tarinoiden kirjasto työn murrosta ja digitalisaatiota kirjastoalalla...4. julkisen talouden...
TRANSCRIPT
Johdanto työn murrokseen
Työn murros muuttaa työn sisältöjä, toimintatapoja ja työn organisointitapoja
• Työn murroksella tarkoitetaan vuosia ja vuosikymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaista ja monipuolisempaa työn maailmaa. Nykyisin murrosta vauhdittavat uuden teknologian, kuten digitaalisten palvelujen, robottien, tekoälyn ja alustojen hyödyntäminen mutta myös toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen työyhteisöissä ja työpaikoilla, sekä resurssien rajallisuus.
• Työn murros vaikuttaa eri tavoin eri ammatteihin ja toimialoihin. Se muuttaa työtehtäviä, toimintatapoja ja työn organisointia. Sen myötä syntyy kokonaan uusia ammatteja ja tehtäviä, samalla kun osa vanhoista tehtävistä häviää tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi.
4. Julkisen talouden kestävyyden tavoittelu, isot rakenteelliset,
säädöspohjaiset ja toiminnalliset uudistukset, kuntien
erilaistuminen
3. Väestön ikääntyminen, palvelutarpeiden muuttuminen,
haasteet työvoiman saatavuudessa
2. Työn sisältöjen, toimintatapojen ja organisointitapojen
uudistuminen (esim. itseohjautuvuuden
lisääntyminen, joukot, verkostot, ekosysteemit)
1. Teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet
(esim. digitalisaation hyödyntäminen, alustat,
robotit, tekoäly, ”Suomen satauutta mahdollisuutta
2018–2037”)
7. Globaalit vaikutukset (ilmaston muutos, väestön-
kasvu, luonnonvarojen rajallisuus, kilpailu,
muuttoliike maiden välillä)
6. Tarvittavan osaamisen ja oppimisen muutokset, elinikäinen oppiminen,
tosiasioiden tunnistaminen
5. Yksilön toimeentulon muutokset (toimeentulo pienistä puroista ja/tai
säännöllisestä palkkatyöstä)
8. Muutos kohti kestävämpää (ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti)
Mikä saa aikaantyön murrosta kunta-alalla?
Miten suhtautuatyön murrokseen?
Uutta teknologiaa käyttöön työpaikoilla, digitaaliset
palvelut, robotit, tekoäly, jne.
Mikä tekisi tästä kerrasta
jotenkin erilaisen?
Megatrendit…
Kestääkö veropohja?Järjestelmien uudistaminen
(koulutus, sotu, sote…)
Mutta mikä puuttuu kuvasta?
Vientiyritysten menestys?Julkisen talouden kestävyys?
Työn loppumista on
ennustettu useita kertoja
ennenkin
Yleensä muutosta yliarvioidaan
lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan
pitkällä aikavälillä
”Työn murros on Suomen suurin haaste”
6
Erilaisia näkökulmia työn murrokseen
6
1. Robotit vievät työn! Sensaationhakuinen uutisointi työelämästä perustuu siihen, mitä jollain aikavälillä on teknisesti mahdollista toteuttaa. Se ei perustu siihen, millä aikataululla ja miten uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja oikeasti ollaan ottamaan käyttöön, koska sitä ei vielä tiedetä.
2. Liioittelua! Työelämätutkimus ja -tilastot eivät tue sensaatiouutisia eivätkä kerro erityisen nopeasta muutoksesta – ainakaan vielä.
3. Kaikki muuttuu! Yritysten johdossa on runsaasti innostusta. Googlen, Amazonin ja Applen kaltaiset teknologiayritykset ovat nousseet maailman arvokkaimmiksi yrityksiksi ja muuttaneet osaltaan maailmaa. Se on vasta alkua.
4. Kilpailua odottamattomalta taholta! Disruptiot yleistyvät, kun asiakkaan kannalta jokin selvästi parempi ratkaisu tekee vanhan järjestelmän tarpeettomaksi.
5. Kotisohvalta maailmalle – oman yrityksen toimitusjohtajaksi tai oman median päätoimittajaksi! Koskaan aikaisemmin ei ole ollut tällaista mahdollisuutta yksilöiden päästä omalta päätelaitteeltaan käsiksi koko ihmiskunnan tietoon ja pitää yhteyttä toisiinsa.
• Koulutustaso noussut selvästi 30 vuodessa• Korkeampi kynnys: Selvästi aiempaa vähemmän
työpaikkoja, joihin pääsee ilman koulutusta ja työkokemusta
• Joka kuudes 20–24 vuotiaista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella
• Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä noussut alle 10 prosentista vuonna 1970 yli 20 prosenttiin vuonna 2017
• Syntyneiden määrä laskenut yli 60 000:sta vuonna 2010 alle 50 000:een vuonna 2018
• Muuten muutokset melko vähäisiä• Edelleen suurin osa palkansaajista jatkuvassa
kokoaikatyössä (noin 73 %)• Määräaikaisten työntekijöiden määrä ollut pienoisessa
laskussa• Osa-aikaisten työntekijöiden määrä nousussa• Ajoittaista etätyötä tekee yhä useampi työntekijä• Itsensä työllistäjien määrä edelleen verrattain pieni
Millaisesta muutoksesta kertovat tilastot?
Kuva: SAK/Pekka Myrskylä 2017
8
Erilaisia näkökulmia työn murrokseen
8
1. Robotit vievät työn! Sensaationhakuinen uutisointi työelämästä perustuu siihen, mitä jollain aikavälillä on teknisesti mahdollista toteuttaa. Se ei perustu siihen, millä aikataululla ja miten uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja oikeasti ollaan ottamaan käyttöön, koska sitä ei vielä tiedetä.
2. Liioittelua! Työelämätutkimus ja -tilastot eivät tue sensaatiouutisia eivätkä kerro erityisen nopeasta muutoksesta – ainakaan vielä.
3. Kaikki muuttuu! Yritysten johdossa on runsaasti innostusta. Googlen, Amazonin ja Applen kaltaiset teknologiayritykset ovat nousseet maailman arvokkaimmiksi yrityksiksi ja muuttaneet osaltaan maailmaa. Se on vasta alkua.
4. Kilpailua odottamattomalta taholta! Disruptiot yleistyvät, kun asiakkaan kannalta jokin selvästi parempi ratkaisu tekee vanhan järjestelmän tarpeettomaksi.
5. Kotisohvalta maailmalle – oman yrityksen toimitusjohtajaksi tai oman median päätoimittajaksi! Koskaan aikaisemmin ei ole ollut tällaista mahdollisuutta yksilöiden päästä omalta päätelaitteeltaan käsiksi koko ihmiskunnan tietoon ja pitää yhteyttä toisiinsa.
Uudet teknologiat ja toimintatavat
Mitä osataan arvioida: Milloin uusi teknologia on otettavissa käyttöön
Mitä tiedetään: Teknologia tai
toimintamalli on jo käytettävissä
Mitä ei tiedetä: Missä laajuudessa se lopulta otetaan
käyttöön
Mitä ei tiedetä: Millaisella aika-
taululla se tapahtuu eri aloilla ja eri
ammateissa
Mitä ei tiedetä: Miten se vaikuttaa töiden sisältöön
ja toimintatapoihin työpaikoilla
1. Uuden teknologian tai toimintatavan käyttöönotto, missä laajuudessa?
• Yksittäisiä kokeiluja?
• Pienessä osassa työpaikkoja, esim. jollain tietyllä alalla tai joissain ammateissa?
• Merkittävässä osassa työpaikkoja?
• Valtaosassa työpaikkoja?
Vai kilpailua odottamattomalta taholta: Disruptio• Kun jokin uuteen teknologiaan tai toimintatapaan perustuva
innovaatio haastaa alan perinteiset toimintatavat
• Kaliforniassa kauppakeskukset joutuivat pulaan, kun uusi kilpailija toimitti ruokaostokset niitä halvemmalla hinnalla - kotiovelle saakka
• Ennen Spotifyta piti ostaa koko levy saadakseen haluamansa kappaleen. Nyt tekoäly suosittelee kappaleita, joista saatat pitää.
• Perttu Pölönen Lappeenranta-seminaarissa 2018 disruptioista: • Uusi systeemi saa vanhan näyttämään tarpeettomalta
• Uusi systeemi toimii asiakkaan kannalta paremmin
Disruptio voi perustua myös toimintatapojen uudistamiseen, esimerkkinä
Hollannissa muutama kotisairaanhoitaja kyllästyi siihen, että heidän työtään johdettiin maksimoimalla suoritteiden määrää. He perustivat voittoa tavoittelemattoman yrityksen, Buurtzorgin, jossa pyrittiin maksimoimaan suoritteiden sijasta asiakkaiden toimintakykyä.
Nykyisin 10–12 hengen Buurtzorg-tiimit vastaavat 2/3 Hollannin kotisairaanhoidosta. Asiakkaat ovat tyytyväisempiä ja voivat paremmin. Buurtzorg on valittu useita kertoja peräkkäin Hollannissa alan parhaaksi työpaikaksi. Kotisairaanhoidon kustannukset sen tuottamana ovat laskeneet kolmanneksella. Kukin hoitajatiimi päättää hyvin pitkälle itse, miten se palvelee asiakkaitaan.
Tämän tyyppisiä organisaatioita toimii nykyisin monilla aloilla ja myös Suomessa. Niissä ihmiset toimivat itseohjautuvasti, usein ilman perinteistä esimiestä ja johtoa. Niiden osuus kaikista organisaatioista on kuitenkin vielä vähäinen menestyksestä huolimatta.
Lisätietoa esim. Laloux, F. (2016) Reinventing organizations. Martela, f. & Jarenko, K. (2017) Itseohjautuvuus – Miten organisoitua tulevaisuudessa. Alma Talent.
12
Entä tulevaisuudessa?• Koneet kääntävät vieraita kieliä vuoteen 2024
mennessä• Kirjoittavat ihmisiä parempia lukioesseitä vuoteen
2026 mennessä• Ajavat kuorma-autoa paremmin kuin ihmiset vuoteen
2027 mennessä• Toimivat myyjinä vähittäismyyntityössä vuoteen 2031
mennessä• Ovat parempia suorittamaan kirurgisia leikkauksia
vuoteen 2053 mennessä• Kaikkien nykyisten töiden automaation
tekoälytutkijat ennustivat tapahtuvan 120 vuoden kuluttua.
(Merilehto 2018)
Mihin tekoäly pystyy jo nykyisin?• Luottokorttien petoksenestoon
• Vakuutus- tai lainapäätösten tekemiseen• Siirtämään tietoa järjestelmästä toiseen
• Suosittelemaan musiikkia ja elokuvia, joista pidät• Ennustamaan ostokäyttäytymisen perusteella
asiakkaan pysymistä• Muuntamaan puhetta tekstiksi • Tunnistamaan kasvot kuvasta
2. Uuden teknologian tai toimintatavan käyttöön-otto, millä aikataululla?
• Vuosia ja vuosikymmeniä kestävä muutos?
• Nopeasti käyttöönotettavia esim. ohjelmistorobotit, alustat, sovellukset, pelit?
• Havaitsemmeko muutokset?
• Huomaammeko myös, mitä on jäämässä pois?
• Mitä eri alojen työpaikoilla oikeastaan tapahtuu?
Kuusi filtteriä, jotka hidastavat käyttöönottoa1. Taloudellinen filtteri: Kannattaako uuden teknologian tai toimintatavan käyttöönotto? Edellyttääkö se
kallista kokeilua ja riskin ottamista? Häiritseekö se nykyistä liiketoimintaa?
2. Eettinen filtteri: tyypillisesti poliittisen prosessin tuloksena asetetaan rajoituksia uudelle toimintatavalle, esimerkkinä terveysdatan avoimuus ja yksityisten hoivayritysten voitot
3. Sosiaalinen filtteri: ihmiset ja organisaatiot toiminnallaan asettavat rajoituksia uuden toimintatavan soveltamiselle, esimerkkinä Airbnb:n majoitustoimintaa rajoittamaan pyrkivät kaupungit ja majoitusala
4. Institutionaalinen filtteri: Koulutusjärjestelmä, työmarkkinajärjestelmä, pitkät koulutusajat, tiukasti rajatut tehtäväkuvat jne. muodostavat pullonkauloja uusien toimintatapojen soveltamiselle. Esimerkiksi mistä ja millä nopeudella saadaan tekijät uuden teknologian mahdollistamiin uudenlaisiin töihin?
5. Säädöksellinen filtteri: lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja sosiaaliturva asettavat rajoja ja hidasteita uuden soveltamiselle. Kuka vastaa, kun robottiauto ajaa kolarin tai hoivarobotti annostelee lääkkeen väärin? Voidaanko niiden käyttö sallia, ennen kuin tämä on ratkaistu? Onko Uber-kuljettaja yrittäjä vai työntekijä?
6. Kulttuurinen filtteri asettaa rajat sille, mitä organisaatiot, verkostot, ryhmät ja yksilöt kykenevät tekemään. Uskallammeko ryhtyä tähän? Osaammeko tehdä tämän? Onko lupa kokeilla ja malttia ennakoida - vai olisiko sittenkin mieluisampaa jatkaa kuten tähänkin saakka?
14
Mukaillen mm: Alasoini, T. (2017) Tekoäly ja työelämän muutos – näkökulmia ”Tekoälytyöryhmän” työtä ajatellen. Sekä Meyer, H. (2016) Five filters moderate the technological revolution. http://blogs.lse.ac.uk/businessreview/2016/07/05/five-filters-moderate-the-technological-revolution/
3. Uuden teknologian tai toimintatavan käyttöönotto,
millä tavoin?
Esimerkkejä siitä, mitä työlle voi tapahtua työn murroksessa
• Uudenlaisia töitä: Eksoten kotihoidossa digitaalisten palvelujen myötä huomattiin tarve kehittäville hoitajille ja digitaalisten palvelujen tukihenkilöille
• Tukiäly: Uusi teknologia helpottaa esimerkiksi lääkärin työtä ja lisää ajamisen turvallisuutta. Miten tukiäly vaikuttaa palvelun laatuun, työnjakoon ja siihen, kuka työtä voi tehdä?
• Robotit eivät vieneetkään töitä: Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehdas on Suomen suurin teollisuusrobottien käyttäjä. Silti tehtaalle on rekrytoitu tuhansia uusia työntekijöitä
• Oletus: Töiden sisältö ja toimintatavat (miten työskennellään yhdessä toisten kanssa ja miten hyödynnetään uutta teknologiaa) muuttuvat vähitellen kaikissa töissä
• Pankkialalla on jo pitkään (1) automatisoitu kaikki, mitä voidaan, (2) siirretty itsepalveluksi kaikki, mitä voidaan, (3) ulkoistettu, jos sillä saadaan säästöjä, ja (4) loppu hoidettu itse
16
Lisää esimerkkejä
• Uudenlaisia palveluja: Esimerkiksi Helsingin yliopiston kaikille avointa tekoälyn verkkokurssia on käynyt yli 100 000 henkilöä (MOOC = massive open online course).
• Vapautuminen ajasta ja paikasta: Osa työnteosta, opettamisesta ja opiskelusta vapautuu ajasta ja paikasta, miten se vaikuttaa työskentelyyn?
• Palvelut paranevat: Esimerkiksi sähköinen veroilmoitus, julkisen liikenteen reittioppaat, kirjastojen yhteiset varausjärjestelmät, puhelinpalvelun tekoäly, joka kykenee vastaamaan moniin rinnakkaisiin puheluihin –myös toimistoajan ulkopuolella
• Keskittyminen olennaiseen: Rutiinitöiden helpottuessa monessa työssä jää enemmän aikaa muulle: paremmalle asiakaskokemukselle, kokeiluille ja kehittämiselle, mikäli vapautunutta aikaa ei leikata pois
• Emme tiedä varmasti: Sen lisäksi että nuoren ihmisen ”pitää miettiä realistisia mahdollisuuksiaan ja lähiaikojen työllisyystilannetta, pitäisi osata spekuloida käsittämätöntä tulevaisuutta älymaailmassa, jossa robotit tekevät suuren osan töistä ja ammatit ovat… no, ehkä jotain sellaista kuin sukupolvi-trainer tai elämänhelpottaja tai mikrobimaalari tai 3D-räätäli. (Tulevaisuuden tekijät itse miettivät ammatteja perinteisemmin. Kun Aku Ankan toimitus selvitti lasten suosikkiammatit, kärjessä olivat opettaja, eläinlääkäri, poliisi, lääkäri ja palomies.)” Suomen Kuvalehti blogit Ajolähtö Terhi Hautamäki 23.11.2017.
17
Kunta-ala valmistautuu työn murrokseen
KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo hyväksyivät 11.10.2018
esityksen työn murroksen systemaattisesta käsittelystä ja pitkäjänteisestä seurannasta kunta-alalla
Työn murroksen seuranta ohjataan osapuolten yhteisten työryhmien tehtäväksi. Tämän lisäksi kuunnellaan työpaikkojen edustajia, johtoa ja henkilöstöä sekä muita
asiantuntijoita
Tarkoitus on rakentaa yhteistä muutoskuvaa ja vahvempaa tietopohjaa, jota on mahdollista hyödyntää kunta-alan työmarkkina- ja kehittämistoiminnassa
Seurattavat asiakokonaisuudet
1. Tarinoiden kirjastot2. Hallinto- ja toimistotyön arvo ja muutos3. Digitalisaation ja uusien toimintatapojen
hyödyntäminen kotihoidossa4. Uudistuva sosiaali- ja terveyskeskus5. Sairaalat teknologian ja työn murroksessa6. Sosiaalityön uudet ratkaisut7. Uudistuva kaavoitus, rakennusvalvonta ja
kiinteistönhoito8. Tärkeät ateria- ja puhtauspalvelut9. Maailman paras peruskoulu10.Uudistuva ammatillinen koulutus11.Digitalisaation ja uusien toimintatapojen
hyödyntäminen lukiossa
12.Kehittyvä ja innovatiivinen kuntatyö13.Asiakaslähtöiset kuntapalvelut14.Robotit ja tekoäly ihmisten apuna15.Itseohjautuvuus ja tiimityöskentely kunta-
alalla16.Monimuotoiset työyhteisöt17.Asiakkaana koko kansakunta18.Työssä oppiminen ja ohjaus19.Etätyö20.Liikkumisen ja logistiikan uudet ratkaisut21.Uudistuva varhaiskasvatus
Menetelmällisiä lähtökohtia
Megatrendien, hallinnollisten reformien ja visioiden sijasta seuranta pyritään suuntaamaan konkreettiseen toimintaan kuntatyöpaikoilla. Mitä tapahtuu jo nyt? Mitä on näköpiirissä? Miten asiakokonaisuutta kannattaa seurata?
Raportti, jota ei lueta, on merkityksetön, vaikka se olisi sisällöltään hyvä. Siksi seurantatieto pitää saada pelkkää julkaisua paremmin osapuolten ja työpaikkojen käyttöön
Nopea intuitiivinen tulkinta yleensä vain vahvistaa olemassa olevia käsityksiä. Tulevaisuuden havaitsemisessa ja ennakoimisessa tarvitaan hitaampaa, harkitsevaa ja järkeen perustuvaa ajattelua
Ei kannata satsata siihen, että saadaan kaksi ihmistä keskustelemaan alustalla. Mieluummin satsataan näyttäviin yhteisiin seminaareihin ja tekemisiin, joilla työn muuttuminen saadaan näkyviin ja ajatuksiin
”Kannattaa unohtaa työmarkkinaroolit ja sensuuri, parempi on, että ei ole kiellettyjä puheenaiheita. Ei etukäteen liian fiksattua mielipidettä. Annetaan itsellemme mahdollisuus heittäytyä mukaan työhön ja lopputulosten muotoutua prosessin aikana.”
Tavoitteeksi hyvä ja hyödyllinen keskustelu työn muuttumisesta
Kunta-alan työn murroksen ensimmäinen seuranta-
kierroksella keväällä 2019
21
140 ihmiseltä asiantuntija-
keskusteluissa
Tulevaisuus on jo keskellämme, jos
vain osaamme sen havaita?
1001 asiantuntijalta
seurantakyselyssä
Tätä kysyttiin: Missä mennään nyt työpaikoilla,
mitä on suunnitteilla?
Minun vastauksiani
ei vielä hyväksytty
Liitteinä asiakokonaisuuksien
kuvaukset 21 kpl
Aineisto: https://www.kt.fi/tyon-murros+ case-pankki: www.kunteko.fi
Kirjastojohtajien neuvottelu-päivien 2019 palaute
Mitä pidin kuvauksessa tai kuvauksissa tärkeänä tai erityisen kiinnostavana?• Kokonaisuus kuvattu selkeästi ja loogisesti
• Pienet tarinat
• Hienosti laaditut kuvaukset erittäin ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista
• Tuli tunne, että näinhän tämä on, pitää aloittaa omalla työpaikalla toimenpiteet tilanteen kehittämiseksi
• Suomen sijoittumista maailman kärkeen monilla osa-alueilla, vaikka olemme pieni maa
• Tulevaisuus kiinnostaa, tärkeää on tietää mihin mennään ja mistä johtuu
• Mitä on tarpeen tehdä, jotta onnistutaan työn murroksessa?
• Mitä tai miten tekemällä epäonnistumisen riski kasvaa?
• Modernit kirjastopalvelut oli nostettu hyvin esiin
Mitä jäin kysymään tai pohtimaan?
• Mikä on kirjastojen tulevaisuus?
• Teknologian mukanaan tuomat muutokset ovat suuria, mutta kuitenkin keskiössä on ihminen ja aineisto
• Mitään kovin kiinnostavaa tai uutta kirjastossa työskentelevälle vastauksista ei noussut. Miksi nyt puhutaan työn murroksesta? Milloin sitä ei olisi ollut?
• Mietin, kuinka samanlaisten asioiden/ongelmien parissa toimitaan eri puolella Suomea. Ratkaisut eivät ole uniikkeja, monissa organisaatioissa toimitaan samalla tavoin. Kukaan ei ole keksinyt mitään aivan uutta toimintatapaa!
• Robottien tulemista työpaikoille
• Kirjastossa pitää säilyttää kaiken hälinän keskellä paikka myös rauhaa haluaville
• Pienten kuntien kirjastojen kurimus: isoissa kaupungeissa kirjastot kehittävät ja kehittyvät, mutta pienissä kunnissa verkostoituminen ja kehittäminen on vaikeaa
Vapaamuotoinen palaute, sekä mahdolliset lisäys- tai parannusehdotuksesi 1• Omatoimikirjastojen merkitys nostettiin noin korkealle. Sisältöosaamisen merkitys puuttui lähes täysin.
Välineet korostuivat
• Yhteistyö ja moniammatillisuus korostuivat ja yhteistyö on kirjastolaisille itsestäänselvyys, mutta ei muille toimialoille samalla tavalla, joiden kanssa yhteistyötä olisi tarpeen tehdä
• Kirjasto voisi (mahdollisuuksien mukaan) suunnata toimintaansa myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon. Olisiko se vaikka lukuhetki netissä tai hakeutuva (kotona) käynti?
• ”Valmentava johtaminen, kumppanuusverkostojen rakentaminen, kirjastot voisivat esimerkiksi pyytää kirjailijoita vierailemaan.” Muuten ok, mutta kirjailijavieraat ovat olleet jo todella kauan vakiintunutta tapahtumatoimintaa kirjastoissa - - ja 70-luvulla kirjastojen demokratiarooli ja tapahtumatuotanto oli vähintään yhtä merkittävää kuin puheissa nykyään, se vain unohtui 90-luvun lamassa
• Asioiden kiinnostavat ristiriidat jäävät piiloon, esimerkiksi elektroninen aineisto ei vain lisää pääsyä aineistoihin. Sen lisensointilogiikka myös tekee mahdottomaksi perinteisen kaukolainaustoiminnan ja kaventaa pääsyä julkaisuihin, jos kunnalla ei ole varaa ostaa. Ei myöskään ole mitenkään osoitettu, että mahdollisuuksien tasa-arvoistuminen todella tasa-arvoistaisi näiden palvelujen käyttöä
Lähde (https://www.kirjastokaista.fi)
Vapaamuotoinen palaute, sekä mahdolliset lisäys- tai parannusehdotuksesi 2• Lisäysehdotuksia: Päättäjien kirjastonäkemykset, talous ja kirjastot
• Kunta-alan päättäjiä ovat yleensä keski-ikäiset miehet, jotka eivät kirjastoa käytä. Heille pitäisi avata kirjastojen merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä, yksinäisyyden vähentäjänä ja kaiken kaikkiaan psykofyysisen kunnon menetyksen ennaltaehkäisevänä välineenä
• Vastauksissa ei näkynyt kirjasto-/kuntakentän erilaisuus riittävästi. Palvelujen kehittäminen on hyvin eri vaiheessa eri kunnissa
• Minusta tässä ei puhuttu kirjastoautoista mitään, pitäisi miettiä miten kirjastoautoja kehitettäisiin ja saataisiin nämä palvelut säilymään syrjäseuduille
• ”Tärkeintä työntekijöille on asiakkaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, työtehtävien monipuolisuus sekä mahdollisuus työskennellä kirjallisuuden ja kulttuurin parissa.” (Lähde: Kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportti 4.6.2019)
• Mitä teemme? Enemmän: Aineistovinkkaus, pedagoginen toiminta, kirjallisuuterapia, lukukoirat, opastaminen, rupattelu asiakkaiden kanssa, aktiivinen asiakaspalvelu, viihtyisät kirjastotilat, automaattisen toimintaympäristön ylläpito jne. Vähemmän tai kokonaan eroon: varausten ojentaminen (tiskin takana istuminen), hyllytys, kuorman teko, kassanhoito (Lähde: Nyberg, R. esitys Tampereen työmarkkinaseminaarissa 15.5.2019)
Seurantatuloksia kaikki alat
Tuloksia 1: Ihmiset käyttävät teknologiaa, se ei toimi itsekseen• Tietotekniikan käytöstä kuntatyössä on tullut arkipäiväistä. Digitaalisia
palveluja ja sähköistä asiointia on otettu viime vuosina käyttöön kiihtyvällä vauhdilla kaikilla toimialoilla
• Digitalisaatio on muuttanut tapoja opiskella, tehdä työtä, olla asiakkaana ja viettää vapaa-aikaa
• Yllättäen työn murros näkyi vuonna 2019 selvimmin työn sisältöjen ja toimintatapojen muutoksissa
• Mahdollinen selitys on se, että tuottavuushyödyt ja palvelujen parantuminen eivät tule uuden teknologian käyttöönotosta vaan sen soveltamisesta ja siihen liittyvistä toimintatapojen muutoksista
• Työn murrosta on tarkasteltava enemmän sekä uuden teknologian että uusien toimintatapojen näkökulmasta, ei vain uuden teknologian
Kunta-alan työn murroksen seuranta keväällä 2019
Tuloksia 2: Muutos oli suurempi kuin ennakoimme• Työn murros on jo täällä. Seurantaan lähdettäessä mahdollisena tuloksena
pidimme myös sitä, että työn murros ei näkyisi työpaikoilla. Muutokset olivat selvästi näkyvissä kaikilla aloilla
• Merkittäviä muutoksia työssä ovat aiheuttaneet muutokset asiakkaiden tarpeissa ja käytöksessä, esimerkkinä kotihoito ja peruskoulu
• Työn murros ei ole päättymässä. Moni uusi teknologia on vasta tulossa ja moni uusi toimintatapa ei ole vielä levinnyt laajasti
• Kuvaukset vahvistavat sen, että työn murros etenee eri tavoin eri ammateissa ja eri toimialoilla
• Säädösmuutokset voivat saada julkisilla aloilla aikaan isoja muutoksia, esimerkkinä ammatilliset oppilaitokset ja sote-uudistuksen valmistelu
Kunta-alan työn murroksen seuranta keväällä 2019
Tuloksia 3: Isot uudistukset ovat hitaita
• Isot uudistukset kestävät vuosia ja muutosvaihe vaatii organisaatioilta ja henkilöstöltä paljon
• Uusien toimintatapojen ja uuden teknologian käyttöönoton merkitys asiakkaille ja henkilöstölle arvioitiin tyypillisesti suureksi tai erittäin suureksi
• Kunta-alalle tarvitaan tulevina vuosina selvästi aiempaa suurempia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia
• Yksioikoinen säästäminen ja tehostaminen uhkaa julkisia palveluja, johtaa palvelujen heikentymiseen ja kuormituksen liialliseen kasvuun
• Uudistuksissa on kuunneltava johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä, sekä asiakkaita ja kuntalaisia
Kunta-alan työn murroksen seuranta keväällä 2019
Tuloksia 4: Henkilöstöstä on huolehdittava murroksessa• Tarvittavan osaamisen kehittämiseen ja uusien työntekijöiden tukemiseen
tarvitaan uusia ratkaisuja. Useimmin mainittuja keinoja olivat hyvä perehdytys, mentorointi, ja tutor-toiminta työpaikoilla
• Haasteista selviäminen vaatii koko kunta-alan osaamista (kaikki kehittävät) ja laajalle ulottuvaa yhteistyötä
• Säätelyllä ei pidä estää vaan edistää kuntatyön kehittämistä ja uudistamista
• Ihminen - asiakas ja työntekijä - pitää nostaa työn ja teknologian murroksessa keskiöön, kun halutaan onnistua
Kunta-alan työn murroksen seuranta keväällä 2019
Top 7: Mitä nostaisit merkittävimmäksi uudeksi asiaksi kuntapalvelujen asiakaslähtöisyydessä?1. Huolehdimme, että asiakkaan arvokkuuden tunne säilyy ja että hänen yksilölliset tarpeensa ja
toivomuksensa otetaan huomioon, kun teemme häntä koskevia päätöksiä.
2. Tasavertaisuus: Asiakkaan elämänvaiheesta ja -tilanteesta huolimatta ammattilaiset osaavat toimia
vuorovaikutuksessa hänen kanssaan, siten että kumpikin tulee kuulluksi.
3. Hyvä vuorovaikutus ja byrokratian torjunta: Kuuntelemme asiakkaiden palautteita ja kehittämisehdotuksia.
4. Digitaalisia palveluja kehitetään palvelujen saatavuuden parantamiseksi.
5. Digitaalisia palveluja kehitetään palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.
6. Avoimuus ja viestintä: Tehdyt ratkaisut perustellaan asiakkaille, myös se, ettei tehdä asialle mitään. Kun
kehitetään palveluita, viestitään, mitä ollaan tekemässä.
7. Ystävällinen neuvonta ja asiakaspalvelu: Asiakkaat kohdataan myönteisellä ja asiakaslähtöisellä tavalla ja
siihen kannustetaan.
”Digitaalisuuden hyödyntäminen työssä. Sen avulla vaikutetaan työmäärään ja palvelun laatuun, ja saadaan
palveluita enemmän ja kohdennetusti lähelle asiakasta. Liian usein mietitään vain digitalisaation tuomia
säästömahdollisuuksia…” ”Enemmän ketteriä kokeiluja, kuten aula-asiantuntija.”
Mitä tai miten tekemällä epäonnistumisen riski kasvaa? (Liitteestä 13)• Jatkamalla vanhaan malliin
• Jättämällä puuttumatta tökeröön tai kehnoon asiakaspalveluun
• Palvellaan vain niitä asiakkaita, jotka pitävät puoliaan ja tuovat sen äänekkäimmin esiin, ei huolehdita oikeudenmukaisesti maan hiljaisista ja koko asiakaskunnasta
• Ei puututa kehnoon tai vaatimattomaan esimiestyöhön ja johtamiseen
• Tekemällä päätöksiä ylhäältä käsin kysymättä asianomaista työtä tekeviltä ja ilman kokonaiskuvaa asiasta
• Osallistamalla kansalaisia tai henkilöstöä vain näennäisesti
• Liian suuret muutosvaatimukset, liian nopealla aikataululla ja liian paljon yhdellä kertaa
• Välttämällä kaikkea uudistustyötä ja kehittämistä epäonnistumisen pelosta
• Vetäytymällä säädösten ylivarovaisen tulkinnan tai rahan puutteen taakse. Kaikki parannukset eivät vaadi rahaa ja hyvää säätelyä ei ole tehty estämään toiminnan kehittämistä
• Näivettämällä yksipuolisella säästämisellä julkiset palvelut tilaan, jossa henkilöstö joutuu venymään liiaksi, aikaa ei jää toiminnan kehittämiseen, ja palvelun laatu heikkenee tai on altis häiriöille.
• Tuudittautumalla siihen, että osaamme jo kaiken, vaikka emme tiedä, mitä asiakas miettii vastaanotolle tullessaan
Vaikuttava, jatkuvasti kehittyvä ja kustannustehokas julkinen sektori on Suomelle ja kansalaisille yhtä
tärkeä kuin vientisektorin menestys
35
Julkisesta arvosta ja julkisen sektorin toimintaedellytyksistä huolehtiminen tärkeää työn murroksessa
Jotain on ehkä tehty oikein
tähänkin saakka?
Tulevaisuusvaliokunta muistuttaa, että tulevaisuus on omissa käsissämme. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla. Tulevaisuusvaliokunta pitää tärkeänä sitä, että yhteiskunnassa käydään laajaa, avointa ja moniarvoista arvokeskustelua työn tulevaisuudesta ja
siitä, minkälaisen yhteiskunnan me haluamme. Pelkän sopeutumisen sijaan tarvitaan myönteinen ilmapiiri uuden luomiseen ja tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Yhteisellä keskustelulla ja vahvalla osaamisella Suomella
on hyvät edellytykset olla työn murroksen ja hyvinvoinnin kasvun mallimaa. Arvioitaessa tulevaisuudessa tarvittavia monenlaisia uusia
taitoja, tulee kiinnittää huomiota myös suomalaisen yhteiskunnan ja sen kansalaisten sivistyksen perustana oleviin ikiaikaisiin arvoihin, taitoihin ja
kasvatustavoitteisiin.
Eduskunta 2017
Liite: Tarinoiden kirjastoOtteita kuvauksesta 11.4.2019
Esimerkkejäkuvauksista
Top 5: Mitä nostaisit merkittävimmäksi uudeksi asiaksi kirjastoalan työn murroksessa?
1. Omatoimikirjastot
2. Digiopastuksen lisääntymisen, digitaalisten aineistojen käytön ja digitalisaation hyödyntämisen
3. Uudet palvelut, kuten kaupunkiverstas, studio, pelitila ja erikoislaitteita, joita joka kodista ei löydy
4. Kirjastotoiminnan kehittämisen kokeilujen avulla
5. Kirjastojen perustamisen koulujen ym. yhteyteen, sinne missä ihmiset muutenkin viettävät aikaansa
