Päihdeongelmiin kiinnittyvä ylisukupolvisuus

Teija Karttunen,YTM johtava sosiaalityöntekijä Länsi-Vantaan A-klinikka teija.e.karttunen@jyu.fi

6.11.2015 Socca & THL Puheista tekoihin!

Esityksen tausta

• Käytännön asiakastyöhön ja esimiestyöhön liittyvät kokemukset ja havainnot päihdehoidon avopalveluissa A-klinikkatyössä ja lastensuojelun avohuollossa

• Meneillään olevan sosiaalityön väitöskirjatutkimukseni myötä kertyneet havainnot koskien naisten, äitien ja vauvaperheiden päihdehoidon interventioita laitoskontekstissa (Jyväskylän yliopisto)

>> Tutkimustiedon ja käytännön työssä kertyneen tieto- ja kokemusaineksen yhdistelyä

2

1.Lähtökohtia• Näkemys päihdeongelmasta:

1) kyse on sekä yksilön että lähiyhteisön pulmasta, ei vain somaattinen tai psykiatrinen sairaus tai terveysongelma

2) päihdeongelma on sidoksissa yksilön sosiaaliseen tilanteeseen ja elämänkulun historiaan liittyviin seikkoihin

=> Päihdeongelmiin liittyvää ylisukupolvisuutta ei voi tarkastella vain yksilön tai perheen sisäisenä ongelmana

= > Päihteiden käyttö ja päihdekuntoutuminen toteutuvat perheen, suvun ja yhteisön konteksteissa, joissa yksilöllinen ja yhteiskunnallinen kietoutuvat toisiinsa.

3

• Tarkastelen ylisukupolvisuutta moniulotteisena ilmiönä: kyse on perheyhteisön dynamiikkaan, vuorovaikutukseen, rooleihin ja suhteisiin liittyvistä tekijöistä, joihin vanhemman päihdeongelma heijastuu, tuottaa muutoksia, säröjä, katkoksia

=> päihdeongelmiin liittyvä ylisukupolvisuudessa ei ole kyse vain päihteiden käytön siirtymisestä, vaan myös toiminta- ja vuorovaikutusmallien välittymisestä tässä kokonaisuudessa

4

Siirtyykö päihdeongelma?

2. Siirtyykö päihdeongelma? • Tutkimusten mukaan vanhempien päihdeongelman tiedetään

olevan riski sille, että päihdeongelma siirtyy seuraavalle sukupolvelle, mutta

- kyse ei kuitenkaan ole deterministisestä tai yksiselitteisestä siirtymisestä - riskit eri asia kuin tosiasiallinen toiminta ja käyttäytyminen - lapset ja nuoret yksilöitä, tilanteet vaihtelevat - huomioitava suojaavien tekijöiden merkitys yksilöiden elämässä

=>ongelmien ylisukupolvinen siirtyminen on monimutkaista ja tapahtuu eri mekanismien välityksellä

6

• On pohdittu, onko sukupolvelta toiselle siirtyvässä päihdeproblematiikassa kyse yleisestä alttiudesta päihderiippuvuudelle vai ainespesifistä alttiudesta tietylle päihteelle

• Perinnöllisyyttä koskevat teoriat: useat eri potentiaaliset mekanismit selittävät päihteiden käytön välittymistä lapsille. Kyse on tietyistä vanhemmilta perityistä piirteistä, jotka altistavat lasta päihteiden käytölle

• Sosialisaatiota koskevat teoriat: vanhemman päihteiden käyttö vaikuttaa haitallisesti hänen kasvatustyyliinsä, perheen kiinteyteen, sosioekonomiseen statukseen ja muihin sosiaalisen kontekstin muuttujiin, jotka saattavat edelleen lisätä lasten riskiä päihteiden käytölle

7

• On esitetty, lapsen ongelmakäyttäytyminen on potentiaalinen mekanismi, jonka kautta päihteiden käyttö siirtyy sukupolvelta toiselle: - vanhemman päihdeongelmat heijastuvat lapseen ongelmakäyttäytymisenä, mikä edelleen ennustaa riskiä lapsen päihteiden käytölle nuoruus- ja aikuisiässä.

• Toisaalta: Päihdeongelmaisten vanhempien nuoret saattavat pyrkiä pikemminkin vähentämään juomistaan ja minimoida riskiä sille, että heille kehittyy alkoholiongelma

• Entä vallitsevan päihdekulttuurin, aikuisten välittämien asenteiden ja käyttäytymismallien merkitys tässä kokonaisuudessa?

8

• Perheen historiassa esiintyvä alkoholismi, lähisuhdeväkivalta ja lasten kaltoin kohtelu ovat perheeseen kiinnittyviä elementtejä, jotka voivat vaikuttaa aggressiivisuuteen, päihteiden käyttöön ja muiden psykiatristen oireiden kehittymiseen lapsilla

• Tarve selvittää tarkemmin vanhemman päihdekäyttäytymisen, perheen toimivuuden ja lasten kaltoin kohtelun välistä yhteyttä ja dynamiikkaa: miten vanhemman päihdeongelma ja vanhemmuuden toimivuus - ovat yhteydessä koettuun väkivaltaan ja kaltoin kohteluun lapsuudessa perheen sisällä ja ulkopuolella - ja edelleen väkivallan kokemuksiin aikuisuudessa (altistaako lapsuudessa koettu väkivalta myös aikuisuudessa väkivallan kokemuksille?) - vaikuttavat lapsen oma päihdekäyttäytymiseen ja toimintaan vanhempana

9

• Päihdeongelmaisten vanhempien kanssa eläneestä lapsesta ei automaattisesti tule päihdeongelmaista aikuista

• Vanhempien päihderiippuvuuteen liittyvät muut ongelmat, esim. mielenterveysongelmat, vanhempana olemisen ja toimimisen pulmat, lapsen elämää sävyttäneet turvattomuuden, vaille jäämisen, väkivallan, kaltoin kohtelun ja emotionaalisen kohtaamattomuuden kokemukset voivat välittyä kielteisellä tavalla lapsen aikuisuuteen

=> heijastuminen psyykkiseen ja sosiaalisen hyvinvointiin, omaan toimintaan sekä ihmissuhteisiin, ei vain päihderiippuvuuden kehittymiseen

10

Millaisena ylisukupolvisuus näyttäytyy päihdehoidon kontekstissa ja

kohtaamisissa?-

3. Ylisukupolvisuuden ulottuvuuksia• Päihdeongelmiin kiinnittyvässä ylisukupolvisuudessa on kyse

on monimutkaisesta ilmiöstä, ei vain päihteiden ongelmakäytöstä ja sen siirtymisestä

• Päihdeongelmaan voi liittyä / sen taustalla voi olla myös kasautuneista psykososiaalisia ongelmia, esimerkiksi:

- toimeentuloon, velkaantumiseen, asumiseen, työllisyyteen - sairastumiseen, mielenterveysongelmiin, väkivaltaan - lapsen tilanteeseen, oireiluun, käyttäytymiseen - sosiaalisen verkoston ohuuteen, yksinäisyyteen tai parisuhdeongelmiin liittyviä kysymyksiä - vaikea sosiaalinen ja taloudellinen tilanne tuottaa stressiä = arkea kuormittavia tekijöitä

12

• Vanhemmuudessa on yksilöllisiä eroja siinä, millaisen riskin ongelmallinen päihteiden käyttö sille muodostaa: - myös ympäristöön liittyvät sosiaaliset stressitekijät voivat vaikuttaa edelleen vanhemmuuteen kielteisesti

• Havainto: päihdepalveluissa asiakkaina olevien vanhempien omissa lapsuuskokemuksissa ilmenee päihdeongelmia ja/tai muuta erimuotoista sosiaalista problematiikkaa, hylkäämisiä, kaltoin kohtelua, väkivaltaa, omien vanhempien mielenterveysongelmia, vaikeita perheolosuhteita, rikollisuutta, elämää laitoksissa varhaisvuosista lähtien, seksuaalista hyväksikäyttöä, vanhempien kuolemaa, itsemurhia jne.

• Osa vanhempien kokemuksista traumaattisia, voivat ylläpitää päihdekäyttäytymistä

• Vaikeisiin kokemuksiin liittyy muistamattomuutta, epäselvyyttä ja ”normaalina pitämistä”, ei ymmärretä merkitystä nykytilanteelle

>> häpeää, puhumattomuutta, torjuntaa lapsuudessa ja aikuisuudessa >> syyllisyys ja pettymys: kokemus siitä, että on epäonnistunut myös itse vanhempana, on toivottu toisenlaista toimintaa itseltä >> huoli omista lapsista: lapsi kokee samaa kuin itse, siirtyykö ongelma?

13

Vanhemman päihteiden käytön kokonaisuus, jossa ylisukupolvisuusilmiön ulottuvuudet rakentuvat:

14

Vanhemman päihteiden

käyttö

Perheen, parisuhteen, ja vanhemmuuden

vuorovaikutus, arki ja toiminnot

Perheeseen, parisuhteeseen,

vanhemmuuteen ja elämään liittyvät

odotuksetHäpeä,

puhumattomuus, torjunta, syyllisyys,

huoli ja pelko lapsesta

Ympäristön stressitekijät,

psykososiaaliset ongelmat, sosiaalinen

tilanne

Vanhemman lapsuuskokemukset,

elämänhistoria, suvun historia,

tunnemuistot Lapselle rakentuva arki, ympäristö ja kokemus?

Lapselle koituvat haitat nyt

ja myöhemmin?

• Vanhemman ongelmallinen päihteiden käyttö heijastuu perheyhteisön dynamiikkaan, vuorovaikutukseen, rooleihin ja suhteisiin (päihderiippuvuus muokkaa näitä), jolloin:

- Perheen tavanomaisista arjen ja huolenpidon tehtävistä ja vastuista huolehtiminen horjuu (mm. kotityöt, ruokailut, päivärytmi, muut arjen rutiinit, jne.) - alisteisuus päihteiden käytölle; lapsi jopa sosiaalistuu päihdekeskeiseen elämäntapaan

- Turvallisuus voi vaarantua: väkivalta, kaltoin kohtelu, valvonnan heikkeneminen, lasten yksin jääminen, perheen ulkopuoliset uhat (”juomaporukat”) jne.

Toisaalta: paremmat vaiheet vs. päihdeongelman aktivoituminen

- Sukupolvien väliset suhteet ja roolit muuttuvat (mm. lapsen varhainen vastuu, pärjäämisen ja selviytymisen pakko, roolin vaihto vs. lapsen kehitykselliset tarpeet)

- Puhumattomuuden ja salaisuuksien kulttuurin rakentuminen; ristiriita julkisivun ja perhetodellisuuden välillä (vaikeus puhua asioista, tunteista, myös pelko estää, torjunta, häpeä)

- Lapsen mahdollisuus ja oikeus elää lapsuuttaan kaventuu (toiminnan sopeuttaminen vanhemman tilanteeseen, kaverisuhteet, koulunkäynti, harrastukset jne.)

15

Ylisukupolvisen siirtymisen kannalta tärkeä kysymys on, mitä tästä kokonaisuudesta lapsen kokemuksissa välittyy tulevaisuuteen tunne- ja reagointitapoina tai toimintamalleina.

Toisaalta: • Sukulaissuhteiden ristiriitainen merkitys:

- voivat toimia lasta suojaavina ja kannattelevina, turvallista arkea ja huolenpitoa tarjoavina suhteina - voivat myös vääristää suhteita, esim. vanhempien auktoriteetti ”katoaa”, isovanhempien ja vanhempien suhde muuttuu, lapset päätyvät osaksi suvun ristiriitoja

16

• Ylisukupolvisuus näyttäytyy päihdehoidon asiakkaina olevien perheiden elämässä vahvasti emotionaalisena painolastina ja vaikeuksina sanoittaa nähtyä, koettua, kuultua ja tunnettuna >> haaste hoidolle

• Asiakassuhteissa ylisukupolvisuuden ongelmat ilmenevät erilaisten suhteisiin, toimintoihin ja vuorovaikutukseen liittyvien kysymysten kautta

=> Vain päihteiden käytön tarkastelu ei tuota riittävää ymmärrystä ongelmien siirtymisestä

17

Hoitoon liittyviä kysymyksiä ja havaintoja

- haasteita -interventioiden ulottuvuuksia

4. Katkeaako kierre? Perheiden päihdehoitoon liittyviä haasteita: 1) Käytännön työskentely, muutostyö ja niihin sitoutuminen voi olla vaikeaa ulkoisen elämäntilanteen ja muiden ongelmien kuormittavuuden vuoksi (ajalliset resurssit, valmius tunnetasolla, hoitoon hakeutumisen haasteet)

2) Häpeän ja salaisuuksien muodostama kehä; tunnistamisen, tunnustamisen ja puhumisen vaikeus (torjunta, ulkoistaminen, hoidon keskeytyminen; sisäistetyt vuorovaikutusmallit > luottamisen vaikeus)

3) Miten autetaan vanhempaa kohtaamaan oma lapsuutensa ja saavuttamaan suhde menneisyyteen ja siten tavoittamaan oman lapsen kokemusta? (lapsen kohtaaminen ja auttaminen kahdessa sukupolvessa tärkeää!)

4) Päihderiippuvuuteen liittyvä impulsiivisuus toiminnassa, kärsimättömyys hoidossa vs. kuntoutumisen edellyttämä aikajänne (retkahdukset, ei pikainterventioita pitkäkestoisiin ja vaikeisiin ongelmiin >> vaikea antaa kattavaa ja nopea arviota tilanteesta, toisaalta lapsen tarve ja oikeus suojeluun)

19

…muita huomioita…• Pelko lasten menettämisestä voi vaikeuttaa hoitoa; oman itsen suojelu,

”hyvin menee” -vakuuttelu >> tarve lastensuojelun ja päihdepalvelujen työkäytäntöihin, jotka perustuvat avoimuuteen, selkeisiin struktuureihin, edistävät luottamusta ja vahvistavat sitoutumista työskentelyyn

• Perheiden tilanteiden heterogeenisuus sekä päihdeongelmien että sosiaalisten, terveydellisten ja taloudellisten tekijöiden osalta >> erilaiset tuen ja avun tarpeet

• Lasten suora auttaminen tärkeää, lasta ei saa ”kadottaa” perheen sisään - entä palvelujen ulkopuolella olevat lapset ja perheet?

• Päihdeongelma ja vanhemmuus: päihteiden käytön lopettaminen ei poista vanhemmuuden ongelmia tai lasten avun tarvetta >> vanhemman päihteettömyys mahdollistaa työskentelyn alkamisen (!)

20

Interventioista• Lähtökohta: Ylisukupolvisuuden problematiikkaa ei

ratkaista vain yksilökohtaisella muutostyöllä • Päihdeongelmiin kiinnittyvän ylisukupolvisuusilmiön

monitahoisuus ja pitkäkestoiset pulmat => monitahoiset interventiot, joissa hyödynnetään => monitieteisiä lähestymistapoja

• Toisaalta: Mitä ”hoidetaan”, kun kyse päihdeongelmasta perhekontekstissa? Tai miten huomioidaan yhteiskunnallisten tekijöiden välittyminen päihdeongelmiin? =>Voiko päihdehuolto yksin vastata päihdeongelmien ylisukupolvisiin kysymyksiin?

21

1) Interventiot yksilötasolla - hoitosuhdetyöskentely - yksilöllinen muutostyö - vanhemman oman taustan ja lapsuuden kohtaaminen

2) Interventiot perhetasolla - perheterapeuttiset orientaatiot - vanhemmuuteen fokusoituva työ - lapsi-vanhempi -suhteen interventiot

=> yksilön sisäiseen maailmaan sekä perheen vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan painottuvia lähestymistapoja

22

3) Yhteisölliset interventiot - sosiaalinen tuki ja osallisuus - perheen kiinnittyminen yhteisöön - sosiaaliset verkostot - päihteetön arki ja sen struktuurit - sosiaalisiin ongelmiin kohdistuva työ - naapuruston merkitys, aluenäkökulma

=> työskentelyssä tietoinen huomio sosiaalisiin ja rakenteellisiin tekijöihin,

= > tarvitaan päihteiden käytön sosiaalisen kontekstin huomioivia lähestymistapoja

23

muita huomioita….• Tutkimuksellista näyttöä on sekä päihdeongelmaan että

vanhemmuuteen fokusoituvien interventioiden toimivuudesta

• Sosiaalisella tuella ja kokemuksella siitä, että kuulun johonkin, on keskeinen merkitys päihdekuntoutumisessa >> mihin ihminen kiinnittyy, kuuluu ja sitoutuu virallisten hoitoinstituutioiden ulkopuolella? >> kysymys perheiden sosiaalisesta eristyneisyydestä, yksinäisyydestä, verkostoista ja niiden merkitys hyvinvoinnille (yhteisöihin kiinnittyminen, yhteisöt ”sosiaalisena kittinä” >> luo luottamusta yhteiskuntaan)

• Tärkeitä ovat päihteetöntä arkea tukevien tukevat sosiaalisten rakenteiden ja yhteisöjen muodostaminen perheille ja heidän sosiaalisen selviytymisen tukemiselle

• Sosiaalista eriarvoisuutta lieventävän sosiaali- ja terveyspolitiikan rooli ja päihdepolitiikan osuus, ennaltaehkäisyn kysymykset

24

Yhteenveto• Päihdeongelmiin liittyvä ylisukupolvisuus ei taivu

yksiselitteisiin syy-seuraus -suhteisiin yksilöiden ja perheiden elämässä ja sukupolvien ketjussa => ylisukupolvisuusilmiön moninaisuus, moniulotteisuus

• Kysymys ylisukupolvisuuden kierteiden katkaisemisen interventioista on monimutkainen: tarvitaan yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolle ulottuvaa työtä

=> interventioiden monitahoisuus • Käytännön työssä tarvitaan tietoa eri tieteenaloilta ja

eri ammattialojen osaamisen integrointia => tieto- ja tutkimusperustan monitieteisyys

25

Kiitos!

Esityksen taustalla hyödynnetty mm. seuraava kirjallisuutta: • Anda, Robert; Whitfield, Charles L.; Felitti, Vincent J.; Chapman, Daniel; Edwards, Valerie J.; Dube,

Shanta R. & Williamson, David F. (2002) Adverse Childhood Experiences, Alcoholic Parents, and Later Risk of Alcoholism and Depression. Psychiatric Services 53 (8), 1001-1009.

• Bailey, Jennifer A, Hill Karl G, Oesterie Sabrina & Hawkins, David J (2006) Linking Substance Use and Problem Behavior Across Three Generations. Journal of Abnormal Child Psychology 34 (3), 273-292.

• Barnard, Marina (2003) Between a rock and hard place: the role of relatives in protecting children from the effects of parental drug problems. Child and Family Social Work 8 (4), 291-299.

• Dube, Shanta R.; Anda, Robert F.; Felitti, Vincent J.; Croft, Janet B.; Ewards, Valerie J. & Giles, Wayne H. (2001) Growing up with parental alcohol abuse: exposure to childhood abuse, neglect, and household dysfunction. Child Abuse & Neglect 25 (12), 1627–1640.

• Fuller, Bret; Chermack, Stephen; Cruise, Karen; Kirsch, Elisabeth, Fitzgerald, Hiram & Zucker, Robert (2003) Predictors of Aggression across Three Generations among Sons of Alcoholics. Relationships Involving Grandparental and Parental Alcoholism, Child Aggression, Marital Aggression and Parenting Practices. Journal of Studies on Alcohol 64 (4), 472-483.

• Haller, Moira & Chassin, Laurie (2010) The Reciprocal Influences of Perceived Risk for Alcoholism and Alcohol Use Over Time: Evidence for Aversive Transmission of Parental Alcoholism. Journal of Studies on Alcohol and Drugs 71 (4), 588-596.

• Holmila, Marja; Bardy, Marjatta & Kouvonen, Petra (2008) Lapsuus päihdeperheessä ja kielteisen sosiaalisen perimän voittaminen. Yhteiskuntapolitiikka 73 (4), 421-432.

• Holmila, Marja; Raitasalo, Kirsimarja, Autti-Rämö, Ilona & Irma-Leena, Notkola (2013) Päihdeongelmaisten äitien lapset. Teoksessa Katarina Warpenius, Marja Holmila & Christoffer Tigerstedt (toim.) Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Helsinki: THL, 30-46.

• Hyytinen, Riitta (2007) Lapsi, huumeperhe ja toivo. Lapsen todellistuminen huumeperheen kuntoutusprosessissa. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 37. Helsinki: Ensi- ja turvakotien Liitto.

27

• Itäpuisto, Maritta (2005) Kokemuksia alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 124: Kuopio: Kuopion yliopisto.

• Kroll, Bryanna (2004) Living with an elephant: Growing up with parental substance misuse. Child and Family Social Work 9 (2), 129-140.

• Lieb, R; Merikangas K; Höfler, M; Pfister H, Isensee B & Wittchen H-U (2002) Parental alcohol use disorders and alcohol use and disorders among offspring: A community study. Psychological Medicine 32 (1), 63-78.

• Magura, Stephen & Laudet, Alexandre (1996) Parental substance abuse and child maltreatment: Review and implications for intervention. Children & Youth Services Review 18 (3), 1993-220.

• McKeganey, Neil; Barnard, Marina & McIntosh, James (2002) Paying the Price for their Parents´Addiction: meeting the needs of the children of drug-using parents. Drugs: education, prevention and policy 9 (3), 233-246.

• Mayes, Linda C. & Truman, Sean D. (2008) Substance Abuse and Parenting. Teoksessa Marc Bornstein (eds.) Handbook of Parenting. Volume 4: Social Conditions and Applied Parenting. 2nd ed. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates, 329-359.

• Niemelä, Jorma (2002) Päihdeongelman, identiteetin vai syrjäytymisen hoitamista? Teoksessa Heinonen, Jarmo; Alho, Hannu & Roine, Risto (toim.) Turmiolan Tommi. Mietteitä alkoholi- ja huumetutkimuksista. Tommi 2002. Helsinki: Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry, 63-72.

• Pitkänen, Tuuli; Kaskela, Teemu; Halme, Nina & Perälä, Marja-Leena (2014) Päihdepalveluja käyttäneiden pienten lasten vanhempien tuen tarve, elämäntilanne ja kokemukset palveluista. Teoksessa Marja-Leena Perälä: Outi Kanste; Nina Halme; Tuuli Pitkänen; Kristiina Kuussaari; Airi Partanen & Stina Nykänen (toim.) Vanhempi päihdepalveluissa - tuki, osallisuus ja yhteistoiminta. Raportti 21/2014. Helsinki: THL, 53–98.

• Pohjola, Anneli (2015) Yhteisöt ja yhteisöllisyys monimuotoisena ilmiönä. Teoksessa Sanna Väyrynen; Kaisa Kostamo-Pääkkö & Pekka Ojaniemi (toim.) Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä. Helsinki: United Press, 15-34.

• Sheridan, Michael (1995) A proposed intergenerational model of substance abuse, family functioning, and abuse/neglect. Child Abuse & Neglect 19 (5), 519–530.

• Sarkola, Taisto; Gissler, Mika & Halmesmäki, Erja (2007) Risk factors for out-of-home custody child care among families with alcohol and substance abuse problems. Acta Paediatrica 96 (11),1571-1576.

• Virokannas, Elina (2013) Vailla suojelua - huumehoidossa olleiden äitien kertomuksia lapsuudenkokemuksistaan. Teoksessa Elina Virokannas & Sanna Väyrynen (toim.) Varjoja naiseudessa. Helsinki: UNIpress, 52–82.

28

Vantaan kaupunkiPäihdepalvelut / A-klinikkatyö