”Meillähän on jo matopeli.”

”Aikuisena on hankala ruveta yhtäkkiä

innovoimaan kaikenlaista.”

”Tästä voi tulla sanomista.”

Suomella on haasteita. Helppoa olisi lyödä hanskat

tiskiin. Siihen ei ole varaa, mutta ei onneksi tarvettakaan.

Tämä kirja kertoo 26 syytä uskoa Suomeen. Kiertotalous,

koulutusvienti, lapset, tasa-arvo, äitien hätäkahvit,

konsensus, luonto, puhdas vesi, terveysteknologia,

cleantech, eurooppalaisuus ja paljon muuta.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen

toimittamassa kirjassa kiinnostavat suomalaiset

tuumailijat kertovat 26 ideaa.

26 S

YY

TÄ

USKO

A S

UO

MEEN

Sanni Grahn-Laasonen (toim.)

Suomeen

1

Sisältö

Johdanto 21 Peruskoulu 42 Lapset 73 Luottamus 104 Venäjä 135 Tasa-arvo 166 Koulutusvienti 197 Yliopistot 228 Ilmastoedelläkävijyys 259 Cleantech 2810 Uusi energiapolitiikka 3111 Luonto 3412 Kiertotalous 3713 Työelämä 4014 Eurooppalaisuus 4315 Musiikkikasvatus 4616 Eläkeläiset 4917 Terveydenhuolto 5218 Terveysteknologia 5519 Puhdas vesi 5820 Puhdas ruoka 6121 Kaikki samassa veneessä 6422 Kasvuyrittäjyys 6723 Kehitysyhteistyö 7024 Liikunta 7325 Talkoohenki 7626 Uusi tapa tehdä 79

2

Johdanto

Päiväkodista tulee tekstiviesti: “Tuottehan ensi viikolla lisää varahousuja. Kesäksi vaipattomaksi

Istun auton takapenkillä, kiireessä, mutta hymyilen. On hauska seurata, kuinka mietittyä suomalainen varhaiskasvatus on. Maailman parasta.

Yhtäkkiä olen tullut ikään ja elämäntilanteeseen, jossa olen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen suurkuluttaja. Neuvola, korvalääkäri, päiväkoti, lapsilisät. Menee joitakin vuosia, ja lapsi menee kouluun. Kuinka

Hyvinvointivaltio on puolustamisen arvoinen. Myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Sen tulevaisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Aivan viime aikoina ja onneksi vain hetkittäin mieleen on hiipinyt pelko siitä, miten lintukotomme Suomi pärjää. Miten maailman parhaasta tuli Euroopan hitaimmin kasvavia maita? Miksi yhtäkkiä kilpailukykymme on vajonnut? Velka paisuu, rakenteet uudistuvat liian hitaasti. Pessimismi ja kyynisyys

ovat lisääntyneet, ja ilmapiiri kääntymässä avoimesta sulkeutuneeksi, niin kuin usein käy silloin, kun muutos on niin nopeaa, ettei meinaa pysyä perässä.

Kaikella rehellisyydellä tiedämme, että tuleville vuosille on luvassa vaikeita päätöksiä, joita poliittisen järjestelmämme on entistä vaikeampi tehdä, sillä politiikka on rikki.

Vain sata vuotta sitten Suomi oli köyhä maa. Oli puutetta, nälkääkin, oli unelma itsenäisestä maasta, joka päättäisi itse kohtalostaan. Viime vuosisadalla tehtiin huimia luokkanousuja. Tuli kansansivistysaalto ja pe

yhteiskuntaa kehittämällä. Suomi on niin pieni, että sen ihmisten täytyi olla sisukkaita ja osaavia. Jokaista tarvittiin: ensin sodassa, sitten yhteiskunnan ja kasvun rakentamisessa.

Suomi avautui kansainvälisesti, asemoitui osaksi läntistä kasvutarinaa ja panosti tulevaisuuden aloihin. Suomi nousi uudistumalla.

26 syytä uskoa Suomeen

3

Yhtäkkiä olemme tilanteessa, jossa maailman parhaalla maalla on takana seitsemän laihaa vuotta ja suunta tuntuu puuttuvan.

Huolipuhe on niin väkevää, että melkein unohtuu ja jää näkemättä kaikki hyvä, mitä on meneillään.

Tämä kirja kertoo siitä, missä meillä on toivoa. Suomalainen tulevaisuudenusko syntyy osaamisesta, jota meillä on yllin kyllin, ja monista luonnollisista vahvuuksista. Ne voivat olla isoja megaluokan asioita, kuten ilmastonmuutoksen hillintä, tai vähän pienempiä, mutta yhden maailman muuttavia, kuten äitien hätäkahvit.

Tämä kirja kertoo ainakin 26 syytä uskoa Suomeen.Mukana on kirjoittajia, joiden kanssa olen tullut

tutuiksi eri yhteyksissä vuosien varrella. Kaikki eivät lähimainkaan ole samasta poliittisesta joukkueesta tai politiikasta ylipäätään. Yhteistä heille on, että kaikilla on jotain kiinnostavaa kerrottavaa.

Kiitos, kun otitte hetken ja kirjoititte. Loppu

tulos on kirjoittajiensa näköinen. Elävä, positiivinen, hauskasti rönsyilevä.

Toivottavasti kirja opettaa lukijoilleen jotain uutta ja ruokkii uteliaisuutta ja uskoa tulevaan.

Sanni Grahn-Laasonen

ympäristöministeri

Kokoomuksen varapuheenjohtaja

hämäläinen kansanedustaja

41Peruskoulu

5

Insinöörikansa Suomi on toistaiseksi aika heikostihyödyntänyt digitalisaatiota oppimisessa. Koulu onlähes ainoa paikka, jossa lapset ja nuoret eivät käytä älypuhelimia. Sukupolvien välinen kuilu teknologisessa

ta pihalla siitä, miten nuoriso kommunikoi ja hyödyntää teknologiaa.

Oma pieni tyttömme ei ole vielä kahtakaan,

kuin isovanhempansa. Hän osaa itse valita Youtubesta

Oivaltamisen iloa on hauska seurata. Sylvia on oppinutiPadilla värejä, numeroita, englanninkielisiä lastenlauluja

tietenkin vanhempien tehtävä.Tieto on nykyisin entistä paremmin kaikkien

saatavilla. Koulun monopoli opettamiseen murtuu.

oppia. Uudet innovaatiot ovat äkkiä käytössä kaikkialla maailmassa, eikä tietoa enää omisteta samalla tavalla

kuin aiemmin.

tojen luennot ovat vapaata riistaa netissä. Se on huikea

sijänsä luo. Sitä mukaa, kun ihmiset pääsevät kaikkialla

ja verkkoyhteyksien voimalla osalliseksi avautuvasta maailmasta ja tiedosta, maailma ei ole entisensä. Kynnysvuorovaikutukseen madaltuu. Twiitata voi vaikka Valkoisen talon tai Suomen pääministerin kanssa.

Tämä on digitalisaation hienoimpia puolia. Seedistää aivan uudella tavalla tiedon ja tiedonvälityksensaatavuutta, myös demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Se

min ollut.Samaan aikaan täällä Suomessa mietitään, mitä

meidän pitäisi tehdä. Olemme pärjänneet hyvin

kehitystä.

Internet ja digitalisaatio ovat muuttaneet maailman. Ne tulevat mullistamaan myös opetuksen, mutta millä aikataululla - ja pysyyko Suomi perässä, kysyy ympäristöministeri Sanni Grahn-LaasonenSanni Grahn-Laasonen.

Tulevaisuus on uteliaiden

6

Suomi voi rakentaa kestävästi vain osaamisen ja sivistyksen varaan. Koulutuksen mallimaa taantuu, jos se ei uudistu. Kansainvälinen kilpailu osaamisella ja innovaatioilla kiristyy. Oppimiseen, opettajuuteen ja oppimisympäristöihin liittyviä käsityksiä ja käytäntöjä on päivitettävä.

Suomalainen professori Kirsti Lonka on puhunut

Ajatus on, ettei oppitunti enää ole tiedonsiirtoa varten, vaan oppimateriaaliin tutustutaan etukäteen

keskusteluun, aiheen syventämiseen ja edelleen kehittämiseen. Se muuttaa, vapauttaa ja haastaa myös opettajan toimenkuvaa.

Oppimisesta tulee entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta, aivan kuten työelämästäkin. On tullut aika vapauttaa lapset ja nuoret pulpeteista.

Sähköiset oppimismateriaalit kehittyvät huiman nopeasti. Sähköiset alustat ja oppimisympäristöt kehittyvät entistä vuorovaikutteisimmiksi. Oppimateriaaleja tallennetaan pilvipalveluihin. Opettaja näkee

oppilaan harjoittelun ja kehityskäyrän, tekipä tämä tehtävät sitten luokassa, bussissa tai kotona.

On selvää, että suuret muutokset ajattelussa ja toimintatavoissa vaativat aikaa, ajattelua ja hyviä soveltavia käytäntöjä. Opettajien täydennyskoulutukseen on panostettava, ja sitä ammattikunta itsekin

Peruskoulun yksi tehtävä on kautta sen historian ollut tasata lähtökohtaeroja ja auttaa lapsia ja nuoria kasvamaan täyteen mittaansa. Uusi teknologia avaa mahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Tulevaisuuden suuri kysymys on, miten koulumaailma onnistuu herättämään oppimisen halun, motivaation, uteliaisuuden ja näköaloja hyödyntää maailman mahdollisuudet.

Kirjoittaja Sanni Grahn-Laasonen on ympäristö-

ministeri, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja

hämäläinen kansanedustaja.

”Oivaltamisen iloa on hauska seurata.”

Forssa 1984.

72Lapset

8

Talousnobelisti James Heckman on tehnyt maailmann

huipulle yltänyttä tutkimusta yhteiskunnallisteninvestointien tuotoista. Nobelistin johtopäätöson yksiselitteinen. Parhaan tuoton yhteiskunta saa investoimalla mahdollisimman kattavasti alleviisivuotiaisiin lapsiin.

Tämä tulos on meidän otettava tosissaan.

mallinnuksia. Kiinnostavaa myös on, että laajan

laadukkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyvät eniten

tukseen. Kyse ei ole päiväsäilönnästä, kyse on lapsen

toimintakyvyn varhaisesta rakentamisesta.Varhaiskasvatuksen on linkityttävä vahvemmin

lut, joissa neuvolatoimintoja viedään päiväkoteihin.

tyksen vallankumous. Meillä on välineet tunnistaa

pystymme saamaan jokaisen yksilön lahjat täyteenkukoistukseen. Syrjäytymisen ehkäisyssä neurologisten

miin tuen saaminen varhaiskasvatuksessa ovat avaimia muun muassa koulupudokkuuden vähentämiseen.

Kun tässä kirjoitan varhaiskasvatuksesta, tarkoitan

dagogisesti johtamaa kasvuympäristöä eli päiväkotia,

nen leikin avulla on arkea.Tiesitkö, että suomalainen GraphoGame opettaa

Afrikassa lapsia lukemaan? Tulokset ovat savanneilla

Gamen avulla noin 5 tunnissa, 10 minuuttia päivässä mobiilipeliä pelaten.

Parhaan tuoton yhteiskunta saa investoimalla mahdollisimman kattavasti alle 5-vuotiaisiin lapsiin. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas KurttilaTuomas Kurttila kertoo, miten.

Lapsiosaamisen suurvallaksi

9

Suomella on suuret mahdollisuudet nousta lapsiosaamisen suurvallaksi.

Silti omien lastemme lukutaito on heikentynyt

on pojista 18 prosenttia, joka kahdeksas ei käytännössä osaa lukea lainkaan perusopetuksen loppuvaiheessa.

Emme ole siis hyödyntäneet täysimääräisesti sitä, mitä itse olemme maailmallekin jo vieneet.

On käännettävä sivua. On ryhdyttävä voimakkaasti edistämään oppimisen, kasvun ja kehityksen vallan

lapselle. Päiväkoteihin on rakennettava kolmiportaisen mallin mukaiset tukitoimet. Lastentarhanopettajien tulee opiskella varhaiskasvatuksen maisteriopinnot. Näitä varhaiskasvatuksen opettajia on koulutettava Suomeen merkittävästi lisää seuraavien 10 vuoden

kehittämiseen on varattava merkittävä osuus Suomen

Ja päiväkotien kyltit on päivitettävä. Uusi: leik

esikoulussa.

Kirjoittaja Tuomas Kurttila on työskennellyt vuosina

2003-2010 opetusministeriössä ja sen jälkeen

Suomen Vanhempainliitossa. Nykyisin Kurttila on

Suomen lapsiasiavaltuutettu.

”Me, Suomi, pystymme kukistamaan tästä maailmasta ja ihmiskunnasta lukutaidotto-muuden.”

103Luottamus

11

On totta, että suomalaisia säädellään liikaa.

tely vaikeuttaa monia asioita, mutta eniten yritystenmahdollisuuksia yltää parhaimpaansa. Mutta koska asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia, miten sääntelyntaustaa voisi ymmärtää ja jäsentää?

vaunun henkilökunta kieltää vaihtamasta tarjoukseenkuuluvaa pullaa halvempaan, ja ilme viestittää sanojankyllä ymmärtävän, ettei siinä ole mitään järkeä, mutta hänen on silti sanottava näin, niin mistä on kyse?

Väitetään, että suomalaisten ongelmana olisi

tuunkannon puuttuminen. Miksi ei tehdä oikein, vaanniin kuin sääntökirjassa seisoo? Tekemistä tuntuu liian

Jos on olemassa riski, asia kannattaa jättää tekemättä.Viimeksi kun kohtasin hyvää palvelua eli tilanteeni

palvelija pelokkaana pyysi, etten vain kertoisi asiasta

kenellekään, koska hän saattaisi joutua ongelmiin.Ymmärsin täysin, mitä hän tarkoitti.

Tapaus VR valaisee hyvin, mikä on vialla. Jokainen

poikkeama leviää laajalti sosiaalisessa mediassa.

vaatii selvitystä pääjohtajalta. Median, poliitikkojentai kansalaisten vaatimus ei valitettavasti ole, että

kädessä lisää sääntöjä.Organisaatiot voivat siis suojata itseään vain

jatkuvalla ja tiukemmalla sääntelyllä. Ohjeilla, jotka eivät salli minkäänlaisia poikkeamia, koska niistä voitulla sanomista. Jonkin aikaa sitten VR:n ylin johtoerosi. He kokivat johtamisen mahdottomaksi, mutta silti tulostavoitteet olisi pitänyt saavuttaa. Kukaan eikaivanut johtajien vapauden puolesta kantapäitään

”Tästä voi tulla sanomista.” Pelko estää hyvien asioiden tapahtumisen. Vapautetaan ihmiset olemaan parhaimmillaan, kannustaa Future Works Oy:n perustaja Petri RajaniemiPetri Rajaniemi.

Liika sääntely on sinun vikasi!

12

hiekkaan ja ilmoittanut puolustavansa viimeiseen asti heidän oikeuttaan pyrkiä tuloksiin omalla tavallaan.

Sanonnan mukaan byrokratia alkaa siitä, mihin luottamus loppuu. Haastan ne yritykset, jotka vaativat sääntelyn välitöntä purkamista miettimään, millaista sääntelyä on omassa yrityksessä. Onko työntekijöille määrätty tietty aika, paikka, välineet ja mahdollisuudet, joilla työ pitää tehdä ja tulokseen pyrkiä? Eikö työpaikoillakin olisi tärkeintä maksaa asetettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamisesta, eikä siitä että työ tehdään siten kuin säädetty on? Onko tullut

säännöistä yhden työntekijän kohdalla, koska se

Usein omassa yrityksessä tehdään juuri sitä, mistä muita kritisoidaan.

Suomalaisten viranomaisten asemaa ei käy kateeksi. Mauno Koivisto aikoinaan nimitti lehtimiehiä sopuleiksi, jotka syöksyvät lauman perässä vaikka kuolemaan. Sittemmin meistä kaikista tuli nettijournalisteja. Jaoitko itse juuri viime viikolla

uutisen viranomaisen älyttömyyksistä? Tietämättäsi saatoit edistää kehitystä, joka syö maata toimivan kansanvallan jalkojen alta.

Demokratia perustuu ajatukselle, että kansa valitsee sellaiset päättäjät, joille haluaa antaa vallan tehdä meitä kaikkia koskevia päätöksiä. Päättäjien tärkein tehtävä on tehdä päätöksiä, seistä niiden takana ja kantaa vastuunsa.

Kuulin taannoin, että erään työntekijän esimies teknologiateollisuudessa oli vaikeassa tilanteessa

masti. Tee sinä niin kuin uskot, että on oikein. Minun

mitä esimies voi alaiselleen sanoa. Se vapauttaa ihmisen olemaan parhaimmillaan. Tällä asenteella taivas on kattona ihmeille, joita tämä kansakunta voi saada aikaiseksi.

Kirjoittaja Petri Rajaniemi on työelämän ja yritysten

toimintaympäristön muutokseen perehtyneen Future

Works Oy:n perustajaosakas ja yrittäjä.

”Kun luottamus loppuu, niin byrokratia alkaa...”

134Venäjä

14

Elämässä harvoin saa mitään ilman riskinottoa.

Riski pitää vain hallita. Meidän kannattaa hyödyntää

kauppakumppaneitamme myös tulevaisuudessa.Johtajillamme on runsaasti tapaamisia venäläisten

kanssa, mutta vastapelureita ei juuri ihmisinä tunneta.

kaveruuksiin. Se ei ole Suomen etu.

teella olemme sodan partaalla. Syvemmälle katsoenVenäjällä on kaikesta pullistelusta huolimatta todella

En myöskään usko, että Suomen ja Venäjänerityissuhde olisi Natosta kiinni. Pietarissa asuessanihuomasin, että Viroa pidettiin petturina ja Suomea

olisi Naton jäsenenäkin Venäjän naapureista se,

johon on luontevimmat suhteet. Varmasti nähtäisiinmielensä pahoittamista, mutta en usko, että kaupan ja yhteistyön suunta muuttuisi.

Sen sijaan on aidosti huolestuttavaa, että Venäjällä nationalismi on vuodessa noussut tärkeämmäksikuin talouden vakaus. Tämä lisää riskiä, että tehdäänpoukkoilevia ja syrjiviä päätöksiä. Uhat on osattava

lisuudet.Venäjän talous ja sen kytkökset Suomeen on

osattava asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Työssäni

teiden vaikutuksia ja torjumaan sellaisia päätöksiä,jotka osuisivat epäreilulla tavalla Suomeen. Monestion onnistuttukin. Siitä kertovat töiden jatkuminen

jatkuminen EU:n tuella.On osattava haistaa, miten voimme terveellä

tavalla auttaa suomalaisia pärjäämään Venäjällä. Juurinyt on keskeistä, ettemme jätä kauppoja saksalaisille ja

Venäjän naapuruus on tällä vuosisadallaonnenpotku, kunhan maltamme välttää mustavalkoisen on-off-suhtautumisen itänaapuriimme, kirjoittaa Venäjä-asiantuntija ja ekonomisti Kai MykkänenKai Mykkänen.

Venäjä-yhteistyö ei ole Natosta kiinni

15

muille siksi, että heillä kaupanrahoitus pelaisi paremmin kuin meillä. Finnveran resurssit ja ohjeistus on pidettävä vähintään kilpailijamaiden tasolla. Rahoitus on ollut idänkaupassa aina tärkeää. Nyt sen asema on entisestään korostunut, kun venäläiset pankit ovat hyydyksissä.

verrattuna siihen, että Suomen olisi todennäköisesti turvallisempi olla selkeästi läntisen sateenvarjon alla, jos maailma menee joskus ihan mullin mallin. Se on onneksi hyvin epätodennäköistä, mutta siltä se näytti

tulevaisuudessa ja muista valinnoistamme riippumatta. Olisimme viime vuosikymmenellä pärjänneet paljon huonommin, jos Venäjän talousbuumi ei olisi nelinkertaistanut vientiämme itään. Olemme siitä kyydistä vieläkin roimasti plussalla, vaikka tänä vuonna Venäjän hiipuminen leikannee taloudestamme

prosentin verran. Ennen pitkää öljy kallistuu ja Venäjän suurkaupun

git jatkavat vaurastumista. Yksin Pietarin alueella on yhtä paljon asukkaita kuin koko Suomessa ja huutava tarve kaikelle mitä osaamme. Suomella on jo nyt maailmanennätys suorissa investoinneissa Venäjälle asukaslukuun nähden. Venäjä on ehdottomasti mahdollisuus. Sen ei tarvitse antaa vaikuttaa väärällä tavalla muihin valintoihimme. Venäjän naapuruus on tällä vuosisadalla onnenpotku, kunhan maltam

itänaapuriimme.

Kirjoittaja Kai Mykkänen toimii johtajana

Elinkeinoelämän keskusliitossa vastuualueenaan

uudistuminen, vaikuttaminen ja Venäjä.

”Suomella on jo nyt maailmanennätys suorissa investoin-neissa Venäjälle.”

165Tasa-arvo

17

”Tällä hetkellä Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa toiseksi Islannin jälkeen. Vaikka hopea eiole häpeä, työtä riittää. Kansainväliset tutkimuksetosoittavat, että Suomi on maailman paras maa, kun

assa tuonut meidät tilanteeseen, jossa tytöt menevätpoikia useammin lukioon ja hankkivat korkeammankoulutuksen. Korkeakouluista valmistuneista jo selkeä enemmistö on naisia.

Koulutuksen ja ammattien eriytyminen miesten

sellisen jyrkkää kansainvälisessäkin mittakaavassa.Eriytyminen alkaa jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu toisella asteella sekä ammatillisen koulutuksen

lussa ja lukiossa pojat valitsevat tyttöjä enemmän

ja tytöt enemmän kieliä. Pojat myös suorittavatylioppilaskirjoituksissa selkeästi tyttöjä enemmän

pitkää matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa, kun taastytöt kirjoittavat enemmän kieliä.

Peruskoulun ja lukion ainevalinnat heijastuvat

kiksi teknillistieteellisillä aloilla vain noin joka neljäsopiskelija on nainen, kun taas kasvatustieteellisellä alalla vain noin joka viides opiskelija on mies. LisäksiSuomessa koulutuksen periytyvyys vanhemmilta lapsille on edelleen voimakasta huolimatta maailman

opinnoista.Naisten korkeasta koulutustasosta huolimatta

taan keskinkertaisesti, kun arvioidaan naisjohtajien

tysmaaksi lukeutuva maa porskuttaa Suomen edellä.Syynä naisjohtajien vähäiseen määrään ovat osaltaanepätasaisesti jakautuvat vanhemmuuden kustannuksetja hoivavastuu, mutta myös voimakas koulutuksenja ammattien eriytyminen. Naisia on huomattavasti

Kakkossija ei riitä. Kun Suomi täyttääsata vuotta 2017, sen on oltava maailman paras maa naisille, kirjoittaa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita ToivakkaLenita Toivakka.

Maailman parasmaa naisille

18

miehiä vähemmän yritysten liiketoimintajohdossa ja edelleen yritysten ylimmissä johtotehtävissä. Kehitys on kuitenkin menossa pikkuhiljaa hyvään suuntaan, sillä yhä useampi johtoryhmään nouseva on nuori nainen. Tärkeä nivelvaihe kestävään mahdollisuuksien

määrä nousemaan nimenomaan keskijohdossa. Siinä tehtävässä eivät edes pörssiyhtiöiden hallitusten kiintiöt auttaisi.

Naisten urakehityksen esteiden raivaamisessa tärkeä osa on koulutuksen ja ammattien eriytymisen purkaminen, jolla on urakehityksen ohella valtava vaikutus myös palkkaeroihin kokonaisuudessaan. Tärkeä rooli tässä kysymyksessä on perheiden lisäksi kasvatuksen ammattilaisilla. On tärkeää, että lapsia

ja nuoria rohkaistaan jo varhaiskasvatuksesta lähtien kokeilemaan uusia asioita, löytämään vahvuuksiaan ja tutkimaan mahdollisuuksiaan samalla, kun heidän luontaisia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan tuetaan. Avainasemassa on myös opintojen ohjaus koko koulutien ajan sekä peruskoulussa että toisella asteella.

tunnustamista ja tietoisia toimia asioiden muuttamiseksi. Vanha edelläkävijä on vaarassa tuudittautua

pysähtyneisyyden ja päättämättömyyden tilaan.

vaan etsiä parhaat keinot, joilla satavuotias Suomi on

Kirjoittaja Lenita Toivakka on eurooppa- ja

ulkomaankauppaministeri sekä Kokoomusnaisten

puheenjohtaja.

”Yhä useammin johtoryhmään nousee nuori nainen.”

196Koulutusvienti

20

Koulutus on Unesco 2009

maailman nopeimmin kasvavista teollisuuden aloista.

sen asteen koulutuksen perusteista tai kolmannenasteen koulutuksen lisäämästä jäsentyneen tiedon ja taitojen yhdistelmästä, niin tarkoituksena on luoda yhteiskunnallista tasapainoa, kilpailukykyä, uusia markkinoita ja innovaatioita. Suomalaisilla on tässä sanansa sanottavana.

tervanviennistä asti ja on vain ajan kysymys, milloinkoulutuksen ja viennin osaajat alkavat kohdata muuallakin kuin virastojen lounailla. Koulutusviennillä tarkoitan tutkintojen, muiden koulutusrakenteiden,

mista ja vientiä ulkomaille maksua vastaan. Siitä pitää jäädä viivan alle enemmän kun on itse investoitu.Muutaman henkilöresurssin sijoittaminen ulkomaille

sillanrakentamista, joskaan ei koulutusvientiä.

ni toimija. Juhlapuheitten ja valtiovierailujen jälkeenkoulutuksen myyjää odottaa karu arki. Olisi erittäintervetullutta, että koko Team Finland ja miksei Team

pakottaa. Vaikka suomalaisen koulutusviennin eisuinkaan tarvitse pärjätä kaikessa ja kaikkialla, vaanpieni siivukin riittää, on kilpailu kovaa. Ainakinkahdesta syystä:

totasolla suomalainen koulutus kilpailee maailmanparhaiden yliopistojen kanssa rinta rinnan. Siinä täytyy tehdä töitä erottuakseen.

rakennettu suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdista.Se ei noudata markkinatalouden sääntöjä eikä se oletähän asti tavoitellut voittoa. Koulutuksen tehtävänä esikoulusta yliopistoon on turvata yhteiskunnan

tuneiden kansalaisten avulla. Vai onko juuri tämä

Suomalaisen koulutusviennin tarina odottaa kirjoittamista. On meistä kiinni, miten käy, kirjoittaa kiinalaisen Fudanin yliopiston professori VVille TaajamaaVille Taajamaa.

Laukussa muutakin kuin leipää ja piimää

21

sittenkin meidän kilpailuetumme? Kun ostajana on

voi Suomella olla todellista kokoaan suurempi rooli.Koulutuksen rakentaminen, myös siis sen

vieminen, on pitkäjänteistä työtä. Kolmessa vuodessa saadaan malli ja suunnitelmat valmiiksi. Toimivan ja tuottavan systeemin rakentaminen vie helposti viidestä viiteentoista vuotta. Jos on kiire, syntyy sutta ja sekundaa. Siksi koulutusvientiä kannattaa rakentaa niin, että yhteistyöverkostot ja opitut läksyt hyödyttävät myös Suomea ja suomalaisia koulutuksen kehittäjiä ja tutkijoita pelkkien eurojen lisäksi. Toisekseen kannattaa myydä laatua. Sitä syntyy ajan kanssa eikä nopeilla silmänkääntötempuilla. Laatutuotteesta saa paremman katteen ja voi olla, että kylään kysytään toistekin.

Niitä voi rakentaa, purkaa ja uudistaa sen mukaan, kun käsitykset matkan varrella tarkentuvat. Tehdessä oppii. Olennaisempaa on ymmärtää ihmistä, joka

tekee suomalaista koulutusta ja toisaalta käyttäjää eli ihmistä, joka ostaa koulutustamme. Missä nämä kaksi kohtaavat? Mitkä ovat heidän unelmansa, haasteensa, tarpeensa ja tavoitteensa?

Suomalaisen koulutusviennin tarina on nuori ja suurelta osalta vielä kirjoittamaton. On ihan meistä kiinni, onko se haaste vai mahdollisuus.

Kirjoittaja Ville Taajamaa

on korkeakoulutuksen

sekatyömies, joka tällä

hetkellä toimii

kiinalaisen Fudanin

yliopiston professorina.

”Kun ostajana on rauhaa ja tasa-arvoa yhteiskun-taansa hakeva asiakas, voi Suomella olla todellista kokoaan suurempi rooli.”

227Yliopistot

23

Valmistun keväällä maisteriksi Harvard Kennedy

Harvardista on jäänyt mieleen monia ajatuksia, joilla voisimme kehittää myös Suomen korkeakoulukenttää

kolme.

seksiSilmiinpistävin ero Atlantin yli siirtyessä on ollut

ritutkinnon voi pahimmillaan suorittaa kokonaantenttimällä. Jotain tietoa päähän jää, mutta kuinka hyvin sitä pystyy soveltamaan työelämässä? Merkittävä osa teoreettisen tiedon hyödyntämisestä tapahtuusosiaalisissa tilanteissa, ei paperin ääressä.

vuodeksi jäihin. Nykyjärjestelmää kannattaisi muuttaa

mennään töihin. Tai jatketaan maisteriopintoihin,mutta vain jos tavoitteet niiden suhteen ovat selvät.Kysymys on osin kulttuurinen ja muutos siksi hidas,mutta silti tehtävissä oikeilla porkkanoilla ja kepeillä.

Aloitetaan muuttamalla kandidaattiohjelmat

jälkeinen valintatilanne on helpompi eikä aiheuta välivuosia. Lisäksi korkeakoulujen urapalveluiden onhuolehdittava, että työnantajat ja valmiit kandidaatitlöytävät toisensa. Läsnäolovaatimuksien lisääminenkin

kurssit menevät jatkuvasti päällekkäin.2. Läppärit pois ja nimilaput tilalleOlen henkeen ja vereen sen kannalla, että

opetuksessa pitää hyödyntää nykytekniikkaa ja uusia

tomaailmasta, luentosalillinen tai kokoushuoneellinenälypuhelimen tai läppärin näprääjiä on surullista katsottavaa.

Harvardista valmistuva Matti ParpalaMatti Parpalauskoo suomalaisiin yliopistoihin, mutta keksii kolme tapaa tehdä niiden opetuksesta vielä parempaa.

Kolme ilmaista luentoa Harvardista

24

Kannatan osallistavaa luentotapaa mukaan lukien

kantaa nimilappua, mikä mahdollistaa paitsi muiden nimien opettelun, myös sen, että professori voi esittää kysymyksen myös opiskelijalle, joka ei ole itse tarjoutunut vastaamaan. Osallistuminen vaikuttaa myös arvosanaan. Tämä tietenkin vaatii luennon vetäjältä, että hän tekee töitä osallistamisen eteen ja varaa aikaa

3. Lisää henkilökohtaista kontaktiaJos korkeakoulusta on mahdollista valmistua

olematta lainkaan henkilökohtaisessa kontaktissa professorin kanssa, on mennyt paljon pieleen puolin ja toisin. Kyse on toki osin resursoinnista, mutta myös asenteista. Harvardissa professori pyytää opiskelijan käymään luonaan, koska haluaa aidosti tutustua. Harvalle on tapahtunut vastaavaa suomalaisessa korkeakoulussa. Toisaalta myös opiskelijat osaavat hyödyntää professoreitaan syvällisempien keskustelujen käymiseksi ja uravinkkien saamiseksi. Tapaamiset ovat usein vain vartin mittaisia, ja molemmat osapuolet saavat niistä uusia ajatuksia, joten isosta

ei nimittäin ole kovin suurta eroa Harvardin ja suomalaisen kauppakorkean välillä.

Siispä hommiin vain.

Kirjoittaja Matti

Parpala on entinen

Suomen ylioppi-

laskuntien liiton

puheenjohtaja

ja pääsihteeri,

joka valmistuu

pian Harvardin

yliopistosta.

”Silmiinpistävin ero Atlantin yli siirtyessä on ollut opiskeluun sitoutumisen aste.”

258Ilmastoedelläkävijyys

26

Vastuu ympäristöstä tarkoittaa sitä,

lehdimme tulevien sukupolvien mahdollisuudesta nauttia puhtaasta maapallosta, ilmasta ja luonnonihmeellisyyksistä. Maailmalla luonnonvarat hupenevat,väestö kasvaa ja luonnon monimuotoisuus köyhtyy.Tarvitsemme uusia tapoja luoda kestävää kasvua siten,että ympäristöstä pidetään huolta ja että se jätetääntuleville sukupolville paremmassa kunnossa.

töuhka. Se vaikuttaa perustavanlaatuisesti elämänedellytyksiin maapallolla. Ilmastonmuutoksen lisäksi

non monimuotoisuuden köyhtymisen ja ympäristönkantokyvyn heikkenemisen haasteet. Tällä hetkellä

roja. Näin emme voi jatkaa.Seuraavat vuodet ovat kriittisiä. Valinnoillamme

osoitamme, mihin suuntaan haluamme Suomea ja maailmaa viedä. On selvää, että ilmastonmuutosta kiihdyttävistä fossiilisista polttoaineista on päästävä

eroon. Mitä nopeammin se tehdään, sen parempi. On

anlähteisiin, puhtaisiin teknologioihin ja kestäväänkasvuun. Megaluokan haasteiden hallitsemisessa onkysymys siitä, millaiset elinmahdollisuudet jätämmelapsillemme ja lapsenlapsillemme.

Tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Ilmastonmuutosja kestävä kehitys ovat pitkään olleet vain sivulauseita

Ilmastonmuutos ja muut ympäristöhaasteet tulevat

taympäristömme. Kestävien ratkaisujen tarve kasvaa

jan strategialla vai hyödynnämmekö mahdollisuuden?

teita. Olemme kärkisijoilla, kun tarkastellaan maiden

Ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka.Suomi voi tarjota muillekin tietä kohti vähähiilistä tulevaisuutta ja luoda samalla työtä, kirjoittaa ympäristöministeri Sanni Grahn-LaasonenSanni Grahn-Laasonen.

Ihan hyvä ei riitä! Sopeutujastailmastoedelläkävijäksi

27

Olemme resurssiköyhänä maana pyrkineet aina

Suomalaiset taajuusmuuntajat säästävät sähköä ja suomalaiset suodattimet puhdistavat kaivosten prosessivesiä jo tänä päivänä ympäri maailmaa. Voimme olla tarjoamassa muille ratkaisuja kohti vähähiilistä tulevaisuutta ja hyötyä siitä niin kovin monin tavoin kasvuna, uusina työpaikkoina ja kasvavana hyvinvointina.

Kyse on uskalluksesta tehdä jotain ennen kuin muut. Uskalluksesta sanoa vastaan niille, jotka pyrkivät säilyttämään vanhaa ja maksimoimaan saavutettuja etuja.

Meidän tulee toimia aktiivisesti ilmastodiplomatian keinoin sen puolesta, että Pariisissa syntyy tänä vuonna kunnianhimoinen, maailmanlaajuinen sopimus päästöjen vähentämiseksi.

Siellä missä on iso ongelma, on yleensä valtava potentiaali ratkaisun tuovalle bisnekselle. Voimme

näyttää esimerkkiä, hyödyntää osaamistamme, tarjota puhtaita ratkaisuja ja olla mukana pelastamassa maailmaa elinkelpoiseksi myös tuleville sukupolville.

Kirjoittaja Sanni Grahn-Laasonen on

ympäristöministeri.

”Siellä missä on iso ongelma, on yleensä valtava potentiaali ratkaisun tuovalle bisnekselle.”

289Cleantech

29

Emme voi rauhassa odotella

musta tai yhtenäistä hiilen markkinahintaa. Olemmejo ylittäneet maapallon kantokyvyn rajat. Ainoa vaihtoehtomme on kääntää kurssi kestävälle pohjalleja nähdä globaalit haasteet vuosisadan suurimpana mahdollisuutena.

maa ilmastoon ja ympäristöön kohdistuvien haasteidenratkaisijana. Samalla Suomelle tarjoutuu mahdollisuuskestävään talouskasvuun sekä hyvinvoinnin turvaamiseenvuosikymmeniksi eteenpäin. Suomen pitkän aikavälintavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta.

suurvalta vuoteen 2020 mennessä. Satojatuhansia

toimialarajat ylittävä dynaaminen mahdollistaja. Olipa

ta, uusia materiaaleja, vesien kierrätystä ja materiaalienhallintaa sekä kuljetuksia.

ja WWF arvioivat Suomen maailman parhaaksi

erityisiä vahvuuksia ovat bioenergia ja teollistenprosessien resurssitehokkuus. Tällä hetkellä Suomen

lien hyödyntämismahdollisuuksia vaan ennen kaikkea avaa kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ohjaa ihmisten käyttäytymistottumuksia vihreämpäänsuuntaan. Inspiroivana esimerkkinä mainittakoonamerikkalainen kodin sähkönkulutuksen analysointiin

3,2 miljardilla dollarilla vuonna 2014.

markkinoiden koko on noin 2 000 miljardia euroa.On korkea aika ottaa tehot irti vahvuuksistamme ja

Tehdään Suomesta maailman ensimmäinen maa, jossa on mahdollista elää siten, että ekologinen jalanjälki on positiivinen, kirjoittaa Solved Oy:n Santtu HulkkonenSanttu Hulkkonen.

Kuusi askelta Suomen cleantech-menestykseen

30

ja #digitaalisuus resonoimaan. Näin se tehdään:

1. Konkreettisempi, erottuvampi ja kunnianhi

ensimmäinen maa, jossa on mahdollista elää siten,

2. Globaalien verkostojen voima käyttöön. Digitalisaation avulla on mahdollista yhdistää maailman parhaat osaajat. Suomalaiset yritykset menestyvät, kun ne pääsevät mukaan kansainvälisiin hankekokonaisuuksiin, arvoketjuihin ja verkostoihin.

3. Julkiset investoinnit vauhdittamaan kasvua. Kotimarkkina on ensiarvoisen tärkeä kasvualusta

nostetaan yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

4. Koulutusta ja tutkimusta suoraan uusien markkinoiden rakentamiseen ja

yritysten tarpeisiin. 5. Mittavia ja näyttäviä

osaamiskeskittymiä ja pilottiympäristöjä uusien tuotteiden ja palvelujen

edistämiseksi sekä kansainvälisten

toimijoiden houkutte

lemiseksi Suomeen ja strategisesti tärkeille markkinoille kuten

Saksaan ja Kiinaan.

kauskantoista vaikuttavuutta. Strategisia merkittäviä asiakkuuksia Suomeen.

Lainsäädännön tulee ohjata vihreän talouden kehittymistä erityisesti niiden ratkaisujen näkökulmasta, joilla on talouden ja ympäristön kannalta merkittävää positiivista vaikuttavuutta.

jolle riittää kaupallistamispotentiaalia. Suomella on kaikki edellytykset ottaa kokoaan suurempi rooli maailman suurimmassa bisnesmahdollisuudessa. Minkä askeleen sinä otat?

Kirjoittaja Santtu Hulkkonen on Cleantech Finlandin

pääarkkitehti ja entinen ohjelmajohtaja sekä yksi

kolmesta vuonna 2013 perustetun Solved - The

Cleantech Company Oy:n omistajasta. Solved on

verkkopohjainen cleantech-asiantuntijapalvelu, joka

ratkoo maailman ympäristöongelmia.

”On korkea aika ottaa tehot irti vahvuuksistamme ja laittaa mantrat #cleantech #kierto-talous #biotalous ja #digitaalisuus resonoimaan.”

311111111111111

32

Kävin syksyllä tutustumassa uuteen suomalaiseen

kansa ja neuvotelleet kansainvälisiltä rahoittajilta tiimilleen kymmenen miljoonan potin. Siis kymmenen

taa älyttömältä. Miksi sijoittaa kymmenen miljoonaa uuteen peliin? Meillähän on jo matopeli.

täessä kannattaa ensisijaisesti keskittyä kustannusten

sidin päästämistä voidaan välttää, sitä parempi.Mitäpä jos kustannusten minimoinnin sijaan

keskittyisimmekin mahdollisuuksien ja hyötyjenmaksimointiin? Suoria hyötyjä Suomen sisällä voidaan

seen muodossa.

kin löytää suuntaamalla katse ulkomaille. Maailmassa on käynnissä valtava energiajärjestelmien murros.Kahdenkymmenen seuraavan vuoden aikana käytetään

globaalisti 35 000 miljardia euroa energiajärjestelmiin.Rahaa on siis jaossa.

Miksi juuri Suomen kannattaisi kiinnostua tästä markkinasta? Onko Suomella jokin suhteellinen etu?Kyllä on:

1. Suomessa on paljon hyviä ja edullisia insinöörejä.

nuoristaan insinööreiksi kuin Suomi. Suomessa on

vissa teknologioissa.2. Suomessa kulutetaan paljon energiaa asukasta

sen suuret väkimäärään nähden.

en ratkaisujen käyttöönotolla korvattaisiin pääasiassa tuontia. Menetykset vanhan järjestelmän kärsiessä eivät juurikaan kohdistu Suomeen. Suurimmat häviäjät

Energiapolitiikan tekijöiden olisikin kysyttävä,millaista energiapolitiikkaa meidän on tehtävä, jotta

Jos vanhasta ei luovuta, uudelle ei ole tilaa. Suomessa muistetaan kyllä luovuus, mutta tuho on energia-asioissa miltei unohdettu, kirjoittaa Uusi energiapolitiikka -hankkeen vetäjä oOskari Nokso-KoivistoOskari Nokso-Koivisto.

Teknologiaenergiapolitiikan ytimeen

33

saisimme luotua mahdollisimman hyvän ponnahduslaudan suomalaisille teknologiayrityksille energiateknologian kasvaville markkinoille.

Liiketalouden asiantuntijat puhuvat luovasta tuhosta. Jos vanhasta ei luovuta, uudelle ei ole tilaa. Suomessa muistetaan kyllä luovuus, mutta tuho on

rakastavat kaikkea uutta, mutta muutoksia halutaan vain, jos muutokset eivät haittaa vanhaa liiketoimintaa.

Maailmalla on tuhottu paljon. Ruotsalaiset antoivat jo vuosia sitten lähtökäskyn öljylämmitykselle rajulla veronkorotuksella. Tuloksena oli kukoistava lämpöpumppusektori. Nyt ruotsalaiset kyykyttävät omia ja suomalaisia voimaloita tuulivoimalla. Tanskalaiset

tumattomasta järjestelmästä vuoteen 2035 mennessä ja ovat siinä sivussa luoneet kukoistavan ja voimakkaasti työllistävän tuulivoimaliiketoiminnan. Saksalaiset ovat tuhonneet perinteisten energiayhtiöiden omistajien

omaisuutta vaikka millä mitalla tuloksena valtavat määrät investointeja, teknologiavientiä ja uusia työpaikkoja. Ja talous kasvaa.

Vasta muutamia kuukausia julkaisusta peli on saavuttanut yli miljoona päivittäistä pelaajaa ja uusia pelaajia virtaa solkenaan. Varovaisenkin arvion mukaan peli tuottaa siihen sijoitetut kymmenen miljoonaa ensimmäisen vuoden aikana takaisin. Rahan tulo näyttää päivittäin vain kiihtyvän. Yhtä huimaa menestystä olisi tuskin tullut pysymällä entisessä työpaikassa, säästämällä ja turvaamalla vanhaan. Ainakin taloudellisesti matopelin hylkääminen ja väkevä panostus uuteen näyttää toimineen.

Pitäisikö kenties samaa kokeilla energiapolitiikassa? Tai no, onhan meillä jo tetris.

Kirjoittaja Oskari Nokso -Koivisto on klassisen

laulun maisteri, yrittäjä ja Uusi energiapolitiikka

-hankkeen vetäjä.

”Meillähän on jo matopeli.”

34 11Luonto

35

Tämän sukupolven merkittävimmät haasteet ovat t

muotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Suomella voi silti olla tärkeä rooliongelmien ratkaisussa. Tarvitsemme puhdasta energiaa ja luontoa.

Energiapolitiikan suunta kannattaa pitää uusiutuvissa energialähteissä. Ottamalla käyttöön

täyttävää bioenergiaa, saavutamme päästötavoitteetja synnytämme Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Kun suuntaamme investointeja ja tukia energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaanenergiaan, parannamme samalla energiaturvallisuutta

nämme vaihtotaseen positiiviseksi ja hankimme 8,5miljardia euroa lisää rahaa kotimaiseen talouteen.

miljardiin ja luoda samalla 40 000 työpaikkaa vuoteen

selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia lupakäytäntöjä, kehittämällä sääntelyä tukemaan

luomalla toimivat kotimarkkinat.Samaan aikaan kun luomme uutta taloutta,

tarvitsemme myös menoleikkauksia. Ympäristölle

käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan

edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla.

sen lisäksi Suomen vahvuus on puhtaassa luonnossa.Suojelemalla arvokkaat metsät ja suot pysäytämme

Puhtaan energian, teknologian ja korkean osaamisen lisäksi Suomen vahvuus on puhtaassa luonnossa.Luonto-Liiton Leo StraniusLeo Stranius kannustaa suojelemaan metsiä ja soita.

Puhdasta energiaa ja luontoa

36

luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja tuemme ihmisten hyvinvointia. Tutkimusten mukaan jo lyhyt vierailu luonnon helmassa vähentää stressiä ja parantaa oloa.

Tulevaisuudessa meitä tullaan ihailemaan esimerkiksi teknologian, tieteen ja kulttuurin saavutusten vuoksi. Uskon kuitenkin, että historia tulee kritisoimaan voimakkaimmin meitä siitä, mikäli emme puutu ympäristökriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, lajikatoon ja luonnonvarojen hupenemiseen.

Muutoksen pitää tapahtua demokraattisesti. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Julkisin varoin tuotettu tieto voitaisiin vapauttaa kaikille. Päätöksenteosta voitaisiin tehdä nykyistä avoimempaa. Meidän kannattaa luoda alustaa

uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan kaikkia samalla kun voimme nauttia luonnon rauhasta ja kauneudesta.

Kirjoittaja

Leo Stranius

on ympäris-

töasiantuntija,

Luonto-Liiton toimin-

nanjohtaja ja Helsingin

kaupunginvaltuuston

jäsen Vihreiden

riveistä.

”Tutkimusten mukaan jo lyhyt vierailu luonnon helmassa vähentää stressiä ja parantaa oloa.”

372222Kiertotalous

38

vauhti vain kiihtyy.Niukkojen resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä

kilpailupolitiikkaa. Luonnonvarojen kysynnän jopa kolminkertaistuessa vuoteen 2050 mennessä on selvää,että myös niiden hinta nousee roimasti.

nousuun on vastattava korvaamalla niitä uusiutuvilla

sivuvirtojen tehokkaalla hyödyntämisellä.EU:n komission tavoitteena on siirtää Eurooppaa

kohti kiertotaloutta. Kiertotalous tarkoittaa hyvinsuunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminenja jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotaloudella vastataan väistämättömään tarpeeseen siirtyä entistä

della on aivan keskeinen rooli.

Suomessa on kaikki edellytykset lisätä jätteidenkierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Meillä on valveutunutkansa, osaavia toimijoita ja päteviä viranomaisia.Kunnianhimoisiin kierrätystavoitteisiin tarttumalla

alalle uusia markkinoita ja ottaa edelläkävijän roolinEuroopassa.

kuuden edistämisessä. Jätemateriaaleja ja sivuvirtoja

suudessa niin tehokkaasti kuin mahdollista.Seuraavan hallituksen tehtävä on nostaa Suomi

kiertotalouden edelläkävijäksi. Kiertotalous tuleenähdä mahdollisuutena luoda uutta liiketoimintaa ja vientimahdollisuuksia samalla kun varmistetaan

ja maltilliset valmistuskustannukset.

Materiaalien hukkaamisen ja jätteen syntymisen minimoiva kiertotalous on Suomen seuraava menestystarina, uskoo Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu RauhamäkiTatu Rauhamäki.

Jarru pois päältä -kiertotalous tulee!

39

yksinoikeudet tulee purkaa vapaan kilpailun tieltä. Taloudellisten ohjauskeinojen taas tulee ohjata uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tukeviin investointeihin. Julkiset hankinnat pitää valjastaa tukemaan innovaatioita ja niiden pääsyä markkinoille. Näin tuetaan edelläkävijämarkkinoiden syntymistä.

Jos Suomi jättäytyy kiertotalouden junassa jarrumiehen rooliin, sulkee se samalla ovia alan teollisuudelta ja palveluilta kehittää ja kasvaa kotimarkkinoilla alalla, joka on kaikkialla maailmalla yksi kovimpia kasvusektoreita. Tähän Suomella ei yksinkertaisesti

Kirjoittaja Tatu Rauhamäki on Ympäristöteollisuus

ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja.

”Seuraavan hallituksen tehtävä on nostaa Suomi kiertotalouden edelläkävijäksi.”

403333Työelämä

41

Työelämää kehitetään Suomessa koko ajan. Onhankkeita, projekteja, tutkimuksia, työryhmiä.Valitettavan usein työelämän kehittämisestä puhuessa tuntee itsensä kuitenkin totaalisen pöljäksi, joka onvieraantunut työpaikkojen arjesta ja siitä, mikä sitä pyörittää.

Työmarkkinoita on joustavoitettava ja paikallista

konsensuksen kanssa Etelärannassa kiroillen, vaantyöpaikoilla.

Temppu helpottuu huomattavasti muistamalla ja tekemällä seuraavat asiat:

1. Yhteistoiminta

Huolehtikaa, että työpaikalla on henkilöstön edustaja.Kuulostaa niin entiseltä Neuvostoliitolta? Uskallankuitenkin väittää, että on sekä työnantajalle että työntekijöille sujuvampaa, kun tiedetään, kenen kanssa asioista voidaan keskustella ja kenellä on mandaattiasioita hoitaa.

Työnantaja, rohkaise henkilöstöedustajaa kouluttautumaan ja päästä tyyppi vuosittain lisäämääntietojaan ja taitojaan. Ja sinä henkilöstöedustaja,uskalla olla avoin äläkä heittäydy poteroon. Puhukaa

jana, mutta olkaa tekemisissä toistenne kanssa. Tehkää yhdessä työpaikan suunnitelmia, miettikää työaikoja ja pohtikaa ongelmia. Vaihtakaa säännöllisesti ja epävirallisesti kuulumiset, vaikka mitään merkittävää ei ehkä juuri sillä hetkellä tapahtuisi.

2. Tiedon kulku

sellisina annetut tiedot ominanne. Uskokaa, että toinen osapuoli pikkuhiljaa tajuaa asioita myös sinunkannaltasi, kun niistä tulee toistuvasti tietoa. Jaa tietoa jatkuvasti, vaikka turhaakin, mieluumminkuin että jakaisit tietoa liian vähän. Kun netistä melkein löytää kaiken mahdollisen ja paljastat synkkiä salaisuuksia naamakirjassa, miksi et uskaltaisi puhua

Parempaa ja joustavampaa työelämääluodaan työpaikoilla. Suomen Ekonomien edunvalvontajohtaja Lotta SavinkoLotta Savinkokertoo, mitä on konsensus.

Enemmän luottamusta ja pois poteroista3

42

työpaikalla asioista, jotka huolestuttavat ja joille tulisi

paremmin, kun on henkilöstöedustajana päässyt seuraamaan yrityksen talouden tunnuslukuja ja niihin vaikuttavia tekijäitä.

3. Luottamus

Luottamus syntyy tekemällä asioita yhdessä ja jakamalla tietoa. Ilman luottamusta kivuliaisiin ratkaisuihin suostuminen on hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Miksi työpaikoilla ei uskalleta nykyistä joustavammin sopia palkkojen ja työaikojen leikkauksista kireinä aikoina? Koska ei luoteta, että aikojen parannuttua myös palkat kehittyvät ja työajat palautuvat. Juuri nyt, kun tunnetaan epävarmuutta tulevaisuudesta, tarvittaisiin luottamusta ja yhteistyötä. Luottamuksen pohja luodaan silloin kun yrityksellä menee hyvin. Kun työntekijät kokevat hyötyneensä

työsuhteesta yritykseen, myös vaikeina aikoina on helpompi joustaa. Yksinkertaistettuna: Hyvä yhteistoiminta perustuu luottamukseen, ja luottamusta rakennetaan säännöllisellä ja avoimella vuorovaikutuksella.

4. Johtaminen

Hyvä johtaminen on työpaikan yhteistoiminnan ja sen edellytysten johtamista. Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työn organisointi ja työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa. Jotta esimies voisi suoriutua työstään hyvin, myös esimiestyöhön on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Myös esimiehellä on oikeus tehdä työnsä hyvin. Tämän edellytys on kuitenkin se, että myös esimiehen osaamisesta ja jaksamisesta huolehditaan.

Kirjoittaja Lotta Savinko on Suomen Ekonomien

edunvalvontajohtaja.

”Puhukaa asioista, olkaa eri mieltä, pitäkää toista totaalisena nuijana, mutta olkaa tekemisissä toistenne kanssa.”

434444Euro

oppala

isuus

44

Vuonna 1995 olin koululainen, jolle kaverit, pesäpallo,

ja Saipan pelit olivat elämän tärkeimpiä asioita.

turnauksen hopeamitalistin kanssa. Tuolloin en sitä vielä ymmärtänyt, mutta omaan elämääni, arvoihini ja näkemyksiini tuo Esko Ahon allekirjoittama sopimuson jättänyt lähtemättömän jäljen.

Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun Suomilähetti ensimmäiset edustajansa Euroopan yhteiseen

vän kokonaisuuden työohjelmaansa. Neuvostoliiton

tuntuivat kymmenien prosenttien työttömyytenä ja lama näkyi niin ihmisten arjessa kuin kansantaloudenkaruissa lukemissa.

EU on kasvanut viimeisen kahdenkymmen vuodenaikana lapsenkengistä nuoriin saappaisiin, ottanutosumia ja roiskinut rapaa mennessään. Samalla Suomi

on ottanut suuria harppauksia kehittyen yhdeksi EU:n

tuneet ajan hengen mukana. Yhteiskunnasta on tullutyksilökeskeisempi ja avoimempi. Tämä kehitys tuosekä vapautta että vastuuta. Maailma on avoinna sekä

siä mahdollisuuksien tasapainosta ja oman identiteetinrakentumisesta globaalissa toimintaympäristössä.

Ihminen rakentaa identiteettiään ja hakee omaa viiteryhmäänsä sekä tietoisesti että tiedostamatta.Suomalaisuus on osa meitä Suomessa syntyneitä aina.Minulle on selvää, että olen ja tulen aina olemaan

taa sitä, että talouden ja yrittäjyyden realiteetit ovatiskostuneet takaraivooni. Isänmaallisuudesta minua muistuttaa sekä sotilaspassini että ylpeys juuristanija suomalaisesta yhteiskunnasta. Euroopan unionitarkoittaa minulle viitekehystä, jossa demokraattiset ja

Euroopalla on yhteiset arvot. Tarvitaan tahtoa rakentaa tulevaisuutta yhdessä, kirjoittaa komission varapuheenjohtajan kabinetin jäsen Aura SallaAura Salla.

Olemme osa Eurooppaa- otetaan siitä kaikki irti

45

mahdollistavat sen, että voimme rakentaa tulevaisuutta kestävältä pohjalta. Ilman Euroopan ja maailman markkinoita suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan ei ole käytännössä mahdollista maksaa nykyistä hyvinvointia saati kaventaa velkataakkaa.

Yksilöllistyvässä maailmassa varsinkin nuoret hakevat omaa ryhmäänsä globaalilta kentältä; me emme rakenna identiteettiämme vain suomalaisuudelle ja ammenna päivittäistä uutistietoamme maakuntalehdestä ja puoli yhdeksän uutisista. Sosiaalinen media on mahdollistanut verkostoitumisen samalla tavalla ajattelevien ja samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa yli rajojen. Olemme entistä tietoisempia maailman tapahtumista, mutta pystymme myös valitsemaan uutisemme entistä tarkemmin.

Tiedon pirstaloituminen ja yksilökeskeisyyden korostuminen tuovat meitä tilanteeseen, jossa vastuunkannosta on tehtävä yhteinen arvo. Vaikka

soittaisi Oodia ilolle koulujen päättäjäisissä, on sekä

taloudellisen että yhteiskunnallisen vastuunkannon oltava yhteinen tahtotila niin etelässä kuin pohjoisessa, idässä ja lännessä, ja sille pohjalle tulee meidän myös tulevien sukupolvien eurooppalaisia kasvattaa.

Eurooppa on joutunut määrittelemään yhteisiä pelisääntöjä ja muovaamaan toimintamallejaan kriisien kautta. Rakennetut säännöt ja ulkopuolelta tulevat määritelmät eivät kuitenkaan tule olemaan niitä rakennuspalikoita, joilla muurataan kestävää perustaa unionin seuraaville sukupolville. Eurooppa tarvitsee olemassa olevien arvojen tunnustamista ja tiedostamista, ihmisten keskinäistä arvostusta, vastuunkantoa ja tahtoa rakentaa tulevaisuutta yhdessä, meille jokaiselle eurooppalaiselle. Ei ole olemassa meitä ja niitä, vaan me yhdessä olemme Eurooppa ja meissä on sen tulevaisuus.

Kirjoittaja Aura Salla työskentelee Euroopan

komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen

kabinetissa.

”EU on kasvanut lapsenkengistä nuoriin saappaisiin, ottanut osumia ja roiskinut rapaa mennessään.”

465555Musiikkikasvatus

47

Kokoonsa nähden Suomella on taiteiden saralla sekä rikas historia että aktiivinen nykyisyys. Me tiedämme

muut, jotka vaikuttivat voimakkaasti siihen, millaisena me tänäkin päivänä koemme suomalaisen taiteen.He olivat keskeisiä henkilöitä silloin, kun Suomenidentiteettiä rakennettiin. Tänä päivänä läsnäolomme

paa kuin viisimiljoonaiselta kansalta tavataan odottaa.

nykyinen menestys ole tullut sattumalta. Maineemme

velvoittavaan perintöön, vaan se pohjaa päätöksiin,joilla vuosikymmeniä sitten aloitettiin systemaattinenmusiikkikasvatus.

Jokainen maa tarvitsee luovuutta, eikä luovuuskoskaan synny itsestään tai tyhjiöön. Jos taiteisiinja muuhun luovaan toimintaan ei lapsuuden aikana synny luontevaa suhdetta, on aikuisena hankala ruveta yhtäkkiä innovoimaan kaikenlaista. Me näemme liian

usein koulutuksen jonkinlaisena suorana polkuna,mutta taideaineiden opiskelulla ei välttämättä ole

nallisia seurauksia.

Lapsuusajan luovalla toiminnalla voi kuitenkin olla epäsuoria elämää ja ajattelua rikastavia vaikutuksia,jotka säteilevät myöhemmin lähes kaikkeen mitä

saoloa pitäisi joutua perustelemaan millään muulla kuin taiteella itsellään, mutta olemme hölmöjä, jos

sen taiteen tekemisen ulkopuolella. Esimerkkinä voi

harrastus ja musiikin parissa toimiminen ylipäätäänparantaa keskittymiskykyä sekä valmiutta omaksua uusia asioita. Voidaan myös todeta, että kokemuksetyhdestä suomalaisen koululaitoksen hienoimmista oivalluksista, musiikkiluokista, ovat sekä oppimisenettä yhdessäolon kannalta niin hyviä, että luulisi

Luovuuden ja taiteellisuuden rohkaiseminen saattaa hyvinkin olla suurimpia palveluksia,mitä nuorelle voi tehdä, kirjoittaa viulisti, säveltäjä ja kapellimestari oJaakko KuusistoJaakko Kuusisto.

Musiikin ihmemaa syntyy luovuuden ruokkimisesta5

48

jokaisen kaupungin tavoittelevan niitä itselleen.Luovuuden ja taiteellisuuden rohkaiseminen saat

taa hyvinkin olla suurimpia palveluksia, mitä nuorelle voi tehdä. Jos kuvittelen unelmieni peruskoulun, näen paikan, jossa lauletaan yhdessä, opitaan soittamaan jo

näytelmiä, jotka sitten esitetään yhdessä. Lavasteetkin voitaisiin suunnitella ja valmistaa, miksei puvutkin. Kaikkea missä itseilmaisu on keskiössä, missä luodaan, keksitään ja tehdään yhdessä.

Miksi? Koska se kasvattaa. Se opettaa toimimaan toisten ihmisten kanssa, luo yhteisöllisyyttä, antaa valmiuksia ongelmien ratkomiseen, parantaa kykyä ilmaista itseään toisille, ja mikä tärkeintä: antaa eväitä kauneuden, rumuuden, ilon, surun, pettymyksen ja onnistumisen kokemiseen ja ymmärtämiseen. Ja lisäksi se voi olla mielettömän kivaa.

Luovuus tulee monissa muodoissa, ja jokaisessa meistä on potentiaalia siihen. Sitä ei vain tiedä ellei saa

tilaisuutta, ja siksi tilaisuus on tarjottava jokaiselle. Sitä myöten saavutettava henkinen pääoma vaikuttaa kaikkeen mitä myöhemmin elämässä teemme.

Kirjoittaja Jaakko Kuusisto on viulisti,

säveltäjä ja kapellimestari.

”Aikuisena on hankala ruveta yhtäkkiä innovoimaan kaikenlaista.”

496666Eläke

läiset

50

Suomalaiset ovat parhaimmillaan vaikeina aikoina.

ta kuin tämän päivän taloudellinen matalasuhdanne.Laskukautta on aina seurannut nousukausi ennemmintai myöhemmin, mutta se on ennenkin edellyttänytvaikeita päätöksiä, kovaa työntekoa ja yrittämistä,

tyksinä maamme pinta alasta, tehtaista, asunnoista ja maatiloista.

Näistä vaiheista sotien aikana ja niiden jälkeisestä jälleenrakennustyöstä pystyvät monet eläkeläisetkertomaan, sillä taloudellinen tilanne alkoi helpottaa vasta 1950 luvun loppupuolella. Silti noin 200 000suomalaista joutui muuttamaan Ruotsiin ja muualle

lon. Jokainen sukupolvi on siis kohdannut vaikeuksia

min kuin milloinkaan ennen. Tämä hyvinvointi onsaavutettu työllä ja yrittämisellä sekä suomalaisella sisulla.

Totta kai meillä on tänäkin päivänä paljonpuutteita ja korjattavaa yhteiskunnassamme, mutta

dollista kannustaa nuoria yrittämiseen ja työntekoon.Ei kukaan halua romuttaa hyvinvointivaltiota, koska

aalisen median avulla, mutta katkeruuden ja kateudenvaraan on vaikea rakentaa mitään myönteistä.

Nyt tarvitaan rakentavia ehdotuksia, kykyä kuunnella toistemme ajatuksia ja välittää toisistammeihmisinä, mutta ennen kaikkea tarvitaan rohkaisua

kokeskustelu on ymmärrettävää, mutta sillä pitää synnyttää lisää jaettavaa. Kakkua ei voi kauan jakaa,

oihin, yrittämiseen ja osaamiseen eli koulutukseen.Eläkeläiset ovat rakentaneet omalla panoksellaan

tätä yhteiskuntaa. Monilla eläkeläisillä on halua

Eläkeläiset ovat rakentaneet Suomea vaikeissa oloissa kovalla työllä ja pienillä palkoilla. Tätä sisukkuutta tarvitaan nyt, kirjoittaa seniorivaikuttaja Tapani MörttinenTapani Mörttinen.

Suomi pärjää työllä ja yrittämisellä -kysykää eläkeläisiltä!

51

tävän työpanoksen omaishoitajina. Monet auttavat lapsiaan ja lastenlapsiaan. Eläkeläiset maksavat veroja ja maksavat palveluistaan. He ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. Heidän määränsä kasvaa nousevan elinajanodotteen myötä.

Eläkeläiset eivät siis ole yhteiskunnan hyvinvoinnin este. Eläkeläiset ovat rakentaneet Suomea vaikeissa oloissa kovalla työllä ja pienillä palkoilla. Nyt moni heistä elää vaatimattomasti pienen eläkkeen varassa. Esimerkiksi vuonna 2013 eläkkeelle jääneiden keskieläke on jo lähes 200 euroa korkeampi kuin kaikkien sitä ennen eläkkeelle siirtyneiden keskieläke. Suomen eläkejärjestelmä on varsin hyvä, toimiva sekä vertailun kestävä. Sitä voidaan tarvittaessa myös kehittää. Viime syksynä tehty eläkeratkaisu turvaa tulevien sukupolvien eläkkeet.

Kirjoittaja Tapani Mörttinen on kärköläläinen entinen

kansanedustaja ja aktiivinen taustavaikuttaja.

”Kakkua ei voi kauan jakaa, jos sitä ei leivota lisää.”

527777Terveyden-huolto

53

Suomeen tarvitaan älykkäitä terveyskeskuksia,

jotka on suunniteltu vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin

vitsee, itselleen sopivaan kellonaikaan, ja tarvittaessa myös etänä, netin kautta tai puhelimitse, helposti.

tapaan kuuluu kysyä potilaalta, mitä hän itse tarvitseeja haluaa, ja mihin elintapamuutoksiin hän on itsevalmis esimerkiksi pitkäaikaissairauksiensa hoidossa.

jälkikäteen paikkailu.Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, terapeutit ja

tekemään työtä entistä enemmän yhdessä, samoissa

malle käynnille usean eri asiantuntijan kanssa, yhdessä

la, koulussa tai päiväkodissa. Nämä saavutetaan ennen

kaikkea johtamisen muutosten avulla, mutta tarvetta on myös tietosuojalainsäädännön uudistukselle.

Paraskaan toimintamalli ei korvaa potilaan omaa työtä terveytensä edistämiseksi. Etevien lääkärienrinnalla on hankala saada läpi ajatusta siitä, että lääkäriäkin parempi terveyden edistäjä on potilas itse.Potilasta tulee auttaa ensisijaisesti hoitamaan itseitseään. Omahoito on pitkäaikaissairauksien parasta ja vaikuttavinta hoitoa. Me lääkärit ja hoitajat voimmetoimia valmentajina ja sparraajina asiantuntijuudenlisäksi.

Terveydenhuollon uudistamisessa on keskitytty pohtimaan hallinnollisia malleja. Ohjaavaksi tekijäksion otettava terveyshyödyn eli hoidon vaikuttavuudentuottaminen. Monituottajamallissa rahan tulisi päätyä

veyshyötyä asiakkailleen. Omalla terveysasemallamme

verensokeriarvot, joita seuraamalla väestötasolla

Lääkäriäkin parempi terveyden edistäjä on potilas itse. Terveyskeskuslääkäri nElisa JokelinElisa Jokelin vaatisi nhoidolta nykyistä enemmän vaikuttavuutta ja tekisi lääkäreistä ja hoitajista sparraajia.

Potilas keskiöön7

54

saadaan selville, teemmekö todella oikeita asioita.Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen palvelee poti

laan, työntekijän ja veronmaksajan etua. Potilaskohtaamiset ovat usein ruuhkaisia ja kiireisiä tilanteita, mutta mittareiden avulla työntekijän huomio saadaan kiinnitettyä yhdessä tärkeiksi määriteltyihin asioihin. Mittaamalla kohennetaan ryhtiä, asetetaan yhteisiä ja omia tavoitteita ja saadaan selville, miten minun omalla väestölläni menee. Mittaamalla vaikuttavuutta tehdään näkyväksi se, mihin haluamme rahat käyttää. Terveydenhuolto ei ole mystiikkaa, vaan meidän pitää pystyä vastaamaan kysymykseen: onko nämä rahat käytetty viisaasti?

Kirjoittaja Elisa Jokelin lääketieteen lisensiaatti ja

terveyskeskuslääkäri.

”Me lääkärit ja hoitajat voimme toimia valmentajina ja sparraajina.”

558888Terveysteknologia

56

Suomalaisen terveysteknologian asemaa huikeana n

menestystarinana on syystä luonnehdittu yhdeksimaamme tarkimmin varjelluista salaisuuksista. Tämä

muodosti vuonna 2013, jolta tuoreimmat tiedot ovat,jo 1,7 miljardia euron ja 47 prosentin osuuden korkeanteknologian viennistämme.

Toimiala koostuu terveydenhuollon laitteista, in

muista teknologiatuotteista. Alalla on Suomessa yli satavuotinen, vahva teollinen pohja ja siten

merkitystä ja osaamisklusterin arvoa entisestään.

tänä päivänä suoraan noin 20 000 henkeä ja välillisestivielä enemmän.

Suomen terveysteknologiatoimialan esiinrynnistys

ota toimialan kansainvälisissä ydintapahtumissa, kuten

lisuudelle. Sitäkin enemmän kansainvälistä huomiota varmasti saimme jättikokoisen Slushin yhteydessä,jonka suuren terveysteknologiaosion järjesti jälleen

salliseksi toimijaksi ponnistava HealthSPA. Erilaisetdigitaaliset hyvinvointisovellukset ja vaikkapa niitä tukevat puettavat sensorit ovat keskeinen osa tämänpäivän terveysalan kasvuyrityskenttäämme.

liiketoimintaa pohjautuvat useisiin maamme korkeanosaamisen vyöhykkeisiin. Yritysjohtajan näkökulmasta alaa tarkkailevana voin olla erityisen ilahtunut siitä,että myös akateemisella sektorillamme on hyvinvahvoja osaamisvyöhykkeitä.

Suomalainen terveysteknologiaosaaminen on yksi maamme tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Aalto-yliopiston Health Factoryn johtaja Markus MäkeläMarkus Mäkeläkannustaa innostumaan esimerkiksi aivotutkimuksesta.

Terveysteknologiamme on menestystarina

57

luokan osaamista useilla alueilla, kuten aivotutkimuksessa, joka johtaa parempaan diagnostiikkaan ja muun muassa kirurgisen hoidon tai sähkömagneettisen stimulaatiohoidon ohjaukseen sekä vaikkapa ihmisen oppimisprosessin ymmärtämiseen, tai innovatiivisissa bioaktiivisissa materiaaleissa, joilla kyetään vähentämään leikkaushoidosta aiheutuvia komplikaatioita.

kohti terveydenhuollon sovelluksia: bioinformatiikan mahdollistamat uudet työkalut voivat varoittaa ihmisiä elintapojen altistavuudesta sairauksille tai ohjata lääkäreitä yksilöllisiin lääkevalintoihin, joilla tehon ja haittavaikutusten suhde voidaan optimoida.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ja nekin yhdestä yliopistosta. Toimijoiden tehokkaana verkostona voimme tehdä enemmän Suomessa ja siten myös kytkeytyä tehokkaasti alan kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja globaaliin liiketoimintaan.

innovaatiotoiminnan kasvustrategia, jonka pohjalta lähtee liikkeelle hyödyllisiä toimeenpanohankkeita.

Eräs merkittävimmistä, jonka aktiivitoimijoihin

yliopistot, yliopistosairaalat, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kaupungit, toimialayhdistykset ja muut toimijat pyrkivät syvempään ja kunnianhimoisempaan yhteistyöhön pääkaupunkiseudulla ja jatkossa ehkä laajemminkin. Tästä hyötyvät niin tutkimus, hoidot, liiketoiminta kuin opetuskin.

Näin tutkimuksesta tulee kansainvälisesti yhä vahvempaa ja teknologian siirrosta kohti innovaatioita

essaan teknologioiden testausalustana, saa korkeatasoisia ratkaisuja käyttöönsä nopeutetulla aikataululla: näin voidaan antaa terveydenhuollon asiakkaille uusia mahdollisuuksia tehokkaisiin, laadukkaisiin hoitoihin ja säästää kustannuksia. Klusterin vapaaehtoisella yhteistoiminnalla, jolle yksityinen sektori näyttää hyvää mallia, on paljon annettavaa kaikelle tälle; valtionhallinnolta puolestaan saataneen jatkossakin selustatukea.

Näinä aikoina kansantaloutemme on tärkeää pitää kaikki mahdolliset kovat juoksijat vauhdissa.

Kirjoittaja Markus Mäkelä on tuplatohtori, professori

ja Aalto-yliopiston Health Factoryn johtaja.

”Terveysteknologia on kasvanut tasaisesti jo kaksikymmentä vuotta ja on nykyisin Suomen high tech -teollisuuden pääkivijalka.”

589999Puhdas vesi

59

vesikeskuksen tunnus. Se puolestaan on Hämeenliiton suojiin viisi vuotta sitten hankkeena perustettuja sittemmin säätiöitetty toimija. Sen tehtävänä onosaltaan varmistaa, että Vanajavedessä on elämää ja seluo elämää jatkossakin.

jelutyötä tekeviä instituutioita maassamme on vainmuutamia. Mainittakoon tässä Vesijärvisäätiö, joka huolehtii Lahden Vesijärven tilan kohentamisesta sekä

Vanajavesikeskus on ylimaakunnallinen toimija.Vesi ei noudata maakuntarajoja. Mukana on kuntia

Hämeestä ja Pirkanmaalta.Toimintaan kuuluu muun muassa vesistöjen tilan

seuranta erilaisin mittarein, konkreettinen kuokka

den antimista nauttiminen kalastuskurssien muodossa ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, Vanajaveteen

liittyvä kulttuurinen ulottuvuus. Se näkyy Vanajavesi

Aivan keskeistä on, että vesiensuojelutoiminnassa

säkin sotkettu yhdessä ja yhteisvoimin ne on myös

den vuoropuhelu on tällä asenteella kyetty pitämäänrakentavana.

den puhdistaminen on samalla Itämeren pelastamista.Vanajavesikeskus tekeekin yhteistyötä muun muassa

suojelu ole ainakaan tässä muodossa bisnestä. Se eimyöskään suoraan kuulu kenenkään rahoitusvastuulle.Vanajavesikeskusta rahoittavat kunnat, maakuntienliitot, kasvavassa määrin myös vastuulliset yritykset ja yksityiset ihmiset.

Olisi korkea aika, että myös valtiovalta osaltaan

Vesiensuojelussa kannattaa etsiä ratkaisuja, ei syyllisiä. Vedet on sotkettu yhdessä ja yhteisvoimin ne on myös kunnostettava, kirjoittaa Hämeen maakuntajohtaja Timo ReinaTimo Reina.

Elämää vedestä9

60

vahvistaisi tällaisten kolmannen ja julkisen sektorin väliin sijoittuvien, pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä tekevien yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Rahasta on tietysti pulaa ja siihen palaan kohta. Toki yhteistyö

ja sitä kautta on kanavoitunut hankekohtaista rahaa muun muassa Hämeen lähikalapiirille ja vesiensuojelusta viestimiseen.

Vaikka vesi ei luonnossa noudata rajoja, valtionhallinnossa se edelleen niitä noudattaa.

Jos vesi on kaivossa, lähteessä tai tulvii, siitä vastaa

veysministeriölle. Vesien tilaa seurataan ympäristöministeriössä. Vesivarojen perustuslaki eli vesilaki kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Veden ylittäessä valtion rajat roolia on myös ulkoministeriöllä.

Hallinnon siiloutuminen on vakava paikka ja haittaa monien sektorirajat ylittävien asioiden tehokasta hoitamista. Vesi on näistä kirkkaimmasta

päästä. Olisikohan jo aika koota vesiasioiden vastuu, resurssit ja osaaminen selkeästi yksiin käsiin myös hallinnossa? Tämä olisi syytä tehdä siitä huolimatta tai juuri siksi, että olemme jo nyt vesiasioiden mallimaa maailmalla. Näin saatavilla säästöillä voitaisiin ehkä hoitaa kuntoon myös tuo edellä mainittu paikallisen vesiensuojelutyön avustaminen.

utta. Veden riittävyys ja laatu on lokaali ja globaali haaste. Vuoteen 2030 ennakoidun maailman väestönkasvun vuoksi tarvitsemme 30 prosenttia enemmän vettä. Ilman elämää voi olla vettä, mutta ilman vettä ei ole elämää.

Kirjoittaja Timo Reina on Vanajaveden rannalla

mökkeilevä Hämeen maakuntajohtaja.

”Vesi ei noudata maakuntarajoja.”

610000Puhdas ruoka

62

Globaalit megatrendit kuten väestönkasvu,

suosion kasvu avaavat suomalaiselle osaamiselle

ilman puhtainta, ja se on tuotettu kestävällä tavalla.Huipputeknologia ja korkea osaaminen takaavattuotantoketjun laadukkuuden. Ympäristötietoisuuden

maailmalla.

malla puhdas viljelyala vähenee. Tämä lisää laadukkaanruoan kysyntää.

Suomalaisen ruoan vienti on ollut liiankin

noiden sulkeutuminen tuontikiellon vuoksi on ajanutruokasektorimme vaikeaan tilanteeseen. Ukrainankriisi ratkeaa jossain vaiheessa, mutta meidän on

voimassa hyvin pitkään. Siksi uusia markkinoita on

etsittävä aktiivisesti.

ketjumme yrityksiä. Panostamalla korkealuokkaisiinja terveellisiin tuotteisiin saamme paremman hinnan

jana emme pärjää globaalissa kilpailussa.

sissani Kiinan johdon kanssa olen saanut kuulla, että kiinalaiset haluavat lisää suomalaista ruokaa pöytiinsä.

ruokavienti sinne on lähdössä kunnolla vauhtiin.Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita Atrian ja

Myös kotimarkkinoillamme Euroopassa kuluttajatovat yhä laatutietoisempia. Ruoan alkuperästä ollaankiinnostuneita. Halutaan mahdollisimman lähellä tuotettua puhdasta ruokaa. Kuluttajien vaatimuksiinon vastattava ja siksi ruoantuotannossamme onlähdettävä liikkeelle kuluttajan tarpeista.

Kaupan rooli on tietysti merkittävä suomalaisen

Suomalainen ruoka on maailman puhtainta, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri oPetteri OrpoPetteri Orpo.

Megatrendit tukevat ruokaviennin jakiertotalouden kasvua

63

ruoan edistäjänä. Tarvitsemme Suomessa kaupan alalle lisää kilpailua, nykyisin markkinat ovat aivan liian keskittyneet kahden suuren ketjun hallitessa noin neljää viidesosaa markkinoista. Myös isojen ketjujen olisi otettava entistä enemmän lähiruokaa ja luomua valikoimiinsa.

On ollut ilo huomata, että biotaloudesta on syntymässä kokonaan uusi teollisuudenala Suomeen. Uuden teknologian myötä jätteet muuttuvat arvokkaaksi teol

polttoaineita ja muita korkean jalostusarvon tuotteita. Kun talous kasvaa ja ympäristön tila kohenee, kaikki voittavat.

Edellä kuvatut esimerkit osoittavat miten suuria mahdollisuuksia globaalit megatrendit suomalaiselle osaamiselle tarjoavat. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta tarttua niihin. Valtiovallan tehtävänä ja velvollisuutena on toimia mahdollistajana ja ovien avaajana.

Kirjoittaja Petteri Orpo on maa- ja metsätalousmi-

nisteri ja suuri suomalaisen ruoan ystävä.

”Kiinalaiset haluavat suomalaista ruokaa pöytiinsä. ”

64 1111Kaikki samassa veneessä

65

Muutama vuosi sitten vieraillessani varakkaassa i

öljymaassa sikäläinen isäntäni kysyi, mitä pidänsuomalaisen yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän

kin jokainen voi tuntea olevansa tarpeellinen ja tehdä oman osuutensa.

On selvää, ettei isäntäni käsittänyt lainkaan, mistä puhuin. Maassa, jossa vauraus kumpuaa öljystä, on

seen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen pohjautuvaanelämänmuotoon. Yhtä hyvin olisin voinut kertoa elämästä vieraalla planeetalla.

Työnteko on ollut vuosikymmenet suomalaisenyhteiskunnan perusta. Kaikki ovat osallistuneet,niin naiset kuin miehet, nuoret kuin vanhat. Ja se onkannattanut: sitkeällä työnteolla on nostettu Suomimuutamassa vuosikymmenessä köyhästä maasta yhdeksi maailman vauraimmista valtioista.

Työ on tuonut meille sekä aineellisen että myös

va siitä, että näin on myös jatkossa.Työelämä on muuttunut yhä vaativammaksi. Ensin

teollistuminen, sitten tietokoneet, kohta robotit.Automaatio etenee ja poistaa vähitellen manuaaliset ja avustavat tehtävät.

tultaessa erityisopetukseen otettujen oppilaiden määrä

jauksesta, mutta myös diagnostiikan kehittymisestä.Oppimisvaikeuksia on ollut aina. Aiemmin niitä

ei välttämättä edes huomattu, tai ainakaan ei osattuvaikeuksissa auttaa. Nykyisessä koulussa oppimisenongelmat nousevat eri tavalla esiin, sillä työelämänmuuttuessa myös koulutuksen vaatimustaso onnoussut. Kaikilta odotetaan täyttä panosta.

keutta, fyysisiä vaivoja. Tilapäistä tai pysyvämpää. Silti

Koulumaailma on yhä vaativampi ja työelämä muuttuu. Tärkeää on huolehtia, että jokainenpysyy mukana ja voi tuntea olevansa tarpeellinen, kirjoittaa europarlamentaarikko Henna VirkkunenHenna Virkkunen.

Kaikkia tarvitaan, jokainen on tärkeä1

66

jokaisen lapsen pitäisi saada tunne ja varmuus siitä, että hän on jossakin asiassa hyvä. Olipa tyttö tai poika, vilkas tai hiljainen. Hän on ehkä hyvä matematiikassa, taitava käsistään, hyvä kuuntelija, luova ajattelija tai kannustava kaveri.

Osa pystyy enempään. Kannustetaan heitä syventämään osaamistaan. Osa tarvitsee tukea ja tsemppausta. Annetaan sitä. Kaikkia ei pidä yrittää puristaa samaan muottiin, sillä oppimisen ilo, kipinä kehittää itseään ja usko omiin kykyihin on tärkein elämän eväs, jonka koulusta voi saada.

Jotta Suomessa voitaisiin jatkossakin kehittää maailmanluokan tuotteita ja palveluita, tarvitaan paljon luovuutta. Se ei synny tasapäistämisellä. Luovuus nousee moniarvoisuudesta ja suvaitsevaisuudesta, siitä että annetaan kaikkien kukkien kukkia.

Samaa moniarvoisuutta tarvitaan nyt myös työelämään. Jokaisen pitäisi voida antaa oma panoksensa, vaikka se ei aivan sataprosenttinen olisikaan. Siksi vajaakuntoisten, iäkkäiden, vammaisten, maahanmuut

tajien ja vähemmistöjen asia työelämässä on tärkeä. Osa työantajista on jo halunnut tehdä moniar

voisuudesta itselleen brändin ja palkannut tietoisesti myös työntekijöitä, jotka lyhytaikaisilla taloudellisilla

yrityksillä tähän ei ehkä ole taloudellista mahdollisuutta, ja siksi tarvitaan erilaisia tuettuja malleja työllistymisen avuksi.

Jokaisella on oltava mahdollisuus käyttää omia kykyjään ja tehdä osansa yhteiskunnan eteen. Se on meille sekä taloudellinen että henkinen välttämättömyys. Suomi on niin pieni kansakunta, ettei meillä ole varaa antaa kenenkään pudota veneestä. Kaikkia tarvitaan.

Kirjoittaja Henna Virkkunen on

europarlamentaarikko.

”Ensin teollistuminen, sitten tietokoneet, kohta robotit.”

672222Kasvuyrittäjyys

68

Suomi on vaikeassa paikassa. Finanssikriisi johti

reisiksi. Rakenteellisia uudistuksia pelkäävä, ikääntyvä Suomi on kärsinyt kilpailukyvyn rapautumisesta,eivätkä yrityksemme ole uudistuneet muun maailmanmukana. Suomi rypee talouskasvulla mitattuna Euroopan pohjamudissa.

Onko ainoa vaihtoehtomme siis todeta, että lastataan laivat vaikkapa kohti Viroa? Viimeinensammuttaa valot?

Ei. Vaikeimmissa paikoissa kollektiivinen alakuloon kaikkein huonoin valinta. Määrätietoisuutta ja tosiasioiden tunnustamista sen sijaan vaaditaan.

tuna. Mennyt kehitys, positiivinen tai negatiivinen, eiole tae tulevasta. Me itse luomme tulevaisuutemme.

Suomi nousee ja menestyy vain kasvavan ja maailmaa valloittavan uuden liiketoiminnan avulla.Ainoastaan yksityisen sektorin menestys voi turvata

tulevaisuutemme, uudet tarvittavat työpaikat ja tätä kautta verotulot yhteiskunnan perusrakenteiden ja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseksi.

Suomi ei voi nousta nykysuosta tempuilla taihurskailla toiveilla. Vaikka kuinka toivoisi, ei itseäänvoi nostaa tukasta. Upottavalla kohdalla kannattaa

ta pohjalta ylöspäin ponnistaminen on helppoa.Kaikki huomio on siis kiinnitettävä sellaisen

pohjan luomiseen, jolta yritysten uudet kasvutarinatja työpaikat voivat syntyä. Meidän tulee synnyttää kestävä ja kasvuponnistuksia tukeva maaperä.

Kasvun perusedellytys on oikeanlainen asenne ja maailmanluokan osaaminen. Yrittäjyyskasvatus tuleealoittaa jo alaluokilta. Korkeakoulujen on tähdättävä

tava rohkeasti ja niukat resurssit koottava yhteen.Digimaailman ei tule olla oppilaitoksen erillishanke,vaan kaiken toiminnan läpileikkaava itsestäänselvyys.

Suomi nousee ja menestyy vain kasvavan ja maailmaa valloittavan uuden liiketoiminnan avulla, muistuttaa eduskunnan startup-ryhmän perustaja öLasse MännistöLasse Männistö.

Yrittäjistä pitää tehdä yhtä juhlittuja kuin formulatähdistä

69

opiskelijoita tai vieraskielisiä koulutusohjelmia vaan jatkuvaa tutkimusryhmien vaihtoa ja kansainvälistä fokusta kaikessa toiminnassa. Osaamispohjaamme laajennamme myös aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla, olipa kyse sitten työstä tai opiskelusta Suomessa.

Kasvun potentiaali on uusissa innovaatioissa ja teknologian hyödyntämisessä. Uusien teknologioiden käyttöönottoa tulee vaalia ja luoda julkisin toimin edellytyksiä uusille innovaatioille. Julkisin varoin kerätyn tietoaineiston tulee olla avoimesti saatavilla. Tekijänoikeuksien ja muun oikeusturvan tulee mahdollistaa nollasta ponnistavien uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan synty. Julkisen sektorin tulee katalysoida omia hankintojaan painottamalla myös uusien tuotteiden ja teknologioiden käyttöönottoa.

Kolmas kasvun kulmakivi on rakenteidemme kannustavuus riskinottoon ja yritteliäisyyteen. Verotusta on siirrettävä määrätietoisesti työn ja yrittämisen verotuksesta välillisiin veroihin. Työnteon kannustimia on madallettava kaikissa tuloluokissa ja jokaisesta ansaitusta eurosta on jäätävä vähintään puolet käteen. Kannustinten lisäksi kaivataan suojaa riskien realisoituessa. Suomessa kannattaisi poistaa konkurssin tehneeltä yrittäjältä usein vuosiksi langetettava vastuu veloista omaisuuden realisoinnin jälkeen.

Loppuviimeksi kasvu riippuu asenteesta ja siitä,

annammeko arvostusta sen tekijöille. Kulttuuri voi tukea tai ehkäistä riskinottoa, yrittämistä ja kasvuhaluisuutta. Nuorta opiskelijasukupolvea katsoessa näkee, että kulttuurimme on matkalla oikeaan suuntaan. Oikealla tasolle olemme kuitenkin vasta sitten, kun presidentti jakaa Vuoden

televisiolähetyksessä ja kansa juhlii voittajaa kuin

Kirjoittaja Lasse

Männistö on

kansanedustaja

ja eduskunnan

kasvuyrittä-

jyysryhmän

perusta-

jajäsen.

”Vaikka kuinka toivoisi, ei itseään voi nostaa tukasta.”

703333Kehitys-yhteistyö

71

Meille välitetty kuva Afrikasta on yksipuolinen. Vain

ongelmia on paljon, ja afrikkalaisissa kulttuureissa on eroja, kuten on muissakin kulttuureissa Aasiassa ja länsimaissa. Olen työssäni tavannut paljon todella lahjakkaita, osaavia, ahkeria ja ystävällisiä afrikkalaisia,jotka elävät yllättävän samanlaista elämää kuin meiloinemme ja murheinemme. Heidän varassaan onmaanosan nousu.

Kehitysapu jakaa voimakkaasti mielipiteitä.

sa mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.Joidenkin mielestä sen voisi lopettaa tai siitä voitaisiinsäästää huomattavasti; kehitysavun katsotaanolevan tehotonta ja jopa haitallista, ja sen sanotaanlisäävän korruptiota. Väitteissä on osin perääkin, ja nämä lieveilmiöt pitää ottaa huomioon kehitysavunsuuntaamisessa.

Afrikka on muuttumassa. Siitä kertovat monet

selvitykset, kuten Elinkeinoelämän valtuuskunnan

desta suurin osa sijaitsee Afrikassa. Samalla tavalla

pääsemässä kehitysuralle. Ennustetaan, että parissa

sä ja se tulee olemaan talouden ja tuotannon kasvussa sitä mitä Aasia on nyt. Kun muualla palkkataso ja tuotantokustannukset nousevat, ovat ne Afrikassa edelleen alhaiset ja osaavaa nuorta työvoimaa riittää.

Monen Afrikan maan väestöstä 80 prosenttia saa edelleen elantonsa maataloudesta. He ovat pääosinpienviljelijöitä. Suomella on vähän samankaltainenhistoria, sillä nuori kansakuntamme oli vielä sata vuotta sitten erittäin maatalousvaltainen, maatilatpieniä, eikä elintasommekaan ollut kehuttava. Omanhistoriamme kautta ymmärrämme hyvin, mitenköyhyydestä noustaan hyvinvointiin.

Afrikka on muuttumassa jo meidän aikanamme. Luonnonvarakeskuksen professori Martti EsalaMartti Esalauudistaisi kehitysapua ja loisi suomalaisille yrityksille väylät myydä osaamista nousevalle mantereelle.

Uudella asenteellaAfrikkaan3

72

Elintason kohentamisessa on usein kyse yksinkertaisista asioista. Jos maa on niin hapan ja vähäravinteinen, etteivät kasvit kasva, ei viljelijän kannata satsata parempiin lajikkeisiin, markkinointiin tai muihin toimiin, eikä hänen tulotasonsa nouse. Kun maa kalkitaan ja järjestetään kasveille tasapainoinen lannoitus, saadaan muutoin samoilla tuotantopanoksilla selvästi suurempi sato. Tarvitaan vain jokin taho tutkimaan maat ja järjestämään neuvonta ja tarvittavat tuotantopanokset viljelijöiden saataville.

Meillä on omasta takaa kokemusta siitä, miten yhteiskunnan ja yritysten yhteisin ponnistuksin käytetään maan omia luonnonvaroja ruoantuotannon lisäämiseen. Afrikassakin näitä luonnonvaroja riittää, ja sikäläisessä ilmastossa voidaan tuottaa hyviä satoja. Kun viljelijä saa sadekauden aikana kunnon sadon, kestää hän paremmin kuivan kauden yli. Onhan meilläkin talvemme, ja meidän on tuotettava elintarvikkeemme reilun sadan päivän kasvukauden aikana.

Kun viljelijän sato ja tulotaso nousevat, hän pystyy kehittämään tilaansa, kouluttamaan lapsensa, nostamaan elintasoaan. Seurauksena koko kylän elintaso ja työllisyys nousevat, ja maan maatalous pystyy tuottamaan kansakunnalle riittävästi ruokaa. Kun tuotantopanokset ja ruoka saadaan kotimaasta, säästyy

ulkomaanvaluuttaa, eikä lisäväestön ruokkimiseen tarvitse raivata uutta peltoa metsistä.

Suomalaisilla yrityksillä voisi olla paljon annettavaa uudenlaisen kehityksen aikaansaamisessa monilla sektoreilla. Samalla yhteistyö voisi muuttua perinteisestä kehitysavusta normaalin kehittämistoiminnan ja kauppasuhteiden suuntaan.

Meidän olisi huomattava, että Afrikka on muuttumassa jo meidän aikanamme. Sen kehittyville valtaville markkinoille suuntaamalla voisimme vähentää riippuvuuttamme epävakaasta Venäjästä ja tarjota Aasian ohella uutta kasvua yrityksillemme. Ulkoasiainhallintomme pitkäaikainen kokemus kehitysmaissa voisi tukea meitä uuden kehityssuunnan luomisessa ja kontaktien muodostamisessa yritysten ja hallitusten välillä.

Koko termi kehitysapu voitaisiin negatiivisen sävynsä vuoksi kuopata. Voitaisiin puhua vaikka kehitysrahoituksesta.

Kirjoittaja Martti Esala työskentelee Luonnonva-

rakeskuksessa maaperä- ja kasvinravitsemus-

tutkimuksen professorina. Viime vuosina hän

on syventynyt Afrikan maaperään ruokaturvan

kannalta.

”Yhteistyö voisi muuttua perinteisestä kehitysavusta normaalin kehittämistoiminnan ja kauppasuhteiden suuntaan.”

734444Liikunta

74

Liikunnan ja hyvinvoinnin pelikenttä

koonpanoon. Suomen koulutustaso ja osaaminen ovat

Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys on ollutSuomessa perinteisesti vahva. Liikunta kehittää lasten

mykset ja onnistumisen elämykset. Liikunnallisella harrastuneisuudella lapsuudessa on suorat heijasteet

hin ja stressin käsittelyyn.Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet

tulevat kalliiksi. Liikunta on erittäin tärkeää ennalta

lisella tasolla tarvitaan isoja päätöksiä, jotta saadaanvahvistettua ennalta ehkäisevän työn painoarvoa suhteessa sairauksien hoitoon.

lia. Sieltä voidaan tunnistaa kolme keskeistä kasvun

tumat sekä viestintä, viihde ja lifestyle. Lisäksi kasvaa teknologian osuus; se läpäisee kaikki nämä alueet.

den lisääntyminen, sosiaalisten ja henkisten tarpeiden

risoituminen. Ihmisryhmien erot kasvavat, erittäin

Liikunta sopii useimmille hoidoksi toimivana ja

hyvinvointialan liikevaihto oli Suomessa vuonna 2012noin 500 miljoonaa euroa. Alalla on Suomessa useita

tentiaalia.Liikuntamatkailun merkitys osana globaalia

matkailuliiketoimintaa on vahvassa kasvussa, myösSuomessa. Jo nyt liikuntamatkailu yksin vastaa noin 10prosenttia ja laajemmin hyvinvointimatkailu yhteensä

Kiinnostus omaa hyvinvointia ja liikuntaa kohtaan kasvaa. Se avaa uusia bisnesmahdollisuuksia, uskooVierumäen asiakkuusjohtaja ja Diili-voittaja Jarno PurtsiJarno Purtsi.

Suomi liikkeessä tulevaisuuteen

75

markkinasta. Suomessa liikuntamatkailun liikevaihto on vuodesta 2008 vuoteen 2013 noussut noin 40 prosenttia, eli kasvu on ollut muuta matkailutoimialaa huomattavasti voimakkaampaa.

Liikunta on mitä suurimmassa määrin terveyden edistämistä ja tällä sisällöllä asiakkaita lähestytään yhä

tot. Tulevaisuudessa liikuntapalveluita on tarjolla myös terveysalan yrityksissä kuten yksityissairaaloissa, jotka muuttuvat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskuksiksi.

yhteisiä kasvun näkymiä liikunnan sulautuessa osaksi arjen toimintoja ja itsestä huolehtimisen ja teknologian tullessa yhä enenevässä määrin integroiduksi suoraan tuotteisiin, esim. vaatteisiin ja kenkiin. Ihmisen terveyteen ja liikuntasuoritteisiin liittyviä tietoja voidaan teknologian avulla yhdistellä ja tuottaa

uutta tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi.Liikuntasuhde on useimmille meistä hyvin henki

lökohtainen. Ympäristö on usein mahdollistava tekijä eikä niinkään rajoittava. Jokaisen on lopulta oltava oman aktiivisuutensa mahdollistaja. Tilaisuuksia kyllä löytyy, kuten myös liikuntaan liittyville liiketoimille.

Jarno Purtsi on liikuntatieteiden maisteri, tv:stä

tuttu Diili-voittaja ja Vierumäen asiakkuusjohtaja.

”Liikunnallisella harrastuneisuudella lapsuudessa on suorat heijasteet koulumenestykseen.”

765555Talkoohenki

77

Kokkolan äidit sysäsivät liikkeelle

min. Tähän meidän piti Lahdessa myös tarttua, olihanajatus vastaavasta muhinut päässäni jo jonkin aikaa.

Kun uupumus valtaa äidin tai isän, apua eivälttämättä heti ole saatavilla. Neuvolassa jono voiolla monta viikkoa. Päiväkin voi olla liian pitkä aika odottaa.

rista. Nykypäivänä ei naapurin oven taakse voi mennä

siin. Jos on lähdettävä kotoa lääkäriin, kaikki lapsetlähtevät mukaan, ellei sukulaisista tai ystävistä kukaansatu pääsemään apuun.

Mummoni on usein ihmetellyt, eikö kotiapulaisia enää ole niin kuin oli silloin ennen, kun hänenlapsensa olivat pieniä. Silloin kotiapulainen tuli avuksi

lääkärissä.Ajattelutapa on muuttunut vuosien saatossa.

On pärjättävä yksin, vaikkei aina jaksaisikaan. Avun

pyytäminen koetaan epäonnistumisena ja jopa häpeällisenä. Tiedän sen omasta kokemuksestani.Uupumus tuli, ja yksin oli pakko jaksaa. Lapsi herättipuolen tunnin välein, huutoa jatkui läpi yön, uusivauva ilmoitti tulostaan ja putkiremontti painoi päälle.Väsymys valtasi mielen ja kaikesta tekemisestä tulisuorittamista. Apua ei kuitenkaan herunut sieltä mistä sitä toivoin, neuvolasta.

Lähdin monta kertaa tyhjin käsin, vailla tietoa siitä, miten tästä nyt selvitään. Silloin ajattelin, voikotämä olla todellista. Miksi äidit, vanhemmat, perheetjätetään yksin? Säästöjen hakeminen perheidenhyvinvoinnin kustannuksella on vastuutonta.

Onneksi meillä on nyt Hätäkahvit, ryhmä joka ontäynnä välittäviä äitejä. Ryhmässä on verkostoidutu,järjestetty markkinakahveja ja käyty luomassa lumettoisen äidin pihalta. Pienikin teko auttaa. Jo ajatussiitä, että on ryhmä, josta voi tarpeen tullen pyytää apua, lohduttaa. Auttaa jaksamaan. Ryhmässä voiylläpitäjän välityksellä pyytää myös apua, jos ei halua

Kotiäiti Sanna Heikkala-ManninenSanna Heikkala-Manninen perusti n”äitien hätäkahvit” auttamaan uupuneita. Naapurihenki elää sittenkin, hän kirjoittaa.

Vilpitön apu voi pelastaa5

78

tehdä sitä omalla nimellään. Kynnys avun pyytämiseen on haluttu tehdä mahdollisimman matalaksi.

ta vastapalveluksesta. Kukaan ei oleta, että jos tänään käyn hoitamassa tämän ihmisen lapsia, huomenna hänen täytyy tulla hoitamaan omiani. Ryhmässä huokuu lähimmäisenrakkaus ja auttamisen halu.

Kun kaupungeilla menee tällä hetkellä huonosti ja palveluita supistetaan, on mahtavaa huomata, että

Kirjoittaja Sanna Heikkala-Manninen on päijäthä-

mäläinen kotiäiti, joka perusti Äitien hätäkahvit.

”Ryhmässä on verkostoiduttu, järjestetty markkinakahveja ja käyty luomassa lumet toisen äidin pihalta.”

796666Uusi tapa tehdä

80

Maailma on monimutkaistunut.

nalliset ongelmat ovat yhä viheliäisempiä, sisältävät

min hahmotettavia että vaikeammin taklattavissa.

mien rakentaminen, kiellot ja määräykset, lisärahansyytäminen tai komiteat ja kokonaisuudistukset

samassa suhteessa kuin budjetin loppusumma. Hyvässä tarkoituksessa säädetyt kiellot eivät aina saa toivottua muutosta aikaan, joskus pikemmin päinvastoin alkaenelää omaa elämäänsä.

taja Lasse Männistön kanssa keskustelunavauksenylisääntelystä. On laskettu, että Suomessa on 42hyllymetrillistä lakeja ja asetuksia. Kysyimme, ovatkone kaikki tarpeen. Kerroimme uskovamme, että

että kaikkea on päätettävä puolesta.

den ja kasvun esteiden purkamista, lupaprosessienvauhdittamista, ylimääräisen byrokratian purkamista ja sitä, ettei lailla tai viranomaismääräyksillä puututa ihmisten elämään silloin, kun ei ole välttämätöntä.Sääntelyn purkaminen on terveen järjen ja kohtuudenpalauttamista, mutta myös vapautta ja luottamusta ihmisiin.

Suomen eduskunta on aivan mahdottoman hyvä

onnistumisiakin vertaillaan uutisissa sillä, kuinka

koisen iso asennemuutos tarvitaan, jotta järjestelmä oppii myös toimimaan toiseen suuntaan. Lakienpurkaminen on yhtä työlästä ja monivaiheista puuhaa kuin uusien säätäminenkin. Tarvitaan paljon tahtoa ja asennetta, jotta byrokratian nujertamisessa päästääntodella eteenpäin.

Suomalaiselle yrittäjälle voisi olla iso asia, jos hän

Suomeen tarvitaan enemmän kokeilukulttuuria, vähemmän sääntelyä, lisää avoimuutta ja uuden teknologian vastaanottokykyä, kirjoittaa ympäristöministeri Sanni Grahn-LaasonenSanni Grahn-Laasonen.

Sääntelyn purkamistaja uusi tapa tehdä

81

saisi itse päättää, milloin pitää kauppansa auki. Toinen yrittäjä on aiheesta turhautunut odottaessaan viisi vuotta lupaa saada investoida puhtaaseen energiaan

asiasta toiselle viranomaiselle eri prosessin vaiheissa. Kovin moni suomalainen ei halua saunaoluttaan laimennettuna eikä viranomaista valvomaan hääkylttien pystyttämistä kylätien varteen.

uuden kehittämiseen. Suomea on uudistettava niin, että lainsäädäntömme mahdollistaa ja kannustaa uusien, kilpailevien, entistä parempien tapojen kehittämiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen. Liian usein Suomessa uusi teknologia törmää vanhaan, joustamattomaan säädöspohjaan, joka kaataa hyvät hankkeet tai ainakin hidastaa lannistaen.

Toiseksi, Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna jäykät, hitaat ja byrokraattiset lupaprosessit, joissa on

Kasvun vauhdittamiseksi lupien käsittelyaikoja pitää lyhentää ja lupajärjestelmää uudistaa. Ensimmäiset askeleet on jo otettu. Johdollani valmistellussa ympäristönsuojelulain toisen vaiheen uudistuksessa

työ jatkuu. Ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä, tekemällä asiat uudella tavalla.

Tavoitteena tulee olla eteneminen harppaus kerrallaan kohti yhden luvan periaatetta. Luvitukseen voisi

tietäisi, missä ajassa viranomaisen on käsiteltävä jätetyt hakemukset. Luvittajan ja elinkeinonharjoittajan ennakkokeskustelulla voitaisiin varmistaa erityisesti suuremmissa hankkeissa se, että luvittajalla on kaikki tarvittava tieto ripeän päätöksen tekemiseen.

Kolmanneksi, myös muutoksen tekemisen tavan täytyy muuttua. Työryhmiä ja komiteoita tarvitaan aivan varmasti jatkossakin, mutta rinnalle kannattaisi

82

luoda uudenlainen kokeilukulttuuri. Pistetään enemmän aikaa ja vaivaa eri ratkaisumallien konkreettiseen kokeilemiseen ja vähemmän suunnitteluun. Kaikenkattavia, täydellisiä ratkaisuja voi pyöritellä paperilla loputtomiin. Lopulta vasta tosielämä osoittaa, mikä toimii.

Politiikkakokeilut tulee vakiinnuttaa osaksi muutosten tekemistä. Tarvitaan kokeilualueita, joilla uusia innovaatioita voidaan testata kevyemmillä lupaprosesseilla. Luodaan lainsäädännölliset edellytykset satunnaistettujen kenttäkokeiden toteuttamiseen ja avataan palvelujen kehittäminen kansalaisille, sillä he ovat tarpeidensa parhaita asiantuntijoita. Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet. Lisätään avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin.

Suomi ei käännä kurssiaan, ellemme tee rohkeita

tarvitaan enemmän kokeilukulttuuria, vähemmän sääntelyä, lisää avoimuutta, luottamusta ja sellainen

säädösympäristö, jossa uuden luominen ja markkinoille tuominen on nykyistä helpompaa. Näin saadaan Suomeen liikettä.

Kirjoittaja Sanni Grahn-Laasonen johtaa

pääministeri Alexander Stubbin johdolla perustettua

puolueiden yhteistä ryhmää, joka kerää esityksiä

purettavasta sääntelystä.

”Liian usein Suomessa uusi teknologia törmää vanhaan, joustamattomaan säädöspohjaan.”

83

84

TOIMITTANUT Sanni Grahn-Laasonen

KUSTANTAJA Kansainvälisen Suomen Puolesta ry

EDITOINTI Henna Laasonen

ULKOASU Pasi Irisvik IRISVIK.COM

PAPERI Kansi: Cyclus Offset 250g/m2

Sisus: Cyclus Print 90g/m2

PAINO Forssa Print, 2015