Sosiaalisen kestävyyden käsitteestä ja mittaamisesta, esimerkkinä eläketurva

Mikko Kautto, johtaja THL:n seminaari “Sosiaalisesti kestävä kehitys -

paljon puhuttu, kirjavasti määritelty”, 20.3.2014

2

Sosiaalisen kestävyyden sisällöstä ja mittaamisesta

Sosiaalisen kestävyyden sisältöä:

– Elämänhallinnan mahdollistavat resurssit

– Hyvinvoinnin jakautuminen (oikeudenmukaisuus)

– Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus ihmisten välillä

– Luottamus tulevaisuuteen, muihin ihmisiin ja instituutioihin (”yhteisön tila”)

(Kautto & Metso, Yhteiskuntapolitiikka 4/2008)

Mittaaminen ei ole vakiintunut

• kv. järjestöillä kaikilla omat tapansa, eri mailla erilaiset listauksensa, valitut indikaattorit kirjavia, mittareiden politiikkarelevanssi ”harmiton”, ajallinen vertailtavuus välillä heikkoa

Taloudellinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys

Poliittinen kestävyys

Eläketurva on kestävällä pohjalla,

kun se on taloudellisesti ja

sosiaalisesti kestävä ja näiden

välillä vallitsee tasapaino

Mitä eläketurvan sosiaalisen kestävyyden arvioinnissa voisi ottaa huomioon?

4

Menneisyys Tulevaisuus

Riittävyys

korvausaste eläkkeiden taso eläke/keskiansio eläkkeensaajien toimeentulo

esimerkkilaskelmat korvausasteista

eläkkeiden taso eläke/keskiansio

Oikeuden-

mukaisuus

eläkkeiden jakautuminen eläkkeensaajien tuloasema eläkkeensaajien tuloerot eläkkeensaajien köyhyysaste maksujen jakautuminen maksut ja etuudet eri

sukupuolilla ja sukupolvilla sosioekonomisten ryhmien

asema

maksut ja etuudet eri sukupuolilla ja sukupolvilla

Luottamus

eläkejärjestelmän kyky maksaa eläkkeet

eläkejärjestelmän tuntemus kokemus asioinnista

eläkejärjestelmässä

eläkejärjestelmän kyky huolehtia tulevan vanhuusajan toimeentulosta

suhtautuminen maksun kehitykseen ja jakautumiseen

Eläketurvan riittävyydestä

Eläketurvakeskus 5

Esimerkkinä eläkkeen taso Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2012 eläkelajin mukaan vuoden 2012 rahassa

Eläketurvakeskus 6

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

€/kk

Vanhuuseläke

TyökyvyttömyyseläkeTyöttömyyseläke

Kaikki

Lähde: Eläketurvakeskuksen ja kansaneläkelaitoksen yhteistilastorekisteri.

Verrataan kaikkien eläkkeensaajien keskieläkkeitä keskiansioihin

Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*) vuosina 2000–2012 prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan

Eläketurvakeskus 7

0

10

20

30

40

50

60

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

%

Vanhuuseläke

TyökyvyttömyyseläkeTyöttömyyseläke

Kaikki

Lähde: Eläketurvakeskuksen ja kansaneläkelaitoksen yhteistilastorekisteri;

palkkatilastot.

Tulevaisuuden aikajänne Keskieläke ja keskipalkka 2012 – 2080

2012 2015 2020 2025 2030 2040 2050 2060 2070 2080

Keskipalkka

€/kk 2974 2977 3204 3527 3852 4523 5324 6260 7348 8635

Keskieläke €/kk 1486 1565 1691 1797 1888 2074 2333 2676 3079 3562

josta työeläke

€/kk 1317 1408 1540 1639 1718 1865 2077 2369 2716 3136

%

keskipalkasta 50,0 52,6 52,8 50,9 49,0 45,8 43,8 42,7 41,9 41,2

Eläketurvakeskus 8

Lähde: Risku ym. 2013.

Riittävyydestä ei voine tehdä yhtä päätelmää

Hyvää

• Keskimääräinen eläketaso on parantunut

• Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet

• Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole heikentynyt

• Eläkkeen ostovoima jatkaa kasvuaan

Huonoa

• Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet reaalisesti samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt

• Eläketaso suhteessa keskiansioihin heikkenee pitkällä aikavälillä, jos eivät työurat pitene; tällöin pitkä eläkeaika voi tuottaa köyhtymistä

Eläketurvakeskus 9

Eläketurvan oikeudenmukaisuudesta - esimerkkinä sosioekonomiset erot

Eläketurvakeskus 10

Suomessa sosioekonomiset erot elinajanodotteissa suuria, erityisesti miehillä

Eläketurvakeskus 11 Lähde: Tarkiainen ym. 2011.

Miten erot ilmenevät eläke-

järjestelmässä? Entä mitä

niistä pitäisi ajatella tulevaa

eläkeuudistusta silmällä

pitäen?

Sosioekonomiset erot

moniulotteinen tutkittava

kohde

- sosiaaliryhmät

- koulutustasoryhmät

- ammattiryhmät

- Tulotasoryhmät

Lisäksi otettava huomioon

sukupuolten väliset erot!

Eläkeajan pituus (odote) Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007

Eläketurvakeskus 12

2,8 1,5 2,6 4,0

15,4 17,7 16,3 13,2

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

a) Miehet

Varhaiseläkeaika Vanhuuseläkeaika

19 19 17

3,7 1,3 2,6 4,1

19,4 22,4 20,8 18,9

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

a) Naiset

Varhaiseläkeaika Vanhuuseläkeaika

23 23 24

18

23

Lähde: Myrskylä, Leinonen & Martikainen (2013)

Kokonaiseläkeajan pituus suhteessa työuran pituuteen Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007

Yhteensä

Yrittäjä

Ylempi th

Alempi th

Työntekijä

Miehet 52 48 52 53 50

Naiset 70 67 67 66 75

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

• Sukupuoliero selvä naisten eduksi.

• ”Paras” suhde työntekijänaisilla.

• Ylemmät toimihenkilömiehet ovat pitempään eläkkeellä, mutta heillä on myös pitemmät työurat.

• Työntekijöiden eläkeaika on lyhyempi, ja myös työurat ovat keskimäärin lyhyempiä.

Toimihenkilö- ja työntekijämiehet tekevät työtä ja ovat eläkkeellä suunnilleen samassa suhteessa

Eläketurvakeskus 13

14

Sukupolvittainen TEL-tuottoaste

Kukin pylväs kuvaa yhden kohortin TEL-maksulleen saaman keskimääräisen reaalituoton (% vuodessa) (Korkman ym. 2007)

15

Oikeudenmukaisuuden ulottuvuudesta

• Mittareista ja näkökulmista ei ole pulaa

• Eläketurvan arvioinnin ja kehittämisen tarpeisiin tuotetaan säännöllisesti jakaumatietoa eläketurvasta

– Eläkelajit, eläke-eurot, käytettävissä olevat tulot

– Sukupuolet, ikäryhmät, tulokymmenykset, tulonsaajaryhmät…

• Sukupuoli- ja sukupolvivaikutusten arvioiminen on arviointi- ja laskelmatyössä aina mukana

– Etuudet ja maksut, kokonaisvaikutus

• Nyt arvioita voidaan tuottaa myös sosioekonomisten erojen näkökulmasta

– Koulutus, ammatti, sosioekonominen asema…

– Simulointimalli työkaluna

• Mittarit eivät riitä, oikeudenmukaisuudesta tarvitaan myös tulkintaa

Luottamuksesta eläketurvaan

Eläketurvakeskus 16

Voidaanko eläkkeet maksaa kymmenen vuoden päästä? Niiden osuus, joiden mielestä eläkkeiden nykytasoon EI ole varaa kymmenen vuoden päästä. (Level of old age pension affordable 10 years from

now. Will not be able to afford present level.)

Eläketurvakeskus 17

0

10

20

30

40

50

60

70

80

-25 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-

Germany

Denmark

Spain

Finland

France

United Kingdom

Netherlands

Norway

Portugal

Sweden

Total

Lähde: ESS 2009.

”Nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi”

Eläketurvakeskus 18

27,1 25,5 26,2 21,4 18,9

15,0

39,0 39,7 40,7

39,0

34,0

32,8

16,6 16,1 19,1

19,5

21,9 23,8

2,8 4,9 4,1

9,0 14,1

16,0

14,5 13,8 10,0 11,2 11,1 12,5

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

19-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-69

Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä

Eri mieltä EOS

Lähde: Takala ja Kahma 2012.

19

Luottamuksesta

• Luottamuksen taso nykyiseen eläkejärjestelmään korkea

– EU-maiden joukossa korkein luottamus on DK, FIN ja NL kansalaisilla

– Ansiosidonnaisella eläketurvalla on korkea legitimiteetti

• Tulevaisuutta koskevat odotukset ovat (aina) epävarmempia

– Melkein puolet arvioi, ettei nykyisen eläketason säilyttäminen ole tulevaisuudessa mahdollista

– Melkein puolet epäilee toimeentulon eläkeaikana olevan huono tai melko huono

– Iso osa näkee ongelmia sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumisessa

Yhteenvetoa

• Sosiaaliselle kestävyydelle ei eläketurvankaan osalta ole vakiintunutta sisältöä eikä yhtä mittaria

• Eläketurvan sosiaaliseen kestävyyteen voi katsoa sisältyvän erilaisia ulottuvuuksia; riittävyys, oikeudenmukaisuus ja luottamus voivat olla tällaisia

• Ao. alueilta on säännönmukaista tietotuotantoa, jota myös käytetään päätöksenteossa

• Sosiaalinen kestävyys ei eläketurvankaan osalta ole puristettavissa yhteen suureeseen; on ennemminkin monitahoinen ilmiökenttä –> sosiaalisen kestävyyden arvioimiseen on paljon aineksia, jopa liikaakin?

• Sosiaalisen kestävyyden näkökulma voi silti olla hyödyllinen, jos sillä voi pitää esillä eläketurvan tarpeellisuutta ja tunnistaa kehittämiskohteita

20