perusterveydenhuollon yksiköiden ja thl:n verkostotapaaminen 9.9.2014

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖIDEN JA THL:n

VERKOSTOTAPAAMINEN9.9.2014 KLO 9-15.30

10.04.23 1

10.04.23 2

OHJELMA 9.9.2014

9.30-10 Orientoituminen ja tutustuminen. (videolinkin kautta osallistuvat voivat kommunikoida ainoastaan viesteillä muille osallistujille). pj Minerva Krohn & Susanna Maijanen

10-10.45 Perustason palvelujen vahvistaminen, kehittämisrakenteet ja integraatio perusterveydenhuollossa. pj Pälvi Kaukonen; STM, Minerva Krohn, Susanna Maijanen

10.45-11.30 Käypä hoito –suositusten ajankohtaiset asiat ja hyödyntäminen prosessien kehittämisessä. pj Raija Sipilä & Jorma Komulainen, Duodecim Käypä hoito

11.30-12.15 lounas

12.15-12.45 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma – työkalu vai taakka? pj Kimmo Parhiala

12.45-13.50 Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty? Järjestämissuunnitelmat muutoksen runkona, ryhmätyöskentelyä (myös etänä osallistuvat) pj Kimmo Parhiala, Susanna Maijanen, Minerva Krohn

13.50-14.15 kahvit

14.15-15.15 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa. pj Risto Kaikkonen, Terveyskäyttäytymisen ja terveyden edistämisen yksikkö, THL

15.15-15.30 Vapaa sana. Miten ja milloin jatketaan jatkossa? pj Susanna Maijanen & Minerva Krohn

Päivän tavoitteet

• päivittää valtakunnalliset ajankohtaiset asiat muun muassa SOTE-uudistuksesta

• tunnistaa mahdollisuuksia tukea Käypä hoito –suositusten käyttöä prosessien kehittämisessä

• vaihtaa kokemuksia järjestämissuunnitelmien toteutumisesta käytännössä ja suunnitelmien hyödyntämisestä kehittämistyössä

• kuulla alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksista ja keskustella, miten tietoa voi hyödyntää perusterveydenhuollossa ja järjestämissuunnitelmissa

• verkostoitua ja jakaa kokemuksia muiden pth-yksiköiden johtajien ja asiantuntijoiden kanssa

• Ennakkotehtävä: silmäile ennalta järjestämissuunnitelmaselvitystä ja ATH-sivuja

10.04.23 3

Perusterveydenhuollon kehittäminen –tiimiPalvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikkö

• ylilääkäri Minerva Krohn, puh. 029 524 7945

• kehittämispäällikkö Susanna Maijanen, puh. 029 524 7646

• suunnittelija Kimmo Parhiala, puh. 029 524 7844

• assistentit Raija Remes ja Päivi Similä, puh. 029 524 7644 (Raija)/029 524 7642 (Päivi)

• korkeakouluharjoittelija Marja Lehmijoki, puh. 029 524 7080

• opintovapaalla suunnittelija Anna Nurmela

• sähköpostit ovat muotoa [email protected].

10.04.23 Esityksen nimi / Tekijä 4

mailto:[email protected]

Ennakkoon ilmoittautuneet: 76, joista 49 paikan päällä, 27 etänä



Perusterveydenhuollon yksikkö

Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Kymenlaakson sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Vaasan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Satakunnan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Itä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Kainuun sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

9.9.2014Edustettuna tänään mustalla fontilla kirjoitetut yksiköt

Pöytä- ja Padletporina, 10 min

Miten pystyt omassa työssäsi tai

asiantuntijaroolissasi tukemaan sote-lain

toimeenpanoa perusterveydenhuollon

vahvistamiseksi ja integraation

mahdollistamiseksi?


Johtamisen verkkovalmennus 12.1.-25.3.2015

• suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille, esimiehille ja aiheesta kiinnostuneille asiantuntijoille, jotka työssään ohjaavat ja tukevat erilaisia verkostoja.

• antaa ajankohtaisia näkökulmia alati muuttuviin johtamisen haasteisiin ja kehittää johtamistaitoja monipuolisesti vertailuoppimisen ja johtamisen työkalujen avulla.

• valmennuksen suoritettuaan osallistujat tunnistavat organisaatio- ja ryhmädynaamiset ilmiöt sekä yksilöiden vaikuttamistavat työyhteisössä, osaavat soveltaa erilaisia toimintamalleja prosessien johtamisessa ja tutustuvat Common Assessment Framework –mittariin organisaation kehittämisessä.

• osallistujille maksuton.

• ensimmäiselle kierrokselle maksimissaan 60 osallistujaa.

• tunnukset virtuaaliympäristöön: www.perusterveydenhuolto.fi


http://www.perusterveydenhuolto.fi/

Seuraavat verkostotapaamiset

Aika Keskiviikko 19.11.2014 klo 9.00–17

Paikka Messukeskus, Messuaukio 1, 00521 Helsinki

Järjestäjä THL, Palvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikkö

Tavoite Valtakunnallinen perusterveydenhuollon johtajien ja kehittäjien tapaaminen on THL:n vuosittain järjestämä kehittämisen, implementoinnin ja johtajuuden verkostopäivä. Alan asiantuntijoiden ja verkostomaisten työskentelytapojen avulla saamme tietoa ja jaamme kokemuksia perusterveydenhuollon vahvistamisesta, integraatiosta, sekä muutosten toimeenpanosta ja tulevaisuuden johtajuudesta.

Osallistujat Tilaisuus on suunnattu valtakunnallisesti kaikille perusterveydenhuollon johtajille, esimiehille, asiantuntijoille ja kehittäjille (esimerkiksi Rohto-vastaavat, Kaste-hankkeiden, terveyden edistämisen-, hyvinvoinnin- ja potilasturvallisuuden verkostojen asiantuntijat).

Koulutusta anotaan erikoistuvien lääkäreiden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi.


PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖIDEN JA THL:n VERKOSTOTAPAAMINEN

Tiistai 10.2.2015 klo 9-15.30 Helsingissä, etäosallistumismahdollisuus

Touko/kesäkuu 2015, sovitaan myöhemmin

Syyskuu 2015, sovitaan myöhemmin

Marraskuu 2015, sovitaan myöhemmin


10.04.23

Perustason palvelujen vahvistaminen, kehittämisrakenteet ja integraatioSote-uudistus

Perusterveydenhuollon yksiköiden ja THL:n verkostotapaaminenTHL 9.9.2014

Erityisasiantuntija Pälvi Kaukonen, STM

10.04.23

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

• Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

–eriarvoisuuden vähentäminen –henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti

• Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja –tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus–mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut

• Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne–kustannuskehityksen tasapainottaminen–palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

10.04.23

Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi

• Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio– palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle– ihmisten palvelutarpeet huomioidaan

kokonaisuutena (etenkin 20%/80%...)

– selkeä ja tehokas hallinto

• Vahva kansallinen ohjaus

• Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

10.04.23

Uudistuksen keskeinen sisältö

1. Järjestämisvastuu2. Sote-alueen järjestämispäätös3. Palvelujen tuottamisvastuu4. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus,

lähipalvelut5. Hallinto6. Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen7. Rahoitus8. Voimaanpano

10.04.23

Järjestämisvastuu

• Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella– lakiluonnoksessa ei määritellä alueiden rajoja eikä nimiä

• Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan– järjestämisvastuun käsite on osin erilainen kuin nykyisin

• Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut

10.04.23

Palvelujen tuottamisvastuu (1/2)

Tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä

Tuottamisvastuun edellytykset laissa tehtävän edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat

kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena

kattava ympärivuorokautinen päivystys voi olla vain osalla tuottamisvastuullisista (kattava päivystys = terveydenhuollon ja sosiaalihuollon 24/7)

”teemalliset kuntayhtymät” mahdollisia erityisistä syistä (poikkeustapaus, jonkun tietyn erityisryhmän tarvitsemat palvelut, ei esim. nykyinen sairaanhoitopiiri tai erikoissairaanhoito)

10.04.23

Palvelujen tuottamisvastuu (2/2)

Valmistelussa ei ole määritelty tuottamisvastuussa olevia kuntia ja kuntayhtymiä

• muodostamisprosessi kuntalähtöisesti• sote-alue päättää tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät

edellytyksenä kriteerien täyttyminen• nykyiset paras-puitelain mukaiset yhteistoiminta-alueet eivät

lähtökohtaisesti täytä kriteerejä, tuottajalla on vastuu myös erikoissairaanhoidosta

Tuottaminen omana toimintana, ostopalveluna, palvelusetelillä tai yhteistoiminnassa•tässä suhteessa lakiesitys neutraali, ei pyri vähentämään eikä lisäämään yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen käyttöä

10.04.23

Sote-alueen tuottamisvastuu

• Sote-alueella voi olla tuottamisvastuu tukipalveluista, ja poikkeustapauksessa myös varsinaisista sote-palveluista

• Tuottamisvastuulle kuuluvista tukipalveluista on päätettävä järjestämispäätöksessä

– tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien on hankittava järjestämispäätöksessä tarkoitetut tukipalvelut sote-alueelta

– näitä voivat olla tietohallinto, tietojärjestelmät, hankinnat, labra ym.

• Sote-palvelujen tuottamisvastuu voi olla vain jos palvelujen toteuttaminen muulla tavalla on osoittautunut mahdottomaksi

– poikkeussäännös

10.04.23

10.04.23

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

• Palvelujen vastattava alueen palvelutarvetta

• Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus turvataan– lähipalvelut; voidaan toteuttaa eri keinoin

• Laissa on määritelty kriteerit sille, milloin palveluja voidaan keskittää – vain jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen

edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja taikka palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä

10.04.23

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä

– hyvinvointikertomus valtuustokausittain

• Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien tulee omalta osaltaan toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

– omassa toiminnassa– asiantuntemuksen antaminen kunnille

• Yhteistyö kuntiin jäävän toiminnan kanssa – esiopetus, koulut, liikunta jne.

10.04.23

Sote-alueen järjestämispäätös

• Sote-alue laatii palvelujen toteuttamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen– tuottamisvastuussa olevien mukanaolo valmistelussa– asukkaiden näkemysten huomioon ottaminen– sote-alueen yhtymävaltuusto tai -kokous hyväksyy

• STM hyväksyy osaltaan päätöksen

• Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista vuosittain

• Tarvittaessa päätöstä muutettava

10.04.23

Järjestämispäätöksen sisältöä

• Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus• Integraation toteutus• Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja

kuntayhtymät sekä niiden tehtävät• Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen• Keskeiset periaatteet ostopalveluille• Laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt• Kielellisten oikeuksien toteuttaminen• Lähipalvelujen varmistaminen• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella• Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut

10.04.23

Palvelujen tuotantotavat

• Nykyiset tavat käytettävissä– oma tuotanto– kuntien ja kuntayhtymien välinen yhteistoiminta– ostopalvelut– palveluseteli

• Järjestämispäätöksessä keskeiset linjaukset tuotannon toteutuksesta– tuottamisvastuussa oleva kunta ja kuntayhtymä on

ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja

10.04.23

Hallinto

Sote-alue: kuntayhtymä•Jokainen kunta kuuluu yhteen viidestä sote-alueesta•Kunnilla edustus alueen ylimmässä toimielimessä

– poliittinen suhteellisuus

Tuottamisvastuussa oleva: kunta tai kuntayhtymä

Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän hallinto määräytyy pääsääntöisesti (uuden) kuntalain mukaan

10.04.23

Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 1

Valtion ohjauksen vahvistaminen

•STM:ltä strategiset linjaukset

•Hallituskausittain VN antaa selonteon eduskunnalle

•STM:öön uusi ohjausyksikkö ja sote-neuvottelukunta

•Kehittämisohjelma ja -rahoitus (valtakunnallinen)

•Neuvottelumenettely STM:n ja sote-alueen välillä– neuvottelut vuosittain– laaditaan yhteinen asiakirja, jossa sovitaan keskeiset tavoitteet ja niiden toteutumisen

seuranta– STM hyväksyy järjestämispäätöksen

10.04.23

Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 2

• Tulosohjaus sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä

– neuvottelut käydään vuosittain– järjestämispäätös pohjana

• Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

– laissa määritellään keinot näiden varmistamiseksi

• Kehittämisrakenteet– sote-alue vastaa kehittämisestä ja päättää yhtenäiset kehittämisrakenteet

alueellaan

10.04.23

Rahoitus

• Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan– kapitaatioperiaate (asukasluku)– painotetaan tarvetekijöillä: ikärakenne ja sairastavuus– mahdollisuus ottaa huomioon myös muita valtionosuustekijöitä

• Sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen

– korvausten tarkemmasta määräytymisestä neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa

– lopullinen määrittely järjestämispäätöksessä– rahoituksessa huomioidaan palvelujen tarve, vaikuttavuus ja

kustannustehokkuus

10.04.23

Voimaanpano

• Voimaanpanosta säädetään erillisellä lailla• Uudistuksen toimeenpanon ja siirtymäkauden

järjestelyt

• Laki voimaan 2015• Sote-alueiden muodostaminen

• Sote-alueet aloittavat 1.1.2016• Päätökset tuottamisvastuussa olevista kunnista ja

kuntayhtymistä• Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät

aloittavat 1.1.2017

• Henkilöstön asema ja omaisuusjärjestelyt määritellään voimaanpanolaissa (ei irtisanomissuojaa)

10.04.23

Jatkovalmistelun aikataulu

• Esitys lausunnolle 18.8.– lausuntoaika 14.10. asti– samalla kuntien kanta sote-alueisiin

• Laki eduskuntaan marraskuussa 2014• Lain vahvistaminen ja voimaantulo alkuvuodesta

2015

• Aluekierros toimeenpanosta 2015• Toimeenpanon valmistelu vuosina 2015–2016

• Uusi palvelurakenne toimintaan 1.1.2017

10.04.23

Monikanavarahoitusselvitys

• Tehtävänä laatia selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehdoista

• Määräaika 8.3.2014-28.2.2015

10.04.23

Miten vahvistamme perusterveydenhuoltoa?Mitä muutamme ja miten?Mitä pitää vahtia?

Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa tarvitaan kaikkien ajatukset ja ideat…

Käypä hoito -suositusten ajankohtaiset asiat ja hyödyntäminen prosessien kehittämisessä

Jorma Komulainen ja Raija Sipilä9.9.2014

Ajankohtaista

1. Pääpaino päivityksissä, mutta uusia suosituksia työn alla

2. Perusterveydenhuollon osaajia tarvitaan työryhmiin

3. Implementointi ja vaikuttavuus

4. Potilaiden näkökulman huomioiminen

5. Sidonnaisuuksien hallinta

6. Rahoitus

Kysely implementoinnin tuesta

• 3 shp:n alueella koulutus-ylilääkäreiden kautta, 81 vastasi (~20 %)

• PTH-yksiköt, 11 vastasi (58 %)

Käypä hoito -suositusten hyödyntäminen omassa työssä (kliininen työ, kehittämistyö, kouluttaminen). Melko paljon tai erittäin paljon hyödyntävien osuudet prosentteina PTH- ja SHP -otoksissa

2.

1.

3.

4.

5.

IMPLEMEN-TOINNIN TAVOITTEET(1-5 max. 10)

Suosituksen sisältämät implementoinnin materiaalit

Erikseen toteutettavat implementoinnin materiaalit

Viestintä ja näkyvyys

Koulutukset

• Kaaviot• Kuvat• Taulukot• Lisämateriaalit

- Potilasohjeet , videot, kaavakkeet ym.

• Potilasversio

• Luentomateriaali• Mittarit• Lyhyet videot• Pdf• Julisteet• Verkkokurssin päivitys• Jokin muu

• Tiedotustilaisuus• Tiedote• Kausikirje• Käypä hoito NYT -uutiskirje• Kotisivut

• Valtakunnalliset Lääkäripäivät

• Alueelliset Lääkäripäivät• Jokin muu koulutus

Sanoman kohdista-minen

Tavoite

Vaikuttaviksi todetut diagnostiset-, ehkäisy-, hoito- ja kuntoutustoimet ovat käytössä

Mitkä ovat eri tahojen tehtävät?

Käypä hoito PTH-yksiköt Organisaatiot ja th ammattilaiset

Implementointi organisaatioiden ja johtajien tasolla

Kysymykset

1. Millaista tietoa ja miten Käyvän hoidon tulisi välittää organisaatioille ja niiden johdolle?

2. Tuleeko Käyvän hoidon tuottaa mittareita toiminnan vaikuttavuuden seuraamiseen?

3. Millaista yhteistyötä Käyvän hoidon kanssa toivoisitte ja mihin olisitte valmiita osallistumaan?

Millaista tietoa ja miten Käyvän hoidon tulisi välittää organisaatioille ja niiden johdolle?

Tuleeko Käyvän hoidon tuottaa mittareita toiminnan vaikuttavuuden seuraamiseen?

Millaista yhteistyötä Käyvän hoidon kanssa toivoisitte ja mihin olisitte valmiita osallistumaan?

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat

Perusterveydenhuollon yksiköiden verkostotapaaminen 9.9.2014

Kimmo Parhiala/THL

10.04.23 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat / Kimmo Parhiala 45

Järjestämissuunnitelmien sisällöistä

Järjestämissuunnitelmien koot vaihtelevat huomattavasti. Lyhyimmät suunnitelmat reilut 20 sivua, pisimmät yli 250 sivua.

Järjestämissuunnitelman pääasiallista kohderyhmää ei ole aina pohdittu, mikä on johtanut hyvin erilaisiin sisältöihin ja lainkohtien tarkasteluun erilaisista näkökulmista.

Useissa suunnitelmissa on keskitytty kuvaamaan jo olemassa olevaa yhteistyötä syvällisesti. Osa-alueet, joiden kehittämisestä voitaisiin hyötyä, ovat saaneet vähemmän huomiota.

Järjestämissuunnitelmat sisältävät paljon erinomaisia ideoita ja innovaatioita haasteisiin, jotka ovat lähtökohtaisesti usein melko samanlaisia (esimerkiksi henkilöstön saatavuus, kuvantamispalveluiden järjestäminen, valinnanvapauden lisääntyminen jne.)


Järjestämissuunnitelmien sisällöistä

Yhteistyön määrä ja keinot vaihtelet melko paljon. Erityisesti yksityisten toimijoiden rooli nähdään hyvin erilaisena eri alueilla.

Osa alueista on onnistunut kirjaamaan järjestämissuunnitelmaan konkreettisia, aikataulutettuja ja selkeitä tavoitteita. Nämä ovat järjestämissuunnitelmien ehdottomia vahvuuksia.

Järjestämissuunnitelmat ovat keskittyneet turhan paljon nykytilan kuvaamiseen ja väestön palvelutarpeen tarkkaan esittämiseen ilman analyysia siitä, miten väestön palvelutarpeen mahdolliseen muutokseen vastataan ja miten nykytilaa voitaisiin kehittää yhteistyön kautta.

Tarkastelussa mukana olleet järjestämissuunnitelmat vastaavat hyvin Terveydenhuoltolain § 34:ään ja sitä tukevaan Valtioneuvoston asetukseen 337/2010.


Selvityksen sisältö

• Tarkastelussa otettu huomioon 18 osatekijää, joita arvioitu kaikkien suunnitelmien osalta 3-portaisesti.

• Tarkastelun tavoitteena ei ole nostaa esiin suunnitelmien puutteita vaan hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä uusista toimintatavoista.


Hallinnolliset rajat halutaan ylittää

Kuntien yhteistyö ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen

•Järjestämissuunnitelmissa on haettu ja tunnistettu erilaisia yhteistyön muotoja, joilla hallinnollisia raja-aitoja pystytään ylittämään.

•Erilaiset yhteistyöfoorumit ja ryhmät edistävät yhteistyömuotojen löytymistä.

•Yhteistyön muodot vaihtelevat paljon ja riippuvat kuntien ominaispiirteistä.


Terveys kaikissa politiikoissa (HiAP) -ajattelu näkyy vahvasti järjestämissuunnitelmissa

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja vastuutahot

•Terveyden edistäminen on kehittynyttä monilla alueilla ja ajattelussa näkyy terveyden edistämisen tärkeys myös terveydenhuollon hallinnon ulkopuolella.

•Järjestämissuunnitelmista on helppo lukea terveyden edistämisen painopisteet eri alueilta. Painopisteet ovat melko samankaltaisia ympäri Suomen.

•Haasteina vastuiden, aikataulujen ja käytännön toimien kirjaaminen suunnitelmiin.


Päivystyspalveluiden muutoksiin on varauduttu

Päivystyspalvelut

•”Vuoden 2015 alussa voimaan tuleva päivystysasetus luo yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta” (STM, 2014).

•Järjestämissuunnitelmissa on keskitytty päivystysasetuksen kannalta merkittäviin muutoksiin.

•Päivystyspalvelut ovat yksi selkeimmistä palvelukokonaisuuksista.

•Päivystyspalvelut ovat usein prioriteettilistalle korkealle, kun palveluita ryhdytään kehittämään.

•Huomiota tulisi kiinnittää myös jatkuvaan yhteistyöhön ja kehittämiseen.


Haasteet ja ratkaisut samankaltaisia kuvantamispalveluissa ympäri Suomen

Kuvantamispalvelut ja lääkinnällinen kuntoutus

•Kuvantamispalveluiden haasteet ovat samanlaisia eri puolella Suomea, samoin ratkaisut.

•Kuvantamispalveluiden kehittäminen on helpompaa väestötiheillä alueilla.

•Kuntoutukseen liittyen apuvälineiden yhteiset saatavuusperusteet toistuvat kehitettävien asioiden listalla.


Yhteistyön tarve perusterveydenhuollossa nousee valinnanvapauden lisääntymisestä ja henkilöstöhaasteista

Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa

•Henkilöstöpula pakottaa perusterveydenhuollon toimijoita yhteistyöhön.

•Valinnanvapaus ei välttämättä näy toimintayksiköiden arjessa, mutta varautuminen näkyy useissa järjestämissuunnitelmissa.


Yksityiset toimijat kumppaneina lääkehuollon kehittämisessä

Tarvittava yhteistyö lääkehuollossa

•(Yksityiset) Apteekit ovat keskeinen osa lääkehuoltoa, ja tämä edistää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

•Yksityisten toimijoiden asema nähdään suurimmaksi osaksi julkista palvelutuotantoa täydentävänä muissa yhteyksissä.


Miten palvelutarpeiden muutokset heijastuvat käytäntöön?

Sovittu miten perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta seurataan alueella

•Järjestämissuunnitelman tulee pohjautua alueen väestön palvelutarpeeseen. Mahdollisia vaikutuksia palveluihin palvelutarpeen muuttuessa ei kuitenkaan juuri ole suunnitelmissa pohdittu.

•Tilastotietoa esitetään suunnitelmissa paljon, mutta analyysi rajoittuu ikääntyvän väestön kasvavaan osuuteen palveluiden käyttäjissä.


Käytännöt vaihtelevat perusterveydenhuollon kehittämisessä

Yhteistyö perusterveydenhuollon kehittämiseksi

•Perusterveydenhuollon kehittämisessä työkaluiksi tunnistetaan mm. Rohto-toiminta ja Kaste-hankkeiden kautta tapahtuva hankekehittäminen. Käytännöt ja tavat vaihtelevat suuresti. Perusterveydenhuollon kehittäminen pitää sisällään hyvin erilaisia asioita eri alueilla.

•Perusterveydenhuollon yksiköllä alueella suuri merkitys siihen, miten perusterveydenhuollon kehittäminen lähtökohtaisesti ymmärretään alueella.


Laadun mittarit haussa, potilasturvallisuus hallinnassa

Sovittu yhteistyöstä laadunhallinnassa ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

•Laadun mittareiden käytön hajanaisuus näkyy suunnitelmissa.

•Järjestämissuunnitelma voisi olla hyvä väline alueen yhteisten laatumittareiden sopimiseksi.

•Potilasturvallisuuden työkaluiksi mainitaan usein samat työkalut: HaiPro ja potilasturvallisuuden verkkokoulutus.


Hoitoketjut konkreettisena yhteistyön välineenä

Sovittu miten hoitoketjut tai alueelliset hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä

•Hoitoketjut muodostuvat eri näkökulmasta kuin konventionaalinen palveluiden järjestäminen. Hoitoketjut ovat yhteistyömuotona selkeitä ja konkreettisia.

•Hoitoketjujen rakentaminen on konkreettisin esimerkki yhteistyöstä, mikä näkyy asiakkaan arjessa.


Johtopäätökset

• Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma voi toimia hyvänä työkaluna alueellisen yhteistoiminnan edistämisessä, jos siinä sovitaan selkeästi yhteistoiminnan tavoitteista ja kehittämiskohteista.

• Järjestämissuunnitelma ei sido toimijoita, joten epämääräiset linjaukset eivät edistä alueellista yhteistoimintaa. Tästä syystä toimijoiden vuoropuhelu on merkittävässä roolissa, mikäli järjestämissuunnitelmalta toivotaan vaikutusta palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kehittämiseksi.

• Järjestämissuunnitelman koko on toissijainen asia. Selkeä ja tavoitteellinen lyhyempi suunnitelma on parempi kuin pitkä ja epämääräinen.

• Monien muiden suunnitelmien sisältöön on tuotettu mallipohjia ja sisältösuosituksia. Edistäisikö sisältösuositus järjestämissuunnitelmien tavoitteita?


Ryhmätyöskentely (keskustelu + padlet)

• Millä tavalla suunniteltu yhteistyö ja kehittäminen ovat käyneet alueellanne toteen? (10 min)



• Miten järjestämissuunnitelma tukee muutoksen toteutumista; miten olette hyödyntäneet suunnitelmaa? (15 min)



• Minkälaisia tarpeita ja tavoitteita järjestämissuunnitelmaan kannattaa mielestänne kirjata, jotta ne tukevat muutosta? (20 min)



• Mitä järjestämissuunnitelmasta ja sen sisältövaatimuksista pitäisi muuttaa, jotta voisi ohjata kehittämistä ja muutosta paremmin? (20 min)


Julkaisu:

http://www.julkari.fi/handle/10024/116228

Lisätietoja:

Kimmo Parhiala

Suunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

[email protected]


Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulosten hyödyntäminen perusterveydenhuollossa

Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö+ATH-tiimi

THL /ATH 2014 65

PTH-verkoston seminaari 9.9.2014

”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale”-Rudolf Virchow, 1848

SOTE-UUDISTUS: 8 §. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa.

” …Ehdotuksen mukaan jokaisen kunnan on ensinnäkin seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat niihin. Kunnan tulee myös seurata kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä sekä kunnan toiminnan hyvinvointivaikutuksia ja raportoitava tästä vuosittain kunnanvaltuustolle. Lisäksi kunnanvaltuustolle tulee tehdä kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus. Kertomukseen kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä kunnan kyvystä vastata näihin tarpeisiin. Tiedot tulee kerätä väestöryhmittäin, mikä mahdollistaa tarvittavien toimien kohdentamisen. Lähtökohtana on, että hyvinvointikertomuksen johtopäätökset toimivat kunnan strategisen suunnittelun perustana. ”

THL /ATH 2014 66

Palvelujärjestelmän kehittämisessä: palvelut nettiin…kuka niitä käyttää?? Onko tukea ikääntyneille?

THL /ATH 2014 67

www.thl.fi/ath

THL /ATH 2014 68

THL /ATH 2014 69

THL /ATH 2014 70

Joka kymmenesSuomalainen kokeeyksinäisyyttä. Eli n. 400 000 henkilöä

Työikäisistä n. 30%osallistuu aktiivisestiyhteiskunnan toimintaan

Työikäisistä liki 80 % on viikoittain yhteydessä kotitalouden ulkopuolella asuviinVähintään 55-vuotiaista vain reilut 60 %

Työikäisistä n. 70 % on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa, vähintään 55-vuotiaistan. 80 %.

Itsemurha-ajatuksia6-7 % työikäisistä, eli n. 250 000 henkilöllä

THL /ATH 2014 71Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL.

THL /ATH 2014 72

Raiku, 2013. Lähdeaineisto ATH-tutkimus, THL.

Mihin valtakunnallisesti ja alueellisesti tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä?

• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä!

THL /ATH 2014 73

THL /ATH 2014 74

Väestön terveys- ja hyvinvointiseurantaKANSALLISETREKISTERIT- väestö- elinolot ym.- esim. HILMO,

AVOHILMO

TUTKIMUKSET - koettu terveys- koettu hyvinvointi- elintavat - palvelutarve- esim. ATH –tutkimus

PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT- palvelujen käyttö ja sisältö- esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot

AINEISTOJEN YHDISTELYTTutkimushankkeet- esim. THL:n sairastavuusindeksi

HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta

- esim. INDI -hanke

INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN

- esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu)

THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa

Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely

• Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne

• Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000-tutkimusperinne

• Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(AVTK/EVTK)-tutkimusperinne integroituminen ATH-tutkimukseen 2015 lähtien

• Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne

• AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa

• Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)!

• Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE

• Kouluterveyskysely-perinne

• Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne

THL /ATH 2014 75

15.8.2012

Finnish Health Registers

• Cancers 1953• Tuberculosis and STIs 1958• Congenital anomalies 1963• Occupational diseases* 1964• Special medication* 1964• Adverse drug reactions* 1966• Hospital discharges 1967• Mass Screenings 1968• Causes-of-death* 1969• Abortions and sterilisation 1977

• Exposure to cancer- hazardous material* 1979

• Endoprostheses 1980• Drugs (surveillance)* 1982• Visual impairments 1983• Births 1987• Infectious diseases 1989• Dental implants 1994• Prescribed drugs * 1994• Outpatient visits in public

hospitals 1998• Outpatient visits to primary care 2011

(AvoHilmo)

76

All these registers use personal identification numbers

*Not at THL (Occupational Health Institute, Fimea, Social Security Institute)

Päivi Hämäläinen 76

15.8.2012

Other important registersSocial welfare registers

• Pensions* 1962• Social Benefits (Social

Insurance Institute)*1964• Social assistance 1985• Children taken into custody

1991• Institutionalised care

at social institutions 1994

Background data updated

continuously by Statistics Finland

• Education• Income• Socioeconomic status• Country of birth / language• Citizenship• Marriages and divorces• Emigrations and immigration• Link between parents and

children/siblings

77

All these registers include personal identification number

Päivi Hämäläinen 77

Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa?

THL /ATH 2014 78

SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. •-Ei sosiaaliryhmittäin •+Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. •Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia •+liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) •-Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa •TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne •+Kattavasti tietoja eri alueilta •-Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita •Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös •Muut tieto/raportointilähteet: Tilastotuotteet, Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. •+Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa •-Ei väestöryhmittäin

THL /ATH 2014 79

THL:n sairastavuusindeksi:

• Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella

• Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa

80THL /ATH 2014

THL:n sairastavuusindeksi:

• Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen

a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta

• Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että –vakioimattomat luvut

24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua)

81THL /ATH 2014

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla:

THL /ATH 2014 82

Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminenTietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustanaYhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjakoToimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH

THL /ATH 2014 83

Tavoitteet ja merkitys• Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien

hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa.

• Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla.

• Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on:

THL /ATH 2014 84

ATH-tutkimuksessa • Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien

suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä

• Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla

• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia– terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, – verrata omia tietojaan

• muiden alueiden tietoihin • koko maan tilanteeseen • asetettuihin tavoitteisiin

THL /ATH 2014 85

ATH laajeni kansalliseksi vuosina 2013–2014, tuloksia ulos tutkimuksen aikana

• Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta.

– Kolme ikäryhmää, neljä kieltä, lomake ja web.

• Reaaliaikainen monitorointi mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla.

– Politiikkavaikutusten arvionti

• Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan.

• Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä.

• Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth).

THL /ATH 2014 86

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin

THL /ATH 2014 87

DATA

TUTKIMUS

Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon?

THL /ATH 2014 88

ATH-suunnitelmat 80+

Sosiaalinen kestävyys

Työttömyys ja krooniset sairaudet

Palvelujärjestelmä ja unmetneeds

Väkivalta ja turvattomuus

Mielenterveys- ja päihteet, alueet

Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa

Psyykkinen hyvinvointiMielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttöRahapelaamisen ongelmat

Työ ja perhe

Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä

THL /ATH 2014 89

Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi

THL /ATH 2014 90

www.thl.fi/ath

Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet

THL /ATH 2014 91

Tutkimusdata

Tutkimusohjelmasta tuloksia Turussa

THL /ATH 2014 92

Saarinen ym. 2014

Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu

THL /ATH 2014 93

www.thl.fi/ath

Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille

THL /ATH 2014 94

-olemassa oleva tulosmateriaali-tietoja tutkimusaineistosta

Tutkimusdata

Opinnäytteistä tuloksia Kainuussa• Hämäläinen, Riina; Niskanen, Eevi (2013): Kainuulaisten 20 – 40 –vuotiaiden naisten ylipainon yhteys ravitsemus

ja liikuntatottumuksiin. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295472

• Kallio, Marjo; Gallén, Päivi (2012): "Kiire pois" - Kainuun maakunta -kuntayhtymän akuuttihoidon vuodeosastoilla työskentelevien 40-64-vuotiaiden sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917228

• Kemppainen, Juho; Pohjola, Matti; Korhonen, Samuli (2012): Iso Keitto - Yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholin käyttö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718664

• Kettunen, Mari (2012): Ikääntyneiden toimintakyky Kainuussa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317917

• Koskela, Kaisa (2013): Hyvä Mehtäkaveri -toimintamallin alkutaival. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303193439

• Kyllönen, Jaana; Kervinen, Marjo; Koskensalmi- Leinonen, Petra (2012): Luottamus julkisiin terveydenhuollon palveluihin. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015768

• Partanen, Hannele (2012): Musiikki ja laululyriikka terveysviestien välittäjänä : Jos välitän-konsertti työikäiselle kainuulaiselle. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301231661

• Rusanen, Eeva-Kaisa; Kemppainen, Laura; Ahokumpu, Elina (2012): Sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden esiintyvyys miehillä Kainuussa ja Turussa. http://publications.theseus.fi/handle/10024/40948

• Saukko, Kirsi (2012): Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus ja sen riskitekijät kainuulaisilla naisilla. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018843

• Jani Hiltunen, Komulainen Hilkka, Lehtonen Raili: Kainuulaisten miesten alkoholinkäytön taustalla olevat tekijät (2013).

• Virkkunen Henriikka, Saarinen Karoliina, Suvanto Annika (2013): Nuorten aikuisten mielenterveys.

• Nousiainen Piia (2013): Kainuulaisten naisten seksuaaliterveys.

THL /ATH 2014 95

Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli• Ilmiön merkitys ja tulkinta • Määritelmä

• Vaikutus väestön hyvinvointiin

• Taloudellinen merkitys

• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan

• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä

• Katso myös seuraavat osoittimet

• Asiasanat

• Tekninen kuvaus ja lisätiedot • Laskeminen

• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään

• Päivitystiedot

• Lisätiedot ja käytön rajoitukset

• Tietoaineisto

• Viitteet

• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus

• Yhteystiedot

• Tietoaineiston yhteystiedot

Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm

96THL /ATH 2014

97THL /ATH 2014

EläketurvakeskusKELA

ATH-organisaatiokaavio 2014

98

Väestöryhmittäiset terveyserot

98THL /ATH 2014

Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista. UTH2014

THL /ATH 2014 99

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.

National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007

Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä

Lisätietoja:www.terveytemme.fi www.thl.fi/kaventaja

100THL /ATH 2014

101

Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali)

Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla:– sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % – alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % – hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 %– väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % – diabeteksen esiintyvyys n. 30 % – selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 %– toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen

avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007

THL /ATH 2014 101

ATH-tutkimuksen tuoreet tulokset maakunnista julkaistiin 30.1 ja suurista

kaupungeista 10.4THL /ATH 2014 102

Tuoreita alueellisia ATH-tuloksia 2014

THL /ATH 2014 103

10.4.2014 30.1.2014

THL /ATH 2014 104

10.4.2014

Tulosten raportointia jatkossa

• Maakunnat, suuret kaupungit

• SHP, ERVA, SOTE-alueet– SotkaNet– Terveytemme– Muut portaalit ja tietotuotteet: Hyvinvointikompassi

• Sisälöln laventaminen uusiin luokituksiin: kaupunki-maaseutuluokitus

• Kommenttejanne THL:n portaaleista?!– Millaisia toiveita?

THL /ATH 2014 105

THL /ATH 2014 106

Tutkimuksen sisältö pääteemoittain• Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys,

asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus

• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu

• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky

• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni

• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin

• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana

lopussa

TULOKSIA

THL /ATH 2014 107

Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Alueiden välillä eroja.

THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014 108

Työkyky heikentynyt

n osuus määrä

yht yht yht yht

Etelä-Savo 124034 33,1 41055

Kymenlaakso 144638 32,6 47152

Satakunta 177701 32,3 57397

Pohjois-Savo 195407 31,5 61553

Kainuu 64035 31 19851

Pohjois-Karjala 131454 30,5 40093

Kanta-Häme 136052 30,4 41360

Etelä-Karjala 106182 29,7 31536

Päijät-Häme 159585 28,1 44843

Keski-Suomi 213335 28 59734

Varsinais-Suomi 368714 27,8 102502

Pohjois-Pohjanmaa 291847 27,4 79966

Lappi 143543 27,2 39044

Keski-Pohjanmaa 51163 27,2 13916

Pirkanmaa 387185 26,7 103378

MANNER-SUOMI 4192409 26,7 1119373

Etelä-Pohjanmaa 148484 26,1 38754

Pohjanmaan 137524 24,4 33556

Uusimaa 1211526 22 266536

Työkykynsä heikentyneeksi kokee neljännes suomalaisista (27 %, 863 000 henkilöä). Kaupunkien välillä eroja.


32 500 henkilöä

37 000 henkilöä

Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään huonompi kuin korkeimmin koulutetuilla.


Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, Etelä-Savossa joka kolmas.


Ei jaksa eläkkeellen osuus määrä

yht yht yht yhtEtelä-Savo 124034 33 40559Kainuu 64035 33 20875Pohjois-Savo 195407 32 62726Kymenlaakso 144638 32 46284Lappi 143543 31 45073Päijät-Häme 159585 30 48354Pohjois-Karjala 131454 30 39436Kanta-Häme 136052 29 39999Etelä-Karjala 106182 29 30899Pirkanmaa 387185 29 110348Pohjois-Pohjanmaa 291847 28 82593

Varsinais-Suomi 368714 28 102502Etelä-Pohjanmaa 148484 27 40091Keski-Suomi 213335 27 57387MANNER-SUOMI 4192409 26 1094219Satakunta 177701 26 45669Keski-Pohjanmaa 51163 23 11921Pohjanmaa 137524 22 30805Uusimaa 1211526 22 262901

Neljännes suomalaisista (26 %, 863 000 henkilöä) ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka ja työn fyysinen kuormitus: Eroja kaupunkien välillä.


Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla.


Kaupunkien sisällä eroja työelämässä eläkeikään jaksamisessa. Espoon sisällä eroja työkyvyssä: Tapiolassa tilanne paras



Noin joka viides yli 75-vuotias suomalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä.- matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä

HYVINVOINTI JA PALVELUT


Joka toinen suomainen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, näin myös Pohjois-Savossa

117THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014

Elämänlaatu hyvä

n osuus määrä

yht yht yht yht

Uusimaa 1211526 55,8 676032


Pohjanmaa 137524 54,8 75363

Kainuu 64035 54,8 35091

Lappi 143543 54,7 78518

Keski-Suomi 213335 54,7 116694

Kanta-Häme 136052 53,6 72924

Pohjois-Savo 195407 53,2 103957

MANNER-SUOMI 4192409 53,2 2230362



Satakunta 177701 52,8 93826

Etelä-Savo 124034 51,9 64374


Pirkanmaa 387185 51,5 199400


Etelä-Karjala 106182 51,2 54365

Päijät-Häme 159585 50,3 80271

Kymenlaakso 144638 50,1 72464

Korkeammin koulututetut kokevat matalasti koulutettuja yleisemmin elämänlaatunsa hyväksi.


Joka toinen suomainen aikuinen kokee itsensä suurimman osaa ajasta onnelliseksi. Alueiden välillä löytyy eroja.


Onnellisetn osuus määrä

yht yht yht yhtEtelä-Pohjanmaa 148484 53,3 79142Keski-Suomi 213335 52,7 112428Etelä-Savo 124034 52,3 64870Lappi 143543 52,2 74929Pohjois-Karjala 131454 51,5 67699Kainuu 64035 51,1 32722Satakunta 177701 50,7 90094Päijät-Häme 159585 50,5 80590Pohjois-Savo 195407 49,7 97117Varsinais-Suomi 368714 49,4 182145Kanta-Häme 136052 49,4 67210MANNER-SUOMI 4192409 49,2 2062665Pohjois-Pohjanmaa 291847 48,9 142713Pirkanmaa 387185 48,5 187785Etelä-Karjala 106182 48,5 51498Uusimaa 1211526 48,1 582744Kymenlaakso 144638 47,9 69282Keski-Pohjanmaa 51163 47,5 24302Pohjanmaa 137524 45,1 62023

Onnellisuuden kokeminen ja sosioekonominen asema, ei havaittavaa eroa


Myös perustarpeiden osalta. Köyhyyttä on niin Etelä-Savossa kuin koko Suomessa


Köyhyys ja sosiaalinen asema


PALVELUT


Palveluiden tarve ja käyttö• Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet

– Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä

• Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta– Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella– Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa

• Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa– ”unmet needs”

• Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta– Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet– Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia

käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana.

• Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä.

– Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita.

– Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen.


Noin kolmannes suomalaisista kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja. Alueiden välillä eroja.


Tk-lääkäri riittämätön

n osuus määrä

yht yht yht yht

Uusimaa 1211526 36,4 440995

Kymenlaakso 144638 36,1 52214

Etelä-Savo 124034 33,5 41551

Päijät-Häme 159585 32,9 52503

Kainuu 64035 32,5 20811

Etelä-Karjala 106182 31,7 33660



Lappi 143543 30,7 44068

MANNER-SUOMI 4192409 30,1 1261915

Pirkanmaa 387185 29 112284

Satakunta 177701 28,4 50467


Pohjanmaa 137524 27,3 37544


Keski-Suomi 213335 25,1 53547

Pohjois-Savo 195407 24,7 48266


Kanta-Häme 136052 22,7 30884

Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin.


Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden. tilanne samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin


Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.


TERVEYS JA TOIMINTAKYKY


Koettu terveys maakunnittain ja ikäryhmittäin


Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut.


Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä:


Unettomuus maakunnittain ja koulutuksen mukaan

THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 6/2014133

Suuhygienian osalta maakuntien ja koulutusryhmien välillä eroja


Osallisuus• Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa.

– Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus.

– Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi.

• Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

• Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä).

• Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky.

– Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa

– Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa.

– tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen.

• Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

• Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen.


Aktiivinen osallistuminen: maakuntien välillä eroja!



Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa.

Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä


Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi?


Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä


Lähiympäristöt• Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

– Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys

• Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita.

– Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet

– Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin.

• Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan.

– Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi.

– Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. – Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta

tärkeää.

• Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta.

– Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa.


Elintavat ja riskitekijät


Lihavuus yleisintä Kainuussa ja Etelä-Savossa: -Työikäisistä savolaisista noin joka viides on lihava


Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä


Tupakointi nuoremmissa ryhmissä yleisintä


Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on


Humalahakuinen juominen


Kannabiksen käyttö kuvaa myös saatavuutta: erot kaupunkien ja maakuntien välillä


Niukasti kasviksia käyttävien osuus


Päivittäinen voin käyttö maakunnittain


ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath


maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel

pylväskuvaraportti

Seurantatietoja: Turku 2010 vs 2013 muutoksetvihreä positiivinen muutos, punainen negatiivinen

THL /ATH 2014 152

OSOITIN 2010 2013eron

merkitsevyystasoAlkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%) 38,1 32,5 0,0082

Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) 34,1 39,0 0,0135

Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) 5,2 3,9 0,084

Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneiden osuus (%) 14,5 10,8 0,0141

Fyysistä uhkaa 12 viime kk aikana kokeneiden osuus (%) 8,8 6,2 0,0403

Aktiivisesti osallistuvien osuus (%) 28,4 25,1 0,06

Suun terveydenhuoltopalveluita terveyskeskuksessa viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%) 19,2 23,1 0,0215

Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran haittaavaksi kokevien osuus (%) 42,2 59,6 <.0001

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 37,8 42,2 0,0247

Niiden osuus, joilla on itse raportoituna kohonnut veren kolesterolipitoisuus (%) 21,8 24,6 0,0736

Unettomuutta 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 37,5 41,2 0,0636

Virtsanpidätysongelmia 30 viime päivän aikana kokeneiden osuus (%) 10,5 12,8 0,0354

Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut kolesterolipitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 40,4 44,4 0,041

Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut sokeripitoisuuden 12 viime kk aikana (%) 43,3 47,5 0,0356

Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen 12 viime kk aikana (%) 18,0 21,1 0,0526

Ei kertaakaan viikon aikana tummaa leipää syöneiden osuus (%) 6,3 9,5 0,0035

Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%) 11,0 6,5 0,0043

Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1-3 krt/kk) kulttuuriyhdistysten toimintaan (%) 5,6 16,7 <.0001

Niiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) liikunta- tai urheiluseurojen toimintaan (%) 20,3 27,6 0,0006

Niiden osuus, jotka ilmoittavat käyttävänsä pyöräilykypärää aina pyöräillessään (%) 23,5 27,9 0,0275

Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kirjastopalveluita (%) 89,0 93,5 0,0043

Vähintään kerran viikossa kulttuuripalveluita käyttävien osuus (%) 1,3 0,4 0,0034

Turun tiedonkeruu syksy 2014Palvelualuetietoja ja seuranta

153THL /ATH 2014

Tulevaisuudessa palvelualuetarkastelu: pari karttaesimerkkiä Turusta

THL /ATH 2014 154

Yksilötasoinen seuranta: näkökulmia

• Muutosten arvioiminen on tarkempaa kuin poikkileikkausaineistoja vertailtaessa.

– Onko yksilötasolla tilanne muuttunut, esim. kulttuuripääkaupunkivuosi lisännyt kulttuuripalveluiden käyttöä?

• Monet väestötutkimukset perustuvat edelleen poikkileikkaustilanteeseen

– Toistomittauksia tarvitaan tulosten arviointiin

• Kadon syiden arvioiminen on helpompaa.– Mitkä tekijät ovat yhteydessä vastaamiseen

THL /ATH 2014 155

Lopuksi

THL /ATH 2014 156

THL /ATH 2014 157

Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa.

Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma

Kasvot

Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen

• Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja

– Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla

– Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä

• Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä

– Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse– Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille

”Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän”

THL /ATH 2014 158

THL /ATH 2014 159

Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät?

Etenkin 0–11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa

– Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa– Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla– Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen

• On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja

– Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot– Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla

• Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista

Johtopäätökset• Työkykynsä heikentyneeksi kokee 863 000 työikäistä suomalaista,

eli joka neljäs. Maakuntien ja suurten kaupunkien välillä merkittäviä eroja työkyvyssä

• Elintavoissa ja liikunnassa merkittäviä eroja maakuntien ja suurten kaupunkien välillä.

• Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Vähemmän koulutusta saaneet kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin kuin paremmin koulutetut.

• Joka kolmas suomalainen kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuspalveluita.

• Maakuntien ja suurten kaupunkien väliset erot eivät kadonneet kun analyysissä otettiin huomioon (vakioitiin) sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja pääasiallisen toiminnan rakenteen erot kaupunkien välillä.

THL /ATH 2014 160

Johtopäätöksiä 1• Terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen sekä alueiden ja väestöryhmien

välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat yhteiskuntapolitiikan keskeisiä päämääriä.

• Väestön elinvoimaisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tulee edistää siten, että osallisuus yhteiskuntaan, valmius terveyttä edistäviin päätöksiin ja hyvä elämä, työura ja hyvä eläkeikä voivat jatkua kaikissa väestöryhmissä mahdollisimman pitkään.

– Tässä tavoitteessa ei siis ole onnistuttu

• Suomalaisten työurien merkittävä pidentäminen edellyttää alueiden välisten erojen kaventamista mm. työkyvyssä ja työssä jaksamisessa, ja näiden toimien tulisi kohdistua etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin.

• Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten elinajanodote (69 vuotta) on vain vuoden suurempi kuin vanhuuseläkeiän raja.

• Terveys- ja muut palvelut sekä kuntoutus tulee kohdentaa tarpeen mukaan, niitä eniten tarvitseville.

– Näin voidaan vähentää väestön ikääntymisen myötä kasvavaa palveluiden tarvetta, kohentaa kansanterveyttä ja kansantaloutta ja helpottaa julkisen talouden kestävyyspainetta.

THL /ATH 2014 161

Johtopäätöksiä 2• Kansallinen politiikka vaatii arviointia myös väestön terveyden ja

hyvinvoinnin näkökulmasta.

• Kunnallisen ja alueellisen autonomian näkökulmasta tarvitsemme päätöksentekoon väestöä kuvaavia perustietoja myös kunta- ja aluetasolla.

– Tietojen avulla tulisi ennakoida ja arvioida tulevaa kehitystä sekä tarkastella asetettujen tavoitteiden toteutumista.

– Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia ei ratkaista ilman tarvittavaa tietoa niiden keskeisistä riskitekijöistä.

– Tarvitaan terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koskevaa seurantatietoa, jotta toimia keskeisten riskitekijöiden vähentämiseksi voidaan kohdentaa ja arvioida.

• Suomalaisten hyvinvointia voidaan parhaiten kohentaa: – Kehittämällä ratkaisuja, joilla tilanne paranee erityisesti niillä alueilla ja niissä

suurissa väestöryhmissä, joihin ongelmat kasautuvat.

• Tarvittavaa tietoa tähän tarpeeseen tuo Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH – suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta!

– lisää siis luvassa!

THL /ATH 2014 162

Keskeisiä prosessia koskevia haasteita• HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS

• Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa

– Kehittäjät ja tutkijat– Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot– Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot

• Osoittimia, osoittimia, osoittimia –niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan– Mitä ne oikeasti tarkoittavat?– Miten niitä pitäisi tulkita?

• Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä

– Tieto on liian spesifiä?– Tieto ei puhuttele?– Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä?– Kentän ääni riittää?

THL /ATH 2014 163

Järjestämissuunnitelmiin ja ohjelmatyöhön

• Alue-erojen kaventamisen lisäksi– Väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveys- ja

hyvinvointierojen kaventaminen keskiöön!

THL /ATH 2014 164

Lähde: Kaikkonen ym. 2008

Ohjelmatyöhön

THL /ATH 2014 165

ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath

THL /ATH 2014 166

maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel

pylväskuvaraportit

167

Kiitos mielenkiinnostanne!

Marja VaaramaYlijohtajaTHL/TA1p. 029 524 6004 [email protected]

Risto KaikkonenKehittämispäällikköTHL/ATH/TA2p. 029 524 [email protected]

Seppo Koskinen TutkimusprofessoriTHL/TA1p. 029 524 [email protected]

Erkki VartiainenYlijohtajaTHL/TA2p. 029 524 8622 [email protected]

Jukka MurtoTutkijaTHL/ATH/TA2p. 029 524 [email protected]

THL /ATH 2014

Oona PentalaTutkimusassistenttiTHL/ATH/TA2p. 029 524 [email protected]

perusterveydenhuollon yksiköiden ja thl:n verkostotapaaminen 9.9.2014

Documents