mmaailmankoulu aailmankoulu kkasvattaa kansain-asvattaa ... · kau punki, pl 487, 33101 tampere •...
TRANSCRIPT
1VILKKU 6 | 2015
44
3
Maailmankoulu Maailmankoulu kasvattaa kansain-kasvattaa kansain-välisyyteenvälisyyteen
Työntekijät osallistuivat turvapaikanhakijoiden auttamiseen
Eläkeselvittelytiimi tukee pitkäaikais-työttömiä
TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 6 | 2015
1212
2 VILKKU 6 | 2015
HA
NN
A L
EP
PÄ
NE
N
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tam pereen kau punki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTER NETISSÄ www.tam pere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEU RAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 18. marraskuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Opettaja Tarja-Kaarina Lääperi kerää globaalikasvatuksen aineistoja virikkeiksi ja oppimateriaaleiksi opettajille. OSOITTEENMUU-TOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
TyöpaikkanaMilavidan miljöö
Muutokselle on varattava aikaa
Toimintaympäristöt muuttuvat ja organisaatiomuutokset ovat arkipäivää myös koulu-
maailmassa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu aloitti toimintansa, kun kahden
aiemmin toimineen toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen toiminnot yhdistettiin
Tampereen kaupungin hoidettavaksi isäntäkuntamallilla.
Aiemmissa organisaatioissa hyväksi koetut toimintatavat piti tarkastella uudelleen
ja yhdenmukaistaa uudessa ympäristössä. Kun organisaatiot yhdistyvät, alussa työs-
kennellään luonnollisestikin entisten toimintakulttuurien pohjalta, kunnes aikanaan
syntyy uusi henkilöstöä yhdistävä kulttuuri.
Aikaa muutokselle on varattava riittävästi, ja tarvittaessa muutosten määräaikoja
voi siirtää: nopeus ei ratkaise lopputuloksen toimivuutta, vaan huolellisesti suunni-
teltu ja kokeiltu toteutus.
Kun muutoksen askeleet ja mallit on sovittu, on
rohkeutta alistaa ne eri toimijoiden tarkasteltaviksi. Jo-
kainen katsoo asioita oman tehtävänsä näkökulmasta,
ja siten esitysten eri puolet ja vaikutukset tulevat näin
arvioiduksi.
Tredussa uutta organisaatiota on rakennettu kiireettä .
Pyrkimyksenä on ollut varmistaa uuden mallin toimivuus myös tulevaisuuden haastei den
edessä. Jokainen tarkasteltu malli on tuonut uusia näkökulmia organisaatioon. Rohkeus
olla etukäteen ennustamatta lopputulosta antaa innovatiivisuudelle tilaa.
Henkilöstön täytyy saada osallistua muutoksen läpiviemiseen, mutta vastuun työn
etenemisestä kantavat esimiehet. Muutostyötä tehdään usein varsinaisten tehtävien
ohessa, ja muutoksen organisoijille ajankäyttö tuo helposti haasteita. Kun työlle nime-
tään koordinoija, asioiden esille ottaminen, eteneminen ja päätöksenteko varmistuvat.
Koko henkilöstön osallistaminen lisää jokaisen vastuullisuutta lopputuloksen toimi-
vuudesta. Johdon ja esimiesten tehtävä on saada organisaatiossa asuva viisaus kaikkien
käyttöön. Onnistunut muutos vahvistaa työyhteisöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta,
ja tuo parhaimmillaan esille myös piilossa ollutta osaamista organisaation käyttöön.
Helena KoskinenAmmatillisen koulutuksen johtaja
Tampereen seudun ammattiopisto
Koko henkilöstön
osallistaminen lisää
vastuullisuutta.
KU
VA
T:
HA
NN
A L
EP
PÄ
NE
NNÄIN SEN NÄIN
Perhetukikeskukseensaatiin pelikenttä
Riikka Juuma juoReilun kaupan kahvia
10SISÄLTÖ
8 16
3VILKKU 6 | 2015
Maailmankoulu aloitti toi-
mintansa Tampereen
kau pungin täydennys-
koulutuspisteenä vuosi sitten.
Voimakadun sähkötalon tiloissa
sijaitsevassa toimipisteessä työs -
ken te lee intoa puhkuva opettaja
Tarja-Kaarina Lääperi, joka ke rää
globaalikasvatuksen eri lai sia ai -
neis toja virikkeiksi ja oppi mate-
ri aa leiksi opettajille.
Hyllyt notkuvat kirjallisuutta ,
aikakauslehtiä ja eri järjestöjen
julkaisemia tehtävävihkoja sekä
opetuslehtiä, joita opettajat voivat
noutaa maksutta käyttöönsä. Maa-
ilmankoulu palvelee Tampereen
ja kahdeksan lähikunnan opetus-
henkilöstöä varhaiskasvatuksesta
lukioihin.
– Uusimmassa peruskoulun
opetussuunnitelmassa on linjattu ,
että yksi koulun perustehtävistä
on kansainvälisyys- ja globaali kas-
vatus. Maailmankoulu tukee tätä
tavoitetta, sanoo perusopetuk sen
kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija
Viitasaari.
Maailmankoulu alkoi Rauhan-
kasvatusinstituutin hankkeena .
Nyt se toimii useissa eri kaupun-
geissa ja valtakunnallisesti ver-
Maailmankoulu tarjoaa globaali-kasvatuksen oppeja
TEKSTI Päivi Pajula
KUVA Hanna Leppänen
TAPETILLA
Tampereen seudun
tulevat koulutukset:
27.10. Toiminnallinen
koulutus globaalikasvatuk-
seen alakoulun opettajille
30.10. Tekemällä tutuksi!
Toiminnallista globaali-
kasvatusta oman äidin-
kielen opettajille
Ilmoittautumiset
koulutuksiin:
Maailmankoulu Tampere:
www.maailmankoulu.fi /
node/581
Blogi:
https://maailmankoulu-
tampere.wordpress.com
Verkkomateriaalipankki:
maailmankoulu.fi
kossa. Globaalikasvatus tarkoittaa
Maailmankoulussa maailman -
laa juiseen yhteisvastuuseen ja
ih misten yhdenvertaisuuteen pyr -
kivää kasvatusnäkökulmaa.
Yksi yhteinenmaailmaTarja-Kaarina Lääperi avaa yhden
värikkäistä globaalikasvatuksen
matkalaukuista ja esittelee sen si-
sältöä. Laukku sisältää varhaiskas-
vatuksen tarpeisiin suunniteltuja
oppiaineistoja satujen muodossa.
– Maailmankoulu luo edelly-
tyksiä ekososiaaliselle sivistyk-
selle. Oppiaineistoissa korostuvat
ihmisoikeudet, yhdenvertai suus,
ympäristö ja kulttuurien moni-
naisuus. Yhtenä tavoitteena esi-
merkiksi on, ettei erilaisuudesta
puhuttaisi ainoastaan rasismin-
vastaisella viikolla, vaan aihe olisi
luonnollisesti läsnä jokapäiväises-
sä opetuksessa, Lääperi sanoo.
Opettajien tekemää tunti-
suun nittelutyötä pyritään hel-
pot ta maan siten, että he saavat
ajan koh taisia virikkeitä opetuk-
seen kätevästi yhdestä paikasta.
Lääperi kertoo, että lainattavista
globaalikasvatuksen matka lau-
tushenkilökunnalle suunnattuja
koulutuksia. Syksyn ohjelmistossa
on luvassa esimerkiksi toiminnal-
lista koulutusta globaalikasva tuk-
seen.
Viime aikoina Lääperi on saa-
nut luonnollisesti paljon kyselyitä
turvapaikanhakijoita ja pakolai-
suutta koskevista oppiaineistoista.
Toimipisteen kirjallisuuden ja
leh tisten lisäksi hän suosittelee
opettajia tutustumaan Maailman-
koulun valtakunnalliseen verkko-
materiaalipankkiin, josta löytyy
muun muassa useita eri oppimate-
riaaleja monikulttuurisuudesta. •
Yksi globaali-
kasvatuksen matkalaukku
sisältää satukirjoja, jotka sopivat
varhaiskasvatuksen tarpeisiin.
Maailmankoulun toimipisteessä
työskentelevä Tarja-Kaarina Lääperi
toivoo, että tulevaisuuden
sukupolvista kasvaa entistä
avarakatseisempia.
kuista on tullut niin suosittuja ,
että opettaji en kannattaa varata
haluamansa laukku etukäteen
puhelimitse tai sähköpostin
kalenterin välityksellä.
– Meillä on yksi yhteinen
maailma, joten lapsista ja nuo rista
halutaan kasvattaa sivistyneitä ja
asenteiltaan uteliaita kansalai sia ,
jotka oppivat tuntemaan sekä
oman maansa että muut maat
erilai sine kulttuureineen. Glo-
baali kasvatuksen teemat ylittävät
oppiainerajat, Tuija Viitasaari
sanoo.
Turvapaikanhakijoidentilanne puhuttaaMaailmankoulun työryhmään
Tampereella kuuluvat Tuija Viita -
saaren ja Tarja-Kaarina Lääperin
lisäksi varhaiskasvatuksen suun-
nit telija Virve Savolainen, perus-
koulunopettajat Kaisa Henttinen
ja Jaana Sudenvaara- Kulmala
sekä lukion opettaja Heidi Melto-
vuo.
Lääperi hoitaa Maailmankou-
lun toimipisteen arkiset tehtävät,
kuten lainauspalvelun. Hän myös
kiertää kouluja ja tapahtumia sekä
järjestää Tampereen seudun ope-
4 VILKKU 6 | 2015
Väylästä saa tietoa mielenterveys-palveluista
PITÄISIKÖ löytyä
nopeasti tietoa uniongel-
mista? Entä depressiosta ,
ahdistuneisuudesta tai
syömishäiriöistä?
Mielenterveys- ja
päihde palvelujen Loora-
sivulta löytyvä Väylä on
kaikille kaupun gin työn-
tekijöille ja erityisesti
terveydenhuollon
henki löstölle suunnattu
tietopankki, joka koostuu
lähin nä linkeistä erilaisia
mielenterveys ongelmia
käsitteleville nettisivuille
yhdistysten ja julkisen
sektorin palveluihin.
Hakua nopeuttaa häiriöi-
den mukainen jaottelu.
Väylän ovat koonneet
ja siitä vastaavat mielen-
terveystyön koordi naatto-
rit Katri Pihlaja ja Eija
Väänänen.
– Tietoa on olemassa
todella runsaasti, mutta
se on hajallaan eri paikois-
sa . Väylässä tietoa on
koottu yhteen paikkaan
työnteon nopeuttami-
seksi ja helpottamiseksi,
Pihlaja kertoo.
Linkkien lisäksi
Väylässä kerrotaan
muun muassa erilaisista
potilasryhmistä , joihin
terveydenhuollon
ammattilaiset voivat
asiakkaitaan ohjata. •
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Uusi ap
TAPETILLA
Kansainvälistä suojelua hakevien
määrä on kesästä lähtien kasvanut
Suomessa ennennäkemättömällä
taval la. Tänä vuonna Suomeen on saapunut
lokakuun alkuun mennessä 18 500 turva-
paikanhakijaa, kun koko edellis vuonna
hakijoi ta oli yli 3 600. Sisä ministeriö
arvioi , että Suomeen saapuu tänä vuonna
noin 50 000 turvapaikanhakijaa.
Tilanne alkoi näkyä syksyllä voimak-
kaasti myös Tampereella, jonne saapui
syyskuun aikana noin 850 turvapaikan-
hakijaa.
Kaupunki järjesti heille hätä ma joi tus-
tiloja Kaupin sairaalaan, Koukkuniemen
vanhainkodin Lehtelä-raken nuk seen sekä
Hervannan lukion ja Multi sillan koulun
tyhjillään olleisiin tiloi hin.
Myös Tampereen ev.lut. seurakunnat
ja Suomen Punainen Risti olivat mukana
tilojen sekä henkilöstön järjestämisessä.
Maahanmuuttovirasto korvaa kaupun gille
turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
koitu vat kustannukset täysimääräisesti.
Tilojen lisäksi turvapaikanhakijat
tarvitsevat muitakin palveluita, kuten
neu vontaa, ruokahuoltoa ja tervey den -
hoi toa. Äkillisesti kehittyneen tilan teen
takia tarvittiinkin nopeasti lisää työn-
teki jöitä . Apua saatiin kaupungin omasta
henkilökunnasta. Kaupungin työn tekijät
osallistuivat kiitettävästi hädänalaisten
auttamiseen ja ilmoittautuivat lisä työ hön
tai vapaaehtoisiksi avustaviin tehtäviin.
Turvapaikanhakijat siirtyvät hätä-
majoitustiloista vas taan ottokeskuksiin.
Maahanmuuttovirasto perustaa uusia vas-
taan ottokeskuksia 4–5 kes kuksen viikko -
vauhtia, mutta uudetkin paikat täytty vät
nopeasti. Kaupunki varautuu siihen, että
hätämajoitustiloja joudutaan pitämään
yllä pitempään. •
KAUPUNGIN henkilöstöllä oli
syyskuun ajan mahdollisuus ot-
taa kantaa pormestarimalliin ja
evästää sen kehittämistä osana
toimintamallin uudistamista .
Loorassa tehdyssä kyselyssä haet-
tiin näkemyksiä pormesta rin ja
apulaispormestarien rooleihin
ja tehtäviin sekä pormestarin
va lintatapaan. Kyselyyn saatiin
64 vastausta.
Pormestarimallia pidettiin
pääsääntöisesti kannatettavana ,
mutta sitä täytyy vastaajien mie-
lestä kehittää edelleen. Por mes-
tarin tehtäviä pitäisi vastaajien
enemmistön mieles tä suun na ta
nykyistä enemmän strategiseen
ja poliitti seen johtamiseen. Myös
apulaispormestarien tehtävissä
täytyisi vastaajien enemmistön
mielestä painottua strateginen
johtaminen.
Suhtautuminen apulais por-
mestarijärjestel mään oli melko
kriittistä. Moni vastaajis ta eh dotti
järjestelmästä luopumista . Järjes-
telmää kannattavien kin mieles-
tä apulaispormestarien määrää
tulisi vähentää nykyises tä.
Hieman yli puolet vastaajista
kannatti pormestarin valitse-
mista suoralla vaalilla. Sen koet-
tiin sopivan erityisesti malliin,
jossa pormestarin tehtävät pai-
nottuisivat nykyistä enemmän
stra te giseen johtamiseen.
Kyselystä saatua materiaalia
hyödynnetään toimintamallin
uudistuksen valmistelutyössä. •
Strategia ja kehittäminen >
Toimintamallin kehittäminen
(Henkilökunnan vastaukset
pormestarimallista)
Turvapaikanhakijoille järjestettiin pikaisesti hätämajoitustiloja
Henkilöstökyselyn mukaan pormestarimallia kehitettävä
TAMPEREEN kaupungin työn-
tekijöitä voidaan palkita hyvistä
työtuloksista kertapalkkiolla ensi
vuonna tämän vuoden tapaan. Tu-
lospalkkioita ei sen sijaan pystytä
taloudellisen tilanteen takia käyt-
tämään ensi vuonnakaan.
Palkitsemisen painopisteet
kuluvalla valtuustokaudella ovat
talouden tasapainottaminen , ta -
voitteellinen toiminnan johtami-
nen sekä toiminnan kehittäminen .
Henkilöstön palkitsemisen täytyy
liittyä näiden painopisteiden to-
teuttamiseen.
Kaupunginhallituksen henki-
löstöjaosto hyväksyi lokakuussa
toimintamallin tuloksellisuudes-
ta palkitsemiseen vuodelle 2016.
Henkilöstöyksikkö antaa tar-
kemmat ohjeet kertapalkkion
maksamisesta. •
5VILKKU 6 | 2015
isa Heinämäki ereen kaupungin ulaispormestari. tsi toukokuussa einämäen (vihr) nkeinopalveluis-- ja elämänlaatu-taavaksi apulais-Tehtävää aiem-Olli-Poika Parviai-iin eduskuntaan. taa myös Tampe-valtuustoryhmää.t ja millaisista ä tulit apulais-riksi?inen tamperelai-ojan äiti. Olen teh-n työurani poliisi-iisin eri tehtävis-at ulottuneet po-a sisäministeriön Poliisitutkinnon eiskunta- ja hal-maisteri. Myös jat-eustieteiden toh-n alla, mutta apu-n pesti vie nyt var-ilta asioilta. töitä ja sinulla on uu monta laajaa kuten toisen as-seen ja työllisyy-ä kulttuuri- ja lii-in liittyvät asiat. aljon yhteistyötä en kanssa. Synkkä lanne tekee työs-eellisen ja samal-luista, joiden en-ä vaikutus ongel-isen näkökulmas-ä. Näiden tekijöi-ttaminen on han-malta osaltani teen hin tartuit ja simmäisenä?n jo valmiita ver-laajennan tietä-mistani tapaamal-nkin näin alussa höni kuuluu myös
isoja kokonaisuuksia, joihin tulee perehtyä, kuten työllisyydenhoi-toon ja koulutukseen liittyvät ky-symykset ja kehittämistarpeet. Si-vistys- ja elämänlaatupalveluiden kysymykset ovat tutumpia, koska olin viime valtuustokaudella tä-män lautakunnan jäsen. Luotta-mustoimet kaupunginvaltuu tet-tuna ja myös kaupunginhallituk-sen jäsenenä ovat antaneet toki hyvää kokonaiskuvaa kaupungin eri toiminnoista. 4 Mikä sinua kiinnostaa apulaispormestarin tehtävissäsi? Mitkä ovat vahvuutesi?Työ haastavien asiakokonaisuuk-sien parissa on mielekästä. Innos-tun asioista ja pidän vaihtelusta ja siten hakeudun luontaisesti teh-täviin, joissa näitä elementtejä on tarjolla. Vahvuuteni on myös helppo lähestyttävyys. Olen tot-tunut toimimaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa aiemmissa työ-tehtävissäni ja nähnyt ihmisten elämää melko monelta kantilta. 5 Mikä on mielipaikkasi ja mielipuuhaasi Tampereella?Mielipaikkani on oma kotini Tam-pereen Onkiniemessä sekä Tam-pereen lukuisat järvenrannat ja metsät, joihin voi mennä perheen kanssa retkeilemään.6 Millaisia terveisiä lähetät henkilöstölle?Olen tosi iloinen mahdolli-suudesta olla osa tätä Tampereen kaupungin työyhteisöä ja halu-an kuunnella näkemyksiänne. Olettehan oman työnne parhai-ta asiantuntijoita. Minuun voi ol-la tarvittaessa yhteydessä mata-lalla kynnyksellä. •
otaan palveluita ssa ja lähitor eilla
eppänen
Linnainmaan terveysaseman osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen toivovat, että terveysasemalla säilyy henkilöstöravintola muutosten jälkeen.
KAUPUNGIN PALVELUKSESSA AHKEROI YLI 500 KESÄTYÖNTEKIJÄÄTAMPEREEN kaupungilla työs-kentelee yli 500 kesätyönteki-jää: harjoittelijoita, koululaisia, opiskelijoita, vuosilomasijaisia ja kausityöntekijöitä.Ohjeita ja neuvoja kesätyön-tekijöille löytyy Kesätyöntekijän
oppaasta. Opas tarjoaa kesätyön-tekijöille yksissä kansissa tie-toa palvelussuhteeseen kuulu-vista seikoista, kuten työajasta, vapaista, eduista ja työturvalli-suudesta sekä kaupungin organi-saatiorakenteesta ja strategiasta. Esimiehet voivat tilata op-paan paperiversioita kaupun-gin virastotalon virastopalve-luista osoitteesta [email protected] . Kaikkien uusien työnteki-
jöiden, myös kesätyöntekijöi-den, perehdyttäminen työteh-täviin on tärkeää. Perehdytyk-sen avuksi on tehty uusi opas, jota esimiesten kannattaa hyö-dyntää. •Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen alkaminen (Perehdyttämisopas ja Kesätyöntekijän opas)
kertoo suunnitte-ko Hiltunen tilaa-n myös Nurmi-an lähitori. Li säk-uunnittelee Lam-veluita, joita ra ja - n joustavasti käyt-a palvelumallia pi-mmäiseksi koilli-utta myöhemmin tään samalla mal-n Tampereella. Tä-etaan keskustan ja kehittämissuun-istelu. Syksyllä al-a kaakkoisen alu-nnittelut. •
an tekemään, mut-sanota, sanoo Ka-rjaston, Atalan ter-Takahuhdin enti-matalon sekä joi-sten suun tervey-euvolan toimipis-not siirtyvät Lin-vinvointikeskuk-toimintoja Käm-rveysasemalta.Leinolan ja Lin-risokeskusten ti-a uuteen käyttöön, aadaan uusia tilo-ntikeskuksesta et-merkiksi Linnain-keskuksesta saa-
innainmaan päi-oin Leinolan nuo-tilat jäävät päivä-n käyttöön.n palveluiden saa-ritään takaamaan alveluja lähitoreil-en lähitori alueelle mmenniemeen kir-etuksen ja nuori-teyteen. Kämmen-a- ja terveysasema-etään tarpeen mu-tikeskus- tai lähi-niemen lähitorin nnittelu alkaa elo-ttamalla mukaan yhdistysten lisäk- OSAAMIS-KESKUKSEEN SIIRTYY 300 HENKILÖÄKONSERNIP ALVELUI-HIN perustettavaan uuteen osaamiskes-kukseen siirtyy 300 kaupun gin työntekijää lähinnä Hallinto-palvelukeskuksesta, Taloushallinnon palvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Keskus aloittaa toi-mintansa ensi vuoden alussa.Uudessa osaamis-keskuksessa toimii viisi ryhmää: talous-, henki-löstö-, tieto-, hallinto- ja ict-palvelut. K eskuk-sen johtajana aloittaa Heli Hirvelä.Osaamiskeskuksen nimeksi tulee Koppari . Nimen valitsi Koppa -projektin ohjausryhmä nä toimiva konserni -hallinnon johtoryhmä nimikilpailun avulla . Looran kautta järjestet-tyyn nimikilpailuun saatiin 100 nimiehdo-tusta ja 77 erilaista nimeä. Kopparia nimeksi ehdotettiin kaksi kertaa.Nimen perusteluis-sa todettiin, että osaa-miskeskuksen henkilö-kunta toimii kopparina vastatessaan eli ottaes-saan vastaan eri palve-lualojen tehtäviä.Organisaatio ja johtami-nen > Hallinnon kehittä-minen > Koppa-projekti
ormestari tarttui heti töihin
Ohjaaja Roosa Kettunen aikuis-
sosiaalityöstä ja projektityöntekijä
Mirja Siren Sos II -hankkees-
ta ahkeroivat fl äppitaulujen ääressä. He
kirjaavat ylös taustalta kuuluvia mietteitä
siitä, miten asiakkaalle voitaisiin tehdä
täydellinen päivä. Näin he ovat osaltaan
polkaisemassa liikkeelle kansainvälistä
Change Day -uudistusliikettä, jonka avulla
etsitään työkaluja parempiin palveluihin.
Sekä Kettunen että Siren osallistuivat
Change Dayn ympärille järjestettyyn en-
simmäiseen työpajaan, joka keräsi yhteen
kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen
työntekijöitä, yksityisiä palveluntuottajia
ja eri järjestöjen edustajia.
Tilaisuudessa kaikille tuli tutuksi tämä
moneen maahan levinnyt ruohonjuuri-
tason muutosliike, jolta Tampereellakin
odotetaan paljon.
Liike on lähtöisin Englannista, ja Suomen
itsenäisyyden juhlarahasto Sitra jalkauttaa
sitä parhaillaan maahamme. Vaikka moni
kunta on lähdössä hankkeeseen mukaan,
Tampere nappasi omalla aktiivisuudellaan
mannekiinin paikan.
Tamperelaisia ajatuksia nähdään jo
muun muassa Sitran verkkosivuilla, ja
marraskuisen päätapahtuman nettilähe-
tyksiin on tulossa suoraa kuvaa kaupun-
gin toimipisteiden tapahtumapäivästä.
Tekoja jatunnelmaaChange Dayn järjestelyistä Tampereella
vastaa muun työnsä ohessa projektipääl-
likkö Sarita Mäkelä.
Hänen mielestään Change Day osui
tamperelaisittain katsottuna kreivin ai-
kaan, koska muutoksen tuulet puhalta-
vat lähes kaikissa kaupungin toiminnoissa.
– Change Day on työkalu henkilöstölle
oman työn kehittämiseen ja se tuo henki-
löstön kautta myös asiakkaan äänen kuu-
luviin. Se on konkreettisia tekoja entistä
parempiin palveluihin, Mäkelä tiivistää.
Tampereella päätettiin ensimmäisenä
kutsua mukaan tapahtumaan sosiaali- ja
terveyspalvelujen työntekijät. Jatkoa katso-
taan myöhemmin.
Kaikki työntekijät ja myös heidän
asiak kaansa voivat kiinnittää viestiä
omasta muutosteostaan tai -ideastaan
joko työpai kalle pystytettävälle Change
Day -seinälle tai kirjoittaa niitä verkko-
osoitteessa www.changeday.fi .
Ainakin Englannista on kulkeutunut
tietoa tapahtuman ansioksi luettavista
muutoksista, joita on saanut aikaan muun
muassa verkostoituminen eri toimi joiden
kesken.
Change Day näkyy Tampereen kau-
pun gin työpaikoilla. Työpaikoille on koot-
tu omat CD-agentit, jotka vastaavat omilla
työpaikoillaan päivän järjestelyistä ja ke-
räävät yhteen Change Day -tekoja. Valta-
kunnallinen Change Day -tapahtuma on 3.
marraskuuta, jolloin työyhteisöt kertovat
toisilleen hyvistä työkäytännöistä ja esit-
televät tekemiään palvelulupauksia.
– Toivomme päivän tuottavan työpai-
koille hyvää tunnelmaa. Siitä syntyy myös
tekoja, Sarita Mäkelä sanoo. •
Henkilöstöasiat >
Osaamisen kehittämien
TEKSTI JA KUVA Tuula Ala-Honkola
on työkalu oman työn kehittämiseen
Change DayKun
Mirja Sirén loihtii
paperille kuvaa
täydellisestä työpäivästä,
siinä on hymyllä
tärkeä sija.
6 VILKKU 6 | 2015
TAPETILLATEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVA Hanna Leppänen
Kipala on täyttänyt
kaikki tavoitteensa
TALOUSHALLINNON palvelu-
keskus eli Kipala perustettiin
tasan kymmenen vuotta sitten .
Palvelukeskukselle asetettiin
perustettaessa kolme ydin-
tavoitetta: parantaa asiakas-
tyytyväisyyttä, vähentää
henkilöstömäärää toimin-
nan tehostamisen kautta
sekä pienentää tuotettavien
palveluiden kokonaiskustan-
nuksia. Kipala on täyttänyt
kaikki tavoitteet.
Aluksi palvelukeskuksen
asiakaskunta koostui lähes
poikkeuksetta kaupungin
yksiköistä. Asiakaskunta on
vuosien aikana laajentunut
kaupungin konserniyhtei-
söihin, joita on palvelu-
keskuksen asiakkaina 16.
Myös asiakkaiden toimin-
nan muuttuessa henkilöstöä
on tullut asiakkailta Kipalaan .
Kaupunkiorganisaation ulko-
puolelta sinne on siirty nyt
6 henkilöä. Organisaation
sisältä on muuttanut
yhteensä 30 henkeä, lähinnä
rahoitus- ja sijoitusyksiköstä
ja tilaajaryhmän asiakas-
maksuyksiköstä.
Kuluneiden kymmenen
vuoden aikana palvelu-
keskukseen on tullut uusien
tehtävien ja asiakkaiden
myötä yhteensä 51 henkilöä
lisää. Vastaavasti alku-
peräi sistä talous- ja palkka-
hallinnon tehtävistä on
voitu lakkauttaa 72 tehtävää
toimintojen kehittymisen
vuoksi.
Kipala huolehtii Tampe-
reen kaupungin yksiköiden
ja ulkopuolisten asiakkai-
densa kirjanpidosta, osto-
laskujen käsittelystä, lasku-
tuksesta ja perinnästä sekä
palkan laskennasta. Kipalan
tehtävät yhdistetään osaa-
mis keskus Koppariin ensi
vuoden alusta alkaen . •
Sairastumisestavoi alkaa uusi ura
Työuran ei tarvitse katketa työkyvyn
heikentymiseen. Tampere on hakenut
työntekijöilleen uusia mahdollisuuksia
työelämässä jatkamiseen muun muassa Osa-
työkykyiset työssä -pilotin kautta.
Se tuo uuden ammatin Tampereen Ateri-
alla työskenneelle Suvi Purasmaalle. Ranne-
kanava-ahtauman vuoksi hänen molemmat
kätensä leikattiin, ja monipalvelutyöntekijän
työ päiväkodissa kävi vaikeaksi. Purasmaa halusi
lasten pariin ja hoitoalalle.
Haaveesta tuli totta Hallintopalvelukeskuk-
sen henki löstöasiantuntijoiden, Tullinkulman
työterveyden työkykytiimin ja Tredun työkyky-
koordinaattorin, opinto-ohjaaja Minna Arvo-
sen avulla. He ovat aloittaneet pilotin aikana
uudenlaisen yhteis työn sellaisissa tapauksissa,
kun työ kyvyn muuttuminen vaatii uudelleen-
sijoitusta. Purasmaa pääsi valintahaastattelun
jälkeen opiskelemaan lähihoita jaksi.
– Hieno mahdollisuus, tämä oli ykköstoi-
veeni! On huippujuttu lähteä opiskelemaan nyt,
kun on elämänkokemusta, hän kiittää.
Mahdollinen huippuosaajatoisessa työtehtävässä– Kenen tahansa työkyky voi muuttua väliaikai-
sesti tai pysyvästi. Yksi pilotin tavoitteista on
ollut vaikuttaa asenteisiin ja kiinnittää huomio
työkyvyttömyydestä työkykyyn. Vaikka se on
alentunut omassa työssä, voi silti olla huippu-
osaaja toisessa, sanovat henkilöstösuunnittelijat
Satu Kuivasto ja Satu Koski.
– Työssä jatkamisen edellytys on työnteki-
jän oma motivaatio, jota Hallintopalvelukes-
kuksen asiantuntijat tukevat. Tiivis yhteistyö
heidän, esimiehen, työterveyden ja Kevan välillä
on tärkeää.
Räätälöity koulutustuo mahdollisuuksiaKoulutuspolut ovat yksi lisä keinoihin työssä
jatkamiseksi. Niiden suunnittelusta vastaa
Tredun aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut.
Tredussa valittavana on yli 70 tutkintoa, ja
uudelleensijoittujia ohjataan tarvittaessa myös
muihin oppilaitoksiin.
Monimuotoinen, räätälöity koulutus mah-
dollistaa eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi sosiaali -
ja metallialoilla hankittua osaamista pystyy
hyödyntämään myös muilla aloilla. Lähihoitaja
voi osaamisalan vaihtamisella jatkaa työtään
toisenlaisissa tehtävissä, jos sairaus estää työs-
kentelyn entisessä työssä.
– Tutkintoja saa suorittaa osissa ja vaikka vain
yhden osatutkinnon. Ammatillisen osaa misen
lisäksi monet työelämässä nykyään tarvittavat
yleistaidot tulevat samalla päivitet tyä , aikuis-
koulutuspäällikkö Satu Nevalainen muis tuttaa.
– Vähän uutta ja vanhaa yhdistäen voi löytyä
uusi tulokulma työelämään, Arvonen lisää.
Hän ohjaa uudelleensijoittujia ja miettii
heidän kanssaan sopivia ratkaisuja. Niissä sovi-
tetaan yhteen työntekijän toiveet, voima va rat
ja motivaatio työnantajan tarpeiden ja työllis-
tymismahdollisuuksien kanssa. Jo aiemmin
työkykyä punnitsevat esimies, Hallin to palvelu-
keskus ja työterveys. •
Keskustan palvelu-
alueen kaupungin
palveluja ideoitiin
urakalla 16. syyskuuta
Galleria Bertelissä.
Ensin vuorossa olivat
kaupungin henkilöstö ja
yhdistykset, illansuussa
ajatuksiaan pääsivät
kertomaan kunta laiset.
Henkilöstölle järjes te-
tyssä työpajassa tarkoituk-
sena oli miettiä keskustan
alueen palveluja ja tiloja
uudella tavalla ja unohtaa
hetkeksi organisaatiorajat.
Asioiden uudelleen
ajattelu kiinnosti ilahdut-
tavan monia kaupungin
työntekijöitä. Iltapäivän
aikana kohtasivat useat
ideat ja oivallukset, jotka
Keskustan palvelujen
ideointi innosti
henkilöstöäTEKSTI Marika Haapala
7VILKKU 6 | 2015
jalostuessaan voivat parantaa
kuntalaisten palveluita. Esi-
merkiksi aihioi ta sukupolvien
väliselle yhteistyölle syntyi
hetkessä, kun ikäih misten
parissa työs ken televä työn-
tekijä tapasi Tampe reen
seudun ammattiopisto Tredun
väkeä.
Työpajassa ihmiset saivat
vapaasti kierrellä eri pisteillä.
Yhdellä pisteellä esimerkiksi
juteltiin palveluiden oudoista
nimistä ja epäiltiin, että
ihmi set saattavat hakeutua
tunne tumpien mutta liian
tuhtien palvelujen piiriin,
kun eivät tiedä, mitä kevyempiä
palve luita on olemassa .
Tiedot ta minen niin kaupungin
kuin muidenkin toimijoiden
palveluista nousikin monessa
pisteessä esiin.
Päivän päätteeksi suunnit-
telijoiden pöydille jäi nippu
ideoita jatkokehittämistä
varten. Työpajassa toivot tiin
muun muassa kohtaamis paik-
koja nuorille, yhdis tys ten ja
muiden toimijoiden verkostoa,
asiakaspalveluchattia, tilojen
iltakäyttöä sekä yhdestä
paikasta löytyvää kaupungin
tilojen varauskalenteria.
Keskustan osalta palvelu-
mallityö jatkuu siten, että
kaupungin eri toimijoista
koostuva työryhmä jatko-
työstää työpajan tuloksia.
Kehittämissuunnitelma
alueen palvelujen kehittä-
misestä valmistuu
tämän vuoden loppuun
mennessä. •
Maarit Inberg ei voinut enää sairastu-
misensa jälkeen palata työhönsä Her-
vannan kotihoitoon. Viime keväänä
hän aloitti koulunkäynninohjaajan opinnot
osa- aikaeläkkeen ohessa. Tuntumaa uuteen
työhön hän on saanut työssäoppimisjaksolla.
Työ Pispan koulussa on maistunut mukavalta.
– Olen opettajan apuna ja autan oppilaita
pääsemään töiden alkuun sekä pidän yllä jär-
jestystä. Koulussa on aika kiireistä, mutta vaih-
televaa. Viime viikolla olimme luontoretkellä,
ja vastikään teimme pannaria ja vispipuuroa.
On kiva, että oppiaineiden rinnalla on myös
käytännön juttuja, Inberg sanoo.
Munuaissairaus ja vuonna 2003 tehty mu-
nuaisensiirto eivät vielä estäneet häntä jatka-
masta työtä kotihoidossa. Elokuussa 2013 kaik-
ki muuttui, kun Inberg ilmeisesti dialyysihoi-
tojen seurauksena sai sydäninfarktin. Sydämen
pallolaajennuksen jälkeen lääkäri totesi, että
vanhaan työhön ei ole paluuta.
– Se olisi minulle liian raskasta. Pari vuotta
sitten sain lisäksi uuden munuaissiirrännäisen ,
minkä vuoksi en voi nostaa mitään kahta kiloa
painavampaa enkä kumarrella, 49-vuotias
Inberg kertoo.
Sisu ja rohkeusvievät tavoitteeseenMaarit Inberg sai osa-aikaeläkkeen maalis-
kuuhun 2015 asti. Se jatkuu nyt opiskelija-
korotuksella ensi vuoden syyskuuhun, jolloin
Inberg valmistuu koulunkäynninohjaajaksi
Tredusta.
Uusien urapolkujen mahdollisuudesta
hän sai kuulla viime kevättalvena. Työterveys-
lääkäri kehotti ottamaan yhteyttä Tredun työ-
kykykoordinaattoriin Minna Arvoseen. Tämä
kannusti Inbergiä opiskelemaan ammattiin,
joka sopisi muuttuneeseen työkykyyn. Pienen
miettimisen jälkeen päätös oli selvä.
– Haluan jatkaa työelämässä. Kuulun sii-
hen sukupolveen, joka on aina tehnyt töitä.
Uskon ja toivon, että saan työtä myös valmis-
tumiseni jälkeen.
– Opettelemista on tietysti paljon, varsin-
kin tietokoneasioissa, mutta olen sosiaalinen
ja peräänantamaton. En sano ikinä, että tämä
ei kuulu minulle. Koulunkäynninohjaajan työ
sopii minulle fyysisestikin. Ei ole pitkiä väli-
matkoja, nostelemista eikä kumartelemista. •
aaaaaaaaaaaaaariririririritttt t t InInInInnInInnInnbebebebebebebebebb rgrgrgrgrgrg eiieieieieiei vvvvvvoioioioioioinunununununununuuuut t t t t tt enenenenenennnääääääääääää ssssssaiaiaiaia
Maarit Inberg
ehti työskennellä kau-
pungin kotihoidossa
22 vuotta. Pian hänestä
tulee koulunkäynninohjaaja.
Tuntumaa työhön on
saanut Pispan
koulussa.
8 VILKKU 6 | 2015
TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen
KUVA Hanna Leppänen
Kaupunki käyttää entistä enemmän
Reilun kaupan
tuotteita
Reilun kaupan viikkoa vie-
tetään 19.–25. lokakuuta,
jolloin kaupungin työn-
tekijöitä kannustetaan pitämään
Reilun kaupan kahvitauko omissa
kahvihuoneissaan.
Reilut tuotteet kuuluvat kau-
pungin työntekijöiden arkeen
muutenkin; esimerkiksi lounas-
kahvit henkilöstöravintolassa
nautitaan reiluna. Erilaisia Reilun
kaupan tuotteita on saatavilla Suo-
messa jo yli 1 800 ja pelkästään
reiluja kahveja yli 100.
Tampereesta tuli Suomen
ensimmäinen Reilun kaupan
kaupunki vuonna 2008. Arvonimi
velvoittaa edistämään kestävää
kehitystä ja reilujen tuotteiden
käyttöä.
– Suomessa Reilun kaupan
kaupunkeja on 12, ja esimerkiksi
Helsingistä tuli Reilun kaupan
kaupunki vuonna 2014. Tampe-
reen kaupunki käyttää Reilun kau-
pan kahvia ja teetä esimerkiksi
kokoustarjoiluissaan, kouluissa ,
päiväkodeissa, palvelukeskuksis-
sa ja sairaaloissa, kertoo suunnit-
telija Riikka Juuma Kestävä
yhdyskunta -yksiköstä.
– Reilun kaupan tuotteiden
käyttö ja erilaisten tuotteiden va-
likoima on kasvanut vuosittain.
Eniten kuluu kahvia ja banaaneja.
Brändiä voi hyödyntääkaupunkimarkkinoinnissa
Tunnetuin Reilun kaupan tuote
on edelleen kahvi. Joku saattaa
vieroksua Reilun kahvin makua
takavuosien kokemuksen perus-
teella, mutta Riikka Juuma kehot-
taa kokeilemaan laajasta kahvi-
valikoimasta uusia makuja ja eri
paahtoja.
Kaupungin henkilöstöravinto-
loista voi löytyä monen eri merkin
Reilun kaupan kahveja. Lisäksi va-
likoimissa on reiluja teetuotteita,
mehuja, keksejä, hunajaa, sokeria,
suklaata, kaakaota ja hedelmiä.
– Tampereen kaupungilla ko-
rostuvat elintarvikkeet, ja Reilun
kaupan sertifi ointijärjestelmä al-
koi maataloustuotteista. Kuiten-
kin esimerkiksi Vantaa hankki
Reilun kaupan puuvillasta val-
mistettuja teepaitoja työvaatteik-
si, Riikka Juuma toteaa.
Juuman mielestä kaupungin
yksiköiden ja toimijoiden kannat-
TAPETILLA
Suunnittelija
Riikka Juuma kehottaa
yksiköitä hyödyntämään
Reilun kaupan
kaupungin arvo-
nimeä.
Reilu kauppa
• Reilun kaupan ideana on
taata kehitysmaiden viljeli-
jälle mahdollisuus turvalli-
seen ja kestävään toimeen-
tuloon. Viljelijöille makse-
taan vähintään takuuhinta
ja Reilun kaupan lisä. Se
voidaan käyttää esimerkiksi
tuotannon parantamiseen,
koulutukseen, asuntoihin
ja terveydenhuoltoon.• Lapsityövoiman hyväksi-
käyttö on kielletty.• Suurtiloilla työntekijät
saavat vähintään lakien
mukaista palkkaa,
turvalliset työolot ja
oikeuden liittyä ammatti-
yhdistyksiin.• Viljelyssä otetaan
huomioon ympäristö,
ja puolet tuotteista on
luomua.• Reilua kauppaa valvoo
ulkopuolinen ja
puolueeton taho.
9VILKKU 6 | 2015
Useat kaupungin liikelai-
tokset ja tytäryhtiöt ovat
päättäneet hakea toi min -
nalleen Ekokompassi-ser ti fi -
kaat teja. Ympäristötyön kehittä-
mi seen mukaan lähteneet orga-
nisaatiot osallistuvat syksyn ja
alkutalven aikana Ekokompas-
si-ympäristöjärjestelmän pilo-
tointiin.
Ekokompassi on pienille ja
keskisuurille yrityksille sekä
virastoille soveltuva ympäristö-
asioiden hallintaa ja johtamista
helpottava järjestelmä . Syksyn
aikana pilottiorganisaatioissa
muun muassa arvioidaan ym-
päristötyön nykytilaa, asetetaan
konkreettisia kehitystavoitteita
ja nimetään ympäristövastaa-
vat, joiden tehtävänä on var-
mistaa, että ympäristötyö ete-
nee ja tavoitteet saavutetaan.
– Pilotoinnin yhteydessä
liike laitokset ja tytäryhtiöt
saa vat käyttöönsä valmiit työ-
ka lut ja ohjeet sekä juuri niille
suunniteltua koulutusta, kertoo
pilotoinnista vastaava projekti-
suunnittelija Jani Niemi.
Infralle tärkeätyökaluPilotointiin osallistuvan Tam-
pereen Infran toimitusjohtajan
Milko Tietäväisen mukaan Eko-
kompassin käyttöönotto auttaa
Infraa hallitsemaan sen toimin-
taan liittyviä ympäristövaiku-
tuksia ja -tietoa aiempaa parem-
min. Tämä on tärkeää, koska
Infran toiminta vaikuttaa ym-
päristöön monella eri tavalla.
Infra esimerkiksi muokkaa
TEKSTI Kirsi Viertola
KUVA Jyrki Ristilätaisi hyödyntää Reilun kaupan
brändiä sekä omaa arvonimeään
kaupunkimarkkinoinnissa ja tilai-
suuksissa. Suomalaisista 90 pro-
senttia tuntee brändin. Arvonimi
osoittaa, että kaupunki toimii vas-
tuullisesti.
Apua vastuullistenhankintojen tekoonHankintojen kestävyyttä ja eetti-
syyttä pohditaan kaupungilla laa-
jemminkin. Tavoitteena on myös
auttaa hankinnoissa ja tarjous-
pyyntöjen tekemisessä.
– Näkökulma on laajentunut
muun muassa riskimaatuotteisiin ,
joista läheskään kaikilla ei ole
Reilun kaupan sertifiointia. Ne
voivat esimerkiksi sisältää mine-
raaleja, joita on tuotettu huo-
noissa työoloissa. Julkisilla vero-
rahoilla ei saisi tukea pakko - tai
lapsi työn teettämistä. Tarjous-
pyynnössä voi daankin vaatia
kansain väli sen työjärjestön Ilon
sopimusten noudattamista, Riik-
ka Juuma selvittää .
– Julkiset hankinnat ohjaavat
merkittävästi markkinoita niin
Suomessa kuin kansainvälisesti .
Uusi hankintalaki tulee voimaan
vuonna 2016, ja laissa eettisten,
sosiaalisten ja ympäristönäkö-
kohtien huomioiminen on tehty
entistä helpommaksi hankkijan
kannalta.
Kaupungilla aletaan myös työs-
tää konkreettisia kriteerejä han-
kintoja tekevien käyttöön. Niissä
selvennetään, mitä sosiaali set ja
ympäristönäkökohdat tarkoittavat
eri tuotteiden kohdalla.
– Kriteerejä tehdään niille tuot-
teille, joissa kriteereillä on eniten
vaikuttavuutta, Juuma kertoo. •
reilukauppa.fi (myös esitteiden,
julisteiden ja muun materiaalin
tilaukset)
reilunkaupanviikko.fi
(esimerkiksi kahvitauolle
ilmoittautuminen)
Neuvontaa kestäviin julkisisiin
hankintoihin:
motivanhankintapalvelu.fi
Julkiset hankinnat ja sosiaalinen
vastuullisuus:
julkinen.csr-kompassi.fi
Tampere otti käyttöön Ekokompassi-ympäristö-järjestelmän
Ekokompassi-
työssä tarkastellaan
myös kemikaalien
varastointia ja käyttöä.
Vanhempi auto- ja koneasentaja
Tero Viik esittelee Infran Joki-
pohjantien kemikaalivarastoa
Ekokompassi-työssä mukana
olevalle Sanna
Huikurille.
KONSERNIHALLINNON hallintotehtävät kootaan
yhteen. Kes kittäminen toteutetaan meneillään
olevan Hake-projektin tuloksena. Konsernihal-
linnon yhteisten hallintotehtävien keskittämisen
tavoitteena on selkeyttää tehtävänkuvia ja tasata
työ kuormaa, vahvistaa hallinnollista osaamista
sekä hyödyntää resursseja paremmin yhtenäisillä
toimintata voil la.
Yhteiset hallintotehtävät ovat töitä, joita teh-
dään kaikissa konsernihallinnon yksiköissä, kuten
budjetointi, laskujen käsittely, viranhaltijapäätök-
set ja kokous järjestelyt.
Hallintoyksikössä on ensi vuoden alusta al-
kaen neljä eri tiimiä: talous, hallinto, henkilöstö
ja johdon sihteerit.
Uuden yksikön on suunni teltu sijoittuvan
osaksi konsernipalveluiden kokonaisuutta ja sen
virallinen nimi on konserni hallinnon hallintoyk-
sikkö. Hallintoyksikössä työskentelee 31 henkilöä
ja sitä vetää hallintopäällikkö Kristiina Karppi. •
Konsernihallinnon hallintotöitä keskitetään
maastoa ottaessaan kallioista ja
harjuista kiviaineksia, kuten hie-
koitussepeliä ja -hiekkaa sekä eri-
laisia maanrakennusaineita.
Koneiden ja kuljetuskaluston
käytöstä puolestaan aiheutuu
erilaisia päästöjä ilmaan. Tämän
lisäksi korjaamotoiminnan, kun-
nossapidon ja rakentamisen yh-
teydessä syntyy isoja määriä
jä tettä. Esimerkiksi jätteiden hyö-
dyntämisessä ja asianmukaises-
sa käsittelyssä Ekokompassi
näh dään tärkeänä työkaluna .
Järjestelmän pitäisi olla käy-
tössä noin vuoden kuluttua.
Ekokompassi-ympäristö-
järjestelmien rakentaminen
liittyy Tampereen kaupungin
johdon tekemiin linjauksiin ja
valtuuston hyväksymään ympä-
ristöpolitiikkaan. Piloteista saatu-
jen kokemusten jälkeen työ jatkuu
kaupungin muissa toiminnoissa.
Tavoitteena on, että kaupunki
tunnetaan ekotehokkaana kau-
punkina, jonka johtamisessa käy-
te tään ja kehitetään ympäristöä
säästäviä toimintatapoja. Eko-
kom passi soveltuu myös tapahtu-
mien ympäristötyön hallintaan.
Pilotoinnissa ovat mukana
Infran lisäksi muun muassa Ti-
la keskus ja Tampereen Vuokra-
asunnot. •
ekokompassi.fi
Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen,
Projektisuunnittelija
Jani Niemi,
10 VILKKU 6 | 2015
Työpaikkana Milavidan
TEKSTI Päivi PajulaKUVAT Hanna LeppänenLÄHIKUVASSA
Vielä aamukymmeneltä Näsilinnan
Milavida-museon ovet ovat kaikelle
kansalle kiinni. Museovalvoja An-
nukka Savisaari päästää kuitenkin minut
ja valokuvaajan sisään takaovesta. Nousem-
me kapeita palvelijan portaita pitkin toi-
seen kerrokseen. Kengät kopisevat lattiaa
vasten, ja näyttävässä porrashallissa kai-
kuu arvokkaasti. Vastaan tulee Miika Kal-
latsa, toinen Milavidan museovalvojista.
– Näin erityisessä rakennuksessa on
hienoa työskennellä. Kun lehdet putoa-
vat hiljalleen puista, ikkunoista avautuu
upea näkymä Tampereen keskustan ylle,
Kallatsa kuvailee.
Nuorempana entisöijäksi opiskellut
Savisaari nauttii vanhojen rakennusten
hengestä ja arkkitehtuurista.
– Tähän miljööseen ei ihan äkkiä kyl-
lästy, hän sanoo.
Museovalvojien työ saattaa näyttäytyä
museovieraille salaperäiseltä hiippailulta .
Valvojat kuitenkin seuraavat jatkuvasti
museon ja sen esineistön kuntoa, yleissiis-
teyttä ja talotekniikan toimivuutta. Lisäksi
Savisaari ja Kallatsa pitävät museovieraille
Milavidan maksuttomia alkuesittelyjä
aulassa.
– Työ on mukavan monipuolista, sillä
olemme samalla talonmiehiä ja opastam-
me vieraita, mutta teemme myös toimis-
tohommia, Savisaari kertoo.
Milavidan museovalvojat
Annukka Savisaari ja
Miika Kallatsa kertovat,
että porrashalli jakaa
näyttelytilat kahteen
osaan. Toisella puolella
rakennusta sijaitsee
Nottbeckit ja toisella
puolella Ferragamon
jalkineet.
Annukka Savisaari
vetää seinäkellon,
jonka Finlaysonin
tehtaanjohtaja
Wilhelm von Nottbeck
lahjoitti aikoinaan
kutomomestari
William Lomaxille.
11
historiallinen miljöö Pelimuseo keräsi 85 000
euroa joukkorahoituksella
TAMPEREEN kaupungin ensimmäinen
joukkorahoituskampanja onnistui hyvin.
Suomen pelimuseon kampanja päättyi
syyskuun lopussa ja tuotti yhteisörahoi-
tuspalvelu Mesenaatissa 85 870 euroa, joka
on Mesenaatin suurin joukkorahoituspotti.
Viimeisen viikon aikana käytiin hurjaa
loppukiriä, kun sadat yksittäiset rahoittajat
tulivat mukaan tukemaan kampanjaa.
Yksittäisiä rahoittajia kertyi yli 1100 .
Kampanja mahdollistaa museon
elämyksellisyyden. Museoon tulee nyt
pelat tavaksi muun muassa Pong-peliauto-
maatti, Twilight Zone -fl ipperi ja Lohi-
käär me puu-peli.
Vapriikkiin loppiaisena 2017 avatta-
va Suomen pelimuseo kertoo suomalai-
sen pelaamisen monikymmenvuotisen
historian. •
Uusittu Rupriikki
avattiin Vapriikissa
FINLAYSONILLA sijainnut Mediamuseo
Rupriikki on saanut viime perjantaina
uuden kodin museokeskus Vapriikista.
Rupriikissa on esillä minun, meidän ja
muiden mediahistoriaa. Näyttelyssä näh-
dään joukkoviestinnän muutokset sano-
malehdistöstä radion ja television kautta
digitaalisiin peleihin. Median ilmiöitä
lähestytään kokeiltavien ja pelattavien
laitteiden avulla.
Näyttely esittelee tamperelaista me-
diaosaamista ja kertoo, miten olemme
siirtyneet passiivisten katsojien ja kuun-
telijoiden maailmasta aktiivisen viestin-
nän kulttuuriin. •
SA
AN
A S
ÄIL
YN
OJA
/ V
AP
RII
KIN
KU
VA
-AR
KIS
TO
Muun muassa
tämän Hughes-
lennättimen 1800-
luvulta voi nähdä
Rupriikin näytte-
lyssä.
Poikkeuksellinen ilmapiiriNäsinkallion uljaan kukkulan päälle vuonna
1898 valmistunut Näsilinna oli suljettuna
17 vuotta sen jälkeen, kun rakennuksessa
toiminut Hämeen museo sulki ovensa
1998. Hyvää kannatti odottaa. Vuosina
2012–2015 tehty miljoonien eurojen perus-
korjaus palautti Näsilinnan ansaitsemaansa
loistoon.
Milavidassa on esillä kaksi näyttelyä:
1800–1900-luvuilla Tam pereella vaikutta-
neen, Näsi linnan rakennuttaneen Nott bec-
kien aatelissuvun elämästä kertova näyttely
ja maailmankuulun italialaisen jalkine-
suunnittelija Salvatore Ferragamon ken-
känäyttely.
Annukka Savisaaren ja Miika Kallatsan
mielestä alkuperäisen palatsin mukaan
nimetyssä Milavida-museossa on poikkeuk-
sellinen ilmapiiri. Vierailijat esittävät val-
vojille paljon kysymyksiä ja jakavat mie-
lellään omia kokemuksiaan muun muassa
Hämeen museon ajoilta. Joskus valvojilta
tiedustellaan tarkkoja vuosilukuja, kuten
Finlaysonin tehdasalueen Kuusvooninki-
sen rakennusvuotta.
– Jos emme tiedä heti kaikkia vastauk-
sia, otamme selvää. Monet vieraat ovat myös
kiinnostuneita näkemään, missä kohdissa
Näsilinnaa sijaitsevat sisällissodan aikaiset
pommitusten jäljet, Kallatsa kertoo.
Opastuksia toivottu jopa koreaksiKello lähestyy yhtätoista, jolloin museon
ovet avautuvat vierailijoille. Portaikossa
viilettää vanhanajan palvelijan asuun pu-
keutunut opas. Annukka Savisaari kertoo ,
että tänään museossa pidetään syksyn
ensimmäinen draamaopastus, jonka näkö -
kulmana on Nottbeckien elämä pal ve li jan
silmin. Milavida tarjoaa ryhmille myös
teemaopastusta, jossa keskitytään pää-
asiassa Näsilinnan moninaiseen arkkiteh-
tuuriin ja tyyliin.
Näsilinnan ja Tampereen historiaan
kytkeytyvät tarinat kiehtovat ihmisiä niin
lähialueilla kuin kauempanakin. Milavida -
-museo avasi ovensa kesäkuussa, ja par-
haimpina päivinä siellä on vieraillut jopa
300 kävijää.
– Kiinnostuneita riittää ympäri Suomen .
Paljon on tulijoita myös Venäjältä, Savisaari
sanoo.
Valvojat näyttävät Nottbeck-kierroksen
alussa, kuinka audio-opastus toimii. Vie-
railijoille ojennetaan pienet kauko- oh-
jai met ja kuulokkeet, joiden avulla voi
kuunnella itsenäisesti kertomuksia Nott-
beckien elämän menestyksekkäistä
ja dra maat tisista vaiheista.
– Opastusta saa tällä hetkellä
suomen ja englannin kielellä,
mutta kysyntää on ollut ko-
rean kieltä myöten, Savisaari
hymyilee. •
Miika Kallatsa näyttää, kuinka
vierailijat löytävät kosketusnäytöltä
yksityiskohtaista lisätietoa museon
esineistöstä.
VILKKU 6 | 201512
Hatanpäällä Sarviksen teh-
dasrakennuksessa työs-
kentelee työstään moti-
voitunut tiimi. Psykologi Terhi
Jussilan, lääkäri Outi Kososen,
terveydenhoitaja Kirsti Laukka-
sen, sosiaalityöntekijä Elina Per-
kiön ja toimistotyöntekijä Tuu-
la Sirenin työtilat ovat aikuisten
terveystarkastusten yhteydessä.
He selvittävät pitkäaikaistyöt-
tömien tamperelaisten ja orivesi-
läisten mahdollisuuksia työkyvyt-
tömyyseläkkeeseen. Vastaavan-
laista tiimitoimintaa ei muualla
maassa tiettävästi ole.
Työvoimatoimistot saivat 2001
valtiolta eläkeselvittelyihin eril-
lismäärärahan. Hankkeen päätyt-
tyä mikään taho ei Tampereella
hoitanut keskitetysti näitä asi-
oita. Toiminta alkoi kaupungis-
sa uudelleen vuosi sitten tilaajan
ajatuksesta, kun vastuu pitkäai-
kaistyöttömistä oli siirtynyt TE-
keskuksilta kunnille. Toiminnal-
le oli iso tarve.
Pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelytiimi jakaa ilot, surut ja onnistumiset
– Siksi teemme myös paljon
yhteistyötä asiakkaiden omaisten
ja ystävien kanssa, Kirsti Laukka-
nen lisää.
Kelan eläkepäätös saa Sar-
viksessa aikaan tuuletuksen tai
manauksia. Jos se on kielteinen,
asiakas päättää, haluaako hän
valittaa päätöksestä. Koska vali-
tus aika on lyhyt, tiimi vahtii, ettei
se pääse livahtamaan ohi, ja jär-
jestää vaaditut lisätutkimukset.
Kun asiakas on saanut Kelasta
myönteisen uutisen, ottaa hän
usein yhteyttä tiimiin kiittääk-
seen. Stressi työhakijana roikku-
misesta on ohi.
Työyhteisö japalaute kantavatEläkeselvittelytiimin työ on am-
matillisessa mielessä mielenkiin-
toista.
– Tapaamme ihmisiä, joita em-
me muuten kohtaisi. Hihkumme
riemusta, kun saamme asiakkaan,
jota muut eivät huoli. Mitä pahem-
malta tilanne näyttää, sitä enem-
män se haastaa meitä, Elina Per-
kiö kertoo.
Tässä työssä ei pärjää kuin
huumorilla. Tiimiläiset kuiten-
kin muistuttavat, että pitkäaikais-
työttömät eivät ole itse syyllisiä
kohtaloonsa. Elämäntarinoista ei
voi olla koskettumatta. Onneksi
tiivis työyhteisö jakaa ilot ja surut.
– Niin asiakkaiden kuin mui-
den yhteistyökumppanien posi-
tiivinen suhtautuminen on pal-
kitsevaa. Täällä tuntee tekevänsä
hyvää työtä. Palvelua on kaivattu,
Outi Kosonen kiteyttää yhteisen
innostuksen.
– Tämän työn tarve ei vähene.
Meitä tarvitaan yhä enemmän,
Kirsti Laukkanen sanoo.•
Terveyttä ja toimintakykyä
edistävien palvelujen lautakunta
löysi rahoituksen, ja lääkäri Vir-
pi Heikkinen ehdotti avopalve-
luiden esimiehille, minkä alojen
asiantuntijoita työhön tarvittai-
siin, ja työskenteli itsekin alkuun
uudessa tiimissä.
Työn tavoite oli selkeä, ja toi-
mintamalli luotiin itse. Nyt vii-
den hengen moniammatillinen
tiimi on vakinaistettu.
MonenlaisiakohtaloitaTähän mennessä on selvitetty 180
asiakkaan mahdollisuus eläk kee-
seen. Asiakkaat ovat olleet 33– 63-
vuotiaita, ja he ovat olleet työttö-
minä vuodesta kolmeen kym me-
neen. Joukossa on syrjäytyneitä
sekä sosiaali- että terveys ongel-
maisia. Monet eivät osaa käyt tää
esimerkiksi terveyspalveluita .
Eläkeselvittely alkaa sosiaali-
toimen, terveysaseman, työttö-
mien terveystarkastuksen, kau-
pungin Työllisyydenhoidon pal-
veluyksikön Typan, TE-toimiston ,
psykiatrin, päihde- ja asumis-
palvelujen tai kolmannen sektorin
toimijan lähetteellä.
Tiimi arvioi, miten kunkin
asiakkaan kohdalla edetään.
Asiakkaasta tilataan tarpeelliset
dokumentit ja hänelle varataan
kaupungin erikoissairaanhoidosta
tarvittavat erikoisalojen konsul-
taatiot ja kuvantamiset.
– Päihdeongelmaiselta asiak-
kaalta kysytään, onko hän moti-
voitunut Kelan vaatimaan kahden
kuukauden päihteettömyyteen
ennen psykologin tutkimuksia.
Jotkut innostuvatkin jatkamaan
raittiuttaan, ja samalla terveyden-
tila kohenee, Terhi Jussila kertoo.
Monille jo pelkkä eläkeselvitys
saa aikaan elämänmuutosta. Vain
harva jättää leikin kesken, vaikka
asiakas joutuu avautumaan koko
elämästään, kun tiimi tutkii elä-
ke-edellytyksiä ja toiminta kykyä.
Mikäli edellytykset täyttyvät, asia-
kasta avustetaan hakemusten
täyttämisessä.
Yhteistyötäomaisten kanssaTyö on usein haastavaa.
– Monet asiakkaista eivät ole
tottuneet aikatauluihin. Joudum-
me muistuttamaan varatuista
ajoista, jotta ne eivät mene huk-
kaan eikä prosessi pitkity, Elina
Perkiö kertoo.
TEKSTI Tuija Heikkilä KUVA Hanna Leppänen
Kiinnostavassa
työssä ja hyvässä työ-
yhteisössä kahvitauoista tulee
helposti palavereja. Pitkäaikais-
työttömien eläkeselvittelytiimiin
kuuluvat Tuula Siren (vas.),
Outi Kosonen, Terhi Jussila,
Elina Perkiö ja Kirsti
Laukkanen.
LÄHIKUVASSA
VILKKU 6 | 2015 13
Toisen asteen koulutuksen
kehittämistarpeista, järjes-
tämistavasta ja toteuttamis-
mallista tehdään parhaillaan sel-
vitystyötä. Tarkasteltavina ovat se-
kä Tampereen kaupungin lukioi-
den että Tampereen seudun am-
mattiopiston Tredun nykytila ja
toiminta. Työssä arvioidaan toi-
sen asteen koulutuksen järjestä-
misen painotuksia ja laaditaan
esitys kehittämistoimenpiteistä.
Selvitystyössä on kesän ja al-
kusyksyn aikana kerätty tietoa
haastatteluin ja työpajojen avul-
la. Eri toimijoilta on koottu mieli-
piteitä ja ajatuksia nykyisestä toi-
minnasta ja kehittämistarpeista.
Syksyn viimeisessä työpajassa
asioita pohti toisen asteen henki-
löstö. Tredun pääluottamus mies,
lehtori Jyrki Rantalan sekä Julki-
salan koulutettujen neuvottelujär-
jestö Jukon varapääluottamusmies
ja lukion luottamusmies, lehtori
Heikki Tanskasen mukaan sel-
vitystyöhön liittyneet keskuste-
lut ovat olleet hyödyllisiä.
Rantala kertoi, että opettajille
huolenaiheita aiheuttavat työn ja
toimeentulon jatkuvuus, sillä esi-
merkiksi hyvät opiskelijamäärät
eivät ole itsestäänselvyys. Myös
opettajien arjen perustehtävän hä-
märtymisestä kannetaan huolta,
ja lähiesimiestyötä peräänkuulu-
tetaan muutoksien keskellä.
Tanskasen mukaan lukioissa
niin opiskelijat kuin opettajat ovat
Tredun pääluottamusmies,
lehtori Jyrki Rantala
on sitä mieltä, että
Tampereen toisen asteen
koulutuksen selvitystyön
aikana käydyt keskustelut
kehittämisestä ovat olleet
hyödyllisiä varsinkin
omaan arkityöhön
peilattaessa.
TEKSTI Raija Lindell KUVA Hanna Leppänen
Lukioiden ja Tredun toimintamallista tehdään selvitys
Kun Tampereen seudun
ammattiopisto Tredu
aloitti toimintansa
vuoden 2013 alusta, samalla
koko toisen asteen koulutuk-
sen tuotantoalue järjestettiin
uudelleen. Nyt pari vuotta
myöhemmin organisaation
rakennetta on alettu kehittää
toimivampaan suuntaan.
Organisaation tarkastelun
aloittamista puolsivat paitsi
toiminnan kehittäminen, myös
niukkenevat rahoitus perusteet
sekä muutokset ammatillisen
koulutuksen lainsäädännössä.
Tredun uudessa organi-
sointirakenteessa nykyiset
yhdeksän koulutusalaa on
jaettu kolmeen toimialaan:
tekniikka, palvelut sekä
tutkintoja edeltävä koulutus
ja valmennus.
Toimialoja johtavat loka-
kuun alussa pestinsä aloitta-
neet toimialajohtajat, joiden
päätehtävä on vastata toimi-
alan strategisesta johtamisesta
ja kehittämisestä sekä erityi-
sesti sidosryhmäyhteistyöstä .
Vastavalitut toimialajohtajat
myös jatkavat organisaatio-
uudistuksen parissa yhdessä
eri toimijoiden kanssa.
Uusi organisaatiorakenne
astuu voimaan vaiheittain
syksyn 2015 ja alkuvuoden
2016 aikana.
Tredun organisaatiouudis-
tus on herättänyt kiinnostusta
myös toisen asteen koulutuk-
sen ulkopuolella. Tämä johtunee
siitä, että samaan aikaan Tam-
pereen kaupungin hallinnossa
tapahtuu muutoksia.
Myös pormestarin asettama
toisen asteen koulutuksen
orga nisointia koskeva selvitys-
työ etenee. Selvitettävänä on
Tredun toiminnan organisointi
vastuukuntana, liikelaitoksena
tai osakeyhtiönä. Selvitystyön
ratkaisu vaikuttaa myös toisen
asteen koulutuksen yhteiseen
hallintoon sekä lukiokoulutuk-
seen. •
TEKSTI Sanna Juvonen
Tredun organisaatio uudistuu
huolestuneita laadukkaan opetuk-
sen turvaamisesta jatkuvien sääs-
töjen paineissa. Esimerkiksi so-
veltavat kurssit, jotka opetukses-
sa toisivat lihaa luiden ympäril-
le, on lähes lopetettu. Tanskasen
mielestä lukioiden toiminnassa
pitäisi erityisesti vahvistaa työ-
elämän yhteistyökuvioita.
Työ valmistuuloppusyksylläSelvitystä tekee FCG Konsultointi
Oy, ja työ valmistuu loppusyk-
syllä. Toisen asteen koulutuksen
toiminta- ja hallintomallia, joh-
tamiseen liittyviä käytäntöjä ja
toiminnan järjestämistapaa ar-
vioidaan kokonaisvaltaisesti niin,
että huomioiduksi tulevat myös
talouden ja investointien näkö-
kulmat.
Osaamis- ja elinkeinolauta-
kunnassa syyskuussa esillä ol-
leen väliraportin mukaan toisen
asteen koulutuksessa kehitettävää
löytyy palvelujen vaikuttavuudes-
sa ja laadussa, uudistumiskyvys-
sä, henkilöstöre sursseissa, stra-
tegisessa johtamisessa ja päätök-
senteossa sekä talouden saralta.
Koulutusratkaisuihin vaikut-
tavat muun muassa koulutus-
poliittiset linjaukset, eri toimi-
joi den rahoitusmahdollisuudet ,
alue - ja kuntapolitiikka sekä kiin-
teistö talouden ratkaisut. Suo men
hallitusohjelman mukaan koulu-
tuksen rahoitus kiristyy merkit-
tävästi, joten talouden kokonais-
hallinnan tärkeys korostuu.
Tulevien vuosien valtion-
osuusleikkaukset yksikköhintoi-
hin ovat huomattavia. Nykyinen
tai kasvava opiskelijamäärä on siis
koulutettava entistä pienemmin
resurssein. Leikkaukset rahoituk-
sessa edellyttävät koulutuksen
kustannusrakenteen kehittämis-
tä. •
Toisen asteen koulutus >
Pormestarin ohjaus-
ryhmä
VILKKU 6 | 201514
Tampereen Ateria järjesti
asiakkailleen ja yhteistyö-
kumppaneilleen syyskuun
lopussa seminaarin, jonka teema-
na oli johtaminen muuttuvassa
maailmassa. Seminaari oli osa lii-
kelaitoksen 10-vuotisjuhlien oh-
jelmaa.
Kolumnisti ja yrittäjä Petri
Rajaniemi haastoi yleisön ajat-
telemaan uudella tavalla.
– Elämä meillä ja muualla käy
läpi suurinta muutostaan vuosi-
kymmeniin. Toimintaympäris tö
on muuttunut pysyvästi. Oli pa
kyse yrityksestä tai yksilöstä, niin
maailma, jossa tausta , kou lutus
ja sijainti takasivat me nestyksen,
on kadonnut. Epä varmuus on uusi
musta.
Rajaniemi analysoi suomalai-
sen taivalta koulusta armeijan
kautta työelämään.
– Lapsille opetetaan, millaisia
heidän pitäisi olla, ei mitä heidän
pitäisi osata. Armeijassa totellaan
eikä kyseenalaisteta. Työnantaja
taas odottaa innovaatioasennetta,
kehitysideoita ja luovaa hulluutta.
– Perinteet ja periaatteet eivät
suojaa meitä muutokselta, mutta
estävät oppimista. Nopean digita-
lisoitumisen myötä koneiden, nu-
meroiden ja prosessien tuntemis-
ta tärkeämmäksi nousevat kyvyt,
joita koneella ei ole. Tärkein niistä
on empatia, kyky asettua toisen
asemaan ja ymmärtää, miltä hä-
nestä tuntuu.
Rajaniemen mukaan
pehmeää on liiketoimin-
nan kova ydin.
– On olennaista ym-
märtää, että kaikki liike-
toiminta alkaa aina ih-
misestä ja päättyy aina
ihmiseen, hän painotti.
Yleisö ilahtui, kun
Rajaniemi läväytti scree -
nille videon Mikael
Gran lundin ilmavei-
vis tä jääkiekon MM-
kisoissa ja peräänkuulutti jokai-
selta ”ilmaveiviasennetta”.
– Ei se ole tärkeää, miten teh-
dään, vaan mitä saadaan aikaan,
vaikka tulisi sanomista. Jos sano-
mista ei tule, mikään ei muutu.
Tulos muuttuu vasta kun toiminta
muuttuu. Toiminta muuttuu vas-
ta kun ajattelu muuttuu. Ajattelu
muuttuu vain kyseenalaistamal-
la entinen ajattelu.
Omistautuminen ononnistumisen avainToimitusjohtaja Pekka T. Järvinen
analysoi puheessaan suorituksen
johtamista työelämässä.
Suorituksen johtaminen on
onnistumisen johtamista, jossa
esimiehen tehtävä on luoda edel-
lytykset onnistumiselle. Esimies
antaa suunnan käymällä läpi ta-
voitteet ja odotukset. Palautetta
ei säästellä loppumetreille, vaan
Aterian juhlaseminaari rohkaisi
TEKSTI Matliisa LehtinenKUVAT Susanna Lyly
< Yleisö palkitsi
Petri Rajaniemen
raikuvin aplodein
persoonallisesta ja
monella tapaa rajoja
rikkovasta esityksestä.
15VILKKU 6 | 2015
ajattelun uudistamiseen
< Pekka T. Järvisen
mukaan yksi henkilöstön
omistautumisen
avaintekijöistä on usko
tule vai suuteen. Työntekijää
motivoi yrityksen visio
tulevaisuudesta ja hän
näkee selkeän yhteyden
oman työnsä ja yrityksen
tavoitteiden välillä.
vuorovaikutus on jatkuvaa. Esi-
mies on myös valmentaja, joka
haastaa ja kannustaa kehitty-
mään.
– Miksi joku saa samoilla ai-
neksilla merkittävästi parempia
tuloksia aikaiseksi? Avainsana on
omistautuminen: tehdäänkö työ-
tä velvollisuudesta vai halusta.
Järvinen totesi, että henkilös-
tön työtyytyväisyys ei korre loi or-
ganisaation suorituskyvyn kans-
sa, mutta henkilöstön omistau-
tuminen taas korreloi sen kanssa
vahvasti. Työelämässä ihmistä ei
tee onnelliseksi se, että hän pää-
see helpolla. Onnellisimmillaan
työssään hän on silloin, kun tun-
tee tehneensä hyvää työtä ja saa-
neensa tuloksia. Onnistumiset
synnyttävät onnellisuutta.
– Kannustan jokaista mietti-
mään, mitä todella haluaa tehdä
ja myös kertomaan siitä rohkeam-
min. Kun pelaa varman päälle tai
pelkää, ei koskaan opi mitään.
Hyvinvoinninkehittäjät estradilleTampereen Ateria haluaa huoleh-
tia asiakkaidensa hyvinvoinnista.
Palkitsemalla hyvinvoinnin ke-
hittäjäkumppaneita liikelaitos
kiitti henkilöitä ja yhteisöjä, jot-
ka ovat yhdessä Aterian kanssa
tehneet työtä.
Hyvinvoinnin kehittäjäkump-
pani 2015 -tunnustuksen jakoi-
vat keskenään Tampereen lasten
parlamentti ja nuorisovaltuusto.
Lisäksi jaettiin kaksi kunnia-
mainintaa. Toisen tunnustuksen
sai aluepäällikkö Ulla Siltanen
tiimeineen lasten ruokakasvatuk-
sen kehittämisestä varhaiskas-
vatuksessa Sapere-menetelmän
avulla. Toinen kunniamaininta
meni kehittämispäällikkö, hal-
lintoylihoitaja Paula Hakalalle
ravitsemushoidon kehittämises-
tä sairaalapalveluissa.
– Vaikka tässä seminaarissa
ei ruoasta puhuttukaan, siitä on-
neksi päästään nauttimaan, tote-
si Tampereen Aterian toimitus-
johtaja Tarja Alatalo tilaisuuden
päätteeksi.
Sampolassa tarjotun juhla-
buff etin lähiruokamenu oli Tam-
merkosken lukion keittiön suun-
nittelema ja valmistama ja tarjoi-
lusta vastasi Aterian henkilökun-
ta. Kahvin kanssa maisteltiin Ate-
rian omaa juhlaleivosta, joka on
Hatanpään ravintokeskuksen lei-
purin Paula Puntilan käsialaa.
Vadelmaleivoksella pääsevät
syksyn mittaan herkuttelemaan
myös kaikki Aterian asiak kaat,
kun eri toimipaikoissa vietetään
yhteisiä kymppisynttäreitä lei-
voskestien merkeissä.
Jokainen toimipaikka tekee
juhlastaan omannäköisen yhdes-
sä asiakkaiden kanssa. Kouluissa
ja päiväkodeissa lapset ovat ko-
ristelleet ruokasaleja, piirtäneet
ja askarrelleet synttärikortteja ja
järjestäneet esityksiä.
Kymppisynttäreitä vietetään
marraskuuhun asti ja juhlatun-
nelmiin pääsee kurkistamaan
esi merkiksi Aterian facebookis-
sa www.facebook.com/tampe-
reen ateria. •
Tampereen Ateria >
Ajankohtaista
(seminaarin
materiaalia)
Tamperelaisuus näkyi juhlabuff etissa: tarjolla oli muun muassa Näsijärven
graavattua siikaa ja tuoretta rievää.
16 VILKKU 6 | 2015
TEKSTI Päivi StenroosKUVA Hanna Leppänen
Pallopeli opettaa porukkahenkeä ja huumoria
Leinolan perhetuki-
keskuksen Harri
Mäkelää ja Arvi
Kääriäistä ei tarvitse
kahta kertaa pyytää
pallon kanssa uutta
kenttää esittelemään.
Perhetukikeskuksen
nuoret pelaavat kentällä
jalkapalloa, sulkapalloa
ja sählyä.
17VILKKU 6 | 2015
VILKKU 50 vuotta
VILKUN ykkösnumerossa
vuonna 1968 kerrottiin, et-
tä Tampereen kaupungin lii-
kennelaitos siirtyy kotimais-
ten linja-autojen käyttöön.
”Niitä on jo jonkin aikaa nä-
kynyt eräillä linjoilla ja tähän
mennessä saatujen tietojen
mukaan matkustava yleisö
on ottanut autot myönteises-
ti vastaan.”
”KOTIMAISTEN autojen
osuutta lisätään nykynäky-
mien valossa jatkuvasti. Tar-
koituksena onkin kattaa koko
autokanta kotimaisella kalus-
tolla.”
SAMALLA sivulla kirjoitet-
tiin myös palkkojen noususta.
”Kaupunginvaltuuston päätök-
sen mukaisesti nousevat kau-
pungin palveluksessa olevien
palkat 1.1.1968 alkaen 6,8 pro-
sentilla – kuitenkin vähintään
40 markalla.” •
Pienellä hiekkatekonurmi-
kentällä voi olla todella
suuri merkitys, kun se
rakennetaan oikeaan kohtee-
seen. Yksi Leinolan perhetuki-
keskuksen nuorista toivoi viime
joulun alla paikkaa, jossa voisi
pelata.
Toive toteutui keväällä yrit-
täjien ja kaupungin myötävai-
kutuksella, ja nyt päästään jo
näkemään hyvien töiden tulok-
sia. Jalkapallo on noussut mo-
nilla keskuksen nuorilla harras-
tusten ykköseksi, ja liikkumi-
sen lomassa toteutuu kuin huo-
maamatta paljon kuntoutumi-
sen kannalta merkittäviä asioita.
– Pelaaminen antaa onnis-
tumisen kokemuksia ja paran-
taa motoriikkaa. Myös porukas-
sa toimiminen on kehittynyt .
Alkuun kentällä oli monta yk-
silöä, mutta nyt siellä osataan
ottaa myös muut huomioon,
kertoo Leinolan perhetukikes-
kuksen johtaja Harri Mäkelä.
– Lisäksi joukkuepeli opet-
taa suhtautumaan huumorilla
siihen, ettei joka kerran onnistu,
lisää ohjaaja Arvi Kääriäinen.
Keskuksessaopitaan arjen taitojaLeinolan perhetukikeskukses-
sa on kaksi kuntoutusosastoa,
jot ka tarjoavat pitkäaikaista
lai toshoitoa huostaanotetuille
tamperelaisille 12–17-vuotiaille
nuorille.
Hoidon tarvetta aiheutta-
vat esimerkiksi neuropsykiat-
riset ongelmat, masennus, syö-
mishäiriöt tai lievät kehitysvam-
mat. Yleensä keskuksen nuorilla
on kaksi tai kolmekin diagnoo-
sia, joiden takia he tarvitsevat
elämässään enemmän tukea.
– Päämääränä on kuntouttaa
nuoret ulkomaailmaan, ei lai-
tosoloihin, joten meillä harjoi-
tellaan arjen taitoja ja tehdään
tiiviisti yhteistyötä nuorten per-
heiden ja läheisten kanssa, Arvi
Kääriäinen kertoo.
Itsenäistyminen on iso ta-
voite, joten sitä kohti kuljetaan
pieni askel kerrallaan. Esimer-
kiksi kaupungilla käymisessä
voi olla monta opittavaa asiaa:
mihin bussilla pääsee, miten
sillä matkustetaan, missä jää-
dään pois ja kuinka matka sit-
ten jatkuu.
– Kun nuorella on vaikeita
hahmottamisen ongelmia, hän
ei tosiaankaan tahallaan sano,
ettei osaa tai pysty, Harri Mä-
kelä toteaa.
Päivärytmi pyritään pitä-
mään kunnossa herätyksineen
ja säännöllisine ruoka- ja nuk-
kumaanmenoaikoineen. Koulu
vie osan päivästä, ja jokaisella
nuorella on viikko-ohjelmassa
omia menoja. Läksyjä varten
on iltapäivän hiljainen tunti, ja
vapaa -ajalla voi suunnata vaik-
kapa kentälle pelaamaan.
Jokaiseen päivään kuuluu
se, että nuori saa mahdollisuuk-
sien mukaan myös kahden-
keskistä aikaa aikuisen kanssa.
– Tavoitteena on tavallinen,
hyvä yhdessäolo ja turvallinen
läheisyys, Kääriäinen sanoo.
Ammattitaitoa japersoonaa tarvitaanLeinolan perhetukikeskus on
lastensuojelulaitos, joten arki
ei aina ole auvoisaa eikä suju
suunnitelmien mukaan. Haasta-
via tilanteita tulee, ja ne vaativat
työntekijöiltä osaamista ja jous-
tavuutta. Työtä tehdään persoo-
nalla, mutta samalla hyvin am-
mattimaisesti, ja siksi esimer-
kiksi kouluttautuminen on ko-
keneellekin tarpeen.
– Moni työntekijämme käy
nytkin jotain koulutusta, joka
voi koskea esimerkiksi mie len-
ter veysasioita, lainsäädäntöä
tai arjen menetelmiä, Mäkelä
kertoo.
Työyhteisön kesken kulkee
niin positiivinen palaute kuin
rakentava kritiikkikin. Kääriäi-
sen mukaan monen eri alan am-
mattilaisista koostuvan työryh-
män avoimuus auttaa jaksa-
maan, ja itse asiassa perhetu-
kikeskusta voi kutsua kokonai-
suudessaan kuntoutustaloksi.
– Kaikki meillä työskentele-
vät osallistuvat kuntoutukseen
omalla tavallaan, keittiön työn-
tekijöiden kanssa voidaan esi-
merkiksi käydä keskustelemas-
sa nuoren ruokailun erityistar-
peista, Mäkelä sanoo.
Työn parasta antia on se,
kun nuori kehittyy ja kuntou-
tuu, oppii uuden taidon tai sel-
viytyy tilanteesta, jossa ei olisi
vielä jokin aika sitten pärjännyt.
Kyse voi olla ulkopuolelta kat-
sottuna hyvin pienistä asioista,
mutta nuoren kuntoutumisen
kannalta ne ovat merkittäviä.
– Isoin juttu työssä on se,
että uskomme nuoreen ja saam-
me sen saman uskon tartutettua
myös häneen itseensä, Mäkelä
tiivistää. •
18 VILKKU 6 | 2015
ari ”Jaska” Hällfors on
hahmo, jonka moni tampe-
relainen tuntee. Nuoriso-
tiloilta tuttu mies on tehnyt
nuorisotyötä suurella sydä mellä
jo 36 vuotta. Vuosiin mahtuu
monta tarinaa.
Hällfors istuu Koiviston ky-
län klubin sohvalla ja tervehtii
jokaista sisääntulijaa kysyen
samalla kuulumiset.
– Kävin itse vuosina 1975–
1978 Koivistonkylän klubilla.
Silloin klubilla saattoi pelata bil-
jardia ja pingistä, mutta siellä
ei koskaan tapahtunut mitään.
Päätin, että jonain päivänä teen
asialle jotain, Hällfors kertoo.
Entisestä nuorisotilalaises-
ta tulikin pian paikan iltaohjaa-
ja. Hällfors kirjasi päiväkirjaan
ajatuksiaan siitä, miten toimin-
taa pitäisi kehittää. Ensiksi hän
tarttuisi aukioloaikoihin. Klu-
bin ovet pysyivät suljettuina vii-
konloppuisin ja nuoriso suunta-
si ryypiskelemään kaupungille.
– Olin sitä mieltä, että nuo-
risotilojen pitäisi olla aina auki.
Sen idean vein mukanani Len-
tävänniemeen.
Ideoista toiminnaksiJaska Hällfors siirtyi Koiviston-
kylästä Lentsun klubille nuori-
sotalon isännäksi vuonna 1982.
Lentsun klubilla toteutui haa-
ve viikonloppuisin auki olevas-
ta nuorisotilasta.
Tämän lisäksi Hällfors alkoi
järjestää yhdessä nuorten kanssa
Lentävänniemessä erilaisia ta-
pahtumia ja konsertteja. Nuo-
ret toimivat talkooväkenä ja
pää sivät tapahtumista kerätyillä
rahoilla klubin järjestämille
matkoille.
Tapahtumien ja matkojen ta-
kana oli ajatus siitä, että nuo-
ret saisivat kokea jotain uutta.
– Nykyään puhutaan osalli-
suudesta ja se sama ajatus oli tä-
män kaiken takana. Nuoret sai-
vat itse tehdä, ideoida ja osal-
listua. Matka oli palkinto hyvin
tehdystä työstä.
Uusi vuosikymmen toi mu-
kanaan uusia haasteita. 90-luvun
lama jätti jälkensä myös nuo-
riin. Huumeiden käyttö yleis tyi
ja se näkyi myös nuoriso työssä.
– Se oli kuin paha uni. Mie-
tin, mitä voisimme tehdä.
Lentsun klubilla aloitettiin
Youth against drugs ry:n toi-
minta ja vaikeimmassa tilan-
teessa olevia nuoria Hällfors
vei itse huumetesteihin. Koska
sana huumeiden saapumisesta
Lentä vänniemen lähiöön kii-
ri nopeasti myös vanhempien
korviin, Hällfors päätti järjestää
tilaisuuksia, joissa vanhemmat
pääsisivät tutustumaan klubin
toimintaan ja keskustelemaan
siitä, mitä nuorten elämässä
tapahtuu.
Paluu juurilleVuonna 2006 Jaska Hällfors pa-
lasi sinne, mistä kaikki oli al-
kanut. Koivistonkylän klubil-
la oli tuolloin hiljaista, mutta
tilanne muuttui pikkuhiljaa
Häll forsin aloitettua työt. Nuo-
ria houkutel tiin paikalle muun
muassa jokaviikkoisilla tietokil-
pailuilla ja diskolla, jotka mo-
lemmat olivat olleet suosittu-
ja tapahtumia Lentsun klubil-
la. Nyt nuoria virtaa tavallisena
arki-iltana tasaisesti Koiviston-
kylän klubille.
Vaikka maailma on muuttu-
nut ja mies vanhentunut, tietyt
periaatteet pysyvät.
– Emme ole täällä vain töis-
sä, vaan olemme näitä nuoria
varten. Huononakaan päivänä
nuorisotyöntekijä ei voi vain
tuijottaa tietokoneen ruutua ja
unohtaa nuoria. Haluan ottaa
jokaisen täällä käyvän nuoren
huomioon.
58-vuotiaan Hällforsin elä-
kepäivät lähestyvät, mutta hän
sekoittuu edelleen hyvin nuor-
ten joukkoon.
– Onhan nuorisotyö pitänyt
mielen virkeänä ja jutut välillä
hyvinä, välillä huonoina. Kos-
ka sehän se on, millä tässä pär-
jää: nuorten kanssa on pysyttä-
vä ajan hengessä mukana.
Lopuksi Hällfor s haluaa vie-
lä muistuttaa tärkeästä asiasta.
– Nuorisotyöstä ei pidä sääs-
tää, vaan siihen pitää satsata.•
TEKSTI JA KUVA Ilana Pantzar
Nuorisotilojen kuningas
Nuoret
perustivat
Jaska Hällforsille oman
sivun Facebookiin.
Yksi sana, jolla nuoret
Hällforsia sivulla
kuvasivat, oli
Elvis.
PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT
19VILKKU 6 | 2015
• Kiitokset kaikille
moninaisista muista-
misista eläkkeelle
jäädessäni.
Anneli Salminen
• Jäädessämme eläk-
keelle kiitämme lämpi-
mästi kaikkia yhteisistä
vuosista ja tavalla tai
toisella meitä muista-
neita.
Anneli Kaipola
Riitta Saari
• Jäätyäni eläkkeelle
Tredusta kiitän työ-
kavereitani yhteisistä
vuosista ja muistami-
sista. Toivotan kaikille
työniloa ja jaksamista
vaativissa tehtävis sän-
ne.
Juhani Enroos
KiitoksetSARANKULMASSA sijaitsevan
Nuutisaran toimintakes kuk sen
salissa on odottava mutta lep-
poisa tunnelma.
– Aion tanssia tänään kuin
Tuhkimo, hihkuu paikalle saapu-
nut nuutislainen Johanna Kivelä.
Hän ja viisi muuta leidiä ovat
kokoontuneet saliin harjoittele-
maan luovaa tanssia tanssitai-
teilijan johdolla. Ryhmä on yk-
si kolmesta kokoonpanosta, jot-
ka sukeltavat syksyllä Nuutisaras-
sa tanssin maailmoihin. Luovan
tanssin lisäksi oman ryhmänsä
ovat saaneet katu- ja rivitanssis-
ta kiinnostuneet.
Kurssit ovat tulosta vuoden
alussa alkaneesta kaupungin
kulttuuripalvelujen ja kehitys-
vammaisten avopalvelujen yh-
teistyöstä.
Kulttuuripalveluiden intres-
seissä on pitää huolta kulttuurin
ja taiteen saavutettavuudesta. Avo-
palvelujen tavoitteena on puoles-
taan tarjota asiakkailleen hyvin-
vointia ja mielekästä sisältöä ar-
keen. Tavoitteet kohtasivat, ja eri
yksiköiden vahvuuksia ja kontak-
teja yhdistelemällä yhteistyö läh-
ti jouhevasti käyntiin.
– Nuutisarassa on paljon osaa-
mista monenlaiseen tekemiseen,
mutta on hienoa saada mukaan
ulkopuolisia, eri alojen ammatti-
laisia, toteaa johtava ohjaaja Tui-
re Ruuska.
Tanssikokonaisuus onkin nä-
kynyt talossa intona ja odotukse-
na jo ennen kurssien alkua.
– Yhteistyö on tuonut meil-
le paljon uutta. Yksin voi tehdä
vain rajallisen määrän asioita, jat-
kaa Ruuska.
Hän iloitsee erityisesti siitä,
että yhteistyön myötä on voitu
tarjota erilaisia sisältöjä eri asi-
oista kiinnostuneille.
– Ihmiset ovat erilaisia. Esi-
merkiksi katutanssi on vedonnut
kovasti talon nuoriin miehiin.
Yhteistyöllä tanssin iloa Nuutisaraan
TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurila
Myös kulttuuripalveluissa iloi-
taan, että yhteistyön ansiosta on
saatu tavoitettua uusia kohde-
ryhmiä.
Tanssiprojektin päätöstä juhli-
taan Tullikamarin Pakkahuoneel-
la maanantaina 16. marraskuuta
kello 18 alkaen. Juhlassa nähdään
esitykset kaikilta syksyn ryhmil-
tä, jonka jälkeen yleisöä tanssit-
taa vauhdikas bilebändi. Tapah-
tumaan ovat tervetulleita kaikki
tanssin ja musiikin ystävät. •
Valto Palomäki ja ryhmän opettaja
Otto Soininen näyttävät mallia
katutanssin freeze-poseerauksista.
ILMOITUS
20 VILKKU 6 | 2015
VILKKUVAT
Sadun päiväLinja-autonkuljettaja SATU MARJETA on
työskennellyt linja-autonkuljettajana TKL:llä
18 vuotta. Hän on viihtynyt työssään hyvin,
mutta halusi lisää haasteita ja aloitti viime
vuonna opiskelut Riihimäellä Hämeen
ammattikorkeakoulussa. Sadun toiveena
olisi valmistua viimeistään vuonna 2018
liikenneinsinööriksi.
6.04Ensimmäinen lähtö
oli Ylöjärveltä linjalla 13.
Sain alle uudenkarhean
pelin, jolla on ajettu alle
4 000 kilometriä. Ajamani
linjat vaihtuvat päivittäin
ja se tekee työstä mielen-
kiintoisen.
5.54Meillä on töissä tällainen
”kellokortti”. Lähdin
kello 5.05 bussilla Hervannasta
kohti kaupunkia, jossa vaihto
linjaan 12, joka vei Nekalan
hallille. Työt alkoivat 5.54,
joten Nekalassa jäi
hieman aikaa syödä
aamupalaa.
8.50Bussikuskin ammatti
on yksintyöskentelyä.
Tauot ovat henki-
reikä, kun saa puhua
kollegoiden kanssa
ennen taukoa
tapahtuneista asioista
ja muutenkin jutella
mukavia tuttujen
kanssa.
8Bu
o
T
r
k
e
t
j
15.55Pakkasin koulutavarat
reppuun ja lähdin
kohti Riihimäkeä.
Tiistai, torstai ja
lauantai ovat koulu-
päiviä. Kolme tuntia
meni kuunnellen
liikennetalouden
luentoa ja laskemalla
laskuja. Takaisin kotona
olin iltakymmeneltä ja
iltapalan nautittuani
olikin nukkumaan-
menon aika. Aamulla
herätys uuteen päivään
odotti kello 3.40.
10.57Ruokailun jälkeen vaihtui linja
ja auto, silti sain ajella uudella
autolla Höytämön ja Kaarilan
välillä. Päivän kohokohta
oli se, kun Peltolammin
alakoululaiset tulivat
ensimmäistä kertaa bussiin
ja ihastelivat ääneen uutta
kaunista autoa.
13.50Työpäivä päättyi
kello 13.50. Töistä
kiiruhdin kotiin
laittamaan ruokaa
11-vuotiaalle
pojalleni ja 6-
vuotiaalle tytölleni.