keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 porin vasemmistoliitto ry ... · gin talous. se oli...

Keskiviikko 29. maaliskuuta 20171 Porin Vasemmistoliitto ry

Pori tarvitsee työtä ja vientiä!

Vaikuta. Voiko äänestämäl-lä vaikuttaa? Kyllä voi. Voiko kunnallisvaaleissa vaikuttaa Porin asioihin? Kyllä, äänes-tämällä oikein ja osallistumal-la kansalaistoimintaan. Ilman kansalaisten harrastamaa val-tuutettujen painostusta ei ta-pahdu mitään, se on hyvä tuki äänestämiselle.

Terveys. Jokainen pori-lainen tarvitsee joskus lääkä-riä. Valtaosalle se tarkoittaa terveyskeskusta, ja se tarkoit-taa usein jonotusta ja vastaan-ottoajan viivästymistä. Usein riittää muun henkilökun-nan tekemä tarkastus tai oh-jeet, mutta lääkäriin on voita-va päästä, kun tarve on. Pidä puolesi ja äänestä sellaista eh-dokasta, joka tosissaan lupaa terveyskeskusten lääkärien puolesta. Jopa valtio on joutu-nut uhkaamaan Poria huonos-ti hoidetuista vastaanotoista ja neuvoloiden laiminlyönneistä.

Koulutus. Porilaisille myy-tiin lukuisten koulujen lakkau-tus välineenä pelastaa kaupun-gin talous. Se oli höpöhöpöä.

Kysy, missä ehdokas oli, kun kouluja lakkautettiin ja mikä hänen suhteensa on puoluei-siin, jotka lakkauttivat koulu-ja. Kysy, mikä on hänen asen-teensa Suomen tulevaisuuteen ja keissä on Suomen tulevai-suus. Vaadi ehdokkaaltasi eh-dottomuutta tasa-arvoisen koulutuksen suhteen, terveel-lisiä kouluja ja koulumatkoja. Syksyllä 2013 Porissa nähtiin sekin ihme, että valtuuston enemmistö pisti rahaa jäähal-lin ravintoloihin, mutta Kaari-sillan homekouluun sitä ei riit-tänyt. Kysy: ketkä?

Elämä. Pori elää työpai-koista. Ne luovat perustan. Po-

rin korkeimmalla johdolla on ollut kanttia hoitaa huonosti tämä tärkeä elämän sarka. Se-littelyjä on ilmassa, tekoja pal-jon vähemmän. Tenttaa ehdo-kastasi, onko hän nykyistä pa-remman elinkeinopolitiikan kannalla. Ole tarkkana, että hän ymmärtää asian: että po-rilaiset eivät halua uutta Vuo-rikemiaa, haisevaa Kokemäen-jokea tai muita elämänlaatua heikentäviä ratkaisuja. Uu-sia työpaikkoja ja investointe-ja kyllä, mutta 2010-luvulla ne eivät voi heikentää asukkaiden elämän laatua.

Ihminen. Kaikkein tärkein on ihminen, nuori ja vanha, ja kaikki siltä väliltä. Me ylistäm-me Suomea hyvinvoinnin pa-ratiisina. Miten vastaamme hyvinvoinnin rakentaneille? Ei hoitopaikkaa, ei kunnollista apua kotona asuville. Jokainen leikkaus opetuksesta on varas-tamista lapsen tulevaisuudel-ta. Sama koskee vapaa-ajan ja kulttuurin palveluja. Aikui-set tarvitsevat harrastamisen mahdollisuuksia, lapsille ne

ovat vielä tärkeämpiä.Äänestä. Anna äänesi Va-

semmistoliitolle, kehota tut-tujasi, sukulaisiasi, kavereitasi äänestämään Vasemmistolii-

Muista äänestää kuntavaaleissa!

• ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017

• vaalipäivä 9.4.2017 klo 9.00 - 20.00

Vasemmistoliiton Porin kuntavaaliehdokkaatlöytyvät keskiaukemalta, sivut 8–9.

Nyt tarkkana porilaiset! ton ehdokkaita. Se on varmin tapa rakentaa oikeudenmu-kaista ja tasa-arvoista Poria. Sinulle lupaillaan kaikenlaista näinä viikkoina. Ole tarkkana,

Porin kuntavaalilehti 2017

Vasemmistoliiton ehdokkaiden näkemyksistä enemmän sisäsivuilla. Ehdokkaiden tarkempi esittely löytyy osoitteesta www.satakunnantyo.fi.

Vasemmistoliiton ehdokkaisiin voit luottaa. Äänestä!

Vasemmistoliiton ehdokkai-siin voit luottaa. Äänestä!

TaPsa Furuholm

- Täällä Cygnaeuksen koulussa minä opintieni aloitin, kertoo Tapio Furuholm, koulutuksen tinkimätön puolustaja.

› www.satakunnantyo.fi ‹

29.3.2017

2Arne J. Mäenpää KU:n Viikkolehdessä 11/2017: ”Yhden yksittäisen köyhän auttaminen ei poista köyhyyttä. Hyväntekeväisyys ja ruoka-apu voivat auttaa ihmisiä pahimmassa kriisissä, mutta ne eivät ratkaise köyhyyden todellisia syitä. Köyhyyden vähentäminen on taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämistä.”

Hanna Kuusela, Tiede& Edistys 3/2014: ”Näyttää siltä, että kuntien autonomian lisääntyminen on käytännössä tapahtunut samaa tahtia hyvinvointivaltion – ja itse hyvinvoinnin – rapautumisen myötä. Yksinkertaisia syys–seuraussuhteita näiden kahden tapahtumasarjan välillä ei kuitenkaan voi vetää ilman tutkimusta, ja juuri siitä on puutetta.”

Pelkkä teollisuus

ei elätä Poria nyt eikä tulevaisuudessa.

Enska

Pori tarvitsee työtä ja toimeentuloa

satakunnan työ

[email protected]

ST:n Porin kuntavaali-numeron kokosi työryhmä: Teuvo Urho, Milka Tommila, Maire Soiluva ja Kari Kuisti.

ST:n Porin kuntavaali-lehden päätoimittaja: Erno Välimäki

Taitto: Jaakko Jäntti keskiaukeama, Jarkko Vainio muut sivut

Julkaisija: Porin Vasemmistoliitto ry

Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori

Jakelu: Porin Jakelukeskus Oy, Pori

Työllisyys- ja elinkeinopo-litiikan onnistuminen tule-valla valtuustokaudella on Porille kohtalonkysymys. Olemme viime vuosikym-meninä menettäneet työ-paikkoja elinkeinoelämän rakennemuutoksissa. Tu-hansia rautakouria työllis-täneet Outokumpu, Rau-ma-Repola ja Rosenlew ovat pirstaloituneet pienemmiksi firmoiksi ja kokonaisväkimäärä on pieni osa aiemmas-ta. Pihlavan tai Seikun sahat eivät työllistä väkeä suuruuden vuosiensa tapaan. Osas-sa näistä on kehitytty korkeamman tekno-logian tai erikoistuotteiden joustaviksi val-mistajiksi. Nämä yritykset pitävät edelleen Porin teollista kivijalkaa pystyssä. Samaan aikaan Porin seudulle on kehittymässä uut-ta teollisuutta esimerkiksi robotiikan alal-le. Vanhan teollisen kulttuurin ja osaami-sen pohjalta Porilla on erinomaiset mah-dollisuudet nousta uusien teollisuusalojen mukana.

Vanhan teollisen pohjan uudistaminen ja uusien työllistävien työnantajien houkut-telu vaativat aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja toimivaa koulutus- ja tutkimusyhteistyö-tä. Uuden kampuksen mukana väistämät-

tä parantuva Satakunnan am-mattikorkeakoulun vetovoima tarjoaa yrityksille lisää mah-dollisuuksia korkeakouluyh-teistyöhön. Ammattikoulum-me Winnovan kehittäminen turvaa osaavan työvoiman saatavuuden yritysten tarpei-siin. Kaupungin on yhä ene-nevässä määrin uskallettava hakea teollisuutemme kanssa

ratkaisuja, joilla voimme tarjota referenssiti-lauksia ja näytönpaikkoja porilaisille yrityk-sille. Markkinataloudessa yhteiskunta ei voi turvata yritysten tilauskirjoja. Yhteiskun-ta voi kuitenkin auttaa yritystä saamaan sen ensimmäisen mahdollisuuden, mahdollisuu-den tehdä se ensimmäinen käyntikortti jolla murtautua maailman markkinoille.

Pelkkä teollisuus ei elätä Poria nyt eikä tulevaisuudessa. Palvelualojen työllisyys vaa-tii paikallisten pienyrittäjien aktiivista huo-mioimista kaavoituksessa ja kaupunkisuun-nittelussa. Porin omaleimaisen kulttuurin ja moninaisten alakulttuurien vahvuuksi-en hyödyntämisellä voimme tehdä Porista houkuttelevan, kiinnostavan ja elävän kult-tuurikaupungin. Festivaalit, seminaarit, isot kokoukset ja tapahtumat parantavat Porin näkyvyyttä ja kirkastavat imagoamme taan-

tuneena periferiana. Tapahtumajärjestämi-nen ja niihin liittyvät lukemattomat tehtävät työllistävät nyt, ja etenkin tulevaisuudessa, lukemattoman määrä palvelualojen työnte-kijöitä.

Työttömyyden taittaminen ja syrjäytymi-sen ehkäiseminen vaativat panostuksia työl-listämiseen. Kaupungin on kyettävä tarjo-amaan työpaikkoja työkykyisille, kesätyötä nuorille ja harjoittelumahdollisuuksia vajaa-työkykyisille. Samaan aikaan kaupungin on pidettävä huolta hyvästä henkilöstöpolitii-kasta oman työntekijäjoukkonsa johtamises-sa. Vaativissa tehtävissä terveydenhuollos-sa, vanhuspalveluissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja muissa kunnan töissä työsken-televät sitoutuneet työntekijämme ansaitse-vat mahdollisuuden tehdä työnsä kunnol-la. Riittävät resurssit tehdä työ ilman jatku-vaa riittämättömyyden tunnetta. Laadukasta johtamista joka auttaa ylläpitämään työhy-vinvointia. Ja ennen kaikkea he tarvitsevat arvostusta pienellä palkalla tehdystä kovasta työstä meidän kaikkien eteen.

erno väliMäKi

Aluetoimitsija, Puuliitto Kaupunginvaltuutettu,

Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja

pääkirjoitus

Kuntalehti 17.3.2017: ”Hallitus ei anna periksi sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta aikataulustaan, vaikka alan professorit, yliopistosairaaloiden johtajat, Kuntaliitto, useat muut kunta-alan toimijat ja nyt viimeksi johtavat virkamiehet ovat arvioineet aikataulun mahdottomaksi.”

Johanna elonen, Helsingin Sanomat 19.9.2016: ”Jos aidosti halutaan parantaa rakentamisen laatua, valvonta on kohdennettava ensisijaisesti aikatauluun, jotta se on työsuoritukseen nähden toteuttamiskelpoinen. Jos päätoteuttaja sitten haluaa lisätä vauhtia aikataulun kustannuksella, on vähintäänkin kohtuullista, että se myös kantaa vastuun siitä johtuvista laatuongelmista.”

29.3.2017

3

Porin organisaatiorakennet-ta möyhennetään oikein ura-kalla ja uusiksi menevät niin hallintokuntien rakenne kuin luottamushenkilöpaikatkin. Uuden organisaation on mää-rä olla hiottuna 1.6. mennessä, jolloin #poriuudistuu.

JoHtAJiA Vähemmän

Lautakuntien määrä tulee vä-henemään ja jatkossa kaupun-gin asioista päätetään kaupun-ginhallituksen lisäksi neljässä toimialalautakunnassa: sote, sivistys, tekninen sekä ympä-ristö- ja lupapalvelut. Soten kanssa eletään välivaihetta, kunnes palvelut siirtyvät maa-kuntien hoidettavaksi, näillä näkymin vuonna 2019. Samal-

Organisaatiouudistus - uhka ja mahdollisuus

Monipuolisesta urheilutaus-tastaan tunnetun Antero Ki-velän mukaan Porissa on lii-kuntapaikkoja määrällisesti riittävästi, josta suurin kiitos kuuluu tietysti kaupungille. Joidenkin liikuntapaikkojen käyttöaste on huippuluokkaa, jotkut taas jäävät vähemmäl-le käytölle.

- Meillä on urheilutalo, loistava uimahalli ja urheilu-keskuksen miljöö, joka on ai-nutlaatuinen Suomessa. Tuon miljöön ainoa ongelma liittyy riittämättömiin parkkipaik-koihin, mutta siihenkin on tu-lossa parannusta.

Karhuhalli on osoittautu-nut monella tavalla tarpeel-lisuutensa. Porilaisten lisäk-

si sen tarjoamia harjoittelu-mahdollisuuksia hyödyntävät myös monet ei-porilaiset ur-heilijat. Kivelä sanoo Karhu-hallin toiminnan menneen kuitenkin turhan paljon kau-palliseen suuntaan, koska se vähentää hallin alkuperäistä käyttötarkoitusta.

- Karhuhallissa järjestetään liikaa messuja. Rahaahan niis-tä tietysti tulee, mutta messu-jen ajan halli on pari kolme päivää urheilulta kiinni. Poris-sa pitäisi messuja varten löy-tää joku toinen paikka, Kive-lä toivoo.

urheiluTalo on Käynyt AHtAAKsi

Porin urheilutalo otettiin käyt-töön vuonna 1983. Joiden-kin käyttäjien mukaan se oli jo alun alkaen mitoitettu liian ahtaaksi. Sekin on syytä muis-taa, että 1980-luvun alkupuo-lella harrastajien määrä ja ur-heilun lajikirjo eivät ehkä ol-leet samalla tasolla kuin tänä päivänä.

Vapaa-aikalautakunnan pitkäaikaiselle jäsenelle ja sen nykyiselle puheenjohtajalle Antero Kivelälle ahtaus onkin kovaan käyttöasteeseen yltä-vän urheilutalon ainoa negatii-vinen asia. Esimerkiksi sali-bandyn harrastaminen huip-putasolla on Porissa erittäin vaikeaa.

- Lautakunnan listalla ur-heilutalo on ykkösprioriteet-ti, johon satsataan. Kaupungin budjetissa on niin suunnittelu- kuin remonttirahaakin. Näillä näkymin sen laajennus käyn-nistyy vuoden 2018 aikana.

Kivelä muistuttaa urheilu-taloa remontoidun jo jonkin aikaa. Puku- ja suihkutiloja on uusittu ja uusiminen jatkuu edelleen. Urheilutalon nykyi-set tilat ovat käytössä myös tu-levaisuudessa, mutta laajen-nusosa tulee tuomaan paljon

kaivattua helpotusta sen ny-kyiseen tilanahtauteen.

liiKKuvA iHMinen sääsTää rahaa

Pori on liikuntaystävällinen kaupunki ja sellaisena sen pi-tää Antero Kivelän mieles-tä pysyäkin. Tämän sanottu-aan hän pitää parin minuutin mittaisen asiantuntevan esi-telmän liikuntaharrastuksen terveysvaikutuksista. Liikun-nasta koituva terveydellinen

hyöty on kiistaton.- Liikunnalla voidaan tun-

tuvasti pienentää perusturvan kustannuksia. Jos ihmisen saa innostumaan liikunnasta ja hän voi harrastaa sitä edulli-sesti, hyöty tulee kymmenker-taisena takaisin. Se on myös lottovoitto ihmiselle itselleen, korostaa Kivelä.

Liikuntapuolella kaupun-gin ensisijaisena tehtävänä on tukea kaikkien kaupunkilais-ten mahdollisuuksia omaeh-toiseen liikkumiseen. Kau-

Liikunnan avulla terveyttä elämään

Antero Kive-län mieles-tä porilaiset ansaitsevat mahdolli-simman hy-vät liikun-tatilat. Siksi hän kannat-taa urheilu-talon laa-jennushan-ketta.

la johtajien määrä vähenee, kun kaupunginjohtajia on jat-kossa vain yksi ja toimialajoh-tajia on siirtyvän soten lisäksi mainittujen kolmen toimialan lisäksi konsernihallinnossa. Uuden organisaatiorakenteen on määrä olla entistä kette-rämpi ja tehokkaampi.

KAventuuKo deMoKrAtiA?

Lautakuntien määrän vähen-tyessä merkittävästi vähene-vät myös luottamushenkilö-paikat. Näin ollen kaupun-kilaisista entistä pienempi joukko pääsee suoraan päät-täviin pöytiin ja valta keskit-tyy harvemmille. Toisaalta valtuuston roolia on tarkoitus vahvistaa ja osallistaa sitä asi-

oiden valmisteluun nykyistä enemmän. Tällöin kuntalais-ten suoraan valitsemilla hen-kilöillä on mahdollisuus ja velvollisuus ottaa enemmän vastuuta Porin kehittämisestä. Myös osallisuudella ja kunta-laisten kuulemisella on mer-kittävä rooli uudessa Porissa. Pori pilotoi uusia osallistami-sen malleja ja kuntalaisia on tarkoitus saada mukaan suun-nittelu- ja valmistelutyöhön.

vAltuustoryHMän KoKouKset AvoiMiA

Yhteisistä asioista päätettäes-sä tulee valmistelun ja päätök-senteon olla mahdollisimman avointa. Tässä uudella Poril-la on vielä opettelemista. Val-tuuston kokouksia ei edelleen-

kään ole mahdollista seurata netin välityksellä ja virkamie-het pelkäävät esitellä kesken-eräisiä suunnitelmia, jolloin kuntalaiset ja päättäjät jätetään liian usein kumileimasimen ja jälkiviisaan rooliin.

Porin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on omal-ta osaltaan pyrkinyt lisää-mään avoimuutta pitämällä kokouksensa avoimena, jol-loin kuka tahansa voi osallis-tua kokouksiin. Uusi valtuus-toryhmä tulee myöhemmin päättämään jatketaanko käy-täntöä myös tulevalla kaudel-la. Kokemukset ovat olleet hy-viä, joten ovet pysynevät auki jatkossakin.

raisa ranTa kaupunginhallituksen jäsen

pungin omistamien sisäliikun-tatilojen käyttö ei saisi tyssätä rahaan. Porin hyvin hoidetuil-la laduilla, lenkkipoluilla ja kattavalla pyörätieverkostolla voi hikoilla ihan vapaasti.

- Me porilaiset emme aina edes huomaa, miten hy-vät mahdollisuudet meillä on harrastaa liikuntaa tässä kau-pungissa, Antero Kivelä sa-noo.

KAri Kuisti teksti ja kuva

Liikunnalla voidaan tuntuvasti pienentää perusturvan kustannuksia.

4

Sote-uudistukseen liittyvä va-linnanvapaus ei ole todellista. Kaikilla ihmisillä ei ole mah-dollisuutta valita julkisen ja yksityisen tuottajan välillä, koska yksityiset terveysjätit ei-vät sijoitu syrjäseudulle, eivät edes kaupunkien ulkolaidoille.

Isot terveyspalveluja tar-joavat jätit sijaitsevat väkirik-kaissa keskuksissa ja tulevat tavoittelemaan asiakkaita, jot-ka tarvitsevat palveluja mah-dollisimman vähän. Koska kun ihminen valitsee yksityi-sen, raha siirtyy sinne, käytti ihminen palveluja tai ei.

Jos ihminen ei tee aktiivis-ta valintaa, hänet ”pakkosijoi-tetaan” saatavuusperiaatteella. Lähin saattaa olla yksityinen palveluntarjoaja.

TaVoiTTeeT eiVäT ToTeudu

Hallituksen suunnittelemas-sa valinnanvapauslainsäädän-nössä on pahoja aukkoja, jot-ka tällä hetkellä näyttävät vain tarkoitushakuiselta julkisten palvelujen alasajolta.

En välttämättä vastusta va-pautta valita, mutta yksityisten

Mikä valinnanvapaus? Vapaus siirtää julkisia varoja yksityiselle

palvelujen piti alun perin olla vain julkisia palveluja täyden-tämässä siellä, missä on ruuh-kaa tai missä julkinen puoli ei pysty kaikkia palveluja tarjoa-maan.

Nykyiset lakiehdotukset ei-vät vastaa tasa-arvoisten ja yh-denmukaisten palvelujen ta-voitteeseen. Myöskään ns. yhden luukun periaatetta ei näillä ehdotuksilla ole mah-dollista tarjota.

Vaikka palveluntuottajalle tulevia vaatimuksia ei ole vie-lä ollut esillä, näyttää tilanne jo etukäteen siltä, että pienem-millä, paikallisilla palvelun-tuottajilla ei ole mitään mah-dollisuutta osallistua tähän ja-koon. Jos niitä enää onkaan, koska isommat ostavat niitä pois markkinoilta tehokkaasti.

KysyMyKsiä eneMMän Kuin vAstAuKsiA

Satakunnan sairaanhoitopiirin velkamäärä on moniin muihin verraten pieni. Onko siitä jo-tain etua – tuskinpa. Perustet-tavat maakuntayhtiöt, joihin kiinteistöt siirretään, tulevat vuokraamaan niitä toimijoil-

le. Kuka määrittelee mikä on toimivalle sairaalalle sopiva vuokra? Ja mikä takaa sen, et-tei se ole yhtäkkiä jotain sel-laista, että maksaminen on mahdotonta. Mitä tapahtuu, jos palveluntuottaja tekee kon-kurssin? Miten taataan se, ett-eivät hinnat karkaa kuuhun tulevina vuosina? Kuka val-voo, ketä ja miten – kukaan ei ole sitä vielä kertonut. Yksityi-set yhtiöt ovat nyt jo vaatineet, että julkisten yhtiöiden pitäi-si olla avoimia. Mutta eivät ne itse ole siihen valmiita.

Satakunnassa me olemme tyytyväisiä siihen, että meillä on hyvä ja toimiva, laajan päi-vystyksen sairaala. Sote-uudis-tus vaikuttaa kuitenkin tässä vaiheessa vain avaavan mark-kinat yksityisille suuryrityk-sille ja mahdollistavan meidän hyvän ja toimivan terveys- ja sosiaalipalvelujen verkoston rapauttamisen.

Annammeko sen tapah-tua? Suostummeko pakkoyh-tiöittämiseen?

oili heino Satakunnan sairaanhoitopiirin

yhtymähallituksen jäsen

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikilleVasemmistoliiton edustajat sitoutuvat työskentelemään sen eteen, että:

• Jonot saadaan lyhyemmiksi

• Hyvinvointi jakautuu tasaisemmin

• Turvallinen ja arvokas vanhuus taataan riittävällä hoitajamitoituksella

• Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja perhetyöhön varataan kunnon resurssit

• Ihmisiä kuunnellaan heitä koskevissa asioissa

• Terveyskeskusmaksut poistetaan

• Palveluja ei yksityistetä ja pakkoyhtiöitetä

• Demokraattisesti valitut maakuntavaltuutetut päättävät

Lue kuntavaalikärki kokonaan osoitteesta: www.vasemmisto.fi/kuntavaalit-2017/hyvat-sosiaali-terveyspalvelut-kaikille/

”Jos minulta kysytään miksi Vasemmistoliitto, minä vas-taan miksi ei.”

Kysymys on arvoista. Nii-den perusteella ovat ehdok-kaat valinneet puolueensa. Niiden perusteella äänestäjä valitsee ehdokkaansa.

”Tämä on puolue, joka muistaa muutoksessakin olla heikompien puolella”.

Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä on sa-manlainen arvo. Toiset vain tarvitsevat enemmän puoles-tapuhujia. Heitä, jotka antavat hiljaisille, voimattomille, lan-

nistetuille äänen. Muistuttavat siitä, jokaisella on oltava oi-keus hyvään elämään ja aktii-viseen kansalaisuuteen. Tasa-arvo on se järjen ja sydämen mitta, jonka avulla otetaan kantaa asioihin, demokratian keinoin.

”Puhutaan ihmisestä, ei tuloksesta.”

Suuret tulo- ja varallisuus-erot ja omistamiseen perustu-va valta ovat ihmisten tasa-ar-von toteutumisen pahimmat esteet. Raha ei ole arvo, mut-ta se on nostettu määräävim-mäksi tekijäksi kaikissa pää-

töksissä. Raha on muuttunut välineestä aseeksi, jolla lyö-dään. Sen takia nyt pitää pa-lata arvoihin. Siihen mitä oi-keasti haluamme yhteiskun-nalta, jossa me elämämme. Päättäjiltä, jotka me valitsem-me.

”Vasemmistoliitto ajaa ihmisyyden asiaa ja on pie-nen ihmisen puolella.”

Meillä on vapaus vaikut-taa. Vapaus on kautta histori-an ollut sorrettujen ja alistet-tujen unelma, joka on saanut ihmiset yhtymään toimintaan yhteiskunnan muuttamiseksi.

Pahimmat vapauden esteet ja pakot tämän päivän ihmisil-le tuottaa omien lakiensa mu-kaan toimiva talous. Vasem-mistolle vapauteen liittyy aina yhteisöllinen vastuu ja solidaa-risuus.

”Puolueen arvomaail-massa korostuu tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja eri-laisuuden hyväksyminen.”

Tasa-arvo. Vapaus. Vas-tuu. Solidaarisuus. Vain sano-ja? Ei. Vasemmistoliiton eh-dokkaille ne ovat kivijalkoja. Ne ovat perusta, joille elämä rakentuu.

”Miksi sitten Vasemmistoliitto? − No sen sanoi sydän.”

”Vasemmisto on niin ko-tini.” ”Sopiva tausta duuna-

Lainaukset ovat Porin Vasemmistoliiton ehdokkaiden haastatteluista, jotka voit lukea kokonaisuudessaan osoitteessa: www.satakunnantyo.fi

rille.” ”Tiedän, missä ovat juureni.”

5Porin Vasemmistoliitto ry

Antti Karumäki (34) poh-tii, onko kysymys lähipalvelus-ta, jos matkaa palvelun ääreen on 10 kilometriä. Hän haluaisi vaikuttaa nimenomaan siihen, että palvelut olisivat kaikkien saatavilla tasapuolisesti.

− Pori on maantieteellises-ti laaja alue. Kun joukkoliiken-ne vähenee, jäävät ihmiset il-man niitä palveluita, joihin he veronmaksajina kuitenkin oli-sivat oikeutettuja, Karumäki toteaa.

Toinen asia, johon Antti Karumäki haluaisi vaikuttaa, on ennaltaehkäisevä toiminta lasten- ja nuorten parissa. Hän on koulutukseltaan sosionomi ja työskentelee lastentarhan-opettajan tehtävissä päiväko-dissa.

− Jos panostetaan varhais-kasvatukseen ja koulussa myös syrjäytymisen ehkäisyyn, saa-daan jokainen panostettu euro ihan varmasti takaisin. Kou-lunkäynnin ohjaajia ei saisi kouluista vähentää, koska hei-dän avullaan opettaja voi pa-nostaa opettamiseen ja oh-jaajat auttavat lapsia ja nuoria kaikessa muussa. Tulokset nä-kyvät ja kaikki ennaltaehkäi-sevät toimenpiteet ovat edul-lisempi ratkaisu kuin ne, mitä joudutaan tekemään sitten, jos nuoren ihmisen elämä on jo mennyt raiteiltaan.

Karumäen mielestä työttö-myys on yksi kaupungin suu-rimmista ongelmista ja pitäisi miettiä, miksi naapurikunnat onnistuvat siinä, missä Pori epäonnistuu.

− Yksi ihminen ei kuiten-kaan tätä asiaa ratkaise. Siinä pitäisi laajalla rintamalla teh-dä yhteistyötä, että tänne saa-taisiin investointeja ja yrityk-siä lisää, koska täällä jo olevat yritykset tuskin pystyvät enää kaikkia työttömiä työllistä-mään hyvänäkään aikana.

Karumäen mukaan edes-sä ei ole helpot, mutta kylläkin mielenkiintoiset ajat.

− Nyt jos koska pitäisi ih-misten aktivoitua ja äänestää vaaleissa. On tulossa niin iso-ja asioita, että jokaisen pitäisi välittää siitä miten niitä pääte-tään. Pitäisi äänestää puoluet-ta, jonka arvot ovat mahdolli-simman lähelle omat.

Vähemmän päälliKöitä

timo salsoilan (42) mieles-tä Porin suurin ongelma on lii-an iso organisaatio.

− Vähemmän virkamies-päättäjiä, etteivät asiat loput-tomasti vain kierrä johta-jan tai johtajan assistentin tai johtajan assistentin sihtee-rin pöydillä. Selkeyttä ja läpi-näkyvyyttä kaikentasoiseen päätöksentekoon. Pienempi organisaatio myös selkeyttäisi ihmisten työnkuvia.

Opetustyössä aivan samoin kuin perusturvan puolella kai-vattaisiin Timo Salsoilan mie-

lestä lisää tekeviä käsiä.− Vähemmän päälliköi-

tä, enemmän tekijöitä. Siihen haluaisin vaikuttaa. Henkilö-mitoitukseen ja työturvalli-suuteen. Sitä kautta vaikutet-taisiin myös ihmisten jaksa-miseen työssään.

Timo Salsoila näkee työs-sään mitä aiheuttavat säästöt. Mitä aiheuttaa erityiskoulun alasajo, integraatio, kun hen-kilökuntaa ei ole tarpeeksi.

− Meillä on hieno iso koulu, se toimii hyvin. Mut-ta ne ongelmat tulevat näky-viin siellä ruohonjuuritasolla, missä oppilas hyötyisi, jos oli-si enemmän aikuisia apuna ja tukena. Ja sinne ruohonjuuri-tasolle, sinne haluaisin vaikut-taa niin, että tulevaisuus täs-sä kaupungissa olisi parempi, kaikille. Myös heille, jotka jos-sain kohdassa matkaa tarvit-sevat erityisesti apua tai tukea. Kaikkein kalleinta yhteiskun-nalle on säästää lasten ja nuor-ten kohdalla. Se on niin paljon kalliimpaa ja vaikeampaa kor-jata vaurioita kuin ennaltaeh-käistä niitä.

TasaVerTaisuuTTa JoKAiselle lApselle

Turvahenkilö rami virta-nen (31) ei näe järkeä julkis-ten palvelujen yksityistämises-sä.

− Palvelut eivät para-ne, eikä säästöä synny. Uskon myös ruohonjuuritason demo-kratiaan, jossa ihmiset pitäisi ottaa mukaan oman asuinalu-eensa ja yhteisönsä päätöksen-tekoon. Itse asun Isojoenran-nalla ja tänne tarvittaisiin mielestäni päiväkoti sekä tur-vallisempi koulutie lapsille. Ja-lankulku Isojoenranta–Kala-holma rautatiesillalla ei ole turvallista. Paikalliset ihmiset tämän tiedostavat hyvin, mut-ta kuunteleeko heitä kukaan?

Rami Virtanen haluaa nos-taa esille myös taloudellisten huolten kanssa kamppailevat lapsiperheet sekä työttömyy-destä kärsivät perheet.

− Päivähoitomaksut voi-vat esimerkiksi olla todella iso menoerä perheelle. Maksuton

päivähoito tai edes maksu-jen kohtuullistaminen auttaisi monia ja mahdollistaisi töihin menon niin, että sen seurauk-sena perheen tulot jäävät plus-san puolelle. Pori ei ole per-heystävällinen kaupunki, jos se ei kuule perheiden hätää.

Virtasen mielestä säästöjen kohdistaminen varhaiskasva-tukseen ja kouluihin on lyhyt-näköistä politiikkaa.

− Heikoimmat kärsivät eniten, kun lakkautetaan kylä-kouluja ja suurennetaan ryh-mäkokoja. Ne, jotka tarvitsisi-vat eniten apua ja tukea.

Virtanen näkee myös sen, että monet riennot ovat niin hintavia, ettei perheillä ole nii-hin varaa.

− Pitäisi saada kaupunki ja yhdistykset miettimään, mi-ten tämä kaupunki voisi oi-keasti olla lapsi- ja perheystä-vällinen. Miten Porin kaupun-

ki voisi olla hyvä, turvallinen ja myös virikkeellinen kaikille, tulotasoon katsomatta.

HeiKoiMpien äänet Kuuluviin

Marja ruohonen (45) on lähihoitaja ja työssä Satakun-nan sairaanhoitopiirin sosi-aalipalvelujen toimialueella, Antinkartanon kuntoutuskes-kuksessa. Hän haluaa vaikut-taa asioihin ja heikoimmista on pidettävä huolta.

− Heidän äänensä on myös saatava kuuluviin. Vasemmis-toliiton kautta siihen on mah-dollisuus.

Tulevaisuus on täynnä iso-ja muutoksia.

− Tietysti tulevaisuus tun-tuu kauhistuttavalta. Mitä kaikkea sote tuo tullessaan ja maakuntauudistus? Jääkö hei-kommat jalkoihin? Saavatko kaikki kuntalaiset palvelunsa tasavertaisina? Tämä on suu-rin huoleni. Mitä se valinnan-vapaus lopulta on? Kuka hoi-taa ja ketä? Entä ne kaikkein sairaimmat ja köyhimmät kuntalaiset? Pidetäänkö heistä myös huolta? Kuka heitä halu-aa hoitaa?

Marja Ruohonen haluaa säilyttää julkiset palvelut kun-nan omana palveluna.

− Näin ne ovat kaikki-en kuntalaisten käytettävissä ja kustannukset pysyvät koh-tuullisina ja kaikilla kuntalai-silla on niihin varaa.

Nuorten ja lasten asiat ovat myös lähellä Ruohosen sydän-tä.

− Ja ennaltaehkäisevän työn näen erittäin tärkeänä niin las-

tensuojelussa kuin mielenter-veystyössä. Tähän pitäisi kun-nan satsata. Se on paljon hal-vempaa kuin ns. ”kriisityö”, kun jotain on jo sattunut ja sit-ten vasta ruvetaan tekemään jotain.

työttöMyys lisää tusKAA

Hitsaaja Ari viljasen (55) mielestä Porin keskeinen on-gelma on työttömyys, josta seuraa huono talous, kun ve-rokertymä jää pieneksi.

− Kyllä painopisteen tuli-si olla siinä, että nuorille saa-taisiin työpaikkoja. Päivä-hoito- ja kouluasiat pitää olla kunnossa. Että nuoret ja lap-siperheet pääsevät elämässä eteenpäin. Tottakai tarvitaan myös toimivat terveyspalvelut ja niin järjestettynä, että ihmi-set niihin myös pääsevät.

Hoito - ja kasvatustyön ohjaaja Mika Aho (38) on hyvin tyytymätön nykyi-seen poliittiseen päätöksente-koon sekä Porissa että valta-kunnallisesti. Hän haluaa myös auttaa ja vai-kuttaa pienten ih-misten, pienitu-loisten, pieni-en yhteisöjen ja perheellisten elämään liit-tyvissä poliit-tisissa päätök-sissä ja pää-tösten suunnan muuttamisessa nykyisestä posi-tiivisemmaksi.

Porin suurimpa-na ongelmana Mika Aho

Palvelut pitää olla kaikkien saatavilla

kuitenkin näkee sosiaalialan ja etenkin hyvinvointipalvelujen leikkaukset ja maksujen koro-tukset.

− Palvelujen leikkaukset ja maksujen korotukset kos-kevat lapsia päivähoidon, pe-ruskoulun, terveydenhuollon ja harrastusmahdollisuuksi-en kautta. Nuoriin ne vaikut-tavat, kun ajatellaan koulu-tusta, harrastuksia sekä Porin mielekkyyttä nuorille asuin- ja opiskelupaikkana. Vanhuksiin ne koskevat hoiva-, terveys-, ja asumispalveluissa ja sairaisiin terveydenhuollossa.

Myöskään työllisyysasioita ja työpaikkojen luomista sekä säilyttämistä ei ole Mika Ahon mielestä hoidettu Porissa kun-nolla.

− Välttämättömien leikka-usten tulee olla tasa-arvoisia kaikkia kuntalaisia kohtaan. Niiden tulee olla todella hyvin laskettuja ja perusteltuja sekä seuraamukset huomioonotta-via.

Laajemmat

ehdokashaastattelut

löytyvät osoitteesta:

www.satakunnantyo.fi.

”− Säästöjen kohdistaminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin on lyhytnäköistä politiikkaa.”

” − Suunnan on muututtava, nyt on tehtävä se, mitä vielä on tehtävissä.”

6

Bolidenillä pääluottamusmie-henä toimiva topi Maana-vilja (37) näkee Porissa on-gelmana huonon talouden-hoidon.

– Ei lomautuksiin olisi ol-lut tarvetta, jos taloutta olisi hyvin hoidettu. Ja sen takana on huonoa johtamista. Ei kau-punkia pitäisi johtaa kuin yri-tystä voittoa tavoitellen.

Topi Maanaviljan mieles-tä veroja nostamalla voitaisiin kaupungissa taata kunnolliset palvelut kaikille kaupunkilai-sille.

– Veroja maksamalla saamme hyvät päivähoito-, kouluja terveyspalvelut.

Maanavilja tietää, että tule-valla kaupunginvaltuustolla on isot asiat edessä.

– Siellä on sote ja maa-kuntauudistus odottamassa ja muuttamassa niin monta asiaa kaupungin hallinnossa ja talo-udessa. Kaikissa tasoissa pitäi-si olla päättämässä ihmisten, jotka on demokraattisesti pää-töksiä tekemään valittu. Ja jot-ka vastuullisesti hoitavat työt muistaen myös niiden puol-ta pitää, joiden ääni ei muuten tässä yhteiskunnassa juuri kuu-lu. Niiden heikoimpien. Puhu-taan ihmisestä, ei tuloksesta.

ryHtiliiKettä TaloudenhoiToon

Työsuojelutarkastaja ville Maanaviljan (37) mielestä ihmisiä, jotka haluavat vaikut-taa yhteisiin asioihin, on liian vähän.

− En voi hyväksyä sitä, että otetaan kaikkein heikoimmil-ta. Heiltä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään. Ja en-nemmin kaikille jotain, kun joillekin kaikki.

Kaikkein vierain ajatus Vil-le Maanaviljan arvomaailmas-sa on se, että toisten kustan-nuksella ajetaan omia etuja.

− En usko, että kaupun-gin työntekijöiden lomautus-ten kustannuksia ja vaikutuk-sia on tutkittu tarpeeksi. On vaikea kuvitella, että siitä syn-tyisi säästöjä, jos lomautusten jälkeen on maksettava sakko-ja, kun lakisääteiset tehtävät on tekemättä.

Maanavilja ei ymmärrä miksi kaupungin taloudenpi-dossa päämääränä ovat sijoit-tajien mahdollisimman suuret tuotot.

− Ei siitä kaupunki hyödy, jos sijoittajat ovat ulkomaisia yhtiöitä tai muilla konsteilla raha kierrätetään veroparatii-

seihin. Veroeuroja pitää käyt-tää yhteiseen hyvään eikä ny-kyinen talouspolitiikka tun-nu siihen tähtäävän. Tarvitaan ryhtiliikettä ja yhteisöllistä ajattelua sen sijaan, että aja-teltaisiin vain sijoittajien pää-oman tuottoa.

Ville Maanavilja haluaisi myös lisätä Porin kaupungin päätöksenteon avoimuutta.

− Tuntuu, että pieni ryhmä päättää asiat suljettujen ovien takana. Tällainen ei ole nyky-päivää.

KAiKille soPiVa Pori

Valimotyöntekijä Ari sauk-kokoski (54) toimii varapää-luottamusmiehenä ja on poh-tinut myös Porin kaupungin asioita.

− Välillä tuntuu, että lieko ihan kohdalla tuo investoin-tien kannattavuuslaskelmi-en teko. Ettei vain olisi vähän hataralla pohjalla, kun ajatte-lee vaikka tuota lentoliiken-nettä.

Saukkokoski haluaisi pitää huolta myös vähäosaisten van-husten asemasta.

− Kyllä nuo koulutusmää-rärahojen supistukset saisi myös loppua. Haluaisin vai-kuttaa asioihin niin, että Po-rissa voi asua ja elää myös jäl-kisukupolvet, sillä työllä jota tehdään kotikunnassa. Vain yhdessä tekemällä ja vaikutta-malla asioihin saadaan kaikil-le sopiva Pori.

Koneistaja Jari-pek-ka virtanen (36) toimii Is-Works Oy:ssä pääluottamus-miehenä. Häntä ei nykyinen meno oikein vakuuta. Teolli-suus karkaa Porista, sitä ei ku-kaan voi olla huomaamatta.

− Ennen niin suuret työn-antajat kuihtuvat ja lopettavat toiminnan täällä. Tähän pi-tää saada muutos. Meidän pi-

tää tehdä Porista kiinnosta-va ja haluttava paikka uusille yrityksille, jolloin työpaikko-jen kautta saadaan enemmän verotuloja ja sitä kautta ra-haa kassaan. Tämä johtaa taas siihen, että voimme paran-taa kaupunkimme asukkaiden elämää. Kuten terveydenhuol-toa, koulutusta ja hyvinvointi-palveluita.

PerusasiaT Kuntoon

Prosessiasentaja Juha Grön-mark (52) on tullut tunnetuk-si Huntsmanin pigmenttiteh-taan pitkäaikaisena pääluotta-musmiehenä. Hän haluaa olla mukana kehittämässä asioi-ta paremmaksi kaikissa niis-sä yhteisöissä, joissa toimii joko työnsä tai luottamusteh-täviensä vuoksi. Tästä syys-tä myös koulutus on hänel-le asia, johon hän haluaa vai-kuttaa.

− Niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin koulutuk-seen kohdistuvat leikkaukset huolestuttavat. Porissa pitää olla valmius kouluttaa työn-tekijöitä paikallisten yritysten tarpeisiin. Sillä, että meillä on koulutettua työvoimaa, voi-daan saada tänne myös uusia yrityksiä.

Porin ongelmista pahin onkin Grönmarkin mieles-tä työttömyys. Varsinkin se joukko parhaassa iässä olevia nuoria, jotka eivät ole työn-syrjässä kiinni millään ta-valla. Tietenkin pitää muis-taa myös ne työttömät, joilla olisi vielä muutama työvuosi tarjota panostaan työelämän tarpeisiin.

− Kyllä se kunnallisesti, siis paikallisesti, luodaan ne edel-lytykset, että saadaan yrityksiä, koulutusta ja työtä. Eikä Porin olot parane, jos täällä vaan sa-moja rahoja pyöritellään pai-

Puhutaan ihmisestä, ei tuloksesta

kasta toiseen, tarvitaan uusia yrittäjiä, yrityksiä, jotka tuo-vat mukanaan rahavirtoja tu-kemaan seudun elinvoimai-suutta.

Juha Grönmarkin mieles-tä Porissa on koulutettua työ-voimaa, on myös työkokemus-ta omaavaa väkeä, jolla on jo ne työelämän perustaidot hal-lussa. Grönmark haluaisi Po-rin olevan paikkakunnan, joka houkuttelisi työnantajia hyväl-

lä infralla ja koulutetulla työ-voimalla. Hän uskoo, että Pori voisi olla tällainen.

− Esimerkiksi LNG-termi-naalin saaminen Poriin oli iso askel ja oikein markkinoitu-na voisi tuoda yrityksiä paik-kakunnalle. Se vaatii lobbaa-mista maakunnan ulkopuo-lella. Kaupungilla pitäisi olla enemmän riskinottoakin, kun uusia yrityksiä tänne yritetään saada.

Linjani on aina ollut sellai-nen, että mennään työ edel-lä. Ja sellainen työ, että sillä ihminen elää, toteaa ahtaaja Jari pajukoski (61).

− Edelleen olen sen ta-kana, että kaikki työpai-kat luodaan mitä vaan voi-daan. Meillä on toimiva sata-ma, ihan niin kuin jokaisessa merenrantakaupungissa pi-tääkin olla. Ja jokainen laiva, joka Tanskan salmesta voi läpi tulla, voi tulla myös Po-riin. Satama tukee koko lähi-alueen teollisuutta ja on mu-kana pitämässä teollisuuden pyörimässä.

Pajukoski kuvailee mi-ten uudellekin teollisuudelle on tilaa, niin Mäntyluodos-sa kuin Tahkoluodossa. On tontteja valmiina – pitää vain olla ihmisiä, jotka vievät tie-toa eteenpäin ja ulospäin.

− Mutta mitään isän-maallista kapitalismia ei ole olemassa ja sen takia liike on toiseen suuntaan, työtä vie-dään täältä ulos.

Toimivalla infralla ja kaa-voituksella on Pajukosken mukaan suuri merkitys. Mut-

ta suuri merkitys on myös niillä peruspalveluilla tavalli-selle ihmiselle, ettei niitä vie-dä pois, liian kauas.

− Kauppaa ei kunta voi kylälle määrätä, mutta muut peruspalvelut ovat kaupun-gin käsissä ja niitä pitää puo-lustaa. Pohjois-Porissa toimii esimerkiksi terveydenhuolto ihan kohtuudella, kaikki on keskitetty yhteen pisteeseen ja samanlaisia pisteitä pitää olla muuallakin. Mutta Poh-jois-Porissa pitää pikaisesti, seuraavalla valtuustokaudel-la jo, ratkaista ylipaisuneen koulun ongelma.

Porin kaupungin organi-saatiouudistus on Jari Paju-kosken mielestä periaatteessa hyvä. Kunhan siitä pidetään huoli, että demokratia toimii.

− Niillä, jotka lautakun-tiin valitaan, pitää oikeasti olla aikaa ja tahtoa paneutua asioihin. Nyt kun ollaan niin monessa asiassa murroksen ja muutoksen äärellä, on eri-tyisen tärkeää, että ihmiset lähtisivät äänestämään: Mei-dän kaikkien asioistahan täs-sä on kysymys.

Tärkeintä on äänestää

” − Mitään isänmaallista kapitalismia ei ole olemassa ja sen takia liike on toiseen suuntaan, työtä viedään täältä ulos.”


Vasemmistoliitto uskoo yh-teiskuntamme sivistyksen mit-tarina olevan sen, miten koh-telemme yhteiskuntamme hei-koimpia jäseniä. Haluamme luoda toivoa ja uskoa tasa-ar-voiseen kaupunkiin, joka ottaa kaikki sen jäsenet huomioon päätöksenteossa. Haluamme nostaa yhteiskuntamme vähä-osaisten ja köyhien asiat kär-keen.

Hyvinvointipalvelut on turvattava kaupungin omana työnä. Yksityistäminen ei tar-joa ratkaisua. Mikäli kaupun-gin on ostettava palveluja yk-sityisiltä yrityksiltä, pitää var-mistaa, että yritykset ja niiden työntekijät maksavat veronsa Suomeen.

Tämä on Jo teHty

Porin Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vastustanut oikeistolaista kuntapolitiikkaa. Olemme esittäneet lisämäärä-rahoja koulutukseen ja perus-turvaan. Olemme vastustaneet pienten koulujen lakkautuksia.

Toimintamme ansios-ta: Porin kaupunki on ryhty-nyt aktiivisesti panostamaan pitkäaikaistyöttömien työllis-tämiseen. Reposaaren koulu onnistuttiin säästämään. Päi-vähoidon ryhmäkoot pidet-tiin entisellään. Koulutoimen määrärahoja lisättiin puolella miljoonalla eurolla. Lasten il-tiskerhojen maksuja ei koro-tettu. Hoitajamitoitus palau-tettiin alkuperäiseksi. Lasten-suojelun uuden perheyksikön suunnittelu aloitettiin.

Pori, lAsten KAupunKi

Maksuton varhaiskasvatus - Päivähoitomaksut ovat yksi merkittävä kannustinloukku jo keskituloisilla. Tehdään Porista lasten kaupunki!

Päivähoidon ryhmäkoot on vähintään pidettävä enti-sellä tasollaan ja subjektiivi-nen päivähoito-oikeus on pa-lautettava. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia sosiaalipalveluja on tehostettava nykyisestään ja syrjäytymistä ennalta ehkäi-sevään työhön lisättävä tuntu-vasti resursseja: Tehostetaan lapsiperheiden kotipalvelua, li-sätään resursseja koulupudok-kaiden tunnistamiseen ajoissa, puheterapeuttipula ratkaista-va, koulunkäynnin ohjaajien, terveydenhoitajien, kuraatto-rien ja psykologien saatavuus varmistettava.

Jatkuvat koulutusleikkauk-set on lopetettava. Koulujen opetusryhmiä ei saa kasvat-taa, pieniä kouluja ei saa lak-kauttaa ja koulujen valinnais-aineiden saatavuus on taatta-va. Samalla taataan opettajien työhyvinvointi- ja työssä jak-saminen.Satakunnan ammat-tikorkeakoulun ja Porin yli-opistokeskuksen säilyminen

Porissa on turvattava.

hoiTaVa yHteisö

Terveyskeskusmaksut pois - Maksuttomalla perusterveydenhuollolla pienituloisillakin on mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita ja hoidattaa sairautensa ajoissa.

Lääkäri- ja hammaslääkä-ripalveluja pitää nykyisestä-än selvästi lisätä, jotta kaikille hoidon tarpeessa oleville jär-jestyisi kohtuullisessa ajassa pääsy lääkärin ja hammaslää-kärin vastaanotolle.

Mielenterveyspalvelut on saatava riittävälle tasolle ja helposti lähestyttäviksi. Dia-betes-potilaiden saamaa hoi-totukea on parannettava muun muassa lisäämällä kontrolli-liuskojen jakoa diabetesta sai-rastaville.

mahdollisuus harrasTaa

Laajennetaan urheilutaloa - Lukemattomat lapsia, nuoria ja aikuisiakin liikuttavat urheiluseurat kaipaavat lisää tilaa ja aikaa. Liikkumalla terveeksi!

Laadukkaiden toimitilojen puute on tällä hetkellä suurim-pia esteitä porilaisten liikun-taharrastukseen lisäämisek-si. Kaikille lapsille on taattava mahdollisuus laadukkaisiin ja edullisiin harrastuksiin. Eri-tyisesti peruskansalaistaito-ja, kuten uimataitoa, nuorille opettavia tahoja on tuettava. Kaupungissa jo toimivat lii-kunta- ja kulttuuripalvelut on otettava aktiivisemmin mu-kaan ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa on lisättävä

Lähiliikuntapaikkojen ra-kentamista, huoltamista ja kunnossapitoa on lisättävä si-ten, että kaikkien kaupungin-osien nuorilla on edellytyk-set liikunnan harrastamiseen asuinalueellaan ja asuinaluei-den eriarvoistuminen on py-säytettävä. Yhteistyötä kol-mannen sektorin kanssa on li-sättävä alueellisesti

työtä, yrittäMistä

Työtä, toimeentuloa ja veroja Porille. Tukea paikallisille pienyrittäjille - huomioitava kaupunkisuunnittelussa, julkisissa hankinnoissa ja päätöksissä.

Työttömyyteen on pu-reuduttava nykyistä voimak-kaammin. Kelan sakkomak-sujen poistamiseen tähtäävää toimintaa on lisättävä työllis-tämällä työttömiä Porin kau-pungin varoin palkkatyöhön, työkokeiluun ja kuntoutta-vaan työtoimintaan. Työllistä-mistä yhteistyössä kolmannen sektorin eli yhdistysten kans-sa on lisättävä, sillä yhdistyk-sissä on käytännön tietotaitoa siitä, millaiset toimet ovat tar-peen eri kaupunginosissa.

Porin kaupungin elinkei-nopoliittisia toimia on lisättä-vä ja tehostettava nykyisestä. Elinkeinopolitiikasta vastaa-van virkamiestason on jalkau-duttava yritysten pariin ja et-sittävä toimintamuotoja, jotka aidosti lisäävät yritysten kiin-nostusta sijoittua Poriin.

Ammatillisen täydennys-koulutuksen taso on turvatta-va ja sen laatua edelleen kehi-tettävä. Näin mahdollistetaan se, että työttömyysuhan alai-set porilaiset voivat tarvitta-essa nopeastikin siirtyä niille

ammattialoille, joissa on töitä.Kaupungin on turvattava

monipuolinen ja laaja tontti-tarjonta erilaisille yrityksille.

PalVeluT KAiKille

Elinvoimaa ja palveluja koko Poriin - Jokaiselle porilaiselle kuuluu oikeus lähipalveluihin ja -kouluihin.

Viheralueet on pidettä-vä siisteinä koko kaupungis-sa. Kaupungin tulee toteuttaa yhteistyössä kansalaistoimi-joiden kanssa kampanja, jol-la kaupunkilaisia motivoidaan pitämään asuinalueensa siisti-nä.Kadut ja tiet on pidettävä hyvässä kunnossa, mikä edel-lyttää selkeää rahallista panos-tusta.

Linja-autoyhteydet on pi-dettävä hyvinä. Bussimatkus-tajien määrän selkeä kasvat-taminen edellyttää linja-auto-matkojen hintojen voimakasta laskemista esimerkiksi yhteen euroon per matka.

Kaavoitukseen liittyvis-tä asioista on tiedotettava ny-kyistä selkeästi varhaisemmin ja laajemmin, jotta kaupunki-laisilla on mahdollisuus vai-kuttaa omien asuinalueidensa tulevaan kehitykseen.

Kaupunkisuunnittelussa on nykyistä vahvemmin huo-mioitava palveluiden yhteen-sopivuus, isompi kokonaisuus, kestävä kehitys ja pienet sekä keskisuuret yrittäjät.

Hyvä Vanhuus

Oikeus hyvään vanhuuteen - Jokaiselle taattava turvallinen ja inhimillinen hoiva. Vaadimme riittävät resurssit niin kotihoitoon

kuin laitoshoitoon. Ikääntyneiden näkemyksiä

heihin kohdistetuista kunnal-lisista palveluista on kerättävä säännöllisesti ja näkemyksiä on hyödynnettävä pohditta-essa toimintojen kehittämistä.Vanhustenhoidon hoitajami-toitukset on turvattava ja laa-dukkaan hoivapalvelun tulee olla kaupungille kunnia-asia.

Ikäihmisten kuntoa ja hoi-vatarpeita on seurattava ja nii-hin on vastattava nykyistä pa-remmin. Tähän tarkoitukseen on luotava selkeä vastuuhen-kilöjärjestelmä. Ikääntyneille suunnatun kotipalvelun taso ja määrä on turvattava ja kaikille tarvitseville on taattava edul-linen siivous- ja ateriapalvelu.

Ikääntyneiden viriketoi-mintaa on vahvistettava esi-merkiksi hyödyntämällä työt-tömien työllistämistoimintaa, jota on lisättävä voimakkaas-ti. Ikäihmisten liikunta- ja muuta harrastetoimintaa on kehitettävä ja käynnistettä-vä ikääntyneiden yksinäisyy-den vastainen kampanja. Kult-tuuritoimen toimintoja, jotka kohdistuvat ikääntyneisiin, on lisättävä. Päivätoimintapaik-koja- ja resursseja toimintaan on lisättävä, samoin joukkolii-kenne- ja palvelulinjoja.

meidän TuleVaisuus

Tulevaisuuden Pori – omaleimainen kulttuurikaupunki: Monipuolisilla opiskelumahdollisuuksilla, luovalla elinkeinoelämällä ja toimivilla palveluilla nuoria houkutteleva maakuntakeskus.

Kaikille ihmisille on taat-tava edellytykset hyvään elä-mään. Kuntapolitiikassa tämä

tarkoittaa hyviä, laadukkaita ja hinnaltaan edullisia hyvin-vointipalveluja. Niitä Vasem-mistoliitto puolustaa ja kehit-tää yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

Toisaalta Vasemmistoliit-to haluaa näissä vaaleissa nos-taa esille sen tosiseikan, että Porin kaupungin eli meidän kaikkien kuntalaisten yhteinen omaisuus on valtaosin päästet-ty huonoon kuntoon. Raken-nukset, tiestö, kadut, viemärit ja niin edelleen kaipaavat kor-jaamista. On huonoa politiik-kaa jättää yhteinen omaisuus hoitamatta. Tästä koituu seu-rauksia kuntalaisten terveydel-le ja hyvinvoinnille.

Kaupungin on investoitava julkisten rakennusten ylläpi-toon ja rakentaa tarpeen mu-kaan niin, että toimitilat ovat terveellisiä ja turvallisia. Kor-jaus- ja uudisrakentaminen antaa myös työtä rakennus-alalle, joka taas työllistää mui-ta aloja ja näin saadaan myös verotuloja. Korjaus-ja uudis-rakentamisen laatu on varmis-tettava ja työtä valvottava.

Porilaisten palveluja on entistä enemmän mietittävä elinkaarimallin mukaan. Pal-veluiden tarve vaihtelee sen mukaan, mihin ikäluokkaan porilainen kuuluu. Vasemmis-toliitto haluaa kehittää pori-laisten palveluja.

TavoiTTeena Tasa-arvoinen kauPunki

”− Poliittinen palo on edel-leenkin hyvässä hapessa. Roihu sen kuin suure-nee, sillä vähä-varaistenelinoloja ollaan koko ajan vain heikentämässä entisestään.”

10

silja Arhinmäki (31) läh-ti kunnallisvaaliehdokkaaksi puhuakseen niiden ihmisten puolesta, joiden ääni harvem-min missään tulee kuulluksi; päihde- ja mielenterveyson-gelmaisten puolesta. Nämä ai-heet ovat tulleet hänelle sydä-men asiaksi omien kokemus-ten kautta.

Silja Arhinmäellä on reilut 270 päivää kuivilla.

− Kun on itse kokenut, millaista on hakea apua, kun joudut jonottamaan viikkoja. Asukasmäärään nähden Poris-sa on surkean hälyttävä tilan-ne katkaisuhoidossa, paikkoja on aivan liian vähän. A-klinik-kakin on ravintolan yläpuolel-le sijoitettu, ihan paraatipai-kalle. Mielenterveyspuolella on ihan sama tilanne. M0 –osasto laitetaan viikonlopuik-si kiinni. Harjavallassa on kak-si osastoa, joiden paikkaluku on aivan riittämätön. Ihmiset jäävät siis hätänsä kanssa yk-sin. Nämä samat ihmiset ovat usein myös niitä, jotka kamp-pailevat toimeentulon kanssa.

Silja Arhinmäki uskoo, että toimivat ja tarpeeksi laajat päihde- ja mielenterveyspalve-lut ehkäisevät monia, vielä pa-hempia ja kalliimpia ongelmia.

− Itsemurhat lisääntyvät, kun ihmiset eivät saa ajois-sa apua. Samoin lasten huos-taanotot. Mitä pahemmaksi mielenterveysongelmat pääse-vät, sitä vaikeampia ne ovat ja sitä pidempiä hoitojaksoja tar-vitaan. Haluan vaikuttaa myös siihen, että ennaltaehkäiseviä palveluja olisi tarpeeksi saa-tavilla. Että pienituloiset ih-miset saisivat apua ja palvelu-ja silloinkin, kun ei ole varaa maksaa niistä. Haluan puhua myös yhteiskunnan edessä ar-vonsa menettäneiden, kuten luottotiedottomien, huumei-

den käyttäjien, syrjäytynei-den, nuorten eläkeläisten, ri-koskierteisiin ja velkaongel-miin joutuneiden puolesta.

tAvoitteeKsi onnellinen Pori

Jonna Jylhäsaaren (23) mielestä Porissa on monta asi-aa, joihin hän haluaisi tarttua.

– Tämän päivän nuoria kiinnostavat ilmaiset lähilii-kuntapaikat, joista monet ovat huonossa kunnossa. Sampo-lan skeittiparkkia ei enää ole ja Pormestarinluodon skeitti-parkki ei ole vieläkään edus-tuskunnossa. Keskusta kuolee pystyyn ja paraatipaikalla ole-vaa etelärantaa ei osata tai ha-

luta tehdä elinvoimaiseksi.Jylhäsaaren mielestä Porin

heikko julkinen terveyden-huolto ajaa väkisinkin ihmisiä yksityistämisen kannalle.

– Säilyttääksemme julkis-ten sosiaali- ja terveyspalve-lujen aseman, meidän täytyy kyetä parantamaan niiden laa-tua huomattavasti. Tällä het-kellä ne, joilla on varaa yksi-tyisiin lääkäripalveluihin, ovat paremmassa asemassa suh-teessa julkisen puolen lääkäril-lä kävijöihin päästessään tar-vittaviin tutkimuksiin ja vielä inhimillisessä ajassa.

Vanhustenhuollon heik-ko tila heikentää sekä ikään-tyneiden että hoitajien hyvin-vointia.

– Hoitajamitoitusta olisi ehdottomasti lisättävä, mut-ta hoitoalalla olevien läheiste-ni puheita kuunneltuani olen sitä mieltä, että jo vanhuspal-velujen uudelleenkoordinoin-nilla voisi saada oikean suun-nan aluilleen. On vain ajan ja resurssien tuhlausta, että hoi-taja lähtee kaupunginosasta toiseen hoitamaan yhtä asia-kasta, kun hyvällä suunnitte-lulla joku jo valmiiksi kysei-sessä kaupunginosassa olevis-ta voisi tehdä työn.

Julkinen liikennekään ei Jylhäsaarelta kiitosta saa.

– Se ei Porissa oikein toi-mi. Vuoroja on liian vähän, korttimaksu ei onnistu ja kä-teistäkin tulisi olla suunnil-leen tasasumma mukana. Jul-kista liikennettä tulisi uudis-taa ja kehittää sekä ihmisiä että ympäristöä ajatellen.

tuKeA oiKeAAn pAiKKAAn

Jonna Jylhäsaari haluaisi vai-kuttaa kaupungin avustusten kohdistamiseen niitä eniten tarvitseville.

–Kaupungin tulee tulevai-suudessakin parhaan kykynsä mukaan tukea esimerkiksi en-sisuoja- ja ruoka-aputoimintaa alueellaan.

Jylhäsaari kertoo ajattele-vansa asioita työllisyyden nä-kökulmasta.

– Työttömyyden vähentä-minen Porissa parantaisi kun-talaisten hyvinvointia samal-la kaupunkimme vetovoimai-suutta lisäten. Porista täytyy saada vetovoimainen ja hyvä asuinkaupunki kaikille ihmi-sille, yrittäjille, työntekijöille, opiskelijoille, eläkeläisille, per-heille, kaikkein heikoimmassa

asemassa oleville ja aivan kai-kille. Mä haluisin, et mun Pori olis onnelline.

ei sAA KAtsoA Vain VieresTä

Satakunnan Vasemmistonuor-ten tuore puheenjohtaja elias lehti (20) on tällä hetkellä opiskelija, mutta haaveena on työ politiikan parissa.

− Aina on tilausta ihmisil-le, jotka haluavat parantaa ih-misten oloja ja aina on ihmi-siä, jotka tarvitsevat puolusta-jia ja puolestapuhujia. Ei voi eikä saa katsoa vain vierestä, kun toisella menee huonosti.

Kuntavaaliehdokkaana Lehti haluaa vaikuttaa nimen-omaan nuorten asioihin.

− Porin kaupungille on mielestäni elintärkeää se, että koulutuspaikat täällä säilyvät. Koska jos nuorille ei koulutus-paikkoja ole täällä, he lähtevät. Nuorten terveyden- ja mielen-terveydenhuollosta pitäisi pi-tää paremmin huolta. Siihen on monta tapaa, mutta pääasia olisi se, että nuorten pahoin-vointia saataisiin vähennettyä eikä kukaan syrjäytyisi.

lassi savolaisen (19) mielestä Pori ei ole vetovoi-mainen kaupunki uusien alo-jen osaajille, uusille yrittäjille eikä opiskelijoille.

– Haluaisin toimia nuor-ten äänenä Porin kunnallispo-litiikassa. Porin kaupunginval-tuustossa ei istu tällä hetkellä yhtään alle 30-vuotiasta varsi-naista jäsentä. Valtion vaatimat leikkaustoimet johtavat muu-toksiin etenkin nuorille tärkeis-sä asioissa, kuten opiskelijoiden palveluissa. Kaupunginvaltuu-tettuna haluaisin, että tällaiset toimet eivät vaikuta nuorten ja

opiskelijoiden palvelujen laa-tuun ja saatavuuteen.

Lassi Savolainen pyrkii kaupunginvaltuutetuksi Va-semmistoliiton listalta.

– Vasemmistoliiton toimin-ta on ollut linjassa minulle tär-keissä asioissa, samoin arvoje-ni kanssa niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Lassi Savolaisen vaalilau-seena on: Nyt tarvitaan nuori!

PorisTa HyvinvointiKAupunKi

Lähihoitajaopiskelija Jele-na Kiilholman (23) mieles-tä Pori on tosi kiva paikka elää, vaikka monessa asiassa on vielä korjattavaa tai parannettavaa.

− Minusta jokaisen kansa-laisen tulisi aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan maailmaan ym-pärillään. Äänestäminen on tärkeää, mutta minun ääne-ni saan parhaiten kuulumaan minä itse. Pori tarvitsee enem-män nuoria vaikuttajia, jot-ka tuovat nuorten asukkaiden ääntä kuuluviin.

Porin kaupungin suurin ongelma on Kiilholman mie-lestä työttömyys ja syrjäytymi-nen, vääränlaiset toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä työttömyysprosentin las-kemiseksi.

− Työttömyys on taloudel-linen ja sosiaalinen ongelma. Työttömille askartelutoimin-nan järjestäminen ei luo uu-sia työpaikkoja tai työllistä ih-misiä. Palkkatyön järjestämi-nen luo.

Porin kaupungin mittavat säästötoimenpiteet ovat Jelena Kiilholman mielestä tarpeelli-sia, mutta nyt ne ovat kohdis-tettu juuri sinne, mistä ei ole varaa säästää.

− Kaiken lisäksi huonoin tuloksin. Vuoden 2016 säätö-jen seurauksena terveyshuol-lon henkilöstö ja sijaiset ovat entistä enemmän loppuunpa-laneita. Moni opiskelija suun-nittelee muuttoa toiseen kau-punkiin valmistumisen jälkeen.

Kiilholman mielestä Poris-sa vanhustenhoidossa inhimil-lisyys alkaa olla jo kaukana.

− Nykyisessä tilantees-sa hoidon fyysinen puoli kyl-lä toteutuu, mutta hyvinvointi on muutakin kuin fyysistä. Ih-misen psyykkinen hyvinvoin-ti kulkee käsi kädessä fyysisen hyvinvoinnin kanssa. Hoitaja-mitoituksen nostamisella voi-daan taata hyvää hoitoa, kun hoitajalla on liukuhihnatyön sijasta aikaa myös sosiaalisel-le kanssakäymiselle potilaiden kanssa.

Jelena Kiilholmalle tärkein asian on ihmisten hyvinvointi jokaisella tasolla.

− Hyvinvoiva kaupunki edellyttää hyvinvoivia asuk-kaita. Haluan vaikuttaa siihen, että Porista voisi tulla Hyvin-vointikaupunki!

Koulutuksesta ei saa karsia

Liikaa toivottomuuttaGregor takjar (26) on asunut Suomes-sa 11 vuotta. Hän tuli Virosta Suomeen lapse-na, perheensä kanssa. Hän on käynyt koulut Suomessa ja on nyt onnellinen, hänellä on työpaikka ja asunto.

− Jos ei mihinkään lähde mukaan, ei mi-hinkään voi vaikuttaa. Minä haluan nähdä voinko vaikuttaa siihen, että meillä kansalai-silla täällä on asiat paremmin.

Gregor Takjar teki 160 työhakemusta. Lo-pulta vuokratyöfirman kautta hän löysi työ-paikan. Hänellä on työsuhde, vuoden työso-pimus taskussa.

− Liian moni menettää toivonsa. Kun vaatimukset työpaikoissa on niin kovat, ettet pääse edes koeajalle oppimaan ja osoit-tamaan, että olet hyvä työntekijä. Sitä on vai-kea ymmärtää, koska koeajalla voi työnteki-jän laittaa pois, jos ei ole hyvä.

− Työharjoittelija ei ole työssä. Hän on työtön niin kauan kunnes saa palkkaa. Ei voi olla palkaton työntekijä.

Takjarin mielestä kaikkein vaikeinta on

se, että ihmiset eivät saa töitä.− On vaikeaa, jos olet nuori, eikä ko-

kemusta vielä ole. On vaikeaa, jos on ikää, on liikaa kokemusta, ylikoulutettu. Tuntuu, että jos työssä pitää olla pitkään, nuoret ei-vät mahdu työmarkkinoille. Kaikki eivät ole sellaisia, että voisivat opiskella erilaisia tut-kintoja. On myös ihmisiä, jotka haluavat tehdä käsillään työtä. Molempia tarvitaan, tietenkin.

Takjarilla ei ole ratkaisua ja hän tietää, että työllisyys on vaikea asia, mutta hän us-koo, että jos kaikki toimivat yhdessä saman päämäärän hyväksi, se onnistuu.

− Ei saisi ajatella kaikki sieltä varakkai-den näkökulmasta, koska työttömillä tai muilla pienituloisilla ei ole ylimääräistä ra-haa. Ei maksujen nostamiseen, ei säästämi-seen, ei kodin ostamiseen ja perheen perus-tamiseen. Kaiken pohjana on se, että saa töi-tä. Pahinta on se, että ihmisiä syytetään, että he eivät halua töihin, että ovat laiskoja tai köyhiä vain omasta syystä.

” − Porin kaupungilleon elin-tärkeää se, että koulutus-paikat täällä säilyvät.”


tiina rinne (37) on huolis-saan eriarvoisuuden lisäänty-misestä ja kasvavista tuloerois-ta, sekä siitä, että on olemassa ihmisiä, myös poliitikkoja, jot-ka eivät tässä kehityksessä näe mitään huolestuttavaa.

− Lähinnä sydäntäni ovat lapset ja nuoret, koska vaikut-tamalla ajoissa voidaan jokai-selle löytää se oma paikka yh-teiskunnassa, ja ihan tutkitusti ajoissa tarjotut tukitoimet vä-hentävät tulevaisuuden kus-tannuksia.

Rinteen mielestä ketään ei saa syrjäyttää elämästä rajoit-teiden vuoksi.

− Nuorille on tarjottava järkevää tekemistä, tiloja har-rastamiseen ja opiskelupaik-ka. Kotihoito pitää myös saada toimimaan, vanhukset ja vam-maiset ja sairaat ovat myös osa tätä yhteiskuntaa.

Tiina Rinne kiteytettynä ajatuksensa siihen, että haluaa turvata kaikkien oikeuden ih-misarvoiseen elämään.

− Jos hallitus pysyy ja lisä-leikkauksia tulee, pitää myös kunnallisella tasolla miettiä, miten näitä voisi kompensoi-da. Esimerkiksi terveyskeskus-maksujen poistaminen toisi valtavasti apua monelle pitkä-aikaissairaalle, jotka jo joutu-vat maksamaan korotettuja ke-lataksien ja lääkkeiden oma-vastuuosuuksia.

Poriin tarvittaisiin työtä.

− Ammattitaitoisia työt-tömiä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria täällä riittää, ja nyt pitäisi elinkeinopolitiikan kautta saada kaupunkiin työl-listäviä uusia yrityksiä. Ihmisiä ei ole järkevää kurssittaa vuosi-tolkulla keittämään kahvia taas uudessa harjoittelupaikassa, vaan pitää saada sellaista työtä, josta maksetaan palkkaa.

Toisaalta, Rinne painottaa, on silti oltava resurssit koulut-taa, jos sitä kautta työpaikka uudessa yrityksessä löytyy.

− Kaikesta ei voi aina vain leikata. Olen myös huolestu-nut kaupungin työntekijöiden lomautusten seurauksista, joil-la todennäköisesti on vaiku-tusta vielä pitkään.

KunnollA teHty työ riittää

Jukka Heinonen (60) ryh-tyi kunnallisvaaliehdokkaaksi, jotta voisi olla vaikuttamassa päätösten syntymiseen yhteis-työssä, tavalla joka aidosti li-säisi työllisyyttä Porissa, pois-taisi eriarvoisuutta ja nuorten osalta antaisi uskoa tulevai-suuteen.

− Uskoa tulevaisuuteen pi-tää olla myös ikääntyneellä väestöllä ja varmuus siitä, että heistä huolehditaan niin kuin heidän antamansa panos yh-teiskuntamme olemassaoloon jo meiltä edellyttää. Olen rea-

listi enkä lupaile olemattomia. ”Tee työsi kunnolla, se riit-tää”, sanottiin jo lapsena ja sil-lä mennään.

Jukka Heinonen on sitä mieltä, että Suomessa tehty päätös eläkeiän nostamisesta oli viimeinen ”niitti”, jolla be-tonoitiin pysyvä työttömyys ja varsinkin nuorten työttö-myys Suomeen. Tämän kans-sa kunnat saavat painia vuosi toisensa jälkeen. Korkeat työt-tömyysluvut ja työttömyyssak-kojen maksut yhdessä vero-markkojen vähenemisen kans-sa ajavat kuntia taloudelliseen ahdinkoon jonka seurauksena kaupungin reuna-alueet vähi-tellen autioituvat palvelujen karsimisen seurauksena.

Porin ongelmat ovat Hei-nosen mukaan työttömyys, ta-lous, rohkeuden puute ja se, että päättäjien vilkaisu ulos ikkunasta kuntalaisiin päin unohtuu hetkittäin.

− Haluaisin vaikuttaa näi-den arvojen ja periaatteiden kautta Porin talouden pitoon, ja tulevaan Soteen sekä maa-kuntauudistukseen. Haluaisin vaikuttaa erityisesti ihmisille tarjottaviin terveyspalveluihin, niin ettei hinta tai hoitopaikan sijainti ole esteenä hyvän, laa-dukkaan hoidon saatavuudel-le. Vaikuttaa kaikkeen, jolla on vaikutusta meidän tavallisten ihmisten arkeen, pyhään, ja näiden sujumiseen.

Erikoislääkäri veijo puhjo (68) on huolissaan sote-rat-kaisusta.

− Kun ei siitä oikein ku-kaan tunnu tietävän kaikkea. Minua kiinnostaisi sen todelli-nen tavoite. Jos kerrotaan, että tavoitteena on säästää 3 miljar-dia euroa, niin mistä? Minä pelkään, että todella sairaat jäävät hoidotta, kun yksityi-set liikelaitokset totta kai mie-luummin haalivat asiakkaiksi mahdollisimman ison joukon mahdollisimman vähän palve-luja tarvitsevia, jolloin he saa-vat rahat tekemällä hyvin vä-hän mitään. Tämä synnyttää epätasa-arvoa.

Isot terveysalan yritykset osaavat markkinoinnin ja lii-ketoiminnan, niillä on kilpai-luvaltti. Siksi Puhjon mieles-tä pakkoyhtiöittäminen pitäi-si ehkäistä.

Kaikilla oikeus ihmisarvoiseen elämään

Julkisten palvelujen alasajo lopetettavaasenTeiTa muuTeTTaVa

Puhjon mielestä Pori on aina tunnettu teollisuuden ja ener-giantuotannon keskukse-na. Työpaikkakehitys on vii-me vuosina kääntynyt mii-nusmerkkiseksi, mikä on aiheuttanut tukun ongelmia. Toisaalta yliopistokeskus on 15 toimintavuotensa aikana tuot-tanut ammattitaitoista työvä-keä ja pieniyritystoiminta on lisääntynyt.

− Kaupungin saavutetta-vuus ei ole hyvä. Jos ministe-riössä ollaan sitä mieltä, että tänne ei kannata investoida, koska ”Porin takana ei ole mi-tään”, pitää paikallisten vai-kuttajien pyrkiä muuttamaan asennetta ja linjaa.

Porissa pitäisi piristää elin-keinotoimintaa, muutenkin

kuin lentoliiken-teellä.

− Meillä on täällä potentiaalia. Mutta niin elinkeinotoiminnassa kuin matkailussakin puuttuu sel-lainen markkinointi, joka ta-voittaisi tai toimisi. Tärkeintä olisi se, että saisimme työttö-miä ja varsinkin pitkäaikais-työttömiä töihin ja kuntout-tavan työtoiminnan piiriin siten, että kaupunki vapau-tuisi maksamasta Kelan sak-komaksuja.

Puhjo tietää, mihin nämä vapautuvat eurot voisi käyt-tää.

− Perheiden kotiapuun ja lähiliikuntapaikkojen kunnos-sapitoon. Perheiden kotiapu ehkäisisi lastensuojelun tar-vetta ja syrjäytymistä ja lähi-liikuntapaikat lisäisivät ihmis-ten terveyttä ja muuta hyvin-

vointia. Kunnan tehtävänä on tarjota peruspal-velut ja niiden ylläpitoon tar-vitaan rahaa. Jos kuntavero on liian alhainen, se nostaa asia-kasmaksuja ja korkeat asiakas-maksut ehkäisevät pienituloi-sia käyttämästä palveluja.

Kerttu Kuusisto (51) on Pormestarinluodon Asu-kasyhdistys ry:n Kuntouttavan työtoiminnan vastaava työnte-kijä.

− Haluaisin vaikuttaa kah-teen isoon ongelmaan Poris-sa: Työttömyyteen ja tervey-denhuoltoon. Ja nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys on se ongelma. Jos nämä kaksi asi-aa saataisiin kuntoon, moni muukin asia paranisi.

Laajemmat

ehdokashaastattelut



” − Porin ongelma ovat heikompiosaisten puolustajaksi itseään tituleeraavat dema-rit.”

” − Terveydenhoitomaksut ovat köyhälle ihmiselle liian suuria. Ei siinä auta sotet eikä muut sotkut, kun rahat ei vaan riitä. ”

12

Yrittäjä Anne Granholm (57) on Porin perusturvalau-takunnan jäsen. Aiemmin hän oli useita vuosia Noormarkun sosiaalilautakunnassa.

− Aina on ollut köyhyyttä, aina on ollut sairautta, mutta nykyisin, kun kaikki mitataan vain rahassa, viedään ihmisil-tä ihmisarvo. Olen huolissani myös siitä, miten vihapuheil-la asiat kärjistetään ja unohde-taan inhimillisyys, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Anne Granholm näkee nämä samat ongelmat niin valtakunnallisesti kuin paikal-lisesti.

− Kyllä meidän täytyy pitää huolta myös niistä ihmisistä, jotka henkensä kaupalla ovat tänne tulleet, etsimään turval-lista paikkaa elää ja tehdä työ-tä. Ihan samalla tavalla kuin meidän tulee pitää huolta van-huksistamme tai vaikka yrit-täjänä työntekijöistä. Ei yrit-täjä pitkälle pääse, jos ajatte-lee vain miten saa suurimman hyödyn irti työntekijöistä.

Anne Granholm haluaisi vaikuttaa kotouttamiseen, li-sätä perhetyöntekijöitä tuke-maan lapsiperheitä, ehkäistä syrjäytymistä kaikissa ikäluo-kissa ja vaikuttaa myös mie-lenterveystyöhön.

− Moni ongelma saa juu-rensa sieltä, että ihmisillä ei ole

työtä. Siksi työllisyyden hoita-minen on sellainen perusasia, johon pitää pyrkiä ensisijai-sesti vaikuttamaan. Se ei ole helppoa, mutta siihen voimme myös jokainen vaikuttaa luo-malla kaupunkiimme hyvän huolenpidon henkeä, lopetta-malla vihapuheet, kärjistä-miset ja turha riitely. Voim-me kaikki lisätä kaupunkimme vetovoimaisuutta. Moni asia on asenteesta kiinni ja asenne pitäisi olla yrittämistä tukeva, enemmän tekoihin kuin pelk-kiin sanoihin innostava.

sotestA yritysten lypsyleHMä

Yrittäjä Jaakko Jäntille (47) on tärkeää, että kaikilla on oikeus elämisen arvoiseen elämään ilman kyykyttämistä.

− Porin kaupungin ongel-mia ovat kabinettisopimukset, heikko johtaminen ja veroal-lergia.

Jaakko Jäntin motto on ”Liike on ikuista”. Hän halu-aisi vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin, luontoarvojen vaalimiseen, kaupunkisuun-nitteluun sekä liikuntapaik-kojen ylläpitämiseen ja niiden kehittämiseen. Ja soteen.

− Tällä hetkellä valmiste-lussa oleva sote-malli yksityis-tämisineen ja maakuntahallin-

toineen tuntuu liian suurelta palalta kerralla haukattavaksi. Malli suorastaan pursuaa ele-menttejä, joihin Sipilän halli-tuksella on tarjota vain ympä-ripyöreitä skenaarioita.

Jäntti pelkää, että käytän-nössä sote-uudistus voi pirsta-loittaa koko terveydenhuolto-sektorin ja näin ollen tehdä sii-tä nykyistä mallia kalliimman.

− Vaarana on yksityisten palveluiden valuminen harvo-jen firmojen käsiin ja sitä kaut-ta verovarojen siirtyminen ve-

roparatiiseihin. Soten kaltaisia massiivisia yhteiskunnallisia päätöksiä pitäisi tehdä laajem-malla rintamalla. Nyt koko kansan – myös niiden, jot-ka eivät hallituspuolueita ää-nestäneet – terveyspalveluita suunnittelee ja uudelleen jär-jestelee ryhmä oikeistolaisia, joiden tehtävänä on taata hy-vät hillot jo yksityiselle sekto-rille siirtyneiden sisäpiiriläis-ten yrityksille.

Jaakko Jäntti on koulutuk-seltaan julkishallinnon merko-

Me kaikki voimme vaikuttaa

Yrittäjä Milka tommilan (40) mielestä Porin kaupun-gilla on monenlaisia ongelmia.

− Keskusta näivettyy, kau-punginosat eriarvoistuvat, työttömyys kasvaa, nuoret syrjäytyvät – ja samanaikai-

sesti meillä on kuitenkin käyt-tämättömiä resursseja. Infra on huonossa kunnossa, teiden surkeudesta on puhuttu aina-kin 20 vuotta.

Kaupungin työntekijöiden lomautuksilla ongelmat kaa-dettiin Milka Tommilan mie-lestä työntekijöiden niskoille.

− Se oli väärin. Eihän se työntekijöiden vika ole,

jos kaupungin taloutta hoidetaan huonosti.

Milka Tommi-lan mielestä kau-pungin vetovoi-maa pitäisi lisä-tä niin, että myös yrittäjyys saisi siitä osansa.

− Keinoja on, jos niitä halutaan

käyttää ja panostaa siihen, että kaupun-

ki olisi tunnettu hyvänä paikkana yrittämiselle. Sitä

kautta saataisiin myös työtä ja uusia asukkaita.

Milka Tommila tuntee yrit-täjän arjen hyvin.

− Itsensä työllistäviä pien-yrittäjiä voisi huomioida myös päätöksissä. Meidän mieli-piteemme asioista, vaikka-pa keskustan kehittämisessä, jää usein kysymättä. Kuiten-kin meitä on paljon, monilla eri aloilla. Kaupungin elinkei-nopolitiikka voisi sisältää mo-nenlaisia keinoja, erityisesti nyt, kun työttömiä patistetaan ryhtymään yrittäjiksi ja työl-listämään itsensä. Esimerkik-si koulutus on yksi hyvä keino tukea ja sitä kaipaavat varmas-ti erityisesti nuoret yrittäjät. Tiedon tarve on loputon, kun asiat muuttuvat ja kehittyvät koko ajan.

Pelkästään raha ei ole rat-kaisu asioihin.

− Kaikkea päätöksentekoa

nomi ja työskentelee konsepti-suunnittelijana / hyvinvointi-valmentajana.

Janne Kangas (33) on lavialainen rakennusalan yrit-täjä.

− Porissa on turhan ras-kas hallinto. Työryhmät, lau-takunnat jne. eivät toimi yh-teistyössä saman päämäärän hyväksi, ja toiminta on hyvin lyhytkatseista, pitkäjänteisyys puuttuu. Kaupungin kehittä-misessä reuna-alueet tahtovat unohtua.

Janne Kankaalla on näkö-kulmaa elinkeinopolitiikkaan.

− Kyllä se painopiste pi-täisi olla teoissa, ei sanoissa. Niin asioita saataisiin oikeasti eteenpäin.

Asiat, joihin Janne Kangas haluaa kiinnittää huomiota, ovat koulut ja tulevaisuus.

− Koulujen pitää olla lä-hellä kaikille eikä luoda liian isoja ryhmiä luokkiin. Panos-tetaan opetukseen, koska sil-lä tehdään tulevaisuuden te-kijöitä.

Lisää avoimuutta päätöksentekoonpitää leimata tasa-arvoisuus ja avoimuus. Tarvitaan myös ra-kenteellisia ratkaisuja, että ih-misistä välittäminen näkyy käytännössä. Yhteiskunnasta syrjäytyminen on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma, on sitten kysymys työttömästä tai nuoresta.

Lasten ja nuorten asiat, hy-vin hoidettu varhaiskasvatus ja koulutus, ovat Milka Tommi-lan mukaan hyvän yhteiskun-nan perusta, koska siinä ovat tulevaisuuden eväät.

− Koulujen lopettaminen ja ryhmäkokojen suurentami-nen ovat vääriä tapoja säästää, niitä joudutaan maksamaan vielä kalliisti tulevaisuudessa.

Puheiden vAstAttAvA teKoJA

teuvo urho (64) on myös yrittäjä. Hänellä on oma säh-

köalan yritys.– Minä en näe siinä mitään

ristiriitaa. Olen vähäosaisten puolella, vaikka olen yrittäjä. Haluan vaikuttaa siihen, että ihmisillä olisi töitä.

Siihen hän vaikuttaa myös Pormestarinluodon asukas-yhdistyksen puheenjohtaja-na. Yhdistys järjestää tuki- ja kuntouttavaa työtoimintaa 50:lle, ensi vuonna toivottavas-ti jo 60:lle ihmiselle. Sen lisäk-si yhdistyksessä on neljä työn-tekijää.

– Kaupunki tukee toimin-taamme ja me autamme kau-punkia siinä, että kaupungin maksamat ns. Kelan sakko-maksut pitkäaikaistyöttömis-tä olisivat pienemmät. Jos hal-lituksen suunnitelmat toteu-tuvat, pyrimme ensi vuonna tarjoamaan myös työjakso-ja siten, ettei työttömyysturva katkea.

Laajemmat

ehdokashaastattelut



– Kyllä työttömyys on Po-rissa sellainen ongelma, että siihen haluaisin vaikuttaa. Niiden, jotka kaupunkiin ha-luavat investoida, pitäisi an-taa niin tehdä. En vastusta uu-disrakentamista. Vanhaa pitää toki säilyttää, mutta järjellä. Il-man, että se on kehityksen jar-runa.

Teuvo Urho haluaa koros-taa ison kuvan näkemistä.

– Jos on rahaa liikenneym-pyröihin, pitää olla rahaa myös niiden hoitamiseen. Noin ver-tauskuvainnollisesti, mut-ta myös konkreettisesti. YH-Asuntojen asunnot pitää lait-taa kuntoon, vuokrataso pitää olla kohtuullinen. Julkisia pal-veluja ei saa ajaa alas ja yhtei-söllisyyttä pitää tukea, kos-ka sitä kautta saadaan ihmiset välittämään asuinalueestaan ja toinen toisistaan. Se on kaikki-en etu.

” − Kyllä se painopiste pitäisi olla teoissa, ei sanoissa. Niin asioita saataisiin oikeasti eteenpäin.”


Rahan puute on porvarien keksintöNoormarkkulaiselle, eläkkeel-lä olevalle kirvesmies Asko Apajasalolle (64) politiik-ka ja ay-toiminta on koko ai-kuisiän ajan ollut erityinen osa vapaa-aikaa.

− Poliittinen palo on edel-leenkin hyvässä hapessa. Roi-hu sen kuin suurenee, sillä vä-hävaraisten elinoloja ollaan koko ajan vain heikentämäs-sä entisestään. Porissakin on paljon asioita, jotka suoras-taan huutavat toisenlaisia rat-kaisuja.

Asko Apajasalon mielestä Porin ongelma ovat heikompi-osaisten puolustajaksi itseään tituleeraavat demarit.

− He ovatkin lähes joka asiassa tukemassa sulle-mul-le hengessä oikeistolaista po-litiikkaa. Muutosta ongelmiin on mahdotonta odottaa, ell-eivät äänestäjät tähän herää. Asko Apajasalo haluaisi vai-kuttaa vähävaraisten kaupun-kilaisten ihmisarvoisen elä-mänlaadun edellytyksiin.

− Palvelujen nykyistä pa-rempaan saatavuuteen. Yhtei-sesti omistamamme omaisuu-den huolelliseen vaalimiseen. Tehokkaampaan tekemiseen, puhumisen sijaan. Rahan puu-te on porvarien keksimä keino perustella julkisten palvelujen alasajoa!

− Jos haluat, että firmat saavat päättää veroeurojesi käytöstä, älä äänestä minua, sillä äänesi menee hukkaan!

TuleVaisuus on nuorissa

irma Halosen (73) mielestä Porin pitäisi olla sellainen kau-punki, että tänne nuoret halu-aisivat jäädä vielä sittenkin, kun opiskelut on suoritettu.

− Jäädä tänne ja perustaa perhe. Silloin tällä kaupungil-

la olisi tulevaisuus.Irma Halosen mieles-

tä tämä saavutetaan sillä, että lapsiperheiden on täällä hyvä ja turvallinen elää. Että lapsis-ta pidetään huolta hyvällä var-haiskasvatuksella ja nuorille on harrastuksia, koulutuspaik-koja ja myös töitä valmistumi-sen jälkeen.

− Työpaikkojahan tän-ne kipeästi tarvittaisiin. Se ei ole helppoa, mutta pitäi-si löytää ihmiset, jotka osaa-vat niitä tänne hankkia, työl-listäviä yrityksiä. Eläkeläis-ten hyvinvointiin haluaisin myös vaikuttaa. Siihen, että ei ihmiset jäisi yksin, oli-si mahdollisuuksia järjestää kokoontumisia siellä omas-sa elinympäristössä, hyvää ja mielekästä tekemistä. Se pi-

täisi mielen virkeänä ja se vai-kuttaisi toimintakykyynkin.

PieniTuloiseT äänesTämään

tapio Kivioja (66) on roh-kea mies. Hän nousee sei-somaan ja ilmoittaa olevan-sa köyhä. Kertoo, että hänellä on paljon kokemusta köyhyy-destä. Että hänen tuttavapii-rissään on monia ihmisiä, joil-le toimeentulo on todella vai-keaa. Että vielä eläkkeelläkin pitää tehdä kaikenlaista työtä, että pärjää. Jotta vain selviää ihan niistä tavallisista arkipäi-vän menoista.

Tapio Kivioja on kyllästy-nyt siihen, että aina ja kaikessa mennään varakkaiden ihmis-ten ehdoilla. Hän on sitä miel-

Maakunta-asiantuntija tuula telin (69) näkee muutoksessa mahdollisuuden. Hän on koko aikuisikänsä ollut mukana po-litiikassa ja nyt hän arvioi, että olemme mukana historiallises-sa muutoksessa.

Tuula Telinin mielestä Po-rin ongelmista suurin on se, että johtajuutta ei ole.

− Poria johdetaan vanha-kantaisesti, ja johtamisen kult-tuuriin kuuluu jumiutuminen ja epäluuloisuus. Kun asiat ei-vät ole kenenkään hanskassa, ei ole myöskään kilpailukykyä, ei ole otetta, ei olla liikkeellä oikeaan aikaan. Eikä oikeasti

tiedetä edes sitä, kenen pitäi-si olla liikkeellä.

Telin on nähnyt miten jot-kut muut rannikkokaupungit ovat kehittyneet, vaan ei Pori.

− Voi olla, että organisaa-tiouudistus on mahdollisuus, mutta siihen vaikuttaa olen-naisesti se, keitä johtoon vali-taan.

Tuula Telin haluaisi vaikut-taa siihen, että Pori olisi ikäys-tävällinen kaupunki.

− Toki katson nyt asiaa ikäihmisten näkökulmasta, mutta ikäystävällisyys koskee kyllä kaikkia.

Ikäihmisten näkökulmas-

Porin suurin ongelma on johtajuuden puute

tä, että nykyistä eduskuntaa ei saisi päästää päättämään mis-tään asioista.

Porissakin pitäisi Tapio Ki-viojan mukaan menon muut-tua.

− Siksi nyt jokaisen pie-nituloisen ihmisen pitää läh-teä äänestämään. Että lakkaisi tämä maksujen ja hintojen ko-rotukset. Terveydenhoitomak-sut ovat köyhälle ihmiselle lii-an suuria. Ei siinä auta sotet eikä muut sotkut, kun rahat ei vaan riitä. Kun koko ajan mak-suja korotetaan, on sitten ky-symys terveydenhoidosta, säh-köstä, vedestä, bussimaksuista – ei ne pysy vähävaraiset tässä enää edes juosten perässä.

Miksi, Tapio Kivioja kysyy, ei ajatella asioita ennalta?

− Sanotaan nyt vaikka elä-

keläisten liikuntapaikkamak-sut. Jos eläkeläisellä olisi varaa käydä vaikka säännöllisesti ui-mahallissa, säästyisi ehkä iso-jakin summia sieltä terveyden-huollosta.

Mutta kateus se vie sillin-kin köyhän suusta.

− Nyt pitäisi kaikkien pie-nituloisten myös pitää yhteyt-tä ehdokkaisiin, kysellä, vaa-tia vastauksia ja kuulla ajatuk-sia. Ja äänestää. Että valituksi tulisivat oikeat ihmiset. Että ehdokkaat tietäisivät mitä ih-miset oikeasti ajattelevat, mitä tarvitsevat päätöksentekijöiltä.

Kirvesmies ilari Koivu-lan (62) mielestä kansa vaatii töitä, ei sirkushuveja.

− Mielestäni suurimmat ongelmat tällä hetkellä ovat siinä, ettei Porin kaupungin

tahot pysty tai osaa houkutel-la yrityksiä Poriin suuntaan. Tuntuu olevan päinvastoin. Siinä sitä korjattavaa olisi.

Korjattavaa olisi ihan konkreettisesti myös kaupun-gin omissa rakennuksissa.

− Työllisyyden kannal-ta olisi tärkeää, että kaupun-ki alkaisi korjaamaan todella suuressa korjausvelassa olevia omia rakennuksiaan omana työnään, sillä voitaisiin työllis-tää monta osaajaan ihan oike-aan työhön.

Ilari Koivulan mielestä on myös erittäin tärkeä, että säily-tetään palvelut kaupungin lä-hiöissä.

− Kaupunki voi omalla pa-noksellaan vaikuttaa siihen. Nyt tuntuu, että niitä ajetaan alas. Kirjaimellisesti puretaan.

ta katsoen tärkeitä asioita olisi Telinin mielestä esteetön asu-minen, tarvittaessa palvelujen saaminen kotiin suunnitelmal-lisesti siten, että olisi myös ai-kaa.

− Viisi minuuttia per asia-kas ei ole palvelua.

Toimiva joukkoliikenne olisi ikäihmisille tärkeä pal-velu.

− Ikäihmisiltä pois maksut. Siten saataisiin lisää matkusta-jia, sitä kautta myös uusia reit-tejä ja aikatauluihin myös pa-rannuksia. Kaikki eläkeläiset eivät ole hyvätuloisia. Pienitu-loisille eläkeläisille maksuton

joukkoliikenne olisi iso asia.

KAiKKi iHMiset liiKKeelle

Arto prehti (68) on varma, että jos Porin kaupungin elin-keinoelämästä vastuussa ole-vat virkamiehet olisivat tulos-palkalla, olisivat he aikaa sitten jo kuolleet nälkään. Niin huo-nolla tolalla on Prehtin mie-lestä paikallinen elinkeinopo-litiikka eikä siihen ole auttanut edes niin lähellä olevan Rau-man menestymisen esimerkki.

– Kyllä pitäisi ihan toisen-laisin ottein saada tänne työ-

paikkoja, ihmi-set töihin ja mak-samaan veroja. Se olisi ihan jokaisen kaupunkilaisen etu.

Toinen asia, johon Arto Prehti haluaisi vaikuttaa, on syrjäytymisen ehkäiseminen.

– Ihmisistä pitää pitää huolta, pitää tukea harrastus-mahdollisuuksia ja harrastus-toimintaa järjestäviä tahoja, jotta jokainen voisi löytää pai-kan itselleen eikä jäädä yksin.

Arto Prehtin mielestä kau-pungin on järjestettävä liikun-tamahdollisuudet sellaisik-si, että kaikki ihmiset saadaan

liikkeelle.– Se auttaa ihmisen tervey-

teen, se laskee terveydenhuol-tomenoja ja vaikuttaa ihmisen mielenterveyteenkin. Ei kau-pungin tarvitse taata menes-tystä huipuille, se on ihan mui-den tahojen hommaa, mutta kaupungin pitää mahdollis-taa kaikkien liikuntamahdol-lisuudet.

” − Jos eläkeläisellä olisi varaa käydä vaikka säännöllisesti uimahallissa, säästyisi ehkä isojakin summia sieltä terveydenhuollosta. Mutta kateus se vie sillinkin köyhän suusta.”

14

sirpa Muurinen (60) on koulutukseltaan prosessi-in-sinööri ja työskennellyt use-ammassa työpaikassa, jos-sa kysymys on ympäristön-hoidosta, veden puhtaudesta ja puhdistamisesta. Luonnol-lisesti kaikki ympäristöasiat ovat hänelle erittäin tärkeitä.

Sirpa Muurinen haluaa pi-tää huolta siitä, että kaupun-kilaisilla olisi tasapuolises-ti mahdollisuus nauttia puh-taasta ympäristöstä, luonnon suomista mahdollisuuksista – ja nauttia niistä nimenomaan liikkuen.

− Liikunta antaa paljon myös ihmisen mielen tervey-delle. Meillä on ympärilläm-me todella upeaa luontoa lii-kuntamahdollisuuksineen, mutta näistä paikoista täytyy pitää myös huolta.

Sirpa Muurinen on itse ai-kamoinen metsässäkulkija. Mukaan kesäisin ja syksyisin tarttuvat niin marjat kuin sie-netkin.

− Se on valtava etuoikeus asua niin, että marjaan pää-see melkeinpä suoraan omasta kotipihasta. Meidän on pidet-tävä huolta ympäristöstämme myös niin, että seuraavatkin sukupolvet voivat nauttia sii-tä. Se ei tarkoita sitä, että ke-hitys pitäisi pysäyttää, raken-taminen tai teollisuus kieltää, ei. Nykyaika kehittyneine tek-niikkoineen antaa mahdolli-suuden siihen, että kehityksen ja eteenpäinmenon ei tarvit-se merkitä ympäristön pilaa-mista.

Porin kaupungissa on Sir-pa Muurisen mielestä liikaa si-säpiiripäättämistä ja avoimutta liian vähän.

− Porissa säästetään vääris-tä paikoista. Veroäyrin nosta-minen olisi järkevämpää kuin palvelumaksujen korottami-nen. Esimerkiksi Porin Vesi ei voi olla paikkaamassa kaupun-gin ontuvaa taloutta, sen pitää olla paikkaamassa vesi- ja vie-märiverkostoa.

sydän on yHä Vasemmalla

Kristiina suutari (65) us-koo, että Vasemmistoliitto on paikka, jossa asioihin voi vai-kuttaa. Poliittisesti ja demo-kratian kautta.

− Ei suotta sanota, että sy-dän on vasemmalla. Minus-ta vasemmistossa ovat ihmiset aina ajatelleet muitakin kuin itseään.

Porin kaupungin pitäi-si Kristiina Suutarin mieles-tä panostaa köyhyyden pois-tamiseen.

− Täällä on sellainen mer-killinen näyttämisenhalu. Ra-kennetaan, vaikka ei olisi ra-haa.

Kristiina Suutari näkee tär-keänä sen, että kaupunki an-taa ihmisille mahdollisuuden aktiivisuuteen, yhteisöllisyy-teen ja passiivisuuden voitta-miseen.

− Koulujen lopettaminen on älytöntä. Monesta kyläs-tä tai kaupunginosasta ne ovat vieneet mennessään sen pai-kan, jossa kokoonnuttiin, ta-vattiin toisia, järjestettiin ta-pahtumia. Sillä on pitkäkes-toiset vaikutukset, kun ihmiset jäävät passivoitumaan yksin. Ongelmiin voi olla monenlai-sia ratkaisuja, apua pitäisi an-taa laajalla rintamalla.

Kristiina Suutari on sosiaa-liohjaajana tehnyt paljon töitä lasten- ja erityislastenkodeissa ja nuorten parissa.

− Yhteiskunnalle on to-della kallista antaa lasten ja nuorten syrjäytyä ja vieraan-tua yhteiskunnasta. Elämän solmukohdissa pitäisi olla läs-nä, ei 18-vuotiaskaan ole vie-lä aikuinen. Monelle itsenäi-sen elämän vaatimukset ovat nykyisin liian kovia. Vieraan-tuneiden ylläpito on yhteis-kunnalle kallista, putoamisen ennaltaehkäisy pitäisi olla tär-keimmällä sijalla.

KesKusteleMAllA lisää HyvinvointiA

daniel nagy (48) haluai-si vaikuttaa Porin keskustelu-kulttuuriin.

− Haluaisin edistää keskus-televuutta. Että ihmiset koki-sivat voivansa vaikuttaa ym-päristöönsä, voisivat rakentaa keskustelun avulla parempaa ympäristöä ja lisätä hyvin-vointia.

Daniel Nagy on toiminut kahdeksan vuotta kaavoitus-arkkitehtinä Porin kaupungin palveluksessa ja tällä hetkel-

lä hakee uusia haasteita saman työn parissa yksityisen työn-antajan luona.

− Minua huolestuttavat muutokset, jotka näkyvät val-takunnan tasolla. Päättäjien tekemisissä näkyy nyt eri tyy-li kuin mitä on totuttu näke-mään, minkälaisena Suomi on nähty esimerkiksi Euroo-passa. Että täällä on tasaver-taiset mahdollisuudet kaikilla vaikka edetä, opiskella… Nyt mahdollisuudet näyttävät mu-renevan.

Daniel Nagy on paluu-muuttaja. Hänen äitinsä on suomalainen. Hän on aina tuntenut ylpeyttä suomalai-suudesta, ja kertoo tuntevansa myös kiitollisuutta siitä, että on voinut asettua Suomeen ja edetä täällä.

− Olisi parempi keskustel-la kuin asettaa ääripäät vas-takkain. Avoin keskustelemi-nen olisi oikea tapa vaikuttaa. Emme hyödy mitään poteroi-den kaivamisesta. Emme siitä, että olemme poliittisesti ase-moituja.

Daniel Nagy haluaa pois-taa sisäänpäin kääntyneisyyttä, avartaa katsantokantoja, lisätä vuorovaikutusta ja kannustaa ihmisiä mukaan, uskomaan vaikuttamisen mahdollisuuk-siin. Hän on valmis antamaan oman tietotaitonsa ja näke-myksensä kaupunkilaisten käyttöön.

teKoJA sAnoJen siJAAn

Matkailupalvelujen tuottaja Kirsi lahtisen (40) omai-nen on sairastunut alzheime-

riin. Sen myötä on pitänyt tu-tustua paikalliseen vanhusten-huoltoon.

− On käsittämätöntä, että tietoa on, mutta se on pirsta-leina pitkin kaupunkia. Ku-kaan ei myöskään neuvo, jos et osaa itse kysyä. Mitään en-nakointia ei ole olemassa, jos ja kun tilanne huononee. Nä-kemättä koko ihmistä joku jossain tekee päätöksiä mitä hoitoa tarvitaan. Missä on kunnioitus, inhimillisyys ja ihmisyys? Miten käy heidän, joilla ei ole omaista apuna tai tukena?

Kirsi Lahtinen haluaisi val-tuutettuna vaikuttaa perustur-vaan, peruspalveluihin ja jopa ravistella rakenteita niin, että ne olisivat inhimillisempiä.

− Ihmisten asiat ovat usein niin pieniä. Voisiko bussiai-kataulut sovittaa yhteen ison työpaikan työaikojen kanssa? Voisiko bussipysäkille tai kä-velytien varteen saada penkin, niin jaksaisi paremmin kaup-paan asti.

Voisiko kadunvarren ru-mat nokkoset ajaa pois vaikka kerran kesässä?

Kirsi Lahtinen haluaa teh-dä aloitteen, että kaupungin-valtuusto lähtee tornistaan ja kiertää vaikka kerran vuodessa kaikki asuinalueet. Tapaa ih-misiä heidän omassa elinym-päristössä ja pystyy tekemään pienet, käytännön asioita kos-kevat päätökset heti, niin että se tarvittava penkki tulee, eikä asia kerry vain kymmenen-senttiseksi paperipinoksi jon-kun pöydälle.

− Jos kaupungilla ei ole ra-haa tehdä kaikkea tarvittavaa, järjestetään talkoita. Kaupun-ki tuo välineet ja alueen ihmi-set tulevat hommiin. Äkkiäkö siinä puskat kaatuu tai uudet istutetaan. Muutetaan puheet teoiksi ja luodaan hyvinvointia sitä kautta.

ValTa ihmisille, ei virKAMieHille

Jarno valtonen (41) to-teaa, että 1990-luvun lamasta asti on purettu hyvinvointiyh-teiskuntaa, kun oikeistolaiset tuulet ovat puhaltaneet.

− Nyt tuntuu jo siltä, ettei millään ole väliä. Yhteiskun-ta on vain markkinavoimien

temmellyskenttä, hyviä julkisia palveluja yksi-tyistetään. Porin älytön lomautusrumba, oli vain osa liberaalien markkina-ideologiaa, jossa ei ole järki ollenkaan mukana.

Valtosen mukaan tilanne syö miestä.

− On iso joukko ihmisiä, jotka vain järkyttyneinä otta-vat vastaan sen, mitä tuleman pitää. He odottavat, että tuli-si joku, joka nousisi vastarin-taan. Suunnan on muututta-va nyt, on tehtävä se, mitä vie-lä on tehtävissä.

Porin päättäjillä ei Valto-sen mukaan ole minkäänlais-ta visiota tulevaisuuteen.

− Toki strategioita on, mutta ne kaivetaan esiin, jos ne sattuvat sopimaan virka-miespäätöksiin. Hallintokun-nat vetävät eri suuntiin, sen

sijaan että olisi yhteinen pää-määrä, mitä kohti mennään.

Jarno Valtonen on ollut Va-semmistoliiton jäsen jo parin-kymmenen vuoden ajan. Hä-nen mielestään puolue on johdonmukaisesti aina ollut ih-misen puolella, sen pienenkin.

− Oikeudenmukaisuus on itselle tärkeää. Ihan niin kuin rakentava kehittäminen, yhtei-söllisyys, yhdessä tekeminen. Valta pitää saada vain takaisin ihmisille, nyt se on virkamie-hillä. Valta ihmisille niin, että tulevaisuuden visio on meidän tekemä, meidän näköinen.

Luonnon ja ympäristönpuolesta

HyvinvointiaympäristöstäJari J. Hakalalle (36) ympäristö on numero yksi.

− Kulutamme liikaa. Se tuo ongelmia kaikilla tasoil-la globaalista yksilötasolle asti. Ympäristövaikutukset ja ympäristökuorma pitäisi huomioida kaikissa päätök-sissä, kaikilla tasoilla.

Jari J. Hakalan mu-kaan paikallistasolla, Po-rin kaupungissa, voisi ym-päristökuormaa vähentää monenlaisilla päätöksillä. Esimerkiksi kouluissa, päi-väkodeissa ja erilaisissa hoi-tolaitoksissa voisi tarjota kasvispainotteista ruokaa. Kaupunki voi huolehtia ke-vyen liikenteen väylistä niin, että se tukee pyöräilyä. Jouk-koliikenteen tulisi olla aina todellinen vaihtoehto omal-la autolla kulkemiselle.

− Tietoa asioista on. Tah-to on se, mitä puuttuu. Vai-kutukset eivät myöskään näy heti, kaikki eivät ole edes mi-tattavissa rahassa, mutta jo-kainen tietää, että pitämällä huoli ympäristöstä myös ih-minen voi paremmin.

Talouskasvu lisää ympä-

ristökuormaa. − Jos menee luonto, me-

nee kaikki. Asioihin pitää tarttua silloin, kun niille vie-lä voidaan tehdä jotain, kos-ka muuten loppu on hallitse-matonta.

Jokainen voi tehdä, mut-ta yhdessä voidaan tehdä enemmän.

− Esimerkiksi Porin idea ruokapuistosta on hyvä idea. Valtuustolla pitäisi olla pro-jektiraha, jota voitaisiin myöntää myös pienempiin ympäristöhankkeisiin. Ne voisivat lisätä myös yhteisöl-lisyyttä, mikä puolestaan li-sää hyvinvointia.

Jari J. Hakala on koulu-tukseltaan sairaanhoitaja ja työskentelee Harjavallan sai-raalassa. Hänen mielestään ihmiselle tärkeää on merki-tyksellisyys.

− Oman ympäristön puolesta työn tekeminen on merkityksellistä. Se voi par-haimmillaan olla jopa, tai ai-nakin osittaista, omavarai-suutta. Kaupungin tehtävä on tukea yksilön ympäristö-kuormaa vähentäviä toimia.

” − Tietoa asioista on, tahto on se, mitä puuttuu.”

” − Oman ympäristön puolesta työn tekeminen on merkityksellistä.”


daniel Krautsuk (32) us-koo demokratiaan ja sen avul-la vaikuttamiseen.

− Uskon, että demokrati-an avulla voidaan auttaa myös työläisiä ja vähäosaisia. Min-kään sortin huliganismi ei vie asioita eteenpäin.

Porissa Daniel Krautsuk näkee ongelmana sen, ettei kaupunki osaa mainostaa it-seään.

− Markkinoinnista kaikki on kiinni. Pori on saanut isoja kolauksia, tullut työttömyys-piikkejä ja se näkyy tämän ko-koisessa kaupungissa. Raken-tamalla Porin positiivista mai-netta ja imagoa, rakennetaan tulevaisuuden työpaikkoja. Kun pidetään huoli koulutus-paikoista ja -tasosta, luodaan tulevaisuuden osaajia.

Daniel Krautsukin mieles-tä porilaisen ei tarvitse hävetä kotikaupunkiaan.

− Pori on pieni, mut-ta hyvä. Ei tarvitse hävetä. Avataan vaan sitä näkemys-tä muillekin, ollaan osa maa-ilmaa. Me olemme osin teol-lisuuskaupunki, osin opiskeli-jakaupunki – meillä on monta hyvää kanttia ja uskallusta sa-noa se.

Krautsuk uskoo, että hy-vällä markkinoinnilla, asioi-den hyvällä hoidolla ja pää-määrätietoisella työllä voidaan vähentää työttömyyttä, lisätä ihmisten hyvinvointia ja pitää kiinni paikallisista, lähellä toi-mivista palveluista.

suoraa PuheTTa ilMAn KorulAuseitA

− Tämä säästäminen se on Po-rin isoin ongelma. Säästetään väärästä paikasta, kun pannaan esimerkiksi opettajatkin lomal-le, jätetään teiden kunnossapi-to oman onnensa nojaan ja ra-haa kuitenkin on. En minä tie-dä mihin se raha menee, mutta sen tiedän, ettei se oikeisiin asi-oihin mene, sanoo muurari Mika tuomela (48).

Tuomela on tottunut puhu-maan suoraan ja niin kuin asia on. Korulauseita ei tarvita.

− Meidänhän käy täs-sä sotessa nyt hyvin, kun saa-daan sentään pitää sairaala ja sen laajat palvelut. Mutta mi-täs ihmeen apua siitä on, jos ei ihmisellä ole varaa siellä itse-ään hoidattaa? Mitä apua on lääkäristä, jos ihmisellä ei ole varaa hakea lääkkeitä apteekis-ta, paitsi jos jättää sitten ruuan ostamatta?

Mika Tuomela ei voi ym-märtää sitä, että sitten mieti-tään lentoreittejä. Tuomela ei myöskään halua sen enempää kuulla kuin antaa katteettomia lupauksia.

− Kun Olkiluotoa alettiin rakentaa, sanottiin, että Po-rissa sitten ei ole enää yhtään työtöntä rakennusmiestä. Ja kuinkas kävi?

Tuomelan mielestä kau-pungin pitää investoida. Kau-

pungin pitää investoida niin, että ihmisiä pääsee töihin.

− Kaupungin pitää ensi-sijaisesti työllistää paikallisia, työttömiä ihmisiä.

Kaupungin pitää Tuome-lan mielestä myös myöntää, jos hommat menee pieleen.

− Tottakai pitää yrittää, pi-tää kehittää. Mutta kyllä se pi-tää sanoa suoraan, jos homma ei toimi. Pitää aloittaa uudel-leen, alusta, eri tavalla. Ei sen kummempaa ole.

Eristyspeltiseppä sami Maakivellä (41) on omien sanojensa mukaan sellainen perusduunarin näkövinkkeli.

− Porin kaupungissa on ongelmana näköalattomuus ja lyhytnäköisyys nuoriso- ja päihdetyön suhteen. Kaikkea ei voi eikä saa ulkoistaa yhdis-tyksille.

Myös säästökeinot ovat Maakiven mielestä älyttömiä.

− Kuten lomautukset, joil-la velvoitteet ja työt vain siir-rettiin ja todellista ongelmaa ei edes yritetty ratkaista.

Maakivi ei myöskään ym-märrä, miten töitä ulkoista-malla voisi säästää.

− En ymmärrä miten yk-sityinen, jonka on pakko teh-dä voittoa, voi olla edullisem-pi kuin kaupungin oma työ-voima. Kyseessä on siis joko suora kusetus tai huono hal-linnointi.

VasemmisToliiTTo on täysosuMA

Kolminkertainen skeetin Eu-roopan mestari Maarit le-pomäki (60) on kuntavaalieh-dokkaana, koska aika sitä hä-

nen mielestään vaatii.− Säästöjä, kiristämistä,

pienituloisten ja apua tarvitse-vien kyykyttämistä. On puu-tuttava asioihin, jotka tietää vääriksi, Lepomäki toteaa.

Porin kaupungin veroäyri ei Maarit Lepomäen mukaan ole kohdallaan, jos pitää lo-mauttaa työntekijöitä, korot-taa maksuja ja karsia palveluja.

− Monella ihmiselle mal-tillinen veroäyrin korotus ei kukkarossa tunnu. Paljon vai-keampaa on, jos vaikka ter-veydenhuollon maksut ovat sitä luokkaa, ettei voi men-nä lääkäriin tai hoidattaa it-seään. Yhteisön tehtävä on pi-tää huolta niistä jäsenistä, jot-ka apua ja tukea tarvitsevat. Ei viedä heiltä loppuakin toivoa.

Lepomäen mielestä Porin kaupungin pitäisi tehdä paljon enemmän nuorten työllistymi-sen eteen.

− Lasten ja nuorten syr-jäytymisen ehkäisy pitäisi olla siellä tärkeimpien asioiden lis-talla. Nuorille pitää tarjota mielekästä tekemistä, silloin-kin kun nuori ei ole mikään lukijatyyppi. On sitä ennen-kin keinoja keksitty, miten ei muka nyt. Minullakin on edel-leen työkavereina ihmisiä, jot-ka nuorena tulivat koulutuk-seen, josta sitten saivat työpai-kan, kun läpäisivät kurssinsa. Nuorilla ihmisillä pitää olla mahdollisuuksia ponnistaa eteenpäin, heidän pitää saada tukea siinä taustasta ja sosiaa-liluokasta riippumatta.

Jarmo piiparinen (50) on sitä mieltä, että rahan tuh-laaminen turhanpäiväiseen pi-tää lopettaa.

− Pannaan ennemmin kuntoon vanhustenhuolto.

Piiparisen mielestä eläke-läisten paikka ei ole työelä-mässä.

− Annetaan ennemmin nuorille töitä.

Jarno Piiparisen mielestä yksi mies ei ihmeisiin pysty.

Pori on kaunis ja hyvä!− Ei yksin, vaan porukalla

parempaan tulevaisuuteen!Kirsi Jokisuo (50) on

tällä hetkellä työtön. Hän siis tietää mistä puhuu, kun tote-aa, että kaupunginvaltuustos-sa päähuomio pitäisi olla työl-lisyyden hoidossa.

Työttömyyden lisäksi Po-

rin ongelmiksi Jokisuo nime-ään vanhustenhoidon tilan sekä köyhyyden.

−Totta kai köyhyyskin mo-nella helpottuisi, kun saisi töi-tä. Ja sinne vanhustenhuoltoon tarvittaisiin lisää työntekijöitä. Nyt niitä on selkeästi liian vä-hän ja vanhukset siitä kärsivät.

Kokoomus vääristelee totuutta

” − Kolme Porin pahinta ongelmaa tällä hetkellä: Työttömyys, rahan puute ja huono johtaminen.”

Sähköasentaja Jarmo Koskinen (64) on juuri jättämässä työuransa Porin kaupungin Palveluliikelaitoksen palveluksessa ja jää-mässä eläkkeelle.

− Työntekijät kunniaan. Organisaa-tiomuutos toisensa perään ei tee mitään muuta kuin rassaa työntekijöitä. Kokoo-muksen Vasamahan lähtee siitä, että väkeä on liikaa, että ollaan vaan kunnan elätte-jä. Nythän näyttää siltä, että kaupungin tek-nistä palvelukeskusta ollaan pienimässä ko-koomuksen taholta.

Jarmo Koskisen on vaikea kestää arvos-telua, joka perustuu tietämättömyyteen, siis että kunnan oman työn laatu olisi huonoa ja ukot vaan nojailevat työpaikallaan.

− Tervetuloa katsomaan Maantiekadun terveyskeskuksen uudistustyötä, joka pää-osin tehtiin kunnan omana työnä. Laatu on korkea ja aikataulussa pysyttiin. Kyllä tällai-set omat palvelut on säilytettävä tai saadaan kalliisti maksaa, kun kaikki teetetään yksi-tyisin voimin. Ihan niin kuin terveyspalve-lut pitää olla kaikille, niin myös vanhuspal-velut ja varhaiskasvatus. Eikä työntekijöitä saa vetää niin tiukoille, ettei mitään inhi-millisyyttä ja jaksamista enää pysty työs-sään osoittamaan.

Jarmo Koskinen on sitä mieltä, että hä-nen työnsä on tehty. Mutta hän on vakuut-

tunut siitä, että kaupungin työntekijät, ne tekevät kädet, ne tekevät parhaansa. Ne kantavat vastuunsa ja murehtivat, kun pal-veluja heikennetään.

Koskisen mielestä Porin poliittinen joh-to kumartaa kuppaajia. Esimerkiksi hän nostaa Lammin tuulipuiston suunnitelmat.

− Eikö se ole jo nähty mihin se tie vie. Rahalla ei ole moraalia.

Mutta työpaikkoja Poriin tarvitaan, siitä on Koskinenkin samaa mieltä.

− Juu, Luukkonen on saanut tänne to-maattitarhan. Hieno juttu, mutta vähän muutakin varmaan olisi jo pitänyt saada.

Porin kaupungin Palveluliikelaitoksen palveluksessa oleva Marko vidlund (49) on sitä mieltä, että Porin kaupungin yhteis-ten varojen käyttö ei useinkaan ole kohdis-tettu oikein.

− Ei siten, miten minä asioita laittaisin tärkeysjärjestykseen. Minulle tärkeimpiä ovat lasten ja nuorten koulunkäynti sekä harrastusmahdollisuudet.

Toinen asia, mihin Marko Vidlund ha-luaisi kiinnitettävän huomiota on yksityis-täminen.

− Kaupungin vastuulla olevat työt pitää hoitaa omana työnä, eikä ulkoistaa yksityi-sille toimijoille. Kunnan työntekijä on kun-non työntekijä.

16

www.tradeka.fi

Cumulus City&Resort Hotelli Seurahuone Helsinki Crowne Plaza Helsinki Hotel Indigo Helsinki - Boulevard Holiday Inn BURGER KING® Grillsson

HelmiSimpukka Huviretki Martina Rax Buffet O’Learys, Bakers Helsinki, Iso Omena ja Sello Espoo Restel Tapahtumaravintolat Lehtipiste

Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu sekä vastuu yhteisestä ympäristöstämme ovat keskeinen osa satavuotiaan Osuuskunta

Tradekan toimintaa. Palautamme vuosittain keskimäärin vähintään 10 % verojen jälkeisestä tuloksesta takaisin suomalaiseen

yhteiskuntaan. Lahjoituksistamme iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön.

Nuorten hyväksi!

Kuntavaaleissa sinä olet mukana päättämässä Porin kaupunginvaltuuston uudesta ja paremmasta kokoonpanosta.

Ennen kuin päätät, testaa tarjolla olevat ehdokkaat. Vasemmistoliiton porilaiset kuntavaaliehdokkaat ovat valmiita testiin:

Eetunaukiolla• lauantaina 1.4. kello 11 - 13• lauantaina 8.4. kello 11 - 13

Pihlavassa K-Marketin edessä• sunnuntaina 2.4. kello 12 - 14

Testin ohessa voit kertoa myös huolesi ja mielipiteesi kotikaupunkisi tulevalle päättäjälle. Häneen voit pitää yhteyttä kuntavaalien jälkeenkin.

Valitse Vasemmistoliitto - vahva vaihtoehto vasemmalta!

Porin Vasemmistoliitto ry

Vasemmistoliitto vaalityössä

Muista äänestää kuntavaaleissa!• ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017 • vaalipäivä 9.4.2017 klo 9.00 - 20.00

Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät sinulle postitetusta ilmoituksesta äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Porin Vappu 2017

Vasemmistoliiton vappujuhla pidetään 1.5. kello 12.00

eetunaukiolla.

Juhlassa puhuu kansanedustaja Jari Myllykoski.

Juhlan tarkemmasta ohjelmasta ja muista vappuun liittyvistä yksityiskohdista tiedotetaan

myöhemmin esimerkiksi Satakunnan Työn verkkolehdessä

(www.satakunnatyo.fi).

Porin Vasemmistoliitto ry

- Jari Myllykoski -Tervetuloa

Eetunaukiolle!

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 porin vasemmistoliitto ry ... · gin talous. se oli...

Documents