�SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO KESÄ–SYKSY 2011 | MUSEUM Of fINNISh ARchITEcTURE SUMMER–AUTUMN 2011

Maailman paras kouluNäyttely 8.6.–25.9.2011

The Best School in the World Exhibition 8.6.–25.9.2011

Manmade EnvironmentUutta pohjoismaista maisema-arkkitehtuuria Näyttely | Exhibition 7.10.–4.12.2011

�

Koulut oppimisen ympäristöinä

Näyttely Maailman paras koulu

8.6.–25.9.2011

Enter, Sipoo �007. Arkkitehdit: Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen. Kuva: Marko Huttunen.

�

Koulut oppimisen ympäristöinä

Suomalainen koulujärjestelmä on saanut paljon kiitosta maailmalla ja menestynyt hyvin kansainvälisessä vertai-lussa, mm. hyvien Pisa-tulosten ansiosta. Suomalaislas-ten Pisa-testin tulosten keskiarvot ovat olleet korkeita, ja Suomi on ollut koko maailman vertailussa kärkisijoilla �000-luvulla niin matematiikassa, lukutaidossa kuin tiedeaineissakin.

Mikä sitten tekee suomalaisesta koulusta niin erin-omaisen? Suomen rakennustaiteen museon kesänäyt-tely, Maailman paras koulu, tarkastelee suomalaisen koulun historiaa ja nykypäivää koulurakennuksen näkö-kulmasta. Näyttely ja siihen liittyvien oheistapahtumien sarja luo katsauksen siihen, miten koulurakennus on eri aikoina tarjonnut puitteet oppimiselle ja opettamiselle heijastaen aina kulloisenkin aikakauden yhteiskunnallisia arvoja ja rakentamisen tyylejä.

Näyttelyn ytimen muodostaa uusinta suomalaista kouluarkkitehtuuria esittelevä osio, jossa seitsemän �000-luvulla valmistuneen uuden koulun esittely antaa kuvan tämän päivän koulurakentamisesta. Tämä Roy Mänttärin suunnittelema katsaus oli suppeammas-sa muodossa esillä Venetsian Biennaalin Alvar Aalto -paviljongissa syksyllä �0�0.

Yksi �000-luvun koulurakentamiselle luonteen-omaisista piirteistä on koulujen suhteellisen suuri koko, joka osittain johtuu kasvavista oppilasmääristä, mutta osittain myös siitä, että nykyään halutaan entistä useammin tuoda eri ikäiset oppilaat esikoululaisis-ta yläasteen oppilaisiin saman katon alle yhteiseen koulurakennukseen. Lisäksi koulurakennusta pyritään myös mahdollisimman paljon hyödyntämään monitoimi-tilana, joka koulupäivän jälkeen tarjoaa tilat paikalliseen harrastustoimintaan ja aikuisopetukseen. Joissakin kouluissa on haluttu yhdistää peruskoulu, lukio ja ammattikoulu samaan rakennuskokonaisuuteen. Myös oppilaiden erityistarpeet on pyritty mahdollisimman monipuolisesti ottamaan huomioon yhden kouluraken-nuksen puitteissa yhdistämällä erikoisluokkia ja eri-tyisopetuksen tiloja normaalin perusopetuksen tilojen kanssa samaan rakennukseen.

Koulujen kasvava oppilasmäärä ja oppilaiden entistä laajempi ikäjakauma sekä monikäyttöisyyden ja jousta-vuuden edellytys ovat luoneet koulurakennukselle uusia vaatimuksia. Sosiaalinen vuorovaikutus niin erilaisten oppilasryhmien välillä kuin myös ryhmien sisällä on noussut keskeiseksi koulujen suunnittelussa huomioi-tavaksi teemaksi. Toisaalta on haluttu luoda puitteet erilaisten ja erikokoisten ryhmien kohtaamiselle koulun tiloissa ja pyritty tekemään siirtyminen tilasta mahdolli-simman sujuvaksi ja helpoksi. Toisaalta on myös pyritty luomaan eri ryhmille selkeästi oma tilansa, jossa eri-ikäisten ja erikoisryhmien tarpeet on otettu huomioon. Eri alueiden omaa luonnetta on korostettu esimerkiksi

värien käytön keinoin, ja koulujen tiloista onkin tullut huomattavasti aikaisempaa värikkäämpiä. Myös omien pihojen luominen eri-ikäisille koululaisille on osaltaan auttanut jäsentämään suurenkin koulun tilaa. Omien pihojen ja alueiden luominen eri käyttäjäryhmille koulun sisällä mahdollistaa useiden pienempien kokonaisuuksi-en hahmottumisen itsenäisinä ja turvallisina yksikköinä ja kuitenkin samalla selkeästi osana koulun laajempaa kokonaisuutta. Viihtyvyys, turvallisuus ja läpinäkyvyys ovat nousseet keskeisiksi suunnittelua ohjaaviksi tee-moiksi samalla kun uudet opettamisen metodit ja uudet sähköiset opettamisen välineet ovat tuoneet uusia vaa-timuksia varsinaisten luokkahuoneiden suunnittelulle.

Tämän päivän kouluja esittelevää näyttelyosuutta täydentää Elina Standertskjöldin kokoama katsaus suomalaisen koulurakentamisen historiaan. Museon kokoelma-arkiston originaalipiirustuksista ja projisoi-dusta kuvaesityksestä koostuva kokonaisuus kattaa suomalaisen koulurakentamisen �900-luvulta �970-luvulle. Suomalaisen koulun historiasta ja koulujärjes-telmän kehityksestä kertoo laajemmin Maija Kasvion teksti, jonka aikaperspektiivi ulottuu aina �500-luvulta nykypäivään saakka.

Anna Aution ja Kristiina Paateron kokoamat kuva-esitykset esittelevät �980–90-lukujen ja �000-luvun kouluja, samoin kuin vasta suunnitteilla olevia lähivuosi-na toteutuvia kohteita.

Näyttely piirtää kuvan suomalaisesta kouluraken-nuksesta oppimisen ympäristönä aivan suomalaisen koulujärjestelmän muotoutumisen alkuvaiheista nykypäivään. Siinä hahmottuu kuva suomalaisesta koulujärjestelmästä ja sen merkittävästä roolista kehittyvän tasa-arvoisen yhteiskunnan perustana sekä koulurakennuksesta oppimisen ympäristönä eri aikoina. Aina varhaisesta kiertokoulusta lähtien suomalaisessa koulussa on korostunut vahva pyrkimys siihen, että opetus olisi kaikkien saatavilla mahdollisimman laajasti ja tasaveroisesti. Tämä varhainen periaate on kantanut hedelmää nykypäivän hyvin toimivan ja arvostetun koulujärjestelmän muodossa. Suomalainen koulujärjes-telmä toimii julkisin varoin ja tarjoaa korkealaatuiset oppimisen ja opetuksen puitteet koko kansalle.

Näyttelyn yhteydessä ilmestyy englanninkielinen julkaisu The Best School in the World, jossa pohditaan suomalaisen koulujärjestelmän menestyksen salaisuut-ta ja puhutaan koulurakennuksen roolista oppimisen ympäristönä. Julkaisu sisältää myös näyttelyssä esillä olevien seitsemän �000-luvun koulun laajemmat esit-telyt. Kirjan kirjoittajia ovat Sirkkaliisa Jetsonen, Eriika Johansson, Kaisa Nuikkinen ja Pasi Sahlberg. Toimittaja on Maija Kasvio ja graafinen suunnittelija Salla Bedard.

Juulia Kauste, johtaja

�

The Finnish school system has been highly praised worldwide due to the high national average in the scores obtained by Finnish students in the international PISA testing. In recent years, Finnish school-aged chil-dren have performed well in all subjects ranging from mathematics and reading skills to sciences. But what makes the Finnish school such a success? During the summer months, the exhibition The Best School in the World at the Museum of Finnish Architecture presents an overview of the history of the Finnish school system up to the present day seen from the vantage point of the tangible physical learning environment offered by the school building itself. Complemented by a rich program of lectures, workshops specifically tailored for school children, and tours of school buildings, the exhibition provides a look at how the design and realization of school buildings has evolved over time always reflecting the values prevalent in the society of the time.

A selection of seven new Finnish school buildings completed in the 2000’s form the focal point of the exhibition highlighting the contemporary trends in the design and architecture of schools. This review

Schools as Environments for Learning of the contemporary Finnish school architecture was presented in an earlier and narrower configuration at the Venice Architecture Biennale in 2010. One of the most characteristic features of the new Finnish schools in the 2000’s is their relatively large size. This is partly determined by the growing numbers of the student population and partly by the desire to bring students of different ages and backgrounds, including students with special needs, into one shared school building un-der one roof. There is also increasingly an emphasis on using the school to serve the entire community and to house various other activities in the school building be-sides the mere teaching of school-aged students. In this way, the school becomes a communal center of activity for the local area offering a multiplicity of activities and engaging different groups of the population at differ-ent hours of the day. This is also a more efficient way of making use of the building and not letting it stay vacant in the afternoon and evening hours. However, these new expectations naturally present new demands for the school building.

Today, the school building is expected to offer a safe yet dynamic framework for the interaction of students

Enter, Sipoo, K2S Architects Ltd. Photos: Marko Huttunen.

Hiidenkivi School, Helsinki, Häkli Architects.Photos: Jussi Tiainen.

Kirkkojärvi School, Espoo, Verstas Architects Ltd.Photos: Tuomas Uusheimo.

The BesT school in The WorldSeven Finnish Examples from the 21st Century

In English, 80 pages. Writers Sirkkaliisa Jetsonen, Eriika Johansson, Kaisa Nuikkinen and Pasi Sahlberg. Editor Maija Kasvio, illustrations editor Eriika Johansson, graphic design Salla Bedard. Price € 20 in the Museum bookshop.www.mfa.fi/bookshop

Comprehensive School, Joensuu, Lahdelma & Mahlamäki Architects. Photo: Jussi Tiainen.

5

Exhibition The Best School in the World

8.6.–25.9.2011

of different ages and cultural backgrounds facilitating a process of social learning by students from each other and through independent exploration and research in addition to the traditional model of learning from the teacher. New teaching methods increasingly make use of the new interactive tools offered by the new media and a need for variability and flexibility in the use of the space of the classroom arises. While there is a need for open communal spaces where people can get together in the school, there is still also a desire to create small units that serve as a home base for different student groups. Regardless of the challenges presented by the northern climate, in the Finnish school system there has always been a strong emphasis on the refreshing effect of a break spent outdoors in the fresh air between the lessons. To facilitate this, there often are small, inde-pendent yards designed for the use of different student groups attached to their home unit. Often these home units have been color coded as a way of making the school complex easy to navigate. Attention is given on the one hand to the values of safety and transparency, and to comfort, flexibility and adaptability on the other.

The section focusing on today’s school buildings in the exhibition is complemented by an overview of the history of the Finnish school building from the 1900’s to the 1970’s. It presents original drawings from the

museum’s collections. It also includes a slideshow con-taining photographs and information about the changing styles in school architecture from one decade to the next. In another slideshow, a wider selection of schools from the 1980’s to the present is shown including illus-trations and information about future schools still under construction or to be constructed in the near future. The historical overview is further supported by a text that tells the early history of the Finnish school system all they way from the 1500’s to the present day.

As a whole, the exhibition traces an image of the Finnish school system and the buildings in which it has been housed over time from its very early beginnings up to the contemporary moment. It shows the role of the school as a fundamentally public element in the Finnish society offering free and equal education to all through a strong system of public funding both for the design and building of schools and for the education offered in them.

The exhibition is accompanied by a lavishly illus-trated publication with essays shedding light on the secrets of the success of the Finnish school system. The publication also includes fuller presentations of the seven contemporary Finnish school buildings shown in the exhibition.

Juulia Kauste, Director

Kirkkojärvi School, Espoo, Verstas Architects Ltd.Photos: Tuomas Uusheimo.

Sakarinmäki School, Helsinki, FLN Architects.Photos: Arno de la Chapelle.

Strömberg School, Helsinki, Kari Järvinen and Merja Nieminen Architects SAFA. Photos: Arno de la Chapelle.

Viikki Teacher Training School, Helsinki, Ark-House Architects. Photos: Jussi Tiainen.

�

Näyttely | ExhibitionManmade Environment

7.10.–4.12.2011

Helsingin Vuosaarenhuippu. Korkein kohta kohoaa �0 metrin korkeuteen.The Vuosaari Hill in Helsinki.Kuva | Photo: Hanna Tajakka.

7

Uutta pohjoismaista maisema-arkkitehtuuria

Mitä tapahtuu talojen väleissä? Kenellä on oikeus mai-semaan? Miten luonnon monimuotoisuus näyttäytyy kaupungissa? Voiko arkkitehtuuri olla elollista? Kuinka pitkä on maiseman elinkaari?

Maisema-arkkitehtuuri on rakennustaidetta, joka tutkii arkkitehtonista tilaa luonnon prosessien näkö-kulmasta. Tätä dynaamista näkökulmaa se soveltaa kaikissa mittakaavoissa: laajasta maankäytön suun-nittelusta yksittäisiin rakennushankkeisiin. Maisema-arkkitehtuuri on lähtökohtaisesti kestävää.

Manmade Environment

New Nordic Landscape Architecture

What happens between buildings? Who has a right to the scenery? How does the multiplicity of nature ap-pear in a city? Can architecture be organic? How long is the lifespan of a landscape?

Landscape architecture is a kind of structural design, which explores architectural space from the viewpoint of natural processes. It applies this dynamic viewpoint no matter the scale; from major regional planning to individual building projects. Durability is the basis of landscape architecture.

8

Ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, teho-tuotannon, tulvien ja muiden ympäristön kestokykyä uhkaavien haasteiden edessä maisema-arkkitehtuuri on noussut trendiksi kansainväliseen arkkitehtuurikes-kusteluun. Ollaan havahtumassa siihen, että kestävyys rakentamisessa on paljon moniulotteisempi käsite kuin esimerkiksi pelkkä energiatehokkuus.

Norsk Formin ja Dansk Arkitektur Centerin aloitteesta laadittu näyttely esittelee uraauurtavia pro-jekteja kaikista pohjoismaista. Suomesta mukana on kolme kohdetta: Kuopion saaristokatu, Rantamo-Seit-telin kosteikot Tuusulanjärvellä ja Vuosaaren huippu Helsingissä.

Näyttely on jaettu neljään osaan, joilla avataan ylei-sölle maisema-arkkitehtuurin ajankohtaisia teemoja: Sosiaalisuus – miten luodaan yhteisiä paikkoja: pihoja, aukioita ja puistoja, joissa erilaiset asukkaat voivat helposti ja mukavasti kohdata? Ekologia – miten var-mistetaan luonnon kiertokulku, kestokyky ja monimuo-toisuus rakennetussa ympäristössä? Infrastruktuuri – miten suunnitellaan liikenne ja yhteydet maiseman ehdoilla? Tuotanto – sekä entiset että nykyiset kult-tuurimaisemat ovat erilaisten tuotantoprosessien synnyttämiä – miten hallita muuttuvien elinkeinojen seurauksia maisemassa?

Näyttelyn Suomen esityksen ovat tuottaneet Suomen rakennustaiteen museo ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto - Finlands Landskapsarkitektförbund ry MARK, joka on maisema-arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhdistys.

Meri Mannerla-Magnusson

Kuopion Saaristokatu. Saaristokatu – the Street of Islands.

In the face of issues such as climate change, urbanization, intensive production, floods and other threats to the environment, landscape architecture has become a hot topic in the international debate on architecture. People are waking up to the fact that durable construction is a much more multidimensional concept than e.g. energy efficiency.

The exhibition, initiated by Norsk Form and the Danish Architecture Centre, presents innovative projects from all around the Nordic countries. Finland is represented by three objects: Saaristokatu in Kuo-pio, the Rantamo-Seitteli wetlands by Lake Tuusula and the Vuosaari hill in Helsinki.

The Finnish part of the exhibition has been pro-duced by the Museum of Finnish Architecture and the Finnish Association of Landscape Architects, MARK, which is a professional and non-profit organization for landscape architects.

Meri Mannerla-Magnusson

Kuva | Photo: Barker Og Barker.

9

SaaristokatuaSaaristokatu on tavanomaisesta poikkeavaa uutta kaupunkiympäristöä. Se on pääväylä, joka on kuitenkin hahmoltaan kuin pieni puistokatu. Vastaavaa ratkaisua ei ole toteutettu missään muussa uudessa pääväy-lässä. Väylä on sovitettu kauniiseen järvimaisemaan rakentamalla sen keskeinen osuus hitaasti ajettavana maisemakatuna.

Puistomainen katu on suunniteltu rauhalliseen ajamiseen. Se jättää pienet saaret koskemattomiksi. Autoliikenteen lisäksi se mahdollistaa miellyttävän kävelyn, pyöräilyn, rullaluistelun sekä pieniin virkistys-saariin poikkeamisen. Autojen nopeus on maisema-osuudella rajoitettu �0 kilometriin tunnissa.

Vesistön ylittävällä osuudella on neljä siltaa, joiden yhteispituus on 500 metriä. 900 metrin matkalla katu on vesipenkereellä. Liikennemelu torjutaan kiviaidoilla, jotka on rakennettu paikallisista kivistä ja hirsistä. Hir-ret viittaavat alueen sahateollisuuden historiaan sekä tukkilauttoihin, jotka aikanaan hallitsivat maisemaa.

Suunnittelun erityisenä haasteena oli löytää ratkaisut, joilla katu sovitettiin herkkään järvimaise-maan. Suunnitelmiin sisällytettiin jo alkuvaiheessa uusi kanava, jolloin sillat ja penkereet voitiin suunnitella mataliksi. Hitaasti ajettavan maisemakadun konseptin hyväksyminen teki mahdolliseksi suunnitelmat, joissa

The Street of IslandsSaaristokatu – the Street of Islands is a new innova-tive type of a main road which looks like a small street in the park. It’s a new urban element, exceptional solution which has not been implemented anywhere else in Finland before. The road has been fitted in the beautiful landscape by using a concept of a landscape street.

It is a park-like street, designed for slow driving. It leaves the small islands undisturbed. In addition to vehicular traffic it enables pleasant walking, cycling and roller skating as well as recreational routes to the small islands. The speed of the cars has been limited to 40 km per hour on landscape street section.

The street has four bridges in the water cut, that are a total 500 m of length and 900 m of water-cross-ing embankments. Noise protection barriers have been constructed from stones and logs to ensure harmonic use of the recreational areas. The materials relate to local history of timber industry.

A special challenge in the planning was in finding solutions to set and build the street in the delicate lake scenery in ways that respect the environment and landscape. Once the building of the new canal and the idea of a slow-speed landscape street was accepted, it was possible to plan the street adapting it to the

terrain of the northern shores of the small islands and making the bridges fit the scenery.

The new street is the core element of the new Dis-trict of Islands which is a growth direction of housing for 15 000 inhabitants. The street cuts the distance from the nearest new housing areas to the centre down to less than 5 km, which means a good cycling distance. It allows good routes for bus traffic and cuts down 50 % of the energy consumption and the harm-ful emissions of the new residential areas’ car traffic. The planning has been based on the “Finger Model of Kuopio” which heads towards a sustainable and healthy urban fabric.

The street and the islands have become a popular place for recreational activities.

Leo Kosonen, M.Sc. Architect, Coordinator of Urban Projects, City of Kuopio

Focusing on new Nordic landscape architecture, this exhibition presents 26 projects with innovative appro-aches to meet the challenges of the future. Finland is represented by the Saaristokatu street which con-nects several islands in Kuopio, the Rantamo-Seitteli wetlands in Tuusula and the Vuosaari Hill in Helsinki.

katu sivuaa pienten saarten pohjoisrantoja ja sopeutuu maisemaan,

Saaristokatu on luonut edellytykset uuden kas-vusuunnalle, Saaristokaupungille, jonne on tulossa asuntoja �5 000 asukkaalle. Saaristokatuun liittyvät lähimmät asuntoalueet ovat alle viiden kilometrin etäi-syydellä keskustasta, eli hyvällä pyöräilyetäisyydellä. Suorat bussiyhteydet mahdollistavat asutuksen, joka hyödyntää joukkoliikennettä. Liikenteen energianku-lutus ja ilmastopäästöt jäävät 50 % pienemmiksi kuin mihin uusilla asuntoalueilla olisi pitänyt varautua ilman Saaristokatua. Suunnittelu on perustunut Kuopion sor-mimalliin, jolla tuotetaan kestävää ja tervettä yhdyskun-tarakennetta.

Kadusta ja siihen liittyvästä pikku saaristosta on tullut suosittu liikkumisen ja virkistäytymisen paikka.

Leo Kosonen, arkkitehti, hankepäällikköKuopion kaupunki

Pohjoismaiden uutta maisema-arkkitehtuuria esittelevän näyttelyn �� kohdetta tuovat esiin innovatiivisia vasta-uksia tulevaisuuden asettamiin haasteisiin. Suomesta ovat mukana Kuopion Saaristokatu, Tuusulan Rantamo-Seittelin kosteikko ja Helsingin Vuosaarenhuippu.

�0

Ruotsalaisen valokuvaajan kuvakokoelma hankittu museoonRakennustaiteen museo hankki syksyllä �0�0 kokoel-miinsa ruotsalaisen valokuvaajan, sisustusarkkitehti Lars Hallénin Suomea käsittelevän valokuva-aineiston. Se sisältää lähes �000 diakuvaa suomalaisesta arkki-tehtuurista ja sisustuksista.

Lars Hallén valmistui �9�� Tukholman Konstfackskola-nista sisustusarkkitehdiksi. Hän halusi jatkaa opinto-jaan Suomessa, jonka arkkitehtuuria ja muotoilua hän ihaili. Hallén opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa �9��–�5. Tänä aikana hän ystävystyi suomalaisten kollegojensa kanssa ja jäi vielä vuodeksi Helsinkiin työskentelemään Bertel Gripenbergin ja Matti Halmeen arkkitehtuuritoimistoissa. Tuona aikana hän loi itselleen kontaktiverkoston, josta oli myöhemmin hyötyä, kun hän valitsi suomalaisia interiöörikohteita valokuvattavak-seen.

Laivamatkalla Helsingistä Tukholmaan Lars Hallén tutustui ruotsalaiseen toimittajaan Lidia Sundeliukseen, josta tuli hänen puolisonsa. Lidia kirjoitti sisustuslehtiin artikkeleita pohjoismaisesta sisustustaiteesta. Lars innostui valokuvaamisesta, ja näin alkoi yhteistyö, joka johti oman toimiston, Design Pressin, perustamiseen. Toimisto erikoistui koti-interiöörien esittelyyn. Lidia Sundelius laati esittelytekstit ja Lars Hallén kuvasi koh-teet. Ruotsalaisten kotien ohella he kuvasivat vuosittain myös suomalaisia interiöörejä. Hyvä ystävä Helsingissä, Irma Lilja, antoi heille vihjeitä kiinnostavista kohteista.

Design Press toimitti kuvia ruotsalaisiin kuvalehti-in. Femina ja Sköna hem julkaisivat jatkuvasti Hallénin kuvia suomalaisista interiööreistä. Myös laajalevikkiset kansainväliset sisustuslehdet House Beautiful, House & Garden, Schöner Wohnen sekä Abitare ja Interni julkaisivat Hallénin kuvia. Näin Design Press edesauttoi suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tunnetuksi tekemistä maailmalla.

Sisustusarkkitehdin koulutus antoi Hallénille eväät nähdä kuvattavan kohteen luonne. Hän kuvasi Hassel-blad- ja Sinar �x5 -̈kameroilla luonnonvalossa. Hänen valokuvistaan välittyy kiireettömyys ja rauha, kodin intiimi tunnelma. Juuri nämä seikat ovat tärkeitä yksi-tyiskodin esittelyssä.

Hallén kuvasi suomalaisia arkkitehti- ja muotoilija-koteja �970-luvun alusta aina viime vuosikymmenelle saakka. �0 vuoden jaksoon mahtuu mitä erilaisimpia kohteita Halosenniemestä ja Ainolasta Ilkka Suppasen vapaa-ajan asuntoon. Sundeliuksen ja Hallénin Suomes-ta valitsemat kohteet olivat usein jo mainetta saavut-

The Museum of Finnish Architecture has added to its collections the Swedish photographer and interior dec-orator Lars Hallén’s photographic material with Finnish subject matter. The material consists of almost 2000 slides on Finnish architecture and interior design.

Yrjö ja Irmeli Kukkapuro talonsa edustalla Kauniaisissa. Valokuva Lars Hallén �98�.

��

taneita koteja, kuten Villa Mairea, jossa he kävivät vieraina useita kertoja. Villa Maireasta on kokoelmassa yli 80 diaa. Kaj ja Li Englundin Helsingin Lauttasaa-ressa sijainnut koti esiteltiin usein sisustuslehdissä, ja myös Hallén kuvasi sitä. Englundien ja Hallénien per-heet ystävystyivät, ja Englundien luona Hallénit usein asuivat Helsingissä käydessään.

Rakennustaiteen museon hankkima kokoelma käsittää Lars Hallénin kuvia yli sadasta suomalaisesta rakennuksesta ja interiööristä. Arkkitehtuurivaloku-vaus – myös Rakennustaiteen museon kuva-aineisto

Suomalaisen arkkitehtuurin tarina

Kesäkuussa ilmestyy kolmas ja viimeinen osa Elina Standertskjöldin kirjasarjasta ”Arkkitehtuurimme vuo-sikymmenet”. Kaksi ensimmäistä osaa kertoivat, mitä yhteiskunnassa, arkkitehtuurissa ja rakennustekniikas-sa tapahtui vuosina �900–�950. Kolmas osa kertoo ajanjaksosta �9�0–�980.

Viimeisessä kirjassa tarkastelun alla on ajanjakso, josta monella lukijalla on omakohtaisia kokemuksia. Suoma-laisen yhteiskunnan muuttuminen hyvinvointivaltioksi alkoi �9�0-luvulla. Elintason nousu mahdollisti uuden-laiset kulutustottumukset. Maalta kaupunkien asu-malähiöihin muuttaneet muistavat hyvin esimerkiksi, minkä näköinen oli ensimmäinen omilla rahoilla hankittu tv. Amerikkalaistyyppiset baarikeittiöt koneistuivat, ja Suomen ilmastoon huonosti sopivia uima-altaita alettiin rakentaa omakotitalojen ja kesäasuntojen pihoille.

Näinä vuosina arkkitehtuurissa tapahtunut kehitys kietoutuu tiiviinä kudelmana edellisten vuosikymmenien saavutuksiin, samalla kun se ennakoi tulevaa. �950-luvulla alkanut betonielementtiarkkitehtuurin alkutaival huipentui �970-luvulla suurelementtituotantoon. �9�0-luvun niukkaeleinen konstruktivismi pohjautui puolestaan �9�0-luvun funktionalismiin. �990-luvun talouslama palautti mieliin �97� alkaneen öljykriisin energiansäästöohjelmineen. Jopa �9�0-luvulla Yhdysvalloissa lanseerattu käsite ”postmodernismi”, joka vakiintui Suomessa �980-luvulla, on nyt kokenut uuden tulemisen puoluepoliittisena puheenaiheena.

Kustantaja: Rakennustieto Oy. Julkaisijat: Suomen rakennustaiteen museo ja Rakennustietosäätiö RTS.

�. osa (�900–�9�0): ��,00 €�. osa (�9�0–�950): ��,00 €�. osa (�9�0–�980): �0,00 €Kaikki kolme kirjaa yhteishintaan: 95,00 €.www.mfa.fi/kirjakauppa

– tulkitsee talon ulkoista muotoa, ja sisätilat kuvataan mielellään tyhjinä. Hallénin valokuvat esittelevät arkkitehti- ja muotoilijakoteja asumisen ympäristöinä.Rakennustaiteen museo voi nyt tarjota monipuolisem-man kuvan suomalaisesta arkkitehtuurista ja sisustus-taiteesta.

Timo Keinänen

Pelaa halki vuosikymmenten! www.mfa.fi/arkkitehtuuripeliNäyttelyyn liittyy koululaisille ja muille kiinnostuneille suunnattu nettipeli, joka kertoo arkkitehtuurista eri vuosikymmenille tyypillisten rakennusten kautta.Pelaaja voi liikkua vuosisadan alusta loppuun eri puolilla Suomea ja tutustua tunnettuihin arkkitehteihin, monen-tyyppisiin rakennuksiin ja tyylivaihteluihin. Pelattavissa ovat jo ensimmäiset viisi vuosikymmentä, �900–�950-luvut. Luvassa pian lisää!

Yrjö ja Irmeli Kukkapuro talonsa edustalla Kauniaisissa. Valokuva Lars Hallén �98�.

��

Kahdeksan vuoden jakso Suomen rakennustaiteen museon palveluksessa oli täynnä, kun siirryin oman arkkitehtitoimistoni va-raan tammikuun lopussa. Museon edellisen johtajan Severi Blomstedtin kutsu-mana tehtäväni museossa oli toimia näyttelytoimis-ton esimiehenä. Toimiston työ sisältää näyttelyiden ja julkaisujen suunnittelua ja tuottamista, lisäksi pyöritetään omia tuotan-toja ulkomailla ja koti-maassa sekä lainataan muualla tehtyjä esityksiä

museon salien täyttämiseksi. Oheisohjelmia – luentoja, retkiä, opastuksia – ei tarjota, nämä ovat rakennustaiteen museon muiden tahojen vastuulla.

Näyttelysuunnittelu liikkuu sisustusten ja kulissien välimaastossa. Lisäksi on huomioitava tarina. Tästä muo-dostuu mutkikaskin vyyhti. Näyttelyarkkitehtuurin osa on pysytellä taustalla – se ei saa nousta sisällön ohi. Kuitenkin sen on tuettava näyttelyn viestiä. Käytettyjen aineiden, värien, koon ja mittakaavan on oltava suhteessa esitte-lyaineistoon. Rakenteiden yksityiskohtien on pysyttävä huomiota herättämättöminä. Arkkitehtuurinäyttelyissä ai-neisto yleensä koostuu valokuvista, piirustuksista, alkupe-räisistä papereista, liikkuvasta kuvasta, pienoismalleista ja esineistöstä. Arkkitehtuuri on luonteeltaan suurta ja paik-kaan sidottua, joten näyttelyssä on tyydyttävä esittämään sitä kuvailevaa materiaalia. Muotoilu-, valokuva-, maalaus-, veistos- tai grafiikkanäyttelyissä on helppoa tuoda paikalle alkuperäinen esine katseltavaksi. Sama pätee his-toria- ja elokuvanäyttelyihinkin. Tältä osin arkkitehtuurinäyttelyn tekeminen on haastavampaa. Yleisön kannalta se myös saattaa johtaa kuivempaan tunnelmaan.

Näyttelyyn tutustuminen on fyy-sinen suoritus. Siksi näyttelyn viestin omaksuminen on viritettävä mahdol-lisimman vaivattomaksi. Luettavaa ja käännettyä tekstiä on tarjottava vähän, ja näyttelyn ilmeen on hengitet-tävä. Houkutteleva näkymä sisääntu-lossa on tärkeämpi kuin myöhemmin sisällä. Mikäli tarpeen on yleisölle an-nettava jo sisäänkäynnissä vaikutelma edessä olevasta urakasta. Vierailijan

väsyttämistä kesken aineistoon tutustumisen on vältet-tävä. Näyttelyaineistossa on pitäydyttävä oleelliseen. Raakaankin karsimiseen on antauduttava, jos aineistoa on yllin kyllin. Näyttely on käsikirjoittajan ja suunnittelijan näkemys käsiteltävästä aiheesta. Näkemystä on luonnol-lista koestaa laajemman joukon mielipiteillä jo aineiston kokoamisvaiheessa.

Arkkitehtuurinäyttely on aina kokonaisuus. Koko-naisuuden runko on merkittävämpi kuin siihen löyhästi liittyvät oksat. Kuitenkin myös oksien esittely johtaa joskus verevämpään tulokseen. Tämä ratkaisu vaatii tapauskoh-taista harkintaa. Keskeistä on kuitenkin sanoman selkeys. Sivuhaarat on syytä näyttää vähemmän tärkeinä. On huomattava, ettei yleisön muisti ylety vuosien päähän, ja osa kävijöistä on asian kanssa kosketuksissa ensimmäistä kertaa.

Näyttelyt ovat yhä tuoreita. Ne ovat aikaan sidottuja tapahtumia ja saavuttavat julkista huomiota. Lisäksi niillä on suunnittelijan kannalta tietty etu – ne syntyvät nopeasti, mutta väliaikaisina myös katoavat pian.

Roy Mänttäri, arkkitehti

roy MänTTäri, eight years in charge of exhibitions

Having spent eight years in charge of exhibitions at the Museum, the architect Roy Mänttäri left in January 2011 in order to focus on his own architectural firm. The exhibi-tion department is responsible for planning and producing exhibitions and publications, touring the museum’s own exhibitions both in Finland and abroad, as well as bringing exhibitions produced at other museums to the Museum of Finnish Architecture.

Tulot ja menotE

ero Saarinen: S

haping the Future -näyttelyn avajaiset Mildred Lane

Kem

per Museum

at Washington U

niversityssa, St Louisissa �

00

9.

��

Arkiston pitkäaikainen johtaja Timo Keinänen jää kesällä eläkkeelle työskenneltyään museossa �0 vuotta. Timo on laaja-alainen kulttuuri-ihminen, joka on aina tutkinut van-hoja eurooppalaisia kulttuureja. Työskennellessään Villa Lantessa nuoruudessaan viisi vuotta hän hankki erinomai-sen italiankielen taidon ja tämän myötä syvällisemmän Italian kulttuurin tuntemuksensa. Viime vuosina Timon kiinnostuksen kohteena on ollut venäläinen kulttuuri, etenkin Pietarin ja Karjalan alueiden historia ja kulttuuri-vaikutukset Suomeen.

Museo on hyötynyt Timon henkilökohtaisesta tietä-myksestä ja hänen luomistaan suhteista näiden maiden kulttuurivaikuttajiin. Timo on kirjoittanut useita artikke-leita museon kirjoihin ja myös muiden tahojen julkaisuihin sekä pitänyt esitelmiä mitä moninaisimmista aiheista. Timo tunnetaan paitsi intohimoisena matkaajana myös erinomaisena matkaoppaana. Hän on opastanut asiantun-tijoita monissa maissa ja ollut järjestämässä seminaareja ja tapaamisia sekä ulkomailla että Suomessa. Esimerkkejä Timon toiminnasta Italiassa ovat hänen lukuisat tehtävän-sä museon Venetsian biennaaleissa järjestämien näyttelyi-den ja seminaarien yhteydessä sekä muun muassa hänen vetämänsä Palladion huviloiden esittelykierrokset.

Suomalaisesta arkkitehtuurista Timon sydäntä lähinnä on ollut jugendkausi, ja hän on pitänyt huolen, että Hel-singin jugendarkkitehtuurin kuvakokoelma on karttunut. Timo on myös kartuttanut vuosisadanvaihteen kokoelmaa huutamalla merkittäviä piirustuksia huutokaupoista. �00� Timo oli mukana työryhmässä, joka suunnitteli näyttelyn Architecture �900- Stockholm – Helsinki – Tallinn – Riga – St. Petersburg. Viimeisin jugendaiheinen tuote on muse-on vuosikalenteri.

Timon aika arkistonhoitajana osui murroskauteen, jolloin museoiden ja arkistojen kokoelmien tallentamista erilaisiin tietokantoihin on jouduttu pohtimaan. Toimi-van kokoelmienhallintajärjestelmän ja uusien sopivien laitteiden hankinta on ollut haastava tehtävä. Tiedon-hallintajärjestelmätkin vanhenevat huimaa vauhtia, ja uutta osaamista vaaditaan. Yksi arkkitehtuuriarkistojen keskeisimmistä ongelmista on piirustusten saattaminen digitaaliseen muotoon suuren yleisön ulottuville. Tähän liittyy myös arkkitehdeilta sähköisessä muodossa tulevan materiaalin tallentaminen. Näitä ongelmia Timo on ollut kartoittamassa myös International Council of Archivesin arkkitehtuurijaoston SAR:n hallituksen jäsenenä.

Elina Standertskjöld

Piirustusten, pienoismallien ja muun arkkitehtuuriaineiston ohella museo vastaanottaa merkittäviä valokuvakokoelmia arkistoonsa. Yhteydenotot: kokoelmista vastaava amanu-enssi Elina Standertskjöld elina.standertskjold@mfa.fiwww.mfa.fi/arkisto

Timo Keinänen, 20 vuotta arkistonhoitajanaTiMo Keinänen, 20 years as the head of the archive

Having worked at the museum for 20 years, the head of the archive, Timo Keinänen, will be retiring this summer. Timo is a person with wide-ranging cul-tural interests, who has always had a special fascination for and also researched older European cultures. During recent years Timo’s main focus of interest has been Russian culture, in particular the history of the areas around Saint Petersburg and Karelia and their influence on Finnish culture.

Timo’s time at the archive took place in a period of transition, as it became necessary to ponder how best to save museum and archive collections in various forms of databases. One of the architecture archives’ greatest chal-lenges has been to convert drawings into digital formats, thereby making them accessible for the general public. This includes saving material sent electronically by archi-tects. In his role as a board member of SAR, the architec-tural division of the International Council of Archives, Timo also helped detail problems like these.

Elina Standertskjöld

Alongside drawings, scale models and other material on ar-chitecture, the museum archive also receives photographic collections of great interest. For information, contact: Curator Elina Standertskjöld elina.standertskjold@mfa.fi

kalenteri 2011.indd 1 12.11.2010 09:55:28

��

��

AERO Design Furniture OyYrjönkatu 800120 Helsinki+358 9 680 2185www.aerodesignfurniture.fi

www.tapiovaara.fi

Meet The Tapiovaara Family: Aslak, Kongo, Wilhelmiina, Lulu, Domus, Ovalette, Nana, Pirkka, Lukki, Hongisto, Mademoiselle, Kiki, Dumbo, Tale, Domino, Hippo, Trienna, Fanett, Crinolette, Pelimanni, Nalle, Colette, Casanova, Tee-Tee.

�5

AERO Design Furniture OyYrjönkatu 800120 Helsinki+358 9 680 2185www.aerodesignfurniture.fi

www.tapiovaara.fi

Meet The Tapiovaara Family: Aslak, Kongo, Wilhelmiina, Lulu, Domus, Ovalette, Nana, Pirkka, Lukki, Hongisto, Mademoiselle, Kiki, Dumbo, Tale, Domino, Hippo, Trienna, Fanett, Crinolette, Pelimanni, Nalle, Colette, Casanova, Tee-Tee.

��

exhiBiTions aT The MuseuM

The Best school in the World 8.6.–25.9.2011

In Finland, education has been regarded as a pillar of democracy and the welfare state, and also as the mainstay of our social and economic development. Our school system has attained international interest as Finnish pupils have achieved top-level results in the OECD Programme for In-ternational Student Assessment (PISA). New schools have begun to genuinely address the spatial needs of today’s multiform learning methods. Ideally, a well-designed school building is itself an educational experience for its occu-pants. The seven schools on display in the big hall represent different functional and architectural approaches. A survey of the history of Finnish school architecture, compiled from the museum’s collections will be exhibited in the small hall. Lectures, visits, workshops and discussions will be organ-ized in connection to the exhibition. Producer: Museum of Finnish Architecture

Manmade environment7.10.–4.12.2011

Focusing on new Nordic landscape architecture, this exhibi-tion spans from highway landscapes and avalanche protec-tion to attractive, inviting urban spaces and the world’s first botanical roof garden. Contemporary landscape architects are contributing to more environmentally friendly and sustainable development in the cities and beyond. There are 26 projects that present innovative approaches to meet the challenges of the future. Finland is represented by the Saaristokatu street connecting several islands in Kuopio, the Rantamo-Seitteli wetlands in Tuusula and the Vuosaari Hill in Helsinki. The Finnish part was produced in collabora-tion with the Finnish Association of Landscape Architects MARK and was curated by Meri Mannerla-Magnusson.Producers: Danish Architecture Centre DAC and Norsk Form; in collaboration the Swedish Museum of Architecture, the Museum of Finnish Architecture and the Nordic House in Reykjavik.

PerManenT exhiBiTion

archives, 3rd floordecades of Finnish architecture 1900–1970The permanent exhibition takes its visitors on a journey into the Finnish architecture of the 20th century. Different fea-tures, technical solutions, materials and interior design are followed from decade to decade; from National Romanti-cism to Classicism and Functionalism, through the Modern-ism that created the country’s international reputation to the architecture of the 1970’s.

NäyTTElyT MUSEoSSa

Maailman paras koulu 8.6.–25.9.2011

Koulutus on Suomessa nähty tukipylväänä demokratian toteutumiselle ja hyvinvointiyhteiskunnalle sekä yhteis-kunnallisen ja taloudellisen kehityksen edellytyksenä. Koulujärjestelmämme on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, kun oppilaat ovat menestyneet PISA-tutkimuksissa. Oppiminen on nykyisin monimuotoista, ja uusissa kouluissa on alettu toteuttaa sitä aidosti tukevia opetustiloja. Parhaimmillaan koulurakennus on arkkitehtuurin kansalaiskasvatuksen tyyssija. Isossa hallissa esiteltävät seitsemän koulua edustavat erilaisia toiminnallisia ja arkkitehtonisia ratkaisuja. Pienessä hallissa on esillä katsaus kouluarkkitehtuurin historiaan museon kokoelmien pohjalta. Näyttelyn yhteydessä järjestetään tutustumiskäyntejä, luentoja, keskusteluja ja työpajoja. Lisätiedot lähemmin mm. museon verkko-sivuilta. Tuottaja: Suomen rakennustaiteen museo

Manmade Environment7.10.–4.12.2011

Pohjoismaiden uutta maisema-arkkitehtuuria esittele-vän näyttelyn kohdevalikoima ulottuu maisemoiduis-ta moottoriteistä ja lumivyöryesteistä viehättävän kutsuviin kaupunkitiloihin ja maailman ensimmäiseen kasvitieteelliseen kattopuutarhaan. Nykypäivän maise-ma-arkkitehtien tavoitteena on kestävä ja ympäristöys-tävällinen kehitys niin kaupungeissa kuin takamaillakin. Näyttelyn �� kohdetta tuovat esiin innovatiivisia vasta-uksia tulevaisuuden asettamiin haasteisiin. Suomesta ovat mukana Kuopion Saaristokatu, Tuusulan Ranta-mo-Seittelin kosteikko ja Helsingin Vuosaarenhuippu. Suomen osuuden yhteistyökumppani on ollut Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK ja sen on kuratoinut Meri Mannerla-Magnusson. Tuottajat: Dansk Arkitek-tur Center DAC ja Norsk Form; yhteistyössä Ruotsin arkkitehtuurimuseo, Suomen rakennustaiteen museo ja Reykjavikin Pohjolan talo.

PySyvä NäyTTEly

arkistosali, �. krs.arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900–1970Historianäyttely vie matkalle Suomen arkkitehtuurin vuosikymmeniin. Eri kausien tyylipiirteitä, teknisiä ratkaisuja, materiaaleja ja sisustuksia seurataan ensimmäisten kotimaassa valmistuneiden arkkiteh-tien edustamasta kansallisromantiikasta klassismin, funktionalismin ja kansainvälisen maineemme luoneen modernismin kautta �970-luvulle.

��

�7

Riina Palva on yksi vuonna �00� toimintansa aloittaneen Verstas Arkkitehtien perustajajäsenistä. Hänellä on viime vuosien aikana ollut tilaisuus työskennellä useammankin koulurakennuksen suunnittelun parissa. Vuonna �00� Verstas Arkkitehtien ehdotus valittiin Kirkkojärven uu-den koulun arkkitehtuurikilpailun voittajaksi. Kirkkojärven koulun rakennus oli Verstas Arkkiteh-tien ensimmäinen kilpailuvoitto ja samalla myös ensimmäinen mittavampi rakennushanke, jo-ten sen myötä hankittu kokemus julkisen rakennuksen suunnit-telusta on merkittävällä tavalla

muokannut nuorten arkkitehtien näkemystä työstään ja suunnittelun haasteista.

Riina Palvalla on ollut ilo saada nähdä Kirkkojärven koulurakennuksen valmistuminen ja käyttöönotto syksyllä �0�0. Taloudelliset suhdanteet sekä tilaajan ja käyttä-jän tahtotila edesauttoivat suunnitelman onnistunutta toteutumista. Sekä koulun tilaajan, Espoon kaupungin, edustajat että koulun rehtori osallistuivat aktiivisesti suunnitelman toteutusta ohjaavaan prosessiin, jonka tuloksena kilpailun voittaneesta suunnitelmasta syntyi onnistunut ja toimiva koulurakennus. Rakennus on otettu käyttäjien keskuudessa vastaan myönteisesti ja siihen ollaan erittäin tyytyväisiä.

Viimeaikaisen suuntauksen mukaisesti Kirkkojärven koulu on oppilasmäärältään suuri. Pinta-alaltaan �0 �00 neliön kokoinen koulutila on suunniteltu 770 oppilaalle aina esikoululaisista 9-luokkalaisiin. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli luoda joustava ja viihtyisä oppimisen ympä-ristö, joka palvelee alueen monipuolista asukasrakennetta ja luo puitteet eri kulttuuritaustoista tulevien ja eri-ikäisten oppilaiden yhteiselle oppimiskokemukselle. Lähes �0% koulun oppilaista on maahanmuuttajataustaisia, ja koulus-sa puhutaan äidinkielenä yli kahtakymmentä eri kieltä.

Valvottavuus, turvallisuus ja paikka olivat Verstas Arkkitehdeille tärkeitä suunnittelun lähtökohtia. Rakennus on haluttu huolellisesti istuttaa ympäröivään maisemaan, joka yhtäällä muodostuu tiivisti rakennetusta ympäröiväs-tä asuinalueesta ja toisaalla avautuu muinaisen Kirkko-järven pohjalle aikojen kuluessa syntyneeseen avaraan luonnonmaisemaan. Julkisivussa on käytetty puhtaaksi muurattua tiiltä, jonka vaihtelevan limityksen avulla on

Riina Palva Arkkitehdin kokemuksia koulurakennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta

Kirkkojärven koulu, Espoo �0�0. Verstas Arkkitehdit / Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva, Ilkka Salminen. Kuva: Tuomas Uusheimo.

�8

saatu luotua lämmin ja yksityiskohdiltaan rikas pinta, joka pehmentää suuren seinäpinnan massiivisuutta. Eri-ikäisille koululaisille on luotu omat värikoodein erottuvat alueen-sa koulurakennuksessa ja kullakin ikäryhmällä on omat piha-alueensa. Nuorempien oppilaiden piha-alueet, joita käytetään pääosin aamupäivisin, avautuvat aamupäivän auringon puolelle itään, kun taas pääosin iltapäiväkäyttöön painottuvat yläkoululaisten pihat avautuvat iltapäiväaurin-gon puolelle länteen. Liikkuminen koulun eri tilojen välillä on suunniteltu siten, ettei eri-ikäisten oppilaiden tarvitse kulkea toistensa alueiden kautta. Selkeästi orientoitava miljöö luo oppilaille turvallisuuden tunnetta.

Koulurakennuksen sydämen muodostaa ilmava ja korkea mutta samalla kompakti kaikille yhteinen julkinen monikäyttötila. Kolmen tilan sarja käsittää ruokailutilana ja katsomona toimivan laajan yhteisen keskustilan, kahteen suuntaan avautuvan näyttämön sekä näyttämön toisella puolella sijaitsevan liikuntasalin, jota voidaan käyttää myös juhlasalina. Tilasta avautuu upea näkymä muinaisen Kirkkojärven paikalle. Kauas kantava näkymä komeaan luonnonmaisemaan avartaa kompaktia koulutilaa ja muistuttaa sisällä olijaa konkreettisella tavalla siitä, että rakennus on osa isoa maisematilaa, osa Kirkkojärveä, jolla on takanaan pitkä historia.

Parhaillaan Verstas Arkkitehdit ovat suunnittelemassa Saunalahden koulurakennusta, jonka on määrä valmistua kesällä �0�� Saunalahden uuden asuinalueen kouluksi. Myös Saunalahden koulu on oppilasmäärältään suuri: koulu on mitoitettu 750 oppilaalle aina päiväkoti-ikäisistä 9-luokkalaisiin. Rakennus tarjoaa tilat myös nuorisotoi-minnalle. Kaikki toiminnot on koottu yhteen aaltoilevan kuparikaton alle ja eri korkeustasoihin porrastettu piha muodostaa eräänlaisen ulkoilma-auditorion, joka avautuu Saunalahden aukiolle ja tekee koulusta koko asuinalueen keskipisteen.

Vertas Arkkitehdit ovat olleet suunnittelemassa myös useita muita kohteita ja voittaneet lukuisia palkintoja sekä avoimissa arkkitehtuurikilpailuissa että kutsukilpailuissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. He ovat saavuttaneet 9 ensimmäistä palkintoa. Yhtenä keskeisistä kilpailuvoiton tuloksena syntyneistä rakennushankkeista mainittakoon Tikkurilan kirkko, jonka on määrä valmistua �0�� vuon-na �007 avoimessa arkkitehtuurikilpailussa voittaneen ehdotuksen pohjalta. Aivan viime aikoina kilpailuvoittoja on tullut useita, mm. Hämeenkadun alueen suunnitelma Jy-väskylään �0�0, Niipperin puutarha-alueen suunnitelma Espooseen �0�0 ja Männistön täydennysrakennusalue Vantaalle �0�0. Verstas Arkkitehdit olikin poimittu Mo-nocle-lehden Top 5 Architecture Practices -listalle syksyn �0�0 Suomea käsittelevässä numerossa.

Riina Palva aloitti vuoden �0�� alusta Suomen raken-nustaiteen museon hallituksen jäsenenä. Hän on toinen Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n nimeämästä kahdesta hal-lituksen jäsenestä ja toimii hallituksen edustajana museon uudessa Näyttely- ja ohjelmistovaliokunnassa.

Juulia Kauste, johtaja

Kirkkojärven koulu, Espoo �0�0. Verstas Arkkitehdit / Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva, Ilkka Salminen. Kuva: Tuomas Uusheimo.

�9

Museon ystävien Damy ryTiesitkö, että Rakennustaiteen museolla on ystäväyh-distys, johon kaikki museon toiminnasta kiinnostuneet voivat liittyä?

DAMY ry on selkokielellä Designmuseon ja Suomen rakennustaiteen museon ystävien yhdistys. Toiminta alkoi jo vuonna �987 Taideteollisuusmuseon ystävät ry:nä ja laajeni vuonna �008 koskemaan myös Raken-nustaiteen museota, jolloin nykyinen nimi syntyi.

DAMY tukee museoiden toimintaa järjestämällä näyttelyitä myötäilevää ohjelmaa kuten ateljeekäyn-tejä, luentoja ja räätälöityjä kulttuuriretkiä design- ja arkkitehtuurikohteisiin. Yhdistys toimii yhdyssiteenä eri yhteisöjen ja yksityishenkilöiden välillä, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan museoiden tunnettuuden kasvua ja menestystä.

DAMY avustaa myös museoiden kokoelmien kartuttamista vuosittaisilla lahjoituksilla. Viime vuonna DAMY lahjoitti Rakennustaiteen museolle Aarne Ervin suunnitteleman Huomispäivän talon pienoismallin, joka oli ensi kertaa esillä vuodenvaihteen Aarne Ervi -näyt-telyssä. Näyttelyn esittely ennen avajaisia DAMY ry:n

jäsenille sai suuren suosion. Vastaavanlaisia ennakko-esittelyjä on järjestetty myös Designmuseossa.

DAMY on aktiivisesti pyrkinyt tukemaan myös museoiden lisärakennushanketta ja saamaan sille myönteistä julkisuutta kokoamalla mm. vetoomuksen hankkeen puolesta.

DAMY ry:llä on tällä hetkellä noin �50 jäsentä. Toiminnan tukemisen ja hyvän seuran lisäksi tarjolla on myös jäsenetuja kuten ilmainen sisäänpääsy Design-museon, Suomen rakennustaiteen museon ja Arabian museon näyttelyihin, avajaiskutsut näyttelyihin, alen-nusta museokaupoissa ja Cafe Luomuksessa.

Ystävyys yhdistää! Liity sinäkin museoiden ystävi-en joukkoon. Myös yhteisö- ja kannattajajäsenet ovat tervetulleita erityisesti Helsingin Designpääkaupunki-vuoden �0�� lähestyessä.

Lisää tietoa DAMY ry:n nettisivuilta www.damy.fi.

Rakennustaiteen museo järjesti yhdessä Didrichsenin taidemuseon kanssa Aarne Ervin (1910­–1977) ja Viljo Revellin (1910­–1964) juhlavuoden kunniaksi neljä kiertoajelua. Ervi-näyttelyn yhteydessä järjestettiin lisäksi tutustumiskäyntejä hänen suunnittelemiinsa rakennuksiin. Kuva: Eriika Johansson.

�0

SUoMEN rakENNUSTaiTEEN MUSEo Kasarmikatu ��, 00��0 HelsinkiPuh. (09) 85�7 5�00mfa@mfa.fi, www.mfa.fiSisäänpääsy: 5/�,50/0 € Alle �8-vuotiaat ja sotaveteraanit ilmai-seksi. Vapaa pääsy koululuokille opettajan johdolla, perjantaisin kaikille. Helsinki-kortti, Smartum Kulttuuriseteli, Virikeseteli. Avoinna: ti, to–pe �0–��, ke �0–�0, la–su ��–��. Poikkeukselliset aukioloajat: ��.�. museo on avoinna klo �0-��. Museo on suljettu: �.�., ��.�., �5.�.

MFa-lEhTiJulkaisija: Suomen rakennustaiteen museo Toimitus: Salla Bedard, Hanna Galtat, Juulia Kauste, Kristiina Nivari ja Kristiina Paatero. Ulkoasu ja taitto: Salla Bedard.Paino: Art-Print Oy, Helsinki �0��.Kansi: Joensuun lyseon peruskoulu, �00�. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Kuva: Jussi Tiainen. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa �0��.Toimitus ei vastaa aikatauluihin tulleista

muutoksista. Ajankohtaiset tapahtu-ma- ja ohjelmatiedot: www.mfa.fi

© K

aupunkimittausosasto,

Helsinki 0­

66

/ 20­

11

ihaN Pihalla! Suomen rakennustaiteen museon ja Designmuseon kesätapahtumien sarja

Tänä kesänä museoiden välisellä piha-alueella tapahtuu! Museot tarjoavat pihan tapahtumapaikaksi arkkitehtuurin, muotoi-lun ja rakennettuun ympäristöön liittyvien alojen opiskelijoille, nuorille ammattilaisille ja tekijäryhmille. Tapahtumaehdotuksia ke-rättiin keväällä ja toteutettavia tapahtumia valittaessa painotettiin niiden kekseliäi-syyttä, leikkimielisyyttä ja omaperäisyyttä. Nyt on tarjolla kaupunkilaisille ja matkai-lijoille rentoa ja innostavaa tekemistä ja kokemista!

ElokUviEN ilTaESiTykSiä ja MUUTa MUkavaa TElTaSSa

Loppukesällä museoiden pihalle nousee taas teltta, jossa on myös tarjolla runsaasti kesäistä erikoisohjelmaa. Telttakauden aloittaa Taiteiden yönä ��. elokuuta viisipäiväinen iltanäytösten ketju, jossa nähdään Rax Rinnekankaan ”Maailman Viisi Mestaritaloa” -dokumenttielokuva-sarja. Se kertoo modernismin aikakauden merkittävistä yksityistaloista ja talojen suunnittelijoista eri maissa. Sarjan elo-kuvissa nähdään Konstantin Melnikovin Melnikovin Talo (Venäjä), Alvar Aallon Villa Mairea (Suomi), Luis Barragánin Casa Estudio (Meksiko), Le Corbusierin Le Caba-non (Ranska) ja Tadao Andon Koshino-talo (Japani).

Kesätapahtumien tarkka aikataulu julkaistaan kesäkuussa. Seuraa museon verkkosivuilta tai museoiden yhteiseltä Välipala-sivustolta, mitä ihmettä on Ihan Pihalla!

www.mfa.fi/ihanpihallawww.valipala.net

oPaSTUkSia NäyTTElyihiN

Rakennustaiteen museo järjestää tilauksesta opastettuja kierroksia näyttelyihin. Suosit-telemme, että teet tilauksen vähintään viikkoa aikaisemmin. Peruutukset tulee tehdä kaksi vuorokautta ennen opastusta. Hinnat arkisin �0,00 €, viikonloppuisin 80,00 €. Lisäksi peritään museon sisäänpääsymaksu. Ryhmäkoko max. �5 henkeä. Opastustilaukset voi tilata numerosta: (09) 85�7 5�00.

Joulukuisessa perhepäivässä tehtiin valomaalauksia.Ajankohtaiset tapahtuma- ja ohjelmatiedot: www.mfa.fi

ThE BEST School iN ThE WorldSeven finnish Examples from the 21st century

Uudessa englanninkielisessä kirjassa pohdi-taan suomalaisen koulujärjestelmän menestyk-sen salaisuutta ja puhutaan koulurakennuksen roolista oppimisen ympäristönä. Artikkelien lisäksi julkaisu sisältää seitsemän �000-luvun koulun esittelyt. Esipuhe: Juulia Kauste, kirjoit-tajat: Sirkkaliisa Jetsonen, Eriika Johansson, Kaisa Nuikkinen ja Pasi Sahlberg; toimitus: Maija Kasvio; kuvatoimitus Eriika Johansson; graafinen suunnittelu: Salla Bedard. Hinta: �0,00 € museon kirjakaupassa.