1

”Vähemmän setiä eduskuntaan!”

2

/// Niko Peltokangas

“Luokkayhteiskunta, ilmastonmuutos ja Kokoomus”, luettelee Mia Hag-lund Suomen suurimmat haasteet. Hän on 29-vuotias valtiotieteen kandidaatti, sosiologi ja kansanedustajan avustaja, jolla riittää määritelmiä itsestään: Femi-nisti. Antirasisti. Pyöräilijä. Luokkatut-

kija. Kaupunkikulttuurin suurkuluttaja. Monikielinen suomenruotsalainen suomalainen. Dj. Ja niin edelleen.

“Maailmanparantajatyypiksi” itseään kuvaileva Mia toimi ennen puoluepo-litiikkaa järjestöissä ja opiskelijapoli-tiikassa. Lopullisen kipinän kansan-edustajaehdokkaaksi antoi työskentely kansanedustajan avustajana.

Monen määritelmän MiaEduskunnassa työskentelevä Mia Haglund uskoo

kansanedustajan vaikutusmahdollisuuksiin.

Mia on antanut opiskelijajär-jestöille koulu-tuslupauksen: koulutukses-ta ei leikata!

3

Monen määritelmän Mia“Olen nähnyt, miten yksikin kan-

sanedustaja voi vaikuttaa merkittäviin päätöksiin, ja kuinka monet kansan-edustajat kuitenkaan eivät tartu tähän mahdollisuuteen”, Silvia Modigia vuodesta 2013 avustanut Mia sanoo. Itse hän haluaisi vaikuttaa esimerkik-si ympäristö-, ulkoasiain- tai työ- ja tasa-arvovaliokuntien kautta.

Esikuvakseen Mia nostaa ystävänsä, luokanopettajan ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan Anu Aarnion, “joka hahmottaa kokonaisuu-det salamannopeasti, toimii tilanteessa kuin tilanteessa oikeudenmukaisesti ja analyyttisesti sekä johtaa niin läm-möllä kuin järjellä.” Teoreetikkojen ja kirjailijoiden lisäksi maininnan saavat Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li “väsymättä keppejä setien rattaisiin” Andersson sekä “feministisen vallan-kumouksen aikaansaanut” ruotsalais-poliitikko Gudrun Schyman.

Hyvinvointitakuu nuorille

Helsinkiläisenä Mia kaipaa metropoli-alueelle “kokonaisvaltaista ajattelua, jot-ta voimme laajentua eläväksi suurkau-pungiksi eriarvoisten etäpesäkkeiden sijaan.” Tämän turvaksi pitäisi luoda demokraattinen metropolihallinto, joka päättää kaavoituksesta, asumisesta, verotuksesta ja joukkoliikenteestä.

Ensimmäiset aloitteensa kansan-edustajana Mia tekisi nuorisotakuun muuttamisesta hyvinvointitakuuksi sekä oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen asti. Hyvinvointitakuu-seen kuuluisi työpaikan ja koulutuksen lisäksi paremmat mielenterveyspalvelut sekä panostuksia muun muassa opinto-jen ohjaukseen, etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. ”Monet muut rakenteelliset hankkeet ovat turhia, jos jätämme heitteille nuoret sukupolvet.”

/// Tiina Rosenberg

En demokratisk vänster står för insikten om alla människ-ors värdighet, slår vakt om välfärdsstaten, har ett globalt perspektiv och vill få ett slut på nyliberalismen. Den samtida feministiska och vänsterinriktade politiken måste stimulera demokratiskt deltagande eftersom stora grupper bestående av kvinnor, icke-heterosexuella, icke-könsnor-mativa samt rasifierade grupper ställs utanför beslutsfat-tande.

Det demokratiska underskottet har ökat i takt med den nordiska politikens högervridning och uppkomsten av rasistiska partier i de nordiska länderna och övriga Europa. Den liberala falangen inom borgerlig politik har förvisso också en agenda för jämställdhet och mångfald, men det rör sig oftast om en ytlig omfördelning av liberalt inriktad välfärd inom medelklassen. På samma sätt handlar den liberala mångkulturalismen om en ytlig omfördelning av respekten för existerande identiteter bland existerande grupper.

Vänsterpolitiken är till skillnad från det liberala inriktat på en grundlig omstrukturering av produktionsförhål-landena. Feminismen betonar en solidarisk och generös fördelningspolitik, strukturella förklaringsmodeller och framhåller att den feministiska politiken måste kritisera patriarkala, kapitalistiska och rasistiska strukturer samti-digt som den måste uppmärksamma kvinnors olika och skiftande positioner i dessa strukturer.

Om vänsterfeminism

4

/// Hanna-Marilla Zidan

Suffragetti oli alunperin pilkkanimitys. Se jäi kuitenkin elämään naisista, jotka ottivat valtavia riskejä kahlitessaan it-sensä julkisiin paikkoihin, kohdatessaan väkivaltaa, ja jotka kärsivät nälkälakossa sekä kivuliaassa pakkoruokinnassa. Näiden naisten rohkeuden ja kärsi-mysten ansiosta me voimme äänestää. Nykyään tuntuu itsestäänselvyydeltä, että kaikilla täysi-ikäisillä on äänioikeus, mutta aikoinaan ajatus tämän miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävän ison askeleen ottamisesta tuntui liian radikaalilta.

Feminismi on väline, jolla pyritään miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Joillekin sana on liian radikaali. Mies-ten ja naisten välinen epätasa-arvo on kuitenkin laaja ongelma, johon törmää joka ikisessä valtiossa, yhteisössä ja yhteiskuntaluokassa. Elämme yhteis-kunnassa, jossa on erityistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, palkkaeroja, kankeat käsitykset vanhemmuuden rooleista, miehille pakollinen asepalve-lus eikä naisvaltaisia aloja kunnioiteta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Tarvitsemme feminististä politiikkaa

muuttaaksemme yhteiskuntaa ja niitä rajoituksia, joita perinteiset käsitykset sukupuolesta luovat niin naisille kuin miehillekin. Mikäli emme edes myönnä yhteiskunnassamme olemassa olevia epätasa-arvoa luovia rakenteita, emme voi niitä muuttaa. Ei riitä, että me kaikki sanomme haluavamme tasa-ar-voisen yhteiskunnan vaan tarvitsemme feminististä politiikkaa tässä ja nyt.

Tahtoa tasa-arvoon ei pidä aliarvioi-da. Kun kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista lähti liikkeelle, oli usko sen läpimenoon melko vähäistä. Lakia-loitteen läpimeno on esimerkki siitä, että ”kansan syvät rivit” todellisuudes-sa tahtoivat yhteiskunnan muutosta tasa-arvoisempaan suuntaan.

Politiikka, jonka tavoitteena on tasa-arvo, on syvällisen mietinnän arvoista. Tämän mietinnän pohjalta meidän on uskallettava vaatia todellista muutosta.

Äijäfeministi Antti Rinne totesi, että palkkaeron kaventumisen jälkeen voimme puhua vanhempainvapaajär-jestelmän uudistamisesta sun muusta. Onko palkkaeron muutoksen odottelu tosiaan ainoa ja riittävä feministinen poliittinen tavoitteemme?

Feministinen politiikka

5

“Olen työskennellyt Mian kanssa 2 vuotta ja parempaa työparia on vaikea kuvitella. Mia on innokas ja aatteelinen punavihreä toimija joka liikkuu kuin kala vedessä niin viral-lisissa parlamentaarisissa kokouksissa kuin kansalaisaktii-vina erilaisissa tempauksissa. Mia on todellinen maailman-kansalainen joka on aina valmis puolustamaan heikompia.”

Silvia ModigkansanedustajaHelsinki

“Mia är ett energiknippe som inte drar sig för att kavla upp ärmarna där det behövs. Det är ett nöje att få samarbeta med någon som tänker stort med både hjärna och hjärta, och som är beredd att jobba hårt för det hon tror på. Mia är en orädd feminist som vågar kritisera, och som gör det konstruktivt. Dessutom har hon alltid nära till skratt!”

Lotta Staffansverksamhetsledare på Eettisen kaupan puolesta ry, Helsingfors

Tuemme Miaa!Feministinen

politiikka

“Mia on asialleen omistautunut, tehokas ja sydämelli-nen tyyppi. Hän tuntee rakenteet, mutta haluaa myös uudistaa niitä. Mia on myös suorapuheinen ja tinki-mätön – molemmat ominaisuuksia, joita suomalaiseen politiikkaan tarvitaan lisää. Lyhyesti sanottuna: Miassa yhdistyy tahto ja taito kamppailla 2010-lukulaisen vasemmistolaisen politiikan puolesta.”

Jaakko Rissanenopiskelija ja aktivistiHelsinki

6

/// Taneli Hämäläinen

”EU:n komission teettämän vaikutusar-vion mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi sopimuksen myötä keskimäärin 0,48 prosenttia vuoteen 2027 asti, eli noin 86 miljardia euroa.”

Näin sanoin Eurooppa- ja ulkomaan-kauppaministeri Alexander Stubb selvitti transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen (TTIP) neuvotteluja eduskunnalle vuosi sitten. Luvut pohjautuivat komission CEPR-tutkimuskeskukselta tilaamaan vaikuttavuusarvioon.

Äkkiseltään sopimuksen mittasuhteet saattavat tuntua valtavilta, mutta kun niitä tarkastellaan oikealla aikajänteellä ja suhteessa talousalueen kokoon, sopi-mus ei näytäkään enää niin fantastiselta. Kun laskelmiin lisätään vielä euroalu-een synkkä taloustilanne, kääntyvät luvut itseään vastaan.

CEPR:n raportti arvioi TTIP:n vai-kutuksia kolmesta skenaariosta käsin. Optimistisimman, eli Stubbin skenaa-

TTIP – Sopimus tyhjää täynnä

rion mukaan BKT:n kasvu olisi ainoas-taan 0,05 % vuodessa ja todellinen hyöty saataisiin vasta 2027, jolloin talouskasvu olisi puolen prosentin luokkaa. On selvä, että näin kauaskantoinen talousen-nuste on erittäin epävarma.

Ilmoituksessa eduskunnalle Stubb ei kuitenkaan muistanut kertoa muita vaikutusarvion skenaarioita eikä sitä, että optimistisin arvio olettaa sopi-muksen purkavan kaikki kaupan esteet saavuttaen näin kaupan näkökulmasta optimaalisen lopputuloksen.

Realistisemman arvion mukaan sopimus kasvattaisi BKT:ta ainoastaan 0,01 % vuosivauhtia, mikä tarkoittaa vaivaista 20 miljardia dollarin lisäystä EU:n yhteenlaskettuun BKT:een, joka oli vuonna 2012 käsittämättömät 12 945 miljardia euroa.

Suomesta ei vaikutusarviota edes tehty. Stubb tyytyi lukemaan eduskun-nalle Etlan yrittäjäkyselyn tuloksia. Yrittäjät olivat optimistisia. Sen sijaan tuoreemmat tutkimukset eivät ole. Vii-meisimpien arvioiden mukaan sopimus saattaisi laskea talouskasvua Poh-jois-Euroopassa, pahentaa työttömyyttä ja laskea nettovientiä.

TTIP-neuvotteluja on kritisoitu lä-pinäkymättömiksi, sopimusluonnoksia yrityksiä suosivaksi ja välimiesmenette-lyä demokratian vastaiseksi. Nyt näyt-täisi, että myös taloudelliset vaikutukset ovat tuulesta temmattuja ja sopimuksen ainoa päämäärä on hyödyttää monikan-sallisia yhtiöitä, lakimiehiä ja lobbareita.

Jos iPhone 5:n julkaisu tuotti viisi kertaa suuremman BKT:n lisäyksen Yhdysvalloissa kuin mitä TTIP:n arvi-oidaan euroalueelle synnyttävän, ehkä tarvitsisimmekin neuvottelujen sijaan uuden Nokian ja sekä roppakaupalla vapaakauppakritiikkiä.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntavaali-ehdokas, eduskunta-avustaja ja toimittaja

7

/// Noora Laak Asuminen Helsingissä on mielettömän kallista. Se ei liene uutinen enää kellekään – asuntopula on vaivannut Helsinkiä ja metropolialuetta hyvän osaa 2000-lukua. Krooniseksi päässyttä ongelmaa ovat yrittäneet ratkoa niin kaupungin kuin val-tionkin päättäjät, mutta valmista ei tunnu tulevan. Helsingin kaupungin yleishyödyllinen rakennutta-ja ATT jää jatkuvasti 1500 asunnon tavoitteestaan – vuonna 2013 aloitettuja asuntoja oli enää vajaa 800. Samana vuonna uusia asuntoja Helsinkiin valmistui kokonaisuudessaan reilut 4300.

Pääsyy asuntopulaan on Helsinkiin suuntautuva muuttoliike, joka ei ole ainakaan vaimenemaan päin – Helsingin yleiskaavaluonnoksen lähtökoh-tana on 250 000 uuden helsinkiläisen asuttaminen vuoteen 2050 mennessä. Tilanne, jossa väheneväl-lä asuntotuotantomäärällä pitäisi vastata kasvavan kaupungin tarpeisiin on kestämätön.

Puute kohtuuhintaisista asunnoista on erityisen ongelmallista pienituloisille: eläkeläisille, opiskeli-joille (joista vain osalle riittää opiskelija-asuntoja), työttömille ja matalapalkka-aloilla työskentelevil-le. Korkeat asuinkustannukset ovat itse asiassa keskeisin köyhyyttä aiheuttava tekijä Helsingissä. Ratkaisun löytäminen asuntokysymykseen on metropolialueen kunnille välttämätöntä, sillä ka-ranneet asuinkustannukset vaikuttavat jo työvoi-man saantiin seudulla. Mikä ratkaisuksi? Asuntojen korkeista hinnoista syytetään usein paitsi kaupungin korkeita tonttihintoja, myös kaavamääräyksiä, väestönsuojia, esteettömyyttä tai

parkkipaikkoja. Näistä kalleimmaksi yksittäiseksi elementiksi muodostuu Helsingissä pysäköinti-ruutu, joka täytyy nykyisin pääsääntöisesti raken-taa maan tai kannen alle. Näin ruudun hinnaksi muodostuu 20-50 000 euroa, mikä on valtava summa kaupungissa, jonka talouksista vain puolet käyttää autoa. Autottomia kortteleita on kokeiltu, mutta asuntojen hinnat eivät merkittävästi laske-neet – matalammat rakennuskustannukset sen sijaan paransivat rakennusliikkeen katetta.

Todellisuudessa määräävä tekijä nykyisissä asun-tohinnoittelussa on kysyntä – kaikki menee, mikä rakennetaan. Muuttoliikkeen seurauksena kilpailu asunnoista on niin kovaa, että rakennuskustan-nusten heilahtelu (tai autopaikkojen rakentamatta jättäminen) ei vaikuta asuntojen myyntihintoihin. Rakentamiskustannukset ovat pääkaupunkiseu-dulla keskimäärin 3200 euroa asuinneliömetriltä, mutta kovan rahan asuntojen ulosmyyntihinnat ovat Helsingissä lähempänä 6000 euroa ja pääkau-punkiseudulla keskimäärin 5000 euroa. Asunto-tuotannon volyymin lisääminen ei myöskään ole rakennusliikkeiden edun mukaista, sillä tarjonnan lisääminen saattaisi laskea hintoja – ja vaikuttaa katteisiin.

Pääkaupunkiseudun ja Helsingin asuntopula ratkeaa vain lisäämällä reilusti kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Nykyisessä markkinatilanteessa sitä eivät tule tekemään yksityiset rakennusliik-keet – ratkaisun voivat tarjota ATT:n tuotannon lisääminen ja julkisomisteisen rakennusliikkeen perustaminen. Uusia ratkaisuja on uskallettava etsiä ja kokeilla, sillä asuntomarkkinatilanteen tasapainottaminen on koko pääkaupunkiseudun etu. Osaavaa työvoimaa ja ostajia kohtuuhintaisille asunnoille kyllä on tarjolla.

Oma Stadi liian kallis?

”Korkeat asuinkustannukset ovat itse asiassa keskeisin köyhyyttä aiheuttava tekijä

Helsingissä.”

8

Mia Haglundin vaalilehti eduskunta-vaaleissa 2015 Julkaisun rahoittaa ehdokkaan tukiryhmä.

Kampanjaa voi tukea lah-joittamalla tilille Mia HaglundFI03 1020 3500 1341 58. Tekstikenttään: vaalit 2015. Ulkoasu Eliisa Alatalo Grafiikka Nina Grönlund

Eduskuntavaalit 19.4.2015. Ennakkoäänestys Suomes-sa 8.–14.4. ja ulkomailla 8.–11.4.

LUE LISÄÄ: WWW.MIAHAGLUND.FI

FEMINISMI: vanhemmuuden kustan-nusten jakaminen, translain uudistus, väkivaltakulttuuriin puuttuminen, rasististen rakenteiden esiintuominen, nimettömään työnhakuun siirtyminen

LUOKKAEROJEN TASAAMINEN: loppu yksityistämis- ja keskittä-mistrendeille, valtion rakennusyk-sikön kautta kohtuuhintaisia vuok-ra-asuntoja, perustulo, työllistävät työmarkkinat

NUORISOTAKUUSTA HYVINVOIN-TITAKUU: panostusta mielenterve-yspalveluihin, etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan, oppimisvelvolli-suusikää nostettava, ennaltaehkäise-vät toimet kuntoon

GLOBAALI VASTUU: kansainvälis-ten kauppasopimusten TTIP ja CETA neuvottelut lopetettava, Palestiina tunnustettava ja Israelin otettava vastuu sotarikoksistaan, talousku-ripolitiikka lopetettava, pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa inhimillis-tettävä

ILMASTO- JA ENERGIAKÄÄNNE: ilmastolakia tiukennettava, turpeen verotuet peruttava, nollapäästöt ta-voitteeksi, investoinnit ydinvoimasta uusiutuviin energiamuotoihin, energi-avarastointiin ja vakaisiin sähköverk-koihin, kansainvälisissä sopimuksissa pysyttävä