KULJETUS­YRITYKSET LUOTTAVAT YHTEIS­TYÖHÖN

KESKUS­KAUPPA KAMARI: VÄYLIEN KORJAUS­VAJETTA ON VÄHENNETTÄVÄ

4/2018LIIKENNEHANKKEET

TEKOÄLYN EDELLÄKÄVIJÄT    TURVALLISTA VALAISTUSTA

”MEREN KULUSSA EI OLE STABIILIA

TILANNETTA” Satamajohtaja Sari De Meulder

WWW.SATA.CHAMBER.FI

SATAKUNNAN

Energiaviisas S-market Tikkula vaihtoi kylmälaitteet ovellisiin. Ympäristöteoilla Satakunnan Osuuskauppa osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja näyttää vastuullista esimerkkiä muillekin kaupan alan toimijoille. Onpa valoista. Rivi led-valaisimia S-market Tikkulan katossa hohtavat paitsi kirkasta valoa ostosten tekijöille, myös uutuut-taan. Loisteputket vaihdettiin energiatehokkaisiin valonlähtei-siin myymälän kylmälaitekannan uudistamisen yhteydessä. Satakunnan Osuuskaupassa pyritään vähentämään energian-kulutusta kaikessa, missä se on mahdollista. – Yli puolet koko S-ryhmän toimipaikkojen kuluttamasta sähköstä on ryhmän itse tuottamaa tuulivoimaa. Etsimmekin jatkuvasti tapoja pienentää omaa hiilijalanjälkeämme, Satakunnan Osuuskaupan kiinteistöpäällikkö Mika Salo sanoo.

SELVÄÄ ENERGIANSÄÄSTÖÄ OVILLAKylmähyllyjen ovituksilla ja kylmälaitteiden sekä valaisinten vaihdolla on päästy Tikkulassa huimaan energiansäästötulok-seen. – Yhdeksässä kuukaudessa energiankulutus on vähentynyt 20 prosenttia, kiinteistöpäällikkö sanoo tyytyväisenä.

s-kanava.fi/satakunta

PARTURI-KAMPAAMO

Vuosikymmeniä sitten maitopurkkia hamuttiin käteen muo-visten paneeliverhojen takaa. Nyt tilalla ovat ovet. Mika Salo toteaakin, että energiansäästössä on kyse myös kulttuurin ja arvojen muutoksesta. – Ovet on otettu aikoinaan kylmähyllyiltä pois, jotta asiakas on päässyt vaivattomammin tuotteeseen käsiksi. Tässä ajassa tehdään vastuullisia ympäristötekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joista kylmälaitteiden ovitukset myymälätiloissa on yksi käytännön arjen teko.

VASTUULLINEN KAUPPA TUOTTAA ENERGIAANSA ITSES-ryhmä on sitoutunut tehostamaan energiankäyttöään. Vuoteen 2025 mennessä 80 prosenttia S-ryhmän kuluttamasta sähköstä on tavoitteena tuottaa omalla uusiutuvalla energialla. – Prisma Mikkolan katolle asennettiin viime kesänä 1200 aurinkopaneelia. Ne tulevat tuottamaan noin 270 megawatti-tuntia sähköä vuodessa kaupan tarpeisiin. Se vastaa noin 115:tä kolmen asukkaan, tavallisen varustelutason kerrostalo-kodin vuosittaista sähkönkulutusta.

Aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä vähennetään Prisma Mikkolan hiilidioksidipäästöjä 70 000 kiloa vuodessa. Satakunnan Osuuskaupassa ollaan vahvasti etukenossa vastuullisiin energiatehokkuustekoihin. – Kaikilla teoilla, sillä kahvinkeittimen sammuttamisellakin, saavutetaan paitsi taloudellisia, myös ympäristöhyötyjä. Isona kaupan alan toimijana haluamme näyttää esimerkkiä ja tehdä energiansäästöstä näkyvää niin työntekijöille, kuin asiakkaille.

Vajaa 200 metriä kylmäkalusteita vaihdettiin Tikkulassa ovellisiin. ”Elintarvikkeilla on nyt paremmat oltavat ja asiakkaat saavat asioida tasaisemman lämpöisessä myymälässä”, kertoo marketpäällikkö Minna Aalto-Vainio uudistuksen hyödyistä.

Kun avaat ja suljet ovellisen kylmäkalusteen, pienennät samalla hiilijalanjälkeä

KAUPPAKAMARI 3

PÄÄKIRJOITUS

Suomen menestys on sidoksissa kansainväliseen kauppaan ja kommunikointiin. Siinä auttavat korkea viennin osuus ja jalostusarvo sekä hyvä saavutettavuus. Kovimpia kilpailijoita ovat muut Pohjoismaat. Ne kehittävät määrätietoisesti väyliään ja

yhteyksiään maailmalle. WSP Finland Oy:n kauppakamareille tuottamissa selvityksissä on tullut selvästi näytetyksi länsirannikon vahva rooli vientiteollisuuden ja satamien vyöhykkeenä.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan tavaraviennin arvo on noin 9 miljardia euroa eli 15 % koko Suomen viennistä. Alueen teollisuus on monipuolista, metsästä metalliin ja kemiaan, energiasta laivoihin ja autoihin. Valtatie 8 on vientiteollisuuden tuotantolinja. Alueen yritykset ovat investoimassa satoja miljoonia euroja kasvuun ja kehitykseen. Valtatie 8 ei saa muodostua tuotantokapeikoksi. Maailmankaupan kasvu tuo Lounais-Suomen satamiin kasvavia tavaravirtoja. Kun länsirannikon suuntaista rautatietä ei ole, valtatien 8 merkitys tuotantolinjana korostuu.

Valtatie 8 ei vastaa kapasiteetiltaan eikä laatutasoltaan alueen talouselämän tarpeisiin. Työmatkaliikenne on lisääntynyt altistaen aikataulun epävarmuudelle ja onnettomuusriskeille. Paikalliset alhaiset nopeusrajoitukset ovat hiekkaa kuljetustalouden rattaisiin. Teollisuuden ja kaupan toimitusketjujen kannalta aikataulun varmuus on ykkösprioriteetti.

Alueella on ilmennyt vahvaa tahtotilaa tien suunnittelun nopeuttamiseen. On tähdättävä kokonaan nelikaistaiseen tiehen ”jo” vuoteen 2030 mennessä. Valtion rahat eivät tule riittämään mihinkään mittavaan liikenneinfraan. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin väläyttänyt mahdollisuutta perustaa erillisiä yhtiöitä suuria infrahankkeita varten. Valtatie 8 Turun ja Porin välillä on niin merkittävä alueen elinkeinoelämälle, kunnille ja muille toimijoille, että Turku–Pori-tieyhtiötä kannattaa tosissaan pohtia. Sen syntysanat on nyt lausuttu.

Valtatie 8 ei vastaa kapasiteetiltaan eikä laatu-tasoltaan alueen talouselämän tarpeisiin.

JORMA MÄNTYNEN johtaja, professori WSP Finland Oy

Valtatie 8 Turusta Poriin nopeasti nelikaistaiseksi

Lounais-Suomen kasvun ja kehityksen kannalta on tärkeää, että koko Turku- Pori-yhteysväli rakennetaan 4-kaistaiseksi eritasoliittymineen. Samaankokonaisuuteen liittyvät Turun kehätie ja Porin kaupunkiseudun väylähankkeet.Kustannusarvio on 600-700 miljoonaa euroa. Valtatie 8:n rakentaminen nelikaistaiseksi Turku-Rauma-Pori-välillä vuoteen2030 mennessä luo Lounais-Suomelle mahdollisuuden muodostuayhtenäiseksi, kansainväliseksi kasvu- ja työssäkäyntialueeksi

Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto | Turku, Laitila, Uusikaupunki, Rauma, Eurajoki, Pori Turun, Naantalin, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin satamat | Rauman, Turun ja Satakunnan kauppakamarit

..

KAUPPAKAMARI 5

SISÄLTÖ

24

SATAKUNNAN

4/2018

6KIRJAVINKKI

Johdetaan yhdessä käsittelee johtajien ja henkilöstön välistä

yhteiseloa työpaikoilla.

6NYT PUHUTTAA

Satakunnan kehittämistarpeet on mahdollista saada

valtakunnallisiin liikennesuunnitelmiin.

7LYHYESTI LUKUINA

Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä.

8APSIVINKIT

Blogia ja podcastia syysiltojen iloksi.

9UUSI JÄSEN

Vaunit Oy järjestää maatalouden kuljetukset uudella tavalla.

10URAPOLKU

Toimitusjohtaja Sari De Meulder on nähnyt Porin Sataman kaikkialta paitsi nosturista.

10GALLUP

Miten tiestön rapautuminen näkyy työssäsi?

11AJANKOHTAISTA

Huoliteltu työpukeutuminen viestii ammatillisesta

uskottavuudesta.

12HENKILÖ

Kari Wihlmanin mukaan elinkeinoelämä on muistettava

liikenteen kehittämisessä.

15SBC IN SHORT

Satakunta Business Campus encourages businesses to learn

from each other.

16TEEMA

Väylien korjausvelan supistaminen tulisi nostaa tulevien hallitusohjelmien

prioriteetteihin.

20KEHU KAVERIA

Logistiikka-alan yritykset ovat tottuneet tekemään tehokasta

yhteistyötä.

22TILASTO

Yli 90 prosenttia Suomen vientituotteista kuljetetaan

ulkomaille laivoilla.

23KOLUMNI

Kasitien 30 kilometrin käytävällä on viidennes maan

asukkaista ja työpaikoista, huomauttaa Timo Aro.

24AJANKOHTAISTA SATAKUNNASTA

Uusi tekoälyn koulutusohjelma luo SAMKin ympärille

kokonaisen ekosysteemin.

26KALENTERI

Johtajaseminaarissa pureudutaan johtoryhmän kriittisiin osaamisalueisiin.

28KAMARIKUULUMISIA

Valtakunnalliset kauppakamaripäivät vietettiin

syyskuussa Porissa.

30KESPRO PALAA PORIINMiljoonainvestointi lisää

työpaikkoja ja joustavuutta.

31HYVÄ UUTINEN

Sähkö-Jokinen on toiminut Noormarkussa jo 50 vuotta.

Kuv

a: V

eera

Ko

rho

nen

PÄÄTOIMITTAJAMINNA NORE

JULKAISIJASATAKUNNAN KAUPPAKAMARIVALTAKATU 6, 28100 PORIPUH. 044 558 5650WWW.SATA.CHAMBER.FI

TUOTTAJAILONA NORDLUND, KUMPPANIA OYWWW.KUMPPANIA.FI

TOIMITUSJUHA HELJAKKASUVI HIRVIKARI KARPALELINNEA KAURAMAAELLA KOOTANINA LEPPÄNIEMIKATRI MÄENPÄÄILONA NORDLUND

KUVATHAASTATELTAVIEN ALBUMITLINNEA KAURAMAAVEERA KORHONENDREAMSTIMEPEXELS

PAINOBRAND ID OYRAUMANJUOVANTIE 2, 28100 PORIWWW.BRANDID.FI

ILMOITUSMYYNTILINNEA.KAURAMAA@SATA.CHAMBER.FI

JAKELU800 KPL, ISSN 0785-4579

OSOITTEENMUUTOKSETSANNA.LEPPANEN@SATA.CHAMBER.FI

KANNEN KUVAVEERA KORHONEN

6 KAUPPAKAMARI

– Tulevan vuoden tärkein tavoite on hyvän suunnitelman valmisteleminen Porin Tiilimäen ja Korven liittymien välistä tieosuutta kehittävälle

hankkeelle, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-johtaja Matti Vehviläinen.

Kakkostie olisi tarpeen nelikaistaistaa ja nopeusrajoituksia nostaa – alueella kulkee keskimäärin 18 000 autoa vuorokaudessa.

Hallituskauden vaih-tuminen tekee välivuo-den valtion rahoittamiin liikennehankkeisiin. Vehviläisen mukaan uudistukset kuitenkin tähtäävät rahoituksen lisäämiseen. Keskeistä on rahoituksen löytäminen väyläverkon kehittämishankkeiden lisäksi korjausvel-kaan jääneille kohteille.

– Satakunnassa korjausvelan kasvu on saatu lisärahoituksen ansiosta pysäytettyä, mutta tarve jatkuu. Lounais-Suomessa sijaitsee edelleen esimerkiksi 20 % koko maan huonokuntoisista ja painorajoittei-sista silloista, Vehviläinen huomauttaa.

– Koko maan kaikkien tarpeellisten liikenteen kehittämishankkeiden toteutus maksaisi arviolta 60 miljardia euroa. Tämän hetken vuosipanostuksella liikenneverkon kuntoon saamiseen menisi 135 vuotta.

Valtion talousarviorahoituksen rinnalle tarvitaan uusia rahoi-tusmalleja. Vehviläinen näkee eri tahojen yhteis-työn tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi.

-– Satakunnassa on paljon elinkeinoelämän tarpeista lähteviä kehit-tämistarpeita, ja hyvin perusteltuina ne voidaan saada valtakunnallisiin suunnitelmiin. Porin

kaupungin kanssa Kaanaassa toteutetun kaltaisilla yhteisrahoitushankkeilla on myös mahdollisuus edistää tilannetta.

KIRJA NYT PUHUTTAA

KOMPASSI

Isot tiehankkeet odottaa-tilassaUUDEN RAHOITUSMALLIN RAKENTAMINEN SIIRTÄÄ UUSIEN TYÖMAIDEN ALOITUSTA KOKO SUOMESSA. SATAKUNNASSAKIN PAINOPISTE ON TULEVIEN HANKKEIDEN VALMISTELUSSA.

KIRJA KÄSITTELEE johtajien ja henkilös-tön välistä yhteiseloa työpaikoilla. Se antaa käytännön menetelmiä ja työkaluja viedä itseohjautuvuutta, uudenlaista vastuun jakamista ja osallistavaa työ-kulttuuria käytäntöön. Kirjassa on myös esimerk kejä organisaatioista, jotka ovat onnistuneet yhteisessä johta misessa.

Kirja haastaa sekä johtajat ja esimiehet että henkilöstön ja alaiset pohtimaan omaa rooliaan ja asentei taan johtajuuteen ja yhteistyöhön liittyen. Se kannustaa py-sähtymään tavallisiin vuorovaikutustilan-teisiin, joissa kohdataan toinen osapuoli

kahden kesken tai eri kokoonpanoissa eri tilanteissa. Kirjan avulla on mahdollista löytää realistisia tapoja, joilla muun muas-sa luottamusta ja kuuntelemista voidaan lisätä työpaikoilla.

Teoksessa nostetaan esiin vinkkejä ja ehdotuksia sekä esimiehille että työn-tekijöille siitä, mitä pitäisi tehdä toisin ja miten osaamisia voidaan kehit tää, jotta muutoshankkeet saadaan onnistumaan ja uudistuminen ohjataan haluttuun suuntaan – yhdes sä.

JOHDETAAN YHDESSÄ – HYPEÄ VAI TYÖPAIKAN TODELLISUUTTA?

MITÄ PITÄISI TEHDÄ TOISIN JA MITEN OSAAMISTA VOITAISIIN KEHITTÄÄ?

TÄLLÄ VUOSI ­PANOSTUKSELLA LIIKENNEVERKON

KUNTOON SAAMISEEN MENISI

135 VUOTTA.

LYHYESTI LUKUINA

30Liikenneviraston käynnissä olevia kehittämis- hankkeita yhteensä vuonna 2018.

65 %

Päällystettyjä teitä on 65 % teistä eli noin 50 000 km. Vähä-

liikenteisellä tieverkolla alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 km

tiestöä eli yli puolet koko maanteiden verkosta.

Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Tästä yksityis- ja metsäteiden osuus on noin 350 000 km ja kuntien katuverkkojen 26 000 km. Liikennevi-raston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 km.

454 000

Liikenneviraston käynnissä olevista

kehittämis hank-keista erilaisia

tiehankkeita oli 18 kappaletta, ratahankkeita

8 kpl ja vesiväylä-hankkeita 5 kpl.

18

Ratkaise vientikaupat rahoituksellaVientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa.

Katso vinkit nnvera. /pk-vienti

Lounais-Suomi voisi muodostua yhtenäiseksi kasvu- ja työssäkäyntialueeksi mm. valtatie 8:aa kehittämällä. Nyt alueen osuus koko Suomen tavaraviennistä on 15 %.

BLOGI- JA APSIVINKIT

#rahapodiNordnetin #rahapodi on Suomen parhaaksi valittu podcast, jossa puhutaan taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. blogi.nordnet.fi/rahapodi

Opera TouchOpera Touch on palkittu mobiiliselain, jossa on nopea verkkohakuliittymä. Se on suunniteltu erityisesti yhdellä kädellä käytettäväksi.

Somecon blogi Someco Oy:n asiantuntijat bloggaavat aiheenaan sisältöstrategia, sosiaalinen media, markkinointi ja viestintä. someco.fi/blogi

kokouksetkoulutuksettapahtumat näyttelytmessutseminaarit auditoriotoimitilatwww.pripoli.fi

Ravintola Pripolista tarjoilut kaikkiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Lounas tarjolla ark. klo 10.30-13.30

KAUPPAKAMARI 9

Kun maataloudessa lähdetään kuljettamaan viljakuormaa, tulee kuljetuskalusto usein tyhjänä takaisin. Vaunit Oy on kehittänyt järjestelmän, jolla tyhjiä kuormia saadaan vähennettyä.

– Palvelumme käyttäjiksi on rekisteröitynyt noin 1 200 maatalousyrittäjää ja kuljetuslii­kettä. Palveluun kirjataan kuljetusten tarve, ja kuljetusliikkeet vastaavat tarjouksilla. Ideana on se, että lähellä liikkuva kuljetusliike pystyy tarjoamaan paremman hinnan ja kaikki osapuolet hyötyvät, toimitusjohtaja Aaro Kuusisto kertoo.

Maatalouden kuljetuksissa ongelmana on se, että niihin vaaditaan kalusto, joka ei sovel­lu mihin tahansa kuljetuksiin. Sama tilanne on suurten työkoneiden kanssa.

– Testaamme juuri palvelun toimivuutta työkoneiden kuljetuksissa. Tulevaisuudessa

palvelua voidaan laajentaa muillekin aloille.Vaunit Oy perustettiin reilu vuosi sitten

lokakuussa, ja se on saanut alustan kehittä­miseen Tekesin rahoituksen. Kauppakamarin jäseneksi yritys liittyi verkostojen vuoksi.

– Olemme kasvuyritys, ja tavoitteenamme on suunnata kansainvälisille markkinoille. Sil­loin kauppakamarin verkostot tulevat tarpee­seen. Satakunnassa odotan kauppakamarin järjestämiä tilaisuuksia, joissa on kiinnostavia aiheita, hyviä puhujia ja mahdollisuus tavata alueen yrittäjiä, Kuusisto sanoo.

UUSI JÄSEN

Vaunit Oy kehittää palveluaan jatkuvasti. Yrityksen neljästä perustajasta kuvassa ovat hallituksen puheen­johtaja Lauri Vanhakartano (vas.), teknologiajohtaja Jonny Mattila ja toimitusjohtaja Aaro Kuusisto.

9 + 1 SYYTÄ PERUSTAA STARTUP­YRITYS PORIIN

Vaunit Oy on kasvu-yritys, jonka ensim-mäinen toimintavuosi on ollut vauhdikas. Toimitusjohtaja Aaro Kuusisto listaa, miksi yrityksen perustami-nen Poriin kannattaa.

1. Pienessä kaupungissa muut yritykset ovat valmiita auttamaan. Olen todella tyytyväinen porilai­seen yhteistyöhön.2. Porissa on paljon hienoja toimitiloja tarjolla. Mitä mahtaisi maksaa toimisto merinäköalalla Helsingistä?3. Satakunnasta löytyy tekijöitä, jos yritys haluaa kasvaa ja kehittyä.4. Prizztech neuvoo yritystä, ja sen avulla pääsee neuvottelemaan yrityksen rahoituksesta.5. Neuvonta ei jää vain yrityksen perustamiseen, vaan yhteistyöta­hot tukevat yritystä pitkin matkaa.6. Satakunnassa on toimiva bisnes­enkeliverkosto.7. Porissa on pienet välimatkat, joten kävellen pääsee liikkumaan. Myös ilmaisia parkkipaikkoja löytyy.8. Satakunnan alueella on vain vähän kasvuyrityksiä, ja sijoittajat haluavat sijoittaa oman alueen yrityksiin.9. Porissa on yliopistokeskus ja Satakunnan ammattikorkeakoulu, jotka tekevät mielellään yritysyh­teistyötä.+1. Vaunit on ketterä firma, joka kehittää palveluaan tar­peen mukaan. Jos yrityksellä on erikoisempia kuljetustarpeita, voimme lisätä palveluun tuotteita ja ominaisuuksia.

Vaunit laittaa tyhjät kuljetukset kuriin

TAVOITTEENAMME ON SUUNNATA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE.

KU

VA

: MIK

AE

L LE

PPÄ

NIE

MI

10 KAUPPAKAMARI

GALLUP

TOIMIALAJOHTAJA JUSSI KAARTINEN, SATAKUNNAN OSUUSKAUPPAHyvä ja turvallinen ties-tö on edellytys saada päivittäinen tuotetäy-dennys myymälöihin. Maakunnan elinvoima säilyy, kun tiet pidetään etukenossa kunnossa – teollisuuden, kaupan ja asukkaiden vuoksi.

URAPOLKU

Jos haluaa pärjätä maailmassa, tarvitaan nopeaa ja ketterää reagointia muutoksiin ja jopa asioiden aavistamista. Tätä mieltä on ainakin Porin Sataman toimitusjohtaja Sari De Meulder.

– Kun minut valittiin Porin Sataman toimitusjohtajaksi vuonna 2015, tilanne oli haastava. Poliittinen päätös hiilen polton lopettamisesta leikkasi sataman liikevaihdos-ta kolmanneksen, hän toteaa.

Silloin ei auttanut muu kuin kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.

– Kun oma henkilöstö kysyy, mitä nyt, ei auta muu kuin sanoa, että aletaan hommiin. Ei työpaikat muuten säily. Kukaan ei pysty muuttamaan tilannetta yksin, vaan tarvitaan yhteistyötä. Uuden liikenteen hankkiminen vaatii kovaa panostusta ja älyttömästi töitä sekä hirvittävää uskoa. Sitä ominaisuutta itsessä taitaa olla vähän liikaakin, De Meulder naurahtaa.

SATAMAN MONTA PUOLTASari De Meulder on työuransa aikana nähnyt satamaa vähän joka puolelta. Hän aloitti työuransa metsäteollisuudesta 1980-luvun lopulla.

– Sanottiin, että Suomi elää metsästä. 90-luvun alussa iski kuitenkin lama ja jou-duin miettimään, mitä sitä oikein kannat-

Reagointikykyä ja muutosvalmiutta

KOULUTUS Tuotantotalouden DI, Tampereen teknillinen korkeakoulu ja eMBA, Aalto-yliopisto

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKATukholmalaisen hotellin kerrossiivooja

MERKITTÄVIN ASKEL URALLAParasta uralla on se, kun painaa hartiavoimin töitä ja onnistuu yhdessä tiimin kanssa. Se tuntuu hyvältä. Työstä ja työpaikasta riippumatta.

MOTTOVyö piukkaan, kypärä päähän ja kohti uusia taisteluita.

KOMPASSI

taisi tehdä. Olin töissä sellussa ja sahalla ja samalla tein satamassa tilapäisahtaajan töitä. Tämän jälkeen olen nähnyt satamaa asiakkaana, ahtaajana ja varustamona me-ren puolelta. Nykyisen tehtävän myötä olen katsonut satamaa kaikkialta muualta paitsi nosturista.

NOSTUREIDEN LIIKKEITÄTyöpaikkoja De Meulder ei ole tietoisesti valinnut.

– Olen aina jotenkin ajautunut uusiin tehtäviin. Minulle ei ole tärkeää titteli, vaan se, että työ tuntuu mieluisalta. Satamaympä-ristö on kiehtonut minua lapsesta asti.

Pikkutyttönä De Meulder asui Raumalla sataman lähellä. Hänen pappansa kävi juok-semassa, ja hän lähti mukaan pyörällä.

– Pappa aina kyseli, mihin tykkäisin mennä. Vastasin, että mennään satamaan katsomaan, kun nosturit liikkuu.

Nosturin liikkeiden seuraaminen kuuluu edelleen Sari De Meulderin lempipuuhiin. Hänen johdossaan Porin Satama on kas-vattanut liikevaihtonsa lähes vuoden 2014 tasolle.

– Vaikka tilanne on nyt kohtalaisen stabiili, sellaista tilannetta ei merenkulussa juurikaan ole. Tässä työssä pitää olla koko ajan korvat tötteröllä. Ja se on työn suola.

TOIMITUSJOHTAJA ILKKA LEINO, ECOPORTS FINLAND OYPelkästään pieneen Olkiluodon satamaam-me kulkee vuosittain 7 000 rekkaa VT 8:aa pitkin. Tiestön kuntoon tulisi panostaa, ja erinomainen lääke siihen olisi VT 8:n neli-kaistaistaminen.

LIIKETOIMINNAN KEHITYSJOHTAJA VESA TÖRÖLÄ, BOLIDEN HARJAVALTA OY

Porin Satama on merkittävä metalli- ja energia-teollisuuden kumppani Satakunnassa. Tie tähän ei ole ollut helppo, tietää toimitusjohtaja Sari De Meulder.

Tiestön rapautuminen vaikuttaa toimitusket-jumme turvallisuuteen, ympäristöriskeihin, kus-tannuksiin ja luotetta-vuuteen. Huono kunto aiheuttaa ylimääräisiä riskejä teillä liikkuville ja kuljetuskalustolle.

Miten tiestön rapautuminen näkyy työssäsi?

Huoliteltu pukeutuminen on aina ollut merkittävässä osassa bisnes-maailmassa. Ulkoisella olemuksella pyritään viestimään luotetta-vuutta.

Asianajaja ja varatuomari Timo Santavuo kertoo, että vaikka pu-keutumisen normisto on hänenkin alallaan nykyisin huomattavasti rennompaa kuin hänen aloitellessaan uraansa 80-luvun puolivälissä, kiinnitetään pukeutumiseen edelleen paljon huomiota.

Vaikka valkoiset kauluspaidat ja kravatit ovat väistyneet arki-pukeutumisesta, tulee ulkoasun edelleen olla siisti ja huoliteltu. Santavuon mukaan pukeutumisella pyritään paitsi herättämään luottamusta, myös osoittamaan kunnioitusta muita ihmisiä ja tilan-teita kohtaan.

Santavuo kertoo, että esimerkiksi oikeuteen mennessään hän pukee yhä poikkeuksetta ylleen puvun ja kravatin, sillä kyseessä on erityinen työtehtävä, jota tulee kunnioittaa myös omalla ulkoasulla. Tilanteeseen sopivalla pukeutumisella luodaan myös mielikuva ammattimaisuudesta ja uskottavuudesta.

– Smart casual -tyyli toimii tavallisena arkipäivänä toimistolla hyvin, mutta yllättäviä virallisia kohtaamisia varten minulla on toi-mistolla aina saatavilla kravatti, Santavuo toteaa.

Pukeutumisella viestitään sanattomastiPukeutuminen on tärkeä osa sanatonta viestintää, jolla kerrotaan asenteista, arvoista ja elämäntyylistä.

TILANTEESEEN SOPIVALLA PUKEUTUMISELLA LUODAAN MIELIKUVA AMMATTIMAISUUDESTA JA USKOTTAVUUDESTA.

www.audec.fi

12 KAUPPAKAMARI12 KAUPPAKAMARI12 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 13

Peiton paikkauksen tilalle

pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT SARI GUSTAFSSON

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kotimaisen väyläverkon kasvavan korjausvelan

vähentäminen sekä tulevien suurien tie- ja ratahankkeiden toteuttaminen ei onnistu pelkästään

valtion budjettirahoituksella. Väylähankkeissa on lisäksi huomioitava entistä laajemmin myös elinkeinopoliittiset

kerrannaisvaikutukset.

KAUPPAKAMARI 13

14 KAUPPAKAMARI14 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 15

Suomen liikenneverkossa muhii viime vuosien mittavista budjettipanostuk-sista huolimatta edelleen noin 2,5 miljardin euron korjausvelka. Sitä

on takavuosina kutistuneiden määrärahojen seurauksena muun muassa väylärakenteissa, maantie- ja rautatiesilloissa, ratapihoilla sekä varusteissa ja laitteissa.

Istuva hallitus myönsi väyläverkon korjausvelkaan noin miljardi euroa pääosin vuosille 2016–18. Se on näkynyt viimeisen parin vuoden aikana lukuisina uusina tie- ja ratatyömaina eri puolilla Suomea.

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihl-manin mukaan kyseisellä budjettipotilla saa-tiin paikatuksi väyläverkon pahimmat kuopat, mutta sillä ei ratkaistu perusongelmaa.

“Korjausvelan kasvu saatiin pysähtymään, mutta pelkästään nykytason säilyttäminen edellyttää runsaan 100 miljoonan euron lisärahoitusta perusväylänpitoon joka vuosi. Korjausvelan tehokas vähentäminen vaatii ministeri Anne Bernerin johtaman parla-mentaarisen työryhmän helmikuussa esittä-mää 300 miljoonan euron vuotuista lisärahoi-tusta”, Wihlman sanoo.

Esimakua tulevas-ta saatiin jo valtion talousarvioehdotuksessa, jossa väylämäärärahat typistyivät murto-osaan odotetusta. Pääjohtajan mukaan uhkana on, että kertaalleen pysäytetty korjausvelka lähtee jälleen kasvamaan. Samalla nou-sevat myös kustannukset.

“Korjausvelan kiriminen kiinni on aina kalliimpaa kuin saavutetun palvelutason ylläpito”, hän tähdentää.

VIENTIVÄYLÄT YKKÖSKATEGORIASSAValtiolla on maanteitä vajaat 80 000 kilomet-riä, mikä on lähes viidesosa kaikista Suomen teistä.

Hankelistauksia tekevät maakuntien ELY-keskukset ja liikennevirasto yhteistyössä kuunnellen eri toimijoiden tarpeita. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee talousarvioesityk-set isojen hankkeiden osalta, mutta lopullinen tärkeysjärjestys on edelleen kansanedustajien käsissä.

Takavuosien “siltarumpupolitikointi” on Arkadianmäellä vähentynyt, mutta oman kotimaakunnan väyläinvestoinnit ovat kansanedustajille edelleen tärkeitä. Siksi poh-joisemman Suomen kansanedustajilla riittää

vain harvoin ymmärrystä Turku-Tampe-re-Helsinki-kolmion sisään jääville kehittä-mishankkeille.

Wihlmanin mukaan liikenneyhteyksien turvaaminen ja huoltovarmuus Hangosta Utsjoelle on viraston perustehtävä. Samalla on kuitenkin pidettävä erityistä huolta keskei-simmistä ja elinkeinoelämälle tärkeimmistä pääväylistä ja rataverkosta – tätä myös Kes-kuskauppakamari on omissa linjauksissaan korostanut.

“Suomi elää viennistä, ja toimiva logistiik-ka on olennainen kilpailukykytekijä. Puuta on saatava metsästä tehtaille ja vientituotteita satamiin. Siksi väylät on pystyttävä pitämään kunnossa”, Wihlman painottaa.

BUDJETTIVÄÄNNÖN TILALLE PITKÄJÄNTEISIÄ INVESTOINTIPÄÄTÖKSIÄLiikennevirastossa väylähankkeita laitetaan-kin tärkeysjärjestykseen entistä enemmän niiden elinkeinopoliittisten kerrannaisvai-kutusten perusteella. Valtaväylissä tämä tar-koittaa koko Suomea, paikallisissa hankkeissa

yksittäisten kuntien sijaan vähintään koko maakuntaa tai lääniä.

“Valtion rahoituk-seen tarvitaan nykyistä selvästi pitkäjänteisem-pää mallia. Se voisi olla 12-vuotinen liikenne-järjestelmäsuunnitelma, joka päivittyisi rullaavas-ti hallituskausittain. Pa-rasta aikaa parlamentaa-

rinen työryhmä pohtii menetelmää, jolla tuo suunnitelma tulisi laatia”, Wihlman kertoo.

Uudistustarvetta ajavat eteenpäin myös viime aikoina esillä olleet massiiviset, ilmas-totavoitteita tukevat väylähankkeet. Niitä on kuitenkin mahdotonta toteuttaa nykyisillä rahoitusmalleilla. Mikäli Tallinnan tunneli, Turun ja Tampereen nopeat junayhteydet, itäradan oikaisu Porvoon kautta Kouvolaan sekä pohjoinen jäämeren rata nytkähtävät liikkeelle, tarvitaan mukaan myös infrasta kiinnostuneita sijoittajia niin kotimaasta kuin ulkomailta.

“Näiden ja muiden eri listoilla olevien hankkeiden yhteisarvo on noin 60 miljar-dia euroa. Nykyisellä budjettirahoituksella niiden toteuttamiseen kuluisi 135 vuotta. Jokainen tietää, ettei se ole realistista. Erilaisia rahoitusmalleja on selvitelty vuosien varrella useaan otteeseen. Nyt niitä on otettava myös käyttöön”, Wihlman tiivistää.

JOUSTOVARA / ILMOITUS

KARI WIHLMAN

LIIKENNEVIRASTON PÄÄJOHTAJA

1.1.2018 lähtien

LIIKENTEEN

turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja 2010–2017

AJONEUVOHALLINTOKESKUKSEN

ylijohtaja 2008–2009

KOULUTUS

varatuomari

SAI TÄNÄ VUONNA

Liikenneturvan myöntämän liikenneturvallisuusalan ansiomitalin

HARRASTUKSET

liikunta

PERHE

naimisissa, 4 lasta

“SUOMI ELÄÄ VIENNISTÄ JA

TOIMIVA LOGISTIIKKA ON OLENNAINEN

KILPAILUKY-KYTEKIJÄ.”

14 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 15

Satakunta Business Campus (SBC) network consists of 12 middle and large size industrial companies acting in Satakunta region. SBC has been created to encourage busines-ses to learn from each other, to share their know-how and to create new ways of human resource development.

SBC network hosts five different theme networks, each of them focusing on a diffe-rent theme: HR (two networks), work safety, communication and quality. Usually theme networks have 5–8 members from different SBC companies. The basic idea is to share your own knowledge, ask questions and learn from other network members. Working in theme

networks is based on mutual trust and open-ness. Network members are entitled to speak freely about their work and challenges within.

Theme networks choose the themes for each meeting in their first gathering. It

is everyone’s responsibility also to prepa-re themselves for the theme before each meeting. Each member is a crucial part of the theme network and you cannot only come to meetings to get something – you are also assumed to share. Typically, one theme network season lasts from autumn to spring and has five meetings so one meeting every other month.

In addition to theme networks, SBC orga-nizes different kinds of training, e.g. training programs for managers in different stages of their manager careers, short seminars about interesting business topics and one day trai-ning sessions.

Theme network – a place to learn from each other

Satakunta Business Campus network encourages businesses to learn from each other. Network members are entitled to speak freely about their work and challenges within.

YOU CANNOT ONLY COME TO MEETINGS TO GET SOMETHING – YOU ARE ALSO ASSUMED TO SHARE.

TEEMA

KU

VA

: HA

NN

ES

EG

LE

R, U

NS

PL

AS

H

Liikenneinfran saaminen kuntoon on tärkeä asia siksi, että se on Suomen kilpailukyvyn ehto.

On siis perusteltua vaatia, että väyli-en korjausvelan supistaminen asetetaan tulevan hallitusohjelman keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasioi-den neuvonantaja Samuli Haapasalo.

SUOMI – PIENI SAARELLINEN VIENTIMAAHän muistuttaa, että Suomi on pieni, viennistä riippuvainen kansantalous, meren saartama ja etäällä muusta Euroopasta.

”Kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää, että

väylät vetävät ja ovat turvallisia, että niiden käytöllä ei ole ylimääräisiä rajoituksia ja että vientiin menevät kuljetukset pääsevät esteettä, ennustettavasti ja ilman lisäkustannuksia satamiin.”

Kilpailukykyyn liittyy myös se, että riittämätön tai huonokuntoinen infra voi haitata investointeja Suomeen. Omia investointejaan harkitseva yritys tar-vitsee varmuuden siitä, että infrasta pidetään huolta pitkällä aikavälillä, jotta se voisi viedä tuotteensa maailmalle kilpailukykyisin kustannuksin.

Ruotsi kelpaa tässä suhteessa esikuvaksi. Jos Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja infran koko otetaan huomioon, Ruotsin investoinnit perusraken-teiden korjaamiseen ja uusimiseen ovat 2–3 kertaa niin suuret kuin Suomen.

elintärkeä osa Suomen

kilpailukykyä

Liikenneinfra on

TEKSTI: KUSTAA HULKKO

Väylien korjausvelan supistaminen pitäisi kauppakamarien mukaan nostaa hallitusohjelman

prioriteetteihin. Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan.

16 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KU

VA

: HA

NN

ES

EG

LE

R, U

NS

PL

AS

H

Liikenneinfran saaminen kuntoon on tärkeä asia siksi, että se on Suomen kilpailukyvyn ehto.

On siis perusteltua vaatia, että väyli-en korjausvelan supistaminen asetetaan tulevan hallitusohjelman keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasioi-den neuvonantaja Samuli Haapasalo.

SUOMI – PIENI SAARELLINEN VIENTIMAAHän muistuttaa, että Suomi on pieni, viennistä riippuvainen kansantalous, meren saartama ja etäällä muusta Euroopasta.

”Kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää, että

väylät vetävät ja ovat turvallisia, että niiden käytöllä ei ole ylimääräisiä rajoituksia ja että vientiin menevät kuljetukset pääsevät esteettä, ennustettavasti ja ilman lisäkustannuksia satamiin.”

Kilpailukykyyn liittyy myös se, että riittämätön tai huonokuntoinen infra voi haitata investointeja Suomeen. Omia investointejaan harkitseva yritys tar-vitsee varmuuden siitä, että infrasta pidetään huolta pitkällä aikavälillä, jotta se voisi viedä tuotteensa maailmalle kilpailukykyisin kustannuksin.

Ruotsi kelpaa tässä suhteessa esikuvaksi. Jos Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja infran koko otetaan huomioon, Ruotsin investoinnit perusraken-teiden korjaamiseen ja uusimiseen ovat 2–3 kertaa niin suuret kuin Suomen.

elintärkeä osa Suomen

kilpailukykyä

Liikenneinfra on

TEKSTI: KUSTAA HULKKO

Väylien korjausvelan supistaminen pitäisi kauppakamarien mukaan nostaa hallitusohjelman

prioriteetteihin. Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan.

KAUPPAKAMARI 17

KAIKKEA EI VOI KORJATA KERRALLAVäylien korjausvelka arvioidaan 2,5 miljardik-si euroksi. Haapasalon mielestä on järkevää hoitaa velka yhden 12-vuotisjakson aikana, mihin nyt tähdätään.

”Kaikkea ei voi korjata kerralla.”Korjaustarpeet pitää asettaa tärkeysjär-

jestykseen. Haapasalo priorisoisi väyliä, joita vientikuljetukset tarvitsevat.

Toinen prioriteetti on siltojen kestävyys. Suomessa siltojen tilanne on onneksi sikäli hyvä, että niiden kunto on tutkittu ja viran-omaisten tiedossa.

KUINKA RAHOITTAA LIIKENNEVÄYLIÄ?Liikenneinfran uuden rahoitusmallin sel-vittäminen sisältyy Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Sama teema on esillä muuallakin. Val-tiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan erilaisten yhtiömallien juridista ja taloudellista soveltuvuutta infrahankkeisiin. Työ valmistuu näillä näkymin marraskuun 2018 lopussa.

Suomessa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä hankkeista, joissa valtio on mukana.

Kauppakamarin ajattelun mukaan tienkäyttömaksuista kannattaa keskustel-la analyyttisesti. Niillä voidaan rahoittaa investointeja ja korjauksia. Ehdottomaksi reunaehdoksi on asetettava, että erityisesti vientiteollisuuden mutta myös koko muun elinkeinoelämän kuljetuskustannukset eivät nouse, vaan nimenomaan laskevat.

”Se tuottaa kilpailukykyä Suomelle. Hy-väksyttävyys edellyttää myös, että ympäristö- ja ilmastositoumuksista pidetään vahvasti kiinni”, Haapasalo sanoo.

Tieverkko voitaisiin yhtiöittää val-tionyhtiöksi, joka pystyisi käyttämään tasettaan investointeihin. Malli merkitsisi siirtymistä uuteen maail-maan, sillä se joutuisi ot-tamaan huomioon infran rahoituskustannukset.

Nyt infran korjaukset ja uusinvestoinnit kirjataan valtionbudjetin meno-puolelle eikä päätöksissä oteta huomioon rahoituskus-tannuksia.

Rahoituskustannukset tulisi valtion ratkaisuin kuitenkin hallita niin, että niillä ei yhtiö-mallissakaan tarpeettomasti rasitettaisi infrarakentamista – vaikka rahoituksen hinta onkin tärkeä tiedostaa.

Haapasalon mielestä on hyvä asia, että yhtiömalli on noussut esiin. Toisaalta moni mallin yksityiskohta on auki.

”On esimerkiksi kestävästi ratkaistava, miten valtio ohjaa yhtiötä, miten valtio antaa sille lainaa, edellyttääkö valtio siltä osinko-tuloa vai riittääkö valtiolle tuotoksi se, että Suomen kilpailukyky paranee infran kunnon kohentuessa.”

KÄYTTÖMAKSUJEN KERUUN ONGELMA”Vaikka Suomi on digitaalisuuden kärkimaa, meillä ei ole valmista järjestelmää, joka keräisi maksut fiksulla tavalla.”

Jos järjestelmä hankittaisiin nyt, se mak-saisi useita satoja miljoonia euroja – aivan liikaa.

Haapasalo uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua on saatavissa tehokas ja edullinen elektroninen järjestelmä.

”Maksaminen voi tapahtua esimerkiksi kännykän kautta.”

”Tietoturva pitää järjestää kestä-

vällä tavalla, ja järjestelmän pitää olla sellai-nen, että käyttömaksua ei voi kiertää.”

TURUN, HELSINGIN JA TAMPEREEN KOLMIOKorjausvelan lisäksi nyt keskustellaan myös ”investointivelasta” eli vajeesta, joka on infran nykytilan ja tavoitetilan välillä.

On asetettu rohkeita tavoitteita esimerkiksi Etelä-Suomen suurten kaupunkien talous- ja työssäkäyntialueiden yhdistämisestä uudella infralla.

”Tunnin juna” on ollut vireillä jo pitkään. Se tarkoittaa Turun ja Helsingin uutta ratayh-teyttä.

Toinen idea sisältää Turun ja Helsingin yhteyden lisäksi myös kolmannen raiteen Tampereen ja Helsingin välillä. Tätä ”tunnin raideyhteyksien” hanketta perustellaan sillä, että se edistäisi Etelä-Suomen innovaatioita ja talouskasvua.

”Näillä hankkeilla voisi olla strateginen merkitys Etelä-Suomen kehitykselle.”

Toisaalta nämä hankkeet eivät näytä kan-nattavilta perinteisten investointilaskelmien valossa.

Haapasalo pitää tärkeänä, että rahat las-ketaan tarkkaan. Samalla hän tukee sitä, että isoja hankkeita tutkitaan myös laajemmasta perspektiivistä.

”Kaikkia tulevaisuuden asioita ei voida hinnoitella tänään.”

KESKUSTELU KEHITTYYHaapasalon mukaan kansallisesta infrakes-kustelusta on tullut entistä monipuolisem-

paa, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon

liikenneinvestointien positiiviset kan-

santaloudelliset vaikutukset,

vaikka po-litiikka

KORJAUSVELAN LISÄKSI NYT

KESKUSTELLAAN MYÖS ”INVESTOINTIVELASTA” ELI VAJEESTA, JOKA ON INFRAN NYKYTILAN JA TAVOITETILAN VÄLILLÄ.

18 KAUPPAKAMARI

KU

VA

: CO

LOU

RB

OX

18 KAUPPAKAMARI

aika ajoin leimahtavine konflikteineen ei olekaan poistunut liikennepolitiikasta.

”Oma ajatteluni on laventunut. Muutenkin liikenneajattelu on liikkeellä.”

”Tuntuu kuin kauppakamarien viesti olisi mennyt perille: liikennettä pidetään kilpai-lukykyasiana ja nähdään, että sillä voidaan vahvistaa kasvua ja kehitystä.”

Aikaisemmin alueet kilpailivat väylära-hoista.

Nyt alueelliset kauppakamarit muodos-tavat ketjuja yli maakuntarajojen muiden organisaatioiden kanssa.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita lobbausjärjestö Viitostie ry, johon kuuluvat valtatie 5:n varren kunnat ja yritykset järjes-töineen. 905 kilometriä pitkä väylä ulottuu Heinolan Lusista Sodankylään.

”Kuusamolaiset eivät ole kateellisia, jos viitostietä korjataan Mikkelissä, koska siitä hyötyy myös Kuusamo.”

SIJAA MYÖS BUDJETTIRAHOITUKSELLEHaapasalo arvioi, että myös valtion budjet-tirahoituksella on edelleen käyttöä tietyissä hankkeissa.

”Se voi olla hyvä silloin, kun sitä käytetään valmiiksi suunniteltuihin hankkeisiin, jotka voidaan kilpailuttaa milloin tahansa.”

Sellaisia ovat esimerkiksi liikennettä sujuvoittavat projektit kuten panostukset risteyksiin tai pitkiin ohituskaistoihin.

”Näitä ei ole syytä viivyttää tulevilla rahoi-tusratkaisuilla. On toimittava välittömästi.”

Budjettirahoitusta voidaan yhdistää myös kuntien panostuksiin esimerkiksi silloin, kun parannetaan tieyhteyksiä kuntien omistamiin satamayhtiöihin.

KAUPPAKAMARI 19

KESKUSKAUPPAKAMARI LINJASI LIIKENNEPOLITIIKKAA:KORJAUS- JA INVESTOINTIVAJETTA VÄHENNETTÄVÄKESKUSKAUPPAKAMARI ESITTÄÄ, ETTÄ HUHTIKUUN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN MUODOSTETTAVA UUSI HALLITUS OTTAA OHJELMAANSA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUS- JA INVESTOINTIVELAN MÄÄRÄTIETOISEN SUPISTAMISEN.

Myös liikenteen uusi rahoitusmalli sisältyy Keskuskauppakamarin tavoitteisiin. Toimi-tusjohtaja Juho Romakkaniemi esitteli vaa-

litavoitteita taloustoimittajille 9. lokakuuta Helsingissä.

Keskuskauppakamarin tavoitteet perustuvat analyysiin, jonka mukaan hyvin toimiva liikennejärjestelmä on Suomen kilpailukyvyn keskeinen edellytys.

Korjausvelan vähentäminen edellyttää 12-vuotista suunnitelmaa, jonka mukaan väylien kunnostamismäärärahoja lisättäisiin vuosittain 300 miljoonaa euroa.

Uusi rahoitusmalli tarvitaan siksi, että

Suomi alkaisi lähestyä Ruotsin kehitystasoa infrastruktuurin rahoituksessa.

“Teiden Finavia on toistaiseksi paras kuvaus rahoitusmallista.”

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppa-kamari täsmentää mallia myöhemmin.

Keskuskauppakamari vaatii myös, että logistiikkakustannuksia ei saa enää nostaa. Tavoitteisiin kuuluu myös merenkulun väylä-maksun poisto sekä se, että valtio vauhdittaa rautatieliikenteen kilpailua.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että pääväylät ovat moitteettomassa kunnossa. Tason nostaminen edellyttää uusien rahoitusmallien käyttöönottoa.

KU

VA

: CO

LOU

RB

OX

LIIKENTEEN KOVAT LUVUT• Tieliikenteeltä kerätään vuodessa veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa. Summa

sisältää alv:n.• Valtio käyttää kaikkiin infrainvestointeihin ja kunnossapitoon 1,7–1,8 miljardia euroa.

Luvussa ovat mukana radanpito ja meriväylät.• Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa. Tieverkon osuus siitä

on puolet. Korjausvelka tarkoittaa summaa, joka tarvitaan väylien kunnostamiseen.• Liikenneväylien ns. investointivelka tai -vaje on arviolta 15 miljardia euroa. Se on yhtä

kuin toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa.

KU

VA

: CO

LOU

RB

OX

KAUPPAKAMARI 1919 KAUPPAKAMARI

20 KAUPPAKAMARI

Otamme käyttöön uutta toiminnanohjausjärjestelmää, joka helpottaa tiedonkulkua ja lisää avoimuutta. Saamme

jatkossa myös asiakkaille yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi kuljetusten päästöistä. Varaudumme tulevai-

suuden tarpeisiin jäljittää tuotteiden vaiheet.

Ajamme maksikokoisella kalustolla ja liikennöimme paljon Aittaluodosta Raumalle. Nyt ainoa

kannattava reitti olisi Porin keskustan läpi. Raskaalle liikenteelle pitäisi löytää aidosti toimiva yhteys.

HCT-lupa vähensi onneksi ajomääriä.

Kuljetusalalla verkostoituminen on perinteisesti vahvaa, koska useimmat yritykset ovat erikoistuneet ja tekevät sitten yhteistyötä muiden kalustotarpeiden osalta. Me

hoidamme valtakunnallisia ja isoa maksimittaista ja -massaista kalustoa vaativia kuljetuksia.

Tunnen Jannen Satakunnan osto- ja logistiikka-yhdistyksen hallituksesta. Jannella on laaja näkemys

logistiikka-alasta. Hän on järjestelmällinen ja paneutuu asioihin huolellisesti. Uskon, että Jannen

yrityksessä asiat hoidetaan aina huolella ja kuten luvattu.

Toimimme yritysten ulkoistettuna logistiikkaosastona, joka vastaa asiakkaan logistiikasta kokonaisuutena. Hyödynnämme tehokkaasti sähköisiä mahdollisuuksia. Läpinäkyvä, uudenlainen toimintatapamme selvästi kiinnostaa yrityksiä.

Käytämme kaikkia kuljetusmuotoja ja selvitämme vaihtoehdot aina laajasti. Infran toimivuus vaikuttaa kuljetusten kokonaiskustannuksiin ja siten yritysten kilpailukykyyn. Esimerkiksi 8-tien muuttuvat nopeusra-joitukset lisäävät kulutusta ja kustannuksia.

Meillä ei ole omaa kalustoa tai varastoja, joten teem-me yhteistyötä lähes kaikkien alan yritysten kanssa Satakunnassa. Eroamme huolintayhtiöistä siinä, että toimimme asiakkaan edustajana ja vastaamme aidosti heidän logistiikkansa kannattavuudesta.

Kuljetusliike Huhtala on eteenpäin katsova yritys, joka kehittää toimintaansa määrätietoisesti. Katin tausta on kauppatieteistä, ja vahva talousosaaminen tuo yrityksen johtoon alan perinteisestä näkökulmasta poikkeavaa kulmaa. Arvostan hänen ammattitaitoaan.

Satakuntalaisissa logistiikka-alan yrityksissä on jo pitkään haettu voimaa yhteistyöstä. Sähköinen maailma ja järjestelmät tehostavat tiedonkulkua entisestään. Alalla uskotaan,

että erikoistumalla ja yhteen hiileen puhaltamalla kaikki pärjäävät paremmin.

Sähköiset järjestelmät lisäävät avoimuutta

KATI HUHTALA toimitusjohtaja

JANNE LEHTIMÄKItoimitusjohtaja

MITÄ YRITYKSELLE KUULUU TÄLLÄ

HETKELLÄ?

Leafhill Solutions Oy

KEHU KAVERIA

MITEN LIIKENNEINFRA

TOIMII SATAKUNNASSA?

MILLAISENA NÄET KILPAILU­

TILANTEEN ALALLA?

MITÄ ARVOSTAT KUMPPANISSA?

Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy

KU

VA: J

ASK

A P

OIK

ON

EN

KAUPPAKAMARI 21

– Liikenteen sujuvuus ja liikenneinfran toimi-vuus vaikuttaa suoraan alueen yritysten kil-pailukykyyn, tiivistää logistiikkayritys Leafhill Solutionsin toimitusjohtaja Janne Lehtimäki liikennehankkeiden merkityksen maakunnan kehittämisessä.

– Kaikki ylimääräiset kulut heijastuvat siihen, millä hinnalla yritykset pystyvät tuot-teensa markkinoille tarjoamaan.

Kustannusten laskeminen on Lehtimäen oman yritystoiminnan ytimessä. Leafhill Solutions toimii yritysten ulkoistettuna logistiikkaosastona ja hakee näille kustan-nustehokkaimpia ratkaisuja kuljettaa sekä raaka-aineita että valmiita tuotteita.

– Tuotteiden kokonaiskustannuksissa kuljetusten osuus on yleensä merkittävä. Logistiikan optimoinnilla voi helposti jopa puolittaa toimituskustannukset. Näin ollen toimiva infra voi merkittävästi helpottaa vientiteollisuutta saamaan kauppoja alueelle.

LIIKENTEEN TOIMIVUUS NÄKYY TUOTTEIDEN HINNASSAMyös teollisuuden isoihin kuljetuksiin erikoistuneen Kuljetusliike Huhtalan Kati Huhtala on päivittäin tekemisissä toimivan infran tuoman kilpailuedun kanssa.

– Teiden kunto, liikennejärjestelyt ja nopeusrajoitukset vaikuttavat suoraan polttoaineenkulutukseen, päästöihin ja ajoai-koihin. Teiden ja esimerkiksi siltojen kunto puolestaan määrittää sitä, millaisilla autoilla voidaan ajaa ja millaisia kuormia kerralla kul-jettaa. Jos Satakunnassa yritysten logistiikan kustannukset nousevat liian korkeiksi, tilauk-set yksinkertaisesti ohjautuvat muualle.

Esimerkiksi Huhtala mainitsee liikenneyh-teydet Porin Aittaluodosta Raumalle. Tällä hetkellä kustannusten ja päästömäärien puo-lesta järkevin reitti on Porin keskustan läpi.

– Haluamme raskaan kaluston pois kaupunkikeskustasta, mutta ehdotettu kierto valtatie 2:n kautta on merkittävä lisäkustan-nus, Huhtala sanoo.

Positiivinen vaikutus sen sijaan on ollut Porin kaupungin myötävaikuttamalla HCT-luvalla, jonka myötä ajomääriä on saatu vähennettyä.

– Kuljetamme paljon esimerkiksi haketta Aittaluodosta ja nyt voimme ajaa yhdellä isolla autolla kuorman, johon ennen tarvittiin kaksi täysperävaunua.

YHTEISTYÖ PARANTAA KAIKKIEN ASEMAALogistiikan ammattilaiset kehuvat paikallis-ten yritysten yhteistyötä.

– Suomessa tavaraliikenne on lopulta niin pientä, että toimijoiden täytyy tehdä yhteistyötä, jotta alueen yritysten kilpailu-kyky pysyy kansainvälisestikin hyvänä. Kun teollisuus saa tuotteensa kaupaksi maail-malle, se parantaa lopulta kaikkien asemaa, Lehtimäki muistuttaa.

Hyvä yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi tehokkaan kaluston käytön, mikä lisää myös ympäristöystävällisyyttä. Esimerkiksi Lehti-mäki nostaa Rauman sataman.

– Merikuljetusten keskittyminen Raumalle on suurempien liikennemäärien myötä laskenut kuljetusten hintaa yksittäiselle yritykselle.

Toimiva infra tukee alueen teollisuuttaLogistiikka-alan ammattilaiset muistuttavat, että liikenneinfrassakin

on kyse yritystoiminnan kannattavuudesta maakunnassa. Heidän parannuslistallaan ovat tasaiset nopeusrajoitukset pääteillä ja

kustannustehokkaiden yhteyksien lisääminen.

KUN TEOLLISUUS SAA TUOTTEENSA KAUPAKSI

MAAILMALLE, SE PARANTAA KAIKKIEN

ASEMAA.

22 KAUPPAKAMARI

Laivakuljetusten osuus on 92 prosenttia viennistäVIENTIKULJETUSTEN TONNIMÄÄRÄT KASVOIVAT KOLME PROSENTTIA VIIME VUONNA, SELVIÄÄ TULLIN ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTILASTOISTA.

VIENTI KULJETUSMUODON MUKAAN2017

Valtaosa Suomen vientituotteista kulkee maa-ilmalle satamien kautta. Laivat kuljettivat lähes 42 miljoonaa tonnia tavaraa ulkomaille viime vuoden aikana, kun kaikkien kuljetusmuotojen summa oli 46 miljoonan tonnia.

Suomessa on noin 50 kaupallista satamaa, joista kymmenen suurimman kautta lähtee noin 80 prosenttia merikuljetuksista. Satamien kautta maailmalle viedään mm. erilaisia koneita ja lait-teita, moottoriajoneuvoja, polttoaineita, paperia, pahvia ja niistä valmistettuja tuotteita sekä raa-ka-aineita kuten rautaa, terästä ja paperimassaa.

Maantiekuljetusten osuus kokonaisuudesta on lähes seitsemän prosenttia. Rautateitse viedyn tavaran osuus kasvoi viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen nähden, mutta osuus koko vien-nistä jäi silti alle prosenttiin.

Lentokuljetuksen osuus kokonaisuudesta on vain 0,3 prosenttia. Lentoteitse kuljetetaan pääasiassa suhteessa kevyttä, mutta euromääräi-sesti arvokasta tavaraa, kuten koneita ja laitteita, kultaa, nahkaa ja turkista, kemiallisia tuotteita ja lääkkeitä. Tavara kulkee ulkomaille suurelta osin satamien kautta, joten tiet

satamiin on oltava kunnossa.

TILASTO

LÄHDE: TULLI JA TURUN YLIOPISTO

LaivaMaantieMuut 0.9 %

Rautatie 0.8 %

SUOMEN TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT

Saksa ja Ruotsi ovat Suomen tärkeimmät vientimaat. Saksaan viedään eniten moottoriajoneuvoja, yli 2 miljardin euron edestä. Saksaan viedään myös huomattava määrä paperia ja pahvia. Ruotsiin puolestaan viedään eniten kivennäisöljyä ja siitä valmistettuja tuotteita.

EUROISSA MITATTUNA, 2017

TONNIMÄÄRÄISESTI MITATTUNA, 2017

Saksa8 500 milj. €

Ruotsi6 100 milj. €

Alankomaat4 100 milj. €

Yhdysvallat4 100 milj. €

Venäjä3 400 milj. €

Ruotsi5,9 milj. tonnia

Saksa5,1 milj. tonnia

Alankomaat3,7 milj. tonnia

Iso-Britannia3,3 milj. tonnia

Kiina2,7 milj. tonnia

6,7 %

91,7 %

22 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 23

Elämme paradoksien aikaa. Uusi teknologia mahdollistaa tuotannon ja toimintojen hajauttamisen. Olemme periaatteessa riippumattomia ajasta, paikasta ja etäisyyksistä, mutta käytännössä keskittyminen vain

vauhdittuu ja keskittymät ovat aikaisempaa vahvempia. Siksi liikenneväylien ja -yhteyksien merkitys korostuu kaikessa ja kaik-

kialla. Alueiden menestyminen tai menestymättömyys on sidoksissa sijaintiin,

liikenneinfraan, nopeisiin tie- ja ratayhteyksiin, liikenne- ja kasvukäytäviin, ulkoiseen ja sisäiseen saavutettavuuteen, minuuttietäisyyksiin ja ennen muu-ta sujuvaan liikkumiseen.

Rannikko-Suomi ja länsirannikon valtasuoni VT 8 ovat hyviä esimerkkejä liikennekäytävien aluetaloudellisesta merkityksestä.

Kun rajataan paikkatiedon avulla 30 kilometrin rannikkokäytävä Hami-nasta Tornioon, luvut puhuvat puolestaan. Käytäväalue on noin kymmenes-osa koko maan maapinta-alasta, mutta sen sisällä asuu neljä kymmenestä suomalaisesta ja sijaitsee vähän yli puolet maan työpaikoista. Käytävä on teollisuus- ja vienti-Suomen ydinaluetta. Alueella sijaitsee useita kansallisesti merkittäviä eri toimialojen keskittymiä ja satamia.

Rannikko-Suomen sisällä on Kasitie Turusta Tornioon. Kasitien 30 kilometrin käytävän sisällä on noin viidennes koko maan asukkaista ja työpaikoista. Kolmannes maan tavaraviennistä syntyy alueen yritystoimipai-koissa. Käytävä on yhtä suurta positiivisen rakennemuutoksen aluetta, jonka merkitys on kriittinen kansantalouden kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoin-nin kannalta. Alueella on useita eri toimialojen klustereita. Teollisuus- ja vientirannikko on myös osaamisrannikko: alueella luodaan neljännes maan tutkimus- ja kehitysmenoista ja siellä sijaitsee useita ammatti- ja tiedekorkeakouluja.

Kasitie on yksi teollisuus- ja vienti-Suomen pääverkoista. Käytä-vän pitää olla ilman mitään jossittelua ja mutinoita kokonaisuudes-saan tulevan runkoverkon piirissä. Kasitie on henkilö- ja tavaralii-kenteen virtojen valtasuoni etelä-pohjoissuunnassa. Mutta Kasitie ei ole sen kansallisen merkityksen edellyttämässä kunnossa.

Onko Suomella aikuisten oikeasti varaa jättää länsirannikko ja sen potentiaali hyödyntämättä?

Rannikko-Suomi rocks!

Kasitie on henkilö- ja tavaraliikenteen virtojen valtasuoni etelä-pohjois-suunnassa.

KOLUMNI

TIMO ARO

Asiantuntija, VTTAluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

24 KAUPPAKAMARI

Mitä yhteistä on SAMKilla, Satakunnan alueen robotiikka- ja automaatioalan toimijoilla sekä Suomen kansallisella strategialla? Kaikilla on sama tavoite:

ratkaista kompleksinen työelämäyhtälö, jossa opiskelijatuonnilla on merkittävä liiketaloudellinen rooli.

TEKSTI: NINA LEPPÄNIEMI KUVAT: VEERA KORHONEN

Robotiikka Akatemian opiskelijat Jose Ignacio Valero Cerdá ja Emma Syynimaa ohjelmoivat Yumi-robottia satakuntalaisen yrityksen kokoonpanoa varten. Petteri Pulkkinen on tyytyväinen robotiikan ja tekoälyn ympärille syntyneeseen ekosysteemiin.

AJANKOHTAISTA SATAKUNNASTA

Ongelmanratkaisua aidolla yhteistyöllä

KAUPPAKAMARI 25

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) automaation, robotiikan ja tekoälyn tutkimuskeskuksessa on tohi-na päällä. Jo vuoden verran pyörineen

robotiikan koulutusohjelman rinnalle ollaan käynnistelemässä omaa tekoälyyn suuntau-tunutta koulutusohjelmaa. Opinahjon pitkät perinteet automaatiosta, konetekniikasta ja laskennallisesta älykkyydestä sekä vuosien tut-kimus tekoälystä toimivat vankkana pohjana edelläkävijyydelle.

– Tutkimuskeskuksessamme yhdistyvät tutkimus ja koulutus. Kun tähän SAMKin toi-mintaan yhdistetään aktiivisesti mukana ole-vat alueelliset robotiikka- ja automaatioalan toimijat, joita on yli sata, puhutaan robotiikan ja tekoälyn ekosysteemistä, tutkimuskeskuk-sen johtaja Petteri Pulkkinen valottaa.

Ekosysteemissä kaikilla toimijoilla on omat missionsa, mutta visio on yhteinen: alueellisen toiminnan tukeminen, työllisyyden kehittä-minen ja suomalaisen osaamisen kansainvä-listäminen.

OPISKELIJATUONTI KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENATekoäly ja robotiikka vetävät puoleensa globaalisti, ja Satakunta on alan koulutuksen edelläkävijä Suomessa. Mediasta onkin saatu lukea Porin robotiikkakampuksen lennok-kaista opiskelijatuonnin kasvutavoitteista.

Ekosysteemissä kiinteästi mukana toimiva jobtech-yritys HeadAIn keulahahmo Harri Ketamo peräänkuuluttaa kokonaiskuvan hahmottamista.

– 5 000:n ETA-alueen ulkopuolelta tulevan opiskelijan saaminen Poriin on pala kokonais-tavoitteesta saada Suomeen 150 000 ulkomais-ta opiskelijaa. Tämä on taso, joka meidän olisi saavutettava ollaksemme edes keskinkertainen opiskeluvientimaa.

Jo Suomen kansalliseen strategiaan on kirjattu tavoite kansainvälisen osaamisen kasvattamisesta. Yhtälö, jossa Suomessa on pulaa osaajista ja ulkomailla koulutuksesta, ei ihmettelemällä ratkea. Tarvitaan hartiavoi-min yhteistyötä koulujen ja yritysten välillä

sekä vankkumatonta tahtoa säilyttää tekoälyn kärkiosaaminen.

– On lisäksi ymmärrettävä, että opiskeli-jatuonti on bisnestä, jossa opiskelija maksaa sekä opiskelustaan että asumisestaan. Valtion rahoja tähän kuluu nolla. Kouluttautumisen jälkeen osa opiskelijoista työllistyy Suomeen ja osa puolestaan vie karttuneen osaamis-pääomansa oman kotimaansa kehittämisen tueksi. Ne osaajat, jotka palaavat kotimaahan-sa, säilyttävät edelleen verkostonsa täällä ja lisäävät sitä kautta osaamisemme kansainvä-listymistä. Nyt on osattava katsoa tulevaisuu-teen, Ketamo painottaa.

MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄSAMKin ja HeadAIn yhteistyö näkyy muun muassa tekoälyn koulutusohjelman sisällössä, automatisoidussa opiskelijavalintatyökalussa ja nyt syksyllä starttaavissa verkkokoulu-tuksissa. Uutuutena robotiikkakampuksella aloittaa tänä syksynä yrityskiihdyttämö, jonka taustalla vaikuttaa Ketamo yhdessä visionää-riystävänsä Peter Vesterbackan kanssa.

– Se on eräänlainen Startup Hub, tekoä-lykiihdyttämö ja yhteisö. Yrityksen on oltava pystyssä, kun kiihdyttämöön liittyy, mutta sen jälkeen autamme yhteisön tuella toiminnan käynnistelyssä ja kehittämisessä, Ketamo luonnehtii.

Yksi asia on varma. Viimeistään nyt, niin Satakunnassa kuin koko Suomessakin, kaik-kien yritysten on aika heittää ennakkoluulot ja pölyttyneet käsitykset yli laidan.

– Ala kuin ala, automaation hyödyntämi-nen liiketoiminnassa on kilpailukyvyn säilyt-tämisen elinehto, summaa Pulkkinen.

TIIVIIMMÄN YHTEISTYÖN PUOLESTAElokuun puoli-välissä SAMKin uutena rehto-rina aloittanut Jari Multisilta on viehättynyt korkeakoulussa vallitsevasta innostuneesta tekemisen meiningistä. Uuteen pestiin solahtaminen on käynyt helposti, ja katse on jo tiukasti tulevassa.

– Tavoitteenani nyt heti alusta alkaen on luoda yhteistyömalleja Tampereen ja Turun suuntiin. Tiivistyvässä korkea-koulukentässä taustastani on hyötyä, sillä tunnen hyvin eri osapuolet, Multi-silta kertoo.

Tämän ohella Multisillan agendalla on koulutusvientiin satsaaminen.

– Kansainvälinen laajentuminen on tärkeä asia, johon haluan keskittyä alus-ta asti. Esimerkiksi Kiinassa ollaan hyvin kiinnostuneita suomalaisesta koulutus-tarjonnasta.

Tekoälylaboratorio on Multisillan mu-kaan hyvä osoitus siitä, että SAMKissa halutaan palvella alueen toimijoita ja vastata tulevaisuuden globaaleihin kehittymistarpeisiin proaktiivisesti.

– Uskon SAMKin maltilliseen ja syste-maattiseen kasvuun, Multisilta kiteyttää.

Pepper-robotti on päässyt työtehtäviin myös SAMKin ulkopuolelle esimerkiksi kesän SuomiAreenassa ja syyskuun kauppakamaripäivillä.

OPISKELIJATUONTI ON BISNESTÄ, JOLLA

ON MERKITTÄVÄ ROOLI SUOMEN

KANSAINVÄLISTYMISESSÄ.

26 KAUPPAKAMARI

Tilaisuudessa tutkaillaan johtoryhmän vähemmän puhuttuja kriittisiä osaamisia: Tilannetaju – mistä se muodostuu ja mitä johtoryhmän kannattaa siitä muistaa? Konfliktien ratkaisu ja vaikeat keskustelut johtoryhmäläisen kriittisenä menestystekijänä. Havaintoja vuorovaikutuksesta johtoryhmissä. Luennoitsijana valovoimainen Helena Åhman.

KALENTERI

21.11.AIKA: Keskiviikkona 21.11.2018 klo 9–16 PAIKKA: Satakunnan kauppakamarin tapahtuma-aula, Valtakatu 6, 7. krs, Pori

OSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 375 € + alv 24 %, muille 485 € + alv 24 %. Hinta koko johtoryhmälle (max. 5 jäsentä) 1 100 € + alv 24 %.

ILMOITTAUTUMINEN: 14.11.2018 mennessä

JOHTAJASEMINAARI: JOHTORYHMÄN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

KAUPPAKAMARI 27

MARRASKUU

WEBINAARI – RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER-BI -TYÖKALUILLA -PERUSTEETKoulutus sopii sinulle, joka haluat kehittää raportointi-prosesseja uudelle tasolle ja löytää sopivan raportoin-tityökalun. Koulutuksessa kuulet, mitä mahdollisuuksia Microsoftin raportointityökalu Power BI tarjoaa tiedolla johtamiseen, arjen raportointiin, visualisointiin ja ana-lytiikkaan. Power BI:n avulla eri järjestelmien dataa on vaivatonta yhdistää ja siitä saadaan muodostettua visu-aalisesti vaikuttavia mittareita ja graafeja. Koulutuksessa käydään vaihe vaiheelta läpi, kuinka pääset työkalun avulla helposti alkuun. Saat selkeät ohjeet siitä, kuinka voit ottaa Power BI:n maksuttomasti käyttöön. AIKA: Maanantaina 12.11.2018 klo 13–14.30PAIKKA: Omalta työpisteeltäsiOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 120 € + alv 24 %, muille 220 € + alv 24 %. ILMOITTAUTUMINEN: 5.11.2018 mennessä

ENNAKKOPERINTÄ Koulutuksessa käsitellään käytännönläheisesti ennakko-perinnän ajankohtaiset uudistukset. AIKA: Keskiviikkona 14.11.2018 klo 9–13PAIKKA: Teknologiakeskus Pripoli, Tiedepuisto 4, PoriOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää aamukahvin ja lounaan. ILMOITTAUTUMINEN: 7.11.2018 mennessä

WEBINAARI: EXCELIN MAKROTUsein käytetyt toimenpiteet voidaan koostaa makroksi ja ne voidaan suorittaa yhdellä komennolla. Koulu-tus sopii sinulle, joka haluat oppia automatisoimaan rutiinitöitä ja tehostaa työskentelyä. Makrojen nauhoit-taminen on helppo oppia. VBA-koodia opetellaan myös kirjoittamaan. Sen lisäksi opetellaan tekemään makro-painike. Tutkitaan myös VBA-makrokoodia esimerkkien avulla.AIKA: Maanantaina 19.11.2018 klo 13–14.30PAIKKA: Omalta työpisteeltäsiOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 120 € + alv 24 %, muille 220 € + alv 24 %. ILMOITTAUTUMINEN: 12.11.2018 mennessä

TULOREKISTERIN KÄYTTÖÖNOTTOTulossa on suuria muutoksia tulotietojen ilmoittamiseen ja käyttämiseen vuoden 2019 alusta. Tämä vaikuttaa merkittävästi niin työnantajien velvollisuuksiin kuin tie-toja tarvitsevien tiedonsaantiin. Tulorekisteri KATRE on kansallinen sähköinen tietokanta, joka sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Tulorekisteri aikaistaa ja yhdistää palkan maksamiseen liittyviä eri ilmoitusmenettelyjä.AIKA: Tiistaina 20.11.2018 klo 9–14PAIKKA: Satakunnan kauppakamarin tapahtuma-aula, Valtakatu 6, 7. krs, PoriOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 275 € + alv 24 %, muille 385 € + alv 24 %. Hinta sisältää lounaan ja iltapäiväkahvin. ILMOITTAUTUMINEN: 3.11.2018 mennessä

12.JOULUKUU

VEROPÄIVÄ Kauppakamarin veropäivässä saat jälleen tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon tulevista ja vireillä olevista muutoksista.AIKA: Keskiviikkona 5.12.2018 klo 9–16PAIKKA: Teknologiatalo Pripoli, Tiedepuisto 4, Pori OSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 375 € + alv 24 %, muille 485 € + alv 24 %. Hinta sisältää aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin.ILMOITTAUTUMINEN: 28.11.2018 mennessä

WEBINAARI: RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWERBI -TYÖKALUILLA -JATKOKoulutus sopii raportoinnin ja BI-ammattilaisille, joille Microsoft Power BI -työkalu on tuttu ja jotka haluavat laajentaa osaamistaan työkalun hyödyntämisestä. Koulutuksessa syvennetään Power BI -osaamista perehtymällä tietomallien luontiin, DAX-kielen mah-dollisuuksiin ja raporttien visualisointiin sekä jakami-seen. Jos sinulla ei ole aikaisempaa kokemusta Power BI -työkalusta, suosittelemme Raportoi ja analysoi Microsoft Power BI -työkalulla -perusteet -koulutusta maanantaina 12.11.2018. AIKA: Maanantaina 10.12.2018 klo 13–14.30PAIKKA: Omalta koneeltasiOSALLISTUMISMAKSU: Kauppakamarin jäsenille hinta on 120 € + alv 24 %, muille 230 € + alv 24 %. ILMOITTAUTUMINEN: 5.11.2018 mennessä

14.

19.

20.

5.

10.

28 KAUPPAKAMARI

SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN TOIMINTAA

KAUPPAKAMARIPÄIVÄT KERÄSIVÄT SYYSKUUSSA KOKO SUOMEN KAMARIVÄEN PORIIN.

1.

2. 3.

1. Kauppakamarin koulutuksessa pohdittiin työnantajamielikuvan kehittämistä 4.9.2018.

KAMARIKUULUMISIA

2. Kansanedustaja Ari Jalonen ja Minna Nore keskustelevat VT 8 -selvityksestä ja Kasitien nelikaistaistamisesta Päättäjäseminaarissa Helsingin Lasipalatsissa 3.10.2018.

3. Koko Suomen kaikkien kauppakamarien henkilöstön koolle keräävät kauppakamaripäivät vietettiin tänä vuonna Porissa 12.–13.9.2018.

KAUPPAKAMARI 29

YHTEYSTIEDOTSATAKUNNAN KAUPPAKAMARIVALTAKATU 6, 28100 PORIPL 100, 28101 PORI

KAUPPAKAMARI@SATA.CHAMBER.FIWWW.SATA.CHAMBER.FI

AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

TOIMITUSJOHTAJAMINNA NOREVaikuttaminen, verkostot ja yhteistyöPuh. 044 710 5364minna.nore@sata.chamber.fi

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖTERHI RAJALASatakunta Business CampusOsaamisen ennakointi ja kehittäminenPuh. 050 317 1453terhi.rajala@sata.chamber.fi JÄSENKOORDINAATTORIJARKKO HUHTALAJäsenyydet, tietopalvelut ja paikallisvaliokunnatPuh. 044 967 0993jarkko.huhtala@sata.chamber.fi

VIESTINTÄSUUNNITTELIJALINNEA KAURAMAAViestintä, markkinointi ja tiedottaminenPuh. 044 710 9603 linnea.kauramaa@sata.chamber.fi PALVELUSIHTEERISANNA LEPPÄNENVientiasiakirjat, taloushallinto ja tilaisuudetPuh. 044 558 5650sanna.leppanen@sata.chamber.fi JÄSENEKSI LIITTYMINENVoit hakea Satakunnan kauppakamarin jäsenyyttä täyttämällä hakemuslomakkeen verkkosivuillamme osoitteessa www.sata.chamber.fi kohdassa Jäsenyys. Otamme yhteyttä, kun hakemus on käsitelty.

5.

5. Länsi-Suomen Osuuspankki isännöi Hakkiluodossa Pohjois-Satakunnan paikallisvaliokunnan kokousta 4.9.2018.

4. Pepper-robotti haastattelee Keskuskauppa-kamarin toimitus-johtaja Juho Romakkaniemeä kauppakamari-päivien kaupungin vastaanotolla Raatihuoneella 12.9.2018.

4.

30 KAUPPAKAMARI

1970-luvulla avattu Kespro-tukku sulki ovensa Porissa vuonna 2011. Nyt uusi tukku avataan Siltapuistokadulle K-Supermarket Ruokacen-terin entisiin tiloihin.

– Satakunta on merkittävä maakunta ja Pori sen pääkaupunkina houkutteleva. Tukun avaaminen alueelle tuo joustavuutta meidän toimintaamme, aluejohtaja Kimmo Saari toteaa.

Joustavuudella Saari tarkoittaa sitä, että

satakuntalaisia asiakkaita on tähän mennessä palveltu toimittamalla tuotteet suoraan asiak-kaalle. Nyt vaihtoehtoja tulee lisää.

– Porissa on koko ajan ollut terminaali, jonka kautta on kulkenut tilauksia asiakkaille ja satakuntalaisia tuotteita keskusvarastolle Helsinkiin. Jatkossa asiakkaan on mahdol-lista itse asioida tukussa, jos hän esimerkiksi tarvitsee tuotteita nopeasti lisää.

Yli miljoonan euron suuruisen investoin-

tipäätöksen taustalla on myös se, että ulkona syömisen uskotaan lisääntyvän entisestään. Kuluttajat myös suosivat entistä enemmän lähiruokaa.

– Ravintoloissa ja kahviloissa halutaan käyttää lähellä tuotettuja raaka-aineita ja paikallisia tuotteita. On tärkeää, että paikallis-ten tuotteiden lisäksi pystymme tarjoamaan paikallista palvelua. Tukku tulee työllistämään yli kymmenen henkilöä ja kesällä vieläkin enemmän, Kimmo Saari selittää.

Porin houkuttelevuutta lisäävät kesän suu-ret tapahtumat Pori Jazz ja SuomiAreena.

– Aina kun ulkopaikkakuntalainen tulee alueelle, käyttää hän paikallisia palveluita ja tuo tullessaan euroja. Tämä houkuttaa kehittämään alueen catering- ja ravintolapal-veluja.

KUN ULKOPAIKKA­KUNTALAINEN TULEE ALUEELLE, TUO HÄN

TULLESSAAN EUROJA.

Kespro­tukku palaa PoriinUlkona syömisen lisääntyminen ja lähiruoan suosimisen trendi saa Kespron avaamaan

tukun Poriin. Marraskuun 8. päivä avattava tukku luo uusia työpaikkoja.

KU

VA: K

ESP

RO

KAUPPAKAMARI 31

50-VUOTIASTA JUHLITAAN NOUSUKAUDELLA

VALAISINPYLVÄITÄ JA BETONIJALUSTOJA MYYDÄÄN EUROOPPAAN JA VENÄJÄLLE, YHTEENSÄ 13 MAAHAN.

NOORMARKKULAINEN SÄHKÖ-JOKINEN OY ON SUOMEN JOHTAVA ULKOVALAISTUSTUOTTEIDEN VALMISTAJA. VALAISINPYLVÄIDEN TÖRMÄYSTURVALLINEN TUOTESUUNNITTELU ON TEHNYT YRITYKSESTÄ MARKKINAJOHTAJAN.

HYVÄ UUTINEN

KU

VA: S

ÄH

KÖ

-JO

KIN

EN

OY

Sähkö-Jokisella on menestyksekäs vuosi takana. Lisää kasvua haetaan uudella tuotteella ja uusilla vientimailla.

– Uusimpana tuotekehittelynä meillä ovat törmäysturvalliset opastekyltti-pylväät, jotka tieliikennelaki velvoittaa vaihtamaan uusiin parin vuoden kuluttua. Uutena vientikohteena valaisinpylväille ovat tulossa arabimaat, toimitusjohtaja Lasse Jokinen kertoo.

Perheyritys on toiminut jo 50 vuoden

ajan. Toiminta alkoi 1968 sähköurakoin-nilla.

– Sähkötyöt jäivät taakse, kun aloitimme betonijalustatuotannon 1982. Jatkoa seurasi 1994, jolloin patentoimme niihin sopivat törmäysturvalliset valaisin-pylväät. Ne joustavat kolaritilanteessa ja hidastavat auton vauhtia. Tuotekehittely onnistui kerralla, sillä yli 1 300 törmäystä läpäissyt pylväsmalli on yhä alansa paras, Jokinen sanoo.