pohjois-karjalan trendit 2/2015

Pohjois-Karjalan

trenditTalouskatsaus 2/2015

“START ME UP 2016 LÄHESTYY”

Timo Ruohio

POHJOIS-KARJALAN VIENTI selvästi koko maata parempaa

OHJELMISTOVIIDAKON KESYTTÄJÄ tulee Joensuusta

SUOMEN PARAS RUOKAMATKAILUTUOTE Majatalosta majataloon -retket

Tämän Trendit-lehden sivuilla tarkemmin peratun Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon muutos summautui vuoden 2015 alkupuoliskolla 1,3 prosentin laskuksi. Luku oli sama sekä ensimmäisellä että toisella vuo-sineljänneksellä. Eroa ei juuri syntynyt koko maan kehitykseenkään (-1,1 %).

Sitä, että liikevaihdon lasku ei ollut aivan yhtä suuri kuin vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (-1,6 %), voidaan toiveikkaasti pitää merkki-nä laskun taittumisesta. Ainakin viimevuotinen neljännes neljänneksel-tä heikentynyt trendi katkesi. Vaikka vuoden 2014 kokonaissaldoksi kertyi liikevaihdon 0,8 % kasvu, kuiville päästiin vain hyvän alkuvuoden ansios-ta. Tosin ei tuota 0,8 % kasvua kannata vähätellä. Vaatimattoman oloi-nen luku oli maakunnista kolmanneksi korkein. Pohjois-Karjalan viennin vetäminen selvästi koko maata paremmin on positiivinen signaali maa-kunnan teollisuudelta. Myös vuoden 2015 suurtapahtumien onnistumi-nen kantaa pitkälle eteenpäin.

Pohjois-Karjalan liikevaihdon kasvu on yltänyt viiden vuoden jakson aikana peräti neljään otteeseen maakuntavertailun kärkikolmikkoon. Ke-hityskuva on olosuhteisiin eli koko maan heikkoon talouskehitykseen ja maailmantalouden haasteisiin nähden ollut vähintäänkin kohtuullinen. Se on sitä liikevaihdon notkahduksesta huolimatta vieläkin.

Maakunnan vahvuuksilla eteenpäin

Pohjois-Karjalan omat vahvuudet, monipuolinen toimialarakenne, vahvat kärkiyritykset, monet käynnissä olevat yritysten investointihank-keet ja biotalouden kaltaiset potentiaaliset kasvualat muodostavat vah-van perustan. Näistä huolimatta tulevaisuudennäkymät ovat edelleen epävarmat. Suomen talouden kasvunäkymät ja todennäköisesti enti-sestään tiukkenevat valtiontalouden raamit heikentävät näkymiä lähi-aikojen kasvun edellytyksistä. Lisähaasteita asettaa mm. Venäjän kehi-tystä koskevien ennusteiden synkentyminen.

Ulkoa tulevien muutostekijöiden lisäksi pitkittynyt korkea työttömyys ja väestörakenteen ikääntyminen heijastuvat maakunnan kehitykseen. Työttömyystilanne on heikentynyt ja sen kehitykseen liittyy monenlai-sia uhkakuvia. Vaikka osa työttömien määrän kasvusta selittyy erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä olevien määrän laskulla, aktivointias-te on edelleen maan korkein. Sen lisäksi, että heikot ajat lisäävät työttö-myyttä, myös valtion määrärahojen niukkeneminen voi siis jatkossa li-sätä työttömien määrää.

Vaikka helpotuksia valtion taloushaasteisiin on haettu myös liiken-nemenoista, yhteyksien heikentäminen ei saa olla vaihtoehtona. Esimer-kiksi junaliikennettä tulee vuorojen lakkautusten sijaan kehittää. Tilanne edellyttää kasvun eväisiin tarttumista, palvelurakenteiden uudistamista ja saavutettavuuteen panostamista. Maan hallituksen strategiset kär-kihankkeet, esimerkkinä biotalouden kehittäminen, antavat runsaas-ti mahdollisuuksia maakuntamme kehittämiseen, jos osaamme ne oi-kein hyödyntää.

Vaikka epävarmuus leimaa tulevaisuudennäkymiä, Pohjois-Karja-lan ELY-keskuksen sekä alue- ja seututoimijoiden näkemyksiä kokoa-vassa Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa nousi esille valonpil-kahduksia. Syyskuussa julkistetun pk-yritysbarometrin tuloksissa näkyi myös pientä piristymistä suhteessa kevään alhaisiin lukuihin. Yleisten suhdannenäkymien saldoluku oli +1 kun se viime keväänä oli -9. Näiltä osin pää on niukasti, mutta tiukasti pinnalla.

POHJOIS-KARJALA maakuntien vertailun kärkikolmikossa

RISTO POUTIAINENvs. maakuntajohtaja

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

facebook.com/pkmaakuntaliittopohjois-karjala.fi @pkliitto youtube.com/pkmaakuntaliitto

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2015 1.-6.2014 1 000 € %

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 115 782 99 337 16 445 16,6

Luovien alojen yritysryhmä 8 259 7 087 1 172 16,5

Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 141 062 130 480 10 582 8,1

Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) 27 045 25 118 1 927 7,7

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) 20 913 19 485 1 427 7,3

Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) 52 441 50 057 2 384 4,8

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) 109 054 104 846 4 208 4,0

Kuljetus ja varastointi (TOL H) 134 000 129 047 4 953 3,8

Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) 41 309 39 999 1 310 3,3

Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 403 015 395 630 7 385 1,9

Rakentaminen (TOL F) 288 297 287 570 726 0,3

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 59 061 59 223 -162 -0,3

Palvelut (TOL G-U) 1 363 944 1 370 136 -6 191 -0,5

Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 3 024 119 3 064 444 -40 326 -1,3

Teollisuus (TOL C) 1 128 573 1 146 142 -17 568 -1,5

Jalostus (TOL BC+DF) 1 533 126 1 561 576 -28 450 -1,8

Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 1 243 057 1 271 337 -28 280 -2,2

Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 51 522 53 065 -1 544 -2,9

Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 855 878 882 416 -26 538 -3,0

Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) 93 414 97 392 -3 978 -4,1

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) 174 151 181 811 -7 660 -4,2

Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) 28 913 30 689 -1 776 -5,8

Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 71 495 76 239 -4 744 -6,2

Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) 159 766 181 630 -21 865 -12,0

Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) 11 411 14 389 -2 978 -20,7

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2015 tiedot tarkentuvat vuoden 2016 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

Päätoimialat

70

80

90

100

110

120

130

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla

Rakentaminen (F)

Toimialat yhteensä (A-X)

Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Teollisuus (C)

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

70

80

90

100

110

120

130

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

Joensuun seutu

Pohjois-Karjala

Koko maa

Keski-Karjala

Pielisen Karjala

Inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Viennin kehitys seutukunnittain

Joensuun seutukunta Pohjois-Karjala Pielisen Karjala Koko maa Keski-Karjala

Inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

85

90

95

100

105

110

115

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

Joensuun seutu

Pohjois-Karjala

Koko maa

Pielisen Karjala

Keski-Karjala

Inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

Pohjois-Karjalan Trendit –lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke. Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2015 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on teknologiateollisuus. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit ja www.poketti.fi/trendit.

4 Pohjois-Karjalan TRENDIT

Joensuun seutu:

KEHITYS PAREMPAA KUIN VALTAKUNNASSA KESKIMÄÄRIN

Valtakunnan tasolla kaikkien toimialojen kehi-tys oli reilun prosentin mii-nuksella. Joensuun seudul-la kehitys on sen sijaan ollut positiivista, joskin vain 0,1 %:n verran. Ilmapiiri on kuitenkin ollut silmiinpistävän positiivinen. Syksyn aikana mu-kavia uutisia on saatu eri toimialoilta.

Muovi- ja metallituotteiden valmistus oli vahvimmassa vireessä. Muovituoteitten valmis-tuksen kasvun (13,7 %) taloudellinen merkitys on reilut 11 miljoonaa euroa. Metallituotteiden val-mistuksen 10 %:n kasvu taas tarkoittaa rahas-sa yli 12 miljoonaa. Metalliteollisuuden kasvu on prosenteissa vaatimaton 3,6, mutta alan suu-ren volyymin takia se on euroissa lähes 13 mil-joonaa. Myös palveluiden kasvu on prosenteissa niukkaa (0,9%), mutta rahassa mitattuna se kui-tenkin merkitsee lähemmäs 10 miljoonaa euroa.

Suhteellisesti heikoimmin menee nyt mui-den ei-metallisten mineraalituotteiden val-

mistuksessa, miinusta on peräti 13,7 % ja sen rahallinen vaikutus on alle 4 miljoo-naa euroa. Euromääräisesti suuri merki-tys sen on sijaan tukku- ja vähittäiskaupan

kehityksen jääminen 1,9 % miinukselle. Kau-pan liikevaihto laski lähes 13 miljoonaa euroa.

Myös seudun vienti kasvoi 2,4 % eli n. 11 mil-joonaa euroa, kun valtakunnan tasolla vienti las-ki 4,6 %. Henkilöstön lisäys seudulla oli 0,8 %, kun valtakunnan tasolla sekin väheni 0,2 %.

Kuulumisia Joensuun seudun yrityskentältä

Parin vuoden päästä viisi miljoonaa asuin-neliötä Kazakstanissa lämpiää Polarsol Oy:n lämmitysjärjestelmillä. Joensuulaisen firman allekirjoittama sopimus on merkittävä. Kau-pan kokonaisarvo on noin 3 miljoonaa euroa ja se tarkoittaa yrityksen tuotantokapasitee-

tin tuplaamista.UPM:n Joensuun tehtaalle palkataan va-

nerintuotantoon lisää työntekijöitä. Lisäystarve vuoden loppuun mennessä on noin kymmenen henkilöä. Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee Joensuussa yli 150 henkeä. Syynä työpaikko-jen lisäykseen ovat UPM:n sisäiset järjestelyt sekä Joensuussa valmistettavan erikoisvane-rin hyvä kysyntä.

Vuoden 2015 Valtakunnallinen yrittäjäpal-kinto jaettiin joensuulaiselle perheyhtiö Iivari Mononen Oy:lle. Vuonna 1952 perustettu ja 130 henkeä työllistävä yritys valmistaa sähkö- ja te-leverkoissa käytettäviä tuotteita ja palveluita, esimerkiksi sähköpylväitä. Yrityksen vahvuus on kyky reagoida suuriin ja yllättäviin muutok-siin. Viime vuosina yritys on laajentanut toimin-taansa valmistamisesta palveluihin. Vientiä yri-tyksellä on yhteensä 60 maahan.

Valion Joensuun tehtaan tyrehtynyt Venä-jän-vienti on saatu paikattua. Uusi markkina on avautunut ehkä hieman yllättäenkin Japanista, jonne toimitetaan lähikuukausina miljoona ki-loa juustoa. Lisäksi runsaan viiden miljoonan euron investointi Viola-tuorejuustojen tuotan-tolaitteistoon on osoittautunut onnistuneek-si. Tehtaan johdon asettama 30 %:n kasvuta-voite jopa ylittyi.

Sähköisiin hankintaratkaisuihin erikoistu-nut joensuulainen kasvuyritys Cloudia laajen-taa toimintaansa Norjan markkinoille. Alussa Norjan toimipisteessä työskentelee erityises-ti konsultoinnin sekä myynnin osaajia. Yhtiön palveluntuottaminen ja tuotekehitys on Suo-messa. Jatkossa yritys aikoo laajentua myös muihin Pohjoismaihin.

PEKKA NUUTINENtoimitusjohtaja

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

+ 0,1

JOENSUUN SEUTUKUNTA Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2015 1.-6.2014 1 000 € %

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 94 302 82 958 11 344 13,7

Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 132 925 120 825 12 100 10,0

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33)

14 938 13 804 1 134 8,2

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N)

93 011 86 710 6 301 7,3

Kuljetus ja varastointi (TOL H) 103 736 97 749 5 987 6,1

Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) 49 312 47 278 2 034 4,3

Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 368 634 355 689 12 945 3,6

Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) 36 830 35 831 999 2,8

Teollisuus (TOL C) 861 224 852 905 8 319 1,0

Palvelut (tol G-U) 1 128 788 1 119 090 9 698 0,9

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 47 693 47 404 289 0,6

Kaikki toimialat (TOL A-X) 2 368 018 2 366 465 1 553 0,1

Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus,energian tuotto ja jakelu (TOL BCD)

972 949 974 129 -1 180 -0,1

Jalostus (TOL BC+DF) 1 194 537 1 198 368 -3 831 -0,3

Rakentaminen (TOL F) 223 014 225 559 -2 545 -1,1


Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310)

42 186 43 003 -817 -1,9

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) 158 119 161 349 -3 230 -2,0


Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) 75 234 80 246 -5 012 -6,2

Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) 42 259 45 221 -2 962 -6,5

Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23)

23 995 27 794 -3 799 -13,7

Talouskatsaus 2/2015 5

Keski-Karjala:

ALAVIREESSÄ

ILONPILKAHDUKSIA Keski-Karjalassa jatkuu alavireinen kehitys

yritysten liikevaihdoissa alkuvuonna 2015. Kaik-kien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto las-ki 5,6 % edellisvuoden alkupuoleen verrattuna. Parhaiten on pärjännyt rakentaminen, jonka lii-kevaihto kasvoi lähes kolmanneksen. Kaikille muilla toimialoilla liikevaihdot pienenivät.

Alavire näkyy pahimmin viennissä: keski-karjalaisten teollisuusyritysten vien-ti putosi peräti 20 % edelliseen al-kuvuosipuolikkaaseen verrattuna. Viennin väheneminen selittyy pitkäl-ti metalliteollisuuden – erityisesti ko-neiden ja laitteiden valmistuksen – tilauskan-nan vähenemisellä.

Negatiivisesta kehityksestä huolimatta seudun yrityksissä on onneksi tahtoa ja halua kehittää omaa toimintaansa. Kysyimme alku-kesällä lähestulkoon kaikilta Keski-Karjalan yrityksiltä (867 vastausta) näiden työntekijäti-lannetta sekä suunnitelmia yrityksen kehittämi-seksi vuoden kuluessa. Ilahduttavasti parisataa yritystä on kehittämässä yritystoimintaansa jo vuoden aikana, lisäksi moni yritys tavoittelee

uusia investointeja tai kehittää toimintaansa parin kolmen vuoden kuluessa.

Hyviäkin uutisia on

Hyviäkin uutisia onneksi on. Kiteellä on käynnissä iso rakennushanke, kun kymmenen hoiva-alan yrittäjän yhteisyritys Karelian Koti-

lot Oy:n 5-kerroksinen vuokrata-lo on nousemassa keskustan tun-tumaan Meijerinrannan alueelle. Ikäihmisille tarkoitettuun kiinteis-töön tulee 36 asuntoa sekä yhtei-

siä tiloja. Samaan aikaan yksityinen lääkäriase-ma saneeraa uusia tiloja samassa pihapiirissä, joten myös ikäihmisten terveyspalvelut löyty-vät läheltä. Omistusasuntoja rakennetaan toi-sessa vaiheessa.

Tohmajärvellä Nordic Koivu Oy laajentaa edelleen toimintaansa uuden aseptisen kar-tonkipakkauslinjaston myötä. Koivumahlan lisäksi yritys pakkaa myös muiden valmistaji-en tuotteita, joten sopimusvalmistuksen myö-tä yrityksen tuotanto muuttuu ympärivuotisek-

si. Lisätilojen valmistumisen jälkeen tarvitaan myös lisää työntekijöitä. Kasvua on löydettävis-sä kansainvälisiltä markkinoilta, varsinkin kun globaali trendi erilaisista ”puuvesistä” näyttää leviävän jatkuvasti.

Myös koneiden ja laitteiden valmistuksen osalta kuuluu jo parempia uutisia. Esimerkik-si Veekmas Oy:llä menee selkeästi paremmin kuin viime vuonna. Yritys on määrätietoisesti panostanut tiehöylien tuotekehitykseen ja ul-komaan markkinointiin. Näin vienti on lähte-nyt merkittävään kasvuun, joten loppu- ja ensi vuoden näkymät ovat positiiviset. Kaikki uudet tiehöylät menevät tällä hetkellä vientiin.

Uusia yrityksiä perustetaan edelleen ah-kerasti. Esimerkiksi yrityspalveluihin keskittyviä yrityksiä on perustettu tänä vuonna jo useita. Edelleenkin yritysten nettomäärä kasvaa, sillä alkuvuonna perustettiin 19 yritystä enemmän kuin toimintansa lopetti.

Yritysten toiminnan kehittäminen, kasvu ja kansainvälistyminen ovat nyt keinoja, joilla seu-dun yritykset pystyvät lisäämään tuotantoaan ja liikevaihtoaan.

RISTO HILTUNENtoimitusjohtaja

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

- 5,6

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2015 1.-6.2014 1 000 € %

Rakentaminen (TOL F) 58 265 45 073 13 192 29,3

Kuljetus ja varastointi (TOL H) 16 388 17 084 -697 -4,1

Jalostus (TOL BC+DF) 153 147 162 106 -8 959 -5,5


Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 287 950 305 160 -17 211 -5,6

Palvelualat yhteensä (TOL G-U) 100 140 106 500 -6 360 -6,0

Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 10 664 11 616 -952 -8,2


Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310)

5 637 6 266 -629 -10,0

Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD)

101 206 115 524 -14 318 -12,4

Teollisuus (TOL C) 91 360 104 471 -13 111 -12,6


7 895 9 072 -1 177 -13,0

Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 3 264 3 853 -588 -15,3


Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 22 467 27 213 -4 746 -17,4

Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) 15 285 19 540 -4 255 -21,8


Pielisen Karjala:

UUDET TUOTTEET JA INVESTOINNIT

VALOPILKKUNAPielisen Karjalan elintarvikeyritysten

voimakas panostus uusiin tuotteisiin ja tuotannon investointeihin on kasvatta-nut elintarvikealan liikevaihdoltaan me-talliteollisuutta suuremmaksi toimialaksi. Elintarvikealan kasvuvauhti pysyi hyvällä tasolla myös alkuvuonna yltäen reiluun 7 %:iin. Toimitilojen laajennushankkeita on edelleen vireillä ja niiden kautta pysty-tään vastaamaan kasvuhaasteisiin jatkos-sakin. Myös koneiden ja laitteiden valmis-tuksen liikevaihdon kehitys ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli myönteistä viime vuo-den vastaavaan ajankohtaan verrattuna (+5,9 %).

Teollisuuden osalta myönteistä oli viennin liikevaihdon pieni kasvu edellisen vuoden alkuun verrattuna. Muutoin teol-lisuuden lukemat laskivat vertailtaessa tämän vuoden alkua viime vuoden vas-taavaan ajankohtaan. Viime vuoden al-kuun ajoittunut voimakas kasvupyräh-dys etenkin puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialoilla on yksi taus-tatekijä. Pitemmällä aikajänteellä tarkas-teltuna toimiala pysyi euromääräisellä lii-kevaihdolla mitattuna jopa viime vuosia korkeammalla tasolla.

Palvelualojen kehitys oli näissä ta-loudellisissa suhdanteissa odotetun vai-sua. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on laskenut muutaman vuoden takaisiin lukemiin kuluttajien ostokäyttäytymisen muututtua entistä tarkemmaksi.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan lii-kevaihto pysyi alkuvuonna lähes edel-lisvuoden vastaavan ajankohdan tasol-la. Varsinkin majoitustoiminnan kysyntä on säilynyt varsin hyvänä. Koko Pielisen Karjalan alueella rekisteröidyt yöpymi-set alkuvuonna jopa kasvoivat viime vuo-den tammi-kesäkuuhun verrattuna ja Ko-lin alueella tilanne on ollut erityisen hyvä. Toki koko maakunta ja Pielisen Karjala ovat menettäneet tärkeitä venäläisturisteja, mutta kotimaiset ja muut ulkomaiset mat-kailijat ovat paikanneet tilannetta. Toimi-alan loppuvuoden näkymät ovat kohtuulli-set etenkin majoituskapasiteetin kysynnän

osalta. Matkailualalla jatketaan kansain-välisen matkailun kehittämisponnistuk-sia maakunnallisella yritysyhteistyöllä. Ensimmäisiä konkreettisia tuloksiakin on jo saavutettu: alueella vierailleet ulkomai-set matkanjärjestäjät ovat jo ottaneet Pieli-sen Karjalan yritysten palvelutuotteita kan-sainväliseen myyntiin.

Nurmeksen kaupungin Känkkäälän vihreän teollisuuden alueen infrastruk-tuuri on valmistumassa ja sinne sijoittu-vien yritysten ensimmäiset investoinnit ovat käynnissä. Tällä hetkellä rakenteilla on bioterminaali ja raskaan kaluston huol-tohalli. Kolin, Lieksan ja koko Pohjois-Kar-jalan matkailun kannalta merkittävä Koli Cultura pääsee vihdoin vuosien valitus-prosessien jälkeen etenemään. Luonto-matkailu- ja kulttuurikeskus Koli Culturan mukana Kolin alueelle on tulossa uusia majoituspaikkoja noin tuhat. Yritystem-me kehittämisaktiivisuus ja uudet inves-toinnit parantavat kilpailukykyä ja luovat hyvän pohjan vuodelle 2016.

- 7,2

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2015 1.-6.2014 1 000 € %

Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) 13 169 12 275 894 7,3

Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) 3 296 3 112 184 5,9


Kuljetus ja varastointi (TOL H) 13 756 14 083 -327 -2,3

Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310) 3 178 3 270 -92 -2,8

Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 17 919 18 547 -628 -3,4

Palvelualat yhteensä (TOL G-U) 135 834 144 765 -8 931 -6,2


8 234 8 873 -638 -7,2

Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 338 155 364 378 -26 223 -7,2

Teollisuus (TOL C) 151 622 164 318 -12 696 -7,7

Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD)

165 453 179 655 -14 201 -7,9

Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 11 242 12 235 -992 -8,1


Jalostus (TOL BC+DF) 180 925 197 528 -16 604 -8,4

Rakentaminen (TOL F) 15 138 17 724 -2 586 -14,6


Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 4 641 5 770 -1 129 -19,6

MINNA HEIKKINENtoimitusjohtaja

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES


Alueelliset kehitysnäkymät 2016:

VIELÄ VUOSI TALOUDEN KOHENTUMISEEN

Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritys-toiminnan kokonaistilanne pysyy lähikuukau-sina suurin piirtein nykyisellään, mutta vuo-den päästä tilanteen voidaan odottaa olevan parempi kuin nyt. Sen sijaan huolenaihetta on nähtävissä työllisyyskehityksessä. Se ei näytä parantuvan vuoden tähtäimelläkään erityisesti sen vuoksi, että työllisyysmäärärahat ovat sel-västi vähentymään päin. Merkillepantavaa on nuorten työllisyyden huononeminen.

“Alueelliset kehitysnäkymät” on TEM:n ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa laa-tima julkaisu. Siihen liittyen Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat1 arvioivat elokuus-sa ELY-keskuksen johdolla elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä kuuden kuukauden ja vuo-den tähtäimellä.

Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat kak-sijakoiset: Suomen ja EU-alueen taantuman jat-kuminen, Kiinan talouden hiipuminen ja Venäjän kehityksen epävarmuus voivat hidastaa talous-kehitystä myös Pohjois-Karjalassa.

Toisaalta maakunnassa on tiedossa muun muassa merkittävä määrä uusia yritysinves-tointeja aiemmin myönnettyjen merkittävien yritystukien myötä. Toteutuessaan ne vahvis-tavat elinkeinoelämää ja parantavat työllisyyttä. Kansainvälisiä brändejä edustavien veturiyritys-ten hyvä ote näkyy myös koko arvoverkon hy-vänä tilauskantana. Bioenergian tehokas hyö-dyntäminen ja yleensäkin energiateknologian kehittäminen luovat paljon mahdollisuuksia.

Joensuun seudulla on elinkeinoelämän suhteen havaittavissa varovaista toiveikkuut-ta ainakin vuoden päästä. Tuolloin useiden yri-tystuilla toteutettavien hankkeiden vaikutusten odotetaan näkyvän selvemmin.

Keski-Karjalassa elinkeinoelämän ja työl-lisyyden kehitys on ollut viime vuosina muun muassa rakennemuutosten vuoksi muuta maa-kuntaa heikompaa. Nyt tuoreen pk-yritysbaro-metrin tuloksista voi päätellä myönteisempää

kehitystä. Myönteisten odotusten toteutuminen edellyttää kuitenkin tärkeiden investointisuun-nitelmien toteutumista.

Pielisen Karjalassa elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitys on viime vuosina joiltakin osin poikennut myönteiseen suuntaan koko maakunnan ja maankin kehityksestä ja nytkin näkymät ovat suhteellisen hyvät. Toisaalta tuo-reen pk-yritysbarometrin tulokset antavat myös ajattelemisen aihetta. Keskeisin huoli kohdis-tuu rakennetyöttömyyteen ja osaavan työvoi-man saatavuuteen.

Maaseutualueilla maatalous joutuu entis-tä tiukemmalle sopeutuessaan aleneviin tuot-tajahintoihin. Myös tuotantopanosten hinnoissa on tapahtunut laskua, mutta ei samassa suh-teessa kuin tuottajahinnat ovat laskeneet.

Uuden EU-ohjelmakauden käynnistymi-sen viivästyminen saattoi jarruttaa joidenkin investointien käynnistymistä. Hakemusaktiivi-suus maatila- ja yritysinvestointeihin maaseu-tualueilla on kuitenkin varsin hyvä.

Puukaupan ennustetaan käyvän kohtuul-lisella tasolla myös syyskaudella eikä hinnoissa ole havaittavissa merkittävää laskua. Energia-puun kysynnässä on vaihtelua. Sellu- ja pape-riteollisuus on tehnyt edelleen hyvää tulosta ja lähimaakuntiin on vireillä useita merkittäviä in-vestointeja. Niillä on myönteinen vaikutus myös Pohjois-Karjalaan.

Yritystoimintaan liittyvissä ympäristö-asioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutok-sia eikä niitä ole nähtävissäkään. Elintarvikete-ollisuuden osalta laajenemismahdollisuuksia rajoittaa jätevesien käsittelykapasiteetti, joka edellyttää toimia sekä teollisuudelta että vesi-huoltolaitoksilta. Asiassa on kuitenkin vuoden aikana edetty. Kahden bioteollisuushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ovat valmistuneet ja toinen niistä on edennyt ympä-ristöluvan hakemusvaiheeseen.

Pohjois-Karjala Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 0 +

Työttömyyden määrä ja rakenne - - 0

1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj:n Joen-suun aluekonttori, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suo-men metsäkeskus Pohjois-Karjala sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).

PEKKA MYLLYNENjohtava asiantuntija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi


Vuoden 2013 tietojen mukaan Pohjois-Kar-jalassa oli reilut 10 800 yritysten toimipaikkaa. Koko maan vastaavasta määrästä maakunnan osuus oli 2,8 % eli hieman väestöllistä (3,0 %) osuutta pienempi.

Toimipaikkaluku ei kuvaa suoranaista yri-tysten lukumäärää, koska yhdellä yrityksellä tai toimijalla voi olla useita eri liiketoimintapaikko-ja. Lisäksi on huomioitava, että luvuissa on mu-kana myös toimipaikat/yritykset, joissa liikevaih-toa voi kertyä vuodesta riippuen hyvin vähäisiäkin määriä. Näitä on paljon esimerkiksi alkutuotan-non toimialalla. Alueellisesti toimipaikkoja on Pie-lisen Karjalassa lähes 1 600, Joensuun seudulla 7 500 ja Keski-Karjalassa noin 1 750.

Toimipaikkojen rakenteessa korostuu edellä mainittuun viitaten alkutuotanto, minkä osuus oli 29 %, mutta toisaalta sen osuus kokonaisliike-vaihdosta on ainoastaan 3 %. Teollisuuden osuus toimipaikoista oli 7 % ja liikevaihto puolestaan 38 %. Rakentamisen osuus toimipaikoista oli 10 %, mikä vastaa myös alan liikevaihdon osuutta. Pal-velujen osuus toimipaikoista oli 54 % ja liikevaih-

toa kertyi vastaavasti noin puolet kaikkien toimi-alojen yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kauppa on tietysti palvelualan merkittävin.

Henkilöstöä näissä toimipaikoissa oli koko-vuosityöllisinä tarkastellen yhteensä noin 34 600, missä mukana ovat palkattu henkilöstö ja yrittä-jät. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2013 maakunnan kokonaistyöpaikkamäärä oli 61 000, missä puolestaan ovat myös osa-aikaiset työpaikat.

Kaikkien toimipaikkojen yhteenlaskettu liike-vaihto vuonna 2013 oli 6,5 miljardia euroa, mis-tä kertyy työntekijää kohti keskimäärin 188 000 euroa. Koko maahan nähden lukemat ovat kes-kimääräistä alhaisemmat, esimerkiksi työnteki-jää kohti Pohjois-Karjalan lukema on 70 % koko maan vastaavasta. Pohjois-Karjalan taakse jää-vät kuitenkin Itä-Suomesta Pohjois- ja Etelä-Sa-vo sekä Kainuu.

Pohjois-Karjalan kaikkien toimipaikkojen yh-teenlaskettu jalostusarvo (eli saadut tuotanto-kustannukset) oli 1,8 miljardia euroa, minkä osuus koko maasta oli 1,9 %.

Pohjois-Karjalan toimipaikkatiedot:

REILUT 10 000 YRITYSTEN TOIMIPAIKKAA

SEPPO TIAINENkuntakehityspäällikkö



Teknologiateollisuuden yritykset näke-vät seuraavalla vuosipuoliskolla lievää kasvua. Vientiyrityksien ja niiden arvoverkostoissa toi-mivien yritysten näkymät ovat positiivisemmat. Kasvunäkymiä tukee tarjouspyyntöjen lisään-tyminen.

Ruplan kurssin romahdus ja korkojen nou-su Venäjällä ovat aiheuttaneet jopa kaupan to-taalisen loppumisen. Yritykset ovat suunnan-neet ponnisteluja uusille markkinoille.

Alkuvuonna 2015 toimialan useat suuret ja pk-yritykset ovat investoineet poikkeuksel-lisen paljon koneisiin ja laitteisiin sekä tuotan-totiloihin. Investoinnit ovat lähitulevaisuudes-sa pääosin tasaantumassa. On merkkejä siitä, että automaatio tuo maailmalta töitä takaisin maakuntaan. Henkilöstön määrän oletetaan toimialalla pysyvän ennallaan. Yritykset toivo-vat teknisten alojen koulutuksen pysyvän vä-hintään nykyisellä tasolla, sillä ammattitaitoi-sen henkilöstön saatavuudessa on ongelmia.

Rakennus- ja puutuoteteollisuudessa näkymät ovat alueellisesti kaksijakoiset. Pel-kästään kotimaan markkinoiden varassa ole-vat yritykset näkevät tilanteen pysyvän ennal-laan tai supistuvan lievästi. Kun taas yritykset, joilla on merkittäviä kansainvälistymispanos-tuksia odottavat jopa lievää kasvua.

Investointien odotetaan laskevan alkuvuo-den tasosta, mutta toisaalta henkilöstön mää-rän pysyvän ennallaan. Tilaustapa on muuttu-nut hektisemmäksi, koska asiakkaat haluavat pitää varastot pieninä ja ostaa tavaran oikean

aikaisina toimituksina. Korjausrakentamisel-le on korkea tarve, joten myös viranomaistoi-menpiteet voivat vaikuttaa kasvun suuntaan voimakkaasti. Yleisesti nähdään kilpailutilan-teen kiristyneen ja kuluttajakäyttäytymisessä on tapahtunut siirtymistä edullisempien tuot-teiden suuntaan.

Rakennus- ja vuolukiviteollisuuden kehitysnäkymät seuraavat kotimaassa raken-tamisen volyymiä, jossa ei ole odotettavissa merkittävää paranemista seuraavalla vuosi-puoliskolla.

Metallien maailmanmarkkinahintojen py-syminen alhaalla asettaa haasteita kai-vosteollisuudelle ja on uhka suh-teellisen pienellä pääomalla toimiville kaivoksille. Me-tallien hinnoissa ei ole odotettavissa nou-sua lähiaikoina.

Elintarvikea-lan yleinen suh-danne näyttää pysyvän ennal-laan. Elintarvi-kealaa varjostavat Venäjän kaupan rajoitteet. Erityisen huolestuttava tilan-ne on liha- ja maito-tuotteiden osalta, joiden kysyntä on vähentynyt mer-kittävästi. Tämä vaikuttaa myös

yleisesti muihin maatalouteen yhteydessä ole-viin toimialoihin. Elintarvikkeille on kuitenkin löydetty osittain uusia korvaavia markkinoita.

Sosiaali- ja terveydenhoitoalan yri-tykset näkevät asemansa säilyvän ennallaan, mutta uusia toimijoitakin voi tulla. Mikäli kun-nat lisäävät omaa tuotantoa ja vähentävät os-topalveluja, niin se on selkeä kasvun este koko toimialalla. Tulevaisuudessa yritysten tulee erottua markkinoilla toisistaan, keskittyä pal-velujen sisältöön ja laatuun sekä henkilöstön saatavuuteen. Palvelusetelin käytön lisäämi-nen sote-palveluissa lisäisi asiakkaan valin-

nanmahdollisuuksia ja samalla aitoa kilpailua.

YRITYSTEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

JOENSUUN SEUDULLA

JYRKI PELTOMAAILKKA NYKÄNEN

JOUKO PIIRAINENTUOMO ROIVAS

MINNA KOSKIMIESJoensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

JOSEK Oy ja ETKO alkoivat puolisen vuotta sitten kehittää mene-

telmää toimialojen tulevaisuudennäkymien systemaattiseen seurantaan. Yritysten näkymät

-prosessi perustuu kehitysyhtiön yritysneuvojien hil-jaisen tiedon hyödyntämiseen. Näkemystensä tueksi

yritysneuvojat myös haastattelevat yrityksiä muun yh-teydenpidon lomassa.

Tavoitteena on tunnistaa muutokset ja reagoida niihin mahdollisimman nopeasti. Yritysten tunnelmia kuulostel-laan pitkin vuotta ja niistä tehdään kooste kahdesti vuo-

dessa Trendit-julkaisuun. Yritysten näkymien kartoit-taminen aloitettiin Josekin aloitteesta Joensuun

seudulta ja keväällä menetelmää testataan Pikesin kanssa Pielisen Karjalassa.

Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO)• Ennakointitietoa aikuiskoulutuksen osuvuuden parantamiseksi ja

muun päätöksenteon tuoksi• Kasvu- ja rakennemuutosalojen alueellinen ennakointi• Työvoiman kohtaannon parantaminen• Yhteistyörakenne työvoimapalvelujen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen• Hankkeen päätoteuttaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja

osatoteuttaja Itä-Suomen yliopisto• Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2015-31.5.2017

www.poketti.fi

Facebook: Ennakoiva Pohjois-Karjala


POHJOIS-KARJALA lukuina

165 258 väkiluku (31.12.2014)

13kuntaa, joista 5 kaupunkia

21 584 km2 Kokonaispinta-ala

70 % metsää

2 200järveä

894 km2

Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi

347 mKoli on Etelä- ja Keski-Suomen korkein kohta

10 suurinta teollisuuden toimialaa 2014

Metallit ja metallituotteet 2204

Puu- ja paperiala 1582

Muut koneet ja laitteet 1236

Kumi- ja muovituotteet 1026

559 Mineraalituotteet

1012 Elintarvikkeet ja juomat

521 Sähkölaitteet

493 Kaivostoiminta ja louhinta

402 Painaminen ja tallenteet

363 Sähkö- ja lämpöhuolto

(Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri)

Maahanmuutto ja maastamuutto 2014

Maahanmuutto 595

Maastamuutto 158

(Tilastokeskus)


TOP 3maakunnat

liikevaihdon suhteellinen kehitys

1. Keski-Pohjanmaa 2,42. Lappi 1,73. POHJOIS-KARJALA 0,8

2014

1. POHJOIS-KARJALA 3,02. Kanta-Häme 1,53. Satakunta 1,5

2013

1. Pohjois-Savo 3,72. Satakunta 1,83. Pohjanmaa 3,4...18. POHJOIS-KARJALA -3,1

2012

1. Etelä-Savo 9,82. Kanta-Häme 9,23. POHJOIS-KARJALA 9,2

2011

1. Lappi 23,32. POHJOIS-KARJALA 18,43. Kainuu 17,6

2010

Yöpymiset tammi-heinäkuussa 2015(Tilastopalvelu Rudolf, Visit Finland)

239 580Kotimaiset

59 451Ulkomaiset

Venäjä

NorjaSaksa

RuotsiViro

Muut

Rajanylitykset Niiralassa

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Ylittäjiä yhteensä Suomalaiset Venäläiset

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Ylittäjiä yhteensä Suomalaiset Venäläiset Ylittäjiä yhteensä Suomalaiset Venäläiset

(Rajavartiolaitos)

POHJOIS-KARJALAN PROFIILI

(Tilastokeskus, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö)

%-osuus koko maasta

Sisävedet 2014

Puuston vuotuinen kasvu 2009-2013

Metsämaan pinta-ala 2009-2013

Maanteiden pituus 2014

Haja-asutusalueväestö 2013

Pinta-ala 2014

Alkutuotanto, työlliset 2013

Kesämökit 2014

Maatilat 2013

Kuolleet 2014

Keskiasteen suorittaneet 2013

Työttömät työnhakijat elokuu 2015

Yli 64-vuotiaat 2014

Kirjastojen lainaukset 2014

Väkiluku 2014

Työikäiset (15-64-vuotiaat) 2014

Valtiosektorin työpaikat 2013

Jalostus, työlliset 2013

Syntyneet 2014

Alle 15-vuotiaat 2014

Työpaikat 2013

Valtionveronalaiset tulot 2013

Korkea-asteen suorittaneet 2013

Palvelut, työlliset 2013

Yöpymiset majoitusliikkeissä 2014

Yritykset 2014

Aluetalouden arvonlisäys 2012

Aloittaneet yritykset 2014

Lopettaneet yritykset 2014

Kasvihuonekaasupäästöt 2013

Investoinnit 2012

Maahanmuutto 2014

Ulkomaan kansalaiset 2014

Liikevaihto 2014

T&K -toiminnan menot 2013

Maastamuutto 2014

11,1

8,7

7,2

6,6

5,8

5,5

5,4

4,8

4,1

3,8

3,5

3,4

3,4

3,4

3,0

3,0

3,0

2,8

2,7

2,7

2,7

2,6

2,5

2,5

2,5

2,4

2,3

2,2

2,1

2,1

2,0

1,9

1,7

1,6

1,3

1,0

(Tilastokeskus)


Tuoreiden vientitilastojen mukaan Poh-jois-Karjalan teollisuuden vienti vetää selväs-ti koko maata parem-min. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puo-likkaalla Pohjois-Kar-jalan vienti oli hieman plussalla (0,6 %), kun koko maan osalta vienti oli jyrkässä 4,6 %:n pudotuksessa. Alkuvuoden lukuja verrataan vuoden 2014 alkupuolikkaaseen.

- Pohjoiskarjalaisten yritysten myönteinen kehitys näkyy erityisesti metalli- ja muovite-ollisuudessa. Muovituotteiden vienti oli hui-

massa lähes 14 %:n kasvussa, mikä on erittäin kova luku, kertoo aluekehityspäällikkö Jarno

Turunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. - Myös metalliteollisuudessa maakunta

kuroi eroa muuhun maahan. Pohjois-Karja-lan vienti kasvoi 3,8 %, kun koko maassa jää-

tiin miinukselle peräti 12,5 %.- Erityisesti turvallisuuteen ja siihen liitty-

vän teknologian markkinat ovat kovassa kas-vussa. On hienoa, että maakunnassa on tällä alalla maailmanluokan osaamista.

- Kasvu tulee tänä päivänä kansainvälis-tymisestä. Pohjoiskarjalaiset muovi- ja metal-

lituotteet ovat tehneet kauppansa maailmalla erinomaisesti. Karjalaisia kauppamiehiä tar-vitsemme jatkossakin myymään erinomaisia tuotteita ja palveluita.

- Suomen tilannetta on surkuteltu paljon. Pohjois-Karjala on nyt hyvien yritysten ansios-ta onnistunut uimaan sinnikkäästi vastavir-taan valtakunnan kehitystä. Rukkasia ei kan-nata laittaa naulaan, vaan etsiä nauloille uutta käyttöä, Turunen päättää.

POHJOIS-KARJALAN VIENTI SELVÄSTI KOKO MAATA PAREMPAA

+ 0,6

Cliikevaihtojavienti

0

50

100

150

200

250

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: teollisuuden liikevaihto ja vienti (tol C)

liikevaihto vienti

POHJOIS-KARJALAN VIENTIVienti 1 000 € Muutos

1.-6.2015 1.-6.2014 1 000 € %Teollisuus (TOL C) 587 647 584 036 3 611 0,6

Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) 242 534 233 716 8 818 3,8Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 50 378 44 669 5 709 12,8

Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL 16+310) 107 905 123 563 -15 658 -12,7

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) 87 219 101 849 -14630 -14,4

Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310) 20 767 21 898 -1 131 -5,2

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 66 161 58 199 7 962 13,7Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) 5 717 7 575 -1 858 -24,5


Tämänkertaisen Trendit -aineiston kovin kasvuala on maa-kunnan muoviteollisuus. Liikevaihto kasvoi alkuvuonna perä-ti kuudenneksen (16,6 %), mikä oli alan paras kasvuluku seit-semään vuoteen.

Vahvaa kasvua on tullut tasaisesti sekä kotimaasta että ul-komailta. Muovituotteiden valmistus oli myös vientiaineiston kovin kasvuala (13,7 %).

Muoviteollisuus on ollut maakunnassa hyvällä kasvu-uralla eikä ala ole kärsinyt suhdannevaihteluista. Sen merkitys maa-kunnan koko teollisuudesta on myös kasvanut. Maakunnan teollisuuden liikevaihdosta ja viennistä reilut 10 % tulee muo-vituotteista. Muovituotteiden valmistus tullee tänä vuonna en-simmäistä kertaa rikkomaan ennätyksellisen 200 miljoonan maagisen rajan.

Muoviteollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky edellyttää, että alan koulutukseen panostetaan entistä voimakkaammin.

MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUKSESSA ENNÄTYSVILKASTA

Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden liikevaihdosta jo 60 % tulee ulkomailta. Tämä viennin osuus liikevaihdosta on kasvanut nopeasti. Viime aikoina pohjoiskarjalaisista metalliteollisuuden tuotteista me-nee ulkomaille suurempi osa kuin keskimäärin Suomessa. Pohjois-karjalaisen metalliteollisuuden menestys pohjautuukin pitkälti vientiin.

Alkuvuonna metalliteollisuuden kasvu on tullut ulkomailta, koti-markkinoilla on ollut aiempaa hiljaisempaa. Erityisen lujaa on mennyt metallituotteiden valmistuksen toimialalla (8,1 %). Tuoreiden suhdannetietojen perus-teella voi päätellä, että erityisesti turvalli-suusteknologian ratkaisut ovat käyneet hyvin kaupaksi. Kun seuraa viimeaikaisia ulkomaan uutisia, voi olettaa tämän alan tuotteille vahvaa kysyntää myös jatkossa.

Maakunnan sisällä metalliteollisuuden kehitys oli alkuvuonna eri-suuntaista. Joensuun seudun hyvä kehitys veti koko maakunnan kas-vuun, mutta Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa mentiin voimak-kaasti alaspäin. Onkin hyvä huomata, että yritysten välillä on erittäin suuria vaihteluja kysynnässä.

Tämä erisuuntainen kehitys näkyy myös toimialojen välillä: metal-lituotteiden valmistus, sähköteknisten laitteiden valmistus ja koneiden korjaus ja huolto olivat hyvässä kasvussa. Sen sijaan koneiden valmis-tuksen alalla mentiin hieman takapakkia.

Yhteenvetona alkuvuodesta voi todeta, että kasvun edellytyksenä on ollut kansainvälinen liiketoiminta.

Kansainvälistymisen ohella aivan viime aikoina metalliteollisuudes-sa on herätty teollisen internetin mahdollisuuksiin. Erityisen ilahdutta-vaa on ollut huomata, että maakunnan ict-yritykset ovat lähteneet tar-joamaan aivan uudenlaisia ratkaisuja teollisuudelle tuotantoprosessien kehittämiseen. Tämä kehitys luo uusia mahdollisuuksia koko maakun-nan teknologiateollisuudelle ja 2020-luvun kilpailukyvylle.

METALLIN KASVU VIENNISTÄ – KOTIMARKKINOILLA HILJAISEMPAA

JARNO TURUNENaluekehityspäällikkö


+ 1,9

+ 16,6

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

24-30+33 Metalliteollisuus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

25 Metallituotteiden valmistus

26-27 Tietokoneiden jne. valmistus

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

Pohjois-Karjala: liikevaihto, miljoonaa euroa kuukaudessa

222liikevaihtojavienti

0

5

10

15

20

25

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1

00

0 0

00

eur

oa

Pohjois-Karjala: muovituoteteollisuuden liikevaihto ja vienti (tol 222)

liikevaihto vienti


OHJELMISTOVIIDAKON KESYTTÄJÄ

TULEE JOENSUUSTAKasvuyhtiö Process Genius hakee paluu-

muuttajia vahvistukseksi Yhdysvaltain-valloi-tukseensa.

Tietotekniikka on korvaamaton apuväline. Mutta on se hankalakin. Kun teollisuusyrityk-sessä käytetään kymmeniä ohjelmistoja tuhan-sien laitteiden hallintaan, tarvittavien tietojen löytämiseen palaa aikaa – ja ehkä jopa pinna.

Tätä ongelmaa ratkoo menestyksekkäästi joensuulainen ohjelmistoyhtiö Process Genius. Yritys tekee selkeää visuaalista käyttöliittymää teollisuusyritysten monimutkaisiin järjestelmä-kokonaisuuksiin.

”Yhdistämme tietotekniikan käyttäjän ta-kaisin siihen tietoon, mitä hän sitten tarvitsee-kaan työssään. Olitpa sitten johtaja tai huolto-mies, saat juuri itsellesi räätälöidyn näkymän nopeasti esiin”, Process Geniuksen toimitus-johtaja Jani Akkila lupaa.

Yhtiön tuote siis piilottaa ohjelmistoseka-melskan käyttäjältä näkymättömiin ja nostaa siten tuottavuutta, kun aikaa ei enää mene eri järjestelmissä seikkailuun. ”Siitä seuraa heti kymmenen prosentin tuottavuusloikka, kun työntekijä voi avullamme keskittyä oleelliseen.”

Helsingistä Joensuuhun

Akkila perusti Process Geniuksen Antti Häkkilän kanssa Helsingissä jo vuonna 2012. Kumppanukset eivät kuitenkaan olleet erityisen tyytyväisen etelän menoon yrityksen toimin-taympäristönä. Käynti Joensuussa avasi silmät. Yritys muutti pian Pohjois-Karjalaan.

”Joensuun Tiedepuiston yrityshautomon aktiivinen alkuvaiheen tuki oli yrityksellemme erittäin arvokasta”, Akkila muistelee. Process Genius on nyt asettunut tukevasti aloilleen Joen- suuhun ja Tiedepuiston tiloihin. Jotain voi pää-tellä siitäkin, että toimitusjohtaja Akkilan per-heelle on juuri valmistunut omakotitalo Joen-suun Karhumäkeen.

Suurin osa yrityksen nyt 16-henkisestä väes-tä on yhä Helsingin-aikojen perua ja viihtyy täällä hyvin. Vaihtuvuus on ollut hyvin pientä.

”Toimintaympäristönä Joensuu on erittäin tehokas. Kaupunki on riittävän suuri, joten eri alojen palveluita on hyvin saatavalla. Mutta Jo-ensuu ei ole liian suuri. Ruuhkissa ei tarvitse kärvistellä”, Akkila sanoo. Matka asiakkaiden luo voi olla Joensuusta jopa lyhyempi kuin esi-merkiksi Helsingistä.

Yritys on saanut paikallisia vahvistuk-sia riveihinsä erityisesti Karelia-ammattikor-keakoulun harjoittelijaohjelman kautta. Myös Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outokum-mun pelikoulutuksen opiskelijoita on tullut ta-loon visuaalisen puolen tekijöiksi.

Paluumuuttajien voimin Amerikkaan

Tällä hetkellä yhtiö hakee erityisesti koke-neita osaajia, jotka harkitsevat paluumuuttoa Pohjois-Karjalaan. Neuvotteluja on meneil-lään haastatteluhetkellä parikin. Ja enemmän-kin voisi olla.

”Aina kannattaa pirauttaa, jos on osaa-

mista, joka voisi tulla kasvuyrityksessä tarpee-seen”, Akkila vinkkaa. Lisämuskeli on tarpeen sikälikin, että yhtiö suunnittelee laajenemis-ta Yhdysvaltain markkinoille. Tarkempia yksi-tyiskohtia valloituksesta valtameren taakse ei vielä haastattelun aikaan ole saatavilla, mut-ta kuvioiden pitäisi kirkastua kuluvan vuoden loppuun mennessä

Process Geniuksella on tällä hetkellä kym-menkunta merkittävää asiakkuutta, joista val-taosa on Suomessa. Yhtiön tilanne on lupaava, koska sen tuote on markkinoiden monipuolisin.

”Kanssamme kilpailevat järjestelmät kes-kittyvät tyypillisesti yhden valmistajan tuottei-siin. Me taas käytämme avoimia rajapintoja, joiden avulla voimme integroida käyttöliitty-määmme käytännössä mitä tahansa ohjel-mistoja”, Akkila kertoo. Hän toivottaa kuitenkin kilpailijat tervetulleeksi. Niiden ilmaantuminen samoille apajille kun osoittaa konkreettisesti, että tuotteille on tarvetta – vieläpä enenevis-sä määrin.

”Eri järjestelmiä yhteen tuovan selkeän käyttöliittymän tarve vain kasvaa, kun teolli-nen internet yleistyessään kasvattaa sekä tie-don että käytettävien ohjelmistojen määrää”, Akkila sanoo.

Lupaavista näkymistä huolimatta yhtiö ei unohda aktiivisen asiakastyön merkitystä.

”Vallitsevassa start-up-huumassa olisi helppo juuttua cocktail-tilaisuuksiin ’verkos-toitumaan’. Kaikki lähtee kuitenkin asiakkais-ta. On jaksettava jalkautua kuuntelemaan hei-dän ongelmiaan ja sitten ratkaistava ne.”

KARI AHOKAS


Tiedepuistossa tapahtuu! Näin myös ensi vuonna, kun Start Me Up 2016 –liikeideakilpailu käynnistyy helmikuun alussa. Kilpailun avulla he-rätellään ideanikkareita ratkomaan arjen ongelmia uusilla tavoilla, me-netelmillä ja tuotteilla. Näin syntyy tuoreita liikeideoita uuden tai ole-massa olevan yritystoiminnan perustaksi. Palkinnon arvoinen idea voi jo nyt muhia yrityksen työntekijän, yrittäjän, tutkijan, yksityishenkilön tai opiskelijan korvien välissä tai vaikka työtiimin palaverikeskusteluissa.

- Meillä on ideamäärältään ja palkintojen yhteissummaltaan Suo-men suurin liikeideakilpailu. Olemme päättäneet olla vuonna 2016 vie-läkin suurempia, kertoo kehityspäällikkö Timo Ruohio Joensuun Tiede-puisto Oy:n Yrityshautomosta.

- Kilpailun kautta saavutetaan oikeasti vaikuttavuutta. Meillä on mi-tattua tietoa siitä, miten aikaisempien vuosien voittajat ovat kilpailun jäl-keen pärjänneet, Ruohio jatkaa.

Start Me Up -liikeideakilpailussa menestyneiden ideoiden ympä-rille on syntynyt uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi vuoden 2014 kilpailun voittanut idea Care Care -potilassiirtosuojasta ja -liinasta johti nopeas-ti yrityksen perustamiseen idean eteenpäin viemiseksi. Alun perin kah-den hengen tiimi on kasvanut viisijäseniseksi ja yritys on jo palkannut ensimmäisen työntekijän.

Myös olemassa olevalle yritykselle menestyminen liikeideakilpai-lussa on referenssi. Lisäksi se vahvistaa idean esittäjän uskoa omaan ideaansa. Viime vuoden kilpailussa palkittiin myös PKP-Flex Oy ideal-laan telakaivinkoneen monikäyttöalustasta. Liikeideakilpailun avulla yri-tys sai sellaista näkyvyyttä, että se johti huomattaviin positiivisiin harp-pauksiin yrityksen liiketoiminnassa.

Niillekin ideoille, jotka eivät kilpailussa tule palkituiksi, tarjotaan apua idean kehittämiseksi. Start Me Up -liikeideakilpailun toteuttaminen ei ole ”vain yksi kisa”, vaan se on osa isompaa yritystoiminnan kehittämi-sen kokonaisuutta. Kilpailu aktivoi ideoimaan ja yrittämään, jotta täh-täimessä on menestyvä liiketoiminta.

- Ihmisten innostaminen mukaan kilpailuun on monen organisaa-tion yhteinen ponnistus. Tänäkin vuonna meillä on yhteistyökumppanei-na monta kehitysyhtiötä ja koulutusorganisaatiota, kertoo Timo Ruohio.

Liikeideakilpailu tuo vuonna 2016 myös jotain uutta. Silloin jaetaan ensimmäisen kerran Tutkimuksesta liiketoimintaa -palkinto.

- Oman idean esittelyyn tulemme tarjoamaan myös uusia sähköisiä vä-lineitä, myhäilee Timo Ruohio paljastamatta vielä ihan kaikkea.

Nyt on oikea aika laittaa oma idea mietintämyssyyn hautumaan! Seuraa Joensuun Tiedepuistoa Facebookissa ja Twitterissä niin tiedät, miten kilpailu ja sen valmistelu edistyy!

SOILE ASIKAINENviestintäkoordinaattori

Joensuun Tiedepuisto Oy

FAKTAT: Start Me Up 2016 -liikeideakilpailu

• Ideamäärältään ja palkintojen yhteis- summalta Suomen suurin liikeideakilpailu

• Järjestäjänä on Joensuun Tiedepuisto Oy• Kilpailuaika on 1.2.–31.3.2016

• Kuka tahansa voi osallistua• Säännöt ja osallistumisohjeet

julkaistaan vuoden vaihteessa: www.startmeup.fi

Start Me Up –liikeideakilpailu

LIIKEIDEAKILPAILUSTA UUSIA

YRITYKSIÄ JA LIIKETOIMINTAA


Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi va-littiin alkukesästä Nurmeksessa ja Valtimolla toimivien neljän yrityksen yhteistyössä toteuttama Majatalos-ta majataloon -retket. Voittajayritykset ovat Majatalo Puukarin Pysäkki ja Laitalan Lomat Valtimolta sekä Majatalo Pihlajapuu ja Männikkölän Pirtti Nurmeksesta. Yritykset kuuluvat Karelia à la carte -verkostoon.

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun jär-jestivät Visit Finland, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

- Tuotteessa ovat vahvasti mukana paikalli-suus ja ympäristöystävällisyys. Ruoka on maukas-ta, puhdasta ja aitoa. Yrttiretken antimia opitaan käyttämään ruoanlaitossa, hyvinvointiin ja kau-neudenhoitoon. Matkailija oppii esimerkiksi leipo-maan karjalanpiirakoita. Majataloissa, kodinomai-sissa kohteissa, matkailija kokee arjen elämyksiä. Elämys jatkuu kotiin viemisten myötä. Jakelukana-vat ovat harkittuja. Neljän yrittäjän yhteistyö on mal-likasta, kilpailun arviointiryhmä totesi.

Palkinnot jakoi elinkeinoministeri Olli Rehn. Kil-pailuun osallistui 77 hyvin erilaisia ruokamatkailu-tuotteita eri puolelta Suomea.

Katso video voittajatuotteesta https://youtu.be/nhNsNRBRN1A

SUOMEN PARAS RUOKAMATKAILUTUOTE ON MAJATALOSTA MAJATALOON -RETKET

Pk-yritysbarometri:

ODOTUKSET PETRAANTUMAAN PÄINSuomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja TEM tekevät

yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toi-mintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaa-van Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Ba-rometri arvioi yritysten suhdannenäkymiä vuoden eteenpäin. Barometri julkistettiin valtakunnallise-na ja alueellisina raportteina syyskuun alussa. Poh-jois-Karjalasta haastateltiin 251 yritystä.

Barometrin mukaan maakunnan pk-yrityksis-tä suurin osa, 54 %, arvioi suhdannetilanteen py-syvän ennallaan. Suhdanteiden arvioi paranevan 24 % yrityksistä, kun suhdanteiden huononemista taas odotti 23 %. Positiivisten ja negatiivisten vas-tausten erotuksesta saadaan laskettua saldoluku, joka on siis 1 %.

- Maakunnan taloustilanteen odotukset ovat petraantuneet keväästä. Vaikka nyt tuo saldoluku on vasta vain piirun verran plussalla niin pitää muistaa, että keväällä oltiin pohjamudissa eli -9 % lukemis-sa, toteaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Matti Vuojärvi.

- Harmi kun tuo suhdanteiden orastava opti-mismi ei ainakaan vielä heijastunut yritysten oman henkilökunnan määrään liittyviin odotuksiin. Vain 10 % yrityksistä uskoi seuraavan vuoden aikana ot-tavansa lisää työvoimaa, kun valtakunnan tasolla tämä luku on jo 17 %. Toki mitään suurta irtisano-misaaltoakaan ei näistä luvuista ole tulkittavissa.

- On ilahduttavaa, että heikosta taloustilan-teesta huolimatta edelleen reilu kolmannes Poh-jois-Karjalan yrityksistä on kasvuhakuisia. Samaan aikaan on ymmärrettävää, että suurimman ryhmän muodostavat yritykset, jotka haluavat vain säilyt-tää nykyisen asemansa markkinoilla ja odottaa ta-louden kiihtymistä. Positiiviseksi voitaneen tulkita toimintansa lopettamista suunnittelevien yritysten pienehkö määrä (4%).

RAUNO JUSSILAviestintäpäällikkö


Kuvassa kisan voittajat (edessä vas.) Henna Nevalainen, Iida Nevalainen ja Ritva Ryttyläinen, (takana vas.) Anni Korhonen ja Minna Murtonen.


Alkuvuoden suurtapahtumat, Kontiolah-den MM-kisat ja Farmari-tapahtuma, näky-vät selkeänä nousuna matkailun tilastoluvuis-sa. Kuukausitarkastelussa matkailuluvut olivat negatiivisia tammi-, huhti- ja toukokuussa. Ta-pahtumakuukausina eli helmi-, maalis- ja ke-säkuussa matkailun liikevaihtoluvut olivat – ku-ten odottaa sopii – jo pari prosenttia positiivisia.

Mihinkään riemun kiljahduksiin alalla ei ole aihetta, sillä vuosipuolikkaalla liikevaihdon ke-hitys jäi kokonaisuudessa edelleen negatiivisen puolelle (-0,3 %). Ongelmaksi paljastuu ulko-maalaisten matkailijoiden vähentyminen tar-kastelujakson aikana.

Valoisampaan päin ollaan toki menossa, sillä vielä vuoden 2014 alkupuolikkaan mat-kailuala tarpoi lähes viiden prosentin lasku-

suunnassa. Kasvuennustetta tukee myös se, että suuria tapahtumia ajoittuu erityisesti tä-män vuoden loppupuolikkaalle.

Valtakunnan tasolla alan liikevaihto kään-tyi jo kasvuun ja kasvua oli tammi-kesäkuussa 1,7 %, mikä on myös hyvä signaali.

Joensuun seudulla ensimmäisen vuosi-puoliskon liikevaihto kasvoi 0,6 %, kun taas Pielisen Karjalassa liikevaihto laski lähes vas-taavan eli 0,8 %. Keski-Karjalan seudulla liike-vaihto laski peräti 9,8 %.

Kolin alueen matkailualan yritysryhmä oli kiitettävässä kasvupyrähdyksessä, kun liike-vaihto kasvoi 12,7 %. Hyvä tilanne heijastui työ-voiman tarpeeseen, sillä henkilötyövuodetkin kasvoivat lähes kymmenen prosenttia.

Alan liikevaihdon yhteenlaskettu määrä oli

maakunnassa tutkimusajankohtana 59 miljoo-naa euroa. Liikevaihdon lasku on siis euromää-räisesti onneksi pieni.

Kokonaisuudessaan maakunnan matkai-lulukujen lasku on taittunut ja parempaan ol-laan menossa. Työmatkalla olleiden määrä kasvaa edelleen suhteessa vapaa-ajan mat-kalla oleviin. Kasvu kertoo maakunnan työelä-män aktivoitumisesta. Majoitusliikkeiden huo-nekäyttöaste on edelleen nousussa ja samoin yöpymisten keskihinta. Kokonaisuutena voi-daan todeta, että toimialan kilpailukyky vah-vistuu ja maakunnallinen kasvuohjelma vah-vistaa sitä edelleen.

SUURTAPAHTUMISTA EUROPIRISTE MATKAILUUN

SEIJA VARISyritysasiantuntija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

- 0,3

Vuoden 2015 alkupuoliskolla maakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 93,4 miljoonaa euroa. Maakunnan elintarviketeollisuus jat-kaa sopeutumistaan heikkoon taloustilantee-seen ja Venäjän viennin kankeuteen.

Viime vuoden saldo oli taantuva, liikevaihto väheni niukasti eli 0,4 %. Tämän vuoden alku-puoliskolla elintarvikealan liikevaihto on edel-

leen laskenut viime vuoden ensim-mäiseen puolikkaaseen verrattuna 4,1 %. Euroissa tämä tarkoittaa lä-hes neljän miljoonan laskua liike-

vaihdossa. Lasku on kuitenkin hieman koko maata pienempää, sillä koko maan vastaava luku on -4,4 %.

Joensuun seudulla liikevaihto laski peräti 5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 6,2 %:n las-

kua. Alan valopilkku on Pielisen Karjala, jossa suhteellisesti tarkasteltuna huima kasvu jatkuu. Käytännössä 900 000 euron liikevaihdon kas-vu tarkoittaa peräti 7,3 %:n suhteellista kasvua.

ELINTARVIKEALALLA PIELISEN KARJALASTA KAJAHTAA

- 4,1LEENA LESKINEN

ympäristösuunnittelijaPohjois-Karjalan maakuntaliitto


Kuluvan vuosikymmenen aikana puun sahauksen, höyläyksen ja kylläs-tyksen –toimialan kehitys on seurail-lut aika tarkkaan alan viennin kehitys-tä. Tätä voidaan toki odottaakin, koska viennistä saadaan noin puolet alan lii-kevaihdosta. Kuluvalla vuosikymmenel-lä ainut negatiiviseksi painunut vuosi on ollut, sekä viennin että liikevaihdon osal-ta, vuosi 2012.

Nyt tilanne ja ennusmerkit lähitu-levaisuudelle näyttävät huonolta. Alku-vuoden kehitys oli viennin osalta -14,4 % ja liikevaihdon -12 %. Seutukunnit-taisesti tarkasteltuna Pielisen Karjalan liikevaihto sakkasi yli 14 miljoonaa eu-roa, Keski-Karjala 5 miljoonaa ja Joen-suun seutukin lähes 2 miljoonaa.

Voi vain toivoa, että Pohjois-Karja-la pääsee mukaan valtakunnan tasol-la mahdollisesti piakkoin käynnistyvään

nousuun, jota tuore työ- ja elinkeinomi-nisteriön Toimialojen näkymät –katsa-us ennakoi. Katsauksessa ennustetaan, että Suomessa huonekalujen valmis-tusta lukuun ot-tamatta kaikkien muiden puutuo-tealojen liike-vaihdon indeksin pysyy nykyisellä tasolla tämän vuoden.

Katsaus kuitenkin ennakoi indeksien kääntyvän valtakunnan tasolla nousuun ensi vuoden aikana, ehkä jo osittain ku-luvan vuoden lopullakin. Tämä perustuu olettamukseen, että pitkään heikkona ollut yleinen taloustilanne paranee ja osittain patoutunut kysyntä erityisesti rakentamisessa alkaa purkautua. Jos ta-louden epävarmuuksia saadaan voitet-tua, voi kasvu olla merkittävämpääkin.

SAHAUKSESSAVAIN HUONOJA UUTISIA

Puutavaran, puutuottei-den ja huonekalujen valmis-tuksen liikevaihto on kyntänyt alamaissa jo vuosikymmenen alusta saakka. Parempaa ei ole luvas-sa, vaikka sitä jo kevään julkaisussa eh-dittiin toivoa.

Viime vuonna jokaisen kvartaa-lin kehitys osoittautui lopulta negatiivi-seksi ja koko vuoden luvuksi summau-

tui -2,5 %. Sama linja jatkui tämän vuoden puolellakin ja alkuvuoden tulos oli -2,9 %.

Synkästä tilantees-ta kertoo myös alan liikevaihdon sys-temaattinen lasku viime vuosina. Vielä vuonna 2010 alan vuotuinen liikevaihto oli n. 121 miljoonaa euroa ja viime vuon-na vain n. 103 miljoonaa. Viennin putoa-minen selittää tästä noin puolet.

PUUTAVARAN VALMISTUKSEN KURSSI EI KORJAANNU

- 2,9

- 12,0

RAUNO JUSSILA

Metsätalous ja puunkorjuu –toimiala on ollut vii-me vuodet erittäin hyvässä nosteessa. Alan liikevaih-to on ottanut kasvupyrähdyksen vuoden 2010 noin 112 miljoonas-ta eurosta viime vuoden 162 mil-joonaan. Hyvästä lähimenneisyy-destä huolimatta toimiala kompastui alkuvuonna, sillä sen kehitys painui 6,2 % miinukselle. Kehitys oli nega-tiivista kaikissa seutukunnissa.

Toimialan liikevaihto oli alkuvuonna n. 71 miljoonaa ja seutukunnittain tarkasteltuna Joensuun seudun lii-kevaihto oli 42 miljoonaa, Pielisen Karjalan 18 miljoo-naa ja Keski-Karjalan lähes 11 miljoonaa.

Metsätalouteen kuuluu metsän kasvatus, aines- ja polttopuun tuotanto, muiden metsäntuotteiden ke-ruu ja metsätaloutta palveleva toiminta. Puunkorjuu-seen luetaan aines- ja polttopuun hakkuu ja lähikuljetus sekä jalostamattomassa muodossa käytettävän puu-tavaran teko.

METSÄTALOUDESSA KIRVES ISKI KIVEEN

- 6,2

0

5

10

15

20

25

30

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

02 Metsätalous ja puunkorjuu

162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne. valmistus



@kaivosjakivi

0

2

4

6

8

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

1 0

00

00

0 e

uroa

B Kaivostoiminta ja louhinta

237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely


Kaivostoiminta ja louhinta kääntyi vuoden

2015 alkupuolella 5,8 %:n laskuun. Syynä

on ensisijaisesti kansainvälinen laskusuh-

danne, joka vaikuttaa metallien kysyntään

ja maailmanmarkkinahintoihin. Muutok-

sen suuruus pysyttelee kuitenkin suhdan-

nevaihtelun rajoissa, ja kasvun odotetaan

jatkuvan yleisen taloustilanteen korjaan-

tuessa. Louhintamää-

rät eivät ole laskeneet

liikevaihdon suhteessa,

ja muista maakunnista

poiketen malminetsintä Pohjois-Karjalas-

sa jatkuu intensiivisenä.

Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeiste-ly jatkaa alamäkeään tosin lievästi loiventuen. Kun pudotus vuo-den 2014 loppu-puolella oli 25,1 %, oli se tämän vuo-den alkupuoliskol-la 20,7 %. Hiljattain avattu rakennuskivilouhos ja -jalostuslaitos Ilomantsissa eivät ainakaan vielä ole ehtineet korjata kehityksen suuntaa.

Avainasemassa ovat vuolukiviteollisuu-den ongelmat. Liikevaihdon pieneneminen johtuu ennen kaikkea kotimaan markkinoiden heikenneestä kysynnästä. Omakotirakenta-minen on hiipunut. Myös vienti on heikentynyt

muun muassa Venäjän markkinoiden vaikeu-tuessa. Keski-Euroopan markkinoilla on kova kilpailu tulisijojen valmistajien kesken, ja käy-tössä olevat standardoidut kamiinatestit ovat vuolukivelle epäedullisia.

Tilannetta yrityksissä on korjattu voimak-kaalla sopeuttamisella ja toimintojen karsimi-sella. Parin viime kuukauden aikana liikevaihto onkin kehittynyt yritysten budjetointien mukai-sesti. Merkittäviä panostuksia on tehty tuoteke-hitykseen ja tutkimustyöhön, jotka parantavat tuotteiden kilpailukykyä. Myös uusia markki-na-alueita on haettu erityisesti Itä-Euroopan suunnasta.

- 20,7

- 5,8

MAAILMANMARKKINAHINNAT PUDOTTAVAT KAIVOSTOIMINNAN LIIKEVAIHTOA

KIVENLEIKKAAMISEN ALAMÄKI ALKAA LOIVENTUA

RAIMO TURUNENaluekehityspäällikkö



KIINTEISTÖALAN KASVU

SAI JATKOA Kiinteistöalan liikevaihto kertyy kiinteistöjen

kaupasta ja vuokrauksesta sekä muista kiinteis-töpalveluista. Vuoden 2015 alkupuoliskolla alan liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa 3,3 %. Ke-hitys oli jatkoa vuonna 2014 tapahtuneelle kään-teelle – tuolloinhan alan liikevaihto lähti kolmen vuoden hiipumisen jälkeen jälleen nousuun. Kiin-teistöalan kehitys on siis koko talouden kehityk-seen nähden ollut meillä varsin vastasyklistä.

Merkittävä osa kiinteistökaupasta muodos-tuu käytettyjen asuntojen kaupasta. Niiden hin-nat ovat olleet asuntomarkkinatietoa tarjoavan etuovi.com -palvelun tilastojen mukaan Joen-suussa ja myös maakunnan tasolla parin vuo-den ajan laskussa, joka tosin on jo tasaantu-nut. Hintojen lasku on toisaalta tarkoittanut sitä, että kauppa on käynyt hyvin. Kauppojen mää-rän suhteen trendi onkin viime vuosikymmenen vaihteessa koetun kuopan jälkeen ollut joitakin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta nouseva.

Suomen hypoteekkiyhdistyksen mukaan asuntokaupan alkuvuonna 2015 tapahtunut el-pyminen jäi valtakunnallisesti puolitiehen, sillä kauppojen määrän selvästä kasvusta huolimat-ta normaalille tasolle ei päästy. Jatkon osalta talouden kehityksen suunta määrittelee myös asuntokaupan suunnan.

+ 3,3

68

0

20

40

60

80

100

120

140

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 68)

1 000 000 € / kk trendi koko maa

Keskikarjalaisten rakennusyritysten kiivas buumi nosti koko maakunnan osalta alan liike-vaihtoluvun niukasti plussalle (0,3 %). Seutu-

kunta ylsi peräti 29,3 % kasvuun vuoden ensim-mäisellä puolikkaalla. Joensuun seutu painui 1,1 % ja Pielisen Karjala

vieläkin rajummin eli 14,6 %. Valtakunnan tasolla rakentamisen tahti on

piristynyt hyvään 6,6 % kasvuun parin staatti-sen vuoden jälkeen.

Lokakuussa julkaistussa työ- ja elinkein-oministeriön Toimialojen näkymät –katsauk-sessa todetaan, että rakentamisen taantuma on jatkunut Suomessa jo usean vuoden ajan. Kuitenkin juuri nyt näyttää siltä, että aallonpoh-ja on tavoitettu. Omakotitalojen rakennuslupien kysyntä on vihdoin kasvamassa. Arvion mukaan

rakentamiseen syntynyt patoutuma lähtisi pur-kautumaan vuoden 2016 aikana. Vuodesta 2015 ei vielä odoteta paljon parempaa.

Rakentamisen alamäki on näkynyt val-takunnan tasolla kaikilla puutuotealan toimi-aloilla. Sahatavaran kysyntää on helpottanut merkittävä viennin osuus, joka on kasvanut ja korvannut osittain kotimaan kysynnän jättä-mää aukkoa.

KESKIKARJALAISET INTOUTUIVAT RAKENTAMAAN

+ 0,3

RAUNO JUSSILA

F

0

50

100

150

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL F)


KIMMO NIIRANENmaakunta-asiamies



Heikko taloustilanne ja epävarmat ajat nä-kyivät alkuvuonna kaupan alan selvänä liikevaih-don laskuna (-3,0 %). Luku oli sama kuin koko maan tasolla. Pohjois-Karjalassa tätä suurem-pi kaupan notkahdus on tällä vuosituhannella koettu vain vuonna 2009. Kaupan kehitys oli las-keva kaikissa maakunnan seutukunnissa. Joen-suun seudulla liikevaihto laski 1,9 %, Keski-Karja-lassa 5,6 % ja Pielisen Karjalassa 8,3 %.

Talous on siis yskähdellyt eikä käännettä parempaan ole ollut näköpiirissä. Kotitalouk-sien reaalitulotkin ovat Tilastokeskuksen mu-kaan supistuneet jo kolme vuotta peräkkäin. Kulutusmenot on tässä tilanteessa ymmärret-tävästi katsottu normaalia tarkemmin ja vähem-män välttämättömiä hankintoja on lykätty odot-tamaan parempia aikoja.

Pohjois-Karjalassa eväitä kaupan alan kas-vulta ovat nakertaneet myös Venäjän tilanne ja hiipunut tax free -kauppa. Vuoden 2015 alku-puoliskolla tax free -kaupan arvo laski 56 % edellisvuodesta. Heinä-elokuussa suunta oli edelleen alaspäin. Käännettä ei ole näkyvissä, sillä Venäjän talousnäkymät ovat mm. öljyn hin-

nan laskun myötä entisestään synkentyneet.Kun kaupan alan painoarvo aluetaloudessa

on lähes 30 %:n luokkaa, on alan sakkaaminen painanut Pohjois-Karjalan liikevaihdon kehitystä alaspäin. Noidankehästä pääseminen edellyttää tulevaisuuden näkymien selkeää kirkastumis-ta. Jonkinlaisia signaaleja kään-teestä onkin jo olemassa. Vaikka kuluttajien talousodotukset ovat kotimaassa olleet pitkään apeita, sekä Yhdysvaltojen että EU-mai-den taloudesta on kantautunut rohkaisevia uu-tisia. Tämä lupailee jatkoa Pohjois-Karjalassa jo varovaisesti käynnistyneelle viennin elpymiselle.

Paljon riippuu myös siitä, mihin työelämä-päätöksiin nyt päädytään ja miten ne otetaan vastaan. Palkansaajien tulojen leikkaukset alentavat ostovoimaa eikä tämä anna odot-taa pikaista kulutuksen tai kaupan liikevaihdon kasvua. Jos toimenpiteet kuitenkin koetaan vält-tämättömiksi ja ne lisäävät kuluttajien luotta-musta tulevaan, ne voivat myös näkyä kulutu-sinvestointien elpymisenä. Vielä pidemmällä aikavälillä toimenpiteiden pitäisi vahvistaa kil-

pailukykyä, jolloin ne aikanaan vauhdittaisivat kaupankin kehitystä. Tilanteen monitahoisuu-desta kertoo se, että ekonomistienkin arviot päätösten vaikutuksista ovat kovin ristiriitaisia.

Kaupan kehitys ei ole kiinni vain yleisestä ta-louden kehityksestä. Kaupan alan omiin mah-

dollisuuksiin ja uusiutumiseen liittyy paljon potentiaalia. Esimerkiksi digi-talisaatio on merkittävä tekijä myös kaupan alalla. Verkkokaupassa on huo-mattava ja varsinkin erikoistuneille ka-

pean markkinasegmentin tuotteille jopa maail-manlaajuinen potentiaali.

KAUPAN ALKUVUOSI VAISU

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT KOHTUUVEDOSSA

KIMMO NIIRANEN

KIMMO NIIRANEN

Liike-elämän palvelujen liikevaihto nou-si vuoden 2015 alkupuoliskolla 4,0 %. Vaikka luku oli kohtuullinen, kasvuprosentti oli vielä pie-

ni verrattuna toimiala-ryhmän voimakkaim-man kasvun vuosiin. Alan liikevaihdon kasvu on puolivuositasolla yl-

tänyt parhaimmillaan eli vuoden 2007 jälkipuo-liskolla 18,5 prosenttiin. Liike-elämän palvelut ovat olleet merkittäviä kasvualoja ja potentiaa-lia ripeään kasvuun on jatkossakin. Kasvupoten-tiaalin merkitystä korostaa se, että ala on työ-voimavaltainen.

Talouden ongelmat jarruttelevat monien liike-elämän palveluihin luettavien alojen ke-hitystä, erityisesti toimialaa M (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta). Mainonta- ja markkinointibudjetit ovat tiukoilla eikä tut-kimus- ja kehittämistyöhön riitä samalla lailla paukkuja kuin normaalitilanteessa. Talouden elpyminen tulee aikanaan nostamaan tällais-ten osaamisintensiivisten asiantuntijapalve-lujen kysyntää.

Toinen liike-elämän palveluihin kuuluva toimiala (N hallinto- ja tukipalvelutoiminta) ei ole yhtä suhdanneherkkä ja ala on Pohjois-Kar-jalassa vahvasti edustettuna. Tuoreen selvityk-

sen mukaan maakunnassa toimivissa palve-luja yhteyskeskuksissa työskentelee yli 1 000 työntekijää, heistä noin puolet yksityisen sek-torin palvelukeskuksissa.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan pidem-män aikavälin suuri trendi on selvä. Palvelujen sähköistäminen ja erilaisten hallinto- ja tuki-palvelujen kokoaminen ja ulkoistaminen jatkuu. Palvelujen digitalisointi on asetettu hallituksen kärkihankkeeksi ja yksityisellä sektorilla digita-lisoinnista haetaan mahdollisuuksia uusille lii-ketoiminnoille. Pohjois-Karjalalla on vankka ja-lansija palvelu- ja yhteyskeskustoiminnassa ja edellytykset kasvulle ovat hyvät.

- 3,0

+ 4,0

M+N

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

30

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL M+N)

1 000 000 € / kk trendi

G

0

50

100

150

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL G)



MITÄ TEKEE KIRIKE OYMARKUS KINNUNEN KERTOOMistä firman nimi Kirike - liittyykö se kiriherkkyyteen?

Kiriherkkyys ei varmaankaan ole silloin mielessä ollut kun toiminnan aloittamista on mietitty. Kirikkeen perusta-misvuotena käytämme vuotta 1982 ja yrityksen nimi tulee perustajien sukunimistä Kinnunen, Riikonen ja Kekäläinen. Nykyisistä perustajista kukaan ei ole enää toiminnassa mu-kana vaan yritystä vie eteenpäin seuraava sukupolvi, kertoo toimitusjohtaja/yrittäjä Markus Kinnunen.

Kaikista maailman vaihtoehdoista miksi juuri Outokumpu?

Kirike aloitti toiminnan viiden henkilön eli kolmen yrittä-jän ja kahden työntekijän voimin 250 neliön vuokratiloissa.

Outokumpuun sijoituttiin, koska toimitilat löytyivät no-peasti Teollisuuskylän kautta. Kaupunki tarjosi jo silloin hyvät edellytykset yrittämiseen ja kaivoskaupungissa työt oli ää-rellään, sillä toimintamme keskittyi alussa kaivosteollisuu-den tarpeiden palveluun. Ensimmäinen ja samalla edelleen pitkäaikaisin asiakkaamme oli Outokumpu-yhtiön Turulan konepaja, joka nykyään tunnetaan nimellä Outotec Turula.

Mitkä ovat olleet yritystaipaleenne kuningasideat?

Nostan jokaiselta vuosikymmeneltä jonkin merkittävän asian mikä itselleni tulee päällimmäisenä mieleen – toki pe-rustajat olisivat parempia kommentoimaan alkutaipaleeseen.

Ensimmäinen kuningasideahan syntyi 80-luvun alussa. Kaverukset päättivät valita yrittämisen polun ja heidän näke-myksensä toiminnasta oli laaja palveluntarjonta asiakkaille eli osista kokonaisuuksiin heti alusta alkaen.

Toinen merkittävä askel tulee 90-luvulta, jolloin selvittiin laman kourista ja toisaalta samaan aikaan toiminta keskittyi enemmän sopimusvalmistuksen suuntaan. Noihin aikoihin yhteistyömme nykyisen John Deere Forestryn metsäkone-tehtaan kanssa syventyi entisestään ja yhteistyö on jatku-nut hyvänä sieltä asti.

Kolmas askel tulee omistajan vaihdoksesta, joka aloi-tettiin vuonna 2008 ja saatiin päätökseen vuonna 2013. Os-timme kavereideni, Markus Kuoppamaa ja Jussi Pelkonen, kanssa 50 % Kirikkeestä vuonna 2008 ja loppuosan vuonna 2013. Kukin meistä uusista yrittäjistä tuli Kirikkeelle vakituisen työpaikan ääreltä eli kaipa sitä jonkinlainen yrittämisen liek-ki on palanut pidempään. Kaupoilla varmistimme sen, että Kirikkeellä on jatkajat seuraaville vuosikymmenille eikä hy-vämaineisen yrityksen toiminta lopu siihen ettei jatkajia olisi.

Voidaan sanoa, että historia toistaa itseään eli Kirike on kaveriporukan perustama ja kaveriporukan jatkama yhtiö.

Neljäs askel on ollut uskallus kehittyä ja ylläpitää aktii-vista otetta asiakkaiden suuntaan. Kuuntelemme aina asi-akasta. Vuosikymmenien aikana yritys on kasvanut, vaikka tavoitteena ei ollut kuin työllistää itsensä. Viimeisimpänä ke-hitysaskeleena olemme saaneet päätökseen mittavan inves-tointi- ja kehityshankkeen mitä toteutettiin yhdessä henkilös-tömme, John Deere Forestryn ja heidän verkostonsa kanssa vuosina 2013–2015.

Paljonko teillä on väkeä töissä?Liikevaihtomme on tänä vuonna n. 3,5 miljoonaa euroa,

toimimme noin 3 000 neliön tiloissa ja meitä on kaikkiaan 30 henkilöä kolmesta eri kansalaisuudesta. Suomalaisten lisäk-si meillä työskentelee bulgarialaisia ja puolalaisia. Osaavia työntekijöitä on jouduttu etsimään Suomen rajojen ulkopuo-lelta, sillä kotimainen tarjonta ei ole ollut riittävää viimeis-ten vuosien aikana.

Tehtävänimikkeitä meillä on useita kuten aarporari, robottihitsari, pintakäsittelijä ja levyseppähitsari. Yleensä meillä työskentelevät työntekijät ovat käyneet koneistus- tai hitsausalan ammattikoulun, jolloin perusteiden pitäisi olla hanskassa. Vanha sanonta, työ tekijänsä opettaa, pi-tää edelleen paikkaansa.

Ovatko asiakkaanne lähellä, kaukana vai todella kaukana?

Meillä tehtyjä tuotteita lienee Etelämannerta lukuun ot-tamatta jokaisessa maanosassa. Asiakkainamme on kan-sainvälisesti tunnettuja yrityksiä kuten BMH Technology, John Deere Forestry, Kesla, Mantsinen ja Outotec Turula. Meillä val-mistettavissa tuotteissa yhteinen nimittäjä on vaativat työ-koneen osat, missä laatu- ja toimitusvarmuus ovat tärkeässä asemassa. Osat menevät työkoneisiin, jotka ovat investoin-tihyödykkeitä eli ne on tehty tuottamaan koneen käyttäjien ja omistajien leivän päälle voita. Meillä tehdyn hitsisauman tulee kestää olipa työskentelylämpötila +40 °C tai -40 °C.

Jos kaikki menee putkeen, niin millaiselta yritys näyttää 10 vuoden päästä?

Kymmenen vuoden päähän katsominen tuntuu pitkältä ajalta, sillä muailman meno on niin herkkää ja sitä eletään het-kessä. Lähdetään kuitenkin siitä että lanka palaa ja lastu lentää.

Toki tavoitteita ja unelmia pitää olla, joten olisiko Kirik-keen nykyinen liikevaihto tuplaantunut ja ehkä meillä yrittä-jillä olisi kesämökit Juojärven tai Rikkaveden rannalla, missä voisi terveenä viettää vähäisiä lomapäiviään.

RAUNO JUSSILA


Kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihdon ke-hitys on usein heijastellut paitsi talouden yleis-tä myös kaupan alan trendiä. Yhteys on ollut selkeämpi kuin esimerkiksi kuljetuksen ja teol-lisuuden välillä, mikä kertoo sekä teollisuuden sisäisistä rakenteista että liikevaihdon ja tuo-tantovolyymien eroista.

Kun kuljetusalan liikevaihto kasvoi Poh-jois-Karjalassa vuoden 2015 alkupuoliskolla

3,8 %, yhteyttä ei ollut sen paremmin teolli-suuden kuin kaupankaan kehitykseen. Ero oli selvä myös koko maan kehitykseen (-0,9 %). Toisin kuin valtakunnallisesti, kuljetusala ei täl-lä vuosikymmenellä ole puolivuositasolla käy-nyt meillä pakkasella.

Kuljetus- ja logistiikka-alan maantiepalve-luja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö SKAL ry arvioi syksyllä 2015, että alan näkymät

ovat negatiiviset, joskin hieman valoisammat kuin vuotta aiemmin. Kuljetusmääristä on pi-demmällä aikavälillä varovaisia kasvuodotuk-sia ja mm. lupaukset liikenneverkon korjaus-velan lyhentämisestä nähdään positiivisina signaaleina.

TIETOJENKÄSITTELYN VAUHTI EI HYYDY

KULJETUSALA KIIHDYTTELI

KIMMO NIIRANEN

+ 3,8

Luovien alojen yritysryhmän liikevaihdon merkittävä 16,5 % kasvu selittyy av-alan liike-toiminnan ja esittäviä taiteita palvelevan liike-toiminnan menestymisellä. Myös pelialalla on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Luovat alat on verrokkitoimialoihin suh-teutettuna volyymiltaan melko vaatimaton, niin että yksittäiset menestymiset ja takaiskut nä-

kyvät tilastoissa selvästi. Toimiala on muihin verrattuna myös melko uusi ja hahmottumaton. Toimialan täsmentäminen ja val-takunnallinen yhteismi-tallisuus ovat kehittelyn alla. Tulevaisuuden po-tentiaalia toimiala on osoittanut.

LUOVA TALOUS

MYÖTÄTUULESSA

+ 16,5

Luova

0

50

100

150

200

250

300

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (luova talous)


Toimialan liikevaihto kehittyi suotuisas-ti jo vuonna 2014, niin että kasvuprosentiksi muodostui 12,7. Vuoden 2015 alussa myöntei-nen kehitys jatkui liikevaihdon kasvaessa en-simmäisellä neljänneksellä 4,5 ja toisella 11 %. Erityisen myönteisesti liikevaihto kehittyi kesä-kuussa, jolloin se ampaisi 32,5 %:n nousuun.

Liikevaihdon kehitystrendi on pysynyt po-sitiivisena jo pitkään. Erittäin voimakkaat suh-danneheilahtelut lyhyelläkin aikajänteellä voi kuvastaa yksittäisten isojen tilausten ja töiden merkitystä vielä suhteellisen pienellä toimi-alalla. Kuitenkin yksityiskohtaisempi tarkaste-lu paljastaa, että neljännesvuositarkastelussa alan liikevaihto on pienentynyt vain yhtenä jak-sona kymmenen viimeisen vuoden aikana. Ala on pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna vakaan kehityksen ja kasvun vaiheessa.

Alan liikevaihdon määrä on puolessa vuo-

dessa n. 27 milj. euroa. Toimialan yritysten lu-kumäärä on ollut noin 90 jo parin vuoden ajan. Valtaosa toimijoista sijaitsee Joensuun seutu-kunnassa.

Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liike-vaihdon kehitys Pohjois-Karjalassa jäi 1,3 % miinukselle, joten siihen verrattuna toimialan + 7,7 % kasvu kertoo hyvästä vauhdista.

Myös odotukset ja näkymät alan edelleen kehittymiselle ovat hyvät. Maan hallitusohjel-massa digitalisaation edistäminen ja teollinen internet on yksi kärkihankkeista joihin panos-tetaan. Tavoitteen käytännön toteuttamisessa alan yritykset ovat avainasemassa. Valtakun-nan tasollakin tietoteknisistä palveluista kertyi liikevaihtoa vuonna 2014 runsaat 15 % edellis-vuotta enemmän. Kasvun kiistattomia veturei-ta olivat tietokonepelien kustannus- ja julkai-supalveluita tuottavat yritykset. Hanketoimilla

ollaankin Pohjois-Karjalassa juuri nyt panosta-massa erityisesti pelialan osaamisen kehittä-miseen mm. Joensuun Tiedepuistossa.

Kevään 2015 talouskatsauksesta lukien on ollut käytössä uusi ja rajatumpi toimiala-luokitus – tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63). Luokituksen kaksi päälukua ovat tietoko-neiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut sekä tietopalvelut. Tie-topalveluja ovat muun muassa sovelluspal-velut, verkkoportaalit, tietojenkäsittely- ja in-ternet-palvelinpalvelut sekä suunnittelu- ja ke-hittämispalvelut.

+ 7,7

JARMO HEISKANENTietopalvelupäällikkö


RAIMO TURUNEN

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hankePäätoimittaja: Rauno JussilaTilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalveluAineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, ETKO-hankeGraafinen suunnittelu ja taitto: Laura JussilaKuvat: Ville Kokkola kansi, Osuuskunta Korpipaja s. 2-5, Aapo Laiho s. 6-7, Rauno Jussila s. 8, 18-23, Annika Sutinen/Fabrik s.12-13 , Process Genius s. 14, Joensuun Tiedepuisto s. 15, Kirsi Partanen s. 16, Suomen Yrittäjien kuvapankki s. 16, Laura Jussila s. 17Painatus: Kopio Niini Finland OyPainosmäärä: 1 500 kplIlmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

pohjois-karjalan trendit 2/2015

Documents