Paavo Okko • Liisa AnsalaHelena Immonen • Anneli PirttiläTeuvo Uusitalo • Marja�Liisa Saarilammi

Oulun yliopistonlaadunvarmistusjärjestelmänauditointi

KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

:���

ISBN 978-952-206-140-9 (painettu)ISBN 978-952-206-141-6 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammerprint OyTampere 2010

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikki-en suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit.Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmis-tusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1

ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja kor-keakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myösvaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutus-markkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksenhyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten ke-hittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan.

Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointi-käytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkämyös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansatukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuu-seen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestel-mästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toi-mivuus ja vaikuttavuus.

Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Mar-raskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjanuuden laitoksen2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, mene-telmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan ylei-siä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksiaja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteensekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätäänmyös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuodenkuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- jakehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kier-roksen menetelmän kehittäminen.

Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaanauditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaat-tista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen

1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint.(http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso)2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakoulujakehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että audi-tointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisän-neet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niidensidosryhmien välistä vuorovaikutusta.

Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkea-koululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toi-mii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvostonpuolesta esitän parhaimmat kiitokset Oulun yliopistolle osallistumisesta audi-tointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutu-neesta työstä.

Riitta Pyykkö, professoriKorkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

Sisällys

AuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmä ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

����� JohdantoJohdantoJohdantoJohdantoJohdanto _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

��� Auditoinnin tavoitteet _______________________________________________ �

��� Auditoinnin kohteet _________________________________________________ �

����� AuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessi _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Auditointisopimus __________________________________________________ ��

��� Auditointiaineisto ___________________________________________________ ��

��� Auditointivierailu ___________________________________________________��

��� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne _____________________________ ��

����� Oulun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäOulun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäOulun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäOulun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmäOulun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä ______________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Organisaation rakenne ja hallinto ____________________________________ ��

��� Toimintaajatus visio ja arvot ________________________________________ ��

��� Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä: Toiminnan kehittämisen

malli _____________________________________________________________ ��

����� Auditointitulokset Auditointitulokset Auditointitulokset Auditointitulokset Auditointitulokset _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ � � � � �

��� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toimintojen

toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ________________ �

��� Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus

ja vaikuttavuus ____________________________________________________ ��

����� Tutkintotavoitteinen koulutus _________________________________ ��

����� Tutkimus ____________________________________________________ ��

����� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuus ja aluekehitystyö __ ��

����� Tuki ja palvelutoiminnot ______________________________________ �

����� Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen _________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen

ja toiminnanohjaukseen ____________________________________________ ��

��� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen __________________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus

ja saatavuus _______________________________________________________ ��

����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä ___ ��

����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun

ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ___________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta arviointi

ja jatkuva kehittäminen _____________________________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ____________________________ ��

����� JohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätöksetJohtopäätökset ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet ____________ ��

��� Kehittämissuositukset ______________________________________________ ��

��� Auditointiryhmän kokonaisarvio Oulun yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmästä _______________________________________ �

��� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta __ �

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet

�: Auditointivierailun ohjelma __________________________________________ ��

�: Auditoinnissa käytettävät kriteerit ___________________________________ ��

�

Auditointiryhmä

Puheenjohtaja

Professori emeritus Paavo Okko toimi kansantaloustieteen professorinaTurun kauppakorkeakoulussa vuosina 1998–2007 ja Turun kauppakorkea-koulun vararehtorina vuosina 1999–2006. Hän on osallistunut paljon erilai-siin arviointitehtäviin, esimerkiksi vuosina 2008–2009 hän toimi Suomen yli-opistokeskusten arvioinnissa, Suomen innovaatiostrategian arvioinnissa sekävaltioneuvoston kanslian asettamassa talousneuvoston arviointiryhmässä.Aiempia arviointitehtäviä 2000-luvulla ovat olleet Suomen Pankin Taloudennäkymät -raportin arviointi, Helsingin taloustieteellisen tutkimuskeskuksen(HECER) arviointi, Tampereen yliopiston tutkimuksen arviointi, SuomenAkatemian suorittaman liiketoimintaosaamisen tutkimuksen arvioinnin joh-toryhmän puheenjohtajana toimiminen, Helsingin kaupungin tietokeskuksenkaupunkitutkimuksen arviointi ja Korkeakoulujen arviointineuvoston asetta-man kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi. Lisäksi hä-nellä on ollut useita kauppatieteellisten koulutusohjelmien arviointitehtäviäVirossa vuosina 2001–2008. Luottamustehtäviä hänellä on ollut muun muas-sa Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnanjäsenenä sekä valtiovarainministeriön taloustieteellisen neuvoston jäsenenä.

Varapuheenjohtaja

Tekniikan tohtori Anneli Pirttilä toimii Saimaan ammattikorkeakoulun reh-torina ja toimitusjohtajana. Hän on toiminut Saimaan ammattikorkeakouluaedeltäneen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtorina vuosina 2001–2008 ja liiketalouden yksiköstä vastaavana koulutusjohtajana vuosina 2000–2001. Aiemmin Anneli Pirttilä on työskennellyt erilaisissa tehtävissä markki-nointitutkimuksen ja tietopalvelun alueilla paperiteollisuudessa. Pirttilä ontoiminut myös toimittajana eri tiedostusvälineissä. Anneli Pirttilä on väitellytLappeenrannan teknillisessä yliopistossa aiheesta ”Competitor informationand knowledge management in industrial organizations”. Anneli Pirttilä toi-mi keväällä 2008 Helsingin kauppakorkeakoulun auditoinnin auditointi-ryhmän varapuheenjohtajana sekä syksyllä 2008 Tampereen ammattikorkea-koulun auditointiryhmän puheenjohtajana.

�

Jäsenet

Opiskelija Liisa Ansala on kasvatustieteiden kandidaatti Lapin yliopistosta.Hän on toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisenasihteerinä vastuualueenaan muun muassa opintoasiat, opetuksen kehittäminen,laadunvarmistus ja tukipalvelut. Tätä ennen hän on toiminut Suomen yli-oppilaskuntien liiton hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Käytännönkokemusta yliopistojen laatutyöstä Liisa Ansala on saanut toimiessaan vuonna2008 Turun yliopiston auditointiryhmässä ja Lapin yliopiston ylioppilas-kunnassa hallituksen puheenjohtajana sekä koulutuspoliittisena vastaavana.

Elintarviketieteiden lisensiaatti Helena Immonen toimii Helsingin yliopis-ton laatuasiantuntijana. Hänen päätehtävinään ovat laadunhallintajärjestelmänkehittäminen sekä laatukoulutuksen ja prosessityöskentelyn ohjaaminen. Hänon aiemmin toiminut Helsingin yliopiston elintarvike-ekonomian yliassistent-tina (koulutus- ja tutkimusalueena laatujohtaminen sekä tuotekehityksenkoordinointi ja johtaminen), HK:lla tuotekehityspäällikkönä ja SuomenAkatemian nuorempana tutkijana. Hän on pitänyt laadunhallinnan kursseja,ohjannut useita laadunhallintaan liittyviä pro gradu -tutkielmia, toiminutluennoitsijana ja tehnyt alan tutkimustyötä. Immonen on myös toiminut Laa-tukeskuksen järjestämän Suomen laatupalkintokilpailun arviointiryhmänjäsenenä (1998 ja 2001) sekä pääarvioijana vuonna 2004.

Tekniikan lisensiaatti Teuvo Uusitalo toimii VTT:ssa erikoistutkijana ja tii-minvetäjänä. Hänen erityisalaansa on yritystoiminnan riskienhallinta. Hänon ollut mukana kehittämässä riskien hallinnan menetelmiä sekä arvioimassaorganisaatioiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Hän on myös toiminut toi-mintajärjestelmän sisäisenä auditoijana sekä EU:n tutkimuksen 7. puiteohjel-man tutkimushankkeiden arvioijana. Aikaisemmin Uusitalo on työskennellytmuun muassa yliassistenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa ja projekti-päällikkönä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa. Uusitalo toimivuonna 2006 Lahden ammattikorkeakoulun auditointiryhmän jäsenenä.

SihteeriSihteeriSihteeriSihteeriSihteeri

Filosofian maisteri, musiikin tohtori Marja-Liisa Saarilammi on toiminutKorkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2008, jossa hänvastaa pääsuunnittelijana yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiem-min toiminut muun muassa arviointihankkeissa tutkijana ja kouluttajana sekäkehittänyt itsearviointimenetelmiä.

�

� Johdanto

��� Auditoinnin tavoitteet

Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on:■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asetta-

nut,■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää

ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla,

tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannaltatarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviinkehittämistoimenpiteisiin.Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditoin-

tikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaankorkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.

��� Auditoinnin kohteet

Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen ko-konaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoin-nin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin kor-keakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti.Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuut-ta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seu-raa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä.

Auditoinnin kohteina ovat:1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toi-

mijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikut-

tavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus3

3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tut-kintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulu-tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulu-tutkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuk-sen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

�

b) Tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö/taiteellinen toimintac) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö4

d) Tuki- ja palvelutoiminnot (muun muassa kirjasto- ja tietopalvelu, ura-ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut)

e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan-

ohjaukseen4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja

saatavuusa) korkeakoulun sisälläb) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva ke-hittäminen

7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laa-

dunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alka-van, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista audi-toinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myösalakohteet 2 a–e ja 5 a–b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestel-män kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Kor-keakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hy-väksymistä tai uusinta-auditointia.

Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla kor-keakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoin-nissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön taituloksiin sinänsä.

4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen(ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

��

� Auditointiprosessi

��� Auditointisopimus

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Oulun yliopisto sopivat auditoinnintoteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin au-ditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän koti-maisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierai-lun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä yliopiston sitoutuminenuusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Oulun yli-opiston sopimus allekirjoitettiin 24.3.2009. Auditointi sovittiin toteutettavak-si kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.

��� Auditointiaineisto

Auditointikäsikirjan ohjeistuksen mukaan auditointiaineisto tulee koota siten,että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkea-koulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kat-tavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyydenarviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkea-koulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnan-ohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta.

Oulun yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava:■ Kuvaus yliopiston organisaatiosta■ Kuvaus yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä■ Oulun yliopiston laatukäsikirja■ Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria■ Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi■ Oulun yliopiston strategia vuosille 2007–09■ Oulun yliopiston strategia vuosille 2010–12■ Yhteenveto laatujärjestelmän perusteella havaitusta keskeisistä kehittämis-

kohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä.Auditointiryhmällä oli pääsy yliopiston laatutyön www-sivuille ja yliopis-

ton wiki-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista mate-riaalia.

��

Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on to-dentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä audi-tointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineis-tosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Ou-lun yliopiston aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäiväänmennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille.Lisäksi auditointiryhmä pyysi lisämateriaalina esimerkin opiskelija-ainejärjes-tön palauteraportista, listan tiedekunta- ja laitoskohtaisista henkilökunta- jaopiskelijamääristä, tukipalvelujen prosessikuvauksia sekä kasvatustieteiden tie-dekunnan tulossopimuspohjan indikaattoreineen.

Oulun yliopiston auditointiyhteyshenkilö, laatukoordinaattori SuviEriksson vieraili 27.10.2009 auditointiryhmän kokouksessa esittelemässäOulun yliopiston organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointi-aineistoa.

��� Auditointivierailu

Ennen auditointivierailua 29.10.2009 Oulun yliopistossa järjestettiin tulevas-ta auditoinnista informaatiotilaisuus henkilökunnalle. Tilaisuuden avaussanatlausui rehtori Lauri Lajunen. Auditointiryhmän puheenjohtaja Paavo Okkoja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva pääsuunnit-telija Marja-Liisa Saarilammi pitivät alustukset auditoinnin tavoitteista, kritee-reistä sekä auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta.Oulun yliopiston biologian laitoksen johtaja Seppo Saarela kertoi kokemuk-sia auditointiin valmistautumisesta ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hal-lituksen jäsen Leena Haikonen puhui laatujärjestelmän kehittämisestä opiske-lijan näkökulmasta. Tilaisuuden lopuksi kuulijoilla oli mahdollisuus esittää ky-symyksiä tulevasta auditoinnista.

Auditointivierailu järjestettiin 25.11.–27.11.2009. Sen tavoitteena oli to-dentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulu-jen laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin audi-tointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteenaoli saada kokonaiskuva yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoi-tuksessa auditointiryhmä haastatteli yliopiston johtoa, dekaaneita, laitoksenjohtajia, opettajia, tutkijoita, perus- ja jatko-opiskelijoita, tuki- ja palvelu-toimintojen edustajia sekä yliopiston sidosryhmien edustajia.

Toinen päivä koostui useista teemahaastatteluista. Päivän teemoina olivatkoulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, kansainvälisyys ja hen-kilöstön rekrytointi ja kehittäminen (erityisesti yliopiston muutostilanne).

��

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen teemahaas-tatteluissa oli edustajia humanistisesta ja kasvatustieteiden tiedekunnasta, säh-kö- ja tietotekniikan osastolta, tietojenkäsittelytieteiden laitokselta, maantie-teen laitokselta, innovaatiokeskuksesta, Info Tech Oulusta, Biocenter Oulusta,innovaatiokeskittymästä, biolääketieteen laitokselta, hammaslääketieteen lai-tokselta ja markkinoinnin laitokselta.

Kolmas päivä alkoi jokerikohteella. Auditointiryhmä jakaantui kahteenryhmään, joista toinen vieraili Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa ja toinenkoulutus- ja tutkimuspalvelut -yksikössä. Jälkimmäisessä jokerikohteessa eri-tyisteemana oli avoin yliopisto. Päivä jatkui teemahaastattelulla, jonka aiheenaoli monitieteisyys. Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon loppuhaas-tatteluun sekä palautetilaisuuteen.

��� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne

Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdynanalyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkienryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteidentarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston pääsuunnittelija Marja-LiisaSaarilammi vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopistonja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestärakenteesta ja käsittelytavasta. Oulun yliopistolla oli mahdollisuus tarkistaa ra-portti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

��

� Oulun yliopisto ja sen

laadunvarmistusjärjestelmä

��� Organisaation rakenne ja hallinto

Luvussa 3 kuvataan Oulun yliopiston organisaation rakenne, hallinto, toiminta-aja-tus ja laadunvarmistusjärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja sii-nä käytetyn käsitteistön mukaisesti.

Oulun yliopisto on vuonna 1958 perustettu monitieteinen yliopisto. Oulunyliopistossa toimii humanistinen, kasvatustieteiden, luonnontieteellinen,lääketieteellinen, taloustieteiden ja teknillinen tiedekunta. Vuonna 2009 yli-opistossa oli 3164 työntekijää, 13711 perusopiskelijaa (alempaa tai ylempääkorkeakoulututkintoa suorittavat), 2398 jatkotutkinto-opiskelijaa ja 2824 avoi-men yliopiston opiskelijaa.

Oulun yliopisto kouluttaa kandidaatteja ja maistereita kuudessa tiedekun-nassa kahdeksalla koulutusalalla 53 eri koulutusohjelmassa. Kaikilla aloilla voi-daan suorittaa lisensiaatin- ja tohtorintutkinto. Vuonna 2009 maisterintutkin-toja suoritettiin 1108 ja tohtorintutkintoja 154. Tutkimusta tehdään kaikissayliopiston laitoksissa, osastoissa ja laboratorioissa. Lisäksi Oulun yliopistossa onerillislaitoksia, painoalayksiköitä ja innovaatiokeskuksia.

Oulun yliopiston organisaatio on esitetty kuvassa 1. Tiedekunnat vastaa-vat tutkimus- ja opetustoiminnan edellytysten järjestämisestä sekä tutkimus-toiminnan laadusta ja tutkintojen myöntämisestä. Tiedekuntien alitulosyksik-köinä ja tutkimuksen ja opetuksen keskeisinä tulostekijöinä ovat ainelaitok-set. Teknillisessä tiedekunnassa laitosjakoa vastaa osastojako ja osastot voivatpuolestaan jakautua laboratorioihin. Humanistisessa tiedekunnassa ei ole lai-tosjakoa. Lääketieteellinen tiedekunta on koonnut klinikkansa ja laitoksensaviideksi laitokseksi.

Yliopiston perustoimintojen tukitoimintoja hoitavat hallintopalvelut, eril-lislaitokset sekä tiedekuntien, osastojen ja ainelaitosten kansliat. Tukitoimin-toja hoitavia erillislaitoksia ovat elektronimikroskopian laitos, kielikeskus, kir-jasto ja koe-eläinkeskus. Yliopiston keskushallinnon eli hallintopalvelujen yk-sikköjä ovat henkilöstöpalvelut, opetus- ja opiskelijapalvelut, talouspalvelut,tilapalvelut, tietohallintopalvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut sekä viestin-täpalvelut.

��

Kuva � � Oulun yliopiston organisaatiokaavio

��� Toimintaajatus visio ja arvot

Toimintaajatus

Oulun yliopiston strategian mukaan yliopiston tehtävänä on edistää vapaatatutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja hyvin-vointia edistävää osaamista sekä turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tut-kijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan.

Yliopisto määrittelee laatutyön siten, että se tarkoittaa kokonaisuudentasolla tarkoituksenmukaista ja hyvin tehtyä arkista työtä, jota jokainen yli-opistolainen tekee itsensä, tieteenalansa ja työyhteisönsä hyväksi.

��

Visio

Oulun yliopiston visiona on, että vuonna 2012 se on tiedeyliopisto, jonka tut-kimus ja siihen kytkeytyvä opetus ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Yliopistoon määritellyt tutkimuksen painoaloikseen informaatioteknologian ja langat-toman viestinnän, biotekniikan ja molekyylilääketieteen sekä pohjoisuuden jaympäristön.

Arvot

Yliopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat■ yhteisöllisyys■ edelläkävijyys■ kumppanuus.

��� Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä:

Toiminnan kehittämisen malli

Oulun yliopisto käyttää laadunvarmistusjärjestelmästään nimitystä Toiminnankehittämisen malli. Tällä nimellä Oulun yliopisto haluaa korostaa laatujärjestel-män jatkuvasti kehittyvää luonnetta. Järjestelmän perusajatuksena on, että ar-vioinnin tulee olla jatkuvaa ja sen tulee antaa mahdollisuuksia kehittämiseenja laadun parantamiseen.

Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyö aloitettiin ensin koulutuksenalalla 1990-luvun alussa ja 2000-luvun puolessavälissä yliopisto alkoi kehittääkaikkien toimintojen kattavaa laadunvarmistusjärjestelmää yhteistyössä kolmenpilottilaitoksen (biologian laitos, humanistinen tiedekunta ja prosessi- ja ym-päristötekniikan osasto) kanssa. Laadunvarmistusjärjestelmän rakennusvaiheessaperustettiin laatutiimejä, jotka ovat vastanneet malliin liittyvästä toimeen-panosta ja laatudokumentaation koordinaatiosta. Yliopiston laatujärjestelmänkehittämiseen vuosiksi 2007–2009 nimitettiin myös laatutyön ohjausryhmä,TOPQA (Tutkimus, Opetus, Palvelut, Quality, Assurance). Ryhmän puheen-johtajana on toiminut vararehtori. Myös opiskelijat ovat olleet yhteistyö-kumppaneita järjestelmän kehittämistyössä.

Toiminnan kehittämisen malli koostuu kaikkien toimintojen laadun-varmistuksen systemaattisista, riittävän yhdenmukaisista ja dokumentoiduistarakenteista, vastuun määrittelyistä ja menettelytavoista, jotka kuvataan laatu-käsikirjassa. Toiminnan laadun varmistamiseksi yliopisto pyrkii■ asettamaan toiminnalleen tavoitteita,■ tunnistamaan ja resursoimaan ydin- ja tukitoiminnoissaan kriittiset,

onnistumista edellyttävät tehtävät,

��

■ varmistamaan, että henkilökunnalla, opiskelijoilla ja sidosryhmillä on riit-tävät mahdollisuudet osallistua toiminnan suunnitteluun, arviointiin jakehittämiseen,

■ huolehtimaan vastuunjaon selkeydestä ydin- ja tukitoiminnoissaan,■ antamaan henkilökunnalle ja opiskelijoille selkeät toimintaohjeet,■ edistämään hyvien käytäntöjen leviämistä,■ seuraamaan ja arvioimaan toimintaa ja tuloksia kriittisesti,■ asettamaan itsensä ulkoisen arvioinnin kohteeksi sekä■ kehittämään toimintaansa seuranta- ja arviointitiedon pohjalta.

Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyössä on hyödynnetty jo olemas-sa olevia yliopistossa toimivia käytänteitä. Yliopiston yksiköt ovat myös voi-neet yhdistää Toiminnan kehittämisen mallin perusrakenteeseen erilaisia toi-mintakäytäntöjä, erilaisten laatujärjestelmien osia ja toimintoja sekä ulkoisenarvioinnin menettelytapoja, koska eri oppiaineilla ja koulutusaloilla on erilai-set tieteenalakulttuurit ja myös erilainen intressiympäristö.

Kuva �� Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus

Kuvassa 2 on esitetty Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation koko-naisuus. Opiskelijalle hyödyllistä tietoa on esimerkiksi koottu yliopiston Opis-kelijalle-verkkosivuille. Tutkimuksen työkalupakki -sivustolle on koottu tut-kijan ja jatko-opiskelijan työskentelyä tukevia materiaaleja ja ohjeita. Opetus-työn tueksi on tehty Opetusopas Oulun yliopiston opettajalle. Yliopistontukipalveluyksiköiden www- ja wiki-sivuilta löytyvät kuvaukset kunkin yk-sikön tarjoamista tukipalveluista.

��

Toiminnan kehittämisen malli rakentuu kolmelle perusperiaatteelle, jot-ka ovat yhteistyö, kehittävä arviointi ja hyvien käytäntöjen levittäminen.

Ensimmäinen periaate on yliopistoyhteisön jäsenten tietoinen ja järjes-telmällinen yhteistyö ja sen kehittäminen kaikissa toiminnoissa. Yhteistyönonnistumiseksi yliopisto edellyttää toimijoiden ja toimielinten vastuiden mää-rittelemistä organisaation kaikilla tasoilla. Yhteistyörakenteiden määrittelyillähalutaan varmistaa henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminenyliopiston toiminnan kehittämiseen.

Toinen periaate, kehittävä arviointi, nähdään osana toimintojen menes-tyksellistä hoitamista. Arviointi ymmärretään kriittisenä tulosten tarkastelunasuhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointitiedon perusteella tehdään yhtei-siä johtopäätöksiä toiminnan tilasta ja sovitaan toiminnan kehittämisestä. Myösarviointikäytäntöjen ajantasaisuutta, luotettavuutta, hyödyllisyyttä ja yhteen-sopivuutta arvioidaan säännöllisesti. Yhteistyössä tehtävien arviointien olete-taan vahvistavan yhteistyökulttuuria ja edistävän innovatiivisten ratkaisujenlöytämistä.

Kolmas periaate on hyvien käytäntöjen levittäminen. Toiminnan kehittä-misen mallissa tähdätään innovatiivisten ratkaisujen luomiseen yksiköissä janäiden levittämiseen hyvinä käytäntöinä yli yksikkörajojen. Hyvät käytännötnähdään toimintatapoina, joita yksiköt voivat soveltaa oman rakenteensa jatoimintakulttuurinsa mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittäminen lisää yli-opistoyhteisön tietoisuutta erilaisista toiminnan kehittämisen mahdollisuuk-sista.

Valittujen periaatteiden pohjalta Toiminnan kehittämisen mallissa pyritäänkuvaamaan eri yliopiston toimintoja systemaattisella tavalla sekä nostamaanesiin laadunvarmistusjärjestelmän hyviä käytäntöjä.

Oulun yliopiston laatukäsikirjassa on kuvattu Toiminnan kehittämisenmallin yleisten periaatteiden lisäksi ydintoimintojen laadunvarmistuskäytän-nöt ja vastuut, tukipalveluiden laadunvarmistuksen periaatteet sekä mallin yh-teys yliopiston toiminnanohjaukseen ja johtamiseen. Yliopiston laadunvarmis-tusjärjestelmän, toiminnanohjauksen ja johtamisen kokonaisuutta kuvataanseuraavan sivun kuvassa.

Yliopisto toteutti ensimmäisen koko laatujärjestelmää koskevan sisäisenauditoinnin vuonna 2009. Jatkossa yliopisto aikoo toteuttaa määräajoin sisäi-sen auditoinnin, jolla arvioidaan onko yliopiston laadunvarmistusjärjestelmäsille asetettujen tavoitteiden ja periaatteiden mukainen. Lisäksi sisäisen audi-toinnin avulla pyritään tunnistamaan Toiminnan kehittämisen mallin vahvuu-det ja kehittämiskohteet.

��

Kuva �� Yliopiston laatujärjestelmän toiminnanohjauksen ja johtamisen

kokonaisuus

�

� Auditointitulokset

��� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

tavoitteiden toimintojen toimijoiden sekä

vastuiden määrittely ja dokumentaatio

Oulun yliopiston toiminnan kehittämisen mallin tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vas-tuut on määritelty selkeästi laatudokumentaatiossa. Laatudokumentaatio on kuiten-kin varsin mittavaa ja se kaipaakin yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä käyttö-kelpoisuuden parantamiseksi ajatellen yliopiston päivittäistä toimintaa. Tavoitteiden,toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittelyn ja dokumentaation osalta laadun-varmistusjärjestelmä on kehittyvässä vaiheessa.

Toiminnan kehittämisen mallin tavoitteet ja niiden kytkeytyminen

korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin

Laadunvarmistusjärjestelmästä käytetään nimeä Toiminnan kehittämisen mal-li, millä halutaan korostaa järjestelmän kehittävää luonnetta. Oulun yliopistonlaadunvarmistusjärjestelmä perustuu pitkäaikaiseen opetuksen kehittämiseen jaopetuksen itsearviointijärjestelmään sekä siitä saatuun kokemukseen. Aiemmineri toiminnoissa on käytetty kuitenkin erilaisia dokumentointitapoja, jotentoiminnan kehittämisen mallin yhtenäinen dokumentaatio on vielä varsintuoretta.

Yliopisto on asettanut Toiminnan kehittämisen mallia ohjaavat periaat-teet ja tavoitteet:1. kaikki henkilöstöryhmät ja opiskelijat sekä sidosryhmät osallistuvat yli-

opiston toiminnan kehittämiseen,2. laatujärjestelmän yhteistyöelinten tehtävät ovat selkeät sekä niiden vas-

tuut ja yhteys päätöksentekoelimiin on määritelty,3. tukipalveluiden tehtävät ja vastuut ovat selkeät ja ne ovat kiinteässä yh-

teydessä ydintoimintoihin,4. toiminnan kehittäminen perustuu riittävän tarkan ja mahdollisimman

reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varaan,5. toiminnan kehittämiskohdat havaitaan ja yhteisö tuntee käytännöt, joilla

havaittuihin ongelmiin puututaan,6. hyvät käytännöt leviävät ja löydetään uusia tapoja niiden levittämiseksi

yliopiston kaikissa toiminnoissa,7. toiminnan laatu on näkyvää.

��

Laatukäsikirjassa mainitaan kolme periaatetta, joiden varaan Toiminnankehittämisen mallin käytännöt rakentuvat: yhteistyö, kehittävä arviointi sekähyvien käytäntöjen levittäminen. Esitetyt periaatteet integroituvat hyvin laa-tujärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin. Laatukäsikirjassa esitetyssä kuviossanimetään useita käytänteitä näiden periaatteiden toteutumisesta (kuva 4).

Kuva �� Esimerkkejä Toiminnan kehittämisen mallin periaatteista käytännössä

Auditointivierailun aikana todennettiin, että laadunvarmistusjärjestelmälleasetetut tavoitteet ja periaatteet ovat tarkoituksenmukaisia, ja että yliopistonitselleen asettamia tavoitteita toteutetaan. Aineiston pohjalta ne näyttävät ole-van oleellinen osa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Haastatteluissa kävikuitenkin ilmi, että laadunvarmistuksen kannalta tärkeitä yhteistyöelimiäkuten Tutkimuksen edistämistyöryhmiä (TETR) ja Opetuksen kehittämis-työryhmiä (OKTR) on yksikkötasolla liikaa. Niitä voitaisiin yhdistää useam-man yksikön yhteisiksi elimiksi.

��

Laatukäsikirjassa esitetyn kuvan (tässä raportissa kuva 3) mukaan laatu-järjestelmä, toiminnanohjausjärjestelmä ja johtaminen muodostavat selkeänhyvin toimivan kokonaisuuden. Auditointivierailu osoitti tämän toteutuvanperiaatteellisella tasolla, mutta laadunvarmistuksen tuottaman seuranta-aineis-ton huomioon ottamisessa on vielä puutteita. Esimerkiksi joidenkin itse-arviointien tuloksia ei merkittävästi oteta huomioon kaikkien yksikköjen toi-minnanohjauksessa.

Toiminnan kehittämisen malli antaa hyvät lähtökohdat strategisten tavoit-teiden toteutumiselle. Strategiassa vuosille 2007–2009 on esitetty strategisiksitavoitteiksi:■ Tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja vahvuusalueilla kansainvälistä

huippua.■ Opetus kytkeytyy tiivisti ja systemaattisesti tutkimukseen ja on korkeata-

soista ja ajanmukaista.■ Yhteiskunnallinen vuorovaikutus luo innovaatiota ja edistää alueiden

elinvoimaisuutta.Näihin tavoitteisiin on pyritty muun muassa seuraavilla kehittävän ar-

vioinnin ja yhteistyön toteuttamisen kautta esiin nousseilla toimenpiteillä:■ Tutkimuksen tason nostamiseksi yliopistossa on toteutettu tutkimuksen

kansainvälinen arviointi (Research Assessment Exercise, RAE) vuonna2007. Arvioinnin pohjalta kohdennettiin rahoitusta tutkijakoulutuksenkehittämiseen ja tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen. Arvioinnilla onollut tärkeä merkitys tutkijakoulujärjestelmän kehittämisessä, joka oli yh-tenä strategisena kehittämiskohteena.

■ Opetuksen kansainvälistymistä on yliopistoyhteisöltä ja sidosryhmiltä saa-dun palautteen perusteella tuettu muun muassa kansainvälisiä tukipalve-luja kehittämällä.

■ Yliopisto on yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa osallistunut yh-teistyörakenteiden kehittämiseen. Keväällä 2009 Oulun yliopisto, Oulunkaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja Technopolis Oyjallekirjoittivat allianssisopimuksen Oulun innovaatiokeskittymän perusta-misesta, joka onkin käynnistynyt kuluvan vuoden aikana.Toiminnan kehittämisen malli on syntynyt päämäärätietoisen ja pitkäjän-

teisen kehittämistoiminnan tuloksena. TOPQA (Laatutyön ohjausryhmä) onvalmistellut mallin perusperiaatteet (yhteistyö, kehittävä arviointi sekä hyvienkäytäntöjen levittäminen) sekä linjannut, että kaikkiin yksiköihin nimetäänopetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR), tutkimuksen edistämistyöryhmän(TETR) sekä laatutiimit ja että kaikissa näissä on opiskelijaedustus.

Yhteistyöstä ja tavoitteellisuudesta osoituksena on laatutiimien osallistu-minen 15 op:n laajuiseen Laatutyön asiantuntija -koulutukseen. Kaikkiaan

��

koulutukseen osallistui yhteensä 130 henkilöä perus- ja tukipalveluyksiköistäsekä erillislaitoksista. Koulutuksessa kehitettiin yhteistoiminnallisesti Toimin-nan kehittämisen mallia, jaettiin hyviä käytäntöjä ja työstettiin yhteisöllisestiyksiköiden laadunvarmistuksen dokumentaatiota. Opiskelija-aktiivien sitout-tamiseksi järjestettiin Laatutyöpaja-koulutusta. Kuuden työpajakerran koulu-tukseen, jonka tavoitteena oli perehdyttää opiskelijat yliopiston laadun-varmistusjärjestelmään ja sen auditointiin, osallistui yhteensä 21 opiskelijaa eritiedekunnista.

Toimijoiden ja vastuiden määrittely

Oulun yliopiston määritelmän mukaan laatu tarkoittaa kokonaisuuden tasollatarkoituksenmukaista ja hyvin tehtyä arkista työtä, jota jokainen yliopisto-lainen tekee itsensä, tieteenalansa ja työyhteisönsä hyväksi. Laatutyön tode-taan olevan jokaisen yliopistolaisen vastuulla. Toiminnan kehittämisen mallinyhtenä periaatteena on yhteistyö, johon on pyritty kehittämällä yhteistyöra-kenteita sellaisiksi, että kaikki henkilöstöryhmät, opiskelijat ja sidosryhmät voi-vat osallistua yliopiston toiminnan kehittämiseen. Yliopistossa toimii lukuisiayhteistyöelimiä eri toiminnoissa ja eri tasoilla. Näistä hyvänä käytäntönä mai-nittakoon Missä mennään -tilaisuudet, joita järjestetään useissa yksiköissä; tosinnimi saattaa vaihdella yksiköittäin. Tilaisuudessa käsitellään toiminnasta ja tu-loksesta kertovia tunnuslukuja, tutkimuksen ja koulutuksen itsearviointia,arvioidaan toiminnan onnistumista ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Tilai-suus on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöstölle ja opiskelijoille, mutta siihen voi-daan kutsua myös sidosryhmien edustajia.

Sekä tutkimuksen että koulutuksen keskeisimmät toimijat, tehtävät ja vas-tuut yliopistotasolla, tiedekunnissa ja yksiköissä on selkeästi määritelty tauluk-komuodossa yliopiston laatukäsikirjaan asianomaisen toiminnon kohdalle.Huomionarvoista on myös ainejärjestön tehtävien määrittely koulutuksenvastuutaulukossa.

Yksiköille laadituissa ohjematriiseissa on edellytetty tutkimuksen ja kou-lutuksen kriittisten tehtäväkokonaisuuksien vastuullisten toimijoiden määrit-telyä. Osassa yksiköistä tästä määrittelystä koostuu yksikön koko laatukäsikirja,osassa taas kriittiset tehtäväkokonaisuudet ovat osa kokonaisvaltaista laatukäsi-kirjaa. Kriittiset tehtäväkokonaisuudet tunnistettiin ja määriteltiin edellä mai-nitun Laatutyön asiantuntija -koulutuksen yhteydessä. Haastattelujen mukaanvastuiden määrittely on koettu tärkeäksi yksikkötasolla, siitä on ollut hyötyäetenkin uusien henkilöiden perehdyttämisessä.

Tukipalveluiden toimijat ja vastuut on määritelty tukipalveluiden vastuu-matriisissa. Vastuumatriisi on koottu tutkimuksen ja koulutuksen kriittistentehtäväkokonaisuuksien mukaisesti, mitä voidaan pitää hyvänä käytänteenä

��

koota yhteen kyseiseen ydintehtävään liittyvien tukipalveluiden vastuualueet.Vastuut ja valtuudet henkilöstöasioissa on määritelty dokumentissa Toimivaltahenkilöstöasioissa.

Toiminnan kehittämisen mallin ylläpito on dokumentoitu yliopiston laa-tukäsikirjaan. Sen mukaan yliopiston hallitus vastaa Toiminnan kehittämisenmallista. Hallituksen vastuulla on seurata, arvioida ja kehittää laatujärjestelmää.Se hyväksyy mallin yleiset periaatteet ja käytännöt sekä niihin tehtävät muu-tokset. Yliopiston kehittämispäällikkö vastaa kokonaisuuden tasolla siitä, ettäToiminnan kehittämisen malli on päätettyjen periaatteiden mukainen ja ettälaatudokumentaatio on riittävä ja ajantasainen. Hän huolehtii myös, että Toi-minnan kehittämisen mallia käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja ettäse kattaa kaikki yliopiston toiminnot ja yksiköt. Tutkimuksen, koulutuksen jayhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän vastuullinen johto sekä Tutkimus- jakoulutusneuvostot vastuullisten vararehtorien johdolla vastaavat hallitukselleydintoimintojen laadusta ja esittävät tarvittaessa hallitukselle Toiminnan ke-hittämisen mallin käytäntöihin tarvittavia muutoksia.

Yliopiston laatudokumentaation ajantasaisuuden ylläpito kuuluu edelläolevan mukaisesti yliopiston kehittämispäällikölle. Yliopiston laatukäsikirjanpäivitysvastuita ei ole dokumentoitu. Haastatteluissa tuli esille, että vastuualu-eiden päälliköillä on päivitysvastuu. Lisäksi mainittiin, että yksiköille laatudo-kumentaatiosta annetussa palautteessa on kehotettu määrittämään päivitys-vastuut, mikäli ne puuttuvat. Auditointiryhmän kehittämisehdotuksena on,että laatukäsikirjan eri osille nimitettäisiin vastuupäivittäjät, jotka mainitaanlaatukäsikirjassa.

Dokumentointi ja sen toimivuus käytännössä

Toiminnan kehittämisen malli on dokumentoitu hyvin seikkaperäisesti yli-opiston laatukäsikirjaan. Yliopistolla on lisäksi useita muita laadunhallintaa kos-kevia dokumentteja kuten esimerkiksi Opintoasioiden käsikirja opintoasioitahoitaville, Turvallisuuden toimintaohjelma, Opetusopas Oulun yliopistonopettajalle, opiskelijoille tehty Matkaopas tiedeyhteisöön ja Tervetuloa Oulunyliopistoon – uuden työntekijän opas. Lisäksi on yksikkökohtaisia perehdy-tysoppaita kuten esimerkiksi Tervetuloa Tupaan, Tutkimus- ja innovaatiopal-veluiden perehdyttämisopas. Turvallisuuden toimintaohjelmassa on kuvattumuun muassa yliopiston turvallisuusorganisaatio ja vastuujako. Turvallisuudeneri osa-alueiden hyvän kokonaisvaltaisen hallinnan katsotaan tukevan tulos-ja laatutavoitteita osana yliopiston toimintaa.

Yliopiston verkkosivuille on koottu laajasti laatudokumentteja sekä link-kejä muihin esimerkillisiin dokumentteihin kuten Tutkimuksen työkalu-pakkiin, joka on käännetty myös englanniksi.

��

Yliopiston laatukäsikirja on varsin kattava ja se kokoaa yhdeksi kokonai-suudeksi laatujärjestelmän yleiset periaatteet, menettelytavat ja vastuut kokoyliopiston tasolla. Dokumentointi yksikkötasolla on melko kattavaa. Jonkinverran ongelmalliseksi sen tekevät eri yksiköiden vaihtelevat käytännöt do-kumentoinnissa. Seikkaperäisiä esimerkkejä tiedekuntatasoisista laatukäsi-kirjoista ovat taloustieteellisen tiedekunnan laatukäsikirja ja kasvatustieteelli-sen tiedekunnan laatukäsikirja, jossa on mainittu muun muassa kullakin osa-alueella havaitut kehittämistarpeet. Osa yksiköiden laatudokumenteista onvarsin tuoreita ja osa vielä ilmeisesti keskeneräisiä.

Yliopiston laatukäsikirjan dokumentoinnissa näkyvät Oulun yliopistonpitkät perinteet etenkin opetuksen itsearvioinneissa. Tämä on todennäköises-ti vaikuttanut siihen, että laatukäsikirja muistuttaa paikoitellen itsearviointi-raporttia. Yliopiston laatukäsikirja vaikuttaa sen päivittämistä ajatellen melkoraskaalta.

Tukipalveluiden laatukäsikirjat on sijoitettu Oulun yliopiston wikiin. Nenoudattavat kaikki samaa rakennetta: tehtävän kuvaus, palvelun prosessikaavio,vastuuhenkilöt, palveluun liittyvät lait ja asetukset, ohjeet ja lomakkeet, laa-dukkaan palvelun tunnusmerkit ja ajankohtaista tähän palveluun liittyen. Sa-manlainen rakenne yksinkertaistaa dokumenttien käyttöä; tosin dokumen-taatio ei ole vielä täysin kattava, eivätkä kaikki linkit aukene. Prosessikaavioitaon laadittu suurimmasta osasta tukipalveluja.

Erillisillä yksiköillä on omat laatukäsikirjansa, joista erityisen kattavanamainittakoon Koe-eläinkeskuksen laatukäsikirja sekä Koulutus- ja tutkimus-palvelujen (KOTU) laatukäsikirja, joka kattaa myös Avoimen yliopiston laa-tukäsikirjan. Koulutus- ja tutkimuspalvelujen laadunhallintajärjestelmä nou-dattaa ISO 9001: 2000 -standardin perusvaatimuksia. Verkkosivuilla on laatu-käsikirja, mutta varsinaiset toimintaohjeet ja liitedokumentit ovat yksikönintranetissä. Koulutus- ja tutkimuspalvelujen toiminta- ja tukiprosessit on ku-vattu hyvin seikkaperäisesti. Haastattelut vahvistivat käsitystä Avoimen yliopis-ton laadunhallintajärjestelmän hyvästä toimivuudesta.

Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän vahvuutena on, että yliopiston ul-koisille verkkosivuille on koottu laajasti ja kattavasti laatudokumentteja. Yli-opiston ja useimpien tiedekuntien sekä erillisten laitosten laatukäsikirjat onjulkaistu ulkoisilla verkkosivuilla; osa on yliopiston wikissä, johon kirjaudu-taan henkilökunta- tai opiskelijatunnuksilla. Auditointiin valmistautumisestaon verkkosivuilla tiedotettu monipuolisesti. Tämä tekee toiminnasta hyvinavointa ja läpinäkyvää myös ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Dokumen-taation käyttöä hankaloittaa niiden sijainti eri paikoissa, osa ulkoisilla verkko-sivuilla, osa yksiköiden omissa introissa, osa wikissä.

��

Yliopiston tavoite rekrytoida kansainvälistä henkilöstöä asettaa suurenhaasteen laatudokumentaatiolle, jota auditointivierailuun (syksy 2009) men-nessä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tuotettu vain suomeksi.

Yhteenveto:

■ Yliopiston Toiminnan kehittämisen mallille asettamat tavoitteet ovat tar-koituksenmukaisia ja malli antaa hyvät lähtökohdat strategisten tavoittei-den toteuttamiselle.

■ Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet – yhteistyö, kehittävä arviointija hyvien käytäntöjen levittäminen – integroituvat hyvin laatujärjestel-mälle asetettuihin tavoitteisiin ja sekä auditointiaineiston että haastattelu-jen mukaan toteutuvat myös käytännössä.

■ Ulkoisille verkkosivuille on koottu avoimesti ja laajasti laatudokumen-taatiota, mikä auttaa laadunvarmistusjärjestelmälle asetettujen tavoitteidensaavuttamisessa.

■ Laatudokumentaatiossa on selkeät toimijoiden ja vastuiden määrittelyt.Hyvänä käytänteenä voidaan mainita tukipalvelujen vastuumatriisinkoostaminen tutkimuksen ja opetuksen kriittisten tehtäväkokonaisuuk-sien mukaisesti.

■ Yksiköiden laatutiimiläiset ovat osallistuneet laajaan laatukoulutukseen,jossa on yhdessä työstetty laatudokumentoinnin periaatteita. Myös opis-kelija-aktiiveille on järjestetty laatutyöpaja, jossa on kehitetty yksiköidenwww-sivuja opiskelijalähtöisiksi.

■ Yliopistotason laatudokumentaatio on kattava ja laaja. Tiedekunta- ja yk-sikkötason laatukäsikirjoissa on melko paljon eroja sekä rakenteessa ettäkattavuudessa. Laatudokumentaation yksinkertaistaminen ja yhtenäistämi-nen parantaisi käytettävyyttä.

��� Korkeakoulun perustoimintojen

laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus

����� Tutkintotavoitteinen koulutus

Oulun yliopistossa koulutuksen laadunvarmistuksella on pitkät perinteet ja kokolaadunvarmistusjärjestelmän perustana ovat olleet koulutuksen laadunvarmistuksenkäytännöt. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tutkintotavoitteisen koulutuksen keskei-set osa-alueet ja sen toimintatavat ovat juurtuneet keskeiseksi osaksi koulutustoimin-taa. Koulutuksen kehittämisestä on jatkuvaa näyttöä ja riittämätön laatu tunniste-taan tehokkaasti. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on edistyneessävaiheessa.

��

Tutkintotavoitteisen koulutuksen lähtökohdat ja tavoitteet

Oulun yliopistossa koulutuksen laadunvarmistuksella on pitkät perinteet.Opetuksen itsearviointijärjestelmän rakentaminen on aloitettu jo vuonna1992 ja opetuksen arviointitoiminta 1970-luvulla. 1990-luvulta saakka kou-lutuksen arviointiin ovat olennaisena osana kuuluneet opetuksen kehittämis-työryhmät ja opetuksen itsearviointiraportit. Toiminnan kehittämisen mallinlähtökohtana ovat koulutuksen laadunvarmistuksen käytännöt. Tämä näkyykoulutuksen systemaattisena kehittämisenä, sisäistettyinä käytäntöinä, vastuu-jakojen selkeytenä ja toimijoiden sitoutumisena.

Koulutuksen laadunvarmistuksessa keskeisinä työvälineinä ovat arviointi-matriisin perusteella tehtävät koulutuksen itsearviointiraportit, hyvien käytän-teiden levittäminen, koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja opetuk-sen palautejärjestelmä. Koulutuksen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet onlinjattu strategiassa (Koulutuksen kehittämisen toimenpideohjelma, hyväksyt-ty 25.8.2009).

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa laadunvarmistuksen vastuut on jaet-tu kolmelle tasolle: yliopisto-, tiedekunta ja laitos-/oppiainetasolle. Toiminnantasojen vastuut ovat selkeästi määritetty ja toimijoiden tiedossa. Laadunvar-mistuksen keskeiseksi tahoksi nousi haastatteluiden perusteella yksiköidenopetuksen kehittämistyöryhmät (OKTR). Auditointihaastatteluissa tiedekun-tien koulutustoimikunnat nousivat esille lähinnä opetussuunnitelmatyön jaopiskelijoiden rekrytoinnin osalta.

Koulutuksen laadunvarmistusta ohjaavat ylemmän tason periaatteet,kuten opiskelijan oppiminen, hyvinvointi ja asianmukainen opintopolku.Opiskelijoiden hyvinvointia tarkastellaan opiskelijakertomuksen avulla, jonkahyödyntämisen käytännöt vaihtelevat yksiköittäin. Strategisesti tärkeät peri-aatteet huomioidaan toimintaa ohjaavissa koulutuksen kriittisissä tehtävä-kokonaisuuksissa, joiden avulla periaatteet esiintyvät myös yksiköiden toimin-nassa. Toiminnan kehittämisen mallissa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettumyös opiskelijan oppimisen edistäminen ja tukeminen. Tavoite näkyy erityi-sesti koulutuksen laadunvarmistuksessa, jossa keskeinen sija annetaan opetus-osaamiselle ja opiskelijan opiskelutaitojen kehittämiselle. Esimerkiksi opiske-lijapalautejärjestelmä huomioi käytännön asioiden lisäksi opiskelijan oppimi-seen liittyvät tekijät.

Yliopisto nostaa koulutuksen strategisiksi tavoitteiksi muun muassa kou-lutuksen kansainvälisyyden, koulutuksen yhteyden tutkimukseen ja koulutuk-sen monitieteisyyden.

Kansainvälisiltä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoilta kerätään kattavastikurssipalautetta. Heiltä kerätyn palautteen vaikuttavuudesta on konkreettisiaesimerkkejä kansainvälisten asioiden yksikön toiminnassa. Kansainvälisistä

��

tukipalveluista huolehtiminen on sekä hallintopalveluiden Opetus- ja opiske-lijapalveluiden alaisuudessa olevan kansainvälisten asioiden yksikön, sekä tie-dekuntien, laitosten tai osastojen vastuuhenkilöiden vastuulla. Yliopisto ontunnistanut koulutuksen kansainvälisyydessä olevia puutteita ja ryhtynyt toi-miin niiden pohjalta. Esimerkiksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoidenohjausta on parannettu palkkaamalla kansainvälisten asioiden sihteeri yhdessäylioppilaskunnan kanssa. Henkilökunta on saanut koulutusta englanninkieli-sen opetuksen kehittämiseksi sekä kehittänyt kansainvälisten maisteriohjel-mien ja yhteistutkintojen perustamiseen liittyvää ohjeistusta ja tukipalveluita.

Oulun yliopiston tavoitteena on kytkeä opetus tiiviisti tutkimukseen, niinettä opetus on myös korkeatasoista ja ajanmukaista. Laadunvarmistuksen kei-noja tälle ei eritellä auditointimateriaaleissa, mutta haastatteluiden perusteellayliopistolla on useita tapoja huolehtia koulutuksen ja tutkimuksen yhteyksis-tä. Näistä haastatteluissa nousivat esille esimerkiksi se, että opiskelijat tutustu-tetaan tutkimukseen jo oppiaineiden peruskursseilla. Myös opetushenkilöstönrekrytoinnin tärkeys nousi useasti esille, jotta opiskelijoilla olisi opettajanaanalan asiantuntija. Yliopisto voisi kuitenkin huomioida strategisesti tärkeäksi ni-meämänsä opetuksen yhteyden tutkimukseen laadunvarmistusjärjestelmässäännykyistä vahvemmin.

Yliopiston toinen koulutuksen strateginen tavoite on tutkintojen moni-tieteisyys. Haastatteluiden perusteella monitieteisyys näyttäytyy opiskelijoilleesimerkiksi mahdollisuutena valita yliopiston opintotarjonnasta itselleen mie-luisat sivuainekokonaisuudet. Tiedekuntien antama opetus on joitakin tapa-uksia lukuun ottamatta avointa kaikille opiskelijoille. Kaikilla koulutusaloillamuiden tieteenalojen opintojen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan ei on-nistu. Yliopisto voisikin jatkossa kehittää kannustusmekanismeja myös ”epä-sovinnaisiin”, työelämää palveleviin tutkintoihin, joihin opiskelija ei välttämät-tä uskalla lähteä. Myös tämän strategisen tavoitteen saavuttamiseen tähtäävättoimenpiteet voisi kirjata laadunvarmistusjärjestelmään.

Koulutuksen arviointi ja kehittäminen

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa yliopiston selkeänä vahvuutena ovat kou-lutuksen arviointi ja kehittämistoimintaan luotu laadunvarmistusjärjestelmä.Opetuksen itsearviointijärjestelmä on luonut yksiköille jatkuvan itsearvioin-nin toimintamallin, jota on syytä jatkaa auditoinnista johtuvasta välivuodestahuolimatta. Yksiköissä hyödynnetään toiminnan tuloksesta kertovia tunnuslu-kuja ja muuta arviointitietoa, kuten opintopolkukyselyä. Yliopisto tekee myösvuosittaisen opiskelijakertomuksen.

��

Koulutuksen arvioinnissa keskeisinä toimijoina ovat yksiköiden opetuk-sen kehittämistyöryhmät (OKTR). Koulutuksen arviointi yksikkötasollakoostuu:– palaute- ja seurantatiedon keräämisestä– palautteeseen ja seurantatietoon reagoinnista– palautepäivistä ja Missä mennään -tilaisuuksista ja– itsearviointiraporteista.

Itsearviointiraporttien tärkeys näkyy erityisesti yksiköille oman toimin-nan reflektoinnissa. Itsearviointiraporteissa eritellään esimerkiksi opetukseenliittyviä onnistumisia ja kehittämiskohteita. Raportin laatimisesta vastaa yksi-kössä opetuksen kehittämistyöryhmä. Itsearviointien kautta ilmenneistähyvistä käytänteistä tiedotetaan muille yliopiston yksiköille. Raportteja käsi-tellään myös osana tulosneuvotteluja. Opetuksen kehittämisyksikkö antaapalautetta itsearviointiraporteista ja raportoi niiden perusteella laatujärjestel-män toimivuudesta yliopiston johdolle. Lisäksi yliopiston suosituksena on, ettäyksiköt käsittelevät toimintaa kuvaavia tunnuslukuja vuosittain järjestettävässäMissä mennään -arviointitilaisuudessa.

Arvioinnin ja kehittämisen vastuut ovat selkeästi määritelty. Yliopisto nä-kee toimivat yhteistyöelimet kriittisen tärkeiksi kehittämiskohteiden tunnis-tamisessa ja toiminnan seuraamisessa. Auditointihaastatteluista kävi ilmi ettätämä toteutuu myös käytännössä. Esimerkiksi opetuksen kehittämistyöryhmätnähtiin parhaana välineinä toiminnan kehittämisessä. Opiskelijoille tärkeänäpalautteen antamisen ja vaikuttamisen kanavana nähtiin ainejärjestöjen kou-lutuspoliittiset vastaavat, ylioppilaskunta ja opetuksen kehittämistyöryhmät.

Haastatteluissa palautejärjestelmä nähtiin kuitenkin keskeisimmäksi kou-lutuksen laadunvarmistuksen keinoksi. Palautejärjestelmän osiksi tunnistettiinopiskelijapalaute, työelämäpalaute, työharjoittelupalaute ja sidosryhmienantama muu palaute. Palautetta kerätään kattavasti joko sähköisenä tai paperi-sena. Palautetta kerätään melkein kaikkien kurssien yhteydessä, joissakin yksi-köissä myös vuosikursseittain, tai muulla tavoin laajemmasta opintokokonai-suudesta. Hyvänä esimerkkinä palautteen hyödyntämisestä voisi mainitasähkö- ja tietotekniikan osaston matematiikan jaoksen tavan arvioida opetus-suunnitelman sisältöä jatkuvasti pienissä osissa.

Palautejärjestelmässä keskeisenä toimijana on opetuksen kehittämistyö-ryhmä OKTR, joka suunnittelee palautteen keräämisen ja käsittelyn menet-telytavat yksikössä. Palautejärjestelmän tavoitteena on palautteen hyödyntämi-nen ja hyödyntämisen tekeminen näkyväksi opiskelijoille ja henkilökunnalle.Opiskelijoiden haastatteluista tuli esille, että palautteen vaikutukset näkyvätuseimmiten vasta tuleville opiskelijaryhmille. Palautteen vaikutukset ja laitok-sen vastapalaute on kuitenkin hyvä nostaa esille yksiköiden palautepäivissä

�

myös niiltä osin, mikä koskee opetussuunnitelmien tulevaa kehittämistä. Hyväkäytänne vastapalautteen läpinäkyvyydelle ovat yksiköiden palautepäivät, joi-ta järjestetään melkein kaikissa yksiköissä. Palautepäivä on opiskelijoille jaopettajille avoin tilaisuus, jonka aikana ei ole muuta opetustoimintaa. Näinmahdollistetaan henkilökunnan ja opiskelijoiden laaja osallistuminen. Hyväesimerkki vuorovaikutteisesta palautteen käsittelystä löytyy kasvatustieteidenja opettajankoulutuksen yksiköstä, jossa palaute käsitellään opettajan ja opis-kelijan välisessä dialogissa vuorovaikutteisella tavalla. Toinen hyvä esimerkkipalautteen vaikuttavuudesta on opintokurssin välipalaute, jollaista käytetäänesimerkiksi maantieteen laitoksella. Haastattelujen mukaan palaute on myösvaikuttanut yksittäistä kurssia laajemmalti yliopiston toimintaan. Esimerkiksilääketieteellisessä tiedekunnassa käynnistettiin palautteen pohjalta ohjaaja-lääkärikoulutus.

Koulutuksen laadunvarmistuksessa työryhmät, itsearviointiraportit, sekäpalautejärjestelmä ovat tehokkaita keinoja riittämättömän laadun tunnistami-seen. Haastatteluiden perusteella tuli ilmi useita tapauksia, joissa yliopiston yk-sikkö on saanut palautteen kautta tietoonsa kehittämiskohteen ja ryhtynyt toi-meen tilanteen korjaamiseksi.

Strategisia linjauksia johdonmukaisesti noudattaen erityistä huomiotakiinnitetään opiskelijoiden oppimisen seurantaan ja oppimispalautteen kerää-miseen. Tämä näkökulma on huomioitu hyvin palautelomakkeita suunnitel-lessa. Opiskelijapalautteen keräämisessä huomioidaan myös tietosuojavaltuu-tetun ohjeistus (Hyvä tietää 1/2008).

Haastatteluista kävi ilmi, että erityisesti koulutukseen liittyvissä kysymyk-sissä toteutuu myös hyvin yliopiston periaate siitä, että laatua tuotetaan hyvintehdyllä arkisella työllä. Laadunvarmistusjärjestelmässä keskeisessä osassa on se,että tiedekuntien, laitosten ja yksiköiden työntekijät ovat helposti lähestyttä-vissä ja osaavat toimia tarpeen mukaan puutteellisen laadun korjaamiseksi jatoiminnan laadun varmistamiseksi. Koulutuksen kehittämisen hyvänä konk-reettisena työkaluna nähtiin Universitas-hanke.

Laadunvarmistusjärjestelmän yhteys koulutuksen

kriittisiin tehtäväkokonaisuuksiin

Yliopisto on määritellyt itselleen koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet,joissa yliopiston tulee onnistua koulutuksen laadun varmistamiseksi. Koulu-tuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet toimivat matriisina toiminnan kehittä-misen mallin edellyttämälle dokumentaatiolle eli yksiköiden laatukäsikirjoille.Kriittiset tehtäväkokonaisuudet huomioidaan yksiköiden käsikirjoissa hyvin.Tästä syystä voidaan todeta, että laadunvarmistusjärjestelmä tukee yliopistonmahdollisuutta onnistua niillä koulutuksen osa-alueilla, jotka ovat yliopistolle

��

tärkeitä laadukkaan koulutuksen takaamiseksi. Kriittiset tehtäväkokonaisuudeton valittu yhteistyössä yliopistolaisten kanssa yliopiston järjestämien laatukou-lutusten yhteydessä. Haastatteluiden perusteella kävi ilmi, että laadunvarmis-tuksen toimijat ovat hyvin tietoisia ja perillä kriittisten tehtäväkokonaisuuk-sien sisällöstä ja tarpeellisuudesta. Johdon edellyttämä dokumentaatiomuotovarmistaa sen, että kriittiset tehtäväkokonaisuudet näkyvät laadunvarmistus-järjestelmässä aina yliopistotasolta tiedekuntiin ja yksiköihin.

Tutkijankoulutuksen laadunvarmistus

Tutkijankoulutus on ollut yksi tutkimuksen kehittämiskohde yliopiston ny-kyisessä strategiassa. Myös tutkimuksen ulkoinen arviointi suositteli tohtori-ohjelmien kehittämistä ja tutkijankoulutuksen hyvien käytänteiden levittämis-tä yliopiston sisällä. Yliopiston Toiminnan kehittämisen mallissa tutkijankou-lutus ja jatko-opinnot on määritelty yhdeksi tutkimuksen kriittiseksi tehtävä-kokonaisuudeksi. Yliopistolla on kahdeksan omaa tutkijakoulua ja se koordi-noi neljää valtakunnallista verkostokoulua. Nämä lisäävät yliopiston kiinnos-tavuutta jatkokoulutuspaikkana.

Tutkijankoulutukseen rekrytointi on tutkijoiden ja opettajien rekrytoin-nin tapaan yksi yliopiston pitkän aikavälin kehityksen kriittinen menestyste-kijä. Jatko-opiskelijaksi hyväksymiselle on laadittu tiedekuntakohtaiset menet-telytavat, joissa on kiinnitetty huomiota muodollisen jatko-opintokelpoisuu-den lisäksi koko jatko-opintosuunnitelmaan ja tutkimussuunnitelmaan. Jatko-opiskelijoiden rekrytointipohjan keskeiseksi vahvistajaksi ja kansainvälistäjäksinähdään kansainväliset maisteriohjelmat. Ne lisäävät kiinnostusta tohtoriopin-toihin ja kansainvälistävät myös tohtoriopintoja. Myös perustutkinto-opiske-lijoille suunnataan tietoa jatko-opintomahdollisuuksista.

Jatkotutkintojen laadusta vastaavat laitokset ja tiedekunnat. Valtakunnalli-sen tukijankoulutuksen arvioinnin suosittelemat hyvät käytännöt on asetettutiedekuntien tutkijankoulutuksen lähtökohdiksi, joita tiedekuntien on edel-lytetty seuraavan omissa jatkotutkinto-ohjeissaan. Yleisiä ohjeita ja tukimate-riaalia on koottu Väitöskirjan tekijöille -sivustolle. Myös yliopiston tuottamaTutkimuksen työkalupakki tukee jatkokoulutettavia. Haastattelujen perusteellavoi arvioida, että jatko-opinto-ohjaus on kehittynyt viime aikoina. Tiedonsaatavuus on parantunut ja tohtoriopiskelijoille tarjotaan tietoa opinto- ja väi-töskirjavaatimuksista sekä tutkimuksen tekemisestä ja myös tutkimuksentekemisen etiikasta. Edelleen on kuitenkin tarvetta kehittää erityisesti tutkija-koulujen ulkopuolella jatko-opintojaan harjoittavien opinto-ohjausta jasitouttaa heitä laitoksen tutkimustyöhön ja samalla laadunvarmistukseen.

Väitöskirjojen aiheen valinta ja ohjaus ovat kriittisiä vaiheita tohtori-opinnoissa. Tavoitteeksi on asetettu, että väitöskirja-aiheet liittyvät yksikön tai

��

tutkimustyhmän tutkimusteemoihin ja että osajulkaisut julkaistaan kansain-välisissä sarjoissa. Näin väitöskirjan tekijän ja laitoksen yhteiset tavoitteetkannustavat molempia osapuolia hyvään laatuun. Jatko-opintojen laadun kan-nalta on tutkimusmetodologian ja –menetelmien hallinta keskeistä. Menetel-mäopintojen kootulla tarjonnalla tiedekunnat tukevat tutkijankoulutuksen laa-tua. Yliopistossa tuetaan ohjausta järjestämällä myös ohjaajien työpajoja.Hyvänä käytänteenä voidaan pitää joidenkin laitosten soveltamaa ohjaussopi-musmenettelyä. Siinä sekä tutkija että ohjaaja sitoutuvat yhteisiin päämäärin.Ohjausprosessin onnistumisen kannalta on tärkeää, että se perustuu yhteisiintavoitteisiin ja molemminpuoliseen hyötyyn.

Tiedekuntien jatko-opintovaatimusten ja väitöskirjan tarkastusprosessinyleiset reunaehdot on määritelty yliopistotasoisesti. Tiedekuntien menettely-tavat ovat kuitenkin toisistaan poikkeavia. Esimerkiksi väitöskirjojen arvostelu-asteikot eivät ole samoja, koska tiedekunnat pitävät tärkeänä seurata omientieteenalojensa vakiintuneita menettelytapoja. Laatutyön kannalta on kuiten-kin hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka hyväksytyille väitöskirjoilleannettavista arvosanoista luopuminen voi vaikuttaa tohtoriopiskelijoidenlaatuasenteisiin. Hyvien väitöskirjojen palkitseminen on joka tapauksessa suo-siteltava käytäntö.

Yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa

Auditointihaastatteluista kävi ilmi, että koulutuksen laadunvarmistuksenyhtenä keskeisenä tavoitteena pidetään opiskelijan työllistymistä ja osaamisentyöelämävastaavuutta. Koulutuksen laadunvarmistuksessa yliopiston ulkopuo-lisia sidosryhmiä kuullaan palautteen ja välittömien yhteistyösuhteiden kaut-ta. Yliopisto kerää palautetta vastavalmistuneiden työurista, koulutuksen työ-elämävastaavuudesta, harjoittelussa käyneiltä opiskelijoilta sekä työnantajilta.Ulkoisilta sidosryhmiltä kerättävän palautteen keinot ja hyödyntäminen vaih-televat kuitenkin huomattavasti yksiköittäin eikä ulkoisten sidosryhmienpalautetta hyödynnetä kaikilta osin.

Ulkoisten sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä hyvänä esimerkki-nä toimii tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tapa kerätä systemaattisestikoulutuksesta työelämäpalautetta. Kerätty palaute analysoidaan ja hyödynne-tään tehokkaasti tekemällä esimerkiksi muutoksia kursseihin. Työelämän vaa-timusten ja opiskelijoiden osaamisen välille pyritään löytämään vastaavuus.Hyvinä käytänteinä nähtiin myös biologian laitoksen selvitys ”biologit työ-elämässä” sekä joidenkin laitosten tapa hyödyntää työelämässä olevia ihmisiäopetustyössä.

��

Yhteenveto:

■ Laadunvarmistus kattaa yliopiston tutkintotavoitteisen koulutuksen. Yli-opisto on määritellyt laadunvarmistuksen toiminnot. Yliopistolaiset ovatsitoutuneita koulutuksen laadunvarmistukseen sekä sille asetettuihin ta-voitteisiin. Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet läpileikkaavat laadun-varmistuksen.

■ Koulutuksen laadunvarmistuksen kehittäminen on systemaattista ja se pe-rustuu itsearviointeihin ja esimerkiksi opiskelijapalautteeseen. Yliopistos-sa on käytössä useita hyviä käytänteitä, joita pyritään levittämään yksi-köiden kesken. Laadunvarmistuksen menetelmät on muokattu vastaa-maan jokaisen yksikön omaa tarvetta, kuitenkin niin että yliopiston stra-tegiset tavoitteet toteutuvat toiminnan kaikilla tasoilla.

■ Laadunvarmistus on avointa ja sen tuottama tieto on yliopiston sisäistenryhmien (henkilökunta ja opiskelijat) saatavilla. Opetuksen palautepäivätja Missä mennään -tilaisuudet ovat avoimia opiskelijoille ja henkilökun-nalle, sekä sidosryhmille.

■ Väitöskirjaohjauksessa eräissä laitoksissa käyttöönotettu ohjaussopimus-menettely on hyvä käytänne.

■ Ulkoisilta sidosryhmiltä kerätään palautetta yksiköittäin vaihtelevasti. Yli-opisto ja sen yksiköt voisivat kehittää ja systematisoida sidosryhmiltä ke-rättävän palautteen hyödyntämistä.

����� Tutkimus

Oulun yliopiston tavoitteena on olla kansainvälinen tiedeyliopisto, jonka ydinosaa-mista on monitieteinen perustutkimus ja siihen kytkeytyvä opetus. Yliopisto on tulluttunnetuksi monien huipputekniikan tuotteiden tarvitseman tiedetaustan kehittämises-tä. Tutkimuksen laadunvarmistusjärjestelmä kattaa nykyisessä muodossaan kaikki tut-kimustoiminnan osa-alueet. Tutkimuksen laadun kehittämisessä yliopisto on käyttä-nyt sekä sisäisiä että ulkoisia arviointeja. Se on myös kehittänyt sisäisiä tutkimuksenlaatuyksiköitään niin, että niiden toimintamalli toteuttaa tutkimuksen laadun jatku-vaa arviointia. Tutkimuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

Tutkimuksen strategiset tavoitteet ja niiden uudistaminen

Oulun yliopisto on kehittänyt tutkimuksen strategista ohjausta ja sisällyttänytohjaukseen laatuelementin jo pidemmän aikaa. Päättyneen strategiakauden(2007–2009) aikana Oulun yliopisto halusi profiloitua tiedeyliopistoksi, jon-ka tutkimusta kehitetään entistä laadukkaammaksi ja kansainvälisesti arvos-tetummaksi. Strategia korostaa Pohjois-Suomen kulttuurin, kilpailukyvyn jahyvinvoinnin kehittämistä. Tutkimuksen kolmeksi painoalaksi on valittu

��

1) informaatioteknologia ja langaton viestintä, 2) biotekniikka ja molekyyli-lääketiede sekä 3) pohjoisuus ja ympäristö. Näiden alojen osaamiselle on ase-tettu laatutavoitteeksi kansainvälinen huippu. Lisäksi yliopisto tavoittelee kan-sainvälisesti vahvaa osaamista useilla muilla tieteen aloilla.

Yliopisto määritteli tutkimukselle kuusi kehittämiskohdetta strategia- jatulossopimuskaudella 2007–2009: tutkijanurajärjestelmä, tutkijankoulutus, pro-filointi ja huippuyksiköt, kansainvälistäminen, rekrytointi ja infrastruktuuri.Toimenpideohjelman toteutus on ollut tutkimuksesta vastaavan vararehtorinvastuulla, ja strategisten hankkeiden edistymistä on seurattu tulosneuvotteluis-sa. Yliopiston hallitus päätti tutkimuksen kansainvälisestä arvioinnista, joka to-teutettiin vuonna 2007. Sitä ennen oli suoritettu tutkimuksen sisäinen itse-arviointi. Ulkoinen arviointi antoi hyödyllistä tietoa tutkimuksen tilasta eriyksiköissä ja suositteli muun muassa tutkimuksen strategisen johtamisen vah-vistamista kaikilla tasoilla ja kansainvälisen julkaisemisen tavoitetason nosta-mista tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Arvioinnin tulosten perusteel-la valittiin yliopiston sisäiset tutkimuksen laatuyksiköt.

Päättyneen strategiakauden aikana valmisteltiin yliopiston uusi strategia,jonka tutkimustavoitteiden valinnassa käytettiin hyväksi tutkimuksen arvioin-nin suosituksia sekä tutkimuksen laatujärjestelmän tuottamaa muuta seuranta-tietoa. Elokuussa 2009 vahvistetussa uudessa strategiassa vuosille 2010–2012määriteltiin seitsemän painoalaa: 1) biotieteet ja lääketiede, 2) internet jainformaatioteknologia, 3) kulttuurinen identiteetti, vuorovaikutus ja sivistys,4) liiketoiminta ja talous, 5) lääketieteen tekniikka, 6) ympäristö, luonnonvaratja energia sekä 7) älykkäät laitteet ja materiaalit.5 Uuteen strategiaan sisältyyentistä laajempi ja yksityiskohtaisempi tutkimuksen kehittämisen toimenpide-ohjelma. Tutkimuksen monitieteisyys on yksi tutkimusstrateginen perusvalinta.

Tutkimuksen laadunvarmistus

Tutkimuksen strateginen johtaminen on keskeinen osa Oulun yliopiston toi-minnan kehittämistä. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmässä on eritelty yh-deksän tutkimuksen kriittistä tehtäväkokonaisuutta. Ne auttavat jäsentämääntutkimustoiminnan laadunvarmistuksen kokonaisuutta ja hahmottavat vastui-den jakautumista. Näin halutaan selkiyttää myös tutkimus- ja tukipalvelu-yksiköiden välistä vastuunjakoa. Työvälineenä käytetään vastuumatriisia, jokaohjaa yksiköiden laatutyötä ja on henkilöstön nähtävissä yliopiston sisäisessätietoverkko-wikissä.

Yliopistossa on vararehtorin johtama tutkimusneuvosto, joka toimiihallituksen tukena tieteellisenä asiantuntijaelimenä. Yliopistotasoisen tutki-

5 Yliopiston hallitus on auditointivierailun jälkeen muotoillut strategian painoaloja uudelleen.

��

muksen arvioinnin ja kehittämisen lisäksi laadunvarmistuksen käytännöt onmääritelty yksikkö- ja tiedekuntatasoisesti. Tutkimuksen laadun tunnistami-seksi ja mittaamiseksi on otettu käyttöön sekä tutkimuksen määrällisiä että laa-dullisia tavoitteita kuvaavia tunnuslukuja (indikaattorit). Mittaristo on melkokattava ja sitä käytetään yliopiston sisäisessä tulosohjauksessa.

Tutkimuksen kehittämisen ytimenä on yksikkökohtainen seuranta jaitsearviointi. Yksiköillä on omat tutkimuksen edistämistyöryhmät (TETR).Yksiköt ovat laatukäsikirjoissaan täsmentäneet tehtävien ja vastuiden jakautu-misen. Suosituksen mukaan kussakin yksikössä järjestetään vuosittain Missämennään -tyyppisiä tilaisuuksia, jossa tarkastellaan muun muassa yksikön tut-kimuksen kehitystä laatujärjestelmän tunnuslukujen valossa. Näin pyritäänviemään tutkimuksen laatutyötä henkilöstön tietoon ja edistämään laatutie-toisuutta jokapäiväisessä työssä. Ulkoiseen auditointiin valmistautumisen yh-tenä osana järjestettiin laatukoulutusta sekä pilottina tutkimuksen sisäinen au-ditointi, jonka tuloksia on käytetty muun muassa vastuiden määrittelyn ja laa-tukäsikirjojen dokumentoinnin selkiyttämisessä.

Yliopistossa on rakennettu tutkimuksen painoaloille omia tutkimusyksi-köitä (nykyisin Biocenter Oulu, Infotech Oulu ja Thule-insituutti), joidenrakenteeseen on sisäytetty laadunvarmistuselementti. Yksiköt muodostetaantutkimusryhmistä, jotka ovat menestyneet laatukilpailussa. Näin tutkimus-laitosrakenteeseen on synnytetty laatua jatkuvasti ja sisäänrakennetusti varmis-tava piirre. Tätä voi pitää yliopiston laatutyön yhtenä vahvuutena.

Tutkimushenkilöstön rekrytointi on yliopiston tutkimuksen laadunkehityksen kannalta kriittinen menestystekijä. Rekrytointien onnistumistaedistetään perustamalla ne henkilöstösuunnitelmaan ja laatimalla virantäyttö-selosteet mahdollisimman selkeiksi ja rekrytoivan yksikön tavoitteet hyvin ku-vaaviksi. Rekrytointien kansainvälistymistä on edistetty tiedotustoiminnalla jalisäämällä prosessiin liittyvää englanninkielistä materiaalia. Suomen Akatemianja TEKESin yhteisen Finland Distinguished Professor (FiDiPro-ohjelman)avulla on saatu huipputason tutkijavierailuja ulkomailta.

Tieteellisen julkaisemisen kehittäminen on tutkimuksen laatutyön yksikeskeinen osa-alue. Julkaisutoiminnan määrää sekä laatua kuvaavia indikaat-toreita käytetään tulosohjauksessa. Hyviä tutkijoita palkitaan sekä yliopistonettä yksiköiden tasolla. Joissakin laitoksissa on kehitetty läpinäkyvä palkitse-misjärjestelmä, jonka perusteella tutkija tietää saavansa tietyn tasoisesta julkai-susta henkilökohtaisen kannustuslisän. Tällaisia hyviä käytänteitä toivoisisovellettavan nykyistä laajemminkin.

Yliopiston monilla tutkimusaloilla on tutkimuksen infrastruktuurilla erit-täin merkittävä rooli. Infrastruktuuriohjelmaa on kehitetty viime aikoina.Infrastruktuurin rakentamisessa otetaan huomioon yliopiston monitieteisyys,

��

ja monikäyttöisten laitteistojen ja tukirakenteiden hankinnoilla edistetääninfrastruktuurin tehokasta käyttöä.

Yhteenveto:

■ Tutkimuksen laadunvarmistuksessa ja kehittämisessä on käytetty sekä ul-koisia että sisäisiä arviointeja.

■ Painoalayksiköiden rakentamisessa on onnistuttu luomaan tutkimuksenjatkuvaa arviointia tukevia kannustinympäristöjä.

■ Tutkimuksen työkalupakki on hyvä käytänne monialaisen laajan yliopis-ton tutkijoiden yhteisiin tietotarpeisiin vastaavana palveluna.

■ Korkeatasoisten tieteellisten julkaisujen ja hyvien väitöskirjojen palkitse-mistapojen jatkokehittely ja levittäminen on edelleen sopiva kehittämis-kohde.

■ Tutkijoiden rekrytoinnin kansainvälistäminen on edelleen sopiva kehit-tämiskohde, koska se on samalla laadunvarmistuksen tehokas muoto.

����� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuusja aluekehitystyö

Yliopiston strategian mukaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus Pohjois-Suomenhyväksi on seurausta yliopiston ydinosaamisesta, ja tutkimuksen sekä opetuksen kil-pailukykyisyys mahdollistavat vaikuttavan ja tuloksellisen yhteiskunnallisen palvelu-tehtävän. Yliopisto on tunnistanut tavoitteen saavuttamisen kannalta kriittiset tehtä-väkokonaisuudet. Toiminnan kehittämisen mallissa on osoitettu näiden tehtäväkoko-naisuuksien vastuutahot, mikä on tärkeää myös yliopiston ydintoimintojen ja tukipal-velujen välisen työnjaon selkiinnyttämiseksi. Toiminnanohjauksessa ei ole kuitenkaankäytössä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen aluetta täysin kattavaa ohjauskriteeris-töä, joka varmistaisi yksikkötasoisesti tämän tehtäväalueen tuloksellisuuden seuran-nan. Yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyönlaadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Pohjois-Suomen kulttuurin, kilpailukyvynja hyvinvoinnin kehittämiseksi on Oulun yliopiston strateginen tehtävä. Toi-minnan kehittämisen mallissa todetaan, että mitä paremmin yliopisto onnis-tuu tutkimustyössään ja koulutuksessaan, sitä kiinnostavampi se on yhteistyö-kumppanina niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Yli-opiston näkemys perustehtävien ja niin sanotun kolmannen tehtävän suhteestaon edellisen perusteella se, että yliopistolla on tavoitteena yhteiskunnallinenvaikuttavuus, mutta siinä voidaan olla laadukkaita vain olemalla laadukas yli-opisto.

��

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistuksessakin ilmoitetaannoudatettavan Toiminnan kehittämisen mallin yleisiä periaatteita: yhteistyö,kehittävä arviointi ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Kriittisiä tehtäväkoko-naisuuksia on tunnistettu yhdeksän. Ne alkavat yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen strategisesta johtamisesta ja päättyvät tehtävässä onnistumisen ar-viointiin ja toiminnan kehittämiseen. Strategisen johtamisen osana yliopistoosallistuu moniin alueellisiin yhteistyörakenteisin, jotka merkitsevät yliopis-tolle strategisia kumppanuuksia. Kriittisten tehtäväkokonaisuuksien määritte-lyn lisäksi ulkoisten sidosryhmien tunnistamisessa ja niiden kanssa tehtävänyhteistyön ja vuorovaikutuksen seurannassa on mahdollista edetä nykyistä pi-demmällekin. Yksikkötasoisen toiminnanohjauksen konkreettisissa tavoitteissaja niiden seurannan välineissä voisi olla käytössä yhteiskunnallista vuorovai-kutusta nykyistä kattavammin kuvaavia mittareita.

Yliopisto pitää sektoritutkimuslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä (esi-merkiksi NorNet-verkosto) keskeisenä tapana antaa panoksensa yhteiskunnal-liseen vuorovaikutukseen. Samoin on pidetty tärkeänä yritysyhteistyötä.Kumppaneikseen yliopisto haluaa valita tahoja sen mukaan, miten ne sopivatyliopiston osaamisprofiiliin. Yliopisto toteuttaa Osaava Pohjois-Suomi -strate-giaa yhteistyössä kahden yliopiston ja viiden ammattikorkeakoulun kanssa.Äskettäin perustetussa Oulun innovaatiokeskittymässä mukana oleminen onyliopiston strategian mukaista osallistumista yhteiskunnalliseen vuorovaiku-tukseen. Samaa voidaan sanoa valtakunnallisten strategisen huippuosaamisenkeskittymien (SHOK) osakkeenomistajaksi sekä yhteistyöosapuoleksi ryhty-misestä. Yliopisto osallistuu profiilinsa mukaisesti useaan klustereittain organi-soituun keskittymään. Niihin osallistuminen tukee yliopiston laadunvarmis-tusta, koska keskittymät tavoittelevat tehtävänsä mukaisesti korkeaa laatuaosaamisessaan.

Yliopisto koordinoi Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa ja on tehnytkonsortiosopimuksen Kajaanin kaupungin ja Kajaanin ammattikorkeakoulunkanssa. Kajaanissa on merkittävän laajaa perustutkintokoulutusta kasvatus-tieteellisellä alalla. Kajaanin yksiköllä on oma laatukäsikirjansa, joka on laadit-tu yliopiston yleisohjeiden mukaisesti. Yliopisto on osapuolena Kokkolan yli-opistokeskus Chydeniuksessa. Sillä on lisäksi Oulun Eteläisen instituutti sekäRaahen toimintayksikkö. Yliopisto on kuitenkin halunnut turvata oman alue-yksikköverkkonsa tehokkuuden pelkistämällä sitä ja käyttämällä yhteistyö-rakenteita omien toimintayksiköiden asemesta.

Myös innovaatiotoiminta, yrittäjyyden edistäminen ja integroituminentyömarkkinoihin ovat yliopiston perustehtävien avulla toteutettavaa yhteis-kunnallista vaikuttamista. Laatujärjestelmään on otettu useita toimintaperiaat-teita yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävien toimintojen kehittämiseksi.

��

Innovaatiotoiminnan periaatteet -asiakirja ohjaa tutkimustulosten suojaamistaja hyödyntämistä. Yliopisto on järjestänyt jo aikaisemmin keksintöilmoitus-menettelyn, mutta korkeakoulukeksintölain voimaan tulon jälkeen menettely-tavat on saatettu luonnollisesti sen mukaisiksi. Näin edistetään tutkimus-toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopisto pitää tärkeänä tutkijoi-den palvelemista immateriaalioikeusasioissa. Yliopistotutkijat tekevät vuosittain70–90 keksintöilmoitusta.

Yliopiston koulutustehtävän merkitys on yhteiskunnallisessa vuorovaiku-tuksessa suuri. Laatutyöhön on sisällytetty sekä opiskeluajan työelämäyhteyk-sien vahvistaminen että tutkinnon suorittaneiden kanssa tapahtuvan vuoro-vaikutuksen ylläpitäminen palautteen saamiseksi. Eräillä koulutusaloilla kutenlääkärikoulutuksessa ja opettajakoulutuksessa on alan luonteesta johtuen kiin-teät yhteydet ammattikäytäntöihin. Työelämää edustavien organisaatioidenkanssa tehdään yhteistyötä, joka vaikuttaa koulutuksen suunnittelusta lähtien.Työelämäyhteisyö on alkanut lisääntyä muillakin aloilla. Alumnitoiminta onsamoin saanut uusia entistä kiinteämpiä muotoja. Sitä voidaan kehittäämolemmansuuntaisesti toimivaksi väyläksi. Järjestettävät ammattikuvaseminaa-rit on yksi tapa tehostaa työelämäyhteyksiä. Yliopisto voi kuitenkin rakentaanykyistä tiiviimpääkin ja suoremmin koulutuksen kehittämiseen tähtäävääyhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Täydennyskoulutus ja avoin yliopisto ovat tärkeä perinteinen yhteiskun-nallisen vaikuttamisen väylä. Näitä tehtäviä koordinoi ja kehittää yliopistonkoulutus- ja tutkimuspalvelut. Myös yliopiston yleinen sivistystehtävä on tär-keä osa yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tieteestä tiedottaminen on nykyi-sin entistä tärkeämpää, ja tämä on otettu huomioon yliopiston viestintäohjel-massa. Avoimen yliopiston järjestämä studia generalia -sarja palvelee samaatavoitetta. Myös yliopiston kirjasto ja sen museot ovat tämän tehtävän toteut-tajia.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arvioinnin ja kehittämisen tasoiksion määritelty 1) arviointi ja kehittäminen yksiköissä ja tiedekunnissa, 2) ar-viointi ja kehittäminen yliopiston tasolla ja 3) määräajoin toteutettavat ulkoi-set arvioinnit ja auditoinnit. Yliopiston strategia vuosille 2007–2009 otti ke-hittämiskohteeksi aluetoiminnan arvioinnin, kokoamisen ja uudistavan kehit-tämisen. Toiminnan kehittämisen mallin mukaan näitä käytäntöjä ollaanuudistamassa vuodesta 2010 lähtien. Nykyisen toimintamallin mukaan tiede-kunta- ja yksikkötasoisessa laadunvarmistuksessa vuorovaikutustehtävänarviointi ja kehittäminen integroituu tutkimuksen ja koulutuksen laadun-varmistukseen. Yksiköitä kannustetaan tunnistamaan omat tapansa hoitaavuorovaikutustehtävä. Yksikön opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksenedistämistyöryhmä vastaavat yhteistyössä tehtävän hoidosta yksikössä. Tehtä-

��

vän hoitamista arvioidaan tunnusluvuilla, joita käytetään tulosohjauksessa,mutta nämä tunnusluvut voisivat kattaa tehtäväaluetta nykyistä monipuoli-semmin. Yksiköiden suositellaan arvioivan toimintaansa myös vuosittaisissaMissä mennään -tyyppisissä tilaisuuksissa.

Yliopistotasoista seuraamista ja arviointia tehdään yliopiston hallituksessaja tulosohjauksessa. Yliopiston hallintopalvelut seuraavat perusyksiköiden jaalueyksiköiden onnistumista vuorovaikutustehtävässä. Ohjaus- ja työelämä-palvelut seuraavat valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä akateemisentyöllisyyden tilannetta. Seurantatietoa hankitaan säännöllisesti suoritettavillaseurantakyselyillä. Niissä selvitetään sekä valmistumisvaiheen työllistymistä ettäviisi vuotta valmistumisen jälkeen vallitsevaa työmarkkina-asemaa. Eräät lai-tokset voivat käyttää myös oman alansa järjestöjen tekemiä valmistuneidentyöllistymistietoja sekä myös valmistuneiden antamaa palautetta koulutukses-taan. Ulkopuolelta tulevan palautteen väylinä toimivat myös muun muassaOulun innovaatiokeskittymän johtoryhmä ja Pk-neuvottelukunta. Tällainenpalaute on hyödyllistä, mutta se voi jäädä yleiseksi ja satunnaiseksi. Yliopistopalkitsee vuosittain yhden henkilön tai tiimin yhteiskunnallisen vuorovaiku-tustehtävän hyvästä hoitamisesta.

EU:n rakennerahastorahoitus on antanut merkittävästi voimavaroja yli-opiston yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja aluekehitystyöhön. Nykyi-sen rakennerahastokauden jälkeen Suomen ei odoteta saavan tästä rahoitus-lähteestä entistä määrää voimavaroja, mikä merkitsee yliopiston strategisellejohtamiselle haastetta.

Yhteenveto:

■ Oulun yliopisto on asettanut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja alue-kehitystyön strategiset tavoitteet ja määritellyt kriittiset tehtäväkokonai-suudet, joiden avulla tavoitteet voidaan saavuttaa.

■ Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tehdyt yhteistyösopimuk-set sekä sektoritutkimuslaitosyhteistyö antavat yliopiston yhteiskunnalli-selle vuorovaikutukselle ja alueelliselle vaikuttavuudelle laatua varmista-van perusrakenteen.

■ Koulutuksen työelämäintegraatiota on kehitetty tehokkaasti muun mu-assa kasvatustieteissä ja lääketieteessä.

■ Eri tiedekuntien ja muiden yksiköiden käytännöt yhteiskunnallisen vuo-rovaikutuksen laadunvarmistuksessa poikkeavat toisistaan ymmärrettävis-tä syistä, mutta samalla tämä merkitsee mahdollisuuksia hyvien käytän-teiden levittämiselle.

�

■ Yksiköiden tulosohjaukseen voisi rakentaa yhteiskunnalliselle vuoro-vaikutukselle nykyistä kattavamman tunnuslukusarjan, joka varmistaisitoiminnan tuloksellisuuden seuraamista ja kehittämistä.

■ Sekä koulutuksen että tutkimuksen ulkoisten sidosryhmien entistä suo-remmalla kytkemisellä laatutyöhön voitaisiin vielä tehostaa yhteiskunnal-lisen vuorovaikutuksen vaikututtavuutta.

����� Tuki ja palvelutoiminnot

Oulun yliopiston tuki- ja palvelutoiminnoille on asetettu laatutavoitteita. Yliopisto onmääritellyt tuki- ja palvelutoimintojensa laadunhallinnan organisaation ja vastuut sekälaadunvarmistuksen menettelytavat. Laatutavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosit-tain sisäisissä tulosneuvotteluissa. Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus on ko-konaisuudessaan kehittyvässä vaiheessa.

Oulun yliopiston tukipalveluja tuotetaan yliopiston eri organisaatiotasoilla.Keskitetysti tukipalveluja tuottavat yliopiston hallintopalvelut, jotka jakaantu-vat tätä varten vastuualueyksiköihin eli tukipalveluyksiköihin. Tukipalveluidenlaadunvarmistuksessa noudatetaan Toiminnan kehittämisen mallin yleisiä pe-riaatteita: yhteistyö, kehittävä arviointi ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Tu-kipalveluyksiköt kehittävät ja arvioivat omaa toimintaansa valitsemiensa me-netelmien ja käytäntöjen pohjalta. Eri tukipalveluyksiköiden vastuut ja toi-mintavaltuudet on kuvattu yliopiston wikissä vastuumatriisissa, jossa yliopis-ton tukipalveluyksiköt kuvaavat omat tehtävänsä ja vastuunsa tutkimuksen jakoulutuksen kriittisiin tehtäväkokonaisuuksiin liittyen.

Hallintopalvelujen toiminnalliset vastuualueet ovat:■ Henkilöstöpalvelut■ Opetus- ja opiskelijapalvelut■ Talouspalvelut■ Tietohallintopalvelut■ Tilapalvelut■ Tutkimus- ja innovaatiopalvelut■ Viestintäpalvelut.

Keskitettyjen tukipalveluiden toimintaa kehitetään ja arvioidaan hallin-topalveluiden johtoryhmässä, johon kuuluvat hallintojohtaja sekä tukipalve-luyksiköiden johtajat/päälliköt. Tukipalveluyksiköiden tulosta ja tavoitteita tar-kastellaan myös vuosittain hallintopalveluiden rehtorin kanssa käymissä tulos-neuvotteluissa.

Oulun yliopistossa on ollut käynnissä tukipalvelujen kehittämishanke(TUKE-hanke). Syksyllä 2009 toteutettiin tukipalveluiden rakenteisiin ja toi-mintatapoihin vaikuttavia muutoksia. Suuri osa yliopiston talous- ja henki-

��

löstöhallinnon tehtävistä siirtyi yliopistojen palvelukeskus Certian hoidetta-vaksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Samaan aikaan tiedekuntien ja perus-yksiköiden tuottamia talous-, henkilöstö- ja opintohallinnon tukipalvelujakeskitettiin yliopiston sisäisiin palvelupisteisiin, joiden toiminta käynnistyisyyskuussa 2009. Muutoksia on tehty myös hallintopalveluiden tehtävien vas-tuunjaossa.

Tukipalvelujen laadunvarmistukseen keskittäminen vaikuttaa siten, ettävastuu palvelupisteissä tuotettavista tukipalveluista siirtyy tiedekunnilta hallin-topalveluille. Tukipalveluyksiköiden johtajat vastaavat kukin oman vastuu-alueensa tukipalveluprosessien yhtenäisyydestä, kokonaisresursoinnista ja ke-hittämisestä. Keskitetysti tuotettujen tukipalvelujen kokonaislaatua seuraa jaarvioi jatkossa yliopiston johtoryhmä.

Tukipalveluita tuottavia erillisiä yksiköitä ovat esimerkiksi kirjasto ja kie-likeskus, jotka eivät ole organisatorisesti hallintopalveluiden alaisia tukipalve-luyksiköitä vaan erillislaitoksia. Tukipalveluja tuotetaan myös tiedekunnissasekä yliopiston perusyksiköissä sekä erillisissä yksiköissä. Tiedekunnan toimin-taa johtaa dekaani ja tiedekunnan tukipalveluiden organisoinnin keskeinenvastuuhenkilö on tiedekunnan hallintopäällikkö.

Yliopisto on tunnistanut tukipalveluprosessien toimivuuden ja laadunkannalta kriittiseksi seikaksi tiedonkulun eri yksiköiden välillä. Erityisesti ta-lous-, henkilöstö- ja opintohallinnossa on monimuotoisia tukipalveluproses-seja, joissa on osallisena eri organisaatiotason yksiköitä. Tukipalveluvastuu-alueittain järjestetäänkin tapaamisia vastuualuejohtajan sekä tiedekuntien hal-linto- ja/tai opintoasiainpäälliköiden kanssa. Yhteisiä koulutus- ja informaa-tiopäiviä järjestetään myös tukipalveluyksiköiden sekä tiedekuntien tuki-palveluhenkilöstölle.

Opetuksen kehittämisyksikkö (OKY) on opetus- ja opiskelijapalveluissasijaitseva tukipalveluyksikkö, jonka tehtävänä on laadukkaan opetuksen ja op-pimisen tukeminen kaikissa koulutusohjelmissa. Yksikkö kouluttaa, konsultoisekä antaa tukea ja ohjausta niin yliopiston opettajille kuin opiskelijoillekin.Opetuksen kehittämisyksikkö antaa yksiköille palautetta niiden laatimista ope-tuksen itsearviointiraporteista sekä raportoi opetuksen tuloksellisuudesta jalaadusta sekä laatujärjestelmän toimivuudesta yliopiston johdolle ja tiedekun-tien opintoasiainpäälliköille. Opetuksen kehittämisyksikkö on tunnistanut jakuvannut www-sivuillaan yksikön oman toiminnan suunnitteluun, arvioin-tiin ja kehittämiseen liittyvää laadunvarmistuskäytäntöä. Wikissä oleva laatu-käsikirja on vielä keskeneräinen.

Kansainvälisten asiain yksikön (kv-yksikkö) toiminta jakautuu nykyisessätilanteessa kahteen tulosalueeseen: opetuksen tuki ja konsultointi sekä kv-strategia- ja -innovaatiotuki. Perustehtävät ovat tällä hetkellä murroksessa, sil-

��

lä vaihto-opiskelijoiden lisäksi yksikön toimenkuvaan kuuluvat yhä enemmänkansainväliset tutkinto-opiskelijat. Opetus- ja opiskelijapalvelujen ja tiede-kuntien välisten tehtävien uudistuminen vaikuttaa myös Kansainvälisten asiainperustehtäviin. Yliopisto on tunnistanut sisäisessä auditoinnissa, että henkilö-kunnalle suunnatut kansainvälisen toiminnan tukipalvelut ovat puutteellisia jakansainvälisiä palveluita tuottavien yksiköiden vastuunjako on selkiytymätöneikä yksiköiden välillä ole systemaattisia yhteistyörakenteita. Auditointivierai-lun aikana tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että näiden havaintojen pohjalta onryhdytty kehittämistoimenpiteisiin. Kansainvälisiltä tutkinto- ja vaihto-opis-kelijoilta kerätään kattavasti kurssipalautetta. Kerätyn palautteen vaikuttavuu-desta on konkreettisia näyttöjä kansainvälisten asiain yksikön toiminnassa.Kansainvälisten asiain yksikkö on kuvannut www-sivuillaan yksikön omantoimintansa laadunvarmistuksen käytännöt.

Ohjaus- ja työelämäpalvelut kirjaa säännöllisesti opiskelija-asiakkaidensamäärät ja asiakkaiden palveluun hakeutumisen syyt tai ohjauskeskustelun tee-mat. Kirjaaminen tapahtuu tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Jokainenohjaaja toimittaa kuukausittain lomakkeensa yksikön toimistosihteerille, jokatilastoi asiakastapahtumat. Asiakasseurantatietoja hyödynnetään yksikön toi-minnan kehittämisessä ja palvelutoiminnan mitoittamisessa, esimerkiksi asia-kastarpeiden kartoittamisessa, aukioloaikojen suunnittelussa sekä erityisosaa-misen tarpeen havainnoimisessa. Seurantatietojen analyysi on vaikuttanutmuun muassa yliopiston opintopsykologin rekrytointiin.

Tietohallinto tuottaa meneillään olevan tukipalveluiden kehittämishank-keen (TUKE) myötä maksullisia tietotekniikan peruspalveluja yhä laajemmal-le osalle yliopiston henkilöstöä. Peruspalveluihin kuuluu keskitetysti tuotetutpalvelinlaitteiden palvelut sekä loppukäyttäjille suunnattu asiakastukipalvelusekä lähitukipalvelut. Palveluiden käyttöönoton yhteydessä laaditaan yksiköi-den kanssa erillinen palvelusopimus, jossa sovitaan myös palvelutasosta. Yli-opiston koulutus- ja tutkimuspalvelut selvittää vuosittain maalis–huhtikuussapalvelun piirissä olevien käyttäjien asiakastyytyväisyyttä. Asiakastyytyväisyys-selvitys on toteutettu vuosina 2008 ja 2009. Tietohallinto käy asiakaspalaut-teen tulokset läpi oman henkilöstönsä kanssa. Palveluntuotannosta vastaavattietohallinnon jaokset arvioivat palautteen vaikutukset omaan tulevaan toi-mintaansa ja kirjaavat toimenpiteet jaoksen kokousmuistioon. Tietohallintojärjestää vuosittain keväällä yksikkökohtaisia asiakastapaamisia, joissa yksikönjohdon kanssa käydään läpi asiakastyytyväisyysselvityksen tulosten lisäksimuun muassa yksikön omia palvelutuotannon kehittämistarpeita sekä mah-dollisia nykyisessä palveluntuotannossa havaittuja kehittämiskohteita. Asiakas-tapaamisia on järjestetty myös opiskelijoiden edustajien kanssa.

��

Yhteenveto:

■ Yliopisto on arvioinut tuki- ja palvelutoimintojen organisointia ja toteut-tanut laajan uudistushankkeen. Yliopiston tuki- ja palvelutoimintojen uu-distushankkeessa on laadunvarmistus otettu huomioon.

■ Tuki- ja palvelutoimintojen laatudokumentointi on vielä osin kesken-eräistä.

■ Kansainvälisen toiminnan tukipalveluissa on todettu puutteita ja näidenkorjaamiseksi on yliopistossa ryhdytty toimenpiteisiin. Huomiota tulisikiinnittää yliopiston toimintaohjeiston saatavuuteen myös englannin-kielisenä.

■ Yliopiston tietohallinto kerää säännöllisesti asiakaspalautetta ja hyödyn-tää palautteen tuloksia palvelujen kehittämisessä.

����� Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä kattaa henkilöstön rekrytointiin ja ke-hittämiseen liittyvät toiminnot. Järjestelmän tuottamaa tietoa käytetään henkilöstönrekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistuksen välineenä. Laadunvarmistuksenmenettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Hen-kilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

Oulun yliopisto on laatinut henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman, joka tar-kentaa yliopiston kokonaisstrategiassa määriteltyjä henkilöstöjohtamisen pe-riaatteita. Ohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet yliopistonkoko henkilöstölle ja henkilöstöjohtamiselle. Yliopiston hallitus hyväksyy hen-kilöstöpoliittisen toimintaohjelman ja seuraa sen toteutumista. Henkilöstö-poliittisen ohjelman toteutumista arvioidaan yksiköiden tulossopimusneuvot-teluissa. Ohjelman toteutumista seurataan myös kehityskeskusteluissa, osaamis-kartoitusten yhteydessä sekä työtyytyväisyysselvityksillä. Auditointiaineistossatodetaan lisäksi, että henkilöstöpoliittista ohjelmaa arvioidaan ja kehitetääntyötyytyväisyysselvityksissä, tasa-arvoselvityksissä, yhteistoimintamenettelyissäja työsuojelun toimintaohjelmassa esiin tulevien muutos- ja kehittämisnäke-mysten pohjalta.

Yliopistossa on ollut käytössä kehityskeskustelukäytäntö jo varsin pitkään.Vuonna 2006 käyttöön otettu uusi palkkausjärjestelmä edellytti jokaisen työn-tekijän tehtävän vaativuustason määrittelyä ja suoriutumisen arviointia. Kehi-tyskeskusteluista tuli tässä yhteydessä koko yliopiston kattava käytäntö. Jokai-selle henkilölle määriteltiin tässä yhteydessä esimies. Auditointihaastattelutosoittivat, että kehityskeskusteluja käydään kattavasti.

Esimiehille on järjestetty kehityskeskustelukäytäntöihin valmentavia tilai-suuksia ennen kehityskeskustelukierroksen käynnistymistä. Keväällä 2008 va-

��

littiin ryhmä esimiehiä arvioimaan kehityskeskustelukäytäntöjen toimivuutta.Tämän arvioinnin tulosten perusteella on kehitetty kehityskeskusteluopastasekä esimiehen ja työntekijän ohjeita.

Yliopisto on määritellyt kehityskeskustelut tärkeimmäksi ja systemaatti-simmaksi keinoksi osaamisen tunnistamiseksi ja koulutustarpeiden määritte-lemiseksi. Koulutustarpeiden tunnistamiseen yliopiston tulisi kehittää nykyis-tä kattavampia käytäntöjä. Kehityskeskusteluaineistoihin on viime kierroksel-la sisällytetty kehotus lähettää keskusteluissa esille tulleet koulutustarpeetkehittämispäällikölle. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole osoittautunut toimi-vaksi.

Yliopisto on tunnistanut yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi johta-miskulttuurin ja esimiestyön. Laatujärjestelmän sisäisessä auditoinnissa todet-tiin keväällä 2009, että erityisesti esimiesten perehdyttämiseen tulee panostaayliopiston käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja niiden noudattamiseksi.Auditointiaineistossa ja -haastatteluissa todettiin, että laitosjohtajille ja muulleesimieskunnalle on tarjottu koulutusta, mutta haasteena on saada kaikki esi-miestehtävissä toimivat henkilöt osallistumaan koulutukseen. Yliopistossa ontodettu, että johtamisjärjestelmän uudistamisen myötä kaikki johtamistehtä-vissä työskentelevät henkilöt velvoitetaan osallistumaan heille tarjottuun kou-lutukseen.

Auditointihaastatteluissa nousi esiin yhtenä keskeisenä haasteena henki-löstön rekrytointi. Yliopisto on tunnistanut tämän kriittiseksi menestysteki-jäksi yliopistouudistuksen yhteydessä. Rekrytointiprosessit on saatu pää-piirteittäin kuvattua ja niistä on laadittu ohjeet. Kansainvälisyys on yliopistonkeskeinen strateginen tavoite, joka vaikuttaa myös rekrytointeihin ja henki-löstön osaamisvaatimuksiin. Yliopistossa on järjestetty kansainvälisyyteen liit-tyen esimerkiksi kielikoulutusta opetushenkilöstölle.

Auditointiaineiston mukaan yliopistossa ei ole aikaisemmin ollut yhteisiäperehdyttämistä koskevia ohjeita eikä työkaluja, minkä vuoksi perehdyttämis-käytännöt ovat olleet epätasaisia. Joillakin laitoksilla on käytetty systemaatti-sesti perehdyttämiskarttaa tai -kansiota, kun taas jossakin muualla perehdyttä-miskäytännöt ovat sattumanvaraisia tai puuttuvat lähes kokonaan. Henkilös-töpoliittisen ohjelman ja sisäisen auditoinnin suositusten perusteella on yli-opistoon laadittu perehdyttämisopas ja muistilista perehdyttämiseen. Perehdyt-tämisoppaassa avataan perehdyttämisen käsitettä ja perehdyttämiseen liittyviävastuita sekä annetaan ohjeita perehdyttäjälle. Muistilista on yleisrunko, jotayksiköt täydentävät haluamallaan tavalla. Muita perehdyttämistyökaluja ovatTervetuloa yliopistoon -opas ja Uuden työntekijän muistilista.

Opetuksen kehittämisyksikkö (OKY) järjestää yliopiston henkilökunnallepedagogista koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on opettajan opetustaitojen

��

ja pedagogisen ajattelun kehittyminen sekä ammatti-identiteetin vahvistumi-nen. Koulutuksista tiedotetaan henkilöstölle laajasti eri kanavia hyödyntäen.Jokaisesta yksikön järjestämästä koulutuksesta kerätään osallistujapalaute. Yk-sikkö on ottanut käyttöön yhteisen palautelomakepohjan koulutuspalautteenkeruuseen. Kouluttajat koostavat saamastaan palautteesta yhteenvedon ja toi-mittavat autenttiset palautteet ja yhteenvedon yksikön esimiehelle. Yksikönlaatutiimi käsittelee koulutuspalautteita 1–2 kertaa vuodessa, koostaa kaikistapalautteista yhteenvedon ja kokoaa keskeisimmät havainnot koko yksikön kä-siteltäväksi, työstettäväksi ja jatkokehitettäväksi. Palautelomakkeet ja niistä teh-dyt yhteenvedot säilytetään yksikön esimiehen huoneessa.

Oulun yliopistossa on käytössä opetuksen meritointijärjestelmä, jonka ta-voitteena on tehdä laadukas opetustyö ja opetuksen kehittäminen opettajilletavoiteltavaksi asiaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvä opetus otetaanhuomioon ansiona yliopistouralla etenemisessä. Oulun yliopistossa opetusvir-koja täytettäessä hakijoilta edellytetään opetusansioita tai osoitettua hyvääopetustaitoa. Yliopistossa on käytössä opetusportfolio, joka on yliopisto-opettajan ammattitaidon kehittämisväline. Se on myös konkreettinen doku-mentti viranhakua varten opettajan opetustaidosta ja -ansioista. Yliopistonohjeissa opetusvirkojen täyttömenettelystä on esitetty näyteportfolion sisäl-töjäsennys ja arviointimatriisi.

Ohjaus- ja työelämäpalvelut on käynnistänyt syksyllä 2009 opinto-ohjaajien osaamisen kehittämiseksi ohjaajien vertaistuki- ja ryhmätoiminnan.Ohjaajaryhmä mahdollistaa ohjaajien välisen yhteistyön sekä hyviksi havait-tujen ohjauskäytäntöjen jakamisen myös yli tiedekuntarajojen. Toimintapalvelee koko yliopiston ohjauksen kehittämistyötä hyödyntämällä yksiköidenja yksittäisten ohjaajien kokemuksia.

Yliopiston ohjauksen kehittämistyöryhmä on viime vuosina organisoi-nut alkusyksystä Ohjausetappi-ajankohtaispäiviä. Ohjausetappi on koko päi-vän kestävä tapahtuma, joka keskittyy jonkin tai joidenkin keskeisten ohjaus-teemojen ympärille. Tapahtuma tarjoaa yliopistossa opintojen ohjauksestavastaaville henkilöille ajankohtaista tietoa ohjauksen kehittämisestä sekä foo-rumin yhteiseen keskusteluun.

Yhteenveto:

■ Yliopiston henkilöstöpoliittinen ohjelma sisältää tavoitteet ja toimintape-riaatteet yliopiston koko henkilöstölle ja henkilöstöjohtamiselle. Ohjel-man toteutumista seurataan ja arvioidaan.

■ Yliopistolla on käytössä kattava kehityskeskustelukäytäntö.■ Esimiesten koulutuksessa on todettu olevan puutteita ja näiden puuttei-

den korjaamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin.

��

■ Perehdyttämiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi on laadittu perehdyttämis-opas ja tarkistuslista. Jatkossa tulisi seurata ja arvioida perehdyttämis-käytäntöjen kattavuutta ja toimivuutta.

■ Opetusportfolio on hyvä käytänne ja sen käyttäminen ja hyödyntämi-nen laajasti on suositeltavaa.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen

johtamiseen ja toiminnanohjaukseen

Toiminnanohjauksessa tiedekuntia ja laitoksia ohjataan ennen kaikkea tulosneuvotte-lumekanismin kautta, ja toimintatapa on yliopistossa vakiintunut. Tässä ohjauksessavarmistetaan tehokkaasti määrällisten tavoitteiden ja niitä ennakoivien mittareidenasettaminen ja seuranta. Tässä ohjauksessa rehtoraatin ja tiedekuntien johdon rooli onkeskeinen ja johto on hyvin sitoutunut laadunvarmistuksen kehittämiseen. Sen sijaanosa Oulun yliopiston strategiassa esitetyistä strategialinjauksista, asetetuista laadulli-sista tavoitteista ja painopistealueista jää erityisesti tiedekuntien ja laitosten tasoillayleisiksi. Näiden strategisten tavoitteiden kytkeytyminen laadunvarmistukseen sekä nii-den johtaminen toimintaan jää osittain konkretisoitumatta. Oulun yliopiston laadun-varmistuksen kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen on kehittyvässävaiheessa.

Auditointi yliopiston toiminnan murrosvaiheessa

Oulun yliopiston strateginen suunnittelu, johtaminen ja toiminnanohjaus oli-vat auditointiajankohtana syksyllä 2009 taitekohdassa. Yliopisto oli valmistau-tumassa uuden yliopistolain mukanaan tuomiin muutoksiin, kun aikaisemmantilivirastoaseman sijasta yliopisto on ollut vuoden 2010 alusta julkisoikeudel-linen laitos, jolla on aikaisempaa laajempi toiminnallinen ja taloudellinen it-senäisyys ja vastuu. Samassa taitekohdassa Oulun yliopisto uudisti paitsi stra-tegiansa, merkittäviltä osin myös toiminnanohjauksensa ja laadunvarmistuk-sensa.

Auditointiajankohtaan osuneet muutokset vaikeuttavat mahdollisuuksiaarvioida laadunvarmistuksen kytkeytymistä yliopiston strategiseen suunnitte-luun ja strategiassa asetettujen tavoitteiden johtamiseen organisaatiossa. Toi-saalta auditointivierailulla tehdyissä haastatteluissa saatiin vakuuttava käsitys sii-tä, että yliopiston osalta auditoinnin ajoittuminen muutosajankohtaan oli laa-dunvarmistuksen ja sen kehittämisen kannalta myönteinenkin asia. Vaikka ajoi-tus oli muutosajankohdasta johtuen haasteellinen myös yliopistolle, se loi tar-peen koota ja dokumentoida Toiminnan kehittämisen malliksi nimetyn laa-dunvarmistusjärjestelmän hyvissä ajoin ennen uuden yliopistolain voimaantu-

��

loa. Haastatteluissa varmentui kuva siitä, että näin muutettu laadunvarmistus-järjestelmä saatiin liittymään kiinteästi yliopiston toiminnanohjaukseen ja joh-tamisjärjestelmään.

Laadunvarmistusjärjestelmän yhteys yliopiston tavoitteisiin

ja strategiseen suunnitteluun

Yliopisto on uudistanut strategiansa vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 alustavoimaan tulleen strategian yliopiston hallitus hyväksyi elokuussa 2009. Tämävuosille 2010–2012 ulottuva strategia korvaa opetusministeriön ja yliopistonväliselle sopimuskaudelle 2007–2009 hyväksytyn, vielä auditoinnin aikaanvoimassa olleen strategian. Näissä kahdessa strategiassa on paljon yhtäläisyyk-siä yliopistojen tehtävien määrittelyssä ja myös profiilissa ja arvoissa. Samoinsuuri osa strategisista tavoitteista, niiden saavuttamisessa keskeisistä kehittämis-alueista ja toimenpideohjelmista ovat samansuuntaisia.

Uudelle strategiakaudelle ja uuteen organisaatioon siirryttäessä yliopis-ton toiminnanohjauksessa tapahtuu myös muutoksia. Aikaisemman opetus-ministeriön tulosohjauksen strategisia tavoitteita alaspäin vyöryttävän, yliopis-ton sisäisen tulossopimusjärjestelmän sijasta nyt siirrytään tulosyksiköidenkanssa vuositasolla laadittaviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Auditointivierailulla saatiin pyydettäessä näyte yhden tiedekunnan uudes-ta toiminta- ja taloussuunnitelmasta, joka oli vielä luonnosvaiheessa. Suunni-telman raami sisälsi strategisen kehyksen, tavoitteet ja toimenpiteet tutkimuk-selle, koulutukselle ja yhteistyörakenteiden kehittämiselle ja muutoksen hal-linnalle sekä lisäksi henkilöstösuunnitelman, taloussuunnitelman ja budjetin.

Auditointihetkellä vielä luonnosvaiheessa ollut toiminta- ja taloussuun-nitelmaraami sisälsi toistaiseksi lähinnä vain opetusministeriön vuoden 2010alusta käyttöön tulleita uusia tulosohjauksen määrällisiä tavoitteita ja indikaat-toreita. Luonnoksen perusteella ei voi vielä tehdä kovin pitkälle meneviä joh-topäätöksiä tulevasta toiminnan ohjauksesta ja sen kytkeytymisestä uudessastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen ja niiden seurantaan.

Myös yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä uudistuu uudelle strategia-kaudelle siirryttäessä. Toiminnan kehittämisen malliksi nimetty laatukäsikirjahyväksyttiin laatutyön ohjausryhmän kokouksessa syyskuussa 2009. Laadun-varmistusjärjestelmä ja sen dokumentaatio kytkeytyy auditointiryhmälle toi-mitetun aineiston perusteella uudessa strategiassa (2010–2012) asetettuihinstrategisiin linjauksiin ja kehittämistavoitteisiin sekä toiminnan ohjaukseen jajohtamisjärjestelmään.

Uusittu laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy auditointiaineiston perus-teella pääosin varsin hyvin yliopiston perustehtävien eli koulutuksen, tutki-muksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta opetusministeriön ja

��

yliopiston itselleen asettamiin strategisiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Tämähavainto varmentui auditointivierailulla tehdyissä havainnoissa ja laadun-varmistus näyttäisi kytkeytyvän melko hyvin perustehtävien toteuttamisentavoitteisiin ja niiden mukaisiin toimenpideohjelmiin sekä tiedekuntien ettälaitosten tasolla.

Sekä uudessa että vanhassa strategiassa korostetaan kuitenkin opetusmi-nisteriön kanssa sovittavien perustehtävien ja niitä koskevien tavoitteiden li-säksi kansainvälisyyttä yliopiston koko toiminnan läpäisevänä näkökulmana.Myös monitieteisyys on keskeisesti esillä molemmissa strategioissa ja erityi-sesti uudessa strategiassa korostuu uusien yhteistyörakenteiden kehittäminen.

Yliopiston perustehtäviin liittyvissä tavoitteissa ja toimenpideohjelmissakoko toiminnan läpäisevä kansainvälisyyden näkökulma on nähtävissä lähin-nä opetusministeriön liikkuvuudelle ja kansainväliselle tutkimusrahoitukselleasettamien tavoitteiden kautta. Myös auditointivierailulla saatu näyte tiede-kunnan toiminta- ja taloussopimusluonnoksesta tukee tätä kansainvälisyydenmäärällisten tavoitteiden ja indikaattorien painottamaa tavoiteasetantaa.

Kansainvälisyyden ja monitieteisyyden strategiset ja laadulliset tavoitteeteivät ole kuitenkaan erityisen selkeästi nähtävissä tavoiteasetannassa ja toimen-pideohjelmissa. Auditointivierailun perusteella yliopisto näyttää lähestyvänniin kansainvälistymistä kuin monitieteisyyttäkin enemmänkin ilmiönä, jon-ka yleiseen edistämiseen pyritään resursoinnilla, kuin strategisena tavoitteena,johon määrätietoisesti pyritään asettamalla strategiasta lähteviä määrällisiä jalaadullisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen

toiminnanohjauksessa tulosten seurannassa ja kehittämisessä

Yliopisto korostaa, että laadunvarmistus, toiminnanohjaus ja johtaminen ovatsaumaton kokonaisuus. Strategiassa asetetut tavoitteet ja niiden toteumat sekätoiminnanohjaus näyttävät auditointiaineiston ja myös vierailun perusteellapohjautuvan hyvin pitkälti opetusministeriön asettamiin tavoitteisiin ja nii-den jalkauttamiseen yliopiston tiedekuntiin ja laitoksiin. Tulosohjaus tämänneuvottelumekanismin avulla näyttäisi pitkän ajan kuluessa vakiintuneen py-syväksi toimintatavaksi yliopistossa ja laadunvarmistuksen tuottaman tiedonhyödyntämisestä toiminnanohjauksessa, tulosten seurannassa ja kehittämisessäon selkeää näyttöä.

Tulosneuvottelut, yliopiston uudessa laadunvarmistusjärjestelmässä tavoi-te- ja tulosneuvottelut, käydään tulosyksiköittäin. Tulosyksiköillä on keskei-nen rooli toiminnanohjauksessa ja laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa audi-tointiaineiston ja tehtyjen haastattelujen perusteella relevanttia strategisiin, eri-

��

tyisesti määrällisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvää tietoa toiminnanohjauk-sessa käytettäväksi.

Laadunvarmistusjärjestelmästä on kuitenkin saatavissa varsin niukasti tie-toa yliopiston strategiassa yleisiksi, mutta luonteeltaan strategisiksi tavoitteiksiasetettujen kansainvälisyyden, muiden profiilitekijöiden ja laadullisten strate-gisten tavoitteiden toteutumisesta, sillä nämä jäävät tavoiteasettelussa osittainkonkretisoitumatta.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen

yliopiston johtamisessa

Auditointiaineistossa esitetty laadunvarmistusjärjestelmän ja toiminnanohjauk-sen dokumentaatio ja sen kytkeytyminen johtamiseen perustuu pääosin uu-teen järjestelmään. Auditointiaineistossa ja vierailulla tehdyissä haastatteluissasaadussa lisäaineistossa uuden ja vanhan strategian mukainen ohjaus sekoittu-vat toisiinsa.

Auditoinnin ajankohtana arvioitaessa on kuitenkin lähdettävä ennenkaikkea voimassa olevasta strategiasta ja sen toimeenpanon johtamisesta.Uuden järjestelmän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ei ole vielä näyttöä jatiedon hyödyntämisestä yliopiston johtamisessa on vasta alustavaa näyttöä lä-hinnä tavoitteiden asettamisen ja niihin liittyvän historiatiedon osalta.

Yliopiston vanhan strategian (2007–2009) toteuttamiseen tähtäävän jalaadunvarmistukseen liittyvän järjestelmän tuottamaa tietoa on niukalti saata-vissa käytettävissä olevassa dokumentaatiossa. Toisaalta auditointivierailunperusteella näyttäisi siltä, että pääosin vuoden 2009 aikana tehty laadun-varmistusjärjestelmän dokumentaatio perustuu useiden vuosien aikanakäytössä olleisiin ja vakiintuneisiin laadunvarmistuskäytäntöihin, joiden doku-mentaatio on ollut puutteellinen. Tätä havaintoa tukee käytettävissä olevanlaatudokumentaation laajuus ja eri tiedekunnissa ja laitoksilla olevan erilaisendokumentaation suuri määrä. Tämän perusteella voi päätellä, että puutteelli-sestikin dokumentoidut laadunvarmistuksen käytännöt ovat tuottaneet yli-opiston, tiedekuntien ja laitosten johdon tarvitsemaa tietoa, jota on käytettysisäisessä tulosohjauksessa.

Sisäisen tulosohjauksen ja neuvottelu- ja sopimusmekanismin tuottamantiedon hyödyntämisestä yliopiston johtamisessa on näyttöä pitkältä ajalta. Yli-opiston perustehtävien eli koulutuksen, tutkimuksen sekä yhteiskunnallisenvuorovaikutuksen osalta tässä ohjauksessa on paljon sellaista johtamisessa käy-tettävää tietoa, jolla on merkitystä opetusministeriön ja yliopiston asettamientavoitteiden toteuttamisessa ja seurannassa.

�

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon riittävyys toiminnan

laadun kokonaisarvioinnissa

Toiminnan kehittämisen malliksi kutsuttu laadunvarmistusjärjestelmä tuottaakattavasti tietoa yliopiston tiedekuntien, laitosten ja erillislaitosten toiminnanlaadusta yliopiston perustehtävien osalta. Yliopisto pystyy muodostamaanlaadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon perusteella hyvän käsityksenkoko toiminnan laadusta.

Aiemmin tässä kappaleessa mainittujen strategisten tavoitteiden kutenaidon kansainvälisyyden tai monialaisuuden toteutumisen osalta ei ole kui-tenkaan saatavissa riittävästi strategisessa ohjauksessa ja laadunvarmistuksessatarvittavaa tietoa, sillä näille alueille ei ole asetettu kovin konkreettisia toteu-tumisen tavoitteita muuten kuin kansainvälisen liikkuvuuden osalta ja myösilmiöiden edistämiseen resursoinnin ja niihin liittyvien tavoitteiden ja laadun-varmistuksen kautta.

Laadunvarmistusjärjestelmän ja dokumentaation laajuus asettaa kokonais-arvioinnin kannalta omat haasteensa. Auditointiaineiston ja vierailulla on saa-dun näytön perusteella laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koko yliopistonosalta yhtenäistä aineistoa, mutta myös hyvin laajan määrän eri tiedekuntienja laitosten erimuotoista laadunvarmistustietoa.

Erityisesti yliopiston ylimmän johdon, mutta myös tiedekuntien johdonnäkökulmasta laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon suuri määrä jatietynasteinen sirpaleisuus saattavat vaikeuttaa tiedon käyttämistä toiminnanlaadun kokonaisarvioinnissa, sillä kokonaiskuvan saaminen laadunvarmistustie-don suuren määrän vuoksi voi olla haasteellista.

Auditointiryhmä esittää, että yliopisto harkitsisi laadunvarmistusjärjestel-män ja sen sisältämän seurannan ja dokumentaation yksinkertaistamista ny-kyiseen verrattuna. Tämä voisi johtamisnäkökulmasta helpottaa kokonais-kuvan saamista laadunvarmistuksesta ja parantaa tiedon käytettävyyttä. Laa-dunvarmistukseen liittyvän määrällisen indikaattoritiedon riittävyys ei yliopis-tolle ole ongelma.

Johdon sitoutuminen laadunvarmistukseen

Oulun yliopisto korostaa laatukäsikirjassaan, että laatujärjestelmä, toiminnan-ohjaus ja johtaminen muodostavat yliopistossa saumattoman kokonaisuuden.Kutsumalla laatujärjestelmää Toiminnan kehittämisen malliksi on haluttukorostaa laatujärjestelmän kehittävää luonnetta ja merkitystä jokaisen yliopis-tolaisen arkisessa työssä. Laadunvarmistusjärjestelmään on näin sisällytetty jo-kaisen työntekijän vastuu toiminnan laadusta ja sen varmistuksesta.

Yliopiston laadunvarmistuksessa ja toiminnanohjauksessa rehtorin, vara-rehtorien ja tulosyksiköiden johtajien rooli on keskeinen. Niin väistyneessä

��

hallintojohtosäännössä kuin uudessa johtosäännössäkin on tämä selkeästikirjattuna. Laatukäsikirjassa kuvatussa kuviossa laatujärjestelmän, toiminnan-ohjauksen ja johtamisen kokonaisuudesta korostuu johdon kanssa käytyjentavoite- ja tulosneuvottelujen merkitys toiminnan ohjaamisessa ja toiminnankehittämisessä. Johtamisjärjestelmä tulosohjausmekanismeineen on hyvinselkeästi vastuuta ja tehtäviä ylhäältä alaspäin jakava. Tulosohjaus tällä johta-mismallilla näyttää toimivan varsin tehokkaasti. Laatutyön ohjausryhmän(TOPQA) työn päättymisen jälkeen laadunvarmistus jää entistä enemmän lin-jaorganisaatioelimien vastuulle, mikä muodostaa oman haasteensa toiminnannykyisessä murrosvaiheessa.

Yhteenveto:

■ Yliopiston sisäinen tavoite- ja tulosohjaus jalkauttaa opetusministeriön jayliopiston itsensä perustehtävilleen eli koulutukselle, tutkimukselle sekäyhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle asetetut määrälliset tavoitteet ja nii-hin liittyvien toimenpideohjelmien seurannan hyvin yliopiston tiede-kuntiin ja laitoksiin.

■ Laadunvarmistusjärjestelmässä on varsin niukasti tietoa yliopiston strate-giassa yleisiksi, mutta luonteeltaan strategisiksi tavoitteiksi asetettujen kan-sainvälisyyden, muiden profiilitekijöiden ja laadullisten strategisten tavoit-teiden toteutumisesta, sillä nämä jäävät tavoiteasettelussa ja niin myös seu-rannassa osittain konkretisoitumatta.

■ Yliopiston johtamisen näkökulmasta laadunvarmistusjärjestelmän ja sensisältämän seurannan ja dokumentaation yksinkertaistaminen voisi hel-pottaa kokonaiskuvan saamista laadunvarmistuksesta.

��� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden

ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen

laadunvarmistukseen

Toiminnan kehittämisen mallin perusperiaatteena oleva yhteistyö näyttäytyy laadun-varmistusjärjestelmässä yliopiston sisäisten ryhmien, henkilökunnan ja opiskelijoidenvahvana sitoutumisena ja mukanaolona laatutyössä. Yliopiston sisäisillä ryhmillä onselkeä rooli laadunvarmistusjärjestelmässä. Yliopiston ulkoiset sidosryhmät on tunnis-tettu ja ne nähdään keskeisenä osana laadunvarmistusjärjestelmää. Ulkoisille sidos-ryhmille ei kuitenkaan ole määritelty konkreettisia laadunvarmistukseen osallistumi-sen muotoja. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminenon kehittyvässä vaiheessa.

��

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmälle on asetettu tavoite, jonka mu-kaan kaikki henkilöstöryhmät, opiskelijat sekä sidosryhmät osallistuvat toimin-nan kehittämiseen. Yliopistolla on olemassa kattavat yhteistyörakenteet kaikil-la toiminnan tasoilla: yliopisto-, tiedekunta-, yksikkö- sekä tukipalvelutasolla.Yliopistoyhteisön jäsenten osallistuminen ja sitoutuminen laadunvarmistuk-seen on järjestetty virallisten ja epävirallisten yhteistyörakenteiden kautta.

Toiminnan kehittämisen mallille on asetettu kolme periaatetta, joista en-simmäinen on ”yliopistoyhteisön jäsenten tietoinen ja järjestelmällinen yh-teistyö”, jolla halutaan varmistaa kaikkien osapuolien, niin opiskelijoiden, hen-kilöstön kuin sidosryhmienkin osallistuminen toiminnan kehittämiseen. Laa-tukäsikirjat ovat avoimia opiskelijoille ja opettajille yliopiston verkkosivuilla.Yliopiston sisäisten sidosryhmien mukanaolo varmistetaan muodostamallatyöryhmiä tärkeiden teemojen ympärille. Opiskelijaedustajat kutsutaan lähespoikkeuksetta yliopiston palavereihin.

Haastatteluiden perusteella yliopiston yhteistyö sisäisten ja ulkoistensidosryhmien kanssa nähdään tärkeäksi. Sisäisistä yhteistyöverkostoista haastat-teluiden perusteella nousi esille opintoasiainpäälliköiden tapaamiset ja OPAS-TE-työryhmä (tiedekuntien opintoasioiden suunnittelijat ja osastosihteerit).Yliopiston sisäisistä työryhmistä henkilökunnalla on mahdollisuus löytää tie-toa TYTTI-rekisteristä.

Toiminnan kehittämisen mallin SWOT-analyysissa yliopisto on tunnista-nut heikkouksiksi sidosryhmien sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoidenosallistumisen. Jälkimmäisestä todetaan, että laadunvarmistukseen liittyväämateriaalia ei ole riittävästi saatavilla englanniksi. SWOT-analyysin kautta tun-nistetuissa vahvuuksissa todetaan, että kyseinen malli luo opiskelijoille jahenkilökunnalle hyvät vaikuttamisen mahdollisuudet. Auditointihaastatteluidenperusteella SWOT-analyysissa tunnistetut kehittämiskohteet pitävät paikkansa.

Laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen on edistänyt yliopiston sisäis-ten ryhmien yhteistyötä ja sitoutumista laadunvarmistukseen. Tämä kävi ilmierityisesti humanistisessa tiedekunnassa, jossa pilottihankkeen vaikutuksettoimijoiden sitouttamisen suhteen olivat jo havaittavissa. Yhteistyötä edistävätmyös kaikille avoimet tilaisuudet, kuten Missä mennään -tilaisuudet ja palau-tepäivät.

Yliopiston sisäisten ryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

Auditointiaineistosta ja auditointihaastatteluista käy useaan otteeseen ilmi, ettäOulun yliopiston ylioppilaskuntaa pidetään yhtenä laadunvarmistuksen ja yli-opiston toiminnan tärkeimmistä sidosryhmistä. Ylioppilaskunta osallistuu opis-kelua tukevien palveluiden tuottamiseen yhdessä yliopiston kanssa, hallinnonopiskelijaedustajien kouluttamiseen ja informoimiseen, toimii yhdyssiteenä

��

yliopiston ja opiskelijoiden välillä sekä toteuttaa Universitas Oulu -hanketta.Ylioppilaskunnan tärkeys tunnistettiin sekä yliopiston, sen yksiköiden, ettäopiskelijoiden taholta.

Opiskelijoilla on edustus kaikissa yliopiston työryhmissä. Yksiköidentoiminnassa opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistukseen tapahtuuensisijaisesti opetuksen kehittämistyöryhmien (OKTR) ja koulutustoimi-kuntien kautta, joissa on mittava opiskelijaedustus. Opetuksen kehittämis-työryhmässä opiskelijoita on vähintään neljä. Opiskelijoiden suuri määrä edes-auttaa opiskelijoiden sitoutumista ja koulutusalojen edustavuutta työryhmissä.Yliopiston yksiköt järjestävät esimerkiksi opetuksen palautepäivät yhteistyös-sä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan palaute-tilaisuuksiin muun muassa siten, että palautetilaisuuden aikana ei järjestetäopetusta.

Opiskelijajärjestöt, kuten ainejärjestöt sekä opiskelijoista muodostetuttyöryhmät nähdään varteenotettavana ja sitoutuneena toimijana yliopistonsisällä. Tämä on yliopiston erityinen vahvuus. Laadunvarmistusjärjestelmänosat, esimerkiksi itsearviointiraportit ja palautejärjestelmä, ovat mahdollistaneetyliopiston yhteistyön opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat on otettu aktiivisestimukaan laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen. Esimerkiksi Kajaaninopettajankoulutusyksikössä opiskelijat on otettu mukaan itsearviointiraportinluomiseen, joka on lisännyt yksikön ja opiskelijoiden vuoropuhelua yleisem-mälläkin tasolla.

Auditointihaastatteluissa auditointiryhmä tunnisti yliopiston erityiseksivahvuudeksi tuki- ja palvelutoimintojen yhteistyön opiskelijoiden kanssa.Yksiköt, kuten kirjasto, opetus- ja opiskelijapalvelut ja tietohallintopalvelut,tapaavat säännöllisesti opiskelijoita, ainejärjestöjä tai ylioppilaskuntaa. Kansain-välisten asioiden yksiköllä on yhteinen kansainvälisten asioiden sihteeri yli-oppilaskunnan kanssa. Opiskelijoiden asemaa osana laadunvarmistusta tuleekuitenkin jatkuvasti arvioida ja varmistaa, ettei opiskelijoille sälytetä liikaa teh-täviä (palautteen kerääminen, käsittely ja toimittaminen opettajalle), jotka oli-sivat todellisuudessa yksiköiden tehtäviä.

Jatko-opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistustyöhön on vaihtele-vaa. Jatko-opiskelijat saavat tietoa yliopiston laadunvarmistuksesta lähinnä säh-köpostilistojen kautta. Jatko-opiskelijoilla ei ole samanlaista kokoavaa palau-tekanavaa kuin perusopiskelijoiden ainejärjestöt tai ylioppilaskunta.

Yliopiston muiden sisäisten ryhmien osallistuminen laadunvarmistukseenon aktiivista ja kattavaa erityisesti koulutuksen laadunvarmistuksessa. Henki-löstön sitoutumista laadunvarmistukseen on edesauttanut yliopiston järjestä-mät laatukoulutukset. Opintoasioista vastaavat henkilöt tapaavat toisiaan sään-nöllisesti.

��

Ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

Oulun yliopistossa ulkoiset sidosryhmät tunnistetaan lähes poikkeuksetta tär-keäksi laadunvarmistuksen toimijaksi ja toiminnan kehittäjäksi. Osalla yksi-köistä, kuten lääketieteellisessä tiedekunnassa, yhteydet yliopiston ulkopuoli-siin sidosryhmiin tulevat sisäänrakennettuina koulutukseen. Haastateltavatyksiköt osasivat nimetä tärkeitä sidosryhmäyhteistyön muotoja, mutta yhteis-työn kuvaukset puuttuvat useista laatukäsikirjoista. Sidosryhmien tarpeellisuustoiminnan kehittämisessä on siis tunnistettu ja ymmärretään osana toimintaa,mutta sitä ei ole osattu systematisoida osaksi laadunvarmistusjärjestelmää. Osayksiköistä kerää sidosryhmiltä systemaattisesti palautetta koulutuksen sisältö-jen kehittämiseksi. Ulkoisten sidosryhmien osallistumisen kehittäminen ontunnistettu myös osana yliopiston sisäisiä auditointeja.

Ulkoisten sidosryhmien osallistuminen yliopiston toimintaan tapahtuu lä-hinnä yliopistotasolla Oulun innovaatiokeskittymän allianssin ja yliopistonhallituksen ulkopuolisten jäsenten kautta.

Yliopisto hyödyntää alumniyhteyksiä opiskelijoiden mentoroinnissa jaopiskelijoille suunnatuissa ammattikuvaseminaareissa. Yliopistossa toimii myösalumniverkosto, mutta sen roolista laadunvarmistuksen systemaattisena osa-puolena ei ole mainintaa. Auditointimateriaalissa kuitenkin todetaan, ettäalumnit olisivat hyvä voimavara opetussuunnitelmatyön ja koulutuksen vai-kuttavuuden arvioinnissa.

Ulkoisilla sidosryhmillä on selkeitä intressejä yliopiston toimintaa koh-taan esimerkiksi täydennyskoulutuksen, yleisen informaation, tukipalveluiden(kirjasto) ja yliopistosta valmistuvien työntekijöiden osaamisen osalta. Kuiten-kin kyseiset sidosryhmät osallistuvat yliopiston laatutyöhön koulutuksen jatutkimuksen laadunvarmistuksen kautta hatarien menettelyiden kautta. Yli-opiston suositus on, että esimerkiksi opetuksen kehittämistyöryhmä kutsuujärjestämiinsä palautetilaisuuksiin myös sidosryhmien edustajia. Tämä ei kui-tenkaan käytännössä aina toimi ja auditointihaastatteluissa tuli esille, ettäulkoiset sidosryhmät eivät ole juurikaan osallistuneet yksiköiden järjestämiinpalautepäiviin.

Yksiköt voisivat halutessaan perustaa omia toimielimiä sidosryhmäyhteis-työn toteuttamiseksi. Yliopiston yksiköt voisivat parantaa laadunvarmistus-järjestelmää kehittämällä toimintoja, joilla ulkoiset sidosryhmät otetaan mu-kaan laadunvarmistukseen.

Yhteenveto:

■ Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa opiskelijat ja muut yliopiston sisäisetryhmät hyvin. Laadunvarmistusjärjestelmän perustana pidetään toimijoi-den yhteistyötä. Yliopiston sisäiset ryhmät saavat aktiivisen ja sitouttavanroolin yliopiston yhteistyöelinten kautta.

��

■ Yliopisto on tunnistanut ulkoiset sidosryhmänsä. Ulkoisten sidosryhmienhyödyntäminen esimerkiksi palautteen antajana vaihtelee yksiköittäin.Yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa tulisi vielä systematisoida osaksilaadunvarmistusjärjestelmää ja sen dokumentaatiota.

■ Jatko-opiskelijoiden palautteen keräämisessä ei ole systemaattisia tai yh-teneviä menettelyitä. Yliopiston tulisi kiinnittää huomiota erityisestimuissa kuin tohtorikouluissa tutkintoaan suorittavien jatko-opiskelijoi-den palautteen keräämiseen.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman

tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuuskorkeakoulun sisällä

Laadunvarmistukseen liittyvä dokumentaatio ja sen tuottama tieto korkeakoulunhenkilöstölle ja opiskelijoille on laajaa ja kattavaa. Laatudokumentaation laajuus näyt-täytyy auditointiryhmälle sirpaleisena. Suuri tietomäärä vaikeuttaneekin tiedon käyt-tämistä yliopiston sisällä. Toisaalta järjestelmä tuottaa niin yliopiston kokonaisuudenkuin eri tiedekuntien ja laitosten tasolla riittävästi tietoa laadunvarmistuksesta näidenryhmien käyttöön. Dokumentaatio on avoimesti saatavissa verkkosivustoilla. Hyviäkäytäntöjä on myös suullisen tiedon jakamisessa sisäisille sidosryhmille esimerkiksiMissä mennään -tilaisuuksissa ja kaikille avoimissa palautetilaisuuksissa. Yliopistonlaadunvarmistusjärjestelmä on tämän auditointikohteen osalta kehittyvässä vaiheessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon

tarkoituksenmukaisuus

Oulun yliopisto tuottaa laadunvarmistusjärjestelmässään varsin suuren määräntietoa sisäisille sidosryhmilleen erilaisista laadunvarmistukseen liittyvistä toi-mintatavoista, prosesseista sekä tavoitteiden toteutumisesta ja kerätystä palaut-teesta. Tietoa jaetaan verkkosivuilla, mutta myös suulliset tiedon jakamiseenliittyvät vuorovaikutteiset käytännöt ovat yliopistossa melko yleisessä käytös-sä, joskin käytännöt tässä vaihtelevat tiedekunnittain.

Yliopistolla on pitkä ja ansiokas historia tutkintoon johtavan koulutuksenlaadunvarmistuksessa, mikä näyttää heijastuvan myös sisäisten sidosryhmienväliseen painotukseen. Ilmeisesti tästä laadunvarmistuksen koulutusorientaa-tiosta johtuen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tuottamassa tiedossa onnähtävissä selkeä painottuminen nimenomaan opetushenkilöstölle ja opiske-lijoille tuotettavaan laadunvarmistustietoon. Tutkimushenkilöstö on myös tun-

��

nistettu sidosryhmänä, jolle on suunnattu jonkin verran laadunvarmistukseenliittyvää aineistoa.

Sisäisille sidosryhmille suunnatussa aineistossa erityisen maininnan ansait-sevat opetuksen itsearviointiraportit, joita julkaistaan yksikköjen verkkosivuil-la. Näiden raporttien tarkoituksena on levittää tietoisuutta opetustehtäväänliittyvistä kysymyksistä koko yksikön, niin opetus- ja tutkimushenkilöstönkuin opiskelijoidenkin tietoisuuteen.

Auditointiryhmälle toimitetun aineiston perusteella vaikuttaisi siltä, ettälaadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa julkaistessaan yliopisto ei riittä-vässä määrin huomioi kunkin yliopistossa toimivan ryhmän erityisiä tiedon-tarpeita. Tiedon saatavuutta varmistetaan julkaisemalla hyvin laajasti tietoa kaik-kien ryhmien vapaaseen käyttöön. Vaikka henkilöstölle ja opiskelijoille on verk-kosivustoilla omat toimintaan liittyvät dokumentaationsa ja ohjeistuksensa,laadunvarmistuksen tuottamaa tietoa ei ole erilaistettu yliopistoyhteisön eriryhmien käyttöön. Tämä on omiaan upottamaan relevantin, eri kohderyhmillekiinnostavan tiedon suureen, kohderyhmittäin lajittelemattomaan tietomäärään.

Ristiriitaista kyllä, yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän laajuus ja sentuottaman tiedon suuri määrä muodostavat riskin laadunvarmistusjärjestelmäntuottaman tiedon käytössä ja sen tarkoituksenmukaisuudessa yliopistoyhtei-sön sisällä. Auditointiaineiston ja vierailulla tehtyjen haastattelujen perusteellaei voi vedenpitävästi todentaa, kuinka aktiivisesti opetus- ja tutkimushenki-löstö tai opiskelijat todella käyttävät ja pystyvät hyödyntämään laadunvarmis-tusjärjestelmän tuottamaa mittavaa tietomäärää, joka laajuudessaan voi muo-dostaa esteen tiedon tarkoituksenmukaiselle käyttämiselle.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon saatavuus

Kuten edellä on jo todettu, yliopiston verkkosivustolle on koottu hyvin laa-jasti ja kattavasti laadunvarmistukseen liittyvää dokumentaatiota. Yliopistonviestinnässä niin sisäisille kuin ulkoisillekin sidosryhmille on nähtävissä avoi-muuden periaate. Yliopiston ja tiedekuntien sekä laitosten laatukäsikirjoja onselattavissa julkisella verkkosivustolla. Sähköisen viestinnän sisältöön ja laajuu-teen sekä wiki-sivustoihin onkin yliopistossa panostettu tuntuvasti.

Laadunvarmistuksen tuottamaa tietoa jaetaan myös suullisesti erilaisissapalautetilaisuuksissa, joille on laadunvarmistusjärjestelmässä määritelty keskei-nen rooli. Nämä palautetilaisuudet toimivat selvästi myös mekanismina, jollavarmistetaan laadunvarmistuksen ja sen tuottaman tiedon tarkoituksenmukai-suus korkeakoulun sisällä. Opettajien, opiskelijoiden ja muiden intressi-ryhmien palautepäivät ovat avoimia foorumeita, joita järjestetään 1–2 kertaavuodessa. Missä mennään - tilaisuuksissa yksiköt käsittelevät myös toiminnantunnuslukuja ja tavoitteiden toteutumista. Näitä hyviksi käytännöiksi katsot-

��

tavia kaikille avoimia palautepäiviä pystyttäisiin yliopistossa hyödyntämäänvieläkin paremmin, jos palautepäivistä tiedotettaisiin tehokkaammin.

Omalta osaltaan henkilöstön ja opiskelijoiden laadunvarmistuksen tuot-taman tiedon saatavuutta lisäävät näiden ryhmien edustus erilaisissa työryh-missä, muun muassa opetuksen kehittämistyöryhmissä. Jäsenyys työryhmissävarmistaa tiedon saatavuutta ja viestintää korkeakouluyhteisössä toimivilleryhmille. Se myös varmistaa omalta osaltaan tiedon tarkoituksenmukaisuuttasisäisille sidosryhmille, kun näiden ryhmien työskentelyssä on mahdollisuusvaikuttaa yliopiston toiminnan ohjaukseen ja kehittämiseen.

Yhteenveto:

■ Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa varsin suuren määrän tietoa sisäisillesidosryhmille erilaisista laadunvarmistukseen liittyvistä toimintatavoista,prosesseista sekä tavoitteiden toteutumisesta ja kerätystä palautteesta.

■ Tiedon jakelua yliopiston verkkosivuilla leimaa suuri avoimuus. Hyvinlaaja tietomäärä on sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien käytössä.

■ Yliopistolla on useita suullisen tiedon jakamiseen liittyviä vuorovaikut-teisia käytäntöjä, jotka ovat yliopistossa melko yleisessä käytössä, joskinkäytännöt vaihtelevat tiedekunnittain. Näissä vuorovaikutteisissa tilai-suuksissa jaettu tieto on tarkoituksenmukaista yliopiston sisäisten sidos-ryhmien näkökulmasta.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän laajuus ja sen tuottaman tiedon suuri määrämuodostavat riskin laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon käytös-sä yliopiston tiedekunnissa ja laitoksilla.

����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulunulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

Oulun yliopiston laadunvarmistukseen liittyvä dokumentaatio ja sen tuottama tietoon varsin laajaa ja kattavaa sekä dokumentaatio on varsin avoimesti saatavissa yli-opiston www-sivustolla. Yliopiston ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta laatudoku-mentaation laajuus on kuitenkin erityinen haaste, koska tiedon välittäminen näilleryhmille vaatii sisäisistä sidosryhmistä poikkeavia keinoja. Yliopiston tulisikin kehit-tää tiedon tarkoituksenmukaisuutta ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Järjestelmäntuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus yliopiston ulkoisten sidos-ryhmien näkökulmasta on alkavassa vaiheessa.

Oulun yliopistolla on käytössä eri kanavia viestiä toiminnastaan ulkoisillesidosryhmille. Avoimilta, verkossa olevilta laatusivuilta löytyy runsaasti tietoasidosryhmien käyttöön. Yliopisto kertoo toiminnastaan, sen kehittämisestä,tuloksista ja vaikuttavuudesta ulkoisille sidosryhmilleen julkaisemassaan

��

Aktuumi-lehdessä. Ulkoisia sidosryhmiä yliopisto lähestyy myös julkaisemal-laan vuosikertomuksella. Sen tavoitteena on antaa selkeä ja informatiivinenkuva toiminnan kehityksestä ja tuloksista yliopiston toiminnan ydinalueista,tutkimuksesta, koulutuksesta ja yhteiskunnallisesta palvelutehtävästä.

Auditointiaineiston mukaan yliopisto hoitaa yhteiskunta- ja sidosryhmä-suhteitaan jokapäiväisen kanssakäymisen, erilaisten yhteistyöelimien ja välilli-sen viestinnän keinoin. Yliopisto viestii tavoitteellisesti toiminnastaan, tavoit-teistaan ja tuloksistaan ulkoisille sidosryhmille omien julkaisujen, median,verkkosivujen sekä erilaisten tilaisuuksien ja tapahtuminen avulla.

Yliopisto on selvittänyt sidosryhmäviestintää vuonna 2009 sidosryhmä-yhteistyötä koskevalla kyselytutkimuksella. Tulosten mukaan kolme neljästävastanneesta yksiköstä kertoo tiedottavansa sidosryhmiä yksikön toiminnasta.Keskeisimpiä tapoja ovat www-sivut, sähköpostilistat, tapaamiset ja vuosi-kertomus. Lisäksi yksiköt rohkaisevat lisäksi ulkoisia sidosryhmiä osallistumaanyksikön toimintaan ja kehittämiseen.

Markkinoinnin laitos on pyrkinyt kehittämään sidosryhmätiedottamistaja erityisesti tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta markkinoinnin kuu-kausikirjeellä. Kirje lähtee postituslistalle ilmoittautuneille yhteistyökumppa-neille kuukausittain sähköpostitse. Kuukausikirjeen tarkoitus on tiedottaa kes-keisimpiä sidosryhmiä laitoksen ajankohtaisista tutkimukseen ja koulutukseenliittyvistä asioista, kuten julkaisuista tai valmistuneista opinnäytetöistä sekäavoimista seminaareista. Tämä on todettu hyväksi käytännöksi ja kirje onkäynnistänyt monenlaista vuoropuhelua yrityselämän ja laitoksen välillä.

Biocenter Oulu -tutkimuskeskus on laatinut vuodesta 1990 lähtien toi-minnastaan vuosittain vuosikertomuksen, jossa kuvataan keskuksen tutkimus-ryhmät, ydinpalvelut ja tutkijakoulun kurssit edelliseltä vuodelta. Vuosikerto-mus kuvaa kattavasti tutkimuskeskuksen kehittymistä ja se onkin yksiköllemerkittävä sidosryhmäviestinnän sekä rekrytoinnin väline.

Lääketieteellinen tiedekunta järjestää joka toinen vuosi Lääkäristä erikois-lääkäriksi -informaatio- ja rekrytointipäivän. Päivä on tarkoitettu perustervey-denhuollon lisäkoulutusta ja erikoislääkärikoulutusta suunnitteleville ja suo-rittaville lääkäreille ja perustutkinnon loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Ta-pahtuma on osoittautunut suosituksi yhteistapaamiseksi, jossa opiskelijoilla onmahdollisuus tutustua koulutusmahdollisuuksiin sekä tuleviin kouluttajiinsa.Koulutuksesta vastaavilla tahoilla on myös mahdollisuus tehdä omaa yksik-köään tunnetuksi. Tilaisuus on ollut suosittu ja tärkeä informaatiotapahtumakoulutuksesta.

Auditointihaastatteluissa vahvistui, että sidosryhmille viestimisessä onyksikkökohtaisia eroja. Sisäisessä auditoinnissa keväällä 2009 on todettu, ettäyhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän kokonaisuus ja sidosryhmien doku-

��

mentaatio puuttuu useimpien yksiköiden laatukäsikirjasta. Muodolliset yhteis-työrakenteet ja keskustelu- ja tiedotusfoorumit, kuten sähköpostilistat jakeskustelufoorumit puuttuvat tai niitä ei ole dokumentoitu. Lisäksi on todet-tu, että alumni- ja työelämäpalautetta ei kerätä systemaattisesti.

Yhteenveto:

■ Yliopistolla on menettelytapoja omasta toiminnastaan viestimiseen sidos-ryhmille. Tietoa laadunvarmistuksesta on saatavilla laatusivuston kautta.

■ Yliopiston olisi hyvä kehittää laadunvarmistuksesta saatavilla olevan tie-don tarkoituksenmukaisuutta ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta.

■ Keskeisten sidosryhmien tietotarpeet olisi hyvä tunnistaa nykyistä syste-maattisemmin ja suunnata tietoa tarpeiden mukaan.

■ Alumni- ja työelämäpalautteen systemaattiseen keräämiseen tulisi kiin-nittää huomiota.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan

seuranta arviointi ja jatkuva kehittäminen

Oulun yliopiston Toiminnan kehittämisen malli luo hyvät lähtökohdat laadunvarmis-tusjärjestelmän toiminnan seurannalle, arvioinnille ja jatkuvalle kehittämiselle. Johto,henkilöstö ja opiskelijat ovat hyvin tietoisia laadunvarmistusjärjestelmän toiminnastaja vaikutuksista. Yliopiston vahva arviointikulttuuri antaa vankan pohjan toiminnanarvioinnille ja jatkuvalle kehittämiselle. Seurannassa käytettävät strategiset indikaatto-rit kaipaavat vielä lisäpohdintaa, jotta ne osoittaisivat hyvin strategian toteutumista.Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen onkehittyvässä vaiheessa.

Yliopiston johdon henkilöstön ja opiskelijoiden kokonaiskäsitys

laadunvarmistusjärjestelmän toiminnasta ja vaikutuksista

Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet – yhteistyö, kehittävä arviointi jahyvien käytäntöjen levittäminen – luovat vankan perustan laadunvarmistus-järjestelmän seurannalle, arvioinnille ja jatkuvalle kehittämiselle. Laadun-varmistusjärjestelmää on kehitetty kaikki toiminnot kattavaksi opetuksen itse-arviointijärjestelmään pohjautuen. Näin ollen yliopistolla on jo lähtökohtai-sesti vahva arviointikulttuuri. Yliopiston laatukäsikirja on rakennettu niin, ettäkaikissa toiminnoissa on yhtenä kohtana myös toiminnan arviointi ja kehittä-minen.

Auditointivierailu vahvisti dokumentaatiosta saatua käsitystä johdonvahvasta sitoutumisesta Toiminnan kehittämisen malliin ja sen rakentamiseen.

�

Johto osallistuu useiden yhteistyöryhmien toimintaan. Haastattelut osoittivat,että mallin vaikutuksista ja tärkeimmistä kehittämiskohteista oltiin tietoisia.Laatutyö on johtanut myös rakenteellisiin muutoksiin, haastattelujen mukaanesimerkiksi humanistisen tiedekunnan laitosrajojen häivyttämiseen. Tiede-kunnissa on ohjattu toimintaa tuloksellisuuden palkitsemisella, esimerkiksilääketieteellisessä tiedekunnassa on ulkopuolisen rahoituksen hankkimistapalkittu 5 %:n kannustusrahalla. Myös opetuksen itsearviointiraportteja onkäytetty palkitsemisen perusteena.

Sekä opetuksen että tutkimuksen itsearvioinnit on koettu hyödylliseksi.Haastattelujen mukaan ne auttavat saamaan kokonaisvaltaisen kuvan omastatoiminnasta, auttavat tiedon ja parhaiden käytäntöjen levittämisessä, tuovatesille kehittämistarpeita ja kuten eräs haastateltu mainitsi, ne ovat luoneetarviointikulttuuria. Arvioinnit ovat tuoneet tietoa myös siitä, minkälaisia hen-kilöitä pitäisi rekrytoida.

Dokumentaatiosta syntynyt käsitys henkilöstön hyvästä sitoutumisestavahvistui auditointihaastattelujen myötä. Laajan laatukoulutuksen aikana yk-siköiden laatutiimien jäsenet aloittivat laatutyön omassa yksikössään. Yksiköi-den tutkimuksen edistämistyöryhmien (TETR) ja opetuksen kehittämistyö-ryhmien (OKTR) toimintavastuuseen kuuluu runsaasti laadunhallinnallisiatehtäviä. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseksi ja tiedonsaannin tur-vaamiseksi on järjestetty muun muassa Missä mennään tai sitä vastaavia tilai-suuksia. Nämä tilaisuudet on koettu hyviksi etenkin tiedon jakamisen ja laa-dunvarmistusjärjestelmän vaikutuksista keskustelun kanaviksi. Haastattelujenmukaan tilaisuuksissa on katsottu tulosneuvotteluasioita ennen ja jälkeen neu-vottelun, sovittu indikaattoreista, käyty läpi toteumatietoja ja laatuasioita.

Haastattelut osoittivat, että laatujärjestelmän toimivuutta halutaan edel-leen parantaa. Haastatteluissa muun muassa kerrottiin pidettävistä kehittämis-palavereista, joissa on tarkoitus täydentää puuttuva johtamisen prosessi laatu-käsikirjaan ja päättää yksikön laatukäsikirjan päivitysvastuista. Yleinen käsitysoli, että laatukäsikirjat ovat selkeyttäneet laatutyötä. Henkilöstö piti hyvänä,että kaikki ovat voineet vaikuttaa laatukäsikirjan sisältöön yksikkötasolla.

Toiminnan seuranta arviointi ja jatkuva kehittäminen

Toiminnan kehittämisen mallissa on nimensä mukaisesti panostettu arvioin-tiin ja kehittämiseen. Yksiköissä, tiedekunnissa ja yliopistotasolla on määritel-ty tutkimuksen ja koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen kannalta keskeisim-mät toimijat, tehtävät ja vastuut. Ne on kuvattu laatukäsikirjassa. Jokaiseen yk-sikköön on nimetty tutkimuksen edistämistyöryhmä (TETR) ja opetuksenkehittämistyöryhmä (OKTR), jotka vastaavat oman alueensa toiminnan jamyös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen itsearvioinnista ja lukuisista muista

��

arviointi- ja kehittämistoimenpiteistä. Tiedekuntatasolla tutkimustoimikuntaja koulutustoimikunta vastaavat toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Yli-opistotasolla on arviointia ja kehittämistä koordinoivina eliminä Tutkimusneu-vosto (vuoteen 2009 Tiedeneuvosto) ja koulutusneuvosto KOTKA. Haastat-teluissa tuli esille, että jokaisessa yksikössä ei välttämättä tarvitsisi olla omaaTutkimuksen edistämistyöryhmää ja opetuksen kehittämistyöryhmää, vaan nevoisivat olla useamman yksikön yhteisiä elimiä.

Yliopiston vankka arviointikulttuuri luo pohjan toiminnan seurannalleja kehittämiselle. Koulutuksen itsearvioinnit aloitettiin jo 1970-luvulla, jonkajälkeen niitä on toteutettu säännöllisesti. Tutkimuksen itsearviointi tehtiinvuonna 2006. Yliopiston kokonaisarviointi tehtiin vuonna 1992 ja seuranta-arviointi 1998. Yliopisto on osallistunut lukuisiin opetusta koskeviin ulkoisiinarviointeihin ja joidenkin yksiköiden tutkimuksen arviointeihin. Tutkimuk-sen kokonaisarviointi tehtiin vuonna 2007.

Arviointiraportit on julkaistu ulkoisilla verkkosivuilla, mikä tekee toimin-nan hyvin läpinäkyväksi. Lisäksi esiin nousseet parhaat käytännöt on koottuyliopiston laatusivuille ja niitä levitetään lukuisissa seminaareissa ja tapaami-sissa kuten esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävässä Opin tori -tapahtu-massa.

Yliopisto on aktiivisesti kehittänyt laadunvarmistusjärjestelmäänsä yhteis-työssä muiden yliopistojen kanssa. Auditointiaineistossa olevan näytön mukaanyliopisto on osallistunut vuosina 2005–2008 laadunvarmistusjärjestelmän ra-kentamista koskevaan vertailevaan yhteistyöhön Tampereen ja Jyväskylän yli-opistojen kanssa. Toiminnanohjauksen että laadunvarmistusjärjestelmän kehit-tämiseksi on tehty yhteistyötä Kuopion yliopiston kanssa vuodesta 2005 läh-tien. Sittemmin tähän yhteistyöhön on liittynyt myös Jyväskylän yliopisto.

Pitkään jatkunut koulutus- ja tutkimusyhteistyö Luulajan teknillisen yli-opiston (LTU) kanssa laajeni keväällä 2009 koskemaan myös laadunvarmis-tusjärjestelmän kehittämistä. Tämä yhteistyö muokkautui vastavuoroisiin vie-railuihin pohjautuvaksi benchmarking-hankkeeksi.

Toiminnanohjaus nyt ja tulevaisuudessa

Toiminnanohjausprosessi, mikä kattaa toiminnan suunnittelun, seurannan,raportoinnin, arvioinnin ja kehittämisen, kokoaa yhteen yliopiston laadun-varmistuksen kokonaisuuden. Toiminnanohjauksessa varmistetaan yliopistonstrategisen ohjauksen onnistuminen. Siihen kuuluu oleellisena osana yliopis-ton, tiedekuntien ja yksiköiden toiminnasta ja tuloksista kertovien määrällis-ten tavoitteiden ja indikaattorien (tunnuslukujen) seuranta. Strategiassa onmääritelty yliopiston yhteiset indikaattorit, joiden avulla seurataan toiminnanonnistumista. Indikaattoreista suurin osa on opetusministeriön määrittelemiä

��

seurantaindikaattoreita. Auditointiryhmä ehdottaa että yliopiston omasta stra-tegiasta johdettuja indikaattoreita otettaisiin entistä enemmän käyttöön. Myösyksiköissä on keskusteltu käytettävistä indikaattoreista, mutta haastatteluidenmukaan näyttää siltä, ettei yksiköillä olisi omia indikaattoreitaan enemmältikäytössä.

Yliopisto on käynnistänyt toiminnanohjauksen uudistamistyön syksyllä2008. Yhtenä osana siinä on toiminnanohjauksen yhteydessä tehtävän yksi-köiden itsearviointiraportoinnin kehittäminen niin, että se palvelee strategistasuunnittelua ja ohjaa kehittämistoimenpiteistä päättämistä ja auttaa hyvienkäytänteiden levittämisessä. Kunkin toiminnon tukipalveluyksiköt valmistele-vat yksiköiden itsearviointiraporttien pohjalta tutkimuksen, koulutuksen jayhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilasta kertovan raportin, joka käsitelläänja hyväksytään kunkin toiminnon yliopistotason yhteistyöelimessä. Hyvin toi-miessaan tämä muistuttaa todellista jatkuvan kehittämisen mallia. Raportointitässä muodossaan toteutetaan vuodesta 2010, joten vielä siitä ei ole näyttöä.

Yliopistossa on kehitetty BSC (Balanced Scordcard) -mittaristo johtami-sen ja toiminnan seuraamisen välineeksi. Johdon haastattelussa kuitenkin to-dettiin, että se tuotiin henkilöstölle tiedoksi liian teoreettisena ja yliopisto-maailmaan huonosti soveltuvalla terminologialla, minkä vuoksi sen käyttöön-otto sellaisenaan sujui huonosti. Kun termit käännettiin laitosten kielelle, niinmittaristo alkoi toimia apuvälineenä.

Sisäinen auditointi

Yliopisto on systemaattisesti kehittänyt uutta lähestymistapaa – sisäistä audi-tointia – toiminnan seurantaan, arviointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Konk-reettinen alkusykäys tähän oli keväällä 2009 toteutettu sisäinen auditointi, jon-ka tavoitteena oli tunnistaa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudetja kehittämiskohteet sekä valmistautua yliopiston ulkoiseen auditointiin. Tä-hän liittyen tehtiin myös vuonna 2009 itsearviointina tutkimuksen kehittä-mistoiminnan arviointi.

Kokemukset sisäisistä auditoinneista nousivat positiivisina esille auditoin-tihaastatteluissa. Auditoinneissa esille nousseisiin kehittämiskohteisiin on joaloitettu kehittämistoimenpiteitä, muun muassa tehtäviä ja vastuita on määri-telty uudestaan. Lisäksi haastateltavat kertoivat tutustuneensa muiden yksiköi-den hyviin käytänteisiin. Sisäisen auditoinnin keskeiset havainnot ja hyvät käy-tännöt on koottu yliopiston verkkosivuille, josta ne ovat kaikkien yksiköidenhyödynnettävissä oman toimintansa kehittämisessä. Sisäiset auditoinnit on tar-koitus jatkossakin pitää yhtenä jatkuvan kehittämisen menetelmänä.

Yliopistolla on suunnitelma sisäisen auditoinnin prosessin integroimises-ta yliopiston uuteen toiminnanohjausprosessiin. Audiointiaineistossa olevan

��

näytön Sisäinen auditointi 2009 mukaan auditointeja kehitetään jatkossaToiminnan kehittämisen mallin kolmen periaatteen mukaisesti hyvienkäytäntöjen levittämisen työkaluksi sekä edistämään kehittävää arviointia jaosallistavaa yhteistyötä. Lisäksi auditoinnin toteutustavan pitää pystyä tuke-maan paremmin arvioinnin kohteen kehittämistä. Toisena tehtävänä sisäiselläarvioinnilla on suunnitelman mukaan tuottaa tietoa ja ymmärrystä arvioin-nin kohteesta. Auditointiaineistossa on esitetty prosessikuvaus, jossa on luon-nos sisäisen auditoinnin prosessiksi yliopiston uudessa toiminnanohjausjärjes-telmässä.

Johtamisen itsearviointi ja palkitseminen

Auditointiaineiston mukaan jatkossa johtaminen tulee sisältymään yliopistonitsearviointikohteisiin. Sitä varten on yhdessä pilottilaitosten kanssa luotu aka-teemisen johtamisen arviointityökalu, joka perustuu Common AssesmentFramework-malliin (CAF). Laitokset arvioivat johtamiskäytäntöjään sen avul-la. CAF-mallin käytön vaikutuksista pilottiyksiköiden toiminnan kehittymi-seen ei tullut esille selvää näyttöä. Epäselväksi myös jäi, aiotaanko CAF ottaajatkossa laajempaankin käyttöön.

Oulun yliopisto on jakanut vuodesta 1990 lähtien Hyvän opettajan pal-kintoja. Sittemmin palkintojen kohderyhmää on laajennettu koskemaan myösmuita päätehtäviä ja muita tärkeäksi katsottuja palkitsemiskohteita.

Yliopiston tunnustuspalkintoja ovat:■ hyvän opettajan palkinto■ ansioituneen tutkijan palkinto■ tunnustuspalkinto hyvälle esimiehelle■ tunnustuspalkinto hyvästä yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamises-

ta, joka voi olla yksilö- tai ryhmäpalkinto■ tunnustuspalkinto hyvästä väitöskirjasta■ tunnustuspalkinto hyvästä perustutkinnon opinnäytetyöstä■ tunnustuspalkinto opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilölle■ tunnustuspalkinto hyvälle työtiimille■ tasa-arvopalkinto■ vuosittain toiminnan painopisteiden mukaan jaettavat palkinnot (esimer-

kiksi kansainvälistymispalkinto).Yliopisto on kannustanut myös tiedekuntia jakamaan vastaavia tunnus-

tuspalkintoja omalle henkilöstölleen. Vuosina 2006 ja 2007 yliopisto on yh-dessä ylioppilaskunnan kanssa palkinnut opiskelijoita opetuksen kehittämiseneteen tehdystä työstä Ad Fontes -palkinnolla. Lisäksi Oulun yliopistoseura onvalinnut vuodesta 1999 lähtien Vuoden alumniksi Oulun yliopistosta valmis-tuneen, erityisen ansioituneen henkilön.

��

Auditointiryhmä pitää palkitsemista hyvänä kehittämisen muotona. Yli-opiston tavoitteena on jatkossa kehittää toiminnan tuloksellisuuteen perustu-via palkitsemisen muotoja, erityisesti ryhmätasolla.

Yhteenveto:

■ Yliopistoon on kehittynyt vahva arviointikulttuuri.■ Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet – yhteistyö, kehittävä arviointi

ja hyvien käytäntöjen levittäminen – luovat vankan perustan laatujärjes-telmän seurannalle, arvioinnille ja jatkuvalle kehittämiselle.

■ Sekä opetuksen että tutkimuksen itsearviointi ja sisäinen auditointi onkoettu hyödyllisiksi. Ne ovat nostaneet esiin hyviä käytänteitä ja kehittä-miskohteita, jotka ovat johtaneet toimenpiteisiin.

■ Missä mennään -tilaisuudet on koettu hyviksi tiedon jakamisen ja laatu-järjestelmän vaikutuksista keskustelun kanaviksi.

■ Toimikunnilla, etenkin tutkimuksen edistämisryhmillä (TETR) ja ope-tuksen kehittämisryhmillä (OKTR) on tärkeä merkitys arvioinnissa ja ke-hittämisessä.

■ Käytettävistä indikaattoreista suurin osa on opetusministeriön määritte-lemiä seurantaindikaattoreita. Toiminnan seurantaindikaattorit voisivatnykyistä selkeämmin kattaa koko strategisten tavoitteiden alueen.

■ Yliopiston uudistettuun toiminnanohjausjärjestelmään on tarkoitus liit-tää kiinteästi mukaan itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit.

■ Yliopisto on aktiivisesti kehittänyt laatujärjestelmäänsä yhteistyössä mui-den yliopistojen kanssa.

■ Yliopisto on jo pitkään myöntänyt lukuisia tunnustuspalkintoja. Lisäksiyliopiston tavoitteena on jatkossa kehittää edelleen toiminnan tulokselli-suuteen perustuvia palkitsemisen muotoja ryhmätasolla.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

Oulun yliopisto on rakentanut laadunvarmistusjärjestelmäkseen Toiminnan kehittämi-sen mallin, joka valmistui nykyiseen muotoonsa vähän ennen auditointia. Malli onrakennettu kattamaan kaikki yliopiston perustoiminnot. Järjestelmän dokumentaatioon kattavaa, yksityiskohtaisuudessaan osin varsin runsasta sekä vaihtelevaa. Yliopistonlaadunvarmistuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on kokemusta ja näyttöäeripituisilta ajanjaksoilta perustoimintojen eri osa-alueilla. Erityisesti opetuksen ja tut-kimuksen osalta näyttöjä on pitkältä ajalta ennen nykyisen järjestelmän valmistumis-ta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä tuki- ja palvelutoimintojen alueelta näyt-töjä on vähemmän. Toiminnan kehittämisen mallin sisältämät laadunvarmistuksen

��

menettelytavat muodostavat kokonaisuuden, joka tukee yliopiston johtamista jatoiminnanohjausta. Yliopistolla on kattava laadunvarmistusjärjestelmä, jolla on edelly-tykset olla myös vaikuttava ja kehittyvä. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus onkehittyvässä vaiheessa.

Yliopistoille tyypillisen tapaan Oulun yliopistossa on tehty laadun kehit-tämistyötä jo ennen kuin nykyinen laadunvarmistusjärjestelmien olemassaolonvaatimus ja niiden auditointi tuli osaksi yliopistojen ohjausjärjestelmää. Laa-tutyöllä on pitempi historia opetuksen ja tutkimuksen alueella kuin yhteis-kunnallisen vuorovaikutuksen tai tuki- ja palvelutoimintojen alueella. Yliopis-ton nykyinen laadunvarmistusjärjestelmäksi rakennettu Toiminnan kehittämi-sen malli kattaa kaikki perustoiminnot. Vaikka järjestelmän osien toimivuu-desta ja vaikuttavuudesta on näyttöjä eripituisilta ajanjaksoilta, auditointiosoitti, että laadunvarmistusjärjestelmä on suunniteltu toimivaksi kokonaisuu-deksi.

Opetuksen kehittämisen menettelytapoja on käytetty ja kehitetty Oulunyliopistossa jo pitkään. Laadunvarmistustyön tuloksena opetuksen kehittämi-sessä on käytössä monia kehittyneitä toimintatapoja. Oulun yliopisto on ak-tiivisesti osallistunut myös maan yliopistojen yhteisiin koulutuksen kehittämis-hankkeisiin. Opetusta on arvioitu systemaattisella palautejärjestelmällä sekäjärjestämällä sisäisiä arviointeja ja osallistumalla koulutuksen laatuyksikkö-kilpailuihin. Eräs vahvuus on sekä opiskelijoiden että opettajien antamanpalautteen vuorovaikutteinen käyttö opetuksen kehittämisessä. Opetuksenlaatutyöhön on kannustettu palkitsemalla hyviä opettajia sekä laitoksia. Ope-tuksen laadunvarmistus on kattavaa ja toimivaa sekä sillä on myös dokumen-toitua vaikuttavuutta.

Tutkimuksen laadunvarmistus lähtee tutkimuksen strategisesta johtami-sesta. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tunnistettu kriittiset tehtä-väkokonaisuudet, joiden seurannan ja kehittämisen avulla tutkimuksen laatuvarmistetaan. Yliopiston sisäisessä tulosohjauksessa käytetään tutkimusta kuvaa-via tunnuslukuja, joiden avulla laatua tunnistetaan ja mitataan sekä palkitaan.Yliopiston toimintaan kuuluva perinteinen tieteellinen arviointi on muodos-tanut Oulun yliopistossa tutkimuksen laadunvarmistuksen tärkeän osan. Laa-dunvarmistusjärjestelmä käyttää sekä tutkimuksen sisäistä että ulkoista arvioin-tia. Tutkimuksen ulkoinen kokonaisarviointi vuonna 2007 oli merkittävä vai-he laatutyössä. Sen perusteella arvioitiin ja suunnattiin uudelleen myös tutki-muksen painoaloja. Näin jo ennen nykyisen Toiminnan kehittämisen mallinvalmistumista tutkimuksen laadunvarmistus on ollut toiminnassa ja se onmyös vaikuttanut tutkimustyöhön. Painoalayksiköiden rakentamisella on saa-tu aikaan rakenne, joka käyttää jatkuvaa arviointia ja varmistaa laatua sisään-

��

rakennetusti. Tutkimuksen laadunvarmistuksen kattavuudesta, toimivuudestasekä vaikuttavuudesta on näin olemassa näyttöä.

Myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, tuki- ja palvelutoimintojensekä henkilöstön rekrytoinnin alueet ovat mukana Toiminnan kehittämisenmallissa. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa näin ollen kaikki yliopiston perus-toiminnot. Edellä mainittujen toimintojen osalta auditoinnissa kävi ilmi, ettäniihin ei ole liitetty laadunvarmistusta yhtä tiiviisti kuin opetukseen ja tutki-mukseen. Vaikka Oulun yliopistolla on ollut ilmeisen tärkeä rooli Pohjois-Suomen kehityksessä, ei yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja yhteistyötäulkoisten sidosryhmien kanssa ole konkretisoitu yliopiston toiminnanohjauk-seen ja toimintatapoihin kaikissa kohdin täysin systemaattisesti. Yksiköidentulosohjaukseen ei ole esimerkiksi rakennettu yhteiskunnalliselle vuorovaiku-tukselle kattavaa tunnuslukusarjaa, joka varmistaisi tämän toiminnan tuloksel-lisuuden seuraamista ja kehittämistä. Tuki- ja palvelutoimintojen laatudoku-mentointi on joiltakin osin vielä keskeneräistä, vaikka esimerkiksi tukipalve-lujen kehittämishankkeessa onkin tehty paljon laatutyötä.

Auditointi osoitti, että yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä kattaa yli-opiston kaikki toiminnot. Järjestelmän dokumentaatio on laadittu perusteel-lisesti ja pääsääntöisesti varsin runsassisältöisesti. Myös laadunvarmistusjärjes-telmän ajan tasalla pitämisen vastuutahot on määritelty. Joiltakin osin doku-mentaation yksityiskohtaisuus ja runsaus saattavat jo vähentää sen käytettä-vyyttä. Henkilöstön ja opiskelijoiden sekä myös ulkoisten sidosryhmien onhelpompi hahmottaa laadunvarmistusjärjestelmän toimintaperiaatteet omantyön kannalta, jos niitä koskeva tieto on vaivatta saatavilla ja se on esitystaval-taan melko tiivistä.

Toiminnan kehittämisen malli on valmistunut yliopiston laadunvarmis-tusjärjestelmäksi vasta vähän ennen auditointia. Senkin vuoksi siinä on myösjoitakin yksittäisiä osia, jotka eivät ole vielä aivan viimeisteltyjä. Laadunvar-mistusjärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin osalta auditoin-tiryhmä on lähtenyt siitä, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös ennennykyisen kokonaismallin käyttöönottoa yliopistossa tosiasiallisesti käytössäolleet laadunvarmistuksen muodot, vaikka ne ovat olleet vain osin dokumen-toituja. Näin saadaan oikeampi kuva yliopiston laadunvarmistuksesta ja eri-tyisesti sen kehittymisestä ajan myötä.

Yliopiston uutta strategiaa (2010–2012) ja Toiminnan kehittämisen mal-lin rakentamista voi pitää auditointiryhmän mielestä myös näyttönä yliopis-ton laatutyöstä osana yliopiston johtamisjärjestelmää. Yliopistouudistuksentoteuttaminen rinnan laadunvarmistusjärjestelmän muotoilun ja käyttöönotonkanssa on merkinnyt haastetta yliopiston johtamiselle. Samalla se osoittaa, että

��

laadunvarmistus on nähty osaksi yliopiston strategiaa ja toiminnanohjaustasekä se on vaikuttanut yliopiston toiminnan kehittämiseen.

Yliopiston johtamisessa on sitouduttu laadunvarmistukseen ja sen tuot-taman tiedon hyväksikäyttämiseen toimintaa kehitettäessä. Yliopiston strate-gisten tavoitteiden muotoilussa sekä tulosohjauksessa on käytetty laadunvar-mistuksen tuottamaa tietoa hyväksi. Näin on tapahtunut erityisesti opetus-ministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen sisältämien määrällisesti osoitet-tujen tavoitteiden viemisessä tiedekunta- ja laitostason toimintaan saakka. Yli-opiston strategiassa muotoiltujen vaikeammin mitattavissa olevien strategistentavoitteiden kuten esimerkiksi monitieteisyyden ja kansainvälisyyden viemi-nen toiminnanohjauksessa yksikkötasolle saakka on toistaiseksi jäänyt vähem-mälle huomiolle yliopiston laadunvarmistuksessa.

Toiminnan kehittämisen malliksi Oulun yliopistossa kutsuttu laadun-varmistusjärjestelmä kattaa hyvin kaikki yliopiston perustoiminnot. Yliopistovoi saada laadunvarmistusjärjestelmänsä tuottaman tiedon perusteella hyvänkokonaiskuvan toimintansa laadusta. Laadunvarmistus on yliopiston johtamis-järjestelmän toiminnan olennainen osa. Sen tuottama tieto on vaikuttanutyliopiston toiminnan suuntaamiseen ja sillä on ollut vaikutusta yliopiston ar-kisen toiminnan laatuun. Nykymuotoinen laadunvarmistusjärjestelmän antaamahdollisuudet yliopiston toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, ja järjestelmäntoimivuuden seurannan ja kehittämisen avulla siitä voi muodostua dynaami-nen kokonaisuus.

Yhteenveto:

■ Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääsääntöisesti kaikki yliopiston perus-toiminnot, ja se on runsassisältöisesti dokumentoitu.

■ Laadunvarmistuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on eniten näyt-töä opetuksen ja tutkimuksen alueelta.

■ Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa ja ulkoisten sidosryhmien kytke-misessä laadunvarmistukseen sekä laadunvarmistusjärjestelmän yksikkö-tasoisen toimivuuden varmistamisessa on eniten kehittämistarpeita.

■ Toiminnan kehittämisen mallista sen rakentamisen ja sen tulevan käytönaikana saatavien kokemusten avulla yliopiston laadunvarmistusjärjestel-mällä on edellytykset kehittyä toimivana ja vaikuttavana kokonaisuutena.

��

� Johtopäätökset

��� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet

ja hyvät käytänteet

Vahvuudet

■ Yliopiston henkilöstö sekä opiskelijat on sitoutettu laaja-alaisesti laatu-työhön toiminnan kehittämisen mallin rakentamisen yhteydessä.

■ Oulun yliopiston koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä nojaa vahvaanperinteeseen ja kehittää koulutuksen laatua monipuolisin arviointimene-telmin.

■ Koulutuksen laadunvarmistuksessa hankitaan sekä opiskelijoiden ettäopettajien antamaa palautetietoa ja mahdollistetaan näin vuorovaikuttei-nen kehittäminen.

■ Koulutuksen laadunvarmistuksen ohjaavana periaatteena on opiskelijanoppiminen.

■ Yliopisto käyttää tutkimuksen jatkuvaa arviointia laadunvarmistusjärjes-telmän rakenteellisena piirteenä erityisesti painoalayksiköiden muodos-tamisessa.

■ Yliopiston ulkoisille verkkosivuille on koottu avoimesti ja laajasti laatu-dokumentaatiota, mikä auttaa laadunvarmistusjärjestelmälle asetettujen ta-voitteiden saavuttamisessa.

■ Yliopisto on ottanut käyttöön sisäiset auditoinnit toiminnan kehittämi-sessä ja aikoo jatkossa integroida ne toiminnanohjausprosessiin.

■ Tavoite- ja tulosohjauksella on yliopistossa pitkät perinteet ja se on va-kiintunut tehokkaaksi osaksi koulutuksen sekä tutkimustoiminnan laa-dunvarmistusta. Johtamisjärjestelmä on hyvin selkeästi vastuuta ja tehtä-viä ylhäältä alaspäin jakava ja toimii yliopiston perustehtävien laadun-varmistuksessa hyvin.

��

Hyvät käytänteet

■ Jokaisessa yksikössä on tutkimuksen edistämistyöryhmä (TETR) ja ope-tuksen kehittämistyöryhmä (OKTR), jotka vastaavat oman alueensa toi-minnan ja myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen itsearvioinneista jamuista arviointi- ja kehittämistoimenpiteistä.

■ Yksiköiden sisäisen tiedonvälityksen ja yhteistyön edistämiseen on kehi-tetty toimiva käytännöllinen ratkaisu Missä mennään -tyyppisten tilai-suuksien avulla.

■ Tutkimuksen työkalupakki -sivusto, joka on julkaistu myös englanniksi,on hyvä ratkaisu tutkijoiden käytännöllisten tietotarpeiden palvelemi-sessa.

■ Ohjaussopimukset ovat tehokas tapa sitouttaa sekä väitöskirjan tekijä ettäohjaaja tavoittelemaan yhteistä päämäärää.

■ Tukipalveluiden vastuumatriisi on koottu tutkimuksen ja koulutuksenkriittisten tehtäväkokonaisuuksien mukaisesti.

■ Yliopisto palkitsee hyvästä laadusta lukuisilla erilaisilla tunnustuspalkin-noilla, mistä esimerkkinä tunnustuspalkinto hyvästä yhteiskunnallisen pal-velutehtävän hoitamisesta.

■ Universitas Oulu -hanke, jolla osallistetaan ainejärjestöt kehittämään uusiaopiskelutapoja ja syventämään oppimista.

■ Yliopistolla on useita hyviä vuorovaikutteiseen palautteenantoon kannus-tavia käytäntöjä, kuten erilliset palautepäivät ja ylioppilaskunnan toteut-tama Omppu opelle -päivä. Auditointiryhmä pitää hyvänä käytäntönämyös palautepäivän järjestämistä esimerkiksi retkimuotoisena.

��� Kehittämissuositukset

■ Laadunvarmistusjärjestelmän laajuus ja sen tuottaman tiedon suuri määrämuodostavat riskin laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon käytös-sä yliopiston tiedekunnissa ja laitoksilla. Runsaan laatudokumentaationyksinkertaistamisella ja yhtenäistämisellä voitaisiin parantaa sen käytettä-vyyttä.

■ Yliopiston laatukäsikirjan eri osille tulisi nimetä vastuupäivittäjät.■ Yliopiston asettamien strategisten tavoitteiden kattava konkretisointi yli-

opiston johtamisessa niin, että tavoitteet vaikuttavat yksiköissä tehtävääntyöhön saakka, on laatutyön yksi kehittämiskohde.

■ Yliopiston tavoitteekseen asettamat kansainvälisyys ja monitieteisyys tulisinostaa tavoiteasettelussa ja toiminnanohjauksessa nykyistä konkreettisem-paan rooliin.

�

■ Ulkoisten sidosryhmien entistä suoremmalla kytkemisellä laatutyöhönvoitaisiin vielä tehostaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vaikuttavuut-ta sekä koulutuksen että tutkimuksen alueella.

■ Kansainvälisen toiminnan tukipalveluissa on todettu puutteita ja näidenkorjaamiseksi on yliopistossa ryhdytty toimenpiteisiin. Huomiota tulisikiinnittää yliopiston toimintaohjeiston saatavuuteen myös englannin-kielisenä.

■ Itsearviointiraporttien hyödyntäminen entistä vahvemmin osana toimin-nanohjausta.

■ Opiskelijapalautteen vaikutusten esitteleminen palautepäivissä ja opiske-lijoiden aktivointi palautetilaisuuksiin osallistumiseen.

��� Auditointiryhmän kokonaisarvio Oulun

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä

Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Oulun yliopiston laa-dunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamatkriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävienlaadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointointiryhmä esittää Korkea-koulujen arviointineuvostolle, että Oulun yliopisto läpäisee auditoinninhyväksytysti.

��� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös

auditoinnin lopputuloksesta

Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 24.3.2010 auditointi-ryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Oulun yliopisto täyt-tää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadun-varmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

��

LIITE �:

Auditointivierailun ohjelma

KeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikkoKeskiviikko ������� �������� �������� �������� �������� �

08.30–09.50 Ylimmän johdon ja laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavien haastattelu10.00–11.00 Dekaanien haastattelu11.10–12.10 Laitosjohtajien haastattelu13.00–14.00 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan haastattelu14.10–15.10 Ryhmä 1: Perusopiskelijoiden haastattelu

Ryhmä 2: Jatko- ja aikuisopiskelijoiden haastattelu15.20–16.20 Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu16.30–17.30 Sidosryhmien edustajien haastattelu17.30– Auditointiryhmän kokous

TorstaiTorstaiTorstaiTorstaiTorstai ������� �������� �������� �������� �������� �

09.00–11.00 Teemahaastattelu: koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.Humanistinen tiedekunta ja Kasvatustieteiden tiedekunta.

11.10–12.00 Teemahaastattelu: kansainvälisyys13.00–15.00 Ryhmä 1: Teemahaastattelu: koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.

Sähkö- ja tietotekniikan osasto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Maantieteen laitos,innovaatiokeskus ja InfoTech Oulu.Ryhmä 2: Teemahaastattelu: koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.Biolääketieteen laitos, Hammaslääketieteen laitos, Markkinoinnin laitos, Biocenter jaInnovaatiokeskittymä.

15.10–16.10 Teemahaastattelu: henkilöstön kehittäminen ja rekrytointi. Erityinen teema: yliopistonmuutostilanne.

16.10– Auditointiryhmän kokous

PerjantaiPerjantaiPerjantaiPerjantaiPerjantai ������� �������� �������� �������� �������� �

09.30–10.30 JokerikohdeRyhmä 1: YlioppilaskuntaRyhmä 2: Avoin yliopisto

10.40–11.40 Teemahaastattelu: monitieteisyys11.40–12.40 Auditointiryhmän kokous12.40–13.40 Johdon loppuhaastattelu ja alustava palaute yliopiston johdolle

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

1. K

orke

akou

lun

laad

unva

rmist

us-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änTa

voitt

eide

n, to

imin

toje

n, to

imijo

i-Ta

voitt

eet,

toim

inno

t, to

imija

tDo

kum

ento

inti

ja v

astu

unja

kojä

rjest

elm

än ta

voitt

eide

n,ta

voitt

eita

, toi

min

toja

, toi

mijo

itade

n ja

vas

tuid

en m

äärit

tely

jaja

vas

tuut

ova

t sel

keäs

ti ja

ovat

eri t

täin

hyv

in to

imivi

a ja

toim

into

jen,

toim

ijoid

en s

ekä

ja v

astu

ita e

i ole

mää

ritel

tydo

kum

ento

inti

on p

uutte

ellis

ta.

konk

reet

tises

ti m

äärit

elty

jäte

host

avat

laad

unva

rmist

usta

.va

stui

den

mää

ritte

ly ja

eikä

dok

umen

toitu

.Va

stuu

njak

o to

imii

ositt

ain.

ja d

okum

ento

ituja

. Vas

tuun

-do

kum

enta

atio

jako

on

toim

iva.

2. K

orke

akou

lun

peru

stoi

min

toje

nla

adun

varm

istuk

sen

katta

vuus

ja v

aiku

ttavu

us

2 a)

Tutk

into

tavo

ittei

nen

koul

utus

Kork

eako

ulun

per

usto

imin

noiss

aJä

rjest

elm

ä ka

ttaa

yksit

täisi

ä ko

r-Jä

rjest

elm

ä ka

ttaa

usei

ta k

or-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

äei

ole

laad

unva

rmist

usta

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ka

ttaa

pääs

äänt

öise

sti k

aikk

i2

b) Tu

tkim

us/T

utki

mus

- ja

kork

eako

ulun

per

usto

imin

not.

kehi

tyst

yö, t

aite

ellin

en to

imin

taLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

Tied

on k

äyttö

on

satu

nnai

sta

ja/

Tiet

oa k

äyte

tään

kou

lutu

ksen

jatu

otta

maa

tiet

oa e

i hyö

dynn

etä

tai s

en k

eruu

on

itset

arko

ituk-

muu

n to

imin

nan

laad

unha

llinna

nTi

edon

hyö

dynt

ämin

en o

n sy

s-2

c) Y

htei

skun

nallin

enko

ulut

ukse

n ja

muu

n to

imin

nan

sellis

ta.

ja k

ehitt

ämise

n vä

linee

nä. S

uuri

tem

aatti

sta

ja ti

edon

tulo

ksek

-vu

orov

aiku

tus,

vaik

utta

vuus

laad

unha

llinna

n ja

keh

ittäm

isen

osa

kerä

ttävä

stä

pala

utte

esta

kaas

ta k

äytö

stä

koul

utuk

sen

jaja

alu

ekeh

ityst

yövä

linee

nä.

Laad

unva

rmist

us o

n sa

avut

etun

hyöd

ynne

tään

.m

uun

toim

inna

n ke

hittä

mise

ssä

laat

utas

on s

äilyt

täm

iseen

täht

äävä

ä.on

sel

keää

ja ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.2

d) Tu

ki- j

a pa

lvelu

toim

inno

tLa

adun

varm

istuk

sen

men

et-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

(mm

. kirj

asto

- ja

tieto

palve

lu,

telyt

apoj

en a

vulla

ei v

oida

tapo

jen

avul

la v

oida

an ty

ydyt

tä-

tava

t edi

stäv

ät to

imin

nan

kehi

t-Uu

sien

ideo

iden

syn

tym

istä

jaur

a- ja

rekr

ytoi

ntip

alve

lut

tunn

istaa

riitt

ämät

öntä

laat

ua.

väst

i tun

nist

aa ri

ittäm

ätön

laat

u.tä

mist

ä ja

muu

toks

en a

ikaa

nsaa

-ni

iden

tote

utta

mist

a tu

kevii

nse

kä k

ansa

invä

liset

pal

velu

t)m

ista.

Riit

täm

ättö

män

laad

unm

enet

telyt

apoi

hin

ja ra

kent

eisii

ntu

nnist

amin

en o

n te

hoka

sta.

on k

iinni

tetty

erit

yistä

huo

mio

ta.

2 e)

Hen

kilö

stön

rekr

ytoi

nti

Toim

inta

kultt

uuri

tuke

e in

no-

ja k

ehitt

ämin

enva

tiivis

uutta

. Riit

täm

ätön

laat

utu

nnist

etaa

n te

hokk

aast

i.

LII

TE

�:

Au

dit

oin

nis

sa k

äy

tett

äv

ät

kri

tee

rit

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

3. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

ta e

i ole

kyt

ketty

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än y

h-Jä

rjest

elm

ä on

kyt

ketty

kor

keak

ou-

Laad

unva

rmist

us o

n lu

onte

vaky

tkey

tym

inen

joht

amise

en ja

joht

amise

en ja

toim

inna

nohj

auk-

teyd

et to

imin

nano

hjau

ksee

n, tu

-lu

n to

imin

taan

ja to

imin

nano

hjau

k-os

a ko

rkea

koul

un to

imin

taa

jato

imin

nano

hjau

ksee

nse

enlo

sten

seu

rant

aan

ja k

ehitt

ämi-

seen

. Laa

dunv

arm

istus

järje

stel

män

toim

inna

nohj

aust

a. Ko

rkea

koul

unse

en o

vat p

uutte

ellis

et.

tuot

tam

aa ti

etoa

hyö

dynn

etää

n ke

-jo

hto

on s

itout

unut

järje

stel

mää

n.hi

ttäm

isess

ä. Y

htey

ksist

ä to

imin

-Ti

edon

sys

tem

aatti

sest

a hy

ö-na

n oh

jauk

seen

, tul

oste

n se

uran

-dy

ntäm

isest

ä ko

rkea

koul

un to

i-ta

an ja

keh

ittäm

iseen

on

näyt

töä.

min

nano

hjau

kses

sa, t

ulos

ten

seur

anna

ssa

ja k

ehitt

ämise

ssä

on s

elke

ää ja

jatk

uvaa

näy

ttöä.

4. K

orke

akou

lun

henk

ilöku

nnan

,Ko

rkea

koul

un h

enki

löku

nta,

opis-

Joki

n se

uraa

vista

toim

ijary

hmist

äEd

ellä

mai

nitu

t hen

kilö

stör

yhm

ätEr

i hen

kilö

stör

yhm

ät o

vat k

äytä

n-op

iskel

ijoid

en ja

ulk

oist

en s

i-ke

lijat j

a ul

koise

t sid

osry

hmät

ei-

on la

adun

varm

istus

toim

inna

n ul

-ja

opi

skel

ijat o

vat j

ärje

stel

mäs

sänö

ssä

eritt

äin

sitou

tune

ita ja

akt

ii-do

sryh

mie

n os

allis

tum

inen

laa-

vät o

sallis

tu la

adun

varm

istuk

seen

.ko

puol

ella

:ak

tiivis

esti

muk

ana.

Myö

s ul

koi-

visia

laad

unva

rmist

usto

imin

nass

a.du

nvar

mist

ukse

en- o

pisk

elija

tsil

la s

idos

ryhm

illä o

n ro

oli l

aadu

n-Li

säks

i ulk

oise

t sid

osry

hmät

on

- ope

ttaja

tdu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

än to

imin

-m

iele

kkää

llä ta

voin

ote

ttu m

u-- t

ukip

alve

luje

n ed

usta

jat

nass

a.ka

an a

rvio

inni

n to

imijo

iksi.

- tut

kija

t- h

allin

to- j

ohto

- ulk

oise

t sid

osry

hmät

5. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

äntu

otta

man

tied

on ta

rkoi

tuks

en-

muk

aisu

us ja

saa

tavu

us

5 a)

kor

keak

oulu

n sis

ällä

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ässä

Tiet

oa tu

otet

aan

vailla

suu

nni-

Järje

stel

mä

tuot

taa

rele

vant

tiaKo

rkea

koul

ulla

on

syst

emaa

ttisia

ei o

le h

uom

ioitu

kor

keak

oulu

n er

ite

lmal

lisuu

tta ja

sitä

väl

itetä

äntie

toa

kork

eako

ulun

toim

ijoille

men

ette

lytap

oja

eri

henk

ilös t

ö-he

nkilö

stör

yhm

iä ja

opi

skel

ijoita

,sa

tunn

aise

sti.

Eri t

oim

ijoid

en ti

e-ja

järje

stel

män

tuot

tam

atry

hmille

suu

nnat

un ti

edon

tuot

-ei

kä ti

etoa

väl

itetä

kor

keak

oulu

ndo

ntar

peita

kor

keak

oulu

n sis

ällä

kesk

eise

t tul

okse

t ova

t eri

tam

iseen

ja a

nalys

oint

iin. K

orke

a-sis

ällä

.ei

ole

riitt

äväs

ti ot

ettu

huo

mio

on.

henk

ilöst

öryh

mie

n ja

opi

s-ko

ulun

laad

unva

rmist

usta

kos

ke-

kelijo

iden

saa

tavil

la.

va s

isäin

en v

iest

intä

on

aktii

vista

.

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

5 b)

kor

keak

oulu

n ul

koist

enLa

adun

varm

istus

järje

stel

mäs

sä e

iUl

koist

en s

idos

ryhm

ien

näkö

kulm

iaUl

koise

t sid

osry

hmät

on

mää

ritel

tyKo

rkea

koul

un la

adun

varm

istus

tasid

osry

hmie

n nä

köku

lmist

aol

e hu

omio

itu k

orke

akou

lun

ulko

isten

ei o

le ri

ittäv

ästi

otet

tu h

uom

ioon

ja n

iiden

tied

onta

rpee

t on

otet

tuko

skev

a ul

koin

en v

iest

intä

on

ak-

sidos

ryhm

ien

näkö

kulm

ia, e

ikä

tie-

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än s

uun-

selvä

sti h

uom

ioon

. Laa

dunv

arm

is-tii

vista

ja ti

etoa

väl

itetä

än s

uunn

a-to

a v

älite

tä u

lkoi

sille

sid

osry

hmille

.ni

ttelu

ssa

ja ja

tkuv

assa

keh

ittäm

i-tu

sjärje

stel

män

toim

inta

ja k

es-

tust

i ja

tark

oitu

ksen

muk

aise

sti

mise

ssä.

Tie

don

välit

täm

inen

ul-

keise

t tul

okse

t ova

t tär

keim

pien

ulko

isille

sid

osry

hmille

.ul

koisi

lle s

idos

ryhm

ille o

n sa

tun-

yhte

istyö

kum

ppan

eide

n ja

sid

os-

naist

a.ry

hmie

n sa

atav

illa.

6. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

ulla

ei o

le k

äsity

stä

Kork

eako

ulul

la o

n he

ikko

kok

o-Ko

rkea

koul

u se

uraa

laad

unva

rmis-

Kork

eako

ulu

seur

aa, a

rvio

i ja

kehi

t-to

imin

nan

seur

anta

, arv

ioin

ti ja

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änna

iskäs

itys

laad

unva

rmist

us-

tusjä

rjest

elm

än to

imin

taa

ja s

entä

ä sy

stem

aatti

sest

i laa

dunv

arm

istus

-ja

tkuv

a ke

hittä

min

ento

imin

nast

a, e

ikä

sitä

seur

ata

järje

stel

män

toim

inna

sta.

Sen

kehi

ttäm

inen

on

suun

nite

lmal

lis-

järje

stel

män

toim

inta

a ja

on

laaj

alti

tai

kehi

tetä

.to

imin

taa

ei ju

urik

aan

seur

ata,

ta ja

dok

umen

toitu

a.tie

toin

en s

en to

imin

nan

erila

isist

aei

kä k

ehitt

ämise

ssä

ole

suun

ni-

vaik

utuk

sista

ja s

eura

uksis

ta.

telm

allis

uutta

.

7. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

un to

imin

toih

in s

isälty

yOs

aan

kork

eako

ulun

toim

inno

ista

Laad

unva

rmist

us k

atta

a su

uren

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ä ka

t-ko

kona

isuus

vain

yks

ittäi

siä ja

toisi

staa

n er

illisiä

sisäl

tyy

laad

unva

rmist

ukse

n m

e- o

san

kork

eako

ulun

toim

inno

ista.

taa

kaik

ki k

o rke

akou

lun

toim

inno

t.la

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ne

ttelyt

apoj

a.ta

poja

.La

adun

varm

istus

järje

stel

män

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-va

ikut

tavu

udes

ta to

imin

nan

ke-

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-hi

ttäm

iseen

on

selk

eää

näyt

töä.

täm

iseen

on

syst

emaa

ttist

a ja

hittä

mise

en o

n vä

hän

näyt

töjä

.ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ta

vat m

uodo

stav

at m

elko

hyv

inLa

adun

varm

istuk

sen

men

ette

lytav

atta

vat e

ivät m

uodo

sta

toim

ivaa

jato

imiva

n jä

rjest

elm

ärak

ente

en.

muo

dost

avat

dyn

aam

isen

koko

nai-

yhte

näist

ä jä

rjest

elm

ää.

suud

en.

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiOulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

TekijätPaavo Okko, Anneli Pirttilä, Liisa Ansala, Helena Immonen, Teuvo Uusitalo ja Marja-Liisa Saarilammi

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoit-teena oli:■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita yliopisto on toiminnalleen asettanut,■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla yliopisto ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan

laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus yliopistossa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toimin-

nan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämis-toimenpiteisiin.Auditointi perustui Oulun yliopiston ennalta toimittamaan auditointiaineistoon sekä 25.–27.11.2009 toteutet-

tuun auditointivierailuun.Auditointiryhmä toteaa, että Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä ja siihen liittyvät menettelytavat katta-

vat kaikki yliopiston perustehtävät. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä on lähtökohdiltaan avoin ja järjestelmänvaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jatkuvaa näyttöä. Yliopiston henkilöstö sekä opiskelijat ovat sitoutu-neet laatu≠työhön Toiminnan kehittämisen mallin rakentamisen yhteydessä. Koulutuksen laadunvarmistuksessa ke-hitetään toimintaa sekä opiskelijoiden että opettajien antaman palautetiedon pohjalta. Yliopisto käyttää tutkimuksenjatkuvaa arviointia laadunvarmistusjärjestelmän rakenteellisena piirteenä erityisesti painoalayksiköiden muodostami-sessa. Tavoite- ja tulosohjauksella on yliopistossa pitkät perinteet ja se on vakiintunut tehokkaaksi osaksi koulutuk-sen sekä tutkimustoiminnan laadunvarmistusta. Johtamisjärjestelmä on hyvin selkeästi vastuuta ja tehtäviä ylhäältäalaspäin jakava ja toimii yliopiston perustehtävien laadunvarmistuksessa hyvin.

Auditointiryhmä esittää Oulun yliopistolle seuraavia kehittämissuosituksia:■ Laadunvarmistusjärjestelmän laajuus ja sen tuottaman tiedon suuri määrä muodostavat riskin laadunvarmistusjär-

jestelmän tuottaman tiedon käytössä yliopiston tiedekunnissa ja laitoksilla. Runsaan laatudokumentaationyksinkertaistamisella ja yhtenäistämisellä voitaisiin parantaa sen käytettävyyttä.

■ Yliopiston laatukäsikirjan eri osille tulisi nimetä vastuupäivittäjät.■ Ulkoisten sidosryhmien entistä suoremmalla kytkemisellä laatutyöhön voitaisiin vielä tehostaa yhteiskunnallisen

vuorovaikutuksen vaikututtavuutta sekä koulutuksen että tutkimuksen alueella.Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 24.3.2010 auditointiryhmän esitykseen ja auditointi-

raporttiin perustuen, että Oulun yliopisto täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laa-dunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

AvainsanatArviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, yliopisto

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationOulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Uleåborgs universitet)

FörfattarePaavo Okko, Anneli Pirttilä, Liisa Ansala, Helena Immonen, Teuvo Uusitalo och Marja-Liisa Saarilammi

AbstraktMålet för den auditering som Rådet för utvärdering av högskolorna genomförde av Uleåborgs universitets kvali-tetssäkringssystem var att■ klarlägga vilka kvalitetskrav högskolan har ställt på sin verksamhet■ bedöma genom vilka processer och metoder högskolan upprätthåller och utvecklar kvaliteten på utbildningen

och den övriga verksamheten■ bedöma om kvalitetssäkringen vid högskolan fungerar på avsett sätt, om högskolans kvalitetssäkringssystem

frambringar ändamålsenlig information med tanke på utvecklingen av verksamheten och om systemet gerupphov till effektiva, kvalitetshöjande utvecklingsåtgärder.Auditeringen grundade sig på det auditeringsmaterial som Uleåborgs universitet hade lämnat in på förhand och

på ett auditeringsbesök 25–27.11.2009.Auditeringsgruppen konstaterar att kvalitetssäkringssystemet vid Uleåborgs universitet med därtill hörande ruti-

ner omfattar universitetets samtliga grundläggande uppgifter. Universitetets kvalitetssäkringssystem är i grund ochbotten öppet och det finns fortgående belägg för systemets effekt på utvecklingen av verksamheten. Universitetetspersonal och studerande har engagerats i kvalitetsarbetet i samband med utarbetandet av modellen för verksam-hetsutveckling. Inom kvalitetssäkringen av utbildningen utvecklas verksamheten utifrån respons från både de stude-rande och lärarna. Universitetet utnyttjar fortgående utvärdering av forskningen som en strukturell egenskap ikvalitetssäkringssystemet speciellt i fråga om upprättandet av fokusenheter. Man har redan länge bedrivit mål- ochresultatinriktad styrning som har integrerats som en effektiv del av kvalitetssäkringen av utbildningen och forsk-ningen. Ledningssystemet fördelar ansvar och uppgifter klart och tydligt uppifrån ned och fungerar väl inom kvali-tetssäkringen av universitetets grundläggande uppgifter.

Auditeringsgruppen framlägger följande utvecklingsrekommendationer för Uleåborgs universitet:■ Kvalitetssäkringssystemets omfattning och den stora informationsmängd som det ger upphov till utgör en risk

för användningen av denna information vid universitetets fakulteter och institutioner. Genom att förenkla ochsamordna den stora volymen av kvalitetsdokument kunde informationen göras mer användbar.

■ För kvalitetshandbokens olika delar bör utses personer som ansvarar för uppdateringen.■ Mer direkta kopplingar för externa intressenter till kvalitetsarbetet kunde bidra till en höjd effekt av universite-

tets växelverkan med samhället inom både utbildningen och forskningen.Rådet för utvärdering av högskolorna fastslog på auditeringsgruppens förslag och utifrån auditeringsrapporten

vid sitt sammanträde 24.3.2010 att kvalitetssäkringssystemet vid Uleåborgs universitet fyller de kriterier som harställts upp för kvalitetssäkringssystemet som helhet och för kvalitetssäkringen av de grundläggande uppgifterna.Auditeringen gäller i sex år.

NyckelordUtvärdering, auditering, kvalitetssäkring, kvalitet, högskolor, universitet

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationOulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Audit of the Quality Assurance System of the University of Oulu)

AuthorsPaavo Okko, Anneli Pirttilä, Liisa Ansala, Helena Immonen, Teuvo Uusitalo and Marja-Liisa Saarilammi

AbstractThe aims of the audit of the quality assurance system of the University of Oulu were:■ to find out what qualitative aims the university has set for its operations■ to evaluate what processes and measures the higher education institution uses to maintain and enhance the

quality of education and other activities, and■ to evaluate whether the quality assurance system in the higher education institution functions in the intended

manner, whether the quality assurance system produces appropriate information for developing the activitiesand whether it leads to effective quality enhancement measures.The audit was based on auditing material provided by the University of Oulu in advance and a site visit from

25 to 27 November 2009.The audit group notes that the University of Oulu’s quality assurance system and its related procedures cover all

the basic tasks of the university. The university’s quality assurance system is transparent and there is continuousevidence of its impact on the development of the activities. The university staff and students have been engaged inQA through the establishment of a Operations Development Model. Within QA in education, the activities areimproved on the basis of feedback from both students and staff. The university utilises the continuous evaluation ofresearch activities as a structural feature of the QA system, especially when establishing focus units. Goal- andperformance based management has been employed at the university for quite some time and has been integratedas an effective part of the education and research QA system. The management system distributes responsibilitiesand tasks clearly from top to bottom and is well suited for QA relating to the university’s basic duties.

The auditing group proposes the following development recommendations to the University of Oulu:■ The scope of the QA system and the large volume of information generated pose a risk in terms of the utilisa-

tion of this information within the university’s faculties and departments. Simplifying and harmonising theabundant QA documentation would improve its usability.

■ Each section of the quality manual should have a dedicated individual responsible for updating that particularsection.

■ More direct engagement of the external stakeholders in the QA system would increase the impact of theuniversity’s social interaction within both education and research.In its meeting on 24 March 2010, the Finnish Higher Education Evaluation Committee (FINHEEC) decided,

based on the proposal and report of the auditing group, that the quality assurance system of the University of Oulumeets the FINHEEC criteria for quality assurance systems and the quality assurance of basic tasks. The auditingcertificate is valid for six years.

KeywordsEvaluation, auditing, quality assurance, quality, higher education institutions, university

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An

Evaluation of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic,

Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central

Ostrobothnia Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher

Education in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation

Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small

regional university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.

Tampere Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in

Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia

Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun

arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-

ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen

ohjauksen arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and

Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic

Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteri-

ohjelmien arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen

opettajankoulutuksen arviointi

5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymen-laakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut

6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti

7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.:Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland

8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinenkorkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi

9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen

aluekehitystehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and

Rovaniemi Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.

& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin jaKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen

opiskelijavalintojen arviointi18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the

Degree Programmes in the University of Helsinki1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &

Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkea-koulutuksen arviointi

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third

Role of Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of

Economics. An EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of

the third role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkea-

koulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –

Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola 2003

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen

laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva,

T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujensosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävädialogi. Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003

8:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi

9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä

10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmätvuosina 1996–2003

11:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of thePostgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report

1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–20071:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.:

PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkea-

koulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston,

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuudenbenchmarking-arviointi

10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.:

Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality

assurance system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta1:2007 Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo, T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handels-

högskolans kvalitetssäkringssystem4:2007 Jokinen, T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisen yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2007 Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi6:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering

av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 –Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009

7:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–20118:2007 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality

Enhancement in University Lifelong Learning9:2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–201110:2007 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–201111:2007 Toikka, M., Aarrevaara, T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2008 Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen, T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.: Teknillisen

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

2:2008 Vuorio, E., Huttula, T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E., Yanar, A.,Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

3:2008 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta, T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialankoulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialankoulutuksen seuranta-arviointi

4:2008 Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V.-M., Tuominen, T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessäkehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta

5:2008 Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä –Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti

6:2008 Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-järjestelmän uusinta-auditointi

7:2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–20098:2008 Hintsanen, V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2008 Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M., Virtanen, T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.: Tampereen

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi10:2008 Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A., Vaisto, L., Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit

of the quality assurance system of Helsinki School of Economics11:2008 Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.: Turun yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2009 Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen,

K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi2:2009 Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila, V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammatti-

korkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–20093:2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–20124:2009 Harmaakorpi, V., Furu, P., Takala, M., Tenhunen, M.-L., Westersund, C. & Holm, K.: Turun kauppakorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2009 Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H., Tiilikka, A.-M., Virtanen, A. & Seppälä, H.: Tampereen ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2009 Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2009 Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S., Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan

teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi8:2009 Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2009 Papp, I., Lindesjöö, E., Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki

University of Applied Sciences10:2009 Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja Mikkelin

ammattikorkeakoulujen benchmarking11:2009 Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-

järjestelmän uusinta-auditointi12:2009 Hulkko, P., Virtanen, A., Lampelo, S., Teckenberg, T., Vieltojärvi, M., Saarilammi, M.-L. & Mustonen, K.: Diakonia-

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi13:2009 Hiltunen, A.-M, Uusitalo, E., Hietanen, O., Hyyryläinen, T., Kettunen, S. & Söderlund, S.: Dynaaminen laatu-

näkemys – kolmen yliopistoverkoston kehittävä vertaisarviointi14:2009 Moitus, S.: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005–200815:2009 Järvinen, M.-R., Granö, P., Huhtamo, E., Kettunen, A., Laaksonen, E., Holm, K. & Holopainen, H.: Taideteollisen

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi16:2009 Andersson, Ö., Cornér, S., Heikkilä, J., Huldin, H.,Lejonqvist, G.-B. & Lundin, K.: Auditering av kvalitets-

säkringssystemet vid Högskolan på Åland17:2009 Antikainen, E.-L., Eskelinen, H., Mäki, M., Nykänen, M., Taskila, V.-M. & Mustonen, K.: Rovaniemen ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi18:2009 Aarrevaara, T., Toikka, M., Apajalahti, H., Huttula, T., Mäkilä, M., Kajaste, M. & Saarilammi, M.-L: Lapin

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2010 Auvinen, P., Kauppi, A., Kotila, H., Loikkanen, A., Markus, A., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2010–20122:2010 Hintsanen, V., Luukka, M.-R.,Lounasmeri, T., Majander, M., Renvall, J., Holopainen, H. & Hiltunen, K.: Turun

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2010 External Review of Finnish Higher Education Evaluation Council. Self-evaluation report4:2010 Lundqvist, R., Löfström, E., Hokkanen, A., Lindesjöö, E., Westermarck, C.-M., Raaheim, A. & Lundin, K.:

Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Åbo Akademi5:2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus toimikaudelta 2008–2009