pankkiunioni rakentuu pala palalta - miten se vaikuttaa suomeen?
Upload: finanssialan-keskusliitto-federation-of-finnish-financial-services
Post on 07-Jul-2015
177 views
DESCRIPTION
Pääekonomisti Veli-Matti Mattilan esitysTRANSCRIPT
1
PANKKIUNIONI RAKENTUU
PALA PALALTA – MITEN SE
VAIKUTTAA SUOMEEN?
Veli-Matti Mattila
Pääekonomisti
2
PANKKIEN JA VALTIOIDEN
KYTKÖS KRIISIN AIKANA
3
KRIISIN ERI VAIHEET NÄKYVÄT KOROISSA
Valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto, %
4
KRIISIN ERI VAIHEET NÄKYVÄT KOROISSA
Valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko, %
Kreikan valtiontalous kriisiytyy
Pankkisektori ahdinkoon
Irlannin pankkisektori kriisiytyy
Valtiontalous ahdinkoon
Portugalin valtiontalous kriisiytyy
Pankkisektori ahdinkoon
Espanjan pankkisektori kriisiytyy
Valtiontalous ahdinkoon
Italian valtiontalous kriisiytyy
Pankkisektori ahdinkoon
5
VALTION JA PANKKIEN VÄLINEN KYTKÖS: ESPANJA
Luottoriskiltä suojautumisen hinta, korkopistettä
6
VALTION JA PANKKIEN VÄLINEN KYTKÖS: ITALIA
Luottoriskiltä suojautumisen hinta, korkopistettä
7
MAAKOHTAISET EROT SUURIA PANKKIEN VÄLILLÄ
Luottoriskiltä suojautumisen hinta, peruspistettä
8
KRIISIMAISSA ESIINTYNYT TALLETUSPAKOA
Yleisön talletukset, 6/2008=100
9
KRIISIMAIDEN PANKIT EKP:N LAINOJEN VARASSA
EKP:n ja kansallisten keskuspankkien lainat pankeille, mrd. euroa
10
MONISSA MAISSA PANKIT SUPISTANEET LUOTONANTOAAN
Luottokanta, 2003=100
11
HOITAMATTOMIEN LUOTTOJEN MÄÄRÄT KASVANEET TUNTUVASTI KRIISIMAISSA
Järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan, %
12
ESPANJAN JA ITALIAN PANKEILLA PALJON VALTIONPAPEREITA TASEISSAAN
Rahalaitosten omistamat euroalueen julkisyhteisöjen velkapaperit, mrd. euroa
13
TALOUS- JA RAHAUNIONISTA
PANKKIUNIONIIN
14
Viime vuosien kriisi paljastanut EMU:n valuvianPankkien ja valtioiden välillä kaksisuuntainen ”kohtalonyhteys”
Pankkien ongelmat heiluttavat valtioita: esimerkkeinä Espanja, Irlanti ja Kypros
Valtioiden ongelmat heiluttavat pankkeja: esimerkkeinä Italia, Kreikka ja Portugali
Viime kädessä yhden jäsenmaan pankkikriisi voi heiluttaa koko euroaluetta
Tartuntavaikutus yhteisen rahan ja yhteismarkkinoiden kautta
Ratkaisuna pankkiunionin perustaminenPankkien valvonta pois kansallisista käsistä
Yhteinen pankkivalvonta: kaikki pankit yhdenmukaisen valvonnan piiriin
Kriisinratkaisuvalta ja kriisinhoitotoimien rahoitus pois kansalliselta tasolta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (ja mahdollisesti yhteinen talletussuoja): kriisinhoitotoimien rahoitus omistajien, velkojien ja viime kädessä euroalueen pankkien yhteisvastuun kautta
• Yhteinen sääntökirja takaamaan pankkien yhdenmukaisen sääntelyn
Pankkiunioni heikentää valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyttä mutta ei katkaise sitä kokonaan
Esim. pankeilla runsaasti valtionpapereita maksuvalmiuspuskureissa
MIKSI PANKKIUNIONIA RAKENNETAAN?
15
PANKKIUNIONIN PALASET
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
(Yhteinen talletussuoja)
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)
16
Ensimmäinen askel: yhteinen pankkivalvonta
Komissio antoi asetusesityksen syyskuussa 2012
Asetus hyväksyttiin EU:ssa lokakuussa 2013
Yhteinen valvonta alkaa marraskuussa 2014
• Toinen askel: yhteinen kriisinratkaisumekanismi
• Komissio antoi asetusesityksen heinäkuussa 2013
• Neuvottelut käynnissä EU:ssa
• Tavoitteena, että mekanismi aloittaa toimintansa tammikuussa 2015
• Tiekartassa ei mainintaa yhteisestä talletussuojasta
• Talletussuojadirektiivin uudistaminen käynnissä: yhtenäistää kansalliset järjestelmät
PANKKIUNIONIN TIEKARTTA(EU:N HUIPPUKOKOUS 14.12.2012)
17
SSM = Single Supervisory Mechanism = EKP + kansalliset valvojat
EKP:lle laajat valtuudet valvoa euroalueen maiden luottolaitoksia
Toimilupa-asiat, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden valvonta, stressitestien teko,
omistuksen ja hallinnon valvonta ym.
”Varhaisen vaiheen” toimenpiteistä huolehtiminen ongelmatilanteissa (mutta ei
varsinaiset kriisinratkaisutoimet)
Kansalliset valvojat avustavat EKP:ta päätösten valmistelussa ja
toimeenpanossa
Kansallisilla valvojilla monelta osin yhä keskeinen rooli päivittäisessä valvonnassa
Kansalliset valvojat huolehtivat edelleen maksuliikkeen valvonnasta, rahanpesun
estosta, kuluttajansuojasta ja muista tehtävistä, joita ei siirretä EKP:lle
Kansalliset valvojat vastaavat pääasiassa myös makrovakauspolitiikasta
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN (SSM) SISÄLTÖ
18
EKP:lla ensisijainen valvontavastuu seuraavista luottolaitoksista:
Tase vähintään 30 mrd. euroa TAI
Tase vähintään 20 % maan BKT:sta (kuitenkin vähintään 5 mrd. euroa) TAI
Luottolaitos on kansallisen valvojan tai EKP:n mielestä merkittävä TAI
Luottolaitos on saanut tukea EVM:stä tai ERVV:stä TAI
Luottolaitos kuuluu maan kolmen merkittävimmän luottolaitoksen joukkoon
Yhteensä noin 130 luottolaitosta EKP:n suoraan valvontaan
Kansallisilla valvojilla ensisijainen vastuu muista kuin edellä
mainituista luottolaitoksista
EKP:lla viimekätinen vastuu kaikista luottolaitoksista
YHTEISEN PANKKIVALVONNAN TYÖNJAKO
19
SUOMEN TALLETUSPANKKIKONSERNIT 30.6.2013
Taseen koko
(mrd. e)
Osuus
(%)
Nordea Pankki Suomi 307 65
OP-Pohjola -ryhmä 100 21
Danske Bank Oyj 28 6
Aktia 11 2
Muut 26 6
Yhteensä 472 100
Huom. Kuntarahoitus Oyj 26
Lähde: Finanssivalvonta. Tiedot konserni- tai ryhmätasolla.
20
Ennen yhteisen valvonnan alkamista EKP tekee kattavan arvioinnin
pankeista (Comprehensive assessment)
Alkoi loppusyksystä 2013 ja kestää vuoden verran
Sisältää riskien arvioinnin, saamisten laadun tarkastelun ja stressitestin
Kattaa EKP:n suoraan valvontaan tulevat pankit
Suomesta mukana Danske Bank Oyj, Nordea Pankki Suomi ja OP-Pohjola –ryhmä
Jos ongelmia löytyy, ne on korjattava nopeasti
Ensisijaisesti pankkien hoidettava ongelmat itse (osakeanti, saatavien myynti, muun
yksityisen rahoituksen hankinta)
Toissijaisesti voidaan turvautua kansallisiin vararahoitusjärjestelyihin valtiontuki-
säännösten puitteissa
Kolmanneksi voidaan turvautua euroalueen/EU-tason vararahoitusjärjestelyihin (EVM)
Suorasta pääomittamisesta ei ole vielä löydetty sopua euromaiden kesken
PANKKIEN KUNTOTESTI
21
PANKKIUNIONIN PALASET
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
(Yhteinen talletussuoja)
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)
22
Komission asetusesitys (neuvottelut käynnissä EU:ssa):
SRM kattaa kaikki SSM-alueen luottolaitokset, voimaan 1.1.2015
Kriisinratkaisuneuvosto valmistelee kriisinhoitotoimet ja valvoo niiden
toimeenpanoa kansallisella tasolla
Komissio tekee periaatepäätökset kriisinhoitotoimista ja niiden rahoituksesta
Omistajat ja velkojat rahoittavat ensisijaisesti kriisitoimet (”bail-in”)
Lisärahoitus tulee yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, joka korvaa
kansalliset rahastot
Rahaston tavoitekoko vähintään 1 % suojatuista talletuksista (55 mrd. euroa)
Kerrytetään 10 vuoden aikana
Rahasto voi lainata varoja kolmansilta osapuolilta (esim. EVM)
Varat kerätään luottolaitoksilta tase- ja riskiperusteisilla maksuilla
YHTEINEN KRIISINRATKAISUMEKANISMI (SINGLE RESOLUTION MECHANISM, SRM)
23
PANKKIUNIONIN PALASET
Yhteinen pankkivalvonta
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
(Yhteinen talletussuoja)
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
(”Basel III”)
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Talletussuoja-
direktiivi
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset (noin 6 000)
24
Sisältö: uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännökset kaikille
EU-maiden luottolaitoksille
Voimaan asteittain 1.1.2014 lähtien ( 2019)
Asetus (CRR) suoraan sitovaa lainsäädäntöä, direktiivi (CRD IV)
edellyttää kotimaista lainsäädäntötyötä
Luottolaitoslain päivitystyö käynnissä, voimaan 1.7.2014
Mukana myös makrovakausvälineitä koskeva lainsäädäntö (Tanskasen ryhmä)
Tavoitteena ollut yhteinen sääntökirja ei täysin toteudu: kansallista
harkintavaltaa jää mm. lisäpääomavaatimuksiin
BASEL III –UUDISTUS (”CRD IV & CRR”)
25
Tausta: tavallinen konkurssilainsäädäntö ei yleensä ole
käyttökelpoinen pankkikriisien hoidossa
• Sisältö: yhtenäiset työkalut ja menettelytavat pankkikriisien
hoitamiseen kaikissa jäsenmaissa
• Omistajien ja velkojien vastuu (”bail-in”)
• Pankkikohtaiset elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat
• Kansalliset rahoitusjärjestelyt kriisejä varten (kriisinratkaisurahasto tms.)
• Trilogineuvottelut käynnissä (komissio – parlamentti – neuvosto)
• Aikataulutavoite: voimaan 1.1.2015 (bail-in: 2018)
• Kotimainen lainvalmistelutyö jo käynnissä
ELVYTYS- JA KRIISINRATKAISUDIREKTIIVI (”BRRD”)
26
Tausta: EU-maissa talletussuoja turvaa talletukset 100 000 euroon
asti mutta maiden järjestelmät hyvin erilaisia
Sisältö: yhtenäistää EU-maiden kansalliset talletussuojajärjestelmät
Yhdenmukainen talletusten määrittely
Varojen rahastointi – varat kerätään pankeilta riskiperusteisilla maksuilla
Tavoitetaso rahastojen koolle
Talletusten takaisinmaksuajan yhdenmukaistaminen
Trilogineuvottelut käynnissä
Tavoitteena voimaantulo 1.1.2015
Kotimainen lainvalmistelutyö jo käynnissä
TALLETUSSUOJADIREKTIIVI (”DGSD”)
27
SUOMI OSANA PANKKIUNIONIA
Yhteinen pankkivalvonta 90 % pankkisektorista EKP:n suoraan ”syyniin”
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Yhteisvastuu pankkien välillä
(Yhteinen talletussuoja) ?
P A N K K I U N I O N I
Vakavaraisuus-
ja
maksuvalmius-
sääntely
Lisää pääomia,
maksuvalmius-
puskurit ym.
Elvytys- ja
kriisinratkaisu-
direktiivi
Sijoittajanvastuu
Talletussuoja-
direktiivi
Yhtenäinen
talletussuoja
Unioniin kuuluvat pankit ja muut luottolaitokset Suomen osuus 1½ %