitenkin säästyy myös urheilulle, mihin Ge-neven ympäristö tarjoaa monipuoliset mahdolli-suudet laskettelusta sei-näkiipeilyyn.

”FyysIKoI-den BIleet, jotKa In-sInÖÖrIt MaHdollIs-taVat”

CLICCompact Linear Collider

* 50km pitkä hiukkastörmäytin, jonka toimin-ta perustuu elektronien ja positronien toisiinsa törmäyttämiseen

* Arvioitu otettavan käyttöön viimeistään 2025

* Käytössä testauslaitteistoa ympäri maailmaa

HAASTEET:

* Tilan löytäminen törmäyttimelle

* Vakauttaminen maaperän liikkeiltä

* Suoran ja tarpeeksi kapean hiukkassuihkun aikaansaaminen

Jukka Klem kertoo tietojen arkistoinnista ja GRID’istä.

Risto Nousiainen (oik.) vei meidät katsomaan CLIC’in mahdollisia osasia


tuuKKa KIVIMäKI

Dan Brown on yksi tämän hetken menes-tyneimmistä kirjailijois-ta, saavutuksinaan niin Time-lehden 100 vaiku-tusvaltaisimman ihmisen listalle pääsy kuin kaupal-linen menestys kirjoillaan. Hän on kirjoittanut tähän mennessä kaksi huumori-kirjaa sekä viisi romaania, joista kahdesta on tehty elokuva. Brown saavutti kansainvälisen myyntime-nestyksen kuitenkin vasta kolmannella romaanillaan.

Dan Brownin Enkelit ja

Demonit –romaani alkaa toiminnallisesti. Kirjan päähenkilö Robert Lang-don joutuu keskelle sa-laliittoa, jossa mystinen Illuminati-salaseura suun-nittelee Vatikaanin ja siten koko kristinuskon tuhoa. Terroriteko Vatikaania kohtaan on ajoitettu juuri sopivasti uuden paavin va-litsemisen hetkeen, aset-taen uhan alle niin Vatikaa-nin kulttuuriaarteet kuin kristinuskon tärkeimmät uskonnolliset johtajat. Va-tikaanin terrori-isku suo-ritettaisiin uudenlaisella energialähteellä, antima-

terialla. Kirjassa antima-teriaa on tuotettu Cernin tutkimuslaitoksella.

Vaikka Brown erityises-ti rakastaa markkinoida kirjojaan faktapohjaisina, löytyy hänen kirjoistaan kuitenkin selvää taiteili-janvapautta. Antimaterian tuottaminen on kirjassa hoidettu sopivasti LHC:llä, vaikka kiihdytin ei ollut valmis vielä vuosiin kirjan ilmestymisestä. Samoin määrät, joita Cernissä pys-tytään valmistamaan, ovat suuressa ristiriidassa. Ny-kyisellä antimaterian tuot-tamistahdilla pystyttäisiin

yksi gramma antimateriaa tuottamaan kahdessa bil-joonassa vuodessa.

Myös tällaisen määrän säilyttämisessä syntyi-si ongelmia. Antimateri-aa pystytään sulkemaan magneettikentän sisään sen ollessa varauksellista, mutta suurenevia määriä suljettaessa alkavat vara-ukselliset antimateriahiuk-kaset hylkiä toisiaan. Lo-pulta magneettikenttä häviää tämän köydenve-don. Jos säiliöön tuotai-siin kumpaakin varausta, muodostaisivat nämä an-tivetyatomin, joka varauk-

settomana ei pysyisi mag-neettikentän sisällä.

Antimateria kuvataan romaanissa uudenlaiseksi energialähteeksi, joka voi ratkaista maailman ener-giapulan. Tämäkään ei va-litettavasti ole totta, sillä antimateriasta voi vapau-tua energiaa ainoastaan E=mc2 kaavan mukaan. Tällöin energia, jonka käy-tämme antimaterian luo-miseen, on periaatteessa mahdollista saada takaisin siitä. Käytännössä kaikkea antimateriaa ei pystytä ottamaan talteen, jolloin energiaa saadaan vähem-

män kuin siihen laitettiin. Antimateriaa ei myöskään ”loju” ympäriinsä, kuten fossiilisia polttoaineita.

Huolimatta epäkohdis-taan, on Dan Brownin En-kelit ja Demonit lukemisen arvoinen. Juoni etenee sopivalla tahdilla ja lukija saattaa yllättyä uskomat-tomista juonenkäänteistä, joita kirja tarjoilee. Sala-liittoteorioissa ja mystisis-sä unohdetuissa kulteissa on oma viehätyksensä, mutta fiktio pitää muistaa pitää fiktiona.

Fyysikot ja kirjailijat

CHaMonIX ja MontreuX

Montreux’n rantabulevardillta löytyi Madacaskar aiheisia hahmoja.

Jarmo Huuki Chamonix’n alppikylässä.

Montreux’stä löytyi myös Freddie Mercuryn patsas.

L’Aguille du Midillä (3842m) yritettiin tehdä korkeusennätystä hyppäämällä.

Montreux’n palmujen katveessa.


Kokouskutsu Pyhäjoen yrittäjät ry.

Sääntömääräinen Kevätkokous

Pidetään Hyvän Elon Keskus Puttaan kartano, keskiviikkona 9.6.2010 klo 18.00 alkaen. Koko-uksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Pyhäjoen yrittäjät hallitus ry.

Pyhäjoen kunta

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

- Kirkonkylän koulun ja Pyhäjoen yläasteen hallinnoll- nen yhdistäminen ja koulun nimeäminen- Pyhäjoen maankäyttöstrategia 2010-2025 ja maankäytön toteuttamisohjelma 2010-2025- Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen- Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän arviointiker- tomus 2009 - Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöra- portti 2009 - Eron myöntäminen Reino Korpelalle valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenyydestä- Kunnanhallituksen jäsenen vaali

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hal-linto- ja elinkeino-osastolla perjantaina 4.6.2010 klo 9.00 – 15.45.

Markku Kestilävaltuuston puheenjohtaja

Valtuuston kokous pidetään perjan-taina 28.5.2010 alkaen klo 10.00 lukion Pauhasalissa.

Marraskuinen sunnuntai-ilta Saarijärven kirkossa, joka on kauniisti valaistu. Kirkko on miltei täynnä. On Hiekkavirto-jen neljännen äänitteen ”Muis-tuta minua, Herra” julkaisu-konsertti. Marja-Liisa oikari ja kari Hiekkavirta laulavat, Erkki Hiekkavirta soittaa viu-lua, Saara Mörsky säestää pia-nolla.

Musiikki on seurannut heitä kehdosta asti. He kasvoivat ko-dissa, missä erityisesti lauluilla oli keskeinen sija. Marja-Liisa ja Kari jatkoivat laulamista ai-kuistuttuaan, mutta Erkille viulu tuli soittimeksi ja laulu sai jäädä. He ovat esiintyneet yhdessä yli kymmenen vuoden ajan eri puolilla Suomea, ja muutama esiintymismatka on ulottunut aina Amerikkaan saakka.

Laulujen valinnoissa he ovat kuunnelleet sydämensä ääntä. Hyvät ystävät ja lauluntekijät ovat muistaneet heitä nuoteilla

ja laulujen sa-noilla. Heidän laulunsa ovatkin osin vähemmän t u n n e t t u j e n laulunteki jöi-den tuotantoa. Lauluissa ko-rostuu aitoina tek i jö i t tensä omat elämän-ko ke m u k s e t . Ne kertovat us-kovan ihmisen i a n k a i k k i s e n elämän toivos-ta, varjelukses-ta ja paluusta muuttolintujen tavoin Jumalan luo. Lauluis-sa pyydetään Jumalan lä-heisyyttä, Hänen siunaustaan murheiden ja koettelemusten keskellä.

Hiekkavirrat ovat julkaisseet

neljä äänitettä. Ensimmäinen oli Puutarhassa. Se ilmestyi kymmenen vuotta sitten. Seu-raavat Lähteellä ja Toivon siivin kolmen vuoden välein ja viimei-

sin Muistuta minua Herra syk-syllä 2009.

Hiekkavirrat konsertoivat Py-häjoen kirkossa sunnuntaina 30. toukokuuta klo 15.00.

Hiekkavirran sisarukset konsertoivat

Montreux’stä löytyi myös Freddie Mercuryn patsas.


Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyiSSn 0788-6071

PÄÄtoiMittaJatSari RintamäkiArvo Helanti

toiMituSSiHtEERiMatias Hirvikoski

Kimmo Haapakoski

taittaJaMatias Hirvikoski

Kimmo Haapakoski

ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%)>> 0,35 €/pmm, toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 100 € >> koko sivu: 150 €>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi

ilmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (nro 21) ilmestyy >> lauantaina 29.5.2010

aineisto toimitettava >> tiistaina 25.5.2010 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 20: 1980 kpl >> vko 21: 1980 kpl

Puh. (08) 4390 244 Fax (08) 4390 282

http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected]

Taittaja: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242 Taloussihteeri: (08) 4390 470

PYHÄJOEN

KUULUMISET

järjestöt toimivatEläkeliiton Pyhäjoen Yh-

distys ry. Kevätretken 25.5. lähtijöille aikataulu: klo 08.20 Parhalahti, klo 08.30 Shell ja klo 08.45 Yppärin Neste. Mat-kan hinta 20 euroa peritään matkalla. Varaa sopiva raha. Mukavaa matkaa! Jos et pää-se mukaan, muista peruuttaa paikkasi puh. 0400 778 026 Anna-Liisa.

Ke 26.5. Toukosiunaus klo 12.00 Parhalahdella KREKE-LÄN tilalla.

keskustan Pyhäjoen kun-nallisjärjestö. Vuosikokous ma 31.5. klo 19 Virastotalolla. Sääntömääräiset asiat. Mukana kansanedustaja Inkeri Kerola. Johtokunta klo 18. Kahvitarjoi-lu. Tervetuloa!

MC Pirttikoski. Su 6.6. klo 12-15 MP-näyttely Pirttikos-ken koululla. Kaikki kynnelle kykenevät ja moottorikärpäsen puremat tervetulemast katsas-tamaan pyörät ja arvailemaan, onko kyseessä mopo vai moot-toripyörä

Pe 28.5. alk. klo 19 pestä-hän talven tomut jalloista ja pijetään 70-luvun JAMIT Ris-tivuorella. Pukeutumiskooti on 70-luvun kuteet! Saunakamp-peet ja omat eväät mukaan. Saunamaksu oli 1 eke per ky-lypiä. Luvassa myös suosittuva karaokea. Kyyvitys kauramoot-toreilla tahi muulla keinolla. Ili-mottaantumise ke 26.5. men-nessä sähköpostilla pj:lle tai luurilla 0400 356 576.

MLL:n perhekahvila maa-nantaisin kello 17-19 monitoi-mitalon kahviossa, myös salin 1.lohko käytössä. Ma 24.5 Retki Kielosaareen sään salli-essa. Kahvila sulkee ovensa ja on seuraavan kerran avoinna syyskuussa. Kahvilaan voit tul-la sinä äiti, isä, mummu, pappa lastesi tai lastenlapsiesi kanssa. Lapset saavat leikkiä toisten lasten kanssa ja aikuiset voivat vaihtaa ajatuksia ja kuulumi-sia. Kahvilasta voi myös ostaa kahvia ja pullaa pikku rahalla, yhdistys tarjoaa mehut lapsille. Tervetuloa!

Pirttikosken Maaseutunai-set ry. Kökkä Outi Helaakos-kella ma 31.5. klo 19.

Edith Pyykkö tulee juttele-maan sisäisestä ja ulkoisesta kauneudesta.

Tervetuloa! Emäntinä Outi ja Laura.

Pyhäjoen JHL yhd.315. yhd.315. Virkistys- ja ulkoi-lutapahtuma JHL:n jäsenille perheineen Kalajoen Hiekka-särkillä 28-29.8. Alueella ta-pahtumia la.11.00-20.30 ja su. 10.30-11.30. Keilahalli käytös-sä su.13-16. JHL tarjoaa nouto-pöydästä lounaan lauantaina.

Majoituspaikkoja rajoitetusti. Sitovat ilmoittautumiset 19.5. mennessä Eijalle p. 041 7850 697. Tervetuloa mukaan.

Pyhäjoen kaatuneitten omaiset järjestää Hourunkos-ken kodalla grilli- ja kahvitusil-lan maanantaina 31.5. klo 18. Arvontaa. Kaikki tervetulleita!

Pyhäjoen Martat ry. Kes-kiviikkona 26.5. klo: 18.00 martta-ilta. Kokoonnutaan

Viirteen Marjalla puutarha-hommien parissa.

Pyhäjoen Metalli ao. 351. Osasto tukee jäseniään kesä-mökin vuokrauksessa Pyhäjo-ella, puolella vuokrahinnasta. Etelänkylän jakokunnan mökki on Louekalliolla Pyhäluodon rannassa, mökissä vesi, ei säh-köä. Vuokrataan pe klo 13 - ma klo 13, hinta 70 €, tai ma klo 13 - pe klo 13, hinta 70

€. Vuokrausta hoitaa Juha-ni Haapakoski puh. 433 813. Pohjankylän jakokunnan mökki on Syölätissä, mökissä sähkö, ei vettä. Vuokra 20 €/ vrk. Vuokrausta hoitaa Tilitoimisto A Karppinen puh. 433 950. Jä-sen hoitaa itse vuokrauksen ja maksaa laskun. Järvelän Jukalta saa maksettua laskua vastaan puolet pois. Jukka puh. 050 5493 400, Salli puh. 044 3658 291.

Kesän pyörä/uintiretki Pyhä-luodonrantaan su 4.7. Läh-tö Dadon pihalta klo 12. Ilm. 30.6. menn. Sallille puh. 044 3658 291 että osataan varata evästä mukaan!

Pyhäjoen Metsästysseura ry/hirvimiehet Harjoitus-ammunnan alkaa keskiviik-kona 26.5. klo 18.00. Lista harjoitusajoista ja ammun-nan valvojista majan ja am-pumaradan kopin seinällä. Tiedustella voi myös Rainolta (0400-383858) tai Aarolta (040-8658291). Mikäli val-vonta-aika ei sovi hommatkaa tuuraaja. Tarkkoja laukauksia.

Pyhäjoen omaishoitajat. PISARAN porukka lähtee ke-säiselle ulkoiluretkelle Kalajo-elle maanantaina 24.5. Lähtö shelliltä klo 11.30. Väliltä poi-mitaan Yppäriläiset mukaan ja jatketaan Tapion-tuvalle. Va-raudu ulkoiluun sään mukaan. (kävelysauvat) Lenkkeilyn jälkeen juomme päiväkahvit Tapion-tuvan tunnelmallisis-sa tiloissa. Tervetuloa kaikki Pisaralaiset kevään viimeiseen tapaamiseen.

Raahen kuulonhuoltoyh-distys ry Kuulon lähipalvelua Pyhäjoen palvelutalo Jokikar-tanossa ti 25.5 klo 15-16. Oh-jausta ja neuvontaa kuuloon liittyvissä asioissa. Saatavana mm. paristoja. Tervetuloa !

seurakunta tiedottaakastettu: Lumi Nella Kurikka

Helluntaipäivän jumalanpal-velus ja HPE kirkossa su 23.5. klo 10. Mukana Veli Ainali ja Ikhtys-kvartetti Kalajoeltatoukosiunaus Parhalahdella Krekelän tilalla koulun lähei-syydessä ke 26.5. klo 12. Par-halahden koulun väki ja Har-maahapset mukana Lasten kevätkirkko ja koulu-tielle lähtevien siunaaminen kirkossa to 27.5. klo 18.30. Jumalanpalvelus kirkossa su 30.5. klo 10kirkkokonsertti su 30.5. klo 15. ”Muistuta minua Herra”, ohjelmassa hengellisiä lauluja myös Antero Vuotin säveltä-miä, Marja Liisa Oikari ja Kari Hiekkavirta (laulu), Erkki Hiek-kavirta (viulu), Saara Mörsky (piano). Vapaa pääsy, ohjelma 8 €

tuLoSSa:- koululaisjumalanpalvelus pe 4.6. klo 12

LaPSEt Ja PERHEEt:- Lasten kevätkirkko ja kou-lutielle lähtevien siunaa-minen kirkossa to 27.5. klo 18.30. Päiväkerholaisten oh-

jelmaa, mehu ja kahvitarjoilu seurakuntatalolla

kouLuikÄiSEt kerhot Sar-patissa:- Äksöniitti (2-4 lk pojat) kes-kiviikkoisin klo 15.00-16.30.- tyttöjen kaakaokutsut (4-6lk) torstaisin klo 17.00-18.30.

nuoREt:- nuortenilta la 22.5. Sarpa-tissa klo 19. Nuorten ja kouluikäisten toi-minnasta tiedustelut ja ilmoit-tautumiset Hannulle p.0500-766031.

RY: Kevätjuhla su 23.5. klo 16 Ry:llä (Eero Pisilä)

kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma 8-12, ti klo 12-16 ja ke klo 11-14. Tar-vittaessa voitte sopia virasto-asioista muulloinkin ja ottaa yhteyttä papistoon: Jukka Malinen p. 040-5050016 / 434414 tai Lauri Pietikäinen 050-3288107Pyhäjoen seurakunnan koti-sivut löytyvät osoitteesta:www.pyhajoenseurakunta.fi

Kalenteri* kirjastossa Kirkonkylän pe-

ruskoulun: ylä- ja ala-asteiden kuvaamataidon töitä pe 28.5. saakka: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20. Kesäkuussa nähdään Riikka Kivimäen tekstiilitaidet-ta, avaus ti 1.6. klo 18.

* la 22.5. klo 12.00-24.00 Haukikuningas- kilpailu Tervon

kalasatamassa. Hyvät palkin-not. Tiedustelut: Petteri Leppä-lä puh. 0400-589494

* 14-18.6. Monitoimitalolla FunkyX-tanssileiri. Tiedustelut: Johanna Ekoluoma puh. 044 - 554 2364, http://www.funky-hall.net/leiri

lukio tiedottaaLämpimästi tervetuloa lukion ensi syksyn messu-

projektiin osallistuvien nuorten vanhempainiltaan tiistaina 25. toukokuuta klo 18.00. Jaamme paljon informaatiota messuprojektin historiasta ja nykyti-lanteesta. Valotamme myös opiskelijoiden rooleja messuilla.

yläaste tiedottaakokeetma 24.5. 8a, 8b, 8c historia, 9a, 9b, 9c fysiikkake 26.5. 7a, 7b historia, 8a matematiikka, 8c uskontoto 27.5. 7b fysiikkape 28.5. 7a terveystieto, 7b matematiikka, 8a, 8b, 8c englantima 31.5. 8c terveystieto, 9a matematiikkatapahtumiape 28.5. kunnanvaltuustope 4.6. koululaisjumalanpalvelusla 5.6. kevätjuhla

pyhÄjoen kuulumisetkuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2010/pyhajoenkuulumiset-20.pdf · taa sen...

Documents