LOPPURAPORTTI
KATe2 - HANKE 1.1.2013 – 30.6.2015
Tilaaja: Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto (AAPA)
Rahoittaja: OKM ja kaikki ammattikorkeakoulut
KATe2-johtoryhmä: Rehtori Turo Kilpeläinen, Arene/Kamk (pj), Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen, OKM (vpj)
KATe2-ohjausryhmä: Tommi Kangasaho, Lamk, (pj -> 30.4.2015)
Juha Venho, Tuamk (pj 1.5.2015->)
Hankkeen kotikorkeakoulu: Diakonia ammattikorkeakoulu Oy
KATe2-projektipäällikkö: Taisto Mattila, Diak
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ KATE2-HANKKEESTA ........................................................................................................ 3
1. HANKKEEN TAUSTAA ......................................................................................................................... 7
2. HANKKEEN TAVOITTEET ................................................................................................................... 8
2.1 Taloudellisia säästöjä ......................................................................................................................... 8
2.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen .......................................................................... 8
2.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen .......................................................... 9
2.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ............................................................................................. 10
2.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset ............... 10
2.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa. ................................................................................. 11
3. KATe2-HANKKEEN ORGANISOINTI ................................................................................................ 11
3.1 Johtoryhmä ...................................................................................................................................... 11
3.2 Ohjausryhmä ................................................................................................................................... 11
3.3 Projektipäällikkö ja projektin työryhmät ......................................................................................... 11
3.4 Kotikorkeakoulu ja yhteistyökumppanit ......................................................................................... 12
4. KATe2-hankkeen toimintojen etenemissuunnitelma .............................................................................. 13
5. KATe2-HANKE TOIMINNOITTAIN ................................................................................................... 14
5.1 Yhteiset Infrastruktuuripalvelut: ..................................................................................................... 14
5.1.1 Kysely kiinnostuksesta halutuimpiin palveluihin (10) ............................................................ 14
5.1.2 Teknisen työryhmän perustaminen .......................................................................................... 14
5.1.3 CSC – yhteistyö ....................................................................................................................... 15
5.1.4 Varmistuspalvelun selvitykset ................................................................................................. 15
5.1.5 Tietoverkko ja tietoturva ......................................................................................................... 16
5.1.6 Virtuaalikonesali -pilottihanke ................................................................................................ 17
5.2 Yhteisen hankintatoimen kehittäminen .......................................................................................... 19
5.3 Yhteisen AAPA-strategian kehittäminen ......................................................................................... 20
5.4 Yhteisen liiketoimintamallin kehittäminen ..................................................................................... 20
5.4.1 Liiketoiminta selvitys 2014 ...................................................................................................... 20
5.4.2 Liiketoimintaselvitys 2015 ....................................................................................................... 22
5.5 Yhteiset viestintäratkaisuselvitykset ............................................................................................... 24
5.6 Muut tehtävät ja pidetyt kokoukset ................................................................................................ 24
1
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
6. KATe2-HANKKEEN TULOT JA MENOT TOIMINNOITTAIN......................................................... 25
7. TULOKSET JA HYÖDYT ..................................................................................................................... 26
7.1 Taloudellisia säästöjä ....................................................................................................................... 26
7.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen ........................................................................ 27
7.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen ........................................................ 27
7.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ............................................................................................. 27
7.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset ............... 28
7.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa. ................................................................................. 28
7.7 Muut hankkeen toiminnan tuomat hyödyt ammattikorkeakouluille ............................................. 28
8. HANKKEEN JÄLKEEN ........................................................................................................................ 29
8.1 YHTEINEN ICT-PALVELUKESKUS ....................................................................................................... 29
8.2 VIRTUAALIKONESALI-PILOTTIHANKE ............................................................................................... 29
9. LIITTEET ................................................................................................................................................ 30
2
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
TIIVISTELMÄ KATE2-HANKKEESTA
KATe -hanke on ammattikorkeakoulujen KokonaisArkkitehtuuriTeknologiatason yhteistä kehittämistyötä. Ensimmäinen vaihe KATe1 -hanke toimi ajalla 1.8 - 31.12.2011 ja hankkeen toinen vaihe KATe2 -hanke toimi ajalla 1.1.2013 - 30.6.2015.
KATe2-hankkeen tavoitteet olivat Hankkeen tavoitteena oli yhtenäistää ammattikorkeakoulujen teknologiarkkitehtuuria Kartturi-mallin mukai-sesti. Yhtenäinen arkkitehtuuri mahdollistaa ammattikorkeakoulujen sekä teknologiayhteistyön että järjestel-mien yhteentoimivuuden ja näin saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä ja rakenteellisia uudistuksia. Kate2-hankkeen aikana tavoitteita vielä tarkennettiin AAPA:n yhteisessä strategiassa: ”Ammattikorkeakoulu-jen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020”
Kate-yhteistyö avaa uusia toiminnallisia, rakenteellisia ja teknisiä kehittämisen mahdollisuuksia, jotka paran-tavat sekä toiminnan palvelevuutta, laatua että kustannustehokkuutta. Yksittäisen ammattikorkeakoulun mah-dollisuudet kustannustehokkuuden parantamiseen ja vaativien kehityshankkeiden toteuttamiseen ovat rajalli-set.
Saadaan uusia yhteisiä toimintatapoja ICT-palveluiden tuottamiseen hyödyntämällä teknisen kehityksen tarjo-amia uusia vaativiakin mahdollisuuksia. Yksittäisen ammattikorkeakoulun mahdollisuudet hallita yksin moni-mutkaistuvaa ICT-ympäristöä ja sen vaatimaa osaamista ovat rajalliset. ICT-palvelujen palvelutasoon ja laa-tuun kohdistuu tulevaisuudessa kasvavia vaatimuksia, joihin on vaikea yksittäisen AMK:n vastata
Teknologiayhteistyö mahdollistaa, että toinen osa ammattikorkeakoulun ICT-henkilöresursseista suunnataan aikaisempaa enemmän oman ydintoiminnan tukemiseen. Digitalisoinnin hyödyntämiselle opetuksen ja oppi-misen strategisessa kehittämisessä ja tukemisessa on selkeä tarve.
KATE hanke luo AMK:lle vahvan yhteisen teknologiayhteistyökumppanin, joka voi lisätä yhteistyötä niin yliopistojen, toisen asteen kuin myös VM:n, OKM:n CSC:n ja muiden toimijoiden kanssa.
KATe2-hankeen rahoitus ja organisointi Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkoston (AAPA) käynnistämää KATe2-hanketta rahoittivat puoliksi ammattikorkeakoulut ja OKM. Ammattikorkeakoulujen osuudet määräytyivät korkeakoulun koon mukaan. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 520.000€.
Hanketta valvoi KATe2-johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Kajaanin amk:n rehtori Turo Kilpeläinen, joka edusti myös AMK:jen rehtorineuvostoa ja varapuheenjohtajana toimii ylitarkastaja Ilmari Hyvönen OKM:stä.
Hanketta ohjasi AAPA-verkoston nimeämä KATe2-ohjausryhmä, jossa oli mukana ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajia puheenjohtajana Tommi Kangasaho, LAMK. Projektin kotikorkeakoulu oli Diakonia amk Oy ja projektipäällikkönä toimi Taisto Mattila, Diak.
Hankkeen aikana projektissa käytettiin useita eri alueiden konsulttitoimistoja kuten esim. PwC, AALTO-yli-opisto, CloudSolutions, Proact ja neuvonantajina olivat mm. Pentti Heikkinen, Yrjö Benson, Matti Lehti sekä useat eri ammattikorkeakoulujen, OKM:n ja CSC:n johtajat tai asiantuntijat.
Hankkeen aikana projektissa toimi lisäksi useita alatyöryhmiä eri toiminta-alueilla kuten konesaliryhmä, lii-ketoimintaryhmä jne.
3
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
KATe2-hankkeen toiminta KATe2-hankkeen perusta oli luotu aikaisemmassa KA-pilottihankkeessa määrittelemällä korkeakoulujen ko-konaisarkkitehtuurin yhteinen viitekehys. Hyvän perustan lisäksi Kate2 hankkeelle tarvittiin päämäärä, suunta ja selkeät askeleet kuinka edetään. Ne saatiin AAPA-verkoston yhteisessä strategiatyössä, AMK:jen tietohallinnon johtamisvalmennusohjelmassa BISE Pro ja KATE2 hankkeen yksityiskohtaisessa yhteisten palvelujen kirjallisessa kartoituskyselyssä. Näistä kaikista tuloksista on erilliset kirjalliset julkaisut.
Kate2 hanke käynnisti mittavan kaikkien ammattikorkeakoulujen tietohallintopalveluiden yhteisen kehittä-misohjelman, jossa luotiin suunta yhteiselle kehittämistyölle. Tuloksena syntyi: ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014 - 2020”, joka on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen lii-ketoimintamallin ja palvelujen selvittämistä. Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014 - 2020 hyväksyttiin yksimielisesti AAPA-verkostossa että ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostossa (ARENE) kesäkuussa 2014. Kehittämisohjelmassa Kate-hankkeen vastuulle tuli tietohallinnon teknologia ja järjestelmäyhteistyön edistäminen. Suosituksena oli teknologiayhteistyön kustannustehokas kehittäminen yhtenä vaihtoehtona mm. yhteisen palvelukeskuksen perustaminen. Uuden yhteisen innovatiivisen liiketoi-mintamallin kehittäminen toimialariippumattomien palveluiden tuottamiseen, hankintaan ja jakeluun olikin KATE-hankkeen keskeisin haaste.
Yhteisen liiketoimintamallin selvittämiseksi KATe2 -hankkeen toimesta tehtiin 2014 yhdessä CloudSolutions CS Oy:n kanssa selvitys yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamisesta ja sen käyttöönotosta yhdessä kon-sultti Pentti Heikkisen kanssa. Vuoden 2015 keväällä jatkettiin selvitystyötä laatimalla esiselvitys yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamiseksi yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa. Näistä hankkeista syn-tyikin KATe2 hankkeen tärkein tulos ja jatkotoimenpide-ehdotus: Selvitys ja toimenpidesuunnitelma ammattikorkeakoulujen yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamiseksi.
AAPA-verkosto näki ammattikorkeakoulujen toiminnan ja sen tietohallinnon rakennemuutoksen niin suurena muutos- ja osaamishaasteena, että se toteutti yhteistyössä AALTO-yliopiston kanssa Suomen kattavimman yliopistotasoisen tietohallinnon johtamisen koulutusohjelman BISE Pro. BISE Pro -koulutusohjelma oli laajuudeltaan 30 op ja se toteutettiin vuosina 2013- 2014. Koulutusohjelmaan osallistui 20 ammattikorkeakoulujen tietohallintojohdon edustajaa. Yhtenä tulosraporttina julkaistiin kirja: ”Tietohallinnon johtamisen kehittäminen korkeakouluissa” Se sisältää paljon evästyksiä korkeakoulujen tietohallinnon johtamiseen ja uudelleen organisointiin. linkki: https://www.csc.fi/-/bise?inheritRedirect=true
KATe2-hankkeessa selvitettiin syksyllä 2013 ammattikorkeakouluille suunnatulla tarkalla kyselyllä kiinnos-tusta halutuimpiin yhteisiin palveluihin, jonka pohjalta kiinnostavimmaksi palveluksi osoittautui yhteinen kes-kitetty varmistuspalvelu. Yhdessä toteutettavia palveluja löytyi kymmenkunta heti toteutettavaa palvelua. Vuoden 2014 keväällä KATe2-hankkeessa tehtiin yhteisen varmistuspalvelun osalta tekninen määrittelytyö yhdessä CSC - Tieteen tietotekniikka keskus Oy:n kanssa (CSC), jonka tuloksena saatiin tekninen toteutustapa varmistuspalvelun toteuttamiseksi. Varmistuspalvelun osalta tehtiin myös palvelukatalogi -mallin määrittely-työ yhdessä Proact Oy:n konsulttien kanssa. Tämän palvelukatalogimallin pohjalta tuleva yhteinen ICT-pal-velukeskus pystyy tarvittaessa luomaan myös muita yhteisiä ICT-palveluja.
KATe2 teki konesalikustannuslaskentaa yhdessä useamman ammattikorkeakoulun ja CSC:n kanssa vuosien 2013 ja 2014 aikana. KATe2 oli mukana Datakeskus CSC Kajaanin konesalikontin EU-hankkeen hakuproses-sissa ja osallistui myös lopulta toteutuneen hankkeen projekti- ja ohjausryhmätyöhön, jonka tuloksena toteutui korkeakouluille suunnattu yhteinen konesalikonttitila Kajaanin entisen Renforsin rannan paperitehtaan tiloi-hin. Keväällä 2015 KATe2 selvitti yhdessä CloudSolutions CS Oy:n kanssa yhteisen ”Virtuaalikonesali”-pi-lotin käynnistämistä Kajaanin konesalikontin hyödyntämiseksi ammattikoreakoulujen käyttöön. Pilottihank-keeseen lähti mukaan 14 ammattikorkeakoulua, jotka yhdessä pilotoivat Kajaanin konesalikonttitilan ja yhtei-sen virtuaaliympäristön soveltuvuutta ammattikorkeakoulujen käyttöön. Vuoden pilotti toteutetaan ajalla 1.5.2015 - 31.4.2016 ja pilotin jälkeinen tuotantovaihe on tarkoitus aloittaa 1.5.2016. Tässä testataan yhden palvelun toimivuutta korkeakouluyhteistyönä. Pilottivaiheen jälkeen tämä palvelu voidaan siirtää osaksi am-mattikorkeakoulujen palvelukeskusta ja sen ensimmäiseksi yhteiseksi palveluksi. Tämä on toinen tärkeä KATE2 hankkeen jatkokehittämishanke.
4
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
Näiden lisäksi Kate2 hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin lukuisia muita pienempiä asioita kuten esim. yhteisiä teknologiaselvityksiä, tietoturvapalveluja, hankintayhteistyötä korkeakoulujen kesken, jonka sivutuotteena monen vuoden keskustelujen tuloksena saatiin lopulta oikeus hyödyntää Hanselin yhteishankintapalveluja jne.
KATe2-hankkeen tulokset ja hyödyt Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen
Tietohallintostrategiatyön pohjalta tehty ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020” on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen liiketoimintamallin ja palvelujen selvittämistä. Korkeakoulujen merkittävä ICT-yhteistyö edellyttää yhteensopivia toimintamalleja, joiden kehittämisessä KATE2 hankkeella on ollut tärkeä rooli. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöhanke, jossa pilotoidaan laajamittaista yhteistyötä, on KATE2 hankkeen käynnistämä 14 korkeakoulun yhteinen virtuaalikonesalipilotti.
Virtuaalipilottihanke luo uutta toimintatapaa yhteiseen palvelujen tuottamiseen ja hankkimiseen, joita voidaan soveltaa tulevassa palvelukeskustoiminnassa. Kate2 hankkeen toinen toimintatapoihin vaikuttava tulos on ehdotus yhteisestä palvelukeskuksesta, joka edellyttää vielä merkittävämpiä toimintaprosessien yhtenäistämistä. Tähän rakenneuudistukseen Kate2 hankkeessa on valmistauduttu.
Henkilöresurssien laadukkaampi ja kustannustehokkaampi allokointi
KATE2 esitykset tähtäävät henkilöresurssien ammatillisen osaamisen terävöittämiseen ja erikoistumiseen. Yhteisesti toteutettavat ICT-ratkaisut antavat mahdollisuuden henkilöresurssien suuntaamiseen sekä ammattikorkeakoulujen ydintoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin että toisaalta osa voi keskittyä entistä vaativimpiin teknologiahaasteisiin.
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen
KATe2-hanke on yhtenäistänyt ammattikorkeakoulujen teknologia-arkkitehtuuria. Jatkossa mahdollisen yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustaminen mahdollistaa ammattikorkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistämisen myös tietojärjestelmä-, tieto- ja toiminta-arkkitehtuurin osalta. Ratkaisuissa on huomioitu aina myös yliopistojen mahdollinen mukaantulo yksitäisiin hankkeisiin.
Taloudellisia säästöjä
KATE2 hankkeen taloudelliset säästöt muodostuvat 1) toimintatapojen uudistumisesta ja tehostumisesta 2) sekä kustannustehokkaampien ja laadukkaampien hankintojen avulla.
Toimintatapojen uudistumisten kautta säästöt näkyvät mm. siinä, että hankkeen aikana on vähennetty ICT-henkilöstöä n. 10 % tinkimättä kuitenkaan ICT-palveluiden laadusta. Vielä merkittävämpi säästö tulee toisesta vaiheesta, jolloin ammattikorkeakoulujen päällekkäin ICT-työ minimoidaan uudessa palvelukeskuksessa ja vapautuvat resurssit voidaan siirtää ammattikorkeakoulun ydintoiminnan entistä parempaan tukemiseen. Tavoitteena on yhteensä n. 30% säästö, jossa on huomioitu myös laadun parantuminen.
Helposti mitattavissa olevat nopeat säästöt ovat tulleet lisenssi-yhteistyössä, yhteisissä laite kilpailutuksissa ja yhteisissä ICT-kartoitus ja -tutkimushankkeissa. Niiden arvioidaan olevan n. 200.000 € vuodessa.
Muut tulokset ja hyödyt
AAPA -verkoston yhteistyö on selvästi kehittynyt, sillä yhteistyö sekä teknisissä, että hallinnollisissa asioissa on mennyt eteenpäin ja tiivistynyt KATe2-hankkeessa tehtyjen yhteisten asioiden ansiosta. Ajatus määrättyjen palveluiden tuottamisesta yhteisesti on selkeytynyt ja kirkastunut; ei kaikkea kannata, eikä ole enää järkevää tuottaa itse. Palvelujen kustannuslaskentaa on harjoiteltu hankkeen aikana, jolloin kokemus ja taito sen tekemiseen on kasvanut ja kehittynyt, joka edesauttaa jatkossa palvelujen yhteisen tuottamisen kehittämisessä. Uusien teknologioihin perehtymistä ja siten asiantuntemuksen kasvamista on tapahtunut myös KATe2-hankkeen toiminnan ansiosta. Taloudellisia säästöjä on tullut myös yhteisten lisenssihankintojen myötä, jotka kertautuvat tuleville vuosille. Mutta merkittävimmät tuottavuusparannukset tulevat tulevaisuudessa yhteisen palvelukeskuksen perustamisen jälkeen ja sen tarjoamien yhteisten keskitettyjen palvelujen johdosta ja sitä kautta myös ammattikorkeakoulujen toimintaprosessien laadun parantuessa ja tehostuessa.
5
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
KATe2-hankkeen jälkeen
Yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustaminen tärkeää
Näistä hankkeista Seuraava vaihe on yhteisen ICT-palvelukeskuksen selvitysvaihe 1.8. - 31.12.2015, johon mukaan lähtevien ammattikorkeakoulujen on ilmoittauduttava 30.6.2015 mennessä.
KATe2 suorittaman liiketoimintamallin / ICT-palvelukeskuksen esiselvityksen pohjalta ICT-palvelukes-kuksen selvitysvaiheeseen toivotaan myös mahdollisimman monta ammattikorkeakoulua mukaan. Tavoite on viedä ICT-palvelukeskus selvitysvaihe läpi ajalla 1.8 - 31.12.2015 ja suunnitteluvaihe ajalla 1.1 - 30.6.2016 ja päästä toteutusvaiheeseen 1.7 - 31.12.2016, jonka jälkeen käynnistyisi tuotantovaihe 1.1.2017, jolloin ammattikorkeakouluilla olisi perustettuna yhteinen ICT-palvelukeskus.
Virtuaalikonesali -pilottihankkeen toteuttaminen ja tuotantovaiheen käynnistäminen tärkeää
Toteuttaa ”Virtuaalikonesali” -pilottihanke ajalla 1.5.2015 - 31.4.2016, jonka jälkeen tavoite, että virtuaali-konesali -tuotantovaihe mahdollistuu ja käynnistyy Kajaanin konesalikontista käytännön kokeilujen osalta viimeistään 1.8.2016 alkaen. Tuotantovaiheen aloittamisen helpottamiseksi valmistellaan EU-rahoituksen hakemisesta pilottivaiheen aikana syksyllä 2015. Tuotanto siirtyisi yhteisen ICT-palvelukeskuksen palveluksi mahdollisimman pian heti sen perustamisen jälkeen. 14 ammattikorkeakoulun yhteinen ”Virtuaalikonesali” -pilottihankkeen läpivieminen on erittäin tärkeää, jotta yhteisiin Kajaanin konesalikontista tuotettavien palvelujen tuotantovaiheeseen siirtyminen onnistuu ja mahdollisimman moni pilotin ulkopuolinen ammattikorkeakoulu ja mahdollisesti myös yliopistotkin saataisiin houkuteltua mukaan tuotantovaiheeseen.
ICT-palvelukeskuksen ”Selvitysvaiheen” ja ”Virtuaalikonesali” -pilotin läpiviemiseksi tuloksellisesti vaaditaan sopivien henkilöiden löytämistä ja sitoutumista työhön sekä rahoituksen järjestämistä joko osittain ulkopuolisella tai kokonaan omalla ammattikorkeakoulun rahoituksella.
6
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
1. HANKKEEN TAUSTAA Pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa ja ylläpitää itse omat IT-
palvelunsa. Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkoston (AAPA) piirissä on keskusteltu
vilkkaasti siitä, onko nykyinen toimintatapa enää jatkossa perusteltua tai edes mahdollista. Voisiko olla
järkevämpää toteuttaa sovitut IT-palvelut yhteisesti. Nähtiin selvästi potentiaalisia hyötyjä yhteistyöstä
esim. ohjelmistolisenssien ja perustietotekniikan osalta.
KATe -hanke on vuonna 2010 aloitettu ammattikorkeakoulujen KokonaisArkkitehtuurinTeknologiatason
yhteistä kehittämistyötä, jonka ensimmäisen vaiheen KATe1 -hanke on toiminut ajalla 1.8. – 31.12.2011.
KATe1 -hankkeen kustannus AAPA-verkostolle oli 50 000 €. Karkean arvion mukaan KATe1 -hanke on
tuonut ja tulee tuomaan AAPA-verkostolle taloudellista säästöä yhteisillä lisenssihankinnoilla
vuositasolla n. 100 000 – 200 000 €. Eli 3-4 vuoden aikana tulee taloudellista säästöä
ammattikorkeakouluille n. 500 000 €. Taloudellista hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon, että
KATe1 -hanke oli kertaluonteinen investointi, kun taas mm. yhteishankintojen kautta saavutetut
taloudelliset säästöt tulevat olemaan jatkuvia. Näitä yhteisiä ohjelmistohankintoja olivat mm. Autodesk,
SPPS, Adobe ja Symantec. Lisäksi myös yhteishankintojen ja muun ammattikorkeakoulujen välisen
yhteistyön kautta ammattikorkeakoulut tulevat säästämään merkittävästi omia henkilöresurssejaan. Näitä
säästöjä ei ole huomioitu edellä mainituissa luvuissa.
Lokakuussa 2011 julkistettiin ammattikorkeakoulujen säästövelvoitteet. Säästövelvoitteet ovat yhteensä
n. 20 % ammattikorkeakoulujen budjeteista. Tämä tulee edellyttämään ammattikorkeakouluilta rajuja
säästötoimia ja rakenteellisia uudistuksia. AAPA verkoston piirissä nähtiin niin, että yhteisesti
toteutettavat IT-palvelut tarjoavat yhden varteenotettavan vaihtoehdon ammattikorkeakoulujen johdolle
kustannussäästöjen saamiseksi sekä uusien toimintamallien luomiseksi.
AAPA -verkosto saa rahoituksen 2-vuotiselle KATe2-hankkeelle vuosille 2013 – 2014, jota jatkettiin
projektin ohjausryhmän syyskuun 2014 kokouksen päätöksellä 30.6.2015 asti.
KATe2-hankkeen rahoitus oli yhteensä 520 000€, joka jakautui puoliksi ammattikorkeakouluille (AMK)
ja opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Pääpaino hankkeella oli yhteisten IT-ratkaisujen ja
7
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
toimintatapojen kehittämisessä ja tarkoitus oli käynnistää strategian mukaisia yhteisiä ICT-palvelu-
hankkeita.
2. HANKKEEN TAVOITTEET
2.1 Taloudellisia säästöjä
Ammattikorkeakoulujen IT-kulut ovat n. 50 M€ vuodessa. KATe2 -hanke pyrkii mahdollistamaan 5 %:n
säästön IT-kuluissa vuodesta 2015 lähtien. Rahassa tämä merkitsee jopa 2,5 M€ vuodessa. Säästö
muodostuisi siten, että hankinnoista kyettäisiin säästämään 1,5 M€/v ja ammattikorkeakoulujen IT-
yhteistyön kautta henkilöstökustannuksista 1 M€/v. Säästöjä syntyy heti vuodesta 2013 alkaen.
Ensimmäisen vuoden nettosäästöksi arvioidaan n. 200 000 €, josta ne nopeasti nousevat kolmessa
vuodessa jopa kymmenkertaiseksi, kun uudet sopimukset, ratkaisut sekä organisoitumismalli saadaan
käyttöön. KATe1-hankkeen tuloksena saavutettiin 5 kk:n ja 50 000 €:n panostuksella n. 500 000 €:n
suora taloudellinen säästö seuraavan 4 vuoden aikana sekä merkittäviä välillisiä hyötyjä. Tuotetaan
hankkeen kuluessa ammattikorkeakouluille suoraa taloudellista säästöä 500 000 € ja vuodesta 2015
lukien 2,5 M€/v.
2.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen
Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa ja ylläpitää
kaikki omat IT-palvelunsa. AAPA-verkoston piirissä on keskusteltu vilkkaasti siitä, onko tämä
toimintatapa enää jatkossa perusteltua tai edes mahdollista. Tarjotaan yhteisesti toteutettavilla ratkaisuilla
ammattikorkeakoulujen johdolle vaihtoehtoinen tapa tuottaa korkeakoulun tarvitsemia IT-palveluja
joustavasti ja tehokkaasti.
8
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
2.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen
Yhteisesti toteutettavat IT-ratkaisut antaisivat myös mahdollisuuden henkilöresurssien suuntaamiseen
ammattikorkeakoulujen ydintoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin. Tarjotaan mahdollisuus suunnata
ammattikorkeakoulujen nykyisistä IT-henkilöstön resursseista 10 % korkeakoulun ydintoimintaa
tukeviin tehtäviin. (kts. kuva 1. ”IT:n rooli liiketoiminnan arvon kehittämisessä”.)
KUVA 1.
9
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
2.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen
Uusi tietohallintolaki velvoittaa ammattikorkeakoulut aloittamaan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen
vuoden 2011 aikana. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä tehtävällä yhteistyöllä pystytään
yhtenäistämään merkittävästi ammattikorkeakoulujen ICT-ratkaisuja ja sitä kautta myös tietojärjestelmiä
sekä niiden yhteensopivuutta. Kuvataan ammattikorkeakoulujen yhteinen teknologia-arkkitehtuurin
tavoitetila tietohallintolain ja hyvän hallintotavan mukaisesti. (kts. kuva 2. KATe kokonaisarkkitehtuurin
näkökulmasta.)
KATe kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta KUVA 2.
2.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset
Tutkimus ja innovaationeuvoston linjauksen 2011 - 2015 mukaan tieto- ja viestintäteknologian
monipuolinen hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaiset palvelut ja palvelujärjestelmät sekä niitä tukevat
yhteistyö-, toiminta- ja hallintotavat. Samoin myös OKM:n tietohallintostrategiassa sekä korkeakoulujen
ja OKM:n yhteisessä RAKETTI-hankkeessa lähdetään yhteisten ratkaisujen toteuttamisesta ja yhteistyön
lisäämisestä palvelutuotannossa. Tavoitteena toteuttaa ammattikorkeakoulujen IT-ratkaisujen
uudistamista Tutkimus- ja innovaationeuvoston, OKM:n ja ammattikorkeakoulujen hyväksymien
linjausten mukaisesti.
10
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
2.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa.
KATe1-hankkeessa sovittiin tiiviin yhteistyön tekemisestä yliopistojen kanssa.
Neuvottelut yliopistojen tietohallintojohtajien verkoston FUCIO:n kanssa on käynnistetty hankinta-
yhteistyön tekemiseksi sekä keskusteltu organisoitumismalleista palveluiden tuottamiseksi. KATE-
hankkeiden tuotokset ovat vapaasti koko korkeakoulusektorin käytettävissä.
3. KATe2-HANKKEEN ORGANISOINTI
3.1 Johtoryhmä
KATe2 -hanketta valvoi Arenen nimeämä johtoryhmä:
- Turo Kilpeläinen /Kamk (pj), Ilmari Hyvönen /OKM, Matti Hartikainen /Tamk ,Tommi Kangasaho
/Lamk (siirtyi muihin tehtäviin 1.5.2015), Ari KUUSIO /Hamk (1.5.2015 alkaen) ja Taisto Mattila
/Diak (siht) sekä asiantuntijana Esko Ala-Peijari / AAPA-pääsihteeri.
- Kokouksia pidettiin 7 kertaa, joista suurin osa AC-etäyhteydellä (AdobeConnect)
3.2 Ohjausryhmä
Hanketta ohjasi AAPA-verkoston nimeämä ohjausryhmä:
- Tommi Kangasaho /Lamk (pj) (siirtyi muihin tehtäviin 1.5.2015), Juha Venho /Tuamk (1.5.2015
lähtien pj), Taisto Mattila /Diak (siht), Kimmo Pettinen /Laurea, Jukka Ivonen /Haaga-Helia ja Ari
Kuusio /Hamk sekä asiantuntijoina Esko Ala-Peijari /Aapa-pääsihteeri ja Tuomo Rintamäki
/Metropolia / AAPA-verkoston puheenjohtajana.
- Kokouksia pidettiin kaikkiaan 24, joista 23 joko kasvotusten tai etäkokouksena sekä yksi (1)
sähköpostikokouksena.
3.3 Projektipäällikkö ja projektin työryhmät
Käytännön toteutustyöstä vastasi hankkeen projektipäällikkö sekä eri osa-alueiden työryhmät.
Projektipäällikkö
- Taisto Mattila / Diakonia ammattikorkeakoulu Oy (toimi aikaisemmin Keski-pohjanmaan
koulutusyhtymän / RegiOnline IT-yksikön IT-päällikkönä (1995-2013) ja Centrian amk:n
11
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
IT-päällikkönä (oto) 1989-2008)
- KATe2-hankeelle teki työtä vuoden 2014 aikana myös AAPA-pääsihteeri Esko Ala-Peijari
20 prosentin työpanoksella, jossa oli painopisteenä strategia ja liiketoimintasuunnittelu sekä eduunin
kehittäminen.
Suunnittelutyöryhmä (2013)
- Taisto Mattila /Diak (pj, siht), Jani Kaljunen /Metropolia, Kari Helenius /Hamk, Heli
Uusipaavalniemi /Laurea, Jyri Naarmala /Novia.
Strategiatyöryhmä (2013-2014)
- KATe2-ohjausryhmä + täydennettynä AAPA-työvaliokunnan edustajilla: Matti Hartikainen/Tamk,
Risto Hyvönen/Kamk + Taisto Mattila /Diak (pj, siht)
- Konsultteina Kari Hiekkanen / Eezy-Osk ja Pentti Heikkinen / Value Creation Ltd
Liiketoimintatyöryhmä 1 (2014)
- Taisto Mattila /Diak (pj, siht), Jani Kaljunen /Metropolia, Jyri Naarmala /Novia, Kimmo Pettinen
/Laurea, Tommi Kangasaho /Lamk + myöhemmin konsultin kanssa AAPA-työvaliokunta + Esko
- Konsulttina CloudSolutions CS Oy, Mika Ulmanen, Veli-Matti Rossi ja Pasi Kumpulainen
- Konsulttina myös Pentti Heikkinen / Value Creation Ltd
Liiketoimintatyöryhmä 2, (1.1-30.6.2015)
- Ohjausryhmä Kari Virtanen / PwC, Tommi Kangasaho/Lamk, Jussi Kivinen/Tamk, Esko Ala-
Peijari/AAPA-pääsihteeri, Taisto Mattila / Diak
- Työpajaryhmä: Ohjausryhmä + Risto Hyvönen / Kamk, Kimmo Pettinen / Laurea, Juha
Venho/Tuamk
- Konsulttina PricewaterhouseCoopers Oy (PwC), Kari Virtanen
Varmistuspalvelun tekninen ja palvelukatalogityöryhmä (syksy 2013 ja kevät 2014)
- Taisto Mattila /Diak (pj, siht), Jani Kaljunen /Metropolia, Jukka Veikkolainen ja Mikko Suomi
/Metropolia
- Lisäksi eri työpajapäivissä mukana n. 10 eri amkista osallistujia.
- Konsultointi; Tekninen määritys / CSC, Pekka Palin, Chris Ariyo, Samuli Saarinen
- Konsultointi; Palvelukatalogimalli / Proact Oy, Henrik Viitanen, Tuula Halinen, Raimo Pirttioja
Virtuaalikonesali -pilotin selvitystyöryhmä (1.1-30.6.2015)
- N. 20 amkien omia virtuaaliasiantuntijoita kolmessa eri työpajapäivässä mukana
- Konsulttina CloudSolutions CS Oy, Mika Moisio, Veli-Matti Rossi, Antti Hannula
3.4 Kotikorkeakoulu ja yhteistyökumppanit
Diakonia ammattikorkeakoulu Oy toimi hankkeen sekä hankkeeseen palkatun henkilöstön
kotikorkeakouluna.
12
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
Hankkeen yhteistyökumppaneina toimi kiinteästi Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto
(AAPA). Muina yhteistyötahoja ovat olleet ARENE, OKM, CSC, Yliopistojen tietohallintojohtajien
verkosto (FUCIO) ja kaupalliset palveluntarjoajat.
4. KATe2-hankkeen toimintojen etenemissuunnitelma
Kuva 3.
Liiketoimintatyöryhmä 2016 2015/1-2 2014/3-4 2014/1-2 2015/3-4
Konesalikontin asennus ja käyttöönotto
Juristin sopimuskonsultointi Muiden yhteisten palveluryhmien asiantuntijaryhmät
Varmistusp. pilotointi Varmispalvelun konsultoinnit
(Tekninen ja BaaS-katalogi)
Liiketoimintamallin konsultointi
Varmistusp. kilpailutus
Konesalikontti pilotointi Konesalikontti
Tuotantokäyttö alkaa vaiheittain
Varmistuspalvelun tuotanto
Yhteisten palvelujen sopimusmalli
Muiden yhteisten palveluiden suunnilttelu ja toteutus (konsultointi, asiantuntijat)
Yhteinen keskitetty organisaatio (hankinta+muut toiminnot)
Virtualisointityöryhmä Varmistuspalveluasiantuntijat-ryhmä Konesalikontin projektiryhmä
Virtualisointipal. suunnittelu
KATE2 Ohjaus: Hankkeen johtaminen, organisointi, rahoitus, toteutus ja tiedotus
Johtaminen ja organisointi
Palvelut
Konesali-infra
13
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
5. KATe2-HANKE TOIMINNOITTAIN
5.1 Yhteiset Infrastruktuuripalvelut:
5.1.1 Kysely kiinnostuksesta halutuimpiin palveluihin (10)
Syksyn 2013 kyselyn suunnittelu ja toteuttaminen
- Aikaisemman KATe1-hankkeen kyselyn pohjalta kartoitettiin uudella kyselyllä tarkemmin
kymmenen (10) halutuimman palvelun kiinnostavuus ja tekniset tiedot
- KATe2 esitteli kyselyn tulokset AAPA-kokouksessa 3.11.2013 ja yleisesti IT-päivillä 4.11.2013
- Kuvassa 4 on esitetty kyselyn tulokset palveluihin kiinnostavuudesta.
Kuva 4. (*Kaikkiaan 18 ammattikorkeakoulua vastasi kyselyyn.)
5.1.2 Teknisen työryhmän perustaminen
Suoritettiin vertailevaa konesalikustannuslaskentaa yhdessä CSC:n kanssa.
Toteutettiin myös AMK:ien oma konesalikustannuslaskenta.
1713 13
11 11 10 9 97 5
Kyllä vastaukset yhteensä*
14
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
5.1.3 CSC – yhteistyö
Varmistus/tallennuspalvelupilotin käynnistysyritys kevät 2013
- EI TOTEUTUNUT, sillä CSC ei ollut vielä valmis tällaiseen yhteistyöhön
EAKR-hanke/CSC Kajaaniin konesalikontin investoimiseksi
- KATe2-hanke mukana hakemuksen valmisteluissa 2013 ja EAKR-hankkeen projekti- ja
ohjausryhmässä v. 2014 aikana
- Neuvottelut kontin käyttö- / vuokrasopimuksesta CSC/AAPA-KATe2 v. 2014 aikana
Yhteistyön kehittämiskeskustelut CSC:n johdon ja KATe2-hankkeen ohjausryhmän kanssa.
Varmistuspalvelun teknisen määrittelyn tilaus CSC:ltä.
Virtuaalikonesali -pilottihankkeeseen tilattiin CSC:ltä Funetin verkkoyhteyksiin liittyvät palvelut ja
tallennustila palveluna tarvittavine liitäntöineen sekä tehtiin konesalikontin vuokrauksesta sopimus
CSC:n ja 14 ammattikorkeakoulun kanssa.
5.1.4 Varmistuspalvelun selvitykset
KATe2-tekninen työryhmä toimi ammattikorkeakoulujen asiantuntijana selvitysten toteuttajana.
Kaupallisia toimittajatapaamisia
Otaverkko, NordCloud, Microsoft, Tiera, Nevtor, CloudSolutions, IBM, Symantec, Dell, Proact/Emc
Varmistuspalvelun tekninen määrittely tilattiin CSC:ltä.
- Työryhmä kokoontui konsultin (CSC) vetämänä tekniseen työryhmätyöpajapäivään v. 2013 lopussa
ja alkuvuodesta 2014. Omia amkien asiantuntijoita osallistui 10 amkista.
- Loppuraportti valmistui 3.2.2014, joka esiteltiin AAPA:n kevätseminaarissa 5-6.2.2014.
- Kuvassa 5 on konsultoinnin avulla valmistunut kuvaus keskitetystä varmistuspalvelusta.
Varmistettavan yksikön paikallinen puskuri
Varmistettavan yksikön paikallinen puskuri
...
Online media
Palveluntoimittajan keskitetty varmistuspalvelu
Paikallinen puskuri
LAN
LAN
LAN
Toimittajan konesalissa olevia järjestelmiä
AMK5
AMK6
FUNET
...
LAN
...
LAN
LA N
Online/Offline media
KUVAUS UUDESTA KESKITETYSTÄ VARMISTUSJÄRJESTELMÄSTÄ
Kuva 5.
15
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
Varmistuspalvelun palvelumalli katalogin konsultointiin valittiin Proact Oy.
- Pidettiin pari työpajapäivää konsultin vetämän, joissa osallistujia n. 10 amkista.
- Teknisen työryhmän ja Proactin välisiä palavereita pidettiin useita.
- Loppuraportti ja katalogimalli valmistuivat 6.6.2014, jotka esiteltiin AAPA-kesäseminaarissa ja -
kokouksessa 9-10.6.2014.
- Kuvassa 6 on esitetty konsultoinnin kautta syntynyt ”Palvelutuotannon ja roolit” -kuvaus.
Kuva 6.
5.1.5 Tietoverkko ja tietoturva
Tietoturvan osalta KATe2-hanke selvitti yhdessä Laurea ammattikorkeakoulun ja ulkoisen
tietoturvatoimittajan (Lan&Wan) kanssa ammattikorkeakoulujen tietoturvatasoa verkkoskannauksen
avulla. Pilottina toteutettu Laurea amk:n verkon analysointi suoritettiin syksyllä 2013. Tämä
verkkoskannaus täydentää FUNET:n korkeakouluille tarjoamaa Nessus-palvelua.
Kaikilla muilla korkeakouluilla on myös mahdollisuus tilata vastaava analysointipalvelu oman verkon
analysoimiseksi Lan&Wanilta KATe2:n neuvottelemalla toimintatavalla ja hinnoittelulla.
Storage Network
Backup Paikallinen käyttäjätuki
Palvelupäällikkö, Tukipäällikkö
Laite-ja ohjelmisto- valmistajien 24*7
tukipalvelu
Backup palvelukeskus
AMK 1
AMK 2
AMK n
Paikallinen käyttäjätuki
Paikallinen käyttäjätuki
Phone
web
Backup asiantuntijat 2-3 hlö
huoltopalvelut
Palvelutuotanto ja roolit
Keskitetty varmistusratkaisu
backupit
Service Desk - Tapahtumat - Muutokset - Palvelupyynnöt - Raportointi
16
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
5.1.6 Virtuaalikonesali -pilottihanke
Amkeille tehdyn kyselyn mukaan virtualisointiasiat olivat varmistuksen jälkeen seuraavaksi
kiinnostavimpia. AAPA:n lähtökohta tässä hankkeessa on, että ainakin osa ammattikorkeakoulujen
pilvipalveluista (hybridipalvelut) kannattaa toteuttaa yhdessä ”Virtuaalisoituna konesalipalveluna”. Ja
samalla voidaan hyödyntää hankkeessa toimialan yhteistä Kajaanin konesalikonttia, jonka CSC oli
saanut hankittua EU-rahoituksella kohdennettuna korkeakoulujen käyttöön.
Pilotin selvitysvaiheessa oli mukana konsulttina CloudSolutions CS Oy, jonka vetämä saatiin kartoitettua
pilottihankkeen sisältöä ja kustannuksia.
- Konsultin vetämänä pidettiin kolme työpajapäivää, jossa mukana useita amkien virtualisointi -
asiantuntijoita.
- Tuloksena saatiin kartoitettua pilotin sisällöksi:
- Alkuvaiheessa pilotissa tehdään palvelinvirtualisoinnin kokeiluja tiedon
suojauksen/varmistuksen ja palautusten osalta Kajaanin konesalikontista.
- Myös työasemavirtualisoinnin (VDI) kokeiluja tehdään pitkältä etäisyydeltä.
- Mahdollisesti alkuvaiheessa kokeillaan myös tiedon suojausta virtuaalikonesalista
julkipilveen ja palautusta sieltä. (Azure, Amazon…)
- Alusta alkaen testataan CSC -yhteistyötä konesali / Kajaani yhteistyön lisäksi mm: Funet-
verkon ja tallennuspalvelun osalta.
- Kts. kuva 7. ensimmäiset testattavat palvelut.
Kuva 7.
Pilotissa voidaan myös tehdä seuraavia kehittämisasioita ja testauksia:
1. Virtuaalikoneiden ja kapasiteetin provisioinnin automatisointi ja elinkaaren hallinta.
2. Kriittisten suojattujen virtuaalikoneiden ajaminen keskitetystä paikasta (kahdennus)
3. DisasterRecoveryn (DR) keskitetystä paikasta.
Tiedon suojaus virtuaalikonesaliin ja palautus sieltä
Tiedon suojaus virtuaalikonesalista julkipilveen ja palautus sieltä
Virtuaalisten työasemien käyttö pitkältä etäisyydeltä
Julkiset pilvet
Keskitetty virtuaalikonesali
AMK 2 AMK 3 AMK 4
AMK 1
AMK 5
Verkko AMK 6,7,… 13
17
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
4. Voidaan testata myös palveluiden ajamista keskitetystä paikasta.
5. Yhteisen tallennustilan ja varmistusten testaamista
- Kustannustehokkaan tallennuspinnan hyödyntäminen keskitetystä virtuaalikonesalista ja
julkisista pilvistä
- Tietoturvalliset tiedostojen jakopalvelut
6. Myös uusien teknologioiden testejä mm. hyperconverged -teknologialla toimittajien kanssa
yhteistyössä ja heidän ilmaisia evaluointimahdollisuuksia hyödyntäen (demolaitteilla).
- Voidaan tehdä samalla elinkaarikustannusten laskelmia eri teknologiavaihtoehdoista ja
evaluoida saavutetaanko hyperconverged -teknologialla isommassa mittakaavassa
merkittäviä hyötyjä:
- Saavutetaanko ympäristössä riittävät mittakaava edut
- Mikä on ”hyperconverged” -teknologian etu yksittäiselle ammattikorkeakoululle
”asiakkaana”
7. Voidaan testata myös Hyper-V -virtualisointitekonlogiaa.
8. Sovellusvirtuaalisointi / pilvi -kokeiluja mm:
- Eucalyptus (oma- / julkinenpilvi )
- Cisco-teknologia…
9. Keskitetyt sovelluspalvelut yhteisille sovelluksille
10. Tiedon pitkäaikainen säilytys ja arkistointi
Perusteluina yksittäisen ammattikorkeakoulun osallistumiseen pilottiin olivat:
- AAPA-verkoston käytännön yhteistyön harjoittelua ja siitä tulevat positiiviset imagonäkökohdat
- Investointi ei kaada ketään, hyvin halpa tapa edistää yhteistyötä ja viedä teknologiaa
eteenpäin, riskit aika minimaaliset n. vuoden pilotti-kokeiluille.
- Tuo ammatillista harjoittelua ja uuden teknologian oppimista omille teknologia-
asiantuntijoille.
- Mahdollista kokeilla hajautettua amk:jen omaa teknologian hyödyntämistä yhdessä ja
yhteistä uutta keskitettyä palvelua sekä julkista pilveä.
- Mahdollistaa myös sovellusten virtualisointikokeiluja.
- Pilotissa testaan ja luodaan myös yhteisiä toimintamalleja ICT-yhteistyömalliksi.
- Hallinnollista harjoittelua IT-johdolle ja julkisuus harjoittelua amk -organisaatioille.
- Mahdollistaa KATe2-rahoituksen laajan hyödyntämisen amkien kesken.
- AMK voi olla mukana pilotissa myös yhdessä II-asteen kanssa
Konsultointiselvityksen esityksen mukaisesti pilottiin hankittiin yhteisesti 3 palvelinta ja niihin
tarvittavat lisenssit ja CSC:ltä ostettiin palveluna Funet verkon asennukset ja tallennustilaa sekä
vuokrattiin konesalikonttitila Kajaanin konesalikontista. Kustannukset hankkeelle tulevat olemaan
18
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
kaikkiaan n. 100 000 €, josta amkien osuus on noin 55 000 euroa ja KATe2-rahoituksen osuus noin
45 000 euroa.
Pilottiin lähti lopulta 14 ammattikorkeakoulua mukaan, jolloin ammattikorkeakoulukohtainen kustannus
tulee olemaan n. 4300 € / amk. Pilotin osalta KATe2 laati yhteistyösopimuksen ja neuvotteli
konesalikontin vuokrasopimuksen CSC:n kanssa, jotka kaikki mukaan lähteneet amkit allekirjoittivat
pääsoin toukokuussa 2015 ja viimeinen 22.6.2015. Pilotti toteutetaan ajalla 1.5.2015 – 30.4.2015.
Pilotin yhtenä tavoitteena on kartoittaa myös pilotin jälkeen aloitettava tuotantovaihe, johon voivat tulla
mukaan muutkin korkeakoulut. Tuotantovaiheen rahoittamiseen selvitetään pilotin aikana mahdollisen
EU-rahoituksen hakemista. KATe2-hanke on valmistellut EU-hakemuksen, joka voidaan tarvittaessa
nopeastikin laittaa eteenpäin pilotin kokeilujen ja niistä selviävien tarpeiden mukaisesti.
Pilottiin osallistuvat seuraavat 14 ammattikorkeakoulua: Tamk, Lamk, Kamk, Centria, Savonia, Karelia,
Samk, Saimia, Haaga-Helia, Humak, Seamk, Tuamk, Hamk ja Oamk.
5.2 Yhteisen hankintatoimen kehittäminen
KATe2- hankkeessa toteutetaan ammattikorkeakoulujen yhteisiä IT-ratkaisuja ja toimintatapoja sekä
jatketaan KATe1-hankkeen aloittamaa ohjelmistolisenssiyhteishankintoja yhdessä yliopistojen kanssa
LisenssiSIG -työryhmätoimintojen kautta.
Yhteishankintojen osalta on kilpailutettiin yhteisesti mm. F-Secure -virustorjunta- ja VMware -palvelin-
ja työasemavirtualisointi - sekä Microsoftin -ohjelmistolisenssit.
Mutta jo pelkästään jatkamalla yhteisiä lisenssihankintoja, säästö ammattikorkeakouluille tulee olemaan
samaa luokkaa kuin KATe1 -hankkeessa eli n. 200 000 euroa / vuosi, jonka avulla jo pelkästään ammat-
tikorkeakoulut saavat hankkeen omakustannusosuudet maksettua parin kolmen vuoden aikana.
KATe2-projektipäällikkö on osallistunut LisenssiSIG -työvaliokuntatyöhön seuraavasti:
- KATe2-projektipäällikkö toimi LisenssiSIG -työvaliokunnan sihteerinä 2013-2014 ja
puheenjohtajana 1.1-30.6.2015
- Kokouksia on pidetty n. kerran kuukaudessa
- VMware – kilpailutus, Novell -neuvottelut v. 2013 aikana
- Hankintayhdyshenkilöiden (LisenssiRinki) organisointi ja tapaaminen on järjestetty syksyllä
2013 ja keväällä 2014 sekä 2015.
19
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
- System- ja Topmost10 -kysely järjestettiin 2013 ja 2014, jonka jälkeen se analysoitiin ja
esiteltiin LisenssiRinki kokoontumisissa.
- LisenssiSIG:n valitseman työryhmä on käynyt lisenssisopimusneuvottelut vuoden 2014 aikana
uudesta korkeakoulujen yhteisestä Microsoft -ohjelmistolisenssisopimuksesta. Yhteinen
yliopistojen/korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ELA/MS-lisenssisopimus saatiin
voimaan 1.1.2015 alkaen.
5.3 Yhteisen AAPA-strategian kehittäminen
AAPA -strategian kehittäminen
- KATe2 organisoi ja toteutti AAPA-verkoston kehittämispäivän 13.5.2013 - strategiakyselyn
järjestelyt ja yhteenvedon esittelyn.
- Palkattiin kaksi strategiakonsulttia KATe2-hankkeen rahoituksella.
AAPA:n ICT-strategiatyön tuloksena syntyi ammattikorkeakoulujen yhteinen
”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma 2014-2020”:
- Kehittämisohjelman työstämistä KATe2-hanke on tehnyt yhdessä AAPA-työvaliokunnan kanssa
syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana.
- Strategiatyön tulokset ja kehittämisohjelma esiteltiin AAPA -talviseminaarissa 6.2.2014.
- Kehittämisohjelma oli lausuntokierroksella ammattikorkeakouluissa kevään 2014 aikana.
- Se hyväksyttiin AAPA -kesäseminaarissa 10.6.2014 ja ARENE;n kokouksessa 13.6.2014
5.4 Yhteisen liiketoimintamallin kehittäminen
5.4.1 Liiketoiminta selvitys 2014
Perustettiin liiketoimintatyöryhmä1, joka aloitti työnsä v. 2014 keväällä.
Valittiin keväällä 2014 tulevien sopimuksien ja osakassopimuksen konsultointiin lakimiesyhtiö
Bird&Bird, joka on tarkistanut KATe2-hankkeen tekemät sopimukset valittujen konsulttien kanssa.
Valittiin liiketoimintakonsultiksi CloudSolutions CS Oy, jonka vetämänä kolmessa työapajassa
työstettiin liiketoimintasuunnitelmaa ja kustannuslaskelmaa yhdessä konsultin ja
liiketoimintatyöryhmä1:n ja AAPA-työvaliokunnan kanssa 2014 huhtikuusta elokuun 2014 loppuun,
20
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
jonka jälkeen pidettiin vielä liiketoimintasuunnitelman sparrauspäivä yhdessä konsultti Pentti Heikkisen
kanssa 28.8.2014.
Näiden kahden konsultin työn avustamana laadittiin kattava liiketoimintamalli, jossa koottiin yhteen
mm. yhteistyön mahdollisuudet, tarpeet, tavoitteet, keinot, resurssit ja aikataulut. Liiketoimintamallin
pohjalta tehtiin yhteenveto/esitys, johon pyrittiin tiivistämään olennaiset asiat. Tuloksena oli yhteinen
liiketoimintayksikkö, joka olisi kaikille toimialan organisaatioille avoin yhteisiä hankintoja ja palveluita
tuottava kustannustehokas osakeyhtiömuotoinen ICT-Palvelukeskus. Palvelukeskuksen keskeinen rooli
olisi myös tukea korkeakoulun ICT-rakennemuutosta.
Yhteenvetoesityksen jokainen ammattikorkeakoulun IT-johtaja esitteli omalle johdolleen. Jokaiselta
ammattikorkeakoululta kysyttiin kiinnostus yhteisyrityksen lähtemisestä joko pää- tai pienosakkaana tai
vain palvelun ostajana. Syksyn 2014 AAPA-kokouksessa julkistettiin kyselyn tulokset, jonka mukaan
ainoastaan yksi ammattikorkeakoulu olisi ollut valmis pääosakkaaksi perustamaan yhteistä ICT-
Palvelukeskus Oy:tä, kuitenkin suurin osa ammattikorkeakouluista olisi ollut halukas pienosakkaaksi.
AAPA:n laatima palvelukeskushanke ja siitä saatu johdon palaute:
- AAPA:n yhteinen ICT-palvelukeskus herätti laajaa kiinnostusta (19 korkeakoulua vastasi
kokoukseen mennessä) ja korkeakoulujen johto suositteli sen edelleen kehittämistä.
- Yli puolet vastaajista oli kiinnostunut palveluiden ostamisesta osakkaana tai asiakkaana.
- Amkien johdolla (yhtä lukuun ottamatta) ei ollut näiden alustavien suunnitelmien pohjalta vielä
valmiutta tehdä sitoumusta palvelukeskukseen sijoittamisesta pääosakkaana esim.
liikkeenluovutuksella.
- Vastausten perusteella työtä pitää jatkaa.
- Analysoidaan tulokset ja tehdään tarkennettu uusi esitys korkeakoulujen johdolle.
Johtopäätökset prosessin aikana saaduista kokemuksista:
- AAPA:n tietohallintojohtajien yhtenäinen tahtotila ja hyvä tuki yhteistyömallin kehittämisessä on ollut
erinomaista ja kannustavaa.
- OKM:n ja VM:n edustajat rohkaisivat jatkamaan yhteisten palveluiden kehittämistä ja pitivät uutta
ehdotettua palvelukeskusmallia nykyistä toimintatapaa parempana.
- Ammattikorkeakoulujen halu investoida palvelukeskusmalliin aiheuttaa varovaisuutta erityisesti
joidenkin kansallisten huonojen esimerkkien johdosta.
- Palvelukeskuksen perustamiseen on mahdollista hakea ulkopuolista rahoitusta esim.
pääomasijoituksina, lainana tai avustuksina, jos hanke koetaan liiketaloudellisesti järkeväksi.
21
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
- Toiminta on mahdollista organisoida eri tavoin, mutta monet asiantuntijat ovat pitäneet esitettyä
osakeyhtiömallia parhaana juridisena toimintamallina.
- Seudullisten yhteistyö on merkittävää ja parhaimmillaan se voi laajentaa yhteisen palvelukeskuksen
volyymeja (II-aste, YO, muu koulutus)
Keskustelupoimintoja AAPA:n yhteisestä ICT-palvelukeskushankkeesta:
- Hankkeen toteuttaminen korkeakoulun sisällä voidaan tulkita ulkoistukseksi vaikka se olisi oma yhtiö.
- Herättää pelkoja henkilökunnan työpaikoista.
- Alueellisesti herättää poliittisissa päätöksentekijöissä huolta työpaikkojen siirtymisestä pääkaupunkiin
tai muille alueille.
- Hanke on koettu ”vanhan koulukunnan hankkeena” jossa Tieran tapaan tehdään mittavat investoinnit
omaan rautaan ja järjestelmiin joka sitoo asiakkaan (amk:n) kädet vuosiksi eteenpäin.
- Työryhmän tavoite on ollut juuri päinvastainen, että korkeakoulu saa lisää liikkumatilaa omien
strategioidensa toteuttamiseen pääsemällä eroon kiinteästä teknologiasta ja kustannuksista, joka sitoo
omia resursseja. Palvelukeskuksen tavoitteena on ollut nimenomaan kevyillä investoinneilla ostaa,
hankkia ja välittää palveluita korkeakoulujen tarpeisiin. Johtopäätös on, että viestintä on
epäonnistunut.
- Kaikki sidosryhmät VM, OKM, FUCIO ja AAPA sekä myös amk:n johto ovat suhtautuneet asiaan
rakentavasti tai vähintään kannustaneet jatkamaan suunnitelman tarkentamista ja vaihtoehtojen
edelleen selvittämistä.
Syksyn 2014 AAPA -kokouksessa päätettiin:
- AAPA- työvaliokunta ja KATe2 neuvottelevat ARENE/rehtoreiden, OKM:n, FUCION ja CSC:n
kanssa ja kokoaa asiantuntijoiden kanssa tarkennetun uuden suunnitelman yhteisen palvelukeskuksen
toteuttamiseksi.
- Tiedotetaan ja käydään keskusteluja valmistelusta amkien it-johtajien kanssa säännöllisesti ja uusi
tarkennettu suunnitelma esitellään talviseminaarissa Jyväskylässä 5-6.2.2015.
- Valtuutetaan KATe2-hanke koordinoimaan asiaa 30.6.2015 asti.
5.4.2 Liiketoimintaselvitys 2015
Perustettiin liiketoimintatyöryhmä2, joka aloitti työnsä v. 2015 keväällä. Syksyn 2014 AAPA -
kokouksen valtuuttamana KATe2-hanke selvitti uuden konsultin PricewaterhouseCoopersin (PwC)
kanssa liiketoiminnan jatkoselvitystä. PwC teki tarjouksen ja esityksen AAPA -talvikokouksessa
22
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
6.2.2015, jonka pohjalta KATe2-hanke tilasi PwC:ltä esiselvityksen yhteisen ICT-palvelukeskuksen
selvittämiseksi.
AAPA -verkoston ” Digitalisoinnin kehittämisohjelman 2014-2020” pohjalta OKM:n ja
ammattikorkeakoulujen rahoittama KATe2-hanke on laatinut yhdessä PricewaterhouseCoopers Oy:n
kanssa esiselvityksen yhteisen palvelukeskuksen perustamisesta. Tämän esiselvityksen tavoitteena on
arvioida yhteisen ICT-palvelukeskuksen soveltuvuutta ammattikorkeakoulujen ICT-palvelutuotannon
uudelleen organisoitumiseksi.
PwC:n vetämänä pidettiin kolme työapajapäivää liiketoimintatyöryhmä2:n kanssa.
Väliraportti esitettiin AAPA:n kevätkokouksessa 13.4.2015.
Esiselvitysvaiheen loppuraportti esiteltiin AAPA-kesäseminaarissa 1-2.6.2015.
Esiselvitysvaiheen jälkeen ammattikorkeakoulut voivat tehdä päätöksen osallistumisesta
selvitysvaiheeseen.
Alustava arvio1 Selvitysvaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe YHTEENSÄ
Tavoiteaikataulu 8-12/2015 1-6/2016 7-12/2016 8/2015-12/2016
Kesto 5 kk 6 kk 6 kk 18 kk
Kustannukset yhteensä 125 t€ 125 t€ 200 t€ 450 t€
Kuva 8.
Yllä olevassa kuvassa 8 on esitetty alustava vaiheistus muutoksen etenemisestä, vaiheiden kesto,
aikataulu ja alustava arvio kustannuksista. Vaiheiden sisältöä ja jatkotyön suunnitelmaa on kuvattu
tarkemmin seuraavilla sivuilla sekä konsultoinnin loppuraportin sivuilla 43-54. Kunkin vaiheen lopussa
on päätöspiste liittyen hankkeen jatkoon seuraavassa vaiheessa.
Lausunnot ja ilmoittautuminen yhteisen ICT-palvelukeskuksen selvitysvaiheeseen lähtemisestä
pyydettiin ammattikorkeakouluilta 30.6.2015 mennessä:
- Kolmetoista ammattikorkeakoulua oli ilmoittautunut mukaan: Arcada, Centria, HAMK, JAMK,
KAMK, Laurea, Metropolia, OAMK, SAMK, Savonia, SeAMK, TAMK ja TuAMK.
- 7 ilmoitti, ettei lähde mukaan.
- Lopuilta 6 ammattikorkeakoululta odotetaan vielä lausuntoa mahdollisesta mukaan lähtemisestä.
Suunnittelu-vaihe
Toteutus-vaihe
Tuotanto- vaihe
Laajennus-vaihe
Selvitysvaihe
23
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
Lopullinen ammattikorkeakoulujen kiinnostavuus ja halukkuus lähteä mukaan selvitysvaiheeseen ja sen
toteuttamiseen varmistuu vasta kesän 2015 jälkeen.
5.5 Yhteiset viestintäratkaisuselvitykset
KATe2-rahoituksella teetettiin keväällä 2015 yhteinen Lync-federointi helpottamaan
ammattikorkeakoulujen keskinäistä Lync -käyttöä. Lync-federoinnin käytännön toteutuksen suoritti
Turun ammattikorkeakoulun Lync-asiantuntijat, joiden tekemä työ maksettiin KATe2-rahoituksella.
5.6 Muut tehtävät ja pidetyt kokoukset
Diakonia ammattikorkeakoulun työhöntulokoulutuksia ja useita VOLA (voimavara- ja laatu) -yksikön
tilaisuuksiin osallistumista.
Eduunin -työympäristön koulutus, kehittäminen ja käyttö yhdessä AAPA ja FUCIO pääsihteerien
kanssa, sekä Saimia ammattikoreakoulun MS SharePoint -asiantuntijoiden kanssa.
AAPA -kokoukset 2013-2014 kesällä ja syksyllä IT-päivien yhteydessä, joissa kaikissa esitys KATe2-
hankkeesta sekä vuoden 2015 talvi – ja kesäseminaarissa KATe2 -esitykset.
AAPA -työvaliokunnan kokouksiin osallistuminen asiantuntijaroolissa.
AAPA -EduSIG (hallintaSIG) päiviin osallistuminen.
BM-SIG työvaliokunnan kokouksiin osallistuminen, josta oli suuri hyöty eri liiketoimintamallien
kustannusvertailuissa.
KA-SIG -kokouksiin ja koulutuksiin osallistuminen
- RakettiOPI ja Raketti-tulosseminaarit sekä tietovarasto - ja KOKOA -laatuseminaarit
- KA (Kokonais Arkkitehtuuri) -koulutuksiin osallistuminen 4-5.3, 8-9.4 ja 8-9.5, josta tuli
tuloksena henkilökohtainen KA-sertifikaatti.
Funet
- Funet teknisiin - ja vuosikokouksiin osallistuminen 2013, 2014 ja 2015
- Funet-kustannuslaskentatyöryhmätyöhön osallistuminen kevät 2014
24
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
6. KATe2-HANKKEEN TULOT JA MENOT TOIMINNOITTAIN
KATe2- hankkeen rahoitus Toteutuneet Toteutuneet Toteutuneet Budjetoitu Toteutumatta
2013 2014 2013-2014 2013-2014 2013-2015
OKM 130 000 € 130 000 € 260 000 € 260 000 € 0
Ammattikorkeakoulut 130 000 € 130 000 € 260 000 € 260 000 € 0
YHTEENSÄ 260 000 € 260 000 € 520 000 € 520 000 € 0
Kustannusten jakautuminen KATe2-toiminnoille
KATe2-palkka + muut kulut ja AAPA-
Pääsihteerikustannus AMK-asiantuntijat Konsultointi
Muut (esim. investoinnit ja
palvelut) Yhteensä
Yhteiset Infrastruktuuripalvelut: 73 000 € 30 000 € 55 000 € 46 000 € 204 000 €
- Suunnittelutyö 5 000 € 2 000 € 7 000 €
- Verkon tietoturva (Lan&Wan tietoverkon analysointipilotti) 3 000 € 2 000 € 5 000 €
- Yhteinen varmistuspalvelu 30 000 € 15 000 € 43 000 € 88 000 €
- "Virtuaalikonesali"-pilotti + työasemavirt. 35 000 € 13 000 € 10 000 € 46 000 € 104 000 €
Hankintatoimen yhteistyön tiivistäminen (LisenssiSIG + EduSig) 15 000 € 8 000 € 23 000 €
Strategiatyö 49 000 € 11 000 € 60 000 €
Liiketomintamalli 2014 - ICT-palvelukeskus Oy:n perustamisesitys 80 000 € 6 000 € 34 000 € 120 000 €
Liiketomintamalli 2015 – ICT-palvelukeskuksen esiselvitys 54 000 € 43 000 € 97 000 €
MUUT SELVITYKSET JA TYÖTEHTÄVÄT (Diak, Lync, eduuni...) 10 000 € 6 000 € 16 000 €
Yhteensä 281 000 € 50 000 € 143 000 € 46 000 € 520 000 €
25
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
7. TULOKSET JA HYÖDYT
Kohdan 2 tavoitteiden jaottelun mukaisesti tulokset ja hyödyt:
7.1 Taloudellisia säästöjä
LisenssiSIG -yhteistyöstä tulevat jatkuvat vuotuiset hyödyt lisenssihintojen alennuksina KATe1-ja
KATe2-hankkeiden jatkeena ovat arviolta n. 200 000 €/vuosi.
Kohdassa 2 taloudelliset tavoitteisiin ei päästä arvioidulla aikataululla, koska hankkeen ensimmäinen
vuosi meni strategian laatimiseen ja toinen vuosi yhteisen ICT-palvelukeskuksen selvittämiseen ja siten
ei päästy selvittämään ja luomaan yhteisiä palveluja, joista arvioitiin tavoitteen mukaiset säästöt
saavutettavan. Palvelukeskuksen perustamisen hyydyttyä v. 2014 lopulla myös palvelujen
käynnistäminen keskeytyi. Keväällä 2015 käynnistyneen uuden palvelukeskuksen esiselvityksen
tavoitteena on yhteisen palvelukeskuksen perustaminen v. 2016 - 2017 aikana, jonka jälkeen päästään
hyödyntämään KATe2-hankkeen teknisiä selvityksiä palvelujen käynnistämisessä, joten arvioidut
yhteisten palvelujen tuomat säästöt toteutuvat tulevaisuudessa yhteisen ICT-palvelukeskuksen tai
vastaavan yhteisyrityksen kautta.
Jos yhteinen ICT-palvelukeskus perustetaan KATe2-esselvityksen pohjalta, säästö on ammattikorkea-
kouluille arviolta 15-20 % amk -kohtaisesta ICT-budjetista ja jatkossa myös muun amk-toiminnan osalta
säästö voi olla arviolta 10-15%. Mahdollisia säästökohteita yhteisen ICT-palvelukeskuksen toiminnan
kautta voisi tulla seuraavasti (PwC -konsultoinnin loppuraportin mukaisesti):
- Datakeskusten konsolidointi ja palvelinten virtualisointi -> n. 10-30 % säästöt
- Siirtyminen pilvipalvelujen osittaiseen käyttöön (hybrid cloud) -> pitkällä aikavälillä merkittäviä
säästöjä
- IT-päätelaitteiden standardointi ja vastaavien palveluprosessien harmonisointi -> n. 10 % säästöt
- Siirtyminen yhtenäiseen sovellusympäristöön -> n. 20 % säästöt
(Sovellusrationalisointi tarkoittaa sovellusten lukumäärän vähentämistä päällekkäisyyksiä
purkamalla tai usean sovelluksen korvaamista uudella sovelluksella. Säästöjen aikaansaaminen
edellyttää tehostustoimenpiteitä ja investointeja.)
- Kehityshankkeiden tehokas ja ammattimainen toteutus yhteisesti -> vaikea arvioida säästöjä
- Kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistäminen -> n. 30-50 % säästöpotentiaali, jonka aikaansaaminen
edellyttää tehostustoimenpiteitä ja merkittäviä investointeja.
- Yhteishankinnoilla voidaan suuremman neuvotteluvoiman ja skaalaetujen ansiosta saavuttaa
kustannussäästöjä, jotka voivat olla suuruusluokaltaan joitakin prosentteja -> arvio n. 5% säästöt
26
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
Virtuaalikonesali -pilottihankkeen johtaessa yhteiseen keskitettyyn virtuaalikonesali -tuotantoon se voi
jatkossa tuoda kustannussäästöjä laadukkaammilla, tehostetuimmilla ja energiaystävällisemmillä
ratkaisuilla.
7.2 Uusia toimintatapoja IT-palveluiden tuottamiseen
Tietohallintostrategiatyön pohjalta tehty ”Ammattikorkeakoulujen digitalisoinnin kehittämisohjelma
2014-2020” on edesauttanut yhteistyön tiivistymistä ja yhteisen liiketoimintamallin ja palvelujen
selvittämistä.
Liiketoiminta 2015 esiselvityksen johtaessa tulevaisuudessa n. 2 vuoden aikana uuden yhteisen ICT-
palvelukeskuksen perustamiseen toteutuvat vasta tämän kodan tavoitteet eli saadaan uusia toimintatapoja
IT-palveluiden tuottamiseen.
Jatkossa sovelluspalvelujen selvityksessä tulee selvittää yhteisen ICT-palvelukeskuksen välityspalvelun
mahdollisuuksia ja toimintatapoja mm. oppimisympäristöjen tietojärjestelmien osalta. Tavoitteena olisi,
että välitysmalli olisi otettavissa heti käyttöön yhteisen ICT-palvelukeskuksen aloittaessa toiminnan.
Mahdollisesti virtuaalikonesali -pilottihanke tuo siltä osin uutta toimintatapaa yhteiseen tuottamiseen jo
aikaisemminkin heti vuoden pilotin jälkeen käynnistyvän tuotantovaiheen toteutuessa.
7.3 Henkilöresurssien suuntaaminen ydintoiminnan tukemiseen
Yhteisesti toteutettavat IT-ratkaisut antavat tulevaisuudessa myös mahdollisuuden henkilöresurssien
suuntaamiseen ammattikorkeakoulujen ydintoiminnan kannalta tärkeämpiin tehtäviin. Tämä tavoite
toteutunee vastaavasti kuin kohdassa 7.2 eli uuden yhteisen ICT-keskuksen perustamisen jälkeen.
7.4 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen
Kokonaisarkkitehtuuri teknologian osalta on KATe2-hankkeen ja yliopistojen kanssa tehdyn yhteisen
KA-SIG -työn kautta kehittynyt yhteiseen suuntaan ja on siten myös yhtenäistänyt
ammattikorkeakoulujen teknologia-arkkitehtuuria. Jatkossa mahdollisen yhteisen ICT-palvelukeskuksen
perustaminen mahdollistaa ammattikorkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistämisen myös
tietojärjestelmä-, tieto- ja toiminta-arkkitehtuurin osalta.
Yliopistojen kanssa yhteisesti järjestettyihin Aalto-yliopiston organisoimiin kokonaisarkkitehtuuri-
koulutuksiin on ollut osallistujia lähes jokaisesta ammattikorkeakoulusta.
27
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
7.5 Ammattikorkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtionhallinnon linjaukset
Tämä kohta toteutunee myös, kun yhteinen ICT-palvelukeskus perustetaan. Mutta KATe2-hankkeen
Liiketoiminta2015 -esiselvityksen jälkeisiin muihin yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamisen
vaiheisiin tarvitaan jatkorahoitusta, joko ammattikorkeakouluilta ja/tai lisäksi muilta tahoilta esim.
OKM:ltä.
7.6 Yhteistyön kehittäminen yliopistojen kanssa.
Yhteistyö yliopistojen kanssa on myös tiivistynyt ja tehostunut KATe2-hankkeen avustuksella.
Yliopistojen kanssa tehtävää yhteistyötä on jatkettava toimimalla jatkossakin aktiivisesti yhteisissä SIG-
työryhmissä ja erilaisissa yhteistyöselvityksissä. Hanketoiminnan kehittämistä on siis jatkettava mm.
lisenssihankintojen osalta toimimalla aktiivisesti LisenssiSIG -työryhmätyössä ja muissa yhteisissä
hankinnoissa.
7.7 Muut hankkeen toiminnan tuomat hyödyt ammattikorkeakouluille
AAPA -verkoston ICT-yhteistyö:
Kehittyminen sekä teknisissä, että hallinnollisissa asioissa on mennyt eteenpäin ja tiivistynyt KATe2-
hankkeessa tehtyjen yhteisten asioiden ansiosta.
Ajatus määrättyjen palveluiden tuottamisesta yhteisesti on selkeytynyt ja kirkastunut; ei kaikkea
kannata, eikä ole enää järkevää tuottaa itse.
Palvelujen kustannuslaskentaa on harjoiteltu hankkeen aikana ja sitä kautta kokemus ja taito sen
tekemiseen on kasvanut ja kehittynyt, mikä edesauttaa jatkossa palvelujen yhteistä tuottamista.
Uusiin teknologisiin ratkaisuihin perehtymistä ja siten asiantuntemuksen kasvamista on tapahtunut
hankkeen avustuksella.
28
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
8. HANKKEEN JÄLKEEN
8.1 YHTEINEN ICT-PALVELUKESKUS
KATe2 suorittaman ICT-palvelukeskuksen esiselvityksen pohjalta ICT-palvelukeskuksen selvitys -
vaiheeseen toivotaan mahdollisimman monta ammattikorkeakoulua mukaan.
Virtuaalikonesali -pilotin jälkeinen tuotantovaihe olisi hyvä saada yhteisen ICT-palvelukeskuksen
palveluksi. Kaikkien KATe2-hankkeen selvittämien yhteisten palvelujen käynnistämiseen päästään vain
yhteisen ICT-palvelukeskuksen tai vastaavan yrityksen tarjoamana, joka voi sitten hyödyntää suoraan
KATe2-hankkeen aikana tehtyjä selvityksiä esim. varmistuspalvelun osalta tehtyä teknistä - ja
palvelukatalogimalliselvitystä.
Tavoite on toteuttaa ICT-palvelukeskuksen selvitysvaihe 1.8 - 31.12.2015 ja suunnitteluvaihe 1.1 -
30.6.2016 laadukkaasti läpi ja siten päästä toteutusvaiheeseen 1.7 - 31.12.2016, jonka jälkeen olisi hyvät
valmiudet yhteisen perustettavan ICT-palvelukeskuksen tuotantovaiheen käynnistämiseksi 1.1.2017
alkaen. Arvioidut kustannukset selvitysvaiheiden toteuttamiseen jakautuisivat seuraavasti: selvitys- ja
suunnitteluvaihe kumpikin 125 000€ ja tuotantovaihe 200 000€.
Selvitysvaiheen läpiviemiseksi tuloksellisesti vaatii sopivien asiantuntijahenkilöiden löytämistä
ja sitoutumista selvitystyöhön sekä rahoituksen järjestämistä joko osittain ulkopuolisella tai
kokonaan omalla ammattikorkeakoulun rahoituksella.
8.2 VIRTUAALIKONESALI-PILOTTIHANKE
Neljäntoista (14) ammattikorkeakoulun yhteinen ”Virtuaalikonesali” -pilottihankkeen läpivieminen on
erittäin tärkeää, jotta yhteiseen Kajaanin konesalikontista tuotettavien palvelujen tuotantovaiheeseen
siirtyminen onnistuu ja mahdollisimman moni pilottiin osallistuja ja myös ulkopuolinen
ammattikorkeakoulu tai yliopistokin saataisiin houkuteltua mukaan tuotantovaiheeseen.
Pilotti vaatii asiantuntevan projektipäällikön ja rahoituksen siihen.
29
KATe2 - HANKE LOPPURAPORTTI
9. LIITTEET
KATe2-hankkeessa syntyneet dokumentit: 1. Ammattikorkeakoulujen teknologia-arkkitehtuurin kehittämishanke KATE2_4.11.2011
2. Hanke-esitys-AMK-teknologia-arkkitehtuurin-kehittämishanke(KATe2)-2012 / Tommi Kangasaho /
Diakonia ammattikorkeakoulu Oy
3. OKM-Päätös-Erityisavustuksista-KATe2
4. AAPA-strategia-kyselyn yhteenveto-13.5.2013
5. IT-päivät-2013-Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut-esitys-4 11 2013 / TM
6. AAPA-talviseminaari-Kuopio-6-7.2.2014_KATe2-esitys / TM
7. AMK varmistuspalvelu loppuraportti-4.3.2014 / CSC
8. AMK Varmistuspalvelu loppuraportti-esitys Kuopio 6.2.2014 / CSC
9. BaaS palvelutuotanto_v09-7.5.2014 / Proact
10. BaaS Varmistus Palveluna-esitys-27.5.2014 / Proact
11. AAPA-kesäseminaari-Vaasa-KATe2-esitys-9 6 2014 / TM
12. AAPA-Amk-digitalisoinnin kehittämissuunnitelma fin 13.6.2014
13. AAPA-liiketoimintakonsultoinnin-loppuraportti-CloudSolutions_30.08.2014 / CloudSolutionsCS Oy
14. KATe2-esitys-5.9.2014 / TM
15. KATe2Oy_liiketoimintasuunnitelma_20140915_v05 / Tommi Kangasaho, Juha Venho ja Esko Ala-Peijari
16. KATe2-hankkeen-käytönajan-jatkohakemus_1.1-30.6.2015-OKM-kirjaamo-2.10.2014 /TM/Diak
17. OKM-päätös-KATe2-hankkeen-käyttö-ja-selvitysajan-jatkamiseen_29.10.2014
18. AAPA talviseminaari-Jyväskylä-KATe2-esitys-20150205 / TM
19. KATe2-virtuaalikonesalihanke-loppuraportti-CloudSolutionsCS-20150316 / CloudSolutionsCS Oy
20. Korkeakoulujen yhteisten ICT-palveluiden-organisoituminen muissa maissa_raportti_KATe2-18.3.2015 /
Ilkka Haukijärvi, Tamk
21. AAPA-ICT-palvelukeskus_Esiselvityksen loppuraportti_v1-29.5.2015 / PwC
22. AAPA-ICT-palvelukeskus-esiselvitysvaiheen-johdon-yhteenveto-29.5.2015 / TM,EAP,PwC
23. AAPA-ICT-palvelukeskus-Sitoutuminen-selvitysvaiheeseen-29.5 2015 / TM, EAP
24. KATe2-virtuaalikonesali-pilottihanke-esitys-AAPA-Kokkola-2.6.2015 / TM
25. KATe2-loppuraportin-yhteenveto-ja-jatko-esitys-26.6.2015 / TM
AAPA-verkostolle loppuraportti ja liitteet löytyvät eduunista KATe2-sivustolla loppuraportti-kansiossa:
https://tt.eduuni.fi/sites/aapa/kate2/default.aspx?RootFolder=%2Fsites%2Faapa%2Fkate2%2FJaetut%20asiakirjat%2FLoppuraportti%2Blitteet&FolderCTID=0x012000EDC12E67AD57DA4C81EEBC9390E4A59B&View=%7B79646664%2D7086%2D43F0%2DAAA9%2DAEFFA4B5C234%7D
30