Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas

Mitä kymmenellä eurolla voi ostaa? Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaksi cd-singleä tai jokin hyvä lehti joka viikko kuukauden ajan?

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten tämä on mahdollista? Miten paperinpalalla voi ostaa tuotteita tai palveluita? Itse setelin valmistus kun maksaa vain muutaman sentin.

Luottamus on arvokasta

Miksi setelipaperilla sitten on niin paljon arvoa? Kysymys on yksinkertaisesti luottamuksesta. Jos paras ystäväsi lainaa sinulta kymmenen euroa, tiedät, että hän maksaa sen sinulle takaisin. Kun rahan – kuten euron – arvo on vakaa, voit myös olla varma, että saat setelilläsi aina tavaroita ja palveluita koko seteliin merkityn summan edestä. Jos rahan arvo laskisi huomattavasti, siihen ei enää luotettaisi. Raha on arvokasta juuri siksi, että siihen luotetaan.

2

Vaihdon välineenä on järkevämpää käyttää rahaakuin tavaroita

Oletetaanpa, että rahaa ei olisi olemassa. Ostaminen ja myyminen hoituisi vaihtokaupan avulla.

Jos leipuri haluaisi leikkauttaa tukkansa viittä limppua vastaan, hänen olisi ensin löydettävä parturi, joka olisi valmis ottamaan viisi limppua työnsä vastineeksi. Ja kun parturi puolestaan tarvitsisi parin kenkiä, hänen olisi löydettävä kenkäkauppias, joka olisi valmis vaihtamaan kenkäparin limppuihin.

Ihmisten olisi aina löydettävä joku, joka olisi valmis vaihto-kauppaan. Ja vaikka tällainen henkilö löytyisikin, olisi silti aina erikseen neuvoteltava, miten monella limpulla voi ostaa tukanleikkuun, miten monella tukanleikkuulla kengät jne.

Rahan käyttö helpottaa elämää kolmella tavoin. Ensinnäkin se on vaihdon väline – kysynnän ja tarjonnan ei tarvitse kohdata niin kuin vaihdantataloudessa. Toisekseen raha on laskentayksikkö – hinnat merkitään rahayksikköinä eikä tavaroina tai palveluina. Kolman-neksi raha toimii arvon säilyttäjänä – rahaa voi laittaa säästöön ostaakseen sillä jotakin tulevaisuudessa.

3

Hintavakaus ja kuluttajien rahan arvo

Hintavakaus tarkoittaa sitä, että raha säilyttää arvonsa ajan mittaan. Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun rahaa säästetään myö-hempää käyttöä varten. Kuvittele, miltä tuntuisi, jos olisit säästänyt 10 euroa ostaaksesi kaksi cd-singleä, mutta yhteishinta olisikin sillä välin ehtinyt nousta 12 euroon. Kun sitten lisää säästettyäsi menisit kauppaan 12 euron kanssa, cd-singlet maksaisivatkin jo 14 euroa. Onneksi hinnat eivät kuitenkaan yleensä nouse näin nopeasti (ks. infl aatiotaulukko sivuilla 14 –15).

Miten hintojen muutosta mitataan?

Hintavakautta mitataan kuluttajahintaindeksillä, joka kootaan kerran kuussa niin sanotun ostoskorin avulla. Ostoskoriin valitaan joukko tuotteita, joita kotitaloudet tyypillisesti ostavat. Ostoskorin tuotteiden yhteenlaskettu hinta toimii yleisen hintatason mittarina, ja sen avulla voidaan säännöllisesti nähdä, minkä verran hinnat ovat nousseet (tai laskeneet, mitä kuitenkin tapahtuu erittäin harvoin).

4

Infl aatio, defl aatio ja hintavakaus

Infl aatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Infl aation mahdollisuus syntyy, jos rahaa on liian paljon ja tavaroita ja palveluita liian vähän. Hinnat voivat nousta eri syistä. Oletetaan vaikka, että kaupassa on enää yksi cd jäljellä ja kaikki haluavat ostaa sen. Levykauppias korottaa todennäköisesti cd:n hintaa, koska tietää, että kysyntää on paljon ja cd:stä saa helposti paremman hinnan.

Tuotteiden hinta voi nousta myös, jos niiden tuotantokustannukset nousevat. Jos esimerkiksi energian hinta nousee, myös cd-levyjen valmistuskustannukset nousevat, jolloin valmistaja nostaa tappion välttämiseksi hintojaan. Samasta syystä levykauppias pyrkii siirtä-mään hinnannousun kuluttajan maksettavaksi.

5

Molemmissa tapauksissa kuvitteellinen 10 euron seteli on menet-tänyt osan arvostaan eli ”ostovoimastaan”, koska sillä ei enää saa kahta cd-singleä. Infl aatiosta voidaan kuitenkin puhua vain silloin, jos näin käy koko ostoskorin tuotevalikoimalle eikä vain yhdelle yksittäiselle tuotteelle.

Defl aatio voidaan määritellä infl aation vastakohdaksi tai tilanteeksi, jossa yleinen hintataso laskee jatkuvasti. Defl aation syynä voi olla tuotteiden ja palvelujen vähäinen kysyntä, joka pakottaa yritykset myymään tuotteitaan aiempaa halvempaan hintaan.

Hintojen sanotaan olevan vakaat, kun ne pysyvät keskimäärin samoina pitemmällä aikavälillä – eivät nouse (infl aatio) eivätkä laske (defl aatio). Jos esimerkiksi 50 eurolla voi ostaa suunnilleen saman ”ostoskorillisen” kuin vuotta tai kahta aikaisemminkin, yleisen hintatason voidaan sanoa olevan vakaa.

6

Hintavakaus edistää talouskasvua ja työllisyyttä…

• … parantamalla hintojen vertailtavuutta

Kun hinnat pysyvät vakaina, on helpompi vertailla tuotteiden ja palvelujen hintoja ja päättää, mitä ostaa ja mistä.

Vakaan hintatason ansiosta on helppo todeta, onko merkkifarkku-jen hinta kallistunut verrattuna urheilujalkineiden hintaan. Näin kuluttajien on helpompi päättää, mitä he haluavat rahoillaan ostaa. Myös yritykset saavat riittävästi tietoa investointipäätöstensä tueksi. Näin voimavarat jakaantuvat mahdollisimman tuottavalla tavalla ja talouden tuotantopotentiaali kasvaa.

7

Infl aation (tai defl aation) ollessa nopeaa kaikkien hyödykkeiden hinnat muuttuvat merkittävästi ja usein eikä muutoksia pystytä ennakoimaan. Tällöin on vaikea arvioida, muuttuuko jokin tietty tuote hintojen vaihdellessa kalliimmaksi vai halvemmaksi suhteessa muihin tuotteisiin. Yritykset ja kuluttajat voivat siis tulkita hintamuutokset väärin ja tehdä virhearvioita ostopäätöksissään. Tämä taas tarkoittaa, että voimavaroja ei käytetä tuottavasti.

• … pienentämällä rahan lainaamisen kustannuksia

Kun hinnat pysyvät vakaina, säästäjät ja lainanantajat ovat valmiita hyväksymään säästöilleen matalamman koron, koska he uskovat säästöjensä arvon pysyvän ennallaan pidemmän aikaa. Jos rahan arvo alenisi jatkuvasti, säästäjät ja lainanantajat haluaisivat turvata säästöjensä tulevan arvon vaatimalla rahalleen korkeampaa korkoa.

8

Niin sijoittajat kuin lainanottajatkin hyötyvät matalista koroista. Korkojen ollessa matalat myös lainakustannukset pysyvät alhaisina. Tämä koskee niin uusiin koneisiin investoivia yrityksiä kuinauto- tai asuntolainaa ottaneita yksityishenkilöitäkin. Kun yritykset lisäävät investointejaan, niiden kilpailukyky paranee ja talouteen syntyy uusia työpaikkoja. Tämä on toinen syy siihen, miksi vakaa hintataso vaikuttaa niin merkittävästi talouskasvun ja työllisyyden kohenemiseen.

Hintavakauden yhteiskunnallinen merkitys

Hintavakaudella on keskeinen merkitys myös yhteiskunnan vakaudelle. Infl aation vallitessa hinnat muuttuvat yleensä ennalta arvaamattomalla tavalla, jolloin monet menettävät rahaa. Infl aatio saattaa esimerkiksi pienentää säästöjen arvoa. Infl aatiosta kärsivät tyypillisesti eniten juuri yhteiskunnan heikoimmat, koska heillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia suojata omaisuuttaan. Nopea infl aatio (tai defl aatio) onkin usein saanut aikaan yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja levottomuutta.

9

Eurojärjestelmä –hintavakauden vartija

Euroopan keskuspankki ja euroalueen kansalliset keskuspankit muodostavat yhdessä euroalueen keskuspankkijärjestelmän, jota kutsutaan eurojärjestelmäksi (ks. kartta). Eurojärjestelmän ensisi-jainen tavoite on pitää koko euroalueen hinnat vakaina. EKP:n raha-politiikan tavoitteena on pitää euroalueen vuotuinen infl aatiovauhti hyvin hitaana eli lähellä kahta prosenttia mutta kuitenkin hieman alle kahden prosentin keskipitkällä aikavälillä. Kahden cd-singlen hinnan pitäisi siis pysyä suunnilleen nykyisellään myös tulevaisuudessa (ks. infl aatiotaulukko sivuilla 14 –15).

10

Euroalue

Madrid

Luxemburg

Lontoo Amsterdam

Bryssel

Berliini

Rooma

Kööpenhamina

Varsova

Praha

Ateena

Budapest Wien

Ljubljana

Dublin

Lissabon

Bratislava

Tukholma

Vilna

Riika

Tallinna

Helsinki

Valletta

Nicosia

Pariisi

Bukarest

Sofia

Portugali

Espanja

Ranska

Italia

Kreikka

Kypros

Itävalta

Tšekki Slovakia

Malta

Puola

Liettua

Latvia

Viro

Saksa

Unkari

Slovenia

Luxemburg Belgia

Alankomaat Iso-

Britannia

Irlanti

Tanska

Ruotsi Suomi

Romania

Bulgaria

EuroalueVuonna 2007 euroalueeseen kuuluvat Belgia, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Slovenia ja Suomi.

Erityisasemassa olevat jäsenvaltiot

EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön

Til

an

ne

vu

on

na

20

07

Ranskan

Guayana

(FR)

Réunion

(FR)

Madeira

(PT)

Kanarian saaret

(ES)

Guadeloupe

(FR)

Azorit (PT)

Martinique

(FR)

Sanasto

Defl aatio: yleisen hintatason lasku, jota mitataan esim. kuluttaja-hintaindeksillä.

Euroalue: euroalueeseen kuuluvat ne Euroopan unionin jäsen-valtiot, jotka ovat ottaneet käyttöön euron yhteisenä rahana.

Eurojärjestelmä: koostuu Euroopan keskuspankista ja niiden EU: njäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista, jotka ovat ottaneet käyttöön euron.

Euroopan keskuspankki (EKP): EKP perustettiin 1. 6. 1998, ja se sijaitsee Frankfurt am Mainissa, Saksassa. Eurojärjestelmä rakentuu EKP:n ympärille.

Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ): koostuu EKP:stä sekä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista riippumatta siitä, ovatko ne ottaneet käyttöön euron.

Hintavakaus: Hintavakauden ylläpitäminen on eurojärjestelmän ensisijainen tavoite. EKP:n neuvosto, joka on EKP:n ylin päätöksentekoelin, on määritellyt hintavakauden euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi. Hintavakauden tavoitteeseen pyrittäessä tähdätään infl aatiovauhdin säilyttämiseen alle 2 prosentissa mutta kuitenkin lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

12

Infl aatio: yleisen hintatason nousu, jota mitataan esim. kuluttaja-hintaindeksillä.

Korko: lainasummasta laskettava prosentuaalinen osuus, jonka lainanantaja saa vastineeksi rahan lainaamisesta toiselle henkilölle (tai pankille) tai joka lainanottajan on maksettava vastineeksi siitä, että saa rahaa lainaksi.

Kuluttajahintaindeksi: kootaan kuukausittain käyttäen niin kutsut-tua ostoskoria. Euroalueella käytettävä indeksi on nimeltään yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI). Sen laatimisessa käytettävät tilastointimenetelmät on yhdenmukaistettu niin, että ne ovat samat kaikissa euroalueen maissa.

Vaihtokauppa: tavaroiden tai palvelujen vaihtaminen päittäin käyttämättä rahaa vaihdon välineenä. Vaihtokauppaa voidaan käydä vain silloin, kun molemmat osapuolet tarvitsevat toistensa tarjoamia tavaroita tai palveluja.

13

Infl aatiotaulukko

1. Infl aation vaikutus kahden cd-singlen yhteishintaan, joka tällä hetkellä on 10 euroa (hinta n vuoden kuluttua)

Vuotuinen infl aatiovauhti: 1% 2% 5% 10% 30%

Vakaa hintataso Infl aatio kiihtyy

1 vuoden kuluttua 10,10 10,20 10,50 11,00 13,00

2 vuoden kuluttua 10,20 10,40 11,03 12,10 16,90

3 vuoden kuluttua 10,30 10,61 11,58 13,31 21,97

4 vuoden kuluttua 10,41 10,82 12,16 14,64 28,56

5 vuoden kuluttua 10,51 11,04 12,76 16,11 37,13

6 vuoden kuluttua 10,62 11,26 13,40 17,72 48,27

7 vuoden kuluttua 10,72 11,49 14,07 19,49 62,75

8 vuoden kuluttua 10,83 11,72 14,77 21,44 81,57

9 vuoden kuluttua 10,94 11,95 15,51 23,58 106,04

10 vuoden kuluttua 11,05 12,19 16,29 25,94 137,86

14

2. Infl aation vaikutus rahan ostovoimaan (perusvuonna ostovoima = 100,

n vuoden kuluttua ostovoima tietyn infl aatioprosentin mukaan laskettuna)

Vuotuinen infl aatiovauhti: 1 % 2 % 5 % 10 % 30 %

Vakaa hintataso Infl aatio kiihtyy

1 vuoden kuluttua 99,0 98,0 95,2 90,9 76,9

2 vuoden kuluttua 98,0 96,1 90,7 82,6 59,2

3 vuoden kuluttua 97,1 94,2 86,4 75,1 45,5

4 vuoden kuluttua 96,1 92,4 82,3 68,3 35,0

5 vuoden kuluttua 95,1 90,6 78,4 62,1 26,9

6 vuoden kuluttua 94,2 88,8 74,6 56,4 20,7

7 vuoden kuluttua 93,3 87,1 71,1 51,3 15,9

8 vuoden kuluttua 92,3 85,3 67,7 46,7 12,3

9 vuoden kuluttua 91,4 83,7 64,5 42,4 9,4

10 vuoden kuluttua 90,5 82,0 61,4 38,6 7,3

15

ISBN (painettu julkaisu) 92-9181-726-0ISBN (verkkojulkaisu) 92-9181-727-9 FI

Euroopan keskuspankki Kaiserstrasse 2960311 Frankfurt am MainSAKSA

www.ecb.int

BANK OF GREECEEUROSYSTEM