PERHEKESKUSTYÖTÄ YHDESSÄ POHTIENPERHEKESKUSTYÖTÄ YHDESSÄ POHTIEN

Selänteen perhekeskuksen rakentuminen yhteistyössä

HH 1 14.5.2012ajankohtaisfoorumi 26.4.2012

SELÄNTEEN PERHEKESKUSSELÄNTEEN PERHEKESKUS

MIKSI SELÄNTEELLÄ MIKSI SELÄNTEELLÄ HALUTAAN KEHITTÄÄ

PERHEKESKUSTOIMINTAA?

MIKÄ ON TOIMINNAN TAVOITE?TAVOITE?

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina 1991–2008 ( Lastensuojelu 2008. Tilastoraportti 19/2009, THL)

HH 3 14.5.2012

Kii lli ti h t t t t j h t ll t Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina 1991–2008

(Lastensuojelu 2008. Tilastoraportti 19/2009, THL).j p

HH 4 14.5.2012

ONKO HUOLIPUHEESEEN AIHETTA? MITÄ TILASTOMME KERTOVAT? MITÄ TILASTOMME KERTOVAT?

Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina 1995-2004vuosina 1995 2004

(Tuori ym. 2006)

HH 5 14.5.2012

Valtiontalouden tarkistusviraston mukaan yhtä työelämästä syrjäytynyttä y y y j y y ynuorta kohden vuosittainen taloudellinen menetys on 27 500 euroataloudellinen menetys on 27 500 euroa, alle 25-vuotiaana syrjäytynyt on 60 vuotta täyttäessään maksanutvuotta täyttäessään maksanut yhteiskunnalle 1,1 miljoonaa euroa.

14.5.2012 Arja Veijola

TAVOITE TAVOITTEELLINENTAVOITE - TAVOITTEELLINEN

TAVOITETAVOITE jonkin pyrkimyksen kohde päämäärä, tarkoitus, maali päämäärä, jonka perhe ja ammattilaiset p , j p j

yrittävät saavuttaa

TAVOITTEELLINEN jhk t itt tähtää ä jhk tavoitteeseen tähtäävä

tarkoitushakuinen14.5.2012 Arja Veijola

(http://suomisanakirja.fi)

SAAKO PERHEKESKUSTYÖN KEHITTÄMINEN SAAKO PERHEKESKUSTYÖN KEHITTÄMINEN TUKEA JA MISTÄ?

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lakiLAPSI-PERHEPALVELUIDEN

KEHITTÄMINEN Pohjois-pohjanmaan hyvinvointiohjelma

POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIOHJELMA

KASTE -ohjelma

Palveluinnovaatio-hanke

Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma

HE: kevät 2010, voimaan 2013KEHITTÄMINEN PERHEKESKUKSEN SUUNTAAN

hyvinvointiohjelma 2008-2017

HYVINVOINTIOHJELMA 2008-2017

Terveyden-edistämisen p.o.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin

p.o.Mieli 2009

-hankeLaki- ym. hankkeita:

P til l ki j i k l ki• Sosiaalipalvelujen valvonta• Palvelusetelilaki

1. VARHAINEN TUKI

2 PERHEIDEN OSALLISUUS • Potilaslaki ja asiakaslaki• Vammaispalvelulaki• Ikärajojen yhtenäistäminen

nuorten mielenterveyspalveluissa• Työnjaon selkeyttäminen

erikoissairaanhoidossa• Yksityinen th ja sh

• Palvelusetelilaki• Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon• Syövänhoidon strategia• Vanhustenhuollon laatusuositus• Tietoteknologiahankkeet• EVO-uudistus

2. PERHEIDEN OSALLISUUS

3. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ• Yksityinen th ja sh• Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki• Th.ammattihenkilölakiHE: kevät 2010

Voimaan: 2011 HE: 2012Voimaan: 2013

PARAS-hanke:Puitelaki voimassa 31.12.2012 asti

Selonteko Eduskunnalle syksy 2009

• MASTO-ohjelma

VOS-uudistusSTVOL voimassa 2012 loppuun

Kasteen osaltay ySOTE-kysely: maaliskuu 2009

HALLITUSOHJELMA 2012, POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIOHJELMA 2008-2017

tavoitteenaVARHAINEN TUKI

V h kk (2001 2004) h Varpu-hankkeessa (2001-2004) varhainen puuttuminen on määritelty tuen ja kontrollin t j i h i ht t ö t kijä tarjoamisena varhain suhteessa työntekijän lasta tai nuorta tai ryhmää koskevan subjektiivisen huolen kasvuun lapsen tai subjektiivisen huolen kasvuun, lapsen tai perheen pulmien kasautumiseen, kriiseissäaukeaviin mahdollisuuksiin lapsen tai nuoren aukeaviin mahdollisuuksiin, lapsen tai nuoren

ikään

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/amis/edistaminen/hv_tyo

MISTÄ MISTÄ TUNNISTAT TUNNISTAT VARHAISEN TUEN TARPEEN?

14.5.2012

VARHAINEN TUKI TUEN OIKEA-AIKAISUUS

Tietoa lapsen ja perheen selviytymisestä (voimavarat ja tuen selviytymisestä (voimavarat ja tuen tarve) omassa arjessa –) j

ei diagnoosia!!!

Voimavarojen ja tuen tarpeen j j parvioinnin haasteet – eri ammattiryhmien erilaiset arviointikeinot ammattiryhmien erilaiset arviointikeinot

14.5.2012 Arja Veijola

ENNEN KUIN HETI KUN SITTEN KUN

LAPSENHYVÄÄ KEHITYSTÄ

HUOLTA LAPSEN SUURI HUOLI LAPSEN HYVÄÄ KEHITYSTÄ

TUKEVA LÄHIYHTEISÖ JA PERUSPALVELUT

KEHITYKSESTÄ

VARHAISEN TUEN

KEHITYKSESTÄKun huoli ei pieneneERITYISPALVELUTPERUSPALVELUT VARHAISEN TUEN

TOIMINTAERITYISPALVELUT

LAPSEN JA PERHEEN PALVELUJEN LAPSEN JA PERHEEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

14.5.2012

tavoitteena lapsen, nuoren ja vanhempien – perheen -vanhempien – perheen -OSALLISUUS

14.5.2012 Arja Veijola

MITÄ PERHEEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN ON TUKEMINEN ON

KONKREETTISINA TEKOINA TEKOINA

TYÖSSÄNNE?

14.5.2012

Moniammatillisen perhelähtöisen toiminnan taustateoriaEKOKULTTUURINEN TEORIAEKOKULTTUURINEN TEORIA

Perhettä ei pidetä tahdottomina polosuhteiden uhreina, vaan

korostetaan perheen omaa aktiivista li muut ks ssroolia muutoksessa

Jokaisella perheellä on oma perhekulttuuriperhekulttuuri

Perhe akkomodoi elämäänsä t t kmuutosten mukaan

Perhe sitoutuu vain siihen, mitä se itse pitää tärkeänä (PERHEEN itse pitää tärkeänä (PERHEEN

OSALLISUUS!)

(Gallimore ym. 1989, 1993)

ESIM. REMONTTIHANKE http://www.turku.fi/remontti

OSALLISUUSOSALLISUUS

osallisuus osallistuminen osattomuuden synonyymina käytetään termiä

” ll ””osallistumattomuus” ei-osallisuudesta, joka määritellään ulkopuolisuudeksi ja

osallisuuden kokemuksesta vaille jäämiseksiosallisuuden kokemuksesta vaille jäämiseksi empowerment - täysivaltaistaminen, valtuuttaminen,

toimintavoiman ja vallan saaminen, voimaantuminen, valtaistaminen sekä valtaistuminen omavoimaistuminen omien valtaistaminen sekä valtaistuminen, omavoimaistuminen - omien voimavarojen tunnistamista ja käyttöönotto

Osallisuus on vuorovaikutusta perheen ja ammattihenkilöiden p jsekä ympäristön välillä

Osallisuuden vahvistuminen on usein pitkä prosessi

14.5.2012

(mm. Siitonen 1999.)

OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (Sä k lä K kk 2012) (Särkelä-Kukko 2012)

14.5.2012

OSALLISUUDEN PORTAATAlemmilla portailla kuntoutujalla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa,mitä korkeammalle hän kiipeää, sitä enemmän valtaa hänellä on

VALLAN JA VASTUUN

MUKANA PÄÄTÖKSENTEOSSA

JAKAMINEN

perheen kanssa jaetaan valtaa ja vastuuta

TUKEA MIELIPITEIDEN

NÄKEMYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN

perheen näkemykset

perhe on mukanapäätöksenteossa

KUUNTELEMINEN

ILMAISUUN

perhettä tuetaankertomaan mielipiteensä

perheen näkemyksetotetaan huomioon

perhettäkuullaan

( Shier, H. 2001. Pathways to participation: openings, opportunities and obligations. Children & Society, 15, 2, 107–117, Thomas, N. 2002. Children, family and the state. Decision-making and child participation. Bristol: Policy Press.)

OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (Thomas 2002)

Lapsella/nuorella ja vanhemmilla on mahdollisuus valita

mahdollisuus saada tietoa mahdollisuus saada tietoa mahdollisuus vaikuttaa prosessiin mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus saada apua ja tukea

itsensä ilmaisemiseenitsensä ilmaisemiseen mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin

14.5.2012

PERHEEN KOKEMUS OSALLISUUDESTA SYNTYY Osallistumisesta Osallistumisesta Toimijuudesta Vaikuttamisesta Vaikuttamisesta Arvostuksesta Tuesta Tuesta Yhteenkuuluvuudesta T t i d t

HALLINNAN TUNNE

Tasavertaisuudesta Omien mielipiteiden

esiintuomisestaVastuunotto omasta kuntoutumisesta (oma vastuu - rooli)esiintuomisesta

Yhteisistä päätöksistä

( )

14.5.2012

Potilaan ja läheisten osallistuminen(THL)

Potilaan käsikirja - Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/adec18e6-4675-4a6d-b63a-TARVITAANKO http://www.thl.fi/thl client/pdfs/adec18e6 4675 4a6d b63a6dbfb6e9d09c Potilasturvallisuuden huoneentaulu potilaalle ja läheiselle http://www thl fi/thl client/pdfs/b24dffc2 88b7 490f af81 88c85031af92

TARVITAANKO PERHEKESKUKSESSA

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b24dffc2-88b7-490f-af81-88c85031af92 Potilasturvallisuuden muistilistat http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8d6dd580-c090-4fdc-857a-

VASTAAVANLAISTA KÄSIKIRJAA?

347097d9177cKÄSIKIRJAA?

(http://www.thl.fi/fi FI/web/potilasturvallisuus-fi/etusivu)

14.5.2012

( ttp // t / _ / eb/pot astu a suus /etus u)

Asiakaslähtöisyys ( h lähtöi )Asiakaslähtöisyys (perhelähtöisyys) Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluita Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluita

järjestetä pelkästään organisaation, vaan myös asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi (vrt. Miettinen 2011)

Asiakaslähtöinen palvelutoiminta alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä - se on vastavuoroistaj y y y

Edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä miten asiakkaan tarpeet voidaanyhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevien palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla kustannustehokkaasti

(Virtanen ym 2011)14.5.2012 Arja Veijola

(Virtanen ym. 2011)

Asiakasymmärrys - Palveluymmärrys

yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää palveluntarjoajalta asiakasymmärrystä (customer insight) eli kattavaa tietoa asiakkaista, heidän tarpeistaan - tilanteeseen kiinnittyen kiinnittyen asiakasymmärryksen hyödyntäminen palveluiden

kehittämisen pohjana j

asiakkaiden palveluymmärrys (service insight)i kk id ti t j kä it tä t ill l i t asiakkaiden tietoa ja käsitystä saatavilla olevista

palvelumahdollisuuksista ja palvelun tarjoajan roolista asiakkaan kumppanina parhaan mahdollisen palvelun tuottamiseksi

(Virtanen ym 2011 Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja14.5.2012

(Virtanen ym. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen)

MIKSI TARVITAAN MIKSI TARVITAAN MONIAMMATILLISTA

Ö ÄYHTEISTYÖTÄ PERHEKESKUKSESSA?PERHEKESKUKSESSA?

vai tarvitaanko?

14.5.2012

ASIANTUNTIJUUS muuttuuASIANTUNTIJUUS muuttuu Tiet ei le enää vain ammattilaisten hallussa vaan raja aita Tieto ei ole enää vain ammattilaisten hallussa, vaan raja-aita

asiakkaan ja asiantuntijan välillä on hämärtynyt, asiakkaat”kokemusasiantuntijoina”

Kollektiivisella asiantuntijuudella tarkoitetaan osaamista yhdessä.Se tarkoittaa tiedon muodostamista jakamista käsittelemistä jaSe tarkoittaa tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistä jayhdistämistä toisen tai useamman ihmisen kanssa siten, ettäyksittäiset osaamisalueet ovat enemmän kuin osiensa summa.

Vaikka kyseessä olisi kuinka pätevä asiantuntija, hän ei voihankkia kaikkea sitä tietoa, jota asiantuntijat yhdessä omaavat.n , j n un j y m .Kollektiivinen asiantuntijuus on tulos, joka saavutetaan ryhmänvuorovaikutuksessa. (Boreham 2005.)

14.5.2012

Perhekeskuksessa tarvittava osaaminenosaaminen

14.5.2012 HH & AV

MONIAMMATILLISUUS JA PERHEIDEN ROOLIMONIAMMATILLISUUS JA PERHEIDEN ROOLI

Tavalla, jolla palvelujen/eri Tavalla, jolla palvelujen/eri ammattihenkilöiden välinen yhteistyö on organisoitu on merkittävä vaikutus

perheiden mahdollisuuksiin osallistua itseään ja lastaan koskevien asioiden suunnitteluun,

i i tii j tarviointiin ja seurantaan perheiden mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja

nähdyksi tasavertaisina kumppaneina perheiden mahdollisuuksiin määritellä, mitä

palvelutarpeita heillä on, millä tavalla palvelujen yleinen tarjonta vs. yksilöllinen

l h d k räätälöinti vastaa heidän tarpeisiinsa sekä miten kiinteästi vs. löyhästi he osallistuvat yhteistyöhöny y

(Larsson 1999)

PALVELULÄHTÖINEN P HMONIAMMATILLINEN TOIMINTAMALLI

Yksikön tai organisaation sisäinen yhteistyöelin Yksikön tai organisaation sisäinen yhteistyöelin (tiimi), johon kuuluu eri ammattikuntien edustajia (esim. lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi jne.), ja joka ohjaa ja määrittelee, mitä palveluja perheille ja lapsille tarjotaanlapsille tarjotaan

Tavoitteena kartoittaa ongelmat eri näkökulmista

Yht i t ötä li kt i j j t k ät Yhteistyötä yli sektorirajojen tekevät pääsääntöisesti yksittäiset työntekijät tilanteittain

Perheiden osallistumisen tapaamisiin Perheiden osallistumisen tapaamisiin määrittävät viranomaiset ja perheen tehtävänä kuulla ammattilaisten yhteinen tilannearvio lapsen/perheen tilanteestatilanteesta

( Larsson, 1999)

PERHELÄHTÖINEN MONIAMMATILLINEN TOIMINTAMALLI Palvelutiimi rakennetaan Palvelutiimi rakennetaan

tapauskohtaisesti tietyn kysymyksen, huolen tai asiantilan hoitamiseksi -

lli ik tt iosallisuus, vaikuttaminen

Palvelutiimissä perhe ja työntekijät Palvelutiimissä perhe ja työntekijät arvioivat palvelutarpeita perheen (lapsen), fyysisen tai sosiaalisen

ä i tö kä äid k ki äiympäristön sekä näiden keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta ja tarpeistap

Palvelutiimissä voivat olla mukana sekä erityis- että peruspalvelujen työntekijöitä

(Larsson M (1999) Organising habitation services: Team structures and familyparticipation. Child: Care, Health and Development 26(6): 501–514)

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

poikkitieteellinen (transdisciplinary)

ti t i äli

(transdisciplinary)

Sitoudutaan toimimaan perheenhyväksi yli tieteen- ja ammattirajojen

tieteinen välinen(interdisciplinary)

Perheen aktiivinen rooliKaikki ovat tietoisia omasta ja toistenrooleista sekä erityisosaamisestaKaikki oppivat toisiltaan

monitieteinen Yhteistyössä jaetaan vastuu ja keskustellaan Tieteen- ja toimijoiden rajat l ät

Kaikki oppivat toisiltaan

(multidisciplinary)

Eri ammattihenkilöt tuovatoman osaamisensa/näkökulmansa

selvät

oman osaamisensa/näkökulmansatiedoksi muilleVuorovaikutus on vähäistä

(McCollum & Hughes 1990, Woodruff & McGonigel 1990, Mullins, Keller & Chaney 1994)

luottamusMILLÄ SOSIAALISEN

iä ät

yhteinentavoite

luottamus

arvosta-minen

VUOROVAIKUTUKSENTASOLLA LIIKUMME?

toinen

eriävät intressit

toisen puhe

työnjako

sopimus

minen

V yhteis-toiminta

samassa

kohteena

yksisuun-

toisen puhe”kumotaan”

kilpailu

sopimus

IV yhteistyötilassa

muodolli-

taisuus

valta

kilpailu

II i li ik tt i

III pelisesti

”sisä-ii t ”

Yhteistyöstäyhteistoimintaan

I tilanteessa olo

II sosiaalinen vaikuttaminensiisteys” yhteistoimintaan

I tilanteessa olo

(Mönkkönen 2002, 42-44)

Yhteistyölle ja yhteistoiminnalle on tyypillistä ristiriidat, epäluuloisuudesta ja -tietoisuudesta aiheutuvatp jväärinymmärrykset, vihamielisyys, kilpailu, kateus ja pelko

( mm Rickett 1996 Bernhofen & Opie 1997 Cott 1997 Reynolds 1999 Freeman ym 2000 Irvine ( mm. Rickett 1996, Bernhofen & Opie 1997,Cott 1997, Reynolds 1999, Freeman ym. 2000, Irvine ym. 2002, Veijola 2004, Korrensalo ym. 2011)

14.5.2012 Arja Veijola

PERIAATTEET JA OLETUKSET

Periaate:Tavoitteena lasten hyvinvointi.Ol V h d k d l hOletus:Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia.

Periaate: Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä.Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta koska Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta, koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja, joissa ammattilaisten ja vanhempien yhteisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tuleminen.

Periaate: Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä.Oletus: Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla on tärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla.

Periaate: Luodaan yhteistyö ja kumppanuuskulttuuria.Oletus: Moniammatillisuus/toimijaisuus (moniasiantuntijuus) työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä.

Periaate: Uudistetaan palvelurakenteita.Oletus: Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä (kumppanuus) voidaan optimoida resurssien käyttöä ja luoda uusia toimintamalleja

34

p y j j

Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamallitoimintamalli Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan,

varhaiskasvatuksen koulutoimen sekä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista.

Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä.

Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella.asu na u a.

Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin.

Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen Perhekeskus on osa kunnan lapsi ja perhepalvelujenorganisaatiota

(Lähde: Perhekeskustoiminnan kehittäminen: loppuraportti 2008).

PERHEKESKUSTYÖN HAASTEET NYT

ammatillisen osaamisen haasteet ja kehittäminen

moniammatillisen työn ja monitoimijaisen kumppanuuden johtamisen haasteetkumppanuuden johtamisen haasteet

kumppanuuden vahvistaminen valtakunnallisella, kumppanuuden vahvistaminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla

h id i i j h i ö perheiden oman toiminnan ja vapaaehtoistyön tukirakenteiden luominen

36

KIITOS

ONNEASELÄNTEEN

PERHEKESKUSTYÖLLE!PERHEKESKUSTYÖLLE!

HH 37 14.5.2012