Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa

Sari Pirinen

Opettajan toiminta yhteisöissä ja

verkostoissa

2.2.2016

Sisällys

1 Johdanto .................................................................................................................................. 1

2 Metropolian organisaatio ja verkostot ................................................................................ 2

3 Työelämä- ja verkostoyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ammatillisen opettajan

osaamisen kehittämiselle ............................................................................................................ 6

4 Yhteenveto ............................................................................................................................. 7

Lähteet .......................................................................................................................................... 9

1

1 Johdanto

Verkostoitumista, yhteistyötä ja yhteistoimintaa voi pitää samankaltaisina jopa osittain

päällekkäisinä käsitteinä. Yhteistyö on toimimista yhdessä tietyn yhteisen asian tai pää-

määrän tavoittamiseksi. Verkostoituminen puolestaan vaatii ihmisten ja organisaatioi-

den yhteistyötä. Verkottumisen käsite liitetään monesti tietokonevälitteiseen viestin-

tään. Network on verkko tai verkosto ja networking verkostotyöskentely. Verkostossa

elementit liittyvät jollain tapaa toisiinsa. Tietoverkkoja ei pidetä vuorovaikutteisina,

mutta esimerkiksi television katsominen voi aikaansaada vuorovaikutteista toimintaa.

Kuitenkaan esimerkiksi keskusteluun osallistuminen ei välttämättä synnytä vuorovaiku-

tusta. (Matikainen 2002, 25-26.)

Koulutusalalla perinteinen toimintamalli on ollut yksintyöskentely ja tiukat virkojen

säätelemät tehtävät. Yksilöllisesti ja koulun eri tilanteissa roolin ja persoonallisen toi-

mintamallin liikkumatila ja mahdollisuus vaihtelevat. Koulutuksen kehityksessä voi-

daan nähdä neljä eri vaihetta: 1. Käsityöajan mestarioppipoikakoulutus-ammattikuntien

ohjaus, hiljainen tieto, 2. ”Tayloristinen” vanhan kovan kurin koulu, jossa keskitetty

hallinto, 3. Tulospainotteinen markkinaohjattu koulu, jossa osana tässä ja nyt ajattelu-

malli sekä alueellinen ohjaus ja 4. Innovatiivinen tiimi- ja verkostokoulu, jolle ominaista

on itseohjautuvuus ja yhteinen tietäminen. Koulutuspolitiikka pyrkii siihen, että koulu-

tus ei enää vain seuraa yhteiskunnan ja työelämän muutoksia vaan on myös mukana

kehittämässä niitä. Nykyajan koulutus tunnustaa oppimista myös koulun seinien ulko-

puolella mm. työssä ja opettaa monipuolisia valmiuksia silmällä pitäen sen tosiasian,

että lopullinen ammattitaito syntyy työssä oppimalla. Koulutus perustuukin verkostoi-

hin, asiantuntijaryhmiin, sisäiseen tiimitoimintaan ja avoimeen sekä yksilölliseen oppi-

miseen sekä itseohjautuvuuteen. Kouluissa käytetään monesti projektityyppistä ja ke-

hittävää työotetta, jossa kehittämiskohteet ovat työelämästä saatuja. (Helakorpi 2005,

134-136.)

Koulutuksen verkostoituminen avaa koulun ovet yhteiskuntaan ja muihin toimijoihin

(Helakorpi 2005, 145). Opettajien välistä yhteistyötä ovat edistäneet heihin kohdistuvat

kehityspaineet, vaatimustason nousu ja nopeat muutokset. Verkostoituminen ja yhteis-

työ mahdollistavat muutoksiin reagoimisen. Opettajia on kehotettu yhä enemmän te-

2

kemään yhteistyötä muiden opettajien kanssa. (Fullan 1994, 11.) 2000-luvun alusta al-

kaen on alkanut tulla verkostokouluja. Oppilaitokset ovat lisänneet yhteystyötä työ-

paikkojen kanssa ja ovat samalla alkaneet ottaa omakseen työelämän pelisääntöjä mm.

toiminnan organisoimisessa ja alkaneet rakentamaan omia verkostojaan. Oppilaitoksilla

on useita erilaisia verkkoja kuten alueen koulujen verkko, saman alan oppilaitosten

verkko, opettajien (kollegoiden) verkko, oppilaiden verkko, asiantuntijoiden verkko,

sidosryhmäverkko, kansainväliset verkot jne. (Helakorpi 2005, 146.)

Verkostoituminen edellyttää kaikkia osapuolia hyödyttävää verkostoideaa, nopeaa ja

hyvää viestintää ja se vaatii uutta ajattelua ja kärsivällisyyttä, sillä vie aikaa ennen kuin

saadaan aikaan tuloksia. Verkostoituminen käyttää hyvää tietotekniikkaa ja sen avulla

on saatavissa aikaan hyviä tuloksia yhteistyön ollessa sujuvaa. Verkostoitumisen etuina

on koulutuksen ja palvelujen arvon lisääntyminen, markkinoiden edistäminen, oppilai-

toksen toimintojen vahvistuminen, teknologian voiman lisääntyminen, uusien toimin-

taideoiden kasvun edistäminen, organisaatio-osaamisen vahvistaminen ja taloudellisen

voiman rakentaminen. (Helakorpi 2005, 146-147.) Verkostoyhteistyö edesauttaa lisäksi

mm. hyvien käytäntöjen siirtymistä niin organisaatioiden sisällä kuin ulkopuolellakin ja

se myös lisää innovatiivisuutta ja organisaation yhteisöllisyyttä.

2 Metropolian organisaatio ja verkostot

Metropolia Ammattikorkeakoulu toiminta käynnistyi 1.8.2008, kun Helsingin ammatti-

korkeakoulu Stadia ja EVTEK-ammattikorkeakoulu yhdistyivät tarkoituksena rakentaa

kilpailukykyinen monialainen innovaatioammattikorkeakoulu. Vuonna 2014 Metropoli-

assa opiskeli 16 403 opiskelijaa ja se oli sekä opiskelija- että hakijamäärältään Suomen

suurin ammattikorkeakoulu. Metropolia tarjoaa kulttuurin, liiketalouden alan, tekniikan

alan ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta. (Metropolia ammattikorkeakoulu 2016a.)

Metropolia pyrkii keskittämään toimintansa 20 toimipisteestä neljälle kampukselle as-

teittain 2019 mennessä. Uudistuksen jälkeen kampukset sijaitsevat Vantaan Myyrmäes-

sä (liiketalous ja tietotekniikka), Espoon Leppävaarassa (ICT ja tuotantotalous), Helsin-

gin Arabianrannassa (luovat alat) sekä täysin uusi kampus rakennetaan Helsingin Myl-

lypuroon (sosiaali-, terveys- ja rakennusala). (Metropolia ammattikorkeakoulu 2016b).

3

Metropolian vuoden 2014 taloudellinen tulos oli hyvä 2,6 miljoonaa euroa voitollinen,

mikä on 2,4 % liikevaihdosta. Liikevaihto ja muut toimintatuotot olivat 109,7 miljoonaa

euroa. Toimintakulut olivat 107 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 71,7 mil-

joonaa euroa. Investoinnit 5 miljoonaa toteutuivat budjetin mukaisesti, samoin poistot.

Ammattikorkeakoulun maksuvalmius oli hyvä. Henkilöstön määrä oli vuonna 2014

Metropoliassa 1076. Henkilöstöstä noin 73 % oli opettajia (Metropolia ammattikor-

keakoulu 2016a.)

Vuosittain yhtiökokouksessa valitaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus

(jossa mukana myös opettajien edustaja ja opiskelijajäsen), joka mm. tekee päätöksiä

Metropolian strategisesta kehittämisestä. Muita Metropolian hallintoelimiä ovat Metro-

polian johtajisto, johon kuuluu 1.2.2016 alkaen oppimisjohtaja, TKI-johtaja, liiketoi-

mintajohtaja, kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, tietohallinto-

johtaja, yhteiskuntasuhteiden johtaja ja projektijohtaja. Lisäksi Metropoliassa jokaisella

koulutusohjelmalla on oma neuvottelukunta, jossa on henkilöstön ja opiskelijoiden

edustajien lisäksi edustajia työelämästä. Yksi neuvottelukuntien tehtävistä onkin luoda

ja kehittää koulutusohjelmien yhteyksiä elinkeinoelämään. (Metropolia ammattikorkea-

koulu 2016c.)

Oppilaitoksen verkostoituminen voidaan jakaa kolmeen eri tasoon: 1. oppilaitoksen

sisäinen verkosto (tiimityö, prosessit), 2. lähiverkosto (liittyy oppilaitoksen välittömässä

yhteydessä olevien läheisten oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muiden tahojen kanssa

tehtävään työhön) ja etäverkosto (modernia sähköisen viestintään perustuvaa kansain-

välistä toimintaa) (Helakorpi 2005, 147.) Metropolian toimintamalli keskittyy sekä

osaamiseen, opiskelijoihin ja työelämän kumppaneihin (kuva 1.).

4

Kuva 1. Metropolian osaamiseen perustuva sekä opiskelijoihin ja työelämän kump-

paneihin keskittyvä toimintamalli (Metropolia ammattikorkeakoulu2016a).

Yrityksille Metropolia tarjoaakin monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia kolmenlaisia

palveluita: asiantuntijapalveluita (esim. rakennusten tiiviysmittauksia), oppimisen yhtey-

dessä tuotettuja palveluita (esim. innovaatioprojekteja ja pelien tai pelillisten projektien

alihankintaa) ja opiskelijatyönvälitystä (esim. opinnäytetyöt ja harjoittelijat). Lisäksi

Metropolia tarjoaa yrityksille mm. täydennyskoulutusta (valmiita koulutuspaketteja ku-

ten valmiina verkkokauppaan tai räätälöityjä koulutuksia). (Metropolia ammattikorkea-

koulu 2016d.)

Harjoittelupaikkoja, projekti- ja opinnäytetöitä tarjoavat yritykset voivat laittaa ilmoi-

tuksensa opiskelijoiden nähtäville. Opiskelijat itse päättävät mistä ovat kiinnostuneita.

Opinnäytetyön aihe ja tavoitteet sovitaan opiskelijan, yrityksen edustajan ja ohjaavan

opettajan kesken. Työtä ohjataan sekä yrityksessä että ohjaavan opettajan toimesta ja

lopullinen työ on yrityksen hyödynnettävissä. Opinnäytetöitä voi tarjota myös useam-

malle ammattikorkeakoululle yhtä aikaa laittamalla ilmoituksen Jobstepin kautta. (Met-

ropolia ammattikorkeakoulu 2016e.) Tradenomikoulutukseen osana kuuluu yritysläh-

5

töisiä projekteja, joista hyötyvät niin yritykset kuin opiskelijat. Jokaisen opiskelijan

opintoihin kuuluu osana laaja innovaatioprojekti, joka toteutetaan 3-5 opiskelija ryh-

mässä. Projektissa yhteistyöyritykselle tehdään projektisuunnitelma, liiketoiminnan

laaja-alainen analyysi sekä tutkittavan toiminnan kehittämissuunnitelma. (Metropolia

ammattikorkeakoulu 2016f.) Esimerkkinä toteutuneesta projektista Veripalvelulle

suunniteltu palvelu, jossa verenluovuttaja saa muistutuksen verenluovutuksesta (palvelu

kertoo milloin tulee luovuttaa verta seuraavan kerran sekä lähimmän Veripalvelun si-

jainnin ja ensimmäisen mahdollisen luovutusajan) omaan matkapuhelimeensa. (Metro-

polia ammattikorkeakoulu 2016g.)

Yksityisille henkilöille Metropolia tarjoaa myös erilaisia palveluja kuten fysioterapiaa ja

teatteria (Metropolia ammattikorkeakoulu 2016h). Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-

toiminta on yksi Metropolian perustehtävistä ja siinä Metropolia keskittyy kehitys- ja

innovaatiotoimintaan (joka tarjoaa käytännön ratkaisuja työelämän tarpeisiin) ja niitä

tukevaan tutkimukseen metropolialueen hyödyksi (esim. aktiivinen kaupunkiyhteisö

jossa kehitetään yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa aktiivisesti yhteisöllistä ja moni-

muotoista asuinympäristöä). (Metropolia ammattikorkeakoulu 2016i.) Metropolia kehit-

tää myös jatkuvasti oppimisympäristöjään esim. Teho Pro –kehittämishanke, jossa uu-

distettiin opetusta ja oppimista toteuttamalla kuusi terveys- ja hoitoalan oppimisympä-

ristöä, ja niitä luomassa mukana ovat opiskelijat, opettajat, yritykset, palveluorganisaati-

ot sekä tiedeyhteisö. (Metropolia ammattikorkeakoulu 2016j.) Lisäksi Metropolialla on

julkaisutoimintaa, joka mahdollistaa syntyvän tiedon, osaamisen ja uusien oivallusten

näkyväksi tekemisen ja levittämisen. Osana opiskelijayhteistyötä on myös alumnitoi-

mintaa

Kansainvälisyys näkyy Metropoliassa monella tapaa: toiminnan keskiössä ovat 15 eng-

lanninkielistä koulutusohjelmaa, vaihto-ohjelmat ja erilaiset projektit. Metropolia tarjo-

aa englanninkielistä opetusta ja Metropoliassa on 900 kansainvälistä tutkinto-

opiskelijaa. Metropolian kautta 400 opiskelijaa on kansainvälisessä vaihdossa ja lisäksi

Metropoliassa luennoi ulkomaalaisia. Metropolialla on vuosille 2014-2020 Erasmus

Charter for Higher Education -asiakirja (ECHE), joka varmistaa, että Metropolia voi

osallistua Erasmus+ -liikkuvuuteen sekä -hankkeisiin. Lisäksi on myönnetty ECTS

Label -tunnus vuosille 2013-2016. ECTS Label on laatuleima, joka kertoo sen, että

6

korkeakoulun kansainvälinen toiminta, opetussuunnitelmat ja opinto-opas ovat yh-

denmukaisia ECTS-järjestelmän laatuvaatimusten kanssa. Metropolialla on myös jäse-

nyys 20 kansainvälisessä verkostossa/järjestössä. Metropolialla on yhteistyötä useiden

kansainvälisten oppilaitosten kanssa esim. liiketoiminnan klusterilla on opiskelija- ja

opettajavaihtosopimukset yli 60 yliopiston tai ammattikorkeakoulun kanssa Pohjois-

maissa, Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä. Vaihtosopimukset

mahdollistavat maksuttoman opiskelijavaihdon. (Metropolia ammattikorkeakoulu

2016k.)

3 Työelämä- ja verkostoyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ammatillisen opettajan osaamisen kehittämiselle

Metropoliassa opettajalla on laajat mahdollisuudet kehittää omaa työelämä- ja verkos-

toyhteistyötä mm. työelämän kanssa tehtävien innovaatioprojektien kautta on mahdol-

lisuus ylläpitää ja laajentaa omaa ammatillista osaamista. Monet projektit toteutetaan

yhteistyössä muiden alojen opiskelijoiden kanssa, joka edistää samalla yhteistyötä eri

yksiköiden välillä sekä laajentaa näkökulmia. Työelämäyhteistyössä mukana oleminen

myös auttaa tunnistamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita ja helpottaa edelleen niiden

kehittämistä opetuksessa. Hanke- ja innovaatiotoiminnassa olisi varmasti hyötyä proje-

tinhallinta taidoistani, sillä hankkeethan ovat ns. projekteja. Toisaalta projektit tarjoavat

opettajalle myös mahdollisuuden työskennellä erilaisissa monikulttuurisissa verkostois-

sa.

Metropolian innovaatioprojekteista osa on vasta ideointiasteella ja yksi mielenkiintoi-

nen ideointi asteella oleva projekti on Riittää! mainoskampanja, jossa mainostetaan asi-

oita jotka ovat jo ihmisen elämässä, onnea jota ei tarvitse ostaa. Se voi olla vaikka met-

sämainos, jossa ihmisiä kehotetaan menemään metsään retkelle tai kirjoittamaan runo.

Rahoitus tapahtuu rahankeruulla, esim. mesenaatin kautta ja kampanja on jatkuva.

Kampanjan tavoitteena on vähentää turhaa kulutusta. (Metropolia ammattikorkeakoulu

2016l.) Uskon, että oma järjestöpuolen varainhankinnan ja markkinoinnin osaaminen

olisi hyödyksi ko. kampanjan toteuttamisessa ja edistämisessä.

7

Verkostoituminen edesauttaa monella tapaa pedagogisen osaamisen kehittymistä. Pe-

dagoginen osaamisen kehittyminen näkyy mm. yritysyhteistyössä, joissa opettajan tulee

antaa opiskelijoiden luoda omannäköistä yhteistyötä, joka kuitenkin vastaa opetussuun-

nitelman tavoitteisiin. Yhteistyön tulisi siis ennen kaikkea olla yritys-

/opiskelijalähtöistä, ei opettajalähtöistä.

Omat ammatillisen opettajan kehittymistarpeeni ovat erityisesti pedagogisella puolella

ja niitä voi myös kehittää työelämä yhteistyön avulla tunnistamalla uusia pedagogisia

käytännön läheisiä toimintamalleja ja uusia opetusmenetelmiä. Työnkuvan pirstoutu-

minen yhä enemmän muuhunkin kuin pelkkään opetustyöhön antaa minulle mahdolli-

suuden käyttää omaa työelämä osaamistani ja verkostojani paremmin. Toisaalta pirsta-

loituminen aiheuttaa myös sen, että opettajan työssä tulee yhä enemmän sietää muutos-

ta ja keskeneräisyyttä, mikä on minulle kehittämisen kohta. .

Verkostoituminen ja yhteistyö muiden opettajakollegoiden kanssa auttaa kehittämään ja

jakamaan keskinäistä asiantuntijuutta. Yhteistyö muiden kanssa antaa mahdollisuuden

myös oppia heiltä pedagogiikkaa ja toisaalta omalta osaltani voisivat he taas hyödyntää

substanssiosaamistani. Tiedonjakaminen opettajien oman työyhteisön sisällä edesauttaa

myös hiljaisen tiedon siirtymistä. Omia taitojani voitaisiin myös käyttää tiimityön ja tii-

miyttämisen kehittämisessä. Verkostoissa toimiminen antaisi mahdollisuuden toimia

erilaisissa rooleissa ja auttaisi sitä kautta ymmärtämään paremmin ja laajemmin esim.

työpaikkojen toimintaa. Ammatillisen opettajan verkostojen pitää olla laajoja ja moni-

naisia ja niitä tulee jatkuvasti kehittää.

4 Yhteenveto

Ammattikorkeakoulujen tehtävä kenttä on kasvanut ja asiantuntijatehtäviin valmenta-

van opetuksen lisäksi on ammattikorkeakoulun tehtäväksi laissa määritetty myös tutki-

mus- ja kehittämistoiminta sekä alueellisen kehityksen tukeminen. Kehittämisprojektit

ja hankkeet ovatkin yhä keskeisempi osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. (Kotila

2006, 28.) Opettajan työn näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työ on yhä sirpaloi-

tuneempaa ja työtehtävät erilaistuvat kokoajan. Osaltaan tämä voi näkyä opettajan työs-

sä kiireenä ja kuormituksena. Tämä tarkoittaa samalla myös, että opettajalta vaaditaan

8

monenlaista osallistumista ja osaamista eikä pelkkä pedagoginen tai substanssiosaami-

nen riitä opettajana toimimiseen.

Yhtäaikaisesti opiskelijoiden tarpeet ja odotukset ovat muuttuneet ja kilpailu opiskeli-

joista on kiristynyt. Opiskelijan rooli suhteessa opettajaan muuttuu tasavertaisemmaksi

yhteistyökumppaniksi. Opettaja ei enää voi olla oman oppiaineen asiantuntija, vaan

hänen tulee olla myös oppimisen ohjaaja, yhteyksien luoja, oppimisympäristöjen raken-

taja ja työelämäperustaisten kokonaisuuksien toteuttaja. (Kotila 2006, 29, 32.) Tulevai-

suudessa ammatillisessa koulutuksessa tärkeää on ammatillisten tarpeiden tunnistami-

nen, joka edellyttää parempaa ja tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa. Opettajan

tulee tunnistaa entistä paremmin tulevaisuutta ja tietää mitä osaamista tulevaisuuden

työelämässä tarvitaan. Tarvittavaa osaamista on arvioitava yhdessä työelämän kanssa,

sillä koulutuksenhan pitäisi nimenomaan vastata työelämän tarpeisiin. Vaikka opinto-

polut henkilökohtaistuvat ja jokainen rakentaa oman polun, tulee opettajan osata ohjata

opiskelijoita niin, että he kehittäisivät polkujaan vastaamaan työelämän tarpeita. Vain

rakentamalla ja olemalla mukana verkostoissa, voi opettaja olla mukana rakentamassa ja

kehittämässä tulevaisuuden osaajia: monipuolisten ja monitasoisten verkostojen raken-

taminen onkin elinehto opettajan työssä.

9

Lähteet

Fullan, M. 1994. Muutosvoimat. Koulu-uudistuksen perusteiden pohdintaa. Opetus ja

kasvatus. Helsinki: Painatuskeskus.

Helakorpi, S. 2005. Kohti verkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta. Hämeen ammatti-

korkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.

Kotila, H. 2006. Opettajana ammattikorkeakoulussa. Helia Ammatillinen Opettajakor-

keakoulu. Helsinki: Edita Prima Oy.

Matikainen, J. 2002. Vuorovaikutus verkossa. Verkkopohjaiset oppimisympäristöt vuo-

rovaikutuksen näyttämönä. Helsinki: Yliopistopaino.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016a. Luettavissa: http://www.metropolia.fi/tietoa-

metropoliasta/vuosikatsaus-2014/ Luettu: 30.1.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016b. Luettavissa: http://www.metropolia.fi/tietoa-

metropoliasta/kampukset/ Luettu: 30.1.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016c. Luettavissa: http://www.metropolia.fi/tietoa-

metropoliasta/organisaatio/ Luettu: 30.1.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016d. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/palvelut/yrityksille/ Luettu: 30.1.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016e. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/palvelut/rekrytointipalvelut/opinnaytetyontekijat/ Luettu:

30.1.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016f. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/liiketoimintaosaaminen/opinnaytetyo/

Luettu: 30.1.2016.

10

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016g. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/palvelut/innovaatioprojektit/toteutuneita-projekteja/

Luettu: 2.2.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016h. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/palvelut/yksityishenkiloille/ Luettu: 2.2.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016i. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/palvelut/innovaatioprojektit/ Luettu: 2.2.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016j. Luettavissa:

http://www.metropolia.fi/palvelut/tilat-ja-oppimisymparistot/ Luettu: 2.2.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016k. Luettavissa: http://www.metropolia.fi/tietoa-

metropoliasta/kansainvalisyys/ Luettu: 2.2.2016.

Metropolia ammattikorkeakoulu 2016l. Luettavissa: https://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=108368298 Luettu: 2.2.2016.