Kansliapäällikkö Erkki Virtanen:

Hyvinvointia työyhteisöihin

TEM suomalaisen työelämän hermolla

Työ & perhe-elämä tasapainossa

Mittaa työterveyshuoltosi vaikuttavuutta

TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI

No.1 | 2012

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN, työikäisen väestön väheneminen ja sitä kautta paine jaksamisen ja tuottavuuden kasvuun ovat työ- ja elinkeinomi-nisteriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan tällä hetkellä voimakkaimmat ylätason trendit suomalaisessa työelämässä.

”Tuottavuuden kasvu ei tarkoita, että teh-dään enemmän, vaan että meillä on paremmin toimivia työyhteisöjä ja organisaatioita sekä älykkäämpää ja tehokkaampaa työtä. Talous-kasvun välttämätön ehto on tuottavuuden nos-to työelämän laatua kehittämällä”, kertoo kans-liapäällikkö Virtanen.

”Meillä Suomessa on maailman paras työ-terveyshuolto monilla mittareilla mitattuna.

Olemme kuitenkin omassa organisaatiossam-me alkaneet käyttää termiä työyhteisötervey-denhuolto eli yksittäisten potilaiden ja vaivo-jen sijaan hoidetaan työyhteisöä ja sen oirei-lukohtia ennaltaehkäisevästi. Toteutamme tätä ennakoivaa mallia yhteistyössämme oman työ-terveyshuoltomme kanssa.”

PARINKYMMENEN VUODEN aikana henkilöstö-hallinto on noussut uudenlaiseen, tärkeään roo-liin työyhteisöjen hyvinvoinnin ja yksilöiden työ-kyvyn kehittäjinä. HR tukee lähiesimiehiä, joi-den tärkein tehtävä on seurata omien alaisten-sa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

”Jaksamiseen vaikuttavat työn kuormitta-

vuus sekä suhde vapaa-aikaan eli tasapaino elämän eri osa-alueiden kesken. Kuuntelemi-nen ja omasta lähityöyhteisöstä huolehtiminen ovat oikeaa esimiehisyyttä, jota haluamme tääl-lä omallakin esimerkillä viestiä eteenpäin.”

HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO hoitaa työyhteisöä ennaltaehkäisevästi. Kun yhteisössä havaitaan oireilua, ongelmaan pureudutaan jo varhaises-sa vaiheessa. ”Toivoisin, että ennakoiva työyh-teisöterveydenhuolto ja hyvinvoinnin edistämi-nen leviäisivät nopeammin ja laajemmin työ-yhteisöihin, jotta organisaatiot ovat valmiina, kun työntekijöiden määrä suhteessa eläkeläi-siin pienenee.”

Tehoa työyhteisön hyvinvoinnista

2 Lääkärikeskus

”Kiitos,

meille

kuuluu

hyvää”

TUMMIA PILVIÄ on näkyvissä yritysmaail-massa, vaikka aina välillä aurinko pilkah-taakin. Taloudellinen tilanne on epävakaa ja yritysten tuottavuus on vaakalaudalla. Tilanne pakottaa yrityksiä, aivan kuten valtioitakin, kulukuuriin kaikilla sektoreil-la mukaan lukien työterveyshuolto.

ENSIMMÄINEN AJATUS on luonnollisesti työterveyshuollon interventioiden rajoit-taminen, ainakin edes väliaikaisesti. Hy-vinvoinnin näkökulmasta tässä voi piil-lä negatiivinen oravanpyörä: silloin kun apua tarvitaan eniten, sitä voidaan antaa vähiten. Usein kulukuri koskee erityises-ti henkiseen hyvinvointiin tähtääviä pal-veluita. Lähitulevaisuudessa osaavasta työvoimasta on pulaa, ja tilannetta pitäi-si ennakoida ehkäisemällä ennenaikaista eläköitymistä ja pidentämällä työuria. Ja juuri mielenterveysongelmat ovat usein näiden ongelmien taustalla.

MITÄ JOS NÄINÄ epävarmoina aikoina pa-nostettaisiinkin henkilökuntaan enem-män? Näin varmistetaan maksimaali-nen tuottavuus matalasuhdanteen ai-kana sekä kyky tehdä tulosta, kun ajat taas paranevat. Monestihan aikaisem-min koettu pahoinvointi aktivoituu uu-den noususuhdanteen aikana, jolloin tu-lee mahdollisuus ”antaa” itselleen lupa sairastaa tai hengähtää. Verrattuna yrityk-sen koko henkilöstökuluihin, työterveys-

huoltoon kohdistuva investointi on pie-ni, mutta varmasti kannattava juuri vai-keina aikoina.

LÄÄKÄRIKESKUS ON kehittänyt työter-veyshuollon palveluja asiakkaille, joi-ta kohtaavat positiiviset tai negatiiviset muutospaineet ja henkilöstön lisäksi eri-tyistä tukea tarvitsevat esimiehet ja koko yrityksen johto. Haluamme luoda aitoa lisäarvoa ja tukea henkilöstön hyvinvoin-nin kestävää kehitystä.

Jan Wiklund ylilääkäri, työterveyshuoltoLääkärikeskus

Panosta enemmän epävarmoina aikoina

RIK

U I

SOH

ELLA

”TEM KP Erkki Virtanen”

PEK

KA

MU

STO

NEN

“Työyhteisöterveyden-huolto hoitaa yksilöiden sijaan yhteisön oireilua.”

Mitä kuuluu? Työterveys ja -hyvinvointi on Lääkärikeskuksen työterveyshuollon julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan kerran kerromme kuulumisia toukokuussa 2012. Päätoimittaja: työterveyshuollon ylilääkäri Jan WiklundToimituksen osoite: Mannerheimintie 12 B, 00100 Helsinki. info@laakarikeskus.com. Ulkoasu: Tuukka Lindqvist, Mogold

Lääkärikeskus Bulevardi, Mannerheimintie, Pasila, Postitalo, Tali, Tapiola, Tapiolan Keskustorni, Vantaanportti, Kerava, Keravan Terveyspuisto, Järvenpää, Hyvinkään Pipetti, Tuusula, Sinulle (Turku), GastroLääkärit, Graviditas Lapsettomuusklinikka, Graviditas Raskausklinikka, Matkailuklinikka, MBO- ja Diabetesklinikka, Nuorten Naisten BulevardiAjan saa aina. 010 380 3838 / 24h tai www.laakariin.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Anne Silfverberg (vas), työsuojelupäällikkö Päivikki Koskimies

ja henkilöstö- ja hallintojohtaja Mikko Salmenoja.

Henkilöstön työkykyä tuetaan yhteistyös-sä työterveyshuollon kanssa muun muas-sa toimintayksiköiden työyhteisöterveys-tarkastuksissa. Henkilöstölle on myös jär-jestetty mahdollisuus osallistua ASLAK-kuntoutukseen. Työhyvinvointia ja -tyyty-väisyyttä arvioidaan vuosittain valtioneu-voston yhteisellä VMBaro-tutkimuksella.

Joustoilla tuetaan jaksamista

TEM:n työntekijöiden keski-ikä on noin 50

vuotta ja ikärakenne painottuu yli 45-vuoti-aisiin. Tulevaisuudessa on odotettavissa elä-köitymispiikki, vaikka ministeriössä jäädään-kin eläkkeelle noin 64-vuotiaana, mikä on myöhemmin kuin Suomessa keskimäärin.

”Olemme tehneet linjauksen työn-teon tapojen muutoksista. Etätyö ja työ-ajan joustot soveltuvat useisiin tehtäviin ja niiden avulla voidaan helpottaa työnte-kijän jaksamista. Etätyö ei kuitenkaan tar-koita, että työaika ei olisi säännöllistä ja

hallittavissa”, kertoo Salmenoja.

Ennalta ehkäisevä ote

Työterveyshuollon kumppanuutta kehite-tään jatkuvasti. Painotus on ennaltaehkäi-syssä, ja yhteistyö työterveyshuollon tiimin kanssa on aktiivista.

”Kumppanuus on avainsana: tiimiltäm-me saamme uusia ideoita ja he ovat läs-nä toiminnassamme ja tilaisuuksissamme. Olemme esimerkiksi siirtyneet ikäkausitar-

kastuksista työyhteisöterveystarkastuksiin sekä liittäneet työterveyshuollon myös johtamisen kehittämiseen varhaisen tuen -mallin kautta”, kertoo Silfverberg.

Vaikuttavuuden mittareista tärkein on sairauspoissaolojen määrä, mikä antaa hy-vää pohjatietoa ja laajan näkökulman ter-veyteen ja hyvinvointiin yhteisössä. Pit-kiin sairauspoissaoloihin puututaan var-haisen puuttumisen -mallin pelisääntöjen mukaisesti.

4 Lääkärikeskus

PEK

KA

MU

STO

NEN

TEMtyöelämän hermolla

Globaalit megatrendit näkyvät työ- ja elinkeinoministeriössä sekä työn substanssin että oman työyhteisön tasolla. Yleisen

taloustilanteen ja epävarmuuden lisäksi ministeriössä pohditaan, mitä hyvä johtaminen, työyhteisön hyvinvointi ja työkyvyn

tukeminen omassa yhteisössä merkitsevät.

eikentynyt taloustilanne nä-kyy työttömyyden ja yleisen epävarmuuden lisääntymise-nä, kun taas jatkuva rakenne-muutos on yhteydessä jaksa-misongelmiin. Työssä käyvi-en ja eläkeläisten huoltosuh-de muuttuu dramaattisesti, jolloin työuria on tarve piden-

tää. Toisaalta tuottavuus kasvaa jatkuvas-ti, jolloin tulevaisuudessa voidaan pärjä-tä pienemmällä työntekijämäärällä”, Mik-ko Salmenoja, työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstö- ja hallintojohtaja, maalaa työ-elämän viitekehystä.

”Työelämän kehittämisen megatrendit pätevät myös omassa organisaatiossam-me: työhyvinvointi on läpileikkaava teema, joka liittyy kaikkeen työyhteisössä toimimi-seen niin johtamiseen, palkitsemiseen kuin arvoperustaan. Nykyään johtamisesta aja-tellaan eri tavalla kuin parikymmentä vuot-ta sitten: autoritäärisyys on muuttunut val-mentavaksi ja tukevaksi otteeksi.”

Hyvinvointia tukeva johtaminen

Työ- ja elinkeinoministeriön synnystä lähti-en henkilöstöhallinnon ja kehittämisen toi-minta on painottunut integraatio- ja muu-tosprosessin tukemiseen ja yhteisen TEM-työkulttuurin edelleen kehittämiseen. Mi-nisteriö on linjannut henkilöstöstrategias-

saan painopisteekseen muun muassa tu-loksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia tukevan johtamisen.

”Johtaminen ei ole vain henkilöstöhal-linnon asia, vaan työhyvinvoinnista, työ-suojelusta ja arvojohtamisesta keskustel-laan ministeriön linjajohdossa. Meidän roolimme on pitää nämä asiat agendalla”, kertoo kehitysjohtaja Anne Silfverberg.

”Olemme kartoittaneet menestyksen kannalta strategisen osaamisemme, ja ke-hittämisen kohteeksi nousevat johtaminen ja esimiestyö. Substanssiosaamisemme on erinomaisella tasolla, mikä on tärkeää yk-silön hyvinvoinnin kannalta.”

Johtamisen ja yhteisen työkulttuurin kehittämiseksi on luotu järjestelmä, jo-hon kuuluvat säännölliset henkilöstötilai-suudet, ylimmän johdon kehittämistilai-suudet ja esimiesfoorumit. Lisäksi johtami-sen kehittäminen on pitkäkestoisten esi-miesten, johtajien ja asiantuntijoiden val-mennusohjelmien painopisteenä.

Työsuojelu ja -hyvinvointi käsi kädessä

”Työsuojelun toimintaohjelma ja työhy-vinvointisuunnitelma kulkevat käsi kädes-sä. Johtamisen kautta nämä asiat jalkau-tetaan työntekijöille: jokainen on vastuus-sa siitä, että kohtelemme toisiamme hyvin ja asiantuntevasti”, kertoo työsuojelupääl-likkö Päivikki Koskimies.

JUURI TYÖTERVEYSHUOLTOSOPIMUKSEN kilpailut-tanut HSG Logistics Oy toivoo työterveyshuollolta ennen kaikkea aktiivista asiakkuuden hoitoa ja rää-tälöityjä ratkaisuja. Yrityksen toiminta ja reilu 150 työntekijää jakautuvat 10–30 hengen yksiköihin ympäri Suomea. Kaikissa yksiköissä tehdään varas-tointiin ja pakkaukseen liittyviä logistiikkatehtäviä, mutta niistä jokaisella on yksilöllisiä ominaispiirtei-tä riippuen asiakkaan toiminnasta ja tuotteesta.

”Pyysimme tarjoamaan työterveyshuoltoa meidän näkövinkkelistämme räätälöidysti, mikä karsi jo osan palveluntarjoajista pois. Tapasimme tarjouspyyntöömme vastanneet selvittääksemme heidän asennettaan, esimerkiksi kuka heidän mie-lestään on asiakas: yritys vai potilaat. Meille on tärkeää, että asiakkaana on yritys, joka pyrkii tur-

Toiveena tavoitteet huomioivaa yksilöllisyyttä

vaamaan omaa toimintaansa pitämällä työnteki-jänsä terveinä ja hyvinvoivina”, kertoo Rolf Karls-son, HSG Logisticsin hankintajohtaja.

TYÖTERVEYSHUOLLON kilpailutuksessa vertailtiin myös palveluntarjoajien hintatasoa sekä palvelu-verkoston kattavuutta Uudellamaalla, Pirkanmaal-la ja Varsinais-Suomessa.

”Toimipisteiden tulee olla lähellä omiamme niin, ettei työterveyshuollon perässä tarvitse mat-kustaa. Sijainnin lisäksi resurssit ovat tärkeitä. Aika lääkärille tai hoitajalle pitäisi saada mahdollisim-man nopeasti ja asiakkuuden hoidossa olla aktii-vinen ote. Yhteistyön yrityksemme ja työterveys-huollon välillä on oltava kaksisuuntaista”, painot-taa Karlsson.

ENSIMMÄINEN vuorovaikutus syntyy jo käynnis-tysvaiheen tapaamisissa työterveyshuollon tiimin ja työntekijöiden kesken.

”Toivomme erityisesti painotusta ennaltaeh-käisyyn. Työ on usein fyysistä, jolloin tuki- ja lii-kuntaelin sairauksien ehkäisy on tärkeää. Koko yrityksen henkilöstön keski-ikä on nyt 37,9 vuot-ta, mutta nousee tulevaisuudessa. Pyrimme sii-hen, että työntekijämme pysyvät jatkossakin ter-veinä”, summaa Karlsson.

VAIKKA TYÖYHTEISÖN terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat samat asiat: varhainen tuki ja ennalta ehkäisy, hyvä johtaminen ja turvalliset edellytykset suorittaa työnsä, jokainen työterveys-asiakkuus on ainutlaatuinen. Pyrimme tutustumaan yritykseen, sen tavoittei-siin, toimintaympäristöön ja henkilös-töön mahdollisimman kattavasti jo tu-tustumis- ja tarjousvaiheessa.

YHTEISTYÖLÄHTÖISEN työterveyshuol-lon periaatteen mukaisesti haluamme olla yritykselle strateginen kumppani, joka auttaa sitä pääsemään omiin lii-ketoiminnallisiin tavoitteisiinsa. Meil-lä suuri paletti valmiita tuotteita, joista tarjoamme heidän liiketoimintansa ta-voitteita parhaiten tukevan kokonais-ratkaisun.

Niina Jotunimyyntipäällikkö

6 Lääkärikeskus

ISTO

CK

PHO

TO

ISTO

CK

PHO

TO

LÄÄKÄRIKESKUKSEN uusi raportointijärjestelmä te-kee avainmittareiden seurannasta lähes reaaliai-kaista ja siten työterveyshuollon ja asiakkaan yh-teistyöstä läpinäkyvää. Uusi raportointi tukee työ-kyvyn johtamista, muutosjohtamista ja yhteistyön vaikuttavuuden osoittamista.

Raportointijärjestelmästä nähdään sairauspois-saoloihin, käynteihin, diagnooseihin ja kustannuk-siin liittyviä tunnuslukuja. ”Läpinäkyvyys ja avoi-muus paranee entisestään eikä kustannusten ke-hittymiseen liittyviä tietoja tarvitse odottaa lasku-tusperiodin loppuun, kun asiakas ja tiimi näkevät samat tiedot edelliseen päivään saakka. Järjestel-män avulla toimintasuunnitelmaan saadaan konk-reettiset mittarit, joilla voidaan seurata vaikutta-

Uusi raportointi järjestää mittarit, statistiikan ja kustannukset kuntoon

vuutta ja ennakoida riskejä. Esimerkiksi toiminta-suunnitelmaa tehdessä nähdään kuinka paljon ih-misiä on loppupäivämääränä ollut 30, 60, 90, 150 tai 250 päivän sairauslomalla ja ennakoida esi-merkiksi sairauseläkeriskejä”, kertoo työterveys-huollon ylilääkäri Jan Wiklund.

”Lisäksi pystytään käytännön läheisesti arvioi-maan toimenpiteiden kannattavuutta esimerkiksi kuinka paljon tavoiteltu 10 prosentin sairauspoissa-olojen vähennys alentaisi kustannuksia ja verrata lu-kua suunniteltujen toimenpiteiden kustannuksiin.”

Raportointijärjestelmä on tiimien käytössä hel-mikuussa. Se otetaan käyttöön asiakkaiden kans-sa sovitusti kevään 2012 aikana.

RAPORTOINTI PÄHKINÄNKUORESSA: •muiden kuin lääkärin kirjoittamien sairauslo-

mien tilastointi extranetin kautta

•poissaolojen määrät jaoteltuna pituuden tai diagnoosin mukaan

•tehty työ tyypin mukaan jaoteltuna (lääkärikäyntien määrä, ennaltaehkäisevä työ, työhönpaluun aloitekäynti, työkykyneuvotte-luiden ja työkykyarvioiden määrä)

•diagnoosit

•sairauslomien, diagnoosien ja käyntien työperäisyyden arvioinnit

•kustannuskehitys

LÄÄKÄRIKESKUS JA HOIVANET tarjoavat jousta-via ratkaisuja lastenhoidon tai omaisen hoivan järjestämiseksi kotona. ”Varmasti tutuin palve-luistamme on Sairaan lapsen hoitaja -palvelu, joka mahdollistaa hoitajan varaamisen sairaalle tai toipilaalle lapselle työpäivän tai vaikka vain tärkeän kokouksen ajaksi. Sairaan lapsen hoita-ja -palvelun lisäksi tarjoamme uudenlaisia rat-kaisuja myös muihin työn ja perhe-elämän yh-distämiseen liittyviin tilanteisiin”, kertoo Niina Kuurma, Hoivanetin toimitusjohtaja.

”LIIKKUVA LÄÄKÄRIKESKUS tuo lääkärin ja hoita-jan palvelut asiakkaan luokse kotiin, työpaikalle tai vaikka hotellihuoneeseen. Samalla käynnillä onnistuu laboratorionäytteenotto, usein myös

lääkityksen aloittaminen. Kun hoito aloitetaan heti, myös toipuminen on nopeampaa”, ker-too hoitaja Pia Bärlund Liikkuvasta Lääkärikes-kuksesta.

”Esimerkiksi lapsen sairastuttua lääkäri voi tehdä kotikäynnin ja aloittaa lääkityksen, min-kä jälkeen lapsen vanhemmat voivat palata töi-hin ja hoitaja tai avustaja voi hoitaa toipilasta ja vaikka käydä apteekissa vanhempien puolesta. Kun ammattilaiset huolehtivat lapsen hoidos-ta, vanhemmat voivat hoitaa työvelvollisuuten-sa turvallisin mielin.”

TYÖNANTAJAN ON mahdollista tarjota lasten-hoitoapua tai hoiva-apua työntekijän ikäänty-välle omaiselle työmatkan aikana tai kun työn

luonne vaatii työskentelyä normaalin työajan ul-kopuolella.

”TYÖNTEKIJÄ VOI tutustua Hoivanetin lastenhoi-tajiin ja avustajiin Hoivanetin verkkopalvelussa ja näin kotiin tuleekin tuttu hoitaja. Kun per-heen hyvinvointi on turvattu, voi työntekijä kes-kittyä rauhassa työhönsä”, painottaa Kuurma.

”Lisäksi Liikkuva Lääkärikeskus tarjoaa työ-terveysasiakkaille palvelua, jossa liikkuva hoi-taja on nimettyjen avainhenkilöiden käytössä. Palvelusta sovitaan aina erikseen ja se voi vaih-della tarpeen mukaan esimerkiksi työpaikka-käynneistä, rokotuksista ja leikkausten jälkihoi-dosta ajanvarauksesta ja laskutuksesta huoleh-timiseen”, kertoo Bärlund.

Arjen apua omaan kotiin

”Lastenhoitopalve-lu sopi loistavasti elä-mäntilanteeseemme ja se eli tarpeittem-me mukaan. Saimme todella nopeasti ja ly-hyellä varoitusajalla oman vakituisen hoi-tajan lapsillemme ko-tiin, joten pienten oli helpompi sopeutua nyt syksyllä alkanee-seen päivähoitoon ko-tona tapahtuneen har-joittelun jälkeen. Mah-tavaa oli, että hoito ei keskeytynyt lasten nu-haan tai muuhun pie-neen tautiin eli sairaan lapsen erillistä hoitoa ei tarvinnut toisin kuin päivähoidossa.”

Helena Haukilehto, Espoo

NIIN

A S

TOLT

”Työ & perhe”