RUOKA&MATKAILU strategiatyöpaja

1

OHJELMA

Aamupala by team Kira Weckman

9.20 Aamun avaus, RUOKA&MATKAILU -hankeen vetäjä, HAAGA-HELIA amk, lehtori Kristiina Havas

9.30 MoHut ja Trade follow up -kiteytys, MEK, kehityspäällikkö, Terhi Hook

10.00 Ruokamatkailu – mitä se on? Kristiina Havas

Tauko

11.00 Strategiatyöpajan startti, fasilitaattorina HAAGA-HELIA amk, matkailun lehtori Kristian Sievers

12.00-13.00 Lounas InnoCatering -tilassa

13.00- Strategiatyöpaja jatkuu, kahvihetki työn lomassa klo 14.30

15.40 Keskustelua, päivän yhteenveto, seuraavat askeleet Kristian Sievers ja Kristiina Havas

16.00 Päivä päättyy

2

Ruokamatkailun suosion kasvu on yksi näkyvimpiä kansainvälisiä trendejä. Ruoan myötä matkailija pääsee helposti kokemaan kohdemaan kulttuuria ja paikallisuutta.

Suomessa syötävä ruoka on tutkitusti Euroopan puhtainta.

Kiinnostus terveellisyyteen sekä luomu- ja lähiruokaan on suurta kaikissa kohdemaissamme (TEM, MEK. Tuotekehityksen painopisteet vuosille 2014-2020).

Hallituksen lähiruokaohjelmaan on vuoden 2020 tavoitetilaksi kirjattu: "lähiruoka on osa laadukasta matkailutuotetta, tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruoka- ja matkailualan toimijoille ja lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena".

Lähiruokaohjelmassa on kirjattu myös lukuisia teemaan liittyviä kehittämistoimia, joiden yhteen suuntaan saattamiseen nyt aloitettava strategiatyö on rakennettu.

3

Tuotekehityksen painopisteet vuosille 2014-2020: Kaikille neljälle teemalle

yhteinen painopiste on suomalainen ja paikallinen ruoka. Muita painopisteitä

ovat hiljaisuus sekä kulttuurin ja luonnon yhdistäminen

•Talvi ja joulu

•Kesäaktiviteetit

•Hyvinvointi

•Kulttuuri & tapahtumat

Silence, please•Mökkeily, sauna, luonto, yms.

Cultural beat•Joulupukki, design,

suomalainen ruoka, yms.

Wild & free•Safarit, hiihtokeskukset, kalastus,

yms.

Globalisaation ja lokalisaation vaikutus matkakohteen ruokatarjontaan (Mak

ym. 2012, 179; Nurvala E. 2014)

5

Ruokamatkailu kiinnostuksen tason

mukaan jaoteltuna (Hall & Sharples 2003, 11, Nurvala E. 2014)

Hankkeita maakunnissa

Ruoka-alan (erit. lähi- ja luomuruoka) toimintaa ja toimijoita maakunnissa

http://www.aitojamakuja.fi/maakunnissa.php?v=info

Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, myös useita muita toimijoita

7

Toimintaa maakunnissa

Ruoka-alan (erit. lähi- ja luomuruoka) toimintaa ja toimijoita maakunnissa

http://www.aitojamakuja.fi/maakunnissa.php?v=info

Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria,

10.11.2006Malli kalvopohjasta

8

TAUSTALLA BACK TO BASICS -ajattelu

yksinkertainenelämäntyyli

käsityöläisyys

lähiruoka, puhdasruoka

autenttisuus

live like locals

ainutkertaisia elämyksiä

osallistuminen ja oppiminen

Katuruoka – ruokarekkoja ja kärryjä

10

RUOKA&MATKAILU hankkeen 1. vaiheen konkreettisia työvälineitä

12

Ruokamatkailuluotsi-opas paperisena ja sähköisenä

Suomalaiset kahvileivät ja ruokaisat salaatit opas sähköisenä

Sinisen marjan case, Excel-työväline kilpailukyvyn analysointiin ja sovellettavia kannattavuuden työkaluja

Mitä laki sanoo selkokielellä, joitakin logistiikkamalleja

Elämyksellisen ruokamatkailun malli

RUOKA&MATKAILU hankkeen 1. vaiheen tuloksia

Yksi haaste lähiruoan ja matkailuyritysten saattamisessa yhteen on se, että toimijat eivät

tunne toisiaan tai toistensa toimintatapoja

Lähiruoan hankinnan järkeistäminen (kuka hakee, kuka tuo, kuka noutaa) vaatii vielä

panostuksia, ja näitä kysymyksiä on sivuttukin useissa suomalaisissa lähiruokaan liittyvissä

hankkeissa

Matkailijat haluavat syödä casual-tyyppisissä ravintoloissa, kauppahalleissa ja toreilla sekä

kotiruokatyyppisissä ravintoloissa

Puhdasta, monipuolista ruokamatkailutuotteita sanan varsinaisessa merkityksessä ei oikein

vielä Suomessa ole. Tällä tarkoitamme pitkälle mietittyjä ja tuotteistettuja kokonaisuuksia.

Erittäin hyviä potentiaalisia ja jo toimivia ratkaisuja on toki jo löydettävissä.13

Ruokamatkailun checklist, oleellisimmat asiat yrittäjän näkökulmasta

14

Tuote, tuotteista-

minenkunnossa,

kohde on kokonaisuus

Paikallisuus, perinteisyys, suomalaisuus –mutta ei tavanomaisuus

Ruoan hyvä maku

Asiakas-ymmärrys,

räätälöity, välitön palvelu

Pyydetään tarpeeksi korkea hinta

Miljöö, sisustus, estetiikka

Sesonkien hyödyntäminen

Sijainti, opasteet,

näkyminen, kuuluminen ,

markkinointi ja myynti

Yhteistyö paikallisten tuottajien ja toimijoiden kanssa –myös logistiikassa

Verkottuminen alueen yritysten kanssa, yhteinen rintama

Paikalla, yrityksellä ja tuotteilla kasvot ja tarttuva tarina

Asiakas voi osallistua

Osaava henkilökunta, ylpeys omasta työstä

Kokonaisvaltainen kattaus,esillelaitto –mitä siihen tarvitaan?

15

EstetiikkaOmaleimaisuusSiisteys, selkeys

Suomalaiset astiatEi liikaa komponentteja

annoksissaRuokien tunnistettavuus

Oikeat lämpötilatTurvallisuus, terveellisyys

Aina tarjolla hyvää suomalaista vettä

• Paikan teema päätetty

• Kalusteet, astiat, pöytäliinat ym. sopivat yhteneväiseen teemaan

• Yksinkertaisuus• Ei ylimääräistä

somistusta• Ei liikaa värejä• Ei liian sliipattua• Yksilöllisyys esiin!

Jujut jajipot

WAU!

RUOKA&MATKAILU

Tuotteistamisesta:Elämyksellisen ruokamatkailun malli -linkki

16

Sweden, the new culinary nationTry Swedish!

Det Nya Matlandet (2008) - visio, jonka

tavoitteena on kehittää Ruotsin tunnettavuutta

ruokamaana.

Vision viisi osa-aluetta ovat julkinen sektori,

ruokatuotanto, jalostettu ruoka, ravintolat sekä

matkailu.

Käytänteitä: Ruotsissa on valittu 26 alueellista

lähettilästä, 12 asiantuntijan neuvosto,

Culinary capital of the year (esim.

kouluruokailu), Culinary Nation -konferenssi

17

10.11.2006

18

Ami Hovstadius: Hyvästä kehityksestä huolimatta

viestintäasiantuntija muistuttaa, että Ruotsikin on aloittelija

monessa suhteessa. Länsirannikon kalastussafarit tai Gotlannin

tryffeliretket eivät riitä, tuotteistamista tarvitaan joka puolella.

A GUIDED FOOD TOUR

Discover the pure flavours of both the modern and the classic

Nordic Kitchen. On this tour we will be served food samples at

more than seven specially selected locations, all with their roots

in the Nordic Kitchen.

http://www.foodtoursstockholm.se

Vad är det bästa med att bo på hotell? Många svarar frukosten!

”Den stora frukostbuffe´n är utvecklad tillsammans med Svenska

Kocklandslaget och ger stor valfrihet att komponera egen

frukostmeny, oavsett om du prioriterar hälsa eller vardagslux.”

https://www.rica.se/godmorgon

Tanska - Kööpenhamina

19

Erilaiset ruokakojut ovat näkyvä osa Kööpenhaminan katukuvaa. Hod dogeista on tehty lukuisia uusia versioita.

15 Michelin ravintolaa (13 Kööpenhaminassa) + 14 BibGourmand –merkinnän saanutta ravintolaaNoma

Tanskassa valtio on ymmärtänyt gastronomian arvon ja

panostaa ruokamatkailuun

Perinteisiä smörrebrödejä on päivitetty ja ne ovatkin jälleen suosittua lounasruokaa.

20

Tanska

økologiske spisemærke –luomumerkki, www.oekologisk-spisemaerke.dk,

esim. Guldsmeden Hotelswww.hotelguldsmeden.com

21

Elo-syyskuussa vietetään kaupungin ruokafestivaalia COPENHAGEN COOKING, Nordisk Food Festival 1/1

Social food – Yhdessäoloa ruoan merkeissä - aika ja paikka vapaa, kuten katukeittiöitä ja pitkiä

pöytiä epätyypillisissä paikoissa

Glass and bottle – neste on aterian kaveri, viini, olut, virvoitusjuomia – myös etikkaa ja ruokaöljyä.

Tutustu vaikka baristoihin tai coctailkursseihin.

Fine dining – Gourmeeruokaa – ainutlaatuisia makuelämyksiä, kuten jälkiruokapäivällisiä tai

päivällisiä Michelinkokkien seurassa.

Green revolution – Millä tavalla ruokailutapamme vaikuttavat terveyteemme ja ympäristöön. Voit

syödä kestävän kehityksen mukaisia menuja, vierailla kaupunkipuutarhassa tai kokea millaista on

olla kaupunkiviljelijä.

22

www.copenhagencooking.com

Knowledgeable cooking – Gastronomiaa kulttuurisessa, historiallisessa tai tarinallisessa

yhteydessä. Osallistu hauskaan ja kekseliääseen tarinan kerronnan tapaan esim. pyöräretkillä tai

ruokatapahtumissa, jotka perustuvat elokuvaan tai kirjallisuuteen.

Copenhagen`s backyard – Tuodaan vahvasti esiin kulinaarisia aarteita Kööpenhaminan

ulkopuolella, voit esim. vierailla maatilalla, käydä museossa, jolla on gastronominen näkökulma, tai

nauttia picnikin maalla.

Food for children – Koe kokkikoulu lapsille, maatilavierailu, aarteen etsintää, joiden teemoina on

esim. rohkeus

Nordic summer – Miltä maistuvat pohjoisen kesän parhaat tuotteet. Kokeile perunoita, yrttejä,

salaatteja tai meren eläviä.

Hidden treasures – Päivälliskokemuksia uusissa paikoissa, jotka terävöittävät aistejasi, esim.

ainutlaatuinen päivällinen paikassa, jossa on huikeat näköalat tai keskiyön iltapala kivijalkapaikassa

tai veneessä.

23

Norja

24

Strategian mukaan green tourism eli ekomatkailu on tärkeä osa-alue ja

ruoan ja matkailun yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuksia sen

kehittämiseen.

Matkailustrategia (2012), jossa todetaan, että ruoka on tärkeä osa

matkailutuotetta. Strategiassa mainitaan, että kysyntää on ravintoloille

ja kahviloille, jotka tarjoavat kotiruokaa, käyttävät lähiruokaa ja joilla

vahva paikallisidentiteetti on kasvanut ja kasvaa edelleen.

Norjassa aloitettiin vuonna 2010 pilottihanke nimeltä Taste of National

Tourist Routes. Viisi matkailureittiä mukana hankkeessa.

http://www.nasjonaleturistveger.no/en

www.tasteofnationaltouristroutes.com

Norwegian foodprints: Itsenäinen markkinointikanava korkealaatuisille

norjalaisille ruokapaikoille. Tiukat laatukriteerit, ruoka tehtävä itse

alusta asti ja paikallisista raaka-aineista.

RUOKA & MATKAILU MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN KYSELYSSÄVastauksia 238

Kysymys: 3b. Muita mahdollisia valtakunnallisesti tärkeitä tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä:

eri teemaisten reitistöjen (pyöräily, vaellus, ruoka, kulttuuri, jne) koonti yhteen paikkaan.

Nykyisiä valtakunnallisia kehittämisohjelmia Culture Finland, Outdoors Finland ja Kylämatkailu tulisi jatkaa

Valtakunnalliset katto-ohjelmat tulisi saada myös hyvinvointi- ja ruokamatkailulle.

Ruoka tulee saada elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua.

4a. Nimeä kolme (3) Suomen matkailun vahvuutta, heikkoutta (sisäiset) ja mahdollisuutta omasta näkökulmastasi katsottuna.

Ruoka ja matkailulinen potentiaali mainittiin useaan kertaan kohdissa "vahvuus" ja/ tai "mahdollisuus".

esim: Pääkaupunkiseudun antamat mahdollisuudet yhdistää kaupungissa olevat huippuruokapalvelut ympäröivään saaristoon ja luontoon (Nuuksio, keskuspuisto ym)

25

RUOKA & MATKAILU MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN KYSELYSSÄVastauksia 238

5. Suomen matkailubrändit. Millä brändillä/brändeillä Suomen tulisi profiloitua?

Ruoka, luonto, turvallisuus ja puhtaus

7. Millä tavalla mainitsemiesi toimijoiden toimintaa ja yhteistyötä voitaisiin entisestään kehittää?

Toimintaa tulisi kehittää alueellisen matkailun kehittämiskoordinoinnin mallilla. Näin päästäisiin valtakunnallisesti vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin ja pois pirstaleisesta hankemaailmasta.

Hankkeita tulee terävöittää ja, ne olisivat näin ammattimaisempia ja kohdentuneita.

Valtakunnallisia hankkeita esim. OF, CF, Kylämatkailu, RUOKA&MATKAILU ja Hyvinvointi hankkeilla tulisi olla alueelliset koordinaattorit. Koordinaattorit voivat toimia usean maakunnan alueella koordinoiden valtakunnallisten hankkeiden alueellisia toimenpiteitä.

Matkailun kehittämisen alueellinen työnjako ja vastuut KTM 1/2004 tulee päivittää!

26

RUOKA & MATKAILU MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN KYSELYSSÄVastauksia 238

9. Näetkö lisätarvetta kansallisen tason matkailun elinkeinopoliittiselle keskustelulle?

kyllä, minkälaista?

Ruoka ja alkoholiverotus EU-tasolle

13. Mistä elementeistä Suomen matkailun visio vuoteen 2030 koostuu? Nimeä kolme tärkeintä.

Arjen asiat, Ruoka, Luonto

Kaunis, helposti saavutettava, puhdas ja rauhoittavaa luonto/saaristo

Terveellinen lähiruoka

Ystävälliset lähihistoriastaan kertovia ihmisiä

Luonto ja ympäristö

Kalastusopaspalvelut

Luomuruokaan liittyvät tuotteet

Suomalaisuus (kulttuuri & ruoka)

Selkeät tuotteet liittyen ruokamatkailuun

27