loppuraportti - kate2 - hanke documents/kate2-loppuraportti.pdf · kate2 teki...

LOPPURAPORTTI

KATe2 - HANKE 1.1.2013 – 30.6.2015

Tilaaja: Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto (AAPA)

Rahoittaja: OKM ja kaikki ammattikorkeakoulut

KATe2-johtoryhmä: Rehtori Turo Kilpeläinen, Arene/Kamk (pj), Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen, OKM (vpj)

KATe2-ohjausryhmä: Tommi Kangasaho, Lamk, (pj -> 30.4.2015)

Juha Venho, Tuamk (pj 1.5.2015->)

Hankkeen kotikorkeakoulu: Diakonia ammattikorkeakoulu Oy

KATe2-projektipäällikkö: Taisto Mattila, Diak

KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI

Sisällysluettelo

TIIVISTELMÄ KATE2-HANKKEESTA ........................................................................................................ 3

1. HANKKEEN TAUSTAA ......................................................................................................................... 7

2. HANKKEEN TAVOITTEET ................................................................................................................... 8

2.1 Taloudellisia säästöjä ......................................................................................................................... 8

2.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen .......................................................................... 8

2.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen .......................................................... 9

2.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ............................................................................................. 10

2.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset ............... 10

2.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa. ................................................................................. 11

3. KATe2-HANKKEEN ORGANISOINTI ................................................................................................ 11

3.1 Johtoryhmä ...................................................................................................................................... 11

3.2 Ohjausryhmä ................................................................................................................................... 11

3.3 Projektipäällikkö ja projektin työryhmät ......................................................................................... 11

3.4 Kotikorkeakoulu ja yhteistyökumppanit ......................................................................................... 12

4. KATe2-hankkeen toimintojen etenemissuunnitelma .............................................................................. 13

5. KATe2-HANKE TOIMINNOITTAIN ................................................................................................... 14

5.1 Yhteiset Infrastruktuuripalvelut: ..................................................................................................... 14

5.1.1 Kysely kiinnostuksesta halutuimpiin palveluihin (10) ............................................................ 14

5.1.2 Teknisen työryhmän perustaminen .......................................................................................... 14

5.1.3 CSC – yhteistyö ....................................................................................................................... 15

5.1.4 Varmistuspalvelun selvitykset ................................................................................................. 15

5.1.5 Tietoverkko ja tietoturva ......................................................................................................... 16

5.1.6 Virtuaalikonesali -pilottihanke ................................................................................................ 17

5.2 Yhteisen hankintatoimen kehittäminen .......................................................................................... 19

5.3 Yhteisen AAPA-strategian kehittäminen ......................................................................................... 20

5.4 Yhteisen liiketoimintamallin kehittäminen ..................................................................................... 20

5.4.1 Liiketoiminta selvitys 2014 ...................................................................................................... 20

5.4.2 Liiketoimintaselvitys 2015 ....................................................................................................... 22

5.5 Yhteiset viestintäratkaisuselvitykset ............................................................................................... 24

5.6 Muut tehtävät ja pidetyt kokoukset ................................................................................................ 24

1


6. KATe2-HANKKEEN TULOT JA MENOT TOIMINNOITTAIN......................................................... 25

7. TULOKSET JA HYÖDYT ..................................................................................................................... 26

7.1 Taloudellisia säästöjä ....................................................................................................................... 26

7.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen ........................................................................ 27

7.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen ........................................................ 27

7.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ............................................................................................. 27

7.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset ............... 28

7.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa. ................................................................................. 28

7.7 Muut hankkeen toiminnan tuomat hyödyt ammattikorkeakouluille ............................................. 28

8. HANKKEEN JÄLKEEN ........................................................................................................................ 29

8.1 YHTEINEN ICT-PALVELUKESKUS ....................................................................................................... 29

8.2 VIRTUAALIKONESALI-PILOTTIHANKE ............................................................................................... 29

9. LIITTEET ................................................................................................................................................ 30

2


TIIVISTELMÄ KATE2-HANKKEESTA

KATe -hanke on ammattikorkeakoulujen KokonaisArkkitehtuuriTeknologiatason yhteistä kehittämistyötä. Ensimmäinen vaihe KATe1 -hanke toimi ajalla 1.8 - 31.12.2011 ja hankkeen toinen vaihe KATe2 -hanke toimi ajalla 1.1.2013 - 30.6.2015.

KATe2-hankkeen tavoitteet olivat Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää ammattikorkeakoulujen teknologiarkkitehtuuria Kartturi-mallin mukai-sesti. Yhtenäinen arkkitehtuuri mahdollistaa ammattikorkeakoulujen sekä teknologiayhteistyön että järjestel-mien yhteentoimivuuden ja näin saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä ja rakenteellisia uudistuksia. Kate2-hankkeen aikana tavoitteita vielä tarkennettiin AAPA:n yhteisessä strategiassa: ”Ammattikorkeakoulu-jen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020”

Kate-yhteistyö avaa uusia toiminnallisia, rakenteellisia ja teknisiä kehittämisen mahdollisuuksia, jotka paran-tavat sekä toiminnan palvelevuutta, laatua että kustannustehokkuutta. Yksittäisen ammattikorkeakoulun mah-dollisuudet kustannustehokkuuden parantamiseen ja vaativien kehityshankkeiden toteuttamiseen ovat rajalli-set.

Saadaan uusia yhteisiä toimintatapoja ICT-palveluiden tuottamiseen hyödyntämällä teknisen kehityksen tarjo-amia uusia vaativiakin mahdollisuuksia. Yksittäisen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet hallita yksin moni-mutkaistuvaa ICT-ympäristöä ja sen vaatimaa osaamista ovat rajalliset. ICT-palvelujen palvelutasoon ja laa-tuun kohdistuu tulevaisuudessa kasvavia vaatimuksia, joihin on vaikea yksittäisen AMK:n vastata

Teknologiayhteistyö mahdollistaa, että toinen osa ammattikorkeakoulun ICT-henkilöresursseista suunnataan aikaisempaa enemmän oman ydintoiminnan tukemiseen. Digitalisoinnin hyödyntämiselle opetuksen ja oppi-misen strategisessa kehittämisessä ja tukemisessa on selkeä tarve.

KATE hanke luo AMK:lle vahvan yhteisen teknologiayhteistyökumppanin, joka voi lisätä yhteistyötä niin yliopistojen, toisen asteen kuin myös VM:n, OKM:n CSC:n ja muiden toimijoiden kanssa.

KATe2-hankeen rahoitus ja organisointi Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkoston (AAPA) käynnistämää KATe2-hanketta rahoittivat puoliksi ammattikorkeakoulut ja OKM. Ammattikorkeakoulujen osuudet määräytyivät korkeakoulun koon mukaan. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 520.000€.

Hanketta valvoi KATe2-johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Kajaanin amk:n rehtori Turo Kilpeläinen, joka edusti myös AMK:jen rehtorineuvostoa ja varapuheenjohtajana toimii ylitarkastaja Ilmari Hyvönen OKM:stä.

Hanketta ohjasi AAPA-verkoston nimeämä KATe2-ohjausryhmä, jossa oli mukana ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajia puheenjohtajana Tommi Kangasaho, LAMK. Projektin kotikorkeakoulu oli Diakonia amk Oy ja projektipäällikkönä toimi Taisto Mattila, Diak.

Hankkeen aikana projektissa käytettiin useita eri alueiden konsulttitoimistoja kuten esim. PwC, AALTO-yli-opisto, CloudSolutions, Proact ja neuvonantajina olivat mm. Pentti Heikkinen, Yrjö Benson, Matti Lehti sekä useat eri ammattikorkeakoulujen, OKM:n ja CSC:n johtajat tai asiantuntijat.

Hankkeen aikana projektissa toimi lisäksi useita alatyöryhmiä eri toiminta-alueilla kuten konesaliryhmä, lii-ketoimintaryhmä jne.

3


KATe2-hankkeen toiminta KATe2-hankkeen perusta oli luotu aikaisemmassa KA-pilottihankkeessa määrittelemällä korkeakoulujen ko-konaisarkkitehtuurin yhteinen viitekehys. Hyvän perustan lisäksi Kate2 hankkeelle tarvittiin päämäärä, suunta ja selkeät askeleet kuinka edetään. Ne saatiin AAPA-verkoston yhteisessä strategiatyössä, AMK:jen tietohallinnon johtamisvalmennusohjelmassa BISE Pro ja KATE2 hankkeen yksityiskohtaisessa yhteisten palvelujen kirjallisessa kartoituskyselyssä. Näistä kaikista tuloksista on erilliset kirjalliset julkaisut.

Kate2 hanke käynnisti mittavan kaikkien ammattikorkeakoulujen tietohallintopalveluiden yhteisen kehittä-misohjelman, jossa luotiin suunta yhteiselle kehittämistyölle. Tuloksena syntyi: ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014 - 2020”, joka on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen lii-ketoimintamallin ja palvelujen selvittämistä. Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014 - 2020 hyväksyttiin yksimielisesti AAPA-verkostossa että ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostossa (ARENE) kesäkuussa 2014. Kehittämisohjelmassa Kate-hankkeen vastuulle tuli tietohallinnon teknologia ja järjestelmäyhteistyön edistäminen. Suosituksena oli teknologiayhteistyön kustannustehokas kehittäminen yhtenä vaihtoehtona mm. yhteisen palvelukeskuksen perustaminen. Uuden yhteisen innovatiivisen liiketoi-mintamallin kehittäminen toimialariippumattomien palveluiden tuottamiseen, hankintaan ja jakeluun olikin KATE-hankkeen keskeisin haaste.

Yhteisen liiketoimintamallin selvittämiseksi KATe2 -hankkeen toimesta tehtiin 2014 yhdessä CloudSolutions CS Oy:n kanssa selvitys yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamisesta ja sen käyttöönotosta yhdessä kon-sultti Pentti Heikkisen kanssa. Vuoden 2015 keväällä jatkettiin selvitystyötä laatimalla esiselvitys yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamiseksi yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Näistä hankkeista syn-tyikin KATe2 hankkeen tärkein tulos ja jatkotoimenpide-ehdotus: Selvitys ja toimenpidesuunnitelma ammattikorkeakoulujen yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamiseksi.

AAPA-verkosto näki ammattikorkeakoulujen toiminnan ja sen tietohallinnon rakennemuutoksen niin suurena muutos- ja osaamishaasteena, että se toteutti yhteistyössä AALTO-yliopiston kanssa Suomen kattavimman yliopistotasoisen tietohallinnon johtamisen koulutusohjelman BISE Pro. BISE Pro -koulutusohjelma oli laajuudeltaan 30 op ja se toteutettiin vuosina 2013- 2014. Koulutusohjelmaan osallistui 20 ammattikorkeakoulujen tietohallintojohdon edustajaa. Yhtenä tulosraporttina julkaistiin kirja: ”Tietohallinnon johtamisen kehittäminen korkeakouluissa” Se sisältää paljon evästyksiä korkeakoulujen tietohallinnon johtamiseen ja uudelleen organisointiin. linkki: https://www.csc.fi/-/bise?inheritRedirect=true

KATe2-hankkeessa selvitettiin syksyllä 2013 ammattikorkeakouluille suunnatulla tarkalla kyselyllä kiinnos-tusta halutuimpiin yhteisiin palveluihin, jonka pohjalta kiinnostavimmaksi palveluksi osoittautui yhteinen kes-kitetty varmistuspalvelu. Yhdessä toteutettavia palveluja löytyi kymmenkunta heti toteutettavaa palvelua. Vuoden 2014 keväällä KATe2-hankkeessa tehtiin yhteisen varmistuspalvelun osalta tekninen määrittelytyö yhdessä CSC - Tieteen tietotekniikka keskus Oy:n kanssa (CSC), jonka tuloksena saatiin tekninen toteutustapa varmistuspalvelun toteuttamiseksi. Varmistuspalvelun osalta tehtiin myös palvelukatalogi -mallin määrittely-työ yhdessä Proact Oy:n konsulttien kanssa. Tämän palvelukatalogimallin pohjalta tuleva yhteinen ICT-pal-velukeskus pystyy tarvittaessa luomaan myös muita yhteisiä ICT-palveluja.

KATe2 teki konesalikustannuslaskentaa yhdessä useamman ammattikorkeakoulun ja CSC:n kanssa vuosien 2013 ja 2014 aikana. KATe2 oli mukana Datakeskus CSC Kajaanin konesalikontin EU-hankkeen hakuproses-sissa ja osallistui myös lopulta toteutuneen hankkeen projekti- ja ohjausryhmätyöhön, jonka tuloksena toteutui korkeakouluille suunnattu yhteinen konesalikonttitila Kajaanin entisen Renforsin rannan paperitehtaan tiloi-hin. Keväällä 2015 KATe2 selvitti yhdessä CloudSolutions CS Oy:n kanssa yhteisen ”Virtuaalikonesali”-pi-lotin käynnistämistä Kajaanin konesalikontin hyödyntämiseksi ammattikoreakoulujen käyttöön. Pilottihank-keeseen lähti mukaan 14 ammattikorkeakoulua, jotka yhdessä pilotoivat Kajaanin konesalikonttitilan ja yhtei-sen virtuaaliympäristön soveltuvuutta ammattikorkeakoulujen käyttöön. Vuoden pilotti toteutetaan ajalla 1.5.2015 - 31.4.2016 ja pilotin jälkeinen tuotantovaihe on tarkoitus aloittaa 1.5.2016. Tässä testataan yhden palvelun toimivuutta korkeakouluyhteistyönä. Pilottivaiheen jälkeen tämä palvelu voidaan siirtää osaksi am-mattikorkeakoulujen palvelukeskusta ja sen ensimmäiseksi yhteiseksi palveluksi. Tämä on toinen tärkeä KATE2 hankkeen jatkokehittämishanke.

4

https://www.csc.fi/-/bise?inheritRedirect=true


Näiden lisäksi Kate2 hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin lukuisia muita pienempiä asioita kuten esim. yhteisiä teknologiaselvityksiä, tietoturvapalveluja, hankintayhteistyötä korkeakoulujen kesken, jonka sivutuotteena monen vuoden keskustelujen tuloksena saatiin lopulta oikeus hyödyntää Hanselin yhteishankintapalveluja jne.

KATe2-hankkeen tulokset ja hyödyt Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen

Tietohallintostrategiatyön pohjalta tehty ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020” on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen liiketoimintamallin ja palvelujen selvittämistä. Korkeakoulujen merkittävä ICT-yhteistyö edellyttää yhteensopivia toimintamalleja, joiden kehittämisessä KATE2 hankkeella on ollut tärkeä rooli. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöhanke, jossa pilotoidaan laajamittaista yhteistyötä, on KATE2 hankkeen käynnistämä 14 korkeakoulun yhteinen virtuaalikonesalipilotti.

Virtuaalipilottihanke luo uutta toimintatapaa yhteiseen palvelujen tuottamiseen ja hankkimiseen, joita voidaan soveltaa tulevassa palvelukeskustoiminnassa. Kate2 hankkeen toinen toimintatapoihin vaikuttava tulos on ehdotus yhteisestä palvelukeskuksesta, joka edellyttää vielä merkittävämpiä toimintaprosessien yhtenäistämistä. Tähän rakenneuudistukseen Kate2 hankkeessa on valmistauduttu.

Henkilöresurssien laadukkaampi ja kustannustehokkaampi allokointi

KATE2 esitykset tähtäävät henkilöresurssien ammatillisen osaamisen terävöittämiseen ja erikoistumiseen. Yhteisesti toteutettavat ICT-ratkaisut antavat mahdollisuuden henkilöresurssien suuntaamiseen sekä ammattikorkeakoulujen ydintoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin että toisaalta osa voi keskittyä entistä vaativimpiin teknologiahaasteisiin.

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

KATe2-hanke on yhtenäistänyt ammattikorkeakoulujen teknologia-arkkitehtuuria. Jatkossa mahdollisen yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustaminen mahdollistaa ammattikorkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistämisen myös tietojärjestelmä-, tieto- ja toiminta-arkkitehtuurin osalta. Ratkaisuissa on huomioitu aina myös yliopistojen mahdollinen mukaantulo yksitäisiin hankkeisiin.

Taloudellisia säästöjä

KATE2 hankkeen taloudelliset säästöt muodostuvat 1) toimintatapojen uudistumisesta ja tehostumisesta 2) sekä kustannustehokkaampien ja laadukkaampien hankintojen avulla.

Toimintatapojen uudistumisten kautta säästöt näkyvät mm. siinä, että hankkeen aikana on vähennetty ICT-henkilöstöä n. 10 % tinkimättä kuitenkaan ICT-palveluiden laadusta. Vielä merkittävämpi säästö tulee toisesta vaiheesta, jolloin ammattikorkeakoulujen päällekkäin ICT-työ minimoidaan uudessa palvelukeskuksessa ja vapautuvat resurssit voidaan siirtää ammattikorkeakoulun ydintoiminnan entistä parempaan tukemiseen. Tavoitteena on yhteensä n. 30% säästö, jossa on huomioitu myös laadun parantuminen.

Helposti mitattavissa olevat nopeat säästöt ovat tulleet lisenssi-yhteistyössä, yhteisissä laite kilpailutuksissa ja yhteisissä ICT-kartoitus ja -tutkimushankkeissa. Niiden arvioidaan olevan n. 200.000 € vuodessa.

Muut tulokset ja hyödyt

AAPA -verkoston yhteistyö on selvästi kehittynyt, sillä yhteistyö sekä teknisissä, että hallinnollisissa asioissa on mennyt eteenpäin ja tiivistynyt KATe2-hankkeessa tehtyjen yhteisten asioiden ansiosta. Ajatus määrättyjen palveluiden tuottamisesta yhteisesti on selkeytynyt ja kirkastunut; ei kaikkea kannata, eikä ole enää järkevää tuottaa itse. Palvelujen kustannuslaskentaa on harjoiteltu hankkeen aikana, jolloin kokemus ja taito sen tekemiseen on kasvanut ja kehittynyt, joka edesauttaa jatkossa palvelujen yhteisen tuottamisen kehittämisessä. Uusien teknologioihin perehtymistä ja siten asiantuntemuksen kasvamista on tapahtunut myös KATe2-hankkeen toiminnan ansiosta. Taloudellisia säästöjä on tullut myös yhteisten lisenssihankintojen myötä, jotka kertautuvat tuleville vuosille. Mutta merkittävimmät tuottavuusparannukset tulevat tulevaisuudessa yhteisen palvelukeskuksen perustamisen jälkeen ja sen tarjoamien yhteisten keskitettyjen palvelujen johdosta ja sitä kautta myös ammattikorkeakoulujen toimintaprosessien laadun parantuessa ja tehostuessa.

5


KATe2-hankkeen jälkeen

Yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustaminen tärkeää

Näistä hankkeista Seuraava vaihe on yhteisen ICT-palvelukeskuksen selvitysvaihe 1.8. - 31.12.2015, johon mukaan lähtevien ammattikorkeakoulujen on ilmoittauduttava 30.6.2015 mennessä.

KATe2 suorittaman liiketoimintamallin / ICT-palvelukeskuksen esiselvityksen pohjalta ICT-palvelukes-kuksen selvitysvaiheeseen toivotaan myös mahdollisimman monta ammattikorkeakoulua mukaan. Tavoite on viedä ICT-palvelukeskus selvitysvaihe läpi ajalla 1.8 - 31.12.2015 ja suunnitteluvaihe ajalla 1.1 - 30.6.2016 ja päästä toteutusvaiheeseen 1.7 - 31.12.2016, jonka jälkeen käynnistyisi tuotantovaihe 1.1.2017, jolloin ammattikorkeakouluilla olisi perustettuna yhteinen ICT-palvelukeskus.

Virtuaalikonesali -pilottihankkeen toteuttaminen ja tuotantovaiheen käynnistäminen tärkeää

Toteuttaa ”Virtuaalikonesali” -pilottihanke ajalla 1.5.2015 - 31.4.2016, jonka jälkeen tavoite, että virtuaali-konesali -tuotantovaihe mahdollistuu ja käynnistyy Kajaanin konesalikontista käytännön kokeilujen osalta viimeistään 1.8.2016 alkaen. Tuotantovaiheen aloittamisen helpottamiseksi valmistellaan EU-rahoituksen hakemisesta pilottivaiheen aikana syksyllä 2015. Tuotanto siirtyisi yhteisen ICT-palvelukeskuksen palveluksi mahdollisimman pian heti sen perustamisen jälkeen. 14 ammattikorkeakoulun yhteinen ”Virtuaalikonesali” -pilottihankkeen läpivieminen on erittäin tärkeää, jotta yhteisiin Kajaanin konesalikontista tuotettavien palvelujen tuotantovaiheeseen siirtyminen onnistuu ja mahdollisimman moni pilotin ulkopuolinen ammattikorkeakoulu ja mahdollisesti myös yliopistotkin saataisiin houkuteltua mukaan tuotantovaiheeseen.

ICT-palvelukeskuksen ”Selvitysvaiheen” ja ”Virtuaalikonesali” -pilotin läpiviemiseksi tuloksellisesti vaaditaan sopivien henkilöiden löytämistä ja sitoutumista työhön sekä rahoituksen järjestämistä joko osittain ulkopuolisella tai kokonaan omalla ammattikorkeakoulun rahoituksella.

6


1. HANKKEEN TAUSTAA Pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa ja ylläpitää itse omat IT-

palvelunsa. Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkoston (AAPA) piirissä on keskusteltu

vilkkaasti siitä, onko nykyinen toimintatapa enää jatkossa perusteltua tai edes mahdollista. Voisiko olla

järkevämpää toteuttaa sovitut IT-palvelut yhteisesti. Nähtiin selvästi potentiaalisia hyötyjä yhteistyöstä

esim. ohjelmistolisenssien ja perustietotekniikan osalta.

KATe -hanke on vuonna 2010 aloitettu ammattikorkeakoulujen KokonaisArkkitehtuurinTeknologiatason

yhteistä kehittämistyötä, jonka ensimmäisen vaiheen KATe1 -hanke on toiminut ajalla 1.8. – 31.12.2011.

KATe1 -hankkeen kustannus AAPA-verkostolle oli 50 000 €. Karkean arvion mukaan KATe1 -hanke on

tuonut ja tulee tuomaan AAPA-verkostolle taloudellista säästöä yhteisillä lisenssihankinnoilla

vuositasolla n. 100 000 – 200 000 €. Eli 3-4 vuoden aikana tulee taloudellista säästöä

ammattikorkeakouluille n. 500 000 €. Taloudellista hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon, että

KATe1 -hanke oli kertaluonteinen investointi, kun taas mm. yhteishankintojen kautta saavutetut

taloudelliset säästöt tulevat olemaan jatkuvia. Näitä yhteisiä ohjelmistohankintoja olivat mm. Autodesk,

SPPS, Adobe ja Symantec. Lisäksi myös yhteishankintojen ja muun ammattikorkeakoulujen välisen

yhteistyön kautta ammattikorkeakoulut tulevat säästämään merkittävästi omia henkilöresurssejaan. Näitä

säästöjä ei ole huomioitu edellä mainituissa luvuissa.

Lokakuussa 2011 julkistettiin ammattikorkeakoulujen säästövelvoitteet. Säästövelvoitteet ovat yhteensä

n. 20 % ammattikorkeakoulujen budjeteista. Tämä tulee edellyttämään ammattikorkeakouluilta rajuja

säästötoimia ja rakenteellisia uudistuksia. AAPA verkoston piirissä nähtiin niin, että yhteisesti

toteutettavat IT-palvelut tarjoavat yhden varteenotettavan vaihtoehdon ammattikorkeakoulujen johdolle

kustannussäästöjen saamiseksi sekä uusien toimintamallien luomiseksi.

AAPA -verkosto saa rahoituksen 2-vuotiselle KATe2-hankkeelle vuosille 2013 – 2014, jota jatkettiin

projektin ohjausryhmän syyskuun 2014 kokouksen päätöksellä 30.6.2015 asti.

KATe2-hankkeen rahoitus oli yhteensä 520 000€, joka jakautui puoliksi ammattikorkeakouluille (AMK)

ja opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Pääpaino hankkeella oli yhteisten IT-ratkaisujen ja

7


toimintatapojen kehittämisessä ja tarkoitus oli käynnistää strategian mukaisia yhteisiä ICT-palvelu-

hankkeita.

2. HANKKEEN TAVOITTEET

2.1 Taloudellisia säästöjä

Ammattikorkeakoulujen IT-kulut ovat n. 50 M€ vuodessa. KATe2 -hanke pyrkii mahdollistamaan 5 %:n

säästön IT-kuluissa vuodesta 2015 lähtien. Rahassa tämä merkitsee jopa 2,5 M€ vuodessa. Säästö

muodostuisi siten, että hankinnoista kyettäisiin säästämään 1,5 M€/v ja ammattikorkeakoulujen IT-

yhteistyön kautta henkilöstökustannuksista 1 M€/v. Säästöjä syntyy heti vuodesta 2013 alkaen.

Ensimmäisen vuoden nettosäästöksi arvioidaan n. 200 000 €, josta ne nopeasti nousevat kolmessa

vuodessa jopa kymmenkertaiseksi, kun uudet sopimukset, ratkaisut sekä organisoitumismalli saadaan

käyttöön. KATe1-hankkeen tuloksena saavutettiin 5 kk:n ja 50 000 €:n panostuksella n. 500 000 €:n

suora taloudellinen säästö seuraavan 4 vuoden aikana sekä merkittäviä välillisiä hyötyjä. Tuotetaan

hankkeen kuluessa ammattikorkeakouluille suoraa taloudellista säästöä 500 000 € ja vuodesta 2015

lukien 2,5 M€/v.

2.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen

Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa ja ylläpitää

kaikki omat IT-palvelunsa. AAPA-verkoston piirissä on keskusteltu vilkkaasti siitä, onko tämä

toimintatapa enää jatkossa perusteltua tai edes mahdollista. Tarjotaan yhteisesti toteutettavilla ratkaisuilla

ammattikorkeakoulujen johdolle vaihtoehtoinen tapa tuottaa korkeakoulun tarvitsemia IT-palveluja

joustavasti ja tehokkaasti.

8


2.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen

Yhteisesti toteutettavat IT-ratkaisut antaisivat myös mahdollisuuden henkilöresurssien suuntaamiseen

ammattikorkeakoulujen ydintoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin. Tarjotaan mahdollisuus suunnata

ammattikorkeakoulujen nykyisistä IT-henkilöstön resursseista 10 % korkeakoulun ydintoimintaa

tukeviin tehtäviin. (kts. kuva 1. ”IT:n rooli liiketoiminnan arvon kehittämisessä”.)

KUVA 1.

9


2.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

Uusi tietohallintolaki velvoittaa ammattikorkeakoulut aloittamaan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen

vuoden 2011 aikana. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä tehtävällä yhteistyöllä pystytään

yhtenäistämään merkittävästi ammattikorkeakoulujen ICT-ratkaisuja ja sitä kautta myös tietojärjestelmiä

sekä niiden yhteensopivuutta. Kuvataan ammattikorkeakoulujen yhteinen teknologia-arkkitehtuurin

tavoitetila tietohallintolain ja hyvän hallintotavan mukaisesti. (kts. kuva 2. KATe kokonaisarkkitehtuurin

näkökulmasta.)

KATe kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta KUVA 2.

2.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset

Tutkimus ja innovaationeuvoston linjauksen 2011 - 2015 mukaan tieto- ja viestintäteknologian

monipuolinen hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaiset palvelut ja palvelujärjestelmät sekä niitä tukevat

yhteistyö-, toiminta- ja hallintotavat. Samoin myös OKM:n tietohallintostrategiassa sekä korkeakoulujen

ja OKM:n yhteisessä RAKETTI-hankkeessa lähdetään yhteisten ratkaisujen toteuttamisesta ja yhteistyön

lisäämisestä palvelutuotannossa. Tavoitteena toteuttaa ammattikorkeakoulujen IT-ratkaisujen

uudistamista Tutkimus- ja innovaationeuvoston, OKM:n ja ammattikorkeakoulujen hyväksymien

linjausten mukaisesti.

10


2.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa.

KATe1-hankkeessa sovittiin tiiviin yhteistyön tekemisestä yliopistojen kanssa.

Neuvottelut yliopistojen tietohallintojohtajien verkoston FUCIO:n kanssa on käynnistetty hankinta-

yhteistyön tekemiseksi sekä keskusteltu organisoitumismalleista palveluiden tuottamiseksi. KATE-

hankkeiden tuotokset ovat vapaasti koko korkeakoulusektorin käytettävissä.

3. KATe2-HANKKEEN ORGANISOINTI

3.1 Johtoryhmä

KATe2 -hanketta valvoi Arenen nimeämä johtoryhmä:

- Turo Kilpeläinen /Kamk (pj), Ilmari Hyvönen /OKM, Matti Hartikainen /Tamk ,Tommi Kangasaho

/Lamk (siirtyi muihin tehtäviin 1.5.2015), Ari KUUSIO /Hamk (1.5.2015 alkaen) ja Taisto Mattila

/Diak (siht) sekä asiantuntijana Esko Ala-Peijari / AAPA-pääsihteeri.

- Kokouksia pidettiin 7 kertaa, joista suurin osa AC-etäyhteydellä (AdobeConnect)

3.2 Ohjausryhmä

Hanketta ohjasi AAPA-verkoston nimeämä ohjausryhmä:

- Tommi Kangasaho /Lamk (pj) (siirtyi muihin tehtäviin 1.5.2015), Juha Venho /Tuamk (1.5.2015

lähtien pj), Taisto Mattila /Diak (siht), Kimmo Pettinen /Laurea, Jukka Ivonen /Haaga-Helia ja Ari

Kuusio /Hamk sekä asiantuntijoina Esko Ala-Peijari /Aapa-pääsihteeri ja Tuomo Rintamäki

/Metropolia / AAPA-verkoston puheenjohtajana.

- Kokouksia pidettiin kaikkiaan 24, joista 23 joko kasvotusten tai etäkokouksena sekä yksi (1)

sähköpostikokouksena.

3.3 Projektipäällikkö ja projektin työryhmät

Käytännön toteutustyöstä vastasi hankkeen projektipäällikkö sekä eri osa-alueiden työryhmät.

Projektipäällikkö

- Taisto Mattila / Diakonia ammattikorkeakoulu Oy (toimi aikaisemmin Keski-pohjanmaan

koulutusyhtymän / RegiOnline IT-yksikön IT-päällikkönä (1995-2013) ja Centrian amk:n

11


IT-päällikkönä (oto) 1989-2008)

- KATe2-hankeelle teki työtä vuoden 2014 aikana myös AAPA-pääsihteeri Esko Ala-Peijari

20 prosentin työpanoksella, jossa oli painopisteenä strategia ja liiketoimintasuunnittelu sekä eduunin

kehittäminen.

Suunnittelutyöryhmä (2013)

- Taisto Mattila /Diak (pj, siht), Jani Kaljunen /Metropolia, Kari Helenius /Hamk, Heli

Uusipaavalniemi /Laurea, Jyri Naarmala /Novia.

Strategiatyöryhmä (2013-2014)

- KATe2-ohjausryhmä + täydennettynä AAPA-työvaliokunnan edustajilla: Matti Hartikainen/Tamk,

Risto Hyvönen/Kamk + Taisto Mattila /Diak (pj, siht)

- Konsultteina Kari Hiekkanen / Eezy-Osk ja Pentti Heikkinen / Value Creation Ltd

Liiketoimintatyöryhmä 1 (2014)

- Taisto Mattila /Diak (pj, siht), Jani Kaljunen /Metropolia, Jyri Naarmala /Novia, Kimmo Pettinen

/Laurea, Tommi Kangasaho /Lamk + myöhemmin konsultin kanssa AAPA-työvaliokunta + Esko

- Konsulttina CloudSolutions CS Oy, Mika Ulmanen, Veli-Matti Rossi ja Pasi Kumpulainen

- Konsulttina myös Pentti Heikkinen / Value Creation Ltd

Liiketoimintatyöryhmä 2, (1.1-30.6.2015)

- Ohjausryhmä Kari Virtanen / PwC, Tommi Kangasaho/Lamk, Jussi Kivinen/Tamk, Esko Ala-

Peijari/AAPA-pääsihteeri, Taisto Mattila / Diak

- Työpajaryhmä: Ohjausryhmä + Risto Hyvönen / Kamk, Kimmo Pettinen / Laurea, Juha

Venho/Tuamk

- Konsulttina PricewaterhouseCoopers Oy (PwC), Kari Virtanen

Varmistuspalvelun tekninen ja palvelukatalogityöryhmä (syksy 2013 ja kevät 2014)

- Taisto Mattila /Diak (pj, siht), Jani Kaljunen /Metropolia, Jukka Veikkolainen ja Mikko Suomi

/Metropolia

- Lisäksi eri työpajapäivissä mukana n. 10 eri amkista osallistujia.

- Konsultointi; Tekninen määritys / CSC, Pekka Palin, Chris Ariyo, Samuli Saarinen

- Konsultointi; Palvelukatalogimalli / Proact Oy, Henrik Viitanen, Tuula Halinen, Raimo Pirttioja

Virtuaalikonesali -pilotin selvitystyöryhmä (1.1-30.6.2015)

- N. 20 amkien omia virtuaaliasiantuntijoita kolmessa eri työpajapäivässä mukana

- Konsulttina CloudSolutions CS Oy, Mika Moisio, Veli-Matti Rossi, Antti Hannula

3.4 Kotikorkeakoulu ja yhteistyökumppanit

Diakonia ammattikorkeakoulu Oy toimi hankkeen sekä hankkeeseen palkatun henkilöstön

kotikorkeakouluna.

12


Hankkeen yhteistyökumppaneina toimi kiinteästi Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto

(AAPA). Muina yhteistyötahoja ovat olleet ARENE, OKM, CSC, Yliopistojen tietohallintojohtajien

verkosto (FUCIO) ja kaupalliset palveluntarjoajat.

4. KATe2-hankkeen toimintojen etenemissuunnitelma

Kuva 3.

Liiketoimintatyöryhmä 2016 2015/1-2 2014/3-4 2014/1-2 2015/3-4

Konesalikontin asennus ja käyttöönotto

Juristin sopimuskonsultointi Muiden yhteisten palveluryhmien asiantuntijaryhmät

Varmistusp. pilotointi Varmispalvelun konsultoinnit

(Tekninen ja BaaS-katalogi)

Liiketoimintamallin konsultointi

Varmistusp. kilpailutus

Konesalikontti pilotointi Konesalikontti

Tuotantokäyttö alkaa vaiheittain

Varmistuspalvelun tuotanto

Yhteisten palvelujen sopimusmalli

Muiden yhteisten palveluiden suunnilttelu ja toteutus (konsultointi, asiantuntijat)

Yhteinen keskitetty organisaatio (hankinta+muut toiminnot)

Virtualisointityöryhmä Varmistuspalveluasiantuntijat-ryhmä Konesalikontin projektiryhmä

Virtualisointipal. suunnittelu

KATE2 Ohjaus: Hankkeen johtaminen, organisointi, rahoitus, toteutus ja tiedotus

Johtaminen ja organisointi

Palvelut

Konesali-infra

13


5. KATe2-HANKE TOIMINNOITTAIN

5.1 Yhteiset Infrastruktuuripalvelut:

5.1.1 Kysely kiinnostuksesta halutuimpiin palveluihin (10)

Syksyn 2013 kyselyn suunnittelu ja toteuttaminen

- Aikaisemman KATe1-hankkeen kyselyn pohjalta kartoitettiin uudella kyselyllä tarkemmin

kymmenen (10) halutuimman palvelun kiinnostavuus ja tekniset tiedot

- KATe2 esitteli kyselyn tulokset AAPA-kokouksessa 3.11.2013 ja yleisesti IT-päivillä 4.11.2013

- Kuvassa 4 on esitetty kyselyn tulokset palveluihin kiinnostavuudesta.

Kuva 4. (*Kaikkiaan 18 ammattikorkeakoulua vastasi kyselyyn.)

5.1.2 Teknisen työryhmän perustaminen

Suoritettiin vertailevaa konesalikustannuslaskentaa yhdessä CSC:n kanssa.

Toteutettiin myös AMK:ien oma konesalikustannuslaskenta.

1713 13

11 11 10 9 97 5

Kyllä vastaukset yhteensä*

14


5.1.3 CSC – yhteistyö

Varmistus/tallennuspalvelupilotin käynnistysyritys kevät 2013

- EI TOTEUTUNUT, sillä CSC ei ollut vielä valmis tällaiseen yhteistyöhön

EAKR-hanke/CSC Kajaaniin konesalikontin investoimiseksi

- KATe2-hanke mukana hakemuksen valmisteluissa 2013 ja EAKR-hankkeen projekti- ja

ohjausryhmässä v. 2014 aikana

- Neuvottelut kontin käyttö- / vuokrasopimuksesta CSC/AAPA-KATe2 v. 2014 aikana

Yhteistyön kehittämiskeskustelut CSC:n johdon ja KATe2-hankkeen ohjausryhmän kanssa.

Varmistuspalvelun teknisen määrittelyn tilaus CSC:ltä.

Virtuaalikonesali -pilottihankkeeseen tilattiin CSC:ltä Funetin verkkoyhteyksiin liittyvät palvelut ja

tallennustila palveluna tarvittavine liitäntöineen sekä tehtiin konesalikontin vuokrauksesta sopimus

CSC:n ja 14 ammattikorkeakoulun kanssa.

5.1.4 Varmistuspalvelun selvitykset

KATe2-tekninen työryhmä toimi ammattikorkeakoulujen asiantuntijana selvitysten toteuttajana.

Kaupallisia toimittajatapaamisia

Otaverkko, NordCloud, Microsoft, Tiera, Nevtor, CloudSolutions, IBM, Symantec, Dell, Proact/Emc

Varmistuspalvelun tekninen määrittely tilattiin CSC:ltä.

- Työryhmä kokoontui konsultin (CSC) vetämänä tekniseen työryhmätyöpajapäivään v. 2013 lopussa

ja alkuvuodesta 2014. Omia amkien asiantuntijoita osallistui 10 amkista.

- Loppuraportti valmistui 3.2.2014, joka esiteltiin AAPA:n kevätseminaarissa 5-6.2.2014.

- Kuvassa 5 on konsultoinnin avulla valmistunut kuvaus keskitetystä varmistuspalvelusta.

Varmistettavan yksikön paikallinen puskuri

Varmistettavan yksikön paikallinen puskuri

...

Online media

Palveluntoimittajan keskitetty varmistuspalvelu

Paikallinen puskuri

LAN

LAN

LAN

Toimittajan konesalissa olevia järjestelmiä

AMK5

AMK6

FUNET

...

LAN

...

LAN

LA N

Online/Offline media

KUVAUS UUDESTA KESKITETYSTÄ VARMISTUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Kuva 5.

15


Varmistuspalvelun palvelumalli katalogin konsultointiin valittiin Proact Oy.

- Pidettiin pari työpajapäivää konsultin vetämän, joissa osallistujia n. 10 amkista.

- Teknisen työryhmän ja Proactin välisiä palavereita pidettiin useita.

- Loppuraportti ja katalogimalli valmistuivat 6.6.2014, jotka esiteltiin AAPA-kesäseminaarissa ja -

kokouksessa 9-10.6.2014.

- Kuvassa 6 on esitetty konsultoinnin kautta syntynyt ”Palvelutuotannon ja roolit” -kuvaus.

Kuva 6.

5.1.5 Tietoverkko ja tietoturva

Tietoturvan osalta KATe2-hanke selvitti yhdessä Laurea ammattikorkeakoulun ja ulkoisen

tietoturvatoimittajan (Lan&Wan) kanssa ammattikorkeakoulujen tietoturvatasoa verkkoskannauksen

avulla. Pilottina toteutettu Laurea amk:n verkon analysointi suoritettiin syksyllä 2013. Tämä

verkkoskannaus täydentää FUNET:n korkeakouluille tarjoamaa Nessus-palvelua.

Kaikilla muilla korkeakouluilla on myös mahdollisuus tilata vastaava analysointipalvelu oman verkon

analysoimiseksi Lan&Wanilta KATe2:n neuvottelemalla toimintatavalla ja hinnoittelulla.

Storage Network

Backup Paikallinen käyttäjätuki

Palvelupäällikkö, Tukipäällikkö

Laite-ja ohjelmisto- valmistajien 24*7

tukipalvelu

Backup palvelukeskus

AMK 1

AMK 2

AMK n

Paikallinen käyttäjätuki

Paikallinen käyttäjätuki

Phone

email

web

Backup asiantuntijat 2-3 hlö

huoltopalvelut

Palvelutuotanto ja roolit

Keskitetty varmistusratkaisu

backupit

Service Desk - Tapahtumat - Muutokset - Palvelupyynnöt - Raportointi

16


5.1.6 Virtuaalikonesali -pilottihanke

Amkeille tehdyn kyselyn mukaan virtualisointiasiat olivat varmistuksen jälkeen seuraavaksi

kiinnostavimpia. AAPA:n lähtökohta tässä hankkeessa on, että ainakin osa ammattikorkeakoulujen

pilvipalveluista (hybridipalvelut) kannattaa toteuttaa yhdessä ”Virtuaalisoituna konesalipalveluna”. Ja

samalla voidaan hyödyntää hankkeessa toimialan yhteistä Kajaanin konesalikonttia, jonka CSC oli

saanut hankittua EU-rahoituksella kohdennettuna korkeakoulujen käyttöön.

Pilotin selvitysvaiheessa oli mukana konsulttina CloudSolutions CS Oy, jonka vetämä saatiin kartoitettua

pilottihankkeen sisältöä ja kustannuksia.

- Konsultin vetämänä pidettiin kolme työpajapäivää, jossa mukana useita amkien virtualisointi -

asiantuntijoita.

- Tuloksena saatiin kartoitettua pilotin sisällöksi:

- Alkuvaiheessa pilotissa tehdään palvelinvirtualisoinnin kokeiluja tiedon

suojauksen/varmistuksen ja palautusten osalta Kajaanin konesalikontista.

- Myös työasemavirtualisoinnin (VDI) kokeiluja tehdään pitkältä etäisyydeltä.

- Mahdollisesti alkuvaiheessa kokeillaan myös tiedon suojausta virtuaalikonesalista

julkipilveen ja palautusta sieltä. (Azure, Amazon…)

- Alusta alkaen testataan CSC -yhteistyötä konesali / Kajaani yhteistyön lisäksi mm: Funet-

verkon ja tallennuspalvelun osalta.

- Kts. kuva 7. ensimmäiset testattavat palvelut.

Kuva 7.

Pilotissa voidaan myös tehdä seuraavia kehittämisasioita ja testauksia:

1. Virtuaalikoneiden ja kapasiteetin provisioinnin automatisointi ja elinkaaren hallinta.

2. Kriittisten suojattujen virtuaalikoneiden ajaminen keskitetystä paikasta (kahdennus)

3. DisasterRecoveryn (DR) keskitetystä paikasta.

Tiedon suojaus virtuaalikonesaliin ja palautus sieltä

Tiedon suojaus virtuaalikonesalista julkipilveen ja palautus sieltä

Virtuaalisten työasemien käyttö pitkältä etäisyydeltä

Julkiset pilvet

Keskitetty virtuaalikonesali

AMK 2 AMK 3 AMK 4

AMK 1

AMK 5

Verkko AMK 6,7,… 13

17


4. Voidaan testata myös palveluiden ajamista keskitetystä paikasta.

5. Yhteisen tallennustilan ja varmistusten testaamista

- Kustannustehokkaan tallennuspinnan hyödyntäminen keskitetystä virtuaalikonesalista ja

julkisista pilvistä

- Tietoturvalliset tiedostojen jakopalvelut

6. Myös uusien teknologioiden testejä mm. hyperconverged -teknologialla toimittajien kanssa

yhteistyössä ja heidän ilmaisia evaluointimahdollisuuksia hyödyntäen (demolaitteilla).

- Voidaan tehdä samalla elinkaarikustannusten laskelmia eri teknologiavaihtoehdoista ja

evaluoida saavutetaanko hyperconverged -teknologialla isommassa mittakaavassa

merkittäviä hyötyjä:

- Saavutetaanko ympäristössä riittävät mittakaava edut

- Mikä on ”hyperconverged” -teknologian etu yksittäiselle ammattikorkeakoululle

”asiakkaana”

7. Voidaan testata myös Hyper-V -virtualisointitekonlogiaa.

8. Sovellusvirtuaalisointi / pilvi -kokeiluja mm:

- Eucalyptus (oma- / julkinenpilvi )

- Cisco-teknologia…

9. Keskitetyt sovelluspalvelut yhteisille sovelluksille

10. Tiedon pitkäaikainen säilytys ja arkistointi

Perusteluina yksittäisen ammattikorkeakoulun osallistumiseen pilottiin olivat:

- AAPA-verkoston käytännön yhteistyön harjoittelua ja siitä tulevat positiiviset imagonäkökohdat

- Investointi ei kaada ketään, hyvin halpa tapa edistää yhteistyötä ja viedä teknologiaa

eteenpäin, riskit aika minimaaliset n. vuoden pilotti-kokeiluille.

- Tuo ammatillista harjoittelua ja uuden teknologian oppimista omille teknologia-

asiantuntijoille.

- Mahdollista kokeilla hajautettua amk:jen omaa teknologian hyödyntämistä yhdessä ja

yhteistä uutta keskitettyä palvelua sekä julkista pilveä.

- Mahdollistaa myös sovellusten virtualisointikokeiluja.

- Pilotissa testaan ja luodaan myös yhteisiä toimintamalleja ICT-yhteistyömalliksi.

- Hallinnollista harjoittelua IT-johdolle ja julkisuus harjoittelua amk -organisaatioille.

- Mahdollistaa KATe2-rahoituksen laajan hyödyntämisen amkien kesken.

- AMK voi olla mukana pilotissa myös yhdessä II-asteen kanssa

Konsultointiselvityksen esityksen mukaisesti pilottiin hankittiin yhteisesti 3 palvelinta ja niihin

tarvittavat lisenssit ja CSC:ltä ostettiin palveluna Funet verkon asennukset ja tallennustilaa sekä

vuokrattiin konesalikonttitila Kajaanin konesalikontista. Kustannukset hankkeelle tulevat olemaan

18


kaikkiaan n. 100 000 €, josta amkien osuus on noin 55 000 euroa ja KATe2-rahoituksen osuus noin

45 000 euroa.

Pilottiin lähti lopulta 14 ammattikorkeakoulua mukaan, jolloin ammattikorkeakoulukohtainen kustannus

tulee olemaan n. 4300 € / amk. Pilotin osalta KATe2 laati yhteistyösopimuksen ja neuvotteli

konesalikontin vuokrasopimuksen CSC:n kanssa, jotka kaikki mukaan lähteneet amkit allekirjoittivat

pääsoin toukokuussa 2015 ja viimeinen 22.6.2015. Pilotti toteutetaan ajalla 1.5.2015 – 30.4.2015.

Pilotin yhtenä tavoitteena on kartoittaa myös pilotin jälkeen aloitettava tuotantovaihe, johon voivat tulla

mukaan muutkin korkeakoulut. Tuotantovaiheen rahoittamiseen selvitetään pilotin aikana mahdollisen

EU-rahoituksen hakemista. KATe2-hanke on valmistellut EU-hakemuksen, joka voidaan tarvittaessa

nopeastikin laittaa eteenpäin pilotin kokeilujen ja niistä selviävien tarpeiden mukaisesti.

Pilottiin osallistuvat seuraavat 14 ammattikorkeakoulua: Tamk, Lamk, Kamk, Centria, Savonia, Karelia,

Samk, Saimia, Haaga-Helia, Humak, Seamk, Tuamk, Hamk ja Oamk.

5.2 Yhteisen hankintatoimen kehittäminen

KATe2- hankkeessa toteutetaan ammattikorkeakoulujen yhteisiä IT-ratkaisuja ja toimintatapoja sekä

jatketaan KATe1-hankkeen aloittamaa ohjelmistolisenssiyhteishankintoja yhdessä yliopistojen kanssa

LisenssiSIG -työryhmätoimintojen kautta.

Yhteishankintojen osalta on kilpailutettiin yhteisesti mm. F-Secure -virustorjunta- ja VMware -palvelin-

ja työasemavirtualisointi - sekä Microsoftin -ohjelmistolisenssit.

Mutta jo pelkästään jatkamalla yhteisiä lisenssihankintoja, säästö ammattikorkeakouluille tulee olemaan

samaa luokkaa kuin KATe1 -hankkeessa eli n. 200 000 euroa / vuosi, jonka avulla jo pelkästään ammat-

tikorkeakoulut saavat hankkeen omakustannusosuudet maksettua parin kolmen vuoden aikana.

KATe2-projektipäällikkö on osallistunut LisenssiSIG -työvaliokuntatyöhön seuraavasti:

- KATe2-projektipäällikkö toimi LisenssiSIG -työvaliokunnan sihteerinä 2013-2014 ja

puheenjohtajana 1.1-30.6.2015

- Kokouksia on pidetty n. kerran kuukaudessa

- VMware – kilpailutus, Novell -neuvottelut v. 2013 aikana

- Hankintayhdyshenkilöiden (LisenssiRinki) organisointi ja tapaaminen on järjestetty syksyllä

2013 ja keväällä 2014 sekä 2015.

19


- System- ja Topmost10 -kysely järjestettiin 2013 ja 2014, jonka jälkeen se analysoitiin ja

esiteltiin LisenssiRinki kokoontumisissa.

- LisenssiSIG:n valitseman työryhmä on käynyt lisenssisopimusneuvottelut vuoden 2014 aikana

uudesta korkeakoulujen yhteisestä Microsoft -ohjelmistolisenssisopimuksesta. Yhteinen

yliopistojen/korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ELA/MS-lisenssisopimus saatiin

voimaan 1.1.2015 alkaen.

5.3 Yhteisen AAPA-strategian kehittäminen

AAPA -strategian kehittäminen

- KATe2 organisoi ja toteutti AAPA-verkoston kehittämispäivän 13.5.2013 - strategiakyselyn

järjestelyt ja yhteenvedon esittelyn.

- Palkattiin kaksi strategiakonsulttia KATe2-hankkeen rahoituksella.

AAPA:n ICT-strategiatyön tuloksena syntyi ammattikorkeakoulujen yhteinen

”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020”:

- Kehittämisohjelman työstämistä KATe2-hanke on tehnyt yhdessä AAPA-työvaliokunnan kanssa

syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana.

- Strategiatyön tulokset ja kehittämisohjelma esiteltiin AAPA -talviseminaarissa 6.2.2014.

- Kehittämisohjelma oli lausuntokierroksella ammattikorkeakouluissa kevään 2014 aikana.

- Se hyväksyttiin AAPA -kesäseminaarissa 10.6.2014 ja ARENE;n kokouksessa 13.6.2014

5.4 Yhteisen liiketoimintamallin kehittäminen

5.4.1 Liiketoiminta selvitys 2014

Perustettiin liiketoimintatyöryhmä1, joka aloitti työnsä v. 2014 keväällä.

Valittiin keväällä 2014 tulevien sopimuksien ja osakassopimuksen konsultointiin lakimiesyhtiö

Bird&Bird, joka on tarkistanut KATe2-hankkeen tekemät sopimukset valittujen konsulttien kanssa.

Valittiin liiketoimintakonsultiksi CloudSolutions CS Oy, jonka vetämänä kolmessa työapajassa

työstettiin liiketoimintasuunnitelmaa ja kustannuslaskelmaa yhdessä konsultin ja

liiketoimintatyöryhmä1:n ja AAPA-työvaliokunnan kanssa 2014 huhtikuusta elokuun 2014 loppuun,

20


jonka jälkeen pidettiin vielä liiketoimintasuunnitelman sparrauspäivä yhdessä konsultti Pentti Heikkisen

kanssa 28.8.2014.

Näiden kahden konsultin työn avustamana laadittiin kattava liiketoimintamalli, jossa koottiin yhteen

mm. yhteistyön mahdollisuudet, tarpeet, tavoitteet, keinot, resurssit ja aikataulut. Liiketoimintamallin

pohjalta tehtiin yhteenveto/esitys, johon pyrittiin tiivistämään olennaiset asiat. Tuloksena oli yhteinen

liiketoimintayksikkö, joka olisi kaikille toimialan organisaatioille avoin yhteisiä hankintoja ja palveluita

tuottava kustannustehokas osakeyhtiömuotoinen ICT-Palvelukeskus. Palvelukeskuksen keskeinen rooli

olisi myös tukea korkeakoulun ICT-rakennemuutosta.

Yhteenvetoesityksen jokainen ammattikorkeakoulun IT-johtaja esitteli omalle johdolleen. Jokaiselta

ammattikorkeakoululta kysyttiin kiinnostus yhteisyrityksen lähtemisestä joko pää- tai pienosakkaana tai

vain palvelun ostajana. Syksyn 2014 AAPA-kokouksessa julkistettiin kyselyn tulokset, jonka mukaan

ainoastaan yksi ammattikorkeakoulu olisi ollut valmis pääosakkaaksi perustamaan yhteistä ICT-

Palvelukeskus Oy:tä, kuitenkin suurin osa ammattikorkeakouluista olisi ollut halukas pienosakkaaksi.

AAPA:n laatima palvelukeskushanke ja siitä saatu johdon palaute:

- AAPA:n yhteinen ICT-palvelukeskus herätti laajaa kiinnostusta (19 korkeakoulua vastasi

kokoukseen mennessä) ja korkeakoulujen johto suositteli sen edelleen kehittämistä.

- Yli puolet vastaajista oli kiinnostunut palveluiden ostamisesta osakkaana tai asiakkaana.

- Amkien johdolla (yhtä lukuun ottamatta) ei ollut näiden alustavien suunnitelmien pohjalta vielä

valmiutta tehdä sitoumusta palvelukeskukseen sijoittamisesta pääosakkaana esim.

liikkeenluovutuksella.

- Vastausten perusteella työtä pitää jatkaa.

- Analysoidaan tulokset ja tehdään tarkennettu uusi esitys korkeakoulujen johdolle.

Johtopäätökset prosessin aikana saaduista kokemuksista:

- AAPA:n tietohallintojohtajien yhtenäinen tahtotila ja hyvä tuki yhteistyömallin kehittämisessä on ollut

erinomaista ja kannustavaa.

- OKM:n ja VM:n edustajat rohkaisivat jatkamaan yhteisten palveluiden kehittämistä ja pitivät uutta

ehdotettua palvelukeskusmallia nykyistä toimintatapaa parempana.

- Ammattikorkeakoulujen halu investoida palvelukeskusmalliin aiheuttaa varovaisuutta erityisesti

joidenkin kansallisten huonojen esimerkkien johdosta.

- Palvelukeskuksen perustamiseen on mahdollista hakea ulkopuolista rahoitusta esim.

pääomasijoituksina, lainana tai avustuksina, jos hanke koetaan liiketaloudellisesti järkeväksi.

21


- Toiminta on mahdollista organisoida eri tavoin, mutta monet asiantuntijat ovat pitäneet esitettyä

osakeyhtiömallia parhaana juridisena toimintamallina.

- Seudullisten yhteistyö on merkittävää ja parhaimmillaan se voi laajentaa yhteisen palvelukeskuksen

volyymeja (II-aste, YO, muu koulutus)

Keskustelupoimintoja AAPA:n yhteisestä ICT-palvelukeskushankkeesta:

- Hankkeen toteuttaminen korkeakoulun sisällä voidaan tulkita ulkoistukseksi vaikka se olisi oma yhtiö.

- Herättää pelkoja henkilökunnan työpaikoista.

- Alueellisesti herättää poliittisissa päätöksentekijöissä huolta työpaikkojen siirtymisestä pääkaupunkiin

tai muille alueille.

- Hanke on koettu ”vanhan koulukunnan hankkeena” jossa Tieran tapaan tehdään mittavat investoinnit

omaan rautaan ja järjestelmiin joka sitoo asiakkaan (amk:n) kädet vuosiksi eteenpäin.

- Työryhmän tavoite on ollut juuri päinvastainen, että korkeakoulu saa lisää liikkumatilaa omien

strategioidensa toteuttamiseen pääsemällä eroon kiinteästä teknologiasta ja kustannuksista, joka sitoo

omia resursseja. Palvelukeskuksen tavoitteena on ollut nimenomaan kevyillä investoinneilla ostaa,

hankkia ja välittää palveluita korkeakoulujen tarpeisiin. Johtopäätös on, että viestintä on

epäonnistunut.

- Kaikki sidosryhmät VM, OKM, FUCIO ja AAPA sekä myös amk:n johto ovat suhtautuneet asiaan

rakentavasti tai vähintään kannustaneet jatkamaan suunnitelman tarkentamista ja vaihtoehtojen

edelleen selvittämistä.

Syksyn 2014 AAPA -kokouksessa päätettiin:

- AAPA- työvaliokunta ja KATe2 neuvottelevat ARENE/rehtoreiden, OKM:n, FUCION ja CSC:n

kanssa ja kokoaa asiantuntijoiden kanssa tarkennetun uuden suunnitelman yhteisen palvelukeskuksen

toteuttamiseksi.

- Tiedotetaan ja käydään keskusteluja valmistelusta amkien it-johtajien kanssa säännöllisesti ja uusi

tarkennettu suunnitelma esitellään talviseminaarissa Jyväskylässä 5-6.2.2015.

- Valtuutetaan KATe2-hanke koordinoimaan asiaa 30.6.2015 asti.

5.4.2 Liiketoimintaselvitys 2015

Perustettiin liiketoimintatyöryhmä2, joka aloitti työnsä v. 2015 keväällä. Syksyn 2014 AAPA -

kokouksen valtuuttamana KATe2-hanke selvitti uuden konsultin PricewaterhouseCoopersin (PwC)

kanssa liiketoiminnan jatkoselvitystä. PwC teki tarjouksen ja esityksen AAPA -talvikokouksessa

22


6.2.2015, jonka pohjalta KATe2-hanke tilasi PwC:ltä esiselvityksen yhteisen ICT-palvelukeskuksen

selvittämiseksi.

AAPA -verkoston ” Digitalisoinnin kehittämisohjelman 2014-2020” pohjalta OKM:n ja

ammattikorkeakoulujen rahoittama KATe2-hanke on laatinut yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n

kanssa esiselvityksen yhteisen palvelukeskuksen perustamisesta. Tämän esiselvityksen tavoitteena on

arvioida yhteisen ICT-palvelukeskuksen soveltuvuutta ammattikorkeakoulujen ICT-palvelutuotannon

uudelleen organisoitumiseksi.

PwC:n vetämänä pidettiin kolme työapajapäivää liiketoimintatyöryhmä2:n kanssa.

Väliraportti esitettiin AAPA:n kevätkokouksessa 13.4.2015.

Esiselvitysvaiheen loppuraportti esiteltiin AAPA-kesäseminaarissa 1-2.6.2015.

Esiselvitysvaiheen jälkeen ammattikorkeakoulut voivat tehdä päätöksen osallistumisesta

selvitysvaiheeseen.

Alustava arvio1 Selvitysvaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe YHTEENSÄ

Tavoiteaikataulu 8-12/2015 1-6/2016 7-12/2016 8/2015-12/2016

Kesto 5 kk 6 kk 6 kk 18 kk

Kustannukset yhteensä 125 t€ 125 t€ 200 t€ 450 t€

Kuva 8.

Yllä olevassa kuvassa 8 on esitetty alustava vaiheistus muutoksen etenemisestä, vaiheiden kesto,

aikataulu ja alustava arvio kustannuksista. Vaiheiden sisältöä ja jatkotyön suunnitelmaa on kuvattu

tarkemmin seuraavilla sivuilla sekä konsultoinnin loppuraportin sivuilla 43-54. Kunkin vaiheen lopussa

on päätöspiste liittyen hankkeen jatkoon seuraavassa vaiheessa.

Lausunnot ja ilmoittautuminen yhteisen ICT-palvelukeskuksen selvitysvaiheeseen lähtemisestä

pyydettiin ammattikorkeakouluilta 30.6.2015 mennessä:

- Kolmetoista ammattikorkeakoulua oli ilmoittautunut mukaan: Arcada, Centria, HAMK, JAMK,

KAMK, Laurea, Metropolia, OAMK, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK ja TuAMK.

- 7 ilmoitti, ettei lähde mukaan.

- Lopuilta 6 ammattikorkeakoululta odotetaan vielä lausuntoa mahdollisesta mukaan lähtemisestä.

Suunnittelu-vaihe

Toteutus-vaihe

Tuotanto- vaihe

Laajennus-vaihe

Selvitysvaihe

23


Lopullinen ammattikorkeakoulujen kiinnostavuus ja halukkuus lähteä mukaan selvitysvaiheeseen ja sen

toteuttamiseen varmistuu vasta kesän 2015 jälkeen.

5.5 Yhteiset viestintäratkaisuselvitykset

KATe2-rahoituksella teetettiin keväällä 2015 yhteinen Lync-federointi helpottamaan

ammattikorkeakoulujen keskinäistä Lync -käyttöä. Lync-federoinnin käytännön toteutuksen suoritti

Turun ammattikorkeakoulun Lync-asiantuntijat, joiden tekemä työ maksettiin KATe2-rahoituksella.

5.6 Muut tehtävät ja pidetyt kokoukset

Diakonia ammattikorkeakoulun työhöntulokoulutuksia ja useita VOLA (voimavara- ja laatu) -yksikön

tilaisuuksiin osallistumista.

Eduunin -työympäristön koulutus, kehittäminen ja käyttö yhdessä AAPA ja FUCIO pääsihteerien

kanssa, sekä Saimia ammattikoreakoulun MS SharePoint -asiantuntijoiden kanssa.

AAPA -kokoukset 2013-2014 kesällä ja syksyllä IT-päivien yhteydessä, joissa kaikissa esitys KATe2-

hankkeesta sekä vuoden 2015 talvi – ja kesäseminaarissa KATe2 -esitykset.

AAPA -työvaliokunnan kokouksiin osallistuminen asiantuntijaroolissa.

AAPA -EduSIG (hallintaSIG) päiviin osallistuminen.

BM-SIG työvaliokunnan kokouksiin osallistuminen, josta oli suuri hyöty eri liiketoimintamallien

kustannusvertailuissa.

KA-SIG -kokouksiin ja koulutuksiin osallistuminen

- RakettiOPI ja Raketti-tulosseminaarit sekä tietovarasto - ja KOKOA -laatuseminaarit

- KA (Kokonais Arkkitehtuuri) -koulutuksiin osallistuminen 4-5.3, 8-9.4 ja 8-9.5, josta tuli

tuloksena henkilökohtainen KA-sertifikaatti.

Funet

- Funet teknisiin - ja vuosikokouksiin osallistuminen 2013, 2014 ja 2015

- Funet-kustannuslaskentatyöryhmätyöhön osallistuminen kevät 2014

24


6. KATe2-HANKKEEN TULOT JA MENOT TOIMINNOITTAIN

KATe2- hankkeen rahoitus Toteutuneet Toteutuneet Toteutuneet Budjetoitu Toteutumatta

2013 2014 2013-2014 2013-2014 2013-2015

OKM 130 000 € 130 000 € 260 000 € 260 000 € 0

Ammattikorkeakoulut 130 000 € 130 000 € 260 000 € 260 000 € 0

YHTEENSÄ 260 000 € 260 000 € 520 000 € 520 000 € 0

Kustannusten jakautuminen KATe2-toiminnoille

KATe2-palkka + muut kulut ja AAPA-

Pääsihteerikustannus AMK-asiantuntijat Konsultointi

Muut (esim. investoinnit ja

palvelut) Yhteensä

Yhteiset Infrastruktuuripalvelut: 73 000 € 30 000 € 55 000 € 46 000 € 204 000 €

- Suunnittelutyö 5 000 € 2 000 € 7 000 €

- Verkon tietoturva (Lan&Wan tietoverkon analysointipilotti) 3 000 € 2 000 € 5 000 €

- Yhteinen varmistuspalvelu 30 000 € 15 000 € 43 000 € 88 000 €

- "Virtuaalikonesali"-pilotti + työasemavirt. 35 000 € 13 000 € 10 000 € 46 000 € 104 000 €

Hankintatoimen yhteistyön tiivistäminen (LisenssiSIG + EduSig) 15 000 € 8 000 € 23 000 €

Strategiatyö 49 000 € 11 000 € 60 000 €

Liiketomintamalli 2014 - ICT-palvelukeskus Oy:n perustamisesitys 80 000 € 6 000 € 34 000 € 120 000 €

Liiketomintamalli 2015 – ICT-palvelukeskuksen esiselvitys 54 000 € 43 000 € 97 000 €

MUUT SELVITYKSET JA TYÖTEHTÄVÄT (Diak, Lync, eduuni...) 10 000 € 6 000 € 16 000 €

Yhteensä 281 000 € 50 000 € 143 000 € 46 000 € 520 000 €

25


7. TULOKSET JA HYÖDYT

Kohdan 2 tavoitteiden jaottelun mukaisesti tulokset ja hyödyt:

7.1 Taloudellisia säästöjä

LisenssiSIG -yhteistyöstä tulevat jatkuvat vuotuiset hyödyt lisenssihintojen alennuksina KATe1-ja

KATe2-hankkeiden jatkeena ovat arviolta n. 200 000 €/vuosi.

Kohdassa 2 taloudelliset tavoitteisiin ei päästä arvioidulla aikataululla, koska hankkeen ensimmäinen

vuosi meni strategian laatimiseen ja toinen vuosi yhteisen ICT-palvelukeskuksen selvittämiseen ja siten

ei päästy selvittämään ja luomaan yhteisiä palveluja, joista arvioitiin tavoitteen mukaiset säästöt

saavutettavan. Palvelukeskuksen perustamisen hyydyttyä v. 2014 lopulla myös palvelujen

käynnistäminen keskeytyi. Keväällä 2015 käynnistyneen uuden palvelukeskuksen esiselvityksen

tavoitteena on yhteisen palvelukeskuksen perustaminen v. 2016 - 2017 aikana, jonka jälkeen päästään

hyödyntämään KATe2-hankkeen teknisiä selvityksiä palvelujen käynnistämisessä, joten arvioidut

yhteisten palvelujen tuomat säästöt toteutuvat tulevaisuudessa yhteisen ICT-palvelukeskuksen tai

vastaavan yhteisyrityksen kautta.

Jos yhteinen ICT-palvelukeskus perustetaan KATe2-esselvityksen pohjalta, säästö on ammattikorkea-

kouluille arviolta 15-20 % amk -kohtaisesta ICT-budjetista ja jatkossa myös muun amk-toiminnan osalta

säästö voi olla arviolta 10-15%. Mahdollisia säästökohteita yhteisen ICT-palvelukeskuksen toiminnan

kautta voisi tulla seuraavasti (PwC -konsultoinnin loppuraportin mukaisesti):

- Datakeskusten konsolidointi ja palvelinten virtualisointi -> n. 10-30 % säästöt

- Siirtyminen pilvipalvelujen osittaiseen käyttöön (hybrid cloud) -> pitkällä aikavälillä merkittäviä

säästöjä

- IT-päätelaitteiden standardointi ja vastaavien palveluprosessien harmonisointi -> n. 10 % säästöt

- Siirtyminen yhtenäiseen sovellusympäristöön -> n. 20 % säästöt

(Sovellusrationalisointi tarkoittaa sovellusten lukumäärän vähentämistä päällekkäisyyksiä

purkamalla tai usean sovelluksen korvaamista uudella sovelluksella. Säästöjen aikaansaaminen

edellyttää tehostustoimenpiteitä ja investointeja.)

- Kehityshankkeiden tehokas ja ammattimainen toteutus yhteisesti -> vaikea arvioida säästöjä

- Kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistäminen -> n. 30-50 % säästöpotentiaali, jonka aikaansaaminen

edellyttää tehostustoimenpiteitä ja merkittäviä investointeja.

- Yhteishankinnoilla voidaan suuremman neuvotteluvoiman ja skaalaetujen ansiosta saavuttaa

kustannussäästöjä, jotka voivat olla suuruusluokaltaan joitakin prosentteja -> arvio n. 5% säästöt

26


Virtuaalikonesali -pilottihankkeen johtaessa yhteiseen keskitettyyn virtuaalikonesali -tuotantoon se voi

jatkossa tuoda kustannussäästöjä laadukkaammilla, tehostetuimmilla ja energiaystävällisemmillä

ratkaisuilla.

7.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen

Tietohallintostrategiatyön pohjalta tehty ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma

2014-2020” on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen liiketoimintamallin ja palvelujen

selvittämistä.

Liiketoiminta 2015 esiselvityksen johtaessa tulevaisuudessa n. 2 vuoden aikana uuden yhteisen ICT-

palvelukeskuksen perustamiseen toteutuvat vasta tämän kodan tavoitteet eli saadaan uusia toimintatapoja

IT-palveluiden tuottamiseen.

Jatkossa sovelluspalvelujen selvityksessä tulee selvittää yhteisen ICT-palvelukeskuksen välityspalvelun

mahdollisuuksia ja toimintatapoja mm. oppimisympäristöjen tietojärjestelmien osalta. Tavoitteena olisi,

että välitysmalli olisi otettavissa heti käyttöön yhteisen ICT-palvelukeskuksen aloittaessa toiminnan.

Mahdollisesti virtuaalikonesali -pilottihanke tuo siltä osin uutta toimintatapaa yhteiseen tuottamiseen jo

aikaisemminkin heti vuoden pilotin jälkeen käynnistyvän tuotantovaiheen toteutuessa.

7.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen

Yhteisesti toteutettavat IT-ratkaisut antavat tulevaisuudessa myös mahdollisuuden henkilöresurssien

suuntaamiseen ammattikorkeakoulujen ydintoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin. Tämä tavoite

toteutunee vastaavasti kuin kohdassa 7.2 eli uuden yhteisen ICT-keskuksen perustamisen jälkeen.

7.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen

Kokonaisarkkitehtuuri teknologian osalta on KATe2-hankkeen ja yliopistojen kanssa tehdyn yhteisen

KA-SIG -työn kautta kehittynyt yhteiseen suuntaan ja on siten myös yhtenäistänyt

ammattikorkeakoulujen teknologia-arkkitehtuuria. Jatkossa mahdollisen yhteisen ICT-palvelukeskuksen

perustaminen mahdollistaa ammattikorkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistämisen myös

tietojärjestelmä-, tieto- ja toiminta-arkkitehtuurin osalta.

Yliopistojen kanssa yhteisesti järjestettyihin Aalto-yliopiston organisoimiin kokonaisarkkitehtuuri-

koulutuksiin on ollut osallistujia lähes jokaisesta ammattikorkeakoulusta.

27


7.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset

Tämä kohta toteutunee myös, kun yhteinen ICT-palvelukeskus perustetaan. Mutta KATe2-hankkeen

Liiketoiminta2015 -esiselvityksen jälkeisiin muihin yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamisen

vaiheisiin tarvitaan jatkorahoitusta, joko ammattikorkeakouluilta ja/tai lisäksi muilta tahoilta esim.

OKM:ltä.

7.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa.

Yhteistyö yliopistojen kanssa on myös tiivistynyt ja tehostunut KATe2-hankkeen avustuksella.

Yliopistojen kanssa tehtävää yhteistyötä on jatkettava toimimalla jatkossakin aktiivisesti yhteisissä SIG-

työryhmissä ja erilaisissa yhteistyöselvityksissä. Hanketoiminnan kehittämistä on siis jatkettava mm.

lisenssihankintojen osalta toimimalla aktiivisesti LisenssiSIG -työryhmätyössä ja muissa yhteisissä

hankinnoissa.

7.7 Muut hankkeen toiminnan tuomat hyödyt ammattikorkeakouluille

AAPA -verkoston ICT-yhteistyö:

Kehittyminen sekä teknisissä, että hallinnollisissa asioissa on mennyt eteenpäin ja tiivistynyt KATe2-

hankkeessa tehtyjen yhteisten asioiden ansiosta.

Ajatus määrättyjen palveluiden tuottamisesta yhteisesti on selkeytynyt ja kirkastunut; ei kaikkea

kannata, eikä ole enää järkevää tuottaa itse.

Palvelujen kustannuslaskentaa on harjoiteltu hankkeen aikana ja sitä kautta kokemus ja taito sen

tekemiseen on kasvanut ja kehittynyt, mikä edesauttaa jatkossa palvelujen yhteistä tuottamista.

Uusiin teknologisiin ratkaisuihin perehtymistä ja siten asiantuntemuksen kasvamista on tapahtunut

hankkeen avustuksella.

28


8. HANKKEEN JÄLKEEN

8.1 YHTEINEN ICT-PALVELUKESKUS

KATe2 suorittaman ICT-palvelukeskuksen esiselvityksen pohjalta ICT-palvelukeskuksen selvitys -

vaiheeseen toivotaan mahdollisimman monta ammattikorkeakoulua mukaan.

Virtuaalikonesali -pilotin jälkeinen tuotantovaihe olisi hyvä saada yhteisen ICT-palvelukeskuksen

palveluksi. Kaikkien KATe2-hankkeen selvittämien yhteisten palvelujen käynnistämiseen päästään vain

yhteisen ICT-palvelukeskuksen tai vastaavan yrityksen tarjoamana, joka voi sitten hyödyntää suoraan

KATe2-hankkeen aikana tehtyjä selvityksiä esim. varmistuspalvelun osalta tehtyä teknistä - ja

palvelukatalogimalliselvitystä.

Tavoite on toteuttaa ICT-palvelukeskuksen selvitysvaihe 1.8 - 31.12.2015 ja suunnitteluvaihe 1.1 -

30.6.2016 laadukkaasti läpi ja siten päästä toteutusvaiheeseen 1.7 - 31.12.2016, jonka jälkeen olisi hyvät

valmiudet yhteisen perustettavan ICT-palvelukeskuksen tuotantovaiheen käynnistämiseksi 1.1.2017

alkaen. Arvioidut kustannukset selvitysvaiheiden toteuttamiseen jakautuisivat seuraavasti: selvitys- ja

suunnitteluvaihe kumpikin 125 000€ ja tuotantovaihe 200 000€.

Selvitysvaiheen läpiviemiseksi tuloksellisesti vaatii sopivien asiantuntijahenkilöiden löytämistä

ja sitoutumista selvitystyöhön sekä rahoituksen järjestämistä joko osittain ulkopuolisella tai

kokonaan omalla ammattikorkeakoulun rahoituksella.

8.2 VIRTUAALIKONESALI-PILOTTIHANKE

Neljäntoista (14) ammattikorkeakoulun yhteinen ”Virtuaalikonesali” -pilottihankkeen läpivieminen on

erittäin tärkeää, jotta yhteiseen Kajaanin konesalikontista tuotettavien palvelujen tuotantovaiheeseen

siirtyminen onnistuu ja mahdollisimman moni pilottiin osallistuja ja myös ulkopuolinen

ammattikorkeakoulu tai yliopistokin saataisiin houkuteltua mukaan tuotantovaiheeseen.

Pilotti vaatii asiantuntevan projektipäällikön ja rahoituksen siihen.

29


9. LIITTEET

KATe2-hankkeessa syntyneet dokumentit: 1. Ammattikorkeakoulujen teknologia-arkkitehtuurin kehittämishanke KATE2_4.11.2011

2. Hanke-esitys-AMK-teknologia-arkkitehtuurin-kehittämishanke(KATe2)-2012 / Tommi Kangasaho /

Diakonia ammattikorkeakoulu Oy

3. OKM-Päätös-Erityisavustuksista-KATe2

4. AAPA-strategia-kyselyn yhteenveto-13.5.2013

5. IT-päivät-2013-Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut-esitys-4 11 2013 / TM

6. AAPA-talviseminaari-Kuopio-6-7.2.2014_KATe2-esitys / TM

7. AMK varmistuspalvelu loppuraportti-4.3.2014 / CSC

8. AMK Varmistuspalvelu loppuraportti-esitys Kuopio 6.2.2014 / CSC

9. BaaS palvelutuotanto_v09-7.5.2014 / Proact

10. BaaS Varmistus Palveluna-esitys-27.5.2014 / Proact

11. AAPA-kesäseminaari-Vaasa-KATe2-esitys-9 6 2014 / TM

12. AAPA-Amk-digitalisoinnin kehittämissuunnitelma fin 13.6.2014

13. AAPA-liiketoimintakonsultoinnin-loppuraportti-CloudSolutions_30.08.2014 / CloudSolutionsCS Oy

14. KATe2-esitys-5.9.2014 / TM

15. KATe2Oy_liiketoimintasuunnitelma_20140915_v05 / Tommi Kangasaho, Juha Venho ja Esko Ala-Peijari

16. KATe2-hankkeen-käytönajan-jatkohakemus_1.1-30.6.2015-OKM-kirjaamo-2.10.2014 /TM/Diak

17. OKM-päätös-KATe2-hankkeen-käyttö-ja-selvitysajan-jatkamiseen_29.10.2014

18. AAPA talviseminaari-Jyväskylä-KATe2-esitys-20150205 / TM

19. KATe2-virtuaalikonesalihanke-loppuraportti-CloudSolutionsCS-20150316 / CloudSolutionsCS Oy

20. Korkeakoulujen yhteisten ICT-palveluiden-organisoituminen muissa maissa_raportti_KATe2-18.3.2015 /

Ilkka Haukijärvi, Tamk

21. AAPA-ICT-palvelukeskus_Esiselvityksen loppuraportti_v1-29.5.2015 / PwC

22. AAPA-ICT-palvelukeskus-esiselvitysvaiheen-johdon-yhteenveto-29.5.2015 / TM,EAP,PwC

23. AAPA-ICT-palvelukeskus-Sitoutuminen-selvitysvaiheeseen-29.5 2015 / TM, EAP

24. KATe2-virtuaalikonesali-pilottihanke-esitys-AAPA-Kokkola-2.6.2015 / TM

25. KATe2-loppuraportin-yhteenveto-ja-jatko-esitys-26.6.2015 / TM

AAPA-verkostolle loppuraportti ja liitteet löytyvät eduunista KATe2-sivustolla loppuraportti-kansiossa:

https://tt.eduuni.fi/sites/aapa/kate2/default.aspx?RootFolder=%2Fsites%2Faapa%2Fkate2%2FJaetut%20asiakirjat%2FLoppuraportti%2Blitteet&FolderCTID=0x012000EDC12E67AD57DA4C81EEBC9390E4A59B&View=%7B79646664%2D7086%2D43F0%2DAAA9%2DAEFFA4B5C234%7D

30




loppuraportti - kate2 - hanke documents/kate2-loppuraportti.pdf · kate2 teki...

Documents